Issuu

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

3/2019

100 years of experience and expertise in business law

www.procope.fi

PÄÄKIRJOITUS:

ROHKEUS PALKITAAN Tervehdys pykälistit ja erityisen lämpimät onnittelut uusille phukseille! Oma phuksivuoteni alkoi syksyllä 2015. Nyt kun valmistuminen alkaa lähestyä, on tullut aika katsoa taaksepäin aikaani tiedekunnassa ja Pykälässä. Joidenkin opiskelijaelämän ydin muodostuu Pykälän toiminnasta, toisia ei Pykälässä punssikahvien jälkeen nähdä. Itse ehkä sijoittaudun johonkin välimaastoon. Menin mukaan ainejärjestötoimintaan phuksisyksynä ja se oli aivan mahtava. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö siinäkin olisi omat haasteensa. Opintojemme tarkoitus on opettaa meille kuinka oikeusjärjestelmämme toimii, mutta uskon, että ainejärjestötoiminta koulii juristin työhön vähintään yhtä tehokkaasti. Monella tapaa ainejärjestötoiminnan kautta opittavia taitoja on paljon vaikeampi hahmottaa, niitä kun ei voi lukea kirjasta. Luennoilla työsuhteen ja työsopimuksen välinen ero alkoi hahmottua, sen sijaan juhlissa uuteen porukkaan meneminen tuntui mahdottomalta.

seminaari kerääkin noin 70 ihmistä –ja kaikki sujuu ihan hyvin! Samalla toiminta opettaa, että pahoistakin mokista pääse yli (poltin kerran noin 60 hengen jälkiruuat). Suosittelinkin kaikkia tutustumaan rohkeasti ainejärjestötoimintaan, vaikka se aluksi tuntuisikin vaikealta. Yliopisto on hyvää aikaa kartuttaa osaamista muualtakin kuin sieltä omalta ydinalaltaan. Tervetuloa mukaan! Venus Päätoimittaja

Kun katsoin sosiaalisesti lahjakkaita opiskelukavereitani, jotka näyttivät löytävän oman paikkansa helposti ja osasivat puhua kenelle tahansa, oman osaamiseni rajat tuntuivat tulevan vastaan. Ryhmätoiminta ei aina olekaan ollut kivaa, mutta se on antanut minulle valtavasti itsevarmuutta. Ainejärjestötoiminnan kautta huomaa mihin kaikkeen sitä pystyy, jos vain haluaa. On vaikea kuvailla sitä onnistumisen tunnetta, kun 30:lle opiskelijalle tarkoitettu INTER VIVOS 3/2019

INTER VIVOS 3/2019 3 PÄÄKIRJOITUS 8

BONUS PATER FAMILIAS

VUODEN OPETTAJA: TUULA LINNA

PÄIVIN PALSTA: NEUVOJA PHUKSEILLE

HELPIN PALSTA

TARKASTELUSSA SYYTTÄJÄN TYÖ

HALLITUKSEN PALSTA: OMSTART!

KESKINKERTAINEN OIKKARI

HILSE FRA NORDEN - KANSAINVÄLISTEN VIIKKOJEN MYYTTEJÄ MURTAMASSA

EXPERTO CREDITE

PYKÄLÄN KYMPPI

KIITOKSET SPONSOREILLE

32 KESÄDRINKKEJÄ

INTER VIVOS 3/2019

16 ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

OSOITTEENMUUTOKSET

Venus Mahmood venus.mahmood@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Lotta Majewski lotta.majewski@gmail.com KANNEN KUVA

Tuula Linna

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 3/2019

SPONSOROITU

Me autamme sinua menestymään opinnoissasi ja urallasi. SUOMEN LAKI -HAKUPALVELU: aina ajantasainen lainsäädäntö, oikeuskäytäntö ja esityöt FOKUS: päivittyvät hakuteokset eri oikeudenaloilta VERKKOKIRJAHYLLY: juridinen kirjallisuus kätevästi diginä

Palvelut ovat rajoituksetta käytettävissäsi yliopiston verkossa. Kysy lisää opiskelijakirjastostasi! SUOMEN LAKI -kirjat ja muu Alma Talentin kirjallisuus 40 % alennuksella osoitteessa shop.almatalent.fi koodilla OIKOP19P.

MAINOS

Oikeustieteen opiskelija Siiri Rajapuron* vinkit tiedonhakuun: DIGITIETOA ON KÄTEVÄ KÄYTTÄÄ Verkkotentissä saatat tarvita monia eri lähteitä. Samanaikaisesti on selattava vaikkapa esitöitä, valiokuntamietintöjä, säädöstekstejä ja tenttikirjoja. Tarvittavan kirjallisuuden painettujen versioiden metsästäminen vie aikaa ja kuluttaa hermoja – eikä kirjastokappaleita riitä koskaan kaikille. Tenttitilanteessa printtikirjaa käyttävä joutuu kovan paikan eteen, kun aikapaineen alla pitää plärätä tieto kirjoista. Kun käytät tentissä Fokusta, Verkkokirjahyllyä ja Suomen Lakia, voit pitää tarvittavan tiedon auki ruudullasi useassa ikkunassa – ja lisäksi hyödyntää hakutoiminnallisuutta, jolloin oikea tieto löytyy hetkessä. LÖYDÄ OLENNAINEN Juridiset teokset voivat olla sisällöltään hyvinkin laajoja. Verkkokirjahyllyn kirjojen ja Fokuksen hakuteosten lukunäkymässä voit halutessasi säilyttää sisällysluettelon koko ajan tekstin rinnalla, jolloin sisältö hahmottuu hyvin ja pysyt jatkuvasti kärryillä siitä, missä kohdassa kokonaisuutta liikut. Viittaukset palveluiden välillä ohjaavat lisätiedon pariin ja näyttävät ko. lain lakikirjaa selaamatta. Esimerkiksi Fokus-teoksissa on tekstin sisäisiä linkkejä, jotka näyttävät sinulle tekstisisältöön liittyvän lainkohdan suoraan Suomen Laki -palvelusta – ja vastaavasti Suomen Laista on linkitetty Fokukseen. AIKAKONE VIE HISTORIATIETOON Aikakone on Suomen Laki -palvelun ainutlaatuinen toiminnallisuus, jonka avulla näet säädökset sellaisina kuin ne olivat jonain valitsemanasi ajanhetkenä. Aikakonetta tarvitset vaikkapa seminaaritöissä ja tietysti myöhemmin työelämässä – käytännön asianajotoimistotyössä tulee usein vastaan tilanteita, joissa aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön tila pitää selvittää. Tiesitkö, että Alma Talentin sisältöpalvelut ovat veloituksetta käytössäsi yliopiston verkossa? Kysy lisää opiskelijakirjastostasi! *Ilmoituksen mallina: Siiri Rajapuro

MAINOS

Tervetuloa seuraavalle tasolle almatalent.fi

BONUS PATER FAMILIAS Rakas phuksi ja rakas pykälisti, Kun saat tämän lehden eteesi, toivon, että pääset lukemaan tätä lämpimän auringonpaahteen alla virkistävän kesän tuulahduksen kera. Mahdollisesti vielä kylmä juoma kyytipojaksi tekemään hetkestäsi täydellisen. Kesällä kuuluukin ottaa lungisti. Syksy kuitenkin lähestyy ja sitä myötä monelle tämän lehden lukijalle avautuu täysin uusi maailma ensimmäisen opiskeluvuoden koittaessa, sekä vanhempia opiskelijoita paluu Pykälän rientoihin kutkuttaa varmasti. Niinpä onkin aihetta muistuttaa kaikkia pykälistejä, niin phukseja kuin vanhojakin, että opiskelun on tarkoitus olla elämän parasta aikaa, ja se ei onnistu, ellet myös pidä huolta itsestäsi. Monilla oikkareilla on taipumusta kerätä arkeensa valtava määrä erilaisia menoja ja velvollisuuksia; viikot täyttyvät luentojen ja työpaikan välillä juoksemisesta sekä urheilun ja harrastusten jaksottamisesta muun tekemisen lomaan. Lounastauot tarkoittavat kolmioleivän ostamista kaupasta ja muiden velvollisuuksien hoitamista samalla. Kalenteri on täynnä ja univelkaa syntyy. Siis rauhoitu ja vedä henkeä. Kaikkea ei ole pakko saavuttaa juuri tässä ja nyt. Kasaamalla liikaa asioita lautasellesi kohtaat helposti vihollisesi: uupumuksen, ahdistuksen ja stressin.

INTER VIVOS 3/2019

Älä ymmärrä väärin, arvosanat ovat tärkeitä ja opiskeluun tuleekin panostaa, sillä oikeustieteen opiskelu ei ole helpoimmasta päästä ja vaatii istumalihaksien harjoittamista kirjastolla. Myös työkokemusta juridiikan parissa on hyödyllistä kartoittaa. Mutta ne eivät ole elämäsi tärkeimpiä asioita. Tenttejä ja työmahdollisuuksia tulee ja menee, eikä kaikkea sinun ole pakko saada juuri nyt. Tärkeintä on, että sinä voit hyvin ja muistat, että ympärilläsi olevat pykälistit ovat ystäviäsi, ei kilpailijoitasi. Liiallinen suorittaminen ja kasautuvat velvoitteet johtavat uupumukseen kynttilän palaessa molemmista päistä, etkä tällöin ehdi nauttia opiskeluajastasi. Etsi siis oma rytmisi, anna itsellesi armoa ja aikaa, sekä nauti nyt kesästä! Nähdään punssikahveilla!

Joel Ilveskero

Hallituksen puheenjohtaja

SAKARI SAARI

Älä turhaan ahdistu, jos ympärilläsi ihmiset tuntuvat saavan vain parhaita arvosanoja ja unelmiensa työpaikkoja, ja itse etsit vielä omaa rytmiäsi. Ei hätää. Kun esiin tuodaan vain onnistumisia ja menestystä, voi sitä helposti luulla, ettei kukaan kärsi epäonnistumisista. Monien femmojen ja nelosten arvosanojen varjoon jäävät kuitenkin monet ykköset ja hylätyt, joista ihailemamme superopiskelijat eivät hiisku sanaakaan. Haetuimpien trainee-paikkojen nykyiset haltijat niin ikään jättänevät CV:tään selostaessaan kertomatta, että kuinka monta kertaa he ovat vastaanottaneet ”valintamme

ei kohdistunut sinuun” -sähköpostin. En minäkään saanut oman alan kokemusta ensimmäisestä vuodesta lähtien ja pahamaineisen velvoiteoikeuden tentin pääsin läpi vasta viidennellä kerralla. Viidennellä!

