Inter Vivos 4/2015

INTER VIVOS

4/2015

Pykälä ry:n jäsenlehti

PAKOLAISJURIDIIKAN KIPUPISTEET PYKÄLÄN TALOUS 50 SHADES OF JUSTICE TINDER-CV KUNTOON

PÄÄKIRJOITUS:

IHMISOIKEUDET VS. HALLINTA PAKOLAISKYSYMYS ON tällä hetkellä kaikkien huulilla.

Kun Torniossa rajan yli saapuu joka päivä bussilasteittain ihmisiä, jotka pyytävät valtioltamme suojelua, suomalaiset ovat ymmärrettävästi hämmentyneitä, ehkä peloissaankin. Nopeasti on alettu keskustelemaan rajatarkastuksien palauttamisesta, järjestelykeskuksien perustamisesta, kaksikerroksisesta sosiaaliturvajärjestelmästä, nopeutetusta turvapaikkahakemusten käsittelystä, pakolaiskiintiöistä.

Keskustelun yläpuolella leijuu ajatus siitä, että maahantuloa ja maassa oleskelua on kyettävä hallitsemaan.

Vaan onko hallinta ylipäätään mahdollista? Se, että valtio on kyennyt tehokkaasti säännöstelemään alueelleen saapuvia ja siltä poistuvia ihmismassoja, on historiallisesti varsin tuore ilmiö. Sitä paitsi viime vuosikymmenten trendi on ollut pikemminkin päinvastainen: Shengen-sopimus, EU:n sisämarkkinavapaudet, vapaakauppa ja turismi ovat madaltaneet valtioiden rajoja tavalla, joka muuttaa peruuttamattomasti käsityksiä siitä, mitä liikkumisvapaus tarkoittaa.

TOINEN KYSYMYS on se, mihin perustuu oikeutemme

valikoida ne, jotka saavat oleskella valtiossamme, ja toisaalta ne, jotka lähetetään pois. Maahanmuuttoa luonnehditaan uudessa hallitusohjelmassa seuraavasti: ”Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa”. Pakolaispolitiikasta taas lausutaan: ” Kiin-

tiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon.”

Edellä mainituista klausuuleista ilmenevä asetelma on varsin selkeä: työntekijät ja bisnes ovat toivottuja vieraita, pakolaiset taas ”taakka”. Näin ajattelevat kokevat varmasti ajavansa kansakuntamme etua parhaalla mahdollisella tavalla, mutta heidän ajatteluaan vaivaa yksi virhepäätelmä: he kuvittelevat, että tehokkaan hallinnan avulla Suomeen saadaan poimittua maailmalta kivoja ja tuotteliaita asioita, ja samalla kuitenkin pystytään pitämään maailman pahuus kokonaan rajojen ulkopuolella.

Hallitusohjelmassakin ihannoitu kansainvälistyminen ei liene mahdollista ilman, että samalla suostutaan kohtaamaan muiden kansojen ongelmia. Me olemme itse olleet luomassa globalisaationa tunnettua ikiliikkujaa, ja siten meidän tulisi ottaa vastuuta myös sen ongelmista. Olemme sitoutuneet kansainväliseen yhteistyöhön ja ihmisoikeusvelvoitteisiin, mikä tarkoittaa, että niitä tulee noudattaa silloinkin, kun lopputulos ei ole itselle se kaikkein mieluisin.

TÄSSÄ LEHDESSÄ on haastateltu pakolaisasioiden parissa

työskentelevää lakimiestä. Pakolaisjuridiikassa korostuvat juuri ihmisoikeudet: törmäyskurssille joutuvat jokaiselle kuuluvat luovuttamattomat oikeudet ja toisaalta valtion tarve säännöstellä oleskelua. Ihmisoikeudet rajoittavat jopa valtioiden suvereniteettia säätää lailla ulkomaalaisiin kohdistuvista rajoituksista. Meneillään oleva ”kriisi” on taatusti testi, joka tulee näyttämään, olemmeko sitoutuneet ihmisoikeuksiin vain näön vuoksi, vai taistellaksemme niiden puolesta kaikissa olosuhteissa.

Jaakko Seppänen päätoimittaja

INTER VIVOS 4/2015

3

INTER VIVOS 4/2015 3

PÄÄKIRJOITUS: IHMISOIKEUDET VS. HALLINTA

6

BONUS PATER FAMILIAS: YHDISTYSTOIMINTA ELÄÄ JÄSENISTÄÄN

7

EXPERTO CREDITE: EDUNVALVONTARINTAMALLA MYRSKYÄÄ

8

YLEISVASTAAVAT: TAAS MENNÄÄN!

9

HYY:N EDUSTAJISTOSSA: JÄSENMAKSURAHALLE VASTINETTA?

12

IV:N LYHYET

18

PAKOLAISJURIDIIKAN KIPUPISTEET

21

VÄKI, VALTA JA VIRASTO – MAAHANMUUTTOVIRASTO JA SUOMALAINEN TURVAPAIKKAPOLITIIKKA

23

PYKÄLÄN TALOUS

26

FIFTY SHADES OF JUSTICE

30

EMÄNNÄLTÄ PYKÄLISTILLE

31

TINDER-CV KUNTOON BY ENNA HAKALA

32

FROM A LAW OFFICE TO THE UNIVERSITY OF HELSINKI – AN INVERSE STORY

37

IV TENTTAA

38

HEIKIN PALSTA

41 PERHONEN

4

INTER VIVOS 4/2015

18

23

31

38

26 ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

OSOITTEENMUUTOKSET

Jaakko Seppänen jaakko.seppanen@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

ULKOASU JA TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi KANNEN KUVA

Roman Beletski

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 4/2015

5

BONUS PATER FAMILIAS:

YHDISTYSTOIMINTA ELÄÄ JÄSENISTÄÄN Vuonna 1935 joukko innokkaita, aktiivisia ja näkemyksellisiä oikeustieteen opiskelijoita kokoontui keskustelemaan oikeustieteen koulutuksesta ja pohtimaan, miten he voisivat osaltaan parantaa opiskelijoiden asemaa yliopistomaailmassa. Tuolloin sai alkunsa nykyään Suomen suurimpana oikeustieteen opiskelijoiden tiedekuntajärjestönä tunnettu Pykälä ry. Vuosien saatossa kaikki sen jäsenet ovat antaneet oman panoksensa yhteisömme kehittämiseen.

Jotta yhdistyksemme säilyttäisi jatkossakin loistonsa, tarvitsee se jatkuvasti uusia innokkaita ja aktiivisia jäseniä kehittämään nykyisiä toimintamallejamme paremmiksi. Tarvitsemme myös visionäärejä keksimään kokonaan uusia tapoja toimia, tai vaikkapa luovia hulluja, jotka uskaltavat jättää joitakin toimimattomia tai antiikkisia toimintatapoja historiaan. Tapoja on yhtä monia kuin tekijöitäkin.

Yhdistystoiminta koostuu monista osa-alueista. Toiset haluavat harrastaa ja toteuttaa itseään vapaammin esimerkiksi kerhoissa tai SPEXissä. Toiset kaipaavat vastuullisempia ja säännellympiä rooleja. Olipa myrkkysi mikä tahansa, osoittamalla aitoa kiinnostusta ja paloa sitä kohtaan, pääset varmasti toteuttamaan itseäsi.

VIRAT EIVÄT OLE KENELLEKÄÄN KORVAMERKITTYJÄ

Henkilövalinnat herättävät luonnollisesti suurta kiinnostusta ja intohimoja. Pykälässä järjestetään vuoden aikana muutamia vaalikokouksia, kuten hallitus- ja valiokuntavaalit, joissa päätöksentekijät valitaan virkoihin pääsääntöisesti vuodeksi kerrallaan. Näiden lisäksi vuoden lopussa valitaan muutamia virkoja hakemusten perusteella. Vaalikokoukset ovat perinteisesti olleet 6

INTER VIVOS 4/2015

Syksyllä moni Pykälässä harkitsee asettuvansa ehdolle vaaleissa. Suurella osalla asettuminen jää kuitenkin vain harkinnan tasolle. Syitä tähän on monia: osalla tielle tulee hankala elämäntilanne tai muut suunnitelmat, osalla pelko häviämisestä. Myös vaalitilaisuus saatetaan kokea ahdistavana. Joku taas ei halua lähteä kisaamaan kaveriaan vastaan. Totuus on kuitenkin se, että yrittämättä ei voi voittaa. Pykälä tarvitsee juuri teitä jatkamaan sen kunniakkaita perinteitä ja muovaamaan siitä tulevaisuuden opiskelijoiden Pykälä.

Sinulle, joka koskaan olet vakavasti harkinnut virkaa valiokunnassa, hallituksessa tai missä tahansa muussa toimielimessä: ota riski ja hae! Yhdistyksen jäsenten tahto toteutuu parhaiten, kun äänestäjillä on valinnanvaraa.

Kehotankin kaikkia osallistumaan syksyn vaalikokouksiin niin ehdokkaana kuin äänestäjänäkin – takaan, ettet tule katumaan.

Valoa pimenevään syksyyn!

Jere Hjelt hallituksen puheenjohtaja

REBEKKA POUTTU

Suomessa yhdistystoimintaa säännellään yhdistyslaissa, joka määrittää melko tarkat puitteet yhdistyksen päätöksenteolle ja päätöksentekijöiden valinnalle. Tällä tavoin luodaan vahva perusta sille, että päätöksentekijät ja vastuuhenkilöt edustavat yhdistyksen jäsenistön tahtoa ja heidän näkemyksiään. Päätöksenteko on myös läpinäkyvää, ja yhdistystoiminnan luonteesta johtuen useista yhdistyksen johtoon hakevista tiedetäänkin jotain jo etukäteen. Ehdokasasettelulle ei toisaalta ole asetettu mitään muodollisia edellytyksiä tai aikarajoja, joten kuka tahansa voi halutessaan ilmoittautua ehdolle vaikka vasta kokouksessa.

todella suosittuja, mikä osaltaan viestii demokratian toteutumisesta, päätöksenteon läpinäkyvyydestä sekä tietysti suuresta mielenkiinnosta toimintaa kohtaan.

EXPERTO CREDITE:

EDUNVALVONTARINTAMALLA MYRSKYÄÄ

JOHANNA HEINONEN

Yhteiskuntasopimus ei ole vielä saanut lopullista muotoaan, mutta toteutuessaan suunnitelmien mukaan myös kontakti opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillä lisääntyisi nk. omaopettaja-toiminnan kautta.

Käytännössä kaikki uudistukset olisi tarkoitus toteuttaa vuosikurssi kerrallaan aloittaen ensimmäisen vuoden opiskelijoista, jotta uudistukset hankaloittaisivat vanhempien opiskelijoiden opintoja mahdollisimman vähän.

YLIOPISTON SÄÄSTÖKUURI

Syksy on lähtenyt ryminällä käyntiin edunvalvontaasioiden tiimoilla. Kevään opetus- ja opiskelukulttuurin ongelmiin keskittyneestä keskustelusta on päästy konkreettisiin toimiin ja yhteiskuntasopimusneuvottelut on aloitettu. Opetuksen kehittämisen toimista on sovittu, mutta konkreettisten toimien toteutusaikataulu on vielä avoinna – toivottavasti niihin päästään mahdollisimman ripeästi.

YHTEISKUNTASOPIMUS Mainitsin dekaani Nuotion ehdottamasta opiskelijoiden ja tiedekunnan henkilökunnan välisestä yhteiskuntasopimuksesta edellisessä kirjoituksessani. Kokoonnuimme elokuussa tiedekunnan ja opiskelijoiden edustajien kanssa neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta, jolla linjataan toimintatavat tutkinto-opetuksen pedagogisen laadun ja linjakkuuden varmistamiseen. Neuvotteluiden perusteella tavoitteena on tuoda ongelmalähtöisen oppimisen osio (PBL) osaksi kaikkien oppiaineiden suorittamista. Tämän tyyppiset uudistukset vaativat uudenlaista sitoutumista, sillä pienryhmissä toteutettavat PBL-osiot vaativat opiskelijoiden läsnäoloa. Luennot olisivat kuitenkin vapaaehtoista, oppimista tukevaa opetusta.

Opetuksen laadun ja metodien lisäksi neuvotteluissa keskityttiin palautteenannon merkitykseen sekä arvostelukäytäntöjen uudistamiseen. Keskusteluissa pohdittiin siirtymistä perinteisestä lakikirjatentistä yhä enemmän mm. open book – ja take home examin käyttöön sekä suulliseen kuulusteluun.

Vielä ei ole täysin selvää, miten HY:ssa aloitetut ytneuvottelut ja säästötoimenpiteet tulevat vaikuttamaan juuri meidän tiedekuntaamme. Joka tapauksessa tulemme kohtaamaan ennennäkemättömiä ratkaisuja, joilla saattaa olla todella suuri vaikutus opetukseen ja opiskeluun tiedekunnassamme.

Suunnitelmista hurjimmalta kuulostaa HY:n tiedekuntien yhdisteleminen uusiksi tiedekunniksi tavoitteena opetusyhteistyön tiivistäminen, osaamisen parempi hyödyntäminen ja hallinnon tehostaminen. Keskustakampuksen kohdalla tämän uudelleen järjestelyn lopputulemaksi on kaavailtu jakoa humanistisiin tieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin siten, että oikeustieteellinen tiedekunta sijoittuisi yhteiskuntatieteisiin muun muassa valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa. Käynnissä on kuitenkin vasta varhaisen suunnittelun vaihe. Vaikutukset esimerkiksi opiskelijavalintoihin ja tutkintoihin sekä budjetin määräytymiseen ovat vielä selvittämättä.

