Inter Vivos 3/2014

inter vivos

3/2015

Pykälä ry:n jäsenlehti

Opetus- ja opiskelukulttuuri Pykälän vuosikymmenet Vuoden opettaja 2015 Studia Iuridica phuksin puuhasivut

Look no further.

Talented people who share our vision and values can thrive at Roschier. You will get to assist our lawyers with major assignments for well-known clients in an inspiring international atmosphere, supported by a collaborative culture and our unique training programs. We offer trainee programs at all stages of your studies.

For more information on our trainee positions, please visit our Careers site and join our Facebook groups. www.roschier.com/careers www.facebook.com/roschierfinland

Tästä se elämä alkaa

PÄÄKIRJOITUS

Arvoisa Phuksi,

J

os luet parhaillaan tätä tekstiä, olet todennäköisesti saanut juuri tietää päässeesi sisään oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Olipa sisäänpääsyn taustalla kovaa ja suunnitelmallista työtä, silkkaa tuuria tai yhdistelmä molempia, on siitä lupa onnitella itseään. Se on kova saavutus.

Kokemuksesta voin sanoa, että hyväksytyksi tulemisen ensihuumaa seuraa pian vielä suurempi ja järisyttävämpi tunneaalto: sen tajuaminen, että minä en ainoastaan läpäissyt pääsykoetta, vaan minä todellakin aloitan pian oikeustieteen yliopisto-opinnot maamme pääkaupungissa. Minusta tulee lakimies.

Vaikka pääsykoetta mainostetaan oikiksen vaikeimpana tenttinä [odottakaas vaan, kun pääsette tenttimään finanssia ja ymppää!], ei se taatusti ole haastavin asia, johon tulet urallasi törmäämään. Meidän työvälineemme on laki, yhteiskunnan aseista järein, ja meidän täytyy oppia käsittelemään sitä oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti.

Oman yliopistoelämän rakentaminen alkaa pala kerrallaan: monelle opintojen aloittaminen merkitsee muuttamista ensi kertaa omilleen, kaupungin vaihtamista tai ylipäätään erkaantumista tutusta ja turvallisesta elinympäristöstä. Arkikäytänteissä riittää opeteltavaa, mutta onneksi samassa tilanteessa ovat myös yli 200 uutta kurssikaveriasi.

Opintojen aloittaminen merkitsee myös liittymistä osaksi tiedeyhteisöä. Yliopisto ei ole aivan tavallinen koulu, eikä yliopistoon liittyvä opiskelijaelämä ole aivan tavallista elämää. Yliopistokoulutukseen on olennaisella tavalla kuulunut akateeminen vapaus, jonka rajoista ja suhteesta työssäkäyntiin ja mielekkääseen opetukseen on viime aikoina käyty kiivasta keskustelua – tällä kertaa myös tämän lehden palstoilla. Älä tyydy helppoihin valmiisiin malleihin, vaan seuraa omaa polkuasi ja mielenkiinnon kohteitasi. Tee opiskeluajasta itsellesi mielekäs seikkailu.

Vielä kerran onnea ja menestystä, Jaakko Seppänen

essi keränen

päätoimittaja

INTER VIVOS 3/2015

3

inter vivos 3/2015 3

pääkirjoitus: Tästä se elämä alkaa

6

bonus pater familias: KESÄ – Some say it’s a state of mind

7

experto credite: Tutkinnosta ja sen kehittämisestä

8

yleisvastaavat: KEVÄTTÄ MUISTELLEN KOHTI SYKSYÄ

9 HELP – pykälistit ylioppilaskunnassa 10 lyhyet 12

kolumni: Perinteiden vaalimista vai historiaan jumiutumista?

14

”PYKÄLÄ ON OSTANUT HUONEISTON!”

20 OPETUS- JA OPISKELUKULTTUURI 24 Vuoden opettaja 2015 28 Studia Iuridica 2015: Onko investointisuojasopimus uhka vai ratkaisu?

30 ELSA – AIDOSTI KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAJÄRJESTÖ 36 Mikä ihmeen halloped?

38 OAVK 43 Kirja-arvostelu: Matka venäläisten todellisuuteen 44 ONNEA VALMISTUMISESTA : OUTI ISO-MARKKU! 45 EMÄNNÄLTÄ PYKÄLISTILLE 46

in english: INTRODUCING CHINESE LEGAL EDUCATION

48 The Golden Rules 48 phuksisivut 56 PERHONEN 58 Heikin palsta

4

INTER VIVOS 3/2015

14

24

30

45

49 Anna palautetta netissä

Julkaisija

Sähköpostiosoite

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute Osoitteenmuutokset

Päätoimittaja

Ilmoitusmyynti

Jaakko Seppänen jaakko.seppanen@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

ulkoasu ja Taitto

Mediatiedot

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos Pykälän toimisto

Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi Kannen kuva

Sonja Huttunen

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

Paino

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 3/2015

5

BONUS PATER FAMILIAS

Oskari Sarjakoski

KESÄ – Some say it’s a state of mind

T

ämän lehden tipahtaminen postiluukusta tarkoittaa sen lukijoille montaa eri asiaa. Joillekin se on toki vain yksi IV muiden joukossa. Toisille se on se ensimmäinen IV, joka saapuu sen kuuluisan Paksun Kirjekuoren mukana. Teille tämä tarkoittaa merkittävää ja varmasti jännittävää muutosta. Onneksi olkoon siitä! Joillekin tämä on kesä-IV, joka saapumisellaan muistuttaa kesästään nauttivaa pykälistiä hiukan hiljaisemman Pykälän olemassaolosta.

Pääsykokeiden aikaistumisesta johtuen, tämä IV saapuu niihin aikoihin, kun vuodesta on puolet takana ja toinen puolikas edessä. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa jonkin asteen virstanpylvästä. Kevään haasteet on otettu vastaan, ja hyvinhän niistä on selvittykin. Osa syksyllä edessä häämöttävistä haasteista työllistää tälläkin hetkellä, ja osan olemassaolosta ei osaa vielä edes uneksia.

Vuosi on kuitenkin ollut tähän mennessä erittäin antoisa. Historiamme suurimmat vuosijuhlat, valmennuskurssit ja moninaiset yhteistyökuviot kaiken muun ohella ovat pitäneet itseni ja muun hallituksen työllistettynä. Kiinteistöyhtiömme saneeraus ja samalla kerhotilojamme kohtaava remontti luovat tällä hetkellä omaa jännitysmomenttiaan, sillä niiden aikataulut ovat vielä hyvin pitkälti auki. Tämä vaikuttaa ratkaisevasti syksyn aikataulujemme suunnitteluun. Odotan kuitenkin innolla, mitä syksy ja etenkin uudet phuksit tuovat tullessaan!

6

INTER VIVOS 3/2015

Uusien phuksien saapuminen Pykälään luo toimintaamme mieletöntä energiaa. Hiukan ujoista ja varautuneista tuoreista oikkareista kuoriutuu syksyn mittaan ja viimeistään keväällä äänekkäitä, innovatiivisia ja innokkaita pykälistejä, jotka takaavat toimintamme jatkuvuuden ja etenkin sen kehittymisen. Nauti siis nyt kesästä ja lepää. Tarvitset voimia, jotta jaksat Pykälän pyörteissä läpi syksyn.

Myös muille pykälisteille haluan toivottaa rentouttavaa ja aurinkoista kesää. Nauttikaa ulkoilmasta. Auringon paahteesta. Kesäsateista. Pelloista ja kukkakedoista. Kaupunkikuvista ja maaseutumaisemista. Varsinkin jos vietät kesääsi, kuten allekirjoittanut – kuin mikäkin vapaaherra – nauti kaikesta siitä tuhottomasta määrästä vapaa-aikaa, joka sinulle on suotu. Kesäisellä Suomella on niin paljon tarjottavaa, että siitä jos jostain kannattaa ottaa kaikki ilo irti, kun siihen on muutaman lyhyen kuukauden aikana mahdollisuus.

Kesäfiilistelyä huokuen Jere Hjelt hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE

Tutkinnosta ja sen kehittämisestä Anita Kritsos

K

eväällä toteutettu opintokysely on vahvistanut käsitystäni siitä, että olemme tyytymättömiä tutkintoomme. Sisäänpääsy tiedekuntaan on ollut meille kaikille unelma, mutta odotuksiimme ei ole vastattu toivomallamme tavalla. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille – lähdemme tästä kehitystyöhön!

Opintokyselyn vastausten perusteella tiedekuntamme ja tutkintomme ongelmakohdat voidaan tiivistää seuraavasti: arvostelukäytäntöjen yhdenmukaisuuden ja ennakoitavuuden puute sekä läpinäkymättömyys, puutteet tiedotuksessa ja informaatiossa, käytännön järjestelyjen toimimattomuus, puutteet AHOT:ssa, suuret vaihtelut opetuksen tasossa ja vaaditussa työmäärässä sekä palautteen antamisen, opintojen ohjauksen ja vuorovaikutuksen puute. Opiskelijoiden motivaation heikentyminen näyttää juontuvan suurelta osin myös siitä, kuinka paljon opintojen suunnitteluun ja käytännön asioiden selvittämiseen kuluu aikaa ja energiaa. Tietenkin opiskelun ja työnteon yhdistäminen on myös ainaisesti keskustelua herättävä asia – niin tiedekunnassa kuin opiskelijoiden keskuudessakin.

Vastauksista kävi valitettavan selvästi ilmi, että yleinen tyytymättömyys lähtee ennenkaikkea tunteesta, että me opiskelijat olemme riesa tiedekunnan henkilökunnalle, eikä meihin ja oppimiseemme haluta käyttää aikaa ja vaivaa. Muutamat opettajat, jotka ovat todella panostaneet opetukseen saivat osakseen hurjasti kiitosta, mutta vastauksista huomasi selkeästi, että tätä pidetään erikoislaatuisena ja poikkeuksellisena. Samaan aikaan kun opiskelijoiden tyytymättömyys on huipussaan, ollaan tiedekunnan puolella ärsyyntyneitä opiskelijoiden sitoutumattomuuden lisääntymisestä. Dekaani Nuotio kannustaakin opiskelijoita ja tiedekunnan henkilökuntaa solmimaan ns. yhteiskuntasopimuksen.

Tällä hän tarkoittaa konkreettista suunnitelmaa opetuksen kehittämiseksi, mikä vaatii myös opiskelijoiden sitoutumista tehtäviin muutoksiin.

Opiskelu- ja opetuskulttuurista tiedekunnassamme on keskusteltu tiedekunnan henkilökunnan ja opiskelijaedustajien välisten tapaamisten ja kokousten lisäksi myös muun muassa Demla ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa, joka järjestettiin huhtikuun lopussa.

Voit tutustua lähemmin tilaisuuden poikimaan keskusteluun esimerkiksi dekaani Nuotion blogissa ja tiedekunnan nettisivujen uutisosiossa.

Vaikka kaikesta toteamastani päätellen tutkinnossamme on paljon parannettavaa, on kehitystyötä jo

tehty. Esimerkiksi opetusmuotojen kehittäminen on ollut kuuma puheenaihe alkukevään oppiainekokouksissa sekä opintoasiaintoimikunnassa. Muutokset aiheuttavat osaltaan aina jonkinnäköistä vastarintaa, etenkin kokeiluvaiheessa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että ottaisimme muutokset vastaan avoimin mielin ja ymmärtäisimme, että niitä tehdään lähtökohtaisesti meidän hyväksemme eikä opintojemme etenemistä vaikeuttamaan – vaikka toki näinkin joskus käy esimerkiksi tiedotuksen puutteesta ja viime hetken muutoksista johtuen.

Yhtenä positiivisena muutoksena verrattuna juuri päättyvään lukuvuoteen voin todeta, että pääsemme suunnittelemaan ensi vuoden opintojamme kesäkuussa julkaistavan opinto-oppaan avulla. Opinto-opas on muodoltaan sähköinen, mutta huomattavasti laajempi kuin viime syksynä julkaistu kooste opintojaksoista ja opetuksesta. Voit vaikka tulostaa sen itsellesi selattavaksi.

Toukokuun alussa pidetyssä Studia Iuridicassa keskusteltiin kansainvälisistä investointisopimuksista.

Tilaisuus keräsi ennätysmäärän kiinnostuneita kuuntelijoita. Kiitos siis mahtaville panelisteille Martti Koskenniemelle, Timo Vuorelle sekä Gustaf Möllerille, puheenjohtajana tapahtumassa toimineelle inspehtorillemme Heikki Pihlajamäelle sekä upealle opintovaliokunnalle ja kaikille tapahtumaan osallistuneille!

Haluan myös toivottaa kaikki opintojen kehittämisestä kiinnostuneet niin phuksit kuin vanhemmatkin opiskelijat tervetulleiksi opintovaliokunnan toimintaan! Pääset mukaan helpoiten saapumalla paikalle valiokunnan kokoukseen.

Mukavaa kesää kaikille!

Asta Tukiainen opintovastaava

INTER VIVOS 3/2015

7

Johanna Heinonen

yleisvastaavat

KEVÄTTÄ MUISTELLEN KOHTI SYKSYÄ Kevät pääsi pyyhältämään ohi uskomattoman lujaa vauhtia! Pykälä-viikolla juhlittiin 80-vuotiasta Pykälää sen ansaitsemalla tarmolla ja uusi Wappu-viikkokin keräsi huikean määrän ahkeria juhlijoita. Kevät rutistettiin loppuun vielä armottomalla Kevätkauden päättäjäisten, Pääsykoebileiden ja OTH:n ketjulla. Nyt onkin aika kääntää katseet kohti syksyä ja sen mukana saapuvia monia uusia tuulia.

Eniten innostusta meissä kaikissa herättää tietysti uusien phuksien saapuminen Pykälään! Sinä uusi phuksi, joka hypistelet nyt ensimmäistä Inter Vivos lehteäsi, tervetuloa oikikseen ja ennen kaikkea tervetuloa Pykälään! Tämä vuosi tulee olemaan yksi elämäsi mahtavimmista, jos vain annat sen viedä mukanaan.

TAPAHTUMAT JA KERHOT Phuksien lisäksi syksy tuo tullessaan kaikki syksyn legendaariset tapahtumat. Yleisvastaavat odottelevat jo innolla ainakin Punssikahveja, Futiscupia, Phuksiaisia, Syyskauden avajaisia ja Syysklassikkoa. Tuodaanko soutumela kolmatta kertaa putkeen voittajana Pykälään kyltereiden ruikuttaessa rannalla? Otetaan selvää!

Pyrimme lisäämään kaikkiin tuttuihin tapahtumiin hieman juhlavuoden extrakipinää ja kimalletta.

Kerhoinnokkuutta on ollut tänä vuonna valtavasti ja uusia kerhoja on noussut kuin sieniä sateella. Päivi8

INTER VIVOS 3/2015

timmekin Pykälän nettisivuille kerho-ohjeistuksen ja loimme uuden avustuslomakkeen, jotta kerhojen toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa ja kynnys uusien kerhojen perustamiseen tai vanhojen herättelyyn olisi mahdollisimman matala. Jäämme innolla odottamaan uusien kerhojen tapahtumia ja toiminnan vakiintumista. Toivottavasti Punssikahveilla nähdään upeita uusia ja vanhoja kerhoständejä.

KERHOTILOJEN KUULUMISET Syksyn tapahtumia tulee rajoittamaan tilojen saneeraaminen, mutta pyrimme järjestämään ainakin phuksien ensimmäiset tapahtumat Pykälässä. Tarvitseehan phuksien tutustua jo heti alkuun Pykälään ja sen rientoihin! Loppusyksyn osalta pyrimme löytämään vaihtotiloja, jotta perinteiset tapahtumat pystyttäisiin järjestämään. Mutta tästä tiedotamme syksyn aikana vielä tarkemmin!

Nautitaan kesä loppuun ennen uuden lukuvuoden alkua. Uudet phuksit, vanhat konkarit ja kaikki siltä väliltä – nähdään uuden lukuvuoden alussa Punssikahveilla!

Elmiira Kutvonen & Mikko Sukura yleisvastaavat

hyy:n edustajisto

HELP – pykälistit ylioppilaskunnassa Pykälä kuuluu yhdessä lääkis-, eläinlääkis- ja hammaslääkisopiskelijoiden ainejärjestöjen sekä Vaasan Justuksen kanssa HELPiin, puoluepoliittisesti sitoutumattomaan vaalirenkaaseen, jonka edustajistoryhmällä on ylioppilaskuntamme HYYn 60 edustajistopaikasta yhdeksän. HELPin kautta valvotaan siis myös pykälistien etuja ylioppilaskunnassa ja yliopistolla.

Mitä HELP tekee? – kuulumisia kuluneelta keväältä Toukokuussa kevään viimeisessä kokouksessaan HYYn edustajisto, tuttavallisemmin edari päätti seuraavien, syksyllä 2016 käytävien edarivaalien toimitettavan osin sähköisenä. Tämän päätöksen myötä HELP pääsi skoolaamaan erään keskeisen vaalitavoitteensa läpimenolle: aikaisemmin pelkästään uurnavaaleina järjestetty äänestys on ollut auttamattoman vanhanaikainen, eikä ole erityisemmin kannustanut ylioppilaskunnan jäseniä suureen äänestysaktiivisuuteen. Nyt käyttöön otettu ns. hybridimalli, eli mahdollisuus äänestää joko sähköisesti taikka uurnalla paikan päällä kampuksilla, on siis hyvin tervetullut uudistus!

-kampanjaan, jolla ylioppilaskunnat ovat maanlaajuisesti puolustaneet mm. koulutuksen maksuttomuutta ja YTHS:n resursseja. Yksi HELPin teemoista on se, että edunvalvonta tulisi nostaa ylioppilaskuntamme toiminnassa entistä paremmin keskiöön, ja huomiota tulisi kiinnittää niihin asioihin, jotka opiskelijoille todella ovat tärkeitä. Toki erilaiset kulttuuririennot, jäsenpalvelut ja kampusviljely ovat mukavia asioita, mutta mikäli HYY tahtoo palvella jäseniään mahdollisimman hyvin ja laajasti, opiskelijoiden edunvalvontaan keskittyminen valtakunnallisesti ja erityisesti yliopistollamme tulisi priorisoida entistä vahvemmin HYYn toiminnassa.

Mukaan HELPiin!

Uudet kasvot toivotetaan HELPissä aina tervetulleiksi!

HELPissä on sen jokaisesta taustajärjestöstä mukana ihmisiä aina phukseista juuri valmistumassa oleviin.

Mukaan voitkin tulla opintojen vaiheesta riippumatta ja missä vaiheessa vuotta tahansa. Tekemällä oppii, joten ennakkotietojen tai -taitojen puute ei ole mikään mukaan lähtemisen este, vaan pikemminkin jopa syy!

Kuluvana vuonna ei edarivaaleja käydä, mutta hallopedit eli hallinnon opiskelijaedustajat valitaan muun muassa tiedekuntaneuvostoihin ja eräisiin koko yliopiston hallintoelimiin tulevana syksynä. Hallopedeja toimii opiskelijoiden äänenä monessa paikassa, myös ruohonjuuritasolla tiedekunnissa eli siellä, missä vaikutusmahdollisuudet tiedekunta- ja tutkintokohtaiseen edunvalvontaan ovat suurimmat. Tulevista hallopedvaaleista voit lukea lisää tästä samaisesta lehdestä!

Kannustankin sinua, olit sitten phuksi tai opintojesi puolivälin aikaa sitten jo ylittänyt, tulemaan mukaan HELPin ja HYYn toimintaan. Helsingin yliopiston opiskelijoina me pykälistit olemme kaikki HYYn jäseniä – meidän äänemme tulisi siis kuulua myös HYYn päätöksenteossa ja edunvalvonnassa. Nähdään Punssikahveilla!

Edunvalvontaa toki tehdään merkittävissä määrin myös ylioppilaskunnan tasolla. Olet saattanutkin esimerkiksi kevään eduskuntavaalien ja hallitusneuvotteluiden mittaan törmätä somessa #koulutuslupaus

Katariina Järvi

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää toivottaen

HELPin varapuheenjohtaja

INTER VIVOS 3/2015

9

lyhyet

Miten tehdä juridiikkaa 140 merkillä? §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§ §§§§§§§§§§

PYKÄLÄN LOUNASKLUBI on uusi keskustelutilaisuusformaatti, jossa nautitaan

verrattain edullista lounasta yhdessä pykälistitovereiden kanssa ja keskustellaan idealismin hengessä asioista ”juridiikan tuolla puolen”.

Ensimmäisen tilaisuuden teemana oli juristiprofession tulevaisuus, ja ideat poukkoilivat oikeustapauksia ratkovasta tekoälystä twitter-juridiikan kautta aina tuomareiden vatsan toiminnan analysointiin.