Strong together. At Roschier, our culture makes us stand out. We are all united by the passion for what we do. We believe in working together as one firm â€“ across countries, teams and areas of expertise. This means you will work together with the most talented professionals, sharing their experience and vision.

Apply today â€” and join the Roschier team. www.roschier.com

Tuula Linna Valmistui Turun yliopistosta Suosikkikirja: Nick Hornbyn kirjat Lempiruoka: 50-lukulainen suomalainen ruoka, esimerkiksi kaalikääryleet ja makaronilaatikko Esikuva: mm. Turun esineoikeuden emeritaprofessori Leena Kartio Unelmamatkakohde: Shanghai

VUODEN OPETTAJA TUULA LINNA LUENNOI ASIA EDELLÄ TEKSTI JA VALOKUVA VENUS MAHMOOD

UULA LINNA ei ole seurannut tyypillistä akateemista urapolkua. Hän työskenteli lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä 20 vuotta, jossa hän on muun muassa vastannut ulosottokaaren kirjoittamisesta ennen kuin siirtyi Lapin yliopistoon prosessioikeuden professoriksi vuonna 2011. Linna toteaa, että tutkijanuraan siirtymiseen oli matala kynnys, sillä hänellä oli akateemista taustaa omilta väikkäriajoilta ja kun Lapista kävi kutsu tehtävään, oli siirtyminen vaivatonta. Linna siirtyi Lapista Helsinkiin vuonna 2017. Siirtyminen Helsinkiin oli mieluisaa, sillä hänen perheensä on täällä. Työssään Linna pyrkii tuottamaan mahdollisimman monipuolista aineistoa. Tieteellisten artikkeleiden lisäksi hän laatii aineistoa virkamiehille ja kirjoittaa oppikirjoja. Viimeisin teos onkin prosessioikeuden oppikirja. Noin kolmasosa työstä on opetustyötä eli luentoja, gradun ohjaamista yms. 10

INTER VIVOS 3/2019

”Monenlaista pitäisi siis pystyä kirjoittamaan lähtien karonkkapuheista,” Linna naurahtaa. ”Kirjoittaminen on aika monipuolista, se ei ole pelkästään artikkeleiden laatimista ja uusien innovaatioiden ja heureka-ilmiöiden etsimistä, vaan se on myös raakaa työtä, jolla palvellaan oikeuselämää. Jos me emme sitä tee, voisi kysyä, että kuka siitä huolehtii”, hän jatkaa. Linnalla on myös paljon luottamustehtäviä. Hänet muun muassa valittiin loppuvuodesta 2018 Lakimiesliiton puheenjohtajaksi. ”Puheenjohtajan tehtävä on ollut erittäin mielenkiintoinen”, Linna kertoo ”Lakimiesliiton luottamustehtävässä pystyy vaikuttamaan nuorten lakimiesten asioihin, muun muassa auskultointiasioihin.” Kuka tahansa prosessioikeuden luennoilla ollut pystyy kertomaan, että Linna on loistava luennoitsija. Hän itsekuitenkin suhtautuu siihen vaatimattomasta ja toteaa, että hänellä ei

TUULA LINNA

ole mitään pedagogista ideologiaa, vaan hän luennoi asiat edellä. ”Luennot ovat yhteistoimintaa. Jos minä olen alkuperäinen sisällöntuottaja ja selostan sisällön mahdollisimman selkeästi ja jos opiskelija on vastaanottaja, niin paras tilanne on se, että vastaanottaja alkaa itsekin tuottaasisältöä”, Linna toteaa. ”Juristin ammattihan on palveluammatti ja opetuksen ideana on, että opiskelija pystyy ammattielämässä hyödyntämään saamansa oppia ja tuottamaan sisältöä ongelmaratkaisutilanteessa eettisesti ja ammatillisesti pätevällä tavalla”, hän kiteyttää. Kahden pienen tytön isoäiti viettää vapaa-aikansa mielellään perheen parissa. ”On minulla yksi suuri intohimo ja se on maalaaminen”, Linna toteaa. ”Maalauksia

syntyy päivittäin. Kun viettää tunnin tai puoli sutimassa, sitä virkistyy, kun aivot pääsevät toiseen moodiin.” Linna kertoo, että tärkeintä hänen maalauksissaan ovat värit. ”Äitini on posliinimaalari ja sitä kautta minulla on verenperintöä. Mitään kauhean esittävää en pysty tekemään, vaan inspiraatio purskahtelee väreinä. Oikeastaan ihan sama mitä maalaus esittää, kunhan värit ovat kirkkaita ja herkullisia, niin siitä tulee se ilo.” Saan tilaisuuden nähdä eräitä Linnan teoksia (www.tuulalinna.com) ja ne ovat mielestäni upeita! Värit ovat rohkeita ja samalla maalaukset antavat tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle. Saan luvan liittää joitakin hänen teoksiaan tähän artikkeliin muidenkin pykälistien iloksi. Myös tämän numeron kannessa oleva kuva on prosessioikeuden professorimme maalaama. Harrastuksen ekologisuus on Linnalle tärkeä. ”Maalaan akryyliväreillä, mutta olen siirtynyt tekniikasta toiseen: yritän maalata esimerkiksi palettiveitsellä tai taikinanuolijalla, koska akryylivärihän on muovia ja jos sitä huuhtelee viemäriin, sehän ei ole ympäristöteko ollenkaan. Maalausvälineen täytyy olla sellainen, jonka voi pyyhkiä puhtaaksi.”

TUULA LINNA

INTER VIVOS 3/2019

SPONSOROITU

Boreniuksen Junior Traineet Ira ja Tatu kertovat aakkosten muodossa arjestaan Boreniuksella. Tutustu heidän työhönsä ja lue lisää Boreniuksen trainee-ohjelmista osoitteessa borenius.com/students. A: Aamukahvi. Onpa työpäivä sitten hektinen tai rento, se on hyvä aloittaa nauttimalla kuppi kuumaa Boreniuksen Loungessa! B: #BeBorenius. Boreniuksella on yhteishenki vertaansa vailla. Tuttuja naamoja ja juttuseuraa löytyy takuulla! C: Coffee with Friends. Kerran kuussa aloitamme työpäivän nauttimalla aamupalaa ja vaihtamalla kuulumisia koko työyhteisön kanssa. D: Dream Team. Meillä pääset työskentelemään osana junnujen mahtiporukkaa! E: Eteläesplanadi. Toimistomme sijaitsee Stadin paraatipaikalla, aivan Kauppatorin nurkalla! F: Friends. Boreniukselta löytyy mahtavia kavereita! G: Greatness. Don’t settle for good, expect GREAT! H: Happy Hour. Toimistolla on useita yhdessäoloon tarkoitettuja teemailtoja vuoden aikana! I: Innovatiivisuus. Vuonna 2019 Borenius valittiin Suomen innovatiivisimmaksi asianajotoimistoksi. J: Johtavaa asiantuntijuutta. Borenius on Suomen johtavia liikejuridiikkaan keskittyneitä asianajotoimistoja. K: Kiinnostavuus. Boreniukselta löytyy kiinnostavia tehtäviä laidasta laitaan. L: Liikunta. Työn ohella harrastamme yhdessä paljon erilaista liikuntaa, kuten esimerkiksi toimistojoogaa. M: Microsoft Office. Nämä ohjelmat tulevat työssä tutuksi. N: Näköalapaikka. Isossa toimistossa työskenteleminen avaa ovet verkostoitumiseen ja tulevaisuuden uraan liikejuridiikan parissa!

O: Oppiminen. Borenius on työpaikka, jossa pääsee oppimaan alan parhailta ammattilaisilta. P: Phuksiristeily. Phuksisyksyn ehdoton kohokohta on Boreniuksen phuksiristeily. Q: Quality. Boreniuksella ei tingitä laadusta. R: Rento. Ilmapiiri Boreniuksella on rento. S: Salibandyliiga. Mukavaa yhdessäoloa työkavereiden kanssa muita toimistoja vastaan kilpaillessa! T: Tiimi. Junior Trainee -työn parhaita juttuja. U: Uudistuva. Borenius on valmis muuttuvan maailman haasteisiin ja mahdollisuuksiin! V: Vaihtelu. Jokainen työpäivä Boreniuksella on erilainen! W: Winning! X: X-factor. Huipputoimistossa on monenlaisia lahjakkuuksia. Y: (New) York. Boreniuksella on Helsingin lisäksi toimistot myös New Yorkissa, Pietarissa ja Tampereella. Z: Zen-olotila. My feeling when työpäivä on mennyt putkeen. Å: Åbo. Boreniuksella saat työkaveriksesi myös ihania turkulaisia oikkareita! Ä: Äta lunch! Ö: Öljyvärimaalaukset ja muut kauniit taidekappaleet Boreniuksen käytävillä kiinnittävät huomion ja herättävät keskustelua.

TARTU MAHDOLLISUUTEEN KEHITTYÄ TULEVAISUUDEN JOHTAVAKSI ASIANTUNTIJAKSI

Boreniuksen trainee-ohjelmat tarjoavat sinulle käytännön kokemusta eri oikeudenaloilta ja mahdollisuuden kehittää osaamistasi osana Borenius Learning -ohjelmaamme. Etsimme kunnianhimoisia ja kielitaitoisia oikeustieteen opiskelijoita, joilla on palavaa kiinnostusta oppia uutta. Monipuolisiin trainee-ohjelmiimme voit hakea opintojesi jokaisessa vaiheessa – myös ensimmäisenä opiskeluvuotena! Kiinnostuitko? Lisätietoja trainee-ohjelmistamme löytyy täältä: BORENIUS.COM/STUDENTS

PÄIVIN PALSTA:

NEUVOJA PHUKSILLE

ämän phuksinumeron myötä esitän lämpimät onnittelut tiedekuntaamme sisään päässeille uusille phukseille. Toivottavasti opinnot lähtevät hyvin käyntiin ja jokainen saa uusia ystäviä. Omasta phuksivuodestani on vierähtänyt jo tovi; aloitinhan opinnot Porthaniassa syksyllä 1990. On hauska huomata, että moni jo omana opiskeluaikanani noudatettu perinne elää edelleen. Näitä ovat esimerkiksi punssikahvit, fudisturnaus, phuksiaiset ja vuosijuhla, jotka tulevat teillekin tutuiksi tulevan lukuvuoden aikana. Saamani ennakkotiedon mukaan pelkästään lokakuun loppuun mennessä järjestetään peräti 26 erilaista tapahtumaa. Kannustan osallistumaan varsinkin alkuvaiheessa erilaisiin tilaisuuksiin, koska niissä on mahdollisuus tutustua paitsi oman vuosikurssin opiskelijoihin, myös muihin pykälisteihin. Järjestössämme ollaan poikkeuksellisen aktiivisia ja toimintaa löytyy moneen lähtöön, eli jokaiselle löytyy varmasti mieluisaa tekemistä. Keskustelin tiedekuntamme pedagogisen yliopistonlehtorin Anne Haarala-Muhosen kanssa siitä, miten opinnot saisi kaiken uuden keskellä parhaiten edistymään. Neuvot sopivat toki myös vanhemmille opiskelijoille. 1. Aikatauluta ja suunnittele. Tutustu huolella kurssikuvauksiin, joissa kerrotaan, mitä kurssilla on tarkoitus oppia ja miten kurssi suoritetaan. On tärkeää varata kalenteriin aikaa opetustapahtumien lisäksi myös itsenäiseen opiskeluun ja yhdessä tehtäviin oikeustapausharjoituksiin. Jos lukemiseen ja harjoitustehtävien tekemiseen jää liian vähän aikaa, ei opintoja pysty suorittamaan niin hyvin kuin haluaisi. 2. Tunnista itseäsi oppijana. Pohdi ja kokeile, mikä on sinulle sopiva tapa opiskella oikeustiedettä. Yksi oppii lukemalla, toinen kuuntelemalla ja kolmas harjoitustehtäviä tekemällä. Pyri käyttämään mahdollisuuksien mukaan sellaisia opiskelutekniikoita, joista itse hyödyt parhaiten. Kaikki phuksit vastaavat syksyn aikana HowULearn-kyselyyn, jonka 14

INTER VIVOS 3/2019

avulla annetaan myöhemmin henkilökohtainen palaute opiskelutaidoista. Tämä palaute kannattaa hyödyntää. 3. Tee yhteistyötä opiskelukavereiden kanssa. Voitte muodostaa esimerkiksi lukupiirejä, joissa yhdessä keskustelemalla saatte kerrattua tulevan kuulustelun aiheita ja harjoiteltua tenttiin vastaamista. Kirjastossa lukeminen tuo ryhtiä opiskelupäivään, antaa vertaistukea ja auttaa erottamaan opiskeluajan vapaa-ajasta. Lounas- ja kahvitauot lukupäivän lomassa rytmittävät päivää ja antavat mahdollisuuden keskustella luetusta sisällöstä. Lopuksi painotan vielä sitä, että on tärkeää muistaa kuunnella itseään ja pitää huolta omasta henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistaan. Opiskeluaikana saattaa muodostua paine suorittaa tietyn muotin mukaan, vaikka joku juttu, kuten esimerkiksi runsas työssäkäynti, ei tuntuisikaan omalta. Uusiin ihmisiin kannattaa tutustua ja toisista on hyvä inspiroitua, mutta välillä kannattaa pysähtyä ja kuunnella myös omia tuntemuksiaan sen suhteen, mikä tuntuu hyvältä ja milloin on tarve omaan aikaan. ”Paitsi jäämisen pelko” (Fear of Missing Out) on etenkin näin someaikana voimakas. On kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä, että vuosisadan mahtavimmat Pykälä-bileet tai tajunnanräjäyttävä excursio vietettäisiin juuri silloin, kun olet päättänyt jäädä kotisohvalle katsomaan Netflixiä. Päivi

Ambitious minds working together makes all the difference.

JOIN US Weâ€™re thinking ahead for the next 120 years. Thatâ€™s where we need you. dittmar.fi/careers

HELPIN PALSTA: PYKÄLÄ JA HYY, HYY JA PYKÄLÄ

i, ikuinen kysymys. Mikä on Pykälän suhde HYYhyn? Mikä on pykälistin suhde HYYhyn? Miksi? Helsingin yliopiston ylioppilaskunta eli HYY on yksi Suomen suurimmista ja maailman varakkaimmista opiskelijajärjestöistä. Suomessa sillä on paljon vaikutusvaltaa niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. HYY edustaa ainakin suuren yleisön silmissä pitkälti kaikkia opiskelijoita ja kaikkien heidän mielipiteitään. Juuri tämä lienee monelle pykälistille(kin) arka paika: HYY ei tunnu niin omalta kuin mitä HYY itse antaa ymmärtää.

Tehdään eduskuntapuoluetta teeskentelevästä kummajaisesta vahva edunvalvoja. Tai sitten jotain ihan muuta. Sinä päätät. Tärkeintä on ymmärtää, että oma äänesi ja mielipiteesi eivät ole yhtään vähemmän arvokkaita kuin jonkin muun alan opiskelijan. Tehdään HYYstä sellainen kuin sinä haluat. Juuso Lumilahti HELPin varaedaattori HYYn edustajistossa

Kritiikki on aiheellista. Ylioppilaskunnan tärkein tehtävä on edunvalvonta. HYYllä, kuten kaikilla organisaatioilla, on rajalliset resurssit. Siksi HYYn tulee keskittää omansa opiskelijoiden edunvalvontaan ja oikeusturvan takaamiseen yliopistossa. Nykyään HYY sortuu usein toiminnassaan puoluepolitikointiin aloilla, jotka eivät mitenkään liity opiskelijaedunvalvontaan. Jos HYY olisi valtakunnallinen puolue, sillä olisi enemmän jäseniä kuin RKP:llä, ja reilusti enemmän kuin Vihreillä ja Perussuomalaisilla yhteensä. HYY ei kuitenkaan ole puolue. Sen jäsenistö on huomattavasti heterogeenisempää kuin RKP:n jäsenistö, ja ehkäpä juuri niin heterogeenistä kuin vihreät ja perussuomalaiset ovat keskenään. Siksikään HYYn ei pidäkään ottaa itselleen puolueen tehtäviä. On valtavan sääli, jos pykälistit kuitenkin hylkäävät HYYn siksi, että se prima facie (tekstin kiintiöjuristilatinatermi, check) vaikuttaa etäiseltä tai tuntemattomalta. HYYllä on iso potentiaali vaikuttaa opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään, eikä pykälistien kannata jäädä ulos niistä pöydistä, joissa päätökset HYYssä tehdään. Jos pykälistit eivät HYYssä puhu edunvalvonnan ja oikeusturvan puolesta, ei niistä siellä puhu kukaan muukaan.

INTER VIVOS 3/2019

Help on Pykälän edustajistoryhmä ylioppilaskunnan edustajistossa.

Oikeus kuuluu kaikille, mutta onko se kaikkien saavutettavissa? Lakimiesliitossa vaadimme: Oikeudenhoitoon lisää euroja Maksuttoman oikeusavun piiriä laajennettava Oikeusturvavakuutusten tarjottava aitoa turvaa Vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä kehitettävä Osallistu keskusteluun! #oikeuskuuluukaikille #rättentillhöralla

www.oikeuskuuluukaikille.fi

TARKASTELUSSA SYYTTÄJÄN TYÖ TEKSTI VENUS MAHMOOD

AIJA TOIVIAINEN on luonut menestyksekkään uran syyttäjänä. Uran varrelle on mahtunut myös paljon muutakin kuin syyttäjän virka. Valmistumisen jälkeen Toiviainen lähti auskultoimaan. ”Auskultointi oli tosi tärkeä ponnahduslauta ja näin jälkeenpäin ajatellen se oli vuosi, jolloin opin kaikkein eniten. Auskultoinnin jälkeen työskentelin pienen hetken asianajotoimistossa, mutta auskultoinnista oli syttynyt kipinä ja tunsin, että tuomioistuintyö veti puoleensa”, Toiviainen kertoo. Toiviainen siirtyi asianajopuolelta Helsingin syyttäjävirastoon, jossa hän työskenteli aluksi erilaisten rikosasioiden parissa, mutta siirtyi pian huumausainerikosasioihin. ”Se oikein kiinnostavaa työtä kaikin puolin,” Toiviainen kertoo, ”mutta ajattelin, että olisi mukavaa katsoa työtä myös pöydän toiselta puolelta ja olin useamman vuoden tuomarina.” Tuomarina työskennellessä Toiviaiselle avautui mahdollisuus ottaa vastaan oikeusministeriön kansainvälisen yksikön lakimiehen sijaisuuspaikka. Alun perin sijaisuuden jälkeen tarkoitus oli palata takaisin tuomarin tehtäviin, mutta niihin aikoihin perustettiin Valtakunnansyyttäjänvirasto, jossa avautui mielenkiintoisia tehtäviä. Toiviainen haki ja pääsi valtionsyyttäjäksi syyttäjälaitokseen ja toimi siellä monta vuotta kansainvälisen yksikön päällikkönä. Syyttäjälaitoksessa Toiviainen eteni apulaisvaltakunnansyyttäjäksi ja lopulta valtakunnansyytäjäksi. Valtakunnansyyttäjänä Toiviainen johtaa syyttäjälaitosta, joten hänellä on paljon hallinnollisia tehtäviä. Hän muun muassa nimittää kaikki kihlakunnansyyttäjät ja ratkaisee 18