Joka tapauksessa oikeustieteellisen koulutuksen erityisluonne ja brändi on pidettävä mielessä.

Yt-neuvottelujen sekä edellä kuvailtujen uudistussuunnitelmien vaikutuksista kaavailtuun yhteiskuntasopimukseen ei vielä ole tietoa. Säästökuurista huolimatta opetuksen kehittämishanketta ei unohdeta – opiskelijaedustajat pitävät tästä huolen.

Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan näistä ja muista ajankohtaisista teemoista OVK:n kokouksiin!

Asta Tukiainen opintovastaava

INTER VIVOS 4/2015

7

YLEISVASTAAVAT:

TAAS MENNÄÄN!

Syksy on loistavaa aikaa tutustua kanssaopiskelijoihin.

Tämä on vanhemmillekin opiskelijoille oiva hetki rikkoa rutiineja ja tutustua rohkeasti aivan uusiin tyyppeihin. Kenenkään ei oleteta muistavan kaikkien nimiä alussa ja toistuvat esittäytymiset samalle kaverille kuuluvat asiaan. Toimikunnat, valiokunnat, spex ja kerhot ovat erinomaisia tutustumispaikkoja. Kaikille löytyy jotain, eli mukaan toimintaan!

TAPAHTUMAT Vuosi alkoi tuttuun tapaan Punssikahveilla, jossa tunnelma ja lämpötila kohosivat trooppisen korkealle. Jälkimmäisestä huolimatta juhlakansa jaksoi painaa aamutuimaan iloitessaan. Eikä mikään ihme, olihan YVK jälleen starttaamassa Pykälää!

Viimeistään Syyskauden avajaisten jälkeen kukaan ei voi sanoa koneessa olevan kylmät öljyt kesän jäljiltä.

Tapahtuma kohtasi ennennäkemättömän suosion ja skumppa maistui vuosikurssiin katsomatta.

Syksy ei onneksi suinkaan ole vielä ohi, vaan edessä on toinen toistaan loisteliaampia tapahtumia, kaikkea Pikkujouluista juhlavuoden yllätyksiin. Syyskiljavakin sai uuden veikeän ilmeen tänä vuonna, mutta se vain lisäsi phuksien osallistumisintoa entisestään. Yleisvastaavat ovat lähes poikkeuksetta jokaisessa tapahtumassa viihtymässä, joten jos jokin asia Pykälässä askarruttaa tai

8

INTER VIVOS 4/2015

haluatte muuten vain tutustua, niin rohkeasti vain!

KERHOTILAN KUULUMISET Vuoden parhaat bileet, Siivousbileet, olivat menestys.

Valitettavasti kaikki jonottajat eivät mahtuneet tällä kertaa sisään, mutta jälki oli erinomaista. Jälleen kerran Pykälä hohti puhtautta phuksien saapuessa valtaamaan sitä.

Pykälän saneeraus on näillä näkymin alkamassa vuoden alussa, mutta viimeistään maaliskuun lopussa. Lopullinen aikataulu selviää yhtiökokouksessa lokakuun lopulla.

Remontti siis koostuu kahdesta projektista.

Ensimmäinen on kiinteistöosakeyhtiön putkisaneeraus.

Samaan aikaan tarkoituksena on toisena projektina remontoida Pykälän omaa ilmettä ja tehdä Pykälän tiloista mahdollisimman hyvin jäsenistöään palvelevat.

Pykälän oma remontti on tällä hetkellä arkkitehtien suunniteltavana. Tarkoituksemme on esitellä suunnitelmat kaikille pykälisteille avoimessa tapahtumassa, kun tämänhetkinen suunnitteluvaihe valmistuu. Toivottavasti idearikkaat pykälistit ovat reippaasti yhteydessä meihin, jos keksivät jotakin, joka tekisi Pykälästä vielä pykälän verran paremman kerhotilan.

JOHAN NA HEI NONEN

Syksyn riennot ovat vihdoin alkaneet. Vanhemmat opiskelijat ovat odottaneet tätä riemun hetkeä koko kesän, phukseista puhumattakaan! Olemme ilolla seuranneet uusien ystävyyssuhteiden syntymistä ja iloista meininkiä Pykälässä.

Parhain terveisin Yleisvastaavat Elmiira ja Sukke

HYY:N EDUSTAJISTOSSA:

JÄSENMAKSURAHALLE VASTINETTA?

E

dustajistoryhmä HELP:in syksy käynnistyi ainejärjestöjemme (LKS, HLKS, EKY, Pykälä) phuksi-, alpha- ja varsajaistapahtumien pyörteissä. HELP edusti muun muassa Punssikahveilla kysellen uusilta opiskelijoiltamme ilmeisen vaikeita kysymyksiä, kuten esimerkiksi ”Kuka on Suomen oikeusministeri?”

Ensimmäinen edustajiston kokous pidettiin 8.9.

Porthaniassa. Aiheena olivat muun muassa HYY:n tulevan talousarvion ja tavoiteohjelman sekä strategian lähetekeskustelu. Loppuvuosi on HYY:n edustajistossa aikaa, jolloin sorvataan suunnitelmia myös seuraavalle vuodelle. Lähetekeskusteluiden ideana on tuoda edustajiston näkemyksiä tiedoksi HYY:n hallitukselle, joka ottaa ne huomioon suunnitellessaan esimerkiksi varsinaista talousarvioesitystä edustajistolle. Lopullisesti asiasta päätetään loppuvuodesta.

YKSI PALJON keskustelua herättävä aihe niin HELP:n,

poliittisten ryhmien kuin Portsun käytäviä tallaavien oikkareidenkin keskuudessa on HYY:n jäsenmaksu. Se on tällä hetkellä 102 euroa vuosittain. Suuruus vaihtelee eri yliopistojen ylioppilaskunnissa, eikä HYY ole todellakaan kalleimmasta päästä. Maksusta noin puolet (54 euroa) kuuluu Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön osuuteen. Loppuosa maksuina saatavasta rahasta käytetään ylioppilaskunnan toimintaan. Mikä tässä sitten herättää keskustelua?

Talousarvion lähetekeskustelussa esitettiin jäsenmaksun nostamista 2–5 eurolla. Jäsenmaksutulot ovat nimittäin vähentyneet. Tämä johtuu opintoaikojen rajauksesta, joka on vähentänyt ylioppilaskuntamme jäsenten kokonaismäärää. Näin ollen maksua tulisi joidenkin ryhmien mielestä jäljellä olevien yksilöiden kohdalla nostaa. Osa ryhmistä taas vastustaa nostoja, ja kriittisesti niihin suhtautuu myös HELP. Mielenkiintoista on, ettei tämä asia ole kovinkaan vahvasti sidottu puoluepolitiikkaan, sillä HELP:n lisäksi kriittisiä näkemyksiä ovat esittäneet myös sekä Opiskelijoiden sosiaalidemokraattinen yhdistys (OSY) että Edistyksellisten edustajistoryhmä.

On totta, että jäsenmaksua ei ole nostettu vuosiin.

2–5 euroa lisää vuodessa ei todennäköisesti myöskään kaada kenenkään budjettia. Ongelmallista onkin, että vaikka jäsenmaksua ei ole korotettu aivan viime vuosina, on se kuitenkin yleisesti ottaen ollut nousussa.

HELP:n suunnalta on nostettu esiin radikaalejakin pitkän tähtäimen ideoita, kuten esimerkiksi kokonaan maksuton ylioppilaskunta, eikä jäsenmaksun nostaminen luonnollisestikaan ohjaisi kehitystä kohti tällaisia tavoitteita.

MIKSI NÄIN? HELP:ssä näemme asian niin, että kun yli-

oppilaskunnan jäsenmäärä laskee, pitäisi pitkällä tähtäimellä myös toiminnan pienentyä lähes samassa suhteessa, jolloin rahaa tulisi mennä toimintaan hieman vähemmän kuin ennen. Asia ei tietenkään ole yksioikoinen, koska on halvempaa järjestää tietynlaisia palveluita hieman isommalle kuin pienemmälle porukalle.

Toisaalta vaikuttaa kohtuuttomalta korottaa ennestään pienituloisten opiskelijoiden jäsenmaksua, varsinkin hetkellä, jolla hallitus on kaavaillut suuriakin heikennyksiä opiskelijoiden toimeentuloon. Hermostuneisuutta ainakin edustajiston keskuudessa aiheuttaa myös se, että osan ryhmistä koetaan haluavan nostaa jäsenmaksua ilman selvää päämäärää tai tarkoitusta rahan käyttämiselle.

OLENNAISIN POHDITTAVA seikka lienee se, mihin rahaa

käytetään. Maksuvalmiutta nostaisi varmastikin se, että opiskelijat kokisivat HYY:n tarjoavan rahalle vastinetta.

Havaintojeni mukaan lähes jokainen on sitä mieltä, että YTHS tarjoaa kyllä rahalle pätevän vastineen. Sen sijaan erityisesti HELP:n keskuudessa olevat ainejärjestöt ja osa niiden opiskelijoista suhtautuvat pääasiallisesti hieman kriittisesti HYY:n toimintaan.

HYY tarjoaa tiloja järjestöille, mutta meidän järjestöillämme on jo omat tilat. HYY tarjoaa järjestötoimintaa, mutta meidän järjestöillämme on jo omat valiokunnat ja kerhot. HYY:n toiminta on paljolti keskustakampuksella, mutta lääkikset eivät ole. Kaikille

INTER VIVOS 4/2015

9

KITEYTTÄEN, KESKUSTELUISSA jäsenmaksukorotuksissa

nousee esille se, kuinka paljon keskiverto-opiskelija ison ainejärjestön alaisuudessa kokee saavansa vastinetta jäsenmaksusta. HELP:n näkemys on se, että tällä hetkellä hyötyjien joukko on hieman liian pieni. Ongelmallista on se, minkä kukakin kokee hyödylliseksi ja tarpeelliseksi, ja tämän kysymyksen selvittämiseksi tarvitsisimme muun muassa pykälistien mielipiteitä.

Millaisia palveluita HYY voisi tarjota niin, että oikkarikin kokisi olevansa osallinen ylioppilaskuntaamme?

Mitä mieltä oikkari on jäsenmaksuasiasta? Tulkaa ja kertokaa!

HELP järjestää tänä syksynä muun muassa uusien illan sekä HELPPO-keskiviikon bileet. Lisäksi toimintaan voi tulla mukaan koska tahansa muulloinkin osallistumalla kokoukseen. Toivomme mukaan kaikkia vähänkään politiikasta tai opiskelijoiden edunvalvonnasta kiinnostuneita oikkareita! Koska ainejärjestömme opiskelijat valmistuvat nopeasti ja käyvät usein töissä, HELP:n toimijoissa on jonkin verran vaihtuvuutta. Tarvitsemmekin koko ajan lisävahvistuksia joukkoomme. Plussaa toiminnassamme ovat ainakin hyvännäköiset lääkismiehet sekä erinomaiset hammaslaiset ja ekyläiset naiset, unohtamatta tietystikään älykkäitä oikkareita. Seuratkaa siis HELP:n toimintaa esimerkiksi Facebookissa (HELP-edustajistoryhmä) ja tulkaa messiin!

Salla Viitanen Varsinainen edustajiston jäsen, HELP

10

INTER VIVOS 4/2015

O.B.

HYY tarjoaa Ylioppilaslehden (josta muuten esitetään edustajistossa aika värikkäitäkin mielipiteitä), ylioppilaskalenterin, pyörittää keskustoimistoa jäsenpalveluineen, ja uutena tulokkaana tarjolla on kaikille phukseille suunnattu Fuksiseikkailu.

Erityisen paljon HYY:llä on palveluita järjestöille: järjestötukia, lehtitukea, koulutuksia ja mahdollisuuksia varata juhlatiloja, kuten Alinaa ja saunoja. Nämä palvelut ovat kuitenkin tärkeämpiä pienille kuin isoille järjestöille. HYY tekee myös kaikkien opiskelijoiden puolesta edunvalvontaa ja lobbausta. Osa HYY:n palveluista kohdistuu kuitenkin varsin pienelle osalle opiskelijoita. Tällainen on muun muassa HYY:n lapsiparkki, jota käyttää noin 100 perhettä. Vertailun vuoksi, HYY:llä on noin 30 000 jäsentä.

Trainee Haluatko työskennellä yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista, kansainvälisessä työympäristössä osaavien ihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Bird & Birdin Trainee-ohjelmassa pääset tutustumaan liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta. Haku keväällä 2016 alkaville Trainee-jaksoille on alkanut!

Lue lisätietoja ja hakuohjeet osoitteesta www. twobirds.com/fingraduates

Abu Dhabi & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Copenhagen & Dubai & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & Shanghai & Singapore & Skanderborg & Stockholm & Sydney & Warsaw

IV:N LYHYET

KIRJEENVAIHTOPALSTA: ARTIKLA Terveiset pohjoisesta! Syyslukukausi on pyörähtänyt Rovaniemellä vauhdikkaasti käyntiin. Fuksihärdellin lisäksi on muun muassa kilpailtu professori Mikko Vuorenpään johdolla kiekonheitossa, vaellettu Pallakselta Hettaan ja yritetty tenttien ohella asennoitua edessä häämöttävään kaamokseen.

