Inter Vivos 3/2017

INTER VIVOS Pykälä ry:n jäsenlehti

PHUKSIEN PUUHASIVUT!

3/2017

PÄÄKIRJOITUS:

FORTUNA FAVET FORTIBUS Pykälisteillä on hyviä ideoita. Eikä tämä koske pelkästään hyviä juttuehdotuksianne suurimman ja kauneimman suurimpaan ja kauneimpaan lehteen vaan myös ajatuksia Pykälän tapahtumiin, toimintaan ja edunvalvontaan. Usein kuitenkin vaikuttaa, että ideaa yritetään markkinoida - mahdollisesti somessa kasvottomana vastaaviille valiokuntalaisille eteenpäin vietäväksi. Ongelma kuitenkin on, että hyväkin idea luultavasti joko hautautuu tai dilutoituu matkalla merkittävästi.

Surullisenkuuluisa ryhmäkannelaki (444/2007) muistuttaa kuinka oman asian delegointi ei välttämättä toimi. Säädöksen 3 §:n mukaan ryhmäkanne ajettavissa ainoastaan kuluttaja-asiamiehen toimesta, joka toimii kanteessa asianosaisena. Ruotsissa sitä vastoin myös ryhmään kuuluvat yksityishenkilöt tai järjestöt voivat ajaa ryhmäkanteita. Länsinaapurissa ryhmäkanne hyvin käyntiin ja aktiivisimpina ovat olleet juuri yksityishenkilöt. Suomessa taas kuluttaja-asiamies ei ole nähnyt tarpeelliseksi laittaa vielä ainoatakaan ryhmäkannetta vireille.

Ideoiden eteenpäin viemistä vaikeuttaa tietenkin epäonnistumisen pelko, jolloin pahin skenaario on niin henkisesti raskas kuin yksilöä leimaava: Ääriesimerkki lienee alkutalven MOT:n jaksossa Kohtalona ikuinen perintä. Jaksossa henkisesti murtuneet haastateltavat kertoivat joko harkinneensa itsemurhaa tai edes ymmärtävänsä velkataakkansa alla henkensä riistäneitä

kohtalotovereitaan. “Mehän ollaan niin luterilaisia täällä tän asian kanssa, että epäonnistua ei saa”, totesi yrittäjäksi uudelleen pyrkivä “Jukka”.

Riski epäonnistumisesta saanee monen idearikkaan pöytäämään hyvät ideansa tai hiomaan siitä täydellistä. Vaikutus näkyy tietenkin myös opiskelussa ja ääritapauksissa seminaarikurssi saatetaan mieluummin keskeyttää kuin suostua esittämään muulle ryhmälle epätäydellistä alustusta.

Juristin ammatissa epäonnistumisia ei kuitenkaan voi välttää ja kokeneetkin asianajajat ja tuomarit kehtanevat myöntää sortuneensa työurallaan myös päämiehilleen ja asiaosaisille kalliisiin virheisiin. Miten menikään se sanonta kiiltävähaarniskaisen ritarin taistelukokemuksesta?

Siispä phuksit ja vanhat, seisokaa ideoidenne takana ja uskaltakaa yrittää ja epäonnistua. Inter Vivosin puolesta voin todeta innokkaita kirjoittajia toivottavan jatkuvasti eikä edellytyksenä ole todellakaan Laudatur äidinkielestä. Jos ensimmäinen juttusi osoittautuu fiaskoksi, kuuntele palaute ja julkaise toinen. Kyllä se siitä vielä paranee.

FYI, Otsikon latinankielinen fraasi on tosiaan poimittu Aku Ankasta.

Jose Saranpää päätoimittaja

INTER VIVOS 3/2017

3

INTER VIVOS 2/2017

4

3

PÄÄKIRJOITUS: FORTUNA FAVET FORTIBUS

6

BONA MATER FAMILIAS

7

EXPERTO CREDITE

8

HALLITUKSEN PALSTA

10

IV:N LYHYET

12

VASTINE: GRADUJEN ARVOSANAKÄYTÄNTÖ SEURANNASSA

13

HELP:N PALSTA

14

IV 15 VUOTTA SITTEN

17

KESKUSTAKAMPUKSEN PARHAAT NUKKUMAPAIKAT

18

100 VUOTTA SUOMALAISIA LAKEJA - ARMAHDUSLAKI

21

VÄRITÄ ULKOASIAINVASTAAVA

22

PHUKSIN VUOSI -LAUTAPELI

24

PHUKSIOHJEET VUOSIEN SAATOSSA

26

KOLUMNI: MIELENKIINTOISIA AIKOJA OLLA OIKEUSTIETEILIJÄ

30

FUKSIKAPTEENIT ESITTÄYTYVÄT

32

ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN HAASTATTELU

38

FLIPPI - LAJI JOKA YHDISTI KANSAN

41

KOLUMNI: SAAKO TUOMARI HAUKKUA TODISTAJAA LÄSKIKSI?

42

EMÄNTIEN PALSTA

INTER VIVOS 3/2017

38

21

22 ANNA PALAUTETTA NETISSÄ

JULKAISIJA

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Pykälä ry

intervivos@pykala.fi

www.pykala.fi/julkaisut/ivpalaute OSOITTEENMUUTOKSET

PÄÄTOIMITTAJA

ILMOITUSMYYNTI

Jose Saranpää jose.saranpää@pykala.fi

Yrityssuhdetoimikunta yrityssuhdetoimikunta@pykala.fi

TAITTO

MEDIATIEDOT

pykala.fi/julkaisut/yhteystietojen-muutos PYKÄLÄN TOIMISTO

Aliisa Peltoniemi aliisapeltoniemi@hotmail.com KANNEN KUVA

Tiedotustoimikunta

www.pykala.fi/julkaisut/mediakortti

Mannerheimintie 3 B, 00100 Helsinki +358 9 278 5003 (ti-to klo 11:30-16:30)

PAINO

Lehti saa HYYn järjestölehtitukea.

Forssan Kirjapaino Oy

INTER VIVOS 3/2017

5

BONA MATER FAMILIAS:

HENGENVEDON PAIKKA Rakas phuksi ja rakas pykälisti, on aika vetää henkeä. Itse kullakin on takana kuluttava ja raskas kevät - toisilla lukiessa pääsykokeisiin ja toisilla opintojen, töiden ja harrastusten parissa. Tässä kohdin onkin hyvä pysähtyä hetkeksi ja tunnustella hetki kevään jättämiä tuntemuksia.

Hyvin monella oikkarilla on taipumusta kerätä arkeensa valtava määrä erilaisia menoja ja velvollisuuksia; viikot täyttyvät luentojen ja työpaikan välillä juoksemisesta sekä urheilun ja harrastusten jaksottamisesta muun tekemisen lomaan. Paikasta toiseen siirrytään puolijuoksua ja lounastauollakin hoidetaan muita velvollisuuksia. Kalenteri on täynnä ja univelka kasvaa.

Aktiivisuus ja monta rautaa samanaikaisesti tulessa tuntuvat kuuluvan olennaisena osana oikkarikulttuuriin, ja toki myös monen valmistuneen juristin arkeen.

Moni opiskelee useaa tutkintoa samanaikaisesti, työskentelee sivussa osa-aikaisesti, on aktiivinen omassa yhteisössään sekä urheilee ja pitää itsestään huolta.

Oikkarit ovat monessa mukana ja tekevät kunnianhimolla sen, mihin lähtevät mukaan.

Jatkuva kiire voi helposti kuitenkin muuttua uupumukseksi, stressaamiseksi ja ahdistukseksi, jolloin mihinkään ei ehdi keskittyä kunnolla ja aikaa vetää henkeä jää varsin vähän. Oikkarikulttuurissa kiire (tai ainakin kiireiseksi tekeytyminen), suorittaminen, CVmerkinnät ja vauhdikas eteneminen on monesti nostettu itseisarvoksi. Keskustelut työpaikoista, opintopisteistä ja arvosanoista aiheuttavat monelle paineita. Kuuluu asiaan stressata joko kiirettä tai sen puutetta.

Mielestäni meidän tulisikin välillä ymmärtää myös vähän jarruttaa vauhtia ja antaa myös kulttuurin tasolla arvoa vapaa-ajalle. Tasapainottelu monen eri vastuun välillä ei välttämättä tuo lisäarvoa yhtään mihinkään.

Kiinnostavista mahdollisuuksista luopuminen on välillä pelottavaa ja vaikeaa, mutta palkitsee lopulta. Lopputulos on monesti parempi, kun keskittyy samanaikaisesti vain muutamaan asiaan. Kaiken voi saada, mutta ei samalla kertaa.

Rakas pykälisti, koita siis tänä kesänä ottaa rennosti ja unohtaa edes hetkeksi kaikki tavoitteet, suorituspaineet ja aikataulut. Uskalla luopua vaikka kesätentin suorittamisesta, jos päivät ovat täynnä töitä.

6

INTER VIVOS 3/2017

Rakas phuksi, me tapaamme syksyllä! Nauti nyt kesästä ja fiilistele onnistumistasi. Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsy ei ole nimittäin mikään yksinkertainen temppu; taso on kova ja hakijoita on paljon. Voit siis hyvällä omallatunnolla röyhistää rintaasi ja olla ylpeä! Tervetuloa Pykälään, nähdään Punssikahveilla!

Helinä hallituksen puheenjohtaja

EXPERTO CREDITE:

HYVÄ PAHA MUUTOS Muutos. Tuo ah niin ihana sana, joka lähes poikkeuksetta saa karvamme pystyyn tilanteesta riippumatta.

Oli kyse sitten työpaikalla vakiintuneen käytännön, omien elintapojen tai oman tutkintomme rakenteen muuttamisesta. Oli kyse muutoksesta joka lähtee meistä itsestämme tai ulkopuolelta tulevasta tekijästä, on fiilisten skaala usein melko vakio; pelko, epävarmuus, kielteisyys ja vastustus. Mitä vähemmän olemme itse päässeet vaikuttamaan tapahtuvaan muutokseen, on fiilis usein sitä kielteisempi. Mistä johtuu tämä meidän sisäänrakennettu muutosvastaisuutemme?

Iso-Pyörä- koulutusohjelman käynnistyminen syksyllä pelottaa. Se on hyppy tuntemattomaan, jonka lopputulos selviää kunnolla vasta lukuvuoden 20172018 jälkeen. Omaan havaintooni perustuen voisin väittää, että muutos pelottaa niin tiedekunnassa kuin opiskelijoiden piirissä. Yhdeksi suurimmaksi tekijäksi olen opiskelijoiden parissa havainnut pelon omien opintojen etenemiseen, säilymiseen ja vanhentumiseen nähden. Lähes joka kerta, kun joku on uudistuksesta kysynyt ja hänelle olen sen rakenteen ja toimintamekanismin selittänyt, olen vastaukseksi saanut ”mutta toihan kuulostaa järkevältä, ihme ettei noin ole tehty aikaisemmin”. Mieti jos aloittaisit itse opintosi syksyllä 2017 ja ainoa kommentti mitä uudesta tutkintorakenteesta kuulisit olisi negatiivissävytteinen valitus hänen omien opintojensa hankaloitumisesta tai akateemisen vapauden rajoittamisesta. Vähän pelisilmää ystävät rakkaat, eikös niin? Meidän tehtävänämme syksyllä on toimia kannustavana ja auttavana esimerkkinä uusille opiskelijoille!

Myös sinun elämässäsi, rakas Phuxi on tapahtunut melkoisen suuri ja toivottu muutos, kun tiedekunnan ovet jopa epäinhimillisen pänttäysurakan jälkeen ovat auenneet. Tuhannesti onnea! Edessäsi on valehtelematta elämäsi parhaat vuodet (jos et vielä ole kyllästymiseen asti tätä lausetta kuullut...). Tämän muutoksen otat varmasti innolla vastaan - onhan edessäsi unelmiesi opiskelupaikka ja matka arvostettuun juristin ammattiin. Muutoksen tuulet puhaltavat edelleen myös yliopistolla, sillä vuodesta 2015 suunniteltu koulutusohjelmauudistus tulee voimaan tulevana syksyllä.

Pääset siis ensimmäisten joukossa opiskelemaan uudistetussa oikeusnotaarin koulutusohjelmassa, jonka suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota vanhan tutkintomme kompastuskiviin ja työelämässä tarvittavien taitojen kehittämiseen. Toivonkin, että otat

tämän muutoksen vastaan avoimin, innostunein ja tiedonhaluisin mielin.

Koulutusohjelmauudistukseen liittyvää muutosprosessia voisi verrata omaan elämäntapamuutokseen.

Nyt ollaan vaiheessa, kun PT:n kanssa on suunniteltu ja käyty läpi tuleva treeni- ja ruokavalio-ohjelma, ja vihdoin on aika toteuttaa sitä. Suunniteltu muutos on tehty jostain validista syystä, se on ollut tarpeen. Paperilta voin lukea, mitä minun tulee tehdä ja milloin, mutta ovatko luvatut tulokset sitä mitä odotin? Myös allekirjoittanutta pelottaa, miten koulutusohjelmat syksyllä lähtevät käyntiin. Onko satojen tuntien suunnittelutyö mennyt hukkaan vai räjähtääkö koko homma käsiin heti kättelyssä? Olen kuitenkin itse oppinut, että muutoksen vastustaminen johtuu lähes poikkeuksetta oman informaation puutteesta, omien vaikutusmahdollisuuksien koetusta puutteellisuudesta tai ennen kaikkea, omasta asenteesta.

If you don’t like something, change it. If you can’t change it, change your attitude (Maya Angelou). Olit sitten vanhempi tieteenharjoittaja tai phuxi, tahtoisin että painat tämän mieleesi. Asenne ratkaisee. Aina.

Syksyä mielenkiinnolla odottaen, Johanna hallituksen opintovastaava INTER VIVOS 3/2017

7

HALLITUKSEN PALSTA:

PYKÄLISTIN NÄKÖINEN PYKÄLÄ Eräs yhdistyksemme näkyvimpiä puolia on luonnollisesti laaja skaala Pykälä-vuotta tahdittavia tapahtumia alkaen legendaarisista Punssikahveista aina Pykälä-viikkoon, Wappuun ja jo vakiintunutta jalansijaa saaneisiin, uudistuneella konseptilla järjestettäviin Kesän avajaisiin.

Tapahtumien organisoinnissa Pykälässä onkin aina läsnä kaksi erilaista aspektia: perinteet ja uudistuminen.

Yhdistyksen ollessa jäsentensä näköinen onkin jokaisella toimijasukupolvella oikeus ja lähestulkoon velvollisuus arvioida toiminnan uudistumistarpeita.

Pykälän toimintaan on esimerkiksi jo pitkän aikaa toivottu lisää poikkitieteellisyyttä. Tämä on omalta osaltaan vaikuttanut muun muassa perinteisenä pidettyyn jakoon Yleisvaliokunnan ja Ulkoasiainvaliokunnan välillä, jossa YVK on järjestänyt Pykälän sisäiset tapahtumat, ja UAV poikkitieteelliset. Nykyään ero valiokuntien välillä on huomattavasti häilyvämpi, ja poikkitieteellisyys kuuluu vahvasti molempien repertuaariin – kuitenkaan YVK:n ja UAV:n perinteitä unohtamatta.

Pykälän toiminnan tulee ennen kaikkea olla jäsenistönsä näköistä. Opiskelijan arki on nykyään hyvin erilaista kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten, jolloin pidettiin lähestulkoon outona sitä, jos phuksivuonna suoritti yli kymmenen opintopistettä. Siksi joihinkin silloisiin kaavoihin kangistuminen tuntuisi hassulta.

Voisi sanoa, että koko opiskelijabileiden merkitys on muuttunut entisajoista, jolloin pään sekaisin saaminen nähtiin ykköstavoitteena. Nykyään opiskelijabileisiin tullaan ennen kaikkea tapaamaan vanhoja tuttuja ja tutustumaan uusiin mahtaviin persooniin! Pitämällä avoimen mielen, löytää Pykälästä taatusti sekä samassa muotissa paistettua että oman henkilökohtaisen laatikon ulkopuolelta ajattelevaa seuraa. Erilaisuus on valtava voimavara, jonka todella huomaa Pykälän 1700 henkisessä jäsenistössä!

Pykälässä pyritään järjestämään aktiviteetteja jokaiselle pykälistille, vaikka toki koko suuren jäsenmäärän miellyttäminen on haasteellista. Meillä on bileitä, sitsejä, seminaareja, urheilutapahtumia, kulttuuritapahtumia, opintopiirejä, excuja, matkoja, vaihtariyhteistyötä… Ja siinä vasta pelkkien valiokuntien järjestämät tapahtumamuodot! Laadukkaita aktiviteetteja tarjoaa lisäksi muun muassa Pykälän lukuisat kerhot. Pykälä ei ehkä olekaan pelkkiä bileitä, vaikka niitä järjestetäänkin meillä paljon. Bileiden osalta on todettava, että onneksi ”tarjonta on vastannut myös kysyntää” ainakin tähän asti! Varmaa on kuitenkin se, että halutessaan lä8

INTER VIVOS 3/2017

hes viikon jokaisen päivän saa täytettyä jollain Pykäläliitännäisellä tapahtumalla!

Vaikka valiokuntatasolla pyritäänkin mahdollisimman laajaan monimuotoisuuteen Pykälän toiminnassa, voi olla, että jätämme jonkin osa-alueen liian vähälle huomiolle. Palautetta saakin ja pitää antaa! Sekä hallitus että valiokuntatoimijat kuuntelevat mielellään toiveita ja parannusehdotuksia, sillä loppujen lopuksi meidänkin ainoana tavoitteena on tehdä tästä yhdistyksestä parhaalla mahdollisella tavalla jäseniään palveleva. Haluamme myös kannustaa sinua, lukija, aktiivisuuteen Pykälän toiminnassa. Osallistu toimintaan, joka juuri sinua kiinnostaa, sillä silloin vastaavien tapahtumien järjestäminen jatkossa on helpompaa. Älä myöskään unohda, että kuka tahansa Pykälässä saa järjestää aktiviteetteja jäsenille – ei ainoastaan valiokunnat ja kerhot. Haluaisitko, että Pykälässä järjestettäisiin virkkausilta? Kerää porukka kasaan viestintäkanaviamme käyttäen ja toteuta!

Vaikka sanonta kuuluukin ”If it ain’t broke, don’t fix it”, mahdollisuuksien Pykälässä jokaisella toimijasukupolvella, niin hallituksella, valiokunnilla, toimikunnilla, kerhoilla kuin yksittäisellä pykälistillä tulisi olla insentiivi ja mahdollisuus muokata yhdistyksestä näköistään ja näin mahdollistaa entistäkin monipuolisempi, dynaamisempi ja jäseniään paremmin palveleva Pykälä. On upeaa olla se suurin ja kaunein. Pysyäksemme sellaisena tarvitsemme jok’ikisen pykälistin tahtoa ja panosta!

Teemu hallituksen yleisvastaava Lauri hallituksen ulkoasiainvastaava

IV:N LYHYET KOONNUT JOSE SARANPÄÄ

KATSAUS TAPAHTUMAAN:

ACCESS TO JUSTICE: LAW CLINICS AND LEGAL AID JÄRJESTÄJÄ: HELSINKI LAW CLINIC AIKA JA PAIKKA: 11.5.2017 PÄÄRAKENNUKSELLA HLC järjesti seminaarin oikeusavun merkityksestä oikeuksiin pääsemiseksi. Seminaarissa oli haastateltavana useita nimekkäitä tahoja kertomassa oikeusavun eri muodoista, raameista ja toteutuksesta.

Osuuden aloitti valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen, joka selosti oikeusavun perustuslaillista näkökulmaa. Valitettavasti IV:n toimittaja myöhästyi kuulemasta alustusta. Ojasen jälkeen Tamás Barabás ja Dmitry Shabelnikov PILNetstä selostivat järjestöstään, joka tarjoaa kansainvälisessä mittakaavassa oikeusapua. Alustuksessa tuli melko selkeästi esille useissa maissa vaivaava puutteellinen oikeusapu.

Julkisen oikeusavun puutteellisuus jatkui myös Tonje Lilaas Larsenin ja Marita R. Matthews Holmeset-Var-

VIIMEISTÄ VIETIIN Tänä kesänä suoritettiin viimeistä kertaa erillisiä pääsykokeita. Helsingin oikeustieteellinen siis siirtyy muiden suomenkielisten oikeustieteellisten kanssa yhteisvalintaan. Tämä tarkoittaa, että tulevasta vuodesta lähtien kaikissa oikeustieteellisissä on samat oppikirjat.

Pykälän kannalta päästään kuitenkin mielenkiintoiseen tilanteeseen. Koska kirjat ovat kaikille samat, siirtyy Pykälän valmennuskurssitoiminta muiden valmennuskurssitoimijoiden kanssa samoille markkinoille. Ensi vuosi onkin kiinnostavaa seurata erityisesti millaista taistelua tuolloin käydään valmennuskurssitoiminnasta esimerkiksi Tampereella.

10

INTER VIVOS 3/2017

penin alustuksella. Heidän edustamansa Jussbuss on Norjan vanhin Law Clinic, joka tarjoaa oikeudellista apua henkilöille, joiden tulot ovat liian suuret tai joiden asia ei kuulu julkisen oikeusavun piiriin.

Seminaarin viimeinen alustus tuli Oikeusministeriön edustaja Minna Sipolalta, joka esitteli suomalaista oikeusapua, sen lainsäädäntöä sekä kriteerejä.

Seminaari sisälsi kiinnostavan määrän tietoa oikeusavusta ja oikeuden saavutettavuudesta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Barabás kertoi jokaisesta Puolan 25 oikeustieteellisestä löytyvän lakiklinikan. Nämä klinikat hoitavatkin noin 10.000 tapausta vuosittain.

IV KÄVI OIKEUDESSA Rutiiniluontoisessa rikosjutussa syyttäjä vaati vastaajalle rangaistusta ja ajokieltoa törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta tämän törmättyä kaupungin keskustassa humalapäissään perävaunuun.

Rangaistuksen ohella syyttäjä esitti myös korvausvaatimuksia vakuutusyhtiön ja valtion tutkintatoimenpiteiden perusteella. Asianomistajat vaativat istunnossa matkakulujensa ja ansionmenetyksen korvaamista.

Istunto oli varsin pitkälti tunnustamisoikeudenkäynti ja vastaaja myönsikin kaikki esitetyt vaatimukset. Istunnossa ei ollutkaan asiamiehiä ja se etenikin melko vahvasti tuomarin prosessijohdon varassa. Esimerkiksi asianomistajalle tuomioistuin joutui selventämään haluaako tämä yhtyä syyttäjän rangaistusvaatimukseen.

Seuraamusten osalta nousi merkittävin keskustelu, kun vastaaja esitti rangaistuksen suorittamista yhdyskuntapalveluksena ja toivoi ajokieltoa lyhyemmäksi, jotta hän pääsisi aloittamaan vuodenvaihteessa työt ammattikuljettajana.

Vierailusta mieleen jäi myös istuntosalin ulkopuolella tapauksen asianosaisille ölisseet omaa käsittelyään odottavat käräjäoikeuden vakikasvot.

MUUALLA SANOTTUA “Nuorilta lakimiehiltä edellytetään hyvää opintomenestystä, työkokemuksen kartuttamista jo opintojen aikana, yhä monipuolisempaa ulkojuridista osaamista sekä nopeaa valmistumista.”

MOA FANTA, LAKIMIESUUTISET 3/2017 “Nyt on asianajotoimistoissa käsillä taas se aika vuodesta, jolloin sähköposti tuo harva se päivä innokkaan opiskelijan hakemuksen ansioluetteloineen [...] Hakemuksiin kannattaa tutustua huolella. Juuri opiskelijoissa on asianajajakuntamme ja asianajotoimistojemme tuleva jatkajapotentiaali.”

HARRI KONTTURI, ADVOKAATTI 1/2017 “Työllistymisen takia halutaan usein olla mahdollisimman värittömiä. Pelätään, että omien ajatusten julkituominen leimaisi jotenkin värittyneeksi ja epäluotettavaksi.”

HANNA NIKKANEN (HAASTATELTAVA) TOIMITTAJAN ITSESENSUURISTA, YLIOPPILASLEHTI 3/2017

INTER VIVOS 3/2017

11

VASTINE:

GRADUJEN ARVOSANAKÄYTÄNTÖ SEURANNASSA Inter Vivoksen numerossa 2/2017 julkaistiin Jose Saranpään ansiokas artikkeli ”Suuri arvosananmetsästys II”, jossa tarkasteltiin tutkielmien arvosanojen jakautumista oppiaineittain. Artikkeli paljastaa, että ylivoimaisesti käytetyimmät tutkielmien arvosanat tiedekunnassamme ovat magna ja eximia. Samoin paljastuu, että arvosanakäytännössä on tiettyä oppiainekohtaista vaihtelua.

Tutkielmien arvosanojen jakautuminen ja sitä koskeva käytäntö on herättänyt keskustelua myös tiedekunnassa. Tiedekunnan tiedekuntaneuvosto keskusteli kokouksessaan 7.2.2017 tutkielmien arvostelukäytännöistä ja hyväksyi ponnen, jonka mukaan OTM-koulutusohjelman johtoryhmän on seurattava maisteriohjelmien arvostelukäytäntöä. Ajatuksena on, että arvostelukäytäntöä on seurattava sekä tiedekunnan sisällä että suhteessa muihin maisteriohjelmiin. Tämä seurantatyö on OTM-koulutusohjelman johtoryhmässä jo aloitettu. Vertailutietoa on pyydetty myös muista oikeustieteellisistä tiedekunnista.

Opiskelijan näkökulmasta maisteritutkielman arvosanalla on keskeinen merkitys. Merkitys tullee jatkossa vielä kasvamaan, kun tutkielman arvosanaan kiinnitetään huomiota muun muassa käräjänotaarien valintamenettelyssä. Tämän vuoksi arvostelukäytännön tulisi perustua ennakoitaviin arvostelukriteereihin, joita tulisi noudattaa yhdenvertaisesti.

Inter Vivoksen artikkelissa toteutettu tilastointi osoittaa, että parhaimpien arvosanojen prosentuaalinen osuus vaihtelee jossain määrin oppiaineittain.

Tämä ei suoraan kerro siitä, että oppiaineissa noudatetut arvostelukäytännöt olisivat toisistaan eroavia.

Asiaan vaikuttaa luonnollisesti myös muun muassa kirjoitettujen tutkielmien laatu. Toisaalta ei välttämät-

12

INTER VIVOS 3/2017

tä ole erityisen todennäköistä, että tietyn oppiaineen projektiin hakeutuvat vuodesta toiseen olisivat heikkotasoisempia tutkielmia kirjoittavia kuin muiden oppiaineiden projektiin hakeutuvat. Tilastoinnin lopputulema kertoo näin vähintään siitä, että seurantatyötä tarvitaan. Seurantatyön puitteissa tulisi tunnistaa mahdolliset yhdenvertaisuuden kannalta ongelmalliset poikkeamat ja tarvittaessa puuttua niihin.

Osana niin sanottua Iso Pyörä -koulutusohjelmauudistusta koko yliopiston tasolla tultaneen vielä kesäkuussa linjaamaan, että tutkielmat arvostellaan jatkossa asteikolla 0–5. Perinteisestä asteikosta improbatur–laudatur tullaan siis luopumaan. Ottamatta tässä yhteydessä kantaa muutoksen tarkoituksenmukaisuuteen se tulee kuitenkin tarjoamaan mahdollisuuden tutkielmien arvosteluperusteiden uudelleentarkasteluun. Kun lähdetään uudelta pohjalta liikkeelle, voi olla helpompi rakentaa mahdollisimman hyvin yhdenvertaisuutta ja läpinäkyvyyttä toteuttavat arvosteluperusteet.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan edun mukaista on, että tutkielmien arvostelussa päästään opiskelijoiden yhdenvertaiseen kohteluun ja että arvosteluperusteet ovat läpinäkyvät ja mahdollisimman ennakoitavissa olevat. Tämän eteen tullaan tekemään tiedekunnassa töitä.

Sakari Melander OTM-koulutusohjelman johtaja, rikosoikeuden apulaisprofessori

HELP- APUA Mikä tuo kirjainyhdistelmä on? Tai vielä tärkeämpää, mistä se tulee? Tarjoatteko te jotain apua ongelmiini?

Viimesyksyisten edustajistovaalien aikana yllä mainitut kysymykset toistuivat ihmisten huulilla. Ulkona, aina niin raikkaassa suomalaisessa syksyisessä ilmanalassa, hytisevien helpiläisten vastaus saattoi helposti kuulostaa kyselijöiden korviin seuraavalta: ”HELP on puoluepoliittisesti sitoutumaton, Helsingin yliopiston professioalojen muodostama edustajistoryhmä Helsingin ylioppilaskunnan edustajistossa.”

Hetkinen, tarkennetaanpas nyt vähän: mitä nämä professioalat sitten ovat? Kirjainjärjestyksessä seuraavat Hammaslääketieteenkandidaattiseura HLKS, Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY, Lääketieteenkandidaattiseura LKS ja meidän rakas Pykälämme sekä nimen osalta vielä haamutasolla leijaileva Yliopiston farmasiakunta YFK toimivat HELPn taustajärjestöinä.

Mutta miksi ne ovat yhdessä? Onko tässä kyse jostain eliittiseurasta, jossa oikkarit tapaavat lääkisläisten kanssa? Ehei suinkaan, syytökset eliittiseuroista jääkööt Jodelin syövereihin. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on suuri opiskelijoiden äänitorvi ulkomaailmaa kohden, mutta myös sisältäpäin monessa asiassa heterogeeninen noin 27 000 opiskelijan muodostama joukkio. Erilaisuus on rikkautta ja eteenpäin ajava voima, mutta tässä erilaisuudessa nämä professioalat ovat löytäneet tärkeitä yhdessä puolustettavia etuja, jonka vuoksi on järkevää tehdä edunvalvontaa yhdessä.

Professioalojen erityispiirteet on lisäksi tuotava esille ja niitä ovat koskettaneetkin viime aikoina monet yhteiset kysymykset esimerkiksi liittyen valintakokeiden uudistamiseen tai pitkän koulutuksen rooliin tulevaisuudessa.

Lisäksi, paitsi olemalla poliittisesti sitoutumaton, myös vakavaraisten taustajärjestöjensä johdosta HELP voi aidosti pohtia, mikä on kullekin ylioppilaskunnan jäsenelle paras ratkaisu kulloiseenkin kysymykseen, ilman taustajärjestöjen tuomaa painolastia esimerkiksi tilanjakoon liittyen (kaikilla HELPn taustajärjestöillä on tilat omasta takaa).

HELPn taustajärjestöjen voidaan siten katsoa mahdollistaa vapauden, vapauden muodostaa argumentit yksittäisissä tilanteissa jokaista hyödyttäviksi sekä avoimen keskustelukulttuurin. Olisiko niin, että yksi suuri HELPn taustajärjestöjä yhdistävä tekijä onkin nimenomaan juuri tuo vapaus, joka mahdollistaa rationaalisen punninnan ja argumentoinnin yksittäistapauksissa opiskelijan eteen. Hyvällä yhteistyöllä taustajärjestöjen ja HELPn välillä saadaankin jatkossakin paljon aikaan jokaisen jäsenen hyväksi.

Näin kevään kunniaksi voidaankin todeta: Vive la liberté! Vive HELP! Sara Piirainen HELP:n tiedottaja ja edustajiston varajäsen PS. Ja kyllä, tarjoamme apuamme ongelmiisi.

INTER VIVOS 3/2017

13

IV 15 VUOTTA SITTEN TOIMITTANUT JOSE SARANPÄÄ

Vastauksena lakiin Oikeudenkäymiskaaren 12 ja 15 luvun muuttamisesta (259/2002), Inter Vivosin numerossa 4/2002 peloteltiin myös Junior Trainee -paikkojen häviämisellä.

14

INTER VIVOS 3/2017

Todettakoon, että esimerkiksi HE 82/2002 oli tosiasiassa Hallituksen esitys Eduskunnalle El Salvadorin tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

INTER VIVOS 3/2017

15

TESTISSÄ KESKUSTAKAMPUKSEN PARHAAT NUKKUMAPAIKAT Ahkera opiskelija on lepotaukonsa ansainnut. Tässä sarjassa IV testaa, missä saa Yliopiston (ja sen lähiympäristön) parhaimmat unet.

TEKSTI JA KUVA TIIA TAKALO OSA 3: PYKÄLÄN TOIMISTON TERASSI Teksti ja kuva: Tiia Takalo Sarjan kolmas osa poistuu monelle opiskelijoille tutusta Kaisa-talosta ja siirtyy vain ja ainoastaan meille pykälisteille yksinoikeudella varattuun tilaan. Varmasti monelle jo ennestään tuttu Pykälä toimisto sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 3 B, aivan ylioppilasaukion UniCafen vieressä. Toimisto on oiva paikka tavata kanssapykälistejä, mutta ehdottomasti lämpimillä keleillä sen paras puoli on iso terassi. Terassi on kaikkien yhdistyksen jäsenten käytössä toimiston aukioloaikoina ja sohvaryhmä sekä läjä tuoleja takaavat mukavan majoittautumisen yli kymmenelle hengelle. Kaupungin parhaalla paikalla sijaitsevalla terassilla voi levähtää ja nauttia kaupungin äänistä: Stockmannin edestä kulkevasta raitiovaunusta sekä Mannerheimintien jatkuvasta vilinästä. Ympäröivät rakennukset estävät tuulen pääsyn sekä takaavat erinomaisilla näköesteillä suojatun VIP nukkumapaikan. Takuuvarman valaistumisen tuo käytännössä aamusta iltaan paistava aurinko. Pykälä ei vastaa auringonpolttamista, joten herkkähipiäisille suositellaan lämpimästi aurinkorasvan käyttöä. Terassilla on helppoa ottaa täysi ilo irti Suomen kesän vähälumisimmista päivistä tinkimättä kuitenkaan opiskelutehokkuudesta, sillä Pykälän kirjaston kattava valikoima on saatavillasi suoraan matkalla Aleksandrian pimeydestä kohti aurinkoa. Toimitus suositteleekin suuntaamaan terassille, olipa aikomuksenasi opiskella tai “opiskella”.

+VAIN PYKÄLISTEILLE +TÄYDELLINEN KAUPUNKIELÄMYS +AURINKOINEN, MUTTA SUOJAINEN SIJAINTI +PYKÄLÄN KIRJASTO KÄTEVÄSTI MATKALLA

-RAJALLISET AUKIOLOAJAT -PALANUT IHO -SUOMEN KESÄN ENNALTA-ARVAAMATTOMUUS

INTER VIVOS 3/2017

17

100 VUOTTA SUOMALAISIA LAKEJA TEKSTI JOSE SARANPÄÄ

Juttusarjassa käydään lyhyesti läpi kiinnostavia lakihankkeita itsenäisen Suomen historian varrelta. Tällä kertaa on vuorossa on Laki eräiden rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967 (myöhemmin: “Armahduslaki”).

ARMAHDUSLAKI VUODELTA 1967 © TEO LINDROOS

Tarkasteltava säädös on pienimuotoinen kuriositeetti länsimaisella mittapuulla: Vakiintuneissa demokratioissa kun ei yleisesti ole tapana juhlistaa merkkivuosia vankeja vapauttamalla.

Itsenäisessä Suomessa on kylläkin ennen vuotta 1967 armahdettu suuri määrä rangaistusta kärsiviä, mutta tavallisesti näillä on ollut melko suora yhteiskunnallinen kytkentä: Esimerkiksi sisällissodan jälkeisten sotavankileirien asteittainen purkaminen punavankeja armahtamalla tähtäsi tilanteen normalisointiin.

Vastaavasti suurempaan väkimäärään kohdistettuja armahduksia jaettiin myös esimerkiksi Mäntsälän kapinan osallisille ja sotasyyllisiksi todetuille.

Yleiset armahdukset ovat armahduslain esitöiden mukaan myös maan historiadsa tunnettuja: Esimerkiksi Ruotsi-Suomessa julkaistiin 1600-luvulta lähtien historiallisten merkkitapahtumien yhteydessä useita ns. armonjulistuksia (pardonsplakat), joilla useampia henkilöitä vapautettiin kokonaan tai osaksi rangastuksestaan. Vastaava tapa toistui myös Suomen suurruhtinaskunnassa ainakin vuosina 1855 ja 1894.

Näin ollen vuosisataisten perinteiden mukaisesti esitöissä todettiin itsenäisyyden vuosipäivän olleen erityinen syy myöntää yleinen armahdus eräille rangaistukseen tuomituille henkilöille. Tämän armahduksen täytäntöönpanosta huolehti vankilanjohtaja. Laki astui voimaan 50-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivänä 6.12.1967.

Yleinen armahduslaki koski kaikkia, jotka kärsivät tai tulivat kärsimään ennen 1.9.1967 tehdystä rikoksesta 18

INTER VIVOS 3/2017

•

Kansalaisluottamuksen menettämisseuraamusta,

•

Sakon muuntorangaistusta, tai

•

Määräaikaista kuritushuone- tai vankeusrangaistusta.

Kuten viereisen sivun säädöstekstistä saattaa huomata, jälkimmäisissä tilanteissa armahdus ei tarkoittanut välttämättä vapautumista (ks. 2-3 §) Armahdus ei riippunut siitä minkä laatuiseen rikokseen henkilöt olivat syyllistyneet, jolloin esimerkiksi (melko harvinaiset) poliittiset rikokset eivät olleet esitöiden mukaan poikkeusasemassa.

Yleinen armahdus ei siis koskenut 1. syyskuuta jälkeen tehtyjä rikoksia. Myös elinkautista kärsivät vangit eivät saaneet tuomioonsa lievennystä muuten kuin kansalaisluottamuksen menettämisseuraamuksen osalta.

Vain hieman yli kaksisivuisessa hallituksen esityksessä tyydytään pääasiallisesti perustelemaan armahduksen historiallinen tausta ja selostamaan tarkemmin 1-2 kappaleella kutakin armahdettavaa seuraamustyyppiä.

Armahduslain taustalla on kuitenkin katsottu vaikuttaneen merkittävästi vankiloiden ruuhkautuminen. Ilmeisesti moni tuomittu joutui jopa jonottamaan päästäkseen kärsimään rangaistustaan.

Vastauksessaan idean isälle - presidentti Kekkosel-

le - vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja Valentin Soine luonnehtiikin toimenpidettä “rangaistusten täyttöönpanokoneiston suursiivoukseksi”.

Samalla myös yhteiskunnallinen ilmapiiri oli muuttunut ja vankimäärää pyrittiin vähentämään oikeuspolitiikassa. Suomen vankilukujen määrä oli Nils Christien vuonna 1966 tekemässä vertailututkimuksessa moninkertainen muihin pohjoismaihin nähden, joka oli poliittisesti kiusallinen pohjoismaita lähentyvässä ilmapiirissä. Armahduslaki olikin ensimmäinen askel lainuudistusten sarjassa, jolla oikeus- ja kriminaalipoliittiseksi tavoitteeksi asetettiin vankilukujen vähentäminen.

LÄHTEET: Lappi-Seppälä, Tapio: Kriminaalipolitiikan suunnanmuutoksia - Suomi ja Pohjoismaat kansainvälisessä vertailussa, Uusien professorien juhlaluennot Helsingin yliopistolla 7.12.2016 Helsingin Sanomat 30.10.2016: Miksi vuonna 1967 vankien tuomioita lyhennettiin? Sunnuntai, Torsti Tietää Kaleva 11.3.2014: Armahdukset ovat Suomesta kadonneet, Vieras / Terttu Utriainen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 1967.

INTER VIVOS 3/2017

19

PHUKSISIVUT

VÄRITÄ ULKOASIANVASTAAVA!

INTER VIVOS 3/2017

21

PHUKSISIVUT

22

INTER VIVOS 3/2017

INTER VIVOS 3/2017

23

PHUKSISIVUT

PHUKSIOHJEET VUOSIEN VARRELLA Kovin ovat phuksiohjeet vuosien varrella vaihdelleet. Ohessa niistä kaksi. Kyynisen nihilistin kirjoitus ilmestyi Inter Vivosin numerossa 4/90, kun taas “Vinkkejä phuksille” on julkaistu Pykälän blogissa viime elokuussa.

VINKKEJÄ PHUKSEILLE EI ENÄÄ AIKAAKAAN!

Punssikahvit, Pykälänpunaiset haalarit, aamuun asti venyvät illat, niitä seuraavat aamuluennot joista ei selviä edes triplaespresson voimalla, uudet ystävät, GT, opiskeluaika… Se on kaikki pian täällä! Nappaa talteen phuksin viime hetken vinkit, ota viikonloppu iisisti ja saavu maanantaina Porthaniaan, josta tutorisi opastamana pääset Casaan Punssikahveille!

1 § PUNSSIKAHVIT

3 § OPINTOPUTKI

Punssikahveilta se kaikki saa alkunsa ja Pykälä näyttäytyy phukseille ensi kertaa sellaisena, kuin kaikki sen tuntevat. Punssikahveilla tapaat ensimmäistä kertaa Pykälän monen eri toimijat, muut phuksit sekä myöhemmin illalla vanhemmat pykälistit.

Opintoputki, kurssien suositeltu suorittamisjärjestys on kelpo apu opintoja suunnitellessa. Akateeminen vapaus mahdollistaa sinulle kuitenkin myös opintojen suunnittelun itsenäisesti – ja tätä kannattaa hyödyntää!

Ja muista; kaikki tentit voi uusia, mutta bileitä ei! Väitteen paikkaansapitävyyden voivat vanhemmat tieteenharjoittajat vahvistaa.

2 § PHUKSIPISTEET Phuksipisteiden keräämisen voit aloittaa heti saatuasi kortin käteesi. Phuksikapteenit ja hallitus jakavat sinulle pisteitä ansiokkaasta suorittamisesta, ja wapun aikaan phuksikapuille palautettu täysi kortti toimiikin konkreettisena todisteena täysiä eletystä phuksivuodesta.

24

INTER VIVOS 3/2017

4 § YHDISTYKSEN KERHOTILAT Yhdistyksen kerhotilat Sörnäisissä, kavereiden kesken Pykälä, on remontissa syksyn ajan ollakseen jälleen suurimmat ja kauneimmat. Sillä aikaa biletetään Casassa, joka huhujen mukaan ei häviä Sörnäisten mansionille, mitä tulee hauskanpitoon.

5 § HIKI Kerhotiloista päästäänkin Pykälän bileissä alati vallitsevaan tropiikkiin. Smart casual -asusutus kannattaa siis suunnitella siten, että voit riisuutua riisuutumatta liikaa… Joskaan alastomuuskaan ei Pykälässä perinteisesti ole ollut kiellettyä.

6 § KILJAVA Kiljavasta et selviä helpolla. Liput saattavat olla tunnin jos toisen jonotusurakan takana. Kilpajuoksu sänkypaikan varaamiseksi paikanpäällä leirikeskuksessa on armoton. Kossuskabassa vanhoja vastaan ei pidä säästellä. Kaikessa legendaarisuudessaan tämä reissu on koettava.

7 § VANHEMMAT TIETEENHARJOITTAJAT Ikiaikainen sanonta ”phuksia ei kuksita” on vanhemmille tieteenharjoittajille pikemminkin kehotus kuin sääntö. Tuoreiden phuksien voikin olla syytä pitää silmänsä auki Casassa vaanivien kuumien puumien ja vanhojen setien varalta – omien mieltymysten mukaan joko vältelläkseen tai vietelläkseen.

8 § UTELIAISUUS Tulet kohtaamaan paljon uutta ja ihmeellistä ensimmäisinä opiskeluviikkoinasi. Pidä silmät auki, mieli avoinna ja lähde ennakkoluulottomasti mukaan – saatat yllättyä hyvinkin positiivisesti!

TERVETULOA PYKÄLÄÄN UUSI PHUKSI!

INTER VIVOS 3/2017

25

MIELENKIINTOISIA AIKOJA OLLA OIKEUSTIETEILIJÄ!

Pitkään aikaan ei ole ollut niin mielenkiintoista olla oikeustieteilijä kuin nyt. Oikeuspolitiikka ja -todellisuus elävät kovilla kierroksilla: Kansainvälisessä oikeudessa eletään jännittäviä aikoja kansallisvaltioiden voimapolitiikan kasvaessa.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen toteutuessa harva asia kunnissa on ennallaan eikä yksityis- ja julkisoikeuden rajalinjat ole entisellään.

Oikeustieteessä on hiljalleen voimistunut ihmis- ja perusoikeusmyönteinen laintulkinta. Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen taas näyttää lausuntojensa puolesta olevan tätä vastaan ja pitkälti konservatiivisemman lainopin linjoilla.

Työoikeus on murroksessa EK:n vietyä itseltään mahdollisuuden toimia neuvotteluosapuolena työmarkkinoilla.

Toisaalta taas tuomioistuinviraston kaltaiset suuret oikeusvaltion instituutioita muokkaavat hankkeet näyttävät etenevän suhteellisen nopealla vauhdilla.

Olemme opiskelijoita aikana, jossa moni asia voi pian olla aivan toisin. Edes Euroopan unionin tai perustuslain pysyvyys eivät ole enää itsestäänselvyyksiä.

Meillä on loistava tilaisuus olla vaikuttamassa siihen millaiseen oikeudelliseen ja yhteiskunnalliseen todellisuuteen valmistumme. Ja ainakin joudumme oppimaan, halusimme tai ei, että oikeustiede ei elä tyhjiössä, vaan on äärimmäisen vahvassa kohtalon yhteydessä vallitseviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.

Lauri Linna

VESSI HÄMÄLÄINEN

26

INTER VIVOS 3/2017

SPONSOROITU

HANNES SNELLMAN ONNITTELEE FUKSEJA 2017!

Hannes Snellman on transaktioihin ja riidan ratkaisuun keskittynyt pohjoismainen asianajotoimisto, jossa työskentelee noin 300 oman alansa huippuammattilaista.

Vuosittain työllistämme yli 70 opintojen eri vaiheissa olevaa oikkaria ja tarjoamme traineeohjelmia kaikkiin opintojen vaiheisiin aina fuksisyksystä gradun kirjoittamiseen saakka. Tässä jutussa Hannes Snellmanin tiimiläiset antavat omat vinkkinsä fukseille opiskeluaikaa varten.

JULIA PARIKKA, TRAINEE

Onnittelut upeasta opiskelupaikasta! Muistan itse hyvin kesän 2011, kun ylioppilasjuhliani seuranneena päivänä istuin yksin tyhjässä kirjastossa pänttäämässä niitä samoja oppiaineita kuin tekin tänä keväänä, osakeyhtiöoikeutta ja eurooppaoikeutta.

Aika on mennyt nopeasti ja muistelen lämmöllä Pykälässä ja Porthaniassa vietettyjä hetkiä. Opiskeluaikana viihdyin aktiivisesti mukana Pykälän toiminnassa muun muassa yhdistyksen hallituksen sihteerin virassa, yrityssuhdevaliokunnan puheen-

28

INTER VIVOS 3/2017

johtajana sekä Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunnan puheenjohtajana. Aktiivinen opiskelijatoiminta on opettanut paljon – kaikesta oppii uutta ja oppeja hyödynnän edelleen työelämässä. Opiskeluaikana kannattaa panostaa opintoihin, mutta myös nauttia ohikiitävistä hetkistä. Omaa näkemystään voi avartaa erilaisten harjoittelupaikkojen sekä ulkomaankokemusten kautta ja kielitaidosta on vain hyötyä.

Hannes Snellmanilla aloitin kesällä 2016 Associate Traineena ja nyt kirjoitan graduani työoikeudesta Thesis Traineena samassa toimistossa. Ennen Hannes Snellmanille tuloani olen työskennellyt KONE Oyj:n lakiosastolla Assistant Legal Counselina, ollut Etelä-Afrikassa vapaaehtoistyöntekijänä, opiskellut vaihto-opiskelijana Sorbonnen yliopistossa Pariisissa ja tulevana kesänä olen lähdössä London School of Economicsin kesäkouluun.

Teillä on nyt avoin tie edessänne ja on vain itsestänne kiinni, mihin suuntaan tällä polulla haluatte kulkea. Toivotan teille ikimuistoista fuksivuotta ja toivottavasti törmäämme Hannes Snellmanin excuilla tai jopa toimistomme käytävillä mahdollisen harjoittelunne aikana.

SPONSOROITU

MIKKO HEINONEN, MANAGING PARTNER, HELSINKI

JENNI RISTINIEMI, HR, STUDENT COOPERATION AND EMPLOYER BRANDING

Voi elämän kevät! Onneksi olkoon pääsystä raiteille, jotka vievät kohti juridisia näköaloja ja oikeudellista asiantuntemusta!

Osalla teistä on jo nyt kirkkaana mielessä ajatus siitä, mitä valmistumisen jälkeen haluaa tehdä. Osa taas on valinnut juridiikan opinnot kenties siksi, että saa käyttöönsä alustan, jonka päälle rakentaa ammatillista profiilia päätyäkseen töihin valtiolle, teollisuuteen, järjestöihin, asianajotoimistoon tai vaikka poliittiseksi toimijaksi. Niin tai näin, kannustan pitämään mielen virkeänä, avoimena ja altistumaan opintojen lisäksi myös erinäisiin rientoihin muistaen, että Pykälän ja Porthanian ulkopuolellakin on elämää. Tarpeen tullen kannattaa miettiä suuntaa, arvioida vauhtia sekä ympäristöä ja muistaa nauttia myös itse matkasta. Matkan alussa maailma tulee nimittäin olemaan vähän toisenlainen kuin muutamien vuosien päästä, kun taskussanne on OTM-tutkinto ja siksi onkin hyvä antaa mahdollisuus vielä piilossa oleville mielenkiintoisille tilaisuuksille, jotka voivat luoda pohjan identiteetillenne juristeina.

Suosittelen tutustumaan kollegoihin, muihin tieteenharjoittajiin, ympäröivään maailmaan sekä monipuolisesti juristien toimintakenttään. Mikään juridiikan koukero ei ole niin hieno, etteikö sen pesisi tärkeydessä ystävien ja kollegoiden tuoma voima ja viisaus. Maailmallakin kannattaa käydä, ja tulla takaisin.

Näissä muutamissa riveissä on kiteytetty minun matkani Oik. yo:sta tähän päivään radalla Oik. yo.

(Turku) – Hannes Snellman – OTK/OTM – Associate - Asianajajatutkinto – Senior Associate - Harvard – New York Bar Exam – Hannes Snellman – Partner – Managing Partner. Mitä seuraavaksi? Ainakin aion nauttia matkasta!

Pääsen tapaamaan oikkareita työssäni päivittäin, sillä vastaan Hannes Snellmanilla traineeohjelmista ja opiskelijayhteistyöstä. Tuoreille fukseille antaisin vinkiksi ottaa aktiivisesti selvää oman alan työllistymis- ja verkostoitumismahdollisuuksista. Esimerkiksi erilaiset excut ovat hyvä tapa tutustua työnantajiin ja verkostoitua alan ammattilaisten sekä muiden opiskelijoiden kanssa. Oman alan töitä voi oikiksessa ryhtyä hakemaan jo heti opintojen alussa. Hannes Snellmanilla on fukseille suunnattu Office Support Trainee -ohjelma, johon haetaan syyskuussa ja heti lokakuussa voi olla mahdollista päästä aloittamaan työt asianajotoimistossa. Office Support Trainee -ohjelma on osa-aikainen ja soveltuu hyvin opintoihin yhdistettäväksi.

Ensimmäisen vuoden opiskelijoita rekrytoidessa arvostamme erityisesti innostusta ja kiinnostusta alaa kohtaan sekä aktiivisuutta. Oman alan kokemus ei ole edellytys traineepaikan saamiselle. Merkityksellistä on hyvä asenne ja halu oppia. Usein oikkareita mietityttää, miten erottua muista hakijoista ja siihen minulla on oikeastaan vain yksi vinkki eli parhaiten erottuu olemalla oma itsensä. Oman alan työpaikan saamisesta ei kuitenkaan kannata ottaa fuksina turhia paineita, työkokemusta ehtii hankkia myöhemminkin.

Työelämässä tärkeitä taitoja pääsee itse opintojen lisäksi kartuttamaan myös esimerkiksi järjestötoiminnan, tutoroinnin, vaihto-opiskelun ja monien muiden oikiksen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Näillä sanoilla toivotan teille aktiivista ja antoisaa oikistaivalta.

Fuksiexculla nähdään!

INTER VIVOS 3/2017

29

PHUKSISIVUT

PHUKSIKAPTEENIT ESITTÄYTYVÄT Vuoden 2017 phuksikapteenit ovat viidennen vuoden opiskelija Linnea Viherkenttä ja toisen vuoden opiskelija Juho Roimaa. He kertovat omat kokemuksensa phuksivuodestaan ja erityisesti Pykälään tutustumisesta.

30

INTER VIVOS 3/2017

Linnea: Elämä on ihmeellistä. Lukion jälkeen halusin pitää välivuoden ennen opiskelujen jatkamista. Vuosi täytti hauskan välivuoden kriteerit: tutustuin uusiin ihmisiin, kävin kevyissä töissä ja pyörin kaiken maailman rokkipiireissä baarissa jos toisessakin. Syksyn lähestyessä halusin aloittaa taas opiskelut, mutta olin varma että mihinkään opiskelijajärjestöjuttuihin en varmasti lähtisi mukaan - ainakaan niiden pinnallisten oikisopiskelijoiden kanssa. Lumi tuli, syksy suli ja lopulta punssikahvit iskivät vasten kasvoja tuhannen voltin voimalla. Häh - oikeustapauskilpailuja, flip cupia, golfia, mansikkadaiquireja ja kaiken seassa innoissaan juhlivia valiokuntalaisia. Kaikki yhden katon alla, kaikki Pykälässä. Siisteintä oli se, kuinka hyviä tyyppejä Pykälä tuona päivänä pursusi. Kaikki erilaisia, mutta kaikki kavereita. Kaikki pykälistejä.

Juho: Minulla taas oli todella kovat odotukset oikiksesta ja Pykälästä. Olin valmistautunut lähtemään kaikkeen mukaan avoimin mielin ja laittamaan itseni likoon. Aikaisemmissa opiskeluissani toisessa tiedekunnassa en ollut tajunnut ollenkaan lähteä mukaan opiskelijatoimintaan, jonka seurauksena päädyin opiskelemaan hyvin yksin. Sisäänpäästyäni oikikseen päätinkin, että nyt en toista virhettäni. Se on elämäni parhaimpia päätöksiä. Kovat odotukseni ylitettiin niin kovaa ja korkealta, että tämän lehden kaikki sivut eivät sitä mahtavan meiningin ja mielettömien ystävien määrä riittäisi selostamaan. Olen jo nyt phuksina saanut Pykälästä niin paljon enemmän kuin pystyn koskaan antamaan takaisin. Ja se ei vaatinut mitään muuta kuin vastaanottavan asenteen ja sen, että tulin paikalle.

Linnea: Aina bileisiin ei pääse paikalle, ei edes joka kerta. Punssikahvien päällä voi olla oman elämän Stanley Cup -seiskapeli. Kiljavan päälle voi osua piirakanleivontakurssin palautepalaveri. Elämä ei kuitenkaan ole vakavaa ja Pykälään saat tulla leipomuksinesi myös seuraavalla viikolla tai vaikka sitten kevään viimeisille sitseille. Olen tutustunut uusiin pykälisteihin joka ikisenä kuukautena näiden neljän opiskeluvuoteni aikana, eli sinäkään et tule yksin jäämään. Pykälän kokoisessa järjestössä kukaan ei voi tuntea kaikkia, joten kaikki tutustuvat aina uusiin kanssaopiskelijoihin. Tule juttelemaan meille, niin sinulla on välittömästi kaksi tuttua!

Eri asia tietenkin on, kelpuutatko meidät vielä tutustuttuasi muihin huikeisiin pykälisteihin.

Juho: Tervetuloa aivan valtavasti siis meidän molempien puolesta oikikseen ja Pykälään! Me haluamme vilpittömästi, että te kaikki voitte kokea Pykälän paikkana, jonne pääsyä odottaa ja josta ei malta lähteä pois. Ja Pykälää ei tee Pykäläksi mikään muu, ei enempää eikä vähempää, kuin sen jäsenet. Me kaikki upeat erilaiset opiskelijat täysin eri taustoinemme ja tarinoinemme saamme kaikki tulla Pykälään juuri sellaisina kuin olemme. NÄHDÄÄN SYKSYLLÄ!

INTER VIVOS 3/2017

31

PHUKSISIVUT

ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN HAASTATTELU Lukuvuosi on pian päättymässä ja syksyllä haparoivat fuksit ovat ehtineet vähitellen tottua opintoihinsa ja tiedekuntajärjestöihinsä. Poikkitieteellisestä mielenkiinnosta, viiden eri tiedekuntajärjestön jäsenlehdet lähtivät yhdessä selvittämään oman alansa fukseilta miten näillä on kulunut vuosi mennyt.

Yhteinen artikkeli julkaistaan Organon Dentalen kevät 1/2017 numerossa, Epiglottiksen numerossa 2/2017, Qkautisen numerossa 2/2017, Inter Vivosin numerossa 3/2017 sekä MDS:n numerossa 3/2017.

ALFAT EERO SJÖBLOM JA VILLE LIU, HLKS

KERRO TAUSTOISTASI OPISKELIJATOIMINNASSA (KERHOT, BILEET, JÄRJESTÖT) Eero: Olen mukana haalaritiimissä sekä ideoimassa ja toteuttamassa kurssimme piakkoin julkaistavaa blogia.

Lisäksi tulen toimimaan tuutorina ensi syksynä.

Ville: Tällä hetkellä toimin Cursus Maxillarum Ferrearum isäntänä (H1, 2016), HELPn yhtenä varapuheenjohtajana, HYY edustajiston jäsenenä, valmisteluvaliokunnassa, HLKSn hallituksessa tiedotussihteerinä lisäksi olen toiminnassa mukana valmistelemassa Odontologiska Spelen 2017 –tapahtumaa.

Puuhailen myös muutamassa muussa pienemmässä toiminnassa mukana. Bileissä tulee aktiivisesti käytyä ystävyysseurojen kanssa oman ainejärjestön tapahtumien lisäksi. Poikkitieteily on myös oikein mukavaa sekä suuremman mittakaavan approt.

ONKO OPISKELU OLLUT SELLAISTA, MITÄ ODOTIT HAKIESSASI? Eero: Ensimmäisten kurssien biokemian ja solutason pienien asioiden yliannostus yllätti haasteellisuudel32

INTER VIVOS 3/2017

laan, vaikkakin tiesin opiskelun ja oikeanlaisen opiskelutekniikan löytämisen vievän aikaa. Kuluva kevät on vastannut jo paremmin odotuksiani siitä, millaista lääkiksessä on opiskella.

Ville: Kyllä on. Selvitin etukäteen mihin olin ryhtymässä katsomalla opintorakenteita WebOodista ja moodlesta. Lisäksi tutustuin tulevaan ammattiini kyselemällä tutuilta ketkä opiskelevat jo hammaslääketiedettä. Valmentautuessa pääsykokeisiin sain paljon informaatiota tuutoreilta sekä kanssa hakijoilta.

MITEN ARVIOISIT FUKSIVUODEN KURSSEJA JA OPISKELUA? MITÄ OLET OPPINUT JA OLIKO MIKÄÄN ERITYISEN MIELENKIINTOISTA?

tuleva hammaslääkäri. Tämän kaltainen yhteisöllisyys ja eräänlainen denttarien identiteetti on mielestäni tärkeä perinne.

Eero: Teoriaa ja ulkoa opettelua on paljon, käytäntöä harmittavan vähän. Teoriasisältöjen hallinnassa oman kehityksen on kyllä huomannut, vaikka toisinaan tuntuukin, ettei mitään tulevaisuuden kannalta käyttökelpoista ole jäänyt päähän. Erityisen mielenkiintoista oli kuitenkin kolmen viikon kasvot, suu, hampaat –kurssi, jossa pääsimme lähemmäksi tulevaa akateemista käsityöammattiamme. Kiitos tämän kurssin, voin esimerkiksi sanoa veistäneeni vaaleanpunaisesta vahasta muodoiltaan ja kulmatunnusmerkeiltään varsin upean yläinkisiivin.

Ville: Hammaslääketieteenkandidaattiseuralla on todella monia perinteiksi muodostuneita tapahtumia yhteistyössä eri yritysten kanssa. Näillä perinteisillä tapahtumilla luodaan hyvää yhteishenkeä denttareiden keskuudessa! Kaikki nämä tapahtumat ovat olleet huikeita (Ruskajuhla, Hallituksenvaihto karonkka, Hammasväline cup, HLKS vuosijuhlat...).

Ville: Ehdottomasti eniten kiinnosti omaan alaan eniten valmentavat kurssit (esim.Kasvot, suu ja hampaat).

Lääketieteellisessä tiedekunnassa panostetaan paljon tutkimustyön laadukkaaseen tekemiseen. Monien alkuvaiheen opiskeltavien asioiden voidaan koeta olevan hyödyttömiä ajatellen hammaslääkärin työnkuvaa, mutta ne ovat erityisen arvokkaita vaikka suuri osuus informaatiosta unohtuisikin kliiniseen vaiheeseen siirryttäessä (opiskelutekniikan ja omaksumiskyvyn harjaantuminen).

MILLAISISSA TÖISSÄ AIOT VIETTÄÄ TULEVAN KESÄN? Eero: Istun kaupan kassalla myyden maitoa janoisille.

Odotan tätä innolla, sillä suunnitelmissani oli jo alun pitäen viettää kesä tehden ”jotain aivan muuta”. Oman alan töihin ehtii kyllä, varsinkin kun prekliinisessä vaiheessa ne mahdollisuudet ovat vähäisiä.

Ville: Työskentelen kesällä rotaatioissa eri tutkimusryhmissä apulaisena osana tutkijalääkäri-ohjelmaa (TLOK24). Tätä työtä tulen tekemään myös tulevat kesät ja vuodet.

VARSAT JANITA LAURI JA RIIKKA NIKITIN, EKY

VOISITKO KUVITELLA OPISKELEVASI JOLLAIN TOISELLA ALALLA? Eero: En. Järjestäen kaikki tapaamani hammaslääkärit ovat sanoneet työskentelevänsä maailman parhaassa ammatissa ja itse tiedän opiskelevani juuri siihen.

Ville: Alunperin opiskelin Kumpulan kampuksella kemiaa ja ajattelin kemian olevan kutsumukseni, mutta toisin kävi ja täällä nyt ollaan. En kuitenkaan näe tekeväni alanvaihdosta uudestaan tulevaisuudessa.

ONKO AINEJÄRJESTÖLLÄSI JOTAIN PERINTEITÄ, JOIHIN OLET ERITYISEN KIINTYNYT? Eero: Mieleeni ovat jääneet erityisesti HLKS:n hallituksen, ylempien vuosikurssien sekä tuutorien järjestämät tapahtumat ja iltamat tarjoiluineen. Esimerkkinä mainittakoon elämäni ensimmäiset sitsit denttarien kanssa, joissa sain jo alustavan käsityksen siitä, mitä on olla

KERRO TAUSTOISTASI OPISKELIJATOIMINNASSA (KERHOT, BILEET, JÄRJESTÖT) Olemme olleet aktiivisia ja osallistuneet paljonkin erilaisiin tapahtumiin ja kerhoihin, kuten EKY:n omiin bileisiin ja retkiin sekä ammattitaitoa edistäviin vapaaehtoisiin luentoihin. Toimimme molemmat tänä vuonna apuemäntinä eli olemme myös apuna järjestämässä suurta osaa tapahtumista.

INTER VIVOS 3/2017

33

PHUKSISIVUT

ONKO OPISKELU OLLUT SELLAISTA, MITÄ ODOTIT HAKIESSASI? On. Osasimme aavistaa tämän olevan aikaa vievää puuhaa, mutta tämä on itseasiassa vielä odotettuakin työläämpää.

MITEN ARVIOISIT FUKSIVUODEN KURSSEJA JA OPISKELUA? MITÄ OLET OPPINUT JA KIINNOSTIKO JOKIN AIHE ERITYISESTI MUITA ENEMMÄN? Kurssit ovat täynnä asiaa ja lyhyitä, mutta mielenkiintoisia. Olemme oppineet tulevan ammatin perusteita anatomiasta ja fysiologiasta lähtien. Ensimmäinen vuosi tutustutaan elimistön normaaliin toimintaan.

Leikkely- eli dissektiojaksot ovat olleet parhaita, koska niillä pääsi harjaannuttamaan kädentaitoja skalpellin varressa ja näkemään konkreettisesti, miltä anatomian kirjasta tutut rakenteet näyttävät.

VOISITKO KUVITELLA OPISKELEVASI JOLLAIN TOISELLA ALALLA? Tuskin. Korkeintaan lääkiksessä, jos on pakko sanoa jotain.

ALFAT ISABELLE SANDÅS JA HENRI VASARA, LKS

MILLAISIIN AINEJÄRJESTÖSI PERINTEISIIN OLET TUTUSTUNUT? Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistyksen jäsenmäärä ei ole hirvittävän iso, minkä vuoksi on helppoa tehdä jotain pientä hyvää kaikille opiskelijoille. EKY tarjoaa perinteisesti laskiaispullia, joita leivotaan apuemännistön voimin. Naistenpäivänä ihana Herrasmieskerho eli eläinlääkiksen miesopiskelijat muistaa meitä kahvilla ja voisilmäpullilla.

Perinteisiin kuuluu myös, että moni asia kerhohuoneen siivouksesta ja vuosijuhlien työvoiman kokoamisesta lähtien on ensimmäisen vuoden opiskelijoiden velvollisuus. Tämä ja lukemattomat muut varsanakit ovat tulleet tutuiksi MILLAISISSA TÖISSÄ AIOT VIETTÄÄ TULEVAN KESÄN? Janita: Sain oman alan työn seminologilomittajana Pohjois-Suomesta. Vietän kesän siis lehmiä siementäen.

Riikka: Oman alan töitä ei irronnut, ja paikka on muutoinkin vielä hakusessa.

34

INTER VIVOS 3/2017

KERRO TAUSTOISTASI OPISKELIJATOIMINNASSA (KERHOT, BILEET, JÄRJESTÖT) Henri: Toimin LKS:n valtuuskunnassa varapuheenjohtajana. Kerhoista olen ollut aktiivinen LKS:n kuorossa Uvula Aureassa, käynyt sunnuntaisin säbätreeneissä Lanugossa, ja säännöllisesti Ristiside-kerhon tapahtumissa. Curvaturan laskettelureissullakin Alpeilla tuli käytyä vuodenvaihteessa. Alfavuoden bileita ja sitsejä on kierretty ahkerasti.

Isabelle: Kuulun kurssini emännistöön, joka järjestää kurssien välisiä sitsejä ja muita juhlia. Olen myös Sisäasiainvastaavan tiimissä, joka järjestää LKS:n juhlia.

Olen aktiivinen Viipurilaisessa Osakunnassa. Tapahtumissa on tullut ravattua aika paljon, 15 sitsit jo kertynyt vuoden aikana. Sain aktiivisen alfan merkin!

ONKO OPISKELU OLLUT SELLAISTA, MITÄ ODOTITTE HAKIESSASI? Henri ja Isabelle ovat samaa mieltä siitä, että töitä pitää tehdä paljon niin kuin he olivat ennen lääkistä kuulleetkin. Pakollista opetusta on ollut odotettua vähemmän ensimmäisenä vuotena, usein viikossa on vain parina päivänä pakollinen PBL (ryhmäopetus). Opiskelu on ollut paljon itsenäisesti kirjan lukemista. Opiskelijaelämä on sen sijaan yllättänyt monipuolisuudellaan. Tapahtumia on joka viikko ja kerhoja riittää joka lähtöön.

MILLAISISSA TÖISSÄ AIOT VIETTÄÄ TULEVAN KESÄN? Isabelle on menossa kotipaikkakunnalleen Lappeenrantaan keskussairaalan arkistoon töihin. Henri taas aikoo viettää kesän kesäisäntänä leirikeskuksessa. Moni kurssikaveri on tekemässä osastosihteerin töitä tai esimerkiksi sanelunpurkua sairaalassa. Muutama aikoo myös aloittaa syventävät opinnot kesällä, mikä käytännössä tarkoittaa tutkimuksen tekoa.

PHUKSIT SANTERI AILA JA HETA OJA-LIPASTI, PYKÄLÄ

MITEN ARVIOISIT FUKSIVUODEN KURSSEJA JA OPISKELUA? MITÄ OLET OPPINUT JA OLIKO MIKÄÄN ERITYISEN MIELENKIINTOISTA? Henristä on fiksua, että opiskelussa lähdetään solusta liikkeelle, laajennetaan kudostasolle ja aletaan sitten käymään läpi anatomiaa ja eri elimistöjä. Dissektiot ovat olleet erityisen mielenkiintoisia, koska niissä pääsee itse tekemään. Se on ollut turhauttavaa, että ylempikurssilaisilta kuulee, ettei molekyylibiologian kursseja tarvita käytännön työssä. Toisaalta perusta on hyvä oppia. Isabellestakin anatomian opiskelu kevään tuki- ja liikuntaelimistön kurssilla on ollut kiinnostavinta.

VOISITKO KUVITELLA OPISKELEVASI JOLLAIN TOISELLA ALALLA? Molemmat voisivat kuvitella opiskelevansa muullakin alalla, vaikka lääkis olikin ykkösvalinta. Joku Aalto Yliopiston DI-linja olisi ollut toinen vaihtoehto. Kumpikaan ei kuitenkaan aio aloittaa lääkiksen rinnalle toista tutkintoa.

ONKO AINEJÄRJESTÖLLÄSI JOTAIN PERINTEITÄ, JOIHIN OLET ERITYISEN KIINTYNYT? Syksyn alfoille järjestetyt tapahtumat, erityisesti Alfajaiset, joissa ekan vuoden opiskelijat kiertävät keskustan rasteja lääkärintakit päällä, ovat jääneet molemmille mieleen. Myös vuosittain järjestettävät ja ympärilleen ainutlaatuisen hypen nostavat Toogabileet nousevat esiin. Henri huomauttaa, että epäviralliset perinteet, kuten Teboil-kierros, ovat myös hauskoja. Isabellestä on hienoa myös se, että kurssista muodostuu niin tiivis porukka.

KERTOKAA TAUSTOISTANNE OPISKELIJATOIMINNASSA (KERHOT, BILEET, JÄRJESTÖT).

Heta: Syksyllä olin mukana sonniaistoimikunnassa ja haalaritoimikunnassa. Sittemmin olen mennyt mukaan esimerkiksi Pykälän matkatoimikuntaan ja Pykälä-viikon KV-viikkotoimikuntaan. Toimin myös osakuntani juristikerhossa taloudenhoitajana.

Santeri: Syksyn ekalla viikolla menin mukaan vähän kaikkeen. Sittemmin syksyn aikana olin speksissä lavastamassa, Ulottuvuustoimikunnassa ja haalaritoimikunnassa. Valiokuntavaalien myötä minut valittiin isännäksi ja sitä kautta toimin sillistoimikunnassa.

Olen myös osakuntani juristikerhon tiedottaja.

Phuksitoimikuntiin (ulottuvuus-, sonniais-, haalari-, matrikkeli-) otettiin kaikki ketkä vain halusivat. Esimerkiksi sonniaistoimikuntaan oli helppo mennä, kun kaikki ovat phukseja niin se on semmoista kevyempää. Ja kyllähän niihin meni suurin osa (kaikki ketä vain toiminta kiinnosti).

ONKO OPISKELU OLLUT SELLAISTA, MITÄ ODOTIT HAKIESSASI?

INTER VIVOS 3/2017

35

PHUKSISIVUT

Eipä kummallakaan meistä mitenkään erityisempiä odotuksia ollut tänne tultaessa. Useamman kerran hakeneena odotuksetkin alkoivat hiljalleen hävitä ja tavoitteena oli vain päästä sisään. Tiedekuntaan saapuessa suhtautuminen oli varsin neutraali.

Kaksi seikkaa on kuitenkin noussut esille. Ensinnäkin, vaikka opiskeleminen oikiksessa painottuu varsin vahvasti tenttimateriaalin lukemiseen, ei tentteihin ole tarvinnut lukea ihan niin paljon mitä hakiessa ajatteli.

Toiseksi opiskelun ohella on varsin helppo käydä osaaikatöissä.

MITEN ARVIOISIT PHUKSIVUODEN KURSSEJA JA OPISKELUA? MITÄ OLET OPPINUT JA OLIKO MIKÄÄN ERITYISEN MIELENKIINTOISTA? (KIINNOSTIKO JOKIN AIHE MUITA ENEMMÄN?) Phuksisyksyn ensimmäistä Oikeudellisen Ajattelun Perusteet -kurssia vaivasi kyllä aika vahva motivaatiovaje. Kun perusaineopinnot alkoivat, tuli opiskelusta huomattavasti mielekkäämpää. Vaikka erityistä suosikkia tai inhokkia ei olekaan, kaikista kursseista tuntuu saavan mielenkiintoista kun niitä vain lukee tarpeeksi. Vaikka välillä saattaa epäilyttää onko oppinut yhtään mitään, tarkemmin aihetta miettiessään huomaa sisäistäneensä yllättävän paljon. Ei kai siitä mitään erityistä ahaa-elämystä synny.

ONKO AINEJÄRJESTÖLLÄSI JOTAIN PERINTEITÄ, JOIHIN OLET ERITYISEN KIINTYNYT? (MILLAISIA AINEJÄRJESTÖLLESI TYYPILLISIÄ PERINTEITÄ OLET OPPINUT?) Heti ensimmäisenä tulee mieleen Volga, jolla on oma paikkansa Pykälän bileissä. Aina siis Frederikin Volgan lähtiessä soimaan, pykälistit riehaantuvat valtaisaan yhteistanssiin. Tämä yhdessä Pykälän tavarahissin Pykälän bileiden pääsisäänkäynnin - kanssa lienee ulkopuolisille melko hämmentäviä. GT kuuluu myös joka bileen vakiojuomiin. Kuuleman perusteella Pykälän sitsikulttuurikin poikkeaa muista ainejärjestöistä ja osakunnista.

Mainittakoon, että Pykälän excursiot ja seminaarit lienevät muihin aloihin nähden myös varsin erilaisia.

Esimerkiksi Pykälän excursiot painottuvat melko suurelta osin juuri asianajotoimistoihin.

MILLAISISSA TÖISSÄ AIOT VIETTÄÄ TULEVAN KESÄN? Erityisesti Esplanadin isot asianajotoimistot kuitenkin ottavat jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita tyypillisesti ns. Junior trainee -hommiin, jossa pääsee tutustumaan niin toimiston arkeen kuin omaan alaansa.

Kumpikaan haastateltava ei kuitenkaan ole vielä oman alan töissä.

Vaikka luettavan materiaalin määrä osoittautui odotettua pienemmäksi, on se kuitenkin olennainen osa oikeustieteen opintoja. Pienryhmässä opiskelemista on hyvin vähän. Hyvä sinänsä, että pääsykokeet valmensivat tähän eikä Porthaniaan astuessa tarvinnut miettiä mitä tässä nyt tarvitsisi tehdä.

Kirjapainotteisuuden vastapainona oikiksen akateeminen vapaus on kyllä ollut mukavaa. On hyvä, että voi valita mitä kursseja tekee verrattuna siihen, että opiskelijalle annettaisiin valmis lukujärjestys käteen. Tiedekunnalla on toki suositusjärjestys, muttei sitä tarvitse välttämättä seurata vaan voi ns. toteuttaa itseään ja valita pakollisista kursseista mitä haluaa tai mitä vain saa siihen väliin tungettua. Kursseja saa sikäli tehtyä tosi helposti eri järjestyksessä.

(MUUTA)

VOISITKO KUVITELLA OPISKELEVASI JOLLAIN TOISELLA ALALLA?

Mikko Lementtilä: Kuulun YFK:n soittajiin ja laulajiin, isännistöön sekä pesävaliokuntaan. Kiertelen opiskelijariennoissa kohtalaisen aktiivisesti.

Näkemykset vähän jakautuvat. Hetalla oli koko ajan ollut tähtäimessä Helsinki ja oikis, kun taas Santeri löysi oikeustieteellisen vasta haettuaan ensin Tampereelle Teknilliseen yliopistoon. Molemmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei valinta kaduta eikä muun aineen opiskelu tulisi edes mieleen.

36

INTER VIVOS 3/2017

Haastattelukysymyksissä ei mainittu, mutta voisi olla kiinnostava tietää näkyykö muilla aloilla ammatin perinnöllisyys. Oikeustieteellisessä yllättävän monella ovat vanhemmat tai edes joku sukulainen alalla töissä.

Kummankaan haastateltavan vanhemmat eivät ole lakimiestaustaisia.

TAPIT MIKKO LEMENTTILÄ JA MARIA VIKSTRÖM, YLIOPISTON FARMASIAKUNTA KERTOKAA TAUSTOISTANNE OPISKELIJATOIMINNASSA (KERHOT, BILEET, JÄRJESTÖT).

Maria Vikström: Toimin Yliopiston farmasiakunnassa kirjastovaliokunnan puheenjohtajana. Lisäksi olen mukana muissa ainejärjestömme valiokunnissa, kuten juhlavaliokunnassa ja isännössä, joiden kautta olen päässyt mukaan auttelemaan bileiden järjestelyssä. Li-

säksi Yliopiston farmasiakunta viettää ensivuonna 130. vuosijuhlaa, joiden suunnittelussa ja järjestämisessä olen mukana.

ONKO TAPPINA OLLUT HELPPO PÄÄSTÄ MUKAAN TOIMINTAAN? Mikko: On. Opiskelijajärjestön eri valiokuntien ihmiset markkinoivat hyvin toimintaansa opintojen alussa ja ovat myös pitkin lukuvuotta tulleet avoimesti juttelemaan erilaisissa tapahtumissa. Toiminnassa vallitsee hyvä yhteishenki ja mukana voi olla niin paljon tai vähän kuin itse haluaa.

Maria: On ollut helppo päästä, varsinkin tappiviikolla omat tuutorit vei erilaisiin tapahtumiin, joissa pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin. Tätä kautta uskalsin lähteä mukaan valiokuntien toimintaan ja näin päädyin myös nykyiseen virkaani hallituksessa ONKO OPISKELU OLLUT SELLAISTA, MITÄ ODOTITTE HAKIESSANNE? Mikko: On ollut. Aiempaan AMK-tutkintooni verrattuna odotin yliopistolta itsenäisempää sekä vapaampaa opiskelua ja odotuksiin on vastattu.

Maria: Olin kuvitellut, että heti ensimmäisessä jaksosta lähtien alettaisiin opiskelemaan lääkeaineita ja niiden kinetiikkaa, mutta alkuun oli paljon perusteita kemiasta ja molekyylibiologiasta. Ihan järkevää aloittaa perusteista, sillä osa opiskelijoista on tullut suoraan lukiosta kun taas osalla on saattanut vierähtää useampi vuosi edellisistä opinnoista.

MITEN ARVIOISITTE FUKSIVUODEN KURSSEJA JA OPISKELUA? MITÄ OLETTE OPPINEET JA OLIKO MIKÄÄN ERITYISEN MIELENKIINTOISTA? (KIINNOSTIKO JOKIN AIHE MUITA ENEMMÄN?) Mikko: Mielenkiintoisia teoreettisia kursseja ja muutama käytännön kurssi laboratoriossa. Ensimmäinen syyslukukausi oli lähinnä aiemman tietopohjan kertausta, jonka päälle rakennettiin jonkin verran uutta tietoa. Nyt kevätlukukaudella ollut jo enemmän ammattiin liittyviä kursseja, joista systemaattinen farmakologia on ollut ehdottomasti mielenkiintoisin ja työläin.

Maria: Olen oppinut vaikka mitä! Kurssit ja opiskelu lähti heti aika vauhdilla käyntiin, ja kurssien suorittaminen vaati aika paljon panostusta heti alkuun. Itselleni tämä tuotti hieman vaikeuksia, sillä en osannut ta-

sapainoilla vapaa-ajan tapahtumien ja opiskelun välillä.

Nyt alan pikkuhiljaa päästä jyvälle. Mielenkiintoisinta opinnoissa on ainakin tähän mennessä ollut parasta aikaa meneillä oleva Systemaattisen farmakologian –kurssi, jonka alkua olen odottanut opintojen alusta saakka. Lääkeaineiden systemaattinen opiskelu on haastavaa, mutta erittäin mielenkiintoista.

VOISITTEKO KUVITELLA OPISKELEVANNE JOLLAIN TOISELLA ALALLA? Mikko: Mahdollisesti esim. lääketieteellisessä tai psykologian laitoksella. Toinen ala ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnu ajankohtaiselta ajatukselta vaan viihdyn opinnoissani hyvin.

Maria: En. Ennen farmasian opintoja mielessä on käynyt eläinlääkärin opinnot, mutta farmasialle tultuani valinta on tuntunut oikealta.

ONKO AINEJÄRJESTÖLLÄ JOTAIN PERINTEITÄ, JOIHIN OLETTE ERITYISEN KIINTYNEET? (MILLAISIA AINEJÄRJESTÖLLE TYYPILLISIÄ PERINTEITÄ OLETTE OPPINEET?) Mikko: Toiseksi vanhimpana ainejärjestönä YFK:ssa on paljon hyvin vaalittuja vanhoja perinteitä. Tappina perinteistä on saanut vasta pintaraapaisun, mutta erityisesti mieleen ovat jääneet vuosijuhlaperinteet (esim. puheet, laulut, esitykset).

Maria: En nyt tiedä kiintymyksestä, mutta ainejärjestömme ehkä perinteistä perinteikkäin tapahtuma on Savujuhla, jonka juuret johtavat vuoden 1980 tapahtumiin, mutta ei siitä sen enempää. Vannoutuneimmat opiskelijat viettävät yönsä kampuksella lunastaakseen paikkansa vuoden eeppisimmille sitseille. Itselleni ehkä konkreettisin perinne on kuitenkin perinteikkäät tappikaste ja hallituksenvaihtokaronkka, jossa mm. väistyvä ja uusi puheenjohtaja saavat perinteikkäästi kylmää (ja märkää) kyytiä.

MILLAISISSA TÖISSÄ AIOTTE VIETTÄÄ TULEVAN KESÄN? Mikko: Ei töitä tiedossa. Opiskelen avoimen yliopiston kesäopinnoissa psykologian perusopintoja.

Maria: Todennäköisesti kesä tulee menemään edellisten vuosien tapaan nuorisotyöntekijänä lasten- ja nuortenleireillä.

INTER VIVOS 3/2017

37

PHUKSISIVUT

FLIPPI - LAJI JOKA YHDISTI KANSAN TEKSTI LINNEA VIHERKENTTÄ & ROBERT GORDIN KUVAT LIINA MUURONEN & HELINÄ TEITTINEN Jo antiikin Kreikassa muinaiset pykälistit olivat tunnettuja viinikarahviensa kiepauttelutaidoista. Tämä jalo perinne päätettiin saattaa nykyaikaiseen muotoon viimein vuonna 2013 ja Flip Cup Club Flip d’Aisee eli FCC Flippi valitsi Pykälään ensimmäisen hallituksensa. Kerhon perustamisen jälkeen Pykälässä ei ole nähty montaakaan tapahtumaa, jossa flippimukit eivät lentele ja hurmos kantaudu ulos asti. Pykälän kansallislajinakin tunnettu flip cup on parhaita tapoja tutustua kanssapykälisteihin ja muita järjestöjä vastaan flipatessa pykälähenki ja -ylpeys nousee puolestaan huippuunsa.

Toisin kuin rapakon toisella puolella, Pykälässä flippi ei ole tuurilaji ja jokaisen mukin on virallisten sääntöjen mukaan kiepahdettava 360 astetta. Muki asetetaan pöydän reunalle ylösalaisin ja se flipataan laskeutumaan ylösalaisin. Joukkuepelin klassisin ja kunnioitettavin pelimuoto on Best of Seven, jossa joukkue voittaa pelin neljällä erävoitolla. Bileissä pykälistit mittelevät usein myös yhden, kolmen tai viiden erän peleissä.

Kovat tekijät, tai janoiset tekijät, mittelevät perinteisesti toisiaan vastaan kahdenvälisissä viiden mukin

38

INTER VIVOS 3/2017

pursuiteissa. Pursuitin voittaminen on kunniakysymys jokaiselle flippiläiselle, ja he vastaavat kyllä heitettyyn haasteeseen. Älä hämmenny vastustajan isosta egosta, suuresta uhittelusta tai muusta henkisestä häirinnästä, sillä pursuitissa pelaajille syntyy kunnioitus toista vastaan ja pelin jälkeen paiskataan kättä hyvässä urheiluhengessä. Muista, phuksi: sinulla on vain voitettavaa!

Pykälän flippivuoden ehdoton kruununjalokivi on keväisin järjestettävä 150 pelaajan Team Challenge -turnaus, jossa pykälistit ottavat toisistaan mittaa seitsemän hengen tarkkaan hiotuissa joukkueissa. Aloita treenaaminen heti punssikahveilla, jotta olet terässä turnauksessa! Uskallatko sinä haastaa hallitsevan mestarin, Lermontovin Poijaat? Entä pystyttekö keräämään joukkueen, joka tiputtaa FCC Flipin hallituksen?

Kerhoa johtavan hallituksen tunnistat sinisistä pelipaidoista. Hallituslaisia voi aina tulla nykäisemään hihasta, kysymään vinkkejä omaan flippiin tai vaikkapa haastamaan pursuittiin. Vastoin yleistä käsitystä Flipin hallituslaiset eivät välttämättä ole voittamattomia. Tule ja haasta!

OHJEET MENESTYKSEEN 1. Ennen peliä juomamäärä mitoitetaan vastustajan lasia vastaavaksi. Tuomari saattaa ohjeistaa erikseen pelikohtaisista reissilimiiteistä.

5. Flippityylejä on niin monta kuin on flippaajiakin.

Yhdellä sormella, kahdella sormella, rystysillä tai sivuttain. Sinä päätät.

2. Pelijuoman tulee sisältää 4 prosenttiyksikköä alkoholia. Yleisin pelijuoma lienee olut tai siideri, mutta erityisesti lajin emeritusten suosiossa tunnetaan myös vino de aguanakin tunnettu valkoviinivesi.

6. Kenties tärkein asia flippitaistoissa on joukkuehenki.

Usein sanotaan kannustuksen tuovan kentälle ylimääräisen pelaajan, flipissä se vähentää yhden. Minä, me, joukkue!

3. Pelivälineenä käytetään kerhon säännöissä tarkkaan määriteltyä 0,4 litran Rainbow-merkkistä muovilasia.

Treeniä varten Flippi suositteleekin suuntaamaan lähimpään S-Markettiin vielä kesäauringon paistaessa.

PRO TIPIT ENSITREENAUKSEEN:

4. Peli alkaa pöydän päädyssä seisovan tuomarin onnistuneesta flipistä, jota joukkueiden kaikki pelaajat odottavat kädet kiinni pöydässä. Tämän jälkeen peli etenee viestinä päättyen kun toisen joukkueen viimeisen pelaajan muki pysähtyy pöydälle ylösalaisin.

2 § Katso paikkaa, johon haluat mukisi laskeutuvan. Leuka rintaan, katse mukiin ja tiukka näpäytys. Sitten voitkin jo nostaa kädet ylös voiton merkiksi!

1 § Näpäytä muki tarpeeksi korkealle. Suunta ylös, ei eteen.

Muista tämä ja aloittelijan tuurisi muuttuu jatkuvaksi.

3 § Lajin parhaat uskovat huljuttelun voimaan. Flipin puheenjohtaja pitää tekniikkaoppitunteja kohtuuhintaan.

INTER VIVOS 3/2017

39

SAAKO TUOMARI HAUKKUA TODISTAJAA LÄSKIKSI? Erilaisia lakimies- ja oikeussalidraamasarjoja löytyy maailmasta paljon, mutta pari kuukautta sitten törmäsin sarjaan joka on tähän asti näkemistäni juridiikkaa koskevista sarjoista ylivoimaisesti hämmentävin.

Kyseessä ei ole perinteinen käsikirjoitettu draamasarja, vaan reality-tuomioistuidraama ”Judge Judy” jossa näytetään aitoja ihmisiä ja oikeustapauksia.

Kanteita käsittelee ”tuomioistuin” jonka tuomiovalta perustuu osanottajien suostumukseen. Kuten ohjelman introssa todetaan: ”The people are real. The cases are real. The rulings are final.”

Tuomarina toimii eläköitynyt tuomari Judith Sheindlin. Ohjelmassa esitellään aluksi tapaus ja sen osapuolet, mutta päätähtenä on sanavalmis tuomari Sheindlin joka ratkaisee riidan. Samaa formaattia käyttäviä sarjoja on muutamia muitakin, mutta ”Judge Judy” on näistä pitkäikäisin ja kenties merkittävin.

Suomalaisen oikeustieteen opiskelijan silmin tuomarin käytös näyttää varsin kummalliselta. Sheindlin suomii estotta oikeudenkäynnin osaanottajia: ”You live like pigs!”, ”You sound stupid, you really sound stupid”. Erityisen mieleenpainuvia olivat tapaukset jossa tuomari haukkui todistamassa olevaa lasta lihavaksi tai käski parisuhdeväkivallan uhria lopettamaan tärisemisen.

Suoranaisten loukkausten lisäksi oikeudenkäynnin osallisia kohdellaan muutenkin alentavasti. Tuomari voi keskeyttää heidän puheensa ja komentaa heitä ”seisomaan suorassa” tai lopettamaan ”typerä hymyily”. Kaikkein oudointa on, että tuomioita voidaan koventaa tai kanne hylätä, jos kantaja tai vastaaja käyttäytyy tuomarin mielestä huonosti.

Sarja on toki tarkoitettu viihteeksi, eikä toivottavasti kuvaa todellisuutta amerikkalaisessa oikeuslaitoksessa, sillä sarjan välittämän kuvan perusteella Yhdysvallat ei näytä oikeusvaltiolta. Oikeudenkäynti näyttäytyy kaoottisena prosessina jossa ihmiset ovat täysin riippuvaisia despoottisen tuomarin oikuista.

Tätä havainnollistaa hyvin jakso jossa kantaja nosti esille lainkohdan johon hänen kanteensa perustui.

Sheindlin keskeytti kantajan huutaen: ”Don’t you spout law to me!”

Gallupkyselyiden perusteella amerikkalaisten luottamus oikeuslaitosta kohtaan on varsin matala, ja se on viime vuosina laskenut ennestään. Matalaa luottamusta on selitetty muun muassa tyytymättömyydellä

MILTÄ TUNTUISI KATSOA TÄLLAISTA SARJAA OSAVALTIOSSA JOSSA ON KÄYTÖSSÄ KUOLEMANRANGAISTUS? korkeimman oikeuden päätöksiin, pelolla oikeuden politisoitumisesta ja epäilyillä tuomioistuinten rasistisuudesta. ”Judge Judya” katsoessa tulee väkisin mieleen voisivatko myös tämän tyyppiset sarjat olla omalta osaltaan syinä yleiseen epäluottamukseen. Katsellessani ohjelmaa yritin samaistua ohjelman tavalliseen amerikkalaiseen katsojaan. Mitäköhän hän ajattelee katsellessaan ohjelmaa? Millaisen kuvan hän saa maansa oikeuslaitoksesta? Miltä tuntuisi katsoa tällaista sarjaa osavaltiossa jossa on käytössä kuolemanrangaistus?

Kaikista ongelmistaan huolimatta sarjan peruskonsepti on erittäin kiinnostava. Olisi mielenkiintoista tietää voisiko jonkin vastaavanlaisen sarjan teko onnistua Suomessa. Tehdäänhän myös poliisityöstä tosi-tv-ohjelmia, joten oikeudenkäyntienkin kuvaamisen ja julkisen esittämisen luulisi onnistuvan osanottajien luvalla. Olisi kiinnostavaa nähdä mitä ihmiset ajattelisivat tuomioistuinten toiminnasta jos oikeusprosessi olisi läpinäkyvämpi ja sitä tunnettaisiin yleisesti paremmin.

Lotta Sassi

INTER VIVOS 3/2017

41

EMOJEN NISTIPIRKKOPALSTA:

3+1 TAPAA KÄYTTÄÄ ERITTÄIN KUIVAA SUOMALAISTA VALKOVIINIÄ ARJESSA 1) SIIVOAMINEN Tuoksahtavatko tennarisi railakkaan bileillan jälkeen ennemminkin kuolemalta kuin vienolta jalkahieltä? Ei hätää, pykälistien suosima Koskenkorva pelastaa tilanteen! Kaada kossua pieneen tai suureen suihkepulloon, suihki kenkien sisäpuolelle ja näin kenkäsi ovat taas edustuskelpoiset (tai oikeastaan hajuiset). Voit käyttää kossusuihketta raikastamaan myös opiskelijakämppääsi hajunpoistajan tavoin!

Kossu taipuu myös hajunpoiston lisäksi muuhunkin siivoukseen. Sen avulla pidät vesihanat kiiltävinä, ikkunat ja peilit putipuhtaina sekä irrotat esimerkiksi sitkeät hintatarrat astioistasi.

2) KUKKIEN LISÄRAVINNE Ilahduttiko joku sinua kauniilla kukilla, mutta olet tunnettu siitä, että saat tekokukatkin kuolemaan? Lorauta pieni tilkka kossua kukkien maljakkoon veden joukkoon ja kukat pysyvät hehkeinä pidempään!

3) HENKILÖKOHTAINEN HYGIENIA Kossu taipuu moneksi myös hygienian saralla. Käytä sitä aftershave-tuotteiden sijaan pyyhkimällä vasta-ajetut siloposkesi kossussa kastetulla vanulapulla. Samalla varmistat, että kaikki kossunjanoiset pykälistit ovat kimpussasi ihanan tuoksun johdattelemina. Kossua voi myös käyttää suuvetenä, käsiendesinfiointiaineena tai jos terästät sillä shampoosi, myös hilseshampoona. + 1) kun olet onnistuneesti hyödyntänyt koskenkorvaa uusilla oppimillasi tavoilla, kaada itselle palkinnoksi shotti tai kaksi (tai miksei useampikin).

42

INTER VIVOS 3/2017