INTER VIVOS 3/2019

koko syyttäjälaitosta koskevat hallinnolliset asiat. Lisäksi hän hoitaa yhteydenpitoa erilaisiin sidosryhmiin, joita ovat muun muassa Keskusrikospoliisi ja Poliisihallitus. Ylimpänä syyttäjänä Toiviaiselle kuuluvat sananvapauteen ja terrorismiin liittyvät rikosasiat, joissa hänellä on yksinomainen syyteoikeus. Lisäksi syyttäjät hakevat valituslupaa korkeimpaan oikeuteen Toiviaisen kautta. Kysyn Toiviaiselta työn parhaimmasta, huonoimmasta ja haastavimmasta puolesta. Työn parhaaksi puoleksi hän sanoo sen, että työssä saa tehdä yhteiskunnallisesti äärimmäisen merkittävää työtä. ”Mielestäni hienointa on se, kun voi omalla työllään edistää oikeusturvan toteutumista ja pyrkiä omalta osaltaan kaikin tavoin ylläpitämään ja vahvistamaan oikeusvaltion toimivuutta. Jos mennään omaan henkilökohtaiseen kokemukseen, niin tämä työ on koko uran aikana ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa. Lisäksi on valtavan upeita työkavereita ympärillä koko organisaatiossa, niin mikäs tässä on ollessa”, Toiviainen hymähtää. Toiviainen toteaa, että työn huonoin puoli on ajankäytön rajallisuus ja haastavin on huoli riittävistä resursseista ja niiden toimintaedellytysten varmistamisesta koko syyttäjälaitokselle. Haastetta työhön tuo myös oikea-aikaisen ja realistisen tilannekuvan

ylläpitäminen, kun toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia ja syntyy uusia rikosilmiöitä. Toiviaisen uran mielenkiintoisin tapaus tähän asti on ollut Ruandan kansanmurhaan liittyvä joukkotuhontarikosasia, jossa hän toimi syyttäjänä. Hän toteaa, että vaikka Suomessa ei ole pelkoa siitä, että täällä tapahtuisi sotarikoksia tai joukkotuhontaa, Suomikaan ei ole paitsiossa sellaisista rikoksista. Suomeen saattaa nimittäin tulla ihmisiä, joiden taustat eivät ole tältä osin kunnossa. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa joudutaan muun muassa tutkimaan sitä, mihin Suomea sitovat kansainväliset sopimukset velvoittavat.

Ruanda pyysi luovuttamaan epäillyn sinne. Päätös epäiltyjen luovuttamisesta EU:n ulkopuolisiin maihin tekee oikeusministeri ja silloin Ruandan oikeusjärjestelmä ja vankeinhoitojärjestelmä ei täyttänyt niitä vaatimuksia, että epäiltyä olisi voitu sinne luovuttaa. Tällaisessa tapauksessa kansainvälinen sääntö on, että valtio, joka ei voi epäiltyä luovuttaa, on itse velvollinen tekemään kaikkensa, jotta asia tulisi hoidetuksi. ”Oikeusturvalla ei tässä tapauksessa siinä mielessä ole hintaa, vaan meidän tulee toteuttaa rikosvastuu korkeista kustannuksista huolimatta. Jos me emme olisi tätä tapausta hoitaneet, olisi käytännössä muodostunut sellainen tilanne, että Suomesta tulee safe heaven ja tällä tavalla antaisimme mahdollisuuden, että ihmiset, jotka ovat syyllistyneet kammottaviin rikoksiin, voivat saada täältä turvasataman ja sitä en pidä hyväksyttävänä”, Toiviainen toteaa.

”Tapaus on merkittävä, koska se on tähän päivään asti ainoa kerta, kun Suomessa on sovellettu rikoslain joukkotuhontaa koskevaa pykälää ja jouduttu miettimään sen rikostunnusmerkistöä. " Oikeusturvalla ei tässä Viime vuosina erilaiset Se oli myös siinä mielessä tapauksessa siinä mielessä vihapuhetapaukset ovat olleet ainutlaatuinen, kun ainoastaan säännöllisesti esillä mediassa, ole hintaa, vaan meidän tulee epäilty oli Suomessa ja kaikki eikä eri keskustelupalstojen muu mitä rikosasioissa toteuttaa rikosvastuu korkeista kommentteja tarvitse selata tarvittiin, oli Suomen rajojen kustannuksista huolimatta. " pitkään ennen kuin huomaa ulkopuolella ympäri pitkin”, kuinka yleisestä ilmiöstä on Toiviainen kertoo. ”Siinä oli välttämätöntä kuulla kyse. Kysyn millaiset tapaukset päätyvät somesta lukuisia henkilötodistajia ja heitä kuultiin hyvin syyttäjän pöydälle. poikkeuksellisella tavalla: tuomioistuin, me syyttäjät ja kaksi puolustusasianajaa matkustimme ”Valtakunnansyyttäjän pöydälle tulevat Ruandaan alioikeuden aikana ja vastaanotimme sellaiset tapaukset, joissa viestin välittämiseen siellä kymmenien todistajien todistajakuulustelut on käytetty joukkotiedotusvälinettä. Nämä ja hovioikeusvaiheessa sama Tansanian puolella. ovat juuri näitä sananvapausrikoksia, joissa Sehän on hyvin poikkeuksellista, mutta se oli valtakunnansyyttäjällä on yksinomainen välttämätöntä rikosvastuun toteuttamiseksi”, hän syyteoikeusvalta. Sananvapauden rajat on ylitetty jatkaa. esimerkiksi silloin, kun viestissä panetellaan, solvataan tai uhataan jotakin ryhmää ja taustalla Toimenpiteen kalleutta on kritisoitu, on rasistinen motiivi”, Toiviainen toteaa. ”Somen mutta Toiviainen toteaa, että Suomi oli laajeneminen ja valtava käyttö on madaltanut kyseisessä tilanteessa velvollinen hoitamaan ihmisten käyttäytymiskynnystä. Ihmiset myös tämän jutun. Toiviainen mainitsee käyttäytyvät sillä tavalla, että monissa tapauksissa universaaliperiaatteen, joka antaa valtiolle mielipiteen ilmaisussa on rikosoikeudellinen raja rikosoikeudellisen toimivallan tietyissä vakavissa ylitetty ja syyttäjän pöydälle päätyvät tapaukset kansainvälisissä rikoksissa, vaikka kyseisellä ovat yleensä hyvin selviä. Mutta meillä on myös valtiolla ei olisikaan kytköstä rikokseen. ollut tapauksia, joissa on ollut kiperää punnintaa sananvapauden ja muiden perusoikeuksien sekä Kun tieto epäillystä tuli viranomaisten tietoon, rikostunnusmerkistön ylittymisen välillä.” INTER VIVOS 3/2019

näkyvin puoli lienee oikeudenkäynneissä toimiminen, mutta haastattelun yhteydessä saan selville, kuinka monipuolista syyttäjän työ todella on. Ennen varsinaista oikeudenkäyntiä syyttäjä tekee valmistelevaa työtä syyteharkintaa varten. Toiviainen korostaa erityisesti esitutkintayhteistyön merkitystä, johon ”Poliitikkojen sananvapaus on erityisasemassa, menee iso osa ajasta. Syyttäjä neuvottelee koska poliittista keskustelua yhteiskunnallisesti esitutkintaviranomaisen kanssa, johon kuuluvat merkittävistä asioista ei tulisi rajoittaa ilman poliisin lisäksi tulli, rajavartiostolaitos ja pakottavaa syytä. Demokraattiseen yhteiskuntaan puolustusvoimat. Esitutkintayhteistyöhön sisältyy kuuluu mahdollisuus saada muun muassa esitutkinnan kärkevästikin arvostella rajaamista koskevat asioiden hoitoa. Sama koskee " Jos maalittaminen alkaa vaikuttaa neuvottelut. Toiviainen esimerkiksi toimittajia. On siten, että maalittamisen kohde kertoo, että laki mahdollistaa kuitenkin muistettava, ettei ei enää halua tehdä kyseistä työtä tällä hetkellä syyttäjien ihmisarvoa loukkaavien tai työn tekeminen vaikeutuu, on laajan osallistumisen mielipiteiden esittäminen viranomaisten puututtava ripeaästi rikostutkintaan. Syyttäjällä näissäkään piireissä nauti on mahdollisuus puuttua tilanteeseen." sananvapauden suojaa.” pakkokeinojen käyttöön, määrätä esitutkinta Toiviainen suhtautuu vakavasti aloitettavaksi ja muutoinkin antaa ohjausta ja maalittamisilmiöön, jossa esimerkiksi toimittajia, määräystä siitä mitä esitutkinnassa tulisi tehdä, rikostutkijoita ja syyttäjiä pommitetaan viesteillä esimerkiksi näytönhankintaan liittyen. Haasteena tai muulla häirinnällä. on enemmänkin yksittäisen syyttäjän käytettävissä oleva aika, sillä lähtökohtaisesti syyttäjät hoitavat ”Jos maalittaminen alkaa vaikuttaa siten, että useita juttuja samanaikaisesti. maalittamisen kohde ei enää halua tehdä kyseistä työtä tai työn tekeminen vaikeutuu, on Esitutkintayhteistyön lisäksi syyttäjät viranomaisten puututtava ripeästi tilanteeseen. neuvottelevat myös tuomioistuimen kanssa Tällaista ei pidä hyväksyä.” prosessisuunnitelmasta ja pitävät yhteyttä eri sidosryhmiin. Lisäksi muutoksen hakeminen tuomioihin on keskeinen osa työtä. Monet syyttäjät SYYTTÄJÄN TYÖ osallistuvat myös kehittämis- kouluttamis- ja Tällä hetkellä Suomessa on 11 paikallista lainvalmistelutehtäviin. syyttäjävirastoa, joissa kaikki rikosasiat lähtökohtaisesti hoidetaan. Alueellisten Syksyllä Suomessa aloittaa 50 erikoissyyttäjää, jotka syyttäjänvirastojen lisäksi syyttäjäorganisaatioon ovat oman erikoistumisalueensa huippuosaajia kuuluu Valtakunnansyyttäjänvirasto, josta ja heille jaetaan oman erikoistumisalueeseensa käsin valtionsyyttäjät ajavat muutamia, hyvin kuuluvat valtakunnallisesti vaativimmat harvoja tapauksia. Valtakunnansyyttäjänviraston rikosasiat. Niissä tapauksissa on yleensä päätehtävä on koko syyttäjätoiminnan jokin elementti, joka vaatii erityisosaamista. ohjaaminen, seuraaminen, kehittäminen ja Erikoistumista tarvitaan esimerkiksi talous-, kouluttaminen. Valtakunnansyyttäjänvirasto on huumausaine-, työ-, virka- ja seksuaalirikoksen myös mukana kansainvälisessä toiminnassa ja saralla. lainvalmistelutoiminnassa. Toiviainen muistuttaa, että ”vihapuhe” ei ole juridinen termi/rikosnimike, vaan arvioitavaksi tulevat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja joissakin tapauksissa julkinen kehottaminen rikokseen sekä uskonrauhan rikkominen.

