Infra 4/2018

INFRA ry: Lisää raiteita, tiestö sujuvaksi, prosentti BKT:stä liikenneinfraan! s. 14 LAJIESITTELY: INFRARAKENTAJA

Tätä ei kerrottu bilsan tunnilla!

Mitkä ovat infrarakentajan tuntomerkit ja levinnäisyysaste?

Sivut 16–20

NAISVOIMAA INFRA-ALALLE

Niin maailma muuttuu, Eskoseni.

Tulevaisuudessa yhä useampi konekuski saattaa olla nainen.

Sivut 22–24

PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN?

Miten paha työvoimapula infra-alalla on? Mistä se johtuu? Yksi tärkeä syy ovat vanhentuneet mielikuvat.

Sivut 38–41

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 4/2018

www.infra.fi/lehti

Sinua tarvitaan!

Infra-alalla riittää nyt duunia kaupunki­ tekniikan ja väylien rakentajille ja kunnossapitäjille. Tartu vuonna 2019 elämäsi tilaisuuteen – ota #infra!

SUURI REKRYNUMERO – LAITA LEHTI TALTEEN

RT tietoväylä

Suorin tie hyvään rakennustapaan.

RT tietoväylä on digitaalinen palvelu, joka nopeuttaa ja helpottaa päivittäistä työtäsi. Löydät rakentamisja kiinteistöalan luotettavan ja puolueettoman tiedon ja työkalut yhdestä paikasta. Käytössäsi ovat alan keskeiset lait ja määräykset, RYLit ja ohjeet, sopimusasiakirjat sekä maan kattavin tuotetietokanta ja ammattikirjavalikoima. RT tietoväylän kautta löydät myös RT urakoitsijan tuotetiedon ja RTS-ympäristöluokituksen. Ota RT tietoväylä käyttöösi osoitteessa rt.rakennustieto.fi

rakennustieto.fi

7

4/2018

PÄÄKIRJOITUS

Haalari- ja kypäräbisnes on nyt digibisnes Anu Ginström Päätoimittaja

YKSI OIKEIN TUHTI sanomalehti voi sisältää enem- infratyömailta automatisoidusti kerättävää dataa, josta män informaatiota kuin mitä 1800-luvun ihminen jalostuu taitavissa käsissä: ihmistä, taloutta ja ympäkohtasi koko elinaikanaan. Sata vuotta myöhemmin ristöä hyödyttävää tietoa. informaatiota tulvi ihmiselle jo yhdessä päivässä useiOsaamista kuitenkin tarvitaan, jotta mainituista den kymmenien lehtien edestä, 2000-luvulla useiden 50:stä kauhoilla, kourilla, porilla, auroilla ja milloin satojen. Melkoisia paperipaaleja. milläkin lisälaitteilla varustetuista jättitietokoneesta 2010-luvun taitteessa tuli some. Kenestä tahansa saataisiin kaikki hyöty irti. saattoi tulla sisällöntuottaja, ja nyt tieto vasta tulvikin.

Tietokonepeleissä hankitut digivalmiudet ja alan Vuonna 2011 keskivertoihminen tuotti koulusta saatu tutkinto ovat kova sana, jo 200 kertaa enemmän informaatiota kuin kun tulevaisuuden maarakennusoperaat1980-luvun ihminen. tori käyttelee simultaanisesti useitakin Vuosina 2014–2015 maailmassa tuotetkoneita yhtä aikaa. Tällaisesta osaamisesta tiin enemmän dataa kuin koko ihmiskunta saa jo aimo palkankin, koska se tuottaa oli siihen mennessä tuottanut. Nyt samaan Huomisen sitä kuuluisaa lisäarvoa, josta asiakas on päästään selvästi nopeammin, koska IoT:n valmis maksamaan. osaajat ovat myötä koneetkin tuottavat dataa piinaavaa tahtia. Ihmiskunnan sanotaan suoltavan somessa, YHTÄ LAILLA yritysten on oivallettava 2,5 kvintiljoonaa tavua uutta dataa joka suomalainen median muutos. päivä.

Yli puolet maapallon ihmisistä käyttää infrayrittäjäkö jo nettiä. Joka minuutti tviitataan puoli KAIKKIEN YRITYSTEN, haalari- ja kypärä- ei? No way!” miljoonaa kertaa, Snapchatissa jaetaan bisneksissäkin, on lisättävä jatkuvasti yli puoli miljoonaa kuvaa, YouTubessa ymmärrystään siitä, miten massoittain kertyvää tie- katsotaan reilusti yli neljä miljoonaa videota. Kaikkien toa voi hyödyntää liiketoiminnassa. sosiaalisen median kanavien käyttö laajenee ja kasvaa Pelkkä tuotannollinen koko ja tehokkuus eivät enää joka hetki. yksin tuo kestävää kilpailuetua. Arvoa on luotava Moni nuori katsoo enemmän Youtubea kuin telkaineettomalla pääomalla: tiedolla ja osaamisella. karia. Paperilehteä lukee enää harva.

Kärjistäen voisi ehkä sanoa, että kun kilpailua oli INFRA ry:n Liittopäivässä esiin nousi jäsen, joka vähän, 50 maarakennuskonetta saattoi olla kova juttu. löysi somesta 50 infraosaajaa 30 euron budjetilla. Tässä Nyt ne ovat kova juttu vain, jos niillä voidaan tehdä lehdessä (s. 10) toinen jäsen kertoo vastaavista kokesamat työt kuin mihin ennen tarvittiin 100 konetta. muksista.

Tähän pääsemiseksi tarvitaan tietoa.

Huomisen osaajat ovat somessa, suomalainen infKoneiden omistajalla pitää olla helppo pääsy koos- rayrittäjäkö ei? No way! tettuun, tosiaikaiseen tietoon siitä, mitä, missä ja milloin koneilla tehdään. Oikean koneen pitää olla oikeassa JOS AJATTELIT, että rakennusala on se viimeinen tasku paikassa oikeaan aikaan. digitaalisessa ekosysteemissä, johon muutosten voima Tietojen paikka ei ole ruutuvihossa hansikasloke- ei yllä, olet onneksi väärässä. Viimeistään tämän lehrossa, vaan sen hallintaan tarvitaan asianmukaisia tie- den luettuasi huomaat, että muutoksen laineet lyövät tojohtamisen järjestelmiä. korkealla. Ala tarvitsee vain nuoria osaajia, joita kiehtoo osallistua infra-alan digitaaliseen vallankumoukERILAISET SIJAINTI- ja suoritetiedot ovat tyypillistä, seen.

”

8 123RF

INFRA-LEHTI

38

TYÖELÄMÄ

KOULU

NYT MIELESSÄ. Moni nuori miettii juuri nyt kuumeisesti alanvalintaa. Miten yhä useampi valitsisi infra-alan? Rakennusteollisuuden asiantuntijat pohtivat asiaa sivuilla 38–41.

9

4/2018

K A N N E N K U VA : 1 2 3 R F

SISÄLLYSLUETTELO

ANTTI KNUUTILA

5 PÄÄKIRJOITUS

Infrastakin tuli digibisnestä.

10 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Haloo-palstalla käydään kesäisen lämpimillä

.

marraskuisilla työmailla, ja viestintäkonsultti Christina Forsgård haluaa urakoitsijat someen.

eteen tehdystä työstä, kirjoittaa INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurila.

15 VASTUULLINEN YRITYS SAA LUOTTAMUKSEN

Voimme olla ylpeitä luonnon monimuotoisuuden TYYPPI TUTUKSI. Infrarakentajat Jonne, Sampo ja Antti heittivät lajinomaisen neonkeltaisen sivuun ja lähtivät vapaalle. Toimittaja seurasi mukana selvittääkseen, mistä on infralaiset tehty.

16 LAJI TUTUKSI: INFRARAKENTAJA Tämä kaikkialle maailmaan levinnyt laji siirtelee

maita usein liikenneväylien läheisyydessä.

Tunnistat sen kirkkaasta asusta ja kypärästä.

JANNE SUNTIO

22 NAISVOIMAA INFRA-ALALLE

Roisia läppää vai hyvää yhteismeininkiä?

16

Jälkimmäinen alkaa olla jo itsestäänselvyys infra-alan työporukoissa. Se saa naisetkin viihtymään.

28 DIG IT!

Unohda mielikuvat lapiohommista ja kurassa

kahlaamisesta. Maarakentaminen on nykyään ihan siistiä digityötä.

33 TEIDEN TALVIHOITO PARANEE 34 NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE

MIKSI ALALLE? Nanna Kovalaista motivoi maarakennusalalle mahdollisuus vaikuttaa omaan työtapaan ja -tahtiin. Hyvä palkkauskin kannustaa.

37 JÄSENSIVUT

37 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

38 MISTÄ TULEVAISUUDEN RAKENTAJAT?

43 UUSI URAKKAMALLI KÄYTTÖÖN

44 HELLSINKI KUTSUI – LIITTOPÄIVÄ 2018

48 RYHDY INFRASANKARIKSI

51 PALAUTEPÄIVIEN SUOSION SALAT

56 SETT & HÖRT, YHTEYSTIEDOT

MARIANNA SIITONEN

KARMIVAA. Liittopäivässä 2018 heittäydyttiin tosissaan Halloween-tunnelmiin. Katso hurjat kuvat!

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström, @gnstrm puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Eteläranta 10, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

22

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Sari Vanonen puh. 0207 476 338 sari.vanonen@rakennustieto.fi

44

TAITTO: Marko Pylvänäinen ja Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Lammin Mommilantiellä on sel­ vitetty asfalttitöiden energian­ kulutusta ja päästöjä digikokei­ lussa. Kokeilu oli tiettävästi ensim­ mäinen laatuaan Suomessa.

Tulokset vahvistivat aiemman käsityksen: tienpäällystyksessä eniten päästöjä aiheuttaa asfaltin valmistaminen.

Mommilantien asfalttimassat valmistettiin NCC:n Riihimäen asfalttitehtaalla noin 50 kilometrin

päässä kohteesta. Massaa kuljetet­ tiin asemalta tielle yhteensä noin 10 000 tonnia.

Asfalttiasemalta sekä kuljetus-, levitys- ja tiivistyskalustosta auto­ maattisesti mitattu polttoaineen kulutustieto raportoitiin reaaliai­ kaisesti verkkopalveluun kaikille projektiin osallistuneille. Mittaus­ järjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi NCC. Reaaliaikainen mittaaminen koettiin tarkaksi, nopeaksi ja läpi­ näkyväksi. Tiedot ovat vertailta­ vissa ja työmäärä sekä virheiden

123RF

Uraauurtava päästömittauskokeilu

PIKIPINTAA. Päällystystöissä energiaa tarvitaan päällysteiden raaka-aineiden, bitumin ja kiviaineksen valmistamisen lisäksi itse päällystemassan valmistamiseen, kuljettamiseen ja levittämiseen.

mahdollisuus pienenee.

Valtioneuvoston tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tienpäällystyksen­

kin hiilijalanjälkeä halutaan pienen­ tää. Toinen tärkeä tavoite on paran­ taa ja tehostaa tieverkon kunnon hallintaa digitalisaation keinoin.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Some ja joulu mielessä Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TEKSTI: SARI OKKO

Siilinjärvi, Vuorimäki 5.11. klo 10 miten saada lisää nuoria maaraken­ nusalalle? En usko, että palkkaus on ongelma. Pikemminkin kyse on van­ hentuneista mielikuvista. Maara­ kentaminen mielletään pitkälti lapiohommiksi.

Mitä pitäisi tehdä? INFRA Poh­joisSavossa olemme järjestä­neet muun muassa murskaamotyöntekijäkou­ lutusta, mutta hakijoita ei oikein ole.

Koulutuksen nimi lienee pielessä, sillä se tukee lapiointimielikuvaa, vaikka kyse on lähinnä prosessin hoitamisesta. Nuoret eivät tiedä, kuinka hienojen koneiden kanssa töitä tehdään ja kuinka paljon niissä on tietotekniikkaa.

Oletteko somessa? Ei, mutta pitäisi lähteä, koska siellä ne nuoret näyt­ tävät olevan. Kun vaan olisi aikaa ja osaamista. Hyvä esimerkki on taan­ noinen rekrytointimme. Laitoin aika kalliin ilmoituksen sanomalehteen ja kollega jakoi sen Facebookissa.

PA S I I KO L A

Puhelimessa: toimitusjohtaja Pasi Ikola, Soraliike Ikola Oy Mitä kuuluu Iisalmeen? Hyväähän tänne kuuluu. Olen itse asiassa par­ haillaan työmaakäynnillä Siilinjär­ vellä. Kesä oli työntäyteinen ja vie­ läkin riittää hommia, eli ei voi olla kuin tyytyväinen. Muutama aste on lämmintä, joten ihan loistokeli on ulkotöissäkin.

Mitä teillä on työn alla juuri nyt?

Teemme murskausurakointia maa­ kunnissa neljällä asemalla. Nyt varaudutaan talveen, joten hiekoi­ tussepelille riittää kysyntää.

Kauanko olet yrittänyt? Vuodesta 1996 eli 22 vuotta, mutta olen ollut mukana kauemmin, onhan tämä perheyritys. Tänä päivänä palkka­ listoillamme on 27 henkilöä.

Riittääkö alalle tulijoita? Työnte­ kijöistä on pula. Tälläkin hetkellä palkkaisin heti lisää väkeä, jos vain olisi tulijoita. Tässä riittää haastetta:

MOJOVASTI MURSKETTA. Pasi Ikola kävi viikon aluksi Siilinjärvellä työmaalla, jossa syntyi hiekoitussepeliä talven varalle.

Lehden kautta tuli yksi hakija, joka oli kiinnostunut lähinnä tuurauk­ sista. Facebookin kautta tuli 10–15 yhteydenottoa ja rekrytoinnit saa­ tiin hoidettua.

Odotatko joulua? No enpä ole vielä, mutta sieltä se joulu tulee taas

vauhdilla. Itselleni joulukuu on siitä mieluisa kuu, että silloin syön suk­ laata ja muuta makeaa 11 kuukau­ den tauon jälkeen.

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soita Oteran Oy:n työpäällikkö Ari Jaakkoselle.

20 A R I J A A K KO N E N

4/2018

Valtatie 23, Varkaus 6.11. klo 9.30

Liikenteen osuus Suomen päästöistä on noin 20 prosenttia.

Vähähiilisen liikenteen infrastruktuuria pitää alkaa rakentaa nyt. Tarvitaan rohkeita investointeja kasvukeskusten joukko­ liikennehankkeisiin ja raiteisiin, mutta myös tiestöön, sillä pai­ norajoitetut sillat ja tieosuudet pakottavat raskasta liiken­ nettä kiertoreiteille, mikä kasvattaa päästöjä.

Teräskatu 2, Kuopio ke 7.11. klo 9.30

RAKAS PUKKI! Vaalit tulevat. Ari Jaakkonen toivoo joulupukilta eduskuntaan ihmisiä, jotka ymmärtävät infran tärkeyden koko maan kannalta. Marraskuisella työmaalla oli näin kesäistä.

varmasti monen asian summa. Kil­ pailemme pienen ikäluokan osaa­ jista monella alalla, emmekä ole osanneet kertoa oikealla tavalla ja nykyajan kanavissa nuorille alasta.

Hankalaa on sekin, että tien päälle pääse hommiin vasta 18-vuotiaana.