Viime vuonna kertarysäyksellä toteutetun tutkintorakenneuudistuksen jälkipölyt poolijärjestelmään siirtymisineen ovat pikkuhiljaa laskeutuneet, johtuen luultavasti viini- ja olutbaarin avautumisesta yliopiston päärakennuksen opiskelijaravintolan yhteyteen.

Alkanut syksy on tuonut myös ne paljon puhutut pakolaiset Lapin jylhiin maisemiin, mutta ei kannata uskoa kaikkia höpöjuttuja, mitä se etelän media yrittää teille tuputtaa. Konkreettisesti ilmiö näkyi ainoastaan alkusyksystä, kun istumapaikkoja ei saanutkaan valita vapaasti typötyhjästä yöjunasta etelään matkustettaessa.

Lokakuun 24. päivä juhlitaan Artiklan 36-vuotista taivalta, toivottavasti bileissä nähdään perinteiseen tapaan runsaasti pykälistejä!

Henry Leikas Artikla ry:n jäsenlehti Digestan päätoimittaja

FREUDILAISIA LIPSAHDUKSIA:

TERVETULOA TIEDEKUNTAAN –PANEELI ”Asianajoala on keskitysleir… kestävyysurheilua” ”Kaikki juristit toimivat Window… samalla käyttöjärjestelmällä” ”Minä kerron, mitä kauheuks… valmiuksia työelämä teiltä odottaa”

12

INTER VIVOS 4/2015

IV:N LYHYET

INTER VIVOS KÄVI OIKEUDESSA OSA 3 TEKSTI LAURI LINNA Sarjassa IV käy seuraamassa oikeudenkäyntejä ja raportoi niistä enemmän tai vähemmän olennaisia asioita.

Aihe: Riita Tapauksessa oli kyse velkariidasta. Veljeksistä toinen oli velkaantunut toiselle. Puhevälit olivat menneet ja oikeudenkäynnissä puheenvuorot osoitettiin oikeuden puheenjohtajalle. Koska kommunikaatio ei ollut toiminut, sanaharkkaa syntyi siitä, oliko velan vanhentuminen katkaistu. Puhuttu kuulemma oli, mutta kuunneltu ei.

Välillä oikeudenkäynti ei etene. Usein toinen osapuoli ei ole varautunut, että siirryttäisiin samana päi-

vänä valmisteluistunnosta pääkäsittelyyn. Ei ollut tässäkään tapauksessa, vaan velallinen oli palannut vasta edellisenä päivänä ulkomailta. Avustajaa ei ollut hankittu ja se halutaan hankkia.

Todistajaksi pyydettiin veljesten sukulaista, vaikka toinen oli varma, ettei tämä siihen suostuisi. Tuomarin harmistuksesta huolimatta pääkäsittelylle piti sopia toinen päivä.

DEMLA RY:N KESÄSEMINAARISSA PUHUTTIIN TALOUDESTA TEKSTI LAURI LINNA Kesällä Lahden kansanopistolla pidetty perinteikäs Demla ry:n kesäseminaari pureutui tänä vuonna oikeuden ja talouden suhteeseen.

Keskustelua käytiin ja alustuksia pidettiin niin tiukan juridisista kysymyksistä, kuten kriminaalipolitiikan taloudellisista vaikutuksista ja julkisia hankintoja koskevan lain uudistamisesta, kuin yleisimmistä oikeuteen vaikuttavista taloudellisista kysymyksistä: Miten oikeuteen vaikuttaa se, että valtionhallinnon on tuottavuusohjelmista johtuvan asiantuntemuksen katoamisen takia turvauduttava yhä enemmän konsultteihin?

Miten kehitysyhteistyöllä voidaan edistää hyvää hallintoa, demokratiaa ja oikeusvaltion kehittymistä – leikkauksista huolimatta?

Millaisia rajoituksia EU:n lainsäädäntö asettaa jäsenmaissa harjoitettavalle talouspolitiikalle?

Tiukan seminaariohjelman oheen mahtui lisäksi niin saunomista ja illanviettoa kuin tietovisakin. Vanhempien tieteenharjoittajien lisäksi paikalle oli tullut eri puolilta Suomea kiitettävästi oikeustieteen opiskelijoita, joille Demla oli ystävällisesti jakanut vapaapaikkoja.

INTER VIVOS 4/2015

13

IV:N LYHYET

PHUKSIANALYYSI 2015 Punssikahveilla Inter Vivos paitsi opetti lyhyen oppimäärän kyykkyviineistä (kaikki käy!), myös tutustutti uudet phuksit tutkivaan journalismiin. Phuksit saivat vastata kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin sisäänpääsyyn, opiskeluelämään ja juristi-ideaaleihin liittyviä motiiveja.

Vastausten perusteella IV päätyi seuraaviin johtopäätöksiin:

1

Phuksinaiset ovat huomattavasti miehiä itsevarmempia. Kyselyyn vastanneista naisista 74 % uskoi päässeensä tiedekuntaan taidon avulla, kun vastaava luku miesten keskuudessa oli vain 18 %. Miehet myös turvautuivat huomattavan usein väkivaltaan kyseiseen tavoitteeseen päästäkseen (23 % vastanneista). Liian hätäisiä johtopäätöksiä ei kuitenkaan liene järkevää tehdä, mies- ja naispopulaatioiden todellinen luonne selvinnee viimeistään Ulottuvuusbileissä ja Sonniaisissa.

2

Uudet ihmiset saapuivat, biletys jatkuu. Kaikista vastanneista 76 % valitsi ensimmäiseksi tai vähintäänkin toiseksi tärkeimmäksi opiskelijaelämään liittyväksi preferenssikseen bilettämisen. Näin ollen Pykälän tanssilattialla tullaan tamppaamaan tänäkin vuonna ahtaissa tuntuuri nelmissa. Variaatiot sen suhteen, miten bilettäminen aiotaan yhdistää opiskelun, taito nukkumisen ja työnteon kanssa, noudattelivat normaalijakaumaa. Tiedekunnan lahjominen harmiksi kysely ei ennakoi hyvää phuksien opintomenestyksen suhteen: lähes pesäpallom.

20 % vastanneista ei lukenut kysymystä kunnolla, ja merkitsi siksi liian paljon tai virhe vähän vastausvaihtoehtoja.

3

Taru on todellisuutta ihmeellisempää. Vaihtoehtoina esitetyistä ”ideaalijuristeista” Tarja Halonen ja Heikki Lampela kamppailivat hopeasijasta varsin tasaisesti. Tässä äänestyksessä phuksien lempijuristiksi valittiin kuitenkin ylivoimaisella äänten enemmistöllä Suitstelevisiosarjasta tuttu Harvey Specter, joka oli samalla vastausvaihtoehdoista ainoa, jolla ei todellisuudessa ole lakimiehen koulutusta. Hienoinen huoli herää siitä, joutuvatkohan phuksit pettymään jäykkään suomalaiseen oikeustodellisuuteen… Tiettyjen valmennuskurssiopettajien inspiroiva vaikutus lienee tosiasia vuodesta toiseen, sen verran moneen lappuun oli omakätisesti rustattu vastausvaihtoehto ”Ilkka <3”.

naiset miehet

muu opiskelu + bileet opiskelu + unet opiskelu + työt bileet + unet bileet + työt unet + työt Halonen Lampela Specter muu 0%

14

INTER VIVOS 4/2015

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70

IV:N LYHYET

IV 10 VUOTTA SITTEN Tissit, rinnat, hinkit, bosat, rynttäät, kannut. Kertonee jotain pykälistien perusluonteen muuttumattomuudesta, että jo kymmenen vuotta sitten nämä elämää ilostuttavat maitorauhaset olivat toivotuin jutunaihe IV:n teettämässä lukijagallupissa. Numerossa 5/2005 IV esitteli laajassa artikkelissa tissien anatomiaa, sosiaalipsykologiaa ja hoitoohjeita. Loppukaneettina esitetty kehotus ”Kosketelkaa tissejänne!” ei varmasti ole ajan kuluessa menettänyt merkitystään, ja tasa-arvon kulta-aikana 2010-luvulla kehotus tulisi varmaankin yleistää koskemaan niin naisia kuin miehiäkin.

INTER VIVOS 4/2015

15

IV:N LYHYET

MUUALLA SANOTTUA KOONNUT LAURI LINNA

”Vielä joitakin vuosia sitten ihmisoikeuksia vastustettiin lähinnä kolmannen maailman kulttuureille vihamielisinä läntisinä välineinä. Nyt vastustusta syntyy Euroopassa.”

Kevät Nousiainen, Oikeus 2/2015

”Ratkaisun perusteella tuomioistuimella näyttäisi olevan mahdollisuus tulkinnallaan ainakin tiettyyn rajaan asti korjailla tiukasti lain sanamuotoon perustuvasta tulkinnasta seuraavia ilmeisiä virheellisyyksiä, kunhan lainsäätäjän tarkoituksesta ei ole kyseisessä tapauksessa epäilystä.”

Janne Myllymäki, Helsinki Law Review 1/2015 ”Suomi on allekirjoittanut EN:n, OECD:n ja YK:n korruptionvastaiset yleissopimukset, mutta osa niiden pykälistä on vapaaehtoisia. Näihin kuuluvat esimerkiksi vaikutusvallan kauppaaminen ja väärinkäyttö, joita ei ole Suomessa kriminalisoitu, vaikka asiaa on pureskeltu yli vuosikymmenen.”

Hanna Rusila, Lakimiesuutiset 5/2015

PYKÄLÄN SPEXIT 1997 Miehen tuoksu 1998 Sinivalkoinen rutto 1999 Yhtiö 2000 Oikeusjuttu 2001 Kivi, paperi, sakset 2002 Viranpalvojat 2003 Julkimopeli 2004 Tuvaluun tuomitut 2005 Pesänjakajat 2006 Ruotsalainen Gambiitti 2007 Lepokoti

16

INTER VIVOS 4/2015

2008 Kaksi yötä jouluun on 2009 Timantit eivät ole ikuisia 2010 Operaatio Kooma 2011 Juristi sinä olet tähti 2012 Vaalipeliä 2013 La Famiglia 2014 Elävänä vai kuolleena 2015 Paras spex ikinä?

2025 Vuonna 2084 2035 Legimator – uhoaja 2045 Jesse Viljasen elämä ja teot

Kauppalehti tarjoaa jäsenedun Pykälän jäsenille

PERJANTAINA 9. LOKAKUUTA 2015

Pykälisti,

käytä nyt opiskelijaetusi.

Tilaa Kauppalehti ja lue veloituksetta 31.5.2016 asti.

A UUTISET

Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7.

Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla pääte­ laitteilla.

Tee tilaus helposti osoitteessa kl.fi/pykala

PAKOLAISJURIDIIKAN KIPUPISTEET TEKSTI JA KUVAT JAAKKO SEPPÄNEN

S

yyria. Irak. Ukraina. Afganistan. Somalia. EUalueen ulkorajojen yli vyöryy joka päivä valtavasti ihmisiä, jotka pakenevat kotimaassaan vallitsevaa sotaa, vainoa ja sekasortoa. Pakolaistulvan välittömimmät seuraukset koetaan Etelä-Euroopassa, YK:n uutispalvelun tietojen mukaan yli 2400 pakolaisen on arvioitu tämän vuoden aikana hukkuneen Välimereen yrittäessään epätoivoisesti saavuttaa Italian tai Kreikan rannikon. Hätä heijastuu myös Suomeen: tänä vuonna jo elokuuhun mennessä Suomeen oli saapunut enemmän turvapaikanhakijoita kuin koko edellisenä vuotena yhteensä. Pakolaisneuvonta ry:n lakimiehen, OTK Liisa Välimäen mukaan toimeksiantoja tulee järjestölle sen verran runsaasti, ettei kaikkia kyetä edes ottamaan vastaan.

LEHTIEN PALSTOILLA on viime aikoina keskitytty pal-

jolti sen pohtimiseen, millaista Suomen pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan pitäisi olla. Turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustavien juristien on kuitenkin toistaiseksi toimittava voimassa olevan lainsäädännön 18

INTER VIVOS 4/2015

puitteissa. Lainsäädäntö sinällään ei ole Välimäen mukaan ongelma, kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskeluoikeutta sääntelevästä ulkomaalaislaista löytyvät ”tarvittavat oikeudelliset instrumentit, joiden avulla oikeasti hädässä olevat ihmiset pääsevät Suomeen”.

Sen sijaan lain tulkinta ja soveltaminen heijastelevat hälyttävän usein virkamiesmäistä, ristiriitaista ja todellisuudesta irtautunutta suhtautumista turvapaikanhakijoiden inhimilliseen hätään. Pakolaisjuridiikka on väistämättä vahvasti myös ihmisoikeusjuridiikkaa, ja Välimäki hämmästelee, kuinka heikosti perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta näkyy Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuinten päätöksissä. ”Pako-

laisasiat puhuttavat politiikassa ja ihmiset voivottelevat kauheaa tilannetta, mutta samaan aikaan tehdään ratkaisuja, joilla pyritään laittamaan kaikki lailliset maahantulon reitit kiinni”.

