Infra 1/2019

EK:n Sami Pakarinen haluaa tutkittua tietoa siltarumpupolitiikan tilalle. s. 10 LIIKENNEINFRAN RAHOITUS

VÄHIN PÄÄSTÖIN TIEN PÄÄLLE

Parlamentaarinen ryhmä nostaisi liikenneinfran rahoitustason.

Tavoitteena noin prosentti BKT:sta.

Sivu 12

Tiet kuntoon vähähiilisesti! INFRAn jäsenet ja Väylä pilotoivat keinoja kutistuu päällystystyön päästöt.

Sivut 20–22

RT JA INFRA UUDISTUVAT

INFRA ry päivittää strategiaansa ja koko Rakennusteollisuus RT ry toimintamalliaan. Mistä on kyse?

Sivu 37

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 1/2019

Lännessä liikenneinfra on investointi VERTAILUSSA SUOMEN JA RUOTSIN VÄYLÄPOLITIIKAT

14

www.infra.fi/lehti

...JA TAAS ON NORMAALI TALVINEN AJOKELI.

Tutustu traktorikaluston mahdollisuuksiin ja käyttöön erilaisissa urakointitehtävissä: www.aitoasuorituskykya.fi > VALTRA & FMG -MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Vähemmän vaivaa, enemmän aikaa Forcit Go mullistaa tuotteiden tilaamisen.

Helppokäyttöisellä sovelluksella tilaaminen on vaivatonta. Manuaalisen työn määrä on minimoitu ja työskentely on muutenkin joustavaa. Voit tilata tuotteesi mistä ja milloin tahansa tai tehdä halutessasi muutoksia. Arkistoimme kaiken tarvittavan sovellukseen, jolloin sinun on helppo tarkastaa tilaustesi status tai vaikka tarkka saapumisaika työmaalle.

Ladattavissa helmikuussa 2019 Lisätietoja forcit.fi

Item type Order summary

Order details Explosives

Delivery date Order date Delivery time Delivery address Detonators Customer order number Order status

Kemiitti 510/610 Kemiitti 510/610

Average chargeable meters/hole Hole dimension (mm) Number of holes Total chargeable meters

Kemiitti 810

Services

Add items

Save as draft

Carncel order Submit order Accessories

RT tietoväylä

Suorin tie hyvään rakennustapaan.

RT tietoväylä on digitaalinen palvelu, joka nopeuttaa ja helpottaa päivittäistä työtäsi. Löydät rakentamisja kiinteistöalan luotettavan ja puolueettoman tiedon ja työkalut yhdestä paikasta. Käytössäsi ovat alan keskeiset lait ja määräykset, RYLit ja ohjeet, sopimusasiakirjat sekä maan kattavin tuotetietokanta ja ammattikirjavalikoima. RT tietoväylän kautta löydät myös RT urakoitsijan tuotetiedon ja RTS-ympäristöluokituksen. Ota RT tietoväylä käyttöösi osoitteessa rt.rakennustieto.fi

rakennustieto.fi

5

1/2019

PÄÄKIRJOITUS

Vähähiilisen liikenteen infra on rakennettava nyt Anu Ginström Päätoimittaja

SUOMEN CO2-päästöistä viidesosa aiheutuu liikenteestä. Myös liikenneinfra on keskeisessä asemassa, kun etsitään keinoja pienentää näitä päästöjä.Ihmisten ja tavaran pitäisi liikkua maamme väylillä hiilineutraalisti jo yllättävän pian – vuonna 2045. Pelkässä vähähiilisyydessäkin riittää tekemistä.

Päästöjen vähentämistä ei voi jättää kansalaisten ja yritysten oma-aloitteisuuden ja hyvien aikeiden varaan.

Seuraavalta hallitukselta tarvitaan selkeää, toimintaa ohjaavaa ilmastopolitiikkaa.

Sähköautoihin siirtyminen kutistaa henkilöliikenteen päästöt. Raskaan liikenteen osalta tärkeä osa ratkaisua ovat dieselille vaihtoehtoiset energiamuodot: biopolttoaineet ja kaasu. Hyväkuntoisimmilla tieosuuksilla kumipyöräkuljetuksia voidaan tulevaisuudessa myös ketjuttaa junamaisiksi letkoiksi. Teiden kunnossapidossakin voidaan säästää energiaa, kuten tässä lehdessä kerrotaan.

Harva silti mieltää, että myös tiestön korjausvelka on ilmastokysymys.

Heikot sillat, rapautuneet päällysteet ja onnettomat liittymät kriittisissä kohdissa aiheuttavat turhia jarrutteluja, pysähdyksiä ja kiihdyttelyjä ja pahimmillaan pakotIhmisten tavat kiertoreitille. Jokainen voi miettiä ja tavaroiden näistä aiheutuvaa ylimääräistä energiankulua, kun rekat voivat nykyään olla jopa pitäisi liikkua 34,5 metriä pitkiä ja painaa jopa 76 tonnia.

”

INFRARAKENTAJAT ovat esittäneet ison joukon toimia, joilla liikenteestä aiheutuvat päästöt saadaan pienenemään.

Selvää on, että raideliikenteen osuus liikennemäärästä on saatava kasvuun. Tätä tavoitetta tukee sisäinen muuttoliike: väki pakkautuu kasvukeskuksiin, joiden sisälle maamme ja välille on koko ajan kannattavampaa kehitellä uusia tai entistä parempia raide- väylillä TULEVA hallitus on ratkaisijan asemassa. yhteyksiä.

Päästöpiikkejä aiheuttavat pullonkaulat hiilineutraalisti Raideliikenteen kehittäminen otti huion avattava välttämättömien tiekuljetusjo vuonna kean harppauksen helmikuun alussa, kun ten tieltä. Kehitteillä oleva 12-vuotinen liiLiikenne- ja viestintäministeriö tiedotti 2045.” kennejärjestelmäsuunnitelma on vietävä panevansa alulle hankekohtaisia raideyhkonkreettisiksi toimenpiteiksi. Verkon tiöitä. Ne vauhdittavat niin Turun tunnin junan ja korjaamiselle on myös varmistettava rahoitus. lentoradan rakentamista kuin pääradankin kehittäInfrarakentajien näkemyksen mukaan riittävä väymistä. Myös Rail Baltican edistämiseksi tulisi yhtiö, läinfran rahoitustaso on noin prosentti BKT:sta: vähinmikä tukee suomalaisyritysten mahdollisuutta osal- tään 1,3 miljardia euroa vanhan korjaamiseen ja 1,0 listua hankkeeseen. miljardia euroa uuden rakentamiseen vuosittain.

Jos lisäksi vielä Tallinnan tunneli joskus toteutuu, Mistä rahat? Käyttäjämaksuja ei pidä ainakaan sulSuomi saa upeat, vähähiiliset yhteydet suoraan Euroo- kea pois. Yritystukia voisi ajaa alas ja tukea yrityksiä pan sydämeen. Nopeat junayhteydet niin Suomen laittamalla yhteydet kuntoon. Hankeyhtiömalli avaa sisällä kuin Suomesta ulkomaille tarjoavat viimeinkin myös uusia mahdollisuuksia – osallistu infrahankkilpailukykyisen vaihtoehdon lentämiselle. keen rahoitukseen ja hyödy hankkeen tuotosta!

LAAJASSA, harvaan asutussa maassa kaikkea liikennettä ei saada raiteille. Esimerkiksi alkutuotanto ja useat kansantaloudelle elintärkeät vientialat kuten metsäteollisuus ovat riippuvaisia tiestöstä.

Jotta suomalaispöydistä ei lopu ruoka, tieliikenteenkin on siis sujuttava. Sen päästöt on kuitenkin nähtävä kokonaisuutena, johon voimme vaikuttaa monin keinoin.

TÄMÄN päivän lapset kasvavat tietoisuuteen siitä, mikä on ilmastonmuutos, ja miten se vaikuttaa arkeemme nyt ja tulevaisuudessa – esimerkiksi liikkumiseen.

Meidän aikuisten tehtävä on vahvistaa tätä tietoisuutta, mutta samalla selventää ja esimerkillä näyttää, että tulevaisuuteen voi silti suunnata luottavaisin mielin. Meillä on kaikki edellytykset muuttaa maailmaa.

Valinnoillamme on vaikutusta.

6 123RF

INFRA-LEHTI

MAHDOLLISUUKSIA. Liikenneinfraa rohkeasti kehittävä Suomi voisi olla liikenteen globaali solmukohta, jossa päästöt ovat kurissa ja ihmiset & tavarat turvallisesti liikkeellä niin teillä kuin raiteillakin. Prosentti BKT:sta infraan – lue sivu 12.

Uusia rahoitusmalleja kehiin – käännä sivulle 19.

Jäämeren rata ja arktiset tietoliikenneyhteydet Aasian TEN-T-ydinverkko Helsingistä Ouluun ja Perämeren ympäri Tallinnan tunneli, Rail Baltica, yhteydet Keski-Eurooppaan Kasvukeskusten väliset raideyhteydet selvästi nopeammat kuin pohjoismaisilla kilpailijoilla Tukholma-Helsinki-Pietari / Venäjänä ja Aasian yhteydet

7

1/2019

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

Vähähiilisen liikenteen infra on rakennettava nyt.

8 HALOO, ONKO TYÖMAALLA

Soittokierroksen satoa: kiirettä pitää Kuopiossa,

vauhdissa muun muassa yli 54-vuotias Martikainen Oy.

TUULISIPA LÄNNESTÄ.

Liikenneyhteyksien vähähiilisyys, turvallisuus ja talousvaikutukset ovat arvossa Ruotsissa, ja se näkyy myös rahoituksessa.

14

10 HEIPPA, SILTARUMMUT!

Uusi tutkimushanke selvittää, millaisia dynaamisia

M A R KO P Y LV Ä N Ä I N E N / 1 2 3 R F

vaikutuksia liikennehankkeilla on maankäyttöön ja kiinteistömarkkinoihin.

14 LIIKENNEINFRA ON INVESTOINTI EIKÄ KULUERÄ

Väylärahoituksen lisääminen on Suomelle 2020-luvun isoimpia elinkeinopoliittisia haasteita. Suomi-Ruotsivertailu osoittaa miksi.

19 KOHTI OSAKEYHTIÖMALLIA

Hankeyhtiömalli tulee kokeiluun valituissa

liikennehankkeissa jo vuonna 2019.

20 PÄÄSTÖT KURIIN PÄÄLLYSTEHANKINNOISSA

Päällystystyön ilmastovaikutuksia voidaan vähentää.

19

Väylävirasto, Motiva ja NCC kertovat miten.

24 NORJALAINEN TUNNELITEHDAS

27 SINKOILU HALLINTAAN MATEMATIIKALLA

RATKAISUJA RAHOITUKSEEN. Hankekohtaiset osakeyhtiöt mahdollistavat esimerkiksi uusien raidehankkeiden nopean käynnistämisen.

Hankeyhtiömalli on nyt Suomessa vahvassa myötätuulessa.

S I I R I FA G E R L U N D

Tunneliporan halkaisija on 10 metriä ja paino 2 400 tonnia, mutta pureeko se peruskallioon?

TYYLILLÄ.

INFRA ry:n jäsenten hyvinvoinnin teemavuoden lätkäturnauksessa Rudus, YIT ja Kreate veivät kärkipaikat.

Parhaiden pelipaitojen sarjassa voiton olisi vienyt tämä mm.

INFRAn piiriyhdistysten pelaajatähdistä koottu joukkue.

33 JÄSENSIVUT

29 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

30 INFRAN EDUNVALVONTAA EU:SSA

33 AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ 2019

34 INTOKE-HANKE MAALISSA

36 INFRAN TYHY-TURNAUKSET

37 RT JA INFRA UUDISTUVAT

40 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

XXXXX

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

36

TAITTO: Marko Pylvänäinen ja Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Uusia tuulia: Virastosta Väyläksi Liikennevirasto on nyt Väylävirasto eli tuttavallisemmin Väylä.

Väylä keskittyy entistä tiiviimmin ydintehtäviinsä eli tie-, rata- ja meriliikenneverkon suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon. ”Pystymme ohjaamaan resurssimme juuri näihin tehtäviin, kun ne viranomaistehtävät, jotka eivät liity suoraan väylänpitoon, on siirretty Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Lisäksi liikenteenoh-

jaustehtävät on yhtiöitetty Traffic Management Finland Oy:öön”, Väylän pääjohtaja Kari Wihlman korostaa.

Muutosten tavoitteena on selkeyttää eri organisaatioiden rooleja ja vastata liikkumisen muutoksen synnyttämiin asiakastarpeisiin. Esimerkiksi digitalisaatio, liikenteen automaatio ja tiedon merkityksen kasvu muuttavat asiakastarpeita ja samalla viranomaistehtäviä. ”Edessä on suuria haasteita, kuten väyläverkon rahoituskysy-

mys. Liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Tämä on ydin­osaamistamme”, Wihlman toteaa.

Muita keskeisiä haasteita ovat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin vastaaminen väylänpidossa ja alueiden saavutettavuuden ja kaupungistumiskehityksen tukeminen.

Väylän vuosibudjetti on kaksi miljardia euroa, ja sen vastuulla on yli 20 miljardin euron arvoinen väyläomaisuus.

”ASIAKKAILLE MUUTOS NÄKYY VÄLITTÖMÄSTI VAIN NIMESSÄ, MUTTA HIEMAN PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ PYSTYMME TARJOAMAAN ENTISTÄ PAREMPIA VÄYLIÄ JA NIILLÄ PAREMPAA PALVELUA.” KARI WIHLMAN

LUE LISÄÄ: www.vayla.fi www.traficom.fi www.tmfg.fi

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Jos kaikki olisi mahdollista…

Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

Syrjäntie, Riistavesi to 3.1. klo 14.30

UUTTA KOHTI.

Minna Martikaisekä mittaus- ja asennusnen puhkuu virtaa ja töitä. voimaa. ”Uusi vuosi, uudet kujeet.”

Mitä omiin töihisi kuuluu? Minua voi kutsua sihteeriksi, autokuskiksi tai rahtariksi. Työ on todella monipuolista ja päivät vaihtelevia. Olen siellä, missä tarvitaan. Tyttäret ovat kasvaneet teini-ikään tässä ohessa melkein huomaamatta.

Miten ala on muuttunut? Paljonhan se on muuttunut tekniikan, kuten 3D-koneohjauksen kehittyessä ja digitalisaation myötä. Voi kunpa nuoret ymmärtäisivät tämän, niin saisimme uusia teki- piiloutuu. Siellä se tärkein kuitenjöitä alalle! kin on, jonka päälle kaikki muu Onko tekijöistä pulaa? On ja rakennetaan. tilanne vain pahenee, jos mikään ei Miten löydätte tekijöitä? Parhaimuutu. Jotenkin meidän pitäisi ten puskaradion kautta. Meillä on saada muutettua mielikuvaa nyt kaikki hyvin, mutta ellei uutta suo-kuokka-jussi-meinigistä nyky- työvoimaa tule, alalla alkaa olla aika aikaan. Nuoret eivät tiedä, mitä kinkkiset paikat. kaikkea mielenkiintoista maan alle Mitä toivot vuodelta 2019? Jos

KARI MARTIKAINEN

Puhelimessa: Minna Martikainen, Maanrakennus Martikainen Oy Missä menet? Kävin pyörähtämässä Siilinjärven ja Kuopion työmailla, ja nyt ajelen kotitoimistolle palkanmaksuhommiin.

Miten vuosi alkoi? Vauhdikkaasti.

Eilen tuli lunta reilut 30 senttimetriä, ja lumitöiden takia aikataulut menivät uusiksi. Samalla tuli joulumässäilyille, kinkulle ja suklaalle stoppi. Ruumiillinen työ on hyvää vastapainoa toimistotöille. Kiirettä on ollut; yö tuntuu koittavan ennen kuin päivä on saatu päätökseen, mutta mikäs tässä, kun ollaan menossa kevättä kohti – luottavaisin mielin ja hyvillä fiiliksillä!

Mitä kaikkea teette? Meillä on yli 54 vuoden historia. Teemme maarakennusalan urakointia, konepalveluja, kunnallistekniikkaa, louhintaa, purkutöitä, kaapelitöitä, ruoppausta, maa- ja pohjarakentamista

kaikki olisi mahdollista, ratkaisisin korjausvelan ja satsaisin rahaa siihen, että tiet ja kuntatekniikka olisivat kunnossa. Toivoisin myös kaikille alan yrittäjille paljon töitä.

Ja lisäksi: toivottavasti ei alettaisi lietsoa taantumaa tulevaksi!

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soita Huuskon Arille Kuopioon.

VAUHTIIN. Hankeyhtiöiden ansiosta ratayhteyksien kehittäminen ei ole enää yksin valtion budjettirahoituksesta kiinni, jolloin raidehankkeet saadaan nopeammin käyntiin. Ratoja rahoittamaan voivat tulla niistä hyötyvät kaupungit ja muut julkisyhteisöt sekä julkisesti omistetut yhteisöt.

1/2019

Nyt rahoittamaan rautatietä!

Ketunholman sora-alue, Säyneinen to 24.1. klo 8.10

S I I R I VA R J O L A

Microkatu, Kuopio ma 7.1. klo 10.35

KYLLÄ SE SIITÄ.

Vaikka kaikki ei ole aina ruusuilla tanssimista, Kuopion satamassa riittää töitä.

neenkuljettajia. Nyt harhaluulot ovat karisseet ja arvostus kovia tekijöitä kohtaan on noussut uudelle tasolle.

Työ raskaan kaluston parissa vaatii lahjakkuutta. Ne joilla sitä on, saavat olla itsestään ylpeitä.

Mitä pitäisi tehdä? Meillä on käynnissä projekti, jossa mietimme soveltuvuustestien rakentamista raskaan kaluston kuljettajille. Mallia on otettu lentäjien testauksesta. On tärkeää, että vastuullisissa tehtävissä on henkilöitä, joiden fyysiset ja henkiset ominaisuudet ovat soveltuvia.

Tämä antaa uutta näkökulmaa myös oppisopimuskoulutuksiin.

Muita terveisiä päättäjille? Jos kaikki olisi mahdollista, purkaisin yhteiskunnan korjausvelkaa. Vesihuollon tila on monin paikoin vaatimaton. Tarvittaisiin pitkän tähtäimen suunnitelmia, oikoteitä ei ole.

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soita Arto Niskaselle Säyneisiin.

Puhelimessa: Arto Niskanen, L. Niskanen Ky Missä menet? Vähän ennen kuutta lähdin liikenteeseen hiekoittamaan mäkiä, jotta puun kuljettajat pääsevät töihin. Täällä on kunnon perinteinen talvi, pakkasta rapiat 26 astetta. Näin talviaikaan töiden painopiste siirtyy maarakentamisesta teiden kunnossapitoon. Kolmella autolla tehdään hommia tarpeen mukaan.

Kauanko olet ollut alalla? Koko ikäni olen tehnyt alan töitä perheyrityksessä. Sukupolvenvaihdos toteutettiin parikymmentä vuotta sitten, veljen kanssa vedetään firmaa. Omat pojatkin ovat kasvaneet perheyrityksen piirissä ja opiskel-

PITOA PINTAAN. Talvella Arto Niskanen huolehtii siitä, että puumiehet pääsevät hommiin ja autot pysyvät liikenteessä.

leet maarakennusinsinööreiksi.

Onko ala muuttunut? Kaikki on lyhytjänteisempää ja monimutkaisempaa. Jokainen mikrourakkakin vaatii paperisodan. Varatyöntekijöitä on vaikea saada, koska ammattipätevyyksien päivittämisestä on tehty monimutkaista ja kallista.

Onko töitä riittävästi? Joka vuosi sitä pohtii töiden riittävyyttä. Ensin näyttää hiljaiselta, mutta kesällä huomaa, että kädet ovat täynnä eikä kaikkia hommia ehdi tekemäänkään.

Terveisiä päättäjille? Kohta on viimeiset ajat tehdä teiden kunnolle jotakin. Päätiet ovat vielä ok, mutta kakkosluokan tiet ovat monesti todella huonossa jamassa, ja korjaus­velka vain kasvaa. Ei riitä, että tutkitaan tilannetta, pitäisi myös pistää rahaa tekemiseen.

Teitkö uudenvuoden lupauksia?

Ajattelin olla itselleni armollisempi.

Jos jokin ei onnistu, se ei aina ole oma vika eikä sitä tarvitse ottaa henkilökohtaisesti. Otan vähän rennommin ja murehdin vähemmän.

Kenelle nyt soitetaan? Pysytään Säyneisissä; soita Pekka Föhrille.

A R TO N I S K A N E N

Puhelimessa: Ari Huusko, Varpaisjärven maansiirto ja vesitekniikka (VMSV) Oy Mitä on työn alla? Työpöydällä on viime vuoden pakettiin laittaminen ja uuden vuoden toiminnansuunnitelman viimeistely. Projekteista työllistää nyt eniten Kuopion satamahanke. Työnsarkaa on myös Jyväskylän Energian vesihuollon kunnossapidossa.

Miltä vuosi 2019 näyttää? Näkymät eivät näytä kovin ruusuisilta.

Yleinen tunnelma tuntuu olevan apaattinen, mutta uskomme että tekemistä riittää jatkossakin, kun menemme laatu edellä ja etsimme jatkuvasti asiakkaan ja henkilöstön parasta.

Riittääkö työntekijöitä? Työvoiman saatavuus on iso yhteiskunnallinen ongelma. Tullessani alalle viisi vuotta sitten kuvittelin, että kaikista saadaan koulutettua hyviä kaivuko-

osallistuisi RB Rail AS -yhteisyritykseen. Osakkuuden avulla Suomi edistää EU:n ydinverkkokäytävän kehittämistä Helsingistä pohjoiseen.

Suomen ehtona osallistumiselle on muun muassa, että kilpailutuksiin laaditaan ohjeet, jotka takaavat hankintojen läpinäkyvyyden.

Yhtiömalli tuo raidehankkeille uusia rahoittajia ja nopeuttaa tärkeiden parannusten aloittamista.

Jatkossa hankeyhtiömallia hyödynnettäisiin myös Itäradan nopeuttamisessa.

VR GROUP

Suomeen perustetaan raideliikenneinvestointien edistämiseksi valtion kokonaan omistama osakeyhtiö liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen.

Yhtiö muodostaa konsernin, jonka tytäryhtiöitä ovat muun muassa hankeyhtiöt Suomi-rata ja Turun tunnin juna.

Suomi-rata kehittäisi yhteyttä Helsingistä pohjoiseen: Lentorataa ja Lentoasema–Tampere-ratakäytä-

vää, joiden kokonaiskustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan 5,5 miljardia euroa ja ennustettu matkustajamäärä 6,5 miljoonaa matkaa vuodessa.

Helsinki–Turku-yhteysvälin kehittämiseksi suunniteltujen hankkeiden (Espoon kaupunkirata, Espoo–Salo-oikorata, Salo–Turku ja Turun ratapihat) kokonaiskustannukset ovat alustavasti noin 2,0 miljardia euroa. Ennustettu matkustajamäärä on 1,6 miljoonaa matkaa vuodessa.

Lisäksi perustettava osakeyhtiö

9

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Milloin digimurros näkyy teillä?

Moni tietää jo odottaa itseohjautuvia autoja ja letkassa ajavia robottirekkoja, joita johtaa vain yksi ihmiskuljettaja. Koska autokantamme uusiutuu hitaasti, muutokset näkyvät kuitenkin vasta noin 20 vuoden päästä. ”YIT:n tuore tulevaisuusvisio keskittyy jo 5–10 vuoden aikana tapahtuviin muutoksiin. Se on yhteenveto alan tutkimuksista ja selvityksistä”, päällystyssegmen-

tin strategiajohtaja Vesa Pirinen kertoo.

Navigaattorit ja Google Maps osaavat jo kertoa tämänhetkisen säätilanteen, mutta pian tiedetään, miltä liikenne näyttää puolen tunnin tai tunnin kuluttua. Tekoäly auttaa ennakoimaan ruuhkia, säätä ja tienpinnan jäätymistä, mutta myös teiden kulumista ja korjaustarvetta. ”YIT:llä kehitämme Microsoftin koneälyn päälle ’kelikoneälyä’, joka osaa antaa tietoa sääolosuhteista ja muutoksista tien pin-

DIGITIELLÄ. Kelikoneälyllä saadaan hiottua toimenpiteet täsmälleen oikea-aikaisiksi. Järjestelmä ennustaa esimerkiksi liukkautta aivan uudella tavalla, oppien aiemmista toimenpiteistä ja niiden tuloksista.

nassa”, Pirinen mainitsee.

Tulevaisuudessa myös päällystystyö muuttuu. Uudet materiaalit ja työtavat pidentävät teiden käyttöikää ja ympäristövaikutuksia. Nyt asfaltti lämmitetään tyypillisesti 160 asteeseen ennen levittämistä.

YIT:llä tutkitaan 120-asteisen asfaltin käyttöä. Vielä riittää teknisiä haasteita, esimerkiksi massan vähäisempi notkeus hankaloittaa työstöä.

Pirisen mukaan suurimmat ympäristövaikutukset saavutetaan nostamalla asfaltin kierrätysastetta. Nyt remix-menetelmässä vanhan asfaltin pintakerros rouhitaan pois ja sekoitetaan uuden asfalttimassan ja bitumin kanssa.

Joskus asfaltti voi olla sataprosenttisesti kierrätettyä ja bitumi korvattavissa.

TUTKITTUA TIETOA

Heippa, siltarummut!

Miten olisi stoppi siltarumpupolitiikalle ja yksittäisten tienpätkien perässä juoksemiselle?

Nyt pistetään pökköä pesään ja lisäpanoksia liikennepolitiikan suunnitteluun katsomalla ainakin kymmenen vuotta eteenpäin.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: MARJO KOIVUMÄKI

S

uomalaisen liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden perään on huudeltu jo pidemmän aikaa. Aihetta onkin, sillä suunnittelu on ollut varsin lyhytjännitteistä”, ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Helsingin asuntomarkkinoista tohtoriksi väitellyt Pakarinen siirtyi vuoden vaihteessa Rakennusteollisuus RT:stä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtavaksi ekonomistiksi.

Suomelle sopivaa liikennepoliittista mallia on huhuiltu maailmalta jonkin aikaa.

Nyt on saatu alulle valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu, mikä lupaa hyvää ja vie oikeaan suuntaan.

Tulevaisuuteen katsominen on herättänyt eri tahoilla uusia hankkeita, kuten ”Liikennehankkeiden dynaamiset vaikutukset” -tutkimuksen lokakuussa 2018.

Uutta tietoa etsimässä Monta toimijaa yhdistävän hankkeen takana on tukeva työryhmä, joka edustaa

asiantuntemusta niin liikennejärjestel- käyttöön, tai mitkä ovat niiden kerrannaismistä, kiinteistömarkkinoista, kaupunki- vaikutukset.” taloudesta kuin tilastollisesta empiirisestä Lisävaloa pimeyteen tutkimuksesta.

Tutkimuksen teemana on liikennejär- Perinteisesti homma on Suomessa jestelmän ja kiinteistömarkkinoiden väli- mennyt siten, että valtio antaa rainen vuorovaikutussuhde. Vastauksia hae- tiotien rakentamiseen 30 prosenttaan esimerkiksi siihen, miten Tampereen tia rahoituksesta ja edellyttää tietraitionvaunun tai pääkaupunkiseudulla tyä määrää uusia asuntoja vuoteen vaikuttavan Kehäradan rakentaminen 2040 mennessä. Niinpä Tampenäkyy uusien kotien rakentamisessa. reellekin rakennetaan nyt 3 000 ”Kyseessä on perustutkimus, jossa asiaa uutta asuntoa vuodessa, mikä tarkatsellaan akateemisesta näkökulmasta. koittaa kaikkiaan 45 000 asunnon Tähtäin on vähintään kymmenen vuoden lisäystä raitovaunuhankkeen myötä. päässä, ja tavoitteena on kutoa kehikko, ”Pitkän aikavälin vaikutukset voijossa kartoitetaan niin osaamista, kouvat olla merkittäviä, mutta toisaalta lutustarpeita kuin kokeiltavia voidaan myös kysyä, mikä olisi malleja”, Pakarinen kertoo. maankäytön tila, ellei raitioMITEN KASVUKESKUSTEN SISÄILiikennehankkeiden vaitietä rakennettaisi. Tähän SET JA NIIDEN VÄLISET kutuksia ei ole Pakarisen kysymykseen meillä ei ole JOUKKOLIIKENNEHANKKEET LISÄÄVÄT RAKENTAMISTA JA mukaan Suomessa aiemtänä päivänä vastausta. VasINVESTOINTEJA JA VÄYLIEN min tutkittu kovin analyyttausta ei ole siihenkään, KUNNOSTAMINEN VIENTITEOLLISUUDEN KILPAILUKYKYÄ? tisesti. ”Emme tiedä, miten mitkä vuonna 2015 aloittaTUTUSTU INFRA RY:N KANne käytännössä vaikuttavat neen Kehäradan vaikutukset TOIHIN NETISSÄ: SUJUVALIIKENNE.FI uudisrakentamiseen ja maanovat, vaikka ensimmäiset

1%

11

1/2019

EVÄITÄ LUVASSA. ”Nyt tehdään pohjatöitä ja kartoitusta, ja haluamme tarjota eväitä myös tulevalle hallitukselle Suomen liikenneinfran kilpailukyvyn lisäämiseksi”, Sami Pakarinen sanoo.

raportit julkaistiin viime vuonna”, Pakarinen toteaa.

Tutkimustyön tavoitteena on tuoda valoa pimeään. ”Etsimme keinoja ja menetelmiä, joiden avulla voimme jatkossa kertoa nykyistä eksaktimmin liikennehankkeiden dynaamisista vaikutuksista niin maankäytön kuin kiinteistömarkkinoiden kannalta.”

Stop siltarumpupolitiikalle Suomessa liikennepolitiikkaa on totuttu tarkastelemaan pitkälti hyöty-kustannussuhteen perusteella. Se kertoo jotain kannattavuudesta, mutta ei juuri vaikuttavuudesta.

Sami Pakarisen mukaan ”Suomessa juostaan poliittisesti tiettyjen tienpätkien perässä ja harjoitetaan siltarumpupolitiikkaa.” Siltarumpu-termi kertoo ilmiöstä, jossa poliitikot ajavat valtion budjettia tehtäessä läpi pieniä investointeja omaan vaalipiiriinsä tai kotikuntaansa. ”Samaa siltarumpupolitiikkaa on harjoitettu muissakin maissa, kuten Norjassa, mutta siitä on luovuttu ja siirrytty pitkäjänteiseen suunnitteluun. Kokemusten mukaan tunnelmat ovat jopa helpottuneita, kun poliitikkojen ei enää tarvitse juosta lyhyellä tähtäimellä äänestäjien perässä tietyn tienpätkän ja määrärahan toivossa.”

Pakarinen korostaa, että tehdäkseen parempia liikennepoliittisia päätöksiä Suomi tarvitsee parempia mittareita ja vaikuttavam­

Suomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje. Verkko ei vastaa enää ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, työvoiman liikkuvuuden ja kuljetusten nykyvaatimuksiin. Korjausvelka saadaan purettua ja välttämättömät kehittämishankkeet käyntiin, jos liikenneinfran vuotuinen rahoitusosuus valtion budjetista olisi vähintään 2,3 Mrd€. Se vastaa noin yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta. Rahasta 1,3 Mrd€ menisi perusväylänpitoon ja loput investointeihin. Lähde: Infra.fi.

paa tietoa. Sen sijaan, että liikenneinfra nähtäisiin kuluna ja menoeränä, se tulisi nähdä investointina, joka tuo yhteiskunnalle tuottoja ja maksaa itsensä takaisin.

Eväitä uudelle hallitukselle Lokakuussa käynnistynyt tutkimushanke tuottaa väliraportin helmikuussa 2019 ja loppuraportin kesän 2019 aikana. Nyt rakennetaan ensimmäistä mallia ja teoreettista viitekehystä, jossa määritellään tulevaa. Hanke sisältää empiirisen pilottitutkimuksen Helsingin seudulla. ”Vielä emme voi sanoa, mitä tästä kaikesta seuraa. Vaikka kyseessä on perustutkimus, tavoitteena on tuoda esiin myös konkreettisia kehitysaskeleita ja tuloksia sekä tarjota eväitä seuraavalle hallitukselle.

Nyt on aika tunnistaa, mihin kannattaa panostaa ja mihin ei”, Pakarinen korostaa.

Neljässä vuodessa yksi hallitus ei voi paljon tehdä, mutta tavoitteena on, että liikennehankkeet siirtyvät jatkossa pitkäjänteisesti hallitukselta toiselle. ”Muutosta tehdään hieman jälkijättöisesti, mutta hyvä kun tehdään. On aika kiriä, joskaan ei hätiköiden. Katseet ovat vuodessa 2030.”

Liikennehankkeiden dynaamiset vaikutukset

• • •

tilaaja: Rakennusteollisuus sekä liikenne- ja viestintäministeriö

työryhmä: FLOU Oy, Aalto-yliopisto, Kaupunkitutkimus TA Oy aikataulu: aloitus lokakuussa 2018, loppuraportti kesällä 2019

12

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Hyötyajoneuvoista vetykäyttöisiä?

Hyundai aikoo laajentaa vetyteknologian osaamistaan myös kuljetussektorin ulkopuolelle. Tiedotteensa mukaan yhtiö selvittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia polttokennojärjestelmien tuottamiseksi autojen, dronejen, laivojen, kiskokaluston, trukkien ja generaattoreiden valmistajille.

Vuonna 2030 yhtymä suunnittelee tuottavansa vuosittain 700 000 polttokennojärjestelmää, joista

henkilö- ja hyötyajoneuvoihin menisi 500 000 järjestelmää. Polttokennoautojen kysynnän se arvioi yltävän maailmanlaajuisesti tuolloin kahteen miljoonaan autoon vuodessa.

Vetyvisioonsa liittyen Hyundai alihankkijoineen tekee 7,6 biljoonan Korean wonin eli noin 6,7 miljardin euron investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Etelä-Koreassa rakenteilla on jo toinen teknologiaan keskittyvä tehdas.

Hyundai Motor Groupiin kuuluvat autoja valmistavat Hyundai Motor

Company ja Kia Motors Corporation.

Polttokennojärjestelmä yhdistää ajoneuvossa kuljetettavan vedyn ilmassa olevan hapen kanssa tuottaen sähköenergiaa. Koska moottorissa ei tapahdu polttomoottorista tuttua KASVUA. palamista, järjesPolttokennojärjestelmien kysyntelmän sivutuotnän arvioidaan kasvavan teena syntyy nopeasti. Suuren energiatiheyden ja tankkaamisen helppouvain vettä. den ansiosta vedyn käyttö auttaa McKinsey & Companyn mukaan vähentämään kokonaiskuluja noin kymmenellä prosentilla kaikilla kuljetusmuodoilla kuten rautatie- ja laivaliikenteessä.

LIIKENNEINFRAN RAHOITUS

Parlamentaarinen ryhmä: väylärahoitus uusiksi Parlamentaarinen työryhmä ehdottaa väyläinfran rahoitustason nostamista 2,3 miljardiin euroon vuodessa. Se vastaa noin yhtä prosenttia bruttokansantuotteesta.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

E

duskunta saa alkuvuodesta käsi- nykyisen alle 500 miljoonan euron sijaan”, teltäväkseen liikenne- ja viestin- INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo. täministeri Anne Bernerin johtaman, liikennejärjestelmää val- Vajeen paikkausta ja varautumista mistelleen parlamentaarisen Työryhmän ehdotukset ovat keino korjata työryhmän loppuraportin. väylien korjaus- ja kehittämisvaje. Samalla Työryhmä ehdottaa yksimielisesti investoidaan infraan, joka turvaa Suoväyläinfran rahoitukseen tuntumen kilpailukykyä ja auttaa vasENNEN NYKYHALvaa tasokorotusta. taamaan ilmastotavoitteisiin LITUSTA VÄYLÄRAPääosa väylärahasta menisi jatkossa.

HOITUKSEN TASO EHTI VAKIINTUA ALLE 1,5 MILperusväylänpitoon: 1,3 miljar”Meillä on vuosikymmeniä JARDIIN EUROON. TUTUSTU dia euroa vuodessa. Tämä tarkorjattu ja rakennettu väyliä PARLAMENTAARISEN TYÖRYHMÄN MUUTOSESITYKkoittaisi vähintään 300 milvähemmän kuin pitäisi. EsiSIIN NETISSÄ: joonan euron lisäystä aiemmin merkiksi vuoden 2019 päällys51.fi/Liik vakiintuneeseen tasoon. tysmäärärahat tulevat riittämään Perusväylänpito on huonoon kunilman lisärahoitusta huonokuntoitoon menneiden väylien korjaamista. Lisäksi sen tien korjaamiseen alle 2 000 kilomettarvitaan investointeja uuteen ja palveluky- rin verran. Se on alhaisin taso 60 vuoteen. vyltään nykyistä parempaan väyläverkkoon. Tarve rahoitustason nostolle ja pitkäjänTämä edellyttää kehittämishankkeita. teisyydelle on ilmeinen”, Syrjö muistuttaa. ”Kuten työryhmän, myös INFRA ry:n Rahoitustason tarkistaminen on myös mielestä kehittämishankkeiden määrära- ilmastoasia. Liikenteestä aiheutuu viideshatason tulisi olla noin miljardi euroa osa Suomen päästöistä. Päästöjen pienen-

täminen edellyttää panostusta esimerkiksi raiteisiin, ruuhkattomuuteen ja raskaiden kuljetusten sujuvuuteen.

Pääväylät kaksiraiteiseksi ja nelikaistaiseksi INFRA on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

Työryhmän työ sai kiitosta koko RT:n liittoyhteisöltä. ”Lvm on onnistunut tavoitetasojen määrittelyssä, ja työryhmä on tehnyt hyvää työtä. Tiet kuntoon ja runkoväylät kaksiraiteiseksi ja nelikaistaiseksi”, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kommentoi tuoreeltaan Twitterissä.

Parlamentaarisen ryhmän raportti on lähtökohta 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelulle. Ryhmä esittää suunnitelman laatimiseksi nelivaiheista mallia, jossa suunnitelma laadittaisiin ja siitä päätettäisiin hyvin pitkälle parlamentaarisesti. Suunnitelma on määrä tehdä seuraavalla hallituskaudella.

14

INFRA-LEHTI

LIIKENNEINFRA ON INVESTOINTI EIKÄ KULUERÄ EROJA ON. Kansantalouden kokoon suhteutettuna Suomi verottaa esimerkiksi autoilua selvästi enemmän kuin Ruotsi, mutta käyttää autoilusta perittävistä veroista ja maksuista liikenneväyliin vain 19 prosenttia eli huomattavasti vähemmän kuin Ruotsi (53 prosenttia).

Liikenneinfran kehittäminen uhkaa hiipua Suomessa samalla, kun Ruotsi jatkaa kasvu-uralla. Suomelle väyläverkoston rahoituksen lisääminen on yksi 2020-luvun tärkeimmistä elinkeinopoliittisista haasteista.

TEKSTI: PIRJO KUPILA, KUVITUS: MARKO PYLVÄNÄINEN / 123RF

15

1/2019

”

Ruotsi investoi liikenneinfraan yli kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna.”

R

uotsi pitää ihmiset ja tavarat liikkeellä laittamalla kokoonsa nähden reilusti enemmän rahaa liikenneinfraan kuin Suomi. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen tammikuussa julkaisemasta liikenneinfran kehittämisen ja rahoituksen vertailusta Suomessa ja Ruotsissa.

Suomen talouden kokoon suhteutettuna Ruotsi investoi liikenneinfraan yli kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Perusväylänpitoon Ruotsi laittaa rahaa 1,5-kertaisesti sen mitä Suomi.

Liikenneinvestointeja arvioidaan käytettävän Ruotsissa tietoisemmin talouden ja yhteiskunnan ohjausvälineenä kuin Suomessa. ”Liikenneinfraan panostettaessa pitää ottaa huomioon kaikki rakentamisen sektorit ja seurannaisvaikutukset koko yhteiskuntaan”, sanoo johtaja Heikki Jämsä INFRA ry:stä.

Hänen mukaansa Suomessa on kyetty viime vuosina laskemaan suurien raidehankkeiden kautta, kuinka moninkertaisesti valtio saa oman panostuksensa takaisin liikenneinvestoinneista. Esimerkiksi Tampereen pikaraitiotiestä yhteiskunta saa rahansa takaisin 16-kertaisena jo pelkästään asuntorakentamisen verokertymän ansioista.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holmin mielestä suurin muutos hänen edelliseen, vuonna 2014 tekemäänsä Ruotsi-Suomi-väylävertailuun on ollut elinkeinoelämän entistä parempi huomioiminen suomalaisessa tienpidon päätöksenteossa.

Holmin mukaan Ruotsi kytkee kuitenkin maankäytön ja asuntorakentamisen Suomea tiukemmin yksittäisiin liikenneinfrahankkeisiin niin, että hyödyt lasketaan investointiin eikä kaupunkialueeseen liittyen. ”Suomessa Helsinki voi MAL-sopimuksessa luvata esimerkiksi raidehankkeeseen liittyen tietyn määrän uusia asuntoja, joista läheskään kaikilla ei ole mitään tekemistä itse hankkeen kanssa”, hän sanoo.

Tiestön kunto stressaa Suomen 600 miljoonan euron korjausvelkaohjelma vuosina 2016−2018 pysäytti väyläverkon heikkenemisen ja nosti perusväylänpidon rahoituksen hetkellisesti Ruotsin tasolle. >>

16

INFRA-LEHTI

RAIDELIIKENTEEN AIKA. Hiilineutraaliuden tavoite ajaa kehittämään Suomessakin kasvukeskusten raideyhteyksiä työmatkaliikennettä silmällä pitäen. Elinkeinoelämä haluaa lisää tarjontaa ja nopeampia yhteyksiä, ennen kuin se on valmis siirtämään tavarankuljetuksia raiteille.

Väylävirasto on arvioinut, että korjausvelkaohjelman hyödyt tulevat syödyksi nopeasti ilman lisärahoitusta.

Väyläverkon korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa.

Väyläviraston viime kesänä teettämä tutkimus kertoo, ettei korjausvelkarahoitus lisännyt tienkäyttäjien tyytyväisyyttä teiden kuntoon. Kriittisimmin kaikkien tietyyppien kuntoon suhtautuvat raskaan liikenteen kuljettajat.

Valion maidonkeräilyssä tehdyssä kuljettajakyselyssä teiden huono kunto ja vaikeat ajo-olosuhteet talvella päihittivät kuljettajatyön huonoina puolina kaiken muun, jopa yötyön, palkkauksen ja kireät aikataulut.

Valion maitoautot ajavat lähes kellon ympäri keskimäärin 60 000 kilometriä vuorokaudessa, josta puolet alempiasteisella tieverkolla. ”Alempiasteisille teille pitää löytyä rahaa, koska kuljetusten painot niissä nousevat”, sanoo Valion logistiikkapäällikkö Petteri Laine.

Hänen mukaansa maidonkeräyksessä mennään vielä kohtuullisilla painoilla, mutta muiden alempiasteisen tieverkon käyttäjien, kuten puu-, bio- ja kaivannaisteollisuuden yhdistelmien koot kasvavat.

Rekkojen pituuksien ja painojen kasvaessa kunnossapito on entistäkin tärkeämpää myös pääteillä. Lisäksi jättirekat edellyttävät lisää ohituskaistoja, leveämpiä pientareita ja loivempia mäkiä, jotka kaikki lisäävät liikenneturvallisuutta.

Rahoitusmallit suosivat raiteita Holmin mukaan vähähiilisyys on iso asia Ruotsissa, jossa väyläin-

”

Alempiasteisille teille pitää löytyä rahaa, koska kul­jetusten painot nousevat.”

vestointien painopiste on rataverkossa. Ratainvestointien osuus on 77 prosenttia Ruotsin 18,7 miljardin euron väyläinvestoinneista vuoteen 2029 mennessä.

Myös Suomessa suuret väyläinvestoinnit ovat pääasiassa raidehankkeita. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) mukaan tämä johtuu siitä, että rahoitusmallit, joissa haetaan taserakennetta ja hankeyhtiömallia, sopivat toistaiseksi niin Suomessa kuin Ruotsissa ainoastaan raideliikenteen käyttöön. ”Ruotsissa ja Suomessa ei ole käytössä Norjan kaltaista tiemaksujärjestelmää. Sen sijaan molemmissa maissa on ratamaksu, joka mahdollistaa tietyn tulovirran hankeyhtiöille.”

Ruotsin rataverkko on kolminkertainen Suomeen verrattuna, ja rahtiliikenteen määrä on siellä 67 prosenttia suurempi kuin Suomessa.

S-ryhmän kuljetuksista vastaava tuotantojohtaja Jouni Jaakola Inex Partnersilta uskoo, että rautatiet olisivat kaupalle varteenotettava vaihtoehto runkoliikenteeseen, jos väylät saataisiin kuntoon. ”Pääasiassa yksiraiteinen rataverkko on meille liian hidas. Siinä henkilöliikenne ajaa aina tavaraliikenteen ohi. Toinen ongelma on se, ettei logistiikkakeskustemme läheisyydessä ole asemia, joissa tavaraa voisi lastata.”

Jaakolan mielestä kaikki liikenneväylät pitää rakentaa joustaviksi niin, että niillä on mahdollisimman vähän häiriötekijöitä. Sen vuoksi hän haluaisi pääkaupunkiseudulle neljännen kehätien parantamaan poikittaisliikenteen välityskykyä.

Kiireisenä liike-elämän edustajana Jaakola toivoo, että myös henkilöliikenteessä olisi tarjolla enemmän

17

1/2019

Suomen ja Ruotsin perusväylänpidon rahoitus

Autoliikenteeltä perittävät verot ja maksut sekä perusväylänpito- ja liikenneinvestointimenot Suomessa ja Ruotsissa 2016, miljoonaa euroa

Kuudensadan miljoonan euron korjausvelkaohjelma lisäsi merkittävästi perusväylänpitoa Suomessa vuosina 2016−2018. Ohjelman ansiosta Suomi käytti vielä viime vuonna perusväylänpitoon enemmän rahaa suhteessa talouden kokoon kuin Ruotsi.

3 300 milj. euroa 3 000 2 538

2 413

2 400

9 000

2 183

600 300

9 67 95

291

331

337

319

541

540

529

1 190

453

1 231

926 100

914

907

316

350

347 1 404

1337

1 356

4 000 1 462

1 433

3 000 2 000

510

564

560

0

Suomen budjettikehyksen mukaiset liikenneinfran investointimenot ovat 451 milj. euroa vuosille 2021–2023. Elinkaarimalleilla rahoitettuja investointeja vuosina 2021–2023 on noin 110 milj. euroa (ei kuvassa). Muilta osin investointikohteita ei ole pääosin päätetty.

Autoiluun liittyvien verojen tuotto Suomessa ja Ruotsissa 2016 12 000 milj. euroa 11 000

4 000 milj. euroa

9 600

10 000 3 500

3 500

3 308

3 154 3 000

3 221

2 750 2 558

HUOM. Kuvissa verrataan absoluuttisia lukuja. Ruotsin BKT tuplat Suomeen verrattuna – liikenteen ansiostako?

2 000 1 500

9 000

8 030

8 000 7 000

384 1 083

6 000

964

5 000 4 000 3 000

1 429

4 853

4 815

722

3 989

2 434

2 000 1 000

1 610

2 448 1 237

0

760 450

500

520

451

451

451

0 2018 Suomi

Suomi Ruotsi Verot ja maksut Perusväylänpito ja investoinnit

Korjausvelka Arvio

Suomen ja Ruotsin liikenneinfrainvestoinnit 2018–2023

1 000

1 527

1 000

2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

2 500

5 100

5 000

0 Tie (Suomi) (Ruotsi) Rautatie (Suomi) (Ruotsi)

8 030

6 000

1 301

1 168

8 000 7 000

952

1 500

900

1 404

1 365

1 327

1 183

1077

1 800

9 600

10 000 milj. euroa

2 100

1 200

2 865

2 798

2 731

2 700

2019

2020

2021

2022

2023

Ruotsi

sujuvia vaihtoehtoisia kulkumuotoja niin, ettei aina tarvitsisi ajaa omalla autolla. ”Vieläkin on paljon paikkoja, joihin ei ole muuta järkevää kulkuvaihtoehtoa kuin oma auto.”

Vähintään prosentti BKT:sta Jämsän mielestä valtion liikenneinfrastruktuurin rahoitus on mitoitettu Suomessa väärin eikä siitä selvitä ilman rahoitustason merkittävää nostoa. ”Osaamisessa ja tehokkuudessa emme ole jäljessä Ruotsia. Infra-alan isot suomalaisyritykset toimivat

”

Vähähiilisyys on iso asia Ruotsissa.”

Suomi Ruotsi

Alv automyynnistä- ja huollosta Polttoaineverot Autovero Ajoneuvovero

Ruotsi skaalattu Suomeen (BKT)

Verot vakuutuksista Tullit Muut verot

kaikissa Pohjoismaissa eikä niiden tekemisessä ole yhtään löysää. Urakat ovat jo nyt hyvin tiukkoja.”

Hänen mukaansa tuottavuuden näkökulmasta iso kysymys infra-alalla on se, miten digitiaalisuutta voitaisiin hyödyntää paremmin niin, että siitä tulisi osa yritysten normaalia toimintaa.

Mikä olisi sitten rahoituksen kestävä minimitaso?

Uutta liikennejärjestelmäsuunnitelmaa valmistelleen parlamentaarisen työryhmän mielestä sopiva kehittämishankkeiden määrärahataso olisi miljardi euroa vuodessa eli tuplasti nykyistä enemmän. >>

18

INFRA-LEHTI

SUJUVAA LIIKENNETTÄ?

Tieinvestoinneissa pitää huomioida, että raskaan kaluston koko on kasvanut ja kasvaa edelleen.

Väyläverkon korjausvelan poistaminen kymmenessä vuodessa edellyttäisi työryhmän mukaan noin 1,3 miljardin euron rahoitusta perusväylänpitoon vuodessa.

Se tarkoittaisi yhteensä vähintään yhtä prosenttia BKT:sta liikenneinfraan. Aiempaan verrattuna siinä olisi kasvua 25 prosenttia, jos päättynyttä korjausvelkaohjelmaa ei huomioida. Ruotsi käyttää liikenneinfraan noin 1,2 prosenttia BKT:sta.

Ennakoitavuutta rakentamiseen ”Liikenneinfraa pitää rakentaa ennakoidusti eikä jälkikäteen, sanoo Inex Partnersin Jaakola.

Hänen mielestään myös väestönkasvu pitäisi huomioida paremmin liikennesuunnittelussa, kun väki pakkaa kasvukeskuksiin.

Muun elinkeinoelämän ohella myös infra-alan yritykset tarvitsevat parempaa ennustettavuutta ja ennakointia infrarakentamiseen, jotta ne pystyvät vastaamaan markkinamuutoksiin riittävän ajoissa.

Suomessa eduskunta saa keväällä ensimmäisen selonteon 12-vuotisesta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Suunnitelmasta on tarkoitus päättää kevään 2020 aikana.

Suunnitteluhorisontin pidentyminen Suomessa on kuitenkin vasta puoli askelta Ruotsin suuntaan.

Ruotsissa 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on kytketty 6-vuotinen rahoitussuunnitelma.

Sillä tavoin merkittävä määrä hankerahoitusta sidotaan jo ennakkoon pidemmälle aikavälille. ”Suomessa ei vastaavanlaista rahoituskytkentää ole voitu tehdä eikä meillä ole olemassa siihen mitään työkalujakaan”, Berner sanoo.

Rahoitusmalleissa on eroja

Hankkeiden tehtävä tulosta Isoja liikenneinfrainvestointeja on vaikea mahduttaa tiukkaan talousarvion menokehykseen.

Norja saa huomattavan osan väyläinvestointien rahoituksesta tiemaksuista. Ruotsissa on käytössä budjetin sisäinen lainamalli, jossa infrainvestointien menot näkyvät budjetissa silloin, kun valtiokonttorilta otetun lainan lyhennykset ja korot erääntyvät.

Suomi on käyttänyt elinkaarimallirahoitusta jaksottaessaan menoja tuleville vuosille. VM:n työryhmä esitti

joulukuussa hankeyhtiöiden perustamista suurien väyläinvestointien rahoittamiseksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk) mukaan liikenneinfran miljardihankkeisiin täytyy tulla rahoitusta muiltakin toimijoilta kuin valtiolta. Niitä ovat muun muassa maan arvonnoususta hyötyvät kunnat. ”Näiden hankkeiden tulee olla aitoja investointeja, jotka kantavat omaa rahoitusosuuttaan ja ovat kykeneviä tuottamaan tulosta.”

Lähteet: Liikenneinfran kehittäminen ja rahoitus: Suomi vs. Ruotsi. Taloustutkimuksen tekemän selvityksen rahoittivat ITS Finland ry, Nynas Oy, INFRA ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Elinkeinoelämän Keskusliitto ry, Koneyrittäjät ry, Väylävirasto, Metsäteollisuus ry, Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry, PANK ry, RAKLI ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Tieyhdistys ry ja Yhteinen toimialaliitto YTL ry.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavan parlamentaarisen työryhmän loppuraportti, 2018.

19

1/2019

LIIKENNEINFRAN RAHOITUS

Ensimmäiset yhtiömalliset liikennehankkeet alulle INFRA ry ja Rakennusteollisuus RT ry ovat pitäneet tärkeänä, että hankeyhtiömallia kokeillaan valituissa liikennehankkeissa jo vuonna 2019.

Nyt tavoitteen toteutuminen on yllättäen lähempänä kuin koskaan.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: 123RF

L

iikenne- ja viestintäministeriö on perustamassa hankeyhtiöitä rahoittamaan suuria raideliikenneinvestointeja. INFRA ry ja Rakennusteollisuus RT kiittävät ripeää etenemistä.

Muun muassa kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen takia monen tärkeän liikennehankkeen aika on nyt. Pelkästään valtion budjettirahoituksella miljardihankkeita ei kuitenkaan saada käyntiin ajoissa.

Yhtiömallilla hankkeisiin on mahdollista saada budjetin ulkopuolista rahoitusta ja siten nopeuttaa niiden käynnistymistä.

Suomi muuttuu, hankkeita saatava alulle Osakeyhtiömallimallin käyttökelpoisuutta infrahankkeissa selvittänyt valtiovarainministeriön työryhmä sai työnsä päätökseen joulun alla. ”Suomessa ei ole aiemmin laajasti selvitetty tai kokeiltu osakeyhtiöitä infrahankkeiden toteuttajina. Työryhmä hahmotteli nyt tähän toimintamallin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoo.

Hallitus eteni mallin käyttöönotossa ripeästi, ja jo helmikuun alussa kerrottiin ensimmäisistä perustettavista yhtiöistä (lue sivu 9). Ripeys lisää luottamusta liikenneyhteyksien ja koko Suomen talouden tulevaan kehitykseen, Randell arvioi.

Uusia infran rahoitustapoja tarvitaan

HYVÄ LÄHTÖ.

Osakeyhtiömallilla kipeästi, sillä pelkällä budjettirakeskeisiä liikennehankhoituksella hankkeiden toteuttakeita saadaan käyntiin paljon nopeammin minen kestäisi käytännössä vuosikuin pelkällä julkisella kymmeniä. ”Siihen ei ole varaa rahalla. ilmastonmuutoksen, vähenevän työikäisen väestön ja kaupungistumisen puristuksessa. Nopeat, sujuvat ja vähäpäästöiset yhteydet mahdollistavat töissä käymisen kauempaakin”, Randell sanoo.

Randellin mukaan liikennehankkeet pitää alkaa viimeistään nyt nähdä kestävinä investointeina eikä menoreikinä. ”Ne tukevat ilmastotavoitteisiin pääsyä ja kilpailukykyä. Yhtiömuotoisesti pitkäkestoiset hankkeet toteutuvat myös entistäkin laadukkaammin ja kustannustehokkaammin.”

Monenlaiset toimijat mukaan rahoitukseen VM:n työryhmän mukaan suuria väylähankkeita voitaisiin toteuttaa esimerkiksi valtion ja kuntien omistaman osakeyhtiön avulla.

Yhtiö voisi suunnitteluttaa tai rakennuttaa hankkeen ja jatkaa valmiin kohteen ylläpitäjänä ja omistajana, tai yhtiö voidaan purkaa rakentamisen jälkeen.

Infrahankkeiden rahoittamiseen pystyttäisiin joustavasti kanavoimaan verorahojen lisäksi esimerkiksi käyttäjämaksuja, EU-tukia sekä hankkeen aikaansaamaa kiinteistöjen arvonnousua ja taloushyötyjä. ”Hankkeesta hyötyviä rahoittajia voisivat olla esimerkiksi yritykset, jotka saisi-

vat etua hankkeen myötä parantuvasta väylästä, liittymästä tai uudesta asemasta alueellaan. Osakeyhtiömalli mahdollistaisi monenlaisten toimijoiden osallistumisen infran rahoitukseen”, RT:n infratoimialan johtaja Paavo Syrjö tiivistää.

20

INFRA-LEHTI

PÄÄSTÖT KURIIN päällystehankinnoissa Päällystehankinnoissa mennään kohti vähäpäästöisempiä aikoja. Nyt tarvitaan isoja tekoja vaikka pienin askelin. Viime vuonna ajatus tiivistyi, ja tänä vuonna ryhdytään sanoista tekoihin. Väylävirasto, Motiva ja NCC kertovat, miten.

V

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: NCC INDUSTRY

altioneuvoston ilmastopolitiikan tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

EU-lainsäädännön mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonepäästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Samaan vuosilukuun mennessä Suomi on sitoutunut kansallisella tasolla vähentämään liikenteen päästöjä 50 prosentilla. ”Vuosiluvut voivat tuntua kaukaisilta, mutta tavoitteiden saavuttamiseksi tulee tehdä vielä paljon työtä”,

päällystettyjen teiden ylläpidon ja hankinnan asiantuntija Ossi Saarinen Väylävirastosta tiivistää.

Hyvän startin äärellä Ilmastonmuutoksen hillintä ja liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen ovat keskiössä liikenneja viestintäministeriön johdolla valmistellussa kansallisessa liikenteen ympäristöstrategiassa. Tavoitteet linjaavat myös Väyläviraston ympäristötyötä, jossa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiselle.

ASFALTTI VIHERTÄÄ.

NCC Green Asphalt vähentää asfaltintuotannon hiilidioksidipäästöjä, pienentää työmaan ympäristöhaittoja ja parantaa työturvallisuutta.

21

1/2019

PILOTTI TUO TIETOA. Väylän Ossi Saarinen (vas.) ja NCC:n Marko Olli osallistuivat Lammilla digipilottiin, jossa mitattiin päällystämisen CO 2-päästöjä.

”Vuosien 2017–2020 ympäristöohjelmassa on määritelty lyhyen aikavälin tavoitteeksi vähentää väylänpidon kasvihuonekaasuja kymmenellä prosentilla jo ensi vuoteen mennessä. Yhdeksi keinoksi on tunnistettu hankintojen kehittäminen”, Saarinen kertoo.

Lisäpuhtia tekemiselle toi viime vuonna Liikenneviraston hanke, jossa etsittiin keinoja hankintamenettelyn kehittämiseksi siten, että tulevaisuuden päällystysurakat olisivat vähäpäästöisempiä, ja alalla olisi kannustimia kehittää päästövähennyskeinoja.

Vuodenvaihteessa syntyi raportti ”Ympäristönäkökohtien huomioiminen päällystehankintojen kehittämisessä”. Saarinen on tyytyväinen. ”Asiat ovat lähteneet liikkeelle. On hienoa, että alalla on yhteinen halu hankintojen kehittämiseen.”

Mallia maailmalta Liikenteen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on noin viidennes. Kun tienpäällystämisen kakkua pilkotaan voiton CO₂-päästömäärissä vie asfaltin valmistus noin 60 prosentilla. Bitumin osuus on noin 24 ja kuljetuskaluston noin 11 prosenttia. Itse päällystyksen osuus on noin 4 prosenttia. ”Ympäristönäkökohtien huomioiminen päällystehankinnoissa edellyttää Suomen olosuhteisiin sopivia uusia toimintamalleja. Tutkimustyötä on tehty vahvasti vuorovaikutuksessa alan toimijoiden kanssa”, Väylän Ossi Saarinen toteaa.

Mallia on haettu muun muassa Ruotsin Linköpingistä, jossa tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Koska infrarakentaminen on merkittävässä roolissa, kaupungin päällysteurakoihin on kytketty kannustin- ja bonusmalli ohjaamaan urakoitsijoita haluttuun suuntaan. Bonusta voi saada sekä urakassa käytettävän kaluston vähäpäästöisyydestä että päällystemateriaalin tuotannon päästöjen vähentämisestä.

Hollannin mallissa puolestaan tavoitellaan infra-

hankintojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on kannustaa materiaalien mahdollisimman vähäisten CO₂-päästöjen kautta uusiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Hankintapäätökset tehdään parhaan hinta-laatusuhteen pohjalta, ottaen laatukriteereinä huomioon riskinhallinta- ja hiukkaspäästösuunnitelma sekä kestävyys. Malliin liittyy myös sanktioita, ellei tavoitteisiin päästä.

KIINNI PÄÄSTÖIHIN. NCC Industry pisti kesällä Mommilassa pintaa uusiksi ja keräsi samalla dataa päästöihin vaikuttavista tekijöistä.

Pilotti lupaa hyvää Kotimaassa tietoa haettiin viime vuonna pilotoimalla ympäristövaikutusten laskentaan tarvittavan datan keräämistä urakoitsijoilta tarjousten yhteydessä.

Tässä työssä oli mukana myös NCC Industry, joka osallistui kesällä 2018 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen urakkaan, jossa kerättiin tietoja kahdelta päällystekohteelta. ”Haluamme olla tiiviisti mukana päästötavoitteiden toteuttamisessa jo kestävän kehityksen ohjelmamme mukaisesti – ja mieluummin etunojassa kuin takanojassa”, tuotepäällikkö Sara Väänänen NCC:ltä sanoo.

Pilotin aikana urakoitsijaa pyydettiin raportoimaan tarjousvaiheessa määriteltyjä massan valmistamisen ja päällystämisen päästöihin vaikuttavien muuttujien arvoja. Niiden perusteella selvitettiin kipupisteitä ja päästönaiheuttajia sekä vertailtiin ennakkoon arvioituja lukuja toteutuneisiin. Lisäksi NCC:llä oli käynnissä CO₂-päästölaskentaan vaikuttavien tekijöiden määrien ja laadun automaattiseen mittaamiseen liittyvä digiprojekti. ”Päästöarvoihin vaikuttavia tekijöitä on paljon, kuten kalusto ja käyttötunnit, polttoaineet, materiaalit, raaka-ainemäärät, teiden kunto, tyhjäkäynti ja sääolosuhteet. Pilotin tiehankkeissa Mommilassa ja Hattulassa arviointi sujui varsin hyvin ja kokemukset olivat yleisesti ottaen hyviä. Erityisen ilahduttavaa oli huomata,

”

Päästöihin vaikuttavat kalusto ja käyttötunnit, polttoaineet, materiaalit, raaka-ainemäärät, teiden kunto, tyhjäkäynti ja sääolosuhteet.” >>

22

INFRA-LEHTI

”

LUE LISÄÄ: YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTIEN HUOMIOIMINEN PÄÄLLYSTEHANKINTOJEN KEHITTÄMISESSÄ. LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ 61/2018.

että alaa halutaan kehittää yhteistuumin”, Väänänen korostaa.

Pienet purot ratkaisevat Väänänen arvostaa hankkeen yhteistyötä, verkostoitumista ja yhdessä oppimista. ”Mahdollisia malleja on monia ja niistä pyritään löytämään parhaat. Uskon kannustamiseen ja siihen, että kun jokainen tekee osuutensa, pienistä puroista syntyy isoja virtoja.”

Kaikessa tekemisessä olisi toimittava aktiivisesti ympäristöasioita ajatellen: lisättävä biopolttoaineiden käyttöä asemilla ja levityskalustossa, hyödynnettävä kierrätysasfalttia mahdollisimman laajasti, lisättävä vähäpäästöisemmän asfaltin käyttöä, kehitettävä uusia erikoistuotteita, uudistettava kalustoa sekä analysoitava tietoa polttoaineiden kulutuksesta. ”Suomessa ensimmäiset vaahdotustekniikalla valmistetut matalalämpöasfalttikohteet toteutettiin 2013.

Ruotsissa NCC Green Asphaltin osuus on tänä päivänä jo 95, meillä vasta 5 prosenttia. Toisaalta Suomessa ollaan konkareita kierrätysasfaltin tekemisessä.”

Väänänen odottaa vuodelta 2019 paljon. ”Nyt on varmistettava, että menemme oikeaan suuntaan tekemällä oikeita asioita. Tämä vaatii sitkeyttä ja määrätietoisuutta. Kestävän kehityksen saralla tapahtuu paljon teknistä kehitystä, joten on oltava ajan hermolla.”

Tiekartta auttaa maaliin Palataan vielä Väyläviraston raportin tuloksiin. ”Tiekartta on herättänyt hyvän pössiksen”, Väänänen muistuttaa hymyillen, ja Saarinen on samaa mieltä. Tiekartta on hankkeen selkäranka. Se viitoittaa päällystehankintojen kehittämistä 2019–2025 ympäristönäkökohtien asteittaiseksi lisäämiseksi.

Alalla on poikkeuksellisen voimakas tahtotila ja aktiivinen yhteiskehittämisen ote hankintoihin liittyvässä ympäristötyössä.”

Keskeisiä lähivuosien askeleita ovat päästötietojen keräämisen ja todentamisen pilotointi ja kehittäminen sekä bonusperusteiden ja vähimmäisvaatimusten kokeileminen hankintamenettelyissä. Myös yhteistä laskentamallia haetaan. ”Olennaista on sekin, etteivät jatkossa tehtävät linjaukset heikennä päällysteen laatua ja sitä kautta pahimmillaan lisää päästöjä”, Saarinen tuumii.

Tilaaja ohjaa urakoitsijan valintoja

Kokeillaan ja kehitytään Konsulttina ja hankkeen raportoijana toimineessa Motiva Oy:ssä ollaan Väyläviraston ja NCC:n tavoin kutkuttavan odottavissa tunnelmissa. ”Erityisen merkittävän raportista tekee vuorovaikutteinen prosessi, jonka tuloksena se syntyi. Alalla on poikkeuksellisen voimakas tahtotila ja aktiivinen yhteiskehittämisen ote hankintoihin liittyvään ympäristötyöhön”, nuorempi asiantuntija Tiia Merenheimo Motivasta sanoo. ”On tärkeä tunnistaa, että Väyläviraston on toteutettava rinnakkain erilaisten hankintamallien kokeilua, kehittämistä ja käyttöönottoa. Tämä edellyttää systemaattista kehitystyötä pidemmällä aikavälillä.”

”Vuonna 2019 on oleellisinta säilyttää kokonaiskuva, toteuttaa konkreettisia kokeiluja urakoissa ja valmistella ensi vuoden urakoihin liittyviä toimia markkinavuoropuhelun avulla”, Merenheimo korostaa.

Hankintoja kehitettäessä uusia kokeiluja voidaan ottaa käyttöön portaittain bonusmallin ja vähimmäisvaatimusten avulla. Bonusmalli toimii alkuun signaalina sille, mitä jatkossa halutaan. Se voi myös kannustaa investointeihin ja jatkokehitykseen. Seuraavalla kierroksella mukaan voi tulla vähimmäisvaatimuksia, joiden toimivuutta testataan, kunnes on jälleen uusien kokeilujen aika.

VUODEN YKKÖSTAPAHTUMA TALOYHTIÖN KAIKKIIN TARPEISIIN!

2019

HELSINGISSÄ 10.4.2019

TALOYHTIÖTAPAHTUMA ON NYT MYÖS FACEBOOKISSA

#taloyhtiötapahtuma

2019

ENÄÄ PARI KUUKAUTTA TALOYHTIÖ2019 -TAPAHTUMAAN Kevään ykköstapahtuma jokaisen taloyhtiön tarpeisiin käynnistyy jälleen keskiviikkona 10. huhtikuuta. Tervetuloa osallistumaan seminaareihin, kysymään alan asiantuntijoilta hyviä neuvoja, jakamaan kokemuksia ja tutustumaan noin sataan alan näytteilleasettajaan. Tarjolla on pullakahvit koko päivän ajan!

TAPAHTUMA ON MAKSUTON JA KAIKILLE AVOIN!

TUTUSTU JA ILMOITTAUDU: www.kiinteistolehti.fi/taloyhtiotapahtuma

ESIMAKUA SEMINAARIAIHEISTA:

TAPAHTUMA JUURI SINULLE:

• ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri • RAKU – rakennuksen uusi kuntoarviomalli • Taloyhtiön pelastusturvallisuus • Lisä- ja täydennysrakentaminen • Putkiremontin vastuunjako • Sähköautot • Ilmalämpöpumput taloyhtiöissä

• Isännöitsijä • Taloyhtiön hallituksen jäsen • Kiinteistöalan ammattilainen • Vuokranantaja • Energiaekspertti • Toiminnantarkastaja

HELSINGIN MESSUKESKUS, SIIPI KOKOUS- JA TAPAHTUMAMAAILMA KLO. 9.00-16.30

24

INFRA-LEHTI

NORJALAINEN

TUNNELITEHDAS Jättiläismäiset tunneliporat ovat tuttu näky maailmalla, mutta sopivatko ne pohjoismaisen kovan kallion louhimiseen? Norjan Follo Linen projekti osoitti, että se on mahdollista.

TEKSTI: KAISA SALMINEN, KUVAT: BANE NOR JA KAISA SALMINEN

KOVAA VASTEN. Haastaviin olosuhteisiin räätälöity jättipora painaa pyöriviä kiekkoja kovalla voimalla kalliota vasten. Poran halkaisija on kymmenkunta metriä ja paino 2 400 tonnia.

25

1/2019

LOUHINTA JA KALLIOTEKNIIKKA

M

onella tapaa uraauurtavan Follo Line -projektin kokemuksista kuultiin Louhinta- ja kalliotekniikan päivillä Helsingissä tammikuussa 2019.

Yli sata metriä pitkät tunneliporat murskaavat kalliota Oslon keskusrautatieaseman ja pienen Skin kaupungin välillä.

Rakenteilla on 20 kilometriä pitkä kaksoistunneli, joka tuplaa valmistuttuaan rautatiekapasiteetin Oslon eteläpuolella sijaitsevalla Follon alueella.

Rautatietunneleihin erikoistunut projektinjohtaja Anne Kathrine Kalager työskentelee Bane NOR -yhtiön infrarakentamisyksikössä Norjassa. Viimeiset 11 vuotta on mennyt Follo Line -projektin parissa, joka on tällä hetkellä suurin infrahanke Norjassa.

Euroopassa ja muualla maailmalla on toteutettu lukuisia TBM-projekteja (TBM = Tunnel Boring Machine), mutta Kalager ei tiedä muita projekteja, joissa olisi porattu neljällä TBM-poralla kovaa kalliota ja valmistettu samaan aikaan tunnelielementtejä keskitetysti radan varrella. ”Kyseessä on pikemminkin tunnelitehdas kuin -työmaa. Käytämme tunnelielementtejä, koska pystymme asentamaan ne välittömästi louhinnan jälkeen. Aikaa säästyy, kun tunneleita ei tarvitse erikseen tukea.”

Kovat aikatauluvaatimukset TBM-pora painaa pyöriviä kiekkoja kovalla voimalla kalliota vasten ja murskaa sen palasiksi mekaanisesti.

Taakse jää melko siisti tunneli, joka on vahvistettu Follo Line -projektissa betonielementeillä. Koko tuotantoa operoidaan keskustyömaalta käsin, joka sijaitsee likimain tunnelin puolivälissä.

TBM-menetelmän valinta on herättänyt maailmalla ihmetystä, koska Norjassa tunneleita on louhittu perinteisesti räjäyttämällä kuten Suomessakin. Kalagerilla on selitys valmiina: Follossa louhintaprojekti oli saatava nopeasti valmiiksi, esivalmistelut mukaan lukien 3,5–4 vuodessa. ”Olisimme muuten tarvinneet 6–7 ajotunnelia räjäytyksiä varten, jotta projekti olisi valmistunut ajallaan.

Alueella on paljon asukkaita, eikä hyväksyntää näin monen tunnelin louhintaa varten olisi ehkä saatu riittävän nopeasti”, Kalager kertoo. ”Kun TBM-menetelmää verrattiin perinteiseen louhintaan, ne olivat teoriassa hyvin samanlaisia keskenään, mitä tuli kustannuksiin ja tehokkuuteen. Tuotanto voitiin keskittää TBM:n ansiosta kuitenkin yhdelle työmaalle, jolloin ajotunneleita tarvittiin vähemmän.

Lähetimme kaksi TBM-poraa sieltä pohjoisen suuntaan ja kaksi etelän suuntaan”, Kalager vertaa.

Keskusrautatieaseman lähistöllä sijaitsevan tunnelispagetin välisiä alueita louhittaessa ja maanalaisia öljyvarastoja ohitettaessa käytettiin apuna myös porareikien kiilausta. Jonkin verran louhittiin myös perinteisesti räjäyttämällä. ”Kiilausta käytettiin apuna ahtaissa paikoissa, koska

työtä piti tehdä tarkasti ja halusimme vähentää tärinävaikutusta. Menetelmän hitaus ei haitannut, koska siihen oli varauduttu. Porareikiä tehtiin erittäin tiheästi ja parhaimmillaankin edettiin vain 70–80 senttimetriä päivässä.”

Laitetoimittaja meni konkurssiin Logistisista ja turvallisuusnäkökulmistakin tarkastellen TBM osoittautui perinteistä louhintaa edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Kaikki louheet voitiin siirtää tunnelista pois kuljetushihnaa pitkin sen sijaan, että olisi käytetty kuorma-autoja. Kuljetuksia vähensi sekin, että paikan päällä valmistettiin yli 160 000 elementtiä. Lähes kaikki irrotettu louhe voidaan käyttää tulevaisuudessa lähiympäristön asuinalueiden perustamiseen.

Haasteita toki riitti – lähtien siitä, että TBM-laitteiston toimittaja meni konkurssiin ja Bane Nor päätyi ostamaan tämän seurauksena laitteistot itselleen.

Logistisia haasteistakin oli, mutta urakoitsija suoriutui Kalagerin mielestä niistä hyvin. Jonkin verran tehtiin myös logistiikkatunneleita. ”Yhden TBM:n tuotantovauhti on ollut parhaimmillaan reilu 30 metriä päivässä ja kuukaudessa yli 500 metriä, riippuen kiven laadusta.”

Urakkasopimus espanjalais-italialaisen työyhteenliittymän kanssa tehtiin maaliskuussa 2015, ja urakoitsija louhi perinteisellä tavalla TBM-porien asennusta varten kaksi suurta kuilua, jotka ovat yli 20 metriä korkeita ja leveitä sekä yli 50 metriä pitkiä.

”

Yhden TBM:n tuotantovauhti on ollut parhaimmillaan reilut 30 metriä päivässä ja kuukaudessa yli 500 metriä.”

Sopisiko se Suomeenkin?

Kalagerin mukaan projektin aikataulu ja budjetti ovat pitäneet. Myös teknisiltä haasteilta on vältytty. Tammikuussa 2019 projekti oli loppusuoralla ja osa tunneliporista saavuttanut päämääränsä.

YLLÄTYS. Eteläeurooppalaiset urakoitsijat luulivat tietävänsä, mikä on kova kivi, mutta joutuivat täysin uudenlaisten, heidän näkökulmastaan äärimmäisten kiviolosuhteiden eteen. Luulen että Suomessa olosuhteet ovat melko samankaltaisia, Anne Kalager arvioi.

>>

26

INFRA-LEHTI

JYLHÄÄ.

Osana Follo Line -projektia uusi kaksoistunneli piti yhdistää olemassa olevaan Østfold Line -junarataan sekä Oslon etelä- että pohjoispuolella.

Kuva Ekebergin tunnelihallista, jossa junaradat kohtaavat.

Kiinnostava kysymys on, voisiko TBM soveltua Helsinki–Tallinna-tunnelin louhintaan, ja miten siihen pitäisi varautua. ”TBM-menetelmää kannattaa harkita vaihtoehtona etenkin pitkissä ja suurissa tunneleissa, mutta esiselvitykset pitää tehdä huolella”, Kalager muotoilee vastauksensa.

Eteläeurooppalaisille urakoitsijoille tuli Kalagerin mukaan yllätyksenä pohjoismaisen kivilaadun kovuus, eivätkä he alkuhämmästelyjen jälkeen ihmetelleetkään TBM-porissa käytettyjä tavallista suurempia tehoja tai normaalia kestävämpiä rakenteita. ”Geologisten olosuhteiden hyvä tuntemus on aina tärkeää, mutta TBM:n tapauksessa se on erityiTEHOKASTA. Kaikki louheet siirsen tärkeää, koska laitteisto retään kuljetushihnaa pitkin pois tunnelista, jonka seinät vahvistetaan välittömästi louhinnan jälkeen keskustyömaalla valmistetuilla betonielementeillä.

”

TBMmenetelmää kannattaa harkita vaihtoehtona etenkin pitkissä ja suurissa tunneleissa.”

pitää räätälöidä geologisiin olosuhteisiin sopivaksi.

Vielä tärkeämpää on viestintä; tämän kaltaisessa projektissa pitää viestiä enemmän tai vähemmän koko ajan, koska osapuolia on paljon.”

Kalager kannustaa hakemaan oppia muista TBM-projekteista ja jakamaan osaamista eteenpäin. Itse hän on käynyt paikan päällä perehtymässä esimerkiksi itävaltalaiseen Koralmin tunneliprojektiin, joka oli melko saman kaltainen kuin Follo Line, sekä Gotthardin tunneliprojektiin Sveitsissä.

Kiinnostava kysymys on sekin, mitä tunneliporalle tapahtuu, kun projekti valmistuu. Joissakin projekteissa on päädytty hautaamaan tunneliporat maan alle, mutta Follo Line -projektissa niiden osat lähetetään saksalaiselle laitetoimittajalle uudelleen käyttöä varten.

FAKTAT

•• • •• ••

Follo Line -projektin vaiheet Yhteys keskusrautatieasemalle 20 km pitkä tunneli, 2 osaa:

1,5 km: räjäytys / kiilaus

18,5 km pääraide: TBM Uuden tunnelin eteläinen pää (Ski): maanpäällinen yhteys ja uusi rautatieasema TBM-poran mitat Paino: 2 400 tonnia Halkaisija: 9,96 metriä Pituus: 150 metriä Pyöriviä louhintakiekkoja (cutters): 71 kpl

27

1/2019

Louhinnan turvallisuus

Sinkoilu hallintaan matematiikalla?

H-HETKI. Soukassa Yläkartanontien sisäänkäynnillä valmisteltiin louhinnan aloitusta kesäkuussa 2018.

Kivien sinkoilu on aiheuttanut ongelmia etenkin asuttujen alueiden avolouhinnoissa. Syyt ovat moninaisia. Louhintaja kalliotekniikan päivillä sinkoilun hallintaan tarjottiin ratkaisuksi muun muassa matematiikkaa.

Matinkylä muutti alaa Espoon Matinkylässä heinäkuussa 2012 sattunutta onnettomuutta pidetään 2000-luvun pahimpana louhintaonnettomuutena. Onnettomuudessa loukkaantui useita ihmisiä, kun kivenlohkareita lensi pisimmillään 250 metrin päähän.

Tapaus on ollut esillä paljon julkisuudessa ja sysännyt liikkeelle muutoksia lainsäädän-

SAIJA RÄSÄNEN

Koulutuspäällikkö Jouko Salonen Finnrockilta aloitti esityksensä alan perustermien määrittelyllä, koska niiden moninainen tulkinta voi aiheuttaa sekaannusta.

Esimerkiksi sinkoilulla tarkoitetaan määritellyn vaarallisen alueen ulkopuolelle lentäviä kiviä, kun taas heitto on kalliosta irrotettavan kalliomassan painopisteen siirtymä.

Lähtökohtana on, että porareikää ei panosteta täyteen, vaan reiän yläosaan jätetään panostamaton osa eli kansi, joka täytetään kalliomurskeella.

Räjähdysaineen ja etutäytteen väliin voidaan kuitenkin joskus jättää ilmaa, jolloin kannen paksuus saatetaan määritellä esimerkiksi reiän suuntaisena etäisyytenä räjähdysaineen yläpinnasta kallion pintaan, tai reiän suuntaisena etäisyytenä etutäytteen alareunasta kallion pintaan. ”Etäisyys kallion pintaan pitäisi mitata etutäytteen alareunasta eikä räjähdysaineen yläpinnasta. Lisäksi mikään etäisyys räjähdysaineesta tai etutäytteen alapinnasta kallion pintaan ei saisi alittaa kahta kolmasosaa kannen paksuudesta”, Salonen selittää.

Kun kansi mitoitetaan riittävän suureksi ja räjähdysaineen etäisyys vapaaseen pintaan on riittävän suuri, vältytään sinkoilulta. ”Epäilen, että jos esimerkiksi Matinkylässä olisi toimittu näin, onnettomuudelta olisi vältytty”, Salonen sanoo.

nössä ja esimerkiksi pätevyyskirjaluokissa.

Uutena luokkana mukaan on tullut räjäytystyön vastuuhenkilön pätevyys. Lisäksi räjäytystyön johtajilta vaaditaan terveydellistä sopivuutta ja hyvämaineisuutta, joten suojelupoliisi selvittää aina pätevyyskirjan hakijan rikoshistorian.

Kiven laatu huomioon Sinkoilu johtuu monista eri syistä. Sitä pyritään estämään peittämisen lisäksi etutäytteen paksuutta optimoimalla. Etutäytteen tehtävänä on pitää painetta yllä porareiässä, jotta räjähdyskaasut rikkoisivat kalliota eivätkä purkautuisi kohti taivasta. Toisaalta etutäyte ei saa olla liian pitkä, koska se voi heikentää lohkaroitumista. ”Etutäytteen tehtävä on kestää se maksimipaine, jonka räjähdysaine saattaa reiässä tehdä. Siihen vaikuttavat esimerkiksi reikäpanos, räjähdysaine, kallion muoto, porausvirheet ja kallion rikkonaisuus – eli karkaako paine tai täyttääkö vesi tyhjän tilan, mikä lisää osaltaan räjähdyskaasujen painetta”, Salonen totesi.

Ongelmia voi syntyä silloinkin, jos etutäyte tehdään liian hienosta aineksesta suhteessa porareiän halkaisijaan, tai hidasteaika peräkkäisten reikien välillä on liian lyhyt. ”Kaikkein vaarallisin tilanne syntyy, jos reiän pohjalla on ylisuuri etu, jolloin pohja ei pääse

irtoamaan. Etu on räjäytyssuunnassa kahden peräkkäisen reiän välinen etäisyys. Kun paine kasvaa räjäytyksen myötä reiässä, räjähdysaine voi löytää reitin jostain toisesta raosta, jolloin lohkareet lentävät pitkiä matkoja.”

Riskit ovat hallittavissa Kaikkia sinkoiluriskejä voidaan hallita peittämällä räjäytettävä kenttä. Salonen muistutti, että vaarallisesta alueesta pitää olla jo lainsäädännönkin perusteella maininta räjäytyssuunnitelmassa. ”Jokaisessa yrityksessä pitäisi miettiä, kuinka monta kerrosta mattoa tarvitaan tai kuinka pitkälle mattojen pitäisi ulottua kentän reunojen ulkopuolelle, ja kuinka paljon käytetään louhetäkkäystä. Oleellinen kysymys on, mikä vaikutus on, kun muutetaan kannen paksuutta, reikäkokoa, käytettävää räjähdysainetta tai heiton suuntaa.”

Matinkylän tapauksessa esimerkiksi louhetäkkäyksen paksuudesta oltiin monta eri mieltä. ”Jos sitä olisi ollut liikaa, se olisi voinut aiheuttaa sinkoilua sivulle tai taakse, mutta ei eteen – eli siihen suuntaan, mihin kivet lensivät pisimmälle. Kiven laatu olisi pitänyt kuitenkin huomioida paremmin”, Salonen arvioi.

Kaisa Salminen

29

1/2019

JÄSENSIVUT NOSTURIYRITTÄJIEN OMA PÄIVÄ

Ennätysmäärä INFRAn nosturiyrittäjiä keskusteli Tampereella taloudesta, verotuksesta ja koulutuksesta. s. 33

PELAAMALLA TYÖHYVINVOINTIA

Mailat heiluivat ja lätkä lensi, kun INFRAn innokkaat pelaajat nostivat kuntoa – ei vakavasti mutta tosissaan. s. 36

YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN

INFRA ja RT uudistuvat tänä vuonna.

Millaisia uusia toimintatapoja voisimme löytää? Osallistu pohdintaan! s. 37 K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Kohti uutta strategiaa INFRAsta halutaan entistäkin vaikuttavampi ja jäsentensä näköinen järjestö. Jäsen, sinun panostasi tarvitaan!

INFRAN HALLITUS on päättänyt, että INFRA ry:lle lähdetään laatimaan uutta strategiaa strategiakaudelle 2020–2023. Se esitellään seuraavilla liittopäivillä marraskuun 2. päivänä 2019. Edellinen strategia on voimassa vielä tämän vuoden.

Uudessa strategiassa haastetaan nykyiset missio, visio ja arvot sekä perataan infrayrittäjälle tärkeät jäsenpalvelut ja niiden järjestäminen sekä alan yleinen edunvalvonta. Osana prosessia osallistutaan myös Rakennusteollisuuden liittoyhteisön toimintamalliuudistukseen ja tutkitaan samalla kriittisesti INFRAnkin toimintamallia.

INFRAn hallitus on asettanut lisäksi työryhmän käymään läpi ja tarpeen mukaan päivittämään INFRAn jäsenmaksurakennetta, jotta eri kokoiset jäsenyritykset kokisivat jäsenmaksujen muodostumisen johdonmukaiseksi ja tasapuoliseksi. Päätökset asiassa tekee INFRAn jäsenkunta edustajiston syyskokouksessa.

TAVOITTEENA tässä kaikessa on tehdä INFRAsta entistä vaikuttavampi, reilumpi ja jäsentensä näköinen järjestö. Jäsenet halutaan uudistuksiin mukaan. Siksi toivon-

kin, että mahdollisimman moni jäsenyrittäjä antaa panoksensa etenkin strategiatyöhön.

Tiedossa on jäsenkyselyitä, tiettyihin osa-alueisiin keskittyviä työryhmiä ja alueellisia tilaisuuksia. Strategiaa käsitellään myös piiriyhdistysten hallituksissa sekä jaostoissa ja valiokunnissa.

Nyt jos koskaan kannattaa seurata INFRAn uutisia tarkasti, ja tarttua kaikkiin tilaisuuksiin vaikuttaa.

Varmistathan, että olet perjantaisen jäsenuutiskirjeemme jakelussa! Jos et ole, tilaa kirje osoitteesta info@infra.fi.

Paavo Syrjö toimitusjohtaja, INFRA ry

PIDETÄÄN LIIKENNEKESKUSTELU KUUMANA VAALIEN ALLA! HYPPÄÄ SOMEEN JA ETSI SEURATTAVAKSI INFRA RY. JAAMME MUUN MUASSA VAALITEEMAISIA VIDEOPÄTKIÄ, JOIDEN LEVITTÄMISESSÄ VOIT OLLA AVUKSI. TARKISTA VAALIVIESTIMME OSOITTEESTA WWW.INFRA. FI JA MERKKAA OMAT VAIKUTTAJAVIESTISI TUNNISTEELLA #SUJUVALIIKENNE.

EU-EDUNVALVONTAA S. 30 | INTOKE-HANKE S. 34 | STERKMAN S. 35 | SEURAMATKAILUA S. 38-39

30

EUROOPAN KINKEREILLÄ.

INFRAllekin on katettu lautanen EU:n parempiin pitoihin.

Liikennealan yrittäjäjärjestöjen yhteinen Brysselin tiimi tekee osaavaa edunvalvontaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Infralaisten mieltymykset on hyvin huomioitu menussa.

INFRA-LEHTI

31

1/2019

INFRA-ALAN EDUNVALVONTAA EU:SSA

Vaalikauden viimeiset EU-lait lautasille ja

UUSI KAUSI MUHIMAAN INFRAlla on kahdeksan muun suomalaisen järjestön kanssa yhteinen edunvalvontatiimi Brysselissä ajamassa infran ja yrittäjyyden asiaa. Miltä näyttää vaalikeväänä?

Mitä on saatu aikaan? Missä on vielä työmaata?

TEKSTI: ELISA VORNANEN, MIRA-MARIA KONTKANEN KUVAT: 123RF, JUHA ROININEN & PAAVO SYRJÖ

KAHDEN viime vuoden aikana EU:n liikennettä koskevaa lainsäädäntöä on avattu ennätyksellisen paljon.

Reilusta 25 lainsäädäntöaloitteesta koostuva Liikkuvuuspaketti, Mobility Package, julkaistiin kolmessa osassa. Paketin aloitteet koskevat laajasti liikenteen eri osaalueita kuten teitä ja ratoja.

Verkkojen Eurooppa Osana Liikkuvuuspakettia komissio esitti tieinfran turvallisuudesta annetun direktiivin uudistamista. Niin ikään se esitti työkalupakkia Euroopan laajuisen liikenneverkon eli TEN-T -hankkeiden toteuttamiseksi sovituissa aikatauluissa.

Lisäksi EU:n seuraavalle rahoituskaudelle 2021–2027 on tehty ehdotus tulevasta Verkkojen Eurooppa -välineestä (CEF), joka määrittää EU:n liikenneinvestointien määrän ja tavoitteet. CEF-ohjelmalla pyritään yli 42 miljardin euron julkisiin investointeihin liikenne-, energia- ja digiverkkoihin.

Puitteet eurooppalaisen liikkuvuuden edistämiselle on siis luotu pitkälle eteenpäin.

Helsinki–Tornio-rata ydinverkkokäytäväksi EU:n kilpailukyvyn ja kasvun kannalta on erityisen tärkeää, että yhteydet ovat nopeita ja moderneja. Ilmastonmuutoksen torjunta on hankkeiden erityisenä painopisteenä, ja siksi valtaosa rahoituksesta on varattu ratahankkeisiin.

Liikenneasioihin vahvasti pureutunut suomalaismeppimme Henna Virkkunen ohjasi EU-parlamentin työtä juuri CEF-välineen osalta. Virkkusen esittämänä Helsinki–Tornio-ratayhteyden luokitus nousisi EU:n ydinverkkokäytäväksi, mikä merkitsisi Suomelle aiempaa enemmän EU-rahoitusta ratayhteyden parantamiseen.

CEF-ehdotuksen lopullinen hyväksyntä vaatii kuitenkin vielä kolmikantaneuvottelut yhdessä jäsenmaita edustavan neuvoston sekä komission kanssa. Neuvotte-

lut jatkuvat kiivaalla syklillä heti alkukeväästä, sillä tavoite on saada paketti valmiiksi ennen EU-vaaleja.

Eurooppalaisen ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä päärataa pitkin Tornion kautta Ruotsin Luulajaan olisi merkittävä edistysaskel Suomelle. Tähän mennessä vain yksi suomalainen ratayhteys, Turku–Helsinki–Vainikkala-osuus, on saanut eurooppalaisen ydinverkkokäytävän luokituksen.

EU-parlamenttivaalit toukokuussa Sen lisäksi, että tänä keväänä hiotaan valmiiksi useat Liikkuvuuspaketin aloitteet, EU-parlamenttivaalit tuovat kevääseen oman jännitysmomenttinsa. Toukokuisten vaalien jälkeen saadaan uusi Euroopan parlamentti ja jaetaan komission johtopaikat. Samalla aletaan nähdä selkeämmin, mihin suuntaan EU:n liikenneasioita viedään tulevina vuosina.

Syksy 2019 tarjoaa suomalaisille loista- >>

32

INFRA-LEHTI

JUHA ROININEN

Normipäivä toimistolla Kello on 7.45 aamulla Brysselin aikaa. Pasi, Mira-Maria ja Elisa kertaavat vielä viimeiset päivitykset Suomen Yrittäjien EU-verkoston Skype-kokousta varten. Palaverissa vaihdetaan ajankohtaiset kuulumiset EU-asioista ja suunnitellaan yhteisiä edunvalvontatoimia ajankohtaisissa EU-lainsäädäntöhankkeissa.

Palaverin jälkeen Elisa lähtee liikenteen ja logistiikan digitalisaatiota käsittelevään komission seminaariin. Mira jää toimistolle viimeistelemään EurooTEHOTIIMIN pan parlamentin mepeille täysTOIMIA VOI SEURATA istuntoon suunnattua äänesINFRAN JÄSENKIRJEISSÄ ”INFRATERVEISIÄ BRYSSEtyssuositusta. Iltapäiväksi Mira LISTÄ” -OTSIKON ALTA lähtee pk-yritysten etuja ajaJA TWITTERISSÄ TUNNUKSELLA van eurooppalaisen kattojärkostojen ja Suomen järjes@SMETRABXL. jestön SME Unitedin kokouktöasiantuntijoiden kanssa. seen.

Kellon lyödessä kuusi illalla tiimi Pasin päivä jatkuu Euroopan taloustapaa jälleen, tällä kertaa Suomen ja sosiaalikomitean TEN-jaoston kokouksella. pysyvän EU-edustuston ovella.

Iltapäiväksi on sovittuna tapaamisia sekä parPäivä lyödään lukkoon arktista ulottulamentissa että komissiossa. Välissä soitel- vuutta koskevan iltatilaisuuden merkeissä laan puolin ja toisin Brysselin yhteistyöver- Brysselin sidosryhmätoimijoiden kanssa.

PA AV O S Y R J Ö

van vaikuttamisen mahdollisuuden, kun Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana.

Puoli vuotta kestävä neuvoston puheenjohtajuus ajoittuu mielenkiintoiseen ajanjak-

soon, jolloin hahmotellaan brittien lähtiessä supistuvan EU:n uutta suuntaa.

Tehokas vaikuttamistyö edellyttää aktiivista säädösvalmistelun seurantaa ja oi-

Tästä kolmikko suuntaa ansaitulle vapaaajalle.

Pasi Moisio on Brysselin toimiston pysyvä edustaja sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen. Mira-Maria Kontkanen toimii Brysselin toimiston EU-asiantuntijana pk-yritysasioissa ja Elisa Vornanen liikenneasioissa.

kea-aikaista vaikuttamista yhteistyöverkostojen kautta lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa. Yhdessä toimimalla pääsemme parhaiten vahvistamaan suomalaistoimijoiden ääntä ja vaikuttavuutta Brysselissä.

Kirjoittajat toimivat asiantuntijoina INFRA ry:n, liikennejärjestöjen ja Suomen Yrittäjien yhteisellä Brysselin toimistolla pysyvän edustajan Pasi Moision johdolla.

KETKÄ OVAT MUKANA?

EU:N YTIMESSÄ.

INFRAn hallitus kävi tutustumassa Brysselin yhteistoimistoon ja Euroopan parlamenttiin syksyllä 2017. Vierailun jälkeen INFRA liittyi mukaan tiimiin.

Edunvalvontatiimissä ovat mukana INFRA ry, Suomen Yrittäjät, Suomen Kuljetus- ja logistiikka SKAL ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT ry, Linja-autoliitto, Suomen Taksiliitto, Autoalan Keskusliitto, Autokoululiitto sekä Suomen Tieyhdistys ry. Tiimi aloitti toimintansa vuonna 2015. INFRA ry liittyi mukaan syksyllä 2017.

33

1/2019

S A I J A S Y V Ä OJ A

AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ 2019

INFRAn nostotyön osaajat kokoontuivat Tampereella Verotus sekä talous- ja koulutusasiat olivat esillä, kun liki 70 nosturiyrittäjää osallistui perinteiseen Ajoneuvonosturipäivään tammikuun lopussa. ”SIIRTYYKÖ Hakametsän henki Tampereen uudelle Areenalle?”, Tapparan taustayhtiön Tamhockey Oy:n toimitusjohtaja Mikko Leinonen pohti kertoessaan käyttäjän kokemuksia Tampereen uuden Areenan suunnittelusta ja rakentamisesta.

Uusi Tampereen Areena on suunniteltu siten, että se taklaa Hakametsän hallin suurimman ongelman, logistiikan. Areenalle on helppo tulla sekä julkisilla että omalla autoilla. ”Meidän täytyy tavoitella uusia käyttäjäryhmiä kuten naisia ja yrityksiä. Hakamäen halliin mahtui 7 300 katsojaa ja Areenalle noin 12 500”, Mikko Leinonen kertoo. ”Tampere on ja tulee olemaan Suomen jääkiekon mekka” hän vakuuttaa.

EK:N uusi johtava ekonomisti Sami Pakarinen kertoi maailmantalouden kasvuvauhdin olevan hidastumassa. ”Suomessa kokonaistuotanto vielä kasvaa. Työllisyys on kohentunut talouden kasvun myötä. Rakentamisen työllisyys on kasvanut lähes 30 000 hengellä viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana” Sami Pakarinen selvitti.

Positiivista on myös, että liikennepolitiikka on menossa parempaan suuntaan. ”Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on saatu aikaiseksi pitkäjänteinen malli, Helsinki–Tornio-radan luokitus nousee EU:n ydinverkkokäytäväksi sekä uusi asetus runkoverkosta on hyväksytty”, luettelee Pakarinen.

VEROASIANTUNTIJA Kalle Suontausta Verona Tax & Legal Oy:stä perkasi esityksessään tulolähdejaon poistumisen vaikutuksia yrityksen ja omistajayrittäjän verotuksessa.

AINA AJAN HERMOLLA. Toimialan ajankohtaispäivillä ja seminaareissa kuulee, mistä alalla nyt puhutaan ja mikä on uutta.

Kuulolla Tomi Sulonen ja Juha Helaakoski.

”Ongelmana on, että tappioiden vähentäminen ei ole mahdollista toisen tulolähteen tuloksesta, esimerkiksi kiinteistön vuokraustoiminnasta.”, Suontausta valotti nykytilannetta.

Elinkeinoverolakia on esitetty muutettavaksi siten, että sitä sovellettaisiin yhteisöjen verotuksessa yhtiöiden kaikkeen toimintaan lukuun ottamatta maatalouden toimintaa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2019.

Heinäkuun jälkeen yrityksillä on pääsääntöisesti vain yksi tulolähde. Yrityksen kaikki vähennyskelpoiset menot vähennetään yrityksen veronalaisista tuloista ja yritykselle vahvistetaan yksi verotettava tulos tai tappio.

Luovutusvoittojen ja -tappioiden osalta lakiin sisältyy edelleen erityismääräyksiä luovutustappion vähentämisen osalta, mutta muun muassa kiinteistön luovutuksesta syntyvän luovutustappion vähennysoikeus laajenee merkittävästi. Muutos koskee ensimmäisen kerran vuonna 2020 päättyvien tilikausien verotusta. ”Tarkistakaa viimeisimmistä verotuspäätöksestä yrityksellenne vahvistettujen tappioiden määrät. Niistä voi löytyä rahanarvoisia suunnittelumahdollisuuksia yrityksille uuden lain voimaantulon myötä.”, Kalle Suontausta kiteytti vero-ohjeensa. ”Voitte olla minuun yhteydessä, jos teille tulee ongelmia”, lupasi Suontausta.

AJONEUVONOSTURINKULJETTAJAN ammattitutkinto poistui 1.1.2019 koulutusreformin voimaantulon jälkeen. Vanhan tutkinnon osat siirtyivät sellaisenaan Maarakennusalan ammattitutkinnon alle. Tutkinnossa on edelleen teoriaosa, joka käy-

dään läpi oppilaitoksessa, mutta tärkein osa opiskelusta tapahtuu yrityksissä. ”Enää ei kouluteta pariakymmentä ei-niin-innokasta oppilasta, joista kaksi päätyy oikeasti koneen puikkoihin. Nyt kysymme yrityksiltä, kuinka paljon ja keitä koulutamme”, Turun aikuiskoulutuskeskuksen koulutussuunnittelija Pasi Ylirönni kertoo.

Yritys nimeää opiskelijalle työpaikkaohjaajan, joka vastaa oppilaan opiskelusta yrityksessä. ”Käykää tutkinnonohjaajan tai arvioijan koulutus. Lisätietoja koulutuksesta saa Ohjaan.fi-sivustolta” Ylirönni suositteli.

Tutkinnolla täytyy olla kaksi arvioijaa: työelämän edustaja ja opetusalan edustaja.

Työelämän edustaja ei saa olla opiskelijan lähiomainen tai läheinen.

Rahoitusmalleja vuonna 2019 ovat omaehtoinen koulutus, jossa opiskelijamaksu on koulutuskohtainen, omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella ja oppisopimus. ”On olemassa perinteinen ja myös ns. helppo oppisopimus, jossa oppisopimuksen voi tehdä osalle tutkintoa. Sopimuksen voi tehdä vaikka vain kuukaudeksi tai pidemmäksikin aikaa.” ”Oppisopimusopiskelija opiskelee työsuhteessa, ja häntä koskee työehtosopimus ja työlainsäädäntö kuten muitakin työntekijöitä. Hän saa työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja vuosiloma kertyy normaalisti”, Ylirönni oikoi oppisopimusoppilaan työsuhdekiemuroita.

Oppisopimuskoulutusta on saatavana myös Tasmaosaajat.fi:n kautta ilman työnantajariskiä.

Saija Syväoja

34

INFRA-LEHTI

D E S T I A OY

VARSINAIS-SUOMEN INTOKE-HANKE

Tietomallintamisprojektin yhteenveto – mitä jäi käteen?

YHTEISTYÖLLÄ.

VT 8 Luostarinkylän Lakarin ylikulkusilta kuului hankkeen pilottityömaihin. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Destia. INTOKE-hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Destia, Maanrakennus Kivelä, Varsinais-Suomen ely-keskus, INFRA Länsi-Suomi sekä Turun ja Raision kaupungit.

Turun amk:n vetämä kolmivuotinen INTOKE-hanke loppui viime syksynä. Pk-yritysten verkostoitumisen havaittiin olevan ensiarvoisen tärkeää yrityksen elinvoimalle.

TIETOMALLIOSAAMISEN lisääminen ylläpitää yrityksen kilpailukykyä ja voi olla jopa kilpailuetu.

Infran tietomallien osaamisen kehittäminen – INTOKE -hankkeen tavoitteena oli Varsinais-Suomessa toimivien infra-alan pk-yritysten kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantaminen tietomallintamisen avulla.

Samalla haluttiin kehittää tietomallipohjaisia toimintatapoja ja lisätä ymmärrystä tietomallien hyödyistä infra-alan toimijoiden keskuudessa, lisäten myös tilaajien ymmärrystä mallintamisesta ja sen tuomista hyödyistä tuotteen koko elinkaaren aikana.

INTOKE-hankkeen yhteistyökumppaneita olivat Destia, Maanrakennus Kivelä, Varsinais-Suomen ely-keskus, INFRA Länsi-Suomi sekä Turun ja Raision kaupungit.

HANKKEESEEN kuului seminaareja, valmennustilaisuuksia ja kaksi pilottia: valtatien 8 parantaminen Luostarinkylän kohdalla ja Säkömäen alueen rakentaminen Turussa.

Pilottihankkeiden valmennustilaisuuksissa käytiin läpi toteutuneita käytäntöjä, esille tulleita haasteita ja osanottajien palautteista nousseita toiveita.

INTOKE-hankkeen seminaarien ja valmennustilaisuuksien palautteiden perusteella kehitettiin lisäksi hankintaklinikka avuksi mallipohjaisen hankkeen tarjousvaiheeseen. Klinikkaan kuului viisi tilai-

suutta, joiden konkreettisuus sai kiitosta.

Kaiken kaikkiaan hankkeen seminaareissa ja valmennustilaisuuksissa oli mukana yhdeksän pk-yritystä ja seitsemän muuta organisaatiota. Hankintaklinikkaan osallistui 12 pk-yritystä.

MITÄ INTOKE-hankkeesta opittiin? ”Infra-alan pk-yrityksiä kiinnostaa mallipohjainen toimintatapa, mutta käytännössä yrittäjällä ei ole riittävästi aikaa paneutua asiaan”, INTOKE-hankkeen projektipäällikkö Pirjo Oksanen Turun amk:sta toteaa. ”Pk-yritykset eivät välttämättä pysty osallistumaan tarjouskilpailuihin, elleivät ne verkostoidu ja löydä uusia toimintatapoja yhdessä. Tämä edellyttää suurta luottamusta toisiin toimijoihin ja uskoa tietomallipohjaiseen toimintaan.”

TIETOA siirretään tällä hetkellä eri toimijoiden, ohjelmistojen ja eri elinkaarivaiheiden välillä dokumenttien avulla. Oleellista tietoa jää käyttämättä ja osa häviää tiedonsiirtoprosessin aikana.

Tietomallipohjainen toiminta on ensisijaisesti aina kokonaisuus ja prosessin hallitsemista hankkeen jokaisessa vaiheessa tiedon siirtämisen lisäksi. ”Hankintavaihe on se vaihe, jossa luodaan pelisäännöt hankkeen osavaiheille.

Yhteiset pelisäännöt ja vuorovaikutusmahdollisuus madaltavat koko hankintaketjun

kynnystä osallistua mallipohjaiseen toimintaan” Pirjo Oksanen painottaa.

TULEVAISUUDESSA haasteena on koneohjauksen vieminen uusiin työvaiheisiin kuten louhintaan ja kuljetuksiin.

Isoimpia ongelmia ovat tällä hetkellä laitteistojen ja ohjelmien rajapinnat. Koko hankeketjun kaikkien osavaiheiden ketju tulee saada mallipohjaiseksi.

Kunnossapitokaan ei ole vielä laajemmin mukana mallipohjaisessa toiminnassa.

Tämä voi johtua siitä, että vielä ei ole mallipohjaisesti toteutettuja hankkeita rakentamisvaiheen jälkeen. Kunnossapidossakin on silti mahdollisuuksia tietomallintamiseen, kuten esimerkiksi elinkaarioptimoinnissa.

TOIMINTAPROSESSIEN optimoinnissa tavoitteena tulee aina olla lisäarvo, esimerkiksi kustannussäästö tai riskin tai hävikin pienentäminen. Jotta yrityksen prosessit muuttuisivat, pitää ajatella isosti ja rohkeasti, mutta myös uskoa itseensä ja luottaa kumppaneihin. Vain näin toiminta voi olla riittävän avointa ja vuorovaikutteista. ”Hyvä on myös muistaa, että mallipohjainen toiminta on lopulta aina tiedon hallintaa. Tietomalli on vain työkalu, ja aina tarvitaan ammattilaista eri työvaiheissa”, Pirjo Oksanen muistuttaa.

Saija Syväoja

35

1/2019

J A M I H A LO N E N

TUORE JÄSENYRITTÄJÄ

Pehmeää kalliotyötä Klaukkalasta käsin toimiva INFRA ry:n jäsen, Sterkman on erikoistunut haastavissa olosuhteissa tehtäviin pehmeisiin louhintamenetelmiin.

HOPPOSTEN

VIIME vuosina etenkin vaijerisahaus ja kallion hydraulinen kiilaus ovat yleistyneet nopeasti kallion ja betonin irrotuksessa.

Kyse ei ole ihan uusista keksinnöistä, esimerkiksi marmoria sahattiin jo antiikin aikaan lisäämällä köyden alle kvartsihiekkaa. Suomessa talojen peruskiviä on kiilattu jäädyttämällä.

Tänä päivänä pehmeämmille menetelmille on Sterkmanin mukaan kova kysyntä etenkin urbaanin ympäristön läheisyydessä, koska liikennettä ei haluta keskeyttää eikä koko kylää evakuoida pienen louhinnan takia.

YHTIÖTÄ voi hyvällä syyllä kutsua perheyhtiöksi, sillä työnjohdosta vastaa viisi veljestä.

He ovat kaikki osakkaina yrityksessä.

HOMMAA. VeljesUrpo Hopponen on veljesmikä saavutettaneen Urpo katraan luotsaama Sterkman tekee louhintaa haasHopposen mukaan tänä sarjan vanhin ja vetovastavissa olosuhteissa. Takarituussa yrityksestä. vuonna. vissä vasemmalta Urpo, Toivo ja Johannes sekä eturivissä ”Haluamme olla täyden keskellä Jaakko Hopponen. palvelun kalliotalo. TavoitREFERENSSEJÄ ovat esiMukaan kuvaan ovat mahtuneet myös Anton Jutila teena on helpottaa tilaajan merkiksi Länsimetron ja ja Krasimir Yonov.

Suomenlinnan tunnelityöt arkea yhdistämällä kiven louhinnan ja lujituksen töitä erityisekä Olympiastadionin rakensesti vaativissa kohteissa. Esimerteiden alapuoliset louhinnat. Viikiksi kun kivi sahataan irti ennen räjäy- meksi mainittu oli Hopposen mukaan kohtystä, se ei aiheuta niin paljon tärinää kuin teena ammatillisesti äärimmäisen kehitammuttaessa suoraan seinästä irti”, hän tävä ja arvokas. vertaa. ”Liityimme hiljattain myös INFRA UusiKiilausta on tehty alusta asti, Sterkma- maan jäseneksi. Se tarjoaa meille mahdolnin perustamisvuodesta 2005 lähtien. Vai- lisuuden vertaistukeen, mielenkiintoisia jerisahaus aloitettiin vuonna 2016. Vauh- keskustelutilaisuuksia ja muuta ajankohdilla kasvaneen yhtiön tavoitteeksi on ase- taista tietoa.” tettu reilu 10 miljoonan euron liikevaihto, Kaisa Salminen

Maarakentamisen urakat hoituvat yhteisellä mobiilipalvelulla Digimaa-palvelu helpottaa ja tehostaa maa- ja kiviainesten tilauksia ja toimituksia sekä luo datasta reaaliaikaiset kuormakirjat.

AALTO-YLIOPISTO ja Lahden ammattikorkeakoulu kehittävät mobiilia Digimaa-tilauspalvelua. Palvelu yhdistää yritykset maarakentamisen urakassa samaan toimitusketjuun.

Tunnetusti maarakentajat tilaavat kivija maa-aineksia, kuljetuksia ja koneita puhelimella ja sähköpostilla. Samat yritykset syöttävät tilaus- ja toimitustietoja omiin tieto- ja laskutusjärjestelmiinsä.

Digimaa-palvelussa urakoitsija voi tilata maa-aineksia ja kuljetuksia sopimuskumppaneiltaan tai miltä tahansa yhteistyöyritykseltä. Palvelu perustuu rooleihin, joita ovat tilaaja, toimittaja, ajojärjestelijä, kuljettaja ja vastaanottaja.

Yritys voi toimia hankinnoissa yhdessä tai useammassa roolissa riippuen siitä, minkälaisia palveluja yritys tarjoaa. Yritys voi myös käyttää palvelua pelkästään oman yrityksensä sisällä.

DIGIMAA ETSII MAARAKENTAMISEN URAKOITA, JOISSA PALVELUA VOITAISIIN TESTATA. OTA YHTEYS ARI.SERKKOLA@AALTO.FI / PUH. 040 751 4350.

TOIMITUSKETJUSSA yritykset täydentävät tilauksia tai toimituksia omilla tiedoilla, ja automaattinen käsittely dokumentoi tarvittavat tiedot kuormakirjaan.

Lisäksi kaikki maa-, kivi- ja kierrätysainesten kuljetukset tallentuvat paikkatiedoksi, jossa nouto- ja purkupaikat doku-

mentoituvat kartalle.

Kuormakirjoista syntyy tiedostoja, jotka voidaan siirtää laskutukseen, ja joista saadaan tarvittavia raportteja.

DIGIMAA-PALVELUN on tarkoitus toimia missä tahansa älypuhelimessa, tabletilla tai kannettavalla.

Ajatuksena on, että se täydentäisi jo nyt yrityksillä olevia maarakentamisen kirjanpito-, laskutus-, koneohjaus- ja logistiikkajärjestelmiä.

Ari Serkkola

36

INFRA-LEHTI

SARI PIETIKÄINEN

TYÖHYVINVOINNIN TEEMAVUOSI

Pelaillen kunto nousuun INFRAn lätkäturnaus pelattiin 11. ja mailapeliturnaus 25. tammikuuta. Tapahtumat ovat osa työhyvinvoinnin teemavuotta.

JÄÄKIEKKOTURNAUS pelattiin Helsingin Malmilla Kuljetusrinki Areenalla. Mukana oli kuusi joukkuetta: Rudus, YIT, Kreate, GRK, VRJ ja INFRA. INFRAn joukkueessa pelasi INFRA Uudenmaan kiekkoilijoita vahvistettuna Länsi-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon piiriyhdistysten pelaajilla.

Tiukan turnauksen päätteeksi Rudus voitti loppuottelussa YIT:n 6−3. Kolmanneksi tuli Kreate.

Joukkueiden parhaina pelaajina palkittiin Santtu Tahvanainen Rudukselta, Aleksi Laine YIT:ltä, Sami Häkkinen Kreatelta,

VOITTOISAT. Ruduksen joukkue putsasi kaukalon ja voitti INFRAn lätkäturnauksen. Tärkeintä oli kuitenkin osallistuminen, ja jokainen pelaaja oli voittaja.

Mikko Parkkinen GRK:lta, Roope Redsven VRJ:ltä ja Nico Lindström INFRAlta.

Turnauksen paras maalintekijä oli Toni Laine YIT:ltä.

muodostama joukkue, joka löi loppuottelussa Mikko Immosen ja Erkki Mäntylän pistein 82−66.

MAILAPELITURNAUS pelattiin Vierumäellä.

Osallistujia oli 16, jotka jaettiin kahden pelaajan joukkueisiin. Lajeina olivat pöytätennis, sulkapallo, squash ja tennis.

Turnaus oli hyvähenkinen kuntoilutapahtuma: pelit pelattiin tosissaan mutta ei vakavalla naamalla.

Turnauksen voitti monien vaiheiden jälkeen Lauri Kivekkään ja Jouni Karjalaisen

KIITOS lätkäturnauksen tukijoille KH-Koneille, Caterpillar Financialille, Volvo CE Finlandille ja Telakoneelle sekä mailapeliturnauksen tukijoille IKH:lle, Teboilille ja Fennialle.

Suuret kiitokset myös pelaajille sekä turnausten priimusmoottorille Erkki Mäntylälle.

Saija Syväoja

Isot urakat työllistävät myös pk-yrityksiä Suuri rakennushanke tietää työtä ja elinvoimaa paikallisille yrittäjille. Maanrakennus Tourunen on ollut mukana Äänekosken isoissa hankkeissa.

MAANRAKENNUS Tourusen toimitusjohtaja Tero Haikonen kertoo, kuinka Äänekoskella on maarakennuspuolella pitänyt kiirettä. ”Suurien hankkeiden ansiosta töitä on riittänyt. Biotuotetehdashanke on työllistänyt meitä hyvin, VT4 -hankkeessa olemme työskennelleet muutaman kuukauden ajan. On aina hyvä asia, jos isoja hommia on lähellä ja on hienoa, kun paikalliset toimijat pääsevät mukaan projekteihin. Mutta ei niistä pienistäkään hankkeista ja työmaista ole haittaa”, Haikonen pohtii.

Maanrakennus Tourunen Oy on INFRA Keski-Suomen jäsenyrittäjä Äänekoskelta.

ISOISSA URAKOISSA RIITTÄÄ TEKEMISTÄ MYÖS PAIKALLISILLE PK-YRITYKSILLE. ISO URAKOITSIJA EI VIE TÖITÄ PIENEMMILTÄ VAAN KAIKKI OSAPUOLET MENESTYVÄT URAKOINTIKETJUSSA.

Yritys on toiminut vuodesta 1968 ja sen toimialaan kuuluvat pohjarakennus- ja kuntatekniset työt, konevuokraus, urakointi ja purkutyöt. Yritys työllistää keskimäärin 20 alan ammattilaista.

Maanrakennus Tourunen valittiin Äänekosken Vuoden Yrittäjäksi 2018. Valintaperusteissa tuotiin esille yrityksen monivuotinen osallistuminen paikallisiin suuriin sekä myös pieniin hankkeisiin.

ÄÄNEKOSKEN biotuotetehtaan liikenneyhteydet -hankkeessa parannetaan Äänekosken seudun ja koko Keski-Suomen liikenneyhteyksiä vastaamaan alueen kasvavia

liikennemääriä. Samalla vahvistetaan alueen elinvoimaisuutta ja paikallisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.

Hankkeessa parannetaan Äänekoski– Jyväskylä–Tampere-ratayhteyttä sekä kehitetään valtatie 4:n ja Äänekosken keskustan liikennejärjestelyitä sujuvammiksi ja turvallisemmiksi. Parannustyöt käynnistyivät kesällä 2015, ja hanke valmistui ratatöiden osalta vuonna 2017. Tietyöt jatkuvat vielä tänä vuonna. ”Tehdas- ja VT4-hankkeet ovat jo meidän osaltamme ohi. Uusia odotellaan innolla.”, kertoo Tero Haikonen.

Saija Syväoja

37

1/2019

123RF

RT JA INFRA UUDISTUVAT

Tarvitaan koko RT, kun rakennetaan kylä

OSALLISTU. Strategia (kreik. στρατός ’sotaväki’) tarkoittaa suunnitelmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä.

Sinunkin panostasi tarvitaan päämäärän löytämisessä.

Tänä vuonna INFRA ry päivittää strategiaansa ja koko Rakennusteollisuus RT yhteistä toimintamalliaan. Mitä oikein tapahtuu? Menevätkö INFRA ja Talonrakennusteollisuus yhteen?

HETI alkuun on oikaistava harhaluulo.

Kun INFRAn jäsenet vetävät kylään lämINFRA ja Talonrakennusteollisuus eivät mön, veden, sähkön ja pikaraitiotien, talonmene yhteen. Ne ovat jo yhdessä. rakentajien on hyvä alkaa rakentaa ympäINFRA liittyi osaksi Rakennusterille uusi asuinalue toisensa perään. ollisuus RT:tä jo vuonna 1984.

Talonrakentamisesta ei tosin Se on liittoyhteisön tasavetule mitään ilman oikeita ja MITEN TOIMINTAMALLIUUDISTUS JA INFRAN roinen jäsen siinä missä kestäviä materiaaleja, toimiSTRATEGIATYÖ ETENEVÄT? VARMISTA, ETTÄ SAAT SÄHKÖmuutkin jäsenliitot: Talonvaa tekniikkaa ja kestäviä SEKÄ INFRA RY:N ETTÄ rakennus, Rakennustuote, POSTIISI pintoja.

OMAN PIIRIYHDISTYKSESI SÄHKÖISET UUTISKIRJEET, NIIN LVI-tekninen urakointi ja Myös infralainen tarvitPYSYT KÄRRYILLÄ! KYSY Pintatoimiala (joka koostuu see muita.

LISÄÄ: INFO@INFRA.FI useasta alaliitosta, ks. RakenOn turha myydä päättäjille nusteollisuus.fi/Toimialat/Pinta). ajatusta vaikkapa paremmista Vuonna 2018 joukkoon liittyi vielä väylistä, jos ei pysty samalla perusTalotekninen teollisuus ja kauppa (Talteka). telemaan hyötyjä. Hyödyt liittyvät rakenJäsenliitoilla on RT:n sateenvarjon alla tamisen ja taloudellisen toimeliaisuuden muodollista vaikutusvaltaa RT:lle maksa- kasvuun: kun liikenneverkko pannaan kunmiensa jäsenmaksujen suhteessa. Yksikään toon, sen ympärillä muu rakentaminen ja jäsenliitoista ei ole kuitenkaan toisen yritysten investoinnit ottavat spurtin. ”pomo” tai toista tärkeämpi tai vähäarvoisempi.

RAKENNUSTEOLLISUUS RT:n toimintamalLiitot edustavat porukalla rakennusalan liuudistuksessa etsitään keinoja ajaa alan yrityskentän terävintä kärkeä. Niillä on yhteisiä asioita entistä tehokkaammin. enemmän yhteisiä intressejä kuin erottaKäytännössä tämä tarkoittaa RT:n jäsenvia tekijöitä. liittojen yhteisten toimintojen perkaamista yhdessä toisten jäsenliittojen kanssa.

KAIKKIA liittoyhteisön jäseniä tarvitaan Kuppikuntiin jakautuminen kuluttaa yhden kylän tekemiseen, ja kaikki jäsenet paljon turhaa energiaa. Yhdessä kupissa tarvitsevat toisiaan menestyäkseen. saatetaan työstää projektia tietämättä, että

viereisessä kupissa ahkeroidaan saman asian kimpussa.

Perkaamisen jälkeen päällekkäinen työskentely jää pois. Voimavaroja vapautuu muun muassa parempaan jäsenpalveluun.

Liittoyhteisöön kuulumisesta saadaan näin aiempaa paremmin hyöty irti.

SELVÄ juttu, RT siis uudistuu. Miksi sitten INFRAn pitää vääntää omaa strategiaa samanaikaisesti?

Siksi, että INFRA ry on yhä INFRA ry. Se on osa RT:n tiivistyvää porukkaa, mutta edelleen myös oma, itsenäinen liittonsa, jonka tärkein tehtävä on omien jäsenten palveleminen.

INFRAlla on oma strategia, jota uudistetaan neljän vuoden välein. Tällä kertaa tarkastuspiste osui samaan RT:n toimintamallin kehittämisen kanssa. Hyvä niin. Kehittämällä toimintaa yhtä aikaa niin isossa porukassa kuin omalla porukalla varmistetaan, että liittoyhteisön ja INFRAn oma toimintamalli tukevat toisiaan, eikä niiden välille jää ristiriitoja.

Ristiriidat aiheuttavat hankausta ja vievät energiaa. Hyvin yhteen hiotut toiminnot taas säästävät energiaa.

Anu Ginström

Kasvojen kohotus INFRAlle vuonna 2019 INFRAn graafiseen ilmeeseen on tehty parannuksia. Näkyvin muutos koskee logoa, josta jäsenten enemmistön toiveesta käytetään jatkossa pelkkää tekstiosaa. Muutos astuu voimaan vaiheittain: ensin sähköisissä kanavissa alkuvuoden aikana, ja painetuissa materiaaleissa sitä mukaa kun vanhat tuotteet on käytetty ensin loppuun.

38

INFRA-LEHTI

LÄNSI-SUOMI MATKOILLA SUUNTA YLÖS. Dubai on yksi maailman nopeimmin kasvavista markkina-alueista.

Sen keskusta on levinnyt jo 40 kilometriä pitkäksi ja on täynnä pilvenpiirtäjiä.

JOKA NOTKOON. Mistä vain pienikin tila löytyy ja infra kunnossa, siihen rakennus tai pari heti pystyyn.

Dubain messu-, koulutus - ja opintomatka INFRA Länsi-Suomi ry tarjosi jäsenistölleen marraskuun lopussa mahdollisuuden osallistua messu-, koulutus- ja opintomatkalle Lähi-idän suurimpaan rakennusalan The Big 5 Dubai -näyttelyyn. Kiitos kaikille matkaseurasta!

TEKSTI JA KUVAT: JUKKA ANNEVIRTA

AURINKOENERGIAA. Mika Pyhälahti ja Per Fjäder The Big 5 Dubai -messujen vihreän energian pauloissa.

ISOA JA RASKASTA. Big 5 -messuilla kävi noin 70 000 vierailijaa. Näytteilleasettajia oli 2 250 peräti 140 eri maasta. Harri Nylund, Marko Pakarinen ja Hannu Jokisalo suuntaavat kohti The Big 5 HEAVY -osastoa.

FORMULOITA. Taina Lindgren ja Hanna Sipilä valmiina kannustamaan Suomea.

Kisan voitti harmillisesti Lewis Hamilton, ja Valtteri Bottas oli viides.

39

1/2019

123RF

JÄSENMATKOJA TARJOLLA

Lähde hyvälle seuramatkalle INFRA Häme ja INFRA Keski-Suomi järjestävät tutustumismatkoja, jotka ovat avoimia kaikille jäsenyrittäjille.

Tervetuloa mukaan verkostoitumaan!

INFRASSA on noin 1580 jäsenyritystä. Suurin osa tuntee oman alueen yrittäjät, mutta miten verkostoitua yli piiriyhdistysrajojen?

Liittopäivät ovat yksi erittäin hyvä vaihtoehto, mutta on muitakin.

Marraskuussa 2017 järjestettiin Madridin matka Ritchie Brossin huutokauppaan.

Matkalle osallistui väkeä kahdesta eri piiriyhdistyksestä. Heinäkuussa 2018 INFRAn ryhmä vieraili Wihurin demopäivillä Malagassa, ja osallistujia olikin jo viidestä eri piiristä.

NYT helmikuussa lähdetään kahden piiriyhdistyksen voimin Liebherrin tehdasmatkalle Itävaltaan.

Maaliskuussa on vuorossa lyhyt pistäytyminen Volvon tehtaalle Saksaan, jossa on osallistujia kolmesta eri piiristä tämän hetkisen ilmoittautumistilanteen mukaan.

Huhtikuussa Bauman messumatkalle Saksaan on lähdössä yhteensä 25 henkeä kahdessa eri ryhmässä ja viidestä eri piiriyhdistyksestä. Ja jatkoa seuraa: tulossa on

ainakin Bobcatin tehdasmatka Tšekkiin syksyllä.

Jos verkostoituminen hyvässä seurassa kiinnostaa, niin tarkkaile postiasi. Kun seuraavat ilmoitukset matkoista tulevat varaa paikkasi heti. Kysy lisää antti.astren@infra. fi tai puh. 0400 836 205.

Antti Astrén

Euroopan räjäytysinsinöörien järjestön EFEEn juhlakongressi Helsingissä 15.−18.9.2019 INFRA ry on vuonna 1988 perustetun EFEEn (European Federation of Explosives Engineers) perustajajäseniä.

INFRAlla on kunnia isännöidä 10:ttä kansainvälistä kongressia, joka pidetään Helsingissä Scandic Marina Palace Congress Centerissä 15.-18.9.2019.

Kongressi kokoaa yli 500 alan ammattilaista ympäri maailmaa.

Kongressi käsittää workshopin, kaksipäiväisen seminaarin, ekskursion sekä näyttelyn.

Kongressivieraille seuralaisineen on järjestetty gaalaillallinen Ravintola Saaristossa Klippanilla. Lisätietoa: www.efee2019.com

40

INFRA-LEHTI

SETT OCH HÖRT

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Mot en ny strategi VI vill att INFRA som organisation ska få ännu större inflytande och i ännu högre grad ska präglas av sina medlemmar.

INFRAs styrelse har beslutat inleda arbetet med en ny strategi för INFRA rf:s strategiperiod 2020–2023. Strategin kommer att presenteras den 2 november 2019 i anslutning till våra förbundsdagar. Den nuvarande strategin gäller ännu innevarande år.

Den nya strategin ska utmana nuvarande mission, vision och värderingar, och dessutom grundligt gå igenom de för infrastrukturföretagare viktiga medlemstjänsterna och hur de ordnas samt den allmänna intressebevakningen i branschen. Som en del av processen deltar vi också i reformen av verksamhetsmodellen i Byggnadsindustrins förbundsorganisation och undersöker samtidigt även INFRAs verksamhetsmodell kritiskt.

Målet med allt detta är att INFRA som organisation ska få ännu större inflytande, bli ännu rättvisare och att den i ännu högre grad ska präglas av sina medlemmar. Vi vill ha medlemmarna med i reformarbetet och därför hoppas jag att så många medlemsföretagare som möjligt ska bidra, i synnerhet till strategiarbetet.

Nu om någonsin lönar det sig att noggrant följa INFRAs nyheter, och ta vara på varje möjlighet att påverka.

EU-intressebevakning TILLSAMMANS med åtta andra finländska organisationer har INFRA ett gemensamt intressebevakningsteam som driver infrastrukturbranschens och företagarnas sak.

Intressebevakningsteamet består av INFRA rf, Företagarna i Finland, Finlands Transport och Logistik SKAL rf, Biltrafikens Arbetsgivareförbund rf, Bussförbundet, Finlands Taxiförbund, Bilbranschens Centralförbund, Bilskoleförbundet och Vägföreningen i Finland rf. Teamet inledde sin verksamhet 2015 och INFRA rf anslöt sig hösten 2017.

Teamet twittrar på engelska med hashtaggen @smetrabxl.

OBS! OM DU VILL FÅ VÅRT MÅNATLIGA NYHETSBREV PÅ SVENSKA BER VI DIG SKICKA ETT MEDDELANDE TILL ADRESSEN INFO@INFRA.FI

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ YHDYSKUNTATEKNIIKKANÄYTTELY 15.−16.5.2019, Jyväskylän Paviljonki

MAXPO-MESSUT 5.–7.9.2019, Hyvinkään lentokenttä

RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUSVIIKKO 13.−17.5.2019

LIITTOPÄIVÄT 1.−2.11.2019, Jyväskylä

INFRA-GOLF 13.6.2019, HyviGolf, Hyvinkää

ASFALTIN PALAUTEPÄIVÄT 7.−8.11.2019, risteily Tukholmaan

41

1/2019

YRITYS- JA YHTEISTYÖJÄSENIÄ

Ruoppaus Vedenalainen Louhinta Satamarakentaminen Ympäristörakentaminen Liukuvalukohteet Erikoiskohteet

KANSAINVÄLINEN VESIRAKENTAJA

Terramare Oy | www.boskalis.com/terramare

42

INFRA-LEHTI

1/2019

43

44

INFRA-LEHTI

1/2019

45

46

INFRA-LEHTI

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin.

Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

1/2019

47

48

INFRA-LEHTI

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

HUOMAATKO? Sinäkin luit tämän.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2019 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

DEUTZ Moottoriöljy DQC4-10 LA 10W-40 20l 01017976

DEUTZ Jäähdytinneste (DQC-CB ”oranssi”) 20 l 01017991

DEUTZ Polttoaineen lisäaine InSyPro 1 l

(puhdistusseos: 200 l, ylläpito: 500 l)

DEUTZ Ilmansuodatin patruuna

01319142

DEUTZ huoltosarja TD 2011 L4W / F3L 2011 (polttoainesuodatin, öljynsuodatin)

DEUTZ huoltosarja TCD 2012 / 2013 L04

(polttoainesuodattimet, öljynsuodatin)

Hinnat voimassa 30.6.2019 asti. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa (alv 0%).

Vähemmän vaivaa, enemmän aikaa Forcit Go mullistaa tuotteiden tilaamisen.

Helppokäyttöisellä sovelluksella tilaaminen on vaivatonta. Manuaalisen työn määrä on minimoitu ja työskentely on muutenkin joustavaa. Voit tilata tuotteesi mistä ja milloin tahansa tai tehdä halutessasi muutoksia. Arkistoimme kaiken tarvittavan sovellukseen, jolloin sinun on helppo tarkastaa tilaustesi status tai vaikka tarkka saapumisaika työmaalle.

Ladattavissa helmikuussa 2019 Lisätietoja forcit.fi

Item type Order summary

Order details Explosives

Delivery date Order date Delivery time Delivery address Detonators Customer order number Order status

Kemiitti 510/610 Kemiitti 510/610

Average chargeable meters/hole Hole dimension (mm) Number of holes Total chargeable meters

Kemiitti 810

Services

Add items

Save as draft

Carncel order Submit order Accessories

Näe ja koe

Trimble TSC7

2019 5.3.

6.3.

7.3.

8.3.

19.3.

20.3.

– maailman tehokkain maastotietokone kaikkiin maastomittaussovelluksiin

KUOPIO LAUKAA LAPPEENRANTA LAHTI TURKU PORI

21.3.

22.3.

2.4.

2.4.

3.4.

4.4.

5.4.

SEINÄJOKI KOKKOLA ROVANIEMI MAARIANHAMINA OULU VANTAA TAMPERE

GNSS... takymetrit... kuvantaminen... pistepilvituotanto... kaikki tämä yhdessä ja samassa Connect-ympäristössä! Tervetuloa Trimble Express -tapahtumiin tutustumaan Trimblen uuteen TSC7maastotietokoneeseen ja Access 2018 -mittausohjelmistoon sekä Trimble Connect -pilvipalveluun, joka on nyt entistä tiiviimpi osa Trimble Accessin työnkulkuja ja maastomittaajalle kovin juttu sitten tiedonsiirtokaapelin keksimisen!

Tiedonhallinnan uusi ulottuvuus: Trimble Connect Tarjoamme tiedot mittaamisen uusimmista menetelmistä ja niiden käytöstä niin maastossa kuin toimistollakin, mm. miten suuren suosion saanutta Trimble SX10:iä on hyödynnetty ja mitä uutta dronemaailmaan kuuluu... Mukana ovat kaikki laite-uutuudet, ohjelmistot ja ratkaisut. Demopisteellä ovat esillä myös rakennusmittauslaserit.

Geotrim pitää sinut ajan tasalla!

Trimble TSC7 uudella Access 2018 -ohjelmistolla

Demopiste

Mittaamisen ja rakentamisen laitenäyttely

Maksuttomat ammattilaistapahtumamme on tarkoitettu niin mittaajille kuin laitehankinnoista päättävillekin.

Tarjolla on kevyt lounas. Osallistuneille arvonta, jossa voittona on matka InterGeoon. Tervetuloa mukaan!

LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU: www.geotrim.fi Puh. 0207 510 600

Yhdyskuntatekniikka 2019 Yhdyskuntatekniikka 2019 Näyttely ja seminaareja Näyttely ja seminaareja

Rekisteröidy näyttelyvieraaksi ennakkoon: www.yhdyskuntatekniikka.fi Rekisteröidy näyttelyvieraaksi ennakkoon: www.yhdyskuntatekniikka.fi