Kun puhuttiin taidoista, joita juristien tulisi hallita muuttuvassa maailmassa, tapahtumaan alustajaksi kutsutulla asianajaja Mika Ilveskerolla tuntui olevan mielessään yksi osa-alue ylitse muiden – viestintä. Olennainen juridinen informaatio pitää kyetä pukemaan helposti omaksuttavaan muotoon, tulevaisuudessa kenties ”vain 140 merkkiin”. Siinä missä juridiikkaa on taloushybriksessä yritetty naittaa yhteen ekonomian kanssa, tulisikin tulevaisuudessa ehkä ammentaa vaikutteita enemmän valtio- ja käyttäytymistieteiden suunnalta.

Loppuen lopuksi juristien tulevaisuus ei näyttänyt kovinkaan synkältä: professori Heikki Pihlajamäki korosti, että yhteiskuntien oikeudelliset rakenteet pikemminkin monimutkaistuvat jatkuvasti, mikä lisää tarvetta juridiselle ammattitaidolle.

Tilaisuudessa vaalittiin ajatusta juristista korkeampien oikeudenmukaisuuden periaatteiden vartijana: yliopistollisen koulutuksen saanut lakimies osaa asettaa oikeudelliset ongelmat oikeaan kontekstiinsa ja nähdä säädöstekstin taustalla kamppailevat diskurssit ja muutosliikkeet. Sitä eivät ”kaiken maailman tradenomit” hallitse.

Uusia tilaisuuksia tulossa syksyllä.

Jaakko Seppänen

Muualla sanottua ”Kyllä minun sieluni oikeudenmukaisuusosasto nauttisi, jos meilläkin olisi perustuslakituomioistuin.” Matti Norri, Lakimiesuutiset 3/2015 ”Ihmisoikeusrikoksien erityispiirre on se, etteivät ne koskaan vanhennu. Tästä syystä sellaisen myöntäminen olisi riskaabelia ja samasta syystä orjuuskorvauksia vaativat korostavat transatlanttista orjakauppaa historian suurimpana rikoksena ihmisyyttä vastaan.” Kasperi Lavikainen, Taso ry:n julkaisu Irtolainen 2/2015 ”Totaalikieltäytyjien voidaan tulkita puolustavan sosialidemokraattista aateperintöä mukanaan kantavaa pohjoismaista, universaalia hyvinvointivaltiota.” Rautiainen, Annala et. al., Oikeus 1/2015 Lauri Linna 10

INTER VIVOS 3/2015

Inter Vivos kävi oikeudessa osa 2 Sarjassa IV käy seuraamassa oikeudenkäyntejä ja raportoi niistä enemmän tai vähemmän olennaisia asioita.

Aihe: Pahoinpitely Tapauksessa oli kyse baarissa tapahtuneesta pahoinpitelystä. Syytetyt olivat kaljuja isoja korstoja. Asianomistajina oli kaksi pitkähiuksista miestä, vanhempi mies sekä nuoremmat sisarukset. Heitä oli lyöty, revitty hiuksista ja kaadettu maahan. Syytetyt eivät muistaneet tapahtumista juuri mitään.

Syytettyjen tunnelma oli korkealla. Hiustenrepimistä koskeva syytekohta sai heidät nauramaan. Heidän avustajansa oli samoin hilpeällä tuulella. Hän vitsaili asiakkaidensa kanssa ja vilkuili iloisena IV:n edustusta.

Asianomistajia tuntui hävettävän. Varsinkin pitkähiuksiset tuntuivat olevan harmissaan koko oikeudenkäynnistä. Vaatimuksia ei juuri ollut. Asiaa esitettiin sovittavaksi ja se kelpasi kaikille.

Vartissa kaikki syytteet sovittiin. Syytetyille jäi maksettavaksi vain pari pienehköä korvausta eikä yhtään rangaistusta langetettu. Koska syytetyt olivat menettäneet muistinsa, anteeksi he eivät voineet paljoa pyydellä.

Tuomari oli unohtanut silmälasinsa työhuoneeseensa.

Lauri Linna

RUOKA-ARVOSTELU Inter Vivosin matka excursioruokien kulinaristiseen maailmaan jatkui tällä kertaa asianajotoimistojen parissa. Toimistot näyttävät luottavan siihen, että tie oikkarin sydämeen kulkee vatsan kautta.

Avance

Dittmar & Indrenius

”Pizzaa ja Arnolds-donitseja, ei ihan sitä tyypillisintä excuruokaa. Oli muuten onnistunut yhdistelmä!”

”Lohi- ja paahtopaistisalaattia, kinkku- ja pinaatti-fetapiirakkaa, jälkkäriksi omenapiirakkaa, karkkia sekä keksejä.

Montaa laadukasta valkkaria ja punkkua, myös mietoja. Tykkäsin, varmaan parhaat tarjoilut evah!”

Castren & Snellman ”Oli lohisalaattia, kinkkupiirakkaa, karkkia ja sipsejä. Juomatarjonta monipuolista ja viini laadukasta! §-viikon kunniaksi olisi voinut odottaa vielä jotain spesiaalimpaa”

INTER VIVOS 3/2015

11

kolumni

Perinteiden vaalimista vai historiaan jumiutumista? teksti salla viitanen Pykälän 80-vuotisvuosijuhlat olivat hienot. Loistavasti järjestetyt, pukuloisto oli verraton, ruoka oli hyvää, tila oli mahtava, ohjelma oli hauskaa.

Juhlat ovat monelle vuoden kohokohta – näin ainakin kuulin sanottavan ennen juhlia, juhlien aikana ja juhlien jälkeen lukuisia kertoja! Vuosijuhlissa palkittiin aktiivisia, näkyviä pykälistejä ja annettiin heidän näkyä ja kuulua, kuten on tarkoituksenmukaistakin.

Napinaakin kuitenkin aiheutui. Juhlien loppupuolella nähtiin ohjelmanumerot naiselle ja miehelle. Niissä teknisesti ottaen ansioituneet ja valovoimaiset puhujat puhuivat nainen miehille ja mies naisille.

Tämä ohjelmanumero tunnetaan Pykälän lisäksi joissain muissakin järjestöissä, ainakin eräissä osakunnissa. Yleisempi versio tästä ohjelmanumerosta lienee kuitenkin laulut emännille ja isännille, joiden tarkoituksena on kiittää juhlan emännistöä tai isännistöä kovasta työstä juhlan eteen. Puheiden miehelle tai naiselle tarkoitus ei kuitenkaan ole aivan samanlainen.

Pykälän vuosijuhlilla puheet miehelle ja naiselle oli-

vat puheita osin omakohtaisista kokemuksista, mutta osin myös stereotypioista. Että naisen tulee myöntää, ettei hän ole fyysisesti yhtä kykenevä kuin mies. Että naiset kitisevät ja juoruilevat, ja miehet sen sijaan eivät.

Että miehen tulee olla luotettava tukipylväs ja kestää naiselta lähes mitä tahansa. Että nainen ja mies aina tarvitsevat toisiaan.

Puheet olivat osittain humoristisia, mutta en ollut ainoa pykälisti, joka oli hieman ihmeissään.

Me kaikki tiedämme, että ihmisissä on enemmän eroa sukupuolensa sisäisessä ryhmässä kuin sukupuolten välillä. On paljon naisia, joille miehet eivät pärjää urheilussa. Kuinka moni pykälistimies pärjää muka Marit Björgenille hiihdossa? On paljon miehiä, joilla on hoivavietti ja tunneälyä. Joillakin naisilla sitä ei välttämättä ole. Lisäksi, kaikki eivät ole heteroita. Nykyään tiedämme ja tunnustamme nämä asiat.

Nainen ja mies ovat ainakin periaatteessa samanlaisessa asemassa. Voitaisiin jopa sanoa, että useimmiten

12

INTER VIVOS 3/2015

ihmisiä käsitellään ihmisinä, eikä sukupuolina. Toki yhteiskunnassamme on vielä tiettyjä epäkohtia tasa-arvon suhteen, mutta se ei liene peruste tarkoitukselliselle vanhakantaisten sukupuoliroolien ylläpitämiselle.

Olemme kaikki myös tietoisia siitä, että pykälistejä-

kin on moneen junaan. Joukostamme löytyy miehiä ja naisia, mutta myös ihmisiä, joilla on hankaluuksia sukupuoli-identiteetinsä kanssa. Joukostamme löytyy homoja, heteroita ja biseksuaaleja, sekä nuoria, joiden seksuaali- tai sukupuoli-identiteetti on vielä kehittymätön. Joukostamme löytyy perinteiseen rooliin sopivia miehiä ja naisia, mutta myös opiskelijoita, jotka eivät halua sopeutua perinteisiin rooleihin vain sukupuolensa takia. Meiltä löytyy taatusti naisia, joista tulee johtajia. Lähtökohtaisesti kannatamme yhdenvertaisuutta, olemme älykkäitä ja tulevaisuuteen katsovia nuoria.

Mitä lisäarvoa siis tällaiset puheet, joiden tarkoituksena on sukupuoli- ja seksuaalistereotypioiden ylläpitäminen, tuovat Pykälälle?

Eikö paljon arvokkaampaa olisi vaikkapa kannustaa kaikkia olemaan oma itsensä tai kannustaa nuorta pykälistiä olemaan ahkera, rohkea ja yritteliäs? Jos sukupuolikysymyksen esille ottaminen juhlissa on ylipäätään mitenkään olennaista, miksei samantien puhuttaisi asiaa? Tällaisilla käytännöillä ja puheilla on kuitenkin ratkaiseva vaikutus erityisesti juuri opintonsa aloittaneisiin nuoriin.

Tämän hetkinen opiskelijasukupolvi elää varsin individualistista aikaa. Arvostetaan ihmistä ihmisenä, ei ryhmänsä tai laumansa jäsenenä. Meillä on individualistiset arvot, mutta miksi ne eivät näy opiskelijakulttuurissa?

Puheet miehelle ja naiselle eivät tulisi kuuloonkaan monessa muussa tiedekunnassa, ja sanon tämän viiden vuoden kokemuksella Helsingin yliopistosta. On hieman yllättävää, että nimenomaan oikeustieteen opiskelijoiden kulttuuri on tuntuu välttelevän katsetta tulevaisuuteen.

oskari sarjakoski

Vanhakantaisuus juhlissa ei rajoittunut ainoastaan näihin puheisiin. Toinen juhlavieras kertoi minulle, että hänestä on erikoista, että lähinnä miehet olivat äänessä ja naiset näyttelivät hyvinkin perinteistä roolia juhlassa.

Erikoinen oli myös ainut naisen vetämä yhteislaulu, She’s my lady in red, erityisesti kun biisin sisältö on vähintäänkin seksistinen. Laulaja oli toki ansiokas ja hyvä esiintyjä, niin kuin edellä mainitut puhujatkin. Kysymys ei olekaan yksittäisistä puhujista eikä laulajista, vaan kulttuurista, joka lienee yhtä vanha kuin Pykälä itsekin. Esiintyjät itse olivat karismaattisia ja valovoimaisia, enkä usko, että he olisivat esittäneet näitä numeroita ilman erillistä pyyntöä.

Kyselin myös muilta juhlassa olleilta heidän mielipiteitään siitä, oliko juhlassa jotakin perin vanhakantaista tasa-arvon näkökulmasta. Kaikki olivat sitä mieltä, että jotain outoa juhlien konservatismissa on. Ehkäpä sukupuoliroolien vanhanaikaisuus jotenkin erityisesti korostui tämän vuoden juhlassa?

Vanhanaikaiset käytännöt sukupuoliroolien osalta eivät tunnu vastaavan nykyisten opiskelijoiden omia mielipiteitä tai linjaa. Kyselin myös juhlien jälkeen sekä nykyiseltä Pykälä-aktiivilta että pitkän linjan pykälistiltä siitä, mitä mieltä he ovat Pykälän sukupuolikulttuu-

rista. Molemmat sanoivat, että näkevät sen ongelmana.

Molemmat myös sanoivat, että sen muuttaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta, koska nämä asiat ovat Pykälässä täysin tabu. Toinen jopa sanoi, että hän ei tule koskaan ottamaan asiaa esille, koska ”paskamyrsky” tulee olemaan valtaisa, jos näistä asioista puhuu.

Kysymys on toki vain kulttuurista, johon kenenkään

ei ole pakko samaistua. Silti on hieman hälyttävää, että niin monet pykälistit tuntevat, että tällainen sukupuolikarsinointi ei vastaa heidän arvomaailmaansa tai ajatteluaan yleensä.

Itse en halua antaa vastauksia enkä kieltää mitään.

En halua kertoa, miten Pykälässä tulee tai ei tule toimia.

Se ei ole minun päätettävissäni. Pykälän tulee näyttää juhlineen sellaiselta, kuin enemmistö toivoo.

On tulevien juhlien järjestäjien ja pykälistiaktiivien vastuulla miettiä, tarvitseeko tällaisia asioita ottaa ylipäätään huomioon. Kysymys meille kaikille kuuluukin: jos emme usko stereotypioihin ja tiedämme pykälistien monimuotoisuudesta, mikä on syy sille, että tällaisia käytäntöjä yhä ainejärjestössämme toteutetaan? Vanhoja käytäntöjä ei ole pakko uusintaa, jos emme halua.

iv INTER VIVOS 3/2015

13

”PYKÄLÄ ON OSTANUT

HUONEISTON!” teksti aura lehtonen

P

ykälä, tuo monen tarinan koti, on 460 neliömetrin kerhohuoneisto Sörnäisten rantatiellä.

Pykälä on vanhoille oikkareille kovin tuttu ja enemmän tai vähemmän rakas. Uusille, juuri sisään päässeille phukseille Pykälä on joko kevään valmennuskursseilta tutuksi tullut tai syksyn kosteissa illoissa tutuksi tuleva oikkareiden oma rellestyspaikka, jossa sitsilaulut raikuvat. Mutta mistä kaikki sai alkunsa?

50 vuotta sitten Pykälä nousi omistajaluokkaan ja otti ensimmäiset askeleensa kapitalismin tiellä. ”Taitaapi siitä olla aikaa, kun Pykälä on jotain sanonut tai tehnyt. Mutta nyt on tehty ja on myös aika siitä yhtä jos ”toistakin” sanoa. Ties kuinka kauan on Pykälää moitittu siitä, ettei sillä ole mitään tarjottavaa ”kadun ylioppilaalle”. Nyt Pykälällä on oma 177 neliömetrin suuruinen huoneisto Yliopistolta noin 3 minuutin kävelymatkan päässä Vironkatu 9 A 4:ssä. Tämän lisäksi yhdistyksellä on 13.000,00 markan velka.”

Näillä sanoilla alkoi vuoden 1965 Pykälän puheenjohtajan Timo Kivi-Koskisen tiedote. Vuoden 1965 hallitus teki uroteon ja osti huoneiston Vironkadulta.

Tapahtumaa juhlittiin 12. toukokuuta 1965 siviilioikeuden tentin päätyttyä kello 14.15 alkaen juhlakulkueella, joka lähti liikkeelle Porthanian edustalta. Illan teemana oli ”KAMPANJA, KARAVAANI, KARNEVAALI”.

Kuten kaikki jo tiedämme, on arvokkaaseen ikään ehtinyt Pykälä täyttänyt 80 vuotta. Juhlavuoteen mahtuu kevään juhlaviikkojen lisäksi monta muutakin tapahtumaa, joista yksi oli vuoden ’65 hallituksen juhlakokous Pykälän toimistolla juhlapäivänä 12.5. Silloinen hallitus ja virkailijat kokoontuivat muistelemaan menneitä, juhlistamaan pyöreitä vuosia ja katsomaan, millainen Pykälä on nykyään.

Juhlakokouksen aikana kuultiin yksi jos toinenkin värikäs tarina. Kun ovet oikeustieteelliseen avautuivat, tuli jokaisen käydä henkilökohtaisesti ilmoittautumassa rehtori Linkomiehelle. Edwin Linkomies (1894 – 1963) herätti tuoreissa ylioppilaissa pelonsekaista kunnioitusta, olihan hän ollut sekä Suomen pääministeri että sotasyyllisyysoikeudenkäynnit kokenut mies.

14

INTER VIVOS 3/2015

Ilmoittautumisjonoon asetuttiin aakkosjärjestyksessä puvut päällä, ja silloinen vahtimestari poisti jonosta kaikki, jotka eivät olleet sopivasti pukeutuneita.

Tyylikäs ja ymmärtäväinen vahtimestari oli kuulemma kysynyt eräältä jonossa olevalta nuorelta herralta, jonka kravatti oli ollut hieman vinossa, että ”ylioppilas, saanko hieman stilisoida teitä.” Muutoinkin tuolloin opiskeltiin puvut päällä.

50 vuotta sitten Pykälä oli varaton yhdistys, joten ti-

lojen hankkimista varten perustettiin oma huoneistotoimikunta. Huoneistotoimikunnan jäsenet menivät tapaamaan Pekka Herliniä Munkkiniemen kartanoon tarkoituksenaan pyytää rahaa. Herlin totesi, ettei pojille rahaa tipu, mutta lupasi antaa oppeja siitä, miten tienata rahaa itse.

Opit joko tehosivat tai sitten neuvokkaat opiskelijat muutoin keksivät tapoja kerätä rahaa. Yksi keino oli yhdessä Suomen Lakimiesliiton kanssa toteutettu Vetorahakampanja, jonka tarkoituksena oli myydä ”vetoraha jokaiseen lakimieskotiin ja nostoraha lakimiehen työpöydälle eri lakimiespolvien yhteenkuuluvaisuuden tunnukseksi”. Ensimmäinen juhlaraha luovutettiin Tasavallan Presidentti Urho Kekkoselle. ”Olimme vihdoin päässeet tapaamaan Kekkosta, luovuttaneet seremoniallisesti ensimmäiset juhlarahat ja käyneet pitkän keskustelun oikeustieteen opiskelusta. Pois lähtiessä Kekkonen ojensi 250 markkaa, mikä vastasi juhlarahojen kokonaishintaa. Juhlarahat oli tarkoitus vain luovuttaa Kekkoselle, ei myydä. Siinä menin vähän hämilleni ja tokaisin presidentille, että ”ei me olla tätä edes budjetoitu”, johon Kekkonen vastasi, että ’kuulkaas pojat, kyllä te varmaan jotain käyttöä tälle rahalle löydätte, vaikka se ei budjetissa olisikaan’. Kyllähän se raha sitten poltteli taskussa, ja ravintola Kappeliin taisi se mennä”, Kivi-Koskinen muistelee.

Lopulta yksi kolmasosa lainasta maksettiin Vetorahakampanjalla. Lisäksi lukusalia vuokrattiin, kirjoja myytiin ja Pykälä aloitti valmennuskurssit, joista saadut tulot käytettiin lainan lyhentämiseen. Paljon myöhemmin kävi ilmi, että silloinen siviilioikeuden professori, Pykälän inspehtori ja reilussa maineessa opiskelijoiden

MIESSTRIPPARI. PUTKAREISSU. MAXIMAALISTA INTOA JA MINIMAALISTA itsesuojeluvaistoa.

keskuudessa ollut Matti Ylöstalo, joka järjesti lainan Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorista, oli myös henkilökohtaisesti taannut sen.

Tapahtui 50 vuotta sitten toki muutakin kuin huoneiston hankinta: kansainvälinen ylioppilasliitto IFS otti ensiaskeleitaan ja Itävallassa piti olla vuosikokous. Sinne sitten lähdettiin ja tuolloin matka laivalla ja junalla kesti kauan. Kun Pykälän edustajat Matti Palasto ja Timo Kivi-Koskinen pääsivät vihdoin kokouspaikalle piskuisen Obertraunin kylään, kävi ilmi, että kokous oli peruutettu ilmoittautuneiden vähäisen määrän vuoksi. Kirje peruutuksesta oli kyllä lähtenyt, mutta ei ollut ehtinyt Pykälän toimistoon ennen matkan alkamista.

Myös pohjoismainen yhteistyö oli saanut pysyvän luonteen, kun 1963 perustettu Nordiska Studenjuristrådet NSJR vuonna 1965 sai ensimmäisen pääsihteerin Sven H. Salénin Ruotsista. Muutoinkin edunvalvonta kehittyi. Lakimiesliiton ylioppilastoimikunta perustettiin ja HYY:n edustajistoon ja hallitukseen nousivat ensimmäiset oikkarit.

Tuolloin Pykälä vietti 30. juhlavuotta. Juhlapaikka oli Royal Ravintola, ja koska Pykälällä ei ollut varaa palkata muusikoita, esiintyi juhlissa puheenjohtaja itse.

Kivi-Koskinen oli kysynyt, josko juhliin saisi säestäjän Sibelius-Akatemiasta ja eräs lupaava, nyttemmin maailmankuulu pianisti Ralf Gothóni ilmestyi paikalle. Kivi-Koskinen soitti huilullaan Gothónin säestyksellä P.J. Hannikaisen Menueton. Nyt, 50 vuotta myöhemmin, juhlakokous päättyi Kivi-Koskisen omaan sävellykseen Onnellisten valssi.