Opiskelijoiden näkökulmasta syyttäjän työn 20

INTER VIVOS 3/2019

Erikoissyyttäjät käyvät läpi vaativan koulutuksen, josta Toiviainen kertoo hieman enemmän:

erikoissyyttäjillä on takanaan kaikille syyttäjille tarkoitettu yhteinen koulutuspolku, minkä jälkeen he osallistuvat syventäviin opintoihin omalta erikoistumisalaltaan. Kaikki syyttäjät koulutetaan pääsääntöisesti syyttäjälaitoksen sisäisesti, mutta myös muiden tahojen koulutuksiin osallistutaan. Varsinkin syventävässä vaiheessa järjestetään kansainvälistä koulutusta. Useilla kursseilla kokeneet syyttäjät toimivat kouluttajina, mutta paljon käytetään myös ulkopuolisia kouluttajia muun muassa yliopiston puolelta. Toiviainen toteaa, että työssä oppiminen on tärkeä osa osaamisen kehittämisessä. Syyttäjien koulutuspolun ensimmäisinä vuosina jaetaan hieman vaatimattomampia juttuja hoidettavaksi. Näin varmistetaan, että peruspohja on kunnossa ja esimerkiksi esiintymisvarmuus kasvaa. Kokemuksen myötä jutut vaikeutuvat ja yksi hyvä tapa kehittyä syyttäjänä on, kun pääsee työskentelemään syyttäjäparina ja tai syyttäjäryhmässä. Erikoissyyttäjillä on velvollisuus tukea ja antaa oikeudellista apua muille syyttäjille. Viime vuosina on käyty runsaasti keskustelua tekoälyn käyttömahdollisuuksista oikeustieteen alalla. Kysyn, että voiko tekoäly tulevaisuudessa tehdä syyteharkinnan yksinkertaisissa tapauksissa. Toiviainen suhtautuu tähän skeptisesti. ”Syyttäjän ratkaisu on tärkeä oikeudellinen päätös, eikä kone voi sitä päätöstä tehdä.” Tekoälylle on Toiviaisen mielestä kuitenkin tilaa myös syyttäjän työssä. Hän toteaa, että tekoäly voi louhia valtavasti tietoa ja valmistella asiat sellaiseen vaiheeseen, joka huomattavasti nopeuttaa syyttäjän päätöksentekoa. Varsinkin faktastoltaan selkeiden ja yksinkertaisten asioiden valmisteluun voidaan automatisaatiolla saada paljon tehoa. ”Syyttäjälaitoksen hallinnonhoitopuolella tulee tulevaisuudessa huolellisesti tarkastella ne asiat, joita on mahdollistaa automatisoida, jotta

" Syyttäjän ratkaisu on tärkeä oikeudellinen päätös, eikä kone voi sitä päätöstä tehdä." voidaan kohdentaa resursseja sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan eli vaativien rikosasioiden hoitamiseen”, Toiviainen toteaa. ”Ennen kuin päästään sellaiseen vaiheeseen, että meillä on luotettava tekoäly käytettävissä, koodareiden ja oikeustieteen osaajien pitäisi kohdata. Koodari, joka osaa tehdä algoritmin, ei ymmärrä juridiikkaa. Juristit taas eivät osaa luoda algoritmeja. Tällainen porukka pitäisi yhdistää eikä siitä ole vielä ollut hirveästi näyttöä”, hän jatkaa.

KANSAINVÄLISYYS Perinteisesti on ajateltu, että rikosoikeusoikeus on hyvin kansallista. Mutta EU:n myötä rikosoikeuteen on tullut monenlaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia ja se näkyy myös syyttäjän työssä. ”Syyttäjä törmää kansainvälisiin juttuihin sillä tavalla, että hänen hoitamassaan tapauksessa on jokin linkki ulkomaille. Usein se on kansainvälistä oikeusapuyhteistyötä, jota syyttäjä tekee toisten valtioiden viranomaisten kanssa. Se liittyy esimerkiksi rikoksentekijän luovuttamiskysymyksiin tai näytönhankintaan”, Toiviainen kertoo. ”Eräs kiinnostava tapa tehdä yhteistyötä operatiivisella puolella ovat yhteiset tutkintaryhmät ja koordinaatiokokoukset. Kun useampi valtio liittyy samaan rikostutkintaan, syyttäjät ja tutkinnanjohtajat kokoontuvat yhdessä ja pohtivat, missä yksittäinen asia olisi tarkoituksenmukaisinta hoitaa ja mikä olisi laillinen ja tarkoituksenmukaisin maa, joka ottaisi päävastuun siitä. Tämä on valtavan kiinnostavaa ja monissa vaativissa tapauksissa tällaisia kytköksiä onkin.” Toiviainen kertoo, että operatiivisen toiminnan lisäksi syyttäjät voivat osallistua kansainväliseen verkostotoimintaan, jossa käydään erilaisissa omaan toimintaan liittyvissä ammatillisissa verkostoissa, jotka kokoontuvat säännöllisesti. INTER VIVOS 3/2019

Se on virkatyötä eli jos joku syyttäjä määrätään esimerkiksi terrorismintorjuntaverkostoon, hänen täytyy niissä kokouksissa käydä ja tuoda tietoa Suomeen. Syyttäjät voivat myös työskennellä pysyvästi ulkomailla. Toiviainen mainitsee esimerkkinä Haagissa sijaitsevan Eurojustin, jossa suomalainen syyttäjä on pysyvästi sijoitettuna neljän vuoden pätkissä. Parhaillaan ollaan perustamassa myös Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO), jonka tehtävänä on huolehtia rikosvastuun toteuttamisesta EU-varoihin kohdistuvissa petosasioissa. Myös Suomesta nimetään EPPO:on, Luxemburgiin, Eurooppa-syyttäjä. Tämän lisäksi kokeneet syyttäjät ovat haluttuja työntekijöitä muihin kansainvälisiin elimiin. ”On viisasta hankkia hyvä osaaminen ja kokemus perussyyttäjän työstä, jotta voi menestyksekkäästi hakeutua kansainvälisiin syyttäjäntehtäviin. Oikotietä ei ole”, Toiviainen muistuttaa.

TAVOITTEENA SYYTTÄJÄN AMMATTI Kysyessäni mihin kannattaa panostaa, jos tavoitteena on syyttäjän ammatti, Toiviainen korostaa juridiikan perustietojen merkitystä. ”Juridiikan perustietojen tulee olla tosi hyvin hallussa ja yliopistolla pitää tehdä hyvä perustyö. Kun perustiedot, käsitteet ja oikeudellinen ajattelu on kunnossa, riittävän käytännön työkokemuksen kautta pääsee hyvin mukaan konkreettisiin juttuihin ja vaikkapa kimurantteihin talousrikoskuvioihin sisälle. On myös tärkeää ymmärtää perus- ja ihmisoikeuksia.” Aineellisen osaamisen lisäksi Toiviainen korostaa korkean eettisen ajattelun sekä hyvien kirjoitus- ja esiintymistaitojen merkitystä. ”Suullinen esiintymistaito, yleisesti vakuuttava esiintymistapa ja se, että osaa löytää ytimen, siitä mitä yrittää kertoa, ovat tavattoman tärkeitä taitoja. On tietenkin eduksi, jos on hyvät 22

INTER VIVOS 3/2019

vuorovaikutustaidot jo valmiiksi. Itse olen aina pitänyt vuorovaikutteisesta toiminnasta ja vaikka esiintyminen aina jännittää, se ei kuitenkaan ollut liian jännittävää. Esiintymistaito harjaantuu samalla kun tekee työtä”, Toiviainen toteaa ”Nopea päätöksentekokyky on toinen hyvin tärkeä taito, joka väistämättä kehittyy, kun tulee näihin töihin. Ei voi jättää kansalaisen juttua jumiin pitkäksi aikaa, vaan täytyy kyetä tekemään se päätös”, hän jatkaa. Liikaa paineita ei Toiviaisen mielestä kannata kuitenkaan ottaa. ”Kun kävin yliopiston alumnitilaisuudessa, selvästi huomasi, että ihmisillä on stressi ja paineet siitä, kuinka valtavan paljon heidän täytyykään osata ja mitä suorittajajuristeja heidän täytyy ollakin. Lohdutuksen sanana täytyy ilman muuta sanoa se, että kaikissa juristin hommassa ja myös syyttäjän hommassa suurin osa opitaan työssä. Kun on avarakatseinen, haluaa oppia ja tehdä paremmin, yliopisto antaa peruspohjan ja tämän jälkeen opitaan työssä”, Toiviainen vakuuttaa.

yös opiskelija-alennus - 40 % Editan Lakikirjoista! Saat alennuksen tilaamalla Editan asiakaspalvelusta. Tutustu lak

Jos siitä on laki, se löytyy täältä. Suomen johtava lakitietopalvelu Avaruuslentäj DOKUMENTIT

Laki avaruuslentäjien pelastamisesta ja palauttamisesNäytä kaikki hakutu-

▶

Muista myös opiskelija-alennus - 40 % Editan Lakikirjoista! Saat alennuksen tilaamalla Editan asiakaspalvelusta. Tutustu lakikirja.com.

www.edilex.fi Opiskelijana voit käyttää Edilexiä yliopiston verkossa tai FINNA-portaalin kautta missä tahansa.

Tilaukset ja asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 05, editapublishing.fi

Unique assignments, Sharp minds & Inclusive atmosphere Opportunities for law students. Follow us on careers.hannessnellman.com/finland

Hannes Snellman onnittelee phukseja 2019! Hannes Snellman on transaktioihin ja riidan ratkaisuun keskittynyt pohjoismainen asianajotoimisto, jossa työskentelee noin 300 oman alansa huippuammattilaista. Vuosittain työllistämme yli 70 opintojen eri vaiheissa olevaa oikkaria ja tarjoamme traineeohjelmia kaikkiin opintojen vaiheisiin aina phuksisyksystä gradun kirjoittamiseen saakka. Tässä jutussa Hannes Snellmanin tiimiläiset kertovat mm. opintojen ja töiden yhteensovittamisesta sekä antavat omat vinkkinsä phukseille työnhakuun.

Oona Aalto, Evening Receptionist Minkälaiset ovat työtehtäväsi? Työtehtäviini kuuluu puhelinvaihteen, neukkarikalenterin ja sähköpostin hoitaminen. Yhdistän puhelut tavoitelluille henkilöille, ja otan toimistolle tulevat vieraat vastaan. Respassa myös esimerkiksi varaamme lennot ja hotellit työmatkoja varten ja autamme CR-tiimiä erilaisissa selvitystöissä.

Miten kuvailisit työpäivääsi? Välillä työpäiväni ovat rauhallisia, välillä super kiireisiä. Kuitenkin tietyt työtehtävät kuuluvat aina työvuorooni rutiinilla: esim. neukkarikierros, jolla järjestelen huoneet asiakaskuntoon aamua varten päivän tapaamisten jäljiltä.

Mikä on mielestäsi parasta työssäsi? Se fiilis, kun oikein kiireisenä päivänä saa repiä post it -lapun työlään tehtävän tultua hoidetuksi. Kuitenkin kaikkein parasta on, kun työkaveri tai esimies kiittää hyvästä työstä.

Miten opintojen ja työn yhteensovittaminen onnistuu? En ole kokenut ongelmaa opintojen ja työn yhteensovittamisessa. Työvuoroni alkaa yleensä vasta klo 15, joten sitä ennen ehtii hyvin opiskelemaan ja vaikka urheilemaankin. Sanoisin jopa, että arkeni aikatauluttaminen on helpompaa, kun ei ole koko päivää aikaa opiskeluun. Koska oikiksessa on niin vähän läsnäoloa, on kiva, että kalenterissa on jotain pakollista menoa eikä pelkkää luppoaikaa. Lisäksi opintojen ja työn yhteensovittamista helpottaa se, että saamme työparini kanssa joustavasti keskenämme päättää työvuorot: jos toisella on pakollista läsnäoloa yliopistolla, toinen hoitaa iltarespan siltä päivältä.

Miten kuvailisit Hannes Snellmanin kulttuuria? Hannes Snellmanin kulttuuri on mielestäni samalla asiallinen ja rento. Omaa ja työkavereiden työtä arvostetaan, minkä vuoksi koen tärkeäksi hoitaa oman työni niin hyvin ja huolellisesti kuin mahdollista. Parhaani mukaan pyrin myös helpottamaan muiden työntekijöidemme työtä iltarespasta käsin. Hannes Snellmanilla järjestetään paljon virkistystoimintaa työntekijöille, mikä tuo rentoa meininkiä toimistolle. Joka tiistai on tarjolla hierontaa, jonka hinnasta Hannes Snellman sponsoroi osan. Työntekijöille tarjottiin käyttöön kaupunkifillarit, ja itsekin poljen siis tämän pyöräilykauden Hanskin piikkiin. Lisäksi toimistolla pidetään muun muassa joogaa, keppijumppaa ja after workeja, joihin myös Hanskilla työskentelevät oikkariopiskelijat ovat tervetulleita.

Mitä vinkkejä antaisit Hannes Snellmanille hakeville nuorille oikkariopiskelijoille? Kannattaa ilmoittautua Hannes Snellmanin phuksiexcursiolle, mielestäni se oli kaikista viime syksyn phuksiexcuista kivoin. Sieltä sain loistavan ensivaikutelman Hanskin kulttuurista, miksi päätinkin lähettää työhakemukseni. Työskentely Hannes Snellmanilla on kokemus, josta voin tässä vaiheessa elämääni olla kaikkein ylpein ja onnellisin.

Laura Hollmén, Office Support Trainee Minkälaiset ovat työtehtäväsi? Työtehtäväni ovat hyvin monipuolisia. Huolehdimme yhdessä muiden lähettien kanssa toimiston arjen sujumisesta ja tehtävät vaihtelevat laidasta laitaan. Työssäni käyvät tutuksi niin viranomaiset kuin myös asiakastapaamisten järjestelytkin.

Miten kuvailisit työpäivääsi? Rutiinitehtäviä on jonkin verran, mutta yksikään päivä ei ole samanlainen. Päivät menevät yleensä nopeasti, koska tekemistä on riittävästi. Työtehtävät jakautuvat tasaisesti, eivätkä ne ole liian kuormittavia.

Mikä on mielestäsi parasta työssäsi? Parasta työssäni on hyvä henki! Meistä ”tsupeista” on muodostunut tiivis porukka, jossa on helppo tehdä töitä, vaikka olemmekin kaikki erilaisia. Koen, että työssäni tulen kuulluksi ja ajatuksillani on merkitystä.

Miten opintojen ja työn yhteensovittaminen onnistuu? Opintojen ja työni yhteensovittaminen onnistuu hyvin, ja opiskelulle jää aikaa. Sovimme työvuorot yhdessä tiimimme kesken, joten tentit ja pakolliset läsnäolot järjestyvät aina.

Miten kuvailisit Hannes Snellmanin kulttuuria? Koen “Hanskilla” olevani osa erittäin ammattitaitoista asianajotyötä. Työpaikalla rohkaistaan olemaan oma-aloitteisia ja innovatiivisia.

Mitä vinkkejä antaisit Hannes Snellmanille hakeville nuorille oikkariopiskelijoille? Hyvä hakemus on persoonallinen ja huoliteltu. Ole rohkeasti oma itsesi, äläkä turhaan jännitä! Haluan rohkaista kaikkia opiskelijoita erilaisista taustoista hakemaan Hannes Snellmanille.

HALLITUKSEN PALSTA:

OMSTART! on huuto, jolla yleisö voi osallistua Spexiin eli interaktiiviseen musiikki- ja tanssinumeroilla höystettyyn opiskelijateatteriin. Tällöin esiintyjät reagoivat huutoon improvisoimalla äskeiset tapahtumat uudestaan jotenkin eri tavalla tai jotain niihin lisäten. Vain mielikuvitus on rajana. Nyt huudankin etenkin teille uusille phukseille, mutta miksei myös muille, OMSTART! Yliopiston aloitus on loistava paikka pohtia omaa identiteettiään uudestaan ja kokeilla jotain uutta elämässä. Onko sinusta joskus tuntunut, että haluaisit kovasti laulaa kuorossa, mutta olet ollut aina se koulun karskein kolli, joka tekee hauiskääntöä salin isoimmilla käsipainoilla ja syö kettinkiä lounaaksi? Oletko aina halunnut johtaa 120 henkisen sitsikansan yhteislauluun, mutta siihen ei ole ikinä ollut tilaisuutta tai, jos on ollut, niin on aina ujostuttanut? Nyt sinulla on loistava mahdollisuus unohtaa kaikki stereotypiat ja heittäytyä rohkeasti uusiin juttuihin, kun suurin osa ihmisistä on tuntemattomia toisilleen. Voin kertoa, se kannattaa. Ennen kuin tulin yliopistoon, nuoruuteni oli kulunut lähinnä harrastaen erilaisia vauhdikkaita urheilulajeja, kuten kumparelaskua ja thainyrkkeilyä, ja kaiken vähänkin kultturellin uusimpien toimintarainojen ulkopuolelta kuittasin turhanpäiväisenä nössöilynä. Olin kuitenkin huomannut, että tykkäsin muun muassa esiintyä kavereille ja laulaa karaokea. Näin ollen päätinkin ennen kuin ensimmäistä kertaa astuin Pykälään, että nyt olen täysin avoimin mielin liikkeellä. Elämäni paras päätös. Viikon päästä löysinkin itseni Spexin aloituskokouksesta ja nyt olen ollut näyttelemässä kahtena vuotena ja tällä hetkellä olen mukana kirjoittamassa käsikirjoitusta ensi syksyn spexiin. Se esiintymiskokemus ja ne elämykset, joita olen näiden parin vuoden aikana saanut ovat rajattoman arvokkaita. Kuitenkin tärkeintä tässä tarinassa on se, että siihen on niin helppoa lähteä 26

INTER VIVOS 3/2019

mukaan, kun kellään, edes sinulla itselläsi, ei ole mitään oletuksia siitä mitä sinun pitäisi olla tai tehdä. Sama pätee muuhunkin toimintaan, jota sekä Pykälällä että muulla yliopistoyhteisöllä on tarjota. Jos tapahtumien järjestäminen, opintoedunvalvonta tai Pykälän yrityssuhteet kiinnostavat, lähde mukaan valiokuntiin. Jos haluat pitää edelleenkin huolta kunnostasi lähde mukaan urheilukerhoihin, tai jos kiinnostaa jokin ihan muu niin löytyy meiltä kerhot cocktaileille, viinille, flip cupille, beer pongille, improvisaatioteatterille, videopeleille tai ihan vaan chillaamisellekin. Voitte huomata, että viimeinen saattaa tulla yllättävän nopeastikin tarpeeseen. Lisäksi muun muassa osakunnat järjestävät hyvää poikkitieteellistä toimintaa. Viimeiseksi kehottaisinkin teitä vielä nauttimaan loppukesästä. Ottakaa paljon aurinkoa, syökää jäätelöä ja ladatkaa akkuja, sillä uudet jutut ja ihmiset ovat yllättävän väsyttäviä, mutta siitä huolimatta niistä kannattaa ottaa kaikki irti. Nähdään elokuussa!

