Infra 2/2020

”Kuningas istuu valtaistuimellaan ja business pyörii” – Lapissa länsivienti vetää. s. 8 LUUPISSA KORONAELVYTYS

Hallituksen lisäbudjetti näytti vihreää rakentamiselle. Nyt katseet ovat EU:n elpymispaketissa.

Sivut 14–19

KEVÄÄN 2021 KUNTAVAALIT

Suomessa käydään yli kolmetsadat eri vaalit, sanoo itsekin ehdolle lähtenyt politiikan tutkija.

Sivut 20–23

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 2/2020

PÄÄSTÖTTÖMÄT TYÖMAAT

Hiilineutraaliutta ajetaan kovalla hopulla. Tavoitteet ovat oikeat, mutta vaarana on vauhtisokeus.

Sivut 34–36

www.infra.fi/lehti

KIRSI JANTUNEN JA MUUT KERTOVAT MITÄ RAKENTAMISESSA TAPAHTUU IDÄN JA KAAKON KULMALLA.

26

UUSI

CAT MYYJÄ

®

SUOMESSA

www.avesco-cat.fi/fi/

Myyntimme palvelee sinua kaikissa koneiden hankintaan ja vuokraukseen liittyvissä asioissa.

VANTAA

Peter Björkman 040 842 1595 TURKU Juha Suovanen Tuomas Kallionpää 040 524 5181 SATAKUNTA/ Risto Kivistö 040 149 8501 TURKU Sami Kukkonen TAMPERE Kari Uusinoka 040 482 2191 VAASA Erik Enqvist Jaakko Autio LAHTI/LPR Heikki Koskema 0440 432 382 OULU Jukka-Pekka JYVÄSKYLÄ Paavo Eskelinen 040 356 9565 Seljänperä

040 168 3461 KUOPIO

Hannu Jurvelin

0400 543 098

040 610 8777 INTERNATIONAL SALES 040 758 3436 KÄYTETYT KONEET Matti Laaksonen 040 148 8469 Markku Hirvensalo 040 760 1451 0400 205 193 AGGREGAATIT 040 181 2956

Sähköposti: etunimi. sukunimi@avesco-cat.fi

Nostoratkaisuja jo vuodesta 1956

Infra- ja teollisuusnostojen ykkönen Suomessa Havator on Suomen monipuolisin infrahankkeiden nostopalveluiden toimittaja; joka kymmenes Havatorin nostoista tehdään infratyömaalla.

Infarahankkeiden nostoissa palveluvalikoiman laajuus on valttia. Havatorilta löytyy niin kalustoa, tekijöitä kuin asennetta.

Mikään nosto ei ole meille liian pieni tai suuri.

Tutustu palveluihimme: havator.fi/palvelut

Ota yhteyttä, niin mietitään sinua parhaiten palveleva nostoratkaisu!

010 4425 500 www.havator.fi

LETKUT PAIKAN PÄÄLLÄ INFRAKALUSTOON!

LETKUEXPRESS

www.hydroscand.fi

Pääkaupunkiseutu & Turun alue

TURVAKOULUTETUT ASENTAJAT

SOITA LETKUEXPRESS LUOKSESI! Hydroscand LetkuExpress-auton avulla voit säästää aikaa ja rahaa.

• Asiantuntija tulee paikalle ja vaihtaa rikkoutuneen letkun • Kaikki työ tehdään työmaallasi • Palvelu on saatavilla ympäri vuorokauden!

KUN SOITAT LETKUEXPRESS-AUTON AVUKSESI

1. Soita LetkuExpress numerosta 020-78 62 570

2. LetkuExpress tulee paikan päälle työkohteeseesi

3. Asentajamme irrottaa rikkinäisen letkun

4. Uusi letkuasennelma syntyy paikan päällä

5. Asentajamme asentaa uuden letkun ja työ kohteessasi voi jatkua!

ESS R P X E U K T SOITA LE

!

0 7 5 2 6 020-78 nkiseutu Pääkaupu e & Turun alu

UUSI TOIMIPISTE PÄÄKAUPUNKISEUDULLA: HYDROSCAND HELSINKI

Harkkoraudantie 10, 00700 Helsinki 0207 862 573 ● helsinki@hydroscand.fi

TOIMINTA-ALUE E12 120

E18

45

E75

VANTAA E18

ESPOO

HELSINKI 51

5

2/2020

PÄÄKIRJOITUS

Infrarakentaminen on yhteispeliä, mutta yksi tärkeä rooli usein unohtuu Anu Ginström Päätoimittaja

JULKISELLA rakentamisella on suuri taloutta elvyttävä myös kuntien infratöitä. Hyvä niin, sillä esimerkiksi vaikutus. Kun liikkeelle saadaan miljardin investoin- raskaan kaluston ja sen käyttäjien, huoltajien ja säilynit, pian 13 000–16 000 suomalaista huhkii rakenta- tystilojen hankkiminen kunnan piikkiin suhdannemisen piirissä. Sekä työpaikat että työn tulos jäävät herkällä alalla on varsin tehotonta pääomien käyttöä. kotimarkkinoille.

Kun työn tekee yritys, moni asia muuttuu. Julkisen Pitkällä aikavälillä tapahtuu muutakin. rahan käyttäjästä eli hankintaosaajasta tulee kuningas.

Esimerkiksi yksittäinen, huolellisesti valittu liikenHän tutustuu markkinoihin ja luo ja kehittää niitä nehanke sysää liikkeelle uusia investointeja. Vaikkapa organisaationsa – vaikka juuri kunnan –valitsemaan Espoon kaupunkirata on aika vaatimaton radanpätkä, suuntaan. mutta se saa ympäristössään käyntiin miljardien rakenHän käy vuoropuhelua palveluja tarjoavien yritysnusurakat. Koska verojen osuus rakentamiseen sijoi- ten kanssa tunnistaen tarjonnasta uusia, innovatiivitetusta eurosta on 40–45 prosenttia, yhteissia ja kiertotaloutta tukevia ratkaisuja. Jos kunta saa ratatöihin käytetyt rahat moninsopivia ei löydy, hän pistää yritykset töihin kertaisesti takaisin. niitä kehittämään. Näin julkisen palvelun Myös välttämättömästä rakennetun tuottavuus, laatu ja kestävyys paranevat. ympäristön korjaamisesta tulee taantuKun markkina on hankintakunkulle massa hyve. Kun pidämme kiinni suunni- Miljardituttu, yrityksille tarjouspyynnössä asetetellusta korjausrakentamisesta ja ehkä investoinnit tut soveltuvuusvaatimukset loksahtavat aikaistamme tai lisäämmekin sitä juuri nyt, oikeaan suhteeseen hankinnan luonteen, eivät pelasta emme vain luo työpaikkoja ja taloudellista käyttötarkoituksen ja laajuuden kanssa. toimeliaisuutta tähän hetkeen, vaan Suomea.

Yrityksiä ei rajaudu kilpailusta siksi, että lisäämme ympäristömme kestävyyttä vuo- Tarvitaan myös liikevaihtoon, aiempiin toteutuksiin ja sien ja vuosikymmenten päähän. avainhenkilöihin liittyvät vaatimukset olisi raudanluja Kaikki rakennetun ympäristön parantaviritetty reilusti yli sen mitä hankinnan hankintaosaaja.” minen ja korjaaminen luo parempaa huokohde tosiasiallisesti edellyttää. mista. Niillä taataan, että Suomi palautuu Innovaatioille jää tilaa, kun tarjouskoronakriisistä entistä kestävämpänä ja tehokkaam- pyyntö linjaa hankinnan keskeiset tavoitteet, mutta ei pana ja on nopeasti uuden kasvun syrjässä kiinni. Käy- sanele teknisiä ratkaisuja. tännössä huomaamme rahdin liikkuvan aiempaa Taitavalle tilaajalle kilpailevia tarjouksia tulee useita. nopeammin, työmatkojen lyhentyneen, onnettomuuk- Ne ovat laadukkaita ja niistä kelpaa valita. Kilpailu sien vähentyneen ja energiankulutuksen sekä ilmas- pitää hinnatkin aisoissa. topäästöjen kääntyneen lasku-uralle.

TÄRKEYDESTÄÄN huolimatta hankintaosaaminen on KUN päätös investoida rakentamiseen on tehty, kaikki Suomessa vähän kuin myyntityö: näkymätöntä ja alion siis hyvin. arvostettua. Sen strategista tärkeyttä ei tunnisteta.

Eri erikoisalojen ammattirakentajat hoitavat homVarsinkin infrarakentaminen on pääosin verorahomat hienosti yhteistyössä, ja päättäjät voivat jäädä vain jen tai yhdessä otetun velkarahan käyttöä. Kun terve odottelemaan veroeurojen kilinää kassaan ja ilmasto- kilpailu lisääntyy, näiden varojen käyttö tehostuu. tavoitteiden täyttymistä.

Edes miljardi-investoinnit infraan eivät pelasta Näinkö se menee? No ei ihan.

Suomea. Niiden lisäksi tarvitaan myös toimiva markkina, ja markkinan johtotähdeksi raudanluja hankinJULKINEN rakentaminen tilataan yleensä kilpailluilta taosaaja. markkinoilta. Valtion töissä ja talonrakentamisessa Elpymiseen käytettävät rahat ovat miljardien euronäin on ollut jo kauan, ja yhä useammin sama koskee jen tilaisuus saada liikkeelle innovaatioita ja laatua.

”

V Ä Y L Ä V I R A S TO

6

INFRA-LEHTI

SUJUVASTI. Sujuva liikenne tarkoittaa vähemmän onnettomuuksia ja päästöjä, nopeampia kuljetuksia sekä uusia mahdollisuuksia rakentaa koteja ja toimitiloja hyville paikoille. Kuvassa Pontuksen alikulkusillan pilarien valua Luumäki–Imatra-ratahankkeessa.

ON SIINÄ PUOLENSA. Usein palstatilaa saavat kasvukeskusten liikennehankkeet. Ne painottuvat Länsi-Suomeen, mutta sujuva on sujuvaa kaikkialla. Millaisia hyötyjä ja miksi Suomen itäisellä puoliskolla saadaan sujuvasta liikenteestä? Kurkistimme kolmelle työmaalle.

SIVU

26

7

2/2020

K A N N E N K U VA : L A U R I K A R I

SISÄLLYSLUETTELO

Koronaelvytys on miljardien tilaisuus saada liikkeelle innovaatioita ja laatua, kunhan hankintaosaaminen on kunnossa.

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Haloo, Lapin työmaillehan kuuluu yllättävän hyvää! Tiekartta näyttää reitin vähäpäästöiseen rakentamiseen. Pohjoinen kasvuvyöhyke patistaa liikenneinvestointeihin.

ADOBESTOCK

VALOA! Punaista, keltaista vai vihreää rakentamisinvestoinneille? Jos saamme liikkeelle vihreän aallon, Suomi nousee koronataantumasta perin juurin uudistuneena.

5 PÄÄKIRJOITUS

14 VAHVEMPI SUOMI RAKENTAMALLA Rakennusteollisuus RT julistautui syksyllä Jälleenrakennusteollisuudeksi.

Lue mistä kaikesta on kyse.

14

20 ÄÄNI INVESTOINNEILLE JA TOIMIVILLE MARKKINOILLE?

123RF

Vaalikevät on käsillä ennen kuin huomaatkaan.

Onko agendalla pelkkää koronaa?

25 NUORISTA KÄYDÄÄN KISAA

Työvoimatase painui tukevasti pakkaselle – mistä osaajat lähtijöiden tilalle?

26 SUJUVIA KILOMETREJÄ ITÄ-SUOMESSA

Kehittyvää liikenneinfraa ja rakennettua ympäristöä on myös etelän kasvukolmion ulkopuolella. Vai mitä sanot näistä idän ja kaakon hankkeista?

VALINTOJA. Huhtikuussa äänestyskopeissa tehdään vuoden tärkein lyijykynämerkintä. Miten myös rakentamisen teemat nousisivat kuntavaalikeskusteluun?

20

33 JÄSENSIVUT JANNE SUNTIO

34 PÄÄSTÖTTÖMÄT TYÖMAAT 37 INFRA NUORET FENNIAN VIERAANA 38 UUSIA TOIMINTAMALLEJA 40 ASIAA KAAKOSTA & KOULUTUKSISTA 43 E.M. PEKKINEN OY 60 VUOTTA 44 UUSIA KASVOJA & KUMPPANEITA 46 SETT & HÖRT, YHTEYSTIEDOT

TAKAPIRUT. Metkon Ykköskuskikisan järjestelyistä vastasi Gradia Jyväskylän henkilökunta opettaja Jarno Ruhalan johdolla. Komatsun koneet kilpailuun toimitti Suomen Rakennuskone.

Kuvassa Ruhala ja Gradian koulutuspäällikkö Pasi Räty.

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: puh. 029 309 3100 asiakaspalvelu@rakennustieto.fi

42

TAITTO: Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Infraurakoitsijoiden työt sulivat nopeasti

J E T R O M AT I L A I N E N , V Ä Y L Ä

Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti huhti–kesäkuussa alle puoleen vuoden takaisesta.

Alan suunnittelutoimistojen uudet tilaukset väheniN.Y.T. vät 7 prosenttia, kun Vientiteollisuus vuosi sitten samaan elpyy hitaasti. Sitä ennen tarvitaan kotiaikaan nähtiin 24 markkinainvestointeja. prosentin kasvu.

Urakoitsijoiden tilauskannan lyhetessä esimerInfratyön tilaajat kiksi väylien korjaamiraportoivat urakoitsen paras hetki on nyt. sijoiden tarjoushaluk-

kuuden kasvusta ja hintojen laskusta sekä nostavat syksyn haasteeksi etenkin kuntien säästötoimenpiteet ja hankkeiden aikataulumuutokset. ”Rakennusalalla on käynnissä suhdannekäänne huonompaan.

Tämä on haaste Suomelle, jossa ala on merkittävä työllistäjä ja investointien kohde. Joka viides suomalainen työllistyy alan piirissä ja investoinneista lähes 60 prosenttia liittyy rakentamiseen”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo.

Tilanne voidaan vielä kääntää

Suomelle mahdollisuudeksi. ”Voimme pehmentää koronakriisin taloudelle aiheuttamaa iskua jouduttamalla jo suunniteltuja julkisia infrahankkeita. Näin syntyy nopeasti työpaikkoja ja saadaan käyntiin myös muuta rakentamista ja taloudellista aktiivisuutta eri puolilla maata.”

Syrjön mukaan EU:n elpymisrahoituskin toimii tehokkaasti, kun sitä kohdistetaan esimerkiksi raideinvestointeihin ja teollisuuden kilpailukykyä parantaviin väylähankkeisiin.

INFRASUHDANTEET 2020–2021 -KATSAUS: WWW.MANK.FI

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Töitä – nyt jos koskaan!

Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

Terästie, Tornio ti 6.10. klo 11 vänä meillä on pulaa etenkin kokeneista kaivukoneenkuljettajista.

Pula johtunee siitä, että ala ei ollut välillä niin kiinnostava eikä vetänyt puoleensa. Tietotekniikan myötä olemme saaneet pleikkarisukupolvea mukaan.

Miten korona on vaikuttanut?

Onhan se vaikuttanut monella tavalla. Esimerkiksi työmaakäytännöt ovat muuttuneet, kun otetaan huomioon koneiden puhdistus, käsidesit ja maskit. Korona on vaikuttanut myös Pohjois-Ruotsissa, kuten Kiirunassa ja Jällivaarassa, toimiviin työntekijöihimme.

Miltä näyttää loppuvuosi? Työllistämme noin 65 henkilöä, ja toivomme töiden jatkuvan. Syksy näyttää uuden korona-aallon myötä epävarmalta. Jonkin sortin ”katkokävelyä” ja töiden aloituksen viivästymisiä on, mutta toistaiseksi töitä on riittänyt. Eiköhän sitten viimeistään

PUUHAA PIISAA. Korona-aika ei ole ainakaan vielä näkynyt Antti Mäkelän työmaalla.

MIKA SADINMAA

Puhelimessa: työpäällikkö Antti Mäkelä, Maanrakennus Alamäki Oy Missä menet? Juuri nyt olen Outokummun terästehtaalla, jossa tehdään tehdaspalvelutöitä. Töissä on pari piikkikonetta ja lavetti. Puhdistustöissä ja kuljetushommissa ollaan.

Millainen on työtilanne? Koko kalusto on käytössä, joten täystyöllisyys on päällä. Sesongin mukaan työkanta hiipuu yleensä marraskuussa, mutta onneksi tarjouspyyntöjä on tullut mukavasti.

Kauanko olet ollut alalla? Tulin firmaan vuonna 1987, ja siitä alkoi elinkautinen. Monenmoista on tullut nähtyä. Lankapuhelinaikoihin verrattuna uusi teknologia ja tietotekniikka ovat muuttaneet alaa, vaikka varsinaiset työt hoituvat pitkälti samalla tavalla kuin ennenkin.

Onko haasteita? Ennen oli enemmän henkilötyövoimaa. Tänä päi-

jouluaattona taas laiteta tarjouksia pakettiin.

Mikä toisi lisäpuhtia? Tilanne pitäisi saada koronan kanssa normalisoitumaan. Jos vaikka saataisiin se rokote.

Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Oma-

kotitalossa riittää kaikenlaista pikkupuuhastelua ympäri vuoden.

Myös lapsenlapset järjestävät mukavaa lisäpuuhaa. Metsällä ja kalassa tulee käytyä, kun aikaa riittää.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Pohjaset Oy:n Raimo Pohjaselle.

3,9

9

TO M I P OJ H A N E N

2/2020

Rovaniemi, Mustikkamaa to 8.10. klo 9

Maarakennusalan yritysten tilauskannan pituus lyheni vuoden 2020 toisella neljänneksellä 3,86 kuukauteen. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 8,25 kuukautta. Tieto perustuu EK:n suhdannebarometriin, ja vastaajina oli 23 maarakennusalan yritystä. Kolmannen vuosineljänneksen luvut julkaistaan 27.10. Infra.fi:ssä.

Ranua, parkkipaikka pe 9.10. klo 15

TYÖN TOUHUSSA. Raimo Pohjanen (oik.) ja kehitysjohtaja Kari Poikela kohtasivat Rovaniemen biomateriaalikentällä. ”Kierrätys on mielenkiintoinen tulevaisuuden ala, sillä materiaali ei lopu koskaan”, Raimo pohtii.

mät ovat nyt valoisat.

Miten korona vaikuttaa? Se on vaikuttanut konsernin eri osa-alueisiin eri tavoin: osaan ei juuri lainkaan, kun taas toisella sektorilla on jouduttu lomautuksiin. Kevät oli haastavaa, kaikki oli hetken jäissä.

Kesällä homma lähti rullaamaan, mutta syksy näyttää koko yhteiskunnan kannalta epävarmalta.

Mistä lisäbuustia? Infrapuolella Pohjois-Suomessa on töitä riittänyt.

Täällä on jopa taottu esiin sitä, että nyt jos koskaan kannattaa panostaa infrarakentamiseen ja työllistää.

Esimerkiksi teitä on päällystetty paikoin ihan silmiinpistävän paljon.

Mitä harrastat? Lähden kävelylenkille aamuviideltä, mikä tuo virtaa päivään. Metsästyskausi on käynnissä, mikä on omalla porukalla hyvinkin sosiaalinen kokemus.

Kenelle nyt soitetaan? Soita Harri Postille HV-Maanrakennukseen.

MIES JA LÄPPÄRI. Harri Posti pysähtyi työmatkan aikana vastaamaan tarjouspyyntöön.

HARRI POSTI

Puhelimessa: hallituksen jäsen, myyntijohtaja Raimo Pohjanen, Pohjaset Oy Missä olet? Eilen ajeltiin Ruotsin Jällivaarasta Rovaniemelle, joten pienen naapuriekskursion jälkeen kotimaassa ollaan jälleen.

Mitä Ruotsissa? Kaikki ennallaan: kuningas istuu valtaistuimellaan ja business pyörii. Olimme edistämässä jätteiden kierrättämiseen liittyviä palveluitamme, joiden kysyntä on mukavassa kasvussa.

Riittääkö töitä? Perheyritys on toiminut vuodesta 1956. Päätoimialaamme ovat kuljetus- ja logistiikkapalvelut, mutta uutta toimintaa haetaan kiertotaloudesta.

Miltä tulevaisuus näyttää? 40 vuoden kokemuksella on nähty useampi lama ja seinäänajo. Välillä on käyty syvällä, mutta aina noustu pintaan. Meillä on vahva tahto tehdä tulosta ja olla hyvä työpaikka. Näky-

Puhelimessa: toimitusjohtaja Harri Posti, HV-Maarakennus Oy Ehditkö jutella? Kyllä vaan. Istun autossa läppäri sylissä tarjousta tekemässä. Pitkästä aikaa tuli tehty pieni työmatka.

Mitä on työn alla? Teemme maarakennus- ja purkutöitä sekä teräsponttauksia Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa. Esimerkiksi Oulussa on nyt työn alla pari purkutyömaata ja teräsponttikohdetta.

Millainen työtilanne on? Tosi kiireistä on ollut. Kevään ja kesän aikana on saatu kuusi uutta työntekijää ja töitä tehdään nyt 30 henkilön voimin.

Vaikuttaako korona? Ei ole juuri vaikuttanut. Ruotsin puolella tosin

hommat menivät keväällä ja kesällä hankaliksi karanteenisäännösten takia. Töitä on siirtynyt tai niitä ei ole voitu ottaa vastaan.

Miltä talvi näyttää? Tosi kiireiseltä. Tarjouspyyntöjä tulee ja rekry on käynnissä. Korona lisää silti epävarmuutta. Jos tilanne jatkuu, ensi vuonna todennäköisesti alkavat vaikutukset näkyä infrarakentamisessakin.

Mitä uutta alalla? 3D-ohjaus on tullut kaivukokeisiin ja teknologia kehittyy. Sähköinen liiketoiminta on syrjäyttänyt paperilomakkeet ja pyrimme siirtymään paperittomaan toimistoon.

Teetkö pitkää päivää? Pääasiassa ihan normipäivää teen, kun on apuna hyviä työnjohtajia.

Mitä teet vapaalla? Lapset ovat jo muuttaneet kotoa, joten aikaa on musiikille ja bänditoiminnalle. Soitamme rockia ja popia kuuden henkilön porukalla. Keikkaakin on CRC:n kanssa tehty. Lisäksi tulee lenkkeiltyä, pyöräiltyä ja hiihdettyä.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Pertti Hyytiselle APPH Oy:hyn Laakkolaan.

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA 123RF

HINTA RAKENNUSPALIKOILLE. Ihku-allianssi tuottaa avointa kustannustietoa ja läpinäkyvää laskentaa infrahankkeisiin.

Infra on ihkua!

Infrahankkeiden kustannuksetko arvaamattomia? Ei tarvitse olla.

Esimerkiksi maa-ainesten kuljetus

on yksi merkittävimmistä kustannuseristä. Ihku-allianssin uusi laskentasovellus auttaa laskemaan sen kustannuksia useiden eri muuttujien avulla. Käyttäjä määrit-

tää vähintään kuljetusmatkan ja rakennusosan määrän. Sovellus laskee rakennusosalle tarvittavan kuljetusresurssin, jonka perusteella tuotanto-osan ja siten rakennusosan hinta muuttuu. ”Ihkun kuljetusmatkojen laskenta on matemaattisesti erittäin hienosti toteutettu”, kehaisee Rambollin geoasiantuntija Taavi Dettenborn allianssin tiedotteessa. ”Aikaisemmin ei olla nähty

periaatteita tällä tavalla auki laskettuina.”

Tulevaisuudessa tarvitaan sovelluksia myös infrarakentamisen päästölaskentaan ja reittioptimointiin. ”Esimerkiksi kuljetusten suuntaaminen turvallisille reiteille ja tietyille kellonajoille toisi lisäarvoa arkielämänkin näkökulmasta. Infrahankkeissa liikkuu paljon materiaaleja, joihin kaikkiin liittyy kuljetuksia – mahdollisuudet vaikuttavuuden lisäämiseen ovat laajat”, Dettenborn pohtii.

RAKENTAMISEN TIEKARTTA

Tie vie ja kartta kertoo Tiekartat vievät nyt kohti hiilineutraalia Suomea. Mitä kaikkea tämä tarkoittaa infraurakoitsijan arjessa? Mitä tulisi tietää ja tehdä? Onko konekanta jo pistettävä uusiksi?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: TOMMI AHLBERG

H

allituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. ”Muutos on todella mittava urakka koko yhteiskunnan kannalta”, johtaja Juha Laurila INFRA ry:stä sanoo.

Tavoitteiden saavuttamiseksi eri toimialoille on laadittu tänä vuonna karttoja, jotka viitoittavat tietä vähähiilisyyteen. Lisäksi tiekartat tarjoavat valtionhallinnolle arvioita kehityksestä sekä investointitarpeista.

INFRA ry osallistui rakentamisen tiekartan laadintaan yhdessä ympäristöministeriön ja eri sidosryhmien kanssa. Lähdetään siis Laurilan matkaan ja kohti maamerkkejä.

Tekemistä riittää kaikille Rakennetulla ympäristöllä on yhteiskunnan kannalta iso merkitys, sillä kiinteästä pääomasta 83 prosenttia koostuu rakennuksista ja infrastruktuurista. Muutakin isoa löytyy: rakennetun ympäristön osuus koko Suomen kasvihuonepäästöistä on noin kolmannes. ”Rakennetun ympäristön merkitys ilmas-

tonmuutoksen hillitsemisessä on kiistaton. Muutoshaasteet ovat suuret, joten on tärkeää, että koko rakennusala sitoutuu yhteisiin tavoitteisiin”, Laurila korostaa.

Tiekarttatyössä selvitettiin ensimmäistä kertaa rakentamisen vuosittainen hiilijalanjälki, päästövähennysten osa-alueet ja vähähiilisyyden mahdollistavat toimenpiteet.

Samalla luotiin skenaarioita vuoteen 2050.

Kaikki alkaa suunnittelusta Infrarakentamisessa merkittävä päästövähennyspotentiaali löytyy etenkin työmaatoiminnoista, massojen kuljettamisen vähentämisestä, materiaalien alueellisesta hyödyntämisestä sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käytöstä. ”Jopa 90 prosenttia infrarakentamisen kehittämisestä ja päästöjen vähentämisestä ratkaistaan suunnittelupöydällä. Jo suunnitteluvaiheessa pitää tunnistaa massavirrat ja maa-ainesten kierrätysmahdollisuudet. Ei ole järkevää, että vasta urakoitsija lähtee asiaa miettimään urakan alkaessa.”

”Merkittävä rooli on myös työmaatoimintojen sähköistämisellä ja biopolttoaineilla sekä rakennusmateriaalien valmistuksen teknologiakehityksellä”, Laurila lisää.

Avaimet tilaajien käsissä Hiilineutraaliuden kehittämisessä katseet kohdistuvat tiettyyn suuntaan. ”Avaimet löytyvät tilaajilta. Heidän tulee tehdä jo hankintavaiheessa päätöksiä ja valintoja, jotka ohjaavat vähähiilisyyteen.”

Mitä se sitten on käytännössä? ”Esimerkiksi sitä, ettei kielletä kierrätysmateriaalien käyttöä, vaan mahdollistetaan niiden käyttö. Tai sitä, että mietitään huolellisesti ennakkoon maakuljetukset, jotta ne olisivat mahdollisimman lyhyitä. Varsin paljon voidaan tehdä ennakoiden, kun vain tahtoa löytyy”, Laurila vastaa.

Hyvä esimerkki uudesta arjen ajattelusta ja alan tekemisestä on uudehko massakoordinaattorin toimenkuva. Ensimmäiset massakoordinaattorit, jotka suunnittelevat mas-

11

2/2020

ADOBESTOCK

Ihku-allianssi on tilaajatahojen yhteinen ponnistus infra-alan kustannustietouden ja kustannusten läpinäkyvyyden parantamiseksi digin ja datan avulla.

Allianssin palveluntuottajia ovat Civilpoint, Mittaviiva, Ramboll ja Solita.

Tilaajakonsortioon kuuluvat Väylä, Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Jyväskylä. Laskenta kattaa tie-, rata- ja siltahankkeita sekä aluerakentamista ja katuhankkeita, mukaan lukien kunnallistekniset järjestelmät.

ANNA KASVAA. IMF:n arvio rohkaisee pitämään suunnitelluista kasvuinvestoinneista kiinni koronakurimuksessakin.

Investoimalla yli koronataantumasta Saako maasi lainaa helposti ja hyvin ehdoin? Jos kyllä, veronkorotuksiin ja menoleikkauksiin perustuva tiukka talouskuri on sille luultavasti kehno tapa toipua koronakriisistä.

Näin arvioi Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n talouspolitiikkajohtaja Vitor Gaspar The Financial Timesille lokakuussa. Gasparin lausunnon uutisoi ensimmäisenä Hs.fi.

Koronapandemian aiheuttamista talousongelmista kannattaa pyrkiä

toipumaan investoimalla ennemmin kuin ryhtymällä tiukkoihin talouskuriohjelmiin kuten vuosikymmen sitten, lehti kirjoittaa.

Maat, joilla on mahdollisuus edulliseen velkarahaan voivat todennäköisesti vakauttaa julkisen velkansa vuosikymmenen puolenvälin tienoilla ilman että niiden täytyy korottaa veroja tai leikata suunnittelemiaan julkisia menoja, Gaspar sanoo.

Investointi kasvuun olisi siis toimiva lääke useimmille Euroopan maille, myös Suomelle.

TUTUSTU RAKENTAMISEN VÄHÄHIILISEEN TIEKARTTAAN: RAKENNUSTEOLLISUUS.FI/TIEKARTTA

ISOT KAUPUNGIT KIIREHTIVÄT PÄÄSTÖTTÖMIÄ TYÖMAITA, INFRA RY VAROITTAA VAUHTISOKEUDESTA – LUE MYÖS SIVU 34!

satapapainoa ja kiertotaloutta, ovat jo aloittaneet työnsä Helsingissä, Espoossa, Turussa ja Tampereella.

Käytäntöön työmaille

PÄÄSTÖT VÄHENEVÄT. ”Rakentamisessa päästöjä vähennetään 66 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Tunnistettujen teknologiaharppausten avulla voidaan päästä jopa 80 prosentin vähennykseen”, Juha Laurila toteaa.

Kiertotalouden ja vähähiilisen rakentamisen tavoitteet eivät ole vielä valuneet riittävän hyvin hanketasolle, minkä takia kierrätysmateriaaleille ei ole riittävästi kysyntää. ”Ensin pitää pystyä mittaamaan ja vasta sitten asettaa tavoite esimerkiksi sen suhteen, kuinka paljon kiviaineksista voidaan kierrättää. Nyt ei tarvita yleviä strategisia tavoitteita, vaan käytännön toimien viemistä työmaille asti”, Laurila sanoo.

Infra-alalla tulevat haasteet ja tavoitteet tiedostetaan Laurilan mielestä varsin hyvin yrityksen koosta riippumatta. Oman toiminnan päästöistä ollaan tietoisia jo tilaajienkin kautta, jotka edellyttävät urakoitsijoilta tietoa vaikkapa siitä, miten työmaiden massojen siirto hoidetaan.

Koko konekanta uusiksi?

Hiilineutraalit tavoitteet ja päästöjen leikkaukset eivät synny itsekseen. Uudet toi-

mintamallit ovat tärkeitä, mutta ne myös maksavat. Siksi myös konekanta puhuttaa: pitääkö kaikki laittaa uusiksi? ”Kylmä totuus on, että kalustoa on uusittava ja tulevat työkoneet menevät kohti päästöttömyyttä, mutta aikajänne on pitkä.

Tavoitteista huolimatta nykyisille koneille on edelleen käyttöä”, Laurila toteaa. ”Investoinnit ovat yrittäjille isoja ja pitkäjänteisiä. Uudistumisvauhti ei voi olla nykyistä konekantaa ajatellen liian kova.

Siirtymän tulee tapahtua hallitusti ja ilman markkinahäiriöitä. Jos uusia koneita vaaditaan liian nopealla aikataululla, kaikki alan toimijat eivät pysy samalla viivalla.”

Vähähiilisyys osaksi kilpailua Se, mitä hiilineutraalius käytännössä tarkoittaa, on monella työmaalla vielä kysymysmerkki. ”Vähähiilisiä tavoitteita ei pääse karkuun, joten niistä kannattaa ottaa koppi. Kun vähähiilisyys tulee osaksi jokaista hankintaa, pitkällä aikavälillä kaikki hyötyvät”, Laurila sanoo.

Summa summarum: keskeisiä asioita ovat vähähiiliset materiaalivalinnat, kuljetustarpeen minimointi, biopolttoaineiden käytön lisääminen sekä vähäpäästöisten ja sähkökäyttöisten koneiden suosiminen. ”Suunnittelun ja hankinnan avuksi tarvitaan lisäksi yhteisiä päästöjen laskentamenetelmiä, jotka perustuvat standardoituihin menetelmiin, läpinäkyviin ja selkeisiin periaatteisiin sekä ajanmukaiseen dataan. Menetelmä on jo työn alla, mutta vielä ei voida sanoa, milloin se on käytössä.”

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA IMUKAIVUU.FI

VIUH! Hankalissa kaivukohteissa imukaivu on perinteisiä menetelmiä halvempi, nopeampi ja vähäpäästöisempi vaihtoehto.

Maa-aines imetään imuputkella säiliöön sellaisella vauhdilla, jossa formula ykkösetkin jäävät kakkosiksi.

Räikkönen ja Bottas, sorry vaan EU kielsi muutama vuosi sitten huipputehokkaat imurit ympäristön säästämiseksi. Nykyimurilla möhnät pitää saada lähtemään

kodin nurkista korkeintaan 900 watin teholla.

Myös infratöissä koneiden ympäristövaatimukset kiristyvät – lue lisää tämän lehden sivuilta 34–36. Vaikka päästöt pienenevät, infra-alalla imurien tehot ovat

edelleen astetta kovemmat kuin kotioloissa.

Dahlbacka Oy:n yritysryhmään kuuluva Imukaivuu Group panostaa uusimpaan kalustoon ja innovatiivisiin menetelmiin ja kehuu tarjoavansa asiakkaan käyttöön Suomen suurimman imurin.

Imukaivumenetelmät tuovat perinteisen maa- ja vesirakentamisen rinnalle monipuoliset alituspalvelut. Niiden ansiosta monta tietä ja kaunista puutarhaa tai

pihapuuta on säästynyt auki repimiseltä, Imukaivuu.fi:ssä kerrotaan. Hellävarainen imumenetelmä säästää myös maan alta paljastuvat kaapelit.

Imetty aines siirtyy suoraan tiiviisiin säiliöihin. Pölyä tai likaa ei synny, eivätkä haitta-aineet pääse leviämään ympäristöön.

Mutta entä se teho?

Räikkönen ja Bottas, sorry vaan.

Tässä kisassa jäätte kakkosiksi, sillä Dahlbackan röörissä maa-aines sinkoutuu jopa 400 kilometrin tuntinopeudella.

EU:N ELPYMISPAKETTI

Elpymisrahoitukselle käyttöä liikenteen kehittämisessä Toimivien kulkuyhteyksien merkitys talouden elpymiselle ja koko Suomen kilpailukyvylle on valtava, muistuttavat Pohjoisen kasvuvyöhykkeen 13 kuntaa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

E

urooppa-neuvosto hyväksyi heinäkuussa EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin. Tarkoituksena on vauhdittaa Euroopan talouden elpymistä koronaviruksen seurauksista. ”EU:n elpymisrahoituksella tähdätään paitsi nopeisiin elpymistä edistäviin toimiin myös pitkäjänteiseen kasvuun. Tiedämme jo suurin piirtein, mikä on Suomen osuus paketista. Seuraavaksi on päätettävä, mihin rahoitusta kansallisella tasolla ohjataan”, kertoo Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon.

Brysselissä sijaitseva edunvalvonta-, tiedotus- ja markkinointitoimisto edistää Varsinais-Suomen intressejä EU-päätöksenteossa sekä suhteita muihin eurooppalaisiin toimijoihin.

Kansallisesta rahoituksen jakautumi-

sesta vastaa hallitus, jonka laatima Suomen kestävän kasvun ohjelma perustuu kuuteen elpymisen kannalta merkitykselliseen osa-alueeseen. Niihin kuuluvat muun muassa vihreä siirtymä, kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen, kestävä infrastruktuuri ja digitalisaatio sekä työmarkkinoiden ja työelämän kehittäminen.

Toimivalla liikenteellä valtava merkitys ”On tärkeää, että myös poikkeuksellisena aikana varmistetaan kilpailukyvyn ja kansainvälisen saavutettavuuden kannalta tärkeät liikenneinfrainvestoinnit”, sanoo Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila. ”Toimivien kulkuyhteyksien merkitys talouden elpymiselle ja koko Suomen kilpailukyvylle on valtava. Pohjoinen kasvuvyöhyke ja Varsinais-Suomi sen osana ovat

merkittäviä liikennemuotojen risteyskohtia ja tavaraviennin väyliä suomalaisille yrityksille.”

Uotilan mukaan maakunnan infrastruktuurin kehittäminen parantaa saavutettavuutta niin alueellisesti kuin kansainvälisesti ja siten koko Suomen kilpailukykyä. ”Esimerkiksi Tunnin juna yhdistää Turun ja pääkaupunkiseudun yhdeksi työssäkäyntialueeksi ja edistää koko Pohjoisen kasvuvyöhykkeen sisällä tapahtuvaa työ- ja vapaaajan liikkumista. Keskeisiä ovat myös käynnissä olevat satamahankkeet, jotka ovat vientivetoiselle kasvuvyöhykkeelle tärkeä väylä Eurooppaan”, Nuotio-Coulon mainitsee.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta kulkee suurin osa Suomen viennistä, tuonnista ja henkilöliikenteestä sekä Suomen ainoa kansainvälisesti merkittävä TEN-Tydinverkkokäytävä.

POHJOINEN KASVUVYÖHYKE ON 13 KAUPUNGIN JA 6 MAAKUNNAN YHTEISTYÖVERKOSTO. MUKANA OVAT ESPOO, HELSINKI, KOTKA, KOUVOLA, LAHTI, LOHJA, PORI, PORVOO, RAUMA, SALO, TURKU, UUSIKAUPUNKI JA VANTAA JA MAAKUNNISTA ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO, PÄIJÄT-HÄME, SATAKUNTA, UUSIMAA JA VARSINAIS-SUOMI. LUE LISÄÄ: WWW.KASVUV YOHYKE.FI

14

INFRA-LEHTI

VAHVEMPI SUOMI RAKENTAMALLA Lisätalousarvio toi rahoituksen 34 väylähankkeelle eri puolilla Suomea. Talouden sukeltaessa kannattaa pistää euroja rakentamiseen. Elvyttäminen työllistää, tuo verotuloja ja antaa vipuvoimaa koko Suomen talouskasvuun.

TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: ADOBESTOCK (S. 14 JA S. 18), VÄYLÄVIRASTO (S. 16–17), OULUN KAUPUNKI (S. 19)

15

2/2020

”

Meillä on ennennäkemätön mahdollisuus muuttaa korjausvelka kasvun alustaksi.”

K

oronakriisi iski lujaa maailmantalouteen ja myös Suomen talouteen. Seuraukset voivat olla katastrofaaliset ilman aktiivista elvytystä. Mutta voisiko haastavan tilanteen kääntää mahdollisuudeksi? ”Suomessa on paljon korjausvelkaa ja hankkeita, joita täytyy joka tapauksessa tehdä.

Olisiko parempaa hetkeä panostaa infraan ja muuhun rakentamiseen, kuin juuri nyt?” pääekonomisti Jouni Vihmo Rakennusteollisuus RT:sta sanoo.

Kesäkuun lisätalousarviossa rahoitusta kaavailtiin 34 väylähankkeelle eri puolilla Suomea. Yhteensä 5,5 miljardin euron lisärahasta 1,3 miljardia on suunnattu liikenneinfraan.

Seuraavaksi katseet kohdistuvat EU:n koronaelvytyspakettiin. Suomen osuus siitä on tämänhetkisten laskelmien mukaan noin kolme miljardia euroa.

Paketti tarjoaa mahdollisuuden ohjata varoja koko Suomen infrastruktuurin parantamiseen ja toimintaedellytysten luomiseen vientiteollisuudelle.

Kun mietitään jälleenrakentamista, pitää osata katsoa omia kengänkärkiä kauemmaksi. Elvyttäminen työllistää tässä ja nyt, mutta tärkeää on myös sen tuoma vipuvaikutus muuhun rakentamiseen ja Suomen kilpailukykyyn. ”Meillä on nyt ennennäkemätön mahdollisuus muuttaa korjausvelka kasvun alustaksi ja laittaa Suomen koulut, päiväkodit ja tiet kuntoon”, Vihmo visioi.

NÄYTÄ VIHREÄÄ.

Kun hyvin valittuja liikenneinvestointeja saadaan käyntiin, ne luovat tehokkaasti työpaikkoja ja vivuttavat liikkeelle lisää rakentamista.

Rakentamiseen käytetystä rahasta 40–45 prosenttia palautuu veroina yhteiskunnalle.

Joka viides työllistyy rakennusteollisuuden kautta

Julkisen sektorin kannattaa investoida erityisesti silloin, kun yksityinen puoli on varovainen omissa liikkeissään. Näin pidetään markkinoiden taso vakaana. Jos julkinen sektori investoi nousukaudella, on riski, että yleinen hintataso nousee.

Rakennusinvestointien osuus kaikista Suomen investoinneista on liki 60 prosenttia, mikä >>

16

INFRA-LEHTI

RAITEILLE. Moni raidehanke kiihdyttää kasvua ja kutistaa ilmastopäästöjä. Esimerkiksi Raidejokeri sysää liikkeelle miljoonien rakennusurakat kuten asuntorakentamisen jopa 42 000 asukkaalle. Kuvassa rakenteilla Raidejokerin siltayhteys Kehä I:n yli syyskuun 2020 lopussa.

sekin puoltaa rakennetun ympäristön investointitason pitämistä korkealla. Elvyttäminen tähtää siihen, että talouden pyörät pysyvät vauhdissa ja ihmiset töissä. ”Joka viides työllistyy Suomessa rakennusteollisuuden kautta. Myös aiemmin on nähty tilanteita, joissa rakentaminen lähtee ensin nousuun, vetää mukanaan koko talouden nousu-uralle ja nostaa BKT:n plussalle”, talous- ja rahoitusjohtaja Sanna Karvonen Destiasta muistuttaa.

Käyttötalouden kriisissä moni kunta ei pysty toteuttamaan edes välttämättömiä investointejaan. Pienellä lisäpotkulla talous voidaan kuitenkin sysätä uudelleen kasvuun aikaistamalla valtion ja kuntien välttämättömiä ja suunniteltuja investointeja. ”Nyt tarvitaan hankkeita, jotka saadaan käynnistettyä nopeasti. Siitä on etua, että monia näistä hankkeista on jo suunniteltu pitkään”, Karvonen sanoo.

Kun investointeja kiirehditään, aikaistetaan samalla myös talouden ja verotulojen kasvua. Viranomaisprosesseja sujuvoittamalla ja nopeuttamalla elvytystoimenpiteet saadaan vieläkin tehokkaammiksi. ”Myös Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä edellyttää isoja julkisia investointeja infran saralla liikkumiseen ja energiaremontteihin. Nyt on järkevää miettiä, miten samalla elvytetään ja rakennetaan pitkän aikavälin kestävyyttä”, Karvonen muistuttaa.

”

Nyt tarvitaan hankkeita, jotka saadaan käynnistettyä nopeasti.

Monia infrahankkeista on jo suunniteltu pitkään.”

Sijoitettu raha palautuu moninkertaisena takaisin Rakentaminen on vaikuttava keino elvyttää taloutta viidestä eri syystä. Rakennushankkeiden välittömiä vaikutuksia ovat työllistäminen ja valtiolle tulevat verotulot. ”Rakentamiseen sijoitettu miljoona euroa työllistää 13–16 henkilöä. Esimerkiksi Espoon kaupunkirataan käytettävät 275 miljoonaa työllistää 4125 henkilöä. Koska kyseessä on työllistävä ala, veroeurot palautuvat tehokkaasti julkiselle sektorille”, Jouni Vihmo sanoo.

Verojen osuus rakentamisesta on 40–45 prosenttia.

Rakennusteollisuuden piirissä on laskettu, että esimerkiksi Espoon kaupunkirataan sijoitettu veroeuro palautuu lopulta yhteiskunnalle takaisin verotuloina yli kymmenkertaisesti asuntorakentamisen myötä.

Elvytyksen muut vaikutukset realisoituvat pidemmällä aikajänteellä. Liikenneväylien rakentaminen ja kunnostaminen parantaa työvoiman ja rahdin liikkuvuutta, mikä edelleen vahvistaa kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä. ”Infrarakentamisella on vipuvaikutusta myös asuntorakentamiseen. Toimivien liikenneväylien lähistölle rakennetaan mielellään asuntoja ja palveluja”, Vihmo muistuttaa.

Esimerkiksi Espoon kaupunkirata sysää liikkeelle

17

2/2020

Rakentamalla kilpailukykyä

34 liikennehanketta sai rahoituksen elvytyspaketissa TAKAMATKALLA. ”EU:n harvaan asuttuihin maihin verrattuna Suomessa on investoitu keskiarvoa vähemmän sisämaan liikenneväyliin”, Väylän Pekka Petäjäniemi muistuttaa.

Teiden, ratojen ja vesireittien merkitys Suomen kansantaloudelle on oleellinen.

Toimialajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta listaa vuoden neljännen lisätalousarvion kiinnostavimmat infrakohteet.

Sujuvia tavarakuljetuksia Lisätalousarviossa on osoitettu rahaa yhteensä 34 infrakohteeseen. Väyläviraston näkökulmasta ne kaikki ovat tärkeitä. Petäjäniemi nostaa esiin muutamia hankkeita, jotka havainnollistavat elvytyspaketin erilaisia vaikutuksia Suomen kansantaloudelle.

Teollisuuden näkökulmasta kiinnostava kohde on esimerkiksi Kemin biotuotetehtaan raideyhteydet ja Oulu–Kontiomäki-rataosuuden välityskyvyn parantaminen. ”Jos MetsäGroup päättää investoida tehtaaseen, valtiolla on valmius laittaa raideyhteydet. Alue on erittäin merkittävä elinkeinoelämän kannalta.”

Oulu–Kontiomäki-rataosalla liikkuu muun muassa rautapelletin kuljetuksia Vartiuksesta sekä kotimaan raakapuukuljetuksia. Uudet liikennepaikat mahdollistavat pitkien junien kohtaamiset.

E E R O KO K KO

Suomessa pinta-alaa riittää ja teollisuuden päämarkkina-alueet kaukana. Vientituotteiden on päästävä sujuvasti satamiin. Se edellyttää kunnossa olevaa väyläverkostoa. ”Väylien kunnolla ja liikenteen ennustettavuudella on iso merkitys, jotta kuljetustäsmällisyys säilyy”, hankkeiden toteutuksen toimialajohtaja Pekka Petäjäniemi Väylävirastosta sanoo.

Suomen viennin osuus on Tullin tilastoissa 65 miljardia euroa. 70 prosenttia viennin arvosta tulee jostain muualta kuin Uudeltamaalta. Esimerkiksi metsäteollisuuden osuus viennistä on noin 20 prosenttia, ja se tarvitsee väyläverkoston kaikkia osia metsäautoteistä isompiin teihin ja myös tehtaille johtavia raiteita.

Yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta väylien kunto ja välityskyky on tärkeä asia. Yrityksissä ei tänä päivänä pidetä isoja varastoja, vaan tavaraa tilataan sinne, missä sitä tarvitaan ja silloin kun sitä tarvitaan.

Myös Kuopion ratapihan korjaus on tärkeää kuljetusten kannalta. Ratapiha palvelee Savon radan linjaliikennettä, alueen kierrätysmetallien ja raakapuukuljetuksia sekä paikallisen aaltopahvitehtaan kuljetuksia.

Teillä on edelleen iso merkitys

dalla ja Ylivieska–Iisalmi-radalla, vaikka päätökset kohteista tehtiinkin jo ennen elvytystarvetta. Molemmat ovat yksiraiteisia, sähköistämättömiä ratoja.

Ratainvestointien tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kustannustehokkuutta, teollisuuden kilpailukykyä ja vähentää kuljetusten aiheuttamia haitallisia päästöjä. ”Rahtiliikenne onnistuu jatkossa ilman veturinvaihtoa, kun idästä tuleva tavara lähtee Kokkolan satamasta maailmalle”, Petäjäniemi perustelee.

Viidenneksi kohteeksi Petäjäniemi poimii valtatiekohteet Etelä-Pohjanmaalta sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan suunnalta. Valtateillä muun muassa rakennetaan ohituskaistoja, lisätään liittymiin väistötilaa, parannetaan eritasoliittymiä ja levennetään tietä osittain nelikaistaiseksi. ”Alueellisen tasapainon näkökulmasta on tärkeää, että kohteita on eri puolilla Suomea”, Petäjäniemi sanoo. ”Viime vuonna ratapainotus oli selkeä valtion avauksissa, mutta nyt on onneksi tiekohteita tasapainoisemmin mukana. Teillä on yhä elinkeinoelämän näkökulmasta iso merkitys.”

Hanna Moilanen

Petäjäniemi nostaa esiin myös rataverkon sähköistyksen Hyvinkää–Karjaa–Hanko-ra-

LISÄTALOUSARVION VÄYLÄKOHTEET: VAYLA.FI/-/LISATALOUSARVIOESITYKSENVAYLAHANKKEITA-ESITTELYSSA

Täsmällisyyttä junaliikenteeseen Työvoiman liikkumisen näkökulmasta Petäjäniemi nostaa esiin Espoon kaupunkiradan sekä Helsinki–Riihimäki-radan parannuksen toisen vaiheen.

Espoon kaupunkirata parantaa Helsinki– Turku-välin ratakapasiteettia, lisää liikenteen täsmällisyyttä ja vähentää rataosan häiriöitä.

Helsinki–Riihimäki-rataosa on junamäärältään Suomen vilkkain rataosuus. Hankkeen tavoitteena on vähentää vilkkaasti liikennöidyn osuuden häiriöherkkyyttä sekä tuoda joustoa liikennöintiin. Toimenpiteillä mahdollistetaan junaliikenteen täsmällisyyden parantaminen. ”Varsinkin pääradan kapasiteetin nosto vaikuttaa myös muualle kuin sille välille. Myös kaukojunien täsmällisyyttä pystytään parantamaan.”

>>

18

INFRA-LEHTI

Näin julkiset investoinnit vaikuttavat Punainen: Investoinnit jumissa

• •

Vienti vajoaa, eikä kansantalouteen virtaa tuloja kuten ennen.

• Moni yritys taistelee olemassaolostaan, ja kymmenet tuhannet joutuvat jättämään työnsä.

Yksityissektorin investoinnit ovat jäissä.

INFRA ENSIN. ”Infra on kaiken tekemisen pohja.

Rakennettua ympäristöä ei ole ilman infraa”, pääekonomisti Jouni Vihmo RT:stä painottaa.

Keltainen: Valo syttyy tunnelin päässä

• •

Hallitus budjetoi rahaa muun muassa rakennetun ympäristön rakentamiseen ja korjaamiseen. EUtuista tiedotetaan tehostetusti.

Kunnat ja muut rakennuttajat uskaltavat pitää kiinni suunnitelluista investoinneista ja jopa aikaistaa niitä. Monen hankkeen ympäristöön aletaan suunnitella jatkorakentamista.

Vihreä: Täysi hööki päällä

• •

Kun miljardin euron rakennusinvestoinnit ovat liikkeellä, syntyy 13 000–16 000 työpaikkaa.

40–45 prosenttia sijoitetusta rahasta palautuu yhteiskunnalle veroina, kasvukeskusten raidehankkeissa huomattavasti enemmän.

Parempi infra ja rakennuskanta jää ruokkimaan kasvua vuosikymmeniksi, kirittäen samalla ilmastotavoitteisiin pääsyä.

TUTUSTU RAKENNUSTEOLLISUUDEN NÄKEMYKSIIN ELVYTYKSESTÄ: JÄLLEENRAKENNUSTEOLLISUUS.FI

laajasti muitakin rakennusurakoita, muun muassa yli 25 000 asunnon rakentamisen. ”Rakentaminen myös ylläpitää ja kasvattaa talouden tuotantopotentiaalia, jonka on oltava kunnossa talouden kääntyessä kasvu-uralle koronakriisin jälkeen”, Vihmo sanoo.

Vihmon mukaan kasvukeskukset täytyy yhdistää toisiinsa toimivilla liikenneyhteyksillä sekä työssäkäynnin että teollisuuden näkökulmasta, ja lisäksi Suomi on yhdistettävä muuhun Eurooppaan. ”Infra on kaiken tekemisen pohja. Rakennettua ympäristöä ei ole ilman infraa”, Vihmo painottaa.

Voisiko vesihuoltoverkostoihin panostaa?

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta poimii elvytyspaketista esiin asioita, jotka ovat kiinnostavia kuntien näkökulmasta. Esimerkiksi pyöräily- ja kävelyverkoston kehittämiseen on osoitettu 18 miljoonan euron määräraha. Rahoitusta on varattu myös investointeihin, jotka tähtäävät öljylämmityksestä luopumiseen. ”Olisi tärkeää, että eri ministeriöiden hallinnoimat

”

Eri ministeriöiden hallinnoimat elvytysrahan hakumenettelyt pitäisi olla kuvattuna verkossa yhdessä paikassa.”

OHJEET ESIIN. ”Elvytysrahoituksen hakumenettelyt on saatava yhteen paikkaan.

Nyt niitä joutuu etsimään useista osoitteista”, yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta sanoo.

SE PYÖRII! ”Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen suunnattu rahoitus on meille tärkeä, vaikka summat jäävät pieniksi isojen tieja raideinvestointien rinnalla”, kertoo johtaja Matti Matinheikki Oulusta.

elvytysrahoitusta koskevat hakumenettelyt olisivat kuvattuna niin kuntia kuin muitakin asiakkaita varten verkossa yhdessä paikassa sen sijaan, että niitä joutuu etsimään useista eri osoitteista”, Taipale sanoo.

Elvytyspaketit ovat tuoneet kuntakentältä kiitosta mutta myös kritiikkiä pienten kuntien unohtamisesta.

Taipaleen mukaan asia ei ole mustavalkoinen. ”Liikenneinvestointeja on suunniteltu eri puolille maata. Voi myös ajatella, että isommat kaupungit ovat kärsineet koronatoimenpiteistä enemmän kuin pienet. Toisaalta esimerkiksi ravintoloiden sulkeminen kosketti keväällä koko maata paikallisesta koronatilanteesta riippumatta.”

Mitä muuta olisi mahdollista tehdä? Eikö nyt olisi hyvä hetki tukea esimerkiksi vesi- ja viemäriverkostojen kuntoon laittamista? Se olisi investointi tulevaan ja työllistäisi samalla paikallisia pk-yrityksiä. ”Tämä on harkinnanarvoinen idea. Nykylainsäädäntö tosin lähtee siitä, että vesihuolto rahoitetaan asiakasmaksuilla”, Taipale sanoo.

Kuntaliiton näkökulmasta tavoitteena on vesihuoltolaitosten vahvistaminen. Tätä voisi Taipaleen mukaan edistää esimerkiksi jonkinlaisella porkkarahoituksella,

19

2/2020

TOIMIVAA INFRAA. Vesihuoltoverkostot, energiaremontit, pyörätiet...

Kunnissa on hyviä ja tarpeellisia investointisuunnitelmia, joista on tärkeää pitää kiinni nyt kun muu talous sukeltaa. Näin lisätään työllisyyttä ja kilpailukykyä sekä kutistetaan päästöt. Kuvassa pyöräilyn hurmaa Oulussa.

jota suunnattaisiin vapaaehtoisesti yhdistyville kuntien omille laitoksille tai vesiosuuskunnille. ”Esimerkiksi teknisen kehityksen investointeihin voisi saada tukea yhdistymispäätöksen vastineeksi”, Taipale visioi.

Pääradan investoinnit vaikuttavat koko maahan Esimerkiksi Oulussa ollaan tyytyväisiä elvytyspaketin kokonaisuuteen, vaikka suurta pottia seudulle ei tullutkaan. Katseet kohdistuvat erityisesti kävelyn ja pyöräilyn parantamiseen tarkoitettuun määrärahaan. ”Valtatie 4:n moottoritiehanke on ollut jo aiemmin, ja olemme saaneet ihan kiitettävästi valtionhallinnon logistiikkahankkeita”, teknisen toimialan johtaja Matti Matinheikki Oulun kaupungilta sanoo.

Lähivuosien tärkeimmät hankkeet ovat liikenneyhteyksien parantaminen Stora-Enson tehtaille. Kun teollisuuden logistiikka rullaa sujuvasti, Pohjois-Suomi ja koko Suomi hyötyvät siitä. Vaikutukset ovat merkittäviä.

Oulu on profiloitunut jo pitkään pyöräilykaupunkina, ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen on

”

Kaupungit, joilla on selkeä suunnitelma ja valmius edistää kevyen liikenteen verkostoja ovat hauissa vahvoilla.”

panostettu. Nyt työn alla on yhteensä 80 kilometrin mittainen baanaverkosto. Kuusi metriä leveää pyöräväylää rakennetaan noin kahdeksan kilometrin vuosivauhdilla. ”Haemme rahoitusta kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Kaupungit, joilla on selkeä suunnitelma ja valmius edistää kevyen liikenteen verkostoja ovat hauissa vahvoilla”, Matinheikki sanoo.

Myös Suomirataan Helsingin ja Tampereen välillä tehtävät investoinnin saavat kiitosta. Matinheikin mukaan sillä on merkitystä koko Suomen näkökulmasta katsottuna. Jo nykyistenkin junayhteyksien nopeuttaminen on kasvattanut matkustajamääriä Oulun näkökulmasta katsottuna, vaikka samalla myös lentoliikenteessä on pysytty korkealla tasolla. ”Rata muodostaa liikkumisen pohjan isolle työssäkäyntialueelle henkilöliikenteen osalta ja vahvistaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä”, Matinheikki muistuttaa. ”Jos kaksoisraide saadaan tulevaisuudessa Ouluun asti ja supernopeat junat tulevat Suomeen, se voi mullistaa ihmisten matkustuskäyttäytymisen kokonaan.”

20

INFRA-LEHTI

KUNTAVAALIT 2021

ÄÄNI INVESTOINNEILLE ja toimiville markkinoille?

Kuntavaaleihin on vielä aikaa, mutta niistä kannattaa silti kiinnostua jo nyt.

Vaalit nimittäin voitetaan jo syksyn ja talven aikana tehtävällä ennakkotyöllä.

Kysyimme tutkijoilta ja politiikan vaikuttajilta, miten tärkeitä infra-alan teemoja saataisiin paremmin mukaan vaalikeskusteluun.

TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: ADOBE STOCK PHOTOS

M

itkä keskustelun aiheet jyräävät kevään kuntavaaleissa? Puhutaanko yhä koronasta vai mahtuuko esiin muitakin asioita?

Tutkijat arvioivat koronan vaikuttavat vaaleihin vähintään välillisesti. Mitä huonompaan jamaan kuntatalous painuu, sitä varmemmin talousasiat tulevat olemaan keskeinen keskustelun aihe. ”Kun puhutaan taloudesta, puhutaan aina myös palveluista, joissa raha liikkuu. Kunnasta riippuen se voi tarkoittaa esimerkiksi kouluverkon tai terveyspalvelujen supistamista”, erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksesta arvioi.

Toisaalta keskustelua voidaan käydä siitä, miten hyvin omassa kunnassa on onnistuttu koronan hoidossa yritysten, varhaiskasvatuksen, opetuksen tai kuntalaisten terveyden näkökulmasta.

Ruusuja ja risuja hallitukselle Sosiaali- ja terveyspalvelut nousevat vaalikeskusteluun perinteiseen tapaan. Sote-uudistus etenee, vaikka se uutisoinnissa on jäänytkin koronan varjoon. ”Esitys voi olla pitkällä, jo hyväksytty tai perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Se varmasti tulee puo-

lueiden kautta keskusteluun”, tutkijatohtori Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Myös paikalliset teemat nousevat perinteisesti esiin.

Jos kuntalaiset kokevat saavansa huonoja palveluja, siitä keskustellaan. ”Suomessa käydään yli kolmetsadat eri vaalit ensi keväänä, ja niissä jokaisessa voi olla vähän erilaiset teemat”, Muukkonen muistuttaa.

Jussi Kekkonen Miltton Groupista ennustaa edessä olevan yleispoliittiset vaalit, joita värittävät kansallisen politiikan kysymykset ja valtakunnan tasolla käytävä keskustelu. Miltton Group on viestinnän, johtamisen ja vaikuttamisen konsulttitalo. ”Nämä voivat olla välivaalit, joissa kansa kokee, että annetaan ruusuja tai risuja hallitukselle.”

”

Ehdokasasettelu ratkaisee vaalit

Suomessa käydään yli kolmetsadat eri vaalit ensi keväänä, ja niissä jokaisessa voi olla vähän erilaiset teemat.”

Kuka sitten voittaa kevään kuntavaaleissa? Tästä haastatellut asiantuntijat ovat täysin yksimielisiä. Vaalit ratkaistaan syksyn ja alkutalven aikana, kun puolueet etsivät ehdokkaita listoilleen. Se voittaa, jolla on määrällisesti eniten ja laadullisesti parhaat ehdokkaat. ”Kuntavaaleissa voi olla muutamista äänistä kiinni, kuka pääsee valtuustoon. Jos puolue saa vielä yhden ehdokkaan, jota äänestää kourallinen sukulaisia, sillä voi olla merkitystä”, Karimäki muistuttaa.

>>

21

12 / 2 0 2 0

TOIVEITA JA PELKOJA. Infraurakoitsijat toivovat kuntavaalien alla avointa keskustelua teknisen toimen töiden teettämisestä markkinoilla ja siitä, mitä se edellyttää kunnan hankinta-ammattilaisilta. Koronan jälkeisessä tiukassa taloustilanteessa pelkoja herättää investointisuunnitelmista lipsuminen.

22

INFRA-LEHTI

Kevään 2021 kuntavaalien aikataulu Ehdokkaat

Äänestys

Uutta kohti!

- ehdokashakemus- ten jättö 9.3.2021

- ennakkoäänestys 7.–13.4.2021 (ulkomailla 10.4. asti)

- tulosten vahvistaminen 21.4.2021

- ehdokasasettelun vahvistaminen 18.3.2021

”

Äänestäjä tai kuntalainen havahtuu infra-asioihin lähinnä silloin, kun ne eivät toimi.”

- vaalipäivä 18.4.2021

Nykyisin puolueisiin ei kuuluta kovin aktiivisesti, eli oman jäsenistön joukosta on vaikeaa saada listaa täyteen. Ehdokkaita täytyy etsiä ja houkutella myös oman puolueen ulkopuolelta. ”Koronatilanne voi aiheuttaa haasteita ehdokashankintaan sekä yhteishengen ja innon luomiseen. Joukkotapahtumia ja kokoontumisia on rajoitettu, ja ihmiset arkailevat niihin lähtemistä”, Karimäki pohtii.

Ehdokkaiden viimeinen asettamispäivä on 9.3.2021, eli aikaa sopivien ehdokkaiden etsimiseen on vielä mukavasti. ”Nyt kannattaa harkita ehdokkaaksi lähtemistä. Valtuustossa päätetään merkittävistä asioista. Päätösvalta voi välillä tuntua pieneltä, mutta päättäjänä pääsee kuitenkin kuntakoneistoon sisälle ja vaikuttamaan asioihin”, itsekin vaaleihin ehdokkaaksi lähtevä Muukkonen rohkaisee.

Elvytyksen tarve nostaa infra-asiat esiin Infra-alan näkökulmasta tärkeä teema on kuntien teknisen puolen töiden järjestely. Miten paljon kunnissa halutaan tehdä itse ja paljonko urakoita ostetaan ulkoa?

Perustavatko kunnat liikelaitoksia tai yhtiöitä, jotka pahimmassa tapauksessa alkavat kilpailla yrittäjien kanssa samoista urakoista?

Julkisiin hankintoihin liittyvät asiat mielletään kuitenkin usein vaikeiksi ja vähän paperinmakuisiksi.

Onko niistä mahdollista muotoilla vaaliteemoja, jotka nousisivat vaalikeskusteluun?

Talousviisaat ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että taloudellisesti vaikeina aikoina infran rakentaminen on hyvä tapa elvyttää kansantaloutta. Jussi Kekkosen mukaan infrakysymykset voivat nousta kevään vaaleissa esiin tavallista vahvemmin, koska koronan tiimoilta puhutaan muutenkin elvytyksen tärkeydestä. ”Kuntien hankintaosaamisenkin pitäisi olla mitä suuremmassa määrin keskeisenä kysymyksenä mukana vaaleissa. Siinä miten kunnat hankkivat palveluja yksityiseltä sektorilta on valtavasti parantamisen varaa”, Kekkonen sanoo.

Julkisissa hankinnoissa on Kekkosen mukaan kyse kuntalaisten ja veronmaksajien intresseistä eli siitä, miten käytettävissä olevalla rahalla saadaan tehokkaasti niitä palveluja, joita tarvitaan ja silloin kun tarvitaan. ”Peräänkuulutan kykyä ajatella toisin. Kunnissa tulisi nähdä laajempi kumppanuus yksityissektorin kanssa nykyistä suurempana voimavarana.”

- uudet valtuustot töihin 1.6.2021

Infran huomaa kun se ei toimi Matti Muukkonen arvioi, että infrasta ja kuntahankinnoista ei pysty leipomaan varsinaista vaaliteemaa. Liikenneyhteydet tai pyöräilyn edistäminen saattavat kuitenkin nousta teemoina esille. ”Jos ruuhkamaksulainsäädäntö etenee, se varmasti herättää keskustelua. Ainakin alun perin ajatus oli, että kunnat voisivat itse päättää, ottavatko ruuhkamaksut käyttöön”, Muukkonen pohtii.

Myöskään Karimäki ei näe realistisena, että hankinta-asiat nousisivat vahvemmin kuntavaalien agendalle.

Hän pitää infrakysymyksiä vähän kaksipiippuisena aiheena. Silloin kun jokin toimii hyvin, ihmiset harvemmin kiinnittävät asiaan huomiota, ja siitä on vaikea tehdä vaaliteemaa. Keskustelun teemat löytyvät asioista, joiden ei koeta toimivan niin hyvin. ”Äänestäjä tai kuntalainen havahtuu infra-asioihin lähinnä silloin, kun ne eivät toimi. Jos jossain kunnassa on infraan liittyviä ongelmia, ne varmasti nousevat keskusteluun. Asian käsittely negatiivisen kautta ei välttämättä ole alan toimijoiden näkökulmasta paras tapa käsitellä asiaa”, Karimäki miettii.

Palvelualoite avaisi mahdollisuuksia yrityksille Miten kunnissa syntyisi enemmän keskustelua teknisen alan palveluista ja niiden ostamisesta yrittäjiltä?

Useammassa kunnassa kunnanjohtajana toiminut Matti Muukkonen nostaa esiin palvelualoitteen yhtenä keinona edistää keskustelua. ”Kuka tahansa voi palvelualoitteen kautta kyseenalaistaa kunnan toimintamallin jonkun palvelun tuottamisessa”, Muukkonen muistuttaa.

Kun haaste on heitetty, kunnanhallitus päättää, lähdetäänkö asiaa selvittämään tarkemmin ja viemään eteenpäin. Tämä kuitenkin edellyttää, että palvelualoite on määritelty kunnan hallintosäännössä yhtenä toimintatapana. ”Vaatii tosin aikamoista paneutumista ja resursseja, että voi esittää palvelualoitteessa vaihtoehtoista mallia.

Eikä ole takeita asian etenemisestä kuntakoneistossa.”

Lisäksi Muukkonen toivoo, että kunnissa tehtäisiin määrittelypäätökset kuntalaisille tarjottavien palvelujen määrästä ja laadusta. ”Silloin voitaisiin talousarviokäsittelyn yhteydessä keskustella tarkemmin siitä, mitä laatutason nostaminen maksaa tai miten paljon säästötoimet heikentävät palvelun laatua. Tähän saisi hyviä työkaluja 2000-luvun suosituista manageripeleistä”, Muukkonen vinkkaa.

23

2/2020

Infrayrittäjien vaaliviestit

Luulisi kuntaa kiinnostavan: vähemmällä rahalla enemmän OMA VAI EI? Kannattaako pitää omaa teknistä henkilöstöä, kallista kalustoa ja sen vaatimia tiloja? Voisiko usean kunnan alueella toimivat yrittäjät haastaa tekemään samat hommat tehokkaammin? Mitä säästyneillä rahoilla tekisi? Uusilla valtuutetuilla piisaa pohdittavaa.

Urakoitsijat haluavat siirtää kuntien teknisiä palveluita yhä enemmän markkinoille syrjimättömien ja tasapuolisten kilpailutusten kautta. INFRA ry:n Paavo Syrjö muistuttaa myös investointisuunnitelmissa pysymisen tärkeydestä.

Tasapuolisesti ja syrjimättä Hankintaosaaminen vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Jos kunnalla ei ole riittäviä resursseja, osaamista ja tietoa, se tilaa pahimmillaan väärää palvelua, väärään kohteeseen ja väärältä toimijalta. Silloin veronmaksaja ei saa vastinetta maksamilleen veroille. ”Tärkeää olisi varmistaa, että hankintakriteerit ovat tasapuoliset ja syrjimättömät, jotta mahdollisimman moni yritys voi osallistua tarjouskilpailuun”, Syrjö sanoo.

123RF

INFRA ry:ssä kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa jo hyvissä ajoin vaaliteemojen hiomisella. Varsinainen vaikuttamistyö tehdään syksyn ja talven aikana yhtenä rintamana Rakennusteollisuus RT:n kanssa. ”Kunnat ja kuntakonsernit ovat suurin yksittäinen taho, joka ostaa infra-alan työtä yrittäjiltä. Siksi ei ole samantekevää, miten asioita kunnissa linjataan ja päätetään”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa.

Ensimmäinen INFRAn vaalitavoite on tuttu jo aiemmilta vuosilta. Kuntien teknisen puolen palveluja halutaan siirrettäväksi yhä enemmän markkinoille yritysten tehtäväksi. ”Kuntalaiset saavat tehokkaampaa ja tarpeeseen kohdistettua palvelua. Kunta voi ostaa vain sen, mitä tarvitsee eikä maksa turhasta”, Syrjö perustelee.

Sama urakoitsija voi käytännössä tehdä töitä useammalle kunnalle. Näin koneiden osto- ja huoltohinnasta jää vain murto-osa kunnan maksettavaksi verrattuna siihen, että jokaisessa kunnassa olisi omat koneet ja niihin palkatut työntekijät. Kyse on resurssien tehokkaasta hyödyntämisestä. ”Urakoitsijat kannattaisi ottaa mukaan miettimään, miten kunta saisi ostettua palvelut tehokkaammin markkinoilta. Silloin vähemmällä rahalla saataisiin tehtyä enemmän kuin aiemmin.”

Jos urakat ovat esimerkiksi liian suuria tai jos tarjouspyynnössä vaaditaan juuri tietynlaisia referenssejä ja osaamista, se voi tarkoittaa, että vain yksi tai kaksi yritystä pystyy jättämään tarjouksen. ”Silloin ei voi odottaa, että kunta saisi kilpailukykyisiä tarjouksia. Myös kunnan kannalta olisi parempi, että useammat yrittäjät pystyvät näyttämään kyntensä.”

Hyvin suunnitelluilla hankinnoilla kunta pystyy luomaan markkinaa ja kirittämään toimijoita alueellaan. Se voi myös sparrata yrityksiä kehittymään painottamalla esimerkiksi digitalisaatiota ja ilmastonäkökulmaa hankinnan kriteereissä. ”Osaava hankkija on urakoitsijan paras kaveri. Tilaaja tietää, mitä tilaa ja urakoitsija sitoutuu toimittamaan sen.”

Vauhtia investointeihin EU-rahalla Kolmas keskeinen INFRAn vaalitavoite on kuntien investointi- ja korjaussuunnitelmien eteneminen vähintään aiemmin tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, vaikka kuntatalous notkahtikin koronan takia. ”Julkisen sektorin kannattaa investoida

nimenomaan taloudellisesti heikompina aikoina. Se luo työtä, tuo verotuloja ja elvyttää taloutta”, Syrjö sanoo.

Hyvän pohjan investointisuunnitelmille luo kunnan infraomaisuuden inventoiminen. Kun tiedetään, missä vaikkapa kevyen liikenteen väylät tai viemärit kulkevat, paljonko niitä on ja missä kunnossa ne ovat, on helppoa tehdä vuosittaiset korjaus- ja ylläpitosuunnitelmat. ”Näin päästään suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen korjaamiseen ja investointeihin sekä vältetään suuri osa kalliista hätätöistä.”

Kuntien kannattaa suunnata katse myös EU:n suuntaan. Ison elvytyspaketin lisäksi myös EU:n perusrahoituksesta on mahdollisuuksia hakea tukea paikallisiin infrakohteisiin. ”Väitän, että kunnat ja kaupungit eivät ole parhaita hakemaan tukirahaa. Jos sitä lähdettäisiin selvittämään ja hakemaan systemaattisemmin, saataisiin enemmän investointimahdollisuuksia alueille. Lisätietoa elvyttävän rakentamisen EU-tuista voi tarvittaessa kysyä esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:stä tai Keskuskauppakamarista.”

Hanna Moilanen

25

2/2020

KOULUTUS JA OSAAMINEN

Nuorista käydään kisaa Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:n selvitys infra-alan koulutuksesta ja osaamistarpeista ennakoi osaajien rekrytointivaikeuksien jatkuvan.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: JANNE SUNTIO

”KATSOO alan koulutusasiaa miltä kantilta tahansa, tilanne on erittäin haastava, eikä aikaa ole hukattavaksi”, MANK ry:n projektipäällikkö Antti TERVETULOA Knuutila kuvailee tuoreen KOULUTUS- JA OSAAkoulutusselvityksen antia.

MISSELVITYKSEN JULKISTUSWEBINAARIIN! Maarakennusalan neuKATSO AIKA JA PAIKKA OSOITTEESTA vottelukunta MANK ry WWW.MANK.FI teetti selityksen infra-alan osaamis- ja koulutustarpeista tulevaisuudessa.

Selvitys tarkastelee niin alalle valmistuvien kuin alalta poistuvien määriä. Niin ikään tarkastelussa ovat alalla jo toimivien osaamistarpeet sekä tulevaisuuden työlajipainotukset. vyyttä alalle oppilaitosten hakumenetteSe esittää myös keinoja osaaja- ja osaa- lyissä. mispulan ratkaisuiksi tulevaisuudessa. ”Esimerkiksi ammatillisen perustutkinnon tai riittävän määrän avoimen opintoja Aiempien päätösten suorittaneen pitäisi voida siirtyä helpomjälki näkyy nyt min rakennusmestari- tai insinööriopinSelvityksessä nousee esiin suuri pula koke- toihin. Rakennusalan tulisi myös säilyä neista, isoihin infraprojekteihin kykene- omana hakukohteenaan, ja infra-alan vistä projektipäälliköistä. ammattiaineopintoja on tarjottava alan tutInfra-alaan kohdistui 1990-luvulla mer- kinnoissa heti ensimmäisestä vuodesta kittäviä koulutusleikkauksia. alkaen.” ”Rakennusalan työnjohdon koulutus lopetettiin, samoin Oulun yliopiston raken- Työvoimatase nustekniikan koulutus. Insinöörikoulu- pahasti pakkasella tuksen aloituspaikkoja vähennettiin run- Vuosittain yli 1 200 infra-alan osaajaa tulee saasti”, Knuutila luettelee. eläkeikään. Alan ammatillisen perustutkin”Ne ovat keskeisiä taustasyitä sille, että non suorittaa vuosittain 420–480 henkilöä, nyt on pulaa kokeneista osaajista.” amk-tutkinnon 90–130 henkilöä ja yliopisTällä hetkellä haasteena on saada piene- totutkinnon 50–60 henkilöä. nevästä nuorten joukosta opiskelijoita alan ”Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme noin koulutuksiin. Myös se näkyy vuosien saa- 600 osaajaa joka vuosi muita väyliä pitkin. tossa haasteena löytää kokeneita tekijöitä. Haaste on valtava, eikä pikavoittoja ei ole. ”Sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus, Alan opiskelun aloittavien nuorten määrä mutta sitä ei vain kovin helposti osata ottaa pienenee, ja nuorista kilpaillaan alojen keshuomioon pitkällä aikajänteellä, pohdit- ken entistä rankemmin.” taessa nykyisiä koulutusmääriä ja niiden Alhainen mielenkiinto infra-alaa kohvaikutuksia vuosien päähän.” taan on ollut pitkäaikainen huoli.

Knuutila kaipaa polkua ”päiväkodista ”Alan imagosta on vastuussa ala itse ja projektinjohtajaksi”, koulutuspolkuja mah- jokainen sillä työskentelevä. Ensimmäisen dollistavia kiintiöitä ja parempaa näky- kesäharjoittelupaikan tarjoaminen, nuor-

ten hyvä perehdyttäminen ja johtaminen sekä hyvän kokemuksen antaminen ovat avainasemassa. Imago ja maine ei ole pikaisesti päälle liimattavissa, ne pitää ansaita.

Tähän alalla on erinomaiset mahdollisuudet”, Knuutila linjaa.

Tietoa tulevaisuuden tarpeista työlajeittain Selvityksessä nousi esiin myös jatkuvan oppimisen teema. Alalla jo olevien on pystyttävä mukauttamaan ja kehittämään osaamistaan etenkin uusien teknologioiden käyttöönottoon liittyen.

Osa jatkuvaa oppimista on tekniikan alan ammattilaisten muuntokoulutus infra-alalle.

Selvitykseen osallistuneet yritykset listasivat tulevaisuudessa nousevia työlajeja.

Keskeisiä nostoja olivat muun muassa tarve ratatyöntekijöille ja -suunnittelijoille, pohjanvahvistuksen osaamiselle sekä betonityönjohdolle. Henkilöstön riittävyys myös alan koulutus- ja tutkimustehtävissä on tärkeää. ”Täydennyskoulutuksen järjestämisessä todellisten tarpeiden viestiminen yrityksistä koulutuksen järjestäjille on keskeistä. Osaamistarvealueiden riittävän tarkka määrittely on avain tulevaisuuden osaamiseen.”

26 S A A R A L I U K KO N E N

INFRA-LEHTI

TYÖMAAVIERAS. ”Väylät eivät pääty pitäjän tai maakunnan rajalle, joten niitä täytyy kehittää laajassa yhteisymmärryksessä”, Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska muistuttaa vt 5:n työmaalla Hatsolan eritasoliittymän kohdalla.

27

2/2020

SUJUVIA KILOMETREJÄ Itä-Suomessa

Rakentamisen seurauksena asumismukavuus, työllisyys ja palvelut paranevat, ilmastopäästöt pienevät ja kansantalouskin kiittää. Miten vaikutukset näkyvät paikallisesti? Kyselimme tätä Itä-Suomessa, jossa muun muassa rakennettaan ja kunnostetaan viitostietä Etelä-Savossa sekä Imatran ja Luumäen välistä rataa.

Kuopioon nousee kokonainen kaupunginosa.

TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: TYÖMAIDEN MONITAITAJAT, VÄYLÄVIRASTO (S. 28) JA ARKKITEHTITOIMISTO AJAK (S. 30)

”

Tietyömaa luo tarpeen myös toimistotiloille sekä ruoka- ja majoituspalveluille.”

VALTATIE 5 on itäisen Suomen pääväylä. Sitä korjataan parhaillaan Etelä-Savossa Mikkelin ja Juvan välillä.

Mäkinen ja mutkainen tie levennetään nelikaistaiseksi ja liittymät tuodaan eri tasoille.

Keskikaide varmistaa jatkossa, ettei nokkakolareita enää satu. Hidas ja kevyt liikenne ohjataan rinnakkaistielle, jolloin mopot ja traktorit saadaan pois liikennevirrasta. Mikkelin kupeessa melulle altistuvien määrä laskee. ”Varsinkin talviolosuhteet ovat olleet haastavat ja kuolonkolareita on tullut. Tiellä kulkee paljon raskasta liikennettä, ja liikenteen sujuvuus on ollut haaste”, Juvan kunnanjohtaja Mervi Simoska tiivistää.

Viitostien varteen jää paljon vapaa-ajan asuntoja ja muun muassa Tahkolle ja Vuokattiin ajetaan sen kautta.

Tietä pitkin pendelöidään töihin Kuopioon ja Mikkeliin, ja tiellä kulkevat niin metsä- ja elintarviketeollisuuden kuin kaivos- ja konepajatoiminnan tuotteet. ”Ylä-Savossa on vahvaa vientiteollisuutta, joka kulkee satamaan pääasiassa viitostietä pitkin. Matka-ajan ennakoitavuus on tärkeää teollisuuden näkökulmasta”, toimitusjohtaja Kaija Savolainen Kuopion alueen kauppakamarista muistuttaa.

Urakan pilkkominen kannatti Viitostien parannus on pilkottu kahteen urakkaan, joilla on erilainen luonne. Destia rakentaa tietä uutena väylä-

nä kaupunkiympäristöön, kun taas Kreate rakentaa toisen osan pääosin nykyisen tien päälle keskellä metsää. ”Urakan pilkkominen oli oikea ratkaisu. Saimme ensimmäisen työmaan sujuvasti käyntiin, ja samalla jäi aikaa viimeistellä loppupään suunnitelmat”, projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta sanoo.

Nykyisen tien päälle rakentaminen on tarkoittanut mittavia liikennejärjestelyjä työmaa-ajalle. Liikenne päädyttiin siirtämään uuden tien varteen tulevalle kevyen ja hitaan liikenteen rinnakkaistielle.

Vt 5 Mikkeli–Juva lukuina

• • • •• •• ••

Viitostietä rakennetaan 37 kilometriä Mikkelin Tuppuralan ja Juvan Vehmaan välillä.

1-vaiheessa rakennetaan Mikkeli– Nuutilanmäki-osuus, 21 km 2-vaiheessa rakennetaan Nuutilanmäki–Juva-osuus, 16 km Hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,82 Hankkeen kustannukset 121 milj. euroa Uusia siltoja 35 kpl Purettavia siltoja 4 kpl Melusuojauksia 12 km Hanke on käynnissä 2018–2022

Lähde: Väylävirasto

>>

28

INFRA-LEHTI

MOLEMMINPUOLISTA. Jos Suomi jaettaisiin keskeltä, jäisi itäpuolellekin tukku tärkeitä ja infrahankkeita.

Poimimme muutaman kiinnostavan luuppiin.

Valtatie 5 Mikkeli–Juva

V Ä Y L Ä V I R A S TO

Luumäki–Imatra-rata

VÄYLÄVIRASTO

”

Teollisuus on viestittänyt usein, että raidekapasiteetin pitäisi olla suurempi.”

”Tämä antaa työmaalle työrauhan ja toisaalta mahdollistaa sujuvan etenemisen autoilijoille, kun tieosuudella ei ole useita kiertoteitä”, Liikanen lisää.

37 kilometrin mittainen väyläosuus on vilkkaasti liikennöity, ja liikennemäärien arvioidaan kasvavan jatkossa. Vt 5 Mikkeli–Juva otetaan liikenteelle vaiheittain. Elokuussa 2020 avattiin 16 kilometriä uutta valtatietä. Lopullisesti tie on valmis kesällä 2022.

Tieurakka tuo työtä Vaikka isot tieurakat tyypillisesti menevät alan isoille yrityksille, niiden työllisyysvaikutus on silti merkittävä maakunnissa. Työtä ostetaan paikallisilta yrittäjiltä ja alihankkijoilta. Mervi Simoskan mukaan myös välilliset vaikutukset ovat tärkeitä. ”Tietyömaa luo tarpeen myös toimistotiloille sekä ruoka- ja majoituspalveluille. Vaikutukset valuvat muuhunkin talouteen”, Simoska sanoo.

Toimivat tieyhteydet houkuttelevat matkailijoita, joista suuri osa saapuu Savoon ja Kainuuseen henkilöautoilla. Matkailu on alueella merkittävä elinkeino, jolla on huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia.

Juvan kunnan näkökulmasta sujuva tieyhteys voi houkutella muuttajia, jotka käyvät töissä Mikkelissä.

Se tarkoittaa lisää verotuloja sekä mahdollisuuksia satsata palveluihin, asumiseen ja paikalliseen infraan.

Ratasilta virtaavan veden yli Kaakkois-Suomessa rakennetaan uutta kaksoisraidetta nykyisen yksiraiteisen osuuden rinnalle välille Joutseno–Imatra. Lisäksi rataa parannetaan välillä Luu-

mäki–Joutseno. Samalla kunnostetaan rata- ja alikulkusiltoja.

Mansikkakosken ratasiltatyömaa on edennyt mallikkaasti, vaikka haasteitakin on ollut matkassa. Työmaa sijoittuu kahden voimalaitoksen väliin, joten Vuoksen virtaus on kova työmaan alla. ”Työlauttaa ei pystytty uittamaan paikalleen, vaan se piti tuoda lavetilla. Lautan asemointi, työkohteelle vienti ja paikalla pysyminen ei ole helppoa, kun vettä tulee 900 kuutiota sekunnissa”, NRC Groupin työmaainsinööri Kirsi Jantunen kuvailee.

Uudelle 225 metriä pitkälle sillalle tulee kaksi raidetta rinnakkain. Vanhan sillan aiheuttamat nopeusrajoitukset voidaan poistaa, ja liikenne pääsee kulke-

Luumäki–Imatra kaksoisraide lukuina

•• • • • ••

Hankkeen kokonaispituus on 56 kilometriä.

Välille Joutseno–Imatra rakennetaan uusi 19 km pitkä kaksoisraide.

12 uutta siltaa, lisäksi kahta siltaa levennetään, vaihteita ja ratarumpuja uusitaan.

Välillä Luumäki–Joutseno tehdään nykyisen raiteen perusparannusta.

Osana hanketta kunnostetaan korjausvelkakohteet Saimaan kanavan ratasilta, Mansikkakosken ratasilta ja vanhan vt 6:n alikulkusilta.

Hanke on käynnissä 2018–2024.

Hankkeen rahoitus 189 miljoonaa euroa.

Lähde: Väylävirasto

29

2/2020

AKSELI MURAJA

TIE VIE. Toimitusjohtaja Kaija Savolainen (alh. vas.)

Kuopion kauppakamarista muistuttaa vt 5:n merkityksestä vientiteollisuudelle.

Väyläviraston projektipäällikkö Harri Liikanen (vieressä) luotsaa vt 5:n urakoita.

”

Matka-ajan ennakoitavuus on tärkeää teollisuuden näkökulmasta.”

M A R J O WA L L E N I U S

TERVEISET TYÖMAALTA! Pyysimme työmaiden osaajilta selfietä arjestaan. NRC Groupin työmaainsinööri Kirsi Jantunen (vas. ylh.) vastaa Mansikkakosken ratasiltatyömaan urakasta. Aluesuunnittelujohtaja Marjo Walleniuksen (3:s alh.) mukaan ratauudistus tuo puhtia Etelä-Karjalan kehittämiseen.

S A N N A PA R K KO N E N

LAURI KARI

TÖITÄ PK-SEKTORILLE. Toimitusjohtaja Kari Huttunen Maansiirto E. Huttunen Oy:stä (ylh. kesk.) ja Kuopion kaupungininsinööri Ismo Heikkinen (oik.) ovat tyytyväisiä kaupungin ja urakoitsijoiden yhteistyöhön Savilahdessa.

maan sujuvammin. Tavara- ja henkilöliikenteen ei tarvitse odotella toisiaan. ”Työmaa on rullannut hyvin. Meillä on ollut koko ajan tekemisen meininki. Ja vastarannalta tunkattu siltakin osui millilleen paikalleen”, Jantunen iloitsee.

Erityisen tyytyväinen Jantunen on siihen, että työmaalla on selvitty lähes ilman työtapaturmia, vaikka perehdytettyjä henkilöitä on ollut lähes 500 urakan aikana.

Kutukiviä lohille Yrittäjä Veli-Pekka Toiviaiselta kysyttiin alun perin yhtä miestä hommiin helmikuussa yhdeksi päiväksi Mansikkakosken työmaalle. Käytännössä urakka venyi ja on työllistänyt viittä koneyksikköä helmikuusta syyskuuhun asti.

Talvivalujen aikaan tarvittiin valumuottien lämmittäjiä. Valujen jälkeen muotit piti purkaa ja toimittaa jätemateriaali kierrätykseen. Lisäksi on tehty viemäreitä. Laveteilla on siirretty työkoneita työmaa-alueella ja haettu koneita eri puolilta Suomea.

Yksi erikoisemmista hommista oli kutukivien toimitus ja asettelu Vuokseen, jotta lohet voivat käydä kutemassa ratasillan pielessä. ”Totta kai lohetkin pitää saada viihtymään”, Toiviainen naurahtaa.

Toiviaisen mukaan työmaalla on ollut paikallisia yrittäjiä mukana Lappeenranta-Imatra-sektorilta melkoinen määrä. ”Tämä on ollut meille merkittävä työmaa. Näinä huonoina aikoina kaikki työ on tarpeen.”

Rataliikenteen määrä kasvaa Luumäki–Imatra on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus, ja liikenteen määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Tavaraliikenteen lisäksi väli on tärkeä osa henkilöliikenteen reittejä Helsingistä Lappeenrantaan ja Joensuuhun. ”Tämä kulmakunta on maan suurimpia tavaraliikenteen määrältään. Teollisuus on viestittänyt usein, että raidekapasiteetin pitäisi olla suurempi”, aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta muistuttaa.

Alueen asukkaiden viihtyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi radalla lisätään samalla melu- ja tärinäsuojauksia. Ratauudistus tuo myös uutta puhtia alueen laajempaan kehittämiseen. ”Meillä Etelä-Karjalassa pohditaan esimerkiksi taajamajunayhteyttä maakunnan sisäiseen työpaikka- ja asiointiliikenteeseen Imatra–Lappeenranta-välille.

Uuden radan myötä sekin nousee vahvemmin keskusteluun”, Wallenius sanoo.

Kuopion Savilahteen syntyy asuntoja ja palveluja Myös Suomen itäisellä puoliskolla kaupunkikeskukset kehittyvät.Esimerkiksi Kuopioon on kasvamassa uusi osaamisen keskittymä, kun ammattikorkeakoulu ja ammatillinen koulutus siirtyvät Itä-Suomen yliopiston kainaloon Savilahden kaupunginosaan.

Alueella on jo ennestään yrityksiä ja Kuopion suurin päivittäistavarakauppa. Nyt kiikarissa on lisää palveluja ja asuntoja. >>

30

INFRA-LEHTI

KAMPUS JA KOTEJA. Kuopion Savilahdessa infratyöt luovat pohjan tulevalle rakentamiselle. Koulutusja osaamiskeskittymän ympärille tulee sekä asuntoja että yritystiloja.

ARKKITEHTITOIMISTO AJAK

”

Nyt on ruuhkaa aamulla ja iltapäivällä.

Jatkossa liikenne rullaa sujuvammin.”

”Tämä on kaupungin ykköshanke. Emme halua, että kampusalue jää päiväkäynniksi, vaan että siellä myös asuttaisiin ja iltaisinkin olisi pöhinää”, kaupungininsinööri Ismo Heikkinen sanoo.

Infrarakentamisen osalta tämä tarkoittaa katujen saneerauksia ja pääliikenneväylien uusimista. Lisäksi tehdään kokonaan uusia katuja ja kevyen liikenteen väyliä. Myös joukkoliikennekaistat ovat uudet.

Moottoritieltä rakennetaan uusi ramppi suoraan kampusalueelle pohjoisen suunnasta. Nykyisin viitostieltä joutuu nousemaan kaupunkialueelle jo pitkälti ennen kampusaluetta ja ajamaan katuja pitkin perille. ”Nyt on ruuhkaa aamulla ja iltapäivällä. Jatkossa liikenne rullaa sujuvammin”, Heikkinen sanoo.

Katurakentaminen työllistää Maansiirto E. Huttunen Oy on ollut mukana Savilahden työmaalla tekemässä kaukolämmön ja kaukokylmän sekä viemäriverkostojen siirtoja keväästä 2020 alkaen. ”Verkostot siirretään pois uuden, leveämmän Savilahdentien alta. Koko kaupungin runkojohdot menevät tästä eli isoja putkia ja kaapeliputkitusta on pal-

Kuopion Savilahti lukuina

• • • •

Uusia katuja rakennetaan vuosina 2020–2024 noin 2 kilometriä, saneerattavaa katua on 3 kilometriä.

Lisäksi rakennetaan uusi moottoritien ramppi (1 km).

Savon ammattiopiston uutta kampusta rakennetaan 2019–2023.

Työpaikka- ja kampusalueella liikkuu noin 7000 opiskelijaa ja 8000 työntekijää tai yrittäjää.

Työmaan kustannukset ovat verkostosiirrot huomioiden lähes 40 miljoonaa euroa.

Lähde: Kuopion kaupunki

jon”, toimitusjohtaja Kari Huttunen sanoo.

Verkostoja siirrettiin käytännössä 15 metriä sivuun, etteivät ne jää levenevän kadun ja tulevien siltojen alle.

Lisäksi Huttusen työporukka vastaa kevyen liikenteen väylän rakentamisesta oman siirtourakkansa kohdalta.

Työmaalla on ollut yksi porukka noin neljän kuukauden ajan. Käytännössä kyse on yhdestä työnjohtajasta, parista asentajasta, 1–2 kaivinkoneesta ja 1–2 kuorma-autosta. ”Kaupunkien katurakentamisella on iso merkitys meidän yritykselle, ja tämä on ollut yksi työ siellä muiden joukossa”, Huttunen kuvaa.

Sukset samaan suuntaan Haasteitakin Kuopion vilkkaimman väylän kupeessa työskentelyssä oli. Savilahdentiellä työmaan yhdessä päässä on yliopistollinen sairaala ja toisessa paloasema.

Molempien täytyy pystyä toimimaan häiriöttä. Kaikki on kuitenkin sujunut mallikkaasti. ”Hemmetin paljon verkostoja on maan alla. Siellä on piuhoja, joilla saisi puolet Suomesta pimeäksi”, Huttunen sanoo.

Savilahden alueella työskentelee Kuopion kaupungin oma liikelaitos Mestar, ja lisäksi Destia rakentaa siltoja Savilahden alueelle. Mukana on myös kaupungin tuttuja puitesopimusurakoitsijoita erilaisissa tehtävissä. ”Alun perin tämä oli suunniteltu tehtäväksi yhtenä isona allianssihankkeena, mutta sen peruunnuttua alue on työllistänyt myös monia pienempiä alueellisia yrityksiä”, Huttunen sanoo.

Huttusen mukaan puitesopimuksen etuna on asioiden suunnittelu yhteistyössä kaupungin kanssa. Osapuolet ovat tavallaan sukset samaan suuntaan jo valmiiksi. ”Puitesopimus toimii erityisesti kohteissa, joissa voi tulla paljon yllätyksiä vastaan. Tätä olisi vaikea hinnoitella kiinteähintaiseksi urakaksi.”

www.onninen.fi

Verkkokauppa mukana matkassa 24/7 Onnisen verkkokaupassa hankintojen tekeminen on helppoa ja nopeaa. Näet tuotetiedot, yrityksesi tilaushistorian sekä hinta- ja saatavuustiedot nyt samasta paikasta.

Verkkokauppa käyttöön Jos yrityksesi on jo Onnisen asiakas, tilaa tunnukset suoraan verkkokaupasta.

Uusi asiakas?

Avaa ensin yrityksellesi asiakastili. Saatte samalla myös verkkokauppatunnukset.

BLASTING SERVICES FOR NORDIC CONDITIONS

FORCIT EXPLOSIVES tarjoaa kumppanuuden Pohjoismaissa toimiville louhinta-alan yrityksille.

Valmistamme ja toimitamme räjähdysaineet ja -tarvikkeet sekä tarjoamme myös kaikki räjäytykseen liittyvät palvelut joustavasti työmaille. Kattavasta tuotevalikoimastamme löydät tuotteet kaikkiin louhintoihin.

Lue lisää osoitteessa: >> FORCITGROUP.COM

33

2/2020

JÄSENSIVUT CO2-PÄÄSTÖT PUTSBLANK!

Infratyömaille vain vähähiilisiä ratkaisuja ja työkoneiden päästöt minimiin. s. 34

RIESA, RIESAMPI, KATUHANKE?

Helsingissä on lähdetty hakemaan yhteistyössä toimintamallia katutöiden sujuvoittamiseksi. s. 38

UUDET KUMPPANIT GEOTRIM & PEIKKO

Yritykset liittyivät yhteistyöjäseniksi, koska katsoivat, että heillä on annettavaa jäsenyrittäjille. s. 45 K U VA : R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T: N K U VA PA N K K I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Nyt tarvitaan rakentajia Rakennusinvestoinnit nousivat talouskriisissä arvoonsa.

Tarvitsemme kipeästi niiden luomia työpaikkoja ja verotuloja.

PANDEMIA pani Suomen talouden tiukille.

Vienti sakkaa, kotimaan markkinassa on epävarmuutta ja moni yritys taistelee olemassaolostaan. Yli 65 000 ihmistä on irtisanottu tai lomautettu kokoaikaisesti sitten helmikuun lopun. Työttömyysluvut uhkaavat pahentua yhä.

Tästä emme selviä ilman elvytystoimia.

Rahaa elvytykseen on kuitenkin rajallisesti.

Siksi se tulee kohdentaa sinne missä vaikutus on suurin: hankkeisiin, jotka ylläpitävät työllisyyttä, lisäävät Suomen kilpailukykyä ja edistävät ilmastotavoitteita.

Rakennushankkeissa tavoitteet toteutuvat.

HALLITUS julkaisi lokakuun alussa talousarvioesityksensä eli suunnitelman valtion ensi vuoden budjetiksi. Työllisyystavoitteen nosto 80 000 työpaikkaan oli yksi esityksen tärkeimmistä päätöksistä.

Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi talousarviossa oli varattu 130 miljoonaa euroa kolmelle uudelle liikennehankkeelle: Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle, valtatien parantamiselle välillä Äänekoski–Viitasaari ja Tampere–Jyväskylä-radan parantamiselle.

Muuten esitys ei juuri sisältänyt uusia elvytyspäätöksiä, vaan niistä on jo päätetty tämän vuoden lisäbudjeteissa.

Uudet elvytystoimet onkin tarkoitus rahoittaa EU:n elvytyspaketin avulla.

Paketin kansallisen suunnitelman valmistelu on käynnissä.

INFRAn ja RT:n toimihenkilöt tekevät parhaillaan tiivistä jalkatyötä vieden päättäjille viestiä rakennusinvestointien vaikuttavuudesta ja edesauttaen EU-tukien tehokasta hyödyntämistä.

Jokainen meistä voi halutessaan muistuttaa rakentamisen elvyttävästä roolista tuntemilleen paikallisvaikuttajille. Kapasiteettia riittää ja hinnat ovat kohdillaan – nyt kannattaa jouduttaa suunnitteilla olevia julkisia hankkeita.

Käännetään yhdessä synkkä vuosi Suomen ja suomalaisten voitoksi rakentamalla!

Aleksi Randell toimitusjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

INFRAN JA RAKENNUSTEOLLISUUS RT:N YHTEISET ELVYTYSVIESTIT JA NIITÄ TUKEVAT LUVUT JA FAKTAT LÖYDÄT NETISTÄ: WWW.JÄLLEENRAKENNUSTEOLLISUUS. FI. YHDEN SIVUN TIIVISTELMÄN SAAT OSOITTEESTA WWW.INFRA.FI.

LISÄÄ NETISSÄ: JÄLLEENRAKENNUSTEOLLISUUS.FI

INFRA NUORET S. 37 | SÄHKÖISIÄ PALVELUJA S. 39 | TURVALLISUUS S. 41 | E.M. PEKKINEN 60 V. S. 43

34

INFRA-LEHTI

PÄÄSTÖTTÖMÄT TYÖMAAT

ÄLÄ TULE PAHA PÄÄSTÖ.

Työkoneiden päästöjen vähentämisen lisäksi työmaalla tulee mahdollistaa kierrätysmateriaalin käyttö sekä miettiä ennakkoon maakuljetukset, jotta ne olisivat mahdollisimman lyhyitä.

Ensimmäinen julkisen sektorin

GREEN DEAL -SOPIMUS TUO TIUKAT EHDOT TYÖKONEILLE Suomi aikoo olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupungeille ja kunnille kansallinen tavoite ei riitä – ne haluavat olla hiilineutraaleja aikaisemmin. INFRA ry on samaa mieltä päämäärästä, mutta varoittaa vauhtisokeudesta.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA JA ANU GINSTRÖM, KUVAT: ADOBESTOCK

35

2/2020

SYYSKUUSSA 2020 ympäristöministeriö, Senaatti-kiinteistöt sekä Espoo, Helsinki, Turku ja Vantaa julkistivat allekirjoittamansa vapaaehtoisen green deal -sopimuksen työmailla syntyvien päästöjen vähentämiseksi.

Sopimus tähtää siihen, että mukana olevien kuntien ja Senaatin työmaat ovat vuoden 2025 loppuun mennessä fossiilittomia, eli että niillä ei käytetä fossiilisia polttoaineita.

Lisäksi vuoteen 2030 mennessä työmailla käytettävistä työkoneista ja työmaiden kuljetuksista vähintään puolet toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

Työmaiden päästöiksi luetaan työkoneiden, sähkön, lämmityksen ja vaiheittain myös kuljetusten päästöt.

Kyseessä on ensimmäinen green deal -sopimus, joka on allekirjoitettu julkisen sektorin kesken kestävien hankintojen edistämiseksi. Ympäristöministeriön tukena sopimuksen toimeenpanossa toimii Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO.

INFRA ry: vauhtia on liikaa

tavat jo vuosien 2021–2022 välitavoitteet. ”Vaatimuksia kiristettäessä on luotava sel- Niiden mukaan hankintayksikköjen työkeä tiekartta ja välitavoitteet, ja tältä osin mailla käytettävien työkoneiden on oltava sopimus on hyvä”, INFRA ry:n johtaja Juha päästöiltään vähintään tasoa Stage IIIB-IV Laurila kommentoi sopimusta. ja kuorma-autojen tasoa Euro V-VI. Laurila on kuitenkin huolestunut ”Nykyisestä konekannasta arvivauhtisokeudesta tavoitteiden olta 10–15 prosenttia täyttää INFRARAKENTAhaasteellisuuden edessä. välitavoitteet. Kun otetaan MISEN KEHITTÄMISEN JA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄEri päästölähteistä erityihuomioon konekannan tyyMISEN HAASTEISTA LEIJONANsesti työkoneiden päästöt OSA RATKAISTAAN JO HANKKEEN pillinen uusiutumisvauhti SUUNNITTELUVAIHEESSA. RATovat monella tapaa vaikeim- KAISUT ja pienten yritysten invesEDELLYTTÄVÄT TYÖMAAN min vähennettäviä ja hallittointikyky, on suuri osa yriMASSAVIRTOJEN JA MAA-AINESTEN KIERRÄTYSMAHDOLLItavia. Tämä johtuu siitä, että tyksistä vaarassa tippua SUUKSIEN TUNNISTAMISTA. käytettävät koneet ovat pitmarkkinan ulkopuolelle viiLISÄÄ AIHEESTA SIVULLA 10. käikäisiä ja muita kuin fossiimeistään 2022.” lisia käyttövoimia käyttävien koMyös infrarakentamisen kauneiden saatavuus on osittain heikkoa. siluonteisuus ja tietyt erikoistyövai”Suunta ja toimenpiteet ovat siis oikeita, heet aiheuttavat haasteita. mutta vauhtia on aivan liikaa. Pelkona on, ”Huippusesongissa töihin revitään kaikettä tämän toteutuessa täysmittaisesti esi- ki koneet, nekin jotka ovat pienellä käytöllä merkiksi pääkaupunkiseudun inframark- loppuvuoden. Näitä koneita ei ole mitenkinat menevät sekaisin”, Juha Laurila kään kannattavaa uudistaa. Käytössä voi toteaa. olla myös yksittäisiä, jopa 1970-luvulta periInfratyömaalla harmaita hiuksia aiheut- tyviä erikoiskoneita, jotka tuodaan työ- >>

36

INFRA-LEHTI

SENAATIN JA KAUPUNKIEN GREEN DEALIN TAVOITEET

maalle vain yhtä toimenpidettä Ilmastopäästöjä voidaan kutisvarten.” taa korvaamalla työmaiden fosMUUTOS KÄYNNISSÄ.

Green deal -sopimus luo silti siilisia polttoaineita käyttäviä Vähäpäästöisiä malmukana oleville toimijoille rakennuslämmittimiä laitleja on ajan kanssa tulossa kaikkiin koneyhteiset tavoitteet ja tiekartan. teilla, jotka toimivat kaukotyyppeihin ja koko”Tästä on hyvä jatkaa. Pitkällä lämmöllä tai uusiutuvalla luokkiin. aikajänteellä uusilla ratkaisuilla energialla. Niin ikään päästöt ja toimintatavoilla työmaista on pienenevät henkilöstöä kouluttamahdollista saada jopa lähes päästöttömalla, ottamalla käyttöön energiatemiä.” hokkaampia työtapoja ja asentamalla erilaisia lisäratkaisuja jo olemassa olevaan Monta tapaa vähentää päästöjä konekantaan.

Työn ja työmaan kokonaisvaltainen suunnittelu tehokkaaksi vähentää kustannuksia ja yleensä samalla myös päästöjä.

MIKÄ GREEN DEAL? Julkisen sektorin työmailla ilmastopäästöjä syntyy useista lähteistä. Keskeisiä Green deal on vapaaehtoinen sopimus niistä ovat rakennusten lämmitys, betonin valtion ja elinkeinoelämän tai esimerkuivatus, työkoneet sekä kuljetukset työkiksi kuntasektorin välillä. Tavoitteena maille, työmailta ja työmaa-alueilla. on yhdessä edistää kestävän kehityksen Työkoneista aiheutuu noin kahdeksan tavoitteita. Green deal -sopimusten prosenttia koko taakanjakosektorin eli avulla etsitään ratkaisuja muun muassa päästökaupan ulkopuolelle jäävien sektoilmastohaasteisiin ja kiertotalouden reiden hiilidioksidipäästöistä. Työmaista edistämiseen. aiheutuu myös haitallisia paikallispäästöjä ja moottorimelua.

Vuoden 2025 loppuun mennessä: kaikki hankintayksikön työmailla käytettävät työkoneet ja työmaiden sisäisissä kuljetuksissa käytettävät ajoneuvot toimivat fossiilivapailla polttoaineilla työkoneista ja ajoneuvoista vähintään viidesosa toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

• •

Vuoden 2030 loppuun mennessä: hankintayksikön työmailla käytettävät työkoneet ja kaikki työmaaliikenne – niin työmaan sisäinen kuin työmaille ja niiltä pois suuntautuva – toimii fossiilivapailla polttoaineilla työkoneista ja ajoneuvoista vähintään puolet toimii sähköllä, biokaasulla tai vedyllä.

• •

Sopimus kattaa pyörä-, kaivu ja kurottajakuormaajat, pyörä- ja tela-alustaiset kaivukoneet, erilaiset traktorit, valssijyrät, tiehöylät, monitoimikoneet, maantiivistäjät, nosturit, trukit, kurottajat ja dumpperit.

37

2/2020

WA LT T E R I M A R T E L I N

NUORTEN MATKASSA

RENTO JENGI. ”Toimintaan voi lähteä matalalla kynnyksellä. Mihinkään ei tarvitse sitoutua saman tien eikä INFRA Nuorissa pönötetä”, INFRA Nuorten ”kummi” ja vetäjä Antti Astrén (toinen vas.) sanoo.

RYHMÄÄN PÄÄSEE HELPOSTI MUKAAN; ILMOITTAUDU ANTTI ASTRÉNILLE (ANTTI.ASTREN@INFRA. FI), JA SAAT JATKOSSA NUORILLE OSOITETUT VIESTIT.

INFRA Nuoret Fennian vieraana

INFRA Nuoret tapasivat syyskuun alussa Helsingissä. Koulutuspäivässä käsiteltiin vakuutus- ja tes-asioita, 3D-mallintamista sekä rahoitusmalleja ja kustannuslaskentaa.

VIRUSTILANTEESTA huolimatta pääsimme kokoontumaan livenä, kun turvavälit oli otettu huomioon ja käsidesiä saatavilla.

Kaikkineen ilmoittautuneita oli 17 henkeä.

Yrittäjän suunnitelmat on kuitenkin tehty muuttuviksi, eivätkä työtilanteiden takia kaikki valitettavasti päässeet osallistumaan.

koitus järjestää Himoksella. Tarkemmat tiedot vuosikokouksesta marraskuun alussa.

Ensi vuoden tapahtumista mainittakoon Tampereella huhtikuussa järjestettävä Mansen Mörinät. Mörinöitten yhteyteen ollaan VAIKKA korona edelleenkin rajoittaa toi- järjestämässä myös nuorten tilaisuus. mintaa, pyrimme jatkossakin saamaan Jos korona ei kovin kiihdy alkuvuodesnuoret turvallisesti kokoontumaan ta, tähtäimessä on myös Pariisin kasvotusten.

Intermat-näyttely. Pysykää kuuENCORE! Päivän Joulukuussa on tulossa nuorlolla. ehkä mielenkiintoiten vuosikokous, joka on tarAntti Astrén sin aihealue oli kustannuslaskenta, jota avaamassa kävi lehtori Eero Nippala. Nippalaa toivottiin uudestaan esiintymään.

ANTTI ASTRÉN

TÄLLÄ kertaa ryhmä kokoontui Fennian huvilalla Helsingissä Jollaksen Puuskarannassa.

Yhteiskuljetus otti väen kyytiin Pasilan Tripla hotellilta, jossa oli myös majoitus pitkämatkalaisille.

Aamu aloitettiin Fennian ja INFRAn tervehdyksillä ja tietysti aamupalalla.

Päivän ohjelmassa oli Fennian kertaus vastuuvakuutusasioista, Novatronin esitys 3D:n tehokkaasta käytöstä, kustannuslaskentaa, tes-asioiden päivitys sekä SECTOn esitys nykyaikaisista rahoitusmalleista.

Paikalla INFRA ry:stä olivat uusi aluetoiminnasta vastaava johtaja Kari Muhonen, työmarkkinajohtaja Mika Kortene ja viestintäpäällikkö Anu Ginström.

Päivän antia pureskeltiin vielä kertaalleen Puuskarannan saunassa. Lisäksi hotellilla oli yhteinen tilaisuus, jossa lvi-tuotteiden maahantuontiyritys, RauHeat Oy, kävi esittäytymässä.

Iso kiitos kaikille osallistujille ja yhteis-

työkumppaneille. INFRA ry ja yhteistyökumppanit ymmärtävät, että nuorissa on tulevaisuus. Nuoriin yrittäjiin ja perheyritysten jatkajiin kannattaa panostaa.

38

INFRA-LEHTI

HELSINGIN KAUPUNKI

TOIMIVAT KATUHANKKEET

Helsinki kokeilee uutta mallia katutöihin Katutöistä on monenlaista riesaa kaupunkilaisille.

Helsingissä on lähdetty hakemaan uutta toimintamallia töiden nopeuttamiseksi.

Keskeinen tavoite on lisätä eri osapuolten yhteistyötä.

AALTO-YLIOPISTON Toimivat katuhankkeet -tutkimushankkeessa selvisi, että ongelmia löytyy monelta taholta; työmaiden hallinta ontuu, prosessit eivät ole kunnossa ja sopimusmalleissa on kehitettävää.

Tutkimushankkeen vetäjä, Aalto-yliopiston professori Olli Seppänen on kyseenalaistanut, sopiiko perinteinen kokonaisurakkamuoto lainkaan katuhankkeisiin.

Eiväthän esimerkiksi vanhat putket ole yleensä siellä missä piirustukset osoittavat. Hän on ehdottanut tilalle projektinjohto- tai SR-hankemuotoja, joihin yhdistetään allianssihankkeista tuttu kehitysvaihe.

Uudessa Helsinki-mallissa esitetään kantakaupungin katujen isoihin peruskorjauksiin noin neljän kuukauden mittaista kehitysvaihetta. Käynnistymässä on useita kehitysvaiheen pilottihankkeita.

PROJEKTINJOHTAJA Jyrki Paavilainen Helsingin kaupungilta kertoo, että taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ja tiedonhallinnassa on vielä työtä tehtävänä. ”Meidän on esimerkiksi selvitettävä, kuinka paljon työmaan läpimenoajan leikkaaminen saa maksaa. Oli sitten kyseessä liikenteelliset tai muut vaikutukset, ne pitää pystyä esittämään euromääräisinä ja suhteuttamaan työmaihin. On myös varmistettava, että tiedämme 50 tai 100 vuoden päästä, mitä rakenteita katujen alla on.”

Olli Seppäsen mielestä kokonaisurakka toimii hyvin hankkeissa, joissa ei ole paljon muutostöitä. Jos taas niiden käsittelyä ja hallintaa on paljon, malli koetaan jäykäksi. Ongelmien ratkaisu ja päätöksenteko kestävät liian kauan, koska johdon aika

TIIVIIMPÄÄ YHTEISTYÖTÄ.

Helsinki on kehittämässä etenkin isojen hankkeiden sopimus- ja hankintamalleja ja kuuntelee herkällä korvalla INFRA Uudenmaan näkemyksiä. Raide-Jokerin työmaa on tyyppiesimerkki hankkeesta, jolla on suuri vaikutus kaupunkilaisten arkeen eri puolilla kaupunkia.

menee asioiden dokumentointiin ja kirjelmöintiin. Kunnallistekniikan omistajien pitäisi kuitenkin tietää viikkoja aikaisemmin, mille työmaille heidän resurssiensa pitää mennä. ”Aina kun työt seisovat jossain, joudutaan avaamaan uusia monttuja ja varaamaan lisää katualuetta. Aikaa kuluu myös haettaessa lupia uusille liikennejärjestelyille. Kaikki tämä lisää tienkäyttäjien haittoja. Asiaa ei helpota se, että päätöksenteossa on useita kaupungin yksiköitä. Päätöksentekoa pitää viedä lähemmäs työmaata”, Seppänen summaa.

TUTKIMUKSESSA kartoitettiin myös parhaita kansainvälisiä ja kotimaisia toimintamalleja. Seppäsen mielestä kannattaisi tutkia etenkin pintaa rikkomattomia menetelmiä, ja pidemmällä tähtäimellä uudistaa suunnittelua elinkaarinäkökulma huomioiden.

Eri puolilla maailmaa on käytetty myös esimerkiksi allianssimallia, puitekumppanuuksia ja bonusjärjestelmiä katuhankkeita nopeuttamaan. Esivalmisteillakin on pyritty vähentämään epävarmuuksia. Hyviä kokemuksia on lean-rakentamisesta, vuorotyöstä ja katujen sulkemisesta. ”Monissa infrahankkeissa on lyhennetty läpimenoaikoja olennaisesti tahtituotannolla, jossa työvaiheet seuraavat joustavasti toisiaan”, Seppänen kertoo.

Imukaivureilla voidaan välttyä puhkaisemasta kriittisiä järjestelmiä vahingossa.

Joissakin maissa on pohdittu sitäkin, että betonikaukalossa kulkisi kaikki kunnallis-

LISÄÄ NETISSÄ: TYOMAAOPAS.FI

tekniikka, jolloin ylläpito olisi helpompaa.

Seppäsen mukaan hyödyt eivät tule katuhankkeissa yleensä tehokkuuden kautta vaan siitä, että kuljettaja on tietomallin kautta koko ajan perillä tiedossa olevista järjestelmistä kaivamassaan kohdassa. ”Tarkoitus on kehittää mallipohjaista suunnittelua ja siihen liittyvää tiedonhallintaa toimijoiden kesken”, Helsingin kaupungin Paavilainen kertoo.

Seppänen pitää ongelmallisena sitä, että eri osapuolilta puuttuu reaaliaikainen tieto katutyömaan etenemisestä, jolloin niiden on vaikea suunnitella omia resurssejaan.

Työmailla on usein visuaalisia havainnetauluja, mutta ne ovat vain harvoin digitaalisessa muodossa.

VALTAKUNNALLINEN lainsäädäntökin aiheuttaa Helsingille haasteita.

Kaupunki myöntää noin 3 000 kaivulupaa vuodessa, mutta kaivutöihin ei päästä kunnolla vaikuttamaan. Ympäristöministeriölle on tehty ehdotus, joka koskee niin sanottua kunnossapitolakia. ”Haluamme saada kunnalle oikeuden antaa yleisiä määräyksiä katutöistä, oikeuden ajoittaa katutöitä, ja mahdollisuuden nykyistä ketterämpään sekä järeämpään sanktiointiin. Lisäksi lainsäädännön pitäisi mahdollistaa mielestäni neuvottelu erilaisten kaivajien kanssa”, Paavilainen katsoo. ”Ohjeita ja toimintamalleja löytyy, mutta pidän henkilökohtaisesti asennemallien muutosta tärkeimpänä asiana. Se koskee meitä kaikkia.”

Kaisa Salminen

39

2/2020

SÄHKÖISESTI

ADMICOM

LISÄÄ NETISSÄ ADMICOM.FI

Toiminnot haltuun työmaalla ja toimistossa Jyväskyläläinen 2004 perustettu Admicom Oy on kehittänyt rakennusalalle toiminnanohjausjärjestelmä Adminetin. INFRAn jäsenyrittäjä Joupet otti järjestelmän käyttöönsä ja tykästyi.

RAAHELAINEN perheyritys Joupet Oy otti järjestelmän käyttöönsä vuonna 2013. Joupetin asiakkaina on yrityksiä, kuntia ja kaupunkeja. Toiminnan pääpaino on energiayhtiöiden säävarman sähköverkon kaapeloinneissa. Työntekijöitä yrityksellä on yli neljäkymmentä.

Tuttu yrittäjä suositteli Joupetille Adminettiä avuksi erityisesti paperikaaoksen hallintaan. ”Aiemmin käytössämme oli paperiset tuntikortit. Nyt työntekijät täyttävät tuntinsa kännykällä tai tietokoneella. Kun he kirjaavat tiedot maastosta, työt ovat heti laskutettavissa ja rahakin tulee siten nopeammin”, toimitusjohtaja Petri Myllylä toteaa. ”Lappuja saattoi hävitä, kun ne joskus lojuivat koneessa kuukausitolkulla. Epäselviä parin tunnin töitä on varmaan jää-

OTA YHTEYTTÄ.

Kysy INFRAn uudelta yhteistyökumppanilta Admicomilta lisää; joonas. asikainen@admicom.fi, puh.

045 639 4629. Yhteistyön tavoitteena on edesauttaa jäsenistön digitalisaatiota.

Yhteistyö sisältää myös suoria etuja jäsenille.

nyt laskuttamattakin. Nyt kun kaikki kirjataan Adminettiin, tieto on heti toimistolla ja me pystymme laskuttamaan helposti myös lyhyet tuntityöt”, taloushallinnosta vastaava Marjut Myllylä jatkaa. ”Perinteinen kirjanpito tulee niin jälkijunassa, ettei siinä oikeastaan ehdi tehdä muuta kuin todeta tilikauden jälkeen, että siinä se nyt meni. Nyt on hirveän helppoa, kun pystyy seuraamaan taloutta reaaliajassa ja reagoimaan asioihin saman tien”, Marjut lisää.

YKSIKÄÄN ammattilainen ei lähde työmaalle varusteenaan vanhanaikaiset työkalut ja syy on selvä. ”Kilpailukyky kärsii, jos kalusto ei ole kunnossa. Kilpailukyvyn varmistamiseksi nyky-

aikaiset alalle tehdyt työkalut tarvitaan toimintojen hallintaan sekä työmaalla että toimistolla”, Admicomin myyntipäällikkö Joonas Asikainen sanoo.

Adminetissa saa hoidettua muun muassa tuntien kirjauksen, laskutuksen, kulunvalvonnan, mvr-mittaukset ja viranomaisilmoitukset. Lisäksi järjestelmästä löytyy noin 200 erilaista vakiolomaketta eri työvaiheisiin. Järjestelmässä voi myös pitää kirjaa konekannasta sekä niiden huolloista ja katsastuksista. ”Laitevapaalla, pilvessä toimivalla ohjelmistolla voit hallita yrityksen kaikki prosessit paikasta riippumatta. Meidän kauttamme saat kattavan ratkaisun yrityksesi ydinosaamisen toimintoja tukemaan”, Joonas Asikainen lupaa.

Saija Syväoja

INFRA on mukana #kynätpois-haasteessa!

LISÄÄ NETISSÄ KIRAHUB.ORG/KYNAT-POIS

#kynätpois-haaste tähtää kiinteistö- ja rakentamisalan toiminnan tehostamiseen kannustamalla koko toimialaa sähköisen allekirjoituksen käyttöönottoon.

SÄHKÖINEN allekirjoitus mahdollistaa katkeamattomat digitaaliset prosessit sekä tuottaa selvää ajan ja rahan säästöä kaikille osapuolille. Paperista luopumisella on myös positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

#kynätpois-haasteen mahdollistavat Rakennusteollisuus RT, RAKLI, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL, Isännöintiliitto, Kiinteistötyönantajat, Kiinteistövälitysalan keskusliitto KVKL, Rakennustietosäätiö RTS

sekä Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ja Kiinteistöliitto.

Kampanjan kumppanina toimii sähköistä allekirjoitusta erityisesti kiinteistöja rakennusalalle tarjoava SignSpace.

40

INFRA-LEHTI

KALEVI KAIPIA

KAAKON KULMALTA

Paavo Tuomisen elämäntyötä muistettiin Pestoomarkkinoilla Paavo Tuominen oli elimäkeläinen yrittäjä ja keksijä. Hänen elämäntyötään jatkaa INFRA Kaakkois-Suomen jäsen, perheyritys Tuomisen Kaivukone Ky. ELIMÄELLÄ pestattiin taloihin piiat ja rengit elokuun ensimmäisenä pyhänä jo 1800-luvulla. Nykyisin järjestelyistä on vastannut jo vuodesta 1975 erillinen Elimäen Pestoomarkkinat -yhdistys, ja tapahtuman ajankohta on syyskuun ensimmäinen viikonloppu.

Vuosittaisilla markkinoilla on paikallinen teema. Tänä vuonna muistettiin yrittäjä ja keksijä Paavo Tuomisen elämäntyötä, kun Tuomisen syntymästä on tullut kuluneeksi 100 vuotta.

Paavo Tuominen (1920–1990) aloitti yritystoiminnan 1940-luvun loppupuolella Elimäen Pakinkankaalla betonivalimolla.

Valimolla valmistettiin muun muassa kaivonrenkaita, seinä- ja kattotiiliä sekä betoniputkia.

ISÄNTÄVÄKI. Pestoomarkkinoiden näyttelyssä Paavo Tuomisen elämäntyötä esittelivät Merja Ollila (vas.), Sanna Vornanen, Jarmo Tuominen, Eero Tuominen, Mikko Tuominen ja Timo Tuominen.

KUN rakentamiseen alettiin tarvita koneita, Paavo Tuominen hankki ensimmäiseksi kaivurikseen JCB:n vuosimallia 1958.

Metsien ojituksessa laite osoittautui voimattomaksi ja maastokelvottomaksi.

Paavo aloittikin oman kaivukoneen ideoimisen vuonna 1962. Prototyyppi valmistui parin vuoden kuluessa. Suunnittelussa auttoi puusta valmistettu pienoismalli, jonka avulla Paavo laski koneen kaivugeometriaa.

Hitsaustyöt tehtiin vuokratiloissa Anjalassa, ja kun kone todettiin toimivaksi ja voimakastehoiseksi, se sai nimen Dinosaurus.

Proton työskentelyä seuranneet totesivatkin, että ”kone on ruma, mutta oja on komia”!

Seuraavaksi konevalmistus siirtyi vali-

mon tiloihin, mutta sarjavalmistus alkoi kokonaan uudessa hallissa vuonna 1966. Konetta kehitettiin koko ajan, ja parhaimmillaan 1970-luvulla Tuomisella oli itsellään käytössä kuusi Dinoa.

Dinosauruksia valmistettiin vuosina 1964–1986 yhteensä 20 kappaletta, kunnes Paavo Tuominen jäi eläkkeelle.

PERHEEN toinen ja kolmas sukupolvi on jatkanut yritystoimintaa Tuomisen Kaivukone Ky:n nimellä.

Tuomisen Kaivukone on INFRA Kaakkois-Suomen pitkäaikainen jäsenyrittäjä.

Nykyään yritys tekee pienimuotioista urakointia, erikoiskuljetuksia ja metsänparannusta Kymenlaakson alueella.

Kalevi Kaipia

Elokuun viimeinen sunnuntai oli Kymiring-moottoriradan ensimmäinen virallinen kilpailupäivä.

Iitissä päräytettiin silloin moottoripyörien rata-ajon SM-osakilpailu.

SATEESTA huolimatta tuhatpäinen yleisö todisti tapahtumaa. Paikallinen Kouvolan Sanomatkin ihmetteli lajin suosiota. ”Makkarat ja ranskalaiset myytiin loppuun jo ennen iltapäivän startteja”, lehti kommentoi.

Koronan takia kansainväliset tapahtumat jäivät tänä vuonna Kymiringillä näke-

KALEVI KAIPIA

Kymiringillä ajettiin ensimmäiset kisat RATAVISIITTI. Pekka Rautiaisen (3:s oik.) vieraana jo ennen ensimmäistä kisapäivää oli senioreita Kaakkois-Suomesta. Radan ideoinut ja hankkeen puolesta taistellut ratapäällikkö Timo Pohjola esitteli rataa pyörän päältä.

mättä, mutta erilaisia kerhojen ja klubien ajopäiviä on järjestetty kesäkuusta lähtien.

Lähellä asutuskeskuksia sijaitseva rata ymmärrettävästi kiinnostaa. Uutuusarvon lisäksi uudella radalla on tarjota Suomen olosuhteissa ainutlaatuinen rataprofiili.

TYÖT alueella jatkuvat vielä. Aivan alusta

saakka rataa rakentamassa ollut INFRA Kakkois-Suomen jäsenyrittäjä Pekka Rautiainen jatkaa viimeistelyn ja meluvallien parissa. ”Nurmetusta, kaarteiden ulosajopaikkojen rakentamista ja yleisöalueen valmistamista jatketaan”, Pekka Rautiainen kertoo.

Kalevi Kaipia

41

2/2020

Turvallisuuskoulutukset muutosten kourissa

VÄYLÄVIRASTO

KOULUTTAUDU PÄTEVÄKSI TARKKANA. Urakoitsijan on tärkeää varmistaa tilaajilta ajoissa, mitä koulutuksia kulloinkin vaaditaan.

Opinnäytetyö osoitti, että turvallisuuskoulutusten päällekkäisyyttä on jo pyritty vähentämään. Urakoitsijan tulee silti olla tarkkana, mitä koulutuksia häneltä vaaditaan.

TAMPEREEN ammattikorkeakoulun rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmassa on valmistumassa opinnäytetyö, jossa kartoitetaan infra-alan turvallisuuskoulutusten tilannetta.

Kaisa Harjunpää on selvittänyt työssään yleisempien koulutusten sisältöjä ja mahdollisia päällekkäisyyksiä sekä urakoiden tilaajien asettamia vaatimuksia koulutuksille.

Infra-alan urakoitsijat tarvitsevat työssään tyypillisesti useita erilaisia pätevyyksiä – huomattavasti enemmän kuin talonrakennusalalla toimivat. Osa pätevyyksistä on yleisluontoisia, osa erikoistöihin liittyviä.

Urakoitsijat ovat jo pitkään toivoneet koulutuskokonaisuuden koordinointia ja eri koulutusten yhdistämistä esimerkiksi modulaarisuutta hyödyntäen. Opinnäytetyössä havaittiin, että koulutusten järjestäjät ovat jo yhteistyöllä pyrkineetkin poista-

maan päällekkäisyyttä, mutta jonkin verran sitä on vielä jäljellä.

VIIME vuosina markkinoille on tullut myös useita yleiseen työturvallisuuteen liittyviä vaihtoehtoisia koulutuksia.

Työssä selvisi, että julkisen puolen tilaajat eivät juuri vaadi suoritettavaksi tiettyjä, nimettyjä koulutuksia. He ovat sen sijaan asettaneet koulutuksille sisältövaatimuksia.

Yksityiset urakoiden tilaajat, kuten teollisuuden yritykset ja rakennusliikkeet, saattavat kuitenkin vaatia tiettyjä koulutuksia urakoitsijakumppaneiltaan.

Tarkkana on oltava erityisesti, jos töitä tehdään yksityiselle sektorille, jotta ei muodostu tilannetta, jossa esimerkiksi yleisen turvallisuuskoulutuksen osalta joudutaan suorittamaan useampia vaihtoehtoisia koulutuksia.

Ammattikuljettajien on koulutusta vali-

tessaan lisäksi varmistettava, että Traficom on hyväksynyt koulutuksen ammattipätevyyden direktiivipäiväksi. Etäkoulutuksille on Traficomilla tiukat vaatimukset, joita kaikki koulutukset eivät täytä.

KORONA-AIKA on nopeuttanut koulutusmuotojen kehittymistä.

Käyttöön on otettu perinteisten lähikoulutusten lisäksi internetissä suoritettavia koulutuksia sekä webinaarimuotoista lähikoulutusta. Nämä muutokset ovat tulleet jäädäkseen ja hyödyttävät niin oppijoita kuin kouluttajiakin.

Tulevaisuudessa mahdollisesti joitakin kertauskurssien lähijaksoja voidaan suorittaa saman työpäivän aikana. Tämän mahdollistaa yhdistelmäkoulutusmalli, jossa osa koulutuksesta suoritetaan itsenäisesti verkossa ja toinen osa lähikoulutuksena.

Kati Kaskiala

Koronaviruksen vuoksi panostajien kertauskurssien tarjonta on tällä hetkellä rajallista. Laita pätevyyden uusiminen vireille, kun nykyinen lupa on vielä voimassa.

PANOSTAJAN pätevyyskirjaluokkien uusiminen edellyttää kertauskurssia ja kurssikokeen läpäisyä viiden vuoden välein.

Korona-pandemia vaikeuttaa kurssien saatavuutta ja voi johtaa niiden peruutuksiin. Koronan aiheuttamista hankaluuksista

huolimatta kertauskurssi ja siihen liittyvä kurssikoe on suoritettava viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Uusintamishakemus liitteineen on toimitettava lupaviranomaiselle nykyisen luvan voimassaoloaikana, jotta lupahakemus tulee vireille.

ADOBESTOCK

Laita panostajan pätevyyden uusiminen vireille ajoissa PÄTEVYYDET KUNTOON. Korona-aikanakin täytyy huolehtia tarvittavien pätevyyksien ja lupien voimassaolosta.

INFRA ry:n jäsenyrityksistä esimerkiksi Forcit Consulting järjestää kertauskursseja jatkuvasti erikoisjärjestelyin, viranomaisten määräämien kokoontumisrajoituksien puitteissa.

Kati Kaskiala

42

INFRA-LEHTI

JANI PIHLAJAMAA

NÄYTÖN PAIKKA

Uutta virtaa Kamara Oy:lle Oululaisen Maarakennus Kamaran toimitusjohtajana aloitti elokuussa DI Mikko Kuusisto. Ensimmäistä kertaa Kamaran historiassa yhtiön johtoon on nimitetty henkilö perheen ulkopuolelta. ”ON kunnia päästä osaksi tätä perinteikästä yhtiötä. Tapahtumarikkaiden vuosien jälkeen yhtiölle on saatu rakennettua vankka pohja, jota lähden innolla kehittämään”, Mikko Kuusisto kertoo. ”Perheyhtiön vahvat arvot ja sitoutuminen asiakkaisiin ovat olleet Kamaran ydin, ja niihin haluan keskittyä entistä enemmän”, Kuusisto linjaa.

Kuusisto siirtyi Kamaralle Peab Asfaltin aluepäällikön tehtävistä. ”Halusin nähdä, minkälaista toiminta on pienessä yhtiössä verrattuna isoon jättikonserniin. Kamaralla pääsin pienen ja ketterämmän organisaation toimintaan mukaan.”

UUTTA KOHTI. Mikko Kuusisto tarttui Kamara Oy:n puikkoihin. Täytettävänä on isot saappaat perinteikkäässä perheyhtiössä.

MAARAKENNUS Kamara Oy:n juuret ulottuvat aina vuoteen 1966, jolloin Koposen maanviljelijäperheen David Brown 990 -traktorilla tehtiin ensimmäiset ojaurakat Kärsämäen Välikylällä. Maarakennus Kamara Oy perustettiin vuonna 1988.

Toimitusjohtajana yhtiössä aloitti 1988 perheen poika, Jari Koponen, joka oli myös yksi yhtiön perustajista. Jari Koposen menehtyminen äkillisesti vuonna 2018 asetti perheen tiukan paikan eteen.

ALUN hämmennyksen jälkeen perheen vävy, Juha Hyvärinen lupautui yrityksen johtoon.

Juha tarttui rohkeasti itselleen uuteen toimialaan ja lähti luotsaamaan yritystä krii-

sistä. Väliaikainen pesti yrityksen johdossa kesti lopulta lähes kaksi vuotta, minkä jälkeen Hyvärinen pääsi palaamaan omalle alalleen metsätalouden ja bioenergian pariin.

Juhan mukana yritykseen tuli uusiutuvan energian osaamista ja toiminta laajeni muun muassa tuulipuistourakointiin.

Kamaran hallituksen puheenjohtajaksi siirtyvä Juha Hyvärinen katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. ”Tyytyväisenä voin todeta, että olemme saaneet yrityksen johtoon ihmisen, jonka ammattiosaamista arvostetaan infra-alalla, ja joka jakaa perheyrityksemme arvot”.

Saija Syväoja

FinnMETKO 2020 -näyttelyn yhteydessä kisattiin jälleen kuljettajien kuninkuudesta.

Ykköskuskikisa täytti tänä vuonna 30 vuotta.

KILPAILU mittasi maarakennuskoneenkuljettajien taitoja koneohjausjärjestelmän käytössä ja kaivukoneen sekä pyöräkuormaajan monipuolisessa tarkkuusajossa.

Ensimmäisessä osiossa oli muotoiltava kaivukoneella penkka, jonka päälle piti asettaa kaksi reunakiveä. Kivien oikea korko tuli katsoa koneohjausjärjestelmästä. Tästä kaivukonetehtävä eteni keilan kaadon kautta riman ripustamiseen telineeseen kauhalla – kone keventäen reunakiville vieden.

Koneena tehtävässä oli Komatsun 22-ton-

JANNE SUNTIO

Maarakennuskoneenkuljettajat kilpailivat FinnMETKOSSA KAIVAJAKSI KASVANUT. Kisassa voiton vei Teemu Sillanpää, toiseksi tuli Jaakko Hannula ja kolmanneksi Kim Lehkonen. Voittaja Teemu Sillanpää on ottanut mallia isästään, joka on tehnyt alan töitä 16-vuotiaasta.

ninen hybridikaivukone.

Toisessa osiossa kilpailijoiden oli kannettava Komatsun pyöräkuormaajan kauhassa putki kilpailualueen laidalta toiselle. Tämän jälkeen piti pinota tarkasti päällekkäin kaksi järeää rengasta. Lopuksi tuli vielä käydä tönäisemässä kauhalla keila kumoon ja peruuttaa kone parkkiin.

KISAN kuopus, Teemu Sillanpää, 21,korjasi koko potin. Hän kukisti lähes sadan pis-

teen erolla toiseksi tulleen Jaakko Hannulan. ”Osallistuin kisaan kevyellä kokeilumielellä. Kilpailun kuluessa en missään vaiheessa kuvitellut sijoittuvani joukon kärkeen.

Tein vain perusvarman suorituksen hymyssä suin”, Sillanpää kuvaili. Kilpailuvoitto ei tullut tuurilla, sillä Teemu on kaivanut jo 10-vuotiaasta lähtien. Hän kertoi myös ryhtyneensä vuosi sitten yrittäjäksi.

Janne Suntio

43

2/2020

E.M. PEKKINEN

ONNITTELEMME

OODI MAJAVALLE. Kaksi vuotta sitten avatun Helsingin keskustakirjasto Oodin maanalaiset kellarirakenteet ovat Pekkisen käsialaa. Majava on uskollisesti seurannut mukana yrityksen tunnuksena alusta asti.

Pekkisen matkassa kuudella vuosikymmenellä INFRAn pitkäaikainen jäsenyrittäjä E.M. Pekkinen Oy täytti lokakuussa 60 vuotta.

TEOLLISUUSNEUVOS Erkki M. Pekkinen (1923–2008) perusti nykyisen E.M. Pekkinen Oy:n lokakuussa 1960. Oman yrityksen perustaminen oli Erkin omien sanojen mukaan luonnollinen siirtymä, kun silloisen esimiehen kanssa tuli erimielisyyksiä yrityksen johtamistavoista.

VUONNA 1964 yrityksen toimisto siirtyi Helsingin Töölöön ja henkilökuntaakin oli kertynyt jo 20. Tästä eteenpäin yhtiön taival on ollut nousujohteinen, joskin 1990luvun lama koetteli E.M. Pekkistä kuten koko rakennusalaa.

Perheyrityksen omistavat sisarukset Tahvo Pekkinen, Anu Lehmuskallio ja Matti Pekkinen. Kaikki omistajat ovat työskennelleet yhtiössä ja seuraava sukupolvikin on jo edustettuna.

Matin poika Veli-Antti Pekkinen toimii työpäällikkönä vastaten paalutuksista ja E.M. Pekkinen Oy:n konserniin kuuluvaa porapaalutus- ja ankkurointiurakoihin keskittyvän Fingeo Oy:n toiminnasta. Talouspäällikkönä Pekkisellä toimii Tahvon poika Juuso ja tytär Juuli on ympäristöasiantuntija. Kesätöissä ja työharjoittelussa on ollut lisäksi Anun lapsenlapsia.

E.M. PEKKISTÄ vuodesta 1993 tähän vuoteen asti luotsannut Tahvo Pekkinen kertoo, että sellaiset työmaat muistaa, joissa on ollut hyvä yhteistyö tilaajan kanssa. Positiiviset työmaat ovat jääneet paremmin mieleen. ”Ehkä mieleenpainuvimmat urakat ovat olleet Neste Oy:lle tehdyt maakaasulinjat

Espoon kautta Kirkkonummelle 80-luvun lopulla.”

Vuosien 1988–1990 työmaat olivat mittavia ja kaikki uutta. ”Yrityksen toimitusjohtajaksi 1987 tullut Olli Laine toi yritykseen osaamisensa maakaasulinjojen rakentamisessa. Opimme myös työtä tekemällä. Kehitimme jopa uuden maakaasuputken vetomenetelmän, joka nyt on jo historiaa”, Tahvo muistelee.

Kaiken kaikkiaan yritys on rakentanut maakaasulinjastoja yli 500 kilometriä.

TÄLLÄ vuosikymmenellä näyttäviä työmaita Helsingin paraatipaikoilla ovat olleet muun muassa keskustakirjasto Oodin maanalaiset kellarirakenteet, Allas Sea Poolin pääurakointi sekä SkyWheel Helsingin ja Clarion hotellin perustukset. ”Mielenkiintoinen on ollut myös tällä hetkellä käynnissä oleva Hakaniemen kauppahallin pohja- ja betonirakentaminen.

Olemme olleet mukana monissa ’stadin’ kohteissa, jotka suuri yleisö tuntee.”

Merkittäviä urakoita pääkaupunkiseudulla ovat olleet myös työyhteenliittymä Kehäradan suuri tunneliurakka ja Vantinportti. Yritys on ollut rakentamassa myös Länsimetroa Lauttasaaressa ja Kivenlahdessa sekä Angry Birds -puistoja ja skeittiparkkeja eri puolilla Espoota.

VASTUULLISEEN yritystoimintaan liittyen yritys palkittiin vuonna 2014 kunniakirjalla esimerkillisestä toiminnasta työturvallisuudessa.

Yritykselle myönnettiin myös Ekokompassi-ympäristösertifikaatti ensimmäistä kertaa vuonna 2017, ja se uusittiin viime keväänä. Kyseinen sertifikaatti kertoo sitoutumisesta ympäristöasioiden kehittämiseen ja käytännön toteutuksiin.

MITÄ kuuluu E.M. Pekkisen tulevaisuuden haasteisiin? ”E.M. Pekkinen Oy on vuosien kuluessa rakentanut infraa hyvin monipuolisesti.

Viime vuosina laaja-alaisen tekemisen ylläpitäminen on ollut koko ajan haastavampaa muun muassa tiukentuneiden referenssivaatimusten myötä”, viime toukokuussa Pekkisen ruoriin tarttunut, jo 1994 yritykseen tullut toimitusjohtaja Ari Kivistö sanoo.

Pekkisellä luvataan kuitenkin vastata haasteisiin ja kehittää toimintaa asiakkaiden toivomukset huomioiden. ”Teemme edelleen monipuolisesti pääurakointia, mutta keskitymme myös pienempien osakokonaisuuksien ja erikoisrakenteiden toteuttamiseen. Uskon vuosikymmenten pitkien asiakassuhteiden antavan hyvän perustan myös uusille kumppanuuksille.”

Saija Syväoja E.M. PEKKINEN OY NYT

•• •

Liikevaihto: n. 30–35 milj.€ Henkilökuntaa: n. 90 Työkoneita: n. 20 kpl

44

INFRA-LEHTI

R A K E N N U S T E O L L I S U U S R T N K U VA PA N K K I

NIMITYKSIÄ INFRASSA

Toiminnanjohtaja vaihtui Uudellamaalla INFRA Uusimaa ry:n toiminnanjohtajana aloitti 1.9.2020 YTM Panu Tuominen, 39. Panun edeltäjä, varatuomari Mikaela Aaltonen siirtyi samalla INFRAn lakitiimiin.

PANU Tuominen vastaa jatkossa INFRA Uudenmaan jäsenten edunvalvonnasta ja jäsenpalveluista sekä jäsenviestinnästä ja -markkinoinnista.

Uusmaalaiset jäsenet ovat saaneet palvelukseensa henkilön, jolla on perehtyneisyyttä eritoten alan koulutuksiin ja vetovoiman kasvattamiseen.

Viimeksi Panu Tuominen toimi koulutuskoordinaattorina ja tuotepäällikkönä Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKOssa ja tätä ennen kolme vuotta Maarakennusalan neuvottelukunta MANK ry:ssä muun muassa Nuoria Infratöihin -projektissa. ”Sieltä se lukkarinrakkaus infra-alaa kohti alkoi”, Panu tunnustaa. Panulla on myös ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyys sekä näyttötutkintomestarin paperit.

Ala kiehtoo monelta kantilta. ”Infrarakentamisessa kiinnostaa sen merkittävyys koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta, oli kyse sitten pyörätien pätkästä tai moottoritien liittymästä. Kahden alle kouluikäisen isänä myös isot ja pienemmät koneet kiinnostavat ja faija-pisteitä saa, jos niistä jotain ymmärtääkin.”

MIHIN asioihin uusi toiminnanjohtaja aikoo ensimmäisenä tehtävässään tarrata? ”Odotan hyvää yhteistyötä ja mielenkiintoisia työtehtäviä ennen kaikkea jäsenyritysten mutta myös muiden sidosryhmien kanssa. Pyrin kirkastamaan jäsenistölle INFRAn ja INFRA Uudenmaan jäsenyyden hyötyjä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Uskon yhteiseen tekemiseen ja siihen, että esimerkiksi näkyvyyttä lisäämällä voidaan saada myös uusia osaajia helpommin alalle.”

Koulutukseen liittyvät asiat ovat lähellä

KUKA PANU? ”Asun Helsingissä Vartiokylässä. Työmatka taittuu mieluiten pyörällä.

Muita harrastuksia ovat jalkapallo, liikunta, veneily, mökkeily ja lukeminen.

Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 2- ja 6-vuotiaat pojat.”

Panun sydäntä, oli sitten kyse maarakentamisen perusopinnoista ammattioppilaitoksessa tai geotekniikasta Aalto-yliopistossa.

"Kiteytettynä voi sanoa, että kaikkea sitä pyrin tekemään, mikä edistää jäsenyritysten entistä parempia toimintaedellytyksiä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.”

VARATUOMARI Mikaela Aaltonen siirtyi INFRA Uudenmaan toiminnanjohtajan tehtävistä osaksi INFRAn lakitiimiä 1.9.2020.

Kimmo Laukkanen jäi samalla eläkkeelle. ”Paljon olen jo toiminnanjohtajana ollessani vastaillut juridisiin ja työehtosopimuksiin liittyviin kysymyksiin. Suurin ero on, että nyt kysymykset tulevat koko Suomesta. Siinä mielessä olen tutustunut 'uusiin' jäseniin”, Mikaela kertoo kokemuksiaan parilta viime kuukaudelta.

Uudessa toimessaan Mikaela on ehtinyt jo selvitellä työehtosopimukseen ja työaikalakiin liittyviä kysymyksiä sekä jonkin verran vahingonkorvausoikeudellisia ja sopimusriitoja.

MILLAISISSA asioissa Mikaelaan kannattaa olla yhteydessä? ”Perus-tes-neuvonnan lisäksi keskityn erityisesti yritysten sopimus-, kuluttaja- ja konekauppa-asioihin”, luettelee Mikaela. ”Olkaa rohkeasti yhteydessä niin tullaan tutuiksi! Minä ja kaikki toimihenkilöt INFRA ry:ssä olemme jäsenyrittäjiä varten.”

Sekä Panun että Mikaelan työpisteet ovat Eteläranta 10:ssä Helsingissä. Panun tavoittaa numerosta 044 595 6617 ja Mikaelan numerosta 040 513 0459. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi.

Anu Ginström

Syyslukemista Itärakentajien muistot kansiin 3.9.2020 julkaistiin Jyrki Koulumiehen muisteluteos suomalaisten rakentajien töistä Neuvostoliitossa 1960-luvulta aina 1990-luvun alkuun.

Kuuluisia rakennushankkeita olivat esimerkiksi Viru-hotelli Tallinnassa, Saimaan kanavaalue, Sovetskin ja Svetogorskin paperitehtaat.

Svetogorskista alkoi myös Finn-Stroi Oy:n taru. Sen perustivat 1972 Polar, Haka, Insinöörityö, Palmberg, Puolimatka, Teräsbetoni ja YIT. Mukaan otettiin Lemminkäinen, Perusyhtymä ja joukko pienempiä toimijoita 1977. Taru loppui Neuvostoliiton hajoamiseen.

Teos on myynnissä muun muassa Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupassa.

Uusi julkaisu: Infrarakentamisen laatu Helsingin kaupungin liike- ja katusuunnittelun projektijohtaja, DI Olli-Pekka Aalto, on kokenut infra-alan suunnittelija. Hän on koonnut marraskuun alussa 2020 ilmestyvään kirjaansa onnistuneen infrahankkeen edellytykset.

Julkaisussa käydään yksityiskohtaisesti läpi infrahankkeen vaiheet kaikkien osallistujien kannalta.

Kirjaa voi tilata osoitteesta rakennustietokauppa.fi.

Lataa INFRA mobiili Löydä ja hyödynnä jäsenetusi helposti ja kuule ensimmäisenä tärkeistä muutoksista. Pääset selaamaan tapahtumia ja koulutuksia sekä lukemaan jäsentiedotteet ja katsomaan webinaareja. Pushviesteillä muistutamme silloin tällöin esim. tärkeistä deadlineista niiden lähestyessä. Hae appi mobiililaitteeseesi sovelluskaupasta sanalla infra. Saat sovelluksen käyttöön jäsennumerollasi.

45

2/2020

GEOTRIM

UUSIA YHTEISTYÖJÄSENIÄ

LISÄÄ NETISSÄ: GEOTRIM.FI/SHOP

Geotrim – ja pysyt kartalla!

Geotrim tarjoaa kokonaisratkaisuja maanmittaamiseen, rakentamiseen, GNSS-paikannukseen, paikkatietoon ja geospatiaaliseen toimintaan.

JUHLAVUOSI. Trimnet VRS täyttää tänä vuonna jo 20 vuotta. Pitkää taivalta on tarkoitus juhlistaa, kunhan koronatilanne rauhoittuu.

VUONNA 2001 perustettu Geotrim on teknologiajohtaja Trimblen valtuutettu maahantuoja ja laitteiden huoltaja Suomessa.

Trimblen tuotteista tarjonnassa ovat muun muassa takymetrit, GNSS-järjestelmät, rakennuslaserit, laserkeilaimet, mobiilikartoituksen laitteistot, ohjelmistot sekä kattavat huolto- ja tukipalvelut. ”Edustamme Trimblen lisäksi myös muita valmistajia. Meillä on monipuoliset ja joustavat palvelut laitevuokrauksesta konsultointiin”, Geotrim Oy:n myyntipäällikkö Tuomas Anttila kertoo. ”MEIDÄT tunnetaan infra-alalla myös Spectra Precision-lasereista sekä koneohjauksen

Trimnet VRS-palvelusta”, Anttila jatkaa. ”Spectran pitkä kokemus alalta ja toimivat huoltopalvelut takaavat laitteiden kestävyyden ja toimivuuden Suomen oloissa.”

Spectra Precisionin keltaisten rakennuslaserien historia ulottuu yli 55 vuoden päähän. Useat markkinoilla nyt käytössä olevat innovaatiot ovat Spectran kehittämiä.

Trimnet VRS on luotettavana ja toimivana pidetty satelliittidatan korjauspalvelu. Sitä tarvitaan liikkuvissa GNSS-vastaanottimissa tai rakentamisessa käytettävissä koneohjausjärjestelmissä. Trimnetin tukiasemaverkko koostuu yli sadasta ympäri Suomen olevasta GNSSKIINNOSTUITKO YHTEISTYÖJÄSENYYtukiasemasta ja Vantaalla sijaitDESTÄ? KATSO OSOITsevasta laskentakeskuksesta.

TEESTA INFRA.FI/LIITY,

”Kattava tukiasemaverkko, oma laskentakeskus ja ympärivuorokautinen seuranta takaavat keskeytymättömät ja tarkat mittaukset kaikkialla Suomessa. Palvelu soveltuu kaikkiin työkoneisiin, kaikille merkeille ja kaiken kokoisille koneille.”

”LIITYIMME INFRAn yhteistyöjäseneksi viime keväänä, koska haluamme olla mukana kehittämässä suomalaista infrarakentamista yhdessä tekijöiden kanssa”, Tuomas Anttila kertoo. ”Tarjoammekin INFRAn jäsenille 10 prosentin alennuksen maarakennuslasereista verkkokaupassa osoitteessa geotrim.fi/shop. Alennuksen saa koodilla 2020INFRARY marraskuun loppuun asti.”

Saija Syväoja

KETKÄ OVAT JO MUKANA. KAUTTAMME TAVOITAT INFRA-ALAN PARHAAT YRITTÄJÄT.

P E I K KO F I N L A N D OY

Peikon tuotteilla lisää tehokkuutta infrarakentamiseen Peikko Finland Oy liittyi INFRAn yhteistyöjäseneksi, koska uskoo tuoteratkaisujensa helpottavan myös infrakentajien rakennusprosessia.

PEIKKO on vuonna 1965 perustettu kansainvälinen perheyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Lahdessa. Peikon betoniliitokset, liittorakenteet ja muut rakentamisen ratkaisut tehostavat rakennusprosessia. ”Monet Peikon perinteisessä rakentamisessa käytettävät tuotteet soveltuvat suoraan käytettäväksi myös infrahankkeissa, ” Peikon myyntijohtaja Heikki Jäämaa kertoo. ”Esimerkiksi toimitilarakentamisesta tutuilla lävistysraudoitteilla voidaan hel-

HELPOSTI YHTEEN. Asennussapluuna helpottaa pulttien asennusta juuri oikeaan paikkaan ja varmistaa elementtien vaivattoman asennuksen. Myös INFRAn yhteistyöjäsenyys tuo kumppanit ja jäsenyrittäjät mutkattomasti yhteen!

pottaa huomattavasti paalulaattojen rakentamista ja siten säästää hankkeen kustannuksissa. Lisäksi muun muassa tuulivoimaperustuksissa käytettävät kallioankkurit soveltuvat myös muihin kohteisiin. ” Peikon ratkaisuja on käytetty muun muassa Blominmäen jätevedenpuhdistamossa Espoossa, Posivan ydinjätteen loppusijoituspaikassa Olkiluodon Onkalossa sekä Hiekkaharjun vesitornissa Vantaalla.

”Kustannustehokkaat ratkaisut yhdistettynä osaavaan tekniseen tukeen sekä toimitusvarmuuteen tekevät Peikosta luotettavan kumppanin” Jäämaa jatkaa. ”Tuomme lisäksi markkinoille säännöllisesti uusia ratkaisuja ja palveluja sekä investoimme laajasti tutkimukseen ja tuotekehitykseen.”

Haluatko kuulla lisää? Yhteys- ja tuotetiedot löydät osoitteesta peikko.fi.

Saija Syväoja

46

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Nu behöver vi byggare Bygginvesteringar har kommit till heders under den ekonomiska krisen. Vi har ett skriande behov av de arbetsplatser och skatteintäkter som de genererar.

PANDEMIN har gått hårt åt Finlands ekonomi.

Exporten har gått i stå, det råder osäkerhet på den inhemska marknaden och många företag kämpar för sin överlevnad. Över 65 000 personer har sagts upp eller permitterats på heltid sedan slutet av februari. Arbetslöshetssiffrorna hotar att förvärras ytterligare.

Utan stimulansåtgärder klarar vi oss inte ur det här. Det finns emellertid inte obegränsat med pengar till stimulering. Därför bör de allokeras så att de får störst effekt: till projekt som gynnar sysselsättningen, ökar Finlands konkurrenskraft och främjar klimatmålen. Byggprojekt uppfyller dessa mål.

REGERINGEN publicerade nästa års budgetproposition i början av oktober. Ett av de viktigaste besluten i propositionen är att sysselsättningsmålet har höjts till 80 000 arbetsplatser.

För att förbättra näringslivets konkurrenskraft och en smidig trafik har 130 miljoner euro i budgeten reserverats för tre nya trafikledsprojekt: en förlängning av slussarna i Saima kanal, utvecklingen av riksvägen mellan Äänekoski och Viitasaari och en förbättring av banan mellan Tammerfors och Jyväskylä.

I övrigt innehåller propositionen knappt några nya stimuleringsbeslut – dessa har fattats redan i tilläggsbudgetarna för i år. Avsikten är därför att de nya stimuleringsåtgärderna ska finansieras med hjälp av EU:s återhämtningspaket. Beredningen av den nationella planen för paketet pågår.

INFRAs och Byggnadsindustrins tjänstemän utför som bäst ett intensivt fotarbete för att förmedla budskapet till beslutsfattarna om bygginvesteringarnas effektivitet och för att medverka till att EU-stöden utnyttjas effektivt.

Vi kan alla om vi vill påminna de lokala påverkare vi känner om byggandets stimulerande roll.

Det finns tillräckligt med kapacitet och priserna är lämpliga – nu lönar det sig att snabba på planerade offentliga projekt.

Låt oss tillsammans vända det dystra året till något gott för Finland och alla finländare – genom att bygga!

Aleksi Randell Verkställande direktör Byggnadsindustrin RT rf

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi

Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon assistentti Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenpalvelut ja aluetoiminta Johtaja Kari Muhonen puh. 0400 943 350 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 Lakitiimi Työmarkkinajohtaja Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633 Lakimies Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 sposti: lakiapu@infra.fi Turvallisuus, laatu ja louhinta-asiat Elinkeinopol. asiantuntija Kati Kaskiala puh. 040 066 3550 Yleinen edunvalvonta, t&k, asfaltti-, ympäristö-,kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Elinkeinojohtaja Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Kaakkois-Suomi Pk-yrittäjyys Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Kunnossapito Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155 INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033 INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655 INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223 INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Panu Tuominen puh. 044 595 6617 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304 Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ YHDYSKUNTATEKNIIKAN NÄYTTELY, Turku 19.-20.5.2021 LOUHINTA- JA KALLIOTEKNIIKAN PÄIVÄT on siirretty syksylle 2021.

RAKENNUSTEOLLISUUS 100 VUOTTA -JUHLA on siirretty pidettäväksi 15.10.2021 Tilaa INFRAn sähköinen viikkokirje osoitteesta info@infra.fi, niin tiedät missä mennään!

47

2/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare

Tule tekemään kanssamme parempaa huomista Olemme yli 150 vuoden kokemuksella Suomen suurin radanrakentaja ja yksi suurimmista raideinfran kunnossapitäjistä. Rakennamme ja ylläpidämme Suomen ympäristöystävällisintä infraa ja muokkaamme ihmisten mahdollisuuksia liikkua nyt ja tulevaisuudessa.

Kiinnostavista töistä meillä ei ole pulaa, sillä olemme mukana tekemässä ympäristöystävällistä infraa useissa infra-alan alliansseissa ja projekteissa, kuten Tampereen Ratikassa ja pääkaupunkiseudun Raide-Jokerissa.

Yli 1 000 NRC Groupin rautaista ammattilaista työskentelee ympäri Suomen paremman huomisen asialla – olisitko sinäkin yksi meistä?

nrcgroup.fi/ura

48

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

Vesihaka Oy Vipusenkatu 15 15230 Lahti Puh. +3583872211 www.vesihaka.fi

MAARAKENNUS, KULJETUSPALVELUT MAA- JA KIVIAINESMYYNTI MIKKELIN AUTOKULJETUS OY 020 735 3910, www.mikkelinautokuljetus.fi

Yhdessä vahvempi!

MAARAKENNNUS TALPA OY 0400 253 232, www.talpa.fi Kinnarinkatu 2, Mikkeli

2/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

49

50

JÄSENYRITYKSIÄ

INFRA-LEHTI

51

2/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

Maa- ja pohjarakennustyöt Purkutyöt Kiviainestoimitukset Nosturi- ja vaihtolavapalvelut Merilinja 2, 90400 OULU Puh. 044 712 5005, www.oak.fi

KAIVOSINFRARAKENTAMINEN | MAARAKENTAMINEN | VESIHUOLTO | PUTKISTOSANEERAUKSET

WWW.KAMARA.FI

52

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin.

Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

2/2020

JÄSENYRITYKSIÄ

53

54

INFRA-LEHTI

JÄSENYRITYKSIÄ

Kallio- ja betonirakentamisen erikoisjoukot Menemme läpi harmaan kiven, rakennamme kestäviä maanalaisia tiloja, lujitamme betoni- ja kalliorakenteet sekä jatkojalostamme kalliolouhinnasta syntyvän louheen laadukkaiksi kiviaineksiksi.

Vastuullisesti, ekologisesti ja asiantuntevasti. kalliorakennus-yhtiot.com

Rahkeentie 14, 80100 Joensuu. P. 0500 375 172

SINUT huomataan.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

SAMAT AMMATTILAISET, UUSI NIMI JA ENTISTÄ LAAJEMPI PALVELUALUE Etsimme jatkuvasti uusia tapoja parantaa toimintaamme ja helpottaa asiakkaidemme, yhteistyökumppaneittemme ja sidosryhmiemme arkea. Siksi pohjoismaisten sisariemme ja FINNROCKIN liiketoiminta on yhdistynyt ja se tunnetaan tästä eteenpäin yhdellä ja samalla nimellä, FORCIT CONSULTING. Yhdessä voimme tarjota alamme laajimman valikoiman palveluita ja asiantuntemusta ympäristövaikutuksista.

Lue lisää osoitteesta >> FORCITCONSULTING.FI

Helppokäyttöisiä. Monipuoliset toiminnot. Kestävyyttä.

Geotrimiltä saat kaikkiin laserlaitteisiin kattavat kalibrointi-, huolto- ja tukipalvelut.

Spectra Precision -laserit ja tarvikkeet kaikkeen maarakentamiseen Vihreän säteen putkilaser DG613G

3330 €

Norm. 3700 €

Kone- ja lattavastaanotin CR700

535,50 €

Maarakennuslaser GL412N

Norm. 595 €

1669,50 €

Norm. 1855 €

Hinnat alv 0%

NÄMÄ TARJOUKSET INFRA RY:N JÄSENILLE KESÄKUUN 2020 LOPPUUN ASTI.

MYYNTI

SOITA TAI TILAA VERKKOKAUPASTA. KOODI: 2020INFRARY https://geotrim.fi/shop/ Tuomas Anttila......... 044 7611 096 Jarmo Koukkari.........044 3507 117 Jukka Lang............... 040 3543 088 Vesa Loijas................044 4918 090 Vesa Saari ................ 040 3558 860

Perintökuja 6 (Avia LIne 2) 01510 Vantaa puh. 0207 510 600 info@geotrim.fi

2020 04 Infra Raksa 190x136_tarjous.indd 1

1.4.2020 9.42.19

Urakoihin kalustoa uusimatta

KOROTA AJONEUVOSI PÄÄSTÖLUOKKAA • Suomalainen Proventia NOxBUSTER Cityjärjestelmä vähentää päästöt kustannustehokkaasti Euro 6 -tasolle saakka.

•

VTT:n testaama ja Trafin hyväksymä

•

Lähtöpäästöiltään Euro 3, 4, 5, EEV raskaille ajoneuvoille

•

Asennusvalmiit puhdistimet useille ajoneuvomerkeille ja -malleille

Lue lisää: www.proventia.com/jalkiasennus

Kysy lisää: Ilkka Kuusiniva, 0400 584 466 ilkka.kuusiniva@proventia.com

www.proventia.com

MAAKAASU NATURGAS

DN700 2.5 123.45 GASGRID FINLAND OY 05 375 1555

Maakaasun korkeapaineisen siirtoputkiston haltija Suomessa on nyt Gasgrid Finland Oy. Ota yhteyttä Gasgridiin, jos suunnittelet töitä kaasun siirtoputken lähellä.

Me autamme.

www.gasgrid.fi/yhteystiedot

2021