Inter Vivos I/20

INTER VIVOS

1/2020

Pykälä ry:n jäsenlehti

IV_1_20.indd 1

14.3.2020 12:21:14

INTER VIVOS 1/2020 3 PÄÄKIRJOITUS 4

BONUS PATER FAMILIAS

5

HALLITUKSEN PALSTA

6

EXPERTO CREDITE

8

HAASTATTELU: PILVI ALOPAEUS, LEGAL DESIGN SUMMIT

12

HALLITUKSEN 2020 ESITTELY

15

TOTILLA TAVATAAN

16

VUOSIJUHLAT PÄHKINÄNKUORESSA

18

SAAMELAISTEN VIERAAN

20

PYKÄLISTIN PIKAOPAS HAALARIMERKKIEN OMPELUUN

21

HELPIN PALSTA

22

PÄIVIN PALSTA

ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

OSOITTEENMUUTOKSET

Valtteri Heikkilä valtteri.heikkila@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Lotta Majewski lotta.majewski@gmail.com KANNEN KUVA

Adobe Stock

2

IV_1_20.indd 2

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:14

PÄÄKIRJOITUS:

UUSI VUOSI Aloittaessani tehtäväni jäsenyhdistyksemme lehden päätoimittajana pohdin, mikä on lehden nykyinen tarkoitus ja kuinka voisin parantaa lehteämme. Mielestäni Inter Vivoksen tulee toimia mahdollisuutena pykälisteille kirjoittaa oikeastaan mistä vain jollain tavalla Pykälään tai oikiksessa opiskeluun liittyvästä.

Itse opiskelen oikeustiedettä vasta toista vuotta, joten en omaa henkilökohtaista kokemusta aikaisempien vuosien lehdistä, vaikka olenkin niitä jonkin verran selaillut. Kuitenkin jo tämän näkemäni perusteella lehti on hyvä ja sillä on paljon potentiaalia. Erilaisten juttujen ja artikkelien mahdollisuudethan rajoittuvat, vain kirjoittajien mielikuvitukseen

Tätä pyyntöä esittäessäni haluaisin erityisesti kiittää kaikkia, jotka ovat tähänkin lehteen kirjoittaneet, ja myös niitä, jotka tulevat kirjoittamiin seuraaviin Inter Vivoksiin.

Opiskelijalehden vahvuus on juurikin opiskelijoiden ideat ja kirjoitukset. Inter Vivos on sen näköinen, kuin sen kirjoittajat haluavat.

Valtteri Päätoimittaja LOTTA MAJEWSKI

Uusien kirjoittajien löytyminen ei kuitenkaan ole aivan ongelmatonta. Olen pohtinut mistä tämä johtuu. Oikkareillahan on tunnetusti koko ajan kaikenlaista tekemistä. Osa on opintojen aikana töissä, jotkut tekevät toista tutkintoa ja joillakin on jopa harrastuksia. Kiire ja ajan puute voi siis hyvinkin olla syy, ettei lehteen pystytä kirjoittamaan. Itsellänikin on välillä vaikeuksia aikatauluttaa opintojen lisäksi kaikki erilaiset käynnissä olevat projektit.

osaa toimitukseen. Kirjoittaminenhan on lopulta oikeastaan aika hauskaa. Samalla se toimii mukavana irtautumisena pykälien pänttäämisestä, mitä jokainen varmasti tekee jo aivan tarpeeksi.

Toki tämä on vain oma veikkaukseni.

Mahdollisia syitä on toki paljon enemmän, eivätkä ne varmaankaan ole sellaisia, joihin voisi vaikuttaa. Toivon kuitenkin, että pystyn tämän päätoimittajakauden aikana saamaan useamman pykälistin kiinnostumaan Inter Vivokseen kirjoittamisesta. Tämän vuoksi toivonkin, että kaikki halukkaat ottaisivat

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 3

3

14.3.2020 12:21:15

BONUS PATER FAMILIAS:

ENNEN OLI KUNNOLLISTA? Vuonna 2020 juhlimme 85-vuotiasta Pykälää.

Vaikka emme tasavuosia juhlikaan, on silti aina syytä muistaa ja juhlistaa kunnioitettavaan ikään ehtinyttä rakasta tiedekuntajärjestöämme.

Menneisyyttä muistellessa on aina hyvä hetki myös reflektoida nykyisyyttä ja pohtia tulevaa.

Edustan itse hallituksessa vanhempana opiskelijana pitkää Pykälä-kokemusta mutta en silti ole uudistuksia vastustava vihainen vanha jäärä. Kaikessa toiminnassa hallituksemme on ottanut ohjenuoraksi omien käytänteidemme kriittisen arvioimisen, emmekä ikinä hyväksi syyksi ”näin tehtiin ennenkin”.

Usein itseni kaltaisilta hieman vanhemmilta pykälisteiltä saattaa kuulla puolihumoristisia huudahduksia ”Ennen oli kunnollista!”

Huudahdusten vitsikkyydestä huolimatta ne kuitenkin kuvastavat varsin hyvin meihin ihmisiin niin kovin helposti juurtuvaa muutosvastarintaa. Siksi olisikin usein niin helppoa vain seurata aiemmin tallattua polkua ja tehdä asiat niin kuin ennenkin. Ympäröivä maailmamme on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa ja opiskelijakulttuuri muuttuu sen mukana tavalla tai toisella. Muutos on usein hidasta mutta se voi olla myös suunniteltua.

Mielestäni on parempi aktiivisesti pohtia yhdistyksemme suuntaa, kuin vain ajopuuna ajelehtia muutosten virrassa.

Samaan hengenvetoon totean kuitenkin myös, että kaikkien asioiden muuttaminen, kehittäminen, uudistaminen tai lopettaminen tulee perustua todelliseen ja avoimeen hyötyjen ja haittojen pohdintaan. Maailman muuttuessa on myös Pykälän muututtava mutta samalla on myös vaalittava perinteitä, jotka osaltaan luovat 85-vuotiaan Pykälän ainutlaatuisen identiteetin.

ole mustavalkoisesta asiasta, jossa joko puolustetaan perinteitä hamaan loppuun asti tai heitetään kaikki vanha pois uudistumisen nimissä. Todellisuudessa opiskelijayhteisön muisti on hämmästyttävän lyhyt ja monet meidän kiveenhakattuina perinteinä pitämämme asiat ovat varsin tuoreen kehityksen tuotteita. Isot ja tärkeätkin perinteet ovat aivan luonnostaan aikojen saatossa kehittyneet sellaisiksi kuin ne parhaillaan ovat. Olisi kuitenkin mielestäni virhe ajatella, että jostain syystä juuri meidän aikanamme kehitys olisi tullut valmiiksi.

Ennen ei ollut sen kunnollisempaa, ennen oli vain erilaista. Vaikka juhlavuotta vietämmekin, on turha jäädä elämään menneisyydessä.

Meidän tulee vanhoja muistellessa myös kääntää katse tulevaisuuteen ja olla rakentamassa yhdessä Pykälän seuraavaa 85 vuotta ja pohtia miten nykyiset perinteemme kehittyvät sekä millaisia uusia perinteitä luomme tulevien pykälistipolvien puolustettaviksi. Kannustankin kaikkia kyseenalaistamaan vakiintuneita käytänteitä, kunhan se tehdään perustellusti ja kehittävän kritiikin keinoin. Kuitenkin ennen kaikkea toivon jokaisen pykälistin suhtautuvan kaikkiin kehitysideoihin avoimin mielin ja kuuntelevan argumentit puolesta ja vastaan ennen oman mielipiteen muodostusta. Tällä tavoin voimme yhdessä olla kehittämässä Pykälän toimintaa parhaaseen mahdolliseen suuntaan!

Valtteri Isola Hallituksen puhenjohtaja

Myönnettäköön, että olen edellä pyöritellyt latteuksia sekä perinteiden tärkeydestä että muutoksen vääjäämättömyydestä ilman varsinaista kannanottoa perinteiden tai uudistamisen puolesta. Kysymys ei kuitenkaan 4

IV_1_20.indd 4

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:15

HALLITUKSEN PALSTA:

"ÄLÄ OO TOMMONEN" Viime syksynä nousi pienimuotoinen kohu Tampereen lääkiksen bileistä ja alkoholinkäyttökulttuurista. Oli jutun taustasta tai tavasta tuoda se julkisuuteen mitä mieltä tahansa, HS:n aiheesta kirjoittamassa jutussa nimettömänä kommentoinut opiskelija tiivisti opiskelijabileiden alkoholinkäytön mielestäni hyvin ”Opintojen alussa on muutenkin ympärillä uusia ihmisiä, jännittää ja pelkää, tutustuuko ja löytääkö kavereita. Sitten siihen tulee vielä lisäksi tällaisia paineita alkoholin käytöstä. Siinä huolestuu myös kavereiden terveydestä.”

Jokainen tekee päätöksen omasta alkoholinkäytöstään itse, ja sekä päätös juoda että olla juomatta on täysin yhtä hyväksyttävä. Viihdyn Pykälän lukuisissa tapahtumissa mainiosti ja otan niiden yhteydessä usein itsekin lonkeron tai kaksi.

Tilanne ei kuitenkaan ole välttämättä kaikille sama. Haluaisinkin kiinnittää huomiosi siihen, kuinka usein olet kuullut jossain Pykälän tapahtumassa lauseen ”Mikset dokaa? / Älä oo tommonen / No ota nyt se shotti älä oo nössö”? Itse voin sanoa kuulleeni tämän liian usein ja silloin yleensä monta kertaa illassa. Tällaisen tilanteen näkemisestä tai kokemisesta tulee välittömästi mieleen yläaste/lukioaikojen ensimmäiset alkoholikokeilut ja vaarallisen holtiton pakolla ryyppääminen, koska se on niin ”cool”. Voisi luulla, että yliopistoon päästessä nämä ajat olisivat jo kaukana takana.

Kaikilla meillä on rajamme, joita muiden pitää osata kunnioittaa. Alkoholin kanssa läträämiseen painostaminen on paitsi väärin

myös lapsellista, enkä todella haluaisi, että tätä ilmiötä joutuisi todistamaan Pykälän tapahtumissa. Yritän nyt tiivistää tämän yksinkertaisesti: Et tiedä miksi joku toinen haluaa viettää illan holittomana. Syy tähän päätökseen ei myöskään kuulu sinulle, eikä kenenkään tulisi joutua perustelemaan tätä päätöstä sen enempää, kuin päätöstä käyttää alkoholia.

En todellakaan ole syytön tai valmis heittämään ensimmäistä kiveä tässäkään asiassa, sillä voin rehellisesti sanoa toimineeni joskus itsekin näin. Pyrin kuitenkin siihen, etten enää toimisi näin ja esitänkin nyt toiveen siitä, ettet myöskään sinä toimisi kuvailemallani tavalla. En halua tuomita ketään menneistä teoista, sillä kukaan meistä ei ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä.

Haluan sen sijaan kannustaa toimimaan tulevaisuudessa eri tavalla. En myöskään usko, että kukaan toimii muita kohtaan ikävästi ilkeyttään, vaan pikemminkin ensisijaisesti ajattelemattomuuttaan. En oikeastaan pyydä muuta, kuin tavallista pelisilmän käyttöä. On eri asia heittää parhaalle kaverille Whatsapissa vitsi siitä, että hän on nössö, koska ei tänään jaksa lähteä bileisiin, kuin painostaa itselleen puolituttua ja mahdollisesti uutta opiskelijaa holtittomaan alkoholinkäyttöön hänelle uudessa ja tuntemattomassa ympäristössä.

Ei tarkoittaa ei. Pidetään se mielessä.

Tuomas Aho Sihteeri

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 5

5

14.3.2020 12:21:16

EXPERTO CREDITE:

ARVOSANAPAINEET Uusi vuosikymmen on startattu vauhdikkaasti ja edessä onkin jännittävä kevät opintoedunvalvonnan parissa! Tällä hetkellä keskustelua herättävät muun muassa siirtymäajan päättyminen kesällä vanhojen tutkintovaatimusten mukaisesti opintojaan suorittaville, todistusvalinnan konkretisoituminen sekä tutkintomäärät.

Yksi viime aikoina selvästi esiin noussut teema on opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen. Opiskelijoiden stressi erityisesti arvosanoista on viime vuosina kasvanut selvästi verrattuna aikaisempaan ja onkin tärkeää pohtia syitä tämän ilmiön taustalla sekä mahdollisia ratkaisuja sen tuomiin ongelmiin.

Arvosanojen painoarvo onkin kasvanut viime vuosina muuttuneiden auskultointikriteerien ja koventuneen kilpailun myötä niin tiedekunnassa kuin työelämässäkin ja opiskelukaverien stressitasojen kasvaessa ympärillä, ajautuu huolettomampikin helposti pohtimaan tarkemmin arvosanojen merkitystä tulevaisuuden näkymien kannalta.

Monelle opiskelijalle oma urapolku tai suuntautuminen tulevaisuudessa voi vielä olla epäselvää ja mahdollisuudet halutaankin usein varmuuden vuoksi pitää avoimina.

Stressi hyvistä arvosanoista näkyy konkreettisesti tiedekunnassa uusintakertojen lisääntymisellä. Pahimmassa tapauksessa tämä johtaakin pitkittyneisiin opintoihin, kun jopa valmistumista saatetaan viivyttää korotuskertoja odottaessa.

Resurssit ovat rajalliset niin tiedekunnassa kuin opiskelijoillakin, mikä on omiaan 6

IV_1_20.indd 6

aiheuttamaan painetta kummallekin puolelle. Uuden tutkintorakenteen mukaan suoritettavat opinnot eivät ole samalla tavalla joustavia kuin aikaisemmin ja vaativat pitkäjänteisempää suunnittelua.

Huomiota tuleekin kiinnittää siihen, miten opiskelijoiden jaksaminen voitaisiin Iso Pyörän mukaisissa tutkinnoissa ottaa paremmin huomioon esimerkiksi tenttimahdollisuuksia lisäämällä.

Opiskelijajärjestöt järjestivät Lakimiesliiton kanssa yhdessä keväällä 2019 kyselyn arvosanoihin liittyen. Kyselyyn vastasi 1131 oikeustieteen opiskelijaa ympäri Suomen.

Kyselystä ilmeni paljonpuhuvia lukemia opiskelijoiden kokemasta stressistä, sillä jopa 84,1 % vastaajista koki arvosanojen aiheuttavan heille stressiä. Arvosanapaineet eivät olekaan yksin Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan ongelma vaan ne koskettavat yhtä lailla kaikkia Suomen oikisopiskelijoita. Samaan aikaan on paineita saada hyviä arvosanoja, kerätä opiskeluajalta arvokasta työkokemusta, luoda verkostoja tulevaisuutta varten ja olla opiskelijatoiminnassakin vielä aktiivinen. Ei ihme, että vuorokaudesta loppuvat tunnit kesken ja moni kokee olonsa vähintäänkin hetkittäin uupuneeksi.

Epätietoisuus ja epävarmuus voimistavat stressiä entisestään niin tiedekunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Hyvin sujuvat opinnot ja mahdollisuus opintojen etukäteiseen suunnitteluun vähentävätkin niistä aiheutuvaa stressiä ja näiden varmistaminen osallaan ennaltaehkäisee monia uupumisesta aiheutuvia ongelmia.

Opiskelijoiden hyvinvointiin panostaminen

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:16

onkin niin opiskelijoiden, tiedekunnan kuin työnantajienkin etu. Tiedottamista ja tiedon jakamista ei voikaan mielestäni korostaa liikaa, sillä ainakin virheelliseen tietoon tai olettamiin pohjautuva stressi on suhteellisen helposti tällä korjattavissa.

Opintomenestystä voi myös osittain tasapainottaa muulla aktiivisuudella, kuten esimerkiksi työkokemuksella tai harrastuneisuudella. Kuitenkaan pelkkä ”älä stressaa” -mantra ei yksinään auta, sillä arvosanojen merkitys on todellisuudessa kasvanut. Ongelmaa ei pidä suinkaan vähätellä vaan ennemminkin tulisi kiinnittää huomiota rakenteisiin ja syihin mistä ongelmat kumpuavat sekä siihen mitä voisimme asialle tehdä.

Paljon tsemppiä ja jaksamista kevään opintoihin!

Saara Palo Opintovastaava

Haluan vielä lopuksi muistuttaa siitä, ettei tulevaisuus ole menetetty, vaikka sinne arvosanarivistöön pari hiukan huonompaakin numeroa eksyy.

Kokonaisuus ratkaisee lähes aina ja myös muulla kokemuksella ja meriiteillä voi erottua. Suosittelenkin kaikkia nauttimaan opiskeluajasta täysin siemauksin ja lähtemään rohkeasti mukaan kaikkeen kiinnostavaan.

Kannustan vielä teitä kaikkia olemaan yhteydessä joko minuun (opintovastaava@ pykala.fi) tai muuhun opintovaliokuntaan kaikissa opintoihin ja opetuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa! Tämän lisäksi kaikki yhdistyksen jäsenet ovat erittäin tervetulleita keskustelemaan näistä ja muista ajankohtaisista aiheista OVK:n kokouksiin. Hihasta voi myös nykäistä niin Portsussa kuin Pykälässäkin!

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 7

7

14.3.2020 12:21:16

INTER VIVOSIN HAASTATTELUSSA LEGAL DESIGN GURU PILVI ALOPAEUS! TEKSTI PETRA PENTZIN

P

ilvi Alopaeus on 33-vuotias kansainvälistä tunnustusta saaneen Legal Design Summitin toimitusjohtaja, omistajayhdistyksen founder ja hallituksen jäsen, keväällä valmistuva maisterivaiheen oikkari, Googlen Pohjoismaiden lakiosaston uusin tulokas, unelmoija sekä raudankova tekijä.

Jos etsit inspiraatiota opiskeluun, elämään ja unelmiin, lue tämä haastattelu.

Miten päädyit oikikseen?

“Suvussani on ollut oikeustieteilijöitä joten ala on ollut aina tuttu. Kasvoin katsoen West Wingiä ja sain siitä kuvan juristista – halusin oman elämäni Josh Lymaniksi, Sam Seaborneksi ja Toby Ziegleriksi. Hahmoja yhdisti luova ajattelu, vahva oikeudenmukaisuuden tavoittelu, ratkaisukeskeisyys, rohkeus sanoa mielipiteitä ja kommunikoida taitavasti.

Opettajani kannustuksesta päädyin kuitenkin suoraan lukiosta opiskelemaan käytännöllistä filosofiaa– olin aina menestynyt filosofiassa ja historiassa. Vaikka minusta ei filosofia tullutkaan, tämä tie on varmasti ollut minuuteni rakentumiselle tärkeä ja olen huomannut, että laajemmasta taustasta on ollut todella paljon hyötyä juridiikassa.”

Olet aloittanut Googlen pohjoismaiden lakiosastolla Tukholmassa Legal traineena viime syksynä.

Kerro työstäsi.

“Titttelini on Googlella “Legal Trainee” - Googlen maailmassa se tarkoittaa pääsääntöisesti 1+ vuoden juristia – itse valmistun komennuksen aikana. Työskentelen Pohjoismaiden lakiosastolla Regional Legal Counselin tehtävissä, ja vastaamme Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Islantiin ja

8

IV_1_20.indd 8

Suomeen liittyvistä asioista. Olemme sijoittuneet Tukholmaan, mutta välillä tulee reissattua muuallakin.

Työ sisältää esimerkiksi paljon erilaisten tuotteiden kanssa työskentelyä, joka voi tarkoittaa mitä tahansa aina hakukoneemme asioista Stadiaan ja YouTubesta kvanttitietokoneeseemme.

Työ sisältää paljon tietosuojaa, markkinointijuridiikkaa, kuluttajaoikeutta, sopimusoikeutta, viestintäoikeutta sekä joskus myös riitojen ratkaisua. Tehtäviini kuuluu myös hallinnoida kansainvälisesti ulkopuolisten asianajotoimistojen kanssa työskentelyä, joka on ollut upea mahdollisuus työskennellä kansainvälisesti alojensa huippujen kanssa - olen oppinut heiltä aivan uskomattoman paljon.

Googlella työskentely on todella nopeatempoista ja itsenäistä. Vastuuta on paljon.

Usein tekee töitä sellaisten asioiden kanssa, joita ei ole koskaan ennen tullut vastaan tai ollut edes olemassa, joten absoluuttisesti oikeita vastauksia on hyvin harvoin. Aito innostus, uteliaisuus ja kiinnostus teknologiaa kohtaan ovat avuksi: mitä paremmin tunnet ja ymmärrät teknologiaa, sen paremmin pystyt antamaan lainopillisia neuvoja, joista on tuotteen parissa työskenteleville oikeasti hyötyä.

Parasta Googlella on ihmiset ja hyvin onnistunut kulttuuri. Googlen työyhteisöä kuvaa hyvin Laszlo Bockin kirjoittama “Work Rules!”kirja ja yhteisö on juuri niin hyvä kuin miltä se kuulostaakin.”

Olet myös Legal Design Summitin toimitusjohtaja.

Miten päädyit mukaan toimintaan?

(Kaikille niille lukijoille, jotka eivät konseptia tunne, niin pähkinänkuoressa Legal Design Summit on maailman suurin Legal design foorumi, joka on saanut laajaa kansainvälistä huomiota ja arvostusta.)

“Legal Design Summit sai alkunsa kuin Johanna Rantanen, Antti Innanen ja Jaakko Wäänänen pohtivat, että pitäisi pistää pystyyn seminaari

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:17

aiheesta legal design, oikeudellinen muotoilu. pistimme homman aivan uudelle tasolle. Lippujen Olin jo aikaisemmin ollut mukana mm. Slushin vapauttamisen aamuna sanoin tiimille ”älkää toiminnassa ja järjestänyt useita suuremmankin pettykö, jos emme saa ensimmäisenä päivänä 100 skaalan tapahtumia: suhteita oli syntynyt ja lippua täyteen. – ilmaistapahtumaksi siirtyminen kokemusta karttunut. He soittivat minulle ja oli riski, johon osasimme varautua.” Mutta olin lyhyen (n. 2 sekuntia) keskustelun jälkeen lähdin niin väärässä kuin olla ja voi. Jo muutaman heti mukaan. Seuraavaksi laitoin viestiä silloiselle hetken jälkeen lippuvastaavamme Eero Talvela dekaanille Kimmo Nuotiolle, jonka olin jonkun laittoi viestin: ”Kohta on 200 rikki” ja 36 tunnissa aikaa sitten saanut houkuteltua Startup Saunalle.

500 poksahti rikki jättäen lisäksi varauslistalle Kimmo totesi, että “tämä tehdään” ja näin muutaman sata halukasta osallistujaa. Osallistuja Legal Design Summit oli syntynyt. Minä soitin tulikin yli 30 maasta, jokaiselta mantereelta kavereilleni, jotka lähtivät mukaan ja laitoimme ja valtava enemmistö ulkomailta. ”No-show” kaikki yhdessä homman niin sanotusti lentoon. oli n. 4%. Konsepti, joka rakennettiin 2017 ja Vuoden 2017 alussa Antti soitti minulle ja paranneltiin 2019, sai nyt todistuksensa: se kysyi, haluaisinko ottaa LDS:n johdon. Mietin toimi ja se toimi hyvin. Tuloksena oli todellinen jälleen asiaa noin 2 sekuntia menestys ja saamamme arviot ja vastasin: todellakin. Soitin olivat loistavat. taas kavereilleni: “haluatko "MUOTOILULLA EI VIITATA TÄSSÄ Lyhyesti: Satuin siis lähteä mukaan rakentamaan AINOASTAAN ESINEEN ULKONÄÖN olemaan oikeassa paikassa jotain todella siistiä - tehdään MUOTOILUUN, VAAN ESIMERKIKSI oikeaan aikaan, saamaan KOKO KÄYTTÖKOKEMUKSEN tästä kertaheitolla maailman idean siitä, miten homma SUUNNITTELUUN." suurin”, ja pian meitä olikin pitäisi rakentaa, miten kaikki kasassa noin 15 hengen toimisi ja innostamaan porukka. Istuimme silloisen kotini lattialla, aivan käsittämättömän kovan porukan mukaan. kun twiittasimme: “aiomme järjestää maailman Kukaan ei tee mitään yksin. Kunnia ja kiitos tästä suurimman legal design tapahtuman Helsingissä kaikesta kuuluu jokaiselle vapaaehtoiselle, joka on marraskuussa 2017”. En varsinaisesti tiennyt ollut rakentamassa tätä liikettä jo vuodesta 2016.” miten tällainen järjestettäisiin tai mitä oikeastaan legal design oli, mutta se ei meitä estänyt. Minulla Miten alun perin innostuit legal designista? oli vahva intuitio siitä, miten homma saataisiin lentoon ja porukka oli valmis hyppäämään mukaan kelkkaan. Teimme aivan valtavan “Aivoni raksuttavat jatkuvasti ärsyttävyyteen määrän töitä. Kaikki piti keksiä tyhjästä, rakentaa asti ajatuksia siitä, miten asioita voitaisiin tehdä ja opetella, mutta lopputuloksena oli kuin olikin paremmin. Lisäksi ihmislähtöisyys on aina ollut maailman suurin legal design tapahtuma, josta minulle tärkeää. Jos ajattelemme esimerkiksi joituli alansa legenda. takin digitaalisen ajan jopa yhteiskuntaa mullista2017 jätti jälkensä, ja saimme kuulla siitä neita merkittäviä keksintöjä kuten Facebook, älyjoka käänteessä: ihmiset odottivat kuumeisesti puhelimet, Googlen hakukone, Applen tuotteet, jatkoa ja alan kansainvälisissä tapahtumissa Twitter, you name it, törmäämme aina samaan Stanfordista Lontooseen kävi kuiske: ”milloin asiaan joka tekee näistä keksinnöistä niin nerokSummit palaa?”. Paineet ja odotukset olivat kovat: kaita: niissä kaikissa lähtökohtana on taitava ihmimiten voisimme ylittää odotukset? Päätimme sestä – käyttäjästä - lähtevä muotoilu. Muotoilulla tehdä jotain radikaalia ja siirtyä täysin non-profit ei viitata tässä ainoastaan esim. esineen ulkonäön talkoiksi: tapahtuman liput olisivat täysin ilmaiset. muotoiluun vaan esimerkiksi koko käyttökokeRakensimme uuden voittoa tavoittelemattoman muksen suunnitteluun: miten tuote tekee itsestään yhdistyksen Jukka Linnan, Mika Viljasen, Nina tarpeellisen - minkä ongelman se ratkaisee paToivosen ja Henna Tolvasen kanssa ja founderremmin, miellyttävämmin ja tehokkaammin kuin yritykset Dottir ja Hellon luovuttivat oikeudet mikään muu koskaan aikaisemmin. Nämä tuotmeille samalla kuin Jaakko, Antti ja Johanna teet ymmärtävät usein ihmistä paremmin kuin siirtyivät taka-alalle neuvonantajiksi. Kokosimme tavallinen keskiverto ihminen ymmärtää itseään erittäin kovan tiimin, jossa oli mukana paljon (joka tuokin mukanaan suuren vastuun ja mielenopiskelijoita mm. Laurean oikeusmuotoilun kiintoiset oikeudelliset kysymykset). Näin on pyskoulutusohjelmasta sekä Suomen oikiksista ja tytty rakentamaan intuitiivisia, elämää ei vain hel-

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 9

9

14.3.2020 12:21:17

pottavia vaan täysin mullistavia keksintöjä. Hyvä Olet ollut kehittämässä monia menestyviä tapahesimerkki on älypuhelimet, joiden käyttökokemus tumia ensiaskeleista lähtien sekä olet myös erion muotoiltu niin intuitiiviseksi, ettei käyttöohjeikoistunut Startuppien maailmaan. Kerro salaisuuta tarvita: käyttöliittymä on pyritty tekemään niin, tesi yrittäjyyteen ja itseensä uskomiseen. että se vastaa ihmisen mielen normaalia ja loogista tapaa toimia. Näin ollen ihmisen ei tarvitse käyttää kapasiteettiaan siihen, miten tämä vempain 1. “Googlella on sanonta, että googlelaisen toimii, vaan keskittyä tärkeämpiin asioihin, joiden tärkeimpiä ominaisuuksia on “Healthy disregard toteuttamisessa älypuhelin voi olla mahdollistaja. for the impossible”.

Tästä syystä teknologian ihmeet lähtevät aina Olen oppinut, että ihmisillä on usein paljon ensin liikkeelle muotoilusta, eli designista. Matt enemmän potentiaalia, luovuutta ja rohkeutta kun Brittin (President, EMEA Business & Operations, mitä he edes itse tietävät. Sanaa “mahdoton” käyGoogle) totesi Suomessa järjestetyssä EU:n pretetään aivan liian usein synonyyminä ajatukselle sidenttikauden korkean tason konferenssissa, ettei “ei ole ennen tehty”, “uusi”, “erilainen” ja suosikhän pysty kuvittelemaan miten mikään liiketoikini “kyllä joku olisi tämän jo keksinyt”. Kun vain minta tai palvelu voisi olla menestyksekäs ilman, aloittaa tekemään ja tavat toimia ovat kohdallaan, että sen keskiössä on ihmislähtöinen muotoilu. pystyy helposti moneen “mahdottomaan” asiaan.

Jos tämän pointin on missannut, on vielä paljon opittavaa teknologian - tai ylipäätään minkään liiketoiminnan tai kehityksen maailmasta. Juridiik2. Epäonnistumisen pelon kitkeminen. ka ei ole tässä mitenkään poikkeus.

Jokainen meistä on vain ihminen.

Näin ollen tämän ajatuksen yhdistäminen juriJokainen meistä epäonnistuu joskus. Harva diikkaan on minusta varsin luontevaa. Enemmän epäonnistuminen johtaa tilanteeseen, jota ei voi ihmettelen sitä, miten sanan muotoilu ja laki yhkorjata. Sen sijaan epäonnistuminen johtaa usein distäminen toisiinsa saa välillä negatiivisia komjonkun uuden asian löytämiseen/oppimiseen jota mentteja. On mielenkiinet olisi löytänyt/oppinut toista ja mielestäni aivan "OLEMMEKO MUKA TODELLA RAKENTANEET ilman kokeilemista. Entä ehdottoman tärkeää pyNIIN HYVIN TOIMIVAN JÄRJESTELMÄN, jos pelkää mitä muut sähtyä ja kysyä: olemmeko ETTEI SITÄ VOI KEHITTÄÄ KÄYTTÄJÄYSTÄ- ihmiset sanovat? Ihmiset muka todella rakentaneet VÄLLISEMMÄKSI JA TEHOKKAAMMAKSI?" kommentoivat asioita niin hyvin toimivan järomien kokemuksiensa jestelmän, ettei sitä voi kehittää käyttäjäystävällikautta. Se, ettei kaveri ole tehnyt tai ajatellut samaa semmäksi ja tehokkaammaksi? Käyttäisikö joku aikaisemmin, ei tarkoita, etteikö niin voisi tehdä. esimerkiksi todella mieluummin 50 minuuttia Vaikka joitakin ärsyttää startup-maailmassa usein saman asian tekemiseen jonka hyvällä muotoitoistettu “epäonnistuminen on mahdollisuuksien lulla voisi tehdä 5 minuutissa? On syytä huomatärkein lähde” nämä ihmiset tuppaavat ta, ettei legal designin tavoite ole tehdä juristeista unohtamaan sen, että kaikkea menestystä edeltää designereita. Sen sijaan olisi tärkeää ymmärtää, valtava määrä epäonnistumisia. Ja vaikka emme että on olemassa kokonainen sunnittelijoiden amvoi aina vaikuttaa kaikkeen mitä meille tapahtuu, mattikunta, jotka ovat ammattilaisia ihmislähtöiolemme aina vapaita päättämään sen, miten sessä ajattelussa. Tarkoitus on valjastamaan tämä asennoidumme siihen mitä meille tapahtuu. ammattitaito yhteistyön avulla myös juridiikan käyttöön – kuten lähes kaikki maailman liiketoi3. Luova ajattelu. Luovuus ei ole ominaisuus. Se minnan alat ovat jo tehneet. on tapa toimia.

Hämmentävää kyllä, jotkut todella pitävät tätä Jokainen ihminen on luova. Jos et osaa piirtää radikaalina ajatuksena. Nämä ihmiset tuppaavat varpusta, kirjoittaa runoja, lausua Shakespearea tai unohtamaan, legendaarisen Dan Jacksonin saaskarrella joulukortteja se ei tarkoita sitä, ettet ole noin, että aikoinaan myös laki oli itsessään sangen luova. Jokaisella ihmisellä on aivan ainutlaatuinen radikaali ajatus.” tapansa kokea maailma. Tästä syntyy aivan ainutlaatuisia ajatuksia, joita kenelläkään muulla ei ole. Luovuutta on kyky osata leikitellä ajatuksilla. Kun tapa toimia ja olosuhteet ovat oikeat, aivan jokainen ihminen osaa ja uskaltaa

10

IV_1_20.indd 10

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:17

leikkiä. Kun mielemme leikkii, se näkee kaiken mahdollisuutena. Näistä mahdollisuuksista joku voi olla maailmaa mullistava asia. Se, mitä usein kutsumme “luovuudeksi” on kyky osata ilmaista leikistä syntyviä ajatuksia. Näin ollen on tärkeää rohkaistua myös viestimään näistä ajatuksista, ja sitä kautta kääntämään näitä ajatuksia konkretiaksi.

Miten oikeustieteellistä tiedekuntaa tulisi mielestäsi kehittää?

“En tiedä olenko oikea ihminen kommentoimaan tiedekunnan kehitystä, mutta jos ajattelen tulevaisuutta ja taitoja, joita uskon tulevaisuuden juristien tarvitsevan mieleen nousee muutamia asioita: - Epäonnistumisen pelon kitkeminen.

Minusta tuntuu, että jollain tavoin jo opiskeluvaiheessa juristeihin taotaan päähän epäonnistumisen pelko. Tarkkuus ja varmuus ovat toki tärkeitä ominaisuuksia, mutta ne eivät saa johtaa lamauttavaan pelkoon epäonnistumisesta.

On eri asia kunnioittaa ja tuntea vastuu jostain asiasta, kuin pelätä sitä.

- Viestintätaidot ja sosiaalinen älykkyys.

Juristille on aivan erityisen tärkeää osata viestiä asioista. Tämä ei todellakaan tarkoita (vain) sitä, että osaat kieliopin erityisen hyvin ja osaat korjata toisten pilkkuvirheet. Tämä tarkoittaa sitä, että osaat kommunikoida monimutkaisia asioita selkeästi, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti, kuunnella ihmisiä, lukea tilanteita, kirjoittaa hyviä ja selkeitä viestejä, keskustella ja esiintyä.

asioita, joihin ei työmaailmassa pääsisi pitkiin aikoihin. En esimerkiksi usko, että kovin nopeasti työelämässä tulisin johtamaan noin satapäistä tiimiä, joka oli arkipäivää LDS:n kanssa. Lisäksi olisi mielestäni tärkeää kannustaa opiskelijoita tekemään projekteja ja sosialisoitumaan muidenkin kuin toisten oikkareiden kanssa. Itse löysin tieni Startup Saunalta ja Slushista mutta tämä on vain yksi tie. Miksi tämä on tärkeää?

Juristit harvoin työskentelevät vain toisille juristeille, eivätkä koskaan tyhjiössä. Asiakkaat tai työkaverit edustavat usein aivan toisia aloja.

Kun jo opiskeluaikana tutustuu toisten alojen tekijöihin, oppii ymmärtämään eri ajattelumalleja ja kerää samalla vahvat ja laajat verkostot.

- Helsinki Law Clinic tulisi elvyttää.

Helsinki Law Clinic oli hanke, jossa oikkarit tarjosivat ilmaista lainopillista neuvontaa esimerkiksi syrjintää kokeneille sekä startupeille, joilla ei vielä ollut varaa maksaa juristeista.

Oikkareita ohjasi juristit ja tuutorit, mutta oikkarit aivan itse hoitivat asiakastapaamiset, memojen kirjoittamiset etc. Tämä hanke oli yksi hienoimmista: se tarjosi aivan ainutlaatuista kokemusta oikkarille ja samalla todella tärkeää tukea startupeille: klinikan asiakkaista useampi on sittemmin singahtanut menestykseen. Olisi mielestäni upeaa, jos hanke saataisiin elvytettyä, ja jos vaikkapa Espan asianajotoimistot lähtisivät tukemaan hanketta. Tästä voisivat hyötyä kaikki.”

Terveisiä Inter Vivosin lukijoille?

“Ihanaa uutta vuotta ja tulkaa käymään meillä Tukholmassa!“

- Rohkeuden ja luovan ajattelun tukeminen.

Rohkeutta ja luovuutta voi opetella. En tällä nyt tarkoita rohkeutta hypätä benji-hyppyjä ja piirtää elävän näköisiä talitinttejä, vaan kykyä toimia niin, että mieli voi leikkiä, tunnistaa omassa ajattelussaan uusia mielenkiintoisia ideoita ja näkökulmia, kehittää niitä ja keskustella niistä.

- Tiimityöskentelytaidot, johtamiskyky ja projektinhallinta.

Nämä ovat asioita, joita oppii vain tekemällä.

Hyviä tapoja kehittyä näissä jo opiskeluaikana on esimerkiksi erilaiset vapaaehtoisprojektit tai järjestötoiminta. Näissä pääsee usein tekemään

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 11

11

14.3.2020 12:21:17

HALLITUKSEN ESITTELY TEKSTI SAARA PALO KUVAT MARIKA NIEMINEN

Uusi vuosi on vaihtunut ja Pykälän vuoden 2020 “Puppe”-hallitus on hypännyt ohjaksiin. Vuosikymmenen ensimmäisen Inter Vivoksen kunniaksi onkin syytä kuulla uusien hallituslaisten mietteitä alkaneesta vuodesta.

KYSYMYKSET: 1.

Minkä koet suurimmaksi haasteeksi

tänä vuonna ja miten aiot selvitä siitä?

2.

Mitä odotat eniten?

3.

Tätä et tiennyt minusta.

4.

Terveisiä jäsenistölle!

VALTTERI ISOLA – HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA 1. Hallituksen työskentelyyn liittyvien erilaisten asioiden aikatauluttamisen ja lukuisten pienten asioiden muistamisen. Uskon kuitenkin selviäväni vähintään kohtuullisesti, koska olen vuosien saatossa oppinut varsin tehokkaasti käyttämään sähköpostia ja kalenteria, minkä tiedän helpottavan lankojen käsissä pitämistä. Lisäksi voin aina vedota iän tuomaan höperyyteen, kun vääjäämättä joskus jotain unohdan.

2. Odotan kokevani ikimuistoisen vuoden, jonka aikana tulen tutustumaan toinen toistaan ihanampiin persooniin niin Pykälässä kuin muissakin opiskelijajärjestöissä. Uskon vuoteen sisältyvän paljon haasteita mutta myös hienoja hetkiä yhdessä muun Puppehallituksen kanssa.

3. Olen opiskellut Metropolia Ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiaa pääinstrumenttinani viola da gamba (suosittelen tutustumaan soittimen Wikipedia-artikkeliin).

4. Ylivoimaisesti yleisin valmistuneilta juristeilta saamani vinkki on: ”Älä kiirehdi valmistumista.

Työskennellä kyllä ehtii, opiskelijaelämää eletään vain kerran”. Olen itse neuvoa noudattanut ja kehotan myös teitä seuraamaan omaa esimerkkiäni. Opiskelen viidettä vuotta oikiksessa enkä vielä ole kyllästynyt. Tehkää kaikkea sitä mikä teitä kiinnostaa ja kokeilkaa rohkeasti uusia asioita! Niin Pykälässä kuin muuallakin opiskelijaelämässä on mahdollista tehdä mitä huikeimpia juttuja, joita ei muuten ole mahdollista kokea.

Milloin olisi parempi aika heittäytyä kuin nyt?

12

IV_1_20.indd 12

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:18

SAARA PALO – OPINTOVASTAAVA

TUOMAS AHO – SIHTEERI 1. Aikataulut. Päätin jo ennen hallitusvuotta karsia kaiken Pykälän ulkopuolisen järjestötoiminnan pois, mutta kalenterinhallinta on edelleen haaste. Tämän ongelman ratkaisussa onneksi YSV ja YRSU on täysin korvaamaton apu.

2. Pykälän yritysyhteistyön kehittämistä entistäkin toimivammaksi ja entistä paremmin koko jäsenistöä palvelevaksi.

3. Olen harrastanut junnuna tanssia useamman vuoden.

4. Nähdään Pykälässä!

TEEMU LEHTI – TALOUDENHOITAJA 1. Ruotsin kurssin läsnäoloineen.

2. Vappua ja Pykälälaaksoa!

3. Olin teininä absolutisti.

luvuosista.

4. Never stop the madness ja nauttikaa opiske-

1. Isoja uudistuksia on tapahtunut ja tapahtumassa, joten paljon on tekemistä myös tänä vuonna.

Omaan jaksamiseen ja ajankäyttöön on kiinnitettävä huomiota, sillä vuorokaudessa on kuitenkin vain rajallinen määrä tunteja.

2. Vuosi on lähtenyt loistavasti käyntiin ja odotankin eniten yhdessä tekemistä hallituksen sekä oman valiokuntani kanssa. Tämän lisäksi odotan onnistumisia ja oman kädenjäljen näkemistä niin opintoedunvalvonnassa kuin Pykälän toiminnassakin.

3. Minulla on vielä maitohampaita.

4. Olkaa yhteydessä matalalla kynnyksellä ihan missä tahansa asiassa, antakaa palautetta ja nostakaa rohkeasti ongelmakohtia esille!

LAURI TERÄSVUORI – ULKOASIAINVASTAAVA 1. Oman kansainvälisen viikon järjestäminen vie selvästi eniten aikaa ja vaatii eniten töitä. Alkuvuosi on muutenkin erittäin kiireinen, kun viikon järjestämisen ohella on 4 muuta viikkoa ja valiokunnan tapahtumien järjestämiseen menee aikaa myös. Pykäläviikon jälkeen tahti selvästi rauhoittuu ja pääsee paremmin keskittymään moneen asiaan.

2. Odotan eniten uusien ihmisten tapaamista!

Tapahtumissa ja viikoilla pääsee onneksi tutustumaan moniin ihmisiin ja näkemään vanhoja tuttuja.

3. En ole koskaan käynyt Codexissa sitsaamassa INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 13

13

14.3.2020 12:21:21

enkä ole osallistunut heidän viikolleen. Tilanne korjautuu vuoden varrella varmasti!

4. Lähtekää mukaan viikoille! Parempaa lomareissua on vaikeaa keksiä.

MARIKA NIEMINEN – TIEDOTUSVASTAAVA 1. Elämän ja hallitustyön tasapainottaminen lienee haaste, joka koskee jokaista meistä. Virkakohtaiset tehtävät ja yleinen hallitustyö esittävät jo itsessään tiettyjä pähkinöitä, mutta priorisointi ajankäytössä varsinkin töissäkäyvänä ja luottamustehtävää ainejärjestössä kantavana opiskelijana - se on iso juttu. Itse aion ratkaista ongelman suunnittelemalla asiat etukäteen, asettamalla tavoitteita tekemiselle ja antamalla itselleni anteeksi, mikäli jokin tietty tavoite ei täysin toteudukaan.

2. Odotan eniten uusiin ihmisiin tutustumista, niin omassa järjestössä kuin muualla Suomessa opiskeleviin. Tulkaa siis ihan reippaasti nykäisemään hihasta jos on asiaa!

3. Puhun unissani ja kanssani voi käydä pitkiä (melkein järkeviä) keskusteluja ilman, että herään tai muistan mitään seuraavana aamuna.

Olen muutoinkin melko levoton nukkuja, joten ei kannata edes harkita varastaa minulta tyynyä Kiljavalla.

4. Rakkaat pykälistit, lähtekää aktiivisesti mukaan kaikkeen mahdolliseen mikä kiinnostaa. Oikis on elämän parasta aikaa ja se kannattaa viettää elämästä nauttien!

SUSANNA KANKAINEN – YLEISVASTAAVA 1. Ehdottomasti suurin haaste tulee olemaan hallitustyön ja oman vapaaajan tasapainottaminen.

Pyrin päivässä ottamaan aina jonkun ajan, etten ole puhelimella tai tietokoneella. Vuoden vaihteen jälkeen näihin on liittynyt hyvin vahvasti jatkuva pientenkin asioiden hoitaminen. Yritän myös ottaa täysin vapaapäiviä aina silloin tällöin.

2. Ehdottomasti tapahtumajärkkiä oman valiokuntani kanssa. Meillä on todella hyvä porukka kasassa, joten uskon meillä tulevan olemaan todella hauskaa. Erityisesti odotan Kertun kepittäjäisiä, sillä ne on ehdoton suosikkini Pykälän tapahtumista.

3. Olen työskennellyt kesätyönä Onni Oravamaskottina.

4. Lähtekää mukaan kaikkeen, mikä vähänkin kiinnostaa!

JOHANNES LOTTONEN – TILAVASTAAVA 1. Sen että en kerkeä hoitamaan kaikkia tarvittavia hommia ja tästä voin selvitä vain delegoimalla.

2. Sillistä!

3. Olen musikaalisesti täysin lahjaton.

4. Muistakaa, että Pykälän kerhotilat ovat kaikkia varten ja ne tulee pitää siistinä. Muistakaa myös hankkia liput Sillikselle!

14

IV_1_20.indd 14

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:23

TOTILLA TAVATAAN:

ARMOA, PYYDÄN ”Mitäpä elämä olisi ilman minua”, totesi valtiotieteiden tohtori Paavo Väryrynen kuntavaalien 2017 tuloksen selvittyä.

Vaikka Keminmaan kirjakauppiaasta voi olla montaa mieltä, on hänellä lausahduksessaan vinha perä: saamme pientä mielihyvää aina, kun hän avaa sanaisen arkkunsa. Me peruspulliaiset jollain perverssillä tavalla rakastamme sitä, kun Paavo sekoilee julkisuudessa ja nolaa itsensä kerta toisensa jälkeen.

Vaan ei Paavo ole ainoa uhri, vaikka hän kernaasti niin ajatteleekin. Samanlaista kaameaa näytelmää meille esittää moni muukin julkimo.

Johanna Tukiainen temppuilee yhtenään Seiskan sivuilla ja päivääkään en ole selvinnyt näkemättä otsikoita jonkun kauneuskilpailuun osallistuneen Instagram-päivityksistä. Keltaisen lehdistön jokamaanantainen rutiini oli soittaa Matti Nykäselle ja katsoa, oliko hän ryypännyt itseltään muistin edellisenä viikonloppuna.

Viihdeteollisuus tuottaa meille sitä, mitä ansaitsemme.

Pop-artistien meikkausrutiineista kertominen, Putousnäyttelijöiden raskausuutiset ja urheilijoiden parisuhdepäivitysten jakaminen mediassa ei välttämättä ole journalismia, joka palvelee jotain ylevää tarkoitusta. Se saattaa silti tyydyttää kansan tiedonjanoa ja jollain oudolla tavalla tuottaa huvia tai mielihyvää elämäämme. Enää ei rentouduta kanteleensoiton, runonlausunnan tai lavatanssin parissa. Ne on syrjäyttänyt Verohallinnon ASMR-hönkäily, Twitterissä Antti Rinteelle vittuilu ja BB-Kristian.

osallistun tanhuihin. Julkkiksille nauraminen ja heikossa hapessa olevien revittely sen sijaan on kiusaamista, jota on häijyä katsoa. Kun Matti Nykänen oli heikoimmillaan, siitä oli hauska tehdä pilaa. Harva nauraa enää, kun mäkikotka lensi taivaan sineen. Naureskelu normalisoi ajatusta siitä, että epäonnistumisesta ja sairauksista saa pilkata muita. Hah hah haa, elämässäsi on vastoinkäymisiä. ”No eihän se nyt ole ollenkaan sama asia”, joku miettii. Höpö höpö. Ellet ole täysi mulkku, et nauraisi peliongelmaiselle ystävällesi siitä, että hän on taas pantannut palkkansa raveissa.

Jostain syystä kuitenkin alkoholismista kärsivä Johanna Tukiainen on vapaata riistaa. ”Onhan se nyt itsekin toilaillut, ei se ole minun syyni”. Ehkä niin, mutta kun Yhdysvaltojen presidenttikin on kunnostautunut kiusaamisessa, irvailussa ja nälvimisessä, niin se lähettää aika armottoman viestin erilaisuudesta.

Jos jotakin tässä hyvinvointiyhteiskunnassa tarvitaan lisää, niin ystävyyttä, välittämistä ja keskinäistä ymmärrystä. Vaan ei, asenteet jatkavat koventumistaan, nettikiusaaminen on voimissaan ja Väyrynen jatkaa uusien puolueiden perustamista.

Voi Empatia, mistä saisimme sinua lisää?

Totti Hämäläinen

Tässä muutoksessa ei sinänsä ole mitään vikaa! Päinvastoin, mieluummin itsekin kuuntelen verotuspäätöksien kuiskuttelua kuin INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 15

15

14.3.2020 12:21:24

VUOSIJUHLAT PÄHKINÄNKUORESSA TEKSTI VUOSIJUHLAMARSALKAT 2020 JEMINA FALLENIUS, SARA ANTONACCI, ELLA KAINULAINEN JA SOFIA KORVENMÄKI KUVAT VEIKKA PARTANEN

Pykälä-viikko on jo oven takana!

Onkin taas aika suunnata katseet yhdistyksemme vuoden upeimpaan tapahtumaan eli Pykälä ry:n vuosijuhliin. Tänä vuonna vietämme rakkaan yhdistyksemme 85. juhlavuoden vuosijuhlia Finlandiatalolla lauantaina 4.4.2020. Juhlaan osallistuu niin nykyisiä pykälistejä, seniorijäseniä kuin akateemisia arvovieraitakin.

Vuosijuhlissa etiketin ja perinteiden noudattamisella on suuri merkitys, kuten arvokkaissa juhlissa yleensäkin.

Näin ollen onkin aika perehdyttää ensikertalaiset vujujen tapoihin sekä muistuttaa vuosijuhlakonkareita etiketin saloista.

I. Pukeutumisesta Vuosijuhlien pukukoodina on täysipitkä iltapuku tai frakki / tumma puku. Pukukoodista ei ole syytä poiketa vaan jättää suosiolla farkut ja t-paidat muita tapahtumia varten. Vujut ovatkin tilaisuus, jossa pukeutumiseen saa panostaa ja laittautua viimeisen päälle. Miesten on hyvä huomata, ettei smokki ole etiketin mukainen vaihtoehto. Naisilla tulisi olla juhlakampaus, jonka voi loihtia itse, kaverin avulla tai kampaajan tuolissa.

Juhla-asun kruunaa akateemisissa tilaisuuksissa käytettävä Pykälän nauha, jonka voi ostaa itselleen Pykälän toimistolta. Miehillä nauha asetetaan kulkemaan oikean olkapään päältä rinnan yli alas vasemmalle. Naisilla nauha kulkee päinvastoin vasemmalta oikealle tai se voidaan asettaa ruusukkeena iltapuvun vasemmalle rinnukselle. Vuosijuhlissa pukukoodiin kuuluu myös akateemisista saavutuksista ansaitut akateemiset kunniamerkit. Jos pukeutumisesta, hiustenlaitosta tai Pykälän nauhasta jäi vielä epäselvyyksiä, edellisten vuosijuhlien kuvagallerioista Pykälän nettisivuilta voi hakea mallia.

II. Pöytäosuutta edeltävästä ajasta Vaikka useat saattavat aloittaa illan viettämisen jo ennen juhlapaikalle siirtymistä, on hyvä muistaa, että vuosijuhliin tulee saapua ajoissa.

Pöytäosuus alkaa klo 19:00, joten ennen pöytiin siirtymistä kannattaa varata tarpeeksi aikaa esimerkiksi valokuvien ottamiseen, meikin korjailemiseen ja muiden juhlavieraiden kanssa rupatteluun juhlapaikalla tervetuliaismaljan ohella. Paikalla onkin ammattivalokuvaaja ikuistamassa unohtumatonta iltaa. Myös istumapaikka kannattaa tarkastaa hyvissä ajoin juhlapaikalta löytyvästä pöytäkartasta, jotta siirtyminen pöytiin juhlan alkaessa sujuu vaivattomasti. Etikettiä noudattaen mies saattaa vieressään istuvan avecin pöytään.

16

IV_1_20.indd 16

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:28

III. Pöytäosuudesta Virallinen pöytäosuus alkaa, kun airueet kantavat liput sisään juhlasaliin. Juhlavieraat kunnioittavat lippusaattuetta seisomalla pöytänsä vieressä lippua kannettaessa, ja istuutumalla vasta kun airueet ovat poistuneet.

Pöytään istuutuessa mies tarjoaa oikealla puolella istuvalle avecilleen tuolin ja istuutuu itse vasta tämän jälkeen.

Juhlan juontamisesta vastaavat vuosijuhlamarsalkat. Heidät tunnistaa pykälänpunaisista, rinnan yli kulkevista leveistä marsalkkanauhoista.

Marskit kertovat käytännönjärjestelyistä ja illan kulusta, mutta laulamisen he jättävät akateemisten pöytäjuhlien tavoin laulunjohtajien vastuulle. Ennen illan ensimmäistä laulua ohjelmassa on marsalkkojen tervehdys, dekaanin puheenvuoro sekä hallituksen puheenjohtajan puhe.

Alku- ja pääruuat nautitaan laulujen, tervehdysten ja puheiden lomassa. Pääruuan jälkeen koittaa tauon aika, jonka voi hyödyntää niin nenän puuteroimiseen, taukodrinkin siemailuun tai vieraiden kanssa seurusteluun.

Tauon loppuessa siirrytään takaisin pöytiin ja vuorossa on muun muassa lisää puheita, ansiomerkkien jakamista sekä vuoden Pykäläteon paljastaminen. Syömisen ja laulamisen ohessa juhlavierailla on tapana taitella lautasliinasta punssikorvat ja asettaa ne päähän.

Illan ohjelmaan kuuluu vielä jälkiruoka, punssin tarjoilu sekä marsalkoiden kiitokset.

Pöytäosuuden jälkeen on aika suunnata tanssilattialle, jossa pääsee esittelemään valssiaskeliaan orkesterin tahdissa. Tansseja sekä muun muassa punssikorvien taittelua voi tulla harjoittelemaan etukäteen tanssija etikettikoulutukseen, jonka ajankohta ilmoitetaan vuosijuhlien Facebooktapahtumassa ja pykälä-infossa.

IV. Jatkoista Ilta ei suinkaan pääty juhlapaikalle, vaan bussikuljetus johdattaa juhlijat jatkojen jälkeen Pykälän kerhotiloihin viettämään jatkojen jatkoja. Jatkoja varten juhla-asun voi vaihtaa hieman rennompaan, naiset esimerkiksi pikkumustaan ja mataliin kenkiin. Jatkoilla ja jatkojen jatkoilla tanssijalan vipattaminen on taattua, sillä juhlat on tunnettu hyvästä menostaan pikkutunneille asti. Pykälän kerhotiloista lähtiessä voikin muutaman tunnin yönunien jälkeen alkaa valmistautua odotettuun sillikseen!

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 17

17

14.3.2020 12:21:32

SAAMELAISTEN VIERAANA

SIIDA, SAAMELAISMUSEO

TEKSTI PINJA LINDVALL JA NIKLAS ALANEN KUVAT SARIANNE HIRVONEN

Kuluneena syksynä opiskelijoilla ympäri Suomen oli mahdollisuus osallistua ELSA Helsingin järjestämälle Saamelaiskäräjätekskursiolle 21.–22. marraskuuta. Kyseessä oli kaksi päivää kestänyt monin tavoin erityinen matka – eikä vähiten siksi, että harva osallistuja oli aiemmin edes vieraillut Lapin karuissa tunturimaisemissa puhumattakaan saamelaiskulttuuriin tutustumisesta. Tapahtuma oli sukellus syvälle maailmaan, josta monikaan ei ennestään tiennyt oikeastaan juuri mitään.

Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa saamelaiskäräjistä annetulla lailla perustettu saamelaisten korkein hallinnollinen elin, joka edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Saamelaiskäräjien joka neljäs vuosi valittavien 21 jäsenen tärkeimpiä tehtäviä ovat esitysten, aloitteiden ja lausuntojen antaminen viranomaisille saamelaisia koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnon alla, mutta on kuitenkin valtion viranomaisista itsenäinen.

Saamelaiskäräjien edeltäjänä toimi vuosina 1973–1995 saamelaisvaltuuskunta.

Retkemme revontulien maassa alkoi torstaina aamutuimaan sateiselta Rovaniemeltä. Lähestyessämme Inaria maisemat muuttuivat matkan taittuessa yhä jylhemmiksi: paljaslakiset tunturit nousivat uljaina horisontissa ja taigan kitukasvuisen puuston tykkylumen syleilemät oksat painuivat kohti maata. Saapuessamme lopulta lumivaipan valamaan Inariin oli hämärä ehtinyt jo laskeutua.

Arkkitehtuurisesti vaikuttava, Lapin puusta rakennettu saamelaisten kulttuurikeskus ja 18

IV_1_20.indd 18

SAJOS ULKOA, SAAMELAISKÄRÄJIEN KOTIPAIKKA

Saamelaiskäräjien koti Sajos loisti taianomaisena Lapin kaamoksessa.

Retkikuntamme otettiin lämpimän vieraanvaraisesti vastaan.

Sajoksessa pääsimme kuulemaan Saamelaiskäräjien toiminnasta sekä työntekijöiden taustoista ja identiteetistä saamelaisina.

Vierailimme myös saamelaismuseo Siidassa, jota todella kehtaa varauksetta suositella jokaiselle alkuperäiskansoista ja muinaisista kulttuureista kiinnostuneelle.

Ohjatulla kierroksella vierailijoille kerrottiin saamelaisten historiasta ja elämänmenosta.

Antoipa oppaamme meidän maistaa väinönputkeakin, joka saamelaisten uskomusten mukaan kohentaa hedelmällisyyttä ja suojaa jopa syövältä.

Saamelaisuus ei ole ainoastaan muinainen kulttuuri, vaan se elää ja voi edelleen hyvin. Lapin yliopistossa toimivassa Arctic Centerissä on runsaasti aiheeseen liittyvää tietoa ja osaamista, ja saimmekin perjantaina kunnian vierailla kohteessa.

Lisäksi pääsimme kuuntelemaan lyhyehkön luennon saamelaisten juridiikasta ja oikeuksista. Saamelaisten oikeudet ovat

INTER VIVOS 1/2020

14.3.2020 12:21:34

SAJOS, ISTUNTOSALI

olleet jo pitkän aikaa ajankohtainen aihe, sillä Suomi ei ole vieläkään ratifioinut alkuperäiskansoja koskevaa ILO 169 -sopimusta. Ratifioinnista pidättäytymistä on selitetty mm. maan omistus- ja käyttöoikeuksiin liittyvillä epäselvyyksillä ja tiedon puutteella.

Maankäytön ja -hallintaoikeuksien lisäksi erityisen haastava kysymys on saamelaisen määritelmä. Saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ssä määritellään yksityiskohtaisesti, mitä kyseisessä laissa saamelaisella tarkoitetaan. Kysymys konkretisoituu ennen muuta Saamelaiskäräjien vaalien aikaan, sillä äänestäminen ja ehdolle asettuminen vaativat saamelaisuutta. KHO on antanut useita ratkaisuja (mm. KHO 2015:145– 147) koskien saamelaisten määritelmää perustaen ne ajatukseen valittajien itseidentifikaatiosta saamelaisiksi ja YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean (CERD) vuoden 2009 esittämään kantaan. Mielenkiintoista onkin, että vaikka CERD on sittemmin muuttanut kantaansa itseidentifikaatiosta, ovat KHO:n viime syksynä antamat ratkaisut yhä mukailleet aiemmin omaksuttua linjaa.

Saamelaisuuden oikeudellisen määritelmän

ARCTIC CENTER

kehittymistä onkin syytä seurata tarkoin tulevaisuudessa Matka Saamelaiskäräjille teki selväksi, etteivät saamelaiset ole vain suomalaisten pohjoisessa asuva sukulaiskansa tai kansanosa, vaan kansa, jolla on poliittisesti ja juridisesti paljon sanottavaa.

Oikeustieteilijän näkökulmasta vierailu opetti paljon uutta saamelaisiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä sekä auttoi ymmärtämään syitä, miksi saamelaisilla on joissakin asioissa Suomen valtion kannasta eriävä näkemys. Lisäksi opimme myös, etteivät saamelaiset suinkaan ole sisäisesti mielipiteiltään kaikilta osin yhtenevä joukko, vaan aivan kuten mikä tahansa kansa, käyvät saamelaisetkin jatkuvaa keskustelua poliittisista kysymyksistään – Saamelaiskäräjillä tietysti.

Pinja Lindvall on ELSA Helsingin Academic Activities -vastaava ja Niklas Alanen ELSAn puheenjohtaja.

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 19

19

14.3.2020 12:21:35

PYKÄLISTINPIKAOPAS PIKAOPAS HAALARIMERKKIEN OMPELUUN

PIKAOPAS

TEKSTI ELSA LAHTIVESI KUVAT AAPO IKONEN

MERKIN PAIKKA Haalarimerkkien ompelussa on ensiarvoisen tärkeää muistaa haalarietiketti. Merkkien sijoittamiselle opiskelijahaalareihin on tiettyjä sääntöjä, jotka tulee pitää mielessä ompeluhommiin ryhtyessä. Ehkä tärkein säännöistä on se, ettei merkkien ompelu mainosten päälle ole suotavaa, mikäli muualla haalareissa on tilaa vapaana. Tietyillä merkeillä on myös perinteisesti ollut omat paikkansa haalareissa, kuten pykälistimerkin paikka oikean etureiden kohdalla.

Lakimiesliiton merkki on puolestaan tavattu ommella näkyvälle paikalle siihen hihaan, joka haalarit vyötärölle sidottaessa jää päällimmäiseksi. Kun oikea paikka merkille on löytynyt, kannattaa se ompelun ajaksi kiinnittää nuppi- tai hakaneuloilla, jotta se pysyy suorassa halutulla paikalla.

OIKEILLA TARVIKKEILLA ONNISTUT HELPOMMIN Ompelu voi toisinaan olla äärimmäisen turhauttavaa puuhaa, etenkin jos käytössä oleva neula vääntyilee ja lanka katkeaa joka toisella pistolla. Merkkien ompeluun sopii vahva ja terävä neula, jolla lävistät paksuimmatkin merkit. Langaksi kannattaa valita mahdollisimman vahva lanka, kuten karhunlanka, ohuempaa ompelulankaa käytettäessä on suositeltavaa laittaa lanka silmäneulaan kaksin kerroin.

TYYLI ON VAPAA Vaikka merkkien kiinnittäminen muulla tavoin kuin käsin ompelemalla, kuten ompelukoneella tai liimalla ei ole suotavaa, on käsin ommellessa tyyli vapaa.

Lyhyitä pistoja kannattaa kuitenkin suosia, sillä näin lopputuloksesta tulee siisti ja rankimmatkin opiskelijariennot kestävä.

IV_1_20.indd 20

14.3.2020 12:21:44

HELPIN PALSTA:

VAALIKAUDEN LOPPUKIRI Rakkaat pykälistit – terveisiä HYYstä!

Ai mistä? No kyllä, meitä pykälistejä vaikuttaa myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa. Meidän tehtävämme on varmistaa, että järki pysyy mukana kaikissa niissä päätöksissä, joita tässä ajoittain varsin massiivisessa hallintohimmelissä tehdään kaikkien yliopisto-opiskelijoiden puolesta.

Myös tänä vuonna Pykälän ja viiden muun taustajärjestön yhteisellä edustajistoryhmällä HELPillä on koossa mainio iskuryhmä, joka pitää huolen siitä, että professioalojen ääni kuuluu ylioppilaskunnassa. Mielestäni onkin aiheellista esitellä heidät myös teille. Viime vuoden tavoin edustajistoryhmämme sai ylioppilaskunnan hallitukseen peräti kaksi helppiläistä – tällä kertaa heistä molemmat ovat myös pykälistejä. Sakari Saari vastaa hallituksen jäsenenä koulutuspolitiikasta, kansainvälisyydestä ja oikeusturvakysymyksistä.

Sammy Nurminen sen sijaan kantaa hallituksen varapuheenjohtajan salkkua ja koordinoi ylioppilaskunnan tapahtumia.

HELP ei myöskään olisi mitään ilman heitä, jotka pitävät edustajistoryhmän oman toiminnan ja edunvalvonnan rattaat pyörimässä.

Kaikki edaattorimme eli ylioppilaskuntamme ”parlamentin” jäsenet istuvat ajoittain pitkiksi vierähtävissä kokouksissa ja äänestävät niiden ratkaisujen puolesta, jotka ovat taustajärjestöjemme etujen mukaisia. Jäsenemme eri valiokunnissa ja työryhmissä tekevät samaa tärkeää työtä pienemmissä kokoonpanoissa.

Toisaalta HELPin omat virkailijat kuten sihteeri ja taloudenhoitaja pitävät huolen siitä, että ryhmämme voi tehdä edunvalvontatyötä hyvin hoidetussa yhdistyksessä. Minun ja ryhmäpuheenjohtajistoni kunnia on varmistaa,

että tämä koneisto pyörii mahdollisimman sulavasti kokouksista ja tapahtumista toiseen.

Tänä vuonna HELP valmistautuu vaalikauden loppukiriin. Viime vuoden puolella saatettiin loppuun vääntö ylioppilaskunnan budjetista ja neuvoteltiin neljän vuoden strategia.

Tämän vuoden alussa tarkoitus on saattaa tuo strategiaprojekti maaliin asti. Lisäksi vuoden 2020 aikana on varmuudella edessä vielä useita asiakirjoja, neuvotteluja ja päätöksiä. Käymme hiljaista mutta tärkeää taistelua, jotta HELP ja sen taustajärjestöt voisivat seistä niistä jokaisen takana.

Astetta äänekkäämpi taistelu on edessä syksyn vaaleissa.

Viimeisimmät edustajistovaalit käytiin vuoden 2018 lopulla, ja kahden vuoden syklissä seuraavat odottavat tämän vuoden syksyllä. HELPin tavoite on olla entistäkin vaikutusvaltaisempi yksittäisen opiskelijan ja taustajärjestöjensä pää-äänenkannattaja ylioppilaskunnan edustajistossa – sitä varten tulemme tarvitsemaan myös jokaisen pykälistin äänen!

Oikeastaan tämän pienen katsauksen tarkoituksena on myös osoittaa, että HELP on monien tekijöiden joukko – ryhmämme toivottaa aina lämpimästi tervetulleeksi uusia innokkaita toimijoita. Jos sinua kiinnostaa edes rahtusen ylioppilaspolitiikka tai haluat muuten vain tutustua hienoihin ihmisiin, älä epäröi ottaa yhteyttä!

Henri Kaarakainen Edustajistoryhmä HELP ryhmäpuheenjohtaja henri.kaarakainen@helsinki.fi www.helphyy.fi

INTER VIVOS 1/2020

IV_1_20.indd 21

21

14.3.2020 12:21:46

PÄIVIN PALSTA:

GRADUN KIRJOITTAMINEN: MITEN KOHDATA JA YLITTÄÄ KIRJOITTAMISEN ESTEET?

E

dellisessä kirjoituksessani käsittelin gradun aiheen valitsemista.

Siinä huomioon otettavia seikkoja ovat oman kiinnostuksen lisäksi tutkimuskysymyksen tutkittavuus ja ajankohtaisuus sekä tutkimustiedon tarve. Kun aihe on valittu, on aika edetä projektissa eteenpäin. Seuraa aiheen valinnan yhteydessä hankitun lähdeaineiston täydentäminen ja siihen perehtyminen, lopputyön rakenteen suunnittelu ja luonnostelu, tutkimuskysymyksen täsmentäminen ja kirjoittamisen aloittaminen.

Mutta entä jos koko projektiin ryhtyminen tuntuu vastenmieliseltä tai vaikealta, tai työ ei ota sujuakseen?

Ensinnäkin on huomattava, että gradun tasoisen tekstin tuottaminen edellyttää peruslukeneisuutta. Salli itsellesi se, että käytät ensin aikaa lukemiseen ja sisällysluettelon luonnosteluun. Myös opiskelukavereiden, ohjaajien ja mahdollisten käytännön toimijoiden kanssa keskusteleminen on hyödyllistä. Se auttaa hahmottamaan tutkimusongelmaa ja sijoittamaan aihetta laajempaan kontekstiin.

Ei ole harvinaista, että graduntekijällä lähdeaineiston, kuten lainvalmisteluaineiston, tuomioistuinratkaisujen, kirjallisuuden, artikkelien, suositusten, mietintöjen jne., kerääminen vain jatkuu ja jatkuu, jolloin aineistoa on lopulta valtavan paljon.

Lähdeaineiston hankkiminen kääntyy itseään vastaan silloin, kun sillä lykätään kirjoittamisen aloittamista. Lopulta myös mittavaan aineistoon perehtyminen saattaa alkaa tuntua ylivoimaiselta. Prosessin sujuvuuden kannalta on parempi lähteä liikkeelle esimerkiksi tärkeimmistä ja uusimmista lähteistä, perehtyä niihin ja aloittaa kirjoitustyö niiden pohjalta.

IV_1_20.indd 22

Kirjoitettu teksti on erittäin harvoin viimeisteltyä, lopullista tekstiä. Liiallinen kriittisyys heti alkuvaiheessa on haitaksi koko prosessille. Jos aiheeseen tarttuminen ja alkuun pääseminen tuntuu vaikealta, voit aloittaa vaikka mielenkiintoisimmasta tai helpoimmasta kohdasta. Johdantoon puolestaan voi palata myös myöhemmin, kun on tarkemmin hahmottunut, millainen työstä tulee.

Gradu voi jäädä kokonaan tekemättä, jos jäädään odottamaan hyvää flow-tilaa tai ”kuningasideaa”. Gradun tekeminen vaatii paljon tarkkaa ja järjestelmällistä työtä, ja paras kirjoitusvire saavutetaan toimeen ryhtymällä. Myös omilla ideoilla ja tulkinnoilla on sijansa, mutta oivallusten syntyminen on sitä todennäköisempää, mitä enemmän perehdytään aiheeseen ja työskennellään sen kanssa. On myös syytä muistaa, että gradun ei tarvitse olla tieteellinen läpimurto, vaan suurin osa graduista on aiemman tiedon systematisointia ja tieteenalan tutkimustradition tuntemusta, jonka päälle rakentuu jokin oma idea ja tutkimustulos.

Ison urakan aloittaminen voi tuntua liian vaikealta myös silloin, jos sille ei ole varattu riittävästi aikaa. Varsinkin alussa työskentelylle on tärkeää järjestää pidempiä ja häiriöttömiä hetkiä. Kun työ on saatu alulle, ja aihepiiri on jo tullut tutuksi, on helpompi hyödyntää myös lyhyempiä pätkiä. Pirstaleinenkin kirjoittaminen on parempi kuin se, ettei kirjoittaisi lainkaan. Kokonaisuutta voi muokata ja sitoa yhteen myöhemmin, kun aikaa on enemmän.

Ajanhallinnan lisäksi kannattaa järjestää gradun tekemiselle sopiva työskentelytila.

Useimmat haluavat kirjoittaa rauhallisessa tilassa, mutta joillekin sopii hälyisä kahvila. Sähköiset aineistot kulkevat helposti läppärin mukana, mikä laajentaa työskentelymahdollisuuksia myös kirjaston

14.3.2020 12:21:49

ulkopuolelle.

Prosessin edetessä pulmat liittyvät usein kysymyksenasetteluun ja sisällöllisiin valintoihin. Näistä ja muista askarruttavista asioista kannattaa keskustella pitkin matkaa. Ohjattavan on helpompi hyödyntää palaute siinä vaiheessa, kun aktiivinen tutkielmantekoprosessi on käynnissä kuin silloin, kun kommentoitavaksi jätetty tuotos on tekijänsä mielestä lähes valmis.

Harva meistä on syntynyt kirjoittajaksi.

Kokeneellakaan kirjoittajalla ei aina ole ”hyvä kirjoituspäivä”. Tärkeintä on se, että työhön ryhdytään ja että sitä tehdään säännöllisesti.

Kun aiheen parissa viettää aikaa riittävän usein, ei kynnys siihen palaamiseen pääse kasvamaan liian korkeaksi. Kaikkea ei tarvitse eikä voi heti osata tai tietää, mutta oppiminen alkaa vain aloittamalla.

IV_1_20.indd 23

14.3.2020 12:21:50

Ota urallasi loikka ylöspäin.

Veikko Myller: ”The Bull”

Haluaisitko saada mielenkiintoisia työtehtäviä mukavassa työympäristössä ja olla osa sitoutunutta ja kansainvälisesti arvostettua tiimiä?

Olemme Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja ja etsimme jatkuvasti joukkoomme opintojensa eri vaiheissa olevia opiskelijoita.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja lähetä hakemus osoitteessa www.ww.fi/careers.

Autamme sinua ottamaan loikan kohti huippuammattilaisuutta.

www.ww.fi IV_1_20.indd 24

14.3.2020 12:21:52