VUOSIEN 1985 ja 2005 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAT KERTOVAT

V

uodesta 1935 on kuljettu pitkä tie nykypäivään ja 34 opiskelijan perustamasta kerhosta on tullut noin 1 800 opiskelijan järjestö. Pykälässä on tapahtunut muinakin vuosina vaikka ja mitä ja kerhotilat ovat ehtineet vaihtua vuosien saatossa. Ensin muutettiin rakennuksen purkamisen vuoksi Kirkkokadulta Vironkadulle ja sieltä vuonna 1978 saadun häädön vuoksi kaksikerroksiseen huoneistoon Kirkkokadulle, ja sittemmin Pykälän valmennuskurssituloilla hankittiin vuonna 1981 tilat Kulmakadulta.

Kulmakadulla 80-luvulla oikkareiden juhlainto aiheutti ongelmia. ”Sinne tuli aika paljon naapureiden valituksia järjestyshäiriöistä, kun ikkunat olivat sisäpihalle. Poliisitkin kävi vierailulla ja juomien tilaamisessa siirryttiin ”hissilippusysteemiin”, Vuoden 1985 Pykälän hallituksen puheenjohtaja Ilkka Syrjänen kertoo.

Talonyhtiön kanssa käytyjen neuvottelujen johdosta juhlien aikarajaksi asetettiin vuonna 1987 klo 23 ja vuonna 1989 tilanne oli siinä pisteessä, ettei huoneistossa järjestetty enää yksiäkään illanviettoja. Niinpä Py-

INTER VIVOS 3/2015

15

Vuoden 1965 juhlakokouksessa olivat paikalla: Timo Kivi-Koskinen, hallituksen puheenjohtaja, Ilkka Ruoppila, hallituksen varapuheenjohtaja, Erkki Berglund, hallituksen jäsen, Risto Uoti, hallituksen jäsen, Unnukka Stenqvist os. Mäkiö, emäntä, Lauri Ståhlberg, isäntä, Katarina Vaherno os. Molander, Juhani Salonius, Alaviitteen toimittaja. Juhlakokouksessa todettiin, että yksi hallituksen jäsen on matkan vuoksi estynyt ja viisi on kuollut. Hallituksen silloisista virkailijoista neljä on matkan vuoksi estynyt ja kaksi on kuollut. Kuvassa lisäksi nykyinen hallitus.

kälä muutti vuonna 1990 Lauttasaareen, jossa tiloihin kuului myös uima-allas. Lauttasaaressa viihdyttiin aina vuoteen 2005 asti, jolloin Sörnäisistä löytyivät Pykälän nykyiset tilat.

Inter Vivos haastatteli juhlavuoden kunniaksi vuoden 1985 Pykälän hallituksen puheenjohtajaa Ilkka Syrjästä ja vuoden 2005 hallituksen puheenjohtajaa Emilia Kaikkosta.

symiskirjeen saapumista. Kun opiskelupaikka sitten aukesi, oli Punssikahveista lähtien selvää, että Pykälä saisi minusta innokkaan uuden jäsenen. Heti phuksisyksynä lähdin sonniaistoimikuntaan ja apuemännäksi Kiljavalle. Emännöinnistä innostuneena tulin valituksi yleisvaliokunnan emännäksi ja seuraavana vuonna yleisvastaavaksi Pykälän hallitukseen.

Entä hallituksen puheenjohtajaksi?

Miten aikanasi päädyit Pykälän toimintaan mukaan?

Ilkka: Etupäässä juhlimalla. Olin myös kiinnostunut edunvalvonta-asioista, hoidin muun muassa Lakimiesliiton asiamiehen, Rauno Seleniuksen kanssa oikeustieteen ylioppilaille harjoittelupaikkoja nimismiesten ja apulaisnimismiesten viransijaisina. Tässä tarkoituksessa kävimme ministeriössä poliisiylijohtaja Pertti Virolaisen pakeilla ja homma sai jatkua.

Emilia: Jo Valmennuskurssilla huomasin, että Pykälän tyypit vaikuttavat rennoilta ja hauskoilta, joten ajatus lähteä toimintaan mukaan heräsi jo ennen hyväk-

16

INTER VIVOS 3/2015

Ilkka: Aivan sattumalta. Nuorena opiskelijana olin aika ujo ja ajattelin, että täytyy pyrkiä johonkin tehtävään, jotta oppii saamaan suunsa auki. Siispä ilmoittauduin Hämäläisosakunnan juristikerhon puheenjohtajan vaaliin. Lukusalin käytävillä tämä huhu muuttui niin, että lukiessani Porthaniassa vuoden 1984 Pykälän hallituksen puheenjohtaja Nurmisen Pekka tuli kertomaan minulle kuulleensa, että olin pyrkimässä Pykälän puheenjohtajaksi. Kerroin, ettei huhussa ole minkäänlaista perää, mutta se alkoi elää omaa elämäänsä.

Hämiksellä pidettiin vallan mainiona, että joku osakunnastamme olisi ehdokkaana ja lähdin piruuttani vaaliin. Saipahan siinäkin puhekokemusta, kun ehdok-

kaat saivat pitää puheenvuoronsa vuosikokouksessa.

Puheeni koski rakasta aihetta, Pykälän edunvalvontaa, ja taisi mennä yli odotusten. Muistan ensimmäisen ajatukseni vaalituloksen jälkeen, että ”Jumankauta, nyt ne valitsi minut!”. Ihmeellisiä asioita. Ja tulossa oli Pykälän 50. juhlavuosi.

Emilia: Vuonna 2003 yleisvastaavana ollessani huomasin, että minulla olisi paljon ideoita ja ajatuksia Pykälän toiminnasta. Olin puheenjohtajaksi hakiessani jo toiminut Pykälässä eri tehtävissä muun muassa yleisvaliokunnassa ja opintovaliokunnassa ja tiesin aika hyvin, miten Pykälä toimii. Halusin päästä toteuttamaan näitä ideoita ja hain puheenjohtajaksi.

Mitkä olivat kuumimmat kiistakysymykset pj-kaudellasi?

Ilkka: Lehdistön vapaus oli aikamoinen. Pykälän Uutisissa ja Pykälä Tiedotteessa oli innokasta ja pitelemätöntä porukkaa. Minkäänlaista ennakkosensuuria ei suvaittu, ja aina oli jännittävää lukea, mitä tuutista tulee. Lehdet luettiin kannesta kanteen. Muuten alkuvuosi keskittyi 50-vuotisjuhlien järjestelyyn. Siinä oli valmiiksi hyvässä vauhdissa v.-82 pj. Janne Holopaisen johtama vuosijuhlatoimikunta, ja juhlaviikosta tuli spektaakkeli. Rytkösen Karin kirjoittama ja Heikki Halilan toimittama 50-vuotishistoriikki julkaistiin violetin värisissä kansissaan, mutta historiikin kannessa oli värivirhe, joka aiheutti polemiikkia.

Emilia: Vuonna 2005 valiokuntien rakenteisiin tuli isoja muutoksia ja suurimmat keskustelua herättäneet asiat olivatkin valiokuntien ja hallituksen suhde. Ennen vuotta 2005 jokaisella valiokunnalla oli oma puheenjohtaja, joka johti itsenäisesti valiokuntaa, mutta tästä luovuttiin. Esimerkiksi hallituksen yleisvastaava otti yleisvaliokunnan siipiensä suojaan. Vuosi oli muutenkin vauhdikas. Uusien toimitilojen käyttöönotto Sörnäisissä, tutkinnonuudistus (kuuluisa putkimalli) ja 70-vuotisjuhlien järjestäminen veivät paljon aikaa.

Kerro jokin parhaiten mieleen jääneistä kohokohdista hallituskaudeltasi.

Ilkka: Vuosijuhlaviikolla meillä oli kunnia saada vieraita Oslon yliopistosta. Oikeustieteen opiskelijoiden torvisoittokunta, Corpsus Juris, piti meteliä kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa. Ja tietenkin Silliksen jälkeen poistuessaan Pykälän huoneistosta he konfiskoivat muutaman vanhan vihreäkantisen lakikirjan. Tämän totesin kahvilan ikkunasta samalla, kun mainiot musikantit pysäyttivät liikenteen Kauppatorilla. Kahvilamme oli siinä Kappelia vastapäätä, ja kahveet meinasi mennä väärään kurkkuun. Kello oli noin 7 aamulla. Myöhemmin sain tiedon, että Corpsus Juriksen eräitä jäseniä oli korjattu putkaan, josta heitä sitten selvittelin vapaalle jalalle ja todistelin poliisille, että Norjassa tällainen käytös on ihan maan tapa. Frakki päällä ja Suomen laki I ja II kainalossa. Pykälä ry:llä ei ollut vaatimuksia.

Emilia: No kyllä eniten kohua sai aikaan Lexin synttäreille lahjaksi hommattu miesstrippari. Se herätti keskustelua ja jälkikäteen selvitettiin, oliko lahja asianmukainen. Kaiken kaikkiaan kyseessä on yksi elämäni hauskimmista vuosista, joka ei helposti unohdu. Paljon oli kaikenlaisia kommelluksia ja toki juhlaviikko oli mieleenpainuva.

Millaista osaamista hallituksen puheenjohtajalta vaadittiin sinun aikanasi?

Vuonna 2005.

Ilkka: Maximaalista intoa ja minimaalista itsesuojeluvaistoa, aikalailla umpihankeen siinä lähdettiin tarpomaan. Yksin puheenjohtaja ei pärjää, täytyy olla hyvä hallitusporukka ja muutakin ryhmää. Minulla oli onnea, ja mainittakoon, että sain edellisen hallituksen legaattina varapuheenjohtajaksi oikeustieteen yliop-

INTER VIVOS 3/2015

17

pilas Heikki Pihlajamäen, joka on varsin viisas mies nykyään. Istuimme samassa pöytäseurueessa hienoissa 80-vuotisjuhlissanne, niin että terveisiä vaan Heikille!

Emilia: Johtamistaitoja, ja moneen suuntaan johtamista! Yksi tärkeä asia oli ryhmähengen ylläpito ja sen luominen, sillä hauskan lisäksi on kaikki pakollisetkin asiat (muun muassa siivousvuorot) hoidettava. Pykälä on myös työnantaja, joten käytännön hyötyä oli siitä, että olin töissä ollessani tehnyt työoikeuteen liittyviä juttuja.

Sekä Emilialle että Ilkalle on jäänyt hallitusvuosilta

paljon hyviä ystäviä. He lähettävätkin Inter Vivosin lukijoille terveisiä: ”Opiskeluaika on ainutlaatuinen hetki, jota ei kannata hukata. Jos valmistuminen vähän viivästyy, ei siitä kannata yöunia menettää, töitä kun kerkeää tekemään myöhemminkin. Pykälästä saa kontakteja ja ystäviä,

18

INTER VIVOS 3/2015

jotka jäävät loppuelämäksi”, Emilia muistuttaa. ”Suhtautukaa toimiinne tosissaan, mutta ei vakavasti. Käyttäytykää tyylikkäämmin kuin me aikoinaan, sillä haluattehan erottua teekkareista?”, Ilkka päättää.

Vaikka toimitilat ovat muuttuneet ja ihmiset vaihtuneet, on yksi seikka säilynyt vuodesta toiseen: Pykälässä vallitsee rento tunnelma ja positiivinen elämänasenne. iv Lähteet: •

Pykälän nettisivut (www.pykala.fi)

•

Korpiola, Miia: Ystäviä, politiikkaa ja oikeustieteen opintoja. Pykälä ry 1935 – 2010 (Edita 2010)

•

Vuoden 1965 Pykälän hallitukselta saatu aineisto

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun.

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi

OPETUS- JA OPISKELUKULTTUURI teksti ja kuva Jaakko Sepp채nen

”Oikeustieteen opiskelusta on tullut opiskelijoille sivutoiminen harrastus” ”Olen pikemminkin intialaisella basaarilla kuin opettamassa yliopistossa” Muun muassa näistä dosentti Kaijus Ervastin Oikeus-lehdessä (1/2014) esittämistä kommenteista nousi kohu, joka pakotti vappuaaton alla opiskelijat ja tiedekunnan henkilöstön saman pöydän ääreen pohtimaan, mikä kumma oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelukulttuurissa oikein on pielessä.

P

orthaniassa järjestetyn paneelikeskustelun puheenjohtaja Sampo Mielityinen profiloitui oikeuspoliittisen Demla ry:n edustajana sovittelijaksi toteamalla heti tilaisuuden aluksi, että kohusta huolimatta asiat eivät ole niin huonosti, sillä ”tiedekuntaan halutaan sisään ja sieltä halutaan myös pois”. Panelistit tuntuivat olevan yksimielisiä siitä, etteivät oikeustieteen opiskelijat suinkaan ole tyhmiä. Opiskelijayleisön eteen keskustelemaan kutsuttu Ervastikin myönsi, että oikkarit ovat mitä fiksuinta sakkia – ”mikä tarjoaa myös mahdollisuuden alisuoriutua”.

Suurimpana kritiikin aiheena Ervasti piti sekä lehden palstoilla että paneelissa sitä, että opiskelijat eivät käytä tarpeeksi aikaa ja vaivaa opintosuorituksiinsa. Oikeustieteen opiskelijoiden on tutkittu käyttävän opintoihinsa keskimäärin 22 tuntia viikossa, mitä Ervasti sekä muut oikeustieteellisen henkilökuntaa edustaneet panelistit, rikosoikeuden dosentti Sakari Melander ja pedagoginen yliopistonlehtori Anne Haarala-Muhonen, pitivät jokseenkin huolestuttavalta oppimistulosten kannalta. Päätoiminen opiskelu on sellainen peruslähtökohta, johon ainakin tiedekunnan puolesta vahvasti uskotaan.

Luento-opetuksessa ongelma kulminoituu Ervastin mukaan siihen, että ilmoittautumisestaan huolimatta opiskelijat tulevat ja menevät luennoilla miten sattuu tai eivät ylipäätään osallistu koko kurssille. ”Yhä enemmän on ryhdytty tuijottamaan sitä, kuinka suuri osa pääsee tenteistä läpi”, ja tätä kehitystä torjuakseen Ervasti kertoo luopuneensa lähes täysin perinteisistä luentokuulusteluista ja käyttävänsä yhä enemmän oppimispäiväkirjan kaltaisia oppimisprosessia kokonaisuutena seuraavia kontrollointikeinoja. Ervastin mukaan opiskelijakulttuurissa on myös alueellisia eroja:

”Stadissa on anonyymi tunnelma; muissa yliopistoissa ihmiset tuntevat toisensa ja siksi ryhmäpaineen vaikutus toimii siellä paremmin” Oppimistulosten mittaaminen oli yksi niistä teemoista, jotka keskusteluttivat paneelissa pitkin iltaa.

Pykälän opintovastaava Asta Tukiainen ja Codexin studienämndsordförande Karin Cederlöf puolustivat opiskelijoita tuomalla esiin sen, että monet opiskelijat kokevat, etteivät tenteistä saadut arvosanat korreloi kovinkaan hyvin valmistautumiseen käytetyn ajan ja koetun osaamistason kanssa. ”Monilla on kuva, että tentin kysymykset poimitaan yksittäiseltä kirjan sivulta ja tenttiarvosanat määräytyvät arpomalla; virheistä oppimiseen tarvitsee palautetta.”

Melander myötäili opiskelijoita ja meni pidemmällekin todetessaan, ettei koe tenttiarvosanaa palautteena ylipäätään. Muutamankin virkkeen henkilökohtainen palaute auttaisi hänen mielestään opiskelijoita hahmottamaan, miltä osin heidän osaamisessaan olisi parantamisen varaa. Yleisön puolelta puheenvuoron pyytänyt emeritusprofessori Antti Kivivuori totesi opiskelijoiden ”palautteennälän” olevan empiirisesti todettavissa: hänen omatkin seminaariryhmät paisuivat aikanaan vuodesta toiseen, vaikka hänet tunnettiin ankarana arvostelijana, jonka korjaamista seminaaritöistä löytyi ”keskimäärin 130 reunamerkintää”.

Tilaisuuden edetessä esille nostettiin Lakimiesliiton vuonna 2012 teettämän vastavalmistuneiden sijoittautumistutkimuksen, joka konkretisoi osuvalla tavalla niitä asioita, joiden takia opiskelijat puolustavat työntekoa opintojen ohessa: tutkimuksen mukaan tuoreet lakimiehet kokivat oppineensa tiedekunnassa heikosti muun muassa neuvottelemiseen, esiintymiseen ja yritINTER VIVOS 3/2015

21

täjyyteen liittyviä taitoja. Nämä ovat juuri niitä taitoja, joita opiskelijat tuntevat oppivansa parhaiten työelämässä. ”Tilastot kertovat selvästi, että mitä enemmän työkokemusta, sitä parempi työllistyminen”, kommentoi Tukiainen. Samalla hän muistutti, että töissä käyminen on monelle opiskelijalle välttämättömyys pääkaupunkiseudun korkeiden elinkustannusten takia.

Paneelissa niin ikään käsitellyn Pykälän opintokyselyn tulokset puolestaan paljastivat, millaisia käytänteitä opiskelijat haluaisivat lisätä yliopisto-opetuksen parissa: PBL, ryhmätyöt ja oikeudenkäyntisimulaatiot olivat odotetusti listan kärkisijoilla. Haarala-Muhosen mukaan tuloksissa ei ole mitään uutta, mistä päästiinkin kysymykseen, miksi tällaisten innovatiivisten opetusmetodien käyttäminen on jäänyt lopulta varsin suppeaksi tiedekunnassa: ”Opetussuunnittelun välineenä meillä on lähinnä excel-taulukko”, kuvaili Haarala-Muhonen opetuksen koordinoinnin arkaaisuutta. Melanderin näkemyksen mukaan monet toivotuista työelämäorientoituneistakin opetusmetodeista olisi täysin toteutettavissa, jos niihin vain haluttaisiin sitoutua –

niin opettajien kuin opiskelijoiden puolella. Tukiaisen mielestä osasyy innovatiivisuuden puutteeseen on se, että ”tiedekunnan iso massa ei yksinkertaisesti halua lähteä mukaan uudistuksiin”.

Tässä vaiheessa keskusteluun puuttui myös dekaani Kimmo Nuotio. Hänkin myönsi, että tiedekunnassa mennään ikään kuin käsijarru päällä monien uudistuksien suhteen. Silti hän oli optimistinen sen suhteen, että tuloillaan on ”iso aalto”, joka pakottaa paatuneimmatkin vanhan koulukunnan opettajat arvioimaan uudelleen opetusmenetelmiään: kun opettajat ja opiskelijat näkevät onnistuneita esimerkkejä uudenlaisista opetusmuodoista, paine uudistua kasvaa jatkuvasti. Radikaaleimmillaan tämä kehitys voisi Nuotion mukaan johtaa jopa siihen, että perinteisistä tenteistä voitaisiin luopua. Toisaalta hän muistutti, että tällöin pitäisi hyväksyä se tosiasia, ettei opintosuorituksia voitaisi arvostella yhtä objektiivisen ”juristimaisesti”, mallivastausten kanssa hinkaten. Opettajien motivaation lisäksi myös opetuksen arvostusta tulisi hänen mielestään vastavuoroisesti pyrkiä kohottamaan. iv

Kommentti: Oikeus huonoon opetukseen

L

uettuani Ervastin poleemisen kirjoituksen oli tehtävä se, mitä jokaisen aikuisen miehen kuuluu. Kantelin äidille. ”Iso tiedekunta kiusaa”, lähestulkoon nyyhkytin vasten äidin olkapäätä. ”Proffia ei edes kiinnosta opettaminen, ja silti meitä syytetään laiskuudesta”, päivittelin ääneen. ”Voi sinua, poikaseni”, surkutteli äiti, ”Tuo tilanne kuulostaa ihan samalta, kuin mitä se oli omana opiskeluaikanani”.

Niinpä niin. Eri tiedekunta ja vuosikymmen, sama ongelma. Tai siis, ”ongelma”, 80-luvulla tuntui pikemminkin olevan itsestään selvää, ettei opetus ole kovin kummoista, ja niitä harvoja opettajia, jotka todella saivat kiksejä opettamisesta, muistellaan edelleen suurella hartaudella. Kysymys herääkin, miksi juuri nyt on alettu puhumaan Opetuksen Suuresta Kriisistä? Vastaus taitaa piillä ajan hengessä.

