IV 1/2014

inter vivos

Pykälä ry:n jäsenlehti.

01 | 2014

Kitta Kangas - Vapaaehtoistyössä Argentiinassa Ekaa kertaa vujuilla? Tsekkaa tapahtuman etiketti Jesse Viljanen valmistui!

Uudet sarjat: * Pykälistin päivän asu * Vinkkipalsta * HYYn kerhot esittelyssä 1

Pääkirjoitus M

M

M

T

uistan vielä, kuinka astelin viisi vuotta sitten ensimmäistä kertaa Inter Vivoksen kokoukseen. Olin siihen aikaan kovin ujo puhksi.

Ensimmäisessä, Hakaniemessä järjestetyssä kokouksessa sain hädin tuskin suutani auki.

Kirjoittaminen tuntui haastavalta. uutama viikko sitten, noin viisi vuotta tuon ensimmäisen kokoukseni jälkeen, astelin ensimmäiseen IV:n kokoukseeni päätoimittajana. Minua jännitti yhtä paljon kuin tuolla ensimmäiselwlä kerralla.

J

os joku olisi sanonut minulle viisi vuotta sitten minusta tulevan vielä joskus IV:n päätoimittaja, olisin varmasti pöyritellyt silmiäni. Viidessä vuodessa on tapahtunut valtavasti - kaksi vaihtoa, toisen tutkinnon aloittaminen, kymmenisen muuttoa, interreilejä erilaisiin kohteisiin ja älyttömästi kaikkea muuta. Kahta numeroa lukuun ottamatta olen kuitenkin jättänyt kädenjälkeni jokaiseen Inter Vivokseen tuona aikana.

S

elvisin ensimmäisestä kokouksesta päätoimittajana paremmin kuin olisin ikinä uskonutkaan. Huomasin, kuinka paljon ihminen lopulta kasvaa vuosien saatossa. Itseään ei varmasti löydä istumalla yksin huoneessaan kirjan kädessä. Jollekulle ainejärjestöntoiminta on se kasvattava kokemus, toiselle vaihto, kolmannelle matkustelu, neljännelle työelämä.

S

atuin lukemaan joitakin kuukausia takaperin artikkelin asioista, joita ihmiset katuvat ennen kuolemaansa. Listalta pistivät silmään muun muassa ”olisinpa antanut itseni olla onnellisempi” ja ”olisinpa tehnyt niin kuin itse halusin tehdä, enkä niin kuin muut halusivat minun tekevän”. Listalta löytyy myös ”olisinpa pitänyt yhteyttä ystäviini” ja ”olisinpa työskennellyt vähemmän”.

ikään tiede ei ole koskaan havainnutm että ihmiset eläisivät kahdesti. Elämä on tässä ja nyt. Senpä takia kehotan jokaista pykälistiä keräämään elämäänsä erilaisia kokemuksia ja seuraamaan omaa sydäntään. eemaan liittyen tästä numerosta löytyy juttu Kitta Kankaasta, joka pakkasi tavaransa ja lähti vapaaehtoistyöhön Argentiinaan.

Toisena esimerkkina kokemuksia keränneestä pykälististä voidaan mainita Onnea valmistumisesta -juttua varten haastatelu Jesse Viljanen. Samaa linjaa noudattaa myös juttu oikkareista hiukan erilaisissa töissä.

P

erinteisesti ensimmäisessä numerossa on todettu muutama sana vuoden toimituksesta.

Inter Vivos on kokenut vuoden 2014 alkajaisiksi sukupolvenvaihdoksen.

Toimittajakuntaamme liittyi monta innokasta phuksia, joiden jälki on nähtävissä jo tässä lehdessä.

V

uonna 2014 IV:ssä nähtäneen uudenlaisia juttuja. Jo ensimmäiseen numeroon ovat ehtineet uudet sarjat ”Päivän asu” sekä ”HYYn kerhot ja projektitesittelyssä”. Viitteitä uusista tuulista antanee myös toimitusesittely, jonka teemaksi valikoitui äänestyksesä prinsessat.

Hyvää vuosijuhlaviikkoa ja kevättä kaikille toivottaen

3

JULKAISIJA Pykälä ry

01|2014 sisältö

Vakiot 3 Pääkirjoitus 6 IV Tenttaa

6 Heikin palsta 14 Experto Credite 9 IV Ajankohtaiset

PÄÄTOIMITTAJA Annika Juvonen

10 Bonus Pater Familias

s | 26 Vapaaehtoistyössä Buenos Airesissa

annika.juvonen@pykala.fi +358505115938 TAITTO Aura Lehtonen aura.lehtonen@pykala.fi +358503013636

Oletko aina halunnut vapaaehtoistyöhön

s | 12 IV 2014 esittäytyy...

16 HELP 22 Mainoshaastattelu 43 Onnea valmistumisesta 40 Osavuosikatsaus

TOIMITUS Heidi Elo | Mira Karppanen Antti Ketola | Juha-Matti Kiviluoto Emmi Koli | Tuomas Koskinen Jenni Nissi | Katriina Näveri | Hanna Oraheimo | Terhi Raikas Jaakko Seppänen | Laura Varjokari

14 Experto Credite

s | 30 Sinne ja takaisin

s | 24 ...Kuten myös hallitus 2014

Rinnerikollisten matkaraportti Itävaltaan

41 Onnea Valmistumisesta!

53 Perhonen 54 Julkinen runosuoli

Avaudu osoitteessa www.pykala.fi

55 Seuraavassa numerossa

KANNEN KUVA Emmi Koli

s | 32 Tutkintouudistus

SÄHKÖPOSTIOSOITTE iv-toimitus@pykala.fi ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta MEDIATIEDOT www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti PAINO Forssan Kirjapaino Oy Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla ANNA PALAUTETTA NETISSÄ http://pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

s | 18 Vujuetiketti

Suurimmat ja Kauneimmat Vuosijuhlat ovat taas täällä!

s |35 Opintopiirit

Sarjat 8 Päivän asu 28 HYYn kerhot ja projektit 49 Juha-Matti setä neuvoo

s | 38 Mites niiden uudenvuodenlupausten kanssa kävi?

s | 42 Kansalaisaloite

s | 45 Oikkarit eri ammateissa

s | 49 Uusi sarja:

Mihin elämänalueelle tarvitset neuvoja?

4

5

IV tenttaa Teksti ja kuvat: Juha-Matti Kiviluoto IV soluttautui upouusista haalareistaan päihtyneiden phuksien joukkoon haalaribileissä 20.02.2014.

Haastateltavaksi valikoitui myös yksi vanhempi tieteenharjoittaja.

1) paljonko on D x2?

2) onko putki päällä?

3) mitä muuta tai kuka on päällä?

Emmi, phuksi 1) Aivan liikaa!

2) Aina on!

3) Minä. Aina!

HEIKIN PALSTA

Kun ylioppilaskirjoituksetkin alkavat vihdoin siirtyä nykyaikaan ja sähköiseen muotoon, olisiko meidän aika seurata perässä? Jo nyt tenttiakvaariossa voi tehdä sähköisiä tenttejä, joiden kirjoittaminen ja tarkastaminenkin ovat varmasti paljon mielekkäämpiä kaikille osapuolille. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia tällainen uudistus toisi?”

1) Oota… herrajesta!

no tätähän minäkin olen viime päivät intoillut!

Kävi nimittäin niin, että olin luvannut vertailevan oikeustieteen luentokuulustelun tulokset aika lailla nopeasti. Kuulustelu oli perjantaina 16-18, enkä ehtinyt jäädä odottelemaan papereita, jotka siis olin ajatellut ottaa mukaani viikonlopun iloksi, jotta saisin tulokset valmiiksi heti alkuviikosta. Kuulustelua valvonut ystävällinen kollega keksi kuitenkin skannata vastaukset ja lähettää minulle. Niitä oli tosi hauska (tai ei nyt liioitella, mutta sanotaan aika hauska) lukea sitten tabletilta. Aikaisemmin tapanani on ollut lukea tenttipapereita työmatkoilla liikennevälineissä. Kerran sitten tapahtui niin, että koko pino (n. 200 kpl) papereita levähti raitiovaunun lattialle. Ystävällisten kanssamatkustajien avustuksella ne toki saatiin koottua, joskin muutamiin jäi saappaan kuvia. Kaikki tämä on historiaa siinä vaiheessa, kun vastaukset saadaan suoraan sähköisinä.

Luulen, ettei se aika ole kovin kaukana.”

1) Viisi?

2) Toki on?

3) Tampere! Aina.

”Hyvä Foxy,

Aihe: Sähköiset tenttitilaisuudet?

”Arvoisa Nykyaikaan,

Oskari, phuksi

Nimimerkki: Foxy

Älä enää meneteä yöuniasi, vaan käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä

Henna, phuksi

3) Haalarit, vihdoinkin!

Olen miettinyt, mitä tapahtuisi, jos eläimet osaisivat puhua. Erityisesti minua kiinnostavat ketut.

Mitä uskoisit ketun sanovan, jos se osaisi puhua?

Olisiko eläinten mahdollista oppia puhumaan jollakin konstilla?”

Pakottaako päätäsi probleemi, vaivaako mieltäsi väliaikainen vajaatoiminta?

Nimimerkki: Nykyaikaan

2) Ei!

Aihe: Eläinten oikedet

Lauri Y., ei phuksi 1) Ei Jeesus!

Aihe: Porthanian peitetyt kattoikkunat Oi Heikki, Miksi massaluennot järjestetään pimeyden vallitessa? Porthanian saleissa on kattoikkunat, joista luonnonvalo voisi päästä sisään. Nämä on kuitenkin kaikki peitetty levyillä ja valaistustaso massaluennoilla vastaa toisinaan elokuvateatterinautintoa.

Miksi päivänvalosta ei saa nauttia?

Nimimerkki: Valoa pimeyteen ”Valoa pimeyteen, omana opiskeluaikanani suurella osaa massaluentoja – eikä muunlaisia ollutkaan – vallitsi synkkä pedagoginen pimeys, mutta tämä ei tietenkään enää nykyisin ole asian laita. Mitäköhän ihmettä siis tarkoitat? Eihän siellä nyt pimeä ole, ei ainakaan minun luennoillani, tosin muilla en säännöllisesti käykään.

Olisikohan tuo jonkinlainen energiansäästöjuttu? Ja kai tiesit, että Porthania on Suomen ensimmäinen elementtirakennus ja arvokas suojelukohde. Ehkä nuo levyt ovat osa jotain alkuperäistä suunnittelua, ja niiden kuuluukin olla peittämässä ikkunoita.

Ajatuksena 1950-luvulla Porthanian suunnittelussa saattoi olla, että opiskelijalle annettiin ikään kuin aavistus ulkopuolella vallitsevasta valosta, jonka he saattaisivat – huom: saattaisivat – saavuttaa, jos malttaisivat tallettaa luennoitsijan suusta putoilevat kultajyvät aivoihinsa ja sydämiinsä. Syvällistä symboliikkaa siis, eikö totta?

annan puheenvuoron suoraan pihaketullemme: ”Itse olen oppinut puhumaan tutkivan oppimisen menetelmällä. Teimme kavereiden kanssa aika paljon ryhmätöitä, joten samalla saimme oivaa harjoitusta vuorovaikutustaidoissa. Yritimme saada pari jänöpupua mukaan ryhmään, mutta ne eivät halunneet jostain syystä lähteä. Nyt olemme alkaneet lukea George Orwellin Eläinten vallankumousta, josta olemme saaneet muutamia hyviä ajatuksia.

Tarvitsisimme vain kunnollisen opettajan. Heikin juttuja emme enää jaksa, mutta uskaltaisimmekohan pyytää vaikka Johan Bärlundia tai Hirvosen Aria?”

Aihe: Valmistumisen jälkeistä elämää Valmistuminen häämöttää muutaman kuukauden päässä. Haluaisin työskennellä jossain aatteellisessa yhdistyksessä, sorrettujen puolustajana. Lukuisat työhakemukset eivät kuitenkaan ole tuottaneet tulosta. Olenko tuomittu myymään sieluni pääomalle? Joudunko tekemään tiliä sorrettujen selkänahasta? Ryhdynkö maalaamaan öljyväreillä vai punomaan pajukoreja?

Nimimerkki: Ollako vaiko eikö olla ”Hyvä ollako vai eikö olla, Pitää tehdä sitä, minkä kokee oikeaksi. Jos haluat töihin sorrettujen yhdistykseen, niin sitten sinun täytyy hakea niin kauan, että pääset. Kyllä se jossain vaiheessa tärppää. Jotenkin olen tulkitsevinani, ettei sinua öljyvärimaalaus tai korinpunonta kuitenkaan pidemmän päälle edes kiinnostaisi – ehkäpä olet monien juristien lailla jopa totaalinen poropeukalo, mene tiedä. Sillä aikaa kun odottelet paikkaa sorrettujen puolustajana, voithan aina katsella vähän aikaa suurpääoman puolta. Sittenpähän on sekin nähty, niin tiedät mistä puhut.

2) Ei kun sisällä!

3) Minä!

6

7

PYKÄLISTIN PÄIVÄN ASU Sarjassa haastatellaan kiinnostavasti pukeutunutta pykälistiä.

IV Ajankohtaiset

Paras juhla-asu?

Klassinen puku toimii aina.

Onko tyylisi muuttunut oikikseen pääsyn myötä?

Ei ole, ennemminkin tyyli ohjasi minut tänne(nauraa).

Teksti: Hanna Oraheimo Kuva: Katriina Näveri

Haastateltavana Leo Pietikäinen, 1. vuoden opiskelija

Teksti: Heidi Elo

OLIPA KERRAn

LAkimies joka sai Töitä

T

ietyt asiat ovat kiveen hakattuja. Kuten se, että kun 10 vuotta sitten tädit ja sedät kääntyivät puoleeni ja kysyivät sen ratkaisevan kysymyksen (Mikä sinusta tulee isona?), vastaus tuli aina yhtä varmana ja riemukkaana kuin kaikki olisi jo ennustettu: Kirjailija! Minusta tulee kirjailija! Onnellisesti myhäillen äidinkielen opettajien lemmikkinä hellin suunnitelmaani vuosikausia, kunnes lukion lopussa, kuultuani kyllästymiseen saakka lausetta ”Hanki oikea ammatti, jolla voit elättää itsesi!” huomasin kuin yhtäkkiä pudonneeni idealistisista J.K. Rowling -korkeuksistani kovalle alustalle nimeltä Todellisen Työelämän Tarpeet. Pian asiasta toettuani tarkastelin alustaani tarkemmin. Luonnollisesti, lakimiehen polkuhan se siinä oli: Se oli päällystetty sanoilla ”Varmuus”, ”Kaikki ovet ovat auki” ja ”Juristina löydät aina töitä”, tien viedessä kirkkaana hohtavaan paikkaan, Työelämään. Tyytyväisenä lähdin matkaan, enkä edes katunut päätöstäni lapsuuden haaveiden hylkäämisen vuoksi – olemmehan todistaneet, miten Jens Lapidus, yksi Ruotsin kuuluisimmista asianajajista, yhdistää työnsä dekkareiden kirjoittamiseen! Miksi en siis minäkin?

Mitä sinulla on päällä tänään?

Takki on vaatturiliike Saumasta. Loput vaatteet olen hankkinut joko Stockmannilta tai netin kautta lähinnä Englannista.

Miten kuvailisit itse omaa tyyliäsi?

Tyylini on klassinen, aina vähintään smart casual.

Kerro tyylivinkkisi?

Kannattaa panostaa hyvään pikkutakkiin. Lisäksi kenkiin kannattaa satsata rahallisesti, oikein huollettuna ne kestävät vuosia.

Sait juuri haalarit. Mitä mieltä olet niistä?

Ei niitä voi liikaa kehua. Viininpunainen on ehdottomasti paras väri, käy kaiken kanssa.

P

Paras asuste?

aitsi, että opetusministeri Krista Kiuru ilmeisesti haluaisi minun vain kirjoittavan niitä dekkareita. Hänen valmisteilla oleva esityksensä korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksistä tuottaisi kauppa- ja oikeustieteellisille aloille jopa tuhansia opiskelupaikkoja. Kaltaiselleni lakimiehen polulle lähteneelle esitys merkitsisi toteutuessaan, jos ei aivan huomattavaa opetuksen laadun laskua, niin vähintään kasvavaa työttömyyttä. Kun tätä vertaa sitä vasten, että Akavan tilastojen mukaan vastavalmistuneiden juristien työttömyys on lyhyessä ajassa noussut 80 %, askeleeni ennen niin tasaisella tiellä muuttuu väkisinkin epäröiväksi.

Tykkään vaihdella rannekelloja. Minulla on noin viisi kelloa, joita käytän säännöllisesti.

Kuinka usein ostat uusia vaatteita?

Shoppailen harvoin, mutta ostan kerralla yleensä paljon. Esimerkiksi alennusmyynneistä saatan ostaa isompia määriä vaatteita.

Miten opiskelija voi säästää rahaa pukeutumisessa?

Suosittelen E-bayta ja yleensäkin ulkomailta tilaamista. Siinä säästää huomattavasti.

8

O

nko joku pyyhkinyt lakimiehen polulta pois puheet varmuudesta? Onko Työelämään johtava polku sittenkin vain silmänlumetta? On selvästi

nähtävissä, mitä seuraisi, kun oikeustieteen opiskelijoiden aloituspaikkojen raju lisääminen – hakijasuman purkavana yhteiskunnan epäkohtia korjaavana keinona, kuten Kiuru tuntuu tarkoittavan – joutuisi kasvotusten Todellisen Työelämän Tarpeiden kanssa. Oikeastaan se olisi jopa lähellä taikuutta: Pim! ja 200 juristia kilpailee yhdestä paikasta, Pim! ja hän ei voi enää väittää, että mitään työtä löytyy pelkästään maisterin papereilla. Lakimiesten määrän kasvaessa juristi, joka ennen käyskenteli polullaan rehvakkaana ja ylpeänä, joutuu nyt väistämään tien sivuun, jotta sadat muutkin mahtuvat. Hän on menettänyt erillisyytensä ja erityisyytensä tuoman arvon. Yhdessä sadat ja taas sadat nuoret lakimiehet tallovat maahan uudet sanat: Mikään Ei Ole Enää Varmaa.

K

oska mikään ei ole enää varmaa, tulevaisuuden juristiopiskelija on opiskeluajan työpaikkoja valitessaan ja erikoistumisiaan miettiessään kovan haasteen edessä. Jotenkin hänen on koulutustaan vastaavaan työhön työllistyäkseen onnistuttava identifioimaan ammatillinen itsensä niin loistavaksi ja ainutlaatuiseksi kuin koputtelisi CV:llään jatkuvasti itse Euroopan Unionin tuomioistuimen ovia.

Toki vaihtoehtona olisi myös ottaa opetussuunnitelmaan orientoiva moduuli ”Jos/Kun Joudun Työttömyyskortistoon”, mutta eihän se nyt juristeille olisi sopivaa. Me olemme sentään yhteiskuntamme tukipylväät!

P

aniikki on kuitenkin tällä hetkellä turha, sillä vielä toistaiseksi juristien polku on yhtä kuulas, valoa kohti pyrkivä ja loogisesti määränpäähänsä suuntaava kuin ennenkin. Lakimiesten korkean status quon säilyttäminen vaatiikin, että ehdotusta käsiteltäessä aloituspaikkoja ei vain naiivisti heitettäisi aloille, joille on eniten kysyntää – suurelle kysynnälle ja pienelle otannalle kun on usein syynsä. Sen sijaan paikkojen lisäys pitäisi kohdistaa aloille, jotka todella tarvitsevat niitä, kuten kasvatustieteisiin.

Näin välttäisimme sen huolestuttavan skenaarion, jossa vuosien päästä työvoimatoimiston penkillä istuessamme muistelemme tarinaa entisaikojen lakimiehestä, jonka tietä siinnättivät varmuus, luotto ja ammattiylpeys.

Juttu on kirjoitettu 25.2., eli ennen hallituksen kehysriiheä.

9

Bonus Pater Familias

P

ykälä täyttää tänä vuonna 79 vuotta. Tässä ajassa yhdistyksestämme on tullut jäsentensä näköinen ja perinteikäs yhdistys, jonka traditioista ja toimintamalleista otetaan mallia myös muualla opiskelijamaailmassa.

Tänä päivänä yhdistyksemme vaikuttaa monen oikeustieteen opiskelijan elämässä sekä juhlaan että arkeen. Yhdistys elää ja toimii jäseniään varten.

Mitä Pykälä sitten oikeastaan edes on?

Vastauksia kysymykseen lienee yhtä Eero Rapola hallituksen puheenjohtaja monta kuin vastaajiakin. Yhdelle Py2014 kälä on bilepaikka Sörnäisissä, toiselle ainoastaan tärkeä edunvalvonnallinen instanssi tiedekunnassa. Joillekin Pykälä edustaa tärkeää sosiaalista foorumia, osalle se taasen näyttäytyy ylimielisten juristiopiskelijoiden öykkäriyhteisönä.

Pykälä ry perustettiin alun perin keskustelu- ja harrastuskerhoksi pienelle joukolle lainopin ylioppilaita. Sittemmin toiminta on laajentunut merkittävästi. Laaja vaikuttamistyö tiedekunnan elimissä kantaa jatkuvasti hedelmää ja saa kiitosta myös tiedekunnan puolelta.

Opiskelijoiden mielipiteillä ja toiveilla on oikeasti merkitystä. Tämä korostuu parhaillaan käynnissä olevassa tutkintouudistuksessa. Palautetta opintojen sujuvuudesta ja tiedekunnan toiminnasta saa ja pitää antaa.

Corporate & Capital Markets | Transactions & Finance | Dispute Resolution & Insolvency Competition & EU Law | Real Estate & Construction | Technology & Intellectual Property | Employment & Labour Law nyt? Luennoilla istumalla harvemmin tutustuu kunnolla opiskelukavereihin - tulevaisuuden kollegoihin. Moni ystävyyssuhde kestää koko elämän. Juristikunnan kokoisen yhteisön jäsenille ei liene myöskään haitaksi tuntea ihmisiä jo ennen työelämään siirtymistä.

Suuri osa Pykälän toiminnasta rakentuu perinteiden varaan. Yhdistykselle on lähes kahdeksankymmenvuotisen historiansa aikana ehtinyt kehkeytyä lukuisia traditioita, myös sellaisia, joita muista opiskelijajärjestöistä ei löydy.

Yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan voi perustua vain perinteisiin. Uusia ideoita kannattaa esittää, jotta yhdistyksestä saadaan enemmän jäsenistönsä näköinen. Tunnustan itsekin joskus sortuneeni ”ainahan näin on tehty” -ajatteluun.

Perustelu on kestämätön, koska vanhoihin kaavoihin ja menettelytapoihin on liiankin helppo tuudittautua.

Want to hop in the saddle?

Kynnys palautteen ja kehittämisideoiden antamiselle tulisi olla mahdollisimman matala. Me Pykälän kanssa päivittäin tekemisissä olevat arvostamme kaikenlaista kritiikkiä ja kehitysideoita.

Keinoja on monia - nettisivuilta löytyvät sekä hallituslaisten yhteystiedot että palautelomake. Luonnollisesti hihastakin saa tulla nykimään.

Mahtavaa kevään jatkoa ja erityisen Edunvalvonnan ohella Pykälässä on nautinnollista Pykälä-viikkoa! Suosittemyös tietysti myös muuta sosiaalista toi- len nauttimaan siitä täysin rinnoin! mintaa. Kenties näkyvimpänä esimerkkinä tästä ovat kerhot, urheiluporukat, lukuisat asialliset sekä myös vähemmän asialliset tapahtumat. Sanotaan, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa.

Tuntuvatpa kauan sitten valmistuneidenkin sankaritarinat keskittyvän lähinnä opiskeluajan seikkailuihin.

Miksipä ei siis ottaa siitä kaikkea irti

10

Join us as an Office Support or a Trainee.

We offer flexible working hours that enable students to combine work with their studies.

We are impressed by an open-minded attitude and a willingness to learn.

More about our way to work and the latest student recruitment news at facebook.com/MerilampiAttorneys.

www.merilampi.com

Juha-Matti Kiviluoto, toimittaja: ”Lapsena ihailin raitiovaununkuljettajan työtä ja halusin itsekin kuljettajaksi. Minusta tuli sitten bussikuski”

Tuomas Koskinen toimittaja: ”Oikeasti mulla ei ollut lapsuuden yhtä toiveammattia, mutta merikapteeni olisin varmasti ihan skidinä voinut eniten haluta olla.”

Jenni Nissi, toimittaja: ”äiti!”

Laura Varjokari toimittaja: ”Ihan ensimmäinen toiveammattini oli siivooja. Sitten joskus ehkä kolmannella luokalla päätin, että minusta tuleekin juristi.”

Aura Lehtonen, taittaja: ”Lapsuuden toiveammattini oli tutkimusmatkailija!”

Jaakko Seppänen toimittaja: ”Opettaja (koska niillä on niin paljon vapaa-aikaa!)”

Inter Vivoksen Uusi toimitus paljastaa lapsuuden toiveammattinsa

Terhi Raikas, toimittaja: ”taiteilija, kirjailija”

Katriina Näveri, avustava kuvittaja Annika Juvonen, päätoimittaja: ”Halusin muumipeikoksi, joulupukiksi, Miss Suomeksi sekä gladiaattoriksi tv-ohjelmaan. Sain itkukohtauksen vanhempieni sanoessa, ettei gladiaattoriksi ryhtyminen onnistuisi”

Hanna Oraheimo toimittaja: ”Lapsuuden toiveammattini olivat taiteilija tai eläinlääkäri”

Mira Karppanen toimittaja: ”opettaja”

Emmi Koli, kuvittaja: ”Ensimmäinen haaveammattini oli kaupungin puutarhuri. Jossain kohti sitte iski, etten saa kaktustakaan pysymään hengissä. Vaihdoin mielipidettäni harva se päivä ja halusin olla mm. sisustussuunnittelija, lentäjä, opettaja, poliisi, tanssija, maailmaankuulu laulaja ja kanienhoitaja.”

12

Antti Ketola, kuvittaja: ”Ihmemies (MacGyver). Tällä hetkellä toiveammatin toteuttamisvaiheena on katu-uskottavan takatukan kasvattaminen”

Heidi Elo, toimittaja: ”toimittaja, kirjailija”

13

Experto Credite

Katariina Järvi Opintovastaava 2014

E

dellisvuosien tapaan alkuvuosi on opintoasioiden osalta täyttynyt seuraavan lukuvuoden opetuksen suunnittelusta. Suunnitelmia ei kuitenkaan aivan totutun kaavan mukaan olla tekemässä, sillä parhaillaan käynnissä oleva notaaritutkinnon uudistus etenee ensi syksynä toisen vuoden opintoihin tuoden suuriakin muutoksia niin putken järjestykseen, yksittäisten oppiaineiden sisältöön ja suoritustapoihin kuin oppiaineiden väliseen yhteistyöhön. Muutosten laatu ja suuruus vaihtelevat oppiaineittain suuresti: siinä missä osa oppiaineista opintopisteyttää tai hieman muokkaa aikaisempinakin vuosina pitämiään luentosarjoja, osa on lähtenyt suunnittelutyöhön aivan puhtaalta pöydältä. Lopputuloksena on aikaisemmin oikiksessa poissaolollaan loistaneiden oppimismuotojen käyttöönotto sekä jopa eräiden oppiaineiden yhdistyminen. Uudistusten mittavuudesta riippumatta siirtymäsäännökset vanhan ja uuden putken mukaisten suoritustapojen välillä tulevat olemaan oppiaineessa kuin oppiaineessa erityisen tärkeässä asemassa, ja tämä tulee vaatimaan entistä suurempaa tarkkuutta tiedekunnan puolelta opetuksen käytännön yksityiskohtia mietittäessä sekä valppautta opiskelijoilta omia opintoja suunnitellessa.

T

iedekunnan puolella alkuvuosi on jokavuotisten rutiinien lisäksi merkinnyt myös uuden hallintokauden alkamista: viime vuoden lopussa käydyt, laajaa keskustelua herättäneet dekaaninvaalit ratkesivat toisen nelivuotiskautensa dekaanina aloittaneen Kimmo Nuotion hyväksi. Samalla tiedekuntamme sai uudet varadekaanit, ja hallintorakennetta kevennettiin siten, että jatkossa jatkavat enää opintoasiain-, opetustaitoja stipenditoimikunnat. Yliopistohallinto toteutetaan kolmikantaperiaatteen mukaisesti, jonka mukaisesti hallintoelimissä ovat edustettuina professorit, ns. keskiryhmä (muu opetus- ja tutkimushenkilökunta kuin professorit, sekä hallintohenkilökunta) sekä opiskelijat.

Edellä mainittujen toimikuntien lisäksi hallinnon opiskelijaedustajia, eli hallopedeja, istuu täysivaltaisina

jäseninä tiedekuntaneuvostossa sekä yliopistokollegiossa.

Hallopedeille opiskelijoiden kuulumiset Porthanian käytäviltä ovat arvokkaita: opiskelijoiden äänen kuuluminen edellä mainituissa elimissä vaatii sitä, että opiskelijaedustajilla on opiskelijoiden arjesta tiedekunnassamme mahdollisimman todenmukainen käsitys, jota viedä kokouksissa ja muutoin tiedekunnan henkilökuntaa tavatessaan eteenpäin. Toivon, että opiskelijat antaisivat aktiivisesti palautetta myös opetushenkilökunnalle, jotta jatkossakin oppiaineissa osattaisiin kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin opetusta suunniteltaessa ja toteuttaessa. Täydellinen muutos kohti aktivoivampia ja monimuotoisempia opetusmetodeita ei tapahdu yhdessä lukuvuodessa. Tiedon lisäksi taitoja kartuttavan notaarintutkinnon rakentamisessa on kyse pidemmästä prosessista. Kuten jo nyt tämä meneillään oleva ensimmäinen vuosi uutta putkea on osoittanut, hyviä tuloksia ei tulla saaman aikaan ilman kriittisyyttä ja valmiutta kyseenalaistaa totuttuja tapoja.

P

orthanian ulkopuolellakin pykälisti pääsee kehittämään itseään Pykälän tarjoaman opintotoiminnan kautta. Tämän numeron kolahtaessa postiluukusta kevään seminaarit, opintopiirit sekä Opintovaliokunnan yksittäisistä tapahtumista suurimman, Studia Iuridican, järjestelyt ovat jo täydessä vauhdissa! Tervetuloa mukaan!

Ahkeraa kevättä ja huikeaa Pykälä-viikkoa toivottaen

An international team & outstanding work experience & challenging assignments & a rewarding working environment & that’s the trainee programme at Haluatko työskennellä yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista, kansainvälisessä työympäristössä osaavien ihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Neljän kuukauden täysipäiväisessä traineeohjelmassamme pääset tutustumaan liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta - keskellä asianajotoiminnan arkea.

Trainee-jaksomme alkavat:

• 1.8.2014 • 1.9.2014 • 1.10.2014 • 1.12.2014 Hakuaika jaksoille on 3.-23.3.2014.

Lähetä hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen trainee@twobirds.com Lisätietoja trainee-ohjelmasta ja muista oikeustieteen opiskelijoidentyöpaikoista saat osoitteesta twobirds.com (Rekrytointi / Oikeustieteen opiskelijat) ja Paragraaffin oikkaripörssistä.

twobirds.com 14

Abu Dhabi & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Copenhagen & Dubai & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & Shanghai & Singapore & Skanderborg & Stockholm & Warsaw

15

edustusta HYY Yhtymän ja HYY Ravintolat Oy:n hallituksiin, joissa tehdään opiskelijoiden omistamaa liiketoimintaa, mm. UniCafe -lounasravintoloita, sekä HYYn kiinteistöomaisuutta koskevia merkittäviä päätöksiä.

HELP Kirjoittaja, kuvat: Elisa Tuomi

Menneitä & tulevia haasteita

Vuotemme oppositiossa on vasta aluillaan, mutta aiomme jatkaa rakentavaa, vaihtoehtoja esittävää oppositiopolitiikkaa ja muistuttaa siitä, että HYY on olemassa jäseniään, meitä Helsingin yliopiston opiskelijoita varten. Pyrimme siihen, että kampuksien viljelyn sijaan vaikutettaisi yliopistoon, yhdenvertaisuuden määrittelemisen sijaan keskityttäisi toimimaan yhdenvertaisesti ja maailmanparannuksen sijaan ajettaisi asioita, jotka aidosti edistävät opiskelijan asemaa yhteiskunnassa.

Vuoden vaihteessa edustajistoryhmämme jäi kahden HYYn hallituksessa vietetyn vuoden jälkeen oppositioryhmäksi. Vuosista hallituksessa jäi paljon käteen, vaikka paljon se vaatikin.

Katsaus menneeseen

T

oimin vuonna 2013 HYYn hallituksen jäsenenä vastuualueinani yliopistohallinto, hallinnon opiskelijaedustajat sekä oikeusturva, eli koulutuspolitiikka. Vuosi sitten kirjoitin tällä samalla palstalla, että uskoin tehneeni oikean valinnan lähtiessäni HYYn hallitukseen.

Nyt olen varma siitä.

Vuodesta HYYssa sain ikimuistoisia kokemuksia – pääsin katsomaan Mantan lakitusta Kaupungintalon parvekkeelta, illastamaan yliopiston ja Helsingin kaupungin korkeimman johdon kanssa, tapaamaan kansanedustajia, ministereitä ja heidän avustajiaan, osoittamaan mieltä opintotuen puolesta ja tekemään päätöksiä Vanhan ylioppilastalon tulevaisuudesta.

Yhteen vuoteen mahtui valtavan paljon hienoja kokemuksia ja ennen kaikkea se kasvatti ihmisenä. Erilaisten ihmisten kohtaaminen ja täysin omista poikkeavien näkökantojen aito hyväksyminen oli vaikeaa, mutta äärimmäisen antoisaa. Palkkiona sain mitä parhaita ystäviä poliittisen nelinkentän kaikilta laidoilta ja neuvottelutaitoja, joita ei käytännön taitojen kursseilla opi.

Henkilökohtaisten oppien lisäksi vuosista hallituksesta jäi käteen onnistumisia ryhmälle. Viimeisten kahden vuoden aikana HYYn jäsenmaksun nousu on saatu taitettua, HYYn päätöksenteko on entistä läpinäkyvämpää, byrokratiaa on karsittu ja niin sanottuja kikhernekannanottoja on tehty aiempaa vähemmän.

Lisäksi vaikuttamistyötä on kohdistettu Helsingin yliopiston opiskelijoihin vaikuttaviin kysymyksiin, kuten yliopiston tilojen käyttöön tai opintojen sujuvuuden parantamiseen.

Entä vuonna 2015?

Kuuluuko pykälistin ääni ylioppilaskunnassa

Suuri ja innostava haaste ovat ensi syksynä käytävät HYYn edustajistovaalit, joissa valitaan ylioppilaskunnan korkein päättävä elin vuosille 2015-2016.

Tavoitteenamme on nostaa paikkamäärämme yhdeksästä yhteentoista ja siten parantaa mahdollisuuksiamme vuodelle 2015 muodostettavaan hallitukseen.

Vaalit vaativat panostusta paitsi HELPin aktiivitoimijoilta, myös jokaiselta pykälistiltä, jotta saamme jälleen oman edustuksemme HYYn korkeimpaan päättävään elimeen!

Mikäli Sinua kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen, itsesi kehittäminen, politiikka tai politikointi, toiminta mittavan liiketoiminnan parissa tai ihan vain poikkitieteellinen hauskanpito, HELP voi olla juuri Sinun juttusi. Puoluepoliittinen sitoutumattomuus antaa mahdollisuuden ajatella itsenäisesti, muodostaa kantoja tapauskohtaisesti ja tutustua poliittiseen kenttään ilman sitoumuksia. Ryhmäkuria emme pidä, ja kaikki näkökannat ovat tervetulleita.

Tämä ei HYY-toiminnassa ole itsestäänselvyys – muistanpa eräästä poliittisesta ryhmästä tapauksen, jossa ryhmäkaverit saivat toisen itkemään tämän ydinvoimakannan vuoksi. Pidä siis silmät ja korvat auki – tästä tulee jännä vuosi!

Katse tulevaisuudessa, Elisa Tuomi HYYn edustajiston jäsen

vuonna 2014?

Vaikka hallitusvuodet ja niistä saadut opit kantavat edelleen, oppositioon täksi vuodeksi jätetty edustajistoryhmämme on suurien haasteiden edessä.

Vaikuttamisväyliä on yksi vähemmän, kaikki tieto ei ole saatavilla ja aikaa ennakoinnille on aiempaa vähemmän. Vallassa on ”ainejärjestöläisten stallarihallitus”, joka on tähän mennessä keskittynyt lähinnä kampusviljelyyn ja yhdenvertaisuuspohdintoihin.

Aatteellisella puolella äänemme ei toistaiseksi ole kuulunut tai sitä ei ole kuunneltu.

LAKIKIRJA 2014

HYYn liiketoiminnan puolella ääntämme ei kuitenkaan päästä sivuuttamaan, sillä jo toista vuotta peräkkäin HYY Yhtymän hallituksen puheenjohtajan paikkaa hallitsee HELPläinen. Tehtävään valittiin vastikään Antti Kerppola, jo valmistunut pykälisti.

Muut liiketoimintapuolen paikat ovat tätä kirjoittaessani vielä jaossa, mutta tavoittelemme vahvaa

YKSITYIS-, RIKOS- JA PROSESSIOIKEUS

ilmestyi , onhan sinulla jo omasi?

16

Tilaukset ja lisätiedot www.edita.fi/lakikirja • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

17

P

ykälä-viikko saa arvoisensa huipentuman lauantaina 12.4., kun vuosijuhlavieraat kokoontuvat Finlandia-talolle juhlistamaan 79-vuotiasta tiedekuntajärjestöämme. Tästä mahtavasta tilaisuudesta kuuluu suuri kiitos Pykälän sihteerille, Ella Hiltuselle ja hänen luotsaamalleen vuosijuhlatoimikunnalle!

Vuosijuhlien etiketti

J

uhliin valmistautuminen aloitetaan usein jo ennen varsinaista juhlapäivää. Miehet hankkivat akateemisiin juhliin soveltuvan asun; frakin tai tumman puvun ja naiset, joiden pukeutuminen määräytyy miehen mukaan, hankkivat täyspitkän iltapuvun. Monet daameista varaavat ajan myös kampaajalle, koska juhlapäivää ei kannata pilata tappelemalla hiuskiinnikkeiden kanssa.

V

uosijuhlapäivänä kokoonnutaan usein ennen varsinaista juhlaa ystävien kesken cocktaileille jonkun luokse, mutta on ensiarvoisen tärkeää muistaa, että vaikka kyseessä on akateemiset juhlat, käytössä ei ole akateemista varttia, vaan juhlapaikalla tulee olla ajoissa.

Juhlapaikalle saavuttaessa ennen pöytäosuutta on mahdollisuus kuvauttaa itsensä avecin kanssa tai vaikka ystäväporukalla. Tervetuliaismaljojen lomassa on hyvä tarkistaa juhlasalin ulkopuolella olevasta pöytäkartasta istumapaikka, johon juhlan alkaessa herra saattaa daaminsa.

Ennen istuutumista odotellessa lipun saapumista esittäydytään muulle pöytäseurueelle, mikäli kaikkia ei tunneta etukäteen.

Pöytäosuus alkaa virallisesti komean lippusaattueen saapuessa.

S

uosittelen jäsenistölle vierailua Pykälän toimistolla Sanna-tädin luona ennen vuosijuhlaa, koska pykälistin asun kruunaa Pykälän nauha, jota yhdistyksen jäsenet käyttävät akateemisissa tilaisuuksissa siten, että miehillä nauha kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli alas vasemmalle ja naisilla päinvastoin vasemmalta olkapäältä rinnan yli alas oikealle taikka ruusukkeena vasemmalla puvun rinnuksessa. Sannalla on nauhaa ja valmiita ruusukkeita, joten sitä ei tarvitse itse väkertää.

Timanttinen ilta luvassa!

Teksti: Jenna Tirkkonen Kuvat: Samuli Huttula, Pykälä ry

18

19

A

irueiden poistuttua mies tarjoaa oikealla puolella istuvalle daamille tuolin, jonka jälkeen hän voi itse istuutua. Juhlaa juontavat marsalkat, jotka voi tunnistaa sinivalkoisesta rinnan yli kulkevasta nauhasta. Marsalkat ohjeistavat ja neuvovat juhlan käytännön järjestelyissä, joten heitä kannattaa kuunnella ja ottaa heidän neuvoistaan vaari!

M

arsalkoiden tervehdyksen jälkeen vuorossa on dekaanin tervehdys sekä hallituksen puheenjohtajan, Eero Rapolan puhe.

Minua jännittää jo, mitä Eero meille aikoo sanoa. Nyt todella kannattaa todella kuunnella korvat tarkkana! (ja tytöillä tietysti silmät tarkkana myös.) Puheiden ja tervehdysten välissä laulunjohtaja johdattaa juhlavieraat ensimmäiseen juomalauluun. Illan kaikki laulut löytyvät pöytäkorteista yhdessä menun ja tanssikortin kera. Ensimmäisen snapsin ja laulun jälkeen tarjoillaan pöytiin alkuruoka.

J

uhla jatkuu tervehdysten, juhlapuheen ja laulunjohtajien johdattamien laulujen lomassa pääruoalla, jonka jälkeen tulee tauko ja mahdollisuus tutustua akateemisen vessakonferenssin saloihin.

P

ääruoan ja tauon jälkeen pääsemme nauttimaan ah niin kauniista ja komeista juhlapuhujista sekä mielenkiintoisista ja tunteitaherättävistä puheista, joten taas kannattaa kuunnella korvat höröillään, saatat oppia jotain uutta miehistä ja naisista ;)

Puheen naiselle jälkeen miehet käyvät polviseisontaan daaminsa viereen ja laulavat Niin minä neitonen sinulle laulan ja ojentavat pöytiin jaetun ruusun. Puheen miehelle jälkeen naiset laulavat avecilleen polviseisonnassa.

Toinen merkittävä ohjelmanumero pääruoan jälkeen on ansiomerkkien jako.

Pykälän harrastus-, ansio- ja kunniamerkit jaetaan erityisen ansioituneesti Pykälän hyväksi toimineille henkilöille. Lisäksi palkitaan Vuoden Pykälä-teko.

kerhotiloja ja vuosijuhlajatkoja, jonne tytöt voivat halutessaan vaihtaa lyhyemmän mekon ja pojatkin rennompaa asua ylleen.

P

ykälässä meno jatkuu yleensä villinä aamuun asti, joten kannattaa nukkua varastoon ennen vuosijuhlia, että jaksaa volgata kuuteen ja herätä ensimmäiseen sillisbussiin ;)

J

os tuntuu, että tekstissä oli liikaa muistettavaa, tässä lyhykäisyydessään: Tule ajoissa paikalle, seuraa muuta juhlaväkeä ja noudata marsalkkojen neuvoja. Nauti täysin siemauksin!

P

ääruoan jälkeen alkaa myös juhlien rennompi osuus ja osa vieraista saattaakin taitella lautasliinastaan itselleen sitsikorvat tai taidokkaimmat jopa jonkin muun päähineen! Tässä vaiheessa juhlaa voi keskittyä vain nauttimaan pöydän antimista ja hyvästä seurasta sekä laulamaan kirkasäänisten laulunjohtajien säestämänä!

P

öytäosuuden päättää jälkiruoan jälkeen tarjoiltava punssi ja marsalkoiden kiitokset, joiden siivittämänä siirrytään tanssilattialle. Pöytäkortteihin sisältyy yleensä viimeisillä sivuilla oleva tanssikortti, johon voi ja kannattaa juhlan aikana kerätä liuta nimiä, jotta pääsee muistelemaan wanhoissa opittuja niksejä ja laittamaan jalalla koreasti. Vielä tanssien viimeisten tahtien soidessa starttaavat ensimmäiset bussit jo kohti

20

21

Mainos

Haastettelussa Antti-Pekka Hulkko, 32, Kauppakamarin kustannusjohtaja Teksti: Tuomas Koskinen Kuva: Kauppakamari

Koulutus?

OTM 2008 Helsingistä.

Mikä sai valitsemaan oikeustieteellisen?

Minulla ei ollut vahvaa kutsumusta lakimieheksi, mutta toisaalta lukiossa tiesin, että haluan yliopistoon, ja samalla haastaa itseäni jollain tavalla. Olin siinä mielessä kunnianhimoinen. Oikis tuntui avaavan ovia moneen suuntaan.

Paras muisto opiskeluajoilta?

Ei mikään yksittäinen tapahtuma tai oppiaine. Viihdyin yliopistolla, ja vapaus suunnitella aikataulut sopi minulle hyvin – se kyllä myös viivästytti valmistumistani. Valmistuttuani tein MBA:n Aallossa ja kasvatin muutenkin bisnesosaamista. Se jää ohueksi oikiksessa.

Mitä kustannusjohtaja tekee Kauppakamarilla?

Kannan kokonaisvastuun laajasta julkaisutoiminnastamme. Teemme kirjoja Lakimiesliiton Kustannuksen ja Kauppakamarin brändeillä. Lisäksi julkaisemme verkkopalveluja, kuten Lakiuutisia, ja yrityksissä paljon käytettyjä kansioita. Laadin ja neuvottelen myös paljon sopimuksia.

Rupert Haigh

The Legal English Casebook Jokainen juristi tarvitsee nykypäivänä englannin kielen taitoa. Juridinen englanti erikoissanastoineen poikkeaa kuitenkin paljon arkipäivän kielestä, ja juridista englantia opetetaan hyvin vähän yliopistoissa.

Millaista on juristina kustannusalalla?

Todella mielenkiintoista. Koulutuksesta on todella paljon hyötyä pohdittaessa kirjojen teemoja. OlemMiten päädyit Kauppakamariin töihin? me halunneet julkaista myös erikoisuuksia, kuten painotuore Visa Kurjen ’Haluatko juristiksi?’, joka Sattumalta! Yksi asia johti toiseen. Muutettuani 2000 auttaa valmistautumaan pääsykokeeseen, ja Kaijus Itä-Suomesta Helsinkiin opiskelemaan päädyin pian Ervastin ”Juristi liemessä – lakimiehen keittokirja”. ensimmäiseen opiskeluajan työhön osa-aikaiseksi Lisäksi tekijänoikeudet ovat kustannusalalla tärkeästoimitusavustajaksi. Etenin samassa työpaikassa sä roolissa. Siinäkin mielessä juristin koulutuksesta uusiin tehtäviin, ja opintojen loppupuolella minua on hyötyä. pyydettiin kokopäiväiseksi. 1.1.2009 Lakimiesliiton kustannustoiminta siirtyi Kauppakamarille. Minua Mikä on parasta Kauppakamarissa työnantajapyydettiin tänne käynnistämään toimintaa. Tulin na? tyhjään työhuoneeseen ainoana työntekijänä ja mieHyvät tyypit ja kiva henki sekä itsenäisyys. Alkatin, mitä alkaisin tehdä; ei ollut yhtään julkaisua tai sopimusta. Onneksi on mennyt todella kivasti, ja nyt en siitä, kun tulin aloittamaan kustannustoimintaa meitä on jo seitsemän henkeä töissä kustannuksessa. nollasta ja olen saanut sitä hyvin vapaasti rakentaa.

Tuloksia tietysti seurataan. Onneksi ne ovat olleet Miten tiivistäisit sen, mikä on Kauppakamari? hyviä.

Kaikki toimintamme lähtee siitä, että autamme yrityksiä menestymään. Perustehtävän ympärille on sitten syntynyt paljon toimintaa. Tarjoamme ensinnäkin jäsenmaksua vastaan monenlaisia jäsenpalveluita, kuten lakimies- ja taloushallinnon neuvontaa. Isompia yrityksiä tuemme mm. tuomalla elinkeinoelämän ääntä mukaan päätöksentekoon. Liike-elämässä kaivataan myös paljon henkilöstön koulutusta ja tietoa muuttuvasta ympäristöstä, mistä koulutus- ja kustannustoimintamme lähtee. Helsingin seudun kauppakamarissa on töissä noin 80 henkilöä, joista kymmenkunta on juristeja.

Selvää somea!

Tai englantia?

Millaiset terveiset haluat lähettää opiskelijoille?

Olkaa varovaisia, mihin menette opiskeluaikana töihin, voitte vaikka päätyä kustannusalalle! Opiskeluaikaiset valinnat voivat kantaa pitkälle. Itse päädyin kustannusalalle vähän vahingossa, mitä en ole lainkaan katunut.

Tämä kirja on tarkoitettu kaikille juridisia tekstejä englannin kielellä kirjoittaville tai sitä lukeville ammattilaisille. Kirja on laadittu kattavaksi ja käytännönläheiseksi itseopiskeluaineistoksi, jossa asioiden käsittely etenee todellisten juridisten tapausten kautta.

Jäsenetuhinta 52 € Normaalihinta 65 € (+alv 10 %)

210 sivua

Jäsenetuhinta 59 € Normaalihinta 75 €

Riku Neuvonen

Katleena Kortesuo

Yksityisyyden suoja Suomessa

Sano se someksi 1

Kirjassa esitetään henkilötietojen suoja, luottamuksellisen viestinnän suoja ja yleisesti oikeus yksityisyyteen henkilökohtaisessa elämässä, työelämässä, kansalaisena ja yhteiskunnan jäsenenä.

Ilmestyy 3/2014.

Ammattilaisen käsikirja sosiaaliseen mediaan.

Ilmestyy 3/2014.

Jäsenetuhinta 39 € Normaalihinta 45 €

(+alv 10 %)

(+alv 10 %)

257 sivua

120 sivua

Kuva: Mikaela Löfroth

Lakimiesliiton Kustannus on vuonna 1948 toimintansa aloittanut perinteinen juridinen kustantaja. Vuoden 2009 alusta alkaen Helsingin seudun kauppakamari on vastannut Lakimiesliiton Kustannuksen toiminnasta yhteistyössä Lakimiesliiton kanssa. www.lakimiesliitonkustannus.fi • kustannus@helsinki.chamber.fi • Puh. 09 2286 0360 KauppakamariKauppa: Kalevankatu 12, 2. krs., Helsinki • avoinna arkisin klo 9-15

22 InterVivos 1_2014.indd 1

19.2.2014 14:00:13

Esittelyssä Pykälän

hallitus 2014 Inter Vivoksessa on perinteisesti esitelty uusi hallitus. Tänä vuonna pyysimme hallituslaisia esittelemään toisensa kertomalla jokaisesta muusta muutaman sanan. Millaiseksi vuoden 2014 hallituslaiset paljastuivat?

Vastausten perusteella koonnut: Annika Juvonen Puheenjohtaja 2014 – Eero Rapola Eeron kerrotaan kuin yhdestä suusta omaavan erittäin laajan yleissivistyksen. Hän tukee muita hallituksen jäseniä tarvittaessa, mutta antaa kaikille samaan aikaan tilaa toimia. Viikonloppumiljonääriksi sekä pöllöksi tituleeratun Pykälän puheenjohtajan kerrotaan olevan valmis auttamaan muita kellon ympäri.” Eero äärimmäisen huomaavainen ja auttavainen tyyppi, jolla on pilkettä silmäkulmassa”, kertoo eräs kanssahallituslainen. Entisenä emäntänä Eero on vakuuttanut hallituksen myös ruoanlaittotaidoillaan

aktiivisena pykälistinä: hän on toiminut muun muassa ulkoasiainvaliokunnassa, opintovaliokunnassa, oikeusapuvaliokunnassa, emäntänä, spex-tuottajana jne.

Sihteeri, yrityssuhdevaliokunnan puheenjohtaja 2014 – Ella Hiltunen Muut hallituksen jäsenet kertovat Ellan olevan erittäin huolellinen ja täsmällinen. Tämän suurisydämisen sihteerin kerrotaan olevan hallituksen äitihahmo. Aiemmin yleisvaliokunnan emäntänä toimineen pykälistin kerrotaan olevan huomattavan sitoutunut tehtäväänsä. ” Ellan nauru hurmaa kuulijansa ja iloisuus piristää synkimmänkin päivän!” kiteyttää eräs hallitustoveri.

Opintovastaava, varapuheenjohta 2014 – Katariina Järvi Katariinan kerrotaan olevan perfektionismiin asti tunnollinen.” Ei ole asiaa, josta Katariina ei huolehtisi”, kiittelevät muut hallituslaiset.

Katariinan kuvataan olevan äärimmäisen omistautunut opintoasioille. Hän on Eeron tavoin aina valmis auttamaan tilanteessa kuin tilanteessa.

Lisäksi tämä opintohiireksi kutsuttu opiskelija tunnetaan huomattavan

Taloudenhoitaja 2014 - Henri Nousiainen Tämän Hekaksi ja Näädäksi kutsuttu taloudenhoitaja on kuulemma loistavaa seuraa. Samaan aikaan hänen kerrotaan kuitenkin olevan piinkova taloudenhoitaja, joka ei turhia maksuja maksa. ”Pykälän toimistolla työskentely ei ole koskaan tylsää, kun Heka on siellä kaverina”, muut hallituslaiset 24

vinkkaavat. Entisen yleisvaliokunnan isännän kerrotaan pohtivan asioita mielellään monelta kannalta ja olevan innokas hankkimaan lisätietoa erilaisista asioista.

Yleisvastaava, yleisvaliokunnan puheenjohtaja 2014 - Jere Hjelt

Jeren kerrotaan olevan periaatteen mies.

Hän pitää sanansa tilanteessa kuin tilanteessa ja tekee aina lupaamansa. Jere ei myöskään pelkää esittää mielipidettään hiukan epämukavammissa asioissa.”

Jere on käsistään Tiedotusvastaava 2014 - Sini Tervo todella näppärä Sinin kerrotaan olevan pirtsakka vauhtityttö, joka toiminnanmies, ”, kiitellään monelta taholta.

Tämän kuuman kalenterimiehen vinkataan taon ottanut tehtäväkseen uudistaa ja kehittää Pykälän tiedotusta. Toukaksi kutsutun tiedotusvas- kuuvarmasti viihtyvän kaikissa Pykälän juhlissa yömyöhään taavan kerrotaan hoitavan tiedotusta erittäin tehokkaasti. Hänen kerrotaan olevan sanavalmis ja vahva Yleisvastaava 2014 - Laura Parkkisenniemi persoona kaikissa tilanteisLauran kerrotaan olevan sädehtivän positiivinen sa.” Tämän vaalean kaunotpersoona. Erityishuomiota ansaitsee tämän Starataren karismaa ei voi vastusoke-tähden lumoava lauluääni. Sepoksi ristityn taa!” hallitustoverit toteavat. talotaikurin kerrotaan huolehtivan Pykälän tiloisSinin elämässä Pykälä tulee ta suurella sydämellä. Hänen kerrotaan hoitaneen ennen kaikkea muuta. tehtävänsä tähän mennessä täydellisesti.“Lauran kanssa on heti ollut niin luonteva olla, että tuntuu kuin olisimme tunteneet aina,” kehuu kanssahalliUlkoasiainvastaava 2014 - Petteri Niemi tuslainen Hallituksen juniorin Pedun voi vastausten perusteella päätellä ansainneen tittelin muiden pikkuveljenä. Entisen ulkoasiainvaliokunnan isännän suloisuuden kerrotaan sulattaneen sydämiä laajemminkin Pohjoismaissa. ”Tuskin kukaan voi olla eri mieltä siitä, että Pedu on aivan ihana!”, toteaa useampi hallituslainen. Vuoden fuksin 2013 kerrotaan olevan huoleton viilettäjä, oikea mies oikealla paikalla. Pykälän kvedustaminen onkin selvästi oikeissa käsissä.

25

Hyvää tekemässä TEKSTI: Laura Varjokari KUVAT: Kitta Kangas Motivaatio on maailman mahtavin voima. Sen avulla jokainen voi luoda oman menestystarinansa. Jos motivaatio kuitenkin puuttuu, tekeminen saattaa tuntua merkityksettömältä puuhastelulta. Tällöin on syytä pysähtyä. Näin teki myös Kitta Kangas. Nainen pakkasi tavaransa, lensi Buenos Airesiin vapaaehtoistyöhön ja otti tarvitsemansa aikalisän.

asunnossa, joka oli täynnä uusia ystäviä. Kitta jatkoi myös samassa työssä itsenäisenä freelancerina ilman järjestön myötävaikutusta.

Buenos Airesissa Kitan tehtävänä oli opettaa englantia paikallisen lähiön lapsille. Naisen hämmästykseksi koulun nuorimmat lapset olivat vain 3-vuotiaita.

Heitä Kitta ei kuitenkaan opettanut. Hänen nuorimmat oppilaansa olivat 8-vuotiaita. Työskentely heidän kanssaan oli ajoittain melko haastavaa, sillä yhteistä kieltä ei juuri ollut. Lapsukaiset opettivatkin apaaehtoistyötä voi tehdä lähes kaikkialla maail- lopulta Kitalle enemmän espanjaa kuin tämä heille massa. Mahdollisuuksia on satoja, ellei tuhansia. englantia. Pääosin Kitan oppilaat olivat kuitenkin jo Mikäli haluat retkeillä Andeilla, pimeimmässä Afri- teini-ikään ehtineitä, englannin perusteet hallitsevia kassa tai vaikka Nepalissa, tässä saattaa olla ratkaisu 13-18-vuotiaita nuoria. sekä kaukokaipuuseesi että haluusi auttaa. Projektit tarjoavat sellaisia elämyksiä, joista tavallinen tallaaja ei muuten pääsisi osalliseksi. Vapaaehtoistyö tarjoaa myös uutta maustetta perinteiseen matkailuun; tässä on mahdollisuutesi välttää niitä kuuluisia turistirysiä.

V

Syksyllä 2012 Kitta oli opintojensa kanssa umpisolmussa. Mikään ei kiinnostanut eikä innostanut. Kaikki tuntui turhalta. Naisen sydän huusi seikkailuun ulkomaille. Ratkaisu löytyi yhdestä isälle soitetusta ”Mikä musta tulee isona?” –kriisipuhelusta. Keskustelu isän kanssa auttoi ymmärtämään, että ”sitten joskus” –ajattelu ei vie unelmia eteenpäin. Silloin täytyy takoa, kun rauta on kuumaa. Onneksi yliopistomme on joustava ja mahdollistaa itsensä toteuttamiJoka aamu ja ilta edessä oli 1,5 tuntia haaveilun täytsen jo ennen valmistumista. teistä köröttelyä työpaikalle ja sieltä takaisin kotiin.

Vapaaehtoistyöpaikka löytyi pienen paikallisen Vo- Onneksi Kitan työt alkoivat vasta iltapäivällä. Näin luntario Global –järjestön kautta. Myös majoitus jär- ollen töihin ei tarvinnut herätä kukonlaulun aikaan. jestyi kätevästi heidän avullaan. Asuminen järjestön Työpäivän pituus vaihteli neljästä tunnista kuuteen asunnossa oli omakustanteista, mutta samalla suh- tuntiin. Kotiinpaluu iltakymmeneltä oli myös oma jännittävä lukunsa. Kitan ei kuitenkaan koskaan tarteellisen edullista. vinnut taittaa matkaa yksin.

- Talo oli täynnä vapaaehtoistyöntekijöitä, joten seuraelämä oli vilkasta. Tutustuminen uusiin ihmisiin Kysyin juttumme päähenkilöltä matkan ääripäistä.

Vaikeinta oli koti-ikävä. Vapaaehtoistyösyksyä edelkävi kuin itsestään, muistelee Kitta. tävän kesän Kitta oli viettänyt ulkomailla. Näin ollen Kun ensimmäinen neljän viikon sopimus Volunta- yhteydenpito poikaystävään vain Skypen välitykrio Globalin kanssa tuli tiensä päähän, joutui Kitta sellä alkoi pikku hiljaa tympiä. Sydäntä lämmittivät muuttamaan järjestön asunnosta talon yläkerrassa kuitenkin oppilaat, jotka kiittelivät mitä herttaisimsijaitsevaan hostelliin. Tästä huolimatta Kitta viet- min oppimistaan kielioppikoukeroista. Matkojen ja ti suurimman osan vapaa-ajastaan vanhassa tutussa 26

retkien piristävää vaikutusta ei sovi myöskään unohtaa. Kitta on edelleen haltioissaan Iguazun vesiputousten kauneudesta ja Rio de Janeiron sykkeestä.

Nämä muistot tulevat varmasti elämään hänen sydämessään hamaan loppuun asti.

- Tavallisesta palkkatyöstä vapaaehtoistyö eroaa monella tavalla. Palkan lisäksi velvollisuudentunto loistaa poissaolollaan. Henkistä pääomaa karttuu kuitenkin paljon. Uudet ja erilaiset ihmiset mielenkiintoisine tarinoineen ovat vapaaehtoistyön suola, kertoo Kitta hymyillen.

Halpaa lystiä vapaaehtoistyö ei kuitenkaan ole. Lennoista nainen joutui pulittamaan 1200 euroa, asumiseen kului kymmenisen euroa päivältä. Ruoka tosin muualla maailmassa on tunnetusti halvempaa kuin koti-Suomessa. Sukanvarteen säästäminen etukäteen kuitenkin kannattaa, jos kohteessa mielii myös matkustella. Etelä-Amerikan sisäiset lennot ovat Kitan mukaan kalliita, mutta varsinkin argentiinalaiset bussit tarjoavat niille käyvän korvikkeen. Ne ovat naisen mielestä kuin lentokoneita pyörillä.

- Nyrkkisääntöhän on, että kun rahaa ei tienaa, sitä vaan menee ja menee, sanoo Kitta virnistäen.

Kitta suosittelee vapaaehtoistyötä kaikille. Se sopii harrastukseksi jokaiselle, ja sitä voi tehdä myös koti- Kaikki meistä voivat kantaa kortensa kekoon. PelkäsSuomessa. tään Facebookkaamalla viikossa kaksi tuntia vähem- Vaikka itsensä auttaminen ei juuri sillä hetkellä on- män ehtii viemään Pirkon apteekkiin tai käydä hörpnistuisi, niin muita voi auttaa aina. Olen itsekin mu- pimässä Arvon kanssa pullakahvit. Myös auttavaan kana HelsinkiMission senioritoiminnassa. On surul- puhelimeen voi tarjoutua päivystäjäksi klo 05-09 lista, että on olemassa koko joukko vanhuksia, jotka vuoden jokaisena päivänä, kiteyttää Kitta ajatuksieivät vuosiin näe päivänvaloa tai ystävällisiä kasvoja. aan.

27

Mikä saa opiskelijan lähtemään mukaan projektiin?

Allekirjoittanut oli mukana jo viime syksyn projektissa. Siihen lähetin itse asiassa hakemukseni täysin ex temporena. Lämmin kiitos siis sille professorille, jonka opetus sai keskittymiseni herpaantumaanluultavasti ilman sitä en olisi saanut päähäni hakeutua niin mahtavaan juttuun kuin Buddy Project.

Mukana ollessa kaltaiseni hiljainen hiirikin rohkaistuu puhumaan englantia ja saa uusia ystäviä.

Sarjassa esitellään HYYn järjestöjä ja projekteja.

BUDDY PROJECT Teksti ja kuvat: Terhi Raikas Onko maailmaa Pykälän ulkopuolella? Ilmeisesti on.

Opiskelijakalentereiden viimeisten sivujen listauksien mukaan HYYn alaisuudessa toimii satoja erilaisia järjestöjä, kerhoja sekä muita projekteja. Inter Vivoksen uudessa sarjassa saat loistavan tilaisuuden tutustua osaan niistä. Ensimmäisenä vuorossa on Buddy project.

”Buddy Project on HYY:n projekti, jota valiokunta ESN-HYY Helsinki (Erasmus Student Network) hoitaa. Projekti kehitettiin, jotta Helsingin yliopiston vaihto-opiskelijat tutustuisivat paikallisiin opiskelijoihin - ja päinvastoin! Tätä ajatusta vaalien olemme kehittäneet projektia viime vuosienkin aikana projektia vetäessämme.”

N

Javierin ja Niinan mukaan projekti luo puitteet kohtaamisille ja monikulttuurisuudelle. Projekti on kehuttu olevan hyvin vapaamuotoinen. Se vaatii osallistujilta aktiivisuutta, ja muovautuukin siksi joka kerta omanlaisekseen.

auran saman illan aikana niin, että siperialainen taloustieteen opiskelija on pudota sylistäni ja esitän Sex and the City -elokuvan sulhasta pantomiimina. Lisäksi ahtaudun seitsemän muun nuoren kanssa pariin kertaan taitellulle Hesarin aukeamalle valtavaan joukkohalaukseen, joka on päättyä kuin dominoteoriaefektillä riemukkaan kiljunnan säestämänä.

Toisella kerralla tarjoilen isäni keräämistä metsäsienistä kavereideni kanssa valmistamaani sienipiirakkaa. Samalla maistelemme muiden tuomia herkkuja aina kotoisista karjalanpiirakoista kevätrulliin. Jahtaan oravia kameran kanssa Seurasaaressa yrittäen samalla selittää unkarilaiselle suomen kielen opiskelijalle, mitä on linnunmaito.

Kuulostaa oudolta, vai kuinka? Ei. Se kuulostaa Buddy Projectilta. Projektia ohjaajat Javier Martin ja Niina Nylander kertovat toiminnasta seuraavaa:

”Olemme saaneet pääasiassa positiivista palautetta.

Monilla on ollut hauskaa itse projektin tapahtumissa ja pienemmän porukan Buddy-ryhmissä ”, Niina ja Javier kertovat.

Kysyttäessä mukana olon syitä tämän kevään projektiin osallistuvilta oikeustieteellisen tiedekunnan vaihto-opiskelijoilta heidän ei tarvitse vastauksia kauaa miettiä. ”Projekti auttaa tutustumaan suomalaisiin opiskelijoihin, joiden kanssa vaihto-opiskelijat eivät muuten tule olleeksi niin paljoa tekemisissä”, hehkuttavat saksalaiset Laura ja Pia. Renminin yliopistosta Kiinasta Helsinkiin saapunut Rachel taas kertoo haluavansa oppia kieliä ja tutustua uusiin kulttuureihin. Mikä olisikaan tämän toiveen toteutumiselle parempi paikka kuin projekti, joka kokoaa yhteen ihmisiä kaikkialta maailmasta?

Monet ovat solmineet ryhmien myötä myös pidempiaikaisia ystävyyssuhteita.

Buddy Projectin tutustumistapahtuma.

”Aina on kuitenkin ryhmiä jotka eivät toimi; kemiat, aikataulut tai intressit eivät kohtaa. Silloin voi olla kuitenkin itse aktiivinen ja nuuskia olisiko joku muu ryhmä itselle sopivampi,” Niina ja Javier jatkavat.

Parasta palautetta on heidän mukaansa ollut samojen ihmisten osallistuminen projektiin lukukausi toisensa jälkeen. ”Hakijoita on edellisinä vuosina ollut niin paljon, ettei kaikkia ole voitu ottaa projektiin mukaan. Erityisesti suomalaiset ovat olleet todella kiinnostuneita projektista”, projektinvetäjät toteavat. ”Toinen hyvä tapa saada elämään tuulahdus kansainvälisyyttä on osallistua ESN-HYY Helsingin muuhun toimintaan joko pelkkänä osallistujana tai järjestäjänä. Kaikki meidän tapahtumamme ovat avoinna myös suomalaisille, ei vain vaihto-oppilaille!” he vinkkaavat lopuksi.

Laura ja Pia Saksasta.

Rachel Kiinasta

Buddy project pähkinänkuoressa • HYYn projekti, jonka toteutuksesta vastaa ESN-HYY • Projekti käynnistyy puolivuosittain • Kaikille yhteisiä tapaamisia on noin kerran kuussa, pienryhmille enemmän kiinnostuksen ja innostuksen mukaan • Mukaan pääsee täyttämällä ilmoittautumislomakkeen lukukauden alussa

Kansainvälisen illallisen antimia.

28

29

Rinnerikollisten raportti matkasta

Puuteria etsimässä

Teksti: Aura Lehtonen, Kuvat: Kasper Partanen

Hissimatkan loputtua on pakko seisahtua toviksi huipulle. Edessä aukeaa henkeäsalpaava näkymä: sininen taivas, pehmeä, epätodellinen valo, joka heijastuu lumesta, ja koko maisemaa reunustavat vuorten huiput. Täällä, Bad Gasteinissa on yli 220 kilometriä laskettavaa, joten sisällä kuplii onni.

T

ammikuun puolivälissä eräs lauantainen aamu valkenee harmaana ja märkänä. Sää ei Helsinki-Vantaalle kokoontuneita, unihiekkaa silmistään pyyhkiviä Rinnerikollisia haittaa, sillä ilmassa väreilee tieto paremmasta.

Tosin tämä matka on alkanut jo paljon kyseistä aamua aiemmin. Neljäs päivä syyskuuta vuonna 2013 oli muistutus soimassa kello 10. Ilmoittautuminen Rinnerikollisten alppimatkalle Bad Gasteiniiin oli auennut. Jes! Niinpä neljä kuukautta myöhemmin 31 Rinnerikollista puristaa lentokoneen penkkien käsinojia. Olemme laskeutumassa Salzburgiin Itävaltaan. Konetta ympäröi tiivis sumu, joten ikkunoista näkee vain valkoista höttöä. Onneksi sumusta piittaamaton, peloton lentokoneen kapteeni syöksyy kohti maankamaraa ja pian olemme STS:n bussissa, jossa tutustumme oppaaseemme Simoon.

Simon kertoessa alueesta ja paikallisista nähtävyyksistä, Itävallan maisemat liukuvat bussin ikkunoiden takana. Kaksi tuntia bussissa istumista riittää, ja vihdoin olemme perillä. Majoitumme huoneistohotellissa, joka sijaitsee kävelymatkan päässä Bad Gasteinin kylän keskustasta. Hotelli osoittautuu viikon aikana sopivaksi yöpaikaksi ja varsin paloturvalliseksi.

VIHDOIN MÄKEEN Seuraavana aamuna hyvin juhlineet Rinnerikolliset pukevat päälleen snoukkatakkeja ja hiihtohousuja. Päästään itse asiaan, eli laskemaan. Bad Gasteinin laakso koostuu viidestä eri rinnealueesta, joten valinnan varaa riittää. Laakson pisin lasku on noin 9 kilometriä pitkä ja korkeusmetrejä laskulle tulee yli 1400. Lihakset kipeytyvät taatusti.

Skibussia (taksia, junaa, mitä näitä nyt on) käytetään viikon aikana ahkerasti ja rinnekartta ehditään laskea hyvin läpi.

Kunkin päivän laskualueen määrittää osittain myös sää, joka vaihtelee puolipilvisestä ja sumusta aina auringonpaisteeseen ja sakeaan lumisateeseen.

Koko Eurooppaa vaivannut vähäinen lumitilanne näkyy myös Itävallassa, mutta onneksi loppuviikkoa kohden löytyy yhä enemmän koskematonta lunta, ja viimeisenä päivänä puuteria on joka puolella.

Itselleni yksi mieleenpainuvimmista hetkistä rinteessä on erään päivän viimeinen lasku hämärän tultua ja rinteiden mentyä jo kiinni. Tyhjässä rinteessä on tilaa nauttia. Korvanapeista raikaa Michael Jacksonin P.Y.T., lasku on ylhäältä huipulta alas laaksoon, joten ehdin fiilistellä elämää myös muun muassa I`m so Excitedin tahdissa.

Toki alpeilla tehdään muutakin kuin lasketaan. After Ski kolutaan vähintään yhtä tehokkaasti kuin rinteet ja viikon aikana testataan kylpylä, josta Bad Gastein on tunnettu.

Lisäksi juhlistamme vuoden 2014 alppireissua yhteisillä illallisilla.

Ensimmäinen illallinen on reissun alussa ylhäällä rinteessä sijaitsevassa fondueravintolassa. Ravintolaan pääsee vain vanhoilla, yhden hengen narisevilla tuolihisseillä, joten matkasta tulee ikimuistoinen. Omissa tuolihisseissään istuskelevat rinnerikolliset huutelevat toisilleen Bad Gasteinin pimeässä yössä.

Toinen yhteinen illallinen on matkan häämöttäessä loppuaan.

Hyvässä pihviravintolassa kiitämme matkanjärjestäjiä ja matkalla mukana olleita. Illan aikana Rinnerikollisten vuoden reissulaiseksi valittiin Tio Tikka.

HEI HEI VUORET Viikkomme koostui pitkistä laskuista, halvasta oluesta, yömyöhäisistä tansseista ja aikaisista herätyksistä rinteeseen. Yhteisiä shotteja, yhteisiä lauluja ja yhteisiä hissimatkoja. Onneksi ensi vuonna taas tavataan jossain päin Alppeja!

31

Iso paha opetusuudistus?

Teksti: Mira Karppanen ja IV työryhmä Kuvat: Mira Karppanen, Jenni Nissi Inter Vivos julkaisi keväällä 2013 massiivisen tietopaketin kohua aiheuttaneesta tutkintouudistuksesta. Nyt on aika tarkastella uudistusta käytännön tasolla. Inter Vivos rantautui haastattelemaan muutamaa uudistuksen ensimmäisistä kokeilijoista.

Tiedekunta on antanut vuoden 2013 phukseille kurssien järjestyksestä uudenlaisen suosituksen, jossa opinnot on ryhmitelty aihepiireittäin helpottamaan isompien kokonaisuuksien hallintaa. Lisäksi aiemmasta poiketen luentojen suorittamisesta kirjataan opintopisteitä. Tavoitteena uudistuksella on ollut lisätä oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä parantaa koulutuksen laatua.

Tiedekunta on yhdessä opintovaliokunnan kanssa luonut syksylle muutakin kuin uuden putken. Toinen tutkintouudistuksen vaikutus näkyy opetuskeinoissa.

Onko kiinteistökaupan ja kirjauksen problem based learning mullistava keksintö vai nimensä mukaisesti problem työssäkäyville opiskelijoille? Myös perinteisiä opetusmetodeja on säilytetty: Välillä luetaan kirjoja tenttiä varten. Tästä lukuvuodesta alkaen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa myös kaksikielinen tutkinto.

Kolmas uudistus näkyy arvosanoissamme.

Pisterajoja nostettiin vastaamaan paremmin muiden yliopistojen vastaavia, jotta yliopistojen keskenäinen vertailukelpoisuus lisääntyisi. Ennen vitosen raja oli 70%, nyt se on 80%. Onneksi tenttien läpipääsyraja kuitenkin pysyi samassa viidessäkymmynessä prosentissa, missä se oli aiemminkin.

Millaisia ajatuksia uudet tutkinnon suoritusmahdollisuudet sitten oikein herättävät? IV tiedusteli kokemuksia eri uudistuksen osa-alueista opiskelijoilta. Jenni Nissi on aloittamassa kaksikielisen tutkinnon suorittamista. Lauri Suokkaalla on puolestaan toisen vuoden opiskelijana kokemusta esineoikeuden läpikäymistä uudistuksista.

Esineoikeus tiennäyttäjänä?

E

sineoikeus oli ennen varsin perinteinen oppiaine tiedekunnassamme. Sen pystyi suorittamaan joko kokonaan kirjatentillä tai osasuorituksina kahdella luentosarjalla ja loput tentissä. Tutkintouudistuksen myötä esineoikeudesta tuli kuitenkin yksi eniten muuttuneista oppiaineista. Se on hajautettu neljään kokonaisuuteen, joista kaksi on samoja luentosarjoja kuin aiemminkin. Yllättävintä on, että tenttimahdollisuus aineessa on kokonaan korvattu Problem based learning (PBL) -mallisella oikeustapauskurssilla ja take home exam -kokeella

Miten uudet osasuoritukset käytännössä toimivat, Lauri?

PBL-opetus tapahtuu pienryhmissä pohtien oikeustapauksia kolmen viikon ajan. Joka maanantai ryhmille annetaan tapaus, jota opiskelijat sitten kukin viikon aikana miettivät ja perjantaisin kirjoittavat ryhmätyönä tapauksesta yhteenvedon. Välipäivinä opiskelijoilla on aikaa etsiä tietoa oppimistavoitteista. Lisäksi kukin opiskelija kirjoittaa 6-8 -sivuisen oppimispäiväkirjan. Take home exam taas lienee samantyyppinen kuin normaali tentti, paitsi että sen saa tehdä kotona. Sen tekemiseen saa lisäksi käyttää kurssimateriaaleja.

On myös positiivista, että osasuoritukset tulevat suoraan näkyville opintorekisteriin hyväksymisen jälkeen.

Kaksikielinen tutkinto on pyörinyt Vaasassa vuodesta 2010. Tutkintoa kokeillaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa Helsingissä.

Entä mistä voi koitua ongelmia?

Millainen on taustasi ruotsin opiskelijana, ja mikä sai sinut lähtemään suorittamaan kaksikielistä tutkintoa?

PBL-kurssilla on läsnäolopakko, jonka noudattaminen voi aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi työssäkäyville opiskelijoille.

Esineoikeutta ei voi myöskään suorittaa ilman tätä osuutta muulla tavoin. Koska kyseinen kurssi järjestetään vain kerran vuodessa, on paras toivoa, ettei satu sairastumaan. Toivottavasti kenenkään valmistuminen ei hidastu tämän takia! Onneksi kuitenkin läsnäolon kanssa ollaan joustavia, sillä paikalla pitää olla vain vähintään neljällä kuudesta kerrasta, eikä yksi poissaolo aiheuta vielä kurssilta putoamista.

Nimetön fuksi puolestaan avautui: ”tiedotus tökki, kukaan ei tiennyt miten kaikki järjestyy ja käytäntöjä muutettiin kesken kurssin!”

Mikä on parasta uudistuksessa?

PBL-kurssi. On hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja opintojen suorittamiselle. Olen ainakin itse oppinut paremmin oikeustapausten kautta kuin olisin lukemalla yksin kirjastossa. On myös helpompi omaksua pienempiä aihekokonaisuuksia kerrallaan kuin lukea monta kirjaa yhteen isompaan tenttiin.

32

Kaksikielisyys är en jättekiva sak Mistä on kyse, Jenni?

Kaksikielisessä oikeusnotaarin tutkinnossa pitää suorittaa vähintään 60 opintopistettä molemmilla kotimaisilla kielillä. Siitä saa merkinnän tutkintotodistukseen. Näin voi näyttää osaavansa sekä suomea että ruotsia niin hyvin, että on pystynyt suorittamaan kaksikielisen tutkinnon.

Kirjoitin B-ruotsin vuonna 2010, enkä sen jälkeen ole käyttänyt ruotsia käytännössä missään. En ole mitenkään erityisen hyvä ruotsissa enkä ole ikinä edes uskaltanut puhua sitä suomenruotsalaisille sukulaisilleni; ennen GJT:tä (Grunderna för det juridiska tänkadet, vastaa OAP:tä) en ollut ikinä edes kirjoittanut yli 200 sanan mittaista yhtenäistä tekstiä ruotsiksi. Ilmoittauduin kaksikieliseen tutkintoon osittain uteliaisuudesta ja osittain sen takia, että halusin oppia kieltä paremmin, mutta olen liian laiska pänttäämään. Ilmoittautumista helpotti tieto siitä, että tutkinnon voi jättää kesken milloin tahansa.

Miten opintosi lähtivät käyntiin?

Alkusyksyllä ruotsia tuli opinnoissa käytettyä kiitettävästi, ja jouduimme pitämään useampiakin suullisia esityksiä muulle ryhmälle. Sanavarasto karttui hurjaa vauhtia ilman, että sitä edes tajusi.

Toki opintoihin sai nähdä huomattavasti enemmän vaivaa kuin suomeksi, ja yli kymmenen sivun mittainen inlärningsdagbok tuntui samalta kuin jos olisin joutunut kirjoittamaan 50 sivua suomeksi.

Luennot olivat usein yhtä tyhjän kanssa, ellei luennoitsija sattunut puhumaan hyvin hitaasti 33

ja selkeästi (mitä tapahtui erittäin harvoin).

Pikkuhiljaa, kun sanoja alkoi muistaa paremmin, luennoilla alkoi kuitenkin pysyä edes suunnilleen kärryillä.

Opintopiirit

Mitkä ovat olleet kaksikielisen tutkinnon suorittamisen parhaita puolia?

Tähän asti kaikki kurssit on pystynyt tekemään ruotsiksi, eli kasassa on jo lähes 30 opintopistettä.

Näin suomenkielisen kannalta suuri helpotus on se, että lähes kaikki tenttikirjat ovat suomeksi.

Kun oppii ensin asiat kunnolla, ne on paljon helpompi kääntää toiselle kielelle. Tentissä saa myös käyttää sanakirjoja, joita ilman en ainakaan itse olisi pärjännyt. Olen myös usein kirjoittanut osan termeistä, joiden käännöksistä en ole varma, tenttiin myös suomeksi, jotta asia tulee varmasti selväksi.

Olet saattanut nähdä pykälä-infossa ilmoituksen opintopiireistä, mutta et oikein tiedä tarkemmin tästä toiminnasta tai sen sisällöstä. Lisäksi olet ehkä miettinyt kuinka sitovasta toiminnasta on kyse tai ylipäätään, mihin opintopiirit perustuvat. Seuraavassa tullaan avaamaan tarkemmin opintopiirien funktiota sekä käydään läpi jo opintopiireihin osallistuneiden mielipiteitä ja kommentteja.

Kirjoittanut: Anni Laitinen Kuvat: Niina Karjunen, Anni Laitinen

Niin ruotsinkieliset professorit kuin opiskelijatkin ovat olleet todella kannustavia, eikä luennoilla ole koskaan haitannut, vaikka ei muistaisi sanoja ruotsiksi tai vaikka puhe on kaikkea muuta kuin sujuvaa ja kieliopin mukaista. Inlärningsdagbokia arvostellessa professori ei kiinnittänyt huomiota kieleen vaan sisältöön, ja ruotsin opettaja korjasi erikseen kielellistä puolta.

T

iedekuntamme opiskelijat ovat jo pitkään kaivanneet monipuolisempaa ja interaktiivisempaa vaihtoehtoa opiskeluun. Moni kokee yksin puurtamisen puuduttavaksi tai liian yksipuoliseksi. Välillä saattaa tuntua, etteivät jopa tuhansien sivujen tenttialueen tiedot tunnu uppoavan millään päähän. Ja toisaalta saatetaan kokea, ettei pänttääminen yksistään tuo valmiuksia työelämään, jossa esimerkiksi monipuolisia argumentaatio- ja tiimityöskentelytaitoja arvostetaan.

Missä asioissa on vielä parantamisen varaa?

Opetus on ollut aivan erilaista kuin suomeksi, ja esimerkiksi esineoikeuden luennoilla viitattiin usein yksityisoikeuden johdantokurssilla käsiteltyihin asioihin, joita ei ollut sivuttukaan ruotsinkielisessä versiossa. Muidenkin luentojen aihepiirit suomenja ruotsinkielisten luentojen välillä ovat vaihdelleet hurjan paljon. Monet tentin ruotsiksi tekevät ovatkin yrittäneet käydä molemmilla luennoilla silloin, kun ne eivät ole menneet päällekkäin.

Pykälä ry:n opintovaliokunta aloitti keväällä 2013 opiskelijoiden toiveesta ideoida ja kehittää opintopiiritoimintaa.

Ideana on järjestää yhteistyössä yritysten kanssa eri vuosikurssien aineopintojen päätenttikierrosten yhteyteen

Tiedotuspuoli ei ole tuntunut toimivan kovin hyvin. Esimerkiksi yleisen velvoiteoikeuden tentissä tenttivalvojat tai koko kurssin vastaava opettaja eivät olleet saaneet tietoa siitä, että kaksikielisen tutkinnon tekijät saavat käyttää sanakirjoja tenttitilaisuudessa. Lisäksi sopimusoikeuden tentissä olisi pitänyt ilmeisesti erikseen tajuta kysyä ruotsinkielisiä kysymyksiä. Muutama, joka ei tätä tajunnut, joutui vastaamaan suomenkielisiin kysymyksiin ruotsiksi.

opintopiirejä tukemaan tenttiin valmistautumisessa. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus pienryhmätyöskentelyyn ja näin lisätukea massaluennoille sekä tenttikirjoille.

Toukokuussa 2013 järjestettiin pilottiopintopiiri eurooppaoikeuden aineopinnoista ja syksyllä toiminta sai jatkoa, kun toteutettiin työoikeuden sekä maa- vesi- ja ympäristöoikeuden opintopiirit. Viime keväänä perustettiin opintovaliokunnassa myös erillinen opintopiirivastaavan virka, joka osaltaan kuvastaa pyrkimystä kehittää toimintaa koko ajan yhä enemmän koordinoidummaksi ja näin opiskelijoita aidosti hyödyntäväksi kokonaisuudeksi.

Kyseessä on kaikille avoin toiminta, eikä osallistumiselle ole asetettu mitään erityisiä edellytyksiä. Lähinnä opintopiirin toimivuuden kannalta edellytyksenä on osallistuminen kaikille tapaamiskerroille, sekä kyseisen aineen suorittaminen tulevalla päätenttikierroksella. Tällä on pyritty varmistamaan, että opintopiiristä olisi hyötyä kaikille siihen osallistuville.

Opintopiiritoiminnassa keskeisenä tarkoituksena on siten luoda hyvät puitteet siihen osallistuville pääpainon kuitenkin ollessa osallistuvien keskinäisessä toiminnassa. Jo opintopiireihin osallistuneet ovat kommentoineet konseptia esimerkiksi seuraavasti: “Opintopiiri motivoi muiden

34

35

Lopuksi haluan vielä kiittää viime syksynä opintopiirivastaavana toimineena kaikkia yhteistyötahoja (Asianajotoimisto Krogerus Oy, Suomen Yrittäjät ry ja Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy), jotka olivat mukana kehittämässä tätä tärkeätä toimintaa ja kaikkia opintopiireihin osallistuneita sekä opintovaliokuntalaisia, joista erityiskiitos kuuluu viime vuoden opintovastaava Niina Karjuselle ja nykyiselle opintovastaavalle Katariina Järvelle.

Lisäksi tietysti kiitos nykyiselle opintopiirivastaavalle Suvi Syväselle! *Tekstin lainaukset ja kommentit on koostettu työoikeuden ja maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden opintopiireihin osallistuneiden antamista palautteista. Niiden julkaisemiseen on annettu lupa.

10faktaaopintopiiriensisällöstä 1 kiireiden keskelläkin panostamaan opiskeluun”, “Erittäin mukava, kun on järjestetty ajankohdat ja tilat, niin sai paremmin opiskeltua, kun oli jonkinlainen aikataulu”.

Lisäksi tähän mennessä keskiarvo jo järjestetyille opintopiireille saadun palautteen perusteella on tasan 9 (asteikko 1–10). Vaikka otanta on vielä pieni, antaa se kuitenkin osviittaa tyytyväisyydestä toimintaan.

Opintopiirejä kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Tarkoituksena on esimerkiksi pyrkiä kokeilemaan myös muitakin opiskelumuotoja alustuksien rinnalla. Lisäksi informointia kehitetään ja parannetaan, jotta tietoa aikatauluista olisi selkeästi saatavilla etukäteen esimerkiksi erillisen opintopiirisivun kautta, kuten tällä hetkellä on muun muassa seminaarivapaapaikkojen tiedottamisen osalta.