Jatro Pihlavamäki Tilavastaava

KESKINKERTAINEN OIKKARI:

EI SE OLE ALKOHOLISMIA, VAAN VERKOSTOITUMISTA

alusin kertoa teille oikkarin työnhaun kiinnostavasta maailmasta, mutta tämä aihe satuttiin viemään jo viime numerossa. Eipä tuo ihme, sillä työnhaku on kuitenkin hauskimpia asioita oikkarin elämässä. Kirjoitankin teille eräästä työnhakua tukevasta prosessista, eli verkostoitumisesta. Olin kuullut verkostoitumisesta jo ennen opiskelujen aloittamista, mutta oikiksessa vasta opin mitä verkostoituminen oikeasti on. Verkostoituminenhan on pääasiassa mukavaa toimintaa, sillä käytännössähän se toteutuu ihmisiin tutustumalla. Toki pelkkä nimen muistaminen ei riitä, on hyvä tietää toisesta ainakin opintojen vaihe, työkokemuksen määrä ja mahdolliset suhteet työnantajiin. Toisaalta näiden urkkiminen ei ole kovinkaan vaikeaa, sillä yleisesti oikkarit tuppaavat kertomaan näitä asioita kysymättäkin. Tämä tekee verkostoitumisesta mukavan helppoa.

Shamppanja aatelia.

verkostoitumisjuomien

Jos tämä ei vielä riitä vakuuttamaan sinua verkostoitumisen tärkeydestä, niin kannattaa muistaa verkostoitumisen olevan hyvä syy käydä Pykälän tai miksei muidenkin ainejärjestöjen juhlissa näkemässä uusia ihmisiä. Ei se ole alkoholismia, vaan verkostoitumista. Keskinkertainen oikkari on pakina-, avautumis- tai seuranhakupalsta, jonne voi kirjoittaa joko omalla nimellä tai nimimerkillä. Lähetä oma tekstisi toimitukselle osoitteeseen intervivos@pykala.fi.

Oman verkostoitumisensa edistymistä on hyvä kartoittaa esimerkiksi Linkedinissä. Linkedinissä voit rankan verkostoitumiseen käytetyn illan jälkeisenä aamuna klikkailla kontakteiksi kaikki muistamasi henkilöt. Omaa verkostoitumistaan on myös hyvä arvioida kontaktien määrällä. Yli 500 alkaa olla jo hyvä lukema, sillä tämän jälkeen Linkedinin mittari näyttää vain 500+. Itse olen vasta muutamissa kymmenissä kontakteissa, mutta eiköhän se siitä verkostoitumalla nouse.

INTER VIVOS 3/2019

HILSE FRA NORDEN KANSAINVÄLISTEN VIIKKOJEN MYYTTEJÄ MURTAMASSA Halló pykälisti! Olet ehkä Pykäläurasi aikana kuullut puhuttavan kansainvälisistä viikoista, tuttavallisemmin kvviikoista. Olet ehkä ajatellut että pah, moiset klikkikerhon bilereissut eivät minua kiinnosta. Miten sinne edes haetaan? Ja eivätkös niillä kierrä vaan ne samat ännännen vuosikurssin ikiopiskelijat keskenään. Lyhykäisyydessään kv-viikot ovat yhdentoista pohjoismaisen oikeustieteellisen ainejärjestön yhteistyö. Kukin ainejärjestö järjestää kerran vuodessa oman kv-viikkonsa, johon kuuluu tietyn oikeudellisen teeman ympärille rakentuvia excursioita ja luentoja, mökkireissu eli hytte, sitsejä, vuosijuhlat ja sillis. Kv-viikkoja ympäröi sitkeä eksklusiivisuuden myytti, jota pyrin teille tässä murtamaan. “Uppsalan KV-viikko 2017: ilmoittautuminen.” Ensiajatukseni oli, että Uppsala - siinäpä kaupunki, jota en ollut päässyt vielä näkemään. Viikon ohjelma excursioineen ja vuosijuhlineen kuulosti uunituoreen phuksin korviin lähes maagiselta. Mitä mahtoivatkaan olla nämä paljonpuhutut sitsit? Harkintakyvyn puutteesta ilmoittauduinkin sähköpostitse heti seuraavana päivänä mukaan. Yllätyksekseni ensikertalainen otettiin heti avosylin vastaan kansainvälisten viikkojen konkareiden, “nordistien”, yhteisöön. Ensimmäistä kertaa kv-viikolle saapuva “Nordic Week Fuxi” (phuksi “oikeasta” vuosikurssistaan huolimatta) on arvovieras, joka huomioidaan niin kiitospuheissa kuin sitseillä koko kv-viikon ajan. Näiden muutaman päivän aikana sain lisäksi uusia ystäviä niin Norjasta, Tanskasta kuin Islannistakin, minut sohvallaan majoittaneita uppsalalaisia unohtamatta. Oikkarihenki ja halu solmia ystävyyssuhteita yli Pohjoismaiden rajojen välittyi phuksille elävästi. 28

INTER VIVOS 3/2019

Yhden ihmisen subjektiivinen kokemus ei tietenkään ole riittävä todiste kansainvälisten viikkojen inklusiivisuudesta. Jokainen kv-viikko on oma kokonaisuutensa ja aina kemiat eivät kohtaa vaikkapa oman paikallisen majoittajan kanssa. Kehtaan kuitenkin väittää, että kvyhteisössä on tilaa jokaiselle – aikanaan jopa kaltaiselleni 3 päivää oikiksessa opiskelleelle keltanokalle. Lisäksi tietylle kv-viikolle osallistuvista jopa puolet voi olla ensikertalaisia, joten heidät luonnostaankin huomioidaan joka käänteessä. Vuonna 2019 Pykälästä rohkeasti ensimmäiselle kv-viikolleen lähteneet Nordic Week Fuxit ovatkin palanneet matkalaukut täynnä uusia kavereita ja riemukkaita muistoja! Mikäli tämä lyhyt mainospuhe herättää sinussa ajatuksia, olethan yhteydessä allekirjoittaneeseen. Keskustelen mielelläni kv-viikkojen yksityiskohdista räikeästä puolueellisuudestani huolimatta. Lisätietoa saat myös osoitteesta https://pykala.fi/toiminta/kv-viikot/. Pidäthän silmällä Pykälä-infoa, sillä pohjoismaiset opiskelijakaupungit Uppsala, Oslo, Rovaniemi, Vaasa ja Tukholma kutsuvat seikkailuhenkisiä pykälistejä jälleen syksyllä 2019! Vi ses i Norden!

- Autsi (aka Aurora Idänpään-Heikkilä) Ulkoasiainvastaava 2019 ulkoasiainvastaava@pykala.fi

EXPERTO CREDITE:

TIEDEYHTEISÖ JA YHTEISÖLLISYYS Yhteiskunnallisessa keskustelussa ja yliopistomaailmassa nousee usein esiin käsite tiedeyhteisö. Uusi tutkimus on aiheuttanut aaltoja tiedeyhteisössä tai tiedeyhteisön kaiken maailman dosentit aiheuttavat päättäjille päänvaivaa. Epäselväksi on kuitenkin saattanut jäädä mitä tällä tiedeyhteisöllä oikein tarkoitetaan tai kehen sillä viitataan. Ensimmäinen mielikuva tiedeyhteisöstä liittyy yliopistoihin ja tutkimukseen ja tieteentekijät tai tutkijat ovat luonnollisesti tämän yhteisön keskiössä. Voidaan jopa esittää, että tiedettä ei tee yksittäinen tutkija vaan tutkimustulosten tärkeä käsittely ja teorian muotoutuminen tapahtuu yhteistyönä tiedeyhteisössä. Yliopistoissa ja tutkijoiden ympärillä toimii kuitenkin laaja joukko ihmisiä, mm. opiskelijoita. Viitataanko tiedeyhteisöllä juuri yliopistoyhteisöön tai laajempaan “akateemiseen yhteisöön” vai onko termi ekskluusiivisempi? Yksi suuri kysymys on juuri opiskelijoiden kuuluminen tiedeyhteisöön. On selvää, että kuulumme yliopistoyhteisöön ja laajempaan akateemiseen yhteisöön, mutta onko uusi tai jo hieman vanhempi opiskelija osa tiedeyhteisöä? Opiskelijat osallistuvat tieteelliseen vuorovaikuttamiseen ja oppivat myös tekemään tiedettä. Valmistuminen edellyttää oman tieteellisen tutkimuksen ja vahvaa ymmärrystä muiden suorittamasta tutkimuksesta. Kaikki nykyiset tutkijat ovat myös joskus olleet opiskelijoita, ja heistä varmaan vain harva kokee tulleensa osaksi tiedeyhteisöä vasta työsuhteen alettua.

nähdä jopa tutkijoiden ja opiskelijoiden poteroitumista, jossa molemmat tahot keskittyvät omiin ongelmiinsa rahoituksen, tukien ja yhteiskunnallisten paineiden alla. Päättäjiin vaikuttaessa ja yleistä yhteiskunnallista keskustelua heräteltäessä yhtenä rintamana toimiminen on kuitenkin merkittävästi kannattavampaa. Tulevaisuuden kannalta on myös huomioitava, että mikäli opiskelijoita ei tutustuteta yliopistoiden ydintehtävään tutkimukseen, voi yliopiston olla jatkossa vieläkin vaikeampaa kilpailla huippuosaajista. Samalla uuden tiedon tuottamiseen liittyy aina myös olennaisesti sen popularisointi ja tiedon levittäminen yhteiskunnan käytettäväksi. Mikäli yliopiston omat opiskelijatkaan eivät koe yhteisöä omakseen, on tieteen yhä vaikeampi osallistaa ja vaikuttaa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kannustaisinkin yliopistomaailman päättäjiä esittelemään tutkimusta ja osallistamaan jokaisen vaiheen opiskelijoita mahdollisuuksien mukaan. Samalla herättelisin jokaisen opiskelijan kiinnostusta tieteeseen ja tutkimukseen. Aineopintoja suorittaessa saa pintaraapaisun oikeudenaloihin, mutta ajankohtaisimpia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsitellään juuri tutkimusprojekteissa. Tiedekunnalle: Kutsukaa meidät paikalle ja esitelkää tekemäänne tiedettä. Opiskelijoille: Olkaa uteliaita, kyselkää ja osallistukaa!

Sakari Saari Opintovastaava

Osittain kysymys tiedeyhteisön laajuudesta liittyy yliopistojen rooliin yhteiskunnassa. Miten tasapainotetaan velvoite tutkimiseen ja tiedon tuottamiseen, opetuksen ja ja koulutuksen kanssa? Tiedekuntien käytävillä kulkee paljon enemmän opiskelijoita suhteessa tutkijoihin, mutta opetushenkilökunta näkee usein itsensä ensisijaisesti tutkijoina ja toissijaisesti opettajina. Opiskelijoille tiede ja tutkiminen voi kuitenkin jäädä etäiseksi tai ainakin opiskelu tulee ensisijaisena tulee. Yliopiston rooli näkyy siis ymmärrettävästi erilaisena eri tahoille. Kysymys yliopistoyhteisön yhtenäisyydestä on kuitenkin tärkeä sekä yliopistojen toimivuuden, että niiden tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä voidaan

INTER VIVOS 3/2019

PYKÄLÄN KYMPPI 08.04.2019 TEKSTI URHEILUVASTAAVAT

lmassa tuoksahtaa keväinen tuulahdus ja käsillä on urheilutapahtuma, jota moni on malttamattomana odottanut koko kevään - Pykälän Kymppi.

Ville Säteri. Parhaan fiilistelijän palkinto jouduttiin arpomaan, koska ehdokkaita oli monia. Parhaana fiilistelijänä palkittiin Roi Rantanen.

Pykälän Kymppi on yksi huhtikuun alkuun sijoittuvan vuosijuhlaviikon tapahtumista. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä pääsponsori Dittmar & Indreniuksen kanssa. Kympissä juostiin nimensä mukaisesti kymmenen kilometrin matka Töölönlahden ympäri. Kilpailussa sarjoja oli kolme: N Yleinen, M Yleinen ja Fiilissarja.

Haluamme vielä kerran kiittää niin osallistujia kuin asianajotoimisto Dittmar & Indreniusta sekä talkoolaisia suuresta avusta ja panoksesta Pykälän Kymppiä kohtaan. KIITOS!

Kilpailupäivälle tilasimme Pekka Poudalta aurinkoa, mutta saimme pilviä – se ei kuitenkaan menoa haitannut. Kaikki saivat mennä oman fiiliksensä mukaan, osa juoksi veren maku suussa ja osa taas hymyssä suin nautiskellen. Päivä aloitettiin talkoolaisvoimin kokoamalla Pykälän upouusi teltta, joka oli upea ilmestys Töölönlahden harmahtavassa päivässä. Juoksijat saapuivat paikalle ja kilpailu startattiin klo 17.00 Talvipuutarhan edustalta. Kilpailu eteni vauhdikkaasti jalkaa toisen eteen vieden. Pieni vesisumu ei näyttänyt haittaavan ketään, koska juoksun päätteeksi tiedossa olivat jatkot. Kympin jatkot järjestettiin yhteistyössä asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen kanssa Siltasaaren hulppeissa saunatiloissa, jossa oli tarjolla niin juoksijoille kuin talkoolaisillekin juomaa, ruokaa ja hyvää seuraa. Jatkoilla palkittiin myös sarjojen voittajat. Naisten sarjan voitti Sonja Aaltomaa. Miesten sarjan voitti 30

INTER VIVOS 3/2019

Nähdään taas merkeissä!

ensi

vuonna

Kympin

KIITÄMME VUOSIJUHLIEN YHTEISTYÖKUMPPANEITA IKIMUISTOISESTA JUHLASTA!

Hugo

100 ml proseccoa

150 ml kuplivaa kivennäisvettä

Ä J E K K N I R D Ä KES

10 ml seljankukkasiirappia

2 tsp limemehua

4 mintunlehteä

jäitä 1. Murskaa mintunlehdet erillisessä astiassa ja laita skumppa- tai viinilasiin 2. Lisää seljankukkasiirappi 3. Lisää prosecco, kivennäisvesi ja limemehu 4. Täytä lasi jäillä 5. Koristele mintunlehdillä ja limelohkolla.

Karpalo GT

25 ml giniä

60 ml karpalomehua

60 ml kivennäisvettä

lime jäitä 1. Täytä korkea lasi puolilleen jäitä 2. Lisää gini 3. Lisää karpalomehu ja kivennäisvesi 4. Koristele limelohkoilla.

INTER VIVOS 3/2019

Kamikazeshotti

Vesimelonimargarita

20 ml vodkaa

1/6 vesimeloni

8 vesimelonikuutiota (n. jääpalan kokoisia)

10 ml Triple sec- likööriä

0,5 tsp sokeria

30 ml tequilaa

10 ml limemehua

jäitä

15 ml Triple sec- likööriä

1. Laita ainekset jäillä täytettyyn shakeriin

jäitä

2. Ravistele ja kaada jäähdytettyyn shottilasiin.

1. Laita vesimelonikuutiot etukäteen pakastimeen (max. 2 vrk.)

Coffee o’clock

2. Soseuta tuore vesimeloni ja sokeri tasaiseksi

20 ml vodkaa

20 ml kahvilikööriä

20 ml kahvia

1 dl vaniljajäätelöä

kokonaisia kahvipapuja

4 basilikan lehteä

3. Siivilöi soseutettu vesimeloni siivilän läpi astiaan 4. Murskaa tequila ja basilikan lehdet erillisessä astiassa yhteen

suklaaraastetta

1. Mittaa ainesosat tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi

Lisää soseutetun vesimelonin joukkoon tequila-basilikaseos ja Triple sec-likööri

6. Laita matalan lasin pohjalle jäädytetyt vesimelonikuutiot

jäitä

2. Kaada martinilaseihin 3. Koristele kahvipavuilla ja suklaaraasteella.

7. Kaada lasiin vuorotellen vesimeloniseosta ja jäitä vähän kerallaan 8. Koristele basilikan oksilla.

INTER VIVOS 3/2019

SPONSOROITUA SISÄLTÖÄ

JUNNUSTA JURISTIKSI KUKA OLET JA MILLAISIA TEHTÄVIÄ HOIDAT HPP:LLÄ? Olen Johanna Roine ja työskentelen Associatena HPP:n kiinteistö- ja ympäristötiimissä. Palvelen asiakkaitamme erityisesti kaavoitus- ja rakennusoikeuteen sekä kiinteistökehitykseen ja kiinteistötransaktioihin liittyvissä kysymyksissä. MILLAINEN OPISKELU- JA URATAUSTA SINULLA ON? Aloitin opintoni Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 2014. Työskentelin ensin opintojeni ohella vakuutusyhtiössä ja finanssiryhmässä, minkä jälkeen siirryin HPP:lle. HPP:llä olen työskennellyt Junior Traineena, Legal Traineena, Associate Traineena ja vuoden 2019 alusta lähtien Associatena. Oikeustieteellisten opintojen lisäksi opiskelen Aalto-yliopistossa kiinteistötaloutta. MITEN PÄÄDYIT TÖIHIN HPP:LLE? HPP:lle hakiessani olin tietoinen toimiston laajasta ja asiantuntevasta kiinteistö- ja ympäristötiimistä, johon halusin päästä tutustumaan paremmin. Tiesin lisäksi entuudestaan opiskelukavereita, jotka olivat työskennelleet harjoittelijana toimistolla ja viihtyneet erinomaisesti. HPP:lle töihin hakeminen tuntui luontevalta valinnalta omalle urakehitykselleni. MITÄ TOIMENKUVAASI ON KUULUNUT HARJOITTELIJANA? Matkallani ”junnusta juristiksi” olen oppinut tuntemaan toimiston läpikotaisin. Junior Traineen tehtävässä sain nopeasti yleiskuvan siitä, millaista on työskennellä asianajotoimistossa ja ennen kaikkea pääsin tutustumaan koko toimiston väkeen. Yksikään työpäivä ”junnuna” ei ollut samanlainen ja päivät täyttyivät respatuurauksista, kokousemännän avustamisista ja tsuppaamisesta. Tämän ohella tehtäviin sisältyi myös juridisia selvityksiä ja toisinaan myös niinkin hauskaa tekemistä kuin golf-kisoihin osallistumista. Legal Trainee -jaksolla työnkuva muuttui enemmän oikeusinformatiikan suuntaan ja toimenkuvaani kuului laaja-alainen avustaminen eri

oikeudenaloissa. Työtehtäviin kuului erilaset selvitykset, asiakirjojen laadinnat ja käännösten tekeminen. Yhtenä antoisimpana kokemuksena Legal Trainee -jaksoltani muistan kuitenkin avustamiset oikeudenkäynneissä – sekä käräjäettä markkinaoikeudessa. Ennen valmistumistani työskentelin vielä HPP:llä Associate Traineena nykyisessä tiimissäni eli kiinteistö- ja ympäristötiimissä. Tässä roolissa työskentelin tiiviisti osana toimeksiantoja, ja työtehtävät vastasivat pitkälti nuoren juristin työtehtäviä. Työtehtävien hoitaminen oli jo merkittävästi itsenäisempää kuin aikaisemmissa harjoitteluohjelmissani. MIKSI VIIHDYT HPP:LLÄ? HPP on reilu ja innostava työnantaja. Olen käynyt ”lävitse” jokaisen HPP:n tarjoaman harjoitteluohjelman ja esimerkkini osoittaakin, että HPP:llä on mahdollista edetä talon sisällä ja työntekijöiden urakehitystä aidosti tuetaan. Talon sisällä eteneminen palvelee niin työntekijää kuin työnantajaa – molemmat tietävät ja tuntevat jo toisensa. Myös opintojen ja työnteon yhdistäminen tiimin ja muiden oikkareiden kesken on sujunut ongelmitta. HPP:llä pääsee osaksi monipuolisia ja mielenkiintoisia toimeksiantoja, eikä työkavereissakaan ole todellakaan mitään valittamista, päinvastoin! MINKÄ TYYPPISIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ REKRYTOITTE? Rekrytoimme innokkaita ja aktiivisia työntekijöitä, joilla on aito halu oppia uutta ja kehittää osaamistaan. Meillä on varmasti jokaiselle opintojen vaiheesta riippumatta sopiva harjoitteluohjelma. Hae meille, nähdään haastattelussa!

ERIKOISTUNUT

OLENNAISEEN

Otamme jatkuvasti vastaan hakemuksia kaikille harjoittelujaksoille. www.hpp.fi/ura

hppattorneys

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä? Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita. Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers. Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.