Jokaisesta ilmansuunnasta puskevat tehosta-

22

INTER VIVOS 3/2015

mispaineet ja kilpailuhenkisyys pakottavat meidät pohtimaan, miten saamme puristettua vähenevistä resursseista yhä enemmän hyötyä entistä lyhyemmällä aikavälillä. Oikkarit ovat tottuneet ajattelemaan kaiken kustannus-hyöty-suhteiden kautta, luennoille raahautuminenkin muistuttaa taloustieteellistä analyysia: saanko tästä enemmän hyötyä irti kuin lukemalla samat asiat kirjasta? Opetustilanteista täytyy saada rahalle (aikahan on tunnetusti rahaa) vastinetta.

Vaikka työssä oppiikin paljon taitoja, joita yliopisto ei kykene tarjoamaan, ei opiskelijoiden työntekointo selity vain ja ainoastaan sillä. Raadollisempi syy on se, että työkokemus nyt vaan sattuu näyttämään hyvältä CV:ssä ja tulevien työantajien silmissä. Työuran luominen ja taloudellisuus ovat niitä kovia juttuja, tutkimus ja sivistys toissijaisia, sillä niiden tulokset eivät ole nähtävissä seuraavalla kvartaalilla. Eivätkä sitä seuraavalla.

Jollain aikaperspektiivillä tehokkuusintoilun vaikutukset ovat kylläkin nähtävissä. Miten me voimme kehua (huom. ekonomien vakuuttamiseksi täytyy puhua heidän omaa kieltään) ”myyvämme” parasta mahdollista koulutusta ja huippuosaamista maailmalle, jos vain hutiloimme niiden asioiden kanssa, joiden kuvittelemme olevan maksimaalisen hyödyllisiä, emmekä pysähdy tekemään syvällisempää analyysia. Sillä fakta on se, että juuri tämä syvällinen analyysi, uraauurtava tutkimus on ainoa ominaisuus, jolla pystymme tulevaisuuden koulutusmarkkinoilla erottautumaan niistä sählääjistä, jotka tietävät kaikesta ei-juuri-mitään. Kustannustehokkuudessa ja mittakaavaeduissa tulemme häviämään jatkossakin.

Me opiskelijat emme ole syntyneet laskelmoijiksi, se on meihin iskostettu ajattelumalli. Pohdittavaksi jää, sahaavatko uudistusmieliset opettajat omaa oksaansa ihannoimalla amerikkalaistyylistä Tehokasta opetusta. Jenkeissähän opetuksen tehokkuus perustuu juuri siihen, että opiskelijat (ja heidän vanhempansa) vaativat kirjaimellisesti vas-

tinetta tuhansien dollarien lukukausimaksuille.

Ajatus siitä, että pitäisi keskittyä vain oikeudenalojen ydinasioihin ja opettaa substanssin sijasta enemmän juridista ajattelua, on jalo, mutta eikö tätä ideaa kannattavia opettajia pelota se, että oikeustieteen opiskelijoiden ymmärrys oikeustieteestä Tieteenä jää entistäkin pintapuolisemmaksi?

Näyttää väistämättömältä, että ne tiedekunnan viimeiset mohikaanit, jotka kynsin hampain pitävät kiinni oikeudestaan tutkia hyvin ja opettaa huonosti, tulevat kuolemaan sukupuuttoon. Uudistusmieliset mukautuvat ja onnistuvat kenties säilyttämään lajinsa elinvoimaisena, mutta epäilemättä alistuvat samalla kvartaaliajattelun ensisijaisuudelle suhteessa vähemmän mediaseksikkäisiin tai pidemmällä aikavälillä vaikuttaviin arvoihin.

Jaakko Seppänen

INTER VIVOS 3/2015

23

Vuoden opettaja 2015

Professori M책rten Knuts Teksti ja kuva Verna Vesanen

24

INTER VIVOS 3/2015

Pykälän 80. vuosijuhlissa valittiin jälleen Vuoden opettaja. Vuoden opettajaksi 2015 valikoitui tasaväkisen äänestyksen voittajana arvopaperioikeuden professori Mårten Knuts, OTT, KTM, VT. Inter Vivos onnittelee!

Voiton perusteluissa professori Knutsia kehuttiin kyvystä tuoda entisenä asianajajana opetukseen käytännönläheistä ja nuorekasta otetta. Opetuksessa näkyy myös aito kiinnostuneisuus ja intohimo opetettavaa asiaa kohtaan sekä myös itse opettamiseen. Tämä into on selvästi tarttunut myös opiskelijoihin, jotka kokevat, että Knuts kannustaa oppimaan ja ymmärtämään muustakin syystä kuin tenttien läpi pääsemiseksi.

Myös Knutsin kykyä kannustaa opiskelijoiden keskinäiseen sekä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan väliseen vuorovaikutukseen ylistettiin. Hänen on onnistunut madaltaa hierarkian tuntua professorien ja opiskelijoiden välillä.

Knuts osaa myös neuvoa ja antaa kattavasti yksilöityä palautetta ja tekee näin mielellään. Kokonaisuudessaan hän pyrkii edistämään opetuksen tasoa ja laatua.

Inter Vivos onnittelee!

Toimituksemme tavatessa Vuoden opettajan hän vaikuttaa olevan aidosti mielissään saamastaan kunnianosoituksesta. ”Palkinnon saaminen oli suuri yllätys ja yksi viime aikojen hienoimpia asioita. Harmillisesti en itse kuitenkaan päässyt paikalle vastaanottamaan palkintoa vuosijuhliin.” ”En osaa suoraan arvailla, minkä takia juuri minä tulin tänä vuonna valituksi. En itse ole käynyt luennoilla sitten vuoden 2001, joten on vaikeaa verrata omaa opettamistaan toisten professoreiden ja muiden luennoitsijoiden työhön.”

Vaikka Knuts ei päässytkään paikalle vastaanottamaan palkintoaan ja täten kuulemaan siellä esitettyjä perusteluita, hän toivoi, että syynä palkinnolle oli se, että opiskelijat pitävät siitä, että hän yrittää tuoda konkretiaa opetukseen muun muassa esimerkkien kautta. ”Opeteltavia asioita ei pitäisi nähdä ainoastaan teoreettisina ideoina, vaikka nekin ovat toki yliopistossa tärkeitä, vaan myös osana aivan oikeaa elämää. Tästä on hyötyä opiskelijoille työelämään siirryttäessä, onhan suurimman osan tavoite tehdä tulevaisuudessa käytännön juridiikan työtä.” ”Olen myös tyytyväinen siihen, että opiskelijat arvostavat tekemääni työtä, vaikka pyrin olemaan suhteellisen tiukka tunneillani. Haluan opettaa oppilailleni sovittujen pelisääntöjen noudattamista. Esimerkiksi

deadlineissa en yleensä jousta eihän oikeassakaan elämässä voi lähettää oikeudenkäyntikirjelmää myöhässä!”

Tie Vuoden opettajaksi Professori Knuts päätyi Turun oikeustieteelliseen tiedekuntaan opiskeltuaan ensin vuoden valtio­-oppia. ”En ehkä päässyt valtio­-oppiin heti sisälle, toisin sanoen siinä ei ollut tarpeeksi kosketusta konkretiaan; se jätti toivomisen varaa. Joten pyrin tämän jälkeen Turun oikeustieteelliseen.”

Opiskelijoille saattaa tuoda lohtua, että niinkin menestynyt juristi kuin Knuts koki oikeustieteen opinnot aluksi hieman vaikeina, varsinkin ensimmäiset kaksi vuotta. Tämän jälkeen asiat kuitenkin loksahtivat kohdalleen ja ura on ollut yhtä nousukiitoa siitä lähtien.

Knuts valmistui myös kauppakorkeasta pääaineenaan laskentatoimi oikeustieteellisen lomassa, sillä hän on aina tykännyt numeroista. Valmistuttuaan hän meni töihin asianajotoimistoon ja auskultoi Paraisten käräjäoikeudessa. Sinä aikana hän alkoi syvällisemmin pohtia tohtoriksi väittelemisen mahdollisuutta. Palattuaan asianajomaailmaan hän pitikin muutaman jakson tutkimusvapaata, jotta pystyisi keskittymään tutkimukseensa ja tohtorin hatun hän sai lopulta vuonna 2010.

Tämän jälkeen hän aloitti Krogeruksella vuonna 2011 partnerina.

Perinteisestä akateemisesta urasta Knuts ei koskaan haaveillut, vaikka on aina ollut kiinnostunut tutkimuksesta. Veri veti kuitenkin myös yliopistomaailmaan, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen laatuaan oleva arvopaperioikeuden professuuri. ”Vaakakupissa painoi se, että professuuri on lahjoituksilla rahoitettu professuuri, jolle on todellista tarvetta, suomalaiseen oikeuteen vasta syntymässä olevalla arvopaperimarkkinaoikeudenalalla. Rooli on yhteiskunnallisesti mielenkiintoinen ja arvopaperimarkkinaoikeuden professorilla on näköalapaikka tämän oikeuden alan kohdalla.”

Niin hän aloitti osa-­aikaisena professorina alkuvuodesta 2013 ja kokoaikaisena 2014. Professorin virkaan kuuluva opettajan rooli oli hänelle täysin uusi tuolloin.

Näin ollen Vuoden opettaja p ­ alkinto ainoastaan kahden vuoden jälkeen tuntuu sitäkin mieluisemmalta. ”Parasta opettamisessa on se kun huomaa, että opisINTER VIVOS 3/2015

25

kelija oivaltaa jotain. Tunne on huikea. Tunneilla on muutenkin hauskaa.”

Opettamisesta Arvopaperimarkkinaoikeuden professorina Knuts opettaa sekä perustutkinto­ -opiskelijoita että ohjaa jatko­-opiskelijoita väitöskirjatyössä. Hän vetää myös nyt jo toista vuotta erittäin suosittua yhtiö­- ja arvopaperimarkkinaoikeuden projektia yhdessä Seppo Villan kanssa. ”Projektille on ollut paljon kysyntää ja siinä onkin aina ollut mukana täysi 20 opiskelijaa. Projektia on kiva pitää, koska siinä oppii tuntemaan opiskelijat paremmin kuin yksittäisillä kursseilla. Opiskelijoista myös huokuu valmius tehdä töitä; en ole joutunut heidän gradujansa kirjoittamaan.” ”Gradutöitä ohjatessa säilyy kontakti myös käytäntöön, koska usein gradua käsittelevät kysymykset tulevat kysymyksistä, jotka kohtaan käytännön kentällä.

Itse en näe orastavaa ristiriitaa akateemisen teorian ja käytännön työn välillä. Ne ovat saman ajatuskaaren eri pisteitä. En ole kiinnostunut tutkimaan teoriaa ilman käytäntöä enkä toisin päin.”

Knuts haluaa professorina sisällyttää opetukseensa laajemmin substanssiosaamisen lisäksi myös oikeudellista ajattelua, kirjoittamista ja asioita juridiikan ulkopuolelta. ”Tällä tarkoitan, että yritän aina vastata opiskelijoiden kysymyksiin, vaikka ne eivät suoraan liittyisi arvopaperimarkkinaoikeuteen.”

Knuts sanoo ymmärtävänsä opiskelijoiden ahdingon siitä, että joutuu opettelemaan muutakin kuin sitä oikeudenalaa, josta toivoo tekevänsä itselleen ammatin. ”Kuitenkin on muistettava, että kaikki oikeudenalat opettavat juristin ammatissa erittäin olennaisia ongelmanratkaisutaitoja ja oppiminen on monistettavissa, jos sen oikeasti sisäistää. Tässä mielestä olen yleisopintojen kannalla, vaikka ymmärrän myös erikoistumisen tärkeyden. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö opintoja voisi virtaviivaistaa hieman.” ”On myös muistettava, että monet oikeustieteelliseen sisään päässeet ovat aina olleet hyviä koulussa.

Kun he sitten aloittavat opinnot, voivat he helposti turhautua uuden edessä; silloin on opettajan tehtävä avata asioita.”

Opetusmetodeista keskusteltaessa, Knuts toteaa, että tietenkin pienryhmät ovat opiskelijoille mielekkäimpiä, koska ne aktivoivat eri tavalla kuin massaluennot.

Ne ovatkin varsin hyödyllisiä opintojen jälkeisen elä26

INTER VIVOS 3/2015

män ja sosiaalisen kanssakäymisen kannalta. Myös ryhmätyöt ovat hyviä, varsinkin silloin kun omaa ryhmäänsä ei saa valita. Pienryhmässä myös kirjoittamis­ ja esiintymistaidot harjaantuvat aivan eri tavalla kuin massaluennoilla ja ajatusprosessi on lähempänä todellista elämää. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei yliopistolla ole äärettömiä resursseja. ”Yksi vastaus tähän voisivat olla työelämässä olevien juristien palkkaaminen osa­aikaisiksi opettajiksi, ns.

Adjunct Professor ­järjestelmä, tai jokin muu vastaava.

Uskon että moni nauttisi todella opettamisesta, ja tämä voisi olla yliopistolle arvokas lisäresurssipooli. Tämäkään ei kuitenkaan ole automaattinen ratkaisu, sillä on vaarana, että vierailevat luennoitsijat eivät aina hahmota opiskelijoiden tarpeita ja tasoja. Usein työelämässä osaaminen on erittäin erikoistunutta, kun taas opiskelija on vielä generalisti. Jotta järjestelmä toimisi, täytyisi työelämään tarkoitetut luennot kalibroida opiskelijoille sopiviksi pedagogiikka on tärkeää.” ”Myös tutkimuksen tekeminen voisi lisätä opiskelijoiden taitoja, mutta ensin heille täytyisi opettaa miten tutkimusta tehdään, miten tutkitaan. Sen selittäminen ei ole ihan helppoa. Tätä varten olisi hyvä, että opiskelijoille olisi omia julkaisukanavia - harjoitus tekee mestarin.”

Knutsilla oli myös ollut aktiivinen rooli tänä vuonna pidetyssä ELSA Finlandin National Moot Court Competitionissa eli kansallisessa oikeustapauskilpailussa.

Tänä vuonna kilpailun teemaksi valikoitui arvopaperimarkkinaoikeus ja näin Knuts sai ilon toimia kilpailun vastuuopettajana. Hän vastasi oikeustapauksen laatimisesta (yhdessä asiantuntijoiden kanssa) ja oli arvioimassa kirjallisia töitä, joista finaaliin päässeet valikoituivat. 17. huhtikuuta 2015 korkeimmassa oikeudessa järjestetyssä finaalissa, jossa Vuoden opettajamme toimi tuomarin roolissa. ”Opiskelijoilla oli aitoa tekemisen meininkiä ja oli ilo huomata, että joukkueet saivat kiinni haasteista, jotka oli oikeustapaukseen ujutettu.”

Terveiset opiskelijoille Haastattelumme lopuksi Knuts haluaa vielä sanoa vilpittömän suuret kiitokset miellyttävästä yllätyksestä. ”On vaikeaa benchmarkata omaa opetuksen tasoa muihin opettajiin ja palkinto on yksi ainoista tavoista nähdä onko oma opettaminen menossa oikeaan suuntaan. Toki opiskelijat äänestävät myös jaloillaan ja myös tunneilla näkee silmistä raksuttavatko opiskelijoiden aivot!” iv

Corporate & Capital Markets | Transactions | Finance & Investments | Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law | Real Estate & Construction | Technology & Intellectual Property | Employment & Labour Law

Step inside and...

• experience interesting

and demanding assignments

• work for the best clients • learn from dedicated

and skilled professionals

• enjoy a relaxed

and friendly working environment

Join us as a Trainee or Junior Trainee.

We offer 12 month contracts and flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/MerilampiAttorneys and twitter.com/Merilampi.

www.merilampi.com

Studia Iuridica 2015

Onko investointisuojasopimus uhka vai ratkaisu? teksti Lauri Linna Kuvat Tiia Takalo

”E

nemmän väkeä kuin missään Studia Iuridicassa, jossa olen ollut”, toteaa keskustelutilaisuutta juontava inspehtori, professori Heikki Pihlajamäki. Pykälistien kiinnostus ei ole yllättävää, sillä onhan aihe – kansainväliset investointisuojasopimukset ja erityisesti TTIP-kauppasopimus – polttavan ajankohtainen.

TTIP-sopimukseen on kaavailtu sisältyväksi ulkomaisia investointeja suojaava ISDS-menettely, joka oikeuttaisi ylikansalliset sijoittajat haastamaan valtioita välimiesmenettelyyn, mikäli nämä esimerkiksi sääntely- tai muilla toimenpiteillä pyrkisivät syrjimään ulkomaalaisia yrityksiä. Suunniteltu välityslauseke on herättänyt kiivasta keskustelua EU-tasolla, ja Pykälän perinteiseen Studia Iuridica -paneelikeskusteluun on tänä vuonna kutsuttu asiaa ruotimaan kovatasoisia nimiä: akatemiaprofessori Martti Koskenniemi, Gustaf Möller asianajotoimisto Krogerukselta ja Timo Vuori Keskuskauppakamarilta.

Tilaisuus alkaa alustajien pitämillä vartin mittaisilla

alustuksilla. Ensimmäisenä vuorossa on Möller, joka luo illalle hyvän pohjan käsittelemällä investointisuojasopimusten historiaa. Möllerin esityksestä käy ilmi, etteivät investointisuojasopimukset ole suinkaan uusi asia, vaan ne ovat varsin yleisesti käytetty standardi erilaisissa vapaakauppasopimuksissa, ja Suomikin on sitoutunut kymmeniin tällaisiin sopimuksiin. Vuori puolestaan tuo puheenvuorossaan esiin yritysmaailman näkökulmaa: ”TTIP:n investointisuojasopimus olisi yrityksille tärkeä, se lisäisi luottamusta.”

Viimeisenä alustuksensa pitävän Koskenniemen kanta asiaan on selvä: ”ISDS-järjestelmä on tarpeeton.” Koskenniemen mukaan ennen kuin keskustelu TTIP:stä oli alkanut, kukaan amerikkalainen tai eurooppalainen yritys ei valittanut investoinnin vaikeudesta. Hänen mielestään tämä on ymmärrettävää, ovathan Yhdysvaltojen ja EU:n oikeusjärjestelmät maa-

28

INTER VIVOS 3/2015

ilman kehittyneimpiä. ”Jos investointisuojasopimus otettaisiin TTIP:hen mukaan, maailman kehittyneimmät oikeusjärjestelmät korvattaisiin standardeilla.”

Julkinen keskustelu investointisuojasta on hänen mielestään juuttunut lillukanvarsiin. On puhuttu käsitteiden tarkemmasta määrittelystä ja vastaavista uudistuksista. Koskenniemen mukaan yksi ongelma on ylitse muiden: ”Investointisuojasopimus vahvistaa amerikkalaissijoittajien vaikutusvaltaa eurooppalaisessa lainsäädännössä ja hallintotoiminnassa.” Koskenniemen mukaan välityslausekkeet ovat olemassa siksi, että niillä voitaisiin vaikuttaa neuvottelutasapainoon valtioiden ja yritysten välillä. ”Nyt luodaan järjestelmä, jossa yksi neuvotteluosapuolista voi sanoa, että ellet suostu, niin ’see you in court’!”

Koskenniemestä poliittisia päätöksiä ei pitäisi yrittää kätkeä talousjargonin taakse: ”Tämä on läpeensä poliittista. Mikä tahansa päätös, joka koskee valtion sääntelyoikeuden rajaa, on poliittinen päätös. Kyse on siitä, tekevätkö päätöksen kansan valitsemat edustajat vai Washingtonissa toimiva pieni klikki.”

Koskenniemen lopetettua Vuori toteaa olevansa kateellinen hänen puhelahjoistaan. Vuoresta Koskenniemen maalailevat uhkakuvat eivät ole kuitenkaan totta, eikä hänestä ole uskottavaa, että suomalainen investoija saisi nykytilanteessa oikeutta, jos joutuisi ajamaan kannetta Alabaman oikeudessa. ”Lisäksi toimistolla käskettiin muistuttamaan, että kaupallinen välimiesmenettely on eri asia kuin se, mistä nyt puhutaan.”

Yleisöstä kysytään, luulevatko alustajat, että heidän taustansa ja työuransa on vaikuttanut siihen, mitä he täällä puhuvat ja mitä mieltä he investointisuojasopimuksesta ovat. Vuori toteaa, ettei ole asiaan perehtynyt tohtori, vaan työssä oppinut juristi, joka on työskennellyt lähinnä yksityisellä puolella. Möller kertoo toimineensa itsekin välimiehenä ja havainneensa, että tietyt jutut sopivat välimiesmenettelyyn ja jotkin tuo-

mioistuimeen. ”Olemme itse vähän huonoja arvioimaan kausaliteettia kantojemme ja asemamme välillä”, toteaa Koskenniemi. Hän kokee jollain tavalla sopivansa siihen kuvaan, jollainen kansainvälisenoikeuden professoreista on – ja eroja juristipersoonien välillä voidaan selittää monella tavalla, ihan jo siitä lähtien, ”kenen kanssa he menevät sänkyyn”.