Mitä ehdotat ratkaisuksi? Meidän pitäisi olla sosiaalisessa mediassa ja kertoa ettei tämä ole vain ras­ kasta ulkohommaa, vaan pitkälti siistiä sisätyötä, jossa ollaan teke­ misissä tietotekniikan, koneenoh­ jauksen ja mallintamisen kanssa.

Täällä saa tehtyä jotain näkyvää ja pysyvää, josta jää kerrottavaa tule­ villekin sukupolville.

Somettaako? Työmailla homma toimii hyvin WhatsApp-ryhmissä.

Muutoin someen ei oikein ole resursseja. Sekin pitäisi hoitaa kun­ nolla eikä vähän sinne päin.

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soittele Kuopioon, SL Asfaltin Matti Honkoselle.

Puhelimessa: yrittäjä, tekninen joh­ taja Matti Honkonen, SL Asfaltti Oy Mitä puuhaat? Olen toimisto­ hommissa asfalttikauden päättyt­ tyä. Viimeisiä urakoita val­mistellaan luovutukseen ja ensim­mäisiä ensi vuoden tarjouspyyntöjä odotellaan.

Kesälomakausi on alka­massa.

Miten yrittäminen on muuttunut? Koko yrityskenttä on muuttu­ nut rajusti ja kilpailutilanne kiristy­ nyt. Tuotantotehot ovat tuplaantu­ neet ja työntekijöiden määrä kutistunut kolmanneksella. Digita­ lisaatio tuo tullessaan koko ajan uusia haasteita.

Miten iso-D haastaa? Meillä on käynnissä useita pilotteja, joilla ote­ taan esimerkiksi työsuoritemääriä haltuun ja seurataan kalustoa online-tilassa tilaajan verkossa.

Kaikkiin haasteisiin vastataan par­ haalla mahdollisella taidolla perin­ teisten töiden ohella.

Onko muita haasteita? Isoja haas­ teita edustavat CO²-päästöt ja asfal­ tin hiilineutraaliin valmistukseen liittyvät tavoitteet. Haasteita tuovat myös ennusteet teiden kunnosta valtion ylläpitorahojen supistuessa ja öljyn hinnan noustessa.

SE ON LOMA NYT. Matti Honkonen voi heittää kypärän hetkeksi nurkkaan ja ottaa rennosti.

Riittääkö tekijöitä? Olemme jo pit­ kään onnistuneet löytämään rivei­ himme uusi tekijöitä. Kyse on pit­ kälti asenteesta: annetaan nuorille mahdollisuus. Rekrytoimme 1–3 nuorta vuosittain, ja monista on kas­ vanut meille vuosien saatossa ”luot­ topakkeja”.

Oletteko somessa? Emme ole koke­ neet toistaiseksi suurta tarvetta.

Nuori sukupolvi tuo oman osaami­ sensa tähänkin, joten eiköhän me jollain aikavälillä mennä Faceboo­ kiin, Twitteriin ja Instaan. Whats­Appryhmiä on käytössä työsuojelussa ja sisäisessä viestinnässä.

Kirjoitatko joulupukille? Ilman muuta. Toivon joulupukin vievän val­ tiovarainministeriöön lahjaksi liiken­ neväylille suunnatun kestävän rahoi­ tusmallin, jota pitäisi myös käyttää.

Jouluna pistetään vuosi pakettiin ja aletaan suunnitella uutta.

Kenelle seuraavaksi soitellaan?

Soita Maanrakennus Martikaiseen Minna Martikaiselle.

S L A S FA LT T I OY

Puhelimessa: työpäällikkö Ari Jaakkonen, Oteran Oy Missä menet? Olen valtatie 23:n työmaalla, jossa teemme ohituskais­ toja Sarkamäen kohdalla. Heinä­ kuussa aloitettiin ja ensi vuoden marraskuussa on valmista.

Suosiiko sää töitä? Säällä kuin säällä tehdään, ja tällä työmaalla ympäri vuoden. Onhan se komeaa, kun marraskuussa on melkein kesä­ keli: lähes + 10 ja aurinko paistaa!

Mikä alalla on muuttunut eniten?

Digitalisaatiossa on otettu se isoin loikka. Lähes kaikki työt tehdään nykyään koneohjauksella, ja mallin­ taminen lisääntyy koko ajan.

Riittääkö osaajia? Etelä-Suomessa ja muuallakin työnjohdon saaminen on vaikeinta. Kun ei ole osaajia, emme voi tarjota kaikkia hankkeita.

Myös hyvistä koneenkuljettajista on pulaa. Lisää nuoria pitäisi saada kiinnostumaan alasta.

Missä syy osaajapulaan? Se on

%

11

12 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Mikä pitää Martin ja Juton tiellä?

Arctic Challenge -tutkimushanke on tuottanut ensimmäisiä alustavia ratkaisuehdotuksia automaattiau­ tojen liikkumiseen talviolosuh­ teissa.

Tutkittavana on ollut muun muassa tienvarren reunapaaluihin kiinnitettävien, eri materiaaleista muotoiltujen heijastepintojen vai­ kutukset tutkasensorien kykyyn havaita reunapaaluja. Heijasteilla parannetaan ajoneuvon sijainnin

paikantamista lumisella tiellä. Sel­ vityksen kohteena on esimerkiksi se, miten heijastinpintojen kulmat vaikuttavat niiden havaitsemiseen liikkuvasta autosta.

Tieinfrastruktuuriin asennetun lyhyen kantaman radioteknologian avulla on välitetty varoituksia kul­ jettajalle edessä olevasta vaarasta.

Myös tutkimukset automaattiajo­ neuvon etäohjauksesta jatkuvat.

VTT:n automaattiajoneuvo Martti on jo ajanut lumisilla teillä neljääkymppiä ja pystynyt suodat­ tamaan lumipölyn haittavaikutuk­

AURORAÄLYTIELLÄ MUONIOSSA ODOTETAAN VIELÄ KUNNON LUMIA. ÄLYTIE ON KYMMENEN KILOMETRIN TESTIJAKSO, JOKA ON VARUSTELTU TUKEMAAN AUTOMAATTISEN LIIKENTEEN TESTAUSTA.

sia tutkasenso­ rien havainnoista.

Juto-autolla on testattu ajoneuvon paikannusta. Hyviä paikannustuloksia on saa­ vutettu 3D-lasertutkan, 3D-kartan ja inertia- sekä satelliittipaikan­ nuksen yhdistelmällä, mikä on mahdollistanut autonomisen aja­ misen sentin tarkkuudella säällä kuin säällä. Sijainnin määrittämi­ seen on kokeiltu myös reunapaalu­ jen radiomajakoita, jotka lähettä­ vät erittäin lyhyen kantaman ja

INFRA-LEHTI

korkean radiotaa­ juuden signaalia.

Alustavien tulosten mukaan tienreunan sijainti voidaan näin mitata jopa muutaman sent­ timetrin tarkkuudella. ”Älytie on avoin kaikille yrityk­ sille, tutkimuslaitokselle tai julki­ sille toimijalle tieliikenteen auto­ maation tai älykkään digitaalisen ja fyysisen infrastruktuurin arkti­ seen testaamiseen”, kertoo projek­ tipäällikkö Ilkka Kotilainen Lii­ kennevirastosta.

LIITTOPÄIVÄT 2018

Some soikoon!

Jos et jo ole siellä, nyt on korkea aika. Siellä ei olla vain viihteen vuoksi, vaan siellä tehdään bisnestä. Ryhdy hyväksi isännäksi, niin somesta kuoriutuu ahkera renki.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: MARIANNA SIITONEN

K

un INFRAn väki kokoontui marraskuun alussa Helsinkiin liittopäiville, kokouspaikan nimi oli osuvasti Explore. Päivän aluksi heittäydyttiin tutkimusmatkalle sosiaalisen median eli somen ihmeelliseen maailmaan. Matkaoppaaksi saatiin alan huippuosaaja, robotteja ja himmeleitäkin huvikseen rakentava viestintäkonsultti Christina Forsgård.

Heti alkuun on piirrettävä iso kuva. Forsgård herättelee sanomalla, että some liittyy oleellisesti globaaliin maailmantalouteen, jossa Suomi ei voi toimia itsenäisenä saarekkeena. ”Meidän ei kannata kääntää selkäämme muulle maailmalle, koska muut kyllä löytävät tänne. Ihmettelen esimerkiksi sitä, milloin kiinalaiset tulevat Suomeen tekemään sitä, mitä he tekevät jo Afrikassa eli rakentamaan infraa. Ennen kuin on liian myöhäistä, meidän pitäisi lähteä Kiinaan”, Forsgård sanoo.

Tämä kaikki liittyy someen.

Infra-alalle oma digiheimo Forsgård korostaa, että on menossa huikean iso muutos, jonka imussa pysyminen

TOIMI JO. ”Somettaminen ei ole rakettitiedettä.

Jokainen pystyy siihen, jos vain löytyy tahtoa”, Christina Forsgård sanoo.

on elinehto. Moni muistaa ajan ennen internetiä ja sen tuoman muutoksen. Nyt ollaan astumassa yhtä suureen muutokseen lohkoketjuteknologialla, joka tulee kaikkeen informaatioteknologiaan ja mahdollistaa luottamuksen sekä arvon luomisen verkossa. Esimerkkinä ovat jo muun

muassa Bitcoin ja muut virtuaalivaluutat. ”Jos Suomen verohallinnon tulkinta lohkoketjuteknologian verotuksesta ei muutu tai poliittinen johto ei uudista asetuksia tai lakia, Suomesta tulee globaalissa taloudessa Pohjois-Korean kaltainen maa. Emme voi jäädä eristyneisiin poteroihin, sillä Suo-

13

4/2018

Oranssi ja osaa avata hanan – mikä se on?

000 uutta asukasta, tuhansia uusia työpaikkoja sekä lähijunaliikenteen jatkamisen Espoosta Mynttilään ja Histaan”, Isotalo jatkaa.

Samankaltainen laskuoppi pätee kaikissa kasvukeskuksissa.

Esimerkiksi Tampereen ratikkaan panemansa rahan yhteiskunta saa Rakennusteollisuus RT:n laskel­ mien mukaan 16-kertaisena takai­ sin pelkän asuntorakentamisen verokertymän kautta. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus kaikesta rakentamisesta on yli 40 prosenttia.

men tuleva kilpailukyky nojaa yhä enem- be-videoiden katselun tärkeämmäksi kuin män uusiin innovaatioihin ja eri alojen luo- tv:n katselun. Sieltä haetaan tietoa, siellä opitaan ja siellä luodaan uutta. Tämä viin kombinaatioihin. Rakennusala ei ole tästä poikkeus”, Forsgård kertoo somen voimasta, eikä nyt ole kyse todellakaan vain nuormuistuttaa.

MISTÄ LÖYTYY ten kollien puuhastelusta.” ”Digitalisaatio tuo yhteen KAVEREITA? ETSI Youtube on yksi Forsgårkoko rakennetun ympärisVALITSEMASTASI SOMEKANAVASTA INFRA RY din suosittelemista somekatön. Hyvä uutinen on se, että JA ALA SEURATA! INFRAN SEURAAJISTA välineitä ei tarvitse juurikaan navista. ”Kaikkialla ei tarLÖYDÄT LISÄÄ ALAN vitse olla, mutta ole edes josenää kehittää, mutta ne pitää IHMISIÄ. sain. Koska muut ihmiset ovat ottaa käyttöön. Jos emme pysy somessa, siellä kannattaa olla mukana kehityksessä, bisnes sinunkin monesta syystä.” katoaa. Nyt tarvitaan infran oman digitaalisen heimon rakentamista.”

Somessa on ajankohtaisin tieto, uusimmat ilmiöt ja tuoreimmat tapahtumat.

Some löytyy taskusta Somessa tavoittaa tehokkaasti ja hyvinkin Facebook, Twitter, Instagram, Youtube, Lin- kohdennetusti ihmisiä, asiakkaita.

Somen avulla voi myös rekrytoida, sillä kedIn, WhatsApp… mitä näitä nyt onkaan?

Ketä kiinnostaa? Kuka jaksaa? sieltä löytyvät niin nykyinen kuin tuleva ”Tätä kuulee edelleen paljon. Onneksi henkilökunta.

Somessa tieto leviää ennennäkemättöyhä useampia jo kiinnostaa, mutta tekemistä riittää. Some mielletään usein pel- män laajasti – myös sellainen tieto, jota ei käksi hömpäksi ja ajankuluksi, mitä se ei löydy mistään muualta. Somessa keskusole. Siellä tehdään myös bisnestä ja järkyt- tellaan. Somessa voi rakentaa mainetta ja tävän hyvää tulosta. Jos raha ei motivoi, markkinoida. niin mikä sitten”, Forsgård ihmettelee.

Somen haltuunotto ei ole vaikeaa, kun- Löydä sisäinen David Beckhamisi han on tahtoa opetella. Kaikilla on tänä päi- Parilalla on jo aika paljon paahtumassa, vänä some taskussa älykännykän muo- kun Forsgård kaivaa vielä yhden vertauskuvan takataskusta: some on kuin tsunadossa.

Ja mikä parasta, kaikilla on varaa somet- miaalto, joka vyöryy yli koko maan Hangosta Nuorgamiin. tamiseen.

Siihen kannattaa varautua, ja ennen Suomalaisten verkkoliikenne on vilkkainta Youtubessa eli netissä toimivassa kaikkea se kannattaa ottaa haltuun. Forsvideopalvelussa, jota myös visuaaliseksi gård puhuu kaikille infraihmisille. ”Teistä jokainen voi vaikuttaa somen hakukoneeksi kutsutaan. Siellä Forsgårdkin jakoi oman himmelivideonsa, kun nuo- kautta omaan alaansa ja vieläpä siten, että ruuden himmelinrakennustaidot olivat muutkin kuulevat siitä. Kun asioita nostepäässeet hukkaan ja tekstimuotoiset ohjeet taan esiin, ne leviävät kulovalkean tavoin.

Kun rummuttaa riittävän kauan, vähitelsekoittivat pään. ”Tänä päivänä nuoret kokevat Youtu- len alkaa tapahtua ja löytyä rahaa vaikka

1v.

Näin pääset alkuun

• • • •

Ota tilannekuva haltuun. Tee maastokartoitus ja selvitä, missä alalla mennään, mitä tehdään, kenen kanssa toimitaan ja mitä kilpailijat tekevät.

Somessa voi hyvin aloittaa apinoimalla muita, eikä kaikkialla tarvitse olla kertaheitolla. Aloita jostain. Valitse kanava, joka tuntuu sopivan tarpeisiisi.

Jos tökkii, kysy apua. Tässä lajissa ei ole tyhmiä kysymyksiä! Älä tukahduta intoasi haukkaamalla kerralla koko elefanttia. Harjoittele ja kokeile vaikka 2 x 15 minuuttia päivässä.

Some TOP6 1 Facebook 2 Instagram 3 LinkedIn 4 Twitter 5 WhatsApp 6 Youtube

korjausvelan pienentämiseen”.

Forsgård kysyy, kuinka moni on jakanut eteenpäin INFRA ry:n twiitin liittopäivistä.

Kolme kättä nousee. ”Mikä potentiaali teissä olisikaan, jos kaikki tekisitte samoin”, hän innostaa.

Heittäydy hetkeksi jalkapalloilija David Beckhamiksi ja solahda United Manchesterin maailmaan, jossa David on infrayrittäjä ja Manu infra-ala. Täällä menestyminen vaatii jokaisen kentällä olevan tähden panosta ja pelaamista samaan maaliin. Tätä peliä jokainen voi pelata. Tärkeintä on infran voitto.

T I M O K A U P P I L A / I N D AV

Mikä on oranssi, vasta vuoden vanha ja osaa jo avata itse hanan – nimittäin rahahanan?

No Länsimetro tietysti.

Otsikoissa pyörii metrohank­ keen kova hinta, mutta kolikolla on toinenkin puoli. Kasvukeskusten raidehankkeet tuottavat niihin investoinneille kunnille ja valtiolle sievoisesti rahaa. ”Yksi euro metroinfraan tuottaa kymmenen euron edestä muuta

rakentamista ja lisäarvoa”, Espoon tekninen johtaja Olli Isotalo laskee.

Hyvät raideyhteydet houkuttele­ vat yksityisiä investointeja, työ­ paikkoja tarjoavia yrityksiä ja asun­ torakentamista. Uudet asukkaat tuovat verotuloja ja ostovoimaa.

Espoo väkiluvun odotetaan nou­ sevan jopa 420 000:een vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu tukeutuu raiteisiin. ”Myös tunnin juna Turusta Hel­ sinkiin vaikuttaisi meillä vahvasti.

Oikorata mahdollistaisi arviolta 40

14

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Suomalainen tienhoito vakuutti maailmalla Rovaniemeläinen Roadscanners pokkasi ensimmäisenä Suomessa kansainvälisen tiealan järjestön International Road Federationin huippupalkinnon, Global Road Achievement Awardin.

Palkinto myönnettiin Roadscan­ nersin ja Liikenneviraston yhtei­ selle PEHKO 2015–2025 -projek­ tille. PEHKOn (Päällysteiden enna­ koivan hoidon ja kunnostuksen ohjelmointi) tavoitteena on kasvat­

taa päällysteiden käyttöikää.

Roadscannersin menetelmällä pystytään paikantamaan teiden hei­ kot kohdat, määrittämään ongel­ mien syyt ja korjaamaan ne ennen vakavien vahinkojen syntymistä.

Suomessa käytetään 130–150 miljoona euroa vuodessa noin 50 000 kilometriä pitkän päällys­ tetyn tieverkoston ylläpitoon.

Ennakoivalla teiden huollolla on merkittävä vaikutus ylläpidon kus­ tannustehokkuuteen.

Kolme vuotta käynnissä olleen PEHKO-projektin tuloksena Lapin

TÄSMÄISKUJA. Uusilla digimenetelmillä tien kuntoa nuuskien ylläpidon kulut jopa puolittuvat. Korjaustyöt voidaan keskittää tien heikoimpiin kohtiin.

ja Keski-Suomen testialu­ eilla päällysteiden vuosi­ kustannukset ovat pudon­ neet 10–36 prosenttia.

Tavoitteena on 50 prosentin lasku vuoteen 2025 mennessä.

Nyt tutkimusta on laajennettu myös Hyvinkäälle Uudellamaalla. ”Uusien teknologioiden ja digi­ talisaation avulla voimme uudistaa tienpidon prosesseja niin, että ties­ tön korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä”, Roadscannersin toi­ mitusjohtaja Timo Saarenketo sanoo.

VAALIT 2019

Liikennepolitiikkaan täysremontti Lisää raiteita ja joukkoliikennettä, tiestö sujuvaksi, prosentti BKT:stä liikenneinfraan.

Liikenteen kehittämiseen odotetaan isoja muutoksia INFRA ry:n hallitus­ohjelmatavoitteissa.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM

S

uomen liikenneverkossa on miljardien eurojen korjaus- ja kehittämisvaje. Verkko ei vastaa enää vaatimuksiin, joita ilmastonmuutos, kaupungistuminen, työvoiman liikkuvuus ja teollisuuden kuljetukset tänä päivänä sille asettavat. Siitä on tullut Suomen kehityksen jarru.

Jäsenyrityksillä on päättäjille selkeä viesti: Väyläinfraan pantu raha palautuu yhteiskunnan tilinpitoon huomattavien korkojen kanssa. ”Liikenneinvestoinnit tuovat esimerkiksi kasvukeskusten osaajat ja heitä tarvitsevat työnantajat lähemmäs toisiaan. Ne vetävät puoleensa yksityisiä investointeja kasvattaen sitä kautta verotuloja, sekä nopeuttavat vientituotteiden kuljetuksia”, INFRAn hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström perustelee.

Yksi tärkeimpiä syitä panna infra kun­ toon on ilmastonmuutos. Heikot väylät ja

INFRAN TAVOITTEET

vanhentuneet liikenne­järjestelyt ”Tähän liittyy toinen tärkeä SEURAAVAAN HALLITUSOHJELMAAN: tarkoittavat painorajoituksia ja tavoite: väyläinfran rahoitusWWW.INFRA.FI kiertoreittejä, jarruttelua ja ruuhvajeen korjaaminen. Ratkaisut #INFRANAIKA kia – siis turhia päästöjä. ovat lopulta yksinkertaisia: pro"Suomelle on alettava raken­taa sentti BKT:stä väyliin, hankeyhvähähiilisen liikenteen infraa tänään, tiömalli rohkeasti käyttöön isoissa jotta päästöt pienenevät huomenna. Se tar­ investoinneissa ja EU-raha kiikariin. Esikoittaa kaikkien liikennemuotojen suju­ merkiksi pääradan parannuksiin saanemme vuutta ja panostusta tieverkon lisäksi rai­ EU-rahaa, kunhan emme vitkastele.” teisiin”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö Infrayrityksissä pidetään myös kohtuultiivistää. lisena, että se joka selvästi hyötyy infran parantamisesta voi myös maksaa siitä käytSuomalaisilla on yhteinen sävel? tömaksua.

Infra-alan yritysten mukaan liikenteen ”Uskon, että suomalaisilla on aika yhteikehittäminen Suomessa vaatii nyt todella nen sävel lopulta: halutaan liikkua vähin vahvaa kokonaisajattelua ja kykyä nähdä päästöin, turvallisesti ja ruuhkia välttäen. kauas.

Halutaan että yritykset eivät maksa vienti”Odotamme, että seuraavalla hallitus- kuljetuksista huimasti kilpailijamaita kaudella 12-vuotinen liikennejärjestelmä- enemmän. Olemme porukalla kääntäneet suunnitelma viedään maaliin ja aina kun- monta kisaa ennenkin eduksemme, miksi nianhimoiseksi toimenpideohjelmaksi asti ei nyt tehtäisi samaa liikennealalla”, LindRuotsin malliin”, Syrjö sanoo. ström pohtii.

15

4/2018

SANAVALMIIT

Vastuullinen yritys saa luottamuksen INFRA ry:n jäsenistöstä löytyy malliesi­merkkejä vastuullisuudesta. Etenkin luon­non monimuotoisuuden eteen tehdystä työstä voimme olla ylpeitä, kirjoittaa INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurila.

TEKSTI: JUHA LAURILA, KUVA: 123RF

YRITYSTOIMINTA 2010-luvulla ei edellytä enää pelkästään taloudellista kannattavuutta, vaan yhä enenevissä määrin myös tätä laajempaa vastuullisuutta.

Mitä vastuullisella yritystoiminnalla tarkoitetaan?

Perinteisin tapa on jakaa yritysvastuu taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen. Haastavampiakin jaotteluperiaatteita löytyy; niissä käsite jaetaan useampaan kategoriaan ja vielä useampaan alakategoriaan.

Periaate on kuitenkin aina se, että vastuullinen yritystoiminta on jotain enemmän kuin mitä laki ja ohjeet vaativat. Vastuullinen yritys vaatii siis toiminnaltaan tarvittaessa vielä enemmän kuin mikä on lakiin ja ohjeisiin kirjattu minimitaso.

INFRA ry:n jäsenistöstä löytyy malliesimerkkejä vastuullisuudesta. Etenkin luonnon monimuotoisuuden eteen tehdystä työstä voimme olla ylpeitä. Esimerkiksi kiviainesten ottoalueet voidaan toiminnan päätyttyä valjastaa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, monenlaisten harvinaistuneidenkin lajien ”ekosysteemihotelleiksi”.

Vastaavia mahdollisuuksia piilee kaikessa rakennetussa ympäristössä, kunhan puistot, tienpientareet, piha-alueet ja muu ihmisen rakentama vain suunnitellaan uudella tavalla.

Toimet saattavat tuntua mitättömiltä, mutta isossa kuvassa jo yhdenkin paahteisen alueen rakentaminen voi mahdollistaa jonkin tietyn perhoslajin säilymisen Suomessa.

INFRA-ALALLA ON viime aikoina puhuttu paljon erityisesti ympäristövastuusta.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti ja WWF:n Living Planet 2018 -raportti ovat karua luettavaa. Päästöjä on leikattava rajusti, ja luonnon monimuotoisuuden häviämiseen on reagoitava nyt.

Ongelmana tässä on, että poliittisen päätöksenteon ja lainsäädännön valmistelu on nykyisellä tahdilla auttamattomasti liian hidasta. Kun velvoittavaa lainsäädäntöä ei ole, yritysten vapaaehtoisten toimien rooli kasvaa arvoon arvaamattomaan.

KAIKKI VOIVAT kantaa kortensa kekoon ilmastomuutokseen hillinnässä.

Jokaisen yrityksen olisi hyvä tarkastella esimerkiksi energiatehokkuuttaan. Päästövähennysten lisäksi näin voidaan saavuttaa mittavat taloudelliset säästöt. Esimerkiksi yksittäisen infrayrityksen pyöräkuormaajan tyhjäkäyntiaikojen tarkastelu voi tuottaa melkoisen yllätyksen – ja säästöpotentiaalin.

Toimintatavat eivät muutu ilman, että jokainen työntekijä vastuutetaan hoitamaan oma osansa. Polttoaineiden osalta yksin-

kertaisin tapa on alkaa seurata ajotapaa ja palkita säännöllisesti energiapihein kuski.

Työntekijöiden kilpailuvietti hoitaa loput.

Energiatehokkuuden lisäksi jokainen yritys voi lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä.

Kaikki lähtee siitä, että varmistetaan henkilöstön kierrätysmateriaaliosaaminen. Silloin materiaaleja pystytään tarjoamaan omiin hankkeisiin ja samalla varmistamaan, että yritys tuottaa mahdollisimman korkean jalostusasteen kierrätysmateriaaleja.

VASTUULLINEN TOIMINTA konkretisoituu suoraan taloudellisena säästönä, mutta takaa yritykselle myös sosiaalisen toimiluvan. Sosiaalisen toimiluvan voi ajatella tarkoittavan yhteiskunnan muiden toimijoiden hyväksyntää sille, mitä yritys tekee. Se mahdollistaa luottamuksen sekä jatkuvan, rakentavan keskusteluyhteyden yhteiskunnan ei tahojen kanssa.

Sosiaalinen toimilupa sujuvoittaa esimerkiksi infrarakentamiseen aina liittyvien lupa-asioiden etenemistä. Silloin resursseja yritykselle rahaa tuovaan tekemiseen jää huomattavasti enemmän. Tästä nähdään, että vastuullinen toiminta on kaikilla tasoillaan jokaisen infra-alalla toimivan yrityksen intresseissä; jos siitä tingitään, yrityksen kilpailuasema heikkenee.

Kirjoittaja on INFRA ry:n ympäristöpäällikkö.

16

LAJI TUTUKSI:

INFRA-LEHTI

INFRARAKE Joko tunnet niin taajamassa kuin tien päälläkin viihtyvän infrarakentajan?

Lue Infralehden lajiesittely, niin tiedät mikä on tämä ”Melkein kuin tavallinen ihminen” työmaan turvallisuusvarusteiden alla. Ehkä innostut itsekin alan kouluun.

TEKSTI: ANTTI KNUUTILA, KUVAT: ADOBE STOCK, 123RF JA ANTTI KNUUTILA, KUVANKÄSITTELY: MARKO PYLVÄNÄINEN

17

4/2018

NTAJA

”

Usein juuri sosiaalisimmat kaverit hakeutuivat opin­noissa urakointipuolelle."

I

nfrarakentaja kuuluu ihmisten kanssa samaan selkäjänteisten alajaksoon ja isojen ihmisapinoiden heimoon. Se on kaikkialle maailmaan levinnyt laji. Selkeimpiä ulkoisia tunnusmerkkejä ovat kirkkaat asusteet ja kypärä.

Infrarakentaja on hyvin reviiritietoinen laji.

Lajin edustajat aitaavat itselleen omia alueita, usein vilkkaiden liikenneväylien läheisyyteen. Siellä he harrastavat lajityypillistä toimintaansa: kaivavat kuoppia ja taas täyttävät niitä.

Vaikka lajin edustajia on paljon, näköpiirissä on lajin elinvoimaisuusluokituksen lasku uhanalaiseksi.

Päätimme ottaa selvää, minkälaisesta lajista oikein on kysymys. Onnistuimme hyppäämään tyypillisten lajin edustajien matkaan, kun ammattikorkeakoulussa samaan aikaan opiskelleet Antti Ruusunlehti, Sampo Murto ja Jonne Nurmela tapasivat työpäivän päätteeksi.

Vapaalla olevat kaverukset olivat lähteneet reviireiltään yllättävään ympäristöön: tutustumaan taistelulentämiseen Aviapoliksen ilmailumuseossa. Saimme hyvän tilaisuuden tarkkailla lajin toimintaa ja kysyä suoraan, mitkä piirteet tekevät hyvän infrarakentajan.

Sopiva määrä sosiaalisuutta

PITKÄ TIE. Savanneilta ja aroilta noustiin vuosimiljoonien saatossa rakentamaan kaupunki- ja liikenneinfraa: teitä, ratoja ja maan alla kulkevia teknisiä verkostoja.

Heti ensikohtaamisesta on selvää, että tyypillinen infrarakentaja on hyvin sosiaalinen. Ulospäin suuntautunut olemus huokuu iloa ja avoimuutta, silmissä on terävä katse. Naurunremakka kantautuu pitkälle, ja tunnelma on kevyt ja helppo myös entuudestaan ulkopuoliselle.

Kaverukset tuumaavat jo opiskeluaikoina sosiaalisuuden ohjaavan jonkin verran ihmisten valintoja.

Usein juuri sosiaalisimmat kaverit hakeutuivat opinnoissa urakointipuolelle suunnitteluopintojen sijaan, sillä työnjohtajan tehtävissä on hyötyä siitä, että on halua ja kykyä hoitaa asioita yhdessä toisten ihmisten kanssa. ”Tyypillisenä päivänä puhelimeni soi 80– 30 kertaa.

Valtaosa puheluista aiheuttaa jatkopuhelun tai muuta selvittämistä”, kuvaa Maarakennusliike Arno Ruusunlehti Oy:n operatiivinen johtaja Antti Ruusunlehti. >>

18

INFRA-LEHTI

READY,STEADY… Antti Ruusunlehti katsoo kellosta: Kyllä, on aika pistää lajinomainen neonkeltainen varustus sivuun ja ottaa rennosti! Seurana ovat opiskeluaikaiset kaverit Sampo Murto (kesk.) ja Jonne Nurmela.

Sosiaalisuuden merkitys on koko yrityksen toiminnan kannalta suuri. Työnjohtotehtävissä pitää pystyä neuvottelemaan työmaiden johtajien kanssa sopimuksista ja koordinoimaan koneiden sekä työntekijöiden liikkeitä työmaalta toiselle. Tarvitaan jatkuvaa viestintää ja selvittämistä, jotta työntekijöitä tai koneita ei seisoisi toimettomana. ”Jos työnjohtaja ei ole persoonaltaan sosiaalinen, tehtävät voivat tuntua liian kuormittavilta. Koneenkuljettajilla taas on eri vaatimukset. Heillä sosiaalisuuden sijaan tärkeintä on ammattitaito ja tarkkuus kauhojen heiluttamisessa – hyvä työn jälki.”

Työmaallakaan ei voi olla tuppisuu Työmaalla työskentelevilläkin pitää silti olla sosiaalisia taitoja ja aloitekykyä, jotta ongelmien ilmetessä esimerkiksi koneissa asiat tulevat nopeasti tietoon ja taas kuntoon. Pahimmassa tapauksessa vaikeneminen voi johtaa työmaan viivästyksiin. Vastaavasti kunnossa olevilla työkaluilla ja koneilla työskentely on turvallista että helppoa.

Rajansa tietysti kaikella. ”Aina on myös kavereita, joilla valtaosa ajasta menee höpöttämiseen. Sekin voi johtaa työn viivästymiseen.

Tästä kärsivät työmaalla ne henkilöt, jotka ovat sitoutuneita ja haluavat oikeasti tehdä hyvää työtä”, Murto-yhtiöt Oy:n työnjohtaja Sampo Murto miettii.

”

Osa arvos­taa, että saa tehdä työtä itsenäisesti normaalina päivä­työnä, osa haluaa nopeasti muut­tuvia hektisiä tilanteita.”

YIT:n vastaava työnjohtaja Jonne Nurmela kapuaa taisteluhävittäjä Messerschmittin puikkoihin ja vahvistaa väitteen veikeän naurun säestämänä.

Empatiakykyä ja tunneälyä Tunneäly, empatiakyky ja ihmistuntemus eivät ole perinteisesti olleet ensimmäisiä piirteitä, joita mainitaan infra-alalla toimivista työnjohtajista. Nuoren sukupolven työnjohtajat kuitenkin selkeästi uudistavat alan johtamistapaa. ”Meillä on tosi erilaisia työntekijöitä. Tehtäväni on miettiä heitä persoonina, ei vain resurssina. Jo työnsuunnittelussa voin miettiä, kuka sopisi parhaiten mihinkin hommaan, miten hän siinä viihtyy. Osa arvostaa, että saa tehdä työtä itsenäisesti normaalin päivätyön aikataululla, osa haluaa vauhtia ja nopeasti muuttuvia hektisiä tilanteita. Omalla ihmistuntemuksellani palvelen työntekijöitä, jotta heille asetetut tehtävät olisivat heille mahdollisimman sopivia”, Jonne kuvailee.

Hyvinvoiva työntekijä on myös tuottavampi. Hyvinvoinnin edistäminen edellyttää uudenlaista, ihmisläheisempää johtamista ja uusia palkitsemismalleja. Myös aineeton palkitseminen on tärkeää: pitää kertoa ja kiittää, jos työsuoritus on mennyt hyvin, kysellä vointia ja huolehtia kaikin keinoin työntekijöiden jaksamisesta. ”Minunkin on mukavampi olla ja helpompi tehdä

19

4/2018

TUTUSTU LAJITYYPPIIN! TILAA KOULULUOKALLE TAI LUKIOLAISILLE INFRAALAN ESITTELY TAI TYÖMAAKÄYNTI. LISÄTIEDOT: ANTTI KNUUTILA, PUH. 040 414 5444 SIMULOIDEN. Suomenlinnan yllä Antti tokaisee, että koneiden suunnittelussa ei ole huomioitu yli 185-senttisiä.

Lentäjän lajityyppi tulee lähelle infrarakentajaa: paljon kohteita, sopivan epäsäännölliset työajat, paljon vastuuta.

PÄTEVÄT JA SOPIVAT. Simulaattorilento oli vähän kuin maarakennuskoneenkuljettajan tutkinnon näyttötilaisuus.

Jonne, Sampo ja Antti saivat todistukset heti mukaansa.

työtäni, jos työntekijät ovat hyvällä tuulella ja voivat hyvin. Vanhempi sukupolvi yleisestikin työelämässä on ehkä ajatellut, että on palkinto itsessään, että saa tulla töihin. Nykyään asiaa pitää ajatella hiukan eri tavalla. Myös nuoret työntekijät odottavat sitä”, Sampo selventää.

Tarvitaan siis ihmistuntemusta ja kykyä asettua toisen asemaan. Vain siten työntekijä voi kokea olevansa arvostettu, ja sitoutuu myös yritykseen paremmin.

Itsensä johtamista ja luottamusta Infrarakentamisessa työnjohtajan työ on usein stressaavaa. Se ei ole kuitenkaan välttämättä huono asia.

Sopiva määrä stressiä saa asiat tapahtumaan. Se on kuin eteenpäin puskeva voima, moottori, jonka avulla venyy uskomattomiin työsuorituksiin. Pahimmillaan se on sitten jotain aivan muuta. ”Pelissä on monta muuttujaa. Koneita, kuskeja, työkaluja ja näiden kaikkien siirtelyn organisointia. Kaikki on mietittynä omassa päässä tarkasti. Sitten kuski sairastuu tai jokin kone menee rikki. Yhtäkkiä tuntuu, että koko paketti luhistuu. Silloin on tärkeää pystyä rauhoittumaan ja arvioimaan tilannetta uudelleen.

Hätiköinti tai hermoilu ei yleensä auta”, Sampo kertoo kokemuksistaan.

Sampo on oppinut myös jakamaan vastuuta: ”Meillä on paljon huipputyyppejä, jotka aidosti osaa-

”

Meillä on paljon huipputyyppejä, jotka osaa­vat ajatella asiaa yrityksen kannalta ja nauttivat kun saavat vastuuta.”

vat ajatella asiaa yrityksen kannalta. He nauttivat siitä, että saavat vastuuta. En halua antaa tarkkoja ohjeita asiassa, jonka he hoitavat vähintäänkin yhtä hyvin.

Luottamus tekijöihin pitää kuitenkin olla.”

Antti ja Jonne nyökyttelevät ja kertovat, että kyky luottaa ja jakaa vastuuta on heidän tärkein kehityskohteensa. ”Kun resurssit ovat kokoajan 110-prosenttisesti käytössä, on tullut tavaksi, että kaikessa pitää itse olla nappulan päällä. Se on huono juttu”, Antti mainitsee.

Oman ajan ottaminen palautumiseen on tärkeää, sillä liiallinen kuormitus voi johtaa ikäviin seurauksiin.

Jonne pyrkii harrastamaan liikuntaa lähes joka päivä, Antti taas kunnostaa itselleen kesämökkiä palautumisen tyyssijaksi. ”Välillä tuntuu, että tämä on ihan sekopäistä hommaa. Paineen alla uhat tuntuvat suuremmilta, ja suhteellisuudentaju on koetuksella. Pitää tuntea itsensä, ja pystyä myös tekemään irtiottoja, kun huomaa ne tarpeellisiksi”, Antti summaa.

Kyky johtaa itseään ja arvioida omaa jaksamista on tärkeintä. Kokemus opettaa tehokkaampia ja järkevämpiä toimintatapoja, jotka auttavat ajankäytön hallinnassa. Vastuun jakamisen lisäksi myös työn parempi ennakointi, toimintatapojen vakiointi ja tarvittaessa ulkoistaminen tuottavat tuloksia. Työstä pitää muo- >>

20

INFRA-LEHTI

LAJITYYPILLISTÄ.

Työn vastapainoksi infrarakentajat kokoontuvat myös vapaa-ajalla. Joskus ollaan pienellä porukalla syömässä tai mökillä, joskus taas isommalla porukalla juhlimassa. Erikois tilanteissa lajityypillinen viestintä muuttuu: nyt ei työasioista puhuta.

SUORAAN EVOLUUTION HUIPULLE? JOS HALUAT TIETÄÄ, MITEN INFRA-ALAN TÖIHIN PÄÄSEE, KURKISTA KESKIAUKEAMALLE!

kata itselleen mielekästä, mikä edellyttää hyvää itsetuntemusta: kykyä tunnistaa omat vahvuudet, mutta myös heikkoudet.

Yrittäjähenkisyys – kaiken alfa ja omega Oli kyse sitten konekuskista tai työnjohtajasta, yrittäjähenkisyys on ehdottomasti tärkein infrarakentajan lajiominaisuus.

Yrittäjähenkisyyden käsitteen alle voidaan niputtaa laaja kirjo erilaisia alapiirteitä aina kilpailuhenkisyydestä kykyyn kantaa vastuuta. ”Mä oon aivan sairaan kilpailuhenkinen. En edes varsinaisesti kilpaile ketään vastaan, mutta sitä vain haluaa tehdä oikeasti asiat niin hyvin kuin mahdollista. Siinä vaiheessa kun meinaa jo luovuttaa, niin yrittääkin vielä kerran. Asioiden lykkääminen seuraavalle päivälle pahimmillaan aiheuttaa viivästyksen seuraavassa vaiheessa, ja sitten sitä seuraavassa. Ketju on pitkä”, Jonne kuvailee.

Antin ja Sampon työpaikat ovat perheyrityksiä. Heillä on siis poikkeuksellisen suuri vastuu, ja tarvitaan myös suurta joustamiskykyä. ”Jos on neljä tyyppiä kipeänä, niin pitää löytää varahenkilöt, eikä se ole helppoa. Tai jos koneita joutuu seisottamaan, niitä ei voi jättää muiden tielle työmaalle, vaan ne on haettava pois. Siinä voi jäädä jo varatut etelänlomat pitämättä”, Sampo kertoo joustamisesta yrittäjänä.

Joustavuutta ja omistautumista toivotaan myös koneenkuljettajilta. Esimerkiksi päivystystehtävissä olevat saattavat joutua työskentelemään putkirikon takia viikonlopun melkein ympärivuorokautista päivää. Maanantaina on kuitenkin taas oltava omalla

”

Päivystystehtävissä voidaan työskennellä putkirikon takia viikonloppuna melkein ympäri vuorokauden.”

koneella ja työmaalla viemässä töitä suunnitellusti eteenpäin. Tällaiset keikat ovat toki rahallisesti kannattavia, mutta myös tehtävät ovat palkitsevia. Fiilis on paras, kun saadaan ihmisille vesi juoksemaan tai sähköttä ollut alue jälleen valoisaksi.

Antti nousee Messershmittistä ja rehvastelee tehneensä illan parhaan tuloksen. Muut kuittailevat hiukan epäuskoisesti asiasta, mutta hyväksyvät tuloksen lopulta.

Keskustelussa on sivuttu monia piirteitä ja niiden vaikutuksia infrarakentajissa. Antti tiivistää iltapäivän annin: ”Kyllä se niin on, hyvä infrarakentaja on sopivasti pätevä kaikessa, ja hyvä tyyppi. Pätevä ja sopiva.”

Onko siis näin, että infrarakentajan lajityypilliset piirteet voidaan tiivistää näinkin ytimekkäästi?

Sampo ja Jonne nyökkäilevät hyväksyvästi. Se on just näin: pätevä ja sopiva.

Tyypillinen infrarakentaja Top 3 tunnistettavinta piirrettä:

• • •

Työtehtävän mukaan joko sosiaalinen ja hyvä ihmisten kanssa (työnjohtaja) tai tarkka ja huolellinen tekniikan ystävä (koneen kuljettaja).

Yrittäjätyyppiä roolista riippumatta: kilpailuhenkinen ja kyvykäs kantamaan vastuuta isoista, kalliista koneista ja isoista projekteista.

Haluaa tehdä ihmisille hyvää. ”Fiilis on paras, kun saadaan ihmisille vesi juoksemaan tai sähköttä ollut alue jälleen valoisaksi.”

Upea Kivimieskalenteri 2018 alkaa valmistua. Kalenterissa on runsaasti Geologian tutkimuskeskuksen tuottamaa tietoa Suomen kivilajeista ja louhoksista sekä INFRA ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen kokoamaa ajankohtaista tietoa sekä paljon muuta.

Pöytäkalenteri on tarkoitettu kaikille maarakennuksen ja kiviainesten parissa toimiville ja niistä kiinnostuneille: rakennuttajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille, laitetoimittajille, viranomaisille jne.

Kalenterin koko on 505 x 128 mm.

10 kalenteria 124 euroa + alv 24 % 1 kalenteri 21 euroa + alv 24 %

Kivimieskalenteri ilmestyy viikoilla 49–50, jolloin kalenterit postitetaan tilaajille.

Tilaukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

22

INFRA-LEHTI

VARMAT OTTEET. Sara kokeili Joensuun Toisen asteen yhteys -messuilla INFRAn ständillä koneita ja laitteita sisällä ja ulkona. Samalla paikalla pidetään Infrarakentamisen ammattitaitokilpailu toukokuussa, osana Taitaja2019-tapahtumaa.

23

4/2018

Naisvoimaa #infra-alalle?

No mikä ettei!

Roisia läppää ja alatyylistä huomauttelua, vai hyvää yhteismeininkiä yhteisen rakennusprojektin parhaaksi? Jälkimmäistä, kyllä kiitos. Infra-alan työporukoissa meininki on mennyt parempaan ja yksilöä arvostavaan suuntaan. Tällaisissa työyhteisöissä viihtyvät kaikki sukupuoleen katsomatta.

TEKSTI JA KUVAT: JANNE SUNTIO

SUKUPUOLI EI OLE MAARAKENNUSALALLA etu eikä haitta. Kaikki riippuu motivaatiosta ja jokaisen omista henkilökohtaisista ominaisuuksista, kertovat alan koulutuksen konkarit.

Gradiassa (entinen Jyväskylän aikuisopisto) on koulutettu maarakentajia yli 20 vuotta. Koulutuspäällikkönä toimiva Pasi Räty on ollut mukana alusta alkaen.

Räty on nähnyt vuosien kuluessa hitaan, mutta todellisen muutoksen maarakennusalan käyttäytymiskoodissa. Miesten ja naisten yhteispeli työ- ja opiskelukavereina on muuttunut koko ajan sivistyneemmäksi. ”Nuorten miesten käytös naiskollegoja kohtaan on mutkatonta. Ongelmia esiintyy silti toisinaan viisikymppisillä ja sitä vanhemmilla miehillä”, Räty toteaa.

Maarakennusalaa Gradiassa opinto-ohjaajana seurannut Kirsti Savolainen vahvistaa Rädyn näkemyksen. ”Naisen ei enää tarvitse esiintyä ’äijämäisesti’ saavuttaakseen asemaa miesten silmissä maarakennusalalla. Nykyään jokaista kunnioitetaan aitouden kautta.

Jonkin roolin esittämistä ei pidetä viisaana”, Savolainen kertoo.

Ennakkoluuloja voi olla joskus naisilla itsellään enemmän kuin miehillä. Maarakennusalaa opiskelevaan toiseen naiseen saatetaan suhtautua epäluuloisesti, maarakennusalan kouluttajana toimiva Eija Kinnunen pohdiskelee.

Aikuinen nainen tietää jo

”

Kyllä maarakennusalalla tytöt pärjäävät yhtä hyvin kuin pojatkin.”

Gradiassa naisia on maarakennusalan aikuiskoulutuksessa enemmän kuin nuorisoasteella.

Hieman aikuisempana alalle hakeutuvat naiset tietävät jo, että menestyäkseen ei tarvitse olla maailman vahvin nainen. Terve itsetunto ja luonnollisuus ymmärretään tärkeimmiksi ominaisuuksiksi.

Aikuisopiskelijalla myös oma identiteetti on nuorta kehittyneempi, eikä ympäristön kohina vaikuta uravalintaan yhtä paljon.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä entistä suurempi osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla. Siellä naisia arvostetaan.

Kirsti Savolainen kertoo, että työnantajat pitävät naistyöntekijöistä, sillä he tekevät maltilla ja tarkasti.

Naiset esimerkiksi ajavat maarakennuskoneita taloudellisemmin – polttoainetta säästyy ja huoltovälit pitenevät.

Naisten osaaminen näkyy myös heidän tilipussissaan. Maarakennusalalla miesten ja naisten palkat ovat ilahduttavasti samalla tasolla.

Moni ennakkoluuloton nainen lähtee myös jo nuorisoasteen maarakentajakoulutukseen. Kävimme jututtamassa maarakennuskoneen kuljettajiksi opiskelevia Nanna Kovalaista ja Sara Maksimaista – käännä lehti ja lue opiskelijoiden kokemuksista! >>

24

INFRA-LEHTI

Nanna Kovalainen Jyväskyläläinen Nanna Kovalainen, 15, opiskelee Gradian ammattiopistossa ensimmäistä lukuvuotta maarakennuskoneen kuljettajaksi.

MUTKATONTA. Tulen työmailla juttuun myös ukkojen kanssa, Nanna Kovalainen naurahtaa.

Nannalle koulutukseen hakeutuminen oli luontevaa, sillä hänen perheellään on maarakennusalan yritys. Yrittäjä­ vanhemmat eivät kuitenkaan työntä­ neet tytärtään narulla selkään, vaan korostivat, että ammatinvalinnan on oltava Nannan oma päätös. Jokaisen pitää itse valita ala, joka tuntuu hyvälle.

Nannan esikuva alanvalintaan tuli silti perheen sisältä. Perheyrityksessä jo muutaman vuoden eri maaraken­ nuskoneiden kuljettajana keikkatöissä työskennellyt parikymppinen isosisko veti esimerkillään Nannankin alalle.

Opiskelu Gradiassa on ollut Nan­ nasta mukavaa. Hän kertoo oppi­ neensa paljon uutta, mutta myös per­ heyrityksessä jo opittuja asioita tulee usein vastaan.

Käytännössä Nanna opiskelee käyt­ täen työparin kanssa aina yhteistä

konetta vuorotellen.

Opintojen alkuvaiheessa on saatu koulutusta koneiden hallintaan ylei­ sellä tasolla sekä perehdytystä perus­ tustöihin. Ammattiaineiden ohella opiskellaan yhteisiä tutkinnon osia, eli YTO-aineita.

”Täällä ei kiusata” Opiskeluporukassa on hyvä henki. ”Opiskelukaverit eivät koskaan kiu­ saa, ja kaikki ottavat toisensa huo­ mioon”, Nanna toteaa.

Nannan valttina on, että hän pää­ see harjoittelemaan maarakentamista vielä iltaisin ja viikonloppuisin kotona.

Oman tulevaisuutensa hän näkee maarakennusalan töissä eri koneita kuljettaen. Erityisesti häntä motivoi maarakennusalan antama mahdolli­ suus vaikuttaa omaan työtapaan ja -tahtiin. Alan hyvä palkkaus toki kan­ nustaa myös.

Vapaa-aikanaan Nanna ratsastaa omalla hevosellaan ja lumilautailee talvisin.

Sara Maksimainen OSA PORUKKAA. Sara Maksimainen kertoo tulleensa hyvin hyväksytyksi ryhmään myös luokan ainoana naisena.

16-vuotias Sara Maksimainen Joensuusta opiskelee ammattiopisto Riveriassa maarakennuskoneen kuljettajaksi.

Ajatus rakennusalan opinnoista syn­ tyi kahdeksannella luokalla. Silloin se oli vielä puoliksi leikkiä, mutta jo ysi­ luokalla Riverialla suoritettu TET-har­ joittelu teki alanvalinta-ajatuksista vakavampia. Vaikka Sara lähinnä seu­ rasi työntekoa, hän sai kokeilla myös kaivukonetta muutaman kerran. Sen jälkeen se oli menoa. ”Olen aina pitänyt fyysisestä teke­ misestä ja kädentaitoa vaativista puu­ hista”, Sara kertoo.

Peruskoulussa nuoren naisen lem­ piaineita olivat liikunta, uskonto jatek­ ninen käsityö.

Yhteishaun aikaan äiti totesi tyttä­ ren uratoiveista kuultuaan, että maa­ rakennusalalle kannattaa mennä. Opet­ tajatkin sanoivat, että jos ala tuntuu oikealta, niin silloin sinne on haettava.

Tärkeänä tukena uravalinnassa oli myös serkku Roosa, joka ilahtui maa­

rakennusalan opintojen alkamisesta ja kannusti. ”Kukaan ei ole kommentoinut mitään negatiivista tai ihmetellyt mies­ valtaiselle alalle lähtöäni”, Sara sanoo ykskantaan.

Heti koneita kokeilemaan Syksyllä alkaneissa opinnoissa on tehty perustustöistä: asennettu salaojia ja sadevesikaivoja sekä käytetty taso­ laseria. Maarakennuskoneilla pääs­ tään harjoittelemaan jo seuraavassa jaksossa. Matematiikassa on laskettu peruslaskutoimituksia peruskoulussa opittua kerraten. Sara kertoo teh­ neensä myös mielenkiintoisen esitel­ mäprojektin äidinkielessä.

Opettajat ovat mukavia ja kouluun on aina ollut kiva mennä. Vain aikai­ set aamuherätykset ottavat joskus koville: kotoa pitää lähteä jo 6.45, jotta ehtii kahdeksaksi kouluun.

Ammattiin valmistuttuaan Sara haluaa maarakennusalan töihin. Hän toi­ voo pääsevänsä joskus myös ulko­ maankomennuksille.

4/2018

25

Yhdyskuntatekniikka 2019 Näyttely ja seminaareja

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi: www.yhdyskuntatekniikka.fi

loikka kohti kestävää rakennettua ympäristöä

Loikan seu r a numero ilm ava estyy

kevää llä 20 19

28

INFRA-LEHTI

DIG IT! Unohda mielikuvat lapiohommista ja kurassa kahlaamisesta. Maarakentaminen on nykyään ihan siistiä digityötä.

Destian Pekka Lammassaari ja NCC:n Manu Marttinen selittävät infografiikan avulla ykkönen ja nolla kerrallaan, miten digitalisaatio valtasi infra-alan.

Le n Le tore nto itt rei i tti

Karttapohjalle tehty lentosuunnitelma ladataan robottikopteriin.

Kopteri lentää Karttapohjalle tehty lentosuunnitelma tarkasti robottikopteriin. suunnitelman mukaan 120 metrin ladataan Kopteri lentää korkeudessa. tarkasti suunnitelman mukaan 120 metrin korkeudessa.

TEKSTI JA GRAFIIKKA: OSMO PÄIVINEN ASIANTUNTIJAT: PEKKA LAMMASSAARI, DESTIA JA MANU MARTTINEN, NCC

S

uomessa on niukasti pääomia. Siksi asiat on tehtävä meillä erityisen hyvällä suunnittelulla ja kustannustehokkaasti. Myös infran – niin teiden, katujen, ratojen, siltojen kuin kaupunkitekniikankin – rakentaminen ja elinkaari on hahmotettava kokonaisuutena.

Digitalisoitu suunnittelu ja toteutus parantavat myös rakentamista. Ne takaavat laadun ja kustannustehokkuuden.

Nykyään esimerkiksi miehittämätön kopteri voi tehdä maastokartoituksen nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti.

Perinteisiä mittaajia ei enää kaikkeen tarvita.

Yhdistelemällä satelliittien ja digitaalikarttojen dataa paikalliseen tietoon voidaan rakennettavista tai korjattavista infrakohteista tehdä millintarkat mallinukset, joita voidaan tarkastella 3D-kuvina. Tämä helpottaa rakentamista, budjetointia ja kohteen myöhempää ylläpitoa sitten kun se käytössä. ”Kaikki tieto voidaan digitalisoida ja koota yhteen järjestelmään. Datasta voidaan laskea esimerkiksi rakenteilla olevaan tiehen tarvittavien maamassojen määrä”, sanoo Destian Pekka Lammassaari.

Näin luonnonvaroja säästyy, materiaalien hallinta paranee ja päästöt pienevät.

Lähes kaikki työvaiheet voidaan tallentaa reaaliaikaisesti. Tallennetuista työvaiheista saadaan heti raportit; niitä ei tarvitse enää urakoitsijan erikseen myöhemmin kirjata. Toteutumamalli tulee urakan luovutuksessa automaattisesti. ”Kaikki tieto on jäljitettävissä. Esimerkiksi keväällä roudan aiheuttamista tievaurioista saadaan datasta tarkat tiedot rakenteesta ja rakennushistoriasta. Tämä helpottaa korjaussuunnitelua ja toteutusta”, kertoo Manu Marttinen.

Alan työnkuvat muuttuvat Työnkuvat tulevat muuttumaan siten, että maarakennuskoneen kuljettajasta voi tulla maarakennusoperaattori,

Digitaalisuus tuo tehoa myös kunnossapitoon

Autojen renkaista tuleva paine työntäärenkaista rikkoutuneista Autojen tulevakohpaine dista veden tien eri kerroksiin. työntää rikkoutuneista kohdista veden tien eri kerroksiin.

Maatutkan datan avulla nähdään kolmiulotteisesti, missänähdään kohtaa Maatutkan datan avulla tien rungossa ovat ongelmat. kolmiulotteisesti, missä kohtaa Tämä mahdollistaa kustannustien rungossa ovat ongelmat. tehokkaan ja ennakoivan Tämä mahdollistaa kustannuskorjaamisen. tehokkaan ja ennakoivan korjaamisen.

Tien kerroksiin päässyt vesi tuhoaa tien routa-aikaan.

Tien kerroksiin päässyt vesi tuhoaa tien routa-aikaan.

Tienpinta urautunut Tienpinta ja rikkouurautunut jatunut. rikkoutunut.

29

4/2018

Kuvatusta aineistosta muodostetaan huipputarkka ortokuva, josta tehdään laskentaohjelmien avulla pistepilvikuva.

Tästä saadaan muodostettua korkeuskäyräkartta ja 3D-kuva, jonka suurennoksia voidaan tarkastella kolmiulotteisesti.

Pistepilvistä rakentuu kolmioverkko, joka antaa kuvaa alueen pinnanmuodoista. Kolmioverkon datasta saadaan laskettua tarkat tilavuudet sekä maamassojen määrät.

3D-mallinuskuvia voidaan tarkastella kaikista suunnista.

Le nto re

itt

i Kopterin kamera kuvaa koko lennon ajan suunniteltua lentoreittiä. Digikuvia tallentuu suuret määrät.

Työpiirustuksissa näkyvät urakka-alueet, työvaiheet ja muu suunnittelu.

Valmiit suunnitelmat siirretään infrarakentajien työkoneisiin. Tiedoista löytyvät kaikki urakkaan liittyvät asiat. Työvaiheet tallentuvat järjestelmään.

30

INFRA-LEHTI

joka pystyy operoimaan useaa konetta yhtä aikaa. Operaattorin koulutuksessa on painopistettä siirretty 3D-osaamiseen ja sen soveltamiseen.

Suomi on digitalisoidun rakentamisen huippumaita.

Tekniikkaa ja osaamista löytyy omasta takaa.

Suunnitteluun ja rakentamiseen yhdistetty digiosaaminen voi olla myös yksi tulevaisuuden vientituotteistamme. ”Kansainvälisten tutkimusten mukaan rakentamisen prosesseissa on päästy digitalisaation myötä jopa 30 prosentin säästöihin”, tietää Pekka Lammassaari.

Parhaimmillaan digiavut ovat väyläinfran eli teiden, katujen ja ratojen rakentamisessa. Esimerkiksi tietyössä sijaintiedot, tien kerrosten tiedot ja asfalttiaseman tuotetiedot kootaan yhteen. Näin nähdään koneiden suoritukset, aikataulut ja asfalttimassan lämpötilat koko tieosuudelta. Kaikki työmaan osapuolet voivat seurata kokonaisuuden edistymistä reaaliaikaisesti.

Sateliittipaikannusjärjestelmä antaa tarvittaessa millintarkan paikannuksen järjestelmään.

Urakka-alue voidaan määrittää tarkasti. Urakasta saadut tiedot tallennetaan, ja työn aikana ja sen jälkeen pystytään seuraamaan tarkasti eri materiaalien menekkiä. Näin hukka vähenee ja ennakointi paranee.

+109,25 m Aika 10.48

+109,25 m Aika 10.43

+109,25 m Aika 10.42

+109,25 m Aika 10.39

+000,00 m Aika 00.00

+109,25 m Aika 10.44

+109,25 m Aika 10.41

+109,25 m Aika 10.39

+000,00 m Aika 00.00

+109,25 m Aika10.45

+109,25 m Aika 10.40

+109,25 m Aika 10.39

Urakka-alue

+109,25 m Aika 10.39

+109,25 m Aika 10.40

+109,25 m Aika 10.45

+109,25 m Aika 10.46

Urakka-alue

Kuljettaja painaa kauhan maahan ja painaa tallennusnappia. Kauhassa oleva anturi luo millintarkan tiedon korkeudesta ja ajasta. Nämä tiedot tallentuvat järjestelmään, josta voidaan seurata urakan etenemistä reaaliaikaisesti.

Seuranta onnistuu periaatteessa kaikilla päätelaitteilla, niin matkapuhelimella kuin tietokoneellakin..

31

4/2018

Jyrän kuljettaja näkee reaaliaikaisesti jyräyskerrat ja -reitit.

Täryjyrän anturi antaa tietoja asfaltin tiiviiydestä ja lämpötilasta. Paikannusjärjestelmä antaa sijaititiedot, joista kuljettaja näkee ylityskerrat. Tiedot näkyvät työkoneen näytöltä.

Toteutuneet ylityskerrat

Päällyskerrokset Kantava kerros Jakava kerros Infratöissä suositaan kierrätysmateriaaleja, mutta luonnonkiviaineksiakin tarvitaan. Kun kiviainesten menekki ja reitit ovat tarkasti tiedossa, raskaat kuljetukset ja niiden päästöt voidaan minimoida.

Suodatinkerros Pohjamaa

Tien pintaan ja runkoon asennetut anturit mittaavat pinnan ja rungon lämpötilaa, kosteutta ja suolaisuutta.

Näitä tietoja hyödynnetään myöhemmin muun muassa tienhoidossa.

Afalttiasema

Murskausasema

Asfalttimassan ja sen kuljetuksen tiedot tallentuvat järjestelmän muistiin.

Tie 123 välillä Ravijoki-Klamila Lähtö klo 14.05,12 Alkulämpötila: 160 °C Perillä 15.05,20 Loppulämpötila: 160 °C Matka-aika: 01.00,08 Kuljettaja: Kauko Kuljettaja

Kulkureitti

LÖYSÄT POIS. Digitalisoitu tieto mahdollistaa alueen eri työmaiden reaaliaikaisen seurannan. Tämä tehostaa resurssien käyttöä.

SINUT huomataan.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Seuraava lehti ilmestyy 15.2.2019 Ilmoitusvaraukset 11.1.2019 mennessä: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

33

4/2018

TALVIHOITO

YHDESSÄ.

Urakoitsijoiden, kaupunkien, kuntien, ely-keskusten ja muiden sidosryhmien kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua muuttuvien asiakastarpeiden tunnistamiseksi.

TALVIHOITOLINJAUSTEN LISÄKSI NYT UUDISTUU TEIDEN HOIDON URAKKAMALLI. LUE LISÄÄ SIVULTA 43.

Teiden talvihoito paranee Liikenneviraston uusissa talvihoidon toimintalinjoissa otetaan huomioon erityisesti raskas liikenne ja teiden turvallisuus. Palvelutaso nousee niin pääteillä kuin alemmalla tieverkolla.

TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: DESTIA

M

aanteiden hoidon palvelutason määrittelee Liikennevirasto. Tiet on jaettu hoitoluokkiin, koska kaikkia teitä ei voida kohtuullisin kustannuksin hoitaa samalla tavalla.

Hoitoluokkia korotetaan 1.1.2019 noin 11 000–12 000 kilometrin matkalla. Se edustaa noin 15:ttä prosenttia maantieverkosta.

Tiet joita korotus koskee ovat pääosin keskimääräistä vilkkaampia, joten vuoden vaihteen jälkeen yli 30 prosenttia liikenteestä saa nykyistä parempaa palvelutasoa.

Urakoiden kilpailutuksen myötä hoitoluokka nousee edelleen vuosina 2019–2024 noin 3 000 kilometrin matkalla.

Hoitoluokat nousevat erityisesti teillä, joilla raskaan liikenteen määrät ovat suuria.

Tällä pyritään vähentämään vakavia onnettomuuksia ja raskaan liikenteen ulosajoja.

Lisäksi joidenkin hoitoluokkien liikennemäärärajoja alennetaan, jolloin aiempaa vähäisempi liikenne oikeuttaa korkeampaan hoitotasoon.

Merkittävällä osalla tieverkkoa hyödynnetään lisäksi ajoneuvoista saatavaa informaatiota talvihoidon tukena. Yhteistyötä niin tiesäätoimijoiden kuin urakoitsijoidenkin kanssa tehostetaan, jotta ennakoiva keli- ja säätieto olisi yhä tarkempaa. Laa-

dunvarmistuskin paranee digitalisaation keinoin.

Uudistettu hoitourakkamalli tehostaa entisestään Uudistettu maanteiden hoitourakkamalli otetaan käyttöön syksystä 2019 lähtien 17 maantien hoitourakassa ja vuoteen 2023 mennessä kaikissa urakoissa. Mallin odotetaan tehostavan talvihoidon toimintalinjojen vaikutuksia.

Alemmalla tieverkolla liukkaudentorjunnan ja pääosalla tiestöstä myös aurauksen toimenpideaika lyhenee, eli näihin töihin lähdetään aiempaa herkemmin.

Auraukset aloitetaan aiempaa pienemmillä lumimäärillä etenkin aamuliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Tämä parantaa edellytyksiä tasaiseen ja ohueen polannepintaan. Liukkaudentorjunnassa otetaan kattavammin lisäkalustoa käyttöön poikkeavissa tilanteissa.

Työmatkaliikenteen edellytyksiä parannetaan alentamalla hoitoluokkien liikennemäärärajoja vilkkailla yhdysteillä, jotka usein kulkevat kaupunkiseuduilla. Alemmalla tieverkollakin tavoitellaan parempaa aamuliikennettä.

Tärkeiksi koettujen tieosien palvelutasoa on mahdollista hieman kohottaa myös

ajallisesti tai paikallisesti; esimerkiksi tärkeimmille joukkoliikennereiteille aamuliikennettä turvaamaan voidaan kohdentaa täsmähoitoa. Vilkkaimmille kävely- ja pyöräilyväylille on mahdollista tarjota yhteistyössä kaupunkien kanssa nykyistä korkeampaa palvelutasoa laatukäytävien avulla.

Elinkaaren kesto ja ympäristö on myös huomioitava Uuden hoitourakkamallin myötä keskivilkkaat tiet jaetaan pääosin suolalla ja pääosin hiekalla hoidettaviin tiestön elinkaaren pidentämiseksi. Aiempaa kireämmillä liukkaudentorjunnan laatuvaatimuksilla varaudutaan nopeasti muuttuviin sääolosuhteisiin.

Kevytpäällysteisillä teillä turvataan päällysteen elinkaarta käyttämällä liukkaudentorjunnassa pääosin hiekkaa. Myös teiden kuivatusta tehostetaan ja madalletaan lumivalleja keväisin. Polanteet pyritään pitämään ohuina ja urat sekä epätasaisuudet minimoimaan, mutta tiepäällysteiden huononeva kunto vaikeuttaa yhä useammin ohuen polannepinnan saavuttamista.

Tärkeillä pohjavesialueilla natriumkloridia korvataan muilla liukkaudentorjunta-aineilla kuten formiaateilla.

34

INFRA-LEHTI

NÄIN PÄÄSET INFRA-ALALLE TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: JANNE SUNTIO

A

Perus- ja ammattitutkinnolla mutkitta työelämään

RAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON suorittaminen perustuu osaamiseen, ei opiskeluaikaan. Käytännössä tutkinnon edellyttämän osaamisen hankkiminen vie yleensä noin kolme vuotta. Opiskeluun kuuluu paljon työpaikoilla oppimista.

Rakennusalan perustutkintoa opiskelemaan voit lähteä vaikka suoraan 9. luokalta kevään yhteisvalinnassa. Valitse hyvissä ajoin ensimmäisen opiskeluvuoden kuluessa suuntautumisvaihtoehdoksi maarakentaminen, maarakennuskoneenkuljettaminen tai kiviala.

Kahdessa ensimmäisessä pääset väylien ja kuntainfran rakentamisen ja kunnossapiKATSO TARJOLLA don pariin. Kuljettajakoulutuksessa opit OLEVAT KOULUT: käyttämään ja huoltamaan esim. kaivuWWW.OPINTOPOLKU.FI. KIRJOITA SANAHAKUKENTreita, pyöräkuormaajia, puskukoneita ja TÄÄN ”MAARAK” TAI tiehöyliä. Kivialalla opit ulkoalueiden ja ”KIVIRAK” JA KÄYNNISTÄ HAKU. rakennusten kivirakennustöitä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS on myös tapa hankkia sama perustutkinto aiemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta riippuen 1–3 vuodessa.

Oppisopimus perustuu työnantajan ja opiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen, johon kuuluu ammattiin kouluttautuminen työpaikalla.

Oppisopimuskoulutus edellyttää sinulta omatoimisuutta ja aktiivisuutta työpaikan löytämiseksi.

AMMATTI- JA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT suoritetaan näyttötutkintona. Tämä on etenkin aikuisille suunniteltu joustava tutkinnon suoritustapa.

Ammattitaito osoitetaan näytöillä aidoissa työympäristöissä. Näyttöihin liittyy myös vähän kirjallisia tehtäviä. Näytössä osoitettava osaaminen on voitu hankkia koulussa tai töissä.

Näyttötutkintoihin on myös valmistavaa koulutusta, jonka sisältö ja kesto riippuvat aiemmasta koulutuksestasi ja työkokemuksestasi.

YHTEISHAKU TULEE TAAS Moniin koulutuksiin voi jo hakea ympäri vuoden, mutta yhteishakukin on yhä voimissaan. Muista aikarajat!

Haku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on 19.2.–12.3.2019. Hakuaika päättyy 12.3. klo 15.

Korkeakouluopintojen hakuajat ovat linjasta riippuen joko 9.1.−23.1.2019 tai 20.3.−3.4.2019.

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta (DIA) uudistuu vuosina 2019−2020. Kaikkiin DIA-yhteisvalin­ taan kuuluviin DI-koulutuksiin järjestetään keväästä 2019 alkaen yksi, yhteinen valintakoe. Keväällä 2020 uudistuu myös todistuspisteiden laskenta; vähintään puolet uusista DI-opis­ kelijoista valitaan pelkkien todistuspisteiden perusteella.

Lisätietoa: Opintopolku.fi ja koulujen nettisivut

35

4/2018

B

Ammattikorkeakoulusta insinööriksi tai rakennusmestariksi

Ammattikorkeakoulussa pohjakoulutukseksi käy lukio tai ammatillinen perustutkinto.

Infran voit suuntautua joko rakennustekniikan tai rakennusmestarin koulutusohjelmissa.

INSINÖÖRIKSI valmistut rakennustekniikan koulutusohjelmasta neljässä vuodessa. Tutkintonimike on insinööri (AMK).

Tutkinto muodostuu perus- ja ammattiopinnoista sekä harjoittelusta ja opinnäytetyöstä. Opiskeluaikana on mahdollista lähteä ulkomaille opiskelijavaihtoon.

Rakennusinsinööri työskentelee rakennuskohteen suunnittelussa, tuotannossa tai ylläpidossa.

Hän voi toimia myös viranomaistehtävissä tai vaikkapa rakennusmateriaalien kehityksen tai myynnin parissa.

MISTÄ LISÄTIETOA? KATSO WWW.INFRA.FI/ TOSI­H OMMIIN TAI WWW.INFRASANKARIT.FI

RAKENNUSMESTARIN OPINNOT kestävät kolme ja puoli vuotta.

Tutkintonimike on rakennusmestari (AMK).

Rakennusmestarin tutkinto on

käytännönläheinen työnjohtajan tutkinto. Opinnoissa keskitytään tuotantotekniikkaan, työmaatoimintoihin, kustannusten hallintaan, esimiestoimintaan, materiaaleihin ja työsuojeluun. Koulutus sisältää paljon käytännön harjoittelua.

Rakennusmestari suunnittelee ja johtaa uudis- ja korjausrakennushankkeita. Hän voi työskennellä työmaamestarina, joka johtaa erilaisia rakennustyömaan vaiheita. Kokemuksen myötä voi edetä vastaavaksi työnjohtajaksi, joka johtaa ja valvoo rakennustöitä.

Muita nimikkeitä voivat olla kustannuslaskija, tuotannonsuunnittelija tai rakennustyön valvoja.

C

Diplomiinsinöörejä yliopistoista

DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO on ylempi korkeakoulututkinto. Se koostuu kolmen vuoden kandiopinnoista ja kahden vuoden maisteriopinnoista.

Opinnot koostuvat luennoista, lasku- ja laboratorioharjoituksista sekä käytännön suunnittelutyöhön perehdyttävistä harjoitustöistä. Opintojen päätteeksi laaditaan diplomityö.

Koulutuksen sisältöön voit itse vaikuttaa painottamalla opintojen sisältöä ja harjoittelupaikkojen valintaa omien kiinnostustesi mukaisesti. Kansainvälistä opiskelijavaihtoa suositellaan.

Infra-alan DI:ksi voi opiskella Aalto-yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Koulutus antaa laajan näkökulman suunnittelu-, asiantuntija- ja johtotehtäviin sekä koulutus- ja tutkimustyöhön esimerkiksi suurten väylätai kaupunki-infrahankkeiden parissa.

Tuleva ammattinimikkeesi voi olla esim. kehitysinsinööri, suunnittelija, tuotanto- tai tutkimuspäällikkö, tuotekehittäjä, tekninen johtaja, laatuinsinööri, tutkija tai johtaja.

Katso osoitteesta Infraosaaja.fi tarkat ohjeet, mihin kandiohjelmaan hakeutua, jos haluat vastuullisiin tehtäviin näyttävien infrahankkeiden parissa!

Aivan kaikissa infra-alan tutkinnoissa painottuu nykyään 3D-mallintaminen ja tietomallipohjainen työskentely. Rakentamiseen liittyvien tietokonepelien hallinnasta voi olla opinnoissa suurta hyötyä.

Aivan kaikissa infra-alan tutkinnoissa painottuu nykyään 3D-mallintaminen ja tietomallipohjainen työskentely. Rakentamiseen liittyvien tietokonepelien hallinnasta voi olla opinnoissa suurta hyötyä.

HUOMAATKO? Sinäkin luit tämän.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Vuoden 2019 lehtien ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

37

4/2018

JÄSENSIVUT KUKA TULEVAISUUDESSA RAKENTAA?

Rakennusteollisuuden asiantuntijat pohtivat, kuka rakentaa toimivan yhteiskunnan rakenteet jatkossa. s. 38

LÄHES SANKARI SIIS ITSEKIN

Roope Laavaisen isä ja isoisä ovat maarakennusalan yrittäjiä. Roopesta tuli menestynyt lätkänpelaaja. s. 47

LÄHDE KELKALLA TUNTURIIN

INFRA Pohjoinen järjesti viime keväänä niin siistin kelkkatourin, että ensi kerralla kutsutaan kaikki mukaan. s. 52

K U VA : J A N N E S U N T I O

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Avaa ovet nuorille Infra-alan vetovoimatyöhön tarvitaan alan yritysten apua.

Isännöimällä tai emännöimällä työmaavierailuja autat koko alaa.

SELASIN taannoin Infra-lehteä. Kiinnitin huomiota artikkelien kuviin. Mieleen nousi vanha sanonta: ”Vanhuus harmaannuttaa aasin karvan ja viisaus paljastaa pään.”

Kuvaus sopi useimpiin kuviin, kuten myös siihen näkymään, joka piirtyy valon sokaisemiin silmiini joka aamu vessan peilistä.

En tarkoita, että olisimme sen kummemmin viisaita taikka aaseja – me vain olemme iän myötä parantuneet nuoruudeksi kutsutusta vaivasta. Kun jatkamme riittävän kauan ”paranemista”, seuraukset infra-alalle ovat kohtalokkaat.

Maata kiertäessäni olen tavannut kaikenlaisia nuoria. Niitä, joiden käsissä asiat rullaavat sulavasti ja silmä katsoo terävästi, sekä niitä, joilla lippa hipoo nenänpäätä ja kädet painuvat kyynärpäitä myöten taskuihin. Ja kaikkea tältä väliltä.

Maarakennusalan työjohto voi tehdä palveluksen itselleen ottamalla isällisesti tai äidillisesti vastaan hyvinkin erilaisista lähtökohdista tulevat nuoret ja kasvattaa heistä tulevaisuuden osaajia.

On ymmärrettävää, että yksittäisen yrittäjän ei ole mahdollista pyörittää kasvattajaseuratoimintaa, mutta on myös yhtä oikein tunnustaa, että emme elä ideaali-

maailmassa. Emme voi vaikuttaa nuorten taustoihin ja historiaan tai siihen, miten ammattioppilaitokset voivat paikata nuoren tilannetta ennen työelämään siirtymistä. Voimme vaikuttaa vain omaan tekemiseemme.

ITSE TUEN nuorten hakeutumista rakennusalalle muun muassa järjestämällä heille tutustumiskäyntejä korkeakouluihin, ammattiopistoihin ja työmaille. Lisäksi tiedotan heille alan mahdollisuuksista TheMesta.netissä sekä järjestän alan info-tilaisuuksia opinto-ohjaajille.

Menestyksekkääseen vetovoimatyöhön tarvitsen myös maarakennusalan yrittäjien ja työnjohdon apua. Isännöimällä tai emännöimällä työmaavierailuja autat koko alaa.

Kun puhelin soi seuraavan kerran oudosta numerosta, se voi johtaa alan henkilöstön keski-iän laskuun!

Janne Suntio, sisäänheittäjä, Vetovoima ry LISÄÄ NETISSÄ: themesta.net

LIITTOPÄIVÄ S. 44 | INFRASANKARIT S. 48 | PALAUTEPÄIVÄT S. 51 | NOSTURIYRITTÄJIEN MATKA S. 55

38

INFRA-LEHTI

TEE PÄÄTÖS!

VALITSE AMMATTI!

KOHTI VALOA. Osaammeko viestiä uravalintaa miettivälle nuorelle oikeita asioita oikealla tavalla rakennusalan mahdollisuuksista? Moni muu ala taistelee samoista ammatinvalintaa pohtivista nuorista. Miten rakennusala erottuisi auringonnousun alana?

39

4/2018

MISTÄ TULEVAISUUDEN RAKENTAJAT?

Pitääkö olla huolissaan?

Vuoden 2019 kynnyksellä on aika pohtia, miten meillä menee. Riittääkö osaamista? Löytyykö ratkaisu rakennusalan työvoimapulaan naisista ja maahanmuuttajista? Onko motivaatio hukassa tai viestit vinksallaan? Kyselimme Rakennusteollisuus RT:n koulutus- ja rekrytointiasiantuntijoilta.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: SAIJA SYVÄOJA JA 123RF

POHDITAAN HETKI TULEVAISUUTTA. Kuka jatkossa rakentaa ja pitää kunnossa väylät, sillat, satamat ja kuntatekniset verkostot?

Kuka räjäyttää turvallisesti ja tuottaa kestävällä tavalla kiviainekset tulevaisuuden rakentamiseen?

Rakennusteollisuus RT ry:n asiantuntijat Lauri Pakkanen ja Janne Suntio allekirjoittavat ajatuksen siitä, että koulutetuista infraosaajista on pula. Onko pula huutava, siihen ei löydy yksiselitteistä vastausta.

Asialla on monta kanttia. ”Osaajille on aina kysyntää. Se on ikuisuuskysymys, koska työn määrä ei ole koskaan vakio. Välillä rakennetaan enemmän, välillä vähemmän, joten tarpeet muuttuvat sen mukana. Jos ajatellaan digitalisaation kasvumahdollisuuksia, silloin osaajista on varmasti pulaa”, Pakkanen aloittaa.

Laiskaa nuorisoa ei kiinnosta?

Mistä osaajapula sitten eniten johtuu: työtä vieroksuvista nykynuorista, vinoutuneesta väestörakenteesta, aloituspaikkojen vähyydestä, vääristä mielikuvista – vai jostain muusta?

Osasyyllisiä ovat Pakkasen ja Suntion mukaan ainakin vanhentuneet mielikuvat ja menneen maailman arkiuskomukset, kuten: lapio ja kanki, niillä et paljon hanki. ”Etenkään koneohjausjärjestelmien työtä helpottavia mahdollisuuksia ja Infrakitin tyyppisten alustapalveluiden työn johtamista parantavia toimintoja ei nuorten keskuudessa vielä oivalleta”, Suntio toteaa.

Pakkanen ja Suntio pohtisivatkin osaajapulan sijaan sitä, millaisia työuria infra-alalla on tarjolla, ja millaisena työnantajana ala esittäytyy.

Löytyykö alalta nuoria motivoivia töitä ja työnantajia? ”Alan pienissä yrityksissä johtaminen ei välttämättä vastaa 2000-luvulla syntyneen nuoren mielikuvaa työelämästä. Tässä alalla on parannettavaa”, Suntio sanoo.

Pakkanen on samoilla linjoilla: ”Tarjonta on kovin erilaista alan sisällä ja alueellisesti. Yhteistä on vain se, että kaikki taistelevat osaajista, jolloin tärkeiksi asioiksi nousevat johtamisen ohella muun muassa palkkaus ja työympäristö.” ”Jos hommat eivät kiinnosta eivätkä

kysyntä ja tarjonta kohtaa, kyse ei varmastikaan ole vain nuorten laiskuudesta. Emme ehkä ole onnistuneet viemään nuorille oikeanlaista viestiä alan monipuolisista tehtävistä”, Pakkanen pohtii.

Koulutus kammettava kohdilleen Suntion mukaan maarakennuskoneen kuljettajat ja maarakentajat ovat usein turhan itseoppineita. Yksi syy tilanteeseen on Etelä-Suomen vähäinen infra-alan koulutustarjonta toisella asteella. Vaikka noin puolet maarakentamisesta tapahtuu Etelä-Suomessa, alan koulutustarjonnasta vain kymmenen prosenttia on siellä. ”Osaajapulan ratkaisee suurten talousalueiden nuorten hakeutuminen alalle.

Tällä hetkellä koulutukset ovat vetovoimaisimmillaan maaseudulla. Ongelmana on kuitenkin maaseudun nuorten alhainen kokonaismäärä suhteessa koko ikäluokkaan”, Suntio toteaa. ”Infra-alan koulutus on Suomessa osaavissa käsissä. Sisällön ja toteutustavan suhteen ei ole suuria haasteita. Suurten kaupunkien nuorille ja heidän vanhemmilleen >>

40

INFRA-LEHTI

KENEN HOMMA? Kuka tulevaisuudessa tekee nostotyöt tai uusien kotien maarakennustyöt? Voi olla, ettei kukaan, jos huonosti käy, Pia Metsola pohtii.

”Tällä menolla meillä on huutava pula kuljettajista. Pitääkö maan mennä ihan polvilleen ennen kuin ymmärretään, mistä on kysymys”, toimitusjohtaja Pia Metsola täräyttää.

Ja sitten ne kesätyöt. ”Niihin ei ole enää mah­ dollisuutta, koska yleensä pitää olla 18. Lisäksi nuo­ rella pitäisi olla plakkarissa pitkä rimpsu erilaisia pätevyys­ kortteja. Vaikka työnantajana kuinka haluaisi auttaa nuoria työelämään, korttirumba on niin turhauttava, ettei siihen jaksa ryhtyä.” ”On paljon esimerkkejä siitäkin, että nuori on 14-vuotiaana kiinnostunut maarakenta­ misesta. Kun hänen sitten pitää odottaa neljä pitkää vuotta, kiinnostus on todennäköisesti kadonnut ja se pieni innostuksen poikanen­ kin tapettu.”

Pia Metsola on kolmannen polven yrittäjä, pikkutytöstä asti erilaisten koneiden parissa kasvanut.

Vuonna 1955 perustettu Metsola-Group työllistää noin 60 henkilöä ja 60 konetta.

Yhteistä konsernin eri yhtiöille on paitsi nos­ taminen, myös työvoimapulan kanssa painis­ keleminen.

Hullusta rakkaudesta lajiin Suomessa on 800 nosturia ja reilut 5,5 mil­ joonaa asukasta, Ruotsissa nostureita on sama määrä, mutta asukkaita liki tuplasti.

Ruotsissa maa on jaettu ”Börjen, Håkanin ja Olen alueisiin”, kun taas Suomessa kaikki kil­ pailevat keskenään, jolloin halvin voittaa ja koneet kiitävät pitkin maata. ”Meillä on paljon perheyrityksiä, jotka eivät toimi järkisyistä vaan jostain hullusta rakkau­ desta lajiin”, Pia sanoo.

Työvoimapulaa pohdittaessa Pia kääntää katseet koulutusjärjestelmään, joka on ollut Suomessa hyvä. Siis on ollut. ”Käynnissä oleva koulutusreformi vie ihan väärään suuntaan. Kun koulutuslaitokset voi­ vat itse päättää rahankäytöstään eikä korva­ merkittyjä rahoja ole aloittain, järjestelmä vääristyy rahan perässä.”

on vain jaettava lisää tietoa, jotta asenteet alaa kohtaan muuttuvat”, Suntio lisää.

Suntio korostaa, että ammattikorkeakouluissa on tärkeää saada kasvatettua rakennusalan ensimmäisen vuoden opiskelijoista maarakentamiseen hakeutuvaa joukkoa. Nyt infra-alan valitsee vain kymmenkunta prosenttia rakennusalan koulutuksiin hakeutuneista.

Naiset ja maahanmuuttajat apuun Missä määrin maahanmuutto voisi tuoda alalle osaajia? Entä naisten innostaminen alan töihin? Suntiolla on tähän selkeä näkemys: ”Maahanmuuttajat ovat yksi potentiaalinen ryhmä, josta etenkin Etelä-Suomessa toimiva Työtehoseura hankkii opiskelijoita.

Maahanmuuttajanuorten kouluttaminen on toimiva ratkaisu, kunhan koulutus

Paljon pohdittavaa kaikille

Korttirumbasta kesätöihin Koulutuksen näkökulmasta ei ole mitään jär­ keä järjestää 12 oppilaalle nosturikoulutusta, jossa yksi oppilas on nosturin puikoissa, toinen säätää jotakin ja kymmenen muuta roikkuu kännykässä. Tällainen tulee kalliiksi koulutus­ laitokselle ja on epämotivoivaa opiskelijoille. ”Opiskelun pitäisi olla riittävän intensii­ vistä. Kurssimuotoisen opiskelun takia oppi­ lailla saattaa olla vain pari tuntia koulua päi­ vässä, mikä ei opeta lainkaan pitkäjäntei­ syyttä. Miten nuori oppii tulemaan työpaikalle aamuseitsemäksi, jos on tottunut menemään kouluun puoliltapäivin?”

sopeutetaan kielitaidon mukaan.” ”Naiset ovat siunaus koko rakennusalalle.

Esimerkiksi kaivannaisteollisuudessa naiset ovat malmin ajoon miehiä halutumpia.

Naisten mukana alalle saadaan huolellisuutta, palvelualttiutta sekä parempaa aikatauluissa ja kustannusarvioissa pysymistä.”

Tällä hetkellä naisten osuus rakennusalan toisen asteen koulutuksissa on vain viiden prosentin luokkaa, mutta korkea-asteen koulutuksissa jo noin 15. ”Toivottavasti tuplaamme luvut seuraavan kymmenen vuoden kuluessa”, Suntio tuumii.

Paikallisesti & yhteisöllisesti Pakkanen muistuttaa, että infra-ala on hyvin pk-yrittäjävaltainen. Silloin tarpeita, toiveita ja odotuksia on paljon. Tarjolla ei ole yhtä oikeaa ratkaisua.

Pia kysyy, miksei korttikoulutuksia voisi viedä lukioihin, ammattikouluihin ja jopa peruskou­ luihin. Miten nuoret voisivat päästä kokeile­ maan työelämää nykyistä helpommin? Voisiko kymppiluokkalaisia houkutella alalle? Miten huomioidaan alan vaihdosta kiinnostuneet? ”Tässä riittää meille ja koko yhteiskunnalle pohdittavaa. Naiset ja maahanmuuttajat voi­ vat olla hyvä vaihtoehto, jos ala kiinnostaa.

Mutta: jos koulutusjärjestelmä ei ole kunnossa, voimme kouluttaa vaikka puupökkelöitä.” ”Isoin pelkoni tulevaisuutta ajatellen on, ettemme saa kuskeja enää mistään. Pitääkö Suomesta loppua kaikki kuskit, ennen kuin koulutusjärjestelmä saadaan toimimaan?

Pitääkö meidän mennä niin pitkälle, että alan suomalaiset yritykset tapetaan?”

”Tieto tulevaisuudesta pitäisi olla yrityksillä itsellään. Osataanko yrityksissä katsoa viiden tai kymmenen vuoden päähän?

Eihän se helppoa ole, mutta mahdollista se on. Voimme esimerkiksi tarkastella toimialaennusteita. Jos ne näyttävät menevän alaspäin, rakennetun ympäristön osaajapula todennäköisesti helpottuu – ja toisin päin”, Pakkanen sanoo.

Pakkanen peräänkuuluttaa paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kun katsotaan peiliin, kehittämiskohteita löytyy varmasti.

Suntio palaa vielä infra-alan tulokselliseen markkinointiin, jossa pitäisi tavoittaa talousaluekohtaisesti kriittinen massa rakennetun ympäristön ammattiuria jollakin tavalla preferoivia nuoria. Kriittinen massa on yleensä yli kymmenen prosenttia ikäluokasta.

M I K KO N I K K I N E N

Ei hyvältä näytä

41

4/2018

KOLME STEPPIÄ. ”Meidän pitäisi pohtia koko rakennusala yhdessä, miten nuoria saadaan alalle, miten uudet tekijät sitoutetaan ja miten osaajat saadaan pidettyä alalla”, Rakennusteollisuuden koulutusvastaava Lauri Pakkanen puntaroi.

MUKAAN VAAN. ”Infra-alan yritykset voisivat myös osallistua aktiivisesti Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima ry:n toimintaan ja sen järjestämiin alaa markkinoiviin tilaisuuksiin”, Vetovoima ry:n Janne Suntio kannustaa.

3D-koneohjauskoulutuskiertue INFRA ry:n konepalveluvaliokunta järjestää yhdessä laitevalmistajien Leica, Novatron, TopCon ja Trimble kanssa maksuttoman 3D-koneohjaus-koulutuskiertueen tammi-helmikuussa 2019. Vantaalla, Tampereella, Siilinjärvellä ja Oulussa järjestettävien koulutusten tavoitteena on lisätä 3D-laitteiden käyttäjien käytännön taitoja. Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet.

Ajankohdat ja pitopaikat: VANTAA 19.1.2019 lauantai, TTS:n tilat, Sarkatie 1 SITOVA ILMOITTAUTUMINEN 20.12. mennessä.

TAMPERE 2.2.2019 lauantai, TAKK:n tilat, Kurssikeskuksenkatu 11 SITOVA ILMOITTAUTUMINEN 18.1. mennessä.

SIILINJÄRVI 16.2.2019 lauantai, YSAO:n tilat, Takojantie 9 SITOVA ILMOITTAUTUMINEN 1.2. mennessä.

OULU 23.22019 lauantai, OSAO:n tiloissa, Asemakyläntie 5, Haukipudas SITOVA ILMOITTAUTUMINEN 8.2. mennessä.

Koulutuksen ohjelma: 08.30–09.00 Aamukahvi 09.00–09.30 Konepalveluvaliokunnan alustus 09.30–11.00 Laitekohtaiset koulutukset 11.00–11.45 Lounas 11.45–n.15.15 Laitekohtaiset koulutukset jatkuvat 16.00 Koulutuksen päätteeksi on mahdollisuus saunoa, mikäli tarpeeksi moni (väh. 10) ilmoittautuu etukäteen.

Ilmoittautumiset Tarja Hellströmille: tarja.hellstrom@infra.fi, puh. 050 375 1978.

Ilmoittautuessasi kerro, mille paikkakunnalle ja minkä laitetoimittajan (Leica, Novatron, TopCon, Trimble) koulutukseen haluat osallistua. Voit valita vain yhden, sillä koulutukset järjestetään laitekohtaisesti eri tiloissa.

Kerro myös haluatko jäädä saunomaan. Tervetuloa!

42

INFRA-LEHTI

FENNIA

YHTEISTYÖJÄSEN FENNIA NEUVOO

Perehdyttäminen on hyvä investointi Perehdyttäminen ja työnopastaminen ovat paljon enemmän kuin vain työvälineiden opettelua. Perusteellisella opastuksella on suora yhteys myös yrityksen tuottavuuteen ja työturvallisuuteen.

PEREHDYTTÄMINEN TARKOITTAA käytännössä uuden työntekijän opastamista työtehtäviin ja talon tavoille. Hyvällä perehdyttämisellä uusi työntekijä toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön, ja opastetaan tekemään uusi työnsä tehokkaasti ja turvallisesti.

Laiskasti tehty perehdytys vaikuttaa päinvastoin: uusi työntekijä ei tunne oloaan tervetulleeksi, eikä välttämättä osaa tehdä työtään parhaalla mahdollisella tavalla.

Fennian riskipäällikkö Kimmo Salojoen mielestä perehdyttäminen ja työnopastus käsitetään monessa yrityksessä vielä kapea-alaisesti. Niissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. ”Perehdytyksessä kyse on myös yrityksen yhteisten pelisääntöjen opettamisesta.

Niillä on suuri merkitys työturvallisuuden, mutta myös tuottavuuden kannalta”, Salojoki sanoo.

KUN YRITYKSEEN TULEE nuori työntekijä, on perehdyttäminen erityisen tärkeää.

Salojoen mukaan perehdyttäjän pitäisi osata asettua nuoren asemaan ja nykyajan vaatimuksiin. Nuoret ovat aiempaa vaativampia laadukkaan perehdytyksen suhteen ja haluavat esimerkiksi palautetta enemmän kuin aikaisemmin. Toisaalta nuori ei osaa asettua kokeneemman asemaan tai kyseenalaistaa saamaansa perehdytystä. ”Perehdyttäjällä on tässä todella suuri vastuu, koska suomalaiset ovat perinteisesti vähän huonoja kysymään. Jos perehdyttäjä vain kysyy, että ymmärsikö uusi työntekijä varmasti, niin aika harva uskaltaa silloin myöntää, jos ei ymmärtänyt.”

Erityisesti ensimmäisinä työpäivinä kannattaa käyttää aikaa uusien työntekijöiden vastaanottamiseen. Jos esimiestä ei näy kuin satunnaisesti, voi uudelle työnteki-

jälle tulla tunne, ettei hän ole tervetullut työyhteisöön.

Salojoki on itse käyttänyt koulutuksissaan esimerkkinä Rubikin kuutiota havainnollistamaan perehdyttämisen haasteita. ”Kuvittele, että tähän tulee kaveri tekemään Rubikin kuution. Hän pyöräyttää kuution hetkessä valmiiksi ja toteaa, että näin tämä tehdään. Emmehän me sen perusteella opi temppua toistamaan. Samalla tavalla moni kokenut ammattimies oikaisee ja näyttää perehdytyksessä vain työsuorituksen nopeutettuna. Silloin uusi työntekijä ei ehdi omaksua asioita. Se on totta kai tahatonta, mutta siihen kannattaa kiinnittää huomiota.”

KUN TALOON SITTEN palkataan kokenut ammattilainen, moni voi erehtyä ajattelemaan, että nyt perehdyttäminen onkin läpihuutojuttu. Tässä piilee ansa: vaikka työntekijä olisi kokenut, eivät talon kulttuuri ja toimintatavat välttämättä ole tuttuja.

Pahimmillaan perehdyttämisen laiminlyönti voi johtaa siihen, ettei yhteisiä pelisääntöjä ole, vaan jokainen toimii itselleen luonteenomaisella tavalla. Tästä voi seurata konflikteja, mikä puolestaan heikentää paitsi tuottavuutta, myös työturvallisuutta ja yhteishenkeä.

Myös yrityksessä pidempään työskennelleet tarvitsevat välillä perehdytystä eli työnopastusta. Työnopastus koskee kaikkia ja tulee tarpeeseen, jos esimerkiksi yrityksen toimintatavat tai työkalut muuttuvat. ”Monesti uudet asiat ja käytännöt vaativat kertausta, jotta ne opitaan kunnolla.

Varsinkin jos kyseessä on tapa, koska poisoppiminen on vaikeaa ja siksi hidasta”, Salojoki sanoo.

Salojoki muistuttaa, että työtehtävät

KANNUSTA KYSYMÄÄN. ”Moni tekee sen virheen, että perehdyttää nuorta niin kuin haluaisi itseään perehdytettävän. Pitää osata ottaa huomioon nuoren valmiudet työelämään ja kyseiseen työtehtävään”, Kimmo Salojoki sanoo.

muuttuvat, kun koneet kehittyvät tai esimerkiksi ergonomisista työskentelytavoista saadaan koko ajan uutta tietoa.

Vaikka ammattilainen osaisi tehdä työnsä hyvin, on toinen juttu, tekeekö hän sen tehokkaasti, ergonomisesti ja turvallisesti.

Meillä kaikilla on totuttuja toimintatapoja, jotka tuntuvat luontevimmilta. Entä jos työn voisikin tehdä nopeammin, työkaluja säästäen ja ergonomisemmin?

Henri Lassander

KOLME POINTTIA PEREHDYTTÄMISEEN

1

Perehdytä uusi työntekijä huolel­ lisesti ja käy ensimmäisten työ­ päivien aikana katsomassa, miten hänellä sujuu – varsinkin, jos kyseessä on nuori työntekijä.

2 3

Perehdytys on tarpeen, vaikka uusi työntekijä olisi kokenut, koska hän ei tiedä työpaikan käy­ täntöjä ja sääntöjä.

Muistuta myös aiemmin aloitta­ neita työntekijöitä säännöllisesti toimintatavoista, ja muista huolel­ linen työnopastus, kun tavat muuttuvat.

43

4/2018

YIT

LAATUA TIENPITOON

Uusi teiden hoidon urakkamalli käyttöön

VUOROVAIKUTUSTA, AVOIMUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ. Tavoitteena on, että maanteiden hoito tehostuu ja tarpeisiin voidaan reagoida aiempaa joustavammin. INFRA ry jäsenurakoitsijoineen on ollut aktiivisesti mukana uuden urakkamallin kehittämisessä.

Liikennevirasto ja ely-keskukset ottavat käyttöön uuden teiden hoidon urakkamallin. Uudenmalliset tarjouspyynnöt on julkaistu ja ensimmäisen kierroksen tarjoukset tulevat joulukuussa. Urakat käynnistyvät syksyllä 2019.

UUDESSA MALLISSA aiemmin alueurakoiden talvihoidossa käytetty kokonais- ja yksikköhinta korvautuu urakan tavoitehinnalla. Pääurakoitsijan palkkio sovitaan urakkasopimuksessa, ja tilaaja maksaa tehdyt työt urakoitsijalle toteutuneen työn perusteella.

Urakan tavoitehinnan ylittyessä tilaaja maksaa 70 prosenttia ylittyneistä kustannuksista ja tavoitehinnan alittuessa pääurakoitsija saa 30 prosenttia alituksen suuruudesta. Kaikki urakassa syntyvät kustannukset ovat tilaajan nähtävissä, eli noudatetaan ”Open Book” -periaatetta.

LAADUN PAINOARVO urakoitsijan valinnassa kasvaa. Uusia laatutekijöitä ovat muun muassa urakan avainhenkilöiden organisointi ja yhteistyökykyjen testaaminen sekä osaamisen arviointi kokeella. Hinnan painoarvoa on laskettu, laadun nostettu. Laatuvastuurakentaminen (LVR), säilyy urakkamuotona, eli urakoitsijalla on työn laadun osoitusvelvollisuus.

Laadunvarmistusta pyritään tehostamaan myös digitalisaation keinoin. Uutta on myös urakoitsijan tarjouksessaan antamat sitoumukset, jotka koskevat muun muassa toiminnan onnistumista ja kehittämistä.

Sitoumuksien toteumaa seurataan urakan aikana, ja pääurakoitsija voi saada niistä bonusta tai sanktioita. Urakan töitä organisoivat ja johtavat henkilöt ja heidän osaamistasonsa sekä organisointi- ja palvelutaitonsa ovat urakan onnistumisen keskiössä. Tilaaja ja urakoitsija toimivat kiinteässä yhteistyössä urakan parhaaksi.

KAIKISSA SYKSYLLÄ 2019 solmittavissa urakkasopimuksissa noudatetaan myös uusia talvihoidon toimintalinjauksia.

"INFRA ry jäsenurakoitsijoineen on ollut aktiivisesti mukana uuden urakkamallin kehittämisessä. On ollut hienoa huomata, että Liikennevirastolla on aitoa halua kuunnella alan toimijoita ja siten päästä toimivaan lopputulokseen. Siirtyminen kerralla kaikissa uusissa alueurakoissa uuteen malliin yksittäisten pilotointien sijaan on virastolta rohkea teko. Kiitos siitä", INFRAn asiantuntija Ari Kähkönen antaa tunnustusta.

Uudessa mallissa on Kähkösen mukaan merkittävää aliurakoitsijoiden huomioiminen ja heidän toimintaedellytystensä varmistaminen. Tarjoajan antamista laatulupauksista puolet koskee alihankintaa: kannustavat alihankintasopimukset, alihankintojen ja toimintamallien kehittämi-

nen sekä alihankintojen kehittämisen onnistuminen käytännössä.

"Tavoitteena on muun muassa varmistaa aliurakoitsijoiden osaaminen, toimivat alihankintasopimukset ja aliurakoitsijoiden mahdollisuus bonuksiin ennakkoon määritellyin pelisäännöin. Vuosittain alihankkijoille tehtävällä kyselyllä kartoitetaan, miten nämä ovat käytännössä toteutuneet", Kähkönen kertoo.

"UUDET MALLIT eivät ole kerralla valmiit.

Ne vaativat särmien hiomista kokemuksen kertyessä seuraavalla kilpailutuskierroksella. Malleja kehitetään muun muassa INFRAn ja Liikenneviraston hankinta-asiakirjoja kehittävässä työryhmässä."

Anu Ginström

LUE MYÖS SIVULTA 33, KUINKA LIIKENNEVIRASTO UUDISTAA TALVIHOIDON TOIMINTAMALLEJAAN MUUN MUASSA PALVELUTASON NOSTAMISELLA JA HOITOLUOKKIEN MUUTOKSILLA.

44

INFRA-LEHTI

LIITTOPÄIVÄ 2018

TEEMANA HALLOWEEN. Liittopäiväkattaus oli onnistunut ja väki teeman mukaista.

INCOGNITO. Herra X:n henkilöllisyys selvisi vasta hänen voitettuaan pukukisan 3. palkinnon.

Mats Sjöblom paljastui maskin takaa.

THE BÄNDI. Käsityöläiset musisoivat lavalla ja konetyöläiset bilettivät lattialla.

PUHTAAT JAUHOT PUSSISSA. Stina Sandell voitti TuTu-hankkeen some-visaan lahjoittamat luomutuotteet.

45

4/2018

SOME-KLINIKALLA. Juhani ja Marko Peltomäelle annettiin kädestä pitäen opastusta tilin perustamiseen sekä suut makiaksi.

HYVINVOINTIA KAIKILLE. INFRA Uusimaan seniorit Pertti Varakas ja Klaus Laavainen saivat henkilökohtaista ohjausta Ilmarisen Heta Warto-Tillanderilta.

HELLsinki kutsui

ja kutsuun vastattiin Liittopäivänä sometettiin ja pidettiin huolta hyvinvoinnista. Illalla nostettiin kannat kattoon herkullisen ruuan, juoman ja hauskan ohjelman siivittämänä.

TEKSTI: SAIJA SYVÄOJA, KUVAT: MARIANNA SIITONEN / MANDI PHOTOGRAPHY

MYSTEERIMIEHET BAARITISKILLÄ. Muutaman vieraan henkilöllisyys ei selvinnyt illan aikana.

UUSI TIREHTÖÖRI. INFRA Uusimaan vuoden 2019 puheenjohtaja Juha Halonen ja puolisonsa Mari.

LAUANTAIPÄIVÄ vierähti sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa. Viestintäkonsultti Christina Forsgård kertoi aamupäivällä, miten ottaa täysi hyöty somen ilmaisista markkinointi- ja vaikuttamiskanavista. Lounaan jälkeen aukesi someklinikka, jossa sai henkilökohtaista neuvontaa sometakkujen avaamiseen.

Seminaarin lopuksi yhteyspäällikkö Heta Warto-Tillander Ilmariselta kertoi kaikkia koskettavasta teemasta, työhyvinvoinnista.

Koko lauantaipäivän oli auki INFRAn yhteistyökumppanitori. Torilla olivat mukana Fennia, Hammerglass, Ilmarinen, Secto-konerahoitus, Teboil, TuTu-hanke ja Liittopäivän pääyhteistyökumppani Volvo. >>

46

LÄNKISIÄ KAHDESSA POLVESSA. Jorma Länkinen ja Kalle Nestori ovat tuoneet Volvon koneet monesti Liittopäiville.

INFRA-LEHTI

PUKUJUHLAA LAIDASTA LAITAAN. Iltajuhlassa nähtiin pukuloistoa Bondista liikennekartioon. Bondina keikaroi Jyri Hussa ja kartiona temppuili Ville Sainio.

ANSIOITUNEET. Tuomo Piekka, Harri Uitto ja Nina Lindström saivat kultaiset ansiomerkit. Hallituksen puheenjohtaja Nina Lindström piti juhlallisen kiitospuheen.

TEMPPU JA KUINKA SE TEHDÄÄN. Martti Vannas narutti Anitta Tauriaista.

UUSI TIMANTTIMERKKI. INFRAn uuden timanttimerkin eteen on saanut puurtaa yli 30 vuotta. Ahkeria ovat olleet (vas.) Mikael Tallqvist, Per Fjäder, Ari Rikama ja Tahvo Pekkinen. Kiitos panoksestanne!

ILTAJUHLAA vietettiin rennosti Hima & Sali -ravintolassa halloweenin merkeissä. Juhlan alussa muistettiin INFRAn ansioituneita luottamushenkilöitä. Uudet ansiomerkit, timanttimerkit jaettiin Per Fjäderille, Tahvo Pekkiselle, Ari Rikamalle ja Mikael Tallqvistille.

Kultaisen merkin saajista paikalle olivat päässeet Nina Lindström, Tuomo Piekka ja Harri Uitto ja hopeisen merkin saajista Reijo Koskela, Jarmo Pahkakangas, Mikael Sparf, Seppo Kylmämaa, Juho ja Maria Säävälä, Ville-Matti Vuollet ja Jyri Hussa.

Monitaikuri Martti Vannas juonsi illan ja piti tunnelmaa yllä hauskaan tapaansa.

Illan lopuksi biletettiin Käsityöläisten tahdissa.

Ensi vuonna Liittopäiviä vietetään KeskiSuomessa. Tule mukaan!

47

4/2018

JANNE SUNTIO

INFRAYRITTÄJÄN POIKA

JÄSENYRITTÄJÄ, LEIKKIKÖ JÄLKIKASVUSI LEGOILLA TAI BARBEILLA KONEEN HYTIN LATTIALLA? ONKO HÄN NYT YKKÖSGURU TAI INNOVAATTORI OMALLA ALALLAAN? KERRO MEILLE NIIN TULEMME JUTUTTAMAAN. LAITA VIESTIÄ INFO@INFRA.FI

MONTUSTA MENESTYKSEEN. Roope Laavainen pyöri työmailla isänsä mukana jo taaperona.

Nyt aika kuluu enimmäkseen lätkäkaukalossa.

Kummipoika kaukalossa INFRAlle tarjoutui oivallinen tilaisuus hypätä mukaan lätkän SM-liigatunnelmiin.

Roope Laavainen pelaa puolustajana HPK:ssä ja on INFRAn kummipelaaja.

ROOPE LAAVAINEN on vielä uransa alussa oleva 20-vuotias HPK:n liigajoukkueen puolustaja. Roopen peli on kulkenut, sillä takataskussa on NHL-varaus Chicago Blackhawks:in riveihin.

Maarakentamisen jo äidinmaidossa saaneen nuoren lupauksen vaari, Klaus Laavainen, perusti aikanaan paalutusyrityksen. Roopen isä, Ari Laavainen puolestaan toimii partnerