Inter Vivos 5/2015

INTER VIVOS

5/2015

Pykälä ry:n jäsenlehti

STARTUP-LAKIMIES MIKKO VÄLIMÄKI HALLITUS 2016 RIKOSOIKEUDEN SUULLINEN TENTTI J(O)UR(NAL)ISTIEN SANANVAPAUS

PÄÄKIRJOITUS:

KUN EI VOI ENÄÄ PUHUA, TÄYTYY VAIETA ”KAIKKI HYVÄ loppuu aikanaan” tiivistää tunnelman, jota moni pykälisti on viime

aikoina joutunut makustelemaan, eikä vähiten tämän vuoden viimeisen lehden palstoilla. Uusi vuosi on uusi myös Pykälän kiertokulussa, vanha hallitus ja valiokunnat saavat nyt väistyä uusien innokkaiden toimijoiden tieltä.

Samaa soittoa päättyy myös minun taipaleeni Inter Vivosin päätoimittajana.

Lehden päätoimittamisessa hienointa on ollut seurata, kuinka pelkistä ideoista voi kehkeytyä upeita sana- ja kuvateoksia. Jään ihmettelemään, kuinka mutkattomasti vuosi onkaan sujunut, ottaen huomioon esimerkiksi sen, että vasta tätä lehteä tehdessä havahduin tutkailemaan perusteellisemmin journalismiin ja sananvapauteen liittyviä vastuukysymyksiä. Tai kenties juuri siksi.

Kuten jo vuoden ensimmäisessä pääkirjoituksessa totesin, toimittamiseen ja etenkin päätoimittamiseen liittyy huomattavia valtasuhteita: media määrää paitsi sen, mitä sanotaan, myös sen, miten sanotaan ja mitä jätetään sanomatta. Media ei seisova pöytä, josta voi vain poimia kannattamansa ajattelutavan, vaan media ohjaa meitä muodostamaan ajattelutapoja. Kyse on siis jossain mielessä suoranaisesta pään sisälle tunkeutumisessa, joka on täten tehtävä noudattaen erityistä vastuullisuutta. Ajatusten vapauden suurin uhka ei tämänhetkisessä yhteiskunnassamme ole sensuuri, vaan se, ettemme kykene enää erottamaan tietoa propagandasta.

KIITOS JERELLE ja muille Mussukoille siitä, että olen saanut päätoimittaa tätä leh-

teä. Kiitos taittaja Aleksi Kelloniemelle, työsi ja näkemyksesi ansiosta lehti on näyttänyt juuri niin arvokkaalta, kuin miltä Suurimman ja Kauneimman jäsenlehden kuuluukin näyttää. Ja ennen kaikkea suuri kiitos jokaiselle tekstien kirjoittamiseen ja kuvittamiseen osallistuneelle – te teitte nämä lehdet.

Pykälä on yksi Suomen suurimmista opiskelijayhdistyksistä, sillä on laadukkaan opiskelijajournalismin tekemiseen uskomattoman hyvät taloudelliset ja henkilölliset resurssit. Kun vielä saadaan kilpailevien medioiden ja aktiviteettien paineesta huolimatta pidettyä yllä hyvänlaatuista tekemisen meininkiä, lehdessä on potentiaalia ihan mihin tahansa.

Toivottavasti Inter Vivos palaa ensi vuonna kuvioihin yhtä hyvissä fiiliksissä, kuin missä se tänä vuonna jää talvilomalle.

Parhain terveisin, Jaakko Seppänen päätoimittaja

INTER VIVOS 5/2015

3

INTER VIVOS 5/2015 3

PÄÄKIRJOITUS: KUN EI VOI ENÄÄ PUHUA, TÄYTYY VAIETA

6

BONUS PATER FAMILIAS: JÄLLEEN YHDEN LORUN LOPPU

7

EXPERTO CREDITE: AVOIMIN MIELIN KOHTI UUDISTUKSIA

8

YLEISVASTAAVAT: LOPPU LÄHESTYY

9

HYY:N EDUSTAJISTOSSA: HELP OPPOSITIOSTA HALLITUKSEEN

10

IV:N LYHYET

14

RIKOSOIKEUDEN SUULLINEN TENTTI

16

HALLITUSESITTELY 2016

20

KOHTI ÄÄRETÖNTÄ JA SEN YLI! HAASTATTELUSSA STARTUP-LAKIMIES MIKKO VÄLIMÄKI

26

JOURNALISTIEN SANANVAPAUS

30

ONNEA VALMISTUMISESTA, IRENE HALLIKAINEN!

32

KUUKAUDEN PYKÄLISTI: RAFAEL ELIVUO

35

ELSA HELSINKI MADRIDISSA JA BARCELONASSA

37

FIFTY §HADES OF JU§TICE

40

LOST IN LAW: TWO LEGAL STUDENTS RECALLING CHALLENGES OF RUSSIAN LAW STUDIES

42

EMÄNNILTÄ PYKÄLISTILLE: NISTI-PIRKKO

44

SPRÅKBAD: PYKÄLÄS SPEX – UR EN CODEXARES SYNVINKEL

45

HEIKIN PALSTA

46 PERHONEN

4

INTER VIVOS 5/2015

01101010010101 0100101JULKISU US011010100110 01010101010101 01010LÖÖPPI101 01110101011101 001011YKSITYIS YYDEN1SUOJA10 10011000101010 1010110101ANA LYYSI010101010 10101010101010 10101010101100 10101010KOMM ENTTI101010101 01010101010101 01010010101010 10101010101010 101010ROSKAJO URNALISMI1010 10101010110010 10100101010100 01010100010101 00011010001010 1010101001FRE ELANCE0101001 01100101010100 10101010100101 01010100100010 11001100010110

20

37

26

42

16 ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

OSOITTEENMUUTOKSET

Jaakko Seppänen jaakko.seppanen@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

ULKOASU JA TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aleksi Kelloniemi aleksi.kelloniemi@pykala.fi KANNEN KUVA

Jaakko Seppänen

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 5/2015

5

BONUS PATER FAMILIAS:

JÄLLEEN YHDEN LORUN LOPPU Vuosi on melkein ohi. Samalla loppuu tietynlainen aikakausi omassa elämässäni. Kahden vuoden ajan olen ollut etuoikeutettu saadessani osallistua yhdistyksemme tulevaisuuden muokkaamiseen hallituksen jäsenenä. Nyt nuo ajat jäävät taakseni, mutta en tunne haikeutta. Olen iloinen siitä, mitä olemme kahdessa vuodessa saaneet aikaan. Yhdistyksen toimintatapoja on kehitetty ja tehostettu. On kehitetty uutta ja vaalittu perinteitä. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tehdä töitä niin monien eri ihmisten kanssa. Olen kiitollinen kaikista niistä opeista, joita nämä vuodet ovat minulle antaneet. Haikeutta on myös vaikea tuntea, sillä tiedän, että vaikka nykyinen virkakauteni päättyy, ei toimintani Pykälässä tule päättymään. Hymyssä suin siis siirrän soihdun eteenpäin.

MYÖS YHDISTYKSEN tulevaisuus näyttää valoisalta. Juu-

ri käydyssä hallitusvaalissa ehdolle asettui ennätyksellinen määrä hakijoita, joka viestii siitä, että Pykälän toiminta kiinnostaa jäseniämme. Halu vaikuttaa on voimavara vailla vertaa, kun puhutaan yhdistystoiminnasta. Uskon, että tämän vuoden toimijoilla on ollut suuri rooli ihmisten innostamisessa ja tämä tulee vaikuttamaan positiivisesti ihmisten osallistumishalukkuuteen vielä pitkään.

Toimitilamme muodostavat merkittävän osan toimintamme järjestämisestä. Niihin kohdistuvat uudistukset tulevat olemaan mittavia, mutta ne mahdollistavat tulevaisuudessa monimuotoisemman ja kattavamman toiminnan järjestämisen. Tiloista luodaan Pykälän arvolle sopivat – sellaiset, joita ei tässä maassa ole millään muulla opiskelijajärjestöllä nähty.

Olen jopa hiukan kateellinen niille tuleville pykälisteille, jotka pääsevät hyödyntämään remontoitujen tilojen täyden kapasiteetin.

Toki jotain on hampaankoloonkin jäänyt. Kaikkia asioita ei ollut mahdollista toteuttaa. Joihinkin ei riittänyt aikaa, jotkin eivät olleet mahdollisia muista syistä.

Jotkin ideat syntyivät puolestaan aivan liian myöhään.

Olen kuitenkin luottavainen, että ensi vuoden toimijat ovat valmiita jatkamaan omien ideoidensa rinnalla nii-

6

INTER VIVOS 5/2015

tä projekteja, joita nyt on jo pistetty aluilleen. Kehittyminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä, ja sitähän tästä yhteisöstä löytyy.

HALUAN KIITTÄÄ kaikkia niitä, jotka ovat tehneet näistä

vuosista suuren ja unohtumattoman kokemuksen – kiitos. Ilman teitä kaikki nyt saavutettu olisi ollut vain utopistista unelmaa. Toivotan suuret tsempit Katariinalle ja muille muumeille ensi vuoden haasteisiin!

Ja vielä lopuksi vanhan viimeinen virsi: suurimpana ja kauneimpana unohdamme usein katsoa peiliin ja sorrumme tuudittautumaan valheelliseen turvallisuudentunteeseen, ja ehkä jopa pieneen tahattomaan ylimielisyyteen. Meidän tulisi ottaa mallia pienemmistä sisaristamme, joissa jäseniä yhdistää näkymätön, vahva yhteisöllisyyden tunne. Yhteisön voima ei tule pelkästään sen lukumäärästä, vaan myös sen luonteesta. Pyritään jatkossa olemaan pykälistejä ei vain ulospäin vaan myös sisäänpäin – toisillemme.

Peace, Jere hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE:

AVOIMIN MIELIN KOHTI UUDISTUKSIA TIIA TAKALO

ISO PYÖRÄ JA KOULUTUSOHJELMAUUDISTUKSET Yliopistomme tiedekuntia, pääaineita ja valintamenettelyjä myllätään hurjaa tahtia. Tiedekunnilta odotetaan joulukuun alkuun mennessä ehdotuksia niiden tulevaisuudessa tarjoamista koulutusohjelmista. Käytännössä puhutaan siitä, että tulevaisuudessa HY:n opiskelijat identifioisivat itsensä jonkun koulutusohjelman opiskelijoiksi tiedekunnan sijaan. Uudistuksen jälkeen yliopiston jokaisen koulutusohjelman sisäänotto on vähintään 40 opiskelijaa. Oikeustieteellisen suuresta sisäänottomäärästä johtuen koulutusohjelmauudistukset eivät aiheuta muutoksia tiedekuntamme suomenkielisiin perusrakenteisiin (ainakaan näillä näkymin).

Notaaritutkinnon on tarkoitus pysyä 2013 tulleen uudistuksen mukaisena ja suomenkielisen OTM-tutkinnon uudistus on suunniteltu pitäen silmällä Iso Pyörä -koulutusuudistuksen maisteriohjelmille asettamia tavoitteita.

Tiedekuntamme on silti seurattava Ison Pyörän tavoitteita, esimerkiksi tieteenalojen yhteistyön lisäämisestä, vaikka se saattaakin tarkoittaa opetusresurssien osittaista jakamista esimerkiksi valtiotieteellisen opiskelijoiden kanssa. On kannattavampaa tehdä suunnitelmat tavoitteiden toteuttamiseksi itse sen sijaan, että valmiit suunnitelmat annettaisiin meille ulkopuolelta.

OTM-TUTKINNON UUDISTUS Suunnitelma oikeustieteen maisteritutkinnon uudistuksesta hyväksyttiin tiedekuntaneuvostossa marraskuussa. Uudistettu malli tulee voimaan syksyllä 2016.

Uudistuksessa painotetaan erilaisten valinnaisuutta ja tutkinnon joustavaa suorittamista rajoittavien kategorioiden karsimista sekä opiskelijoiden ohjaamisen kehittämistä. Valinnanvaraisuuden lisääminen tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelijavaihdossa ja muilla tieteenaloilla suoritettujen opintojen sisällyttäminen tutkintoon helpottuu.

Uuden maisteriohjelman rakenne on seuraava: Kieliopinnot ja HOPS (6 op), pakolliset opinnot (12 op), valinnaiset opinnot (32 op) ja syventävät opinnot (70 op). Syventäviin opintoihin sisältyvät seuraavat kokonaisuudet: syventävien opintojen tukeminen (10 op),

projektin perusopinnot (10 op), projektiseminaari (10 op) ja OTM-tutkielma (40 op). Pakolliset oikeussosiologian ja oikeustaloustieteen kurssit poistuvat tutkinnosta, kuten myös metodiseminaari erillisenä seminaarikurssina. Sen sijaan edellä mainittujen opetusta ja osaamistavoitteita sisällytetään 12 opintopisteen pakollisten opintojen kokonaisuuteen. Lisäksi esimerkiksi tutkintoon vapaavalintaisesti sisällytettävästä työharjoittelusta voi tulevaisuudessa saada 10 opintopistettä.

Uudistuksen tarkemmat suunnitelmat ja toteutus, kuten monia varmasti kiinnostavat siirtymäsäännökset, päätetään syksyn ja kevään kuluessa.

MENNYTTÄ JA TULEVAA Kiitos opintovaliokunnalle ja hallopedeille kuluneesta vuodesta! On ollut kunnia saada toimia kanssanne yhteistyössä opiskelijoiden edunvalvonnassa ja valiokunnan puheenjohtajana. Edunvalvontatyö jatkuu tammikuusta uuden opintovastaavan johdolla. Paljon onnea Helinälle – ja tsemppiä ensi vuoden haasteisiin! Vuosi 2016 ei näillä näkymin tule olemaan helpoimmasta päästä, mutta varmasti sitäkin opettavaisempi ja mielenkiintoisempi.

Asta Tukiainen opintovastaava

INTER VIVOS 5/2015

7

ASTA TUKIAINEN

YLEISVASTAAVAT:

LOPPU LÄHESTYY Vähiin käy aika meillä yleisvastaavilla! Tällä kertaa kyse ei ole pelkästään siitä, että yleisvastaavat vaihtuvat, vaan tämä palsta on toistaiseksi viimeinen, jota kirjoittaa kaksi yleisvastaavaa. Sääntömuutoksen myötä Pykälässä valitaan tästä eteenpäin yksi yleisvastaava ja yksi tilavastaava erillisillä vaaleilla. Muutoksen taustalla on ajatus vaalimenettelyn selkiyttämisestä sekä hakijoille että äänestäjille. Toiveemme kuitenkin on, että yleisvastaavan ja tilavastaavan yhteistyö jatkuu entiseen tapaansa tiiviinä ja lämpimänä.

mintavuotta.

On kuitenkin aika päästää uusi innokas yleis- ja tilavastaava sekä yleisvaliokunta touhuamaan tonteillemme ja siirtyä katsomaan ylpeinä vierestä. Vuosi on ollut meille unohtumaton, ja toivomme hartaasti, että kaikki pykälistitkin ovat nauttineet siitä täysin siemauksin. Ensi vuosi tulee olemaan haastava, mutta olemme täysin vakuuttuneita, että uudet lupaukset selviävät siitä kunnialla!

TILAT

KII-TOOOS Yleisvastaava- ja hallitus- ja juhlavuoden loppuminen on meille haikeaa, aika on kulunut kuin siivillä! Toivottavasti olemme onnistuneet luomaan Pykälän arvoisen 80. juhlavuoden. Muistelemme lämmöllä kevään tapahtumista tammikuisia Juhlavuoden avajaisia, maagista Sillistä Kaivohuoneella ja tuulista Wappua. Syksyn ovat kruunanneet muun muassa supersiistit Siivousbileet, trooppisen kuumat Punssikahvit ja Tavastian räjäyttäneet Pikkujoulut. Näitä spektaakkeleita emme suinkaan ole järjestäneet kaksin, vaan mielettömän suuri kiitos kuuluu kunnioittavalle yleisvaliokunnalle, muille hallituksen jäsenille, ahkerille toimikuntalaisille ja täysin rinnoin mukana nauttineelle jäsenistölle!

Kaikki te rotat, mussukat ja muut pallerot olette rikastuttaneet kahden yleisvastaavan ja koko Pykälän toi-

8

INTER VIVOS 5/2015

Yksi tämän vuoden suurimmista suunnitteluprojekteista – saneeraus – on vihdoin vahvistettu alkavaksi vuoden 2016 kevättalvella putkisaneerauksen osalta.

Tavoitteena on saada tilat valmiiksi viimeistään uusia phukseja varten. Yhdessä arkkitehtuuritoimisto Valvomon kanssa luodut suunnitelmat vaikuttavat yleisvastaavien mielestä erinomaisilta ja tulevat kruunaamaan suurimman ja kauneimman kiistattomaksi kuninkaaksi.

Onnellista ja tapahtumarikasta uutta Pykälä-vuotta toivottaen, Elmura & Sukke yleisvastaavat

HYY:N EDUSTAJISTOSSA:

HELP OPPOSITIOSTA HALLITUKSEEN HYYn hallitus valitaan aina kalenterivuodeksi kerrallaan hallitusneuvottelujen tuloksena. Kyseessä on prosessi, jossa edustajistoryhmät esittävät omia ehdokkaitaan hallitukseen ja tämän jälkeen puolueiden tapaan käyvät keskenään neuvotteluja asiakysymysten sekä mahdollisten hallituspohjien osalta. Tänä vuonna ryhmät olivat verrattain lähellä toisiaan suurimpien linjojen osalta, joten sopu myös hallituspohjasta syntyi varsin nopeasti. Tämän 11.11. saavutetun tuloksen myötä pykälistien, lääkisläisten sekä eläin- ja hammaslääkisläisten yhteinen edustajistoryhmä HELP nousee hallitukseen kahden oppositiossa vietetyn vuoden jälkeen. Muut hallituksen muodostavat ryhmät ovat Ainejärjestöläisten edustajistoryhmä, Osakuntalainen edustajistoryhmä, ruotsinkielisten ainejärjestöjen ja osakuntien SNÄf, Opiskelijademarit OSY sekä Edistykselliset. Oppositioon jäävät siten Sitoutumaton Vasemmisto, HYYn Vihreät sekä kansainvälisten opiskelijoiden Tsemppi.

Neuvotteluissa keskusteltujen asiakysymysten osalta ryhmät sopivat sekä tärkeimmistä periaatteellisista kysymyksistä että yksityiskohtaisemmistakin tavoitteista tulevalle vuodelle. Linjassa sen kanssa, mistä HELP on aikaisemminkin puhunut, päätettiin HYYssä panostettavan työelämäasioihin ensi vuonna nykyistä paremmin. Työelämäasiat ovat pinnalla myös yliopiston puolella, sillä parhaillaan meneillään olevan yliopistonlaajuisen Iso Pyörä -projektin yhtenä tavoitteena on tutkintojen työelämärelevanssin lisääminen.

EDUNVALVONTA KESKIÖÖN Liittyen muun muassa yllä mainittuun projektiin, muihin yliopistolla meneillään oleviin hankkeisiin ja uudistuksiin sekä Helsingin yliopistoon kohdistuviin mittaviin leikkauksiin, edunvalvonta nostettiin hallitusneuvotteluissa keskeiseksi asiaksi. Edunvalvontaan keskittyminen etenkin koulutusasioissa onkin asia, johon HYYn tulisi nykyistä enemmän keskittyä: siinä missä erilaisilla tapahtumilla, avustuksilla tai vaikkapa kampusviljelyllä tavoitetaan loppujen lopuksi vain melko marginaalinen osa HYYn noin 30 000 jäsenestä,

voidaan tavoitteellisella ja tuloksellisella edunvalvonnalla edistää huomattavasti suuremman joukon asiaa.

Toki alakohtaisesti tehokkainta edunvalvontaa tehdään usein tiedekunta- ja ainejärjestöissä, kuten esimerkiksi Pykälässä. HYYn kokoisella organisaatiolla on kuitenkin mahdollisuuksia esimerkiksi resurssiensa ja verkostojensa puolesta tehdä edunvalvontaa aivan eri tavalla kuin oikeastaan kellään sen jäsenjärjestöistä.

EDUSTAJISTOVAALIT TULEVAT TAAS Pikkuhiljaa HELPissä katseet aletaan kääntää jo ensi syksyn edustajistovaaleihin, jotka käydään ensimmäistä kertaa osittain myös sähköisinä. Koska äänestäminen tulee onnistumaan ilman vaaliuurnalla vierailua, saadaan äänestysprosenttia toivottavasti nostettua edellisvaalien reilusta 30 prosentista. Jäsenistön parempi tavoittaminen ja äänestysprosentin nostaminen onkin yksi HELP ajamista, hallitusneuvotteluissa ensi vuodelle asetetuista konkreettisista tavoitteista. Tällä hetkellä HELPillä on ylioppilaskunnan edustajiston 60 paikasta yhdeksän, joista pykälisteillä on kolme. Kaiken kaikkiaan edarissa istuu viisi pykälistiä. Usein kuulee, että HYY tuntuu kaukaiselta, ja kieltämättä ylioppilaskunta ei jäsenistöään parhaalla mahdollisella tavalla tällä hetkellä tavoitakaan. Mielelläni kuitenkin näkisin suuremman joukon pykälistejä ylioppilaskunnan toiminnassa, sillä uskon, että oikeustieteen opiskelijoilla olisi paljon annettavaa ylioppilaskunnalle – ja toisin päin. Onhan HYY kuitenkin sekä jäsenmäärältään, omaisuudeltaan että yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan merkittävä organisaatio, jonka puitteissa voi jo opiskelijana päästä mukaan oppimaan ja vaikuttamaan hyvinkin suuriin asioihin. Ehkäpä saammekin nostettua tiedekuntamme äänestysprosenttia syksyllä, ja siten myös pykälistien ääntä paremmin kuuluviin ylioppilaskunnan toiminnassa ja sen tekemässä edunvalvonnassa.

Mukavaa loppuvuotta kaikille!

Katariina Järvi HELPin varapuheenjohtaja 2015

INTER VIVOS 5/2015

9

IV:N LYHYET OIKEUSTIETEELLISTÄ KESKUSTELUA FACEBOOKISSA Onko mielessäsi juridinen pulma, johon et keksi ratkaisua?

Haluaisitko herättää keskustelua jostain ajankohtaisesta oikeudellisesta kysymyksestä? Perustuuko länsimainen oikeuskäsityksemme vääriin oletuksiin?

Facebookiin on perustettu Laki, oikeus ja oikeustiede -niminen kaikille avoin ryhmä, jonne kutsutaan keskustelemaan teemaan liittyvistä aiheista kaikki juristit, alan opiskelijat kuin muutkin kiinnostuneet. Ryhmän tavoitteena on tarjota alusta oikeutta ja oikeustiedettä koskeville kiinnostaville keskusteluille. Kuitenkin varsinainen poliittinen väittely toivotaan käytävän muissa siihen paremmin soveltuvissa ryhmissä.

Tätä kirjoittaessa ryhmässä oli viritelty keskustelua muun muassa siitä, kuka maksaa ilmastonmuutoksen vahingot. Alustuksena keskustelulle toimi ympäristöoikeuden professorimme Kai Kokon kirjoitus aiheesta.

Lauri Linna

OIKKARI HYYN HALLITUKSEEN! Pykälän hallituksessa tämän vuoden taloudenhoitajana toiminut Tarik Ahsanullah nousee HYYn vuoden 2016 hallitukseen. Ylioppilaskunnan hallituksessa Ahsanullah edustaa Edistyksellisten edustajistoryhmää, joka koostuu kokoomuslaisesta ja keskustalaisesta opiskelijajärjestöstä.

Tarik Ahsanullah on ensimmäinen oikkari HYYn hallituksessa pariin vuoteen. HYYn hallitukseen nousi myös edustajistoryhmä HELP, johon Pykäläkin kuuluu. HELPistä ponnistava uusi hallituslainen on eläinlääketieteilijä, edustajistoryhmän puheenjohtajana tämän vuoden toiminut Crista Hämäläinen.

Lauri Linna

RUNOSUOLEN PALUU 1

<3 <3 <3 Inter Vivos, ei oo parempi mikään muu, ei aurinko eikä taivaan kuu.

IV on ihan vuosisadan teos, muurahaisetkin menee sekaisin keos.

Miks pitäisi lukea muita lehtiä, ei tahdo melkein IV:täkään läpi ehtiä.

Anyway, ootte niin megahuikeita, kaikki lehteä lukiessaan suusta muikeita Jatkakaa samaa rataa, jos IV:tä lukee, ei haittaa, vaikka ulkona sataa.

Oikein paljon haleja kaikille, Pykälä ei ikinä häviä TAIKille!

10

INTER VIVOS 5/2015

INTER VIVOS KÄVI OIKEUDESSA OSA 4 Sarjassa IV käy seuraamassa oikeudenkäyntejä ja raportoi niistä enemmän tai vähemmän olennaisia asioita.

Aihe: Lähestymiskiellon rikkominen jne.

Tapauksessa oli kyse kuviosta, jossa ex-vaimo oli pidempään häiriköinyt miehen ja tämän uuden vaimon elämää. Aluksi ihmettelin oikeuden puheenjohtajan pitämää kovaa kuria ja lukuisia muistutuksia siitä, että istunto tulisi säilyttää asiallisena.

Puheenvuoro puheenvuorolta ymmärrys kuitenkin kasvoi. Tapaukseen liittyi niin korkeammalta voimalta saatuja viestejä, huumeita, päivittäisiä sähköposteja, häirinnän aiheuttamaa työkyvyttömyyttä kuin novelliksi naamioituja rasistisia murhafantasioita. Todisteena oikeudessa kuunneltiin sekavia vastaajaan jätettyjä viestejä.

Välillä oikeudenkäynnin seuraamisesta tulee kamala olo. Tapahtumista ei pysty ottamaan etäisyyttä niin hyvin kuin haluaisi. Vaikka aluksi olin pitänyt oikeuden puheenjohtajaa kylmänä, aloin lounastauon lähestyessä ihailla hänen asiallisuuttaan. Hän onnistui tekemään istunnosta niin siedettävän kuin oli ylipäänsä mahdollista.

Lauri Linna

RUNOSUOLEN PALUU 2

VOLGA Rakkautta ja kuolemaa kaiutin tanssijoiden kaartille tai eihän se mitään tanssia, päämäärätöntä hytkyntää jolla hetkeksi voi yrittää ylittää rajat sanattomat vasen kanta, oikea marssia, laulua kohti aamunkoittoa kohti tuomiota

INTER VIVOS 5/2015

11

IV:N LYHYET KIRJEENVAIHTOPALSTA: LEX

JOTAIN UUTTA LÄNSIRINTAMALLA!

M

Petra Nieminen Lex Pressin päätoimittaja

12

INTER VIVOS 5/2015

HANNA-MAIJA RAITIO

eille lexiläisille kuluva vuosi on ollut sangen vaiherikas ja mielenkiintoinen. Jos nykyistä Lexiä vertaa aikaisempaan, olemme selkeästi erinäköinen yhdistys. Ja kuten onnistuneissa muodonmuutoksissa yleensä, on Lexinkin ”after picture” positiivisempi ilmestys kuin se ”before” -versio. Mitä täällä nyt sitten on puuhailtu? Kerrataanpa.

Nettisivujen kokonaisuudistus oli eittämättä yksi yhdistyksemme tämän vuoden isoimmista uudistusprojekteista. Lexin sivut ovat nyt paitsi silmämääräisesti tarkasteltuna miellyttävämmät myös huomattavasti helppokäyttöisemmät ja selkeämmät kuin aiemmin. Tässä kohden on pakko nostaa hattua vuoden 2015 hallituksellemme – ajoittain hermoja raastanut rutistus kannatti! Näin ainejärjestölehtemme päätoimittajan ominaisuudessa en voi myöskään jättää kehaisemasta LexPressin nettiarkiston muodonmuutosta (josta en siis henkilökohtaisesti voi ottaa minkäänlaista kunniaa): lehden luettavuus parani issuu-palvelun käyttöönoton kautta niin paljon, ettei entisaikoja muistellessa voi kuin silmiään pyöritellä.

Toinen varsin konkreettinen muutos on ollut muutto Yo-talo A:sta Yo-talo B:hen. Matkassa mitattuna muutos oli ehkä vaatimaton, aika tutuilla kulmilla saamme edelleen majailla. Siitä huolimatta vanhan toimiston hylkääminen oli merkittävä ja hieman surullinenkin tapahtuma, varsinkin siksi, ettei se lukeutunut niihin uudistuksiin, joita itse aioimme. Häätöä emme sanan varsinaisessa merkityksessä saaneet, mutta siltä se ehkä vähän tuntui. Yo-talossa tapahtuvan remontin jäljiltä paluuta entiseen ei kuitenkaan enää ole. Koska kirjoitustani sävyttää nyt hento alavire, korjaan tilanteen lausumalla henkilökohtaisen mielipiteeni toimistomme uusista tiloista – loistavat! Nykyinen huoneisto on moderni ja hohkaa uutuuttaan ollessaan silti kotoisa. Työskentelytila on erotettavissa kokous- ja oleskelutilasta, minkä lisäksi meillä on tätä nykyä vieläpä oma wc! Toimistossa on lisäksi stereot, televisio, mikroaaltouuni ja videonauhuri. On pakastin, kahvinkeitin, mikroprosessori ja pölynimuri. Tai ainakin osa edellä luetelluista.

Lexissä on tehty myös organisatorisia muutoksia lisäämällä vastaavien määrää. Tätä kautta yhdistyksemme pyrkii tietysti lisäämään tehokkuutta ja joustoa, sekä yleensäkin parantamaan toimintaansa. Niin ja pakkohan tässä on mainita vielä TYYn edustajistovaalit, jotka Lexin puolesta onnistuivat erinomaisesti. Ryhmä Lex sai nimittäin kauan kaipaamansa viidennen edustajistopaikan!

Että mitäpä sitä tähän enää lisäämään, hieno vuosi, kerrassaan. Lex on taas osoittanut olevansa yhdistyksenä yhtenäinen, muutosmyönteinen selviytyjä.

MUUALLA SANOTTUA ”Suomessa yksi [mielentila]tutkimus kestää yleensä kuudesta kahdeksaan viikkoa ja maksaa yhteiskunnalle enemmän kuin yksi oikeustieteiden maisteri, noin 30 000 euroa.”

Sonja Saarikoski, Ylioppilaslehti 5/2015 ”Smithin teos on edelleen lukemisen arvoinen. Juridiikka kun ei edisty, vaan se mukautuu elinkeinojen ja toimintatapojen muutoksiin.”

Matti Norri, Lakimiesuutiset 7/2015 ”Perustuslain reunaehdot lainsäädännölle täytyy tunnistaa perusoikeuksia laajempana kokonaisuutena myös lainvalmistelussa.”

Maija Dahlberg, Oikeus 3/2015 Koonnut Lauri Linna

Suomen johtava

lakitietopalvelu käytössäsi yliopiston verkossa

RIKOSOIKEUDEN SUULLINEN TENTTI

ARMOTONTA RISTIKUULUSTELUA VAI JÄRKEVÄ VAIHTOEHTO KIRJATENTILLE? TEKSTI LEO PIETIKÄINEN

O

pintoputken mukaisesti itselläni oli tänä syksynä edessä rikosoikeuden opintokokonaisuus. Aiemman laajan kirjatentin sijaan aine oli uudistusten myötä järjestetty osittain myös erilaisilla pienryhmätöillä ja kirjoitustehtävillä. Osana uudistuksia professorit Sakari Melander ja Dan Frände päättivät järjestää ensimmäistä kertaa kokeellisen suullisen tentin, joka voitaisiin suorittaa kirjatentin sijaan.

Paikkoja kokeiluun oli varattu 50, ja tenttiin ilmoittautui loppujen lopuksi vain 48 henkilöä. Uskon, että useilla opiskelijoilla oli omat epäilyksensä tätä uutta kokeilua kohtaan, ja monet varmasti pelkäsivät sen olevan perinteistä tenttiä riskialttiimpi valinta. Nähtyäni tenttiin tulevan sivumäärän arvioin mahdollisuuteni saada tyydyttävä arvosana kirjatentistä melko alhaisiksi. Uskoin, että mahdollisista riskeistä huolimatta suullisen tentin hyödyt voisivat olla suuret: paljoakaan hävittävää ei ollut, joten oli aika kokeilla jotain uutta!

Suullinen tentti järjestettiin 4–5 hengen ryhmissä, joita oli paikalla viitenä eri päivänä aina kaksi kerrallaan. Aikaa oli varattu kolme tuntia ja tenttitilaisuus järjestettiin Porthanian 5. kerroksen tyylikkäässä neuvotteluhuoneessa, suuren pöydän ympärillä. Tentti koostui kahdesta eri osasta: ensimmäinen osa oli ryhmän kanssa tehtävä noin 30–45 minuuttia kestävä esitelmä oikeustapauksesta, joka julkaistiin kahta vuorokautta ennen tenttipäivää.

Ryhmäni sai epäonnistunutta ryyppy-/kalastusretkeä käsittelevän tragikoomisen tapauksen, johon sisältyi muun muassa ryyppykaverin hylkääminen luodolle sekä kuolemaan johtanut hätävarjeluteko. Kysymys pohjautui osin aitoihin oikeustapauksiin, mutta oli vain vajaan sivun pituisesta tehtävänannosta huolimatta hyvinkin laaja ja vaati useiden eri seikkojen analysointia.

Teimme Powerpoint-esityksen, jossa annoimme oman oikeudellisen arviomme mahdollisista rikosnimikkeistä, ja pohdimme eri henkilöiden rooleja tapahtumissa.

Esityksen valmistelu vei yllättävän paljon aikaa, mutta 14

INTER VIVOS 5/2015

mielestäni tehtävä oli silti kohtuullinen kahden vuorokauden aikana suoritettavaksi.

Varsinaisena tenttipäivänä ryhmien piti esittää omat tapauksensa, jonka jälkeen toiselle ryhmälle oli varattu noin 15 minuuttia aikaa täydentää, kommentoida ja esittää kysymyksiä esitykseen liittyen. Varsinaisesta opponoinnista ei ollut kuitenkaan kyse. Toisen ryhmän tapaukseen tuli joka tapauksessa perehtyä jonkin verran etukäteen. Tilaisuutta valvovat Melander ja Frände kommentoivat myös näkemäänsä esitystä, mutta eivät varsinaisesti esittäneet kysymyksiä siihen liittyen. Omassa tentissäni molempien ryhmien esitykset sujuivat mielestäni oikein hyvin, ja tapauksiin esitettiin analyyttiset ja kattavasti perustellut ratkaisut.

Lähes kolmen vartin mittaisen esityksen järjestäminen ei tehtävän laajuuden vuoksi ollut lainkaan hankalaa.

Tilaisuudessa pidettiin jonkin verran lyhyitä taukoja, joiden aikana professorit jäivät huoneeseen arvioimaan esitystä.

Suullisen tentin toinen osa koostui yksilökohtaisista kysymyksistä. Uskon, että juuri tämä osio karkotti pois osan opiskelijoista, jotka muuten olisivat voineet harkita osallistumista uuteen kokeiluun. Itsekin jännitin, sillä en tiennyt mitä odottaa. Joutuisivatko tenttijät professoreiden armottomaan ristikuulusteluun? Kysymysten painoarvo tulisi olemaan kokonaisarvioinnissa joko yhdellä numerolla laskeva, neutraali tai numerolla korottava.

Kaikkien helpotukseksi huolet osoittautuivat aiheettomiksi. Kysymyskierroksia oli kaksi, ja niiden aikana tenttijöille esitettiin kysymys liittyen yleensä johonkin rikosoikeudelliseen käsitteeseen. Miettimisaikaa oli 30-45 sekuntia, ja erikseen pyytämällä oli sallittua selata lakipykäliä tietokoneella. Toisinaan saatettiinkin esittää lisäkysymyksenä tarkennusta käsitteen lainsäädännöllisestä perustasta. Jos tenttijä ei osannut vastata riittävän tarkasti, johdattelivat professorit omilla lisäkysymyksillään oikeaan suuntaan antamalla esimerkiksi

käsitteeseen liittyvän esimerkin jota piti kommentoida.

Kysymykset olivat vaikeusasteeltaan suunnilleen saman tasoisia. Kuulustelun jälkeen osallistujat kommentoivat tuntemuksiaan suulliseen tenttiin ja rikosoikeuden kokonaisuuteen liittyen. Lopuksi ilmoitettiin, että kaikki osallistujat ovat päässeet läpi, mutta arvosanojen saanti kestäisi muutaman päivän. Tunnelma tentissä oli rento ja avoin, eikä lainkaan painostava, kuten tentiltä voitaisiin ehkä odottaa.

Kun tulokset lopulta saapuivat, olin erittäin tyytyväinen: suurin osa ryhmistä oli saanut arvosanaksi esityksestään 4, vaikkakin muutama 3 oli myös annettu.

Kysymysten osalta suurin osa tenttijöistä sai neutraalisti vaikuttavan arvosanan, osa jopa korottavan. Laskevia tuli vain 3. Ryhmäni teki hyvää työtä, ja saimme 4. Omasta mielestäni ajoittain kehnohkot vastaukseni toivat itselleni onneksi sentään neutraalin pisteytyksen, joten kokonaisarvosanakseni muodostui 4, jota en voi-

nut uneksiakaan saavani kirjatentistä.

Tästä huolimatta en välttämättä pitäisi suullista tenttiä helppona vaihtoehtona kirjatentille. Etenkin ryhmätyön valmistelu vaati laadukkaan ja kattavan esityksen suunnittelemista lyhyessä ajassa. Jos tehdään klassinen ”työelämään valmistavuus”-vertailu, perinteisen tentin mielekkyys on jokseenkin kyseenalainen ryhmässä tehtävään suulliseen tenttiin nähden. Itse en ole ollut erityisen kiinnostunut rikosoikeudesta, mutta koen, että kahden päivän aikana motivoiduin ja opin todella paljon käytännön asioista oikeustapausta ratkoessa.

Ainakin itselläni pedagogiselta kannalta asiaa tarkasteltaessa suullisen tentin hyödyt ovat kiistattomat. Kokeilusta jäi itselleni erittäin positiivinen kuva, ja voin hyvin uskoa, että suullisia tenttejä tullaan jatkamaan tulevaisuudessa, kunhan todennäköisesti suurempaan osallistujamäärään pystytään varautumaan riittävästi. IV INTER VIVOS 5/2015

15

HALLITUSESITTELY 2016 TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN KUVAT ROMAN BELETSKI

J

älleen kerran täyttyi päärakennuksen pieni juhlasali jännittyneestä puheensorinasta, kun tuli aika valita Pykälälle uusi hallitus, tällä kertaa vuodelle 2016. Kandidaatteja hallituksen jäseniksi ilmoittautui ennätykselliset 18 kappaletta, mikä antoi hyvän vaikutelman siitä, että Pykälä tulee yhdistyksen uuden puheenjohtajan Risto Sandvikin sanoin ”pysymään aitona ja aina rokkaamaan myös vuonna 2016”. Äärimmäisen tiukassa puheenjohtajakisassa voiton vei Katariina Järvi, joka tunnetaan todellisena Pykälä-konkarina: Katariina on toiminut yhdistyksessä lukemattomissa erilaisissa tehtävissä, joista päällimmäisenä mainittakoon hallituksen opintovastaavan ja yrityssuhdevastaavan virat. Kaiken kaikkiaan uuden hallituksen jäsenistä huokui yhdistystoiminnassa hankitun kokemuksen ohella välittömyys ja innostus tulevia haasteita kohtaan.

Jännittävän vaalitilaisuuden päätteeksi ennen jälkipuinteihin siirtymistä IV kävi tenttaamassa kolme kiperää kysymystä jokaiselta valituksi tulleelta:

16

1.

2.

3.

Millaiset ovat ensifiilikset valintasi johdosta?

Mainitse tärkeä konkreettinen asia, johon aiot vaikuttaa hallituskaudellasi.

Millainen Pykälä tulee olemaan vuoden kuluttua?

INTER VIVOS 5/2015

PUHEENJOHTAJA KATARIINA JÄRVI

1. Aika uskomattomalta tuntuu, en osannut käsittää koko asiaa!

2. Edunvalvonta. Ei tässä vaiheessa kattavampaa analyysia.

3. Pykälä tulee toivottamaan paremmin tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin opiskelijat!

SIHTEERI LAURA REHNHOLM

1. Ihan mielettömät fiilikset! Päätin jo vuosi sitten, että tulen seisomaan tuossa puhujanpöntössä. En silti uskonut, että kävelisin suoraan hallitukseen!

2. Teen kaikkeni, että Pykälä pysyisi Pykälänä saneerauksesta huolimatta.

3. Paremmat tilat. Vielä avoimempi, vielä enemmän mahdollisuuksia tarjoava.

TALOUDENHOITAJA HARRI GRÖHN

1. Äärimmäisen iloiset! Tosin harmittaa tietysti, kun tosi moni ehdolla ollut kaveri ei tullut valituksi.

2. Se, miten hallitus ja Spex toimivat yhteen.

3. Tilat ovat asia, joiden muuttuminen näkyy eniten ulospäin. Tämän illan perusteella näyttää lupaavalta, kun useimpiin hallitusvirkoihin oli useampia hakijoita, ei voinut vaan kävellä sisään.

INTER VIVOS 5/2015

17

TIEDOTUSVASTAAVA TIIA TAKALO

1. Huikea, sanaton, yllättynyt fiilis!

2. Pykälän nettisivujen tila.

3. Tiedotus on aktiivista ja selkeää, ja se näkyy enemmän somessa!

OPINTOVASTAAVA HELINÄ TEITTINEN

1. Pöllämystynyt… innostunut… jännittynyt!

2. Haluan panostaa viestintään eli siihen, että pykälistien mielipiteet kantautuvat tiedekuntaan ja myös tiedekunnan viestit saapuvat ajantasaisesti pykälisteille. Oikkarit portsussa –ryhmä, pykälä-info ja blogi kanavina.

3. Aivan varmasti jokin on muuttunut – saneeraus, leikkaukset, Iso Pyörä ja uudistukset tiedekunnassa vaikuttavat. Toivottavasti selvitään muutoksista elinvoimaisena ja sopeutuneena.

TILAVASTAAVA LINNEA VIHERKENTTÄ

1. Todella hämmentyneet, en vielä osaa käsittää koko asiaa.

2. Remontti saadaan tehokkaasti hoidettua.

3. Parempi! Kaikille avoin.

18

INTER VIVOS 5/2015

YLEISVASTAAVA ENNA HAKALA

1. Sanotaan, että mielettömät, melkoinen juhlafiilis!

2. Konkariopiskelijat (vuosikurssit 2+) paremmin mukaan. Olisiko se sitten uusi tapahtuma, jolla heitä voitaisiin aktivoida.

3. Räiskyvämpi, mukaansatempaavampi!

ULKOASIAINVASTAAVA AAPO HEINÄSMÄKI

1. Käsittämätöntä. Tiesin, että tulee äärimmäisen kova kilpailu, viime viikot onneksi tsempanneet paljon. Toisaalta vähän pelottaa, kun on katsellut vuoden Juliuksen touhuja.

2. Ensinnäkin, lisää toimintaa muiden ainejärjestöjen kanssa. Toisekseen kv-viikot. Phuksien tulisi saada enemmän infoa niistä, suunnitelmissa järjestää niille sellainen Q & A –tunti asiaan liittyen.

3. Vaikka fyysinen ulkomuoto muuttuu, niin knowhow pysyy samalla tasolla.

YHDISTYKSEN PUHEENJOHTAJA AA RISTO SANDVIK

1. Tämä on suuri kunnia, nöyräksi vetää.

2. Vahdin tarkkaan, että toiminta pysyy sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa. *virnuilee* 3. Kerhotiloissa tulee tapahtumaan muutoksia. Toivottavasti Pykälässä järjestetään enemmän laneja!

INTER VIVOS 5/2015

19

KOHTI ÄÄRETÖNTÄ JA SEN YLI!

HAASTATTELUSSA STARTUP-LAKIMIES MIKKO VÄLIMÄKI

Valmistuminen. Sieltä se kurkistaa uhkaavasti kulman takaa ja pelottelee viattomia opiskelijoita, toisia enemmän, mutta jokaista ainakin ihan vähäsen.

Samaan aikaan, kun yliopisto vähentää resursseja ja puskee meitä valmistumaan opintoputkesta mieluummin aina vain nopeammin, odottaa putken päässä maailma, jossa on entistä vähemmän työpaikkoja. Mitä oikkari voi siis tehdä? Loputon työhakemusten lähettely jokaiseen Paragraaffin ja Duunitorin työpaikkailmoitukseen odottaen edes yhtä pientä (edes hylkäävää) vastausta ei houkuta ketään. Näyttäisi kuitenkin olevan olemassa muitakin vaihtoehtoja.

Onko tunnelin päässä valoa? Olisiko valittava yliopistoura, asianajaminen vai kenties jopa yrittäminen? Inter Vivos pääsi haastattelemaan lakimies Mikko Välimäkeä, Tuxera Oy:n toimitusjohtajaa, joka on käynyt läpi kaikki nämä tiet.

TEKSTI PILVI ALOPAEUS KUVAT ROMAN BELETSKI

20

INTER VIVOS 5/2015

”JOULUKALENTERIASENNE” VIE PITKÄLLE Mikko Välimäki (s. 1976) on otsikoista tuttu nimi. Hänet on tunnettu lukuisista startup-yrityksistään sekä rohkeasti eriävistä mielipiteistä. Riihimäeltä kotoisin oleva myös teknillisestä korkeakoulusta tohtoriksi valmistunut teknologiaoikeuteen perehtynyt lakimies on ehtinyt tehdä urallaan jos jonkinlaista. Effi (Electronic Frontier Finland) ry:n perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja on myös ajanut monia ”vähän erilaisia keissejä” Turre Legalin, Suomen digitaalisimman lakiasiaintoimiston, perustajana. Turren kautta hän on toiminut esimerkiksi Finreactor-tapauksessa vastaajien avustajana.

Jos Välimäkeä olisi kuvattava muutamalla sanalla, mieleen tulee väistämättä ajatus kynnysten ylittäjästä.

Mutta mistä tämä valtava puskutraktorimainen energia ja uskallus lähteä erilaisille teille on peräisin? Vastaus löytyy yläasteelta.

Tarina on klassinen: Luokkaretkikassaa oli päätetty kasvattaa myymällä joulukalentereita. ”Suurin osa lapsista myy niitä. Tai ne myyvät vain vanhemmilleen ja sukulaisilleen ja sitten ihmetellään, kuka lunastaa loput”, kuvailee Välimäki. Mutta Välimäki kaverinsa kanssa ei tyytynyt tähän. Neuvokkaat riihimäkeläiset päättivät rohmuta muidenkin luokkalaistensa myytävät kalenterit muovipusseihinsa, tehdä kartoituksen ja arvion kortteleista, joissa kalenterit menisivät parhaiten kaupaksi, ja lyödä idealla rahoiksi. Pojat myivätkin kalenterit 10 markan ylihintaan, ansaiten näin yli 500 markan voitot itselleen. Summa oli mukavan kokoinen nuorelle pojalle. Ensimmäisen voittonsa yrittäjät sijoittivat luonnollisesti ankaran harkinnan jälkeen miten parhaaksi näkivät – ostamalla kioskin suurimmat karkkipussit.

Kalenterien kauppaaminen opetti kuitenkin jotain Välimäelle: ”Voi muuttaa maailmaa, kun vaan ryhtyy toimeen. Suurin osa ihmisistä tykkää olla paikallaan.”

Kerran kun kynnyksen oli ylittänyt, oli se helposti ylitettävissä uudelleen ja lopulta kynnys katosi tekemisen myötä. ”Monen ihmisen on vaikea myydä ja kehua itseään tai tuotettaan. Ylipäätään yrittäminen voi tuntua pelottavalta ajatukselta. Kun menin oven taakse mukanani muovikassillisen kalentereita, oli keksittävä tyhjästä uskottava tarina.” Tämä tapahtuma aloitti ketjun, joka on vienyt mielenkiintoisille poluille.

OIKEUSTIETEELLISEEN Lukioaikoina joulukalenterit vaihtuivat tietokonepeleihin, joita Välimäki loi ja myi. Tuohon aikaan, noin 15–20-vuotiaana, ei ollut olemassa vielä internetin tarjoamia mahdollisuuksia ja potentiaaliset ostajat olivat

postimyynnin päässä. Välimäki kuitenkin uskoi, että teknologia tulisi vielä muuttamaan maailman, tarjoamaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia ja ratkaisemaan lukuisia ongelmia.

Välimäen isä, nykyinen korkeimman oikeuden oikeusneuvos Pertti Välimäki, toimi poikansa lukioaikoina Helsingin yliopistossa apulaisprofessorina. Näin ollen kotona oli hyllyssä oikeustieteellisen kirjoja. Lisäksi luokkakaverin innostus oikeustieteellisestä tarttui Välimäkeen ja johdatteli hänet hakemaan tiedekuntaan.

Paikkakin avautui kuukauden lukemisella ja puolen pisteen marginaalilla. ”Jos en olisi päässyt sinne, en olisi varmaan uudelleen hakenut. Oli sen verran tyhmää lukea niitä kirjoja.”

Opiskeltuaan vuoden nopealla tahdilla tylsiltä vaikuttavia kursseja ymmärsi Välimäki, ettei hänestä tule tavallista lakimiestä. Vaihtoehdoiksi alkoi muodostua joko bisnesmies tai poliitikko, kuten vaikkapa Suomen presidentti. ”En koskaan halunnut käyttää hyväkseni sitä, että faijani on tehnyt sitä tai tätä urallaan, vaan minun täytyy itse tehdä oma statementtini”, summaa Välimäki. Oikeustieteen lisäksi Välimäkeä kiinnostivat muutkin akateemiset urapolut ja hän hakikin ”jostain syystä” matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan, jossa hän opiskeli fysiikkaa, matematiikkaa sekä teoreettista filosofiaa – noin puolen tutkinnon verran.

Opiskelua hän rahoitti esimerkiksi olemalla perintätoimistossa töissä, jossa tutulla ”joulukalenteriasenteella” saikin hyvin sopimuksia tehtyä ja taidot kehittyivät.

Matkalla tuli myös toimittua asianajajan avustajana.

Valmistumisen jälkeen hän siirtyi yliopistouralle sen tarjoaman vapauden houkuttelemana. Helsingin Yliopistosta matka kävi Hankenin kautta TKK:lle, nykyiseen Aalto-yliopistoon. Samaan aikaan Välimäellä oli kuitenkin muitakin kuvioita, kuten esimerkiksi konsultointia ja teknologia-startuppeja. Välimäen valmistuessa 23-vuotiaana vuonna 1999, oli juuri dotcom-buumi suurimmillaan. Teknologiataustan kautta tuttavapiiriin kuului teknologia-startup-yrittäjiä ja sitä kautta Välimäkikin päätyi jopa erään startupin toimitusjohtajaksi.

TURRE LEGAL JA EFFI RY Startup-yrittäminen ei kuitenkaan riittänyt, vaan mieleen putkahti myös ajatus omasta lakiasiaintoimistosta.

Valmistumisen aikoihin opiskelukaverukset päättivätkin ryhtyä tuumasta toimeen. ”Jokainen sai jostain jotain duunia, mutta mietittiin, että kokeillaan tällaista lakifirmaakin – miksi ei? Ei meillä ollut mitään ideaa, mistä me saadaan asiakkaita tai muuta, mutta ajateltiin kokeilla, mitä tapahtuu. Alkuun ei saatukaan mitään aikaiseksi, mutta nimen karttuessa alkoi asiakkaitakin tulla”, kuvailee Välimäki. Näin syntyi Turre Legal –toiINTER VIVOS 5/2015

21

misto, jossa ”ajettiin kaikkia hulluja oikeudenkäyntejä, joita normaalit asianajat eivät ottaneet.”

Turre Legaliin liittyi vahvasti myös vuonna 2001 toisen Turre Legalin perustajan, Ville Oksasen, kanssa perustettu Effi–järjestö, jonka kautta Turre Legal profiloitui vahvasti mediassa erilaisiin IT-asioihin, kuten tekijänoikeus-, sananvapaus- ja patenttiasioihin.

Yli viiteen vuoteen Välimäellä ei ole ollut juurikaan tekemistä enää kummankaan yhteisön kanssa. ”Effiltä saan yhä e-maileja ja kutsuivat mut juuri taas uudelleen jäseneksi. Pari kuukautta sitten kävin lobbaamassa niiden kanssa ministeriä.”

SEIKKAILU HONG KONGISSA Välimäellä on ollut matkan varrella lukuisia teknologia-startuppeja: ”Mikään niistä ei ollut vielä mikään menestys, mutta Effi-järjestö – vaikka ei olekaan firma – oli ensimmäinen merkittävä lähtö, joka on vieläkin olemassa ja on yhteiskunnallisesti tunnustettu. Effin tähti alkoi loistaa melkein heti, kun se pantiin pystyyn ja laitettiin oikealla tavalla liikenteeseen.” Effi toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, että kun yrittää ja on valmis ylittämään kynnyksiä, voi todella saada muutoksia aikaan.

Yrittämiseen liittyy aina riskejä ja ongelmia, mutta rohkea rokan syö ja epäonnistumista ei saa pelätä. Välimäkikin sai kokea yritysmaailman nurjan puolen.

Lukuisien yritysten jälkeen ensimmäinen startupfirma, joka alkoi saada tuulta alleen, perustettiin vuonna 2001 ja sai nimekseen Tergat Solutions Ltd. ”Mentiin kaverin kanssa Hong Kongiin ja pistettiin firma siellä pystyyn. Oli meillä joku kymmenen devaajaa siinä ja saatiin ihan hyvä tuote valmiiksi.” Kyseessä oli graafinen käyttöliittymä MySQL -tietokantaan. ”Tämä oli hyvä tuote oikeeseen saumaan ja se lähti myymään.”

Yritys saatiin alkuun ja töihin mukaan puhuttua yli kymmenen ihmistä ”ilman mitään rahaa” 10 000–20 000 euron alkupääoman lisäksi. Tuote tehtiin ja se saatiin julkaistua oikealla tavalla. Kaikki näytti lupaavalta.

Startupin kasvattaminen ja ”exit” jäi kuitenkin välistä, kun mukaan kuvioon astui rosvosektori – kiinalainen rosvosektori. ”Siinä tapahtuikin yhtä sun toista, ja kiinalaiset kaverit, jotka olivat meillä kumppaneina, tavallaan pöllivät sen firman meiltä ihan laittomasti, eikä meillä ollut varaa lähteä niiden perään. Mutta tuote toimii yhä, ja kiinalaiset entiset kumppanit takovat sillä samalla tuotteella yli 10 vuoden jälkeenkin rahaa. Vasta huomasin, että Tuxerassa yksi meidän tiiminvetäjä oli ostanut sen tuotteen. Tuli vähän outo olo. Tehtiin silloin aikanaan jotain todella kauaskantoista. Selvitettiin yhden juristin kanssa jälkikäteen, että kyllä ne on ostaneet firman 22

INTER VIVOS 5/2015

piikkiin pari asuntoa Hong Kongista, mutta rahkeet ei riittäneet pidemmälle. Siinä olisi edelleen keissin ainekset jollekin.”

Tästä kaikesta ei kuitenkaan missään nimessä lannistuttu.

JURIDIIKKA JA STARTUPIT Mutta miten on oikkarin laita? Onko jokaisessa oikkarissa potentiaalinen startup-yrittäjä? Kysymykseen siitä, onko juridiikasta ollut startupien kanssa hyötyä, Välimäki vastaa myöntävästi. ”Lukuisat firmat hassaavat juristeihin todella paljon rahaa, mikä ei välttämättä edesauta tuotekehitystä tai myyntiä millään tavalla. Juridiikan tuoma tärkein hyöty onkin ollut se, että tietää, milloin käyttää rahaa juristeihin ja milloin ei. Pitää tietää, milloin investoida ja milloin ei. Ei osteta turhaan.”

Eräs suuri ongelma startup-kuvioissa ovatkin Välimäen mukaan konsultit, byrokraatit ja – kyllä – lakimiehet, jotka myyvät palveluitaan nuorille suuren kasvun perään haikaileville yrityksille, joilla ylimääräistä rahaa ei ole senttiäkään. ”Olen huolissani startup-hössötyksessä siitä, että on hirveästi näitä middlemaneja mukana.” Palvelut eivät välttämättä ole täysin turhia, mutta Välimäki ei haluaisi, että yksikään yrittäjä tuhlaisi ainakaan alkuvaiheessa juristeihin yhtään rahaa, ”vaikka juristit myyvät itseään sillä, että teidän pitää tehdä osakassopimus from day one. Ensin pitäisi olla kuitenkin jotain järkevää toimintaa.”

Helsingin yliopistossa toimintaansa aloitteleva Law Clinic, jossa opiskelijat tulevat tarjoamaan pro bono – tyyppistä palvelua esimerkiksi juuri startupeille, onkin Välimäen mukaan hyvä ajatus, jota tulisi jalostaa. ”Turre Legal olikin alussa tuollainen ’law clinic’. Osa asiakkaista olikin aivan pro bonoa, eikä sillä rahaa tehty, vaan enemmän opittiin. Se oli todella arvokasta.”

Kannattaisiko sitten startupin houkutella mukaansa juristi? ”Se riippuu kaverin profiilista ja osaamisesta.

Jos se osaaminen on juridiikkaa ja jos startup ei ole juridinen startup, se on aivan turha kaveri”, kommentoi Välimäki. Startupeissa substanssiosaaminen onkin juuri tärkeintä. ”Jos evaluoisin jotain teknologiastartuppia ja mukana olisi vain kauppatieteilijöitä, se ei olisi kovin hyvä merkki. Perustajien pitää osata kehittää sitä tuotetta tai palvelua itse.”

Startupissa tärkeintä substanssiosaamisen lisäksi on hyvä idea, jonka ei tarvitse olla ”maailman innovatiivisin”. Hyvä esimerkki on Välimäen, hänen ystävänsä entisen radiojuontaja Pablo Harjun ja yrityksen suurimman omistajan ”Pablon äidin” yhteinen vuonna 2003 perustettu DJ Online. DJ Online on älykäs taustamusiikkipalvelu ravintoloihin ja muihin julkisiin tiloihin. Palvelua käyttää yli 300 asiakasta Suomessa ja

sen liikevaihto on kasvanut yli 600 tuhanteen euroon.

Yritys työllistää nykyään seitsemän ihmistä. Menestys ei kuitenkaan tullut yhdessä yössä, eikä palvelun idea yksin kantanut eteenpäin. Substanssiosaamista tarvittiin, ja ensimmäisen ”hukkaan heitetyn” viiden vuoden jälkeen mukaan tuli hyvä sovelluskehittäjä, joka toimi menestyksen avaimena. Kun tuote saatiin kuntoon, menestystäkin alkoi tulla.

Juridiikasta siis on ja ei ole hyötyä. Hyötyä on,

kunhan sen osaa kohdistaa ja hyödyntää oikein. Substanssiosaamisen ulkoistaminen ei siis ole hyvä aloitus yritykselle, vaan olisi hyvä pohtia, mitä muuta osaamistaan oikkari voisi hyödyntää ja käyttää hyväkseen.

TUXERA – IPR-KEISSISTÄ YRITYKSEKSI Juridiikan kautta voi kuitenkin nousta esiin ongelmia, joihin esimerkiksi startupeilla voidaan antaa ratkaisuja.

INTER VIVOS 5/2015

23

Hyvä esimerkki tällaisesta on Välimäen johtama Tuxera Oy, Välimäen startupeista ehdottomasti menestynein, jonka tarina lähtikin liikkeelle Välimäelle eräänä iltana tulleesta puhelinsoitosta.

Elettiin vuotta 2008, ja Välimäki oli alkanut saamaan nimeä avoimen lähdekoodin tutkijana yliopistolla ja juridisena konsulttina Turre Legalilla. Häneen otti yhteyttä Unkarista kotoisin oleva Szabolcs Szakácsits, joka oli koodannut avoimen lähdekoodin projektin, jossa oli kuitenkin isommanpuoleinen ongelma. Ongelman nimi oli Microsoft. Szabolcs soitti Välimäelle: ”Meidän on aloitettava iso oikeudenkäynti Microsoftia vastaan. Mä oon kuullut, että sä voit auttaa. Haastetaan Microsoft oikeuteen.” Mielenkiintoisesta yhteydenotosta kehkeytyikin jotain suurempaa. ”Turre Legaliin soitti paljon ihmisiä, jotka oli siinä rajamailla, että onko tässä keissiä vai eikö tässä ole – voiko tätä kaveria auttaa vai ei. Oli intellektuellisesti mielenkiintoisia keissejä, yhteiskunnallisesti tärkeitä keissejä ja aika harvassa keississä oli minkäänlaista business senseä siellä takana. Ensimmäisen puhelun perusteella mielessä kävi, että tässä nyt voi olla jotain taustalla.” Tapaus liittyi NTFS:ään, eli Windows NT File Systemiin. ”Tunsin tuon teknologian sekä Microsoftin aiemman oikeuskeissin, ja tiesin jo henkilöitä joihin olla yhteydessä, mutta iso kysymys oli, että minkälainen kaveri sieltä oikein soittaa ja onko tässä keississä tolkkua mukana. Mentiin baariin tapaamaan ja selvisi, että kyllä tässä on. Ja että tämä on mahdollisesti isokin keissi. Jopa uuden firman ainekset.”

Välimäki otti yhteyttä Microsoftiin useilta eri tahoilta, ja melkein vuoden omalla ajalla ja rahalla käytyjen neuvottelujen jälkeen saatiin aikaiseksi hyvin tärkeä ja ratkaiseva sopimus. Kyse oli Background IP:stä eli immateriaalioikeuksista, tässä tapauksessa Microsoftille kuuluvista patenteista, joiden hyödyntäminen oli välttämätöntä yrityksen tuotteiden myymiseksi. Sopimuksen turvin Microsoftin teknologioita voitiin nyt myydä Linux-asiakkaille. Tuxera oli syntynyt. Tämän jälkeen yritys on kasvanut kahden henkilön yrityksestä yli 50 työntekijän yritykseksi, jonka liikevaihto viimeksi päättyneeltä tilikaudelta oli noin 7,5 miljoonaa euroa.

Tuxeralla on toimistot Suomen lisäksi Kiinassa, Taiwanissa, Koreassa ja Yhdysvalloissa. Asiakkaina on muun muassa suuria kulutuselektroniikkavalmistajia ja autotehtaita. Kaikki asiakkaat ovat Suomen ulkopuolella.

OIKEUSTIETEEN TULEVAISUUS Maailman kehittyessä ja teknologian viedessä meitä eteenpäin on hyvä kysyä, miten käy oikeustieteen?

Miten oikkari voi varmistaa, että töitä löytyy myös maailmasta, jossa tietokoneet uhkaavat korvata la24

INTER VIVOS 5/2015

kimiehet? Välimäen mukaan oikeustieteellisen tulisi vastata enemmän markkinoiden kysyntään. ”Esimerkiksi kaikilla isoilla asianajotoimistoilla IT-juridiikka on aika merkittävässä roolissa.” Välimäki toteaakin, että oikeustieteellisen voimavaroja ei ole kohdennettu oikein. Hallinto-oikeuteen, valtiosääntöoikeuteen ja kansainväliseen oikeuteen tulisi kohdentaa huomattavasti vähemmän resursseja. ”Ne ovat intellektuellisesti kivoja, ja voit pistää kukkahatun päähän ja sanoa, että mä oon Jeesus ja sitäkin tarvitaan. Mutta ei sillä linjalla tätä maata nosteta ylös suosta.” Välimäen mukaan opiskelijoiden tulee ottaa huomioon se, millaisiin töihin ja miksi esimerkiksi helsinkiläiset asianajotoimistot palkkaavat juristeja. Esimerkiksi juuri IT-oikeus on kasvava juridiikan osa-alue siitä yksinkertaisesta syystä, että tälle alalle tulee jatkuvasti uusia yrityksiä, jotka tarvitsevat tämän alan konsultointia ja osaamista. Osaamista, jota ei ole Suomessa tarpeeksi ja johon ei kohdenneta oikeustieteellisessä riittävästi resursseja. ”Monet hakeutuvat juristiksi siksi, että haluavat varman uravalinnan.” Työpaikkojen vähentyessä koko ajan Välimäki kehottaakin jokaista pohtimaan omia valintojaan opiskellessaan, kun niihin voi vielä vaikuttaa: ”Jokaisen kannattaa miettiä, kun tekee valintoja, mitä kaikkea oikeasti voit tehdä ja voitko oikeasti luoda jotain uutta ja tuoda vientituloja tähän maahan. Miten sinä voit luoda työpaikkoja Suomeen?”

OIKEUSPOLITIIKASTA JA HALUSTA MUUTTAA MAAILMAA Jokaisessa vuosikurssissa kihisee mukana myös muutama maailmaa muuttamaan lähtenyt opiskelija. Välimäkikään ei ole tästä poikkeus, ja hän onkin noussut useasti otsikoihin erilaisten oikeuspoliittisesti merkittävien tapausten tiimoilta. ”Turre Legalin mukana tuli myös oikeuspoliittinen näkemys siitä, että voidaan muuttaa tätä yhteiskuntaa ja normeja ajamalla vähän erikoisempia keissejä.” Mutta oikeuspolitiikassa ja suomalaisessa järjestelmässä olisi Välimäen mukaan paljonkin korjattavaa.

Esimerkkinä voidaan mainita Finreactor-tapaus, jossa Välimäki toimi vastaajien avustajana. ”Siinä olisi ollut jätkillä mahdollisuus perustaa firma. Youtube käynnistyi vähän samalla tavalla – törkeä tekijänoikeusrikos. Mutta kun järjestelmä on mitä on ja siellä oli rahaa takana ja hyvät juristit, näin pystyttiin pitämään palvelu riittävän kauan pystyssä, joten siitä saatiin legitiimi bisnes. Täällä se ei onnistuisi.”

Välimäki yritti vaikuttaa politiikkaan ensin Effi-järjestön kautta, mutta hän pettyi Suomen oikeusjärjestelmään. Valtaa on aivan liikaa yksittäisillä virkamiehillä. ”Se oli tosi tuskallista ja vaikeata. Sain ison kuvan, että

virkamiehet omistavat tän homman ja virkamiesten yli ei voi kävellä.” Tekijänoikeusasioissa Välimäki nostaa esiin Jukka Liedeksen, viestintäkulttuuriyksikön entisen päällikön opetusministeriössä, jonka yli ei kävelty. ”Toinen nimi on arpajaishallintapäällikkö Jouni Laiho, joka on paras esimerkki kaikista.” Välimäki edusti Effijärjestöä tapauksessa, jossa järjestöä ja sen hallituksen jäseniä syytettiin tuloksetta laittomasta rahankeruusta. ”Kyse oli rahankeräyslaista, jossa Laiho valmisteli lain, vei sen eduskuntaan, debatoi siitä julkisesti Effin kanssa ja vastasi myös lain valvonnasta jopa niin pitkälle, että tuli antamaan oikeuteen asiantuntijalausunnon Effiä vastaan. Tällaisia tyyppejä on hallinnossa töissä, kaiken kontrollin ulkopuolella. Keissi oli ihan turha ajojahti, täyttä varojen ja ajan haaskausta. Olen muuten joskus miettinyt, mitä vastaavalla työmotivaatiolla saataisiin aikaan, jos Laihon kaltaiset virkamiehet perustaisivat hallintouran sijaan firmoja.”

Vastaavanlaisia tapauksia tuli enemmänkin vastaan Turre Legalilla. Mutta voidaanko oikeuspolitiikkaan vaikuttaa yksittäisillä oikeustapauksilla? Onko maailman muuttaminen mahdollista? Onko oikkarille maailmanparantajan tie yksi vaihtoehto? Välimäen mielestä tässä suurin este on tuomareiden haluttomuus kirjoittaa perusteluja, joilla voi olla mitään oikeuspoliittista merkitystä. Kymmenien ajamiensa juttujen jälkeen hänen mieleensä on jäänyt tunne siitä, että tuomari saattaa jättää huomioimatta useamman tunnin väittelyn – ja vaikka molemmat osapuolet olisivat samaa mieltä siitä, mikä on relevantti kysymys, saattaa tuomari jättää koko kysymyksen huomioimatta, jos se on oikeuspoliittisesti tulenarka. ”Menetin täysin toivoni suomalaiseen tuomioistuinjärjestelmään. Ainakaan oikeuspoliittisesti sinne ei kannata lähteä.”

Välimäki on samaa mieltä Jyrki Virolaisen kanssa: tuomioiden antamista pitää edelleen kehittää. Välimäki haluaisi nähdä enemmän avointa pro et contra -argumentointia: jokaiseen asiaan, joka on ollut relevanttia

joko suullisessa tai kirjallisessa todistelussa, pitää osata ottaa kantaa. Tuomioistuimen tulisi ottaa riittävästi kantaa, oli kysymys kuinka poliittisesti vaikea tahansa.

Tällä hetkellä moni tuomari näkee itsensä liikaa ”hallinto-orgaanina, joka vain soveltaa sääntöä kapeasti laput silmillä ja vaikenee kaikesta muusta”. Tarvitaan enemmän rohkeutta nähdä ratkaisutoiminnan merkitys muulle yhteiskunnalle. Rohkeutta, jota voisi löytyä maailman muuttamisesta haaveilevasta oikkarista.

KYNNYSTEN YLI – SORMI OVIKELLOLLE Mikko Välimäestä on varmasti monta mielipidettä. ”Monet ihmiset sanovat, että olen liian kärkäs ja haastan ihmisiä. Hyväksyn sen, että ihmiset ovat tätä mieltä. Saan kuitenkin pääosin positiivista palautetta ja kannustusta panemalla itseni peliin. Loppupeleissä mikään asia ei etene ilman haastamista.” Menestyksen tie Riihimäeltä Hong Kong –jutun ja oikeuspoliittisen tuulimyllyjen kanssa taisteluiden kautta Tuxeran toimitusjohtajan paikalle ei ole ollut aivan suora tie. Hän on käynyt läpi yliopiston, lakiasiantoimiston perustamisen ja lukuisat startupit. Tulevaisuutta Välimäki ei ole miettinyt muuten kuin että oikeussaleissa argumentointi on nyt takanapäin. Tuxeran toimitusjohtajan palli tuntuu nyt hyvältä.

Pelottavan valmistumisen lähestyessä oikkarin olisi hyvä pitää mielessä Välimäkeä kaikissa eri seikkailuissa kantanut ominaisuus. Rohkeus ylittää kynnykset ja olla lannistumatta pettymyksistä. Tekipä oikkari mitä tahansa tulevalla urallaan, tärkeintä on mennä rohkeasti eteenpäin ja ylittää kynnyksiä pelkäämättä. Aivan kuten joulukalenterien kanssa, “aina on se kynnys kun lähtee ensimmäistä ovea pimpottamaan. Mutta kun kerran sen olin ylittänyt, se ei ollut enää ongelma, vaan sitten vaan seuraavia ovia – ja lisää ovia.” Valmistumista ei siis kannata pelätä. Ei muuta kuin ensimmäiselle ovelle ja käsi ovikellolle. Pystyt siihen kyllä. IV INTER VIVOS 5/2015

25

0100010 PUHE010101001 0010110 00010110011000 10111101010101 10101010010010 11010000LAATU JOURNALISMI11 00101011101011 01010011011010 10110111010101 010KRITIIKKI01 10101010101010 10110110101101 01010110101101 01101010010101 0100101JULKISU US011010100110 01010101010101 01010LÖÖPPI101 01110101011101 001011YKSITYIS YYDEN1SUOJA10 10011000101010 1010110101ANA LYYSI010101010 10101010101010 10101010101100 10101010KOMM ENTTI101010101 01010101010101 01010010101010 10101010101010 101010ROSKAJO URNALISMI1010 10101010110010 10100101010100 01010100010101 00011010001010 1010101001FRE ELANCE0101001

JOURNALISTIEN SANANVAPAUS Merkitsevätkö oikeudellinen ja journalistinen sananvapaus samaa asiaa?

Nauttiiko huonokin journalismi sananvapauden suojaa? Mikä on media-alan itsesääntelyn asema sananvapauden määrittelijänä?

TEKSTI JAAKKO SEPPÄNEN

TAPAUS ”HANSKAGATE” Perustuslain mukaan jokaisella on sananvapaus, johon sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Kysymykset tämän perusoikeuden reunaehdoista kärjistyvät usein journalistien ja viranomaisten välisiksi konflikteiksi. Tapauksista tuoreimmassa, vapaa toimittaja Jari Hanskan ja valtionvarainministeriön välisessä kiistassa, on kyse toisaalta viranomaisen toiminnan avoimuudesta ja toisaalta sananvapauden käyttäjille kuuluvista velvollisuuksista.

Valtionvarainministeriön viestintäjohtaja Liinu Lehto kielsi lokakuussa Hanskaa osallistumasta hallintarekisterilain valmistelua koskevaan taustatilaisuuteen.

Päätöksen syyksi valtionvarainministeriö ilmoitti sen, ettei ministeriöllä ole luottamusta Hanskaa kohtaan, sillä Hanska oli käyttänyt alun perin Voima-lehteen tarkoitettuja valtionvarainministeriön virkamiesten sitaatteja osana Eduskunta-näytelmiään. VM:n mielestä tällainen toiminta rikkoi journalistin ohjeissa määriteltyä haastateltavan oikeutta saada tietää, missä yhteydessä hänen sitaattejaan tullaan käyttämään.

Asiasta nousseen mediakohun myötä ministeriö pyörsi päätöksensä ja kutsui Hanskan mukaan taustatilaisuuteen. Hanska kuitenkin poistui paikalta heti tilaisuuden alussa, koska tilaisuuden avoimuus ei ollut hänen mielestään riittävää, ei saanut twiittailla eikä haastatella puhujia. Asia ei muiltakaan osin jäänyt silleen, vaan valtionvarainministeriön toiminnasta laadit26

INTER VIVOS 5/2015

tiin Journalistiliiton juristin avustuksella kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Inter Vivosin haastatteleman sananvapaustutkija, OTT Riku Neuvosen mukaan valtionvarainministeriön toiminta osoittaa vähintäänkin huonoa pelisilmää. ”Jos tilaisuus on luonteeltaan avoin, sinne on otettava kaikki halukkaat. Ministeriö voi päättää, mistä kertoo ja mitä kertoo, muuta ei enää sitä, kenelle kertoo.” Neuvosen mielestä parempi, joskaan ei ihanteellinen ratkaisu olisi ollut se, että ministeriö olisi yksikertaisesti kutsunut tilaisuuteen vain tietyt toimittajat.

JOURNALISTIN OHJEET OIKEUSLÄHTEENÄ? ”Hanskagatessa” konkretisoituu kysymys joukkotiedotuksen itsesääntelyn merkityksestä: voiko hallintoviranomainen perustaa argumentaatiotaan Journalistin ohjeisiin, ja voiko ohjeilla olla tulkintavaikutusta silloinkin, kun toimittaja ei ole itse tai työnantajansa välityksellä nimenomaisesti sitoutunut niihin?

Tutkija Neuvosen mielestä Journalistin ohjeilla ei tulisi olla oikeudellista merkitystä, sillä ”ne eivät sijoitu mihinkään oikeuslähdeopissa”. Näkemystä vahvistaa ohjeiden johdannossa esitetty toteamus, jonka mukaan ne on laadittu vain alan itsesääntelyä varten, eikä niitä ole tarkoitettu käytettäviksi rikos- tai vahingonkorvausvastuun perusteena. Kun otetaan huomioon, että perustuslainkin mukaan viranomaisten toiminnan on perustuttava lakiin, vaikuttaa selvältä, ettei edellä mai-

0011000 1010101 0010010 0LAATU LISMI11 1101011 1011010 1010101 IIKKI01 0101010 0101101 0101101 0010101 JULKISU 0100110 1010101 ÖPPI101 1011101 KSITYIS SUOJA10 0101010 101ANA 0101010 0101010 0101100 0KOMM 1010101 1010101 0101010 10101010101001 0101010 01010010100KE OSKAJO SKUSTELUNAVA MI1010 US010100010100 0110010 01010010101010 1010100 00KOMMENTTI10 0010101 10100010101000 0001010 10101000101010 001FRE 10101001010100 0101001 10110010101010 1010100 01010101010010 0100101 101010101VIHA nitun kaltaisia ”porttikieltoja” voi pätevästi perustella Journalistin ohjeiden rikkomuksilla.

Journalistin ohjeiden voidaan kaikesta huolimatta ajatella olevan eräänlainen ammattieettinen mittapuu sananvapauden käyttämiselle joukkotiedotuksessa. ”Jos he eivät itse usko omaan systeemiinsä, sille ei voi sitten mitään”, toteaa Neuvonen. On vain kiinnitettävä huomiota siihen, että journalistin ohjeisiin nojautuvan arvostelun on tultava alan sisältä, ei ulkoapäin.

JOURNALISMIN MÄÄRITTELEMISEN VAARAT Sananvapaus on oikeus, joka kuuluu jokaiselle. Näin ollen sananvapauden käyttäjän ammatilla tai asemalla ei pitäisi olla ratkaisevaa merkitystä määriteltäessä sitä, millainen toiminta nauttii sananvapauden suojaa. Toimittajan ammattinimike ei ole samaan tapaan suojattu kuin asianajajan tai psykologin, joten kuka tahansa itseään toimittajaksi kutsuva voi olla toimittaja.

On jossain mielessä houkuttelevaa ajatella, että Journalistin ohjeiden tai muiden ammattialan koodistojen noudattaminen erottelisi ammattimaiset sananvapauden käyttäjät ”yksityishenkilöistä” siten, että ammattimaisilla journalisteilla olisi enemmän vapauksia ja toisaalta velvollisuuksia sananvapauden käytön suhteen.

Neuvonen kuitenkin varoittaa, että tällainen erottelu voi tosiasiassa johtaa sananvapauden kaventumiseen.

Hänen mielestään on aluksikin erotettava tiedonsaannin edistäminen vastuukysymyksistä: on hyväksyttävää, että ammattimaisille toimittajille annetaan esimerkiksi julkisuuslaissa tarkoitettuja yhteyksiä tietokantoihin ja heitä päästetään lehdistötilaisuuksiin kuvaamaan hyviltä paikoilta. Tämä palvelee yleistä tiedonsaantia. Sitä vastoin oikeudellista vastuuta sananvapauden käyttämisestä ei pitäisi sitoa ammattiin tai institutionaaliseen asemaan, vaan kontekstiin.

Media ja joukkotiedotus ovat muuttuneet teknologian kehittyessä niin, että esimerkiksi yhden ihmisen blogikirjoituksella voi olla yhteiskunnallisessa keskustelussa yhtä suuri merkitys kuin valtakunnallisen sanomalehden artikkelilla. Tässä valossa näkemys siitä, että ammattimaisella toimittajalla olisi muihin toimijoihin nähden jollain tapaa vahvennettu suoja, ei Neuvosen mielestä yksikertaisesti sovi enää nykypäivään.

ERILAISIA TULKINTOJA TUOMIOISTUINKÄYTÄNNÖSSÄ Tutkijat ovat havainneet, että myös eri oikeuselimet ovat tulkinneet kysymystä journalistin erivapauksista eri tavoin: Euroopan Unionin tuomioistuin vaikuttaa Neuvosen mukaan olevan paremmin kartalla siitä, miten teknologia on muuttunut. ”Palvelun tarjoajien vastuun osalta EUT on antanut päällisin puolin tar-

kasteltuna sananvapautta paremmin turvaavia ratkaisuja kuin EIT”. EUT:n kontekstuaalista ja joustavaa tulkintalinjaa voidaan selittää muun muassa sillä, että tuomioistuin on usein toimivaltainen juuri verkkoon liittyvissä rajat ylittävissä tapauksissa, ja toisaalta se antaa konkreettisen ratkaisun konkreettiseen tapaukseen.

Sen sijaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapaustulkintojen ongelma on Neuvosen mukaan se, että se on joissain tapauksissa kallistunut erivapausajattelun puoleen: esimerkiksi tapauksessa Pentikäinen v. Suomi EIT totesi hiljattain, ettei sananvapautta ollut loukattu tapauksessa, jossa valokuvaaja oli ollut ottamassa kuvia Smash Asem -mielenosoituksessa ja erinäisten vaiheiden jälkeen joutunut siellä poliisin kiinni ottamaksi.

Kyseenalaista tuomion perusteluissa oli se, että EIT antoi painoarvoa muun muassa sille, ettei kuvaaja ollut pukeutunut journalistien yleisesti käyttämiin huomioliiveihin, ja että hän oli vasta varsin myöhäisessä vaiheessa ilmaissut olevansa toimittaja. ”Kun aletaan rajaamaan journalismia, rajataan samalla sananvapautta vain jollekin kuuluvaksi”, toteaa Neuvonen.

AATE YHDISTÄÄ On Neuvosen mukaan selvää, että myös juristien käsitys sananvapaudesta on jossain määrin erilainen journalisteihin verrattuna. Sananvapauden käyttäjillä ja toisaalta sananvapauden valvojilla on erilainen koulutus, mistä johtuen syntyy helposti erimielisyyksiä käsitteen sisällöstä. Juridisessa ajattelussa tehdään esimerkiksi selvä ero ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien välille, kun taas journalisteille erottelun merkitys ei ole yhtä keskeinen tai edes selvä.

Kaikkia käsitteen parissa toimivia yhdistää jonkinlainen aatteellinen taso, vapaan tiedonvälityksen ihanne. Käytännön kysymyksien ratkaisemisessa tästä yhteisymmärryksestä ei kuitenkaan ole liiemmin apua, sillä siitä puuttuu kaikki konkretia.

KAIKKI SANAT EIVÄT OLE VAPAITA

Lopuksi on hyvä muistaa, ettei oikeudellinen sananvapauskaan ole – ainakaan Suomessa – absoluuttista, vaan sitä voidaan painavista syistä rajoittaa. Sen oikeudelliset rajoittamisedellytykset ovat yhteneväiset perustuslakivaliokunnan määrittelemien perusoikeuksien yleisten rajoittamisedellytyksien kanssa: rajoituksista tulee säätää lailla, niiden on oltava riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia, päämääriltään hyväksyttäviä, oikeasuhtaisia ja niin edelleen. Hyväksyttävyysvaatimuksen täyttyminen vaatii usein jonkin toisen perusoikeuden turvaamistavoitetta: sananvapautta on voitu rajoittaa INTER VIVOS 5/2015

27

Sen sijaan sananvapauden käyttöä voidaan valvoa myös jälkikäteisesti, eli ennen kaikkea tuomioistuinkontrollin kautta. Tietyt viestintäteot ovat lailla säädetty rangaistaviksi, kuten esimerkiksi rikoslaissa kriminalisoidut kunnianloukkaus (RL 24:9) ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen (RL 24:8), sekä sananvapauslain mukainen päätoimittajarikkomus. Lisäksi viestinnällään vahinkoa aiheuttanut voidaan jossain tapauksissa määrätä suorittamaan vahingonkorvausta vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti. IV

01010010100KE SKUSTELUNAVA US010100010100 01010010101010 00KOMMENTTI10 10100010101000 10101000101010 10101001010100 10110010101010 01010101010010 101010101VIHA PUHE010101001 00010110011000 10111101010101 10101010010010 11010000LAATU JOURNALISMI11 00101011101011 01010011011010 10110111010101 010KRITIIKKI01 10101010101010 10110110101101 01010110101101 01101010010101 0100101JULKISU US011010100110 01010101010101 01010LÖÖPPI101 01110101011101 001011YKSITYIS YYDEN1SUOJA10 10011000101010 1010110101ANA LYYSI010101010 10101010101010 10101010101100 10101010KOMM ENTTI101010101 01010101010101 01010010101010 10101010101010 101010ROSKAJO URNALISMI1010 10101010110010 10100101010100 01010100010101 00011010001010 1010101001FRE ELANCE0101001 01100101010100 10101010100101 01010100100010 11001100010110

esimerkiksi yksityiselämän suojan turvaamiseksi. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla kieltää niin ikään oikeuksien väärinkäytön ja määrittelee ihmisoikeuksien rajoittamiskriteerit.

Perusoikeuksien rajoittamiskriteerit koskevat ennen kaikkea lainsäätäjää, jonka on noudatettava niitä harkitessaan perusoikeuksien rajoittamista. Ennakkosensuurin asettaminen merkitsisi puuttumista sananvapauden ydinalueeseen siinä määrin, ettei sitä voida missään olosuhteissa hyväksyä.

EKSKURSIO:

LÄHDESUOJA – SANANVAPAUDEN ENNAKKOEHTO VAI RIKOLLISTEN MAGNA CHARTA?

T

oimittajan oikeutta olla paljastamatta tietolähdettään on perinteisesti pidetty yhtenä keskeisemmistä sananvapauden tosiasiallista käyttöä turvaavista periaatteista. Lähdesuojan sisältö on ilmaistu sananvapauslain 16 §:ssä, jonka mukaan yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä.

Suomen sananvapauslaki koskee kaikkia viestin laatijoita, ei pelkästään ammattimaisia toimittajia. Laki on niin ikään välineneutraali, mikä tarkoittaa, että kaikenlaisia viestintätapoja kohdellaan yhdenmukaisesti.

Tässä mielessä Suomen lainsäädäntö turvaa myös lähdesuojan laaja-alaisesti; lähdesuoja ei ainakaan periaatteessa ole vain ammattimaisille toimittajille tai tietyille julkaisukanaville kuuluva etuoikeus.

Journalistin ohjeissa lähdesuoja on määritelty sananvapauslakia laajemmaksi, sillä journalistinen lähdesuoja merkitsee jossain tilanteissa oikeutta olla paljastamatta lähdettä edes oman median päätoimittajalle tai muulle toimitukselle. Sääntöä voidaan pitää jossain mielessä ongelmallisena esimerkiksi päätoimittajan oikeudellisen vastuun kannalta.

Joissain tilanteissa toimittaja voidaan velvoittaa paljastamaan tietolähteensä, mutta kriteerit ovat tiukat: esitutkintavaiheessa se käy ainoastaan, jos tietolähde liittyy rikokseen, josta säädetty maksimirangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Oikeudenkäynnissä lähdesuoja voidaan murtaa edellä mainitun perusteen lisäksi tilanteessa, jossa tietoja on annettu vastoin salas28

INTER VIVOS 5/2015

sapitovelvollisuutta. Esimerkiksi kunnianloukkaus tai yksityiselämän loukkaus eivät siten ole riittävän vakavia rikoksia, jotta lähdesuoja voitaisiin murtaa.

Yleisesti lähdesuojan kaventamista on edellä mainittujen rikosten osalta vastustettu, sillä yksityiselämään puuttumisen kääntöpuolena voi olla esimerkiksi merkittävien yhteiskunnallisten epäkohtien paljastaminen.

Toisaalta myös perusteltua kritiikkiä on ollut esitettävissä: esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuonna 2008 tapauksessa K.U. v. Suomi antanut langettavan päätöksen yksityiselämän suojaa koskevan artiklan loukkauksesta, kun tapauksen aikaan voimassa ollut Suomen lähdesuojaa koskeva lainsäädäntö ei mahdollistanut sen selvittämistä, kuka oli laittanut internetiin seuranhakuilmoituksen 12-vuotiaan pojan nimissä.

On huomattava, että lähdesuoja ei ole tietolähteen vaan viestin välittäjän oikeus. Laki ei velvoita journalistia olemaan paljastamatta tietolähdettään. Journalistin ohjeissa tosin velvollisuusajattelua noudatetaan silloin, kun lähdesuojasta on sovittu tietolähteen kanssa. Jos toimittaja ja tiedonantaja nimenomaisesti sopivat keskenään salassapidosta, voi myös siviilioikeudellinen vastuu tulla kyseeseen, tosin sillä varauksella, että oikeusjärjestys ei suojaa hyvän tavan vastaisia sopimuksia.

Tiedot perustuvat suurelta osin Viestinnän tutkimuskeskuksen 2011 julkaisemaan Tuomo Mörän (toim.), Jorma Mäntylän ja Päivi Tiilikan tutkimusraporttiin ”Lähdesuoja. Normit, ideaalit ja käytännöt”.

Lapsen oikeuksien ja

huoltajuuden juridiikkaa Suvianna Hakalehto (toim.)

Lapsen oikeudet koulussa Kirjassa tarkastellaan oppilaan oikeuksia ja opetustoimen velvollisuuksia koskevaa lainsäädäntöä käytännönläheisesti. Tarkastelussa on otettu erityisesti huomioon YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista ja perusoikeusnäkökulma koulumaailmassa. Teoksessa käsitellään muun muassa koulukuljetuksia, oppimisympäristöä, oikeutta oppimisen tukeen ja perusopetukseen sekä viranomaisten päätöksentekoa perusopetukseen.

Jäsenetuhinta 65 € Normaalihinta 79 € (+alv 10 %)

2015, n. 300 sivua

Anna-Kaisa Aaltonen

Sanna Koulu

Huoltoriitojen sovittelu tuomioistuimessa

Lapsen huolto- ja tapaamissopimukset

Kirja avaa, mitä huoltoriidan tuomioistuinsovittelu on, mitkä ovat sen hyödyt ja miten sitä käytännössä tehdään.

Tässä kirjassa käsitellään lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia sopimuksia ennen kaikkea perheen sisällä.

Jäsenetuhinta 79 € Normaalihinta 95 €

Jäsenetuhinta 99 € Normaalihinta 109 €

(+alv 10 %)

(+alv 10 %)

2015, 377 sivua

2015, 442 sivua

ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh. 09 2286 0360 kustannus@helsinki.chamber.fi

KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, 00100 Helsinki Avoinna: ma-pe klo 9.00–15.00



SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi

www.kauppakamarikauppa.fi

TEKSTI PETRA PENTZIN KUVA GORJAN V. PROZUS

ONNEA VALMISTUMISESTA,

IRENE HALLIKAINEN! ”NOLOUS ON ILLUUSIO” Pykälän monitoiminaisena tunnettu Irene Hallikainen, 27, valmistui oikeustieteen maisteriksi tämän vuoden toukokuussa. Tällä hetkellä hän työskentelee lakimiestraineena Euroopan unionin tavaramerkki- ja mallivirastossa (OHIM) Espanjan Alicantessa. Inter Vivos otti yhteyden Skypellä Hallikaiseen onnitellakseen valmistumisen johdosta.

MITEN INNOSTUIT HAKEMAAN OHIM:IIN? Opiskelujen ohella työskentelin viiden vuoden ajan Asianajotoimisto Juridiassa (nyk. Eversheds), jossa kiinnostukseni IPR-maailmaan syntyi. Osallistuin immateriaalioikeuden projektiin ja tein graduni tuoteväärennösten tullimenettelyistä. Kävimme Rainer Oeschin projektiryhmän kanssa tutustumassa OHIM:iin pari vuotta sitten, ja jo silloin ajattelin, että olisipa hienoa päästä tänne töihin. Elämä on kyllä välillä, tai aina, todella ihmeellistä, kun ajattelee, että nyt unelmani on toteutunut!

30

INTER VIVOS 5/2015

Meitä aloitti lokakuussa 60 lakimiestä, joista suurin osa tuli eri puolilta Eurooppaa. Olen ollut täällä vasta vähän yli kuukauden, eli elän vielä onnellista ”honeymoon-aikaa”, mutta kokemus on jo nyt ylittänyt kaikki odotukseni.

Suosittelen kaikille immateriaalioikeuksista kiinnostuneille ehdottomasti trainee-paikan hakemista OHIM:ista. Vaikka palkkaus ei ole päätä huimaava, Espanjassa elinkustannukset ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat, joten täällä pärjää paljon vähemmällä kuin Suomessa. Jos unelmien työpaikka ei ekalla yrittämällä nappaa, ei missään tapauksessa kannata luovuttaa, vaan kokeilla ehdottomasti uudestaan. Samanaikaisesti on hyvä miettiä Plan B:tä ja sitä, mikä voisi olla mahdollinen välietappi omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

MIHIN KANNATTAA ERITYISESTI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA OHIM:IN HAKUPROSESSISSA? Motivaatiokirjeeseen kannattaa panostaa, koska uskoisin sillä olleen painoarvoa valinnoissa. Arvosanoilla

saattaa myös olla merkitystä erilaisissa virkamieshauissa, muttei missään tapauksessa kannata murehtia muutamaa penkin alle mennyttä tenttiä. Kokonaisuus ja välillä yllättävätkin seikat saattavat olla ratkaisevia.

Uskon, että rohkeudella, ahkeruudella ja sinnikkyydellä pääsee elämässä vähintäänkin maaliviivan tuntumaan. Siitä eteenpäin tarvitaan lisäksi ”vähän” fiksuutta maaliviivan ylittämiseen. Lisäksi oikea ajoitus on tärkeää! Ei kannata olla epävarma, vaan rohkeasti tavoitella unelmiaan. Mikään ei ole pahempaa kuin tunne siitä, ettei ikinä uskaltanut edes yrittää.

MITÄ OIKEUSTIETEEN OPETUKSESSA TULISI MIELESTÄSI KEHITTÄÄ?

Minusta IT-oikeutta pitäisi ehdottomasti opettaa enemmän, koska tällä hetkellä se on oikeudenala, jota ei voida sivuuttaa tulevaisuuden juristien työnkuvassa. Viiden vuoden kuluttua, kun tämän vuoden fuksit (ehkä) valmistuvat, IT-oikeuden merkitys tulee olemaan olennainen osa yhä useamman juristin arkea.

Opiskelin IT-oikeutta Ruotsissa, kun olin Tukholmassa puolisen vuotta vaihdossa. Tukholman yliopistossa opiskelu avasi silmiäni muutenkin sille, mitä opiskelu voi parhaimmillaan olla. Opiskelu oli paljon vuorovaikutteisempaa. Oikeustapauksia käsiteltiin paljon pienryhmissä, ja yritysvierailut kuuluivat osaksi kurssin opetussuunnitelmaa. Hauskaa ja opettavaista oli myös päästä kokeilemaan sopimuksen neuvottelua käytännössä: ”Contract Game”:ssä opiskelijat luonnostelivat ja neuvottelivat keskenään IT-järjestelmän toimitussopimuksen. Toinen ryhmä edusti ostajaa ja toinen myyjää. Suosittelen vaihtoon lähtemistä lämpimästi kaikille!

HUONOIN MUISTO OPISKELUAJOILTA? Tietenkin minulla on myös huonoja muistoja opiskeluihin liittyen. Vaikeimmat jutut liittyvät siihen, että opinnot eivät etene, kun on väsynyt ja stressaantunut.

On päiviä, kun tuntuu, ettei opi mitään eikä ole saanut sivuakaan kirjoitettua gradua, vaikka on istunut koko päivän koneen ääressä. Suurin osa opiskelijoista törmää jossain vaiheessa opintoja kyseiseen tunteeseen ja alkaa epäillä itseään. Mutta sellainen epätoivoinen olo on vain luonnollinen osa opiskelua, eikä sen saa antaa lannistaa itseään liikaa. Pitää vaan ottaa aikaa itselleen ja pohtia sitä, mistä ahdistus johtuu ja mitä asialle voisi tehdä, eikä vain paahtaa eteenpäin huonolla fiiliksellä laihoin tuloksin. Helpommin sanottu kuin tehty…

VINKKEJÄ GRADUN KIRJOITTAMISEEN? Minulla on paljon vinkkejä siitä, miten gradua EI kannata kirjoittaa – voisin kirjoittaa aiheesta gradun! Esimerkiksi vaihdossa ei kannata olla samaan aikaan eikä myöskään kannata yrittää suorittaa hirveästi muita opintoja samaan aikaan, ettei kirjoittaminen hidastu liikaa tai pahimmassa tapauksessa jää kokonaan pois päiväohjelmasta.

ELÄMÄNOHJEITA PYKÄLISTEILLE? Jos minun pitäisi antaa yksi vinkki kaikille pykälisteille, niin se olisi ehdottomasti se, että olkaa omia itsejänne ja pysykää rehellisinä, tapahtui mitä tapahtui. Taiteellinen puoleni ja musiikkitaustani on hyvin suuri osa identiteettiäni, ja uskon, että sen ansiosta olen monessa tilanteessa pystynyt hyväksymään itseni paremmin ja asettamaan itseni alttiiksi kritiikille. En pystyisi elämään ilman musiikkia ja laulamista. Inspiroidun helposti ja pidän ihmisistä, jotka uskaltavat olla omia itsejään, koska se ei aina todellakaan ole helppoa.

Eräs suuresti kunnioittamani juristinainen sanoi minulle kerran, että ”nolous” pitäisi jokaisen poistaa sanavarastostaan, ja olen siitä täysin samaa mieltä. Uskon, että nolous on illuusio. Sitä ei todellisuudessa ole olemassa, vaan se elää jokaisen omassa mielessä. Kaikki maailmanluokan menestyneimmät ihmiset ovat joskus olleet aloittelijoita ja tehneet monta mokaa ennen läpimurtoaan. Kaikkien on aloitettava jostain.

MITÄ MUUTA HALUAISIT KERTOA INTER VIVOSIN LUKIJOILLE? Opiskelin itse aika pitkään (2007–2015), mutta sitä en missään tapauksessa kadu tai häpeile. Siinä vaiheessa, kun alkaa tuntua siltä, että haluaa valmistua, niin se tapahtuu omalla painollaan. Opiskeluaikana kannattaa kokeilla paljon eri juttuja, eikä vain tyytyä kirjojen pänttäämiseen. Kannattaa hankkia työkokemusta, mutta lähteä myös mukaan Pykälän toimintaan. Minulla on paljon ikimuistoisia hetkiä muun muassa Spexistä, KVviikoista, Pykälän hallituksesta ja valiokunnista. Olen vakuuttunut, että ilman näitä kokemuksia ja niissä tapaamiani ihmisiä en olisi se ihminen, joka olen nyt. IV Ps. Lue Irenen keväällä 2013 kirjoittama matkakertomus tutustumisreissusta OHIM:iin IV:n numerosta 2/2013.

INTER VIVOS 5/2015

31

KUUKAUDEN PYKÄLISTI:

RAFAEL ELIVUO, 24 TEKSTI PETRA PENTZIN KUVA ROMAN BELETSKI

”There’s no biz like show biz” MIKSI OIKIKSEEN?

PARHAAT OMINAISUUTESI JURISTINA?

Ajattelin, että haen joko kauppikseen tai oikikseen, ja päädyin sitten kokeilemaan oikista. Hain Sibeliuslukiosta osittain todistaakseni itelleni ja osittain myös näyttääkseni muille. Luokanvalvoja ”rohkaisi” mua sanomalla, että ei kannata harmistua, jos et pääse sisään.

Tällä hetkellä oon Senior Traineena Asianajotoimisto Mäkitalo Rantasella.

Pakko myöntää tässä julkisesti, että oon aina ollut tosi huono lukemaan ja opiskelemaan. Oon monta kertaa nauranut itsekseni, että oon vähän niinku ”oikiksen Troijan hevonen”. En todellakaan voi kehuskella tenttituloksilla, mutta neuvottelupöydässä sä haluut olla mun puolella. Se on tilanne, josta mä nautin, eikä sitä taitoa voi oppia lukemalla kurssikirjoja.

ELÄMÄ OIKIKSEN ULKOPUOLELLA?

IDOLISI?

Mulla on oma musiikkifirma ja oon tehnyt musiikkia koko elämäni. Tällä hetkellä oon mukana myös levyyhtiö Kaiku Entertainmentin toiminnassa. Tuotan, sanoitan ja laulan. Pitää olla multitaskaaja selviytyäkseen, ja se koskee myös erityisesti musiikkibisnestä. Musiikki on mun intohimo, enkä voisi elää ilman sitä.

Virgin-brändin perustaja Richard Branson, koska siinä yhdistyy tosi vahvasti ylioptimistinen rohkeus ja posketon periksiantamattomuus. Ihailen ihmisiä, jotka antaa kaikkensa ja uskaltaa ottaa riskejä. Elämässä on olennaista tietoisuus siitä, että kaikki mitä meillä nyt on, voidaan myös menettää minä hetkenä hyvänsä.

Samalla tavalla kaikki voidaan myös saavuttaa. Pienillä valinnoilla on suuri merkitys. Se ajatus puskee mua joka päivä eteenpäin, koska mä tiedän, että kaikki on itsestä kiinni. Jokainen päivä on arvokas. Pitää vaan uskaltaa, kävi miten kävi.

PARAS JURISTIVITSI? Tää on tosi paha. Sitä paitsi kaikki juristivitsit on totta. ”Mitä eroo on lavalla kaljaa ja juristilla? Lava kaljaa ei kuseta yhtä paljon” on aika hyvä.

PARHAAT OMINAISUUTESI IHMISENÄ?

UNELMASI?

Oon sairaan periksiantamaton ja kunnianhimoinen. Se tietty tarkoittaa myös, että oon myös auttamattoman itsepäinen ja maailman huonoin häviäjä, mikä herättää mun lähipiirissä lähinnä hilpeyttä. Pyrin olemaan lojaali ystäville ja iloitsemaan kavereidenkin menestyksestä. Liian moni katkeroituu muiden saavutuksista, kun haluaa itse olla paras, minkä tavallaan ymmärrän, mutta en halua lähtee sellaiseen. ”Jos haluu saada, on pakko antaa” on yks suomiräpin kuolemattomia läppiä, mutta harvinaisen totta monessakin mielessä.

Saada oma biisi Billboard-listan Top 1:ksi ja muuttaa Ruotsiin, koska ne pyörittää koko maailman musabisnestä. Haluun elää omalla firmalla. Ikinä ei tuu olemaan tilannetta, ettei olisi mitään tekemistä tai suunniteltavaa.

32

INTER VIVOS 5/2015

MOTTOSI? There’s no business like show business! www.kaikuentertainment.fi IV

Mikä siinä maksaa?

Pykälän jäsenille ei mikään.

Vielä ehdit tilata Kauppalehden veloituksetta.

Tee tilaus heti tänään.

Pykälän jäsenenä saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7.

Sähköisiä sisältöjä voit lukea rajattomasti kaikilla päätelaitteilla. Tilauksesi on voimassa 31.5.2016 asti.

Tilaa helposti osoitteessa kl.fi/pykala

ELSA HELSINGIN TULEVIA TAPAHTUMIA •

Excursiot Teosto ry:een, Patentti- ja Rekisterihallitukseen sekä European Chemical Agency:iin (In English, 16.2.2016).

•

Legal English Workshop ja työelämätapahtuma Career Reflections yhteistyössä asianajotoimisto Hannes Snellmannin kanssa.

•

Study Visit yhteistyössä ELSA Amsterdamin

kanssa. ELSA Helsinki vierailee Amsterdamissa ja Haagissa 17.-21.2.2016. Amsterdamilaisten vastavierailu huhtikuussa 2016.

•

Institutional Visit Brysseliin toukokuussa 2016.

•

ELSA International täyttää 35 vuotta 4.5.2016.

ELSA Helsinki juhlistaa syntymäpäivää coctailtilaisuudella 15.4.2016.

ELSA HELSINKI MADRIDISSA JA BARCELONASSA TEKSTI HANNA ORAHEIMO KUVAT TUOMAS HAUVALA ELSA Helsinki järjesti jäsenilleen matkan aurinkoiseen Espanjaan 6.-13. syyskuuta. Matkalla vierailtiin kiinnostavissa instituutioissa, tutustuttiin paikallisiin oikeustieteen opiskelijoihin ja vietettiin aikaa kahdessa kiehtovassa kaupungissa.

Matka alkoi Helsinki-Vantaan lentokentältä, josta lensimme Madridiin sunnuntai-iltana. Madridissa vietimme kolme päivää excuillen ja kaupunkiin tutustuen, kunnes keskiviikkona matkustimme junalla Barcelonaan. Barcelonassa viihdyimme aina sunnuntaihin, jolloin auringonoton jälkeen oli aika suunnata upean kattoterassin kautta lentokentälle.

lijoita, joilla kaikilla oli enemmän tai vähemmän kansainvälinen tausta. Opimme, millaisia mahdollisuuksia lakimiestutkinto tarjoaa työskentelyyn toisessa EUvaltiossa.

Lopuksi pääsimme vielä yllätysvierailulle paikallisen lakimiesyhdistyksen tiloihin muutaman korttelin päähän. Hieno vanha rakennus oli aikoinaan ollut rikkaan perheen yksityisasunto, mutta tilat oli myöhemmin muutettu yhdistyksen käyttöön. Rakennuksessa oli myös vaikuttava vanha kirjasto, jota pääsimme ihailemaan.

KAUPUNKIKIERROSTA JA TAPAKSIA

KORKEIMMASTA OIKEUDESTA DYNAAMISEEN ASIANAJOTOIMISTOON Ensimmäinen vierailukohteemme oli Espanjan perustuslakituomioistuin. Saimme tutustua sen kirjastoon ja yhteen istuntosaleista. Kuulimme tuomioistuimen historiasta ja merkityksestä nykypäivänä. Perustuslakituomioistuimen merkitys olikin suurimmillaan 80- ja 90-luvuilla. Diktatuurin poistuttua tuoreella demokratialla oli suuri halu turvata kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen. Nykyisin tuomioistuin ottaa tutkittavakseen vain juttuja, joiden ratkaisulla on uutta oikeutta luovaa merkitystä.

Seuraavaksi pääsimme tutustumaan Espanjan korkeimpaan oikeuteen. Kuulimme palatsin historiasta ja suuresta tulipalosta, joka rakennusta oli kohdannut.

Kiersimme oikeussaleja ja tutustuimme oikeushistorialliseen museoon. Pääsimme myös saliin, jossa Espanjan kuningas muutamaa päivää myöhemmin avasi uuden ”juridisen vuoden” televisiokameroiden välkkeessä.

Barcelonassa vierailimme kansainvälisiä toimeksiantoja hoitavassa asianajotoimistossa. Monerey Meyer Marinel-lossa Abogados on erikoistunut saksankielisistä maista tulevien asiakkaiden palvelemiseen, mutta hoitaa ylipäätään paljon rajat ylittäviä toimeksiantoja.

Meitä oli vastassa ryhmä nuoria juristeja ja harjoitte-

Madridissa jokaisella oli aikaa itsenäisesti tutustua kaupunkiin. Hajaannuimme pienempiin ryhmiin, mutta useat meistä kävivät katsomassa suurimpia nähtävyyksiä, kuten Kuninkaanpalatsin ja egyptiläisen temppelin.

Oma ryhmäni kävi myös vierailulla vanhassa kauppahallissa, jossa nautimme tapaksista ja rennosta tunnelmasta. Elävässä suurkaupungissa olisi varmasti viihtynyt pidemmänkin aikaa.

Barcelonassa meillä oli enemmän aikaa nauttia vapaa-ajasta kauniissa ja kesäisessä kaupungissa. Paikalliset opiskelijat ELSA Barcelonasta olivat järjestäneet meille ohjelmaa. He veivät meidät kaupunkikierrokselle goottilaisiin kortteleihin ja kertoivat Barcelonan historiasta. Nautimme myös useampana iltana illallista paikallisten kanssa, ja opimme paljon espanjalaisesta ruokakulttuurista. Keskustelimme myös oikeustieteen opinnoista ja nuorten juristien uramahdollisuuksista Espanjassa ja Suomessa.

Perjantaina 11.9. juhlittiin Katalonian itsehallintoa värikkäin karnevaalein ja mielenosoituksin. Kävelimme ympäri kaupunkia Katalonian lippua kantavien paikallisten seassa. Lauantaina osa teki vierailun läheiselle viinitilalle ja osa kiersi Barcelonan ostoskatuja. Sekä Madrid että Barcelona tekivät lähtemättömän vaikutuksen, ja matka myös opetti paljon oikeustieteen opiskelusta ja juristin ammatista eri valtioissa. IV INTER VIVOS 5/2015

35

Do you know anyone in Beijing?

At White & Case we do, not to mention Berlin, Brussels and Bratislava, just to name a few of our office locations.

We have colleagues in all the world’s key financial centers.

White & Case is a global law firm with 39 offices in 26 countries and an office in Helsinki for more than 20 years.

This gives us a unique position in Finland.

Learn more about us at whitecase.com/careeropportunitieshelsinki/ whitecase.com In this advertisement, White & Case means the international legal practice comprising White & Case LLP, a New York State registered limited liability partnership, White & Case LLP, a limited liability partnership incorporated under English law and all other affiliated partnerships, companies and entities. HEL1115

FIFTY §HADES OF JU§TICE OSA II TEKSTI JA KUVAT HELY K.

Markusta panetti.

Himo oli ollut kirjaimellisesti käsin kosketeltava kiihkeästi päättyneestä illallisesta asti, eikä mikään tuntunut taltuttavan sitä enää. Yksikään fantasia tai pornofilmi eivät vetäneet vertoja sille, mitä Markus oikeasti himoitsi. ”Haloo Markus?”

Nuori juristi havahtui takaisin todellisuuteen ja irrotti silmänsä juuri kahvihuoneeseen pelmahtaneesta Elenasta. Markuksen työtoveri, Janne, katsoi häntä toinen kulma hieman huvittuneesti kohollaan. ”Menikö myöhään eilen, vai mikä miestä masentaa?”

Markus tokaisi ympäripyöreästi ylitöistä ja venähtäneistä paperihommista, kun todellisuus oli jotain, mitä työkavereille ei noin vain voinut myöntää. Markus oli kyllä yrittänyt tehdä töitäkin, mutta lähinnä käyttääkseen sitä verukkeenaan jäädä toimistolle hieman myöhempään kuin tavallisesti.

Elenan päivät venyivät usein pitkiksi, eikä Markus keksinyt enää muuta keinoa törmätä naiseen näennäisen vahingossa ja privaatisti kuin tyhjentyneessä toimistossa ylitöiden jälkeen.

Markus ja Janne kuuntelivat hetken, kun Elena siirtyi juttelemaan muutaman vanhemman lakimiehen kanssa käsittelemästään oikeusjutusta. ”En vieläkään voi uskoa, että he an-

toivat sen jutun hänen hoidettavakseen”, Janne mutisi Markukselle ja kaksikko nousi ylös lähteäkseen kahviosta. ”Ainakin hän pystyy nyt osoittamaan kaikille epäilijöille ansaitsevansa paikkansa täältä yhtä paljon kuin mekin”, Markus huomautti puolustelevaan sävyyn ennen kuin ehti estää itseään. ”Luulin että pidät tuosta nousukkaasta yhtä vähän kuin muutkin”, Janne huomautti yllättyneenä. Markus kohautti hartioitaan välttelevästi ja nakkasi pahvisen kahvimukin roskiin.

Kahvihuoneen ovella Markus kääntyi vielä nopeasti vilkaisemaan olkansa yli, ja huomasi Elenan katsovan peräänsä. Nainen väläytti hänelle pienen hymyn, ja Markus yritti jättää huomiotta tunteen, jonka tämän silmien katse sai aikaan vatsanpohjassa. Elena näytti hyvältä, ja Markus näytti luultavasti idiootilta.

Parin tunnin päästä Markuksen työsähköpostiin tuli viesti Elenalta. ”Tule käymään, haluan näyttää sinulle jotain.”

Seuraavana aamuna Markus löysi itsensä Elenan ovelta, ja yllättävän jännittyneenä koputti siihen. ”Tule sisään”, Elenan ääni kehotti ja Markus astui tämän toimistoon.

Ikkunan eteen oli vedetty kaihtimet, joiden välistä paistava valo raidoitti vastapäisen seinän. Elenan työpöydälle oli pinottu mappeja ja papereita siisteihin kasoihin, ja nainen itse istui näytINTER VIVOS 5/2015

37

töpäätteen takana keskittynyt ilme kasvoillaan. Kun Markus sulki oven takanaan, nainen nosti katseensa ruudun hehkusta ja hymyili tälle. ”Hei.” Elena viittoi Markusta tulemaan pöydän taakse luokseen ja kehotti istumaan nahkaiseen työtuoliin. He katselivat hetken toisiaan, Markus vain puoliksi odottaen, että Elena näyttäisi hänelle oikeasti jotain. ”Sinä et tullutkaan eilen”, Elena huomautti hetken päästä. ”Leikitkö vaikeasti tavoiteltavaa? Vai luenko sinua aivan… väärin?” Nainen tarttui mustaan kravattiin, joka lepäsi miehen rintakehällä. Markus tunsi punastuvansa. ”Ei, minä – ” ”Kunhan vitsailin, kyllähän minä näen, miten sinä katsot minua.”

Elena löysäsi kravattia Markuksen kaulassa ja otti sen kokonaan pois. Mies kuuli sydämensä hakkauksen rintakehässään ja yritti nousta tuolilta tarttuakseen Elenaan ja karistaakseen tuon oudon, alistuneen tunteen, mutta nainen työnsi tämän takaisin istumaan. ”Haluaisitko vähän leikkiä minun kanssani? Olen hirveän stressaantunut töistäni”, Elena supatti pehmeästi ja painoi viileän kätensä Markuksen poskea vasten. Mies ynähti myöntävästi ja tunsi kalunsa jäykistyvän puoliseisokista täyteen mittaansa katsellessaan,

38

INTER VIVOS 5/2015

kun nainen riisui vaatteensa ja jätti ylleen vain stay upit ja löysän kauluspaidan. ”Olen varsin imarreltu siitä miten helposti sinä innostut”, Elena hymähti tullessaan istumaan miehen syliin, ja Markus voihkaisi ääneen naisen käden laskeutuessa hänen pullottavalle etumukselleen. Elena piirsi sormenpäällään kohouman ääriviivat ja Markus unohti hengittää – kaikki naisen kosketukset tuntuivat sähköisen kuumilta ja saivat juristin janoamaan lisää.

Hän kohotti kätensä ja sulki täyteläiset rinnat kämmenkuppeihinsa, joita vasten Elenan nännit olivat kovat ja kiihottavat. ”Millaisista leikeistä sinä pidät?” Elena kysyi kiusoittelevasti ja laski kätensä Markuksen housun kohoumalle samalla, kun mies leipoi hänen tissejään ensin hellästi ja sitten vaativammin. Elena kumartui eteenpäin ja sulki Markuksen suun omallaan ennen kuin mies ehti vastata, ja suudelman syventyessä ja kielien löytäessä toisensa myös Elenan käsien otteet seisokilla kovenivat. Markus laski oikean kätensä alas Elenan reidelle ja tunsi stay up – sukkien karhean pitsin sormenpäidensä alla. Mies liu’utti kosketustaan eteenpäin ja sai naisen voihkaisemaan suutaan vasten löytäessään oikean kohdan tämän jalkojen välissä.

Elena antoi Markuksen hieroa itseään hetken, napittaen samalla miehen housut auki ja tuoden näin lopun

tuskastuttavalle ahtauden tunteelle. Markuksen into oli kostuttanut tämän valkoisiin boksereihin jo jäljen, ja Elenan käden sujahtaminen housujen kuminauhan alle ei varsinaisesti helpottanut. Mies ei kyennyt ajattelemaan selvästi, tunsi vain Elenan kosteuden sormiensa alla ja halusi tuntea sen samalla jossain aivan muualla. ”Lattialle”, Elena komensi yhtäkkiä, ja tämän ilme oli sellainen, jota Markus ei edes halunnut kyseenalaistaa. Elena laskeutui hänen päälleen hajareisin ja tarttui Markuksen ranteista. ”Näytätpä sinä nälkäiseltä”, Elena sanoi ja kurottautui poimimaan jotain lattialta Markuksen vasemmalta puolelta. Markus näki kravatin, jonka Elena oli hetki sitten riisunut hänen yltään. Vaaleahiuksisen kasvoilla oli ovela ilme, kun tämä kumartui taas Markuksen ylle ja veti kravatin miehen silmille. Sen jälkeen Elena juoksutti kätensä Markuksen kasvojen sivulta tämän rintakehälle ja raapaisi sen vaaleaan ihoon punaisen jäljen. ”Nyt olisi hyvä hetki osoittaa, miten hyviä ne sinun kielitaitosi ovatkaan.” Elena kävi hajareisin Markuksen kasvojen yläpuolelle, ja mies tunsi kostean kuumuuden kasvojaan vasten. Hänen miehuutensa nytkähti innokkaasti, kun hän maistoi ensimmäisen kerran Elenan kiiman ja sai vaaleaverikön ynähtämään hyväksyvästi.

Markus oli hyvä tässä, ja Elenan peittelemättömässä himossa oli jotain eläimellistä ja seksikästä.

Elena saavutti kliimaksin vain hetken päästä Markuksen aloituksesta, ja tärisi miehen käsien otteessa ja kielen vielä hyväillessä herkimpiä kohtia tämän jalkovälissä. Markusta harmitti, ettei hän kyennyt näkemään vaaleaverikön kasvojen ilmettä tämän orgasmin keskellä. ”Kyllä minä sinut tuon perusteella palkkaisin”, Elena huokaisi hengästyneenä ja nousi Markuksen kasvojen yltä. Markus tunsi käden tarttuvan seisokkiinsa ja voihkaisi. ”Mitähän sinä haluaisit nyt?” Elenan ääni oli kiusoitteleva ja Markuksesta tuntui, ettei tämän tarvitsisi tehdä paljoa ennen kuin hän saavuttaisi oman huippunsa. Jokainen kädenveto hänen sykkivällä varrellaan tuntui taivaalliselta, ja vielä kiihottavampaa oli, ettei Markus nähnyt mitään, mitä Elena teki hänelle.

Niinpä kun hän tunsi kuumat huulet seisokkinsa ympärillä, Markus ei pystynyt pidättelemään voihkaisuaan ja lantionsa vaistomaista liikettä eteenpäin. Elenan kielen ei tarvinnut hyväillä häntä kuin hetken, ennen kuin Markus voihkaisi tulevansa. Sperma purkautui miehen vatsalle ja rintakehälle kuumina, katkonaisina purkauksina. ”Se oli kivaa”, Elena hymähti. Markus nosti kravatin silmiltään. ”Se jäi vähän kesken”, Markus huomautti hiljaa ja raukeana. Elenan kasvot punoittivat vielä, ja tämän vaaleat hiukset olivat karanneet kampauksesta kehystämään tämän kasvoja. ”Sinun täytyy varmaan tulla sitten toistekin käymään…”

Ja niin heidän seksileikkinsä jatkuivat estottomasti toimistojen suojissa (ja joskus kahvihuoneessa).

Elena keksi uusia tapoja kiusoitella Markusta, ja joskus mies meni tärkeisiin kokouksiin takapuoli hellänä piiskaamisesta, johon Elena käytti pitkiä muoviviivoittimia tai kuminauhoja, ja peitteli ranteisiinsa jääneitä sitomisjälkiä parhaansa mukaan. Elena dominoi häntä seksin aikana ja työasioissa, mutta ärsytyksen sijaan se sai Markuksen vain kiimaiseksi ja toivomaan lisää rajua käsittelyä. ”Ota minut”, Elena voihkaisi eräänä iltapäivänä, kun heidän leikittelyjään oli jatkunut jo kuukauden. Naisen pitkät sääret olivat kietoutuneet Markuksen selän ympärille, ja aina kun tämän kantapää hipoi hihnaa, joka piti Markuksen sisälle työnnettyä seksilelua paikallaan, mies sävähti. ”Sinä olet helvetin märkä”, Markus voihkaisi työntäessään miehuutensa pään Elenaa vasten, ja vaaleaverikkö huokaisi ja nosti selkänsä kaarelle.

Markus kumartui Elenan ylle ja upotti toisen kätensä vaaleaan hiuspehkoon. Lelu hänen sisällään liikkui Markuksen liikkeiden tahdissa samalla, kun Elenan lihasten supistelu hänen ympärillään johdattivat nuoren juristin kohti huippua. IV INTER VIVOS 5/2015

39

LOST IN LAW: TWO LEGAL STUDENTS RECALLING CHALLENGES OF RUSSIAN LAW STUDIES

S

aint Petersburg is situated approximately 400 kilometers from Helsinki, Petrozavodsk (Petroskoi) is a bit further – 700 kilometers. Nevertheless both cities belong to northwest regions of Russia and are situated near Finnish border. It takes only about 2 to 4 hours to get there from St. Petersburg and Petrozavodsk.

Despite territorial closeness and fruitful cooperation between Russian and Finnish universities, their legal

education systems differ a lot.

Moreover, legal education differs between Russian universities as well. In this article we, current International Business Law students, want to share our experience in studying law in Petrozavodsk State University and Higher School of Economics (HSE, St. Petersburg campus).

ALEXANDRA SHTROMBERG LAW AND LINGUISTICS COMBINED This June I graduated with bachelor of law and additional qualification of professional legal translation, meaning that I can be an authorized translator registered at the Notary`s. You cannot pursue major and minor degrees in Russia at the same time easily: you usually have to pay for additional educational programs.

Moreover, study schedule in Russia is not as flexible as in Finland. However, I made it. I recall that at my first year of studies phonetics were many times more difficult than theory of law! Business English, Legal writing in English, basics, theory and practice of translating in the sphere of law – all this subjects were not easy to pass but they have helped me to avoid all challenges of studying in English in the future. Sometimes we were given creative drama tasks – first experience was “stolen cookie” trial in Alice in Wonderland setting which was filmed for educational purposes for future generations of lawyers-translators. Degree in translation has taught me to be more accurate about words and always look at multiple language versions of documents available.

vising for Contract law exam in Finland, using translation of Finnish acts dated beginning of 2000s. In Russia it would be virtually impossible – I remember checking for new amendments to Russian Civil Code last night before each exam. It isn’t easy to keep all this in mind but a lawyer should be prepared for everything!

SIMILAR HOBBIES ACROSS THE BORDERS Despite all the differences, there are many similar student activities in Petrozavodsk State University and University of Helsinki. Now I am happy to go on with debating, being vice-president of Helsinki Debating Society: at home I participated in organizing all-Russian debate tournaments (even though the language of the debates was Russian, not English), workshops and training sessions for high school students, and there I get the opportunity to improve my skills! This makes me think that we can learn so much from cross-border exchange of knowledge and experience.

STUDENT BELIEFS

CHALLENGES OF RUSSIAN LAW During my studies, I was also working as a coordinator in the Dean`s office of Faculty of Law, assisting exchange students and organizing international conferences. It helped me to see Russian law from perspective of a foreign lawyer who is not as used to constant legislative changes as Russian lawyer is. Recently we were re-

40

INTER VIVOS 5/2015

What I miss from Russian student life, are some traditions and beliefs among students, mostly connected with student record book (imagine having a small book with signatures of teachers instead of WebOodi, and you will get the idea!). Some of my friends were waiting until midnight to put the book out of the window and shout out “Easy luck for exams, please come!”

VLADISLAV BAKANOV LIBERAL APPROACH TO LAW STUDIES Having graduated in June from my Alma mater, which I attended for last 5 years, I already feel myself as a relic of Russian educational system: year 2015 was the last year in HSE when you could graduate with diploma of specialist in law. This degree is remarkable as for many state posts degree of bachelor is not enough and specialist degree was designated to be a compromise between bachelor and master degree programs.

Talking about compromises, HSE consist of them to large extent. Thus, students do not have to bring their record book as a requirement to pass the exam.

In contrast to most of Russian universities, HSE has an electronic database of students’ studies (like WebOodi in Finland). In studies, emphasis is put on practical aspects of studies while in Moscow and Saint Petersburg state universities education is considered more academic.

Also distance between professors and students is shortened and cooperation between them is easier, allowing for liberal legal and economical concepts to be taught (for example Law and economics course which justified the need of economical reasoning of court decisions).

ENJOY YOUR STUDENT TIME Studying in HSE offers lots of competitions and activities for students. As a wealthy university, HSE has enough resources to run Annual Sports festival, own Leagues of KVN, ”Club of the Funny and Inventive”, and intellectual team game called “What? Where?

When?”

Despite the absence of student nations and subject

organizations, students of HSE participate in many self-regulated student organizations. SDS, Students for Students, being the most popular among them, throws theme parties for students of HSE. This so-called HSEparty takes place in different night clubs and includes music competition among young music bands consisting of HSE’s students. SDS also runs different interuniversity competitions, such as Mister and Miss University.

As an active and initiative student I utilized many of the opportunities of HSE while my studies. Me and my friends played in faculty’s volleyball team and also faced humor challenges of KVN. On the third year of studies, I participated in Mister University contest (where you have to prepare a performance in advance and also take part in improvisation contests) and won in a nomination for originality of humor performance.

YOU’RE IN THE ARMY NOW Not evident to the stranger, one of additional advantages to apply for studies in HSE for male applicants is an opportunity to attend Military Courses, which is granted to a very few educational institutions. Every male person in Russia is obliged to spend a year in Military forces, so the military courses in HSE are a nice opportunity to reduce this term (classes are held once a week for 3 years) and spend it with your course mates instead of strangers.

While I could not claim that the army changed me into what they call “a man of steel”, it was an amusing experience, as it allowed us to shoot with all kinds of weapons imaginable an to even drive a tank. It also gave me new friends to whom I can rely in any situation. IV INTER VIVOS 5/2015

41

EMÄNNILTÄ PYKÄLISTILLE:

NISTI-PIRKKO

NISTI–

Rakkaat pykälistit,

Kuumaa ja kovaa ei syönyt kukaan.

Phuksisitsien jälkiruokaval ikoima.

Viikunat.

42

INTER VIVOS 5/2015

kaikki hyvä loppuu aikanaan. Ympyrät sulkeutuvat, syksy vaihtuu talveksi. Vuosi 2015 lähestyy loppuaan.

Tämä on vuoden 2015 emäntien jäähyväispuheenvuoro ja kokoelma huomioista, joita olemme emäntänä olemisesta tehneet.

Ensinnäkään täydellisen oloinen Google-kuva ruoasta ei aina ole täydellinen sitsiruoka. Huomaa erityisesti kohdat sipulikeitto, ranskalainen juustovuoka (tunnettu myös makkispekkiksinä) sekä värikäs possupata. Huomaa toisaalta, että sitsaajien hyvän tahdon ja välillä hatarahkojen muistikuvien myötä pisteliäitä huomautuksia ei-niin-täydellisestä sitsiruoasta kantautuu äärimmäisen harvoin Pykälän keittiöön asti. Päinvastoin, välillä vuolaita kehuja saavat osakseen myös sitsiruoat, jotka kehuja eivät varsinaisesti ole ansainneet.

Täydelliseksi sitsiruoaksi voidaan kuitenkin kutsua kalaa ja kasviksia, jos mitään siis on pääteltävissä kyseiseen ruokalajiin kohdistetuista Instagram-tykkäyksien määrästä. Täydellisyydestään huolimatta ruokalajia ei tule kuitenkaan valmistaa sitseille liian usein; viimeksi tyhjentäessämme Stockan Herkun nieriävarastot saimme osaksemme kyräileviä mulkaisuja.

Täydellisen sitsiruoan kruunaa itse tehty hollandaise-kastike.

Missään nimessä sitä ei tule kuitenkaan tehdä tukun valmiiksi erotelluista keltuaisista – ne ovat huijausta!

Kasvissyöjiä on aina kolme enemmän kuin odotit.

Laktoosittomien ruokailijoiden määrä on vakio.

Kalanpaistokoneesta on moneen.

EP on lopulta aina liian pieni. ”Pykälänpuhtaasta” Bore-tuopista ei luultavasti kannata juoda.

EP:n jälkeinen saunassa bondailu on sitsien paras hetki. Jos se venähtää reippaasti yli Fabrikin, valiokunnalta saattaa tulla muutama merkitsevä mulkaisu.

Paine, kiire ja pieni- sekä suurimuotoiset kriisit tiivistävät joukkoja.

Hometta täynnä olevan kylmiön avaaminen on kokemus, jota ei voi suositella kenellekään.

Keittiö on Pykälän sydän ja paras näköalapaikka. IV

POLIITTISEN KÄSITE KIRJA-ARVOSTELU LAURI LINNA Poliittisen käsite on yksi oikeusteoreetikko Carl Schmittin (1888 – 1985) pääteoksista. Alun perin vuonna 1932 ilmestyneessä teoksessa Schmitt käsittelee erityisesti kuuluista ajatustaan siitä, että politiikassa on ensisijaisesti kyse jaosta ystäviin ja vihollisiin. Suomeksi essee on ilmestynyt tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

Teoksen kantavan teesin mukaan poliittisen kokonaisuuden olemassaolon edellytys on se, että se pystyy määrittelemään vihollisensa. Näin ollen esimerkiksi valtio voi olla poliittisesti olemassa vain sikäli, kun se pystyy määrittelemään vihollisensa. Vihollisuus taas edellyttää sitä, että sota on mahdollinen viimekätisenä keinona. Schmitt asettuukin selvästi liberaalia perinnettä vastaan, jossa politiikka nähdään yhteisen asioiden hoitamisena ja korostaa sen sijaan poliittisen konfliktisuuta.

Kylmän sodan vastakkainasettelun päättyminen ja ajatus siitä, että ”historia on loppunut”, johti Schmittin ajattelun suosion hiipumiseen, mutta kiinnostus häntä kohtaan on herännyt uudelleen maailmanpoliittisen tilanteen kiristyessä. Helsingissäkin on viime keväänä pidetty hänen ajatteluaan käsittelevä seminaari.

Vaikka essee on parhaimmillaan ja antoisimmillaan politiikan- ja oikeusteoriasta kiinnostuneiden lukulistalla, on se tiivis ja kiehtova katsaus oikeusteoreettiseen ajatteluun aihepiiriin vähemmänkin perehtyneelle. Schmittin kiinnostavuutta lisää myös se, että hän kuului aikoinaan kansallissosialistiseen puolueeseen ja oli muun muassa mukana luomassa Natsi-Saksan perustuslakia. On tosin arvioitu, että sinällään hänen liittymisensä natseihin oli vain poliittista realismia ja opportunismia.

Vaikka Schmittin kanssa olisi täysin eri mieltä, hän ei jätä paikoin hyvinkin provosoivalla tyylillään ketään kylmäksi. IV Carl Schmitt: Poliittisen käsite Tutkijalitto 2015 155 sivua INTER VIVOS 5/2015

43

SPRÅKBAD:

PYKÄLÄS SPEX – UR EN CODEXARES SYNVINKEL TEKSTI CAROLINA LEFORT AHOKANTO

S

44

INTER VIVOS 5/2015

ALBERT MÄKELÄ

pex, spexari, spexaaja… dessa är ord som man ofta hört i Porthania och på Pykäläs fester. Många gånger undrade jag vad det hela handlar om och framför allt varför alla talar om det. Vad är egentligen Pykäläs spex?

Här kommer en kort inblick i det, ur en codexares synvinkel.

Redan som gulis fick jag höra att Pykälä har ett eget spex som är en väldigt satsad teater/musikalpjäs (till skillnad från Codex egna gulisspex som är något helt annat och dessutom helt värdelöst). När jag sedan år 2012 för första gången gick och se på spexet blev jag verkligen förvånad. Att juridikstuderanden, som ofta anses vara väldigt seriösa, kunde forma ihop ett så stort och prestigefyllt spektakel hade jag aldrig anat. De följande årens spex gjorde också ett stort intryck på mig och varje gång tänkte jag på hur duktiga alla de som var med var. Samtidigt vaknade tanken om ifall även jag kunde kanske vara en del av spexet någon dag. Men nej, tänkte jag. Jag är ju en codexare och detta är Pykäläs spex vi talar om. Dessutom var jag varje år väldigt aktiv inom verksamheten på Codex och skulle aldrig ha tid med att också vara med i spexet. Men sen kom hösten 2015.

Alla uppmanade mig att söka med. Ingen verkade se det som ett problem att jag var en codexare. Alla sa bara att ”alla får vara med” och att om man ens lite är intresserad så ska man i varje fall delta på det första mötet för spexet på hösten. Med lite uppmuntran från tidigare spexare deltog jag på mötet i Pykälä. Många som jag kände från tidigare var också där och en del såg också rätt förvånade ut över att jag faktiskt kommit på plats.

De tog mig dock genast välkomnande med och efter veckor av improviseringsövningar och uttagningar blev jag en av skådespelarna och en del av Pykäläs spex anno 2015.

Vad jag upplevt efter denna början är svårt att beskriva kort och utan klyschor. Som många spexare också sagt, är det verkligen så att spex-gänget är ett väldigt öppet, men även slutet gäng. En gång om året får alla komma med och efter det blir man en väldigt tight grupp. Man har kanske inte så mycket tid för annat, men det gör inget eftersom den tid man spenderar

inblick näkemys, käsitys värdelöst arvoton, tässä tarkoituksessa tosin ”huono” prestigefyllt arvostettu, arvovaltainen intryck vaikutus, vaikutelma uppmuntran rohkaisu, kannustus improviseringsövningar improvisaatioharjoitukset klyschor kliseitä talanger = lahjakkuuksia iver innoissaan på träningar, veckoslutsprogram och i Berghälls barer är så sjukt givande och roligt. Den största överraskningen har dock varit att se vilka talanger det gömmer sig bland oss juridikstuderanden. Bland spexarna finns otroligt duktiga sångare, fantastiska skådespelare, extremt begåvade musiker och talangfulla dansare, bara för att nämna några. Det handlar inte om vem som har huvudrollen eller om vem som är den bästa dansaren, utan hela idén är att produktionen görs tillsammans och att alla ska ha roligt.

Jag har inget behov av att stå i centrum, men jag gillar musik och sång väldigt mycket och spexet gav mig en fantastisk möjlighet att spendera tid med detta och med en massa härliga människor. Jag vill nu inte påstå att hela spexet bara är en dans på rosor, det krävs massa tid och insats av alla som är med. All tid och alla krafter man satsar på spexet gör det dock till en väldigt rolig upplevelse. Som en spexgulis kan jag inte ens veta hur mycket roligt vi ännu kommer att ha, men det jag är säker på är att jag väntar med iver på premiären och att jag är glad över att jag sökte med! IV

HEIKIN PALSTA ORAVANPYÖRÄÄN VAI TUTKIJANKAMMIOON? Hei, Olen tasapainoillut urahaaveideni kanssa jo pitkään yritysmaailman ja tutkijanuran välillä. Pyydän sinua vakuuttamaan minut siitä, miksi minusta pitäisi (...tai sitten ei pitäisi) tulla tutkija? - Alea iacta est Tervehdys Alea iacta est, vaikeita päätöksiä, ja loppujen ihminen kuitenkin aina jälkirationalisoi omat päätöksensä elämäntarinansa toimiviksi osasiksi. Toisen puolesta ei tietenkään voi päättää. Voin vain argumentoida, joskaan en tietenkään tee sitä objektiivisesti, koska en ole toiminut yritysmaailmassa. Yritänpä kuitenkin.

Yrityselämän puolesta puhuu varmasti kiihkeä tempo ja vaihtelevat työtehtävät. Yrityselämä on kansainvälinen ja tarjoaa mahdollisuuksia kulttuurien rajat ylittävään toimintaan.

Tutkimusmaailman puolesta vuorostaan puhuu kiihkeä tempo ja vaihtelevat työtehtävät. Tutkimusmaailman on kansainvälinen ja tarjoaa mahdollisuuksia kulttuurien rajat ylittävään toimintaan.

Tuo ei siis ollut vitsi: käsitys tutkijantyöstä jonkinlaisena hiljaiselona on läpeensä väärä. Yritetäänpä löytää kuitenkin eroja. Jos olet toisen leivissä, yritysmaailmassa teet töitä aina jonkun toisen pillin mukaan. Tutkija on taas käytännössä täysin itsenäinen lähes kaikissa suhteissa. Kaikille tällainen itsenäisyys ei tosin sovi.

Joku voi kokea sen ahdistavaksi.

Kilpailu on molemmilla puolella kovaa, ehkäpä kuitenkin tutkimuksessa henkisesti kovempaa.

Tutkijalla ei ole työaikoja, kuten ei kaikissa yritysmaailmankaan tehtävissä. Vapaus on kuitenkin molemmissa usein näennäistä, koska tulosta täytyy syntyä, eikä kolmen kuukauden kesälomia tunneta. Jos pitkät lomat haluaa, kannattaa ryhtyä valtion virkamieheksi.

Yritysmaailmassa voi ansaita enemmän kuin tutkimuksessa. Tutkijalla on kuitenkin enemmän henkistä vapautta.

Siitä sitten vain puntaroimaan, tämän pidemmälle en osaa ohjata.

MITÄ MUUTA KUIN OIKEUSTIEDETTÄ KANNATTAISI OPISKELLA? Jos haluaisi opiskella oikeustieteen lisäksi jotain muutakin tiedettä, mitä sinusta kannattaisi silloin oikislaisena lukea? Tai minkä toisen tieteenalan tunteminen olisi nähdäksesi hyödyllisintä oikeustieteilijälle? - Sivistystä etsivä Hyvä Sivistystä etsivä, ks. edellinen vastaus: puolueeton neuvonta on vaikeata. Riippuu täysin intresseistäsi. Oikeus on yhteydessä kaikkiin elämänalueisiin, joten hyötyä voi olla käytännössä mistä vain. Unohdetaan nyt tällä kertaa liike-elämään tähtääville oikislaisille läheiset kauppis ja poli.

Kielet: oikeus kansainvälisenä ilmiönä ja kielen avulla toimivana yhteiskunnallisena järjestelmänä johtaa siihen, että juristi hyötyy aina kielten osaamisesta.

Yhteiskuntatieteet: ks. mutatis mutandis kielet.

Teologia, filosofia ja historia: tärkeitä, jos oikeuden historiallis-teoreettisia ulottuvuuksia mielii ymmärtää.

Taloustiede: erittäin tärkeätä, enkä tarkoita nyt liiketaloustiedettä tässä kohdin vaan makrotaloustiedettä.

Valitan, jos tästäkin vastauksesta tuli hiukan ympäripyöreä. Se nyt vain valitettavasti kuuluu asian luonteeseen. Ja jäihän tästä jotain poiskin: luonnontieteet ja lääketiede. Tosin voin kuvitella joitakin näitä aloja opiskelleita kollegoita, jotka ehkä olisivat eri mieltä. IV

Pykälän inspehtori Heikki Pihlajamäki vastaa palstalla oikkarin mieltä askarruttaviin suuriin ja pieniin kysymyksiin.

Lähetä kysymyksesi Heikille: intervivos@pykala.fi tai Pykälän nettisivuilla olevalla lomakkeella.

INTER VIVOS 5/2015

45

PERHONEN

A

lkusyksystä ja Fuksisitseistä selviydyttyä koitti perinteisen Syys-Kiljavan vuoro. Kiljavan päärakennuksen ollessa remontissa pykälistijoukko suuntasi retkelle teltat pakattuina, joskin Perhoselle jäi hieman epäselväksi kuinka moni todella joutui ulkona viimassa ja alkutalven pakkasissa nukkumaan. Sen verran tiivis tunnelma sisällä oli. Illan mittaan Perhonen pääsikin lähietäisyydeltä todistamaan monen moista roolileikkiä ja kontaktinottoyritystä. Tiettävästi pelkälle yrityksen asteelle ei jääty, sillä sekä näkö- että kuuloaistiensa avulla Perhonen havaitsi muuan kysymyksiä tulvillaan olevan pojan tekemässä läheisempää tuttavuutta yleisasioista kirjaa pitävän vaaleaverikön kanssa. Niin ikään vaalean kaunokaisen oli itselleen löytänyt eräs ulottuvuuskomppanian luotsaaja, ja kaksikko valvottikin touhuillaan muita makuulaverille edes lyhyiden yöunien toivossa kiivenneitä tovereitaan.

Seuraavaksi pykälistit toivottivatkin kaverit tervetulleiksi sitsaamaan kanssaan. Vieraskoreus unohtui heti alkumaljojen aikana, sen verran riehakkaaksi yltyi meno näissäkin kekkereissä. Eipä mennyt aikaakaan, ennen kuin myös lampaista kovasti välittävä nuorukainen totesi pöytätapojen unohtuneen eräältä kaverilta siinä määrin, että laittoi tämän kotimatkalle sen siliän tien. Myös eräs isäntä näytti päättäneen, että vieraat tulee opettaa talon tavoille, ja vei pahaa-aavistamattoman kaverin kanssaan pahamaineiselle siivousvaraston puolipitkälle excursiolle. Kaikesta päätellen jonkin laisen kisailun seurauksena tämä isäntä sai illalleen aivan uuden alun, eikä hävinnyt vauhdissaan lainkaan sitsipöydässä olleille. Yleensä vissiin kaikkialla oleva jengi näytti päättäneen ottavan viimeisestä sitsi-illastaan kaiken irti, ja porukkaa illan luotsanneen neidon illasta ei vauhtia uupunut. Sangen mielissään Perhonen seurasi, kuinka aikaisemmin tiukkaakin tiukempaan painiskabaan osallistunut tyttö löysi illan edetessä varsin komean hurmurin itselleen. Sen sijaan Perhonen ei osaa sanoa, loppuiko ilta yhtä onnellisesti muutaman paikalle saapuneen vanhemman tekijän osalta.

Aivan uusiin sfääreihin noustiin Ulottuvuusbileissä, joihin kokemustaan jakamaan paikalle saapui bileitä liki pykälistifuksin lailla kolunnut mediapersoona.

Vientiä herrasmiehellä riitti, eivätkä fuksitytöt näyttäneen saavan tarpeekseen hänestä! Suuresta suosiosta

46

INTER VIVOS 5/2015

huolimatta seuraa ei kuitenkaan tainnut löytyä kotiin asti vietäväksi, sillä kun lähdön aika koitti, naiskauneutta enää ympäriltä löytynyt. Liekö asian laita sittenkin ollut niin päin, että mies oli saapunut paikalle pykälistien oppeihin eikä toisin päin? Perhosen suureksi iloksi vieraaksi oli saapunut myös taannoisesta siivousvarastovierailusta selvinnyt nuorukainen, joka oli jälleen saapunut paikalle vierailevana tähtenä ja maatilan tunnelmissa onnistui kuin onnistuikin nappaamaan itselleen ensi vuonna yleisesistä kulttuurikokemuksista vastaavan morsiankokelaan baaritiskiltä.

Phuksipoikien jälkeen oli tyttöjen vuoro näyttää kyntensä, kun Sonniaisia juhlittiin suuren maailma merkeissä. Parastaan panivat phuksityttöjen lisäksi myös sonnikokelaat, jotka antautuivat tiukalle mittelölle kaikkensa antaen. Tiukassa kisassa lopulta kruunattiin varsin urheilullinen poika, joka ansiokkaasti näytti jo kisassa tulevaa vuotta varten, kuinka pykälisti(tyttöjen) sykkeet nostetaan.

Syksyn bilekauden kruunasi Pikkujoulut, joita juhlittiin porisevien puuropatojen siivittämänä Tavastialla. Suurella ilolla Perhonen seurasi, kuinka esiintyjäkaartin koostuessa pelkistä miehistä pykälistitytöt ottivat ohjat omiin käsiinsä ja kiipesivät lavalle tarjoamaan yleisölle naiskauneutta. Erityisesti Perhonen oli mielissään kahden phuksineidon esiintymisestä, joka varmasti ei jättänyt yleisöstä ketään kylmäksi.

Sangen mielissään kaikesta siitä lämmöstä ja rakkaudesta jota pykälistit ovat syksyn varrella toisilleen jakaneet, Perhonen liitelee läpi Spexin näytöskauden ja syksyn viimeisten bileiden kohti talviunia palatakseen taas tuntosarvet terässä.

Rakkautta, Perhonen

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun.

Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä.

Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

Eteläesplanadi 24 A, 00130 Helsinki • www.ww.fi