Välimiestuomioistuinten puolueettomuus herättää niin ikään paljon keskustelua. Möller selostaa protokollan, jossa välimiestuomareiden valitseminen tapahtuu: ensin valtio ja yritys valitsevat ”itselleen mieluisen” välimiehen. Tämän jälkeen valitaan listalta puheenjohtaja, joka kelpaa kummallekin osapuolelle. ”Pointtina on nimenomaan koota puolueeton elin ratkaisun tekemiseen.”

Koskenniemestä menettely on kaikkea muuta paitsi puolueeton. Hän tuhertelee taululle vimmatusti lukuja, jotka kertovat, että 15 henkilön joukko on toiminut välimiehinä 55 prosentissa kaikista kansainvälisesti merkittävistä investointisuojariidoista. ”Esimerkiksi hyvä ystäväni Emmanuel Gaillard on erittäin suosittu välimies, valtiot valitsevat hänet usein välimiehekseen.

Mutta hän on myös sosialisti ja aivan varmasti täysin puolueellinen!” Pihlajanmäki valittelee välissä, ettei hänen kavereitaan ole menestyneimpien välimiesten joukossa, ”Ei meitä oikeushistorioitsijoita näihin oikein pyydetä”. ”Olen julkisessa keskustelussa ottanut hieman ekstreemin roolin”, Koskenniemi myöntää keskustelun lopulla saaden salin nauramaan. Auditorion seinien sisäpuolella hän pehmentää hiukan otettaan ja lähestyy Möllerin esittämää kantaa pohdiskellessaan varovaisesti mahdollisuutta, josko pysyvän ja aidosti puolueettoman kansainvälisen välitystuomioistuimen perustamisesta voisi löytyä tyydyttävä ratkaisu investointisuojakysymyksiin.

Läpi keskustelun salissa on ollut tiivis ja hyvä tunnelma. Koskenniemelle ei ole salin etuosa riittänyt – tuolista puhumattakaan. Parhaimmillaan hän on kävellyt miltei salin yläosaan asti ja lyönyt välillä nyrkkiäkin pöytään.

Lopussa Pihlajamäki kysyy vielä panelisteilta, mitä he epäilevät TTIP-sopimukselle käyvän. Timo Vuori sanoo uskovansa ratkaisuun asiassa: ”Investointisuoja kaipaa jotain systeemiä, vaikka nykyinen esitys ei ole täydellinen. Optimistina uskon, että jotain syntyy.”

Möller ei osaa sanoa. ”Voisi olla parempi tehdä TTIP ilman sijoittajansuojasopimusta ja sitten miettiä sitä paremmalla ajalla.” Koskenniemi on jo keskustelun alussa todennut kaatavansa TTIP:n. iv INTER VIVOS 3/2015

29

ELSA – AIDOSTI KANSAINVÄLINEN OPISKELIJAJÄRJESTÖ Tervehdys uusille opiskelijoille

H

ei vain, Sinä reipas uusi phuksi, ja mitä suurimmat onnittelut, sillä olet päässyt sisään yhteen Euroopan arvostetuimmista tiedekunnista! Mieleeni palautuu elävästi oma fuksivuoteni kaikkine railakkaine opiskelijamenoineen ja olenkin varma, että alkava lukuvuosi tulee olemaan elämäsi ikimuistoisin. Rakkaimmat muistoni kuitenkin liittyvät ELSAn säkenöivään maailmaan. Haluammekin jakaa kokemuksemme kanssasi, jotta sinäkin voisit viettää upean fuksivuoden ja saada elinikäisiä ystäviä ympäri Eurooppaa!

European Law Students Association on kansainvälinen – ennen kaikkea eurooppalainen – oikeustieteen opiskelijoiden järjestö. Kaiken kaikkiaan meitä elsalaisia on Euroopan maaperällä yli 40.000. ELSA on paitsi oiva paikka fiilistellä kansainvälisessä hengessä, myös mahdollisuus päästä vaikuttamaan yhteisiin eurooppalaisiin asioihin.

ELSA on sinun ovesi Eurooppaan ja osaksi kansainvälistä yhteisöä, joka vaikuttaa Yhdistyneistä Kansakunnista aina Euroopan Unioniin asti. Piirissämme toimii lukuisia Legal Research Groupeja, jotka tuottavat opiskelijavoimin oikeustieteellistä tutkimusta useille eri kansainvälisille instituutioille. Lisäksi vuoden mittaan järjestetään delegaatioita, joihin osallistumalla pääsee seuraamaan eurooppalaisten vaikuttajien, kuten Unionin ja YK:n toimielinten, istuntoja.

ELSA järjestää myös yhden maailman arvostetuimmista oikeustapauskilpailuista, European Moot Court

30

INTER VIVOS 3/2015

Competitionin (EMCC2), joka on kerännyt viiden maanosan 54 eri maasta yli 209 joukkuetta kilpailemaan! Näiden kansainvälisten tapahtumien kaartia täydentää edelleen kaksi kertaa vuodessa järjestettävä, ELSA-maailman mahtipontisin tapahtuma International Council Meeting sekä useat toimihenkilöille suunnatut kokoontumiset ympäri Eurooppaa.

Vaikka ELSA onkin kansainvälinen järjestö, on myös

Helsingillä lusikkansa sopassa! ELSA rakentuu paikallisjärjestöistä, kuten ELSA Helsinki, jotka toimivat tiedekuntien yhteydessä. Paikallisryhmien yläpuolella vaikuttaa edelleen kansallisryhmä, joka meillä on siis ELSA Finland. Kansalliset ryhmät muodostavat kattojärjestö ELSA Internationalin.

ELSA Helsinki järjestää jäsenilleen mitä mielenkiintoisempaa ohjelmaa ympäri lukuvuoden. Alkavana syksynä sinulla on mahdollisuus tutustua monipuolisiin excursiokohteisiin, tulla kuuntelemaan eri alojen kärkinimiä ELSA-iltoihin sekä osallistua moneen muuhun akateemiseen ja sosiaaliseen ohjelmaan. Kuulumalla ELSA Helsinkiin pääset myös käsiksi ainutlaatuiseen Student Trainee Exhange Programiin (STEP).

ELSA välittää ainoana järjestönä kansainvälisiä harjoittelupaikkoja ympäri Eurooppaa. Jos olet aina unelmoinut urasta ulkomailla, on STEP sinua varten!

Syksy starttaa erityisesti fukseille suunnatulla ELSAillalla, Fuksicocktaileilla! Kokkareille on varattu varsin mielenkiintoinen puhuja toivottamaan teidät tervetulleeksi akateemiseen elämään, jonka lisäksi saatte kuulla

ELSA Helsingin syksyn toiminnasta sekä direktori- eli

toimihenkilöhausta lukuvuodelle 2015–2016. Kokkareilla jaetaan myös ELSA-passit, johon pisteitä keräämällä tapahtumista voit profiloitua aidosti kansainväliseksi oikkariksi! Fuksiteema jatkuu edelleen ELSA Helsingin Fuksisitseillä, jossa viihdymme pöytäjuhlien merkeissä aina aamun tunneille asti.

Maailman muuttuessa yhä globaalimmaksi, täytyy

myös oikkarin suunnata katseensa maailmalle. Kansainvälistyminen on tylsää sekä työlästä yksin, mutta onneksi ELSA Helsinki tuo Euroopan oikkaripiirit ulottuvillesi. Sinun tarvitsee vain hypätä mukaan ja nauttia kyydistä aidosti kansainvälisen järjestön matkassa!

Vielä kerran tuhannesti onnea ja tavataan syksyllä! julia utriainen

Jarl-Johan Héde Hallituksen puheenjohtaja 2015-2016

Birgitta Ots

Käy tutustumassa toimintaamme sekä liittymässä jäseneksi osoitteessa www.elsa-helsinki.fi!

Matkapäiväkirja: ICM Cluj-Napoca

S

unnuntaina 19.4.2015 lentokoneen lähtiessä Helsinki-Vantaan lentokentältä puoli seitsemältä aamulla en vielä tiennyt, mitä odottaa tulevalta viikolta. Olin matkalla Cluj-Napocaan, Romaniaan, isoon kansainväliseen opiskelijatapahtumaan. Aavistin, että viikko tulisi olemaan täynnä tiukkaa asiaa ja huikeaa vapaa-ajan ohjelmaa. Odotin myös pääseväni tutustumaan ELSAn jäseniin muualta Euroopasta.

Miksi sitten lähdin viikoksi Romaniaan? Halusin kokea ELSAn upeimman tapahtuman: ICM:n. ICM (lyhenne International Council Meetingistä)on koko ELSA-verkoston yhteinen kokoontuminen, joka järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin.

ICM:ssä jaetaan kokemuksia, opitaan uutta ja tehdään päätöksiä tulevaisuutta varten. Toki oleellista on myös tutustua ulkomaisiin oikeustieteen opiskelijoihin rennon illanvieton merkeissä. Keväisin ICM:ssä valitaan seuraavan kauden International Board. ELSAn kansainvälinen hallitus toimii Brysselissä, josta se ohjaa kansallisryhmien toimintaa ja edustaa ELSAa yhteistyökumppaneille. Tällä kertaa suomalaisilla oli erityistä jännityksen aihetta. Ehdolla oli nimittäin myös Turun oikiksessa opiskeleva Anna Haipola, jonka puheenjohtaja-kampanjaa olimme innolla tukemassa.

Saavuttuamme Romaniaan Cluj-Napocan kentälle meitä oli vastassa tapahtuman järjestämisestä vastaavia paikallisia oikeustieteen opiskelijoita, jotka auttoivat meidät perille hotellille. Päästyämme huoneisiimme olikin pian aika lähteä ensimmäiseen plenaryyn. Plenary (täysistunto) on ELSAn päättävä elin, jossa jokaisella läsnäolevalla kansallisryhmällä on äänioikeus. Plenaryssa äänestetään muutoksista ELSAn sääntöihin ja käydään myös keskustelua koko ELSA-verkostoa kos-

INTER VIVOS 3/2015

31

Claudius Krucker

32

INTER VIVOS 3/2015

Ehdimme matkalla viettää myös turistiaikaa. Olimme saaneet etukäteen valita kaupunkikierroksen ja suolakaivosvierailun väliltä. Itse olin valinnut kaupunkikierroksen. Historiallisen Transilvanian alueen epävirallinen pääkaupunki Cluj-Napoca osoittautui kauniiksi kaupungiksi, jolla oli myös jännittävä historia.

Iltaohjelmasta on vielä mainittava juhlava Gala Ball.

Pääsimme pukeutumaan parhaimpiimme ja nauttimaan illallista hienossa hotellissa. Suomen delegaatio herätti iloista huomiota punssikorvilla.

Viikon huipennus oli kuitenkin lauantai, jolloin valittiin uusi kansainvälinen hallitus. Kansallisryhmien delegaatiot olivat jo haastatelleet ehdokkaita pitkin viikkoa. Lauantaina ehdokkailla oli vielä viimeinen tilaisuus tehdä vaikutus paikalla olleiden yli 30 kansallisryhmän edustajiin. Vaalit venyivät reilusti sunnuntain puolelle, mutta odotus palkittiin: suomalainen Anna Haipola valittiin kansainvälisen hallituksen puheenjohtajaksi! Suomen delegaatio oli riemuissaan tulosten tultua julki. Halauksia ja onnenkyyneliä ei puuttunut.

Vaalien jälkeen kiirehdimmekin jo lentokentälle haikein mielin, mielessä ainoastaan yksi ajatus: koska uudestaan?

Haluaisitko itse kokea saman? Seuraava ICM järjestetään 18.10–24.10.2015 Batumissa, Georgiassa. Seuraa tiedottelua sähköpostilistalla ja ELSA Helsingin fb-ryhmässä, jotta saat tiedon myös muista kiehtovista tapahtumista.

Hanna Oraheimo Vice President for Seminars & Conferences 2015-2016

Elina Sirén

kevista asioista.Tällä kerralla äänestettävänä oli poikkeuksellisen monta muutosehdotusta ELSAn sääntöihin, joten äänestäminen vei paljon aikaa.

Ohjelmaan kuuluivat myös lukuisat workshopit.

Workshopeihin jakauduttiin osa-alueittain, itse osallistuin seminars & conferences –alueen workshopeihin.

Workshopeissa jaettiin kokemuksia ELSAn virkailijana toimimisesta, hyväksi havaittuja käytäntöjä ja innostavia ideoita. Workshopien vetäjinä toimivat IB:n jäsenet, jotka tarjosivat tietoa ELSAn toiminnasta kv-tasolta.

Saimme paljon ideoita siitä, miten ELSAn toimintaa voisi kehittää Suomessa. Workshopien lomassa pääsimme myös maistelemaan national drinkeja.

Vapaa-ajan ohjelmaa oli myös runsaasti. Iltaohjelmaan kuuluivat erilaiset teemabileet, joiden aiheet vaihtelivat supersankareista seitsemään kuolemansyntiin. Viikon kohokohtiin kuului tottakai Vision Contest. Ohjelmanumerossa ELSAn kansallisryhmät pääsevät estradille. Esityksessä tulee tuoda esiin oman kansallisryhmän tunnelmaa ja vakuuttaa kansainvälinen hallitus energisellä otteella. Suomen delegaation esitys sisälsi ainakin jääkiekkoa ja saunomista. Pettymys oli kova, kun emme hienosta esityksestä huolimatta yltäneet palkintosijoille.

Matkan inspiroivinta antia oli nähdä, mitä kaikkea muut ELSAn kansallis- ja paikallisryhmät olivat saaneet aikaan. ELSA Day –kilpailun voittanut paikallisryhmä Romaniasta oli järjestänyt keräyksen lastenkodille ja käynyt lisäksi paikan päällä puhumassa lapsille koulutuksen merkityksestä. Tarkkailijajäseneksi ICM:ssä hyväksytyt ELSA Moldova ja ELSA Russia taas pyrkivät edistämään tietoutta ihmisoikeuksista ja tulevien juristien valmiuksia kehittää kansalaisyhteiskuntaa. Vuoropuhelun edistäminen ja kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen ovat ELSA:n tärkeimpiä tavoitteita. ICM:ssä näiden tavoitteiden edistäminen tuli konkreettiseksi.

Yrityskauppoja ja kilistelyä Tallinnan kattojen yllä

E

telua. Päivittäisen opiskeluosuuden jälkeen meille oli varattu aina myös muuta ohjelmaa. Esimerkiksi torstaina päivämme jatkui opastetulla kierroksella Tallinnan vanhassa kaupungissa. Jatkoimme iltaa paikassa, jossa juomat tarjoiltiin koeputkista. Seminaariin osallistui noin 30 henkilöä, joten muutamassa päivässä oli helppo tutustua kaikkiin osallistujiin. Tallinnaan oli tullut opiskelijoita ympäri Eurooppaa, aina Ranskasta ja Kreikasta asti.

Perjantaina keskityimme kaupan kohteen tarkastamiseen eli due diligenceen ja sen keskeisimpiin tavoitteisiin sekä toteutukseen. Kävimme myös läpi sitä, miten nämä seikat tulisi huomioida kauppasopimuksen laadinnassa. Tämä oli hyvää valmistautumista varsinaiseen simuloituun yrityskauppaneuvotteluun, joka järjestettiin seminaarin päätteeksi. Neuvottelutilana oli yksi Tallinnan hienoimmista toimistoista, josta avautuivat kauniit näkymät koko kaupungin kattojen ylle.

Neuvottelusimulaatiossa oli tärkeintä saada omalle osapuolelle tärkeät asiat kaupan ehdoiksi. Simulaation jälkeen osallistujat saivat palautetta neuvottelun suju-

Rait Tuulas

LSAlaiset saivat taas huhtikuun alussa nauttia oppimisesta kansainvälisessä tunnelmassa eurooppalaisten oikkareiden kanssa. Tällä kertaa ohjelmassa oli tutustumista kansainvälisiin yritysjärjestelyihin Tallinnassa. 8.–11.4. järjestetyn seminaarin tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat kansainvälisten yritysjärjestelyiden maailmaan mahdollisimman mielenkiintoisella ja aktivoivalla tavalla.

Seminaari pidettiin osaksi hotellimme neuvottelutiloissa ja osaksi eräissä Tallinnan hienoimmissa asianajotoimistoissa. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme toisiimme ja meille kerrottiin yritysjärjestelyistä yleisesti. Keskiössä oli kansainvälisten yrityskauppojen rakenne. Luennoitsijat olivat laatineet myös erään fiktiivisen esimerkkitapauksen yrityskaupan suunnittelusta, jota käsittelimme koko seminaarin ajan. Tapaukseen liitettiin joka päivä uusia näkökulmia opittujen asioiden pohjalta.

Seuraavana päivänä käsittelimme aiesopimuksia ja yrityskauppavalvontaa. Teimme niihin liittyen myös erilaisia harjoituksia, kuten aiesopimuksen luonnos-

INTER VIVOS 3/2015

33

misesta ja lasit kuohuvaa syntyneiden kauppojen johdosta. Loppuaika sujui leppoisasti vierailulla Tallinnan kuuluisaan TV-torniin ja vielä yhteen mielenkiintoiseen asianajotoimistoon, jossa kaikki saivat osallistumistodistukset ja lahjapussit. Vaikka meillä oli ohjelmaa joka ilta varsinaisen opiskelun jälkeen, seminaari huipentui vielä juhlalliseen gaalaan kauniissa UngernSternbergin palatsissa.

maniaan, missä ELSAn International Board sai tällä kertaa suomalaisen puheenjohtajan. Seminaari kiteytti hyvin sen, mistä ELSAssa parhaimmillaan on kyse: siitä, että opimme yhdessä työelämän kannalta tärkeitä taitoja, tutustumme muihin eurooppalaisiin oikkareihin, vierailemme uusissa paikoissa ja saamme uusia näkökulmia ja ajatuksia, joiden rajana on parhaimmillaan vain taivas.

Tapahtuma oli hienosti järjestetty. Teemaan sopi myös,

Kiinnostuneille tiedoksi, että ELSA järjestää myös Summer Law Schooleja joka kesä ympäri Eurooppaa.

Nämä ovat viikon kestoisia seminaareja, joissa opiskellaan jotakin tiettyä oikeudenalaa luentojen ja käytännön harjoitusten avulla.

Martin Kraus

että kun kyseessä kerran oli kansainvälisiä yritysjärjestelyitä koskeva seminaari, neuvotteluharjoitukset käytiin aidosti kansainvälisessä ympäristössä kokonaan englanniksi. Parasta ELSAn tapahtumissa on se, että koska tapahtumat on järjestetty opiskelijoiden johdolla, on ohjelmassa yleensä juuri opiskelijoille hyödyllisiä asioita. Seminaarissa oli kiinnitetty huomiota siihen, että osallistujat saivat mahdollisimman paljon käytännön harjoitusta sekä keskustella ja neuvotella omista näkemyksistään pienryhmissä ennen niiden esittämistä kaikille. Myös seminaarissa harjaantuneet neuvottelutaidot ovat sellaisia, joita tuskin kukaan oikkari voi oppia liikaa.

Vaikka Tallinnassa olisikin käynyt monesti aiemmin, oli kiinnostavaa nähdä kaupunkia paikallisten opiskelijoiden näkökulmasta ja kuulla virolaisten oikkareiden arjesta. Yksi hienoimmista asioista ELSAn tapahtumissa on saada perspektiiviä suomalaisen oikkarin elämään ja osaamiseen. Monet seminaariin osallistujat olivat lähdössä myös huhtikuun lopulla pidettyyn ELSAn International Council Meetingiin Ro-

34

INTER VIVOS 3/2015

Saija Sampio ja Jenna Pirtilä

We do not want your best ideas.

We want you to deliver them to our clients instead.

White & Case’s success is based on a deep understanding of our clients’ business and our ability to combine expertise and experience with a personal commitment.

White & Case is a global law firm with 38 offices in 26 countries and an office in Helsinki for more than 20 years. We can deliver high quality service to our clients no matter where in the world our expertise is in demand. This gives us a unique position in Finland.

Learn more about us at whitecase.com/careeropportunitieshelsinki/ whitecase.com INTER VIVOS 3/2015 35 In this advertisement, White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP, a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, companies and entities. HEL0215002

Mikä ihmeen halloped?

hyy

teksti Iris Pitkänen

Oletko miettinyt otsikon kysymystä päässäsi, mutta et ole koskaan kehdannut kysyä sitä ääneen? Tämän jutun luettuasi sinun ei tarvitsekaan.

H

alloped on lyhenne sanoista hallinnon opiskelijaedustaja. Hallopedit istuvat yliopiston ja tiedekunnan päättävissä elimissä tarkoituksenaan tuoda opiskelijan näkökulmaa päätöksentekoon. Hallopedien asema yliopistolla perustuu yliopistolain ns. kolmikantaperiaatteeseen, jonka mukaan yliopiston hallinnossa vaikuttavat kolme yliopistoyhteisön ryhmää: professorit, muu henkilökunta ja opiskelijat. Hallopedeilla on täysin samat muodolliset vaikuttamisen mahdollisuudet kuin muidenkin ryhmien edustajilla.