YHTENÄ RÄIKEIMPÄNÄ viimeaikaisena esimerkkinä ris-

tiriitaisuudesta teorian ja käytännön päätösten välillä Välimäki mainitsee lapsen edun arvioinnin turvapaikka-asioissa: ”Lain ja kansainvälisten velvoitteiden mukaan lapset pitäisi aina arvioida ensisijaisesti lapsina eikä turvapaikanhakijoina, mutta todellisuudessa se ei mene niin. On perheitä koskevia päätöksiä, joissa edes sovelletuissa oikeusohjeissa ei ole viitattu lapsen edun arviointia koskeviin säännöksiin”.

Myöskään yksin Suomeen tulleiden alaikäisten säilöönottoa ei niin sanotun säilölain uudistuksen myötä haluttu yksiselitteisesti kieltää. Ja koska pääkaupunkiseudun säilöönottoyksiköt pullistelevat täysinä, pahimmassa tapauksessa turvapaikanhakijoita joudutaan sijoittamaan poliisivankiloihin. ”Se on rajua kohtelua ottaen huomioon, ettei heitä epäillä mistään rikoksesta”, toteaa Välimäki.

Valtioiden välistä vastuunmäärittämistä koskeva Dublin-menettely tuottaa niin ikään päänvaivaa: periaatteena EU:ssa on, että turvapaikkahakemus käsitellään ensimmäisessä jäsenvaltiossa, johon turvapaikanhakija saapuu, ja vain kerran. Jos siis turvapaikanhakija on hakeutunut saapumisvaltiosta johonkin toiseen jäsenmaahan, hänet voidaan Dublin III -asetuksen nojalla palauttaa saapumisvaltioon. Ongelman muodostaa se, että useissa Etelä-Euroopan maissa pakolaistilanne on niin kaoottinen, että jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kieltänyt palauttamasta turvapaikanhakijoita saapumisvaltioon siksi, että olosuhteet siellä eivät täytä EIS 3 artiklan inhimillisen kohtelun vaatimuksia (MSS v. Belgia ja Kreikka, Tarakhel v. Sveitsi).

Tästä johtuen on Välimäen mielestä varsin ironista, että Suomi sitoutui vastikään EU-komission esityksestä vastaanottamaan kahden vuoden sisällä 2400 turvapaikanhakijaa Italiasta, Kreikasta ja Unkarista – myöntäen

Pakolaisneuvonta ry:n lakimies OTK Liisa Välimäki PAKOLAISNEUVONTA RY Pakolaisneuvonta Ry on kansalaisjärjestöjen vuonna 1988 perustama lakiasiaintoimisto ja kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa.

Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seu-

raa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä.

Järjestöllä on toimipiste Helsingissä, Lappeenrannassa ja Oulussa.

Helsingin toimipisteellä työskentelee 8–9 lakimiestä, hallintohenkilökuntaa ja tiedottaja. Lisäksi järjestö on käynnistänyt Paperittomat-hankkeen, jota vetää lakimies ja koordinaattori. Hankkeen tarkoituksena on tarjota paperitto-

mille ja heitä työssään kohtaaville oikeudellista neuvontaa sekä tiedottaa paperittomien oikeuksista.

Järjestön rahoitus tulee lähes kokonaan lakimiesten työstä, jota tehdään useimmiten oikeusavun varassa. Pakolaisneuvonta Ry on myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen yhteistyökumppani.

INTER VIVOS 4/2015

19

näissä maissa vallitsevan tilanteen vakavuuden – kun samaan aikaan kyseisiin maihin lähetetään vielä ihmisiä takaisin Dublin-asetuksen nojalla. ”Se on järjetön asia, taloudellisesti ja inhimillisesti.”

uskottavana. Hakijan onneksi CAT kielsi käännytyksen välipäätöksellään, ja koska YK:n kidutuksen vastainen yleissopimus on Suomessa velvoittavaa oikeutta, Suomen viranomaiset joutuivat päätöstä myös noudattamaan. CAT katsoi lopullisessa päätöksessään Suomen rikkoneen kidutuksenvastaisen yleissopimuksen 3 artiklaa päätöksellään käännyttää nainen Kongon demokraattiseen tasavaltaan, jossa hän olisi vaarassa joutua kidutuksen uhriksi.

KRITIIKISTÄ HUOLIMATTA Välimäki huomauttaa, että

ONGELMAKOHTANA HALLINTOLAINKÄYTÖSSÄ Välimäki nä-

kee muun muassa suullisten oikeudenkäyntien puutteen hallintoasioissa: ”Valitusvaihe on useimmiten valitettavasti pelkästään kirjallinen prosessi. Me kyllä pyydämme suullisia käsittelyjä, mutta varsinkaan viime aikoina niitä ei ole järjestetty juuri lainkaan.” Oikeudenkäynneissä ratkaistavana on hankalia kysymyksiä, kuten se, miten todistustaakka jakautuu turvapaikkaasioissa, mitä voidaan pitää uskottavana kertomuksena ja mikä on toisaalta viranomaisen selvitysvelvollisuus hakijan taustasta ja kotivaltion olosuhteista. Kun hakija ei pääse itse kertomaan tilanteestaan tuomarille, valituskirjelmistä saattaa väkisinkin jäädä uupumaan se inhimillinen ulottuvuus, jota perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta voisi suosia hakijan eduksi.

Oikeusturvan riittämättömyys kansallisella tasolla on pakottanut Pakolaisneuvonta Ry:n asiakkaita valittamaan myös kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin.

Järjestö on vienyt YK:n alaisen kidutuksen vastaisen komitean (CAT) arvioitavaksi 11 Pakolaisneuvonnan lakimiesten mielestä selvästi palautuskieltoa rikkovaa tapausta, ja kaikissa CAT on päätynyt kieltämään valittajan palauttamisen kotimaahansa. ”Se tarkoittaa käytännössä, että Suomi on alkuperäisillä käännytyspäätöksillä rikkonut ehdotonta palautuskieltoa maihin, joissa turvapaikanhakija on vaarassa joutua kidutuksen kohteeksi. On kiusallista maalle saada tuomio kidutuksen vastaisen artiklan perusteella.”

Esimerkiksi alkukesällä ratkaistussa tapauksessa E.K.W v. Suomi (CAT 20.5.2015) kongolaista oppositiopuolueessa toiminutta naista oli pidetty kotimaassaan vankina maakuopassa 2-3 kuukautta, jonka aikana sotilaat olivat raiskanneet ja pahoinpidelleet hänet toistuvasti. Kokemuksistaan johtuen nainen kärsi lääkärinlausuntojen mukaan selvästi ainakin traumanjälkeisestä stressihäiriöstä. Siltikään Suomen hallintoviranomaiset eivät pitäneet hänen turvapaikkahakemustaan ja pelkoaan vainotuksi tulemisesta riittävän

20

INTER VIVOS 4/2015

Suomessa hallintokäytäntö –ja lainkäyttö ovat kansainvälisesti vertaillen vielä hyvällä mallilla. Kuitenkin hän toivoo, että resursseja lisättäisiin etenkin uusien turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja terveyspalveluihin.

Näin varmistetaan, että turvapaikanhakijamäärien kasvaessa edelleen joukosta pystyttäisiin tunnistamaan kaikkein haavoittuvaisimmassa asemassa olevat ja tarjoamaan apua esimerkiksi kidutuksen ja ihmiskaupan uhreille.

Turvapaikka- ja oleskelulupapäätökset ovat korostetun poliittisia ja Suomi noudattaa tiukkaa linjaa esimerkiksi Dublin-käännytyksissä. Välimäki painottaa, että Suomen turvapaikanhakijamäärät ja myönnettävät oleskeluluvat ovat edelleen minimaalisella tasolla eurooppalaisiin määriin verrattuna, ja siksi Suomen tulisi alkaa viimein kantaa vastuuta eikä käännyttää turvapaikanhakijoita maihin, joiden tilanne on tällä hetkellä uutisistakin päivittäin saatavien tietojen valossa katastrofaalinen.

Tällaisia maita ovat Kreikan ja Italian lisäksi muun muassa Unkari, jossa on vastaanotettu 140 000 turvapaikkahakemusta tänä vuonna (vrt. Suomessa elokuun lopulla reilu 7000 hakemusta). ”Suomen päätöksentekijät ovat valitettavasti sulkeneet toistaiseksi silmänsä tilanteelta ja käännyttävät Unkariin myös turvapaikanhakijoita, joiden ainoat Euroopassa olevat sukulaiset ja perheenjäsenet asuvat Suomessa”, toteaa Välimäki.

Hänen mielestään kyse ei todellisuudessa ole politiikasta, vaan ihmisoikeuksista ja ihmisistä, jotka pakenevat vainoa ja sotaa. IV

KIRJA-ARVOSTELU LAURI LINNA

VÄKI, VALTA JA VIRASTO – MAAHANMUUTTOVIRASTO JA SUOMALAINEN TURVAPAIKKAPOLITIIKKA Teos on huima sukellus Maahanmuuttoviraston (Migrin) ja turvapaikkapolitiikan kiemuroihin. Se valottaa ansiokkaasti tiukan suomalaisen turvapaikkapolitiikan kehitystä ja sen takaa löytyviä syitä.

Juristille teos on kiinnostavimmillaan kuvatessaan turvapaikkapolitiikan muotoutumista, jossa Migrillä on ollut aktiivinen rooli. Teoksessa kuvaillaan, kuinka turvapaikkalainsäädäntöä uudistettaessa on toistunut usein sama kaava: Migri tulkitsee lainsäädäntöä tiukasti. Lainsäädäntöä on muutettu Migrin käytäntöä vastaavaksi. Migri on kiristänyt käytäntöään uusien normien sallimissa rajoissa. Lainsäädäntöä on kiristetty käytäntöä vastaavaksi.

Erityisesti teos herättääkin kysymyksen vuonna 2008 perustetun Maahanmuuttoviraston roolista. Onko sillä liiaksikin itsenäisiä tavoitteita, jotka sopivat huonosti yhteen humanitaarista suojelua tarvitsevien ihmisten oikeuksien kanssa? Pitäytyykö Migri liiaksi tavoitteessa minimoida maahantulijoiden määrä heidän auttamisensa sijaan?

Turvapaikanhakijoiden huomattavasti lisääntyessä suhteellisen tuore teos antaa kiinnostavaa perspektiiviä: Miten Migri reagoi muuttuneeseen tilanteeseen? Kuinka tiukaksi se pystyy linjansa vetämään?

Jussi Förbom: Väki, valta ja virasto – Maahanmuuttovirasto ja suomalainen turvapaikkapolitiikka Into 2014 304 sivua INTER VIVOS 4/2015

21

Etsimme joukkoomme uusia Junior ja Senior Traineita tuleville harjoittelujaksoille Asianajotoimisto Mäkitalo Rantanen & Co Oy on täyden palvelun liikejuridiikkaan keskittyvä asianajotoimisto ja alan johtava toimija energia- ja rakennussektorilla Suomessa.

Jos olet valmis oppimaan ja sitoutumaan sekä näet ympärilläsi enemmän mahdollisuuksia kuin mahdollisuu ongelmia, meillä saattaa olla paljonkin yhteistä.

Katso lisätiedot ja lähetä hakemuksesi osoitteessa www.makitalo.fi

FROM PLAIN PAPER TO WORKING SOLUTIONS Mäkitalo Rantanen & Co Ltd, Attorneys-at-Law | Eteläesplanadi 18, 00130 Helsinki www.makitalo.fi

PYKÄLÄN TALOUS TEKSTI LAURI LINNA

T

iesitkö, että Pykälällä on yli miljoonan euron omaisuus? Tai että valmennuskurssit tekivät viime vuonna kaikkien aikojen kovimman tuloksen? Pykälän talous on jokaista pykälistiä koskettava aihe, josta puhutaan sen mielenkiintoisuuteen nähden turhan vähän.

Tutustuimme Pykälän talouspapereihin ja haastattelimme yhdistyksen taloudenhoitaja Tarik Ahsanullahia selvittääksemme mistä järjestömme saa tulonsa ja mihin se kuluttaa.

SUURIA SUMMIA Tavalliseen ainejärjestöön verrattuna Pykälässä liikkuu huimia summia. Siinä missä monelle järjestölle ylioppilaskunnan jakama tuki on elinehto, hukkuu HYYltä saatava parin tuhannen euron avustus järjestössämme suurempien summien joukkoon. Näin siitäkin huolimatta, että Pykälä on yksi eniten tukea saavista järjestöistä.

Pykälän liikevaihto liikkuu noin miljoonassa eurossa ja ylijäämää tuli viime vuonna noin 160 000 euroa.

Tänä vuonna aivan yhtä hyvää tulosta ei ole odotettavissa.

VALMENNUSKURSSEJA JA SIJOITUSTOIMINTAA Suurin osa Pykälän varallisuudesta tulee oikeustieteelliseen pyrkiville järjestettävistä valmennuskursseista.

Vuonna 2014 myynti ylsi kaikkien aikojen ennätykseen.

Valmennuskursseista tulevilla voitoilla rahoitetaan yhdistyksen muuta toimintaa. Tällä hetkellä valmennuskurssitoiminta pyörii yhdistyksen alaisuudessa muun muassa verohuojennusten takia: Pykälä on saanut vapautuksen elinkeinoverotuksesta, sillä yhdistys on luokiteltu yleishyödylliseksi yhteisöksi.

Samalla rahaa kuitenkin myös säästetään. Pykälä on vuonna 2010 linjannut omavaraisuusstrategiasta. Sen tarkoituksena on, että järjestö voisi lopulta pyörittää nykyisen tasoista toimintaa sijoitusomaisuuden tuotoilla. Valmennuskurssien järjestäminen voisi silloin vaikka loppua, mutta yhdistyksen jäsenen kannalta mikään ei muuttuisi.

INTER VIVOS 4/2015

23

Toistaiseksi omavaraisuuteen on vielä matkaa. Yhdistyksellä on sijoitusomaisuutta 800 000 euroa. Laskelmien mukaan sitä pitäisi kerryttää kahteen miljoonaan, jolle pitäisi lisäksi saada 5 % tuotto, jotta sillä voitaisiin kattaa muun yhdistystoiminnan kulut.

EI AIVAN ITSESSÄÄN KANNATTAVIA BILEITÄ

ELMIIRA KUTVONEN

Varsinaisesta toiminnasta eniten rahaa vievät vuosijuhlat, jotka varsinkin viime keväänä olivat Pykälän 80. juhlavuoden kunniaksi varsin hulppeat. Myös Spex vie oman siivunsa.

Yleisesti kuitenkin Pykälän näkyvin toiminta, erilaiset bileet, pyritään järjestämään siten, että ne kattaisivat omat kulunsa. Tämä myös onnistuu lipunmyynnin ja yritysyhteistyöstä saatavien tulojen avulla. “Tällä hetkellä yritysyhteistyöstä saadaan 60 000 euroa. Ollaan mietitty, miten sitäkin pystyisi kasvattamaan. Jos verrataan esimerkiksi Kauppikseen, niin toiminta on ollut minimaalista. Mutta ainakin toistaiseksi yrityksille on ollut hankalaa saada myytyä sitä, että tulevat juristitkin ovat tärkeitä”, Ahsanullah selittää. Yritysyhteistyön avulla katetaan myös Inter Vivosin painamisesta ja postittamisesta syntyviä kuluja.

Pykälän piirissä toimivia kerhoja tuetaan kohtalaisilla summilla. Uudet kerhot saavat 200 euron avustuksen ja vakiintuneet kerhot, kuten esimerkiksi Rinnerikolliset, saavat toimintaansa 300 euroa.

JOTAIN EPÄITSEKÄSTÄKIN Ylioppilaskuntaan Pykälä on eniten kosketuksissa ylläpitämäänsä oikeusapuvaliokunnan kautta. Valiokunta kattaa kulunsa, kuten kirjojen hankinnan ja kokouskulut, HYYn 10 000 euron avustuksesta. Vastineeksi se tarjoaa ylioppilaskunnan jäsenille maksutonta neuvontaa oikeudellisissa ongelmissa.

Pykälällä on myös oma kummilapsi. ”Tämän vuoden alussa selvitettiin, että mikä juttu on kyseessä, kun kukaan edellisestä hallituksesta ei asiasta tiennyt. Mutta nyt siis ulkoasianvastaava selvitti asian niin, että meillä on tosiaan Planin kautta kummilapsiprojekti Intiassa, jota ollaan useiden vuosien ajan jatkettu ja jatketaan toki tulevaisuudessakin mieluusti. Ideologia enemmän taustalla kuin rahasumma”, Ahsanullah kertoo.

TULEVAISUUS ON VALOISA Pykälän tulevaisuudennäkymät ovat valoisat. “Kurssit ovat tehneet tosi kovaa tulosta koko 2010-luvun. Vuonna 2014 tehtiin todella kova ennätys, johon ei päästä tänä vuonna”, Tarik Ahsanullah kertoo.

Epävarmuustekijöitä on kuitenkin myös. “Yhteisvalinta on varmaan tulossa jossain vaiheessa. Se aiheuttaa oman toimintaympäristön muutoksensa.” Ahsanullahin mukaan tähän ollaan kuitenkin jo hyvissä ajoin varautumassa. Hän uskoo, että vaikka yhteisvalinta kaikkiin oikeustieteellisiin tulisi, Pykälä pärjäisi kilpailussa.

Ja osaltaan juuri tällaisia muutoksia varten on myös omavaraisuusstrategia laadittu.

Jo ensi vuonna tulokseen vaikuttaa Pykälän omistamien Suvilahden kerhotilojen remontti, joka alkaa viimeistään maaliskuussa. Se on tulevien vuosien suurin hanke, mutta sen kulut menevät pääasiassa yhtiövastikkeen ja poistojen kautta, joten vaikutukset näkyvät usean vuoden ajan, eivätkä aiheuta mitään dramaattista taloudenhoidon kannalta.

MITEN VOI VAIKUTTAA? Pykälän talouden suuriin linjoihin voi helpoiten vaikuttaa osallistumalla yhdistyksen kokoukseen. Niissä tehdään suurimmat rahankäyttöä koskevat päätökset ja yhdistyksen jäsenet pääsevät tekemään aloitteita. Yhdistyksen jäsenille talouteen liittyvät luvut ja laskelmat

Taloudenhoitaja Tarik Ahsanullah.

24

INTER VIVOS 4/2015

ovat täysin avoimia ja nähtävissä talousarvion muodossa ennen syyskokousta. Mitään radikaalimpaa muutosta ei yhdistyksen toimintaan ole viime vuosina esitetty. ”Uskon, että ihmiset ovat tyytyväisiä nykyisenlaiseen toiminnanlaajuuteen. Kyllä tästä yhdistyksestä pitäisi kaikille jotakin löytyä.”

Jos kokoukseen ei pääse tai ei halua odottaa, myös Pykälän hallitukselle on mahdollista laittaa viestiä. ”Hyvin suopein mielin suhtaudutaan, jos jäsenet ehdottavat uutta järkevää toimintaa”, Ahsanullah vakuuttaa. “Esimerkkinä nyt Lounasklubit, joita yhdistyksen puheenjohtajan aloitteesta on alettu järjestämään.”

Vaikka yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa pyritään pääsääntöisesti nollatulokseen, ei pientä tappiotakaan pidä kavahtaa. “1000 euron tappiokaan kun ei tässä kokonaisuudessa juuri tunnu.” IV

OMAVARAISUUSSTRATEGIAN TARKOITUKSENA ON, ETTÄ JÄRJESTÖ VOISI LOPULTA PYÖRITTÄÄ NYKYISEN TASOISTA TOIMINTAA SIJOITUSOMAISUUDEN TUOTOILLA.

KOMMENTTI LAURI LINNA

ENTÄ OMAVARAISUUDEN JÄLKEEN? ykälällä on omavaraisuusstrategia, jonka se pystyy todennäköisesti myös toteuttamaan. Tilanne on taloudellisesti sellainen, mistä miltei kaikki muut järjestöt joutuvat vain unelmoimaan.

Varsinaisia suunnitelmia omavaraisuuden saavuttamisen jälkeiselle ajalle ei kuitenkaan ole. Tämä on ymmärrettävää, koska tekijät ja jäsenet vaihtuvat nopeasti, eikä liian pitkän ajan päähän ole välttämättä järkeä kurottaa. Maailma voi välissä muuttua huomattavasti.

Välillä on kuitenkin tervettä hieman unelmoida.

Omavaraisuus tuo riippumattomuutta, ja kuten tunnettua on, raha on valtaa. Halutessaan Pykälä pystyisi tekemään omavaraisena jotain suurta. Nopeasti keksin ainakin pari keinoa: Omavaraisena Pykälä ei tarvitsisi valmennuskurssitoimintaa rahoittaakseen toimintaansa. Mutta vaikka oikeustieteellisiin tulisi yhteisvalinta, niin tuskin rahalla ostettava valmennus loppuisi. Pykälällä, jonka ei tarvitsisi lypsää valmennuskurssitoiminnasta voittoa, olisi mahdollisuus toteuttaa sitä omakustannehintaan.

Tekijöille voitaisiin maksaa palkkansa, mutta kurssien hintoja voitaisiin alentaa rutkasti. Voisimme siirtyä tekemään hyvää yhteiskunnalle ja suomalaisen koulutuksen tasa-arvolle tarjoamalla aidosti halpoja valmennuskursseja. Hintakilpailussa voisivat muutkin tahot joutua alentaman kurssiensa hintoja.

Vaihtoehtoisesti Pykälästä voisi taloudellisen itse-

näisyytensä ja varakkuutensa avulla tulla oikeustieteellisen maailman moraalinen esikuva ja edunvalvoja.

Voisimme palkata edunvalvojia puolustamaan suomalaista oikeuslaitosta, käräyttää huonoja työnantajia ja jylistä nähdessämme vääryyttä.

Tai jos edelliset kuulostavat liian suureellisilta ja idealistisilta, voisimme tehdä jotain aavistuksen vaatimattomampaa. Voisimme vaikka hankkia yhden sijasta kymmenen kummilasta.

Ainejärjestöksi meillä on myös todella paljon kuluja aina omasta toimistosta alkaen. Jos supistaisimme toimintaa, voisimme laskea valmennuskurssien hintoja vaikka heti.

ALIISA PELTOMÄKI

P

INTER VIVOS 4/2015

25

TEKSTI JA KUVAT HELY K.

JATKOKERTOMUS:

FIFTY §HADES OF JU§TICE

”H

uomenta!”

Hissin ovet aukesivat iloisen tervehdyksen säestäminä, ja Markuksen kahvi oli vähällä livetä tämän kädestä toimistorakennuksen aulan kiiltävälle lattialle. Vaaleahiuksinen nainen tummanharmaassa jakkupuvussa oli pelmahtanut miehen viereen juuri sopivasti hissiä varten. Elena. ”Huomenta”, Markus vastasi ja hymyili naiselle jäykästi. He astuivat vieretysten hissiin, jonka ovet sulkeutuivat heidän perässään. ”Kuinka se yrityskauppa edistyy?” Elena kysyi hetken hiljaisuuden jälkeen. ”Hyvin, kiitos”, Markus totesi ja vilkaisi Elenaa sivusilmällä, haistaen tämän makean parfyymin pienessä hissikorissa. ”Oletko sinä jo sopeutunut uuteen työpaikkaasi?” Elena oli aloittanut Asianajotoimisto Nyberg & Hagmarkilla pari kuukautta sitten, ja Markuksen oli yhä vaikea sulattaa entisen säätönsä näke26

INTER VIVOS 4/2015

mistä omalla työpaikallaan. ”Yllättävän nopeasti, kiitos kysymästä”, nainen vastasi ja kääntyi katsomaan Markusta. ”On kyllä sääli, ettemme ole ehtineet jutella juuri lainkaan.” Markus hymähti myöntävästi, vaikka oikeasti olikin vältellyt tällaisia kohtaamisia täysin tietoisesti. Sen lisäksi, että heidän välinsä tuntuivat oudoilta, Elenan pätevyys juristina ärsytti Markusta hämmentävän paljon. ”Meidän pitäisi lounastaa yhdessä”, Elena ehdotti kun hissi saapui oikeaan kerrokseen ja ovet aukesivat. ”Vanhojen aikojen kunniaksi.”

Markus ei ehtinyt vastata mitään, ennen kuin vaaleaverikkö astui hissistä ulos ja lähti kävelemään lanteet keinuen kohti työpistettään.

E

lena ei ottanut Markukseen uudelleen yhteyttä lounastarjouksensa suhteen loppuviikkona, mikä oli

miehestä samaa aikaa sekä helpottavaa että hermoja raastavaa. Kohtaaminen hississä pyöri Markuksen mielessä paljon, ja sen myötä myös muistot opiskeluajoilta olivat palaneet tuoreina ja elävinä hänen mieleensä.

Heidän ”pieni säätönsä” oli alkanut Pykälän pienessä salissa Ulottuvuusbileiden pikkutunneilla. Markus oli huomannut tiukkaan, lyhyeen mekkoon pukeutuneen Elenan haukkaamassa raitista ilmaa, ja suunnannut humalapäisellä itsevarmuudella fuksitytön taakse. ”Mä voisin lukea sulle vähän lakia”, Markus oli mutissut hädin tuskin selvällä suomenkielellä tytön hiuksiin ja tarttunut kiinni tämän lanteista. Kuka tahansa muu olisi nauranut Markuksen ulos kerhotiloista, mutta Elena oli vain vilkaissut Markuksen päihtynyttä ilmettä, räpytellyt vahvasti meikattuja silmiään ja huudahtanut viattomimmalla äänellään: ”Mutta herra tuomari, enhän minä ole tehnyt mitään tuhmaa...!” ”No, asia voidaan järjestää…”

Markus oli vastannut ja lähtenyt taluttamaan tyttöä kohti tavarahissiä. Lähes saman tien matkan suunta oli kuitenkin vaihtunut Markuksen osalta kohti wc-tiloja, sillä aiemmin käyty tiukka FlipCup-kisa oli alkanut vaatia verojaan. Taisteltuaan itsensä takaisin elävien kirjoihin Markus palasi juhlatiloihin, löytämättä kuitenkaan Elenaa enää uudestaan.

Markus nojautui taaksepäin toimistotuolissaan ja riisti ajatuksensa niistä lukemattomista kuumista öistä opiskelijasolun pimeässä, jolloin hän oli fantasioinut, miltä Elenan alaston vartalo tuntuisi hänen omaansa vasten. Nainen oli muuttunut noista ajoista, ja jokin muutoksessa kiehtoi Markusta.

Hetken epäröinnin ja sisäisen kamppailun jälkeen Markus suoristautui tuolillaan, avasi sähköpostin ja kirjoitti lyhyen illalliskutsun.

Myöntävä vastaus saapui hetken kuluttua.

R

avintolan valaistus oli intiimi ja rauhallinen. Mahongin väristen puupöytien keskellä lepattivat kynttilät ja salin seiniä reunustivat oranssia valoa levittävät lamput. Markus auttoi Elenan trenssin tämän päältä ja heidät ohjattiin viihtyisään nurkkapöytään. Ilman, että asiasta tarvitsi edes sopia, he tilasivat pöytään pullollisen Dom Pérignonia. Markuksella ei ollut minkäänlaisia aikomuksia selvitä illasta ilman alkoholia, ja Elena oli selvästi samoilla linjoilla. ”Sinä et kyllä kestänyt skumppaa opiskeluaikoina”, Elena huomautti leikkisästi. ”Muistan hyvin nekin yhdet Syyskauden avajaiset, joiden jälkeen sinut piti pelastaa sieltä kämppäsi lähellä olevasta metsiköstä…”

Markus virnisti muistolle ja pudisti päätään.

”Siitä nyt on aikaa…”

Elena oli pukenut ylleen mustan, vartalon muotoja nuolevan mekon, ja Markuksen oli vaikeaa pitää silmiään irti naisen lantion kaarista ja pyöreistä rinnoista, jotka painautuivat syvään uurretun mekon kaula-aukkoa vasten. ”Opiskeluajoille”, Elena ehdotti ja kohotti lasiaan.

Muutaman tunnin, samppanjapullollisen ja punaviinin jälkeen kaksikon välit olivat rentoutuneet. He olivat siirtyneet aterian jälkeen ravintolan baaripuolelle, ja keskustelu oli kääntynyt työasioista jälleen menneiden aikojen muisteluun. He istuivat korkeilla baarijakkaroilla pitkän pöydän ääressä ja Elenan lämmin reisi hipoi Markuksen jalkaa. ”Ilman sinun apuasi olisin varmaan vieläkin suorittamassa sitä ruotsinkurssia”, Markus hekotti ja joi drinkkilasinsa tyhjäksi. ”Pelkästään niiden esseiden kanssa meni tunteja…” ”Ruotsi ei ollut kyllä vahvuutesi”, Elena hymähti ja kääntyi paremmin Markusta päin. He katselivat toisiaan silmiin ja hymyilivät. ”Sinä kyllä korvasit vaivannäköni aika hyvin sinä yhtenä, ruotsintäyteisenä iltana…”

Elena nojasi leukaa käteensä. ”Miten niin?” Markus kysyi muka hämmentyneenä. ”Hmm, etkö muista?”

Markus pudisti päätään. ”No, sanotaanko vaikka, ettei kielitaitosi ollut hullumpi”, Elena heitti kepeästi ja tarkkaili Markuksen kasvoja, joita tämä ei voinut enää pitää täysin peruslukemilla. Sillä muistihan Markus, kuinka Elena oli lukenut Aftonbladetia hänelle harjoittaakseen kuullun ymmärtämistä, ja miten Markus oli yllättäen sulkenut hänen suunsa omallaan. ”Harmi, että sellaisilla taidoilla ei saatu opintopisteitä”, Markus letkautti ja yritti olla huomaamatta, miten lähellä Elena yhtäkkiä tuntui olevan, tai miten lämmin tämän reisi oli. ”Eikä niistä varmaan ole apua työnhaussakaan, Nyberg & Hagmarkilla saattaa olla vähän toisenlaiset taitovaatimukset”, nainen huomautti ja kumartui sitten lähemmäs Markusta. Ohikiitävän hetken ajan mies luuli, että tämä aikoi suudella häntä, mutta sitten Elena pysähtyikin miehen korvan viereen. ”Minä kyllä palkkaisin sinut sellaisen kielitestin perusteella milloin vain”, Elena kuiskasi pehmeästi ja suoristautui kiusoitteleva virne huulillaan. ”Vaikka toki muitakin taitoja pitäisi vielä testata ennen… rekrytointipäätöstä.” ”Kuulostaa mielenkiintoiselta”, Markus sanoi hiljaa ja hetken mielijohteesta laski kätensä Elenan reidelle. Mekon helma oli noussut ylemmäs, ja Markuksen sormet liukuivat pehmeän ihon poikki aivan sen reunalle. Katsekontakti heidän välillään ei rikkoutunut, ja INTER VIVOS 4/2015

27

Elenan huulet raottuivat. Hymy tämän kasvoilta oli kadonnut, mutta sinisissä silmissä oli intensiivinen katse.

Ilma heidän välillään oli tihentynyt ja Markuksen sormet ujuttautuivat hieman mustan helman alle. ”Kiitos illallisesta”, Elena sanoi yhtäkkiä ja rikkoi tiivistyneen tunnelman. Markus veti kätensä pois, kun nainen nousi ylös tuolistaan ja otti käsilaukkunsa tiskin päältä. ”Odota, mihin suuntaan olet menossa?” Markus kysyi ja kiirehti vaaleaverikön perään. ”Otan taksin tästä läheltä”, Elena vastasi ja nyökkäsi, kun mies avasi tälle oven viileään syysiltaan. Illallisen aikana oli satanut, ja ilma kadulla tuoksui raikkaalta. ”Elena…”

Markus kohotti kätensä ja tarttui kevyesti naisen olkaan. Tämä kääntyi katsomaan häntä ja yhtäkkiä Markuksella ei ollut enää mitään hajua, mitä sanoa. ”Kiitos… seurasta, tänään oli mukavaa”, Markus rykäisi kömpelösti. Elena hymähti ja astui lähemmäs miestä. ”Vanhojen aikojen muistelu tuntuisi olevan…” Elena sanoi ja kallisti vähän päätään, silmissään haastava katse. Markus kohotti kätensä ja laski sen Elenan kapealle vyötärölle. ”Muistojen verestäminen käytännössäkin voisi toimia…” Elena kuiskasi ja Markus ynähti myöntävästi. Naisen huulet hipoivat hänen omiaan, ja lopulta tämä kuroi umpeen viimeiset sentit niiden väliltä. Suudelma oli pehmeä ja kuuma, mikä sai miehen vetämään Elenan vartalon tiukemmin omaansa vasten. Hän tunsi selkeästi tämän vartalon muodot ja kaarteet, joita oli riisunut silmillään koko illan. Kosteat kielenkärjet kohtasivat toisensa, ja Markus tunsi, kuinka Elenan vartalo hieroutui vasten hänen haarojensa kohoumaa. ”Minun luokseni ei ole pitkä matka…” Markus huohotti, kun he irrottautuivat toisistaan. Elenan silmät kiilsivät pimeässä, ja Markus aneli mielessään naista tarttumaan hänen sykkivään erektioonsa. ”Eiköhän tässä ollut tarpeeksi muistelua yhdelle illalle”, Elena vastasi ja perääntyi Markuksen otteesta.

Naisen posket ja huulet punoittivat. ”Hyvää yötä, Markus.” ”Hyvää yötä”, Markus vastasi pettymystä äänessään, ja jäi katsomaan Elenan perää(n). IV

28

INTER VIVOS 4/2015

Markkinointijuridiikka Elina Koivumäki, Petteri Häkkänen

Suosittu kirja päivitetty!

Kirjan avulla tiedät, mikä on hyvän tavan ja lain mukaista markkinointia, miten tekijänoikeudet ja tavaramerkit on huomioitava markkinointiviestinnässä ja mitä seuraamuksia markkinointilainsäädännön rikkomisesta voi aiheutua. Löydät yhdestä paikasta kaikki tärkeimmät kuluttajamarkkinointia ja business to business -markkinointia koskevat ohjeet ja säädökset.

Tietoja on helppo soveltaa omaan käytännön työhön, ja sieltä löytyvät vaivatta vastaukset useimpiin markkinointiin liittyviin juridisiin kysymyksiin.

Jäsenetuhinta 69 € Normaalihinta 85 € (+alv 10 %)

2015, 415 sivua

Hilppa Rautpalo, Tiina Lencioni

Mikko Hoikka, Riku Neuvonen, Pauli Rautiainen

Jälleenmyyntisopimukset

Viestintämarkkinaoikeus

Jäsenetuhinta 95 € Normaalihinta 108 € (+alv 10 %)

Kirja on tutkimukseen perustuva viestintämarkkinalainsäädännön kommentaari, jota voidaan käyttää käsikirjana, oppikirjana ja yleisesityksenä Suomen viestintämarkkinoista.

10/2015 n. 400 sivua

ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi

Jäsenetuhinta 75 € Normaalihinta 85 € (+alv 10 %)

12/2015 n. 300 sivua

KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00



Teos antaa selkeät ja yksinkertaiset ohjeet siitä, miten tarkoituksenmukainen ja käytännön tilanteisiin toimiva jälleenmyyntisopimus laaditaan ja millaisia sopimusehtoja jälleenmyyntisopimuksen tulisi pitää sisällään.

SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi

www.kauppakamarikauppa.fi

NISTI–

XI

EMÄNNÄLTÄ PYKÄLISTILLE

VATKAAMISEN YLEISET OPIT SUVILAHTI-SÖRNÄINEN -ALUEEN OIKEUSKULTTUURISSA 1. Johdanto Tässä artikkelissa käsittelemme vatkaamista yleisessä, maantieteellisesti Suvilahti-Sörnäinen -alueelle rajatussa kontekstissa, sekä vatkaamisen lähi-ilmiöitä sikäli, kun ne ovat relevantteja käsillä olevan aiheen kannalta. Emo-oikeudessa ei säädettyä normistoa juuri ole, joten tapaoikeus näyttäytyy vahvasti velvoittavana oikeuslähteenä, ja oikeudenalan suuret nimet ovat vaikuttaneet alalla vahvasti. Kansainvälistymisestä ja Euroopan integraation syvenemisestä huolimatta emooikeus on säilyttänyt autonomisen asemansa oikeusjärjestelmässämme.

2. Vatkaaminen Vatkaaminen (ruots. vispning) kuuluu emo-oikeuden keskeisimpiin oikeudellisiin instituutioihin.

Tyypillisimmin vatkaamista sovelletaan munaan, joskin sen on tulkittu soveltuvan analogisesti myös kastikkeeseen tai lantioon . Epäselvää on, kuuluuko kerman vatkaaminen soveltamisalan alle vai tulisiko kyseiseen oikeudelliseen ongelmaan soveltaa ennemminkin vispausnormistoa.

Kysymystä käsitellään tarkemmin kohdassa 3.2.

Vatkaamisen kannalta perustavanlaatuisiin periaatteisiin voidaan lukea muun muassa puhtausperiaate, jonka mukaan niin kulhon, vatkaimen kuin vatkaajankin tulee olla kaikin puolin puhdas menettelyä varten , joskin Suvinlahdenkadun koulukunta on esittänyt myös ”Pykälän puhtaan” (engl. the five-second rule) asettavan riittävän tason vatkaamisen puhtaudelle . Tässä yleisesityksessä ”Pykälän puhdas” on käsitteenä kuitenkin jätettävä vain maininnan tasolle eikä siihen ole mahdollista syventyä lähemmin.

3. Lähi-ilmiöt 3.1 Vaivaaminen Pohjoismaisessa keittokirjallisuudessa vatkaamisen lähi-ilmiönä on pidetty vaivaamista, eikä tästä käsityksestä ole poikettu myöskään Suvilahti-Sörnäinen -akselilla. Vaivaamisen (ruots. knådning) keskeisimpänä soveltamisalana lienevät erilaiset taikinatyypit, joskin vaivata voidaan myös luonnollisia henkilöitä. Oikeudenalalla on käyty kiivasta keskustelua sen suhteen, voisiko vaivaaminen kohdistua myös oikeushenkilöön (vrt. häiriöpuhelut hätäkeskuksiin). Kysymykseen ei ole mahdollista syventyä tässä yleisesityksessä sen tarkemmin.

3.2 Vispaaminen Kuten jo edellä mainittiin, oikeustila vispaamisen ja vatkaamisen kohdalla on epäselvä. Myös kielellinen rajanveto on haastavaa, mistä merkkinä voidaan huomata se, että ruotsinkielisessä keskustelussa ilmiöistä käytetään vain yhtä käsitettä (vispning). Herää kysymys, onko erottelun tekeminen sittenkään tarkoituksenmukaista. Muun muassa saksalaisessa keittokirjallisuudessa on kuitenkin esitetty näkemys, jonka mukaan vatkaaminen soveltuu silloin, kun toiminta on koneellista, ja vispaamisesta puolestaan on kyse silloin, kun työ tehdään käsin. Huomionarvoista on edelleen se, että asioita, jotka usein liitetään vispaukseen, ei voidakaan yhtä suoraviivaisesti liittää vatkaamiseen. Esimerkiksi käsite vispilänkauppa ei saa samaa sisältöä, jos puhuja käyttää ilmaisua “vatkaimenkauppa”. Argumentointi johtaakin väistämättä siihen, että käsitteellinen erottelu on tarpeen.

4. Loppukaneetti Tämä oli yleisluontoinen johdatus emo-oikeuden ydinalueelle, josta lukijalle on toivon mukaan syntynyt hyvä yleiskäsitys. Vatkaaminen lähi-ilmiöineen on jokaiselle emo-oikeuden parissa työskentelevälle erittäin hyödyllinen aihe, jonka merkitystä ei suinkaan vähennä massiivinen määrä siitä syntynyttä oikeuskäytäntöä.

TINDER-CV KUNTOON BY ENNA HAKALA Työnhaussa ansioluettelo on totuttu hiomaan täydelliseksi, joten mikset tekisi sitä myös seuranhaussa?

Sexual fast food -sovelluksessa lakimuijat ja muut ampuvat lievähkön nirsosti sarjatulena ehdokkaita vasemmalle. Syy tähän on selvä.

Usein oikeutettu päätös tehdään epäedustavien kuvien perusteella, mitkä kuitenkin saattavat kätkeä si-

sälleen armottoman kuumiksen. Ympäristöoikeudessa pakollisuutta lisättiin, mutta se ei ollut ainut oikeudenala.

Tulkoon teidän vapaana vipeltävien uroksien tietoisuuteen viimeistään nyt tämä uudistus. Sinkkujen on nimittäin suoritettava Tindertentti, jossa oma ansioluettelo päivitetään. IV

TEKSTI SARA ABDOLLAH DEHDASHTI

FROM A LAW OFFICE TO THE UNIVERSITY OF HELSINKI – AN INVERSE STORY

O

ppression, patriarchy and discrimination might be the very assumption existing among the majority of people in the West when they hear about women from the Middle East. Though I will not go into that discussion in this short article, one truth about my home country is that the majority of university students in Iran are in fact females, especially in the social sciences and humanities. I am one of those who decided to study law to become an attorney and to get involved in serious issues. I always remember this well-known remark that “rights are taken, not given”. I liked fighting.

When I was a teenager, I promised myself I would go study law either at Tehran University or Shahid Beheshti University, which are among top ranking universities in Iran, especially for legal studies. I made it, in 2004; my ranking in the national entrance university examination was enough for Shahid Beheshti University, a university in which I spent around 7 years for my Bachelor of law and Master of economic law degrees.

There is serious intensive competition to succeed in the university entrance examination. For example when I participated in 2004 there were more than half a million competitors only in the field of humanities. The better your ranking in the examination is, the higher is your chance to choose better majors and universities.

In Iran, state universities are generally ranked higher compared to private ones. In addition, they are absolutely free, there is not even a ‘student union membership fee’.

We have quite a different educational system compared to Finland, though I guess it is similar to many other countries. Each school year has two semesters with a specific exam period at the end; there are no quarters. There is no possibility to resit exams. If you 32

INTER VIVOS 4/2015

fail a course, you need to take it from the beginning and participate in classes that always last an entire semester.

We also have a different crediting system. Here in Finland credits are given more generously, while most of the courses in law faculties in Iran have only one or two credits. There are a few courses that have 3 credits, but the interesting point is that each credit means a two-hour class per week, which lasts through the whole semester, 3 months. Another interesting point, which is highly connected to the reputation of the university is that professors and lecturers should not bring any notes, slides or anything else to help them in teaching the class. It is not a binding rule at all, but necessary for preventing gossip about their level of knowledge. “So…!

They get prepared before each session!?” or something like that.

DURING MY BACHELOR’S degree I gradually became in-

terested in the economic aspects of law. At the time, in 2008–2009, economic law was a new field in law faculties and only two universities in Iran offered relevant courses. 2009 was a turning point in my life as well: I made another educational promise to myself to study an international program abroad, related to economic law. I think it made sense to study international law in English, but in Iran all international law programs were fully taught in Farsi.

Moreover, alongside with studying my Master’s degree I passed the Bar examination and became a member of the Iranian Bar Association. I started a traineeship in a law office, and the reality was more brutal than what I had thought before. All basic, philosophical and endless questions about justice, which I had always thought belonged only to the academia, were being reviewed in my mind. Reality had its own rules: It was a

JAVAD SADEQZADEH

different kind of university, which I did not like. Two years later, after passing a series of exams both written and oral, I became a first class attorney at law in my home town, Kerman, southeast of Iran. Most provinces in Iran have an independent Bar Association and those which haven’t are under the supervision of the Central Bar in Tehran. However, each attorney is also entitled to represent clients in trials in other provinces as well, but normally their focus should be on the province from where they got their license.

IN OTHER FIELDS of study, especially engineering, wom-

en might face discrimination when it comes to employment. A company can expressly mention in its job advertisement that “a man who…”, and it’s not even illegal.

However, lawyers do not usually face such problems.

They are usually self-employed, and the number of clients or even judges who think women cannot handle a law case is shrinking – or at least they do not speak up about it as much.

However, female lawyers undoubtedly face a different experience than male lawyers. Some clients think they can pay less to hire a woman as their lawyer. This might unfortunately not be far from the reality: some indeed think that women are good only at family disputes and nothing else. Almost all courthouses have two different entrance doors, one for men and the other for women. Women need to be watched to dress properly, having a hijab and observing the correct length, size and even color of dresses. Besides, if they have any makeup, they have to remove it, otherwise they are not allowed to get in. Imagine having a very important trial and you have to already deal with all of these issues.

“Good morning!” well, I doubt! IV

INTER VIVOS 4/2015

33

SPONSOROITUA SISÄLTÖÄ

Kuka olet ja mitä tehtäviä hoidat asianajotoimisto Boreniuksella?

ta koulutusta tukemaan jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja uralla etenemistä.

Nimeni on Lotta Öhman ja olen aloittanut Boreniuksen HR-tiimissä kesäkuussa 2015. Tulin Boreniukselle vahvistamaan muun muassa opiskelijayhteistyön kehittämistä. Boreniuksella on minun lisäkseni seitsemän ainejärjestövastaavaa, joiden kanssa järjestämme opiskelijoille joka vuosi mukavaa yhteistä tekemistä, kuten vierailuita toimistollemme, workshoppeja sekä tietysti vuosittaisen jo perinteeksi muodostuneen Phuksiristeilyn. Toivomme myös jatkossa ainejärjestöiltä aktiivista yhteistyötä ja ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi.

Haluamme huolehtia henkilöstöstämme ja pyrimme edistämään työntekijöidemme terveyttä ja hyvinvointia muun muassa tukemalla työelämän ja vapaa-ajan yhteensovittamista ”Work life balance” -konseptillamme.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettemme järjestä kokouksia aikaisin aamulla tai myöhään iltapäivällä, jotta kaikilla olisi yhtäläinen mahdollisuus osallistua. Tarjoamme myös mentorointiohjelmaa vanhempainvapailta palaaville työntekijöillemme.

ROMAN BELETSKI

Miten Borenius tukee opiskelijoiden ammatillista kehittymistä?

Toimistollamme työskentelee keskimäärin kaksikymmentä opinnoissaan eri vaiheissa olevaa oikeustieteen opiskelijaa. Trainee-ohjelmissamme opiskelijat pääsevät työskentelemään osana palvelevaa ja asiantuntevaa tiimiämme.

Junior Traineet. Ensimmäisen ja toisen vuoden oikeustieteen opiskelijoille tarjoamme lähetin tehtäviä, jotka tarjoavat erinomaisenmahdollisuuden tutustua ison asianajotoimiston arkeen. Tehtäviin kuuluu mm. virastoissa asioiminen, vastaanotossa avustaminen sekä erilaiset avustavat toimistotehtävät.

KM Trainee (Knowledge Management Trainee). Tehtäviin voi hakea opintojen puolivälissä. Työtehtävät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tutustua laajasti Suomen lainsäädäntöön ja juristin työhön. Työtehtävät koostuvat pääosin juristien avustamisesta toimeksiannoissa mm. tekemällä erilaisia selvitystöitä ja tiedonhakua.

Associate Trainee. Paikkaa voi hakea, kun on opintojensa loppuvaiheessa. Associate Traineet työskentelevät kokopäiväisesti ja tehtäviin kuuluu lakimiesten avustaminen monipuolisissa ja haasteellisissa toimeksiannoissa, juridisten asiakirjojen ja muistioiden laatiminen sekä selvitystyöt toimeksiantoihin liittyen. Työtehtävät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tutustua syvällisesti itseä kiinnostavaan juridiikan alueeseen.

Millainen Borenius on työnantajana?

Toimistossamme työskentelee tällä hetkellä noin 200 ammattilaista Suomessa ja olemme yksi Suomen suurimmista liikejuridiikkaan erikoistuneista asianajotoimistoista. Tarjoamme koko henkilöstöllemme erilaisia kiinnostavia ja haastavia työtehtäviä sekä korkeatasois-

Tarvittaessa henkilöstömme voi myös käyttää sairaan lapsen hoitopalveluita. Tarjoamme työntekijöillemme lisäksi lakisääteistä työterveyshuoltoa laajemman työterveyspalvelun ja työntekijämme voivat käyttää hierontapalveluita Boreniuksen sopimushinnoin.

Minkä tyyppisiä työntekijöitä rekrytoitte?

Etsimme eri juridiikan osa-alueiden tulevia osaajia, joilla on positiivinen asenne, kunnianhimoa, sekä palavaa intoa kehittää ja kehittyä alansa huippuammattilaiseksi. Jos tunnistit tästä itsesi, ota yhteyttä ja lähetä meille hakemus itsellesi sopivaan trainee-ohjelmaan!

Trainee-hakemuksen voi lähettää nettisivujemme kautta osoitteessa http://www.borenius.com/careers/students/.

Tutustu Boreniukseen ja Boreniuslaisiin osoitteessa www.borenius.com.

TOIMITUSHAKU VUODELLE 2016:

INTER VIVOS HAKEE UUTTA… …PÄÄTOIMITTAJAA Lehden sisällön suunnittelusta, aikataulutuksesta, painattamisesta ja postituksesta vastaa lehden päätoimittaja. Päätoimittaja toimii läheisessä yhteistyössä taittajan, toimituksen ja muiden yhteyshenkilöiden kanssa, huolehtien tiiminsä hyvinvoinnista aina ensimmäisestä kokouksesta vuoden viimeiseen numeroon.

Jos sinulla on kokemusta lehden toimittamisesta ja olet organisointikykyinen, kielioppitaitoinen ja sinulla on näkemystä siitä, millainen vuoden 2016 Inter Vivos voisi olla, olet todennäköisesti etsimämme henkilö. Pykälän hallitus valitsee uuden päätoimittajan vuoden lopulla, hakemukset pyydetään lähettämään 30.11.2015 mennessä osoitteeseen intervivos@pykala.fi .

…TAITTAJAA Lehden värimaailmasta, kuvituksesta, tekstien asettelusta ja lehden yleisilmeestä vastaa taittaja. Taittaja on mukana lehdenteossa jokaisen numeron ideointivaiheesta alkaen ja toimii yhteistyössä päätoimittajan ja toimituksen lisäksi myös yhdistyksen yrityssuhdetoimikunnan kanssa.

Jos sinulla on näkemystä siitä, miltä Pykälän jäsenlehden tulisi näyttää, ja sinulla on kokemusta taitto- ja kuvankäsittelyohjelmien käytöstä, olet todennäköisesti etsimämme henkilö.

Myös taittajan valitsee Pykälän hallitus, hakemukset pyydetään lähettämään 30.11.2015 mennessä osoitteeseen intervivos@pykala.fi .

Taittajalle maksetaan pieni rahallinen korvaus työstään.

…TOIMITTAJIA JA KUVITTAJIA Toimittajat ja kuvittajat tekevät tärkeimmän työn eli lehden sisällön.

Jos sinulla pysyy kynä ja/tai kamera kädessä ja olet kiinnostunut niitä myös käyttämään, olet tervetullut tiimiimme tuottamaan yliopistomme laadukkainta opiskelijajournalismia! Myös nettisivujen, kuvankäsittelyn ja sosiaalisen median taitajia kaivataan. Olemme pyrkineet pitämään mukaan lähtemisen kynnyksen matalana, ja siksipä toimittamaan voi ryhtyä vuodenajasta ja opiskeluiden vaiheesta riippumatta.

Mikäli kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä osoitteeseen intervivos@pykala.fi .

IV TENTTAA TEKSTI JA KUVAT JOHANNA HEINONEN JA TIIA TAKALO Syksyn ensimmäisistä päivistä enemmän tai vähemmän selvittyään pykälistit saapuivat sankoin joukoin kannustamaan joukkuettamme voittoon Futiscupissa. Urheiluhuumasta innostuneena kysyimme ensimmäisistä Pykälä-viikoistaan nauttivilta phukseilta toisen, intohimoja herättävän kilpailumuodon saloista: “MIKÄ SAA SITSIKANSAN HILJENTYMÄÄN ENNEN KOSSUSKABAA?”

Joku lähtölaskenta.

Söpö yhteislaulu ennen hiljaisuutta.

Roni Iilomo, phuksi

Aaro Korhonen, phuksi

Kun ne näkee sen kossun määrän!

Kunnioitetaan skaban alkua.

Pinja Pulkamo, phuksi

Miisa Reza, phuksi

Jos oikea vastaus on epäselvä, se selviää vain osallistumalla sitseille.

INTER VIVOS 4/2015

37

HEIKIN PALSTA KYSYMYS:

INSPEHTORI VASTAA:

Arvoisa Inspehtori,

Arvoisa Vilhelm Oranialainen,

esitän kysymykseni oikeustapauksen muodossa:

ensinnäkin olen otettu siitä, että teidän kuninkaallinen korkeutenne on päätynyt juuri minuun neuvonantajaa valitessaan, vaikka hovistanne varmasti löytyy päteviä saksalaisen oikeuden osaajia. Asemapaikassanne Lontoossa sellaiset tosin ymmärrettävästi saattavat olla vähissä, ja eihän asia varsinaisesti minulle edes kuulu.

Ilmeistä on, että asia kuitenkin jollakin tavoin liittyy vaimonne, korkea-arvoisen prinsessa Vilhelmiinan omaisuuden hoitoon. Mutta nyt asiaan, ettehän te minulle turhista lätinöistä maksa:

Kiinalainen X ja suomalainen Y sopivat kirjallisella sopimuksella kaupasta, jossa X luovuttaa lohikäärmeensä omistusoikeuden Y:lle, ja Y saa vastikkeena kolme kultakimpaletta. Kauppakirjaan sisältyi ehto, jonka mukaan kauppaan liittyvissä vastuukysymyksissä noudatetaan vuoden 1794 Preussin yleistä maanlakia. Kauppakirjassa oli niin ikään ehto, jonka mukaan sopimukseen perustuvat erimielisyydet ratkaistaan tapaoikeudellista jumaltuomiomenettelyä noudattaen.

Pian kaupantekohetken jälkeen Y huomasi, ettei hänen ostamansa eläin ollutkaan perinteinen lohikäärme, vaan ankeriasta muistuttava lohi-käärme. Y reklamoi asiasta X:lle vaatien kaupan purkua sillä perusteella, ettei kaupan kohde vastannut sitä, mistä voitiin katsoa sovitun.

Vastauksena vaatimukseen X vetoaa Preussin yleisen maanlain 12 753 §:ään, jonka mukaan ”viiksekkäät henkilöt eivät vastaa auringonlaskun jälkeen tehtyjen kärry-, oravannahka- tai lohikäärmekauppojen laadusta”.

Toissijaisesti X vetoaa siihen, että kauppa kuuluu kiinalaisessa oikeuskulttuurissa koskemattomuutta nauttivan Li:n piiriin, jonka vuoksi kaupan purkua ei voisi vaatia oikeusteitse. Y pohtii jumaltuomiomenettelyyn siirtymiseen liittyviä riskejä.

Miten asia on oikeudellisesti ratkaistava? Tehtävänäsi on antaa perusteltu oikeusvertaileva ja -historiallinen vastaus.

Vilhelm Oranialainen

Pari ennakkokysymystä eivät täysin tapauskysymyksestä selviä. Sijoittuuko tapaus nykyhetkeen? Oletan, että ei, koska Vilhelm (V) Oranialainen eli 1700-luvun loppupuolella. Lähdetään siis siitä, että kysymys tuolta menneisyydestä ja sijoittuu aikaan muutama vuosi Preussin yleisen maanlain (Allgemeines Landrecht für die preussischen Staaten, jatkossa: ALR) säätämisen jälkeen. Selostuksesta ei myöskään ilmene, missä maassa ollaan, tai minkä maan tuomioistuimessa asia mahdollisesti olisi tarkoitus panna vireille. Oletan, että jossakin Euroopassa, joten kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt suunnilleen jo tuossa vaiheessa pätevät. Jos juttua arvioidaan Kiinassa, arvoisa Herra joutuu hankkimaan kiinalaisen laintuntijan avukseni – palataan siltä osin sitten asiaan. Ja nyt vihdoin eteenpäin: Sopimus on laadittu kirjallisesti ja siihen sovelletaan ALR:ää. Väite, jonka mukaan yhtäkkiä asia kuuluisikin lin alaan, ei voi menestyä.

Sopimus on kirjallinen, kuten ALR:n mukaan pitääkin olla silloin, kun kaupan kohteen arvo ylittää 50 taaleria (ALR I: 131-132 §§). Oletan, että kauppakirja on myös allekirjoitettu, kuten ALR edellyttää (ALR I: 116§).

Jumalantuomioita koskeva sopimusklausuuli on epäselvä. Jumalantuomioita sovellettiin perinteisesti näytön ollessa epäselvä, eikä niillä ratkaistu riitaisia oikeuskysymyksiä, jotka jäivät tuomioistuimen päätettäviksi.

Lienee ajateltava, että sopimuspuolet ovat tässäkin ajatelleet juuri näyttökysymyksiä.

Jumalantuomioihin liittyy omat riskinsä. Yleensä jumalantuomiot oli suunniteltu niin, että mahdollisuudet

38

INTER VIVOS 4/2015

voittaa tai hävitä olivat noin 50–50. Tätä on kuitenkin nyt tarpeetonta pohtia pidempään. Kauppakirjan ehto, jonka mukaan erimielisyydet ratkaistaisiin tapaoikeudellista jumalantuomiomenettelyä noudattaen, jäänee nimittäin noudattamatta. Tämä johtuu siitä, että papiston osallistuminen jumalantuomioiden järjestämiseen kiellettiin kirkon IV Lateraanikokouksessa vuonna 1215. Käytännössä tämä tarkoitti jumalantuomioiden kieltämistä. Ne katosivat oikeuskäytännöstä kaikkialta Euroopasta hämmästyttävän nopeasti eli muutaman vuosikymmenen aikana, kuten Robert Bartlett on osoittanut. Noitaoikeudenkäynneissä jumalantuomioita käytettiin vielä myös varhaisella uudella ajalla – tästä olen itse kirjoittanut.

Selvää siis on, että ALR:n säätämisen aikoihin mitään tapaoikeudellisia jumalantuomioita ei ollut enää käytössä missään päin Eurooppaa. Ei ole näin tapaa, jota soveltaa. Olisi käytännössä jo pelkästään lähes mahdotonta päättää, mikä jumalantuomioiden lukuisista varianteista tulisi kysymykseen: kuumavesikoe, kylmävesikoe, kaksintaistelu vai joku muu?

Kun jumalantuomioita ei voida käyttää, näyttöä koskevat erimielisyydet on ratkaistava jonkin muun säännöstön mukaan. Luonnollisena vaihtoehtona tulee mieleen ALR tai gemeines Recht, jotka tässä tapauksessa molemmat johtavat kirjallisten todisteiden ja todistajien käyttöön.

X huijaa 12 753 §:n suhteen, sillä sellaista ei ole. Y:llä ei ole silti oikeutta kaupan purkuun sillä perusteella, että X ei ole täyttänyt sopimusvelvoitettaan. Y:n on vaadittava sen sijaan velvoitteen täyttämistä tai jos se ei ole mahdollista, vahingonkorvausta. (ALR I: 393-395 §§).

Viime kädessä tuomioistuimen asiaksi jää selvittää, onko sopimuksessa tarkoitettu perinteistä lohikäärmettä vai tuleeko kysymykseen yhtä hyvin ankeriasmallinen lohikäärme. ALR on toissijaista oikeutta paikallisiin oikeusjärjestyksiin nähden, joten paikallisilla oikeuksilla voi olla tässä merkitystä. ALR:ssä tarkoitetaan tosin ALR:n soveltuvuusalueen paikallisia oikeusjärjestyksiä. Jos riitaa ratkotaan muualla, kauppatavalla voi joka tapauksessa olla merkitystä. Lähtökohta lienee, että lohikäärme kuin lohikäärme, jollei Y kykene tuottamaan näyttöä siitä, että paikallinen saksalainen oikeus tai kauppatapa on tässä kohtaa tiukempi. IV

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin suuriin ja pieniin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi Heikille: intervivos@pykala.fi tai Pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

INTER VIVOS 4/2015

39

Dispute Resolution | Transactions and Finance | Competition and EU Law

Step inside and...

• experience interesting

and demanding assignments

• work for the best clients • learn from dedicated

and skilled professionals

• enjoy a relaxed

and friendly working environment

Join us as a Trainee or Junior Trainee.

We offer 12 month contracts and flexible working hours that enable students to combine work with their studies. facebook.com/MerilampiAttorneys twitter.com/Merilampi merilampi.com/case

40

INTER VIVOS 4/2015

www.merilampi.com

PERHONEN:

SYKSY ON SAAPUNUT JA UUDET PHUKSIT SEN MUKANA! Viileän kesän jäljiltä Perhonen odotti alkavaa syksyä ja Pykälä-elämää kovasti. Jo aivan ensimmäisestä päivästä lähtien Perhonen onkin päässyt nauttimaan paitsi Pykälän tiiviistä ja hikisestä tunnelmasta, myös siitä lämmöstä ja kipinöinnistä, jota pykälistien välillä on ollut enemmän kuin koko perhosmuistiin. Heti Punssikahveilla Perhonen bongasi eräänkin nimensä veroisesti sangen kuuman neitokaisen poistuvan erään illan isännöinnin kesken jättäneen pojan kanssa. ”Ei kahta ilman kolmatta”, näyttää tyttö tuumanneen, sillä sittemmin hänen on nähty poistuvan yhden jos toisenkin isännän matkassa. Tällaisesta aktiivisuudesta Perhonen on vallan mielissään! Samoin ensimmäisen illan isännän on Perhonen nähnyt uuden vaaleaverikön seurassa intiimeissä tunnelmissa. Pariskunta on huhujen mukaan viettänyt enemmänkin aikaa yhdessä, joten liekö toinen phuksi toden sanoneen.

Punssikahveista lähtien Perhonen on seurannut suurella mielenkiinnolla myös muuan nuoren miehen edesottamuksia, tämän tavoitellessa määrätietoisesti erästä pohjoisesta kotoisin olevaa neitokaista. Tämän suloisen phuksitytön puolelta vastakaikua ei tiettävästi kuitenkaan ole kuulunut. Tuo kaikin puolin yritteliäs kiharapää ei kuitenkaan ole antanut tämän lannistaa, sillä hän tiesi hyvin, että verkkoja on oltava vesillä laajasti – Syysklassikon jatkoilta hänet kun nähtiin poistumassa erään toisen tummaverisen neidon seurassa. Perhonen jää suurella mielenkiinnolla seuraamaan, miten tilanne syksyn mittaan kehitty.

Yritteliäisyyttä ei uupunut myöskään Punssikahveille tapansa mukaisesti huoliteltuna saapuneelta kenkämieheltä, jonka ilta päättyi menestyksekkäämmin kuin toverinsa. Syyskauden avajaisissa tuon herrasmiehen ja kamera kädessä viihtyvän pinkin tytön tiet näyttivät vievän jälleen samaan osoitteeseen. Ah, nuorta rakkautta!

Kahdenkeskisten kanssakäynnin lisäksi Sitä Hyvää on Perhosen suureksi iloksi laitettu jakoon myös hieman julkisemminkin. Vanhemman phuksikapteenin heti ensimmäisenä iltana antaman esimerkin rohkaisemana miehisiä avujaan esittelivät vain pari päivää myöhemmin joukko sekä suomen- että ruotsinkielisen ainejärjestön edustajia. Tiettävästi kuitenkaan tällaisia harrastuksia eivät kaikki ole niin hyvälINTER VIVOS 4/2015

41

lä katsoneet, vaan eräskin hulmuavahiuksinen pohjoismaiden tuntija päätyi talutetuksi ulos Syyskauden avajaisista.

Syksyn mittaan pykälistit ovat päässeet jälleen näyttämään kykyjään erilaisissa lajeissa: voittoa ei Fudiscupissa Pykälälle herunut, joten pykälistit olivat Flippi-illassa liikkeellä nälkäisempinä kuin koskaan. Voitontahto oli käsin kosketeltavaa, ja kaikkensa antaneena peluri jos toinen saatettiin jo varhaisessa vaiheessa iltaa kohti kotia ja Höyhensaaria.

Liekö myös Syysklassikon souduissa koettu musertava tappio ollut perujaan flip cupissa osoitetun urheiluhengen aiheuttamasta turnausväsymyksestä.

Väsymyksestä sen sijaan ei ollut tietoakaan, kun phuksit wanhempien tieteenharjoittajien opastamina pääsivät ensi kertaa istahtamaan sitsipöytiin nauttimaan emäntien herkuista ja riehakkaasta sitsitunnelmasta. Myös silmänruokaa oli tarjolla jälkiruokatarjoilujen tapahtuessa sangen katsojaystävällisissä varusteissa. Perhonen peräänkuuluttaa Pykälän tyttökalenteria, sen verran kuumia kissoja valiokuntapaitojen alta paljastui! Sitsisalin kuumuus ei selvästikään riittänyt kaikille, sillä muuan seniorimpi karismaattinen kultakurkku päätyi phuksiavecinsa kanssa lämmittämään saunaa omalla ruumiinlämmöllään. Oli miten oli, Perhosta alkanut syksy ei toden totta jättänyt kylmäksi! Matka jatkuu Kiljavan leirikeskuksen kautta kohti pimenevää mutta lemmentäyteistä syksyä.

Rakkautta, Perhonen

42

INTER VIVOS 4/2015

Law school teaches you theory.

Now see it in action.

We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, â&#x20AC;&#x2DC;maybe is not an answerâ&#x20AC;&#x2122;. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun.

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi