Issuu

inter vivos 02 | 2014

Pyk채l채 ry:n j채senlehti.

Pääkirjoitus

uualla Euroopassa talvi taittuu kevääksi ja kevät kesäksi huomattavasti aiemmin kuin Suomessa. Jo maaliskuun lopulta asti olen päässyt ihailemaan facebookista aurinkoa palvovia kavereitani Belgiasta, Sveitsistä ja Espanjasta. Suomen kesähän on se vuodenaika, jolloin lunta sataa hiukan vähemmän kuin muulloin. Toisaalta positiivisesti ajatteleva on tähän mennessä hihkunut riemuissaan nähtyään lukuisia keväänmerkkejä luonnossa.

uomalaisten kansantauti tuntuu olevan negatiivinen ajattelu. Itsekin syyllistyn siihen liian usein. Ulkomaalaisista kavereistani tuskin kukaan tuskailee facebookissa, kuinka tänään on liian kuumaa/kylmää/sateista/pölyistä/ aurinkoista/valoista/pimeää. Sama tuntuu pätevän muuhun elämäänkin. Lopulta sitä negatiivista suhtautumista puretaan kaikkiin ympärillä. Ei riitä, ettei itse osaa olla onnellinen, vaan on varmistettava, ettei kukaan ympärilläkään ole onnellinen.

uomessa moni vastuuta ottava saa usein kuullakseen enemmän negatiivista kuin positiivista palautetta. Toisten mollaaminen tuntuu olevan kansantauti. Esimerkkinä mainittakoon blogit, joiden kirjoittajia on ah niin ihana haukkua nimettöminä joko kommentoimalla tai foorumeilla. Jos joku tekee virheen, tätä on paljon helpompi haukkua selän takana kuin tukea. Harva jaksaa oikeasti jatkuvaa nälvimistä.

inejärjestötoimintakin on muuten vapaaehtoistoimintaa, jota varten moni uhraa lähes kaiken vapaa-aikansa. Yhden Inter Vivos-numeron tekeminen vaatii usein tuntikausia työtä koko toimitukselta. Välillä sitä tulee kirjoitettua/taitettua yömyöhään, jotta lehti saadaan ajoissa painoon. Sama pätee kaikkiin muihinkin tapahtumiin.

P.S. Muistakaa europarlamenttivaalit toukokuun loppupuolella! Kandidaattien joukosta löytyy mm. muutama oikkariopiskelija! 2

nnellisuus lähtee positiivisesta ajattelusta. Pieni positiivinen kommentti voi piristää toisen ihmisen päivää enemmän kuin uskotkaan. ”Tiedän myös, kuinka tsempittäminen tuntuu aina hyvältä, jolloin koitan myös tsempittää enkä ainoastaan valittaa”, totesi eräs toimituslainen viisaasti.

oivoisin jokaisen pykälistin levittävän edes pienillä teoilla hyvää mieltä eteenpäin. Itse esitän erityiskiitokset aktiiviselle toimitukselle tästä mahtavasta numerosta. KEVÄISIN TERVEISIN,

02|2014 sisältö

JULKAISIJA Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Annika Juvonen annika.juvonen@pykala.fi +358505115938 TAITTO Aura Lehtonen

s | 12 IV selvitti millainen on Joensuun oikeustieteellinen.

s | 18 Opiskelijavaihtoon?!

TOIMITUS

3 Pääkirjoitus 6 IV Tenttaa, IV Tykkää

7 Heikin palsta 8 IV Ajankohtaiset

s | 26 Pääsykoekirja-arvostelu On taas se aika vuodesta..

s | 16 ...ja otti selvää Tallinnan oikeustieteellisen Helsingin yksiköstä

aura.lehtonen@pykala.fi +358503013636

Vakiot

9 Bonus Pater Familias 10 HELP 41 Osavuosikatsaus 42 Mainoshaastattelu 48 Onnea valmistumisesta 50 Perhonen 51 Julkinen runosuoli

Avaudu osoitteessa www.pykala.fi

s | 28 Eero Rämö henkilöhaastattelussa

s 32 Glamouria ja kuohuviiniä

ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta

s |38 Aikapankki

11 Päivän asu

Pykälä ry:tä juhlittiin myös vuonna 2014 KATSO KUVAT!

MEDIATIEDOT www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

22 Oikeus harrastaa 24 Språkbad

PAINO Forssan Kirjapaino Oy

36 Juha-Matti-setä neuvoo

Ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteystiedot viimeisellä sivulla ANNA PALAUTETTA NETISSÄ http://pykala.fi/julkaisut/ivpalaute

Sarjat

44 HYYn kerhot ja projektit

s |6 Uusi palsta: IV Tykkää

Kerromme mikä on in juuri nyt ja myös sen, mikä ei ole

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea

s | 46 Kahden kauppaa

Kauppojen keskittyminen; löytyykö sinunkin lompakosta kanta-asiakaskortti?

s | 24 Uusi sarja: Språkbad

s | 49 Kolumni

IV on nykyään kaksikielinen.. ainakin sivun verran

Parasta juuri nyt

IV tenttaa

Kesätöiden saaminen

Teksti, Kuvat: Annika Juvonen

”Money, money, money”

IV ujuttautui Pitäiskö sunkin jo valmistua-sitseille haastattelemaan n:nen vuoden opiskelijoita.

Aprot

HEIKIN PALSTA Pakottaako päätäsi probleemi, vaivaako mieltäsi väliaikainen vajaatoiminta? Älä enää meneteä yöuniasi, vaan käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä

Pitäiskö sunkin jo valmistua? Kevät Naisten/miesten kesäinen vaatetus

Ärsyttävintä juuri nyt Kesätöiden hakeminen Lauri K.: Ei, koska kaikki tentit pääsee kuitenkin läpi ennen valmistumista.

Jenna T.: Pitäisi! Päärakennukseen suunniteltu pommi-isku Tekoa suunnitelleiden uuti- soitiin jääneen kiinni 14.3.

KUKA TAI MIKÄ ON LAKIMIES… ?

TYÖOIKEUDEN TUNTEMUS

Joku päivä juteltiin opiskelukavereiden kanssa ja siinä ilmeni, että on itsestään selvyys, että useammalla lakimiehellä tai lakitoimistolla on rikollinen tausta. Mitä sanoisitte siitä? Mihin asti heidän kanssaan täytyy olla kimpassa ja hyvä kaveri? Nimin Tiina

Nyt kun lakimiehille keksitty kallis KUKA TAI MIKÄ ONon LAKIMIES… ? lupalakimiehen tentti + lupalakimaksu, eikö myös kaikille Joku päivä juteltiin opiskelukavereiden kanssa asianajotoimistoille ja lakiasiaintoimistoille ja siinä ilmeni, että on itsestään selvyys, ettätäytyisi laittaa pakollinen työoikeuden tentti, jotta on he osaisiuseammalla lakimiehellä tai lakitoimistolla vat myös oikein pakollista työlainsäädäntöä rikollinen tausta.soveltaa Mitä sanoisitte siitä? Mihin asti työntekijöittensä työsuhteessa? heidän kanssaan täytyy olla kimpassa ja hyvä Ja siitä ei saisi olla erityisvapautuksia kuten nykaveri? kyään lupalakimiestentissä. Nimim. Oikkari-orja Nimin Tiina

Hei Tiina, rohkenen asettaa premissin kyseenalaiseksi: ihanko totta, että ”useammalla lakimiehellä”? Ei sentään kai kuitenkaan ”useimmilla”? Itse en tiedä yhtään tuollaista tapausta, mutta toisaalta en kovin aktiivisesti lakiasiaintoimistopiireissä liikukaan. En silti nyt ihan jaksa uskoa. Kahvipöytäkeskusteluissa voi joidenkin mielestä olla kätevä hankkia sosiaalista pääomaa kehittämällä hurjia ja suurenneltuja yleistyksiä tämäntyyppisistä aiheista. Totta saattaa olla vain siteeksi, jos siksikään. Ja mitähän sitä paitsi tarkoitetaan ”rikollisella taustalla”? Onko kyseessä järjestäytynyt rikollisuus vai juopumuspidätyksiä opiskeluajalta? Antamiesi tapaustietojen perusteella en pääse kovin pitkälle. Jos kysymyksessä on kuitenkin vakavan rikollisuuden edistämiseksi perustettu lakiasiantoimisto, pidä näppisi erossa.

KESÄTYÖPANIIKKI!

Kirjaston vallanneet abit Kopiokorttien vanheneminen Oletko ostanut vanhan kopio- kortin? Käytä se loppuun asap! http://tulostus.unigrafia.fi/

Albert M: Kyllä, pitäisi. Mikko L.: Ehkä

Heikki, en ole toistaiseksi saanut kesätöitä ja kalenterini näyttää huolestuttavan tyhjältä. Mitä tehdä? Pelkillä kesätenteillä kun kalenteria ei saa millään täytettyä. Nimim. Paniikki iskee Hyvä Paniikki iskee, sama huoli on valitettavan monella. Mikään muu ei auta kuin tiivistää hakutahtia ja lähettää hakemuksia yhä uusiin paikkoihin. Samalla voi joutua laskemaan tasoa siitä, mitä ehkä olit kuvitellut. Se ei ole vaarallista, sillä kaupan kassana, marjamaalla, puhelinmyyjänä tai feissarina voi ansaita kesätienestinsä ihan kunniallisesti. Moni työnantaja arvostaa jatkossa sitä, kun näkyy, ettet ole halveksinut mitään työtä. Jos jossain välissä jää aikaa myös lomailuun, nauti siitä.

Arvoisa Oikkari-orja, ei pidä suostua kaikkeen. Jos tunnet, että sinulla teetetään lainvastaisesti töitä, miksi ihmeessä pysyt ko. toimistossa? Jos lähdet ja ilmoitat samalla syyn, sinusta ei suinkaan tule loppuiäksesi työmarkkinoiden hylkiötä. Työnantajasi ei ole ainoa oikeudellisia palveluja tarjoava toimisto, eikä muutenkaan ainoa mahdollinen työnantaja sinulle. Ei kannata ottaa sellaista linjaa, että antaa kohdella itseään kuin ovimattoa. Tietysti ennen kuin lähdet ovet paukkuen, kannattaa varmaan ensin yrittää hyvällä saada muutoksia työoloihinsa. Pidemmän päälle olet kyllä tyytyväinen, kun olet ollut tiukkana. JAPANIN KIELI Jossakin aiemmassa vastauksessasi kerroit japanin kielitaidosta olevan hyötyä juristeille. Olin vuoden opiskelijavaihdossa Japanissa ja puhun kieltä jollakin tasolla. Toistaiseksi siitä ei ole ollut minulle minkäänlaista hyötyä. Mietinkin, missä pääsisin konkreettisesti hyödyntämään osaamistani? Onko tuon kielen osaamisesta oikeasti hyötyä? Nimin. Tokio-fan Tervehdys Tokio-fan, malttia matkaan – kaikesta kielitaidosta on hyötyä. Riippuu tietenkin siitä, kuinka hyödyn määrittelet. Jos hyöty on sinulle pelkkää rahallista hyötyä, voit joutua odottelemaan maailman tappiin, vaikkakin japanin kielestä luulisi kostuvan rahallisestikin. Jos viilaat kielen hyvään kuosiin, työtehtäväsi luultavasti ajan oloon ohjautuvat jollakin tavoin, ainakin osittain Japaniin päin. Itse ajattelen ennen kaikkea kulttuurista hyötyä laajasti ymmärrettynä. Uuden kielen myötä avautuu samalla aivan toinen maailma, kun voi lukea lehtiä ja kirjoja vieraalla kielellä sekä keskustella ihmisten kanssa. Turistimatkatkin kohoavat toiseen sfääriin. Älä siis hätäile, en ole kuullut koskaan kenenkään katuneen minkään kielen oppimista.

IV Ajankohtaiset KANNANOTTO Julkaisuvapaa heti

Bonus Pater Familias 7.4.2014

Oikeustieteen opiskelijajärjestöt: Ei aloituspaikkojen nostolle! Suomen oikeustieteen ylioppilaiden järjestöt ovat huolestuneita valtioneuvoston kehysriihessä tekemästä päätöksestä kasvattaa korkeakoulujen sisäänottomääriä tulevina vuosina. Suunniteltuja lisäyksiä on perusteltu hakijasuman purkamisella ja siten yhä useamman nuoren saattamisella korkeakoulutuksen piiriin. Opetusministeri Krista Kiurun kaavailema korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäys saattaa kohdistua merkittäviltä osin myös oikeustieteen alalle. Tätä on perusteltu oikeustieteellisen koulutuksen suurella suosiolla, halvalla hinnalla sekä alan korkealla työllisyysasteella. Oikeustieteellinen koulutus kärsii kuitenkin jo nyt keskimääräistä huomattavasti matalammasta opettaja/oppilas-suhteesta. Yhtä opettajaa kohti on yli 14 opiskelijaa, kun keskimäärin yliopistossa luku on alle 6. Meille opiskelijoille tämä näkyy siten, että opetus on järjestetty pääosin monen sadan hengen luentoina ilman, että opiskelijat saisivat henkilökohtaista palautetta tai pääsisivät vuorovaikutukseen opetushenkilökunnan kanssa. Taistelua käydään jo nyt niin istumapaikoista luentosaleissa kuin tenttikirjoistakin. Nykyisillä resursseilla ei pystytä järjestämään koulutusta, jolla taattaisiin opiskelijoille lakimiehenä toimimisen kannalta ensisijaisen tärkeitä taitoja, kuten esiintymistä, argumentointia ja kirjoittamista. Esimerkiksi Helsingin yliopiston kohdalla opiskelijat arvioivat oikeustieteellisen tiedekunnan koko yliopiston huonoimmaksi kandipalautteessaan. Laadusta tinkiminen tekee oikeustieteellisestä koulutuksesta halpaa. Juuri tämä halpuus on nyt syynä aloituspaikkojen lisäysten kohdistamiselle oikeustieteelliseen koulutukseen. Kasvavat sisäänottomäärät mitä todennäköisimmin heikentäisivät oikeustieteellisen koulutuksen laatua entisestään ja onhan laadukas juristikoulutus edellytys kansalaisten oikeusturvan toteutumiselle. Aloituspaikkoja alalla on jo lisätty Itä-Suomen yliopiston oikeustieteellisen tutkinnonanto-oikeuden myötä viime vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometrin mukaan lakimiesten kysyntä ja tarjonta on tasapainossa, eikä lisääntynyttä työvoimatarvetta alalla ole. Vastavalmistuneiden lakimiesten työttömyys on jo lähes kaksinkertaistunut ja lähentelee tällä hetkellä kymmentä prosenttia. Korkeakoulupaikan tarjoaminen alalta, jolle työllistyminen ei ole todennäköistä, on vain ongelmien lykkäämistä muutamalla vuodella. On harkitsematonta lisätä aloituspaikkoja alalle, jolla ei tosiasiallisesti ole töitä tai selkeitä kasvunäkymiä. Mahdollisten lisäysten tulee kohdistua niille aloille, joilla työvoimalle todella on tarvetta. Oikeustiede ei ole yksi näistä aloista. Tomi Tanskanen

Sara Soini

Paula Lehmusjärvi

Lotta Nahkala

Jussi Sjöblom

Eero Rapola

Hallituksen puheenjohtaja Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Artikla ry

Ordförande Juristklubben Codex r. f.

Hallituksen puheenjohtaja Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Judica ry Hallituksen puheenjohtaja Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Lex ry

Ordförande Justus rf/ry

Hallituksen puheenjohtaja Pykälä ry

teko lukukausien aikana saattaa hidastaa jonkin verran opintojen edistymistä. Opiskelijaelämä voidaan kuitenkin nähdä kokonaisuutena, jossa opinnot, työnteko ja vaaaliskuun lopun kehysriihessä tuli opis- paa-aika ovat tasapainoskelijoiden näkökulmasta monilta osin sa keskenään. lunta tupaan. Opiskelijoiden kannalta ikäviä aikka töitä ei kesäksi päätöksiä olivat mm. yliopistoindeksin puoolisikaan, ei huolta! littaminen tulevalle kahdelle vuodelle sekä Mahdollisuudet viettää korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen. kesä muualla kuin näytAloituspaikkojen lisäämistä on perusteltu hatöä tuijottaen ovat rajatkijasuman purkamisella sekä työurien pidentomat. Tiedekuntamme tämisellä. Pykälä oli yhdessä sidosryhmiensä kanssa aktiivisesti vastustamassa korkeakoulu- tarjoaa oivan mahdollipaikkojen lisäämistä erityisesti oikeustieteen suuden tenttiä lukukaualalla. Pahimmat uhkakuvat eivät opiskelijoiden vilskeessä välistä aineopintoja. den onneksi toteutuneet, mutta tehtävää on jääneitä Sukulaisetkaan tuskin vielä. pahoittaisivat mieltänsä, uristin työ on vaativaa asiantuntijatyötä, ja jos kävisit tervehtimäslaatutason ylläpito on tulevaisuuden kan- sä heitä. Tai mitäpä jos nalta ratkaisevaa. Suuremmat opiskelijamää- pitäisit ihan oikeasti kerät laskevat sisäänpääsyn kynnystä ja, mikäli sälomaa? Keskeistä kesäresursseja ei merkittävästi lisätä, heikentävät työproblematiikassa on koulutusta kauttaaltaan. Ja vaikka rahaa kou- huomata, että kyseessä lutukseen pumpattaisiinkin, ei valmistumisen on joka tapauksessa winjälkeen kysyntää työmarkkinoilla ole yhtään win –tilanne. Päätitpä aiempaa enempää. Julkinen sektori nimittäin pitää ihan oikeaa kesälotyöllistää jo nyt aiempaa vähemmän, eikä yk- maa tai et, toivottavasti sityiselläkään puolella työvoimapulassa kärvis- ehdit edes viikonloppuitellä. Trendin kääntymiseen johtavaa julkisen sin nauttimaan kesästä talouden voimistumista ei myöskään ole näkö- ja kavereista. piirissä. ämän lehden kolahtaessa postiluukusta kevät on jo pitkällä - takana ovat aina yhtä eeppinen Pykälä-viikko, vappu ja (toivottavasti) muutama tenttikin. Kevät on kuitenkin tuonut mukanaan myös laajaa huolta juristikoulutuksen tulevaisuudesta.

Eero Rapola hallituksen puheenjohtaja 2014

esän saapumisen huomaa usein siitä, että monet pykälistit aloittavat täysipäiväises- AURINKOISTA JA RENTOUTTAVAA KESÄÄ ti kesätöissä. Työnteko opiskelujen aikana on TOIVOTTAEN useasti paitsi taloudellisesti myös ammatillisesti kannattavaa; yliopistossa opittuja tietoja ja taitoja on tärkeää päästä kokeilemaan käytännössä. Olipa kyse apulaisena tai traineena työskentelemisestä, työnteolla on juristiksi kasvamisessa merkittävä rooli.

ääkaupunkiseudun asuinkustannukset pakottavat monet opiskelijat työskentelemään myös lukukausien aikana, eivätkä oikkarit ole tähän merkittävä poikkeus. Meillä Helsingissä opiskelevilla on kuitenkin merkittävänä etuna se, että työpaikan löytyminen omalta alalta on muita kaupunkeja helpompaa. Työn9

Sarjassa haastatellaan kiinnostavasti pukeutunutta pykälistiä

PYKÄLISTIN PÄIVÄN ASU

HELP HYY, olennaiseen keskittyminen ja poliittinen vaikuttaminen

Teksti Hanna Oraheimo, kuva: Katriina Näveri

allituksen sihteeri, yrityssuhdevaliokunnan puheenjohtaja Ella Hiltunen on toisen vuoden opiskelija, joka tunnetaan myös YVK:n entisenä emäntänä. Haastattelun aikaan hänellä on kädet täynnä töitä vuosijuhlien järjestämisessä.

uten valppaasti HYY-kuvioita seuraavat pykälistit ovat huomanneet, ylioppilaskunnan hallituksen vastuualueista löytyy tänä vuonna titteli kampusviljelyvastaava. Ylioppilaskuntatoimijoiden keskuudessa ollaan sitä mieltä, että koska on hauskaa laittaa kasvimaa pystyyn yliopiston takapihalle, tulee tämän olla yksi 27 000 opiskelijaa edustavan edunvalvontaorganisaation kärkiteemoista. Sen sijaan esimerkiksi yrityssuhdevastaavaa ei luonnollisestikaan HYYn hallituksesta löydy.

Miten valitsit vaatteesi tänä aamuna? Meillä on tänään pari yritystapaamista, joten piti olla jotain siistiä. En kuitenkaan halunnut pukea mitään tylsän asiallista, koska tiesin haastattelusta. Valitsin käytännölliset, moneen sopivat vaatteet. Miten hallitustehtäväsi vaikuttavat pukeutumiseesi?

Miksi ylioppilaskunnan muka tulisi huolehtia suhteista yritysmaailmaan? Esimerkiksi siksi, että opiskelijoiden tavoitteena valmistumisensa jälkeen yleensä on päästä työelämään. Tämän jälkeen ihmetellään kirkkain silmin, miksei HYY-toiminta kiinnosta. Ei kai, jos se on muuttumassa täydeksi parodiaksi itsestään. Annan toisen esimerkin. Vähän aikaa sitten Kaivopihan Unicafeeseen tuli Starbucks-kahviautomaatti. Sitoutumattoman vasemmiston (HYYn hallituksen tämän hetkisen puheenjohtajan taustaryhmä) mielestä tämä oli mielenosoituksen arvoinen tapahtuma. Pääargumenttina oli, ettei opiskelijoilla ole mahdollisuutta riittävästi vaikuttaa HYY Yhtymän toimintaan ja estää epäeettiseksi katsottavia sopimuksia. En halua vähätellä sitä mahdollisuutta, että Starbucksin toimintaan mahdollisesti liittyisi eettisiä ongelmia, mutta se ei ole juuri nyt oleellista. On nimittäin joko hyvin laiskaa tai hyvin epärehellistä väittää, ettei opiskelijoiden ääni kuulu, jollei itse hyödynnä omia opiskelijaedustajiaan esimerkiksi HYY Yhtymän hallituksessa, Kuvat: Antti Ketola hallintoneuvostossa tai HYY Ravintoloiden ja muiden yhtiöiden hallituksissa tiedon välittämiseen ja vaikuttamiseen. HYYn omistajastrategian päivitysprosessi on niin ikään alkanut – siinä edustajisto linjaa, mitä se HYY Yhtymältä haluaa. Vai-

Hallitustyöskentelyn arkeen kuuluu, että voi olla ensin yritystapaamisia päivällä, sitten illalla bileet. Asun on siis sovittava moneen tilanteeseen, koska aina ei ehdi käydä kotona päivän aikana. Kiireinen elämä näkyy myös siinä, ettei aina ehdi pestä pyykkiä. Olenkin ostellut aikaisempaa enemmän uusia vaatteita, kun aina tuntuu siltä että vaatekaappi on tyhjillään. Mistä hankit yleensä vaatteesi? kuttamisen paikka on näissä, ei Unicafen pihalla huutelemassa. Onko kyse sitten laiskuudesta vai epärehellisyydestä, jääköön lukijan harkittavaksi. Sanomattakin on selvää, ettei jokaisesta yksittäisestä liiketoimintapäätöksestä voida järjestää yleistä jäsenäänestystä. HELP on uskonut ja uskoo jatkossakin poliittiseen keskusteluun ja asianmukaisten päätöksentekomenettelyjen käyttämiseen vaikuttamisen kanavana. Ylioppilaskunnassa vallitsevat monipuoliset eri näkemykset tulevat niissä aivan varmasti huomioon otetuiksi, jos mielipiteensä vain viitsii tuoda esiin. Demokratiaan kuuluu se, ettei oma näkemys aina ole voittava näkemys ja tämän tosiasian hyväksymisen tulisi kuulua jokaisen opiskelijapoliitikon uran ensiaskeliin. Ensi syksynä muuten jokaisella HYYn jäsenellä on jälleen mahdollisuus asettua ehdolle edustajistovaaleissa ja vaikuttaa siihen, että HELPin edustama järjen ääni kuuluu ylioppilaskunnan toiminnassa jatkossa yhä lujempana. Lisätietoa vaaleista seuraa jo kevään aikana, joten kannattaa pysyä kuulolla! Matti Sillanmäki HELPin edustaja HYYn talousjohtokunnassa

Ulkomailla ollessani ostan usein vaatteita kaupoista, joita ei löydy Suomesta. Samalla saa itselleen mukavan matkamuiston. Välillä satsaan merkkituotteisiin, välillä ostan ketjuliikkeistä jotain hauskaa ja lyhytkäyttöistä. Mihin käytät eniten rahaa pukeutumisessasi? Pidän laadukkaista laukuista, koska on tärkeää saada tavarat hyvin kannettua. Hyvä laukku myös menee oikeastaan melkein kaiken kanssa. Luottoasusi? Mekot ovat helppokäyttöisiä, koska niiden kanssa ei tarvitse miettiä asun eri osien yhdistelyä. Myös musta hame on helppo valinta, siihen tykkään yhdistää värikkään yläosan. Miten kuvailisit omaa tyyliäsi? Klassinen ja hillitty arjessa, juhlissa tykkään panostaa pukeutumiseen ja laittaa jotain erikoisempaa päälle. Tyylini on toisaalta melko hempeä ja tyttömäinen, pidän esimerkiksi vaaleista väreistä. Tyyliesikuvasi? Elizabeth Taylor.

Kerro pahin tyylimokasi? Olin matkalla uuteen työpaikkaan, kun sade pääsi yllättämään. Minulla ei ollut sateenvarjoa, joten olin aivan litimärkä ensimmäisenä työpäivänäni. Onko opiskelijalla varaa pukeutua tyylikkäästi? Kyllä on, kyse on vain priorisoinnista. Välillä voi säästää muualta, ostaa vaikka vähän edullisempaa ruokaa tai jättää taksin ottamatta bileistä. Vinkkisi edustavaan pukeutumiseen? Kannattaa valita vaatteet, jotka sopivat itselle. Tilaisuuden luonne on toki otettava huomioon, mutta pidettävä oma persoona mukana.

Yksi oikeustieteiden laitos, kaksi eri tutkintoa -

Millainen on Joensuun oikis? Teksi: Jenni Nissi Kuvat: Oskari Korhonen, Jasmin Heiskanen

Joensuuhun yritettiin kauan saada tutkinnonanto-oikeutta. Tätä Lakimiesliitto ja muut oikkarit vastustivat näkyvästi. Vastustus ei kuiViime syksystä alkaen myös Itä-Suomen tenkaan näy Joensuussa: tutkinnonanto-oikeuyliopistossa on voinut kouluttautua juris- den saaminen oli pelkästään iloinen uutinen ja tiksi. Joensuun oikeustieteellinen on kui- ylpeyden aihe.

tenkin edelleen melko tuntematon muille oikkareille. IV haastatteli Judican puheenjohtajaa ja selvitti, millainen todella on Joensuun oikeustieteellinen.

Judica ry:n eli Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen ylioppilaiden yhdistyksen puheenjohtaja Paula Lehmusjärvi kertoo, että Joensuussa oli valmistauduttu hyljeksintään oikkarien keskuudessa. Vastaanotto oli kuitenkin lämmin: ”Heti Judican perustamisen jälkeen sain useiEI UUTTA TIEDEKUNTAA VAAN TUT- ta yhteydenottoja muilta oikkareilta, jotka kyselivät paljon Judicasta ja tarjosivat apuaan.” KINNONANTO-OIKEUS Joensuun oikkarit eivät ole joutuneet puolusolemassaoloaan lakimiesyhteisölle. lokuussa 2013 Itä-Suomen yliopistossa Jo- telemaan ”Olemme ylpeitä laitoksestamme ja tulemme ensuun kampuksella aloittivat ensimmäiset varmasti todistamaan tulevaisuudessa, että Jooikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tut- ensuun oikkarit pärjäävät työelämässä.” kintoa suorittavat opiskelijat. Oikeustieteitä on kuitenkin opiskeltu jo pitkään ja opiskellaan edelleen Joensuussa yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa oikeustieteiden OIKKARIT JA HALLINTOTIETEILIJÄT laitoksella. Yliopisto tarjoaa juridiikan erikoi- SULASSA SOVUSSA saloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, josta valmistuutkinto on toki uusi Joensuussa, mutta siellä taan hallintotieteiden kandidaatiksi ja maisteon opiskeltu oikeustieteitä toistakymmentä riksi (HTK, HTM). vuotta. ”HTM-tutkinnon vuoksi meillä on laajalti valinnanvaraa vapaavalintaisten opintojen suhteen. Opiskelijoita tänne houkuttelevat esimerkiksi vero-oikeuden ja oikeuspsykologian kurssit. Myös lainvalmistelun saralla opetus on laadukasta”, Lehmusjärvi kertoo. Oikeustieteiden opiskelun juuret näkyvät Joensuun kampuksella selvästi. Noin puolet viime syksynä sisään päässeistä on entisiä HTM-opiskelijoita. Näin ollen monet oikkarit ja HTM-opiskelijat ovat vanhoja tuttuja, eikä jokapäiväisessä kanssakäymisessä tehdä erottelua kyseisten tutkintojen opiskelijoiden välillä. ”Hallintotieteilijät” opiskelevat samoilla kursseilla kuin oikkarit. HTM-opiskelijoiden suuri edustus näkyy myös siinä, että suurella osalla oikkareista on paljon oikeustieteen opintoja takana, ja moni on jopa valmistumassa pian.

Judican logoon on saatu inspiraatiota oikeushistorian pääsykoekirjasta

12 12

ISTUMAPAIKOISTA LUENNOILLA EI TARVITSE TAPELLA

oensuun oikeustieteellisestä puhuttaessa tulee monesti esiin huoli siitä, ylettääkö opetus muiden tiedekuntien tasolle. Lehmusjärvi huomauttaa, että muissa tiedekunnissa opiskelijat tuntuvat olevan sitä mieltä, ettei oikeustieteellisten opetuksen taso ole parhaimmasta päästä. Joensuussa tilanne on toinen: ”Minä itse, ja keskustelujen perusteella muutkin opiskelijamme olemme todella tyytyväisiä opetukseen.” Joensuussa ei tunneta massaluentojen käsitettä, ja luennoilla on tilaa kysymyksille ja keskustelulle. Seminaarimuotoisten kurssien opiskelijamäärä voi olla alle kymmenen, jolloin opetus on todella intensiivistä. ON/OTM-koulutuksen myötä Joensuussa on yhä enemmän panostettu oikeudellisen kirjoittamisen harjoitteluun ja luentoja monipuolisempaan opetukseen. Tämä ilmenee niin, että monella kurssilla tarjotaan mahdollisuus kirjoittaa esimerkiksi oppimispäiväkirja tai esseitä, joista saa lisäpisteitä tenttiin.

Judica ry:n ensimmäinen hallitus.

Pätevästä henkilökunnastakaan ei ole JoenYlärivi: Johanna Lindberg, Raisa Niskasaari, suussa pulaa. Esimerkkinä Lehmusjärvi mainitIiris Pöllänen ja Emmi Nykänen. Alarivi: Niko see rikos- ja prosessioikeuden professorin, OTT Ruuskanen, Paula Lehmusjärvi ja Jasmin Matti Tolvasen, joka oli vuonna 2011 tehdyn Heiskanen. tutkimuksen mukaan toiseksi viitatuin suomalainen oikeustieteilijä. ”Opettajien ja professoreiden ammatilliset taustat ovat vaihtelevia, mikä on ehdottomasti rikkaus”, Lehmusjärvi joka nimen päättämispäivää edeltävänä yönä sanoo. ”Uskon, että opetuksen laatu ja hyvä heräsi ja keksi nimen Judica. Se äänestettiin kurssitarjonta houkuttelevat tulevaisuudessa yksimielisesti järjestömme nimeksi.” Joensuuhun opiskelijoita kauempaakin.” Yhdistyksen logon on laatinut hallituksen Joensuun pääsykoekirjat ovat yhteiset Turun yleisvastaava Jasmin Heiskanen. Inspiraatiooikeustieteellisen kanssa. Oikeustieteiden laina toimi viime kevään pääsykoekirja Justitian toksen johto kertoo syyksi sen, ettei parille sa- helmoissa. Kyseisen oikeushistorian kirjan kandalle hakijalle ole järkevää kirjoittaa omia pää- nessa olevan naisen vasemmassa kädessä on sykoekirjoja. ”Vaikka teemme Turun kanssa vaaka ja oikeassa miekka, kuten Judican loyhteistyötä pääsykokeen osalta, kaikkiin oikik- gossa. Kirja oli Lehmusjärven sanojen mukaan siin haetaan edelleen erikseen ja niin sen tulisi kaikkien murheenkryyni. mielestäni olla jatkossakin”, Lehmusjärvi linjaa. Judican hallituksessa on kaikkiaan seitsemän jäsentä, joista kuusi on myös entisiä HTM-opiskelijoita. Puheenjohtaja Lehmusjärvi opiskelee OIKEUSTIETEEN YLIOPPILAIDEN YH- kolmatta vuotta Joensuussa – kaksi ensimmäisDISTYS JUDICA RY tä hänkin vietti HTM-puolella finanssi- ja siviilioikeutta opiskellen. Hallituksen varapuheenLehmusjärvi kertoo, että ainejärjestön nimen johtajana ja sihteerinä toimii Emmi Nykänen, päättäminen oli yllättävän vaikeaa. ”Halusim- talousvastaavana Raisa Niskasaari. Muita jäseme sen sopivan yhteen muiden oikkarijärjesniä ovat Jasmin Heiskanen, Niko Ruuskanen, töjen nimien kanssa, eli sen tuli olla lyhyt ja Iiris Pöllänen sekä Johanna Lindberg, joka on ytimekäs. Kunnian nimestä saa eräs opiskelija, hallituksen ainoa fuksi. 13 13

Lehmusjärvi kertoo, että yhdistyksen alkutaipaleella hallitustyöskentely on hyvin erilaista kuin muissa ainejärjestöissä. Vastuualueita on mahdoton noudattaa orjallisesti: ”Viime lokakuussa emme olisi todellakaan osanneet ennustaa, mitä kaikkea tulee eteen.” Esimerkiksi yhdistyksen sääntöjä piti muokata useaan kertaan, jotta ne kelpasivat Patentti- ja rekisterihallitukselle.

OIKEUSTIETEIDEN LAITOKSEN KAKSI AINEJÄRJESTÖÄ

Tahallisuus

oensuussa oli jo valmiiksi ainejärjestö, Legio Ostiensis, joka on oikeustieteiden laitoksen ”hallintotieteilijöiden” (järjestön omalla sivulla erityisjuristien) ainejärjestö. Lakimiesliiton säännöissä kuitenkin sanotaan, että sen jäsenen on oltava rekisteröity oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys. Judica siis perustettiin, jotta oikkarit pääsisivät Lakimiesliiton jäseniksi. Kohtalaisen yleisesti vallitseva käsitys on, että uusien oikeustieteen opiskelijoiden oli valittava, liittyvätkö he Legio Ostiensiksen vai Judican jäseniksi. Lehmusjärvi kuitenkin kertoo, että valintaa ei tarvinnut tehdä, vaan opiskelijat voivat kuulua molempiin. ”Tietääkseni useimmat oikkarifuksit ovat liittyneet syksyllä Legio Ostiensiksen jäseniksi, koska Judicaa ei silloin vielä ollut edes olemassa, ja he halusivat osallistua Legion tapahtumiin ja tutustua muihin oikeustieteen opiskelijoihin. Toki he ovat myöhemmin liittyneet myös Judican jäseniksi.” Lehmusjärven mukaan on hyvä, että Joensuussa oikkarifuksit ovat voineet olla Legion toiminnassa mukana. Judicalla ei nimittäin vielä ole ollut mahdollisuutta järjestää opiskelijoille tapahtumia, joten Legio Ostiensiksen avulla oikkaritkin ovat voineet viettää fuksivuottaan kuten kuuluu. Syksylle Judicallakin on omia tapahtumia tiedossa. Yleinen harhaluulo on, että Judicalla ja Legio Ostiensiksella olisi jonkinlainen kilpailuasetelma. ”Se on meistä huvittavaa, sillä välillämme on poikkeuksellisen hyvä yhteishenki”, Lehmusjärvi sanoo.

4,30 SEKUNTIA

19 lainsäädäntöviitettä 110 esityöviitettä 190 oikeuskäytäntöviitettä 94 kirjaviitettä Suomen nopein hakupalvelu löytää kaikki oikeuslähteet yhdellä haulla. Käytä ilmaiseksi yliopiston koneelta tai mistä tahansa Nelli-portaalin kautta.

Pykälän parempi hakupalvelu 15

Esittelyssä

Tallinn University Law School Helsingin yksikkö Teksti ja kuvat: Terhi Raikas

uosittain tiedekuntaamme pyrkivistä yli tuhat odottaa heinäkuun puolivälissä turhaan hyväksymiskirjettä. Osa pyrkii uudelleen useita kertoja pääsemättä koskaan sisään. Jotkut päätyvät vaihtoehtoon, josta harva tietää. Kenties, hyvä lukija, olet tämän vuoden phukseja ja tulit pääsykokeesta lähtiessäsi saaneeksi käteesi mainosflaijerin, joka tästä mahdollisuudesta kertoi. Helsingissä voi nimittäin opiskella oikeustiedettä muuallakin kuin Porthaniassa. Tallinnan yliopisto perusti 2012 Helsinkiin oikeustiedettä opettavan sivuyksikkönsä, joka tarjoaa opetusta Business Meeting Parkin toimipisteissä Kaartinkaupungissa ja Kampissa. Päädytään TLUn opiskelijaksi muunkinlaisilla taustoilla. Ensi syksynä ELSA Finlandin S&C:n tehtävissä aloittava Petri Freundlich kertoo hakeneensa kyllä Helsinkiin, mutta

asui pääsykokeen aikaan vielä ulkomailla. Tallinnan yliopiston sisäänpääsyn määräävät haastattelu ja motivaatiokirje, jotka saattoi suorittaa ulkomailtakin käsin. Mitä sitten saa vastineeksi pulittaessaan ilmaiseen koulujärjestelmään tottuneen korvissa suolaiselta kuulostavan lukukausimaksun (lukuvuonna 2013-2014 kandidaatintutkinnon yksi lukuvuosi 3 952 euroa, maisterintutkinnon 4752 euroa)? On todettava, ettei TLUn tarjoamalla tutkinnolla sellaisenaan saa Suomessa pätevyyttä sellaiseen virkaan tai tehtävään, jossa kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen maisterin tai kandidaatin tutkinto. Suuri osa koulun opiskelijoista toteaa kuitenkin olevansa painottamassa opintojaan kansainväliseen suuntaan.

ELSA Helsingin hallitusaktiivina olen päässyt tutustumaan moneen järjestötoiminnassa aktiiviseen TLUn oranssien haalarien kantajaan. Lähtötietoni olivat siis koulusta jo hyvät, mutta suuntasin silti kulkuni eräänä helmikuisena iltana TLUn oman opiskelijajärjestön, Primus Collegiumin, Satakuntalaisen osakunnan tiloissa järjestämille sitseille tarkoituksenani Meet Onko TLU näille tulevaisuuden kollegoillemme TLU, kuten tapahtuman nimi kuului. sitten vain helppo ja maksullinen oikopolku Vaikka läsnäoloa Tallinnan yliopistolla juristin leveän leivän ääreen? Opetus on suhteellisen vähän ja opiskelijat ovat ainakin tämän vuoden phukseilla on hyvin pakotettuja itsenäisempään työskentelyyn kansainvälisesti painottunutta. Koko tutkinto kuin esimerkiksi me Helsingin oikkarit, suoritetaan englanniksi. Omaan korvaani huokuu Tallinnan opiskelijoista esim. kymmenen sivun tutkielma Saksan ulkopuolisenkin silmiin lämmin yhteishenki, perustuslaista kuulosti hieman hassulta jonka takaa tiivis ja suhteellisen pieni tehtävältä. opiskelijayhteisö. Olympialätkän kisakatsomo Opetus on kuitenkin ainakin omasta ja Suomen saama pronssimitali nostattivat mielestäni asiansa osaavilta kuulostavien tunnelman kattoon! käsissä. Venäjästä kiinnostuneena vihersin Vaikka koulusta ja maksullisista tutkinnoista kateudesta, kun kuulin koulussa yhdellä olisi mitä tahansa mieltä, eivät nämä tuolloin kurssilla opettaneen miehen, joka oli ollut vielä useimmille ventovieraan IVn kynäniekan laatimassa Neuvostoliiton perustuslakia. sydämellisesti vastaanottaneet juristinalut Yliopisto kertookin internet-sivuillaan tekevänsä yhteistyötä esimerkiksi Moskovan ansaitse negatiivista suhtautumista. yliopiston kanssa.Kirjoista Tallinna Law Univesityn opiskelijoilla ei ole samanlaista taistelua kuin meillä Kaisan vakioasiakkailla. Heille, jotka haluavat luoda uransa Suomessa, koulu tarjoaa Suomen oikeusjärjestelmään painottuvan opintokokonaisuuden, ja myöhemmin on mahdollista hakeutua suorittamaan ETA-koe. ETA-koe on noin 30 opintopisteen maksullinen kokonaisuus, johon kuuluu erilaisia Suomen oikeusjärjestelmään liittyviä kursseja.

Opiskelijavaihto on in!

KUINKA YLEISTÄ ON VAIHTOON LÄHTEMINEN?

ikkarit ovat ahkerimpia vaihtoon lähtijöitä yliopistossamme. Tiedekunnan kansainvälisistä asioista vastaavan Teija Isotalon mukaan tiedekuntamme opiskelijat suorittivat viime vuonna yli kolmen kuukauden pituisia vaihto- ja harjoittelujaksoja 145 kappaletta. Lisäksi tiedekuntamme vastaanotti 143 vaihtoon tullutta opiskelijaa. Tiedekuntien välisessä vertailussa tiedekuntamme opiskelijaliikkuvuus on suurin suhteessa uusien opiskelijoiden määrään. Ilman suhteutusta olemme kolmannella sijalla humanistisen ja valtiotieteellisen jälkeen, vaikka olemmekin melko pieni tiedekunta. Lisäksi monet suorittavat kesäkouluja, opintomatkoja ja muita lyhyempiä kansainvälisiä vierailuja, joita ei tässä vertailussa oteta huomioon. Tiedekunta tukee vaihtoon lähtemistä, sillä se on tärkeä osa opintoja. Vaihtoon voi päästä jopa kaksi kertaa tai vielä opintojen loppuvaiheessakin. Lähtökohtaisesti kaikki vaihdossa suoritetut opinnot saadaan hyväksiluettua opintoihin. Opintojen laajempia korvaavuuksia selvitellään, tällä hetkellä ainakin eurooppa- ja kv.oikeus on mahdollista suorittaa vaihdossa. MIKÄ ON TIEDEKUNNAN ROOLI VAIHTOON HAKEMISESSA? Tiedekunnalla on useita vaihtokohteita pohjoismaissa ja muualla Euroopassa, joiden lisäksi Kiinasta löytyy neljä partneriyliopistoa, Yhdysvalloista kaksi ja uutuutena Melbournen yliopisto Australiasta. Aikaisemmin kaukokohteet olivat lähinnä yliopiston vaihtokohteita, mutta nykyään myös tiedekunnat ovat lisänneet omia hakukohteitaan Euroopan ulkopuolelta. Esimerkiksi vielä kolme vuotta sitten tiedekunnallamme ei ollut yhteistyötä Kiinan kanssa. On melko todennäköistä ja toivottavaa opiskelijoiden kannalta, että kehitys jatkuu samanlaisena ja vaihtopaikkojemme määrä kasvaa entisestään tulevaisuudessa.

Tiedekunnan vaihtopaikkojen haku on taas kerran ollut helmimaaliskuussa ja monet onnekkaat opiskelijat ovat ensi vuonna lähdössä eri puolille maailmaa. Millaista sitten on vaihtoon hakeminen? Inter Vivos haastatteli sekä tiedekunnan edustajia Teija Isotaloa ja Sanni Ruuskasta hakuprosessista että opiskelijoita heidän hakukokemuksistaan. Teksti: Mira Karppanen Kuvat: Sonia Lehto, Annika Juvonen 18

Tiedekunta solmii vaihtosopimukset kohdeyliopistojen kanssa ja pitää niitä yllä. Nyt vuodenvaihteessa alkoi uusi Erasmus-kausi, jonka vuoksi syksyllä kaikki Erasmus-kohteiden sopimukset piti neuvotella uudelleen. Tiedot vaihtokohteista pitää myös löytyä tiedekunnan nettisivuilta päivitettynä opiskelijoiden saatavilla. Lisäksi Teijan ja opintosihteeri Sanni Ruuskasen työhön kuuluu aiheeseen liittyvää opiskelijaneuvontaa ja vaihtoinfotilaisuuden pitäminen. Kaksiosaisen hakuprosessin ensivaiheessa opiskelijat hakevat tiedekunnan vaihtopaikkoja, jonka lopuksi Sanni nimeää tiedekunnan valitsemat

opiskelijat kohdeyliopistoille. Sitten alkaakin prosessin toinen vaihe, jossa tiedekunnan valitseman opiskelijan tulee hakea kohdeyliopistoon. ENTÄ OPISKELIJAN? Tiedekunnan haussa opiskelijan tulee kirjoittaa motivaatiokirje suomeksi tai ruotsiksi, cv kohdemaan kielellä sekä täyttää alustavat opintosuunnitelmat. ”Onneksi tiedekuntamme opiskelijat ovat kuitenkin ajoissa miettineet, minne voisivat hakea, ja selvitelleet asioita”, kehuu Teija. Opintosuunnitelmien teossa opiskelija selailee kohdeyliopiston nettisivuja etsien tietoa tarjottavista kursseista ja niiden opintopistemääristä. Kaukokohteiden kohdalla lisätyötä tuottaa opintopisteiden muuttaminen meidän opintopisteitämme vastaavaksi. Lähtökohtaisesti Australiassa neljä kurssia vastaa 30 opintopistettä, USA:n kohteissa pisteiden kerroin on 2 ja Kiinan kohdalla 1,5. Hakuprosessin toisessa vaiheessa opiskelija hakee kohdeyliopistoon. Käytännöt vaihtelevat eri kohteiden välillä: jotkut lähettävät saman tien hyväksymiskirjeen, toiset hakulomakkeen ja jotkut eivät ota yhteyttä ollenkaan. Myös kohteiden hakuajat vaihtelevat paljon. Esimerkiksi tänä vuonna Zagrebiin ja Yhdysvaltoihin valituille lähetettiin vaihtoyliopistoista pikaisesti hakulomake, koska näiden kohteiden hakuaika on jo käynnissä. Suurin osa hakuajoista sijoittuu kuitenkin huhti-kesäkuulle, mutta joissain kohteissa hakuaikaa on jopa heinäkuulle asti. Jotkin kohteet puolestaan ottavat kevätlukukaudelle valittuun opiskelijaan yhteyttä vasta myöhemmin. On opiskelijan itsensä vastuulla selvittää, milloin kohdeyliopiston haku on käynnissä, ja muistaa lähettää hakemus tarvittavine liitteineen ajoissa. Opiskelijan tulee hankkia lennot, majoitus, mahdollinen viisumi ja muu tarpeellinen vaihtoa varten. Tämä kaikki maksaa, mutta onneksi viime vuosina kaikki Nordplus- ja Erasmusvaihtoon lähteneet ovat saaneet stipendin. Lisäksi tiedekunnan sivuilta löytyy tietoa muista apurahoista ja stipendeistä, joita voi hakea. Kannattaa siis googlata mahdollisuuksia ja olla aktiivinen, jos haluaa kerryttää itselleen matkakassaa. Myös KELAn korotettu opintolainan valtiontakaus kannattaa huomioida vaihdon rahoittamisessa. MITKÄ OVAT VALINTAKRITEERIT? Kielitaito on tärkein kriteeri, sillä opiskelijan pitää pystyä opiskelemaan kohdeyliopistossa vaaditulla kielellä. Kielitaidon voi todentaa monella tapaa. Motivaatiokirjeessä hakijan tulee arvioida oma

Tiedekunnan paikkojen hakemusjakauma 2014:

kielitaitonsa eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) mukaan ja perustella sitä esimerkiksi kielikeskuksessa suoritetuilla kursseilla, aiemmilla opinnoilla tai muilla perusteilla. Hakemuksessa ei kannata huijata, sillä kielitaidon puute tarkoittaa sitä, ettei saa kohteessa kursseja suoritettua. Jatkossa kielitaitoon tullaan kiinnittämään vielä enemmän huomioita, monissa vaihtokohteissa on jo nyt kielitestit ja kahdessa on jopa kaupalliset, maksulliset testit vaatimuksena sisäänpääsylle. Toinen korkealle arvostettu kriteeri on opintopistemäärä. Nämä kaksi ratkaisevat usein valinnan, mutta mikäli tulee kilpailua kahden tai useamman hakijan välillä, kuten monien kohteiden suhteen, verrataan muita tekijöitä kuten opintomenestystä, opintosuunnitelmaa ja motivaatiokirjettä. MITEN TIEDEKUNNAN VAIHTOPAIKAT EROAVAT YLIOPISTON PAIKOISTA TAI OMATOIMISESTI HANKITUISTA? Yliopiston paikkoja hakevat kaikki opiskelijat ja siellä katsotaan myös tiedekuntajakaumaa paikkojen kesken. Joihinkin kohteisiin on myös rajoituksia oikeustieteen opiskelijoille. Valintakriteerit poikkeavat toisistaan, yliopiston haussa esimerkiksi arvosanoja arvostetaan enemmän kuin opintopistemäärää. Myös hakuajat ovat erilaiset. Lisäksi Kiinassa voi opiskella vain Wuhanin yliopistolla englanniksi juridiikkaa, kun muissa yliopiston Kiinakohteissa voi opiskella vain kiinan kieltä ja kulttuuria. Tiedekuntamme opiskelijat ovat kuitenkin menestyneet hyvin yliopiston vaihtohauissa.

set jakautuivat hyvin epätasaisesti kohteiden kesken. Moni ansioitunut hakija jäi ilman paikkaa ensimmäisellä kierroksella tästä syystä. Tänä vuonna USA:n ja Australian opintopisteraja nousi poikkeuksellisen korkealle, lähemmäs 200 opintopisteeseen. Ei kuitenkaan kannata pelästyä. Muutamista kohteista on joka vuosi kova kilpailu, silti suurin osa hakijoista saa paikan haluamastaan yliopistosta. Loput paikat tulevat uudelleen hakuun toiselle hakukierrokselle. Suurin osa (118 hakemusta tänä keväänä) hakemuksista ja valinnoista tehdään ensimmäisellä hakukierroksella helmikuussa. Maaliskuun toiselle hakukierrokselle haki tänä vuonna 17 opiskelijaa, joista 10 ei ollut hakenut ensimmäisellä kierroksella. Ongelma onkin siinä, ettei voi tietää, miten kunakin vuonna hakemukset tulevat jakautumaan. Mikäli siis haluat opiskella englanniksi, kannattaa huomata, että esimerkiksi Itä-Euroopassa ja Kreikassa opiskelukieli on englanti. Ja jos ei helmikuun ensimmäisellä kierroksella tärpännyt, voi hakea uudelleen toisella hakukierroksella maaliskuussa. Kannattaa muistaa yliopiston paikkojen hakuajat sekä mahdollisuus yrittää vuoden päästä uudelleen toivottavasti kasvaneella opintopistemäärällä.

Hakemukset 1. kierros

Hakemukset 2. kierros

Iso-Britannia

Ruotsi

Australia

Ranska

Alankomaat

Belgia

Saksa

Espanja

Irlanti

Norja

Sveitsi

Kroatia

Turkki

Italia

Kiina

Tanska

Islanti

Tšekki

Viro

Itävalta

Kreikka

Latvia

Liettua

Puola

Slovakia

Unkari

kielinen, Saksassa syntynyt ja käynyt kouluni saksaksi eli kieli on tuttu. Toisen vuoden opiskelijana minulle on kertynyt noin sata opintopistettä, joten en jännittänyt sitä että valitaanko minut. Uskon kuitenkin, että vaihdossa pärjäisi vähemmälläkin kielitaidolla ja paikan päällä oppisi nopeasti lisää.

Lisätietoa vaihtoon hakemisesta löytyy tiedekunnan nettisivuilta www.helsinki.fi/oikeustiede -> opiskelu -> opiskelijavaihto. MITEN HAKEMUKSET JAKAUTUVAT?

Vaihtopaikat yht.

USA

Taulukko 1: Kukin hakija voi hakea max. 3 kohteeseen, kohdissa Hakemukset 1. kierros ja 2. kierros huomioidaan VAIN ensisijaiset kohteet. Esimerkiksi Australiaan haki siis 10 opiskelijaa ensisijaisesti ja lisäksi moni haki vielä toisena tai kolmantena hakukohteenaan sinne.

Omatoimisestikin voi hankkia itselleen opiskelupaikan ottamalla suoraan yhteyttä haluamaansa yliopistoon. Tällöin ongelmaksi muodostuvat usein lukukausimaksut, joita ei tiedekunnan kohteisiin lähtevien tarvitse maksaa.

Tiedekuntamme vaihtokohteista löytyy monia huippuyliopistoja ja valinnanvaraa on paljon. Vuosittain kohteiden hakijamäärissä on valtavia eroja. Jotkut kohteet ovat halutumpia kuin toiset ja saman kohteen kesken voi olla eri vuosina hakijoita eri määriä. Samaan kohteeseen ei välttämättä yhtenä vuonna hae kukaan, kun taas seuraavana kaikki halukkaat eivät mahdu. Erittäin haluttuja kohteita paikkojen määrään nähden olivat tänä vuonna USA ja Australia, kun taas esimerkiksi Iso-Britanniassa hakemuk-

Kohdemaa

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA Maria Saraste, Freie Universität, Berliini

Hakuprosessi oli aikaavievä ja paikoin hankala. Opastusta en kuitenkaan pyytänyt, paitsi kerran soitin FU Berliiniin kysyäkseni kurssien opintopistemääriä. Kohdeyliopistoissa oli tarjolla paljon mielenkiintoisia kursseja, joten kurssien valinta ei ollut vaikeaa. Ainoa vaikeus CV:n kirjoittamisessa puolestaan oli tiettyjen sanojen kohdalla, sillä kaikille termeille (esimerkiksi osakuntaviroilleni) ei oikein ole vastinetta saksan kielessä. Vaihdon aikana aion reissailla niin paljon kuin vain ehdin, sillä matkustelu on Saksassa halvempaa kuin Suomessa. Aion

mennä paikallisten kanssa ainakin Münchenin Oktoberfesteille, mutta lähteä myös Saksan ulkopuolelle vaihdon aikana. Lisäksi nimetön Sveitsiin hakenut opiskelija paljastaa saaneensa lisäjännitystä, kun Sveitsissä järjestetty EU-liikkuvuus kansanäänestys vaikutti jopa Erasmuspaikan perumiseen. Hän kuitenkin kehuu tiedekuntamme hoitaneen tilanteen hyvin ja kertoo opiskelupaikan ja rahoituksen järjestyneen tästä huolimatta. Hänen mukaansa HY:ssä käytössä oleva Mobility Online hakujärjestelmä ei ole kaikkein modernein, vaan vähän tönkkö. CV:n kirjoittamista opiskelukielellä hän ei jännittänyt, kun taas opintosuunnitelmien laatimisessa oli ajoittain ongelmia: useimpien yliopistojen sivuilta kurssit löytyivät helposti, toisilta sivuilta tietoja sai kaivaa oikein kunnolla.

Hain Berliiniin kahteen yliopistoon ja kolmantena vaihtoehtona Konstanziin. Pääsin Freie Universitätiin, joka oli toinen valintakohteeni. Olen kaksi-

Oikeus harrastaa

Lautapelit

TEKSTI: Laura Varjokari KUVAT: Johannes Rimpiläinen

arhaisimmat lautapelit, Shakki ja Backgammon, antoivat pelikulttuurille elämän. Nykypäivänä lasten pienet kätöset tarttuvat kuitenkin mieluummin pelikonsolin ohjaimeen kuin perinteiseen pelilautaan kauniine pelinappuloineen ja noppineen. Itse muistelen lautapelejä kaiholla. Lapsuuteni sadepäivät täyttyivät Monopolyn, Kimblen ja Trivial Pursuitin mestaruudesta kisaten. Ilokseni lautapeleillä on vieläkin oma vankka kannattajakuntansa – vaikka heidän suosimansa pelit ovatkin minulle täysin tuntemattomia. Tässä numerossa Johannes Rimpiläinen johdattaa meidät lautapeliharrastuksensa saloihin.

Kuten varmaankin suurin osa meistä, myös Johannes on saanut ensikosketuksensa pelien maailmaan vanhan kunnon muistipelin kautta. Päähenkilömme ei kuitenkaan muista, milloin hän varsinaisesti on pelaamisesta innostunut. Hän kertoo kuitenkin pelanneensa Shakkia jo ala-asteella ja muistelee mahdollisesti aloittaneensa modernien lautapelien parissa lukioikäisenä. - Olen aina tykännyt ratkaista ongelmia, ja lautapelit tarjoavat hyvin rajatun ongelman, jota saa sitten yrittää ratkaista kanssapelaajiaan paremmin, vastaa Johannes kysyttäessä syitä harrastuksen kiehtovuuteen.

- Kisaan mielelläni, vaikka turnaukset ovatkin suhteellisen harvinaisia. Olennaisin sijoitukseni on suomenmestaruus Tichun SM-kisoista. Viikko sitten kävin pelaamassa Warhammeria Pietarissa. Tiimiturnauksen sijoitukseksi tuli 4/18, kertoo Johannes. Johanneksen kaapista ei kuitenkaan löydy niin mittavaa valikoimaa erilaisia lauta- ja korttipelejä kuin voisi luulla. Hän omistaa alle kymmenen peliä. Niitä tunnetuimpia, kuten Afrikan tähteä tai Monopolya, kokoelmasta ei löydy. Itse asiassa hän mainitsee juuri Monopolyn inhokikseen, sillä siinä yhdistyy valintojen vähyys, taitoelementin puute ja pitkä kesto.

Intohimoisimmat lautapelaajat ovatkin nuoria Nykypelit ovat yhä monipuolisempia ja eneneaikuisia. Heistä osa käy kisaamassa lautapeli- vässä määrin strategista ajattelua vaativia. Teeherruudesta ympäri maailmaa, Johanneskin. moja lienee tuhansia. Internetin ihmeellinen

maailma on esimerkkejä tulvillaan. Aiheesta tietoa etsiessäni löysin pelejä, joissa tarkoituksena on muun muassa vastustaa huumekartelleja Kolumbiassa, estää avaruusalusta räjähtämästä ja selviytyä autiolla saarella. Johannes sen sijaan nimeää suosikkipelikseen Advanced Squad Leaderin eli ASL:n. Peli lienee sotapeleistä se tunnetuin ja arvostetuin. ASL käsittää heksasodankäyntiä toisen maailmansodan teemalla. Pelaajien ohjastamat yksiköt ovat joukkueita, puolijoukkueita ja yksittäisiä miehiä. Peli on julkaistu vuonna 1985 ja on siis jo ehtinyt kypsään aikuiseen ikään. Pelin valmistajalla ei ole Johannekselle väliä. Uusia pelejä haastateltavamme tosin kokeilee pääasiassa vain kavereidensa suosituksesta. Uusien pelien hankinnassa vaakakupissa saattaa kuitenkin painaa nimekkään suunnittelijan luomukset. Vaikka nykyajan strategisissa lautapeleissä voittaminen lienee se päällimmäinen tunne, osalle pelaajista tärkein motiivi on kuitenkin pelaamisen sosiaalinen ulottuvuus. Lautapelit tarjoavat tässä suhteessa ainutlaatuisen pelikokemuksen tietokonepeleihin verrattuna. Mukana on aito ihmiskontakti ja tunteiden kuumentuessa joku kanssapelaajista saattaa jopa pyrkiä iholle. Harrastuksena lautapelien pelaaminen on suhteellisen halpa, sillä noin 40-50 euron kertainvestoinnista riittää iloa vuosiksi. Pelaamisessa yhdistyy niin ajattelu kuin sosiaalinen kanssakäyminenkin. Erityisesti kasvavassa iässä oleville lapsille lautapelit ovat oivallinen ajanviete. Ne vahvistavat niin lapsen keskustelutaitojen kehittymistä, keskittymiskykyä, loogista ajattelua kuin myös hienomotorisia taitoja. - Lautapelaamisen aloittaminen on helppoa. Ensimmäisenä kannattaa käydä tsekkaamassa Suomen lautapeliseuran nettisivut ja paikantaa itselleen sopivin pelikerho, vinkkaa Johannes. Johanneksen mukaan pelien viehätys piilee ongelmanratkaisutaidon harjoittamisessa ja kirvelevissä tappioissa. Häviön jälkeen revanssi on paikallaan.

Språkbad pisa-testen som de finskspråkiga. Därför verkar det nu som om uni skulle anse att det är lättare att ta in redan väldigt smarta och kunniga elever från Ressu och SYK och dylika elitskolor och lära dessa elever svenska. Det finns längre ingen stress för att utbilda oss svenskspråkiga klantskallar till kunniga jurister alltså.

Skriven av: Fanny Lassila, Foton: Codex

Varför borde man lära sig tala svenska? I denna spalt kommer codexare att skriva om olika, förhoppningsvis underhållande ämnen på svenska. För att ni ska ha det lättare att förstå vad vi yrar om bifogar vi alltid en ordlista med de knepigaste orden till spalten. Med tanke på att Codexpressens textinnehåll främst består av skvaller och lite bildtexter kan det kännas lite ovant för vår redaktion att verkligen skriva löpande text. Vi beklagar alltså om ni trots ordlistan inte alls klarar av att förstå vårt resonemang. Vi vill också påpeka att argumenten bör tas med en nypa salt, för vårt allas välmående.

Codexare Den främsta orsaken till att vi codexare hoppas att även alla pykäliter skulle lära sig svenska är att vi är ledsna över att ni inte förstår våra skämt och framför allt snapsvisor. Pykälä har ju en helt skojig sång om får och marsvin, men detta slår ju inte nära på vår ballad om Theobald Thor. De av er som har läst spalten så här långt, undrar säkert varför man nu egentligen borde lära sig svenska. En normal pykälit sympatiserar knappast med varken SFP eller universitetet men högst med codex. Ja, den egentliga orsaken att lära sig svenska när man tänker objektivt på saken är ju faktumet att gräset alltid är grönare på andra sidan staketet. Vi kommer eventuellt att bekanta oss närmare med detta ämne i en kommande spalt. Hur som helst så kan vi konstatera att en svenskakunnande pykälit anses mycket mera attraktiv bland codexare än en icke-svenskakunnande pykälit.

När vi nu invaderar er tidning med vår svenskpropaganda borde vi kanske först förklara till er varför ni borde stå ut med den. Därmed handlar vår första spalt om ämnet ”Varför borde man lära sig svenska?”, och det är ju faktiskt en bra fråga. Naturligtvis beror svaret på vem man frågar.

SFP SFP vill ta Finland tillbaka till den gamla goda tiden då svenskan var ett högt respekterat språk i Finland. Därför vill SFP att alla finländare ska lära sig svenska. Den listiga planen förverkligas genom tvångssvenskan. Som vi alla vet, har detta ju varit en stor succé. SFP vill ytterligare hindra det finska folket från att lära sig andra främmande språk än svenskan. I och med att alla måste lära sig svenska i skolan, är det helt omöjligt att små barns hjärnkapacitet skulle räcka till att lära sig några andra språk.

Underhållande = viihdyttävä Bifoga = liittää Knepig = hankala Resonemang = päätelmä Yra = sekoilla Med en nypa salt = ei ottaa liian vakavissaan

Universitetet

Invadera = valloittaa

Helsingfors universitet har riksansvaret för att utbilda kunniga svenskspråkiga jurister. Förr har detta förverkligats genom att anta svenskspråkiga studerande till juristutbildningen och utbilda dem till kunniga jurister. Nu har dock universitetet tydligen bytt taktik. De har säkert märkt att de svenskspråkiga eleverna inte presterar så bra i till exempel studentskrivningarna och

Hjärnkapacitet = aivokapasiteetti Riksansvar = valtion vastuu Klantskalle = pölkkypää <3 Faktum = tosiseikka Sympatisera = sympatisoida Attraktiv = viehättävä

www.hpplaw.fi

Valintakoekirja-arvostelu IV päätti eläytyä pääsykoelukijoiden arkeen ja tehdä katsauksen kevään valintakoekirjallisuuteen. Millaisia kirjat sitten olivat ja miltä niiden lukeminen tuntui? Teksti: Hanna Oraheimo, Kuvat: Eveliina Heinilä

Taina Pihlajarinne: Johdatus immate- viedä huomaamatta lukuaikaa tärkeämmiltä riaalioikeuteen ENSIVAIKUTELMIA Kirja on paksumpi kuin muut tämän kevään valintakoekirjat. Omistuskirjoitus teoksen alussa kiinnittää huomion, ja antaa kirjoittajasta huumorintajuisen ja leppoisan vaikutelman. ”Omistan teoksen toiselle lapselleni, joka näkee päivänvalon suunnilleen samaan aikaan kuin tämä kirja, ja joka on siten saanut jo ennen syntymäänsä teoksen kirjoitusprosessin aikana aivan kohtuuttoman annoksen immateriaalioikeutta.” TEOKSEN RAKENNE Kirjoittaja aloittaa tyypilliseen tapaan valottamalla lukijalle yleisesti, mitä immateriaalioikeus on, ja miten sitä säännellään. Alussa tehdään myös katsaus immateriaalioikeuden historiaan ja kansainväliselle tasolle. Oikeuspoliittista näkökulmaa tuodaan mukaan kertomalla yli- ja alisuojaamisen ongelmista, ja kriittisistä näkökulmista tekijänoikeuteen. Tekijänoikeus saa sivumäärältään laajimman käsittelyn. Kasvinjalostajan oikeutta käsittelevä luku taas on pituudeltaan huikeat kolme sivua. Lisäksi tietysti patentti-, tunnusmerkki- ja mallioikeus käydään läpi tiiviisti. MIKÄ TUOTTAA TUSKAA PYRKIJÖILLE Kirjasta löytyy melko runsaasti mm. viittauksia kansainvälisiin yleiskonventioihin, esim. Pariisin yleissopimus, Bernin yleissopimus ja TRIPS-sopimus (Trade Related Aspects of Intellectual Property Rights). Kirjainlyhenteiden ja yleissopimusten sisällön opetteleminen voi

asioilta. Tuttuun tapaan myös monimutkaisia oikeussääntöjä löytyy tankattavaksi. Esimerkiksi välillisestä patentinloukkauksesta löytyy opeteltavaksi seuraava rimpsu: ”Loukkaus edellyttää, että välineen tarjoaja tai toimittaja tietää tai olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseen.” MIKÄ ON MUKAVAA Teoksesta löytyy paikka paikoin myös huumoria, esimerkkinä teoskynnyksen ylittyminen kirjallisissa teoksissa. Tekijänoikeusneuvoston mukaan ”Tipi-tii” ei ylitä teoskynnystä, kun taas ”kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikun keikun” ylittää. Väliotsikointi on runsasta ja loogista, ja kirjaa on muutenkin helppo lukea ja ymmärtää.

taan oikeuden ja politiikan suhteesta esitettyjä teorioita. TEOKSEN RAKENNE Kirja on rakenteeltaan melko sulavasti etenevä, ja asioita kurotaan koko ajan yhteen. Teoksen rakenteen hahmottamista vaikeuttaa hieman, että sisällysluettelon sivunumerot eivät pidä täysin paikkaansa. Tämän voisi tulkita merkiksi nopeasta julkaisemisaikataulusta. MIKÄ TULEE TÖKKIMÄÄN Latinankieliset lauseet kuten ”Lex superior derogat legi inferiori” saattavat saada kokemattoman pyrkijän polvet tutisemaan. Myös tieteellistä tekstiä lukemaan tottuneille itsestään selvät ”oikeudellinen diskurssi” ja ”eksplisiittisesti” voivat olla vaikeasti ymmärrettävissä pääsykoelukijalle. Pitkät tarinoinnit alkavat varmasti myös puuduttaa ennen pitkää. ”Oikeusjärjestys syntyy pikkuhiljaa ja muotoutuu jatkuvasti uudelleen. Modernit oikeusjärjestykset kuten Suomen nykyinen oikeusjärjestys, sisältävät valtavasti erilaisia ja eri-ikäisiä normeja.” MIKÄ OLI MUKAVAA

Eroaa selvästi muista valintakoekirjoista, sillä oikeussääntöjen sijaan lukijaa hellitään laajemmalla pohdinnalla oikeuden ja politiikan suhteesta, oikeuden oikeutuksesta ja muista keskeisistä oikeusteoreettisista kysymyksistä. Esimerkiksi jakso poliittisista oikeudenkäynneistä ja Nelson Mandelasta sisältää melkeinpä dramaattista tarinankerrontaa.

Susanna Lindroos-Hovinheimo: Oikeuden rajoilla

ENSIVAIKUTELMIA Teoksen alussa lukijoita herätellään Chris Gueffroyn kohtalosta. Gueffroy oli viimeinen itäsaksalainen, joka kuoli yrittäessään ylittää Berliinin muuria. Hänet ampuneet rajavartijat tuomittiin vankeusrangaistuksiin, vaikka he olivat toimineet lainmukaisesti. Oliko tuomio oikea? Teoksen kantavat teemat nousevat esiin jo johdannossa, jossa lukijalle havainnolliste-

TEOKSEN RAKENNE Kirjoittaja itse kuvailee teoksen ensimmäiseksi painopisteeksi hallinto-oikeuden ”keskeiset käsitteelliset ja toiminnalliset kulmakivet”. Kirjan alkuosa käsittelee hallinnon rakenteita ja perusperiaatteita. Toinen painopiste on hallinto-oikeuden ”menettelyllisissä ihanteissa”. Tähän voidaan katsoa teoksen nimenkin viittaavaan. Menettelyllisiä ihanteita tarkastellaan niin kotimaisesta perusoikeusnäkökulmasta kuin EU:n tasolla. MIKÄ TULEE TÖKKIMÄÄN Luettelohirviöitä löytyy päntättäväksi, hyvänä esimerkkinä ”asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, yksilön kielellisten perusoikeuksien toteuttaminen, hallinnon palveluperiaate, menettelyä koskeva neuvonta, virkamiestoiminnan puolueettomuus ja asian käsittelyn objektiivisuus”. MIKÄ OLI MUKAVAA Lukujen lopuista löytyvät tiivistelmät ovat hyvä lisä. Kappaleessa ”Miten lähestyä oikeutta” on selitetty mm. mikä on oikeusjärjestyksen ja oikeusjärjestelmän ero ja mitkä ovat yleisimmät oikeuslähteet. Nämä asiat löytyvät lähes joka vuosi jostain pääsykoekirjasta, ja tänä vuonna hallinto-oikeus oli niille luonteva paikka. Kirjoittaja on onnistunut suhteellisen sulavasti käsittelemään asiat pääsykoelukijoille sopivalla vaikeusasteella ja laajuudella.

Ida Koivisto: Johdatus hyvään hallintoon ENSIVAIKUTELMIA Hallinto-oikeus. Nimen perusteella pääsykoepänttääjillä riittää kuivaa päntättävää. Sisältöön tutustuessa selviää kuitenkin, että teoksesta saattaa löytyä eloa. Kirjalle on siis annettava mahdollisuus.

”Opinto-ohjaaja kehotti menemään kirjastoon ja lukemaan eri alojen perusteoksia ja valitsemaan sen, jota haluaisi lukea nonstoppina seuraavat kuusi vuotta. Oikeustieteestä luin eurooppalaista vero-oikeutta käsitellyt kirjan ja teologiasta teoksen, joka pohti hyvän yhteiskunnan perustaa.”

jättää järjestöä ei ole. Pikemminkin hän tähyää kansainvälisille kentille vaihteeksi muissa kuin kokousasioissa; hän on SPR:n kansainvälisessä henkilöreservissä, eli kutsu voi käydä avustustehtäviin jollekin puolelle maailmaa.

alinta muodostui silloin helpoksi, mutta sosiaalietiikka teologisen pääaineena vahvisti Rämön kiinnostusta yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta kohtaan. Yksi asia johti toiseen, ja opinnot oikiksessa alkoivat 2009 Pykälän valmennuskursseilla vietetyn kevään jälkeen. ”Opiskelu eri tiedekunnissa edellyttää erilaista opiskelu- ja vastaustyyliä - teologisessa ei tarvitse muistaa niin tarkkaa yksityiskohtia, mutta jos tenttivastaus jää alle konseptipaperin, on jotain pahasti pielessä.” ”Kerran kävi niin, että hain tenttikirjat ja ehdin lukea jo yli 100 sivua ennen kuin tajusin, että olen jo suorittanut kurssin”, Rämö muistelee huvittuneena.

T Molempain oikeuksien ylioppilas nuorisoliikkeen kärjessä Teksti: Antti Kähkönen Kuvat: SPR- Niklas Meltio, Pauliina Ojala

ikkarit arvostavat yhteisten asioiden hoitamisessa ainejärjestöaktiivisuutta ja se on hyvin tärkeää, mutta miten on politiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen laita? Harva tekee uraa kansalaisjärjestöissä tai yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, vaikka juridisesta ymmärryksestä olisi siellä paljon hyötyä. Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Oik.yo. Eero Rämö on kulkenut poikkeuksellisen urapolun kolmannella sektorilla ja noussut nuoresta iästään huolimatta johtaja-asemiin. Inter Vivos yritti selvittää, kuka hän oikein on. 28

ämö saapuu haastattelupaikalle myöhässä ja pahoittelee vuolaasti. Haastattelupäivänä oli Suomen Urheiluliiton (SUL) hallituksen kokous, jossa hän toimi esittelijänä, joten puhelin oli pirissyt koko aamun. Työt, luottamustoimet ja opinnot pitävät Rämön kiireisenä, ja hän onkin oikkariksi erikoinen tapaus - teologian opinnot Rämö aloitti 2006 ja oikiksen 2009. Sen jälkeen hän on suorittanut opintojaan vuorovuosin. Teologiaan hänet johdatti alun perin lukion opinto-ohjaajan neuvo.

eologisesta koulutuksesta ja varusmiespappina toimimisesta armeija-aikana on ollut hyötyä esimerkiksi nuorten syrjäytymissyiden ymmärtämisessä. Muuten teologia on tullut harvemmin esille, mutta se saattaa joskus keventää tunnelmaa ratkaisevalla hetkellä. ”Kun pyrin Suomen Punaisen Ristin (SPR) varapuheenjohtajaksi kuusi vuotta sitten, paneelissa kysyttiin, mitä kuvittelen, että teologi voi tuoda hallitustyöskentelyyn, kun ehdolla oli juristeja ja ekonomeja. Vastasin, että on tärkeää, että hallituksessa on myös joku, joka ajattelee.”

uoden alusta Rämö on toiminut puheenjohtajana Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry:ssä, joka edustaa koko nuoärjestötoimintaan Rämö päätyi SPR:n risokenttää partiolaisista kommunistinuoriin ja kautta. Se on lakiin perustuva julkisoi- YTHS:stä kokoomusopiskelijoihin. Allianssi on keudellinen yhdistys, jonka säännöt antaa aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, joka tasavallan presidentti asetuksellaan. 13-vuotias vaikuttaa paljon etenkin nuoria koskevaan Rämö ilmoittautui ensiapukurssille, koska oli lainsäädäntötyöhön. päättänyt, että hänestä piti tulla lääkäri. kehysriihen leikkauksia ”Se on asia, jossa olen epäonnistunut surkeas- Äskeisiä koulutuksesta, opintotuesta, lapsiperheiltä ti”, kuittaa tuplatutkintoa opiskeleva ilkikuri- ja yliopistoilta Rämö kommentoi sapekkaasti sesti. lyhytnäköisenä politiikkana, joka heikentää Sen jälkeen järjestötoiminta tempaisi mukaan- Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa. sa, ja usean aktiivivuoden jälkeen Rämö valit- ”Miten käy sille sukupolvelle ja sen tiin SPR:n hallituksen varapuheenjohtajaksi toimentulolle ja niille nuorille, jotka ovat 2008. Pesti loppuu heinäkuussa, mutta aikeita

leikkausten piirissä? Allianssi on tuonut malleja siitä, miten kolmas sektori voisi olla vahvemmin mukana tukemassa ja tuomassa työpaikkoja nuorille. Silti työttömyysaste on noussut, vaikka nuorisotakuu on voimassa”, pohtii Rämö ja ilmaisee huolensa koulutuksen laadusta, joka on viime vuosina kärsinyt inflaatiosta.

telmaa ja siksi tarvitsen ehkä vähän enemmän mentoreita sparraamaan sen hetkistä tilannetta”, Rämö arvioi. Hän suosittelee hankkimaan mentoreita ja mainitsee Kirsi Komin, SPR:n pj Erkki Liikasen ja Gunvor Kronmanin keskeisiksi mentoreikseen, joilla on ollut vaikutusta hänen ajatteluunsa kansalaisjärjestöjen ja yhteiskunnan välisestä suhteesta ja omiin uravalintoihin. Myös Lakimiesliiton parissa starttailiksi sitten tehdä työtä, jossa pikavoit- laan mentorointiohjelmaa nuorille juristeille, ja toja ei ole - vaikuttamisprosessit kes- Rämö kehottaa kaikkia rakentamaan mentoritävät jopa vuosia tai vuosikymmeniä, suhteita, joista molemmat osapuolet hyötyvät. eikä työn tulosta välttämättä koskaan pääse näkemään? iedustellessani lähitulevaisuuden tavoitteista hän naurahtaa ja kertoo pit”Juristi-instituution keskeinen käjänteisimmän suunnitelmansa olevan tehtävä yhteiskunnassa on puolustaa nyt valmistua 2016 loppuun mennessä, eikä oikeudenmukaisuutta. Sitä puolustetaan suostu tarkentamaan, millä oppiarvolla hänet paitsi tuomioistuimissa, asianajajana, myös - nykyinen molempain oikeuksien ylioppilas lakeja valmisteltaessa ja lainvalmisteluun vast’edes tunnetaan. vaikutettaessa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on juristin identiteetin ytimessä”, Rämö INTER VIVOS TOIVOTTAA ONNEA JA MElinjaa ja pahoittelee sitä, että politiikassa valNESTYSTÄ URALLE! tiotieteilijät ovat monella sektorilla ottaneen niskalenkin juristeista.

ämön edeltäjä Allianssin johdossa, Hanna-Mari Manninen (OTM, YTM) on puhunut paljon nuorten johtajuuden edistämisestä toimintansa tarkoituksena. Tästä Rämö innostuu silminnähden: ”Mielestäni nuoret eivät saa olla tulevaisuuden vaikuttajia, vaan ihan jo tämän päivän vaikuttajia. Silloin, kun minut valittiin SUL:n viestintäjohtajaksi 2012, sain positiivisen feedbackin vyöryn 30+ päällikkötason tekijöiltä, jotka ymmärsivät, että alle 40-vuotiaskin voi päästä johtajapaikkaan.”

uorille harvemmin soitellaan ja tarjotaan työtehtäviä, vaan paljon on itsestä ja myös tuurista kiinni. Rämö ei kannata määrätietoista urasuunnittelua, vaan kehottaa antamaan elämän viedä. ”Minulla ei koskaan ole ollut mitään tulevaisuudensuunni-

An international team & outstanding work experience & challenging assignments & a rewarding working environment & that’s the trainee programme at Haluatko työskennellä yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista, kansainvälisessä työympäristössä osaavien ihmisten ja mielenkiintoisten työtehtävien parissa? Neljän kuukauden täysipäiväisessä traineeohjelmassamme pääset tutustumaan liikejuridiikan maailmaan aitiopaikalta - keskellä asianajotoiminnan arkea. Trainee-jaksomme alkavat:

• 1.8.2014 • 1.9.2014 • 1.10.2014 • 1.12.2014 Hakuaika jaksoille on 3.-23.3.2014. Lähetä hakemuksesi, CV ja opintosuoritusote yhtenä liitetiedostona osoitteeseen trainee@twobirds.com Lisätietoja trainee-ohjelmasta ja muista oikeustieteen opiskelijoidentyöpaikoista saat osoitteesta twobirds.com (Rekrytointi / Oikeustieteen opiskelijat) ja Paragraaffin oikkaripörssistä.

twobirds.com Abu Dhabi & Beijing & Bratislava & Brussels & Budapest & Copenhagen & Dubai & Düsseldorf & Frankfurt & The Hague & Hamburg & Helsinki & Hong Kong & London & Lyon & Madrid & Milan & Munich & Paris & Prague & Rome & Shanghai & Singapore & Skanderborg & Stockholm & Warsaw

pykälä ry 79 vuotta Yhdistyksemme 79. vuosijuhlia vietettiin suurimman ja kauneimman arvolle sopivasti Finlandia-talossa lauantaina 12.4.2014. Naiset olivat hurmaavan kauniita ja miehet vastustamattoman komeita tullessaan viettämään jokaisen pykälistin syntymäpäivää ja vuoden arvokkainta juhlaa. Kaikki saivat hetkeksi unohtaa arjen ja juhlia rakkaan tiedekuntajärjestömme vuosijuhlia. Teksti: Ella Hiltunen Kuvat Iiro Immonen, Lila Kallio, Marjaana Larpa, Noora Herranen, Nina Nieminen, Aleksi Kelloniemi

Kaikki valmiina juhlaa varten! Vuosijuhlatoimikunta oli ahkeroinut koko kevään, ja kauan odotettu juhla sai vihdoin alkaa. Illan kulusta vastasivat vuosijuhlamarsalkkoina toimineet juuri valmistunut Jesse Viljanen sekä Kristiina Lindholm.

Juhlaillallista edeltäneessä cocktail-tilaisuudessa hallitusta tervehtivät yhdityksemme eri sidosryhmät, kuten yritysyhteistyökumppanit, ainejärjestöt ja vanhat hallitukset. Kuvassa yleisvastaava Jere Hjelt, taloudenhoitaja Henri Nousiainen, sihteeri Ella Hiltunen, yleisvastaava Laura Parkkisenniemi, tiedotusvastaava Sini Tervo, opintovastaava Katariina Järvi, puheenjohtaja Eero Rapola sekä ulkoasiainvastaava Petteri Niemi.

Jatkoilla ilo oli ylimmillään! Kuvassa Sonja Lassila sekä Tio Tikka.

Yksi juhlan tärkeimmistä osista oli tunnustuspalkintojen jako. Ansiomerkin saivat vuoden 2013 hallituksen puheenjohtaja Suvi Syvänen ja vuoden 2013 yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Heinonkoski. Harrastusmerkillä palkittiin Annika Pynnä, Outi Iso-Markku, Ted Apter ja Lauri Ignatius. Vuoden Pykälätekona palkittiin Nunc Eum Bonum -poikakalenteri, ja vuoden opettaja oli Johan Bärlund. Helsinki Law Review’n Article of the Year –palkinnon sai Tapio Rasila.

Juhlat Finlandia-talossa päättyivät akateemisiin tansseihin. Tanssimusiikin soittivat Sibelius-Akatemian opiskelijat ja neitoja tanssittivat komeat kadetit. Vuosijuhlien jatkot jatkuivat perinteiseen tapaan aamuun ja lähes silliksen alkuun asti. Jatkoilla nautittiin erinomaisista tarjoiluista sekä funkbändi Get me:stä ja Dj Ruodosta. Kuvassa Mikko Sukura, Iisa Koskela, Tuukka Tolvanen ja Ina Rautiainen.

Pykälän hovikokki Laura Linnove vastasi toisen ruokavastaavan Minja Jantusen ja ahkeran ruokatiimin kanssa vuosijuhlajatkojen herkuista.

Pöytäosuuden alettua vieraiden ilo oli vertaansa vailla – kaikki nauttivat ystäviensä tai uusien tuttavuuksien seurasta, hyvästä ruuasta ja hienoista esityksistä.

Puudeli-Timantti-meitsie. Vuoden 2013 hallitus yllätti lahjallaan istuvan hallituksen.

Yrityssuhdevastaavat Jaakko Honkala ja Tommi Kovero nauttivat työnsä hedelmistä.

Vuosijuhlatoimikunta kokousti neljä kertaa kevään aikana ja jakautui neljään eri tiimiin valmistelemaan juhlaa. Kuvassa vuosijuhlatoimikunnan jäsenet ruokavastaava Laura Linnove, Néa Rajakoski, Julia Kanerva, juomavastaava Mikaela Kuparinen, ruokavastaava Minja Jantunen, Ansa Julkunen, valokuvaus- ja koristeluvastaava Lila Kallio, Hertta Hytinantti, Liina Muuronen, Sofia Kallio, Noora Herranen, valokuvaus- ja koristeluvastaava Marjaan Larpa, Emma Aho, Teija Crawford, Maija Hirvi, varapuheenjohtaja Sini Tossavainen, Sini Matkonen, ilmoittautumisvastaava Iida Lindfors, Linnea Viherkenttä, Sofia Sandell, Pauliina Isokangas, Mia Hellgrén ja puheenjohtaja Ella Hiltunen. Kuvasta puuttuvat juomavastaava Elmiira Kutvonen, ilmoittautumisvastaava Lauri Suokas, Niina Nieminen, Matleena Aaltonen ja Tiia Takalo.

NNEA vielä kerran, rakas Pykälä! Kiitos mahtaville vieraille, ahkeralle vuosijuhlatoimikunnalle, karismaattisille marsalkoille ja esiintyjille, yhteistyökumppaneille sekä kaikille muille, jotka mahdollistivat nämä ikimuistoiset juhlat! Nyt odottelemaan juhlavuotta ja 80. vuosijuhlia!

Kiitämme Pykälä-viikon yhteistyökumppaneita

Asianajotoimisto Matti Penttinen Oy

Vujutoimikunnan kuva

Mixtec Oy Tuborg Golden Gap Helsingin osuuskauppa Elanto Myrttisen kurkut Orkla Foods Finland Oy 34

ä t e s atti

vo u e n

-M

a Juh

Nainen on synnynnäisiltä mekanismeiltaan erityislaatuinen: jokaisessa naisessa on sisäänrakennettuna mustasukkaisuuteen kallistuva tiedusteluvietti. Kuka lähetti Sinulle viestin? Miksi hymyilit tuolle? Oletko p*n**t sitä? Cmon, ei sillä tyttöystävälläsi mitään rahahuolia ole. Hän haluaa sitoa sinut ja leikkiä kanssasi kotia siihen saakka, kunnes löytää paremman. Etkö näe Louis Vuittonia käsivarrella ja Burberrya kaulalla?

Rakkauden

Suurlähettiläs Kevät on rakkauden aikaa, ja se on herättänyt asiaankuuluvaa keskustelua, jonka suhteen Juha-Matti-sedän korva on ollut erityisen herkkänä. Siksi tähän osioon on valittu kuusi eniten keskustelua herättänyttä kysymystä, jotka on annettu Juha-Matti-sedälle vastattavaksi.

KUKA JUHA-MATTI-SETÄ?

hteensa sinun kannattaa tuntea, mikäli hän vieläpä muistuttaa ulkoisesti äitiään, mahdollista tulevaa anoppiasi. Ulkonäkö voi näet olla valitettavasti se parhain periytyvä ominaisuus.

Juha-MattiKiviluoto, 27 Linja-autonkuljettaja, käräjäsihteeri, oik. yo. Kotisohva- ja keittiönpöytäpsykologin erikoispätevyys Onnellisesti parisuhteessa

Rakastan poikaystävääni, mutta hänen äitinsä vihaa minua. Appiukkokaan ei saa vaimoaan kuriin, vaikka minusta pitääkin. Rakas lukija! Usko parisuhteessa perustuu sille yhteiselle perustalle, että molemmat osapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että ponnistelu yhteisen elämän eteenpäin viemiseksi tuottaa hedelmää. Kohdallasi en voi olla täysin varma siitä. Järkyttävä on näet tilanne, jossa arkinen kanssakäyminen appivanhempien kanssa vaatii tuota ponnistelua. Siksi, rakas lukija, Setä neuvoo sinua: jätä poikaystäväsi. Et kertonut, minkä ikäinen tuo poju on, mutta Setä voinee profiloida hänet alle 25-vuotiaaksi. Tuossa vaiheessa poika – ei siis mies – on vielä kasvukipujen vallassa, ja erityistä huolta hänen su-

On enemmän kuin todennäköistä, että vuosien mittaan hän alkaa muistuttaa yhä enemmän äitiään. Mikäli et, Sedän neuvosta huolimatta, kykene välittömästi katkaisemaan parisuhdettasi, tarkkaile poikaystävääsi silti erityisellä pieteetillä. Hän on vanhempiensa lapsi. Sanoit, ettei tämän isäkään saa nalkuttavaa rouvaansa kuriin. Olen pahoillani sanoessani, että poikaystäväsi on kaksinkertainen katastrofi: tämä lienee saanut äidiltään lahjaksi – ehkä vielä piilevän – intohimoisen vihan lahjan, ja toisaalta isältään silkan munattomuuden.

Olen seurustellut tyttöystäväni (olemme molemmat 22-v.) kanssa nyt pari vuotta, ja asumme molemmat kalliisti vuokralla. Tyttöystäväni on jo pidemmän aikaa valitellut rahanmenoa asumisen suhteen ehdotellen yhteen muuttoa. EI! SEIS! Muista seuraavia viisaita sanoja, kun HOAS lähestyy teitä ehdotuksellaan ihanasta perheasunnosta Itä-Pasilassa.

Haluatko todella vaihtaa oman, yksityisen asuntosi tilanteeseen, jossa joudut pitämään kirjaa ja esittämään selvitystä kaikista menoistasi ja tuloistasi? Jokaisesta liikkeestäsi? Sinulla on, ikäsi huomioiden, siihen mahdollisuus vielä vuosikymmenten ajan. Siihen, että saat jakaa kaiken vapaa-aikasi sekä leijonanosan tuloistasi perhekuntanne pakollisten ja vähemmän pakollisten menojen tyydyttämiseen. Älä anna vapauttasi lahjana – vielä.

Vihaan exääni. Vihaan. En haluu sitä mun enkä mun kavereiden lähelle. Viha on valitettavan lähellä rakkautta, ja siksi tunteista kuluttavin. Jos haluat elää vihassa, elä toki, mutta Setä neuvoo Sinua vihaamaan vain ja ainoastaan yksiksesi. Oma paha olosi ei lievity, vaikka kuinka jauhaisit exästäsi tietoa – oikeaa ja vielä enemmän väärää – ympäristöösi. Pahantahtoinen juoruilu kertoo enemmän sinusta kuin itse asiasta ja sattuu lopulta omaan nilkkaasi. Muista oma arvosi: toisia painamalla et luo menestystä. Jopa kaverisi näkevät valheidesi läpi – elleivät ole täysin syyntakeettomia.

Olen ihastunut oikiksen naispuoliseen tohtorikoulutettavaan. –Fuksi -94 Setä on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että tiedekuntamme käytävillä liikkuu päivästä toiseen melkoisia namupaloja – muutoinkin kuin opiskelija-aineksen joukossa. Olet vain melkoisen dilemman edessä: kuinka saada tuollainen valloitus kiinnostumaan omasta, tavallisesta itsestäsi? Mieti omia erinomaisia avujasi: tohtorikoulutettava nainen lienee keskimäärin ikänsä puolesta kolmenkympin tienoolla. Keskimääräinen suomalainen mies (tämä ei liene kiihottamista kansanryhmää vastaan) on pöhöttynyt, kaljamahainen, pulloposkinen, sivistymätön ja melankoliaan taipuvainen. Entäpä sinä? Kaikkea muuta. Nuori, viriili ja kykenevä.

Miksi muka deittailisin opiskelijoita? Köyhiä kaikki! Kaikki paitsi Setä.

Miksi tuot itseäsi esiin?

Ah, aina joukossa on joku, joka ei kestä sitä, että joku tekee jotain, mitä itse haluaisi, muttei uskalla, viitsi taikka tahdo. Taikka ei saa vain aikaiseksi. Rakasta, älä ole katkera. Toisten teot, ulostulot ja toisaalta tekemättä jättämiset eivät ole sinulta mitään pois. Tee itse. Arvostamani Tommy Tabermannin, tuon rakkauden suurlähettilään, sanoin: ” Vain ne jotka rakastavat näkevät polun siellä missä muut näkevät muurin Vain ne jotka rakastavat ovat täysin järjissään Vain ne jotka rakastavat tietävät Vain ne jotka rakastavat” Hyvä kysyjä, taidat olla niitä, jotka näkevät muureja kaikkialla.

Kuvat: Annika Juvonen

Go for it. Aika on puolellasi.

Aikapankit ja verotus Viime vuosina Suomessa ovat kasvattaneet suosiotaan erilaiset aikapankit. Niissä ajatuksena on, että työsuorituksia vaihdetaan toisiin työsuorituksiin. Vaihtamisessa ei liiku rahaa ollenkaan. Myös verottaja on kiinnittänyt huomiota aikapankkien laajaan toimintaan. Millainen tilanne on tällä hetkellä? Teksti Hanna Oraheimo Kuva Katriina Näveri

MIKÄ ON AIKAPANKKI? Aikapankeissa työsuoritusten vaihtamisen apuvälineenä käytetään jotain aikayksikköä kuvaavaa valuuttaa, esim. tovia (Stadin aikapankin valuutta, 1 tovi=1 tunti). Tyypillistä on, että vaihtaminen tapahtuu monenkeskisesti ns. vaihtopiirissä, eli samojen henkilöiden ei tarvitse tehdä suorituksia toisilleen. Esim. A leikkaa B:n nurmikon ja saa tästä hyvästä ”tililleen” yhden tovin. Tämän tovin A käyttää hankkiakseen C:ltä ikkunoidenpesun. Näin ollen A:n saama korvaus työstään on loppujen lopuksi C:n työsuoritus. Vaihdettavat suoritukset ovat usein arkiaskareita tai muita pienimuotoisia palveluksia, esim. lastenhoitoa tai kukkien kastelemista. Aikapankkien yhtenä etuna on, että ne mahdollistavat sellaisten palveluiden hankkimisen, joille ei ole toimivia markkinoita. Mahdollista on myös, että työt ovat asiantuntemusta vaativia, kuten kampaajapalveluita, hierontaa tai oikeudellista neuvontaa. Aikapankin ideana on kuitenkin, että kaikkien tekemä työ on samanarvoista. Tämän takia korvaus määräytyy yksinkertaisesti työhön käytetyn ajan mukaan.

ORGANISAATIOT Suomen aikapankit –sivustolta löytyvät aikapankit (esim. Stadin aikapankki) kuuluvat kansainväliseen Community Exchange System(CES) –verkostoon. 38

CES:n sivuilla organisaation periaatteina mainitaan kestävä kehitys ja hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen. Tavoitteena on rakentaa toimivampaa ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa henkilön taloudellisen aseman perustana olisi ennemmin hänen panoksensa yhteisön hyväksi kuin kyky ansaita rahaa. Myös ympäristön rajojen kunnioittamisen koetaan toteutuvan paremmin vaihtoehtoisessa taloudellisessa järjestelmässä.

auttaa myös löytämään yksilöllisiä voimavaroja ja osaamista. Yhteiskunnallisesti aikapankki on lisä ja vaihtoehto työelämästä syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville.

VEROTUKSENALAISTA TULOA? Aikapankkien toiminta nousi julkisuuteen viime vuoden kesäkuussa, kun Harmaan talouden selvitysyksikön raportti havaitsi ongelmia aikapankeissa tapahtuvassa vaihtotyössä. Netin kautta tapahtuva järjestelmällinen vaihtotyö on uusi ilmiö, johon ei ole ollut täsmällisiä sääntöjä. Asiaa helpottamaan Verohallinto julkaisi päivitetyn ohjeen talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotuksesta viime lokakuussa. Ohjeessa otetaan kantaa myös vaihtopiirien toimintaan. Lähtökohtana ohjeessa todetaan, että tuloverolain mukaan työsuoritusten vaihtaminen toiseen työsuoritukseen on vastikkeellinen tapahtuma, joka aiheuttaa veroseuraamuksia molemmille osapuolille. Toisaalta verotuskäytännössä on jo pitkään vakiintuneesti katsottu, että talkootyön tekeminen tai vähäisten naapuriaputyyppisten työsuoritusten vaihtaminen keskenään on verovapaata. Talkootyön ja naapuriavun

käsitteet saattavat mennä lomittain. Yhteistä ja verotuksen kannalta olennaista niille on kuitenkin työn tekeminen vastikkeetta ja satunnaisluontoisesti. Naapuriavun luonteisten työsuoritusten vaihtaminen on ohjeen mukaan verovapaata myös vaihtopiirissä. Töiden on oltava tavanomaisia ja arvoltaan vähäisiä. Esimerkkeinä tämän tyyppisistä töistä mainitaan ohjeessa mm. lumitöiden tekeminen, lehtien haravoiminen ja autottoman vanhuksen kyyditseminen asioille. Näiden töiden vaihtaminen aikapankissa ei siis aiheuta veroseuraamuksia osapuolille. Ohjeessa tarkennetaan, että tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä verovapaana naapuriapuna työsuoritusten vaihtamista vaihtopiirissä ei voida pitää, jos tehty työ liittyy työn suorittajan tai työn vastaanottajan palkkatyöhön, elinkeinotoimintaan, maatalouteen tai muuhun tulonhankkimistoimintaan. Jos jommankumman tai molempien osapuolten tekemä työ liittyy heidän harjoittamaansa tällaiseen toimintaan, on vastikkeeksi saatu työsuoritus aina veronalaista tuloa koko arvostaan.

Suomessa aikapankkitoimintaa on syntynyt eri puolille maata erittäin runsaasti. Suomi on 41 aikapankkiyhteisöllään CES:n neljänneksi aktiivisin valtio(CES:n sivut). Kyseessä ei ole pelkkä helsinkiläisten hipsterien harrastus, vaan yhteisöjä löytyy esimerkiksi Rovaniemeltä, Lahdesta ja Porvoosta. Helsingin seudulla toimiva Stadin aikapankki syntyi kumpulalaisen kaveriporukan ideasta vuonna 2009. Sitä pyörittää vapaaehtoisten ryhmä, joka huolehtii toiminnan kehittämisestä. Lisäksi esim. tiedotustarkoituksiin kootaan omia toimikuntia. Päätökset tehdään jäsenkokouksissa tai netin kautta jäsenäänestyksissä. Toiminnan periaatteena on osallistuminen ja yhteisöllisyys. Stadin aikapankin jäsen Lauri Kettunen on ollut mukana vuodesta 2010, ja on tehnyt erilaisia töitä yhteisössä, mm. järjestänyt tilan jäsenkokouksille ja tarkastanut vaihtopyyntöjä. Hän kokee aikapankin hyödyttävän sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Yksilö voi saada aikapankin kautta apua erilaisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Aikapankki 39

Osavuosikatsaus Laura Parkkisenniemi ja Jere Hjelt Hallituksen yleisvastaavat 2014

O P

pasta mua aurinko. olta jo pois ahdinko.

MITÄ TÄMÄ KÄYTÄNNÖSSÄ TARKOITTAA? Ylitarkastaja Petri Manninen Verohallinnosta vastasi IV:lle kysymyksiin aikapankkien verotuksesta. Miten aikapankkitoiminnan verotuksen käytännön toteutus onnistuu? Kuinka tuloveron määrä mitataan, jos korvauksena työsuorituksesta on naapuriavun kaltainen työ? ”Määrittäminen on hankalaa. Veronalaisena ansiotulon määränä pidetään työn arvoa, mitä työn vastaanottanut henkilö olisi joutunut maksamaan vastaavasta työstä jollekin yritykselle tai yrittäjälle kyseisellä paikkakunnalla tai, mikä olisi kohtuullinen palkka kyseisestä työstä lisättynä työnantajan sivukuluilla kyseisellä paikkakunnalla, jos hän olisi palkannut työn suorittamiseen työntekijän. Näistä voidaan käyttää kumpaa vain menetelmää (siis ottaa alhaisempi) ja voitaneen olettaa, että naapuriavun kaltaisesta työstä maksettu palkka ei olisi kovin iso.” Jos opiskelija tekee aikapankkijärjestelmässä ”oman alansa töitä” onko kyseessä veronalainen työsuoritus? ”Työtä ei tällöin voi pitää tavanomaisena ja arvoltaan vähäisenä naapuriapuna.” Ohjeeseen on suhtauduttu torjuvasti, ja aikapankkiaktiivien mukaan se sotii toiminnan perusajatusta vastaan. Aikapankkien ideologiana on kaiken työn tasa-arvoisuus, joten joidenkin työsuoritusten veronalaisuus istuu huonosti aikapankkien toimintaan. Vielä onkin epäselvää, miten aikapankkitoiminta tulee Suomessa mukautumaan sääntöihin. Netissä on ollut mm. kampanja, jossa aikapankkiyhteisöt ovat vaatineet verotonta lisäaikaa toiminnan hyötyjen selvittämiseksi. Manninen Verohallinnosta täsmentää, että lainsäädännön muuttaminen on poliittinen päätös, eikä uusia selvityksiä sen vuoksi ole tulossa. Verohallinnon tiedossa ei myöskään ole, että mitään aikapankkeja koskevaa lainmuutosta olisi työn alla Valtiovarainministeriössä. Asia on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, ja verotuskohtelusta on noussut paljon erilaisia kannanottoja. Verohallinto on kuitenkin lehdistötiedotteessaan täsmentänyt, että aikapankkitoiminta ei ole harmaan talouden torjunnassa tärkeysjärjestyksen kärjessä. Lähteet: Luonnollisen henkilön tekemän talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotus(Verohallinnon ohje), Stadin aikapankin sivut(stadinaikapankki.wordpress.com), Suomen aikapankkien sivut(aikapankit.fi) CES:n sivut (community-exchange.org) 40

ä kaipaan kesää.

auhdikas kevät takana ja rakkauden kesä 2014 edessä! Kevät on ollut työntäyteinen, mutta erittäin antoisa. Vaikka kesä onkin jo aluillaan, odotamme jo innolla syksyn haasteita ja uusien phuksien saapumista pykälään.

torstaita, joten ei haittaa, vaikka juhlat venyisivät aamuun saakka.

Pykäläviikko oli huikea! Vujut olivat arvokkaat ja upeasti järjestetyt sekä pykäläviikon kruunasi huikea sillis. Yleisvastaavat toivovat, että kaikilla oli vähintään yhtä hauskaa pykäläviikolla kuin allekirjoittaneilla. Tokihan tässä kohtaa pitää myös hehkuttaa pykälän tiloja, jotka monikäyttöisyydessään ovat jälleen taipuneet valmennuskurssien käyttöön koko kevääksi. Täytyy kyllä todeta, että tilavastaava on käynyt tämän vuoden aikana useammin rautakaupassa kuin koko elämänsä aikana… Vappuna jaettiin jälleen perinteisiä kunnianosoituksia ansioituneille pykälisteille. Yleisvastaavat haluavat onnitella kaikkia kultaisen pykälistimerkin saaneita pykälistejä, vuoden phuksia sekä uusia ihania phuksikapteeneita. Kiitos haalaritoimikunnalle koko vuoden kestäneestä ahkerasta työstä, vappuboolit olivat jälleen kerran mahtavat! Illalla ilahduttavan moni pykälisti löysi tiensä vappuboolien jälkimainingeissa nauttimaan hyvästä musiikista ja vielä paremmasta seurasta! Vaikka kevät on jo pitkällä, onneksi tapahtumia on vielä jäljellä. Ennen kuin pykälistit kirmaavat kesälaitumille on edessä vielä kevätkauden päättäjäiset ja pääsykoebileet. Kevätkauden päättäjäiset järjestetään tänä vuonna aurinkoisella kaivohuoneella keskiviikkona 28.5., sopivasti päivää ennen hela41

Jottei kenellekään ehtisi kehittyä vieroitusoireita pykälistien ratkiriemukkaasta seurasta, tänäkin kesänä järjestetään ryhmämatka Ruisrockiin Ruissalon kultaisille rantahietikoille. Viime vuonna festareilla olleet sanoivat meiningin olleen huikea jo bussista alkaen. Leirialueella bileet ovat koko ajan käynnissä. Eikä sovi toki unohtaa mielettömiä esiintyjiä! Tässä vielä muutama yleisvastaavien vinkki kesäpäivien ratoksi! Yöuinti hietsussa pistää veren kiertämään, jonka jälkeen on hyvä rauhoittua nauttimaan auringon noususta. Merinäköalasta nauttivien kannattaa suunnata Suomenlinnan muureille ihailemaan ohi lipuvia laivoja, kun ne suuntaavat Kustaanmiekan syvien vesien läpi kohti avomerta. Myös viinilasillinen Katajanokan kasinolla kannattaa käydä nauttimassa aurinkoisena kesäiltana! Ihanaa, iloista ja ystävien täyteistä kesää kaikille pykälisteille tasapauolisesti!

Mainos

Haastettelussa Peltonen LMR:n lakimiehet Teksti: Tuomas Koskinen Kuva: Peltonen LMR

Haastateltavana ovat lakimiehet Laura Laitinen (25) ja Teemu Tammilehto (27) rennosta ilmapiiristään tunnetusta Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy:stä. Paras muisto opiskeluajoilta? Laura: Opiskeluajan vapaus, opiskelukaverit sekä mahdollisuus hankkia työkokemusta harjoitteluissa. Myös opiskelijavaihto Ranskassa jäi mieleen. Teemu: Aikataulut olivat vapaampia, mutta vapaan ja opiskelun välinen raja ei ollut niin selkeä. Nyt tasaisemmassa elämänrytmissä on hyvät ja huonot puolensa. Kaikki muistot eivät ole ehkä painokelpoisia. Opiskeluaikoina oli hauskaa tavata erilaisia ihmisiä bileissä ja luennoilla. Miten päädyitte Peltonen LMR:lle? T: Asianajoura ei ollut itsestäänselvyys, enemminkin sattumien summa. Olin kuullut monenlaista huhua asianajopuolesta, ja kiinnosti nähdä, millaista homma oikeasti on. Olin 2011 harjoittelijana täällä opintojeni loppuvaiheessa. Gradun jälkeen Peltonen LMR:lle avautui paikka, ja täällä porskutetaan edelleen tyytyväisenä. L: Kiinnostuin oikeudenkäynneistä opiskelujen lopulla ollessani harjoittelijana syyttäjänvirastossa. Kun Peltonen LMR haki riidanratkaisuryhmäänsä lakimiestä, minua onnisti. Tavoitteena oli saada monipuolisia työtehtäviä, mikä onkin toteutunut. Kertoisitteko lyhyesti työtehtävistänne? L: Olen avustava lakimies riidanratkaisuryhmässä, eli hoidan pääasiassa riita- ja rikosoikeudenkäynteihin liittyviä tehtäviä. Ajoittain olen itsekin päässyt oikeuteen esiintymään. T: Olen kolmatta vuotta lakimiehenä rahoitusryhmässä. Neuvomme kotimaisia ja ulkomaisia toimijoita rahoitusliitännäisissä asioissa, esim. laina- ja vakuusjärjestelyissä. Ulkomaiset toimijat hakevat usein apua selvittäessään, miten hommat toimivat täällä pohjoisessa. Hommissa korostuu eri rahoitusinstrumenttien ja sääntelyn tuntemus, ja joka päivä oppii uutta. Mikä on parasta Peltonen LMR:llä? L: Tosi hyvä henki ja työkaverit! On mukavaa, että toimistossa on paljon nuoria juristeja, joiden kanssa vaihtaa kokemuksia. Peltonen LMR työllistää noin 50 juristia. Tämän kokoisessa toimistossa tuntee vielä kaikki. T: Isommassa toimistossa voi yllättyä, että ”ai, säkin

oot täällä duunissa!” Meilläkin tehdään töitä kompetenssiryhmissä, mutta olemme paljon tekemisissä keskenämme ja käydään usein isolla porukalla lounaalla. Parasta on hyvä porukka ja liiallisen hierarkian puuttuminen. L: Meillä on myös inhimilliset työajat. Tietysti joskus on kiire, mutta iltaisin ehtii harrastamaan työn vastapainoksi. Kertoisitteko vähän trainee-ohjelmista? T: Meillä on huippu-traineet, jotka näyttävät viihtyvän mainiosti. Trainee-paikoista ilmoitamme mm. Paragraaffi.fi:n kautta. Meillä työskentelee yksi loppuvaiheen opiskelija täyspäiväisenä Senior Traineena osana jotakin kompetenssiryhmää – nyt rahoitusryhmässä. Lisäksi viisi Legal Traineeta tekevät kukin parina päivänä viikossa avustavia ja selvitystehtäviä. Muutama alkuvaiheen opiskelija työskentelee lähettinä.

PELTONEN LMR THE KEYSTONE TO YOUR FUTURE SUCCESS Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy on Suomen suurimpiin kuuluva asianajotoimisto, jonka toiminta painottuu yritysjärjestelyihin, rahoitus-, kilpailu-, yhtiö- ja sopimusoikeuteen, ICT-oikeuteen sekä riidanratkaisuun. Harjoittelijana Peltonen LMR:llä sinulla on mahdollisuus tutustua liikejuridiikan asianajotoimiston arkeen merkityksellisten tehtävien kautta. Rakennat osaamistasi avustaen lakimiehiämme erilaisiin toimeksiantoihin liittyvässä työssä. Seuraa avoimia työpaikkojamme:

peltonenlmr.fi/fi/recruiting

L: Edelliseen voisi lisätä, että Legal Traineeta ei palkata meille yleensä lyhyiksi määräajoiksi, ja monet ovat viihtyneet pidempäänkin! Millaiset terveiset lähettäisitte? T&L: Ottakaa ilo irti opiskeluajan vapaudesta. Muistakaa silti, että töissä voi viihtyä mainiosti, ja juhlia riittää valmistumisen jälkeenkin. Seuratkaa ilmoitteluamme avoimista paikoista.

Asianajotoimisto Peltonen LMR Oy Fabianinkatu 23, 00130 Helsinki, puh. 09 4176 030, office@peltonenlmr.fi, www.peltonenlmr.fi

Sarjassa esitellään HYYn kerhoja ja projekteja

HELSINGIN YLIOPISTON SALAMURHAAJAT Kirjoittanut ja kuva: Terhi Raikas

HELSINGIN YLIOPISTON SALAMURHAAJAT ● Järjestää joko yksittäisten henkilöiden tai eri järjestöjen välisiä turnauksia ● Pelissä osallistujat jaetaan ”ns. murhapiiriksi”, jossa A:n on tarkoitus ”murhata” B, B:n C ja C:n D jne. Jos A saa ”murhattua” B:n, annetaan hänelle C:n tiedot. Lopputilanteessa kaksi viimeistä osallistujaa metsästää toisiaan. ● Aseina käytetään esimerkiksi vesipistooleja ● Pelin kesto ja paikka vaihtelevat yhdestä iltapäivästä muutamaan viikkoon. Paikka voi olla yksi puisto tai laajemmin vaikkapa kokonainen kaupunki ● Peliä valvoo tuomaristo ● Pelataan myös muualla, esimerkiksi Cambridgen ja Oxfordin yliopistoissa Lähde, lisätietoja, turnauksiin ilmoittautuminen ja tarkemmin säännöistä (kuten etsivistä, etsintäkuulutetuista ja silminnäkijöistä): http://salamurhaajat.net/

Pum, kuolit! VARO. Murhaajat vaanivat kintereilläsi. He tietävät aikataulusi. Sen olet heille itse ilmoittanut. Kahdelta semma ja neljältä italiaa.

män humanisteja tarkoituksenamme murhata heidät koulupäivän lomassa. Samalla meidän tulisi itse varoa tulemasta murhatuiksi.

Katso taaksesi tai tule pommitetuksi herätyskellolla.

Tässä pelissä ei auta sanansäilä tai murhaava tuijotus, sillä myös sinun on liattava kätesi, jos vain ehdit välttämään murhaajasi. Sallittuja aseita ovat vesipyssy, herätyskello, miekka, joka on todellisuudessa pala folioon käärittyä pahvia ja myrkyllinen pehmoeläin. Pelaaja saa myös tiedustella pelinjohtajalta lupaa käyttää jotain muuta asetta.

IV:n tiimi Ihmeneloset ilmoittautui mukaan yliopiston Salamurhaajien killan turnaukseen. Salamurhaajien kilta on yliopiston peli, jossa jokainen on saalistaja ja samalla saalistettu. Saimme Murhamasterista kohteeksemme ryh44

Tärkeintä on, että satuttaa ei saa ja ase ei saa näyttää oikealta. Suoritukset pisteytetään ja tarvittavan määrän pisteitä kerättyään saa oppiarvon. Kiinnostaisiko sinua olla OTK:n lisäksi KK, Kuolon Kandidaatti?

Tätä juttua kirjoitettaessa turnaus on vielä täysissä voimissaan ja murhaajani tälläkin hetkellä sitkeästi Ihmenelosten toisen jäsenen kannoilla. Ainoastaan yksi toinen epäonnekas on joutunut tähän mennessä uhriksi.

Oliko Ihmeneloset nimensä esikuvan mukaisesti ryhmä supersankareita? Allekirjoittaneen ura salamurhaajana ei ainakaan ollut kummoinen. Strategianani oli sujauttaa herätyskello uhrin perässä vessaan. Turnaus alkoi maanantaina ja kello unohtui heti tikittämään kotiin yöpöydän laatikkoon. Nukuin tosin pommiin.

Mitä turnauksesta jäi käteen? No, ainakin kuolimme nauruun.

Tiistaina ja keskiviikkona en uhrejani tavoittanut, mutta kello alkoi piristä illalla laukussani ja en kehdannut isälleni myöntää, mistä ääni tulee, kunnes jäin kiinni. Osallistuminen peliin on hyvin salaista, joten selityksenä tulin lasketelleeksi luikuria unissakävelystä. Torstaina sitten koin katkeran loppuni. ”Terhi, oletan?” ja kuolettava miekanpisto kylkeen Porthanian hississä. Töks.

* Ennen lehden painoonmenoa kävi ilmi, että myös viimeinen IV:n tiimiläinen kuoli ja Ihmenelosten saalistaja voitti koko turnauksen. Olimme liian helpot uhrit.

Kahden kauppaa Suomessa neljällä viidestä kotitaloudesta on käytössään ainakin yksi kanta-asiakaskortti. Suurten kauppaketjujen kanta-asiakasohjelmiin on helppoa ja useimmiten ilmaista liittyä, ja ostosten keskittäminen saman yrityksen myymälöihin tuottaa kuukausittain selvää säästöä - vai tuottaako sittenkään?

tavaroiden tuottajille, sillä osissa tuottajahinnoista on viime vuosina tapahtunut huomattavia korotuksia. Yhdistys kehottaa myös tarkastelemaan kehitystä pidemmällä aikaskaalalla, sillä esimerkiksi vuodesta 2005 laskettuna keskimääräinen kuluttajahintojen kasvu Suomessa on noudattanut pitkälti eurooppalaista trendiä.

aseman tuottamiin tiukempiin velvoitteisiin ja valvontaan. Mikäli väärinkäytöksiä todetaan esiintyvän, markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä määrätä sanktioita yritysten maksettavaksi. Toisaalta professori Kuoppamäen mielestä uusi lainsäännös on sikäli ongelmallinen, että 30 %:n markkinaosuus ei osoita määräävää markkina-asemaa normaaleilyös kilpailuoikeuteen erikoistunut yri- la kilpailuoikeudellisilla termeillä. Tehokkaamtysjuridiikan professori Petri Kuoppamä- min päivittäistavarakaupan keskittymiseen ki suhtautuu varauksella kärkevimpiin väit- vaikuttaisi nykytilanteessa kauppapaikkojen teisiin keskittymisen seurauksista. ”Ei voida sääntelyn vapauttaminen, sillä se tekisi tilaa tehdä yksiselitteisiä johtopäätöksiä siitä, että uusille toimijoille. hintojen nousu kytkeytyisi pelkästään kaupan keskittymisilmiöön”, kommentoi Kuoppamäki. oppuen lopuksi tärkeimpiä valikoimien laaHänen mukaansa asioiden välisen syy-seurausdun ja hintatason valvojia ovat kuitenkin suhteen selvittäminen vaatisi pidemmän aika- asiakasomistajat - ne sadattuhannet suomavälin tutkimusta, ja toisaalta myös esimerkiksi laiset, joiden lompakoista S- tai Plussa-kortti yksinomaan Suomeen liittyvät maantieteelliset kaupan kassalla kaivetaan. Asiakasomistajien erityispiirteet, kuten suhteellisen harva asu- tulisi selvemmin tiedostaa, että heillä on tokastiheys, ovat osaltaan tehneet päivittäistava- dellista valtaa päättää kauppaketjujen toiminrakaupan keskittymisestä välttämätöntäkin. tapolitiikasta. Yrityksen sisäisiin asioihin voi jokainen vaikuttaa osallistumalla osuuskauokonaan vailla merkitystä keskittymisen pan edustajiston vaaleihin tai antamalla asiaseuraukset eivät Kuoppamäenkään mieles- kaspalautetta. Lisäksi asiakasomistajat voivat tä ole, ja siitä syystä hän korostaa vastapainok- myös tarvittaessa äänestää jaloillaan ja siirtyä si myös kilpailun valvonnan tärkeyttä. Jatkos- toisen kaupan asiakkaaksi, mikäli he eivät ole sa Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi tuoreen kil- tyytyväisiä oman ketjunsa toimintaan. Verkkopailulain muutoksen ansiosta puuttua tehok- kaupan räjähdysmäinen kasvu on niin ikään kaammin suurimpien kauppaketjujen aseman tuonut kilpailun kannalta lupaavan haastajan mahdollisiin väärinkäytöksiin, sillä lain uuden perinteisille kaupan alan toimijoille: kauppasanamuodon mukaan yritys saavuttaa määrää- ketjut joutuvat tosissaan harkitsemaan hintatavän markkina-aseman jo 30 prosentin markki- soaan uudelleen, kun yhä suuremmat kuluttanaosuudella. Sekä S-ryhmä että Kesko täyttävät jaryhmät tilaavat tuotteensa kätevästi suoraan tämän kriteerin, ja joutuvat siksi alistumaan netistä.

Teksti: Jaakko Seppänen, Kuvat: Emmi Koli, Aura Lehtonen

lkuvuoden mittaan mediassa on noussut äänekäs keskustelu siitä, miksi ruuan hinta hipoo taivaita Suomessa. S-ryhmää ja Keskoa on syytetty määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä niin tuotteiden hinnoittelun, yritysten välisen kilpailun kuin poliittisen päätöksenteonkin osalta. Monien mielestä kauppaketjut luovat valheellisen kuvan tuotteiden edullisuudesta asiakasomistajalle, kun todellisuudessa ”S-etu” tai ”plussapisteet” lisätään surutta suoraan tuotteista perittäviin hintoihin. Vertailukohdaksi otetaan usein Suomeenkin levittäytynyt kansainvälinen Lidl-ketju, jonka hinnoittelu koetaan bonusjärjestelmän puuttumisesta huolimatta edulliseksi.

uluttajaviraston kanssa nyttemmin yhdistynyt Kilpailuvirasto on jo aiemmin nostanut esiin kuluttajahintojen hälyttävän kehityksen: se julkaisi vuonna 2012 selvityksen, jossa todetaan päivittäistavarakaupan markkinoiden keskittymisasteella olevan kiistattomia epä46

suotuisia vaikutuksia elintarvikkeiden hintatasoon. Suomessa kaksi suurinta kauppaketjua hallitsevat suvereenisti kaupan alaa lähes 80 prosentin markkinaosuudella, kun keskimääräisesti vastaava luku on euromaissa vain noin 44 prosenttia. Selvityksen mukaan keskittyminen johtaa kilpailun eräänlaiseen ”pehmenemiseen”, joka puolestaan nostaa kuluttajahintoja ja kasvattaa yritysten tulosta. Kun potentiaalisia kilpailijoita on vähän ja samanaikaisesti tuotteiden kysyntä pysyy vakaana, ei suurilla päivittäistavarakaupoilla ole liiketaloudellista painetta pitää hintatasoa mahdollisimman alhaisena.

aupan alan edustajat ovat pyrkineet vastaamaan edellä mainittuihin syytöksiin vetoamalla Suomen huippukorkeaan verotukseen: muun muassa Päivittäistavarakauppa ry toteaa tiedotteessaan yli 40 prosenttia ruuan hinnasta koostuvan esimerkiksi tulo-, tuote- ja yhteisöveroista. Lisäksi vastuuta sysätään osittain

ONNEA VALMISTUMISESTA!

Kolumni

Teksti: Aura Lehtonen, Kuva: Katriina Näveri

Teksti: Mira Karppanen, Kuva: Saila Löfström Pitkän ja monipuolisen pykälistiuran saavuttanut Saila Löfström muistelee alkukeväästä yhdessä Jesse Viljasen kanssa järjestettyjä valmistujaisjuhlia lämmöllä: ”Valmistuminen oli niiden juhlien arvoista!” Tämä vuoden 2006 fuksi oli päättänyt yhdistää juridiikan ja musiikin jo tullessaan oikikseen. Hän onkin esiintynyt vuosia lähes kaikissa tilaisuuksissa, joita oikeustieteilijöiden keskuudessa on järjestetty, ja ollut mukana mm. UAV:ssa, rinnerikollisissa ja pohjasakassa. Tämä henkeen ja vereen speksari on nähty useampana vuotena näyttelijänä sekä kerran lauluvastaavana. Lisäksi Saila on toiminut vuosijuhlamarsalkkana poikkeukselliset kaksi kertaa sekä koonnut musikaaliset oikkarit ja juristit Tuomari Nurmiota myöten esiintymään Pykälän 75-vuotisjuhlagaalaan vuonna 2010.

Tee jotain Pelottavaa

1. Miltä elämä valmistumisen jälkeen tuntuu, OTM Saila Löfström?

Esimiehelläni oli vaaleansininen paita, kireä nuttura ja silmälasit, minulla pala kurkussa ja hikiset kämmenet. Olin jännittänyt kohtaamista koko päivän, ollut keskittymiskyvytön kuin teini perjantai-iltana. Edelliset päivät olin miettinyt, mitä aion sanoa ja missä järjestyksessä. Vakuuttanut itselleni, että pystyn siihen. Pyysin enimmäistä kertaa elämässäni palkankorotusta.

Ihanalta, mutta hieman haikealta. Olen unelmaduunissani IPR-juridiikan ja musiikin parissa ja opiskelut jatkuvat Hankenilla, mutta totta puhuen minulla on kova ikävä opiskeluaikaista elämää Pykälässä. Mikään ei korvaa Pykälää!

Jokainen meistä on tehnyt joskus jotain pelottavaa. Yhtä usein jätämme kuitenkin asioita tekemättä vain sen vuoksi, ettemme ole varmoja lopputuloksesta, tai siitä, onko se järkevää. Onko se sopivaa, näyttääkö se hyvältä cv:ssä, tai entä jos lähetä – nappulan painaminen ei johdakaan mihinkään?

2. Mitä eniten kaipaat opiskeluajoiltasi? Mitä taas et?

Brian Tracy, kanadalainen itsensä kehittämisen auktoriteetti ja muun muassa mediassa näkyvän Jari Sarasvuon ”oppi-isä”, kysyy montako kertaa keskiverto ihminen yrittää saavuttaa tavoitteitaan ennen kuin hän luovuttaa. Tracyn mukaan vastaus on keskimäärin alle yhden kerran. Eli suurin osa ihmisistä ei tee edes sitä ensimmäistäkään yritystä unelmiensa saavuttamiseksi.

Kaipaan kaikkein eniten ihmisiä, opiskelukaverit ovat olleet todella tärkeitä speksareista puhumattakaan. Myös akateeminen vapaus sopi hyvin tällaiselle yökyöpelille, tentteihinkin tuli luettua öisin. Kaipaan myös oikiksen vanhaa kirjastoa, jossa kaikki olivat keskenään tuttuja. Sen sijaan en kaipaa kirjaston myöhästymismaksuja enkä kysymystä: ”Koska sä valmistut?” 3. Mitä ajatuksia gradu herättää? Vietettyäni gradun parissa Aleksandriassa kellarissa sekä joulu- että uudenvuodenaaton voin sanoa olevani erittäin helpottunut, kun gradu on viimein kansissa. Gradu kannattaakin tehdä kerralla kunnolla, kuten muutkin opinnot. Mutta toisaalta, Hovissakin oli kiva istua iltaa... 4. Miltä tulevaisuus näyttää? Olen lapsesta saakka haaveillut pääseväni viihdeyrityksen juristiksi, joten nyt on keksittävä uusi unelma. Tulevaisuus näyttää siis lupaavalta ja maailma on avoinna! Jatkan opintoja Hankenilla ja olen erittäin tyytyväinen työhöni in-house lakimiehenä, mutta toivon myös voivani auskultoida ja työsken-

nellä ulkomailla jossakin vaiheessa. Ja toivottavasti rokki soi bändimme, Rehtori Murron, riveissä ja muiden musiikkiprojektien parissa jatkossakin. Lisäksi aiomme Jesse Viljasen kanssa nostaa Pykälän seniorijäsenyyden uuteen kukoistukseen! 5. Mitä vinkkejä antaisit muille opiskelijoille? Nauttikaa opiskeluajasta ja toisistanne täysillä! Älkää eläkö opintoja varten vaan opiskelkaa elämää varten. Kannattaa kokeilla erilaisia työpaikkoja ja lähteä ennakkoluulottomasti vaihtoon, mielellään useammankin kerran. Vietin mahtavan kevään Roomassa, vaikka olin opiskellut vain yhden kurssin italiaa. Kannattaa myös lähteä mukaan ihan kaikkeen Pykälän toimintaan mitä harkitsee, itseäni harmittavat lähinnä väliin jääneet Spexit sekä se, etten koskaan hakenut mukaan hallitukseen. Jonkinlainen opintosuunnitelma auttaa muistamaan, mitä toivoo saavuttavansa mutta mieli on syytä pitää avoimena. En minäkään tiedä vielä miksi haluan tulla isona, ehkä muusikoksi... KOKEMUSRIKASTA KESÄÄ KAIKILLE!

Vastaus tuntuu hullulta. Jos unelmoi jostain, sitä luulisi, että yrittäisi edes kerran. Lähettäisi sen työhakemuksen kansainväliseen yritykseen. Sanoisi kyllä mille tahansa pienelle riskille. Toki ymmärrän, että epäonnistuminen mietityttää. Sitä pelkää joutuvansa naurunalaiseksi tai epäonnistuvansa porukan edessä ja siksi mieluummin jättää yrittämättä. Tai huomaa tehneensä virheen yrittäessään saavuttaa jotakin. Varsinkin kun kynnys epäonnistua on korkealla. Mokat, huonot tuotteet ja konkurssit leimataan helposti tässä ajassa, joka huutaa ”Ole nopeampi, kapeampi ja upeampi!” Silti kysyn: mitä sitten, jos tyttö vastaa treffikutsuun kieltävästi? Mitä sitten, jos pyytää puheenvuoron, joka päättyy epämääräiseen sönkkäykseen ja ajatuksen katkoon? Mitä sitten, jos lähetetty kesätyöhakemus ei johda mihinkään muuhun, kuin kuukausin päästä sähköpostiin kilahtavaan persoonattomaan viestiin: ”Valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun..”? Kyllä se saa ottaa hetken päähän, mutta elämä jatkuu. Ainakin sitä on sitten yrittänyt. Jäähallissa kasvaneena jaan erään viisaan valmentajani ohjeen: Opi laukomaan ohi, sillä epäonnistumisen pelko ei saa kangistaa käsiä. Sitä paitsi: seuraava menee. Minäkin sain sen palkankorotuksen.

Julkinen Runosuoli LUNTA vai ei lunta? Vaikka nurmikentät syvine lampineen olivat masentava näky Ulliksella, päästiin isännän mehun ja emäntien leipomien laskiaispullien lisäksi nauttimaan myös mäenlaskusta, kiitos aina niin kekseliäiden teekkareiden. Illan sitsien after-ski -teema näkyi niin asuissa kuin riehakkaassa tunnelmassa laulujen raikuessa kenties tavallistakin suloäänisemmin. LÄÄKÄRI ja juristi - täydellinen match, näin ainakin Pykälän ja LKS:n yhteisten Toogasitsien perusteella. Pykälä täyttyi puhtaan valkoisiin lakanoihin tai alumiinifolioon (aivan folioon) pukeutuneista tulevaisuuden pelastajistamme sekä turmiollisen punaisiin toogiin pukeutuneista jurristeista. Näiden sitsien jatkoilla ensiapua ei tarvinnut lähteä kutsumaan paikalle kaukaa, sillä tekohengityksen antamisen ammattimaisesti hallitsevia oli paikalla valmiina toimimaan tilanteen niin vaatiessa. Muun muassa ankkurina ansiokkaasti toimineen emännän terveydentilasta oli huolehtimassa illan aikana peräti kaksi pelastamaan saapunutta ritaria valkoisissa. Pykälässä vierailleet lääkärit pääsivät myös useaan otteeseen näkemään Pykälän kansallistanssin salat ja siinä samassa vähän jotain muutakin, kun saunomista rakastavien pykälistikomistusten pyyhkeet tipahtelivat ringissä. KAIKKIEN janoisten ja haalareidennälkäisten tapahtuma Kertun Kepittäjäiset ei tuottanut perhoselle pettymystä tänäkään vuonna. Nimittäin, nämä jurristin, varajuomarin tai AA-merkkiä tavoitelleet haalarikuninkaat ja -kuningattaret ihastuttivat perhosta karaoken, lumienkeleiden sekä shottien juonnin muodossa. Liekö ollut räntäsade vai juotujen virkisteiden määrä, joka oli vienyt matkassaan muutaman pykälistin perhosen saapuessa Tivoliin rakkauden täyteisiä ja railakkaita jatkoja odotellen. Alun hiljaisuudesta huolestuneen perhosen ei kuitenkaan tarvinnut pettyä tälläkään kertaa, sillä perhosen silmiin osui Pykälässä dokabiliteettivastaavana mainetta niittänyt herra, joka oli onnistunut pyydystämään itselleen rakkaudenväriin sonnustautuneen nuoren neitokaisen. Tunnelmat tuossa hetkessä olivat niin kiihkeät, että perhonen muistelee sitä hyvällä vielä pitkän aikaa! FARMASIAN cross-dressing -sitseillä sai päästää valloilleen oman sisäisen miehensä / naisensa. Mitään fantasioita ei tarvinnut näillä sitseillä jättää pelkän fantasioinnin tasolle, vaan kaikki, siis kaikki oli mahdollista. Vaikka perhonen itse ei onnistunut lentelemään sitsipöytään saakka, tuli tapahtumista Käärmeenpesässä mieluisaa raporttia innokkailta sitsaajilta. Ah niitä karvaisia sääriä ja rintakehiä, paljasta pintaa, komeita bassoääniä, pusuhuulia, kukkahattuja, amisviiksiä - muun muassa näistä oli tämän illan sitsit tehty. Perhosen saamien tietojen mukaan viime syksynä Sonniksi kruunattu komistus aiheutti syvää kateutta kanssasisarissaan muotoja imartelevassa pikkumustassa ja pinkkiäkin pinkimmissä huulissa. Pienten jyrsijöiden ystävänäkin tunnettu phuksipoika taas oli niin tyytyväinen mekkoonsa, että alkoi suunnitella jo seuraavan ostamista - uhoten kuitenkin ensi kerralla sisäisen naisensa valloilleen päästäessään mennä vieläkin pidemmälle aina alusasuja myöten… JOS syksy oli kostea ja kevät märkä, niin perhonen ei voi muuta kuin odottaa jotain maagista oven takana jo kolkuttavalta §-viikolta. Mikäli onni suosii siivekästä, ja pykälistejä, niin pääsee perhonen todistamaan vappuna §-laaksossa viimevuotiseen tapaan märkääkin märempää uintitapahtumaa!

Mikä meni pieleen? Vai eikö mikään? Tätä palstaa lukevat kaikki, kerro siis ihmeessä mikä nyt on! http://pykala.fi/julkaisut/julkinen-runosuoli

aellellen Porthanian masentavissa käytävissä,

Käyskennellen päärakennuksen luotaantyöntävissä halleissa, Ahdistuen Pykälän bileissä merkityksettömistä naisista, Miettien; Kunpa voisin rakastaa jotakuta yhtä paljon, kuin vihaan kaikkia. Tai sais ees pillua. Hieman vanhemma vuosikurssin misantropisti

ON SE MAHTAVAA, KUN ON IHANAT POJAT PYKÄLÄN KEULAKUVINA! E & E <3 phuksitar

Inter Vivos PYKÄLÄ RY Y-tunnus 0288776-8 TOIMISTO Mannerheimintie 3 B FI-00100 Helsinki Toimisto avoinna ti-to klo 11.30-16.30 tel. +358 9 278 5003 HUONEISTO Sörnäisten rantatie 33B FI-00500 Helsinki tel. +358 9 682 1858 OSOITTEENMUUTOKSET www.pykala.fi/ julkaisut/yhteystietojenmuutos YRITYSSUHDETOIMIKUNTA Jaakko Honkala +358 44 971 3930 Tommi Kovero +358 40 523 9292 Joakin Larkio +358 40 777 5511 SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@pykala.fi

AINEISTONJÄTTÖPÄIVÄMÄÄRÄT 2/14: 21.3.2014 3/14: 16.5.2014 4/14: 12.9.2014 5/14: 10.11.2014 Ilmoitushinnat 2/1 väri 980€ 1/1 väri 630€ / 680€ ** 1/2 väri 360€ 1/4 väri 200€ ** takakannen ilmoitus Mediatiedot www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä taikka asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Pykälä ry ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Pykälä ry:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun hinnan määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti kahdeksan päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta lukien. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- ja jakelutavasta riippumatta.

Veikko Myller: Hallittu tilanne

Ota tilanne haltuun. Waselius & Wist on Suomen johtavia liikejuridiikkaan erikoistuneita asianajotoimistoja. Toimistossamme työskentelee menestyvä ja dynaaminen tiimi, joka koostuu kokeneista kansainvälisesti arvostetuista asiantuntijoista ja lahjakkaista lakimiehistä. Etsimme jatkuvasti joukkoomme lahjakkaita opiskelijoita ja lakimiehiä. Ota härkää sarvista ja lähetä hakemuksesi osoitteeseen rekry@ww.fi.

52 Helsinki • www.ww.fi Eteläesplanadi 24 A, 00130