Yliopistolain mukaan ylioppilaskunta asettaa opiskelijaedustajat yliopistohallinnon lakisääteisiin elimiin, kuten yliopistokollegioon ja tiedekuntaneuvostoon.

Hallintokausi on kaiken kaikkiaan neljän vuoden pituinen, mutta opiskelijaedustajat valitaan aina vain kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yliopistokollegiossa keskustellaan ja päätetään koko yliopiston tasolla merkittävistä asioista. Tiedekuntaneuvostot puolestaan ovat kunkin tiedekunnan ylimpiä päättäviä elimiä.

Muihin tiedekuntakohtaisiin hallintoelimiin, kuten erilaisiin toimikuntiin ja työryhmiin, asetetaan edustajat tiedekuntatasolla. Tiedekunnan jokainen ryhmä valitsee edustajansa keskuudestaan, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että opiskelijajärjestöt asettavat opiskelijaedustajat. Pykälän kohdalla tämä tapahtuu luonnollisesti OVK:n kokouksissa. Tiedekuntahallinnon edustajien kaudet ovat käytännössä toistaiseksi voimassaolevia.

Mutta mitä hallopedina toimiminen oikeasti käytännössä tarkoittaa? Sen tietää paremmin kuin hyvin Py36

INTER VIVOS 3/2015

kälä ry:n vuoden 2014 opintovastaava ja useita vuosia mm. tiedekuntaneuvostossa, yliopistokollegiossa ja erilaisissa tiedekunnan toimikunnissa vaikuttanut Katariina Järvi.

Katariinan kiinnostus halloped-toimintaan heräsi hänen osallistuttuaan phuksivuonna opintovaliokunnan kokoukseen. Siellä hallopedit kertoivat tavalliseen tapaansa kuulumisia yliopistohallinnosta, ja Katariina yllättyi huomatessaan, kuinka paljon opiskelijat todella voivatkaan vaikuttaa tiedekunnan asioihin, eivätkä he istu päättävissä elimissä pelkästään muodon vuoksi.

Tiedekunnan opintoasiaintoimikuntaan valittiin uusia jäseniä ja Katariina innostui hakemaan paikkaa. Hän suosittelee kaikkia halloped-toiminnasta kiinnostuneita vuosikurssista riippumatta tulemaan aivan ensiksi OVK:n kokoukseen, sillä siellä saa todella hyvän kuvan toiminnasta. ”Mitään ei tarvitse oikeastaan tietää etukäteen, vaan riittää, että lähtee vain mukaan.”

Katariinan mukaan hallopedina toimiminen on äärettömän mielenkiintoista ja opettavaista. ”Yliopistoorganisaatio on monimutkainen kokonaisuus. Kaikkea ei välttämättä aina ymmärrä, mutta se pitää vain osata hyväksyä. Kuitenkin väistämättä hallopedina alkaa ymmärtää opintoihin ja yliopiston toimintaan liittyviä asioita paremmin. Oma-aloitteisuus ja kiinnostus ottaa asioista selvää ovatkin yksiä hallopedin tärkeimmistä ominaisuuksista.”

Toki myös neuvottelu- ja argumentointitaidot kehittyvät valtavasti. Katariina myöntää, että professorien kanssa neuvotteleminen on aivan eri asia kuin esimerkiksi muiden opiskelijoiden kanssa keskustelu. ”Välillä

Tomisti, Wikimedia Commons, CC by-sa 3.0

on haastavaa argumentoida sillä tavoin, että sellaisetkin tahot, joiden näkökulma on erilainen kuin meillä opiskelijoilla, ymmärtävät oman pointtisi. Niinpä on aina mietittävä tarkkaan, kenen kanssa keskustelee, jotta osaa nähdä asian myös hänen kannaltaan. Lisäksi täytyy ymmärtää, mitä kannattaa vaatia ehdottomammin ja mistä taas voi tehdä kompromisseja.”

Hallopedina toimimiseen kuuluu siis monipuolinen it-

sensä haastaminen. Omia mielipiteitä oppii sanomaan ääneen, mikä tuo itsevarmuutta. ”Phuksina vielä ei olisi tullut mieleenkään sanoa jostakin professoreille vastaan”, Katariina naurahtaa. ”Ja totta kai on hienoa, kun saa vietyä asioita eteenpäin tai estettyä jonkin meidän opiskelijoiden kannalta epäedullisen asian toteutumisen, joka olisi voinut ilman meitä opiskelijaedustajia mennä päätöksenteossa läpi.”

Katariinan mielestä hallopedien asema oikeustie-

teellisessä tiedekunnassa on kokonaisuudessaan hyvä. ”Saamme olla usein mukana myös varsinaisissa valmisteluprosesseissa, mikä tarkoittaa todellista vaikuttamisen mahdollisuutta.” Tämä ei kuitenkaan Katariinan mukaan ole mikään itsestäänselvyys. ”Opiskelijoiden on syytä pitää asemastaan huolta, jotta meitä kuunneltaisiin päätöksenteossa jatkossakin. Esimerkiksi muissa tiedekunnissa hallopedien vaikutusmahdollisuudet eivät aina ole yhtä hyvällä tolalla.”

Hallopedvaalit järjestetään jälleen ensi syksynä. Jos haluat omalta osaltasi olla tekemässä yliopistosta ja omasta tiedekunnastamme paremman paikan opiskella, on hallopedina toimiminen varmasti sinun juttusi.

Lisätietoja vaaleista antaa Pykälän hallopedvaalivastaavana toimiva tämän jutun kirjoittaja (iris.pitkanen@ helsinki.fi). iv INTER VIVOS 3/2015

37

Opi Auta Vaikuta Kehity Teksti julia parikka ja jutta kaskimäki kuvat Julia Parikka

N

äistä sanoista lähtee Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunnan, kavereiden kesken OAVK:n, toiminta liikkeelle. OAVK tarjoaa opinnoissaan pidemmälle ehtineille oikeustieteen opiskelijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä jo opiskeluaikana ratkomaan arkielämään liittyviä oikeudellisia ongelmia.

Voiko vuokralainen vaatia vuokranantajaansa vaihtamaan asunnon rumat kukkatapetit miellyttävämpiin?

Periikö Pertti P. vaimonsa Anja A.:n mittavan taidekokoelman vaimon siirtyessä tuonpuoleiseen?

Yhteydenotot kattavat elämän oikeudelliset ongelmatilanteet laidasta laitaan, mutta suurin osa käsitellyistä tapauksista koskee perhe- ja jäämistöoikeudellisia kysymyksiä sekä työ- ja vuokrasuhteeseen liittyviä ongelmia. Työskentelykielenä on pääasiassa suomi, mutta asiakaskunnan jatkuvan kansainvälistymisen vuoksi käytetään valiokuntatyöskentelyssä enenevissä määrin myös englantia.

Oikeusapuvaliokunta koostuu noin 40 jäsenestä, jotka päivystävät kuuteen 5-6 hengen ryhmään jakautuneena. Valiokunnan toimintaa valvoo kolmihenkinen valvontaneuvosto, jonka muodostavat Katri Havu,

38

INTER VIVOS 3/2015

John-Henrik Spåre ja Katri Kummoinen. Päivystyksissä annetut oikeudelliset neuvot käydään läpi kolmen viikon välein järjestettävissä valvontaneuvoston istunnoissa.

KATRI HAVU Katri toimii valvontaneuvoston puheenjohtajana ja edustaa valvontaneuvostossa oikeustieteellistä tiedekuntaa. Katri on tutkija ja keskittyy työssään EU-oikeuden ja yksityisoikeuden rajapintoihin.

Millainen on valvontaneuvoston puheenjohtajan rooli?

Puheenjohtaja vastaa opiskelijapuheenjohtajan kanssa valvontaneuvoston istuntojen kulusta. On tärkeää, että sekä tapauksia esittelevät ja kommentoivat opiskelijat että valvontaneuvoston jäsenet saavat näkemyksensä kuuluviin. Tarkoitus on myös, että istunnossa ymmärtää ja oppii uutta – kynnyksen keskustella asioista siellä pitäisi olla matala. Tapauksiin annettuja ja annettavia oikeusohjeita pohditaan ääneen yhdessä melko vapaamuotoisesti.

Mikä on ollut sinulle haastavinta tai yllättävintä valiokunnan toiminnassa?

Valiokunnan toiminnan (positiivinen) haaste on oikeudellisten kysymysten laaja kirjo. Monet tapaukset koskevat esimerkiksi perhe- tai työoikeutta, mikä aiheuttaa omista vakiotehtävistä poikkeavaa aivojumppaa.

Paras yllätys on ollut valiokuntalaisten paneutuminen tapauksiin. Valiokuntaan tulevia asioita hoidetaan sellaisella huolellisuudella, että asianajotoimistot joutuisivat vertailussa häpeämään. Valiokuntalaiset ovat aidosti kiinnostuneita valiokunnan työn laadukkuudesta.

Myös valvontaneuvoston muut jäsenet ovat aktiivisia.

On aina ilo tehdä töitä tällaisella asenteella mukana olevien ihmisten kanssa.

JOHN-HENRIK SPÅRE, ”JUSSI” Jussi on toiminut valvontaneuvoston jäsenenä jo vuodesta 2003. Jussi toimii partnerina asianajotoimisto Peltonen LMR:llä ja on erikoistunut riitojen ratkaisuun.

Kymmenen vuotta ja risat mukana toiminnassa, mitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

Yleisellä tasolla mieleen on jäänyt yhteiskunnan muuttuminen, joka näkyy myös OAVK:n toiminnassa sille esitettävien kysymysten muodossa. Yhteiskunta oikeudellistuu ja eri toimijat pitävät tiukasti oikeuksistaan kiinni – välillä omat velvollisuutensa unohtaen. Yksilötasolla on jäänyt mieleen OAVK:n jäsenten osaaminen, innostus ja innovatiivisuus oikeudellisten kysymysten ratkaisemisessa.

Itselleni valvontaneuvostossa toimiminen on antanut mahdollisuuden jakaa käytännön asianajotoiminnassa kertynyttä kokemusta OAVK:n jäsenille ja näin osaltani tukea tätä maksutonta neuvontapalvelua. Olen myös itse näiden vuosien varrella oppinut paljon muilta valvontaneuvoston jäseniltä ja opiskelijoilta.

Mitä toimiminen valvontaneuvoston jäsenenä vaatii?

Valvontaneuvoston kokoonpano on aikanaan hyvin mietitty. Kolmesta jäsenestä yksi on tiedekunnasta, yksi oikeusministeriöstä ja yksi on asianajaja. Jokaisella jäsenellä on taustansa perusteella omanlaisensa rooli ja yhdessä meillä on varsin laaja kokemus- ja osaamispohja. Asianajajan roolina ja velvollisuutena on tuoda käytännön kokemusta ja näkemystä oikeudellisten kysymysten hahmottamiseen ja ratkaisemiseen.

kista sektoria, ja ammatikseen Katri valmistelee lakeja oikeusministeriön lainvalmisteluosaston yksityisoikeuden yksikössä.

Mieleenpainuvin muisto valvontaneuvoston toiminnasta?

Käsiteltäviin tapauksiin sisältyneet inhimilliset piirteet, monesti hauskat, mutta välillä traagisetkin. Valitettavasti salassapitovelvollisuus estää kertomasta esimerkkejä.

Miksi opiskelijoiden kannattaa sinun mielestäsi lähteä mukaan toimintaan?

Toiminnasta saatava hyvä mieli: voi auttaa toisia samalla, kun itsekin oppii. Juttujen variaatio on laaja kattaen mm. perhe- ja perintöoikeudelliset, kuluttajaoikeudelliset, työoikeudelliset ja opiskelijoiden oikeusturvaan liittyvät tapaukset.

Tässä joukossa viisaus tiivistyy ja kaiken päälle on vielä hauskaakin!

JUTTA KASKIMÄKI ”Oikeusapuvaliokunnan toiminnassa on tekemisen meininkiä!”

Omalta osaltani toiminta päivystäjänä OAVK:ssa lähti tänä keväänä erittäin vauhdikkaasti käyntiin. On hienoa päästä kokemaan näin aidolla tavalla tulevaa ammattia jo opiskeluaikana.

Pidän oikeusapuvaliokunnan tekemisen meiningis-

Miksi kannustaisit opiskelijoita mukaan toimintaan?

OAVK:n toimintaan osallistumisesta on hyötyä valmistumisen jälkeisissä lakimiestehtävissä, ovat ne sitten melkein mitä tahansa. Kyky hahmottaa merkitykselliset oikeudelliset ongelmat annettujen tapahtumatietojen (ja pyydettyjen lisätietojen) perusteella ja löytää niihin käytettävissä olevat ja tehokkaat oikeudelliset toimintavaihtoehdot ovat lakimiehen hyvään ammattitaitoon kuuluvia välttämättömiä ominaisuuksia.

KATRI KUMMONEN Katri on toiminut valvontaneuvoston jäsenenä muutaman vuoden. Katri edustaa valvontaneuvostossa julINTER VIVOS 3/2015

39

tä sekä siitä, että toiminta on asiapitoista. Olen jo opiskeluaikana ehtinyt käydä Pykälän kinkerit useampaan otteeseen läpi, joten on mukava olla mukana Pykälän toiminnassa muullakin tavalla ja tutustua edelleen uusiin ihmisiin vielä opiskelujen loppumetreillä. Se lämmittää vanhemman oikkarin mieltä.

JULIA PARIKKA Toimin vuonna 2015 OAVK:n puheenjohtajana ja hoidan valiokunnan päivittäisen toiminnan pyörittämisen.

Kannustan kaikkia oikkareita mukaan, sillä valiokunnassa toimiminen antaa kokemusta asiakaspalvelutyöskentelystä, ja se kehittää myös oikeudellista ongelmanratkaisukykyä ja ryhmätyötaitoja. Toiminnassa olen tutustunut ihan huipputyyppeihin vielä tässäkin vaiheessa opintoja. OAVK:n toiminnassa on mukana sellaisia kasvoja, joihin ei ole aiemmin tullut törmättyä oman hallitusvuoden eikä ensimmäisten opiskeluvuosien aikana.

Muista valiokunnista poiketen oikeusapuvaliokuntaan ei haeta vaaleilla, vaan toimintaan haetaan mukaan erillisen haun kautta. Haku järjestetään kaksi kertaa vuodessa ja seuraavan kerran syksyn 2015 aikana.

Valiokunnan uusien jäsenten hausta ilmoitetaan aina Pykälä-infossa.

Haluan toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan OAVK:n toimintaan! iv

Tarvitsetko oikeusapua?

Oikeusapuvaliokunta päivystää Pykälän toimistolla lukukausien aikana maanantaisin ja torstaisin klo 17-19.

Oikeustieteilijöitä ei ole suljettu palvelun ulkopuolelle, vaan voit toki olla yhteydessä, jos huomaat olevasi pulassa. Oikeusapuvaliokunta auttaa niin pienissä kuin suurissakin oikeudellisissa ongelmissa.

40

INTER VIVOS 3/2015

OAVK:n yhteystiedot oikeusapu@helsinki.fi (09)2785005 Mannerheimintie 3B (5.krs) 00100 HELSINKI Julia Parikka OAVK:n puheenjohtaja 2015 Julia.parikka@helsinki.fi 040 8290631

Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän.

REUTERS

Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia.

NEW YORK TIMES Harvard Business Review’n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys.

FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta.

KIRJEENVAIHTAJAT

Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin.

Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan.

Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä.

OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN.

Tutustu nyt uudistuneeseen Kauppalehteen osoitteessa kauppalehti.fi INTER VIVOS 3/2015

41

Suomen johtava

lakitietopalvelu käytössäsi yliopiston verkossa Lakikirjastossa käytössäsi ovat asiantuntijakirjoitukset, juridiset lehdet, referee-artikkelit, oikeustapauskommentit ja lyhemmät kirjoitukset.

Edilex sisältää Suomen laajimman ajantasaisen säädöstietokannan erinomaisin linkityksin oikeustapauksiin, esitöihin ja muihin oikeudellisiin aineistoihin sekä Suomen ainoan reaaliaikaisen juridisen uutispalvelun.

www.edilex.fi 42

INTER VIVOS 3/2015

Kirja-arvostelu

Matka venäläisten todellisuuteen teksti Lauri Linna

K

alle Kniivilän teos Putinin väkeä valittiin vuoden parhaaksi tietokirjaksi – eikä suotta. Teos kuvaa taitavasti tavallisten venäläisten ajatuksia maastaan ja sen poliittisesta tilanteesta.

Kirja koostuu Kniivilän ympäri Venäjää tekemistä haastatteluista. Hän haastattelee erilaisia ja eritaustaisia ihmisiä yrittäen saada selville, miten he kokevat maan poliittisen tilanteen ja miksi heistä niin monet kannattavat Putinia.

Avainsana on vakaus. Se on asia, jonka lähes jokainen Kniivilän haastattelema venäläinen mainitsee.

Tällä hetkellä, Ukrainan kriisistä huolimatta, maassa vallitsee järjestys. Toisin oli 90-luvulla Neuvostoliiton sorruttua. Silloin elettiin paikoin luontaistaloudessa.

Palkat saatettiin maksaa tuotteina, esimerkiksi hedelmäsäilykkeinä, koska rahaa ei ollut, tai se oli menettänyt lähes kaiken arvonsa. Usein palkkoja tai eläkkeitä ei maksettu ollenkaan. Rikollisuutta oli paljon. Valtion omaisuutta yksityistettiin kiireellä ja suurin osa siitä päätyi harvojen käsiin kansan köyhtyessä.

tissa.

Toinen Kniivilän haastatteluista esiin nouseva tekijä on poliittinen apatia. Monet haastateltavista kokevat, ettei politiikalla ole mitään väliä. Ei ainakaan niin kauan kuin se ei häiritse omaa tai perheen elämää.

Salaliittoteoriat ovat suosittuja ja poliitikkoja kohtaan ollaan yleisesti kyynisiä. Kaikkien poliitikkojen ajatellaan ajavan lopulta vain omaa etuaan. Lisäksi koetaan, että mikään ei muutu, vaikka äänestäisi jotain toista. Jos joku toinen voittaisi, tilanne vain huononisi.

Putin ei ole täydellinen, mutta hän osaa työnsä ja on ahkera. Muista ei voi olla varma.

Asiat alkoivat mennä paremmin vasta 2000-luvun alussa Putinin tultua valtaan. Osittain tämä on öljyn maailmanmarkkinahinnan kohoamisen ansiota, mutta useat venäläiset pitävät kohonnutta elintasoa Putinin saavutuksena.

Viime vuosina Venäjän orastava demokraattinen kehitys on katkennut. Soraääniä suvaitaan yhä vähemmän ja riippumaton media onkin lähes kokonaan tukahdutettu. Siitä huolimatta – vaikka vaalivilppiä esiintyy eikä mielipidemittauksiin ole luottaminen – suurin osa venäläisistä epäilyksettä kannattaa Putinia. Vaikka häntä ei pidetä täydellisenä, hänen toimintatapansa tunnetaan. Putin edustaa vakautta. Opposition ehdokkaan voittaminen olisi askel tuntemattomaan. Se lisäisi epävarmuutta, joka puolestaan on asia, jota venäläiset karttavat. 90-luvun sekasorto on vielä tuoreessa muis-

Putinin väkeä – Venäjän hiljainen enemmistö Into 2014 240 sivua

Teoksen selviä vahvuuksia on sen tarinallisuus. Kniivilä kertoo elävästi kohtaamistaan ihmisistä ja näkemistään kaupungeista. Siinä sivussa hän kertoo maan historiasta ja siitä, mitä sen nykyisestä kehityksestä tiedetään.

Tarinallisuus on myös teoksen suurin heikkous. Kyse ei ole tutkitusta totuudesta, vaan yksittäisten ihmisten kertomuksista.

INTER VIVOS 3/2015

43

teksti Tiia Takalo

ONNEA VALMISTUMISESTA

OUTI ISO-MARKKU!

T

uore oikeustieteen maisteri Outi Iso-Markku aloitti opintonsa vuonna 2009 ja on pitkän ja monipuolisen pykäläuransa aikana varmasti tullut tutuksi monille pykälisteille. Outi ehtikin opiskeluaikanaan olla mukana lähes kaikessa mahdollisessa: useissa eri toimikunnissa, kaksi vuotta ulkoasianvaliokunnassa sekä hallituksessa opintovastaavana. Lisäksi Outi on tuttu näky myös Spexin lavalta.

Eikä aktiivisuus hiipunut muutaman ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, vaan Outi jatkoi pykäläuraansa muun muassa oikeusapuvaliokunnassa, opintovaliokunnassa ja hallopedinä aina opintojensa loppuun asti.

Miltä nyt tuntuu?

Väsyneeltä näin nelipäiväisten vappurientojen jälkeen! Mutta yleisesti ottaen helpottuneelta ja tyytyväiseltä. Tein viimeisen vuoden aikana gradun lisäksi muun muassa rikoksen, finanssin, prosessin, oikeussosiologian ja oikeustaloustieteen pakolliset aineopinnot, kaksi harjoitussemmaa ja kävin opintojen ohella töissä, joten ehti jo tulla sellainen fiilis, että ”oisko tää nyt tässä”. Valmistumisen jälkeen kävinkin nollaamassa Kaliforniassa ja Havaijilla, ja nyt olo on tosi Zen. Mikä oli mieleenpainuvinta ja mitä jäät kaipaamaan eniten opiskeluajaltasi?

Mulla oli yksinkertaisesti maailman paras opiskeluaika! Kirsikkana kakun päällä erottuu kuitenkin hallitusvuosi 2012 ja sen aikana saamani kahdeksan rakasta ja ainutlaatuista halikaveria. Eniten jään varmasti kaipaamaan Pykäläs44

INTER VIVOS 3/2015

sä vietettyjä aamuyön kreisibailusessioita ja ihmisiä, vaikka onneksi ystävyyssuhteet eivät katkea valmistumiseen (eihän?). Olen kuitenkin niitä ihmisiä, joiden mielestä bileistä kannattaa poistua silloin, kun vielä on hauskaa, ja hauskaa ja ikimuistoista mulla olikin aina vihoviimeistä OVK:n kokousta myöten. Että kiitos vaan kaikille aktiiveille niin kuluneena lukuvuonna järjestetyistä asiatapahtumista kuin juhlatilaisuuksistakin, Pykälä on omakohtaisen kokemukseni mukaan erinomaisissa käsissä!

Minkälainen prosessi gradun tekeminen oli?

Kirjoitin graduni viime kesälomani aikana seitsemässä viikossa. Aiheeni oli rikos-, hallinto- ja valtiosääntöoikeutta oikeussosiologisesta näkökulmasta – ympäristöoikeudellisessa kontekstissa.

Suhtauduin kirjoittamisprosessiin samalla tavalla kuin töissä käymiseen, eli ahersin hirveässä helteessä viitenä päivänä viikossa ”kasista neljään” -mentaliteetilla. Vaikeinta oli gradun jättäminen palautukseen, kun mun luonteenlaadulle olisi ollut tyypillistä jäädä hiomaan yksityiskohtia ikuisuuksiin. Niin, ja myös roomalaisten numeroiden saaminen sisällysluetteloon! Mutta niistäkin selvittiin.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Olen tosi innoissani tulevaisuudesta, mutta koitan panostaa myös nykyhetkeen! Mulle tarjottiin valmistuessani juristin paikkaa unelmaduunissani HPP:n ympäristöoikeustiimissä, jossa pääsen hoitamaan kiinnostavia ja monipuolisia toimeksiantoja yhdessä

ystävieni kanssa. Nyt valmistumisen jälkeen mulla on myös ollut ensimmäisen kerran pitkästä aikaa vapaa-aikaa. Se on ihan tosi jees.

Mitä vinkkejä antaisit nykyisille ja uusille tiedekuntamme opiskelijoille?

Ensinnäkin hirmuisesti onnea phukseille opiskelupaikan johdosta! Nauttikaa opiskeluajastanne ja lähtekää mukaan Pykälän toimintaan, vaikka urheilutoimintaan tai kerhoihin tai Spexiin tai Inter Vivosta tekemään, jos bileiden järkkääminen ei ole teidän juttu.

Te opiskelijat olette Pykälä, tehkää siitä teidän juttu! Rohkeasti myös vanhemmat tieteenharjoittajat messiin, mä ainakin harrastin Pykälässä yhtä ja toista aina valmistumiseen saakka. Ja muistakaa: kaikki tentit pääsee läpi ennen valmistumista! iv

EMÄNNÄLTÄ PYKÄLISTILLE

NISTI–

Parahin pykälisti, ja erityisesti rakas phuksi, valtaisat onnittelut - sinä teit sen! Rankka ja hikinen kirjastokevät on takana ja pääsykoe on nujerrettu: phuksi, tiedäthän mitä se tarkoittaa? Toki, Porthanian kieppuvat pyöröovet ovat nyt auki, mutta ennen kaikkea olet rehkinyt itsellesi pääsylipun Pykälän emäntien notkuviin sitsipöytiin! Phuksi, tule tänne, niin saat äidillisen (ja osin ehkä isällisenkin) halauksen!

Emäntiä huolestuttaa kuitenkin jo, miten käy pienen phuksin ruokahuollon keskellä syksyn muita rientoja: mitä käy, kun sitsipöytään pääsyyn on vielä viikko, mutta phuksin pää on pyörällä onnesta tutustua uusiin ihmisiin ja sydän pakahtumaisillaan kaikesta jännittävästä ja ihmeellisestä? Muistaako hän syödä? Emäntiä pelottaa, että pienokainen tuupertuu ruoan unohdettuaan keskelle Kaisa-kirjaston aulaa tai itkee nälkäisenä muutettuaan omaan kotiinsa asumaan.

Phuksi, lievitä emon huolta ja ota oheinen ohje talteen! Muna on halpa ja helppo ratkaisu pulmaan kuin pulmaan - emännillä on asiasta syvällinen kokemus!

Pääsiäisen jälkeen kaupat täyttyvät halvasta suklaamunasta. Muistathan, ettei sitä kuitenkaan kannata keittää - munasta ei suinkaan tule kova vaan se sulaa käsiin.

Phuksien puolesta, @pykalanemannat

Kova muna Tarvikkeet muna, kattila, vettä Täytä kattila vedellä, aseta se liedelle ja keitä vesi kääntämällä lieden nuppi täysille. Kun vedestä tulee kuplia, se tarkoittaa, että vesi kiehuu. Tällöin voit laittaa munan veteen.

Jos pidät kovasta munasta (kuten kunnon pykälistin kuuluukin), suosittelemme ottamaan munan pois vedestä vasta 12 minuutin kuluttua - 5 minuuttia riittää löysään munaan ja 7 pehmeään!

kehottavat Pykälän emännät koettamaan munavoita.

Muussaa muna kulhossa, sekoita joukkoon voita ja mausta suolalla, ja olet saanut aikaan herkullisen munavoin – toisin sanoen: minä voin!

Versio edistyneille:

Palanpainikkeeksi sopii luonnollisesti erittäin kuiva suomalainen valkoviini.

Mikäli kova muna luonnistuu sinulta ponnisteluitta,

INTER VIVOS 3/2015

45

in english

INTRODUCING CHINESE LEGAL EDUCATION The Legal System in China

Legal Education System

An unfortunate story among law students in China is that they complain they were cheated by the Hong Kong’s TV dramas which gave an impression of eloquent barristers making passionate confrontations in court. They felt that was supercool. So they decided to be lawyers. The sad truth they figured out later was that these courtroom dramas are rare in China because China follows the civil law tradition. Courtroom dramas are part of the common law system found in England and taken up by Hong Kong when it was a colony.

The entry degree is a 4-year bachelor degree in law and then, if you pass the National Judicial exam, you need to find a law firm to become an apprentice lawyer. After one year’s practice, you will qualify as an independent lawyer. Besides the National Judicial Exam, if you are lucky enough to pass another national civil servant exam which is extremely competitive, you may have a chance to have a so-called ”iron bowl” job (a lifelong secure job) in public judicial institutions like the People’s Courts. But many graduates decide not to practice as a full-time lawyer but prefer to work in companies or become an in-house legal specialist instead.

There must be an official version of how China’s current legal system looks. But I will give my informal version as follows.

Today, in China, we have the same ”tripartite” (separation of powers) as in Western countries although it may not exactly operate similarly. China should really be classified as a civil law system. The routes of influence historically were Germany-Japan-Mainland China.

You can also sense some Soviet legal features as China was intimate with the Soviet Union after WWII. And, not surprisingly, a lot of international law regulations started to influence China’s legal system after China’s opening policy at the end of 1970’s following the cultural revolution. Law is always based on culture. Although the traditional Chinese legal system was abandoned a long time ago, its approach to the law and the legal culture remain to some extent. Therefore, the current legal system in China is a mixture.

46

INTER VIVOS 3/2015

Since 2000, the number of graduates who choose to study overseas has been growing. The most popular course is a one year LLM in common law countries although the tuition fees are not cheap. United States is preferred by both students and their parents who will usually take future immigration possibilities into account. Some will try to do a JD and then get admitted to the bar in the US, mostly in New York and California. Sometimes, more than half of the students in a class receive overseas offers in some top law schools in big cities. This phenomenon is becoming even more prevalent.

Going on to do another Master’s degree is a natural consideration if you are not sure what you want to do, or you want to stay and hide in an ivory tower in order not to face the fierce, cruel reality outside of campus.

Besides, students who come from the countryside and

small towns and who want to stay in cities like Shanghai or Beijing, may need a better chip to strengthen their profile for future competition.

A higher degree in China is another option. The tuition fee obviously will be much cheaper than going abroad, but the national entrance examination for postgraduate courses is not easy. A Master’s degree for law graduates usually lasts two years, while students with a non-legal background need three years for a Master’s degree in law.

Two Noticeable Shifts Even the top domestic law firms require English as a compulsory criterion for recruitment. The reason is obvious. China’s international connections are dramatically growing, and international legal services follow this trend.

interests in the coming future. This means it needs international lawyers and officials who are capable, for example, not only helping the WTO negotiations or checking a Latin American country’s investment law but also of understanding the political and security risks for investment, or the possible arrangements for extraditing corrupt officials who have fled overseas or bringing overseas labourers and tourists in an emergency back to China safely and in an orderly manner.

The increase in Chinese law LLM programmes probably reflects the first point. On the other hand, the fact that most former Chinese students chose the business and commercial track in the international law programme in Helsinki and I chose the public international law track probably reflects my second point. But both points point to the possible new paths for Chinese lawyers as well as foreign lawyers.

Tong Xin

First, although China has tried hard to attract foreign investment in the past, Chinese companies are now also trying to go abroad, which means they need legal experience of other countries and have a much stronger desire to understand international law.

Secondly, China is not paying attention solely to business and commercial affairs. It is involved in more and more international affairs beyond economic concerns and will have even more overseas political and social

Wall Hall, www..walkius.net

But some new trends may interest foreign lawyers and law students:

INTER VIVOS 3/2015

47

The Golden Rules

by Phuksit 2014

Onnittelut sisäänpääsystäsi, Phuksi! Nyt kun onnitteluskumpat on kilistelty, on aika suunnata ajatukset kohti tulevaa phuksivuotta ja eritoten syksyä.

Me, Phuksit vuosimallia 2014 päätimme koota teille muutaman kokemuksiin perustuvan hyödyllisen selviytymisneuvon, jotta selviäisitte mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja taktisesti omasta phuksivuodestanne. Enjoy!

1. Phuksisyksysi ohjelmaan kuuluu sivistynyttä yhdessäoloa virvokkeiden kera. Suosittelemme verosuunnittelumatkaa etelänaapuriimme tai ostamaan lippuja Tukkolan asemalle!

2. Punssikahveilla tapaat ensimmäistä kertaa ainejärjestömme hallituksen. Älä istu varoittamatta heidän syliinsä. Tai syö heidän ruokiaan. Jos olet nauttinut asianmukaisesti punssikahvien tunnelmasta, on ehkä parempi, että vastaat vain, kun kysytään.

3. Legendaarisen Kiljavan leirikeskuksen yläkerran makuusalit ovat ainoa paikka, missä voit uinahtaa edes hetkeksi (mikäli siis aiot nukkua koko reissulla). Varaa siis yksi seurueesi jäsen ottamaan osaa juoksukilpailuun, sillä taistelu on armotonta. Ja, niin – asianmukaiset kengät!

4. Älä masennu, jos et ehdi saamaan kurssikirjaa Kaisa-talosta. Näin käy 150 kanssakurssilaisellesikin. Hyödynnä Kaisa-kirjaston lisäksi myös muita, eritoten Pykälän omaa toimistotiloissa sijaitsevaa kirjavalikoimaa!

5. Tenttejä voi uusia – bileitä ei! Älä siis missaa kivoja phuksivuoden tapahtumia kuten ulottuvuus- ja haalaribileitä tai §-viikkoa opiskelujen takia. Ehdit myöhemminkin…

6. Noppapula iskee keväällä. Säästä siis TVT-ajokortin teko toukokuun hellepäiviin. Nämä kolme noppaa piristävät vieläkin enemmän kuin lämmittävä kevätaurinko!

7. Mikäli kanssapykälistin seura alkaa juhlien riennossa kiinnostaa enemmänkin, lause get a room osuu maaliinsa. Vaihtoehtoinanne nimittäin ovat sauna, siivouskomero, tuolivarasto ja vessat. Muistakaa silti, että alaovivuorolaiset näkevät kaikki samaan taksiin eksyvät…

8. Täytä HOPS-kurssiin kuuluvat learn-kyselyt deadlinen mukaisesti. Uhraa ne ratkaisevat 2 min tähän. Just do it. Ellet siis halua vääntää neljän sivun esseetä rouva Haarala-Muhosen väitöskirjasta.

9. Syksyn riennoissa saatat erehtyä saapuneesi tropiikkiin – ei, ne ovat vain Pykälän kerhotilat.

Kuuma lämpötila ja ”pykäläsoija” iskevät varsinkin ruuhkaisissa alkusyksyn kekkereissä, joten älä pue lämpimintä tai pitkähihaisinta vaatettasi. Kannattaa silti yrittää pukea edes jotain.

10. Älä kysy neuvoja vuoden 2014 phukseilta, sillä he eivät itsekään vielä tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä. #opinto-opasuudistus #nevöfoget

48

INTER VIVOS 3/2015

phuksisivut

VÄRITÄ PYKÄLÄN ULKOASIANVASTAAVA

Ethän käyttänyt pääsykokeisiin lukiessa loppuun kaikkia ihania yliviivaustussejasi? Hyvä! Nyt on aika kaivaa esiin kaikki värit pinkistä oranssiin, sillä tehtävänäsi on lisätä (edes) värit ulkoasiainvastaava, int.sek. Julius Viherkentän ylle! Kiinnitä erityistä huomiota hänen Bergenin tuulenvireen tuivertamiin upeisiin kultakutreihin! Voit tietysti värittää ne haluamallasi värillä. Päästä sisäinen taiteilijasi irti!

phuksisivut

INTER VIVOS 3/2015

49

TESTI: MILLAINEN OIKKARI OLEN? #oikisonihmisenparastaaikaa tuottaa Instragramissa lähes 50 osumaa. Tämän toteamuksen allekirjoittaa moni! Pykälä ja muut järjestöt tarjoavat hurjasti tekemistä bileistä kerhoihin ja seminaareihin.

Phuksina kaikki yrittävät värvätä sinua mukaan toimintaansa, ja valinnanvaikeus voi olla suurta.

Tämä leikkimielinen testi auttaa sinua selvittämään, millainen opiskelijatoiminta juuri sinua voisi kiinnostaa!

1) Lukiossa ollessani aikani kului lähinnä… a) COMENIUS –toiminnan, kansainvälisten hankkeiden ja reissujen parissa! Eurooppalainen yhteistyö nuorten kesken on parasta, mitä voi tehdä! Matkustus on minulle mieluisaa, samoin halu vaikuttaa asioihin ja tutustua eurooppalaisiin kanssaopiskelijoihin. b) Lukioni oppilaskunnan aktiivina. Intohimoni on järjestellä ja ideoida eri tapahtumia – toteuttamista unohtamatta. c) Harjoitellessa kesätyötäni, eli musiikkiteatteria varten. Heittäytymiskykyni johdosta olen päässyt ilmaisemaan taiteellista näkemystäni useissa eri tilanteissa! d) Äidinkielen valinnaisten kurssien suorittamiseen. Kirjoittaminen on rakas harrastus, unohtamatta kiinnostusta journalismiin, mielipidevaikuttamiseen sekä itseni toteuttamiseen. e) Aktiiviseen ruotsin opiskeluun! Myös muut pohjoismaiset kielet sujuvat kuin tanssi.

2) Unelmieni viikonloppu olisi ehdottomasti… a) Matka Brysseliin! Eri instituutioiden (EU-toimielimet, EKP, tilintarkastustuomioistuin) tsekkauksen jälkeen olisi vuorossa pikainen katsaus kaupungin ruokakulttuuriin paikallisten opiskelijoiden opastamana. Mikä sen parempaa? b) Järjestää kaksi päivää kestävät teemabileet! Kaikki pukeutumisesta tarjoiluun on yhteensopivaa, ja yllätysohjelmanumero on jo suunnitteilla. Mikä olikaan budjetti? c) Räyskälä! d) Retki hämärälle saunapirtille, jossa pystyn rauhassa tekemään tutkimustani siitä, mitä Pykälän hallituslaiset juonivatkaan selkämme takana… e) Helgen 3) Jos olisin eläin, olisin… a) Lintu b) Muurahainen

50

INTER VIVOS 3/2015

phuksisivut

c) Papukaija

e) Nordjobbaamassa Norjassa. Tai ehkä ystävieni kanssa kellumassa Islannin kuumissa lähteissä?

d) Myyrä e) Kts. elokuvasta Leijonakuningas (1994) kohtaukset, joissa esiintyy Hyeena.

4) Jos en opiskelisi oikiksessa, paikkani olisi ehdottomasti… a) Maastrichtin, Köpiksen tai Pariisin kaltaisessa opiskelijametropolissa. b) Ei väliä! Kunhan saan sykkiä ja järjestellä asioita hyvässä porukassa ja huikealla yhteishengellä. c) TEAK tai Sibis. d) Viestinnän tai journalistiikan parissa.

Eniten A-vastauksia Selvästi ELSAlainen! Haluat karistaa sateisen Suomen taaksesi ja päästä fiilistelemään kansainvälistä tunnelmaa. European Law Student Association on sinun mahdollisuutesi päästä osaksi aidosti kansainvälistä, eurooppalaista oikkariyhteisöä. Halusit sitten osallistua YK:n delegaation, matkata Etelä-Euroopan lämpöön Summer Law Schooleihin tai osallistua ihmisoikeuksien kehittämiseen Legal Research Groupissa, löydät varmasti paikkasi 40 000 muun eurooppalaisen oikkarin joukosta!

Eniten B-vastauksia Olet ilmetty valiokuntalainen! Intohimosi on järjestää tapahtumia hyvällä ryhmähengellä sekä ottaa aidosti vastuuta toiminnan onnistumisesta. Mikäli et pelkää tarttua mopinvarteen ja haluat kantaa kortesi kekoon muiden viihtymisen takaamiseksi, YVK:n tai UAV:n rivistöt kutsuvat! Sponssihaukat kokoontuvat yrityssuhdevaliokunnassa, kun taas opintoihin vaikuttaminen on opintovaliokunnan sydämen asia.

Eniten C-vastauksia Olet tietysti spexari! Sydämesi sykkii musiikkiteatterille sekä yhteiselle tekemiselle ja sinut löytääkin syksyllä

5) Jos olisin drinkki, olisin… a) Salmari b) Virtanen c) Jallu d) Punaviini e) GT 5) Luonteenpiirre, joka kuvaa minua parhaiten, on… a) Avoimuus. b) Aikaansaavuus. c) Omstart. d) Uteliaisuus. e) Some people call me crazy.

pitkästä hovista, Glorian bäkkäriltä tai legendaariselta Räyskälän-reissulta. Olisi paikkasi sitten näyttämöllä, bändissä, laulamassa, maskeeraamassa, puvustamassa, emännöimässä, lavastamassa tai markkinoimassa, Spex-henki ottaa sinut valtaansa ja tiedossa on unohtumaton kokemus!

Eniten D-vastauksia Olet selvästi Inter Vivosin toimittaja! Olet syntynyt kynä kädessäsi ja kamera olallasi. Palat halusta ottaa selvää, mitä todella tapahtuu tiedekuntamme kammioissa, oikeudellisissa maailmassa tai sitsien jatkoilla.

Tahdot olla tekemässä jotain, josta muut puhuvat. Jotain, joka jää historiaan – tai ainakin löytyy arkistoista vielä vuosikymmentenkin jälkeen.

Eniten E-vastauksia Olet ilmetty nordisti, KV-viikojen kiertäjä! Parasta elämässäsi on, kun pääset nauttimaan eri Pohjoismaista kotoisin olevien ystäviesi seurasta ja kokemaan uusia jännittäviä asioita matkoillasi ympäri Pohjolan. Juhliminen ja ystävien seurasta nauttiminen vaativalla aikataululla ei ole sinulle ongelma, vaan unelmaa! Yhdentoista viikon pohjolakierros ei tuota sinulle haasteita, vaan uskomattomia kokemuksia, huikeita ihmissuhteita ja kullanarvoisia muistoja.

phuksisivut

INTER VIVOS 3/2015

51

TOTTA VAI TARUA: PHUKSIKAPTEENIT Jo Montesquieu totesi aikanaan, että valta turmelee. Koska phuksikapteenit ovat suurin auktoriteetti phukseille, lienee paikallaan opettaa hieman kriittistä ajattelua heitä kohtaan. Ohessa on 5 väittämää molemmista phuksikapteeneista, ja tehtävänäsi on erottaa, mikä on totta ja mikä tarua. sonja huttunen

ENNA HAKALA Olen saman päivän aikana hukannut kännykän, kolaroinut ja saanut soiton R-kioskilta, jonne oli palautettu pankkikorttini ja passini, joiden en edes tiennyt olevan kadoksissa.

ilmaantui ulko-ovelle saatuaan hälytyksen perheväkivallasta.

TOTTA

Asiallinen, keski-ikäinen pariskunta on pyytänyt minua yllättäen kolmen kimppaan.

TARUA

Joku on soittanut aamulla poliisin paikalle tarkastamaan kuntoani Pykälän bileiden jatkojen jälkeen jäätyäni bussipysäkille tyhjentämään ylimääräistä taikajuomaa kehostani.

TOTTA

TARUA

Pohjanmaalla tunnetusti painitaan, ja painin poikaystäväni kanssa kerran niin kovaäänisesti, että poliisi

52

INTER VIVOS 3/2015

TOTTA

TOTTA

TARUA

TARUA

Maailmanympärysmatkalla pitelin meksikolaisen poliisin konekivääriä käsissäni, jouduin melkein putkaan ja löin poliisia mahaan.

TOTTA

phuksisivut

TARUA

Sonja huttunen

PETRUS PÖYTÄNIEMI Vietin viime uudenvuoden aaton kavereineni Cheekin (”Jare Henrik Lahest”) kanssa Miamissa tarjoten hänelle juomia. Koko ilta näytettiin live streamina ABCtelevisiokanavalla.

TOTTA

TARUA

Olen kaveriporukalla pyöräillyt ja rullaluistellut alasti hampurilaisravintolaan ja takaisin kuudelta aamulla.

Matkaa kertyi lopulta reilu 10 kilometriä.

TOTTA

TARUA

Olen päässyt yhdelle Pykälän vuosijuhlien jälkeiselle sillikselle ilman frakkia. Silloin tosin minulla ei ollut kaikkia hampaita mukana.

TOTTA

TARUA

Juomien juoma, minttuvesi, tuttavallisemmin MiVe, on johdattanut minut esiintymään sekä lavalle Ruudolfin kanssa että Pikkulaskiaisen esiintymislavalle.

TOTTA

TARUA

Kostean illanvieton päätteeksi loukkasin jalkani ja ihmettelin hieman kipua. Jatkoin kuitenkin juhlintaa epäröimättä vielä kaksi päivää ja vasta neljäntenä matkustin takaisin kotiin. Päivystyksen röntgenissä todettiin jalkapöytäni murtuneen.

TARUA

Oikea vastaus: kaikki väittämät pitävät paikkansa.

TOTTA

phuksisivut

INTER VIVOS 3/2015

53

Verotuksen uutuudet Sari Hakapää, Hanna Huhtala, Andreas Johansson, Matti Lindholm, Joonas Paavolainen

Kansainvälinen arvonlisäverotus Kirja neuvoo havainnollisesti ja esimerkkien avulla, kuinka kansainväliseen arvonlisäverotukseen liittyvät asiat hoidetaan oikein.

Teoksessa avataan kansainvälisen arvonlisäverotuksen perusperiaatteet ja käsitellään mm. kiinteän toimipaikan syntyyn liittyvää problematiikkaa ja sen vaikutuksia. Niin tavaroiden kuin palveluidenkin kauppaan liittyvät arvonlisäverotustilanteet käydään läpi yksityiskohtaisesti esimerkkien avulla.

Jäsenetuhinta 58 € Normaalihinta 69 € (+alv 10 %)

9/2015 n. 400 sivua

Jäsenetuhinta 62 € Normaalihinta 75 € (+alv 10 %)

6/2015 n. 400 sivua

Wikström, Ossa, Urpilainen

Kalle Määttä

Vero-oikeuden yleiset opit

Arvonlisäverolain tulkintaongelmat

Kirjassa tarkastellaan verotuksen yleisiä oppeja. Käsitellyiksi tulevat verotuksen tavoitteet ja veropolitiikka, alan peruskäsitteet, lainsäädännön taustalla vaikuttavat periaatteet sekä niin tulokuin kulutusverotuksenkin pääkohdat.

Kirjassa perehdytään ja avataan arvonlisäverotuksen tulkinnanvaraisuuksia ja ongelmatilanteita. Tulkintaongelmia käsitellään käytännönläheisesti, mutta samalla tarjoten argumentteja myös uusien ja uudenlaisten tulkintaongelmien ratkaisuun.

ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi

Jäsenetuhinta 75 € Normaalihinta 89 € (+alv 10 %)

6/2015 n. 400 sivua

KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00



SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi

www.kauppakamarikauppa.fi

språkbad

Kära gulnäbb, Att du läser denna tidning betyder att du satt på biblioteket hela våren, läste samma böcker om och om igen, dag ut och dag in och tog upp våra läsplatser på Kajsabiblioteket. Det betyder troligen att du satt och målade alla sidorna i dina böcker med överstrykningspennor och tapetserade dem med små anteckningar i alla regnbågens färger. Du hade post-it-lappar med definitioner över hela din lägenhet och vaknade kallsvettig hela våren efter drömmar om att glömma hur Lag om rättshandlingar på förmögenhetsrättens område egentligen förkortades. Du missade allt som kan kallas socialt liv under flera månaders tid.

Men du gjorde det. Du fixade det! Du kommer aldrig att glömma din historia om hur Brevet med stort B damp ner på tamburmattan, om var du var och vad som hände den dagen du fick veta att du kommit in till juridiska fakulteten.

Det är värt alla timmar i biblioteket att få det där brevet i din hand. Och vad kommer till socialt liv: ditt livs höst är på kommande.

Ett litet tips från en snart fjärde årets studerande: missa inget. Var med på allt, häng på, stanna sent, stig upp tidigt, säg ja till alla förslag och galna idéer. Åk med på resor och gulisprogram, gå på sitser, spex, fester, efterfester, förfester, mellanfester, byråmingel och tutorträffar. Åk på int.vecka som borttappad gulis, gå med i utskott och i tidningsredaktionen eller bli värdinna. Kom till Codex (!) och säg hej, vi är snälla om du dyker upp utan slips. Tentrundor kommer senare och föreläsningsserier ordnas allt som oftast även följande år.

Som en liten parentes på slutet kan ju konstateras att det är något fantastiskt du får börja studera. Låt inte tegelstenar till böcker och mindre inspirerande föreläsningar ta ner dig på jorden igen. Håll kvar den iver, beslutsamhet, övermod och tilltro till dig själv hela studierna igenom som fått dig igenom inträdesprovsvåren och resulterat i ett lyckat inträdesprov. Låt inte dig själv glömma varför du sökt in till juridiska fakulteten. Efter alla fantastiska fester, gemenskap med studiekompisar, upplevelser och erfarenheter och framför allt möjligheter av alla de slag, väntar en titel som heter duga: juris magister.

gulnäbb = phuksi överstrykningspenna = yliviivauskynä regnbåge = sateenkaari Brevet = Kirje int. vecka = kv-viikko utskott = valiokunta tegelsten = tiiliskivi övermod = ylimielisyys Codex = <3

En gång gulis, alltid gulis!

Största möjliga lyckönskningar, Kata chefredaktör i Codex styrelse 2015 INTER VIVOS 3/2015

55

PERHONEN

L

ämpenevät ilmat, juhlia juhlien perään, taakse jäävät tenttihuolet... Kevät ei totisesti ole ollut pettymys! Perhonen on hykerrellyt tyytyväisyyttään seuratessaan pykälistien vankkumattoman vahvaa suorittamista läpi kevään tiukimpien rupeamien.

V

uosijuhlaviikonloppu keräsi yhteen ennätyssuuren määrän pykälistejä valmiina juhlistamaan pyöreitä täyttävää Pykälää.

Puitteet pirskeille eivät olisi voineet olla hulppeammat, ja juhlakansa suorastaan kihisi jännityksestä Finlandia-talolla. Samoin teki Perhonen, joka tuntosarvet viritettyinä valmistautui vuoden suurimpaan spektaakkeliin. Varsin kunnioitettavasti juhlavieraat jaksoivat pikkutunneille ja osa aivan aamuun saakka Finlandiatalon vaihduttua Wanhaksi ja suunnan näyttäessä sen jälkeen vielä Pykälään.

Onneksi Pykälän saunatilat tarjosivat kaikista väsyneimmille juhlijoille oivan lepopaikan. Perhonen pani myös merkille kahden viime vuoden vuosijuhlaviikonlopusta vastanneen neitokaisen ottaneen tällä kertaa revanssina ilon irti oikein kunnolla panostaessaan nimenomaan viihtymisensä laatuun, toisen vuosijuhlissa ja toisen silliksellä. ”Loppu hyvin, kaikki hyvin” toteutui jälleen, ja tiettävästi kumpainenkaan neito ei jäänyt vaille miehekästä huolenpitoa.

K

einot §-viikon lopun lähestymisestä aiheutuvan surun lievittämiseen näytti silliksellä löytäneen yksi jos toinenkin. Perhonen bongasi eräänkin Nummelan sankarin suloistakin suloisemman phuksitytön kanssa.

Niin ikään muuan vaalea kaunotar Turun suunnalta osoitti toiminnallaan Pykälän poikia kohtaan, että ruoho taitaa tosiaankin silloin tällöin olla vihreämpää aidan toisella puolen.

Jatkoille suunnattiin jälleen mitä useampiin suuntiin, ja eftereftereftereftereftersillistä juhlittiin vielä muutamankin päivän päästä Hesarinkadun approssa!

Sangen mielissään Perhonen ihaili pykälistien osoittamaa kisakuntoa, jossa ei hiipumisen merkkejä näyttänyt.

Todistettavasti myös vanhat jaksoivat, sillä tiettävästi eräskin varttuneempi komppania oli päättänyt yhden illan olevan aivan liian vähän ja lähtevän taistoon vielä seuraavanakin päivänä! Ja ei Perhonen lainkaan tätä ihmettele, huhujen mukaan kyseessä kun oli siinä määrin antoisa appro, että mukaan tarttui eräiltäkin fukseilta jotain hataria muistikuvia konkreettisempaa.

56

INTER VIVOS 3/2015

K

auaa ei tarvinnut pykälistien odotella seuraavaa juhlaputkea vappuviikon ollessa aivan kulman takana. Ensi töiksi vastaanotettiinkin Turun toverit sitsaamaan lähestulkoon pahamaineisiksi muodostuneille Lex-sitseille.

Ilta ei ollut tälläkään kertaa pettymys, joskaan häveliäät emännät eivät juhlakansan harmiksi suostuneet tiedusteluista huolimatta paljastamaan, kuka heistä porukan ainut varattu olikaan! Sinkkuseuraa täytyikin lähteä hankkimaan muualta, ja lexiläisten lähdettyä bussilla kohti kotia näytti pykälistien ilta olevan vasta aluillaan – sen verran rankoiksi jatkot osoittautuivat.

Tämä ei tosin estänyt seuraavan päivän ratikka-ajelulle lähteneitä, ja jaksoivatpa jotkut vielä keskiviikkona Suomen Turkuunkin matkustaa mölkkymestaruudesta kisaamaan. Palkintoja ei tuossa lajissa herunut Pykälän pelureille, mutta tiettävästi se ei reissusta tehnyt lainkaan vähemmän voitokasta.

Sateisesta säästä huolimatta yksi jos toinenkin pykälisti matkasi kotia kohti vasta seuraavan aamuna löydettyään seuraa turkulaisista.

S

en sijaan Turun kutsuttua pian uudelleen Aurajoen jokilaivoille pykälistit eivät aivan näin joutilaina voineet naapurikuntaan jäädä. Ties mitä olisi voinut käydä, pykälistit kun sangen määrätietoisin ottein illan mittaan haalari haalarilta poistivat kiusallisia haalarimerkkejä lexiläisten vermeistä.

E

nnen tuota toukokuun alun Turun reissua vietettiin kuitenkin vappua, jonka aatto aukeni aurinkoisena ja tunnelma oli katossa viininpunaisten haalarien täyttäessä Pykälän Wappubooleilla.

Tarjoilut olivat runsaat, joskaan Vuoden Phuxiksi kruunatulle komistukselle ne eivät näyttäneet riittävän.

Hieman huolissaan Perhonen seuraili, kuinka tuo nuorukainen osallistui virolaisen väkijuomapullon tyhjennykseen, eikä häntä toviin enää näkynyt.

Muille boolit näyttivät kuitenkin takaavan tuttuun tapaan nousut, joiden voimin kelpasi suunnata kukin minnekin ennen jatkobileitä.

Kaikkien huomio ei suinkaan näyttänyt kuitenkaan olleen illan pääesiintyjässä. Erityisesti Perhosen huomion kiinnitti erään Ulkoasiainvaliokuntaa luotsaavan parivaljakon läheisyys... Kerta ei suinkaan liennyt ensimmäinen eikä viimeinen, sillä tiettävästä tämä kaksikko on vapaa-ajallaankin bongattu yhdessä. Perhosen mieltä tällainen lämmittää kovasti <3

Pykälistit jaksoivat pistää jalalla koreasti Elastisen tahtiin ilman väsymyksen merkkiäkään ja Ilo jatkui aivan pilkkuun saakka, monella sen jälkeenkin. Erityisesti mielissään Perhonen pani merkille, kuinka jälleen täysissä voimissaan esiintynyt phuxi poistui paikalta erään pohjoisen vaaleaverikön kanssa. Liekö tässä jälleen yksi spex-pariskunta?

Pykälä-laaksossa ei Perhonen seuraavana päivänä poikaa sitten enää nähnytkään. Sen sijaan tunnelmaa tuolla vappupäivän perinteisellä kokoontumisella ylläpiti muuan aikaisempi Vuoden phuxi pöllyävän vappuperinteensä keinoin.

Päivä vaihtui illaksi ja moni suuntasi vielä kohti suosituksi jatkopaikaksi osoittautunutta karaokebaaria.

Laulujen raikuessa Perhonen pisti merkille, kuinka eräs toinenkin Spexissä vaikuttanut pariskunta piti tiiviisti yhtä baarin ulkopuolella. Siitä, minne tuon teekkarilakkipäisen pojan ja haalarinsa nähtävästi jo siviilivaatteisiin vaihtaneen tytön matka tuosta jatkui, ei Perhosella valitettavasti ole tietoa.

Perhonen hykertelee tyytyväisenä siitä, kuinka paljon rakkautta ja riemua keväällä on riittänyt! Kevätkauden päättäjäisten ja pääsykoebileiden siivittämänä Perhonen liitelee kesää ja sen kommelluksia kohti. Malttamattomana odottaen, millaisia uusia mehukkaita juoruja pian jälleen saapuvat uudet phuksit tuovatkaan tullessaan...

Perhonen toivottaa kaikille oikein kuumaa kesää!

Rakkaudella, Perhonen

INTER VIVOS 3/2015

57

Heikin palsta Epäpyöreät vuodet Terve Heikki, miksi Helsingin yliopiston 375. syntymäpäivää juhlitaan niin näyttävin menoin? Kyseessähän on mitä parittomin numeroyhdistelmä. Ja tarkalleen ottaenhan HY:n syntymäpäivä lasketaan Turun akatemian perustamisesta! #ilonpilaaja Hei #ilonpilaaja, sen vuoksi varmaan juhlittiin, että on kiva kun on biletyksen aiheita. Sitä paitsi, 375. syntymäpäivä osuu sattumalta juuri kohtaan 3/4 vuosisataa, eikö totta?

Hyvä syy sekin. Parittomuus tai parillisuus on selvästi toissijaista tässä. Helsingin yliopisto on taas periaatteessa sama yliopisto kuin Turun akatemia, mutta senhän tietysti tiesitkin.

Mielenkiintoisia oikeudenaloja Hei Heikki, näin ensimmäisen vuoden opiskelijalle on vielä hieman epäselvää, millaisia kaikkia oikeudenaloja sitä oikein löytyy, ja mihin niistä kannattaisi tutustua paremmin.

Kysyisinkin, onko joitain sellaisia oikeudenaloja, joita esimerkiksi pidetään liian vähäisessä arvossa tai huomiossa siihen nähden, kuinka mielenkiintoisia niihin tutustuminen tai niiden avulla aukeavat työpaikat ovat?

Etsiskelijä Hyvä Etsiskelijä, lahjomaton objektiviteettini ja puolueettomuuteni estää minua mainostamasta mitään oikeudenalaa (paitsi oikeushistoriaa, tuota oppineisuuden kruunua).

Opiskeluaikana, etenkään ensimmäisenä vuotena, on tarpeetonta ajatella vielä niin maallisia asioita kuin

opintojen jälkeen avautuvia työmarkkinoita. Sen sijaan mielenkiinnon mukaan kannattaa kyllä suunnata pyrintöjään. Ala kuin ala, oikeustieteen kansainvälisiin aspekteihin kannattaa paneutua. Niitä löytyy niin siviili-kuin rikosoikeudessa, samoin kuin finanssi- ja prosessioikeudesta – mistä vaan.

Kysymys inspehtorille inspehtoriudesta Moi Heikki, Itsestään selvä kysymys, joka ei kaikille kuitenkaan tunnu olevan selvä: miksi Pykälällä on inspehtori, ja mitä inspehtori oikeastaan tekee? Ex Officio Moi vaan Ex officio, erinomaisen laadukas kysymys! Inspehtori-instituutio kehitettiin aikanaan 1600-luvulla valvomaan ylioppilaiden toimintaa osakunnissa. Eritoten tietysti ja syystäkin näiden hulvatonta vapaa-ajanviettoa, juopottelua ja sen sellaista. Inspehtorit omaksuttiin sittemmin myös tiedekuntajärjestöihin, kun niitä hyvin paljon myöhemmin alettiin perustaa. Pykälä on tällaisista järjestöistä esimerkki.

Nykyään opiskelijoiden toiminnan moraalinen arviointi ja kyttääminen on jäänyt onneksi inspehtorin toimenkuvassa sivurooliin – tai oikeastaan kuihtunut olemattomiin. Sen sijaan inspehtori jakaa palkinnot vuosijuhlassa, juontaa Studia Juridican, kutsuu Pykälän hallituksen kotiinsa syömään - ja kutsuttaa itsensä hallituksen syötettäväksi Pykälään. Hienoja tilaisuuksia kaikki tyynni. Kiirettä siis pitää. Lisäksi inspehtori toimii yhdyslinkkinä Pykälän ja tiedekunnan välillä, mikä ei ole ihan tarpeeton rooli sekään. Ja tietysti inspehtorilla on ilo pitää tätä palstaa! Inspehtorin tehtävä on kaiken kaikkiaan suuri kunnia haltijalleen, ja ainakin itse olen siitä hyvin ylpeä.

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin suuriin ja pieniin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi Heikille: intervivos@pykala.fi tai Pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

58

INTER VIVOS 3/2015

Opportunities for law students Follow us on LinkedIn

We drive talent and offer a one-of-a-kind learning experience We have a unique geographical coverage and focus.

With a Nordic footprint and a strong foothold in Russia, we work closely together as one firm, across borders, business areas and support functions. We share and capitalise on the best ideas and practices generated by teams and team members, regardless of location, combining a strong first-mover attitude with a century of solid experience. We have both an extensive capacity to offer inspiring career opportunities and the flexibility to actively involve everyone in their own professional career profile planning.

We have an outstanding portfolio of highly esteemed and demanding clients. We handle the most challenging and exciting assignments, both locally and cross-border, and actively take part in the reshaping of companies and industries. With us, you get deep insight into the key factors behind successful

transactions and exceptionally proficient handling of complex disputes. Our most experienced lawyers guide our younger team members in close cooperation as part of project teams. You will learn from the best.

Now is your opportunity to kick-start your career and experience what it is like to work at a premier Nordic law firm. We offer both part-time positions to accommodate your studies and exams as well as a full-time Associate Trainee programme. In addition, we offer opportunities for students writing their Masterâ&#x20AC;&#x2122;s thesis. > > > >

Office Support KM Trainee Associate Trainee Thesis Trainee

For further information please visit us at www.hannessnellman.com/careers/join-us

Law school teaches you theory.

Now see it in action.

We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, â&#x20AC;&#x2DC;maybe is not an answerâ&#x20AC;&#x2122;. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.