Erityistä kiitosta ja positiivista palautetta opintopiirit ovat saaneet sen asiantuntijaosuuksista, joita onkin kuvattu esimerkiksi seuraavasti: ”Todella hyvät ja osaavat asiantuntijat auttoivat paljon ymmärtämisessä”, “Asiantuntijan ”kyselytunti” suorastaan luksusta” ja “Toimiston lakimiehet opastivat erinomaisesti oikeudenalaan”. Positiivisena on pidetty myös sitä, että samalla opintopiiriin osallistuvat pääsevät näkemään minkälaisten kysymysten äärellä ko. oikeudenalan juristit työskentelevät ja näin mahdollisesti saavat inspiraatiota myös tulevaisuutta ajatellen.

Kannattaa siis lähteä ihmeessä kokeilemaan opintopiiritoimintaa. Jos itse toiminnan suunnittelu kiinnostaa, niin opintovaliokunnassa tähän tarjoutuu hyvä mahdollisuus.

Kaikki ideat ja kommentit ovat tervetulleita. Toivottavasti kiinnostus opintopiirejä kohtaan jatkuu jatkossakin ja tästä saadaan pysyvä toimintamuoto opiskelijoille tenttiin valmistautumiseen. Pysykää siis kuulolla tulevasta informaatiosta ja opintopiireistä, joista tiedotetaan lähiaikoina vielä tarkemmin!

Järjestetään vuosikurssien pakollisten aineopintojen päätenttikierrosten yhteydessä (keskimäärin n. muutamaa viikkoa ennen ko. tenttiä)

2 Yksi opintopiiri sisältää tapaamiskertoja n. 4 (yleensä iltaisin kahden viikon ajan) 3 Jokaisen opintopiirin ilmoittautuminen ja tarkempi informointi tapahtuu erikseen ilmoitetun ohjeistuksen mukaan

4 Osallistujamäärä yhdessä opintopiirissä on n. 6-10 henkilöä 5 Opintopiirissä pääpaino on niissä osa-alueissa, joita ei voida esimerkiksi korvata tiedekunnassa tarjottavilla luentosarjoilla

6 Sisältö keskittyy yleensä johonkin tiettyyn tenttialueen teemaan, mutta opintopiirin lopullinen runko muotoutuu kuitenkin opintopiiriin osallistuvien toiveiden mukaan

7 Työskentely pohjautuu opintopiirin osallistuvien keskinäiseen pienryhmätyöskentelyyn 8 Eri tapaamiskerroilla käydään läpi muiden opintopiiriläisten laatimia alustuksia ja niihin liittyviä kysymyksiä 9 Vaadittavat ennakkovalmistelut eivät ole laajoja, vaan jokainen valitsee oman ”vastuualueen”, jolloin työmäärä jakautuu osallistuneiden kesken

10

Jokaisessa opintopiirissä on mukana myös yhteistyöyrityksestä asiantuntija, joka on mukana ensimmäisellä sekä viimeisellä tapaamiskerralla. Ensimmäisellä tapaamiskerralla järjestetään yleensä johdantoluento opintopiirin aiheeseen ja viimeisellä kerralla opintopiiriläisillä on mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheeseen liittyen.

36

37

Kirjoittanut: Jenni Nissi Kuva: Niina Sumén

Tähän aikaan vuodesta yleensä viimeisinkin uudenvuodenlupaus on tullut rikottua tai unohdettua täydellisesti. Vai onko sittenkään? Seuraavassa vedenpitävät teoriat siitä, miten uudenvuodenlupauksesi tuli sittenkin toteutettua!

Lupaus 1: pudotan painoa Tämän lupauksen tekeminen oli aivan loistava idea! Varsinkin niissä mahtavissa uudenvuodenbileissä, joissa alkoholi on saanut mahan pömpöttämään pilaten siluetin, joka olisi muuten ollut niin täydellinen hyvin istuvassa pikkumustassa.

Uudenvuodenpäivänä heräät järjettömän huonoon oloon, ja ensimmäisenä käytkin antamassa vessanpöntölle muutaman halauksen. Eihän siinä varmasti paino kovin paljoa pudonnut, mutta ehdottomasti ainakin muutaman gramman – ja lupaus tuli lunastettua! Ei tarvitse enää lainkaan potea huonoa omatuntoa krapulapäivien pizzamätöistä.

Lupaus 2: opiskelen enemmän Klassinen lupaus, joka on maineensa mukaan tuomittu epäonnistumaan. Silti opiskelijat tekevät sen yhä uudelleen ja uudelleen ajatellen niitä tenttikertoja, jolloin vastaaminen muistutti enemmän lottoamista kuin osaamisella briljeeraamista.

Synonyymisanakirja kertoo, että sanan ”enemmän” synonyymi on ”lisää”. Ja tottahan se on, että jos opintopisteet lisääntyvät edes hiukan, opiskelee lisää viime vuoteen nähden eli opiskelee enemmän.

Lupaus täytetty!

Lupaus 4: juon vähemmän alkoholia Tämä lupaus tehdään useimmiten laskuhumalassa tai vasta uudenvuodenpäivänä, ja hyvä niin, koska sitä helpompi se on täyttää. Lupaus jättää taktisesti kertomatta, pitääkö alkoholia juoda vähemmän kuin viime tunnin vai kenties viime kesän aikana. Jopa puistonpenkeillä makoilevat laitapuolenkulkijat kykenevät pitämään tämän lupauksen, sillä hekin juovat vähemmän alkoholia nukkuessaan kuin hereillä ollessaan.

Lupaus 6: rakastun Moni on sitä mieltä, että tätä lupausta kukaan ei voi pystyä täyttämään, ainakaan tarkoituksellisesti. Moisen lupauksen tekeminen on sitä paitsi aivan turhaa ottaen huomioon, kuinka sattumanvaraista rakastuminen on. Väärin! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivut selkiyttävät rakastumisen kemiaa muun muassa seuraavasti: ”Rakastuminen on stressin kaltainen olotila.” Riittää siis, että tunnet stressiä tai jotakin sen kaltaista, ja niin on tämäkin lupaus lunastettu!

MITEN KÄVI UUDENVUODENLUPAUSTEN? Lupaus 3: kulutan vähemmän ja säästän enemmän Kun pankkitili näyttää nollaa uuden vuoden alkaessa, tämä lupaus tulee tehtyä hyvinkin herkästi. Loppujen lopuksi lupauksen täyttäminen on kuitenkin lastenleikkiä: kuluttaa vähemmän esimerkiksi Porthanian pyöröovia, tenttikirjoja, Mehukattimehua... Säästäminen on aivan yhtä helppoa, sillä onhan sekin säästämistä, ettei osta (uutta) tila-autoa, ja ehkä maailmanympärysmatkankin voi hoitaa vasta myöhemmin.

Lupaus 5: lopetan tupakoinnin Edellisestä lupauksesta lienee jo pääteltävissä jotain siitä, kuinka helppoa tähänkin pystyminen loppujen lopuksi on. Lupauksessahan ei määritellä, kuinka pitkäksi aikaa tupakointi pitäisi lopettaa – niinpä siihen on hyväksyttävä kaikki kestot minuutista vuosikymmeniin.

39

Osavuosikatsaus

Kirjoittanut: Mira Karppanen Kuva: Jesse Viljanen

Laura Parkkisenniemi ja Jere Hjelt Hallituksen yleisvastaavat 2014

B

ooyaa Pykälistit!

V

uodet vierivät ja veri vaihtuu. Uusi vuosi on pärähtänyt käyntiin ja pykälä on jälleen täynnä uusia ja energisiä toimijoita. Yleisvastaavat odottavat innolla, mitä vuosi tuo tullessaan!

Kevät on pykälisteille yhtä juhlaa, kun toinen toistaan mahtavammat tapahtuvat levittäytyvät kevään viikoille. Me odotammekin jo innolla erityisesti Pykälä-viikkoa! Silliksen suunnittelu on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja toimikunta on ideoinut ahkerasti, jotta Pykälä-viikko saa varmasti jälleen ansaitsemansa päätöksen.

Nyt kaiken loskan keskellä voi tuntua siltä, ettei kevät koskaan oikeasti tule. Aamu ja mieli ovat joka päivä harmaat, mutta odotus palkitaan! Pykälä-viikko tulee nopeammin kuin osaatkaan odottaa! Nyt onkin siis hyvä hetki tehdä vaikka muutama rästitentti, koska yleisvastaavat suosittelevat vahvasti pykälä-viikon pyhittämistä pelkästään viihtymiselle, ystäville ja mielettömille muistoille!

MITÄ, MISSÄ JA ETENKIN MILLOIN? Pykälä-viikko käsiteltiin jo, mutta kollektiivisesti jokaisen opiskelijan lempijuhla on VAPPU! Päivä on 30.4, Hevosen vuonna 2014. Silloin jatketaan viime vuonna aloitettua perinnettä, mutta vielä isommalla skaalalla. Helsingin suurin yökerho, Circus täytetään vappuna, viimevuodesta poiketen, kolmella kovalla: Hyökkäämässä, jokaisen hiihtäjän pahin painajainen, kaverin kampittaja, kullan luoja- Lääketieteenkandidaattiseura. Puolustamassa, eläimellistä asennetta osoittamassa-Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys. Maalissa, ketkä muut muka, Helsingin omat, kaiken kauniin ja suuren puolustajat, oman päädyn puhtaanapitäjät, itämaisten tietäjien kaatajat; kyllä te tiedätte-PYKÄLÄ!

Loppuanekdoottina: nauttikaa keväästä, nauttikaa elämästä ja rakastakaa toisianne!

KERHOHUONEISTON KUULUMISET

Jesse Viljasen 7.2.2014 postaama Facebookstatus on saanut jo 464 tykkäystä. Ja kyseisestä tilapäivityksestä sietääkin tykätä, sillä siinä Jesse hehkuttaa valmistumistaan oikeustieteen maisteriksi. Tie maisteriksi ei ainakaan ole ollut lyhyt tai tylsä. Jesse on vuoden 2006 fukseja ja ehtinyt tehdä opiskeluaikanaan vaikka mitä. Hän on ollut mukana erilaisissa valio- ja toimikunnissa, Pykälän hallituksessa, Spexin lavastuspuolella ja valomiehenä sekä osallistunut niin moniin tapahtumiin, ettei haalareihin olisi enää edes mahtunut enempää merkkejä. Täpötäysi laulukirjakin on jo paikattu jesarilla.

Jatkossa matkoille lähtö ei suju enää ihan yhtä helposti.

6. Miltä tulevaisuus näyttää?

Koskaan ei tiedä minne sitä päätyy. Kaikki ovet ovat avoinna, mutta työ- ja ympäristöoikeus kiinnostavat erityisesti. Mutta ei Pykälää voi saman tien hylätä; vuosijuhlissa nähdään!

1. OTM Jesse Viljanen, miltä nyt tuntuu?

Hienolta, vaikkei vielä tunnukaan kovin erilaiselta, sillä valmistumisesta on vasta puolitoista viikkoa.

Publiikkia edeltävänä iltana iski kuitenkin paniikki, koska sen ymmärsi olevan viimeinen ilta oikkarina.

2. Mikä on mieleenpainuvinta opiskeluajoiltasi?

Minulla on paljon loistavia muistoja kaikkialta, eikä jokaista kommellusta välttämättä edes muista.

Ensimmäisenä mieleen tulee hetkiä Pohjoismaista, fuksivuodelta, valiokuntamökkeilyistä, yöllisistä hallitusvalvomisista, SAKKEn järkkäämisestä sekä illanvietoista ystävien kanssa.

3. Milloin päätit hakea oikeustieteelliseen?

Lapsena haaveilin ammatista eläinkaupanmyyjänä.

Vasta yläasteen tai lukion aikana kiinnostus siirtyi oikeustieteen ja kauppatieteen välille. Lukion loppuun mennessä oikeustiede oli voittanut ja tässä sitä nyt ollaan. Todella hyvä valinta!

4. Jos voisit tavata itsesi opintojen alkuvaiheessa, mitä vinkkejä antaisit fuksi-Jesselle?

Elä täysillä. Tosin tästä olisi vaikea pistää paremmaksi. Vaihdossa en käynyt, mutta kiersin 25 kv-viikkoa, joten voisi sanoa minun suorittaneen yhteispohjoismaisen vaihdon. Nykyisiä opiskelijoita kehotan katumaan mieluummin tekemäänsä kuin sitä, mitä jätti tekemättä. Vanhemmille oikkareille vinkkinä: Jos tietää milloin valmistuu ja on työpaikka valmiina, kannattaa lähteä siinä välissä äkkilähdöllä jonnekin. Palasin itsekin juuri Dominikaanisen tasavallan 30 asteen helteestä.

T

uolivarastossa suoritettiin pitkään kaivattu raivausprojekti ja isäntien avustuksella jätteet löysivät uuden kodin. Myös valiokuntakäytävä sai uuden ilmeen ja toivomme sen palvelevan uutterien valiokuntalaisten tarpeita jatkossa entistäkin paremmin. Pitkään kestänyt taistelu valiokuntakäytävän oven korjaamiseksi voitettiin vihdoin, mutta riemumme taisi olla ennenaikaista oven rikkoutuessa uudelleen vain kaksi päivää myöhemmin.

Teemme koko ajan töitä, että Pykälän tilat palvelisivat paremmin jäsenistön tarpeita. Mikäli juuri sinulla on jokin kehitysidea tilojen suhteen, tule rohkeasti vetämään hihasta ja kertomaan ajatuksistasi!

ONNEA VALMISTUMISESTA!

40

5. Mitä jäät kaipaamaan opiskeluajoilta?

Akateemista vapautta ajankäytössä, joka mahdollisti mm. spontaanit tenttibisset, ex tempore illanvietot sekä äkkilähdöt Turkuun lexiläisiä moikkaamaan.

41

Uuden kansalaisaloitteen haasteet Aktivistien hiekkalaatikkoleikkejä vai aitoa kansanvaltaa?

V

uoden 2012 alkupuolella voimaan tulleen perustuslain muutoksen myötä tavalliset kansalaiset saivat mahdollisuuden toimia kuin oikeat kansanedustajat: verkossa voi muutamalla klikkauksella luoda mitä mielikuvituksellisimpia kansalaisaloitteita, joissa vaaditaan lakimuutoksia koskien esimerkiksi mopoautojen kieltämistä, kesäajan poistamista tai suojeluskuntien lakkautuksen kumoamista.

Aloitteita voi laatia kahdella tavalla; varsinaisen uudistetun lakitekstin sisältävänä lakiehdotuksena tai ehdotuksena lainvalmisteluun ryhtymisestä. Jos

K

ansalaisaloitteen tarkoitus kuulostaa itsessään kunnioitettavalta: kansalaisaloite.fi -sivuston mukaan uuden järjestelmän yleisenä tavoitteena on edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Yhteiskunta tarvitsee epäilemättä vaihtoehtoisen polun lakimuutosten käynnistämiseen, sillä puolueiden ryhmäkuri ja edustajien verrattain korkea keski-ikä saattavat aiheuttaa sen, ettei lainsäädäntökoneisto yksinkertaisesti pysy yhteiskunnallisten muutosten perässä.

Havainnollisin esimerkki tällaisesta hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan mielipideilmastojen epäsuhdasta lienee tasa-arvoista avioliittolakia ajanut Tahdon2013-aloite, joka keräsi päätähuimaavan yli 166 000 kansalaisen kannatuksen. Kun otetaan huomioon, että kansanedustajilla, jotka ovat eduskuntavaaleissa saaneet mahdollisesti vain muutama tuhatta ääntä, on täysi valta tehdä lakialoitteita sydämensä kyllyydestä, 50 000 kannattajan vaatimuksen täyttyminen tuo myös tietynlaista uskottavuutta ja painoarvoa kansalaisaloitteelle.

aloite saa kuuden kuukauden sisällä vähintään 50 000 kansalaisen kannatuksen, se käy eduskunnassa läpi saman harkintaprosessin kuin jos sen olisi laatinut normaaliin tapaan kansanedustaja. Vastoin tätä toimintaperiaatetta moni ymmärtää kansalaisaloitteen keinoksi ohittaa kaikenlainen ikävystyttävä byrokratia, joka väistämättä liittyy edustuksellisen demokratian toimintaan. Toiset taas käyttävät aloitetta tavanomaisen adressin alustana ilman, että olisivat edes ottaneet asiaa koskevan sääntelyn sisällöstä selvää. Olemmeko me todella valmiita astumaan lainsäätäjän saappaisiin?

Edellä sanotusta huolimatta kansalaisten suoraan aloiteoikeuteen liittyy myös ongelmakohtia: mahdollisuus kansalaisaloitteiden sähköiseen kannattamiseen kotikoneelta käsin saattaa johtaa siihen, että aloitteita allekirjoitetaan hetken mielijohteesta huomattavan puutteellisen ja yksipuoleisen informaation perusteella. Esimerkkinä tällaisesta sopuli-ilmiöstä toimii äskettäin eduskunnassa täystyrmäyksen kokenut Järkeä tekijänoikeuslakiin -aloite.

Ehdotus keräsi viimeisinä voimassaolopäivinään tuhansia allekirjoituksia äänekkään mediakampanjan ansiosta ja pääsi nipin napin eduskuntakäsittelyyn.

Kansanedustajat olivat puoluekannasta riippumatta huomattavan yksimielisiä siitä, etteivät lakiehdotuk-

42

sen sisältävät radikaalit tekijänoikeuslain muutokset ole toteuttamiskelpoisia. Aloitetta pidettiin ristiriitaisena ja sen esittelytekstin katsottiin suorastaan johtavan lukijaa harhaan ehdotuksen varsinaisen sisällön suhteen: lukijalle syntyi vaikutelma, jonka mukaan ehdotus pyrki vain ”järkeistämään” tekijänoikeuslakia, kun todellisuudessa maallikolle vaikeasti avautuvan säädöstekstin toimeenpano johtaisi tosiasiallisesti siihen, että tekijänoikeuksien suoja kuristettaisiin olemattomiin. Näin ollen moni allekirjoittaja saattoi tulla kannattaneeksi aloitetta, jonka sisältämistä asioista he eivät olleet edes samaa mieltä.

Toinen kansalaisaloitteen ongelma liittyy sen muotoon: kun aloite on mahdollista laatia ”valmiiksi pureskelluksi” säädöstekstiksi, on hyvin epätodennäköistä, että tällainen ehdotus haluttaisiin eduskunnassa saattaa voimaan edes pääpiirteiltään muuttumattomana. Uusien lakien laatimiseen vaaditaan valtavasti taustatyötä, sillä kaikkien muutosten vaikutukset tulee selvittää perinpohjaisesti niin yhteiskunnan, talouden kuin ympäristöönkin kannalta. Olisi jopa hieman pelottavaa ajatella, että mahdollisesti yksittäisen kansalaisen laatima laki saatettaisiin voimaan sellaisenaan. Näin ei tulekaan käytännössä tapahtumaan, vaan jokainen ehdotus revitään eduskunnassa kappaleiksi ja pienimmis-

täkin yksityiskohdista jaksetaan vääntää kättä.

Tästä johtuen niin aloitteiden laatijoiden kuin eduskunnankin resurssien säästämisen kannalta saattaisi olla järkevämpää, että kaikki aloitteet toteutettaisiin vaatimuksina lainvalmisteluun ryhtymisestä, ja varsinaisten pykälien muotoilu jätettäisiin lainsäädäntöneuvosten murheeksi.

Kansalaisaloitteen merkitys lainsäädäntöä muokkaavana työkaluna on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi: turkistarhauksen kieltämistä ajanut ehdotus kaatui ylivoimaisella enemmistöllä, ja tasa-arvoinen avioliittolakikin on pysynyt vielä poliittisesti niin kuumana perunana, ettei asiasta luultavasti saada tehtyä päätöstä vielä aikoihin. Muun muassa edellä mainittujen haasteiden takia ei ole odotettavissa, että aloitteet alkaisivat menestyä eduskuntakäsittelyissä ilman perinpohjaista uudelleenmuotoilua.

Tästä huolimatta aloitteilla voidaan todeta kuitenkin olevan oma tärkeä merkityksensä yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä.

TIESITKÖ TÄMÄN KANSALAISALOITTEISTA? ● Tähän mennessä kuusi aloitetta on kerännyt tarvittavan 50 000 kansalaisen kannatuksen ● Ehdotuksen voi laatia lähes mistä tahansa asiasta, jota voidaan lailla säännellä; erikseen aloiteoikeuden ulkopuolelle on jätetty kansainvälisiä sopimusvelvoitteita ja valtion talousarviota koskevat asiat ● Sosialidemokraattinen puolue vaati ”välitöntä lakien esittämisoikeutta” kansalaisille jo Forssan ohjelmassa vuonna 1903 ● Muissa Pohjoismaissa ei ole toistaiseksi otettu käyttöön sisällöllistä kansalaisaloitetta ● Muita suomalaisille tarjolla olevia aloitekanavia ovat kuntalaisaloite ja eurooppalainen kansalaisaloite

43

Autonkuljettajista ihmisen irtojalkoihin

Talentum tukee opiskeluasi

oikkarit eri ammateissa Teksti:Jenni Nissi, Kuvat: Katriina Näveri, Taneli Laine

Hei oikeustieteen opiskelija!

Liity mukaan juridiikan tosiosaajiin: lue Talentumin kustantamia juridiikan teoksia. Talentum on Suomen suurin juridiikan kustantaja. Teokset on tarkoitettu vaativaan ammattikäyttöön ja oikeustieteen opiskelijoille. Teosten kirjoittajina ovat maan parhaat omien alojensa asiantuntijat.

Moni on ollut töissä kaupan kassalla tai asianajotoimistossa. Ne eivät kuitenkaan ole ainoita työpaikkoja, joihin oikkarit uran alussa päätyvät.

IV haastatteli neljää toisen vuoden opiskelijaa ja selvitti heidän massasta poikkeavia työnkuviaan.

T

aneli Laine, 22, oli noin puolen vuoden ajan töissä kuorma-auton kuljettajana. Mitään aivan tavanomaisinta kuorma-autoa hän ei kuitenkaan ajanut, vaan hänet saattoi bongata Helsingin keskustassa betoniauton ratissa. ”Se oli sellainen äijähomma”, Laine sanoo.

-40 % Suomen Laki -hakupalvelu – käytä maksutta yliopiston tietokoneilta tai Nelliportaalin kautta Hae oikeutta sieltä mistä se helpoimmin löytyy, Suomen Laki -hakupalvelusta!

Alennukset kirjoista Tutustu verkkokauppaamme, saat oikeustieteen opiskelijana 40 % alennuksen kaikista Talentumin kirjoista alennuskoodilla OTY1302A.

Opiskelijana voit käyttää Suomen Laki -hakupalvelua maksutta yliopiston tietokoneilta tai mistä tahansa Nelliportaalin kautta.

Tutustu ja tilaa: talentumshop.fi

Työpäivän jälkeen hiukset ja taskut olivat täynnä hiekkaa. Puolet työajasta oli rakennustyömailla seisoskelua, ja siellä Laine sai myös kokemusta johtamisesta. ”Maailma on täynnä rakennusmiehiä, Taneli Laine ajoi työkseen betoniautoa, jonka on voinut jotka eivät useinkaan tunnu tietävän, mitä tehdä, kun betoniauto saapuu pihalle.” Ei Lainekaan asiaan nähdä jopa parkkeerattuna Porthanian eteen, kun hän varsinaista koulutusta saanut, mutta usein oli helppo poikkesi tuomaan yliopistolle kirjettä. päätellä, mihin lasti piti viedä.

Työnsaanti oli helppoa. Laineella oli lukioajalta kokemusta hinausauton ajamisesta. Työhaastattelun jälkeen hänet käskettiin seuraavana aamuna toisen kuljettajan kyytiin. Koulutusta kesti kaksi päivää, minkä jälkeen hän sai ohjeen hakea Roihupellosta auton. Pimeällä teollisuusalueella häntä odotti niin iso kuorma-auto kuin vain voi olla, jonka kanssa piti selvitä yksin.

Laine tapasi mitä erilaisimpia asiakkaita,eikä suinkaan aina ollut näiden kanssa yhteisymmärryksessä. Alalla ei tunneta käsitettä ystävällinen asiakaspalvelu, joten Lainetta uhkailtiin

Tilaa täältä: talentumshop.fi

myös jokusella oikeustaistelulla. Eräs asiakas, jonka kanssa Laine ei ollut kovin hyvissä väleissä, kirjoitti kuormakirjan ajo-ohjeisiin ainoastaan ”suoraan eteenpäin”. Laine noudatti ohjetta kirjaimellisesti, minkä seurauksena hän ajoi autonsa osittain pihalla olleeseen vesialtaaseen. Laine kertookin, että työssä oppi hyvin pitämään puolensa riidoissa.

Työnkuvaan kuului luonnollisena osana autosta huolehtiminen, ja Laine itse korjautti käyttämiään autoja niin aktiivisesti, että sai korjaamon johtajalta joululahjaksi kolme pulloa kallista viskiä. Autoja oli myös osattava korjata itse, vaikkei siihen

45

koulutettukaan. Laineen autosta hajosi jarruletku kesken ajon Mechelininkadulla ruuhka-aikaan, jolloin poliisi joutui ohjaamaan liikennettä hänen ympärillään.

Aalto uskoo, että työstä voi hyvinkin olla hyötyä juristin ammatissa. Neuvottelutaitoja tarvitsi useinkin, ja Aalto sai kokemusta ”vaikeampien ihmisten” kanssa toimimisesta. Aalto näkee työn ennen kaikkea rentona ja mukavana. Oikkarin näkökulmasta työhön tarvittavien kokeiden tekeminen oli todella helppoa. Lisäksi työssä tulivat tutuiksi oikeuttamisperusteet, kuten hätävarjelu.

Laine voi suositella työtä, mutta myöntää, ettei olisi itse lähtenyt siihen, ellei olisi opetellut autolla ajamista 10-vuotiaasta. Itse työpaikastakin Laineella on pääasiassa hyvä kuva. Saihan hän työtodistuksenkin välissä rakkauskirjeen firmaa pyörittäneiltä johtajan tyttäriltä.

*

”T

*

K

un Amanda Aalto, 21, kertoi opiskelijatovereilleen aikovansa hakea metroon vartijaksi, nämä kauhistelivat: siellähän pahoinpidellään joka päivä ihmisiä.

Poliisille hän joutui silti soittamaan pariin kertaan.

Useimmiten kuitenkin pelkkä asiasta sanominen riitti, sillä vartijan univormussa liikkuvalla on suuri auktoriteetti.

”Ei se kuitenkaan niin kamalaa oikeasti ole”, Aalto paljastaa. ”Ihan mukavaa puuhaa, mutta aika tylsää.”

Aalto oli aiemmin ollut narikassa töissä, ja sitä varten oli tullut hankittua järjestyksenvalvojakortti.

Hänelle iski epätoivo työnsaannissa, joten hän päätti pyrkiä metrovartijaksi – ja pääsi.

”Olin töissä toukokuun lopusta lokakuun loppuun, ja koko sinä aikana oli yksi sellainen oikea pahoinpitelytilanne”, Aalto kertoo.

Työpäivät alkoivat viideltä aamulla. Ensiksi tuli avata metroasema ja laittaa portaat pyörimään.

Metrovartijan toimenkuvaan kuuluu matkustajien turvallisuuden vartioiminen. Käytännössä tämä tarkoittaa häiriötilanteisiin puuttumista, paloturvallisuuden tarkistamista ja esimerkiksi sen varmistamista, ettei kukaan pyöräile asemalla.

Pääsääntöisesti metrovartijan työ on kuitenkin vartijankopissa istuskelua ja vaikkapa tenttiin lukua. Kierroksia asemalla on kuitenkin tehtävä säännöllisin välijoin.

Vaikka työ on lähinnä kopissa istuskelua ja kahvin juomista, toisinaan täytyy käydä hoitamassa asioita, joista on tullut ilmoituksia. Kaikkiin ilmoitettuihin tapauksiin puututaan, mutta usein niiden hoitamiseen menee vain pari minuuttia. Aalto Amanda Aalto vietti kesän metronvartijana. Työ oli hänen kertoo, että monesti matkustajat ovat ymmärtäneet mukaansa itsenäistä, jopa yksinäistä tilanteen väärin ja luulleet tappelun olevan alkamassa, vaikka kyse onkin vain leikistä.

46

untuu melkein ikävältä, kun tietää, ettei parin vuoden päästä ole enää mitään mahdollisuutta kyseiseen työhön”, sanoo nyttemmin oikeuslaitoksen palveluksessa työskentelevä Juha-Matti Kiviluoto, 27, joka on aiemmin ajanut työkseen linja-autoa.

Hän on aloittanut työn kuljetusalalla jo vuosia sitten, tosin ainoastaan osa-aikaisena.

Linja-autonkuljettajan työnkuva on pitkälti sitä, miltä se matkustajan silmiin näyttää: linja-auton ajamista ja lippujen myymistä. Vaikka Kiviluoto kutsuu työtä leikillään ”yksinäiseksi hommaksi”, hänellä on siitä ehdottomasti positiivinen mielikuva.

Juha-Matin mielestä ihmisten nuivat mielipiteet toimenkuvasta perustuvat usein tietämättömyyteen.

Kiviluoto kertoo, että linja-autonkuljettajina toimii ihmisiä hyvin erilaisista taustoista. Hän tuntee useammankin kuljettajana toimivan yliopisto-opiskelijan.

Kiviluodon kokemuksen perusteella monet näkevät työn valitettavasti ikään kuin ”toisen luokan kansalaisten” työnä.

Tämän mielikuvan Kiviluoto haluaa tyrmätä täysin.

”Sellainen asennoituminen on hyvin valitettavaa ja kertoo enemmän mielipiteen esittäjästä itsestään kuin ammattikuljettajista.”

Alalle Kiviluoto itse päätyi osittain ”sukurasitteen” vuoksi. Äidin suvulla oli jo sota-ajoista saakka suuri kuljetusliike. Kun hän ei heti päässyt opiskelemaan, hän päätti ”oikeita töitä” pelkäämättömänä vanhempien pienestä vastarinnasta huolimatta suorittaa mahdollisimman laajan ajokortin.

Kiviluoto hankki ajokortin, muttei suorittanut linjaautonkuljettajan ammattitutkintoa, mikä on nykyään pakollista ajo-oikeuden saamiseksi. ”Pitkä koulutus on kuljetusalan kannalta kokonaisuutena hyvin hankalaa. Entistä enemmän halutaan ohjata pysyviin töihin alalle – ei enää niin paljon ’keikkahommiin’, kuten olen itse mennyt. Ala on muuttunut joustamattomammaksi.”

Mediassa on ollut viime aikoina paljon puhetta linja-autonkuljettajien turvallisuudesta. Kiviluodon mielestä uhan lietsonta on liioiteltua. ”On ollut uhkaavia tilanteita, mutta ei koskaan sellaista, mistä ei olisi puhumalla selvitty. Kukaan ei ole koskaan yrittänyt käydä kiinni.”

Kuljettajia myös ohjeistetaan hyvin vaikeiden tilanteiden käsittelyyn ja välttämiseen. Myös valvontakamerat ja turvaohjaamot parantavat turvallisuutta ennakollisestikin.

Kiviluoto uskoo ehdottomasti, että kuljetusalankin työkokemuksesta on hyötyä juristin työssä. Hänen mielestään jokaiselle oikkarille tekisi hyvää välillä laskeutua ”tavallisen kansan” pariin. Työssä näkee kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisissa mielentiloissa. ”Yksikään kurssi ei kykene korvaamaan aitoja ihmiskontakteja”, Kiviluoto muistuttaa ja huomauttaa, että myös oikeudelliset kamppailut ilmenevät yleensä ihmisten välityksellä. *

47

K

ovin moni ihminen ei voi sanoa kulkeneensa sairaalan käytävällä keskellä yötä molemmissa käsissään ihmisen oikea irtonainen jalka. Tatu Nissinen, 23, on kuitenkin tehnyt sen. Hän työskenteli laitoshuoltajana yliopiston keskussairaala HUS:n leikkausosastolla. Toimenkuvaan kuului leikkausten välillä siivota ja laittaa sali kuntoon seuraavaa leikkausta varten.

Uusi Sarja antaa neuvoja eri asioista

Juhapääsyn turvaava laki tarjosi Nissiselle myös lisätienestimahdollisuuden. Ylimääräisiä työvuoroja sai ottaa jonojen purkamiseksi työajan ulkopuolella, ja niistä maksettiin todella hyvin.

Traumoja Nissinen ei ole työstään saanut. Hän on myös lopettamisensa jälkeen käynyt muutaman kerran tekemässä keikkatyötä.

Matti

-setä n euvoo

Vinkkipalsta:

Lue nyt, hyvä ihminen!

”Tarpeen mukaan piti avustaa eri tavoilla leikkauksessa. Pitää jalkaa, hakea lisää verta tai muuta vastaavaa”, Nissinen kertoo.

Lähestyvät deadlinet stressaavat, opintojen ja työn yhteensovittaminen on vaikeaa eikä tentistäkään aina tule kunnon arvosanaa. IV:n toimittaja osallistui tiedekunnan järjestämälle opiskelutaitotyöpaja-kurssille ja sai potkua omaan opiskeluunsa.

Työ oli rankkaa kolmivuorotyötä. Toisaalta yövuorossa nukkuminen oli sallittua, jos yövuorossa ei tapahtunut mitään. ”Jos jotain tapahtui, tuli asiasta kuulutus.” Yövuorossa paikalla ei ollut lääkintävahtimestaria, joten leikkauksissa saattoi herkemmin joutua auttamaan.

Teksti: Juha-Matti Kiviluoto Kuvat: Katriina Näveri

L

ähtötilanteeni oli kieltämättä kohtuullinen: toinen vuosi tiedekunnassa, toistasataa opintopistettä, kaksi semmaa ja jonkun verran valinnaisia opintoja tehtynä. Arvosanatkin ovat olleet ihan kohtuullisia. Mutta onko suoraviivainen läpiluku sittenkään paras opiskelun tapa? Opintojen ei kuitenkaan pitäisi lähtökohtaisesti palvella opintosuoritusotteella näkyvää opintopistemäärää, vaan opiskelijaa itseään. Opiskelemme oikeustieteellisessä tiedekunnassa kehittääksemme ammattitaitoamme sekä säätääksemme juridista ajatteluamme.

Veren pelkäämättömyys oli yksi tärkeimmistä asioista, joita Nissiseltä kysyttiin haastattelussa.

Muutoin siinä ei erityisesti tentattu työhön soveltumista, vaikka vääränlainen henkilö voisi saada hyvinkin paljon vahinkoa aikaan leikkaussalissa. Nissinen ei ole kuitenkaan kuullut, että kukaan olisi edes alkanut voida pahoin.

Työympäristö oli kuin kokonaan toisenlainen maailma, jonka olemassaoloa ei osaa edes lääkärisarjojen perusteella kuvitella. Erityisesti sydänleikkauksissa katto oli aivan veressä, oli huone kuinka korkea tahansa – ja aina verta siivottiin sankokaupalla.

Opiskelijan motivaatio on tutkitusti korkealla välittömästi opiskelemaan pääsemisen jälkeen. Oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsy on ollut melkoisen työn takana, ja on ilmiselvää, että jokainen lukija on tehnyt vain ja ainoastaan parhaansa mittavan prosessin eteen. Tästä palkintona on ollut paikka tiedekunnassa, johon tuhannet vuosittain hakevat, mutta johon kuitenkin vain pieni osaa onnistuu pääsemään. Opintoputkijärjestelmään siirtymisen on väitetty hankaloittaneen joillakin opintojen suorittamista. Tenttikirjallisuutta on vain rajattu määrä, ja monet irrottautuvatkin putkesta jo hyvissä ajoin

Nissinen kertoo, että työssä tarvittiin sen rankkuuden vuoksi tietynlaista mustaa sairaalahuumoria.

Toisaalta työssä sai olla tapahtumien keskipisteessä.

Nissisen aikana sattui esimerkiksi kouluampumisia ja kolarisumia, ja olipa leikattavana välillä julkisuuden henkilöitäkin.

Minkäänlaista koulutusta Nissinen ei työhönsä tarvinnut. Hän tuli hakeneeksi työhön, koska on kiinnostunut lääketieteestä. Lisäksi työympäristö tarjosi hyvän mahdollisuuden lukea pääsykokeisiin: palkkaus on lisineen niin hyvä, että hänellä oli varaa ottaa hieman vapaatakin. Hoitoon 48

Tästä seuraa helposti uusi dilemma: kun edessä on lähinnä sekalainen kasa erilaisia suoritettavia opintoja, voi tilanne näyttäytyä jopa valtavana muurina suoritusten edessä. 300 opintopisteen suorittaminen on melkoinen matka, jonka voi kulkea joko taitavasti ja järjestelmällisesti taikka toisaalta kuin suossa

rämpien. Tilannetta ei lainkaan helpota tiedekunnan täysin olematon opinto-ohjaus.

Opiskelutaitotekniikkakurssi pyrki palvelemaan osallistuvia opiskelijoita näiden omista lähtökohdista ja tavoitteenasetteluista käsin, siinä todella onnistuen. Seuraavassa käyn läpi muutamia opiskelijan oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä seikkoja, joihin jokaisen meistä tulisi kiinnittää huomiota. Saattaa toki olla, että juuri näitä asioita ei mainitulla kurssilla käsitelty

näin opiskele!

1

Miksi tutustuisin opinto-oppaaseen? Paperikasat muistuttavat minua 1980-luvusta. En ollut edes syntynyt silloin, toisin kuin toimittaja itse.

Niin. Miksi tutustuisitkaan? Opinto-opashan sisältää vain sen kaiken olennaisimman: tutkintorakenteet. Jokaisen opiskelijan tulisi käydä sekä 49

oikeusnotaarin että OTM-tutkintojen rakenteet ja sisältövaatimukset läpi. Miksi suorittaisit sieltä täältä valinnaisia opintoja, kun niiden tarkat määrät ilmenevät opinto-oppaasta. Ai niin, mitä muuten ovatkaan valinnaiset opinnot? Siihenkin löytyy vastaus samasta opuksesta.

Ainoastaan tukevalle perustalle on turvallista rakentaa. Kun tunnet suorittamiesi tutkintojen vaatimukset, olet tietoinen siitä, mitä sinun täytyy tehdä – ja mitä ei edes tarvitse tehdä.

2

En käytä kalenteria. Tai no, jaetaanhan se lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä, mutta se kuitenkin hukkuu johonkin laukun pohjalle.

Oikeustieteen opiskelu on suunnittelua ja aikatauluttamista mitä suurimmassa määrin. Opetus-henkilökunta käyttää tuntikehyksien suunnitteluun vaatimattomimmillaan ainoastaan excel-taulukoita, joten päällekkäisyyksiä saattaa ilmetä – etenkin, jos suoritat opintoja ns. notaariputken ulkopuolelta.

Ainoa sähköinen lukujärjestysohjelma löytyy Flammasta, mutta sekin näyttää vain tietyt kielikurssien aikataulut ja tentit. Sitä paitsi, mikä tai kuka on Flamma? Alman, Nellin ja Helkan kadonnut kaksoissiskoko?

Informaatiota on tarjolla, kun sitä osaa hakea. Kuluvan lukuvuoden opinto-opas ei varmastikaan ollut opintojen konkreettisen suunnittelun kannalta se kaikista sisällökkäin, mutta tarkat kurssikuvaukset kyllä löytyvät WebOodista, kuten kaikki tietävät.

Sitä paitsi, kun opinnot ovat selvästi järjesteltynä kalenteriin, opiskelija kykenee arvioimaan omaa ajankäyttöään – vaikkapa tenttiin lukemiseen tarvittavaa aikaa – sekä aiempien suoritusten toteutumista. Kun kalenterin suunnittelee pitkäjänteisesti, aikaa vievän suunnittelun tuottama stressi on poissa.

3

Luen yleensä muutaman päivän tenttiä varten. Sehän riittää, kun kirjat lukee kerran läpi. Alusta vaan loppuun ja loput hoituu lakikirjabingolla.

5

Olen Pykälän hallituksessa, kymmenessä eri valiokunnassa ja toimikunnassa, osakunnan juristikerhon virkaatekevän seremoniamestarin sijaisen apulaisena ja pääroolissa Spexissä. En ehdi opiskella.

IV on aikanaan osoittanut, että lakikirjabingolla voi kyllä suoriutua tentistä. Näin toimittajakin on tehnyt. Mutta ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla, että oikeusavustaja ei hallitse oikeusprosessin alkeellisiakaan menettelyitä. Toki lakikirjan käyttö ja oikeudellisesti relevantin tiedon hankinta on olennainen osa lakimiehen työtä, mutta voiko ainakaan olla haitaksi, mikäli pidätkin tenttiin lukemista omaa itsenäistä kehitystäsi tukevana projektina? Kaikki oikeudenalat eivät voi kiinnostaa kaikkia, mutta perusteet on hyvä hallita.

Meistä jokaisen on saatava irtiottonsa arjesta. Sitä paitsi kaikki sosiaalinen toiminta on aina kannatettavaa. Opiskelusta saa tehtyä todella yksinäistä niin halutessaan – mutta onko siinä järjen hiventäkään?

Oikeuden ammattilaisten yhteisö on pieni, eikä kontaktien solmimisesta opiskeluaikoina ole mitään haittaa myöhemmin työelämässä.

Älä siksi lue vain tenttiä varten. Kiireessä syväoppiminen jää heikoksi. Juuri tässä korostuukin suunnitelmallisuuden tärkein merkitys: vain ajankäyttöäsi ja oppimisprosessiasi ennakolta suunnittelemalla kykenet optimoimaan oman suorituksesi tentissä.

6

4

Saan tenteistä vain ykkösiä ja kakkosia.

Opiskelutekniikoita on useita, ja niistä yleisimpiin jokaisen tulisikin tutustua. On tutkittua, että erilaiset muistitekniikat – vaikkapa mind mapien tekeminen – parantavat suoritusta.

Arvosanarajoja on nostettu kuluvaksi lukuvuodeksi siten, että ne ovat samalla tasolla maamme muiden oikeustieteellisten tiedekuntien kanssa. Turkulaiset, joensuulaiset ja rovaniemeläiset kiittävät. Arvosanojen murehtiminen ja hyväksyttyjen kurssien uusiminen on aina jostakin muusta pois: mieti tarkkaan, kannattaako sitä valtiosäännön kakkosta todella uusia, vai olisiko järkevämpää mennä opinnoissa – ja siten elämässä – eteenpäin. Missä on se työnantaja, joka on kiinnostunut siitä, millä tavalla olet viisi-kuusi vuotta aiemmin lukenut yksittäisestä opintosuoritusta varten?

50

Totta kai niin ainejärjestö-, osakunta- kuin muukin opiskeluun liittyvä toiminta vaatii veronsa, mutta jälleen on korostettava aikatauluttamisen tärkeyttä: kun edes osan jäljelle jäävästä vapaa-ajasta käyttää opiskeluun, tulosta syntyy. Sitä paitsi, kyllä tilanne on toisinaan ”nollattava”.

Rakastuin toiseen pykälistiin, mutta homma ei toiminut. Kaikki puhuvat minusta, ja nyt nolottaa.

Olet tehnyt elämäsi virheen. Mitä oikein ajattelit?

Toisen samassa tiedekunnassa opiskelevan julkinen tai edes semi-julkinen deittailu ei koskaan ole hyväksi. Oikis on pieni yhteisö ja juorut leviävät, eikä juuri lukiosta tullut opiskelukaverisi, joka tietää sinut vain nimeltä, osaa välttämättä suodattaa niitä.

7

Tiskaan mielummin kuin luen tenttiin. Puhdas koti vetää puoleensa tai jotain sellaista.

Hanki astianpesukone. Siivoojan käytöstä saa sitä paitsi kotitalousvähennyksen. Ja miksi pitää siivota juuri tentin edellä? Juristiksi sinä olet opiskelemassa, et siivousteknikoksi. Älä välttele kirjoja. Niitä, jotka niin tekevät, kutsutaan ammattiin opiskeleviksi. Me emme opiskele lakiteknisessä ammattikoulussa, me opiskelemme Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Ja olemme ylpeitä siitä.

Kun tienne joka tapauksessa eroavat, hänen kaverinsa kääntävät sinulle selkänsä - toisaalta tällaisten ihmisten menettäminen lähipiiristäsi ei varmasti ole suurikaan vahinko. Toimittaja kehottaakin erityisen lämpimästi käyttämään hyväksi lukuisia poikkitieteellisiä rientoja ja kontaktoitumaan aivan muualla kuin oikiksessa opiskeleviin – yksilöstä riippuen – vastakkaisen ja/tai saman sukupuolen edustajiin.

Sitä paitsi: kuka nyt haluaisi puhua omasta alastaan aamusta iltaan?

51

Law school teaches you theory.

Now see it in action.

U

uden uutukaisen §-vuoden kynnyksellä perhonen tahtoo vielä muistella joulua edeltäneen kiitosristeilyn keinuvia tunnelmia. Perhonen pisti merkille, että pykälästä oh- niin tutuksi ja rakkaiksi tulleiden sitsilaulujen iloinen ja vapautunut veisaaminen illallisbuffetissa ei saanut samanlaista vastakaikua laivan muilta matkustajilta tai henkilökunnalta. Tämä ei perhosen suureksi helpotukseksi kuitenkaan lainkaan latistanut sen enempää speksareiden, valiokuntalaisten kuin varjoristeilijöidenkään juhlatunnelmaa. Tanssilattialla ihastuttavat pykälistineidot saivat osakseen ansaitsemaansa huomiota paitsi pykälistiurhojen myös muiden onneaan koittavien muiden risteilijöiden osalta.

Perhonen ei osaa sanoa päätyivätkö nämä (epätoivoiset)yritykset toivottuun lopputulokseen, mutta jotakin suloisia uutisia perhosen korviin sentään kantautui. Ainakin erään kestävän kehityksen puolestapuhujan ilta taisi päättyä voitokkaasti.

J

ouluna itsensä pulskaan kuntoon lihottanut perhonen lähtikin tähän uuteen uskomattomaan vuoteen valmiina todistamaan, kuinka tuoreet valiokuntalaiset täyttävät entisten jättämät suuret saappaat.

Vaihtokaronkassa erityisesti surffitukastaan tunnettu oikkarimies yritti kovasti metsästää itselleen emäntää niin uusien kuin vanhojenkin emojen joukosta. Heräsikö kyseinen herra yksin sängystään seuraavana aamuna – siitä perhosen täytyy ottaa selvää .<3

B

aarikärpäsen täytti tänä vuonna suuri määrästä kevätkauttaan avaamaan saapuneita §:istejä sekä juhlimaan saapuneita muiden tieteenalojen opiskelijoita. Perhonen toivoi illan olevan täynnä toisiaan vuodenvaihteen ajan kaivanneita pykälistejä sekä suuria rakkauden osoituksia, eikä perhosen tarvinnut lentää kotiin tyhjin käsin. Erityisen näyttävää kaipausta toisiaan kohtaan osoittivat viime vuoden spektaakkelimaisen La Famiglian tanssista vastanneet tähtöset, joiden kohtaamista perhonen tarkkaili katonrajasta erittäin hyvillään.

E

rityisen iloiseksi perhosen kuitenkin teki se, että §:ssä toistuvasti esiintyvien vierailijoiden lisäksi paikalle kevättään avaamaan oli uskaltautunut myös eräs, jota perhonen ei ole pykälän tapahtumissa aikoihin nähnyt – onneksi tämä kypärästään monelle tuttu herrasmies oli kuitenkin tällä kertaa jättänyt valkoisen päänsuojuksensa narikkaan.

N

äistä kokemuksista rikastuneena perhonen liiteli seuraavaksi kohti YP-sitsejä, joiden perhonen toivoi olevan vielä viime vuottakin vaaleanpunaisemmat. Amorin nuolet lentelivätkin tänä vuonna Pykälässä, kun Kannunvalajat saapuivat juhlistamaan poikkitieteellistä rakkauttaan. Perhonen seurasi tyytyväisenä, kuinka aluksi hieman hiljaisesti alkaneet sitsit yltyivät eräiksi railakkaimmista.

P We look for trainees who can thrive in a collaborative and team-based culture. For us, ‘maybe is not an answer’. Our approach is hands-on and practical. If you are resourceful, focused and can think creatively, Krogerus promises to put your skills to work.

Legal wisdom. Practical advice.

ykälävuosi räjähti Perhosen mielestä kuitenkin kunnolla käyntiin vasta Haalaribileissä. Pykälän nuorimmat saivat vihdoin päälleen asuista parhaimmat, kauan odotetut ja ah vielä niin neitseelliset haalarit.

Neon-värit hehkuivat ja juomista riitti - niin phuksit kuin haalareidensa vuosipäivää juhlimaan tulleet vanhemmatkin näyttivät silmittömästi nauttivan näistä bileistä. Vientiä riitti monella, mutta jo tanssilattioiden hurmurina tutuksi tullut phuksikomistus oli selkeästi ylitse muiden niin nuorempien kuin vanhempienkin pykälistineitokaisten mielestä.

Eurojackpotissa mainetta niittänyt, venäjäntaiturinakin illan aikana tunnetuksi tullut phuksipoika keräsi niin ihailua kuin paheksuntaa liikkuessaan vauhdikkaasti ympäri Pykälää. Perhonen toivoo hartaasti, että runsaasti ilolientä nauttineet phuksit ja muutamat kokeneemmatkin juhlijat, eräs haalarin sijaan tutun kuosiseen pukuunsa verhoutunut herrasmies mukaan lukien, löysivät tiensä neonvaloista takaisin koteihinsa turvallisesti.

Harmaaseen kevääseen perhonen toivoo löytävänsä lisää rakkautta laskiaisena, jonne perhonen seuraavaksi liitelee.

Julkinen Runosuoli Mikä meni pieleen? Vai eikö mikään?

Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on! http://pykala.fi/julkaisut/julkinen-runosuoli

O

len hyvin pitkän aikaa pohtinut, että miksI ihmeessä porthanian luentosaleissa penkkirivejä aletaan täyttää aina reunoista, eikä mennä alun alkaen sinne KESKELLE. Tämä ongelma koskee nimenomaan näitä pienempiä luentosaleja (III ja IV) Se on KOHTUUTONTA, että aina saa pyytää sitä ensimmäiseksi tullutta väistämään / siirtymään keskemmälle. Ja kaikenhuipuksi joskus vielä saa osakseen mulkoilevia pahastuneita katseita, että kohteliaasti tilaa pyytäessä jotenkin häiritsee / vaivaa pahasti!

KUN SIPERIAN KYLMÄ JA HUURTEINEN FAKTA NYT ON VAAN SE, ETTÄ IHMISET SAAPUVAT ERI AIKOIHIN LUENTOSALEIHIN , NIIN VOISIKO PENKKIRIVIT TÄYTTÄÄ KESKELTÄ KÄSIN, kiitos och tack så mycket!!!

M

iksei kukaan puutu siihen, että graduja arvostellaan noin törkeän epäjohdonmukaisesti (vrt. viime IV)??? Tiedekunnassa on ne pari häibää, joilta saa suoraan E:n tai L:n ja sitten löytyy niitä, joilla M taitaa olla se paras arvosana. Kiitos taas tästä, onneksi pian ulkona Opintovastaava vastaa: Viime IV:n juttu osui valitettavan yleiseen ongelmaan. Maisteritutkinnonuudistus kun lähtee pian käyntiin, gradujen epätasainen arvostelu tulee varmasti olemaan asia, johon kiinnitetään kyllä huomiota. Kaikenlaiset kokemukset ja palautteet asiasta ovat jatkossakin tervetulleita!

Pykäläpeto

Inter Vivos PYKÄLÄ RY Y-tunnus 0288776-8 TOIMISTO Mannerheimintie 3 B FI-00100 Helsinki Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30 tel. +358 9 278 5003 HUONEISTO Sörnäisten rantatie 33B FI-00500 Helsinki tel. +358 9 682 1858 OSOITTEENMUUTOKSET www.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojenmuutos YRITYSSUHDETOIMIKUNTA Jaakko Honkala +358 44 971 3930 Tommi Kovero +358 40 523 9292 Joakin Larkio +358 40 777 5511 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT 2/14: 21.3.2014 3/14: 16.5.2014 4/14: 12.9.2014 5/14: 10.11.2014 Ilmoitushinnat 2/1 väri 980€ 1/1 väri 630€ / 680€ ** 1/2 väri 360€ 1/4 väri 200€ ** takakannen ilmoitus Mediatiedot www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Seuraavassa

Numerossa Paljastuksia seuraavan numeron sisällöstä. uuuh... * Kurkkaamme millaista on Joensuun ja Tallinnan oikiksissa * Mikä kumma on aikapankki? * Kaikki mitä olet ikinä halunnut tietää rakkaudesta

by Juha-Matti-setä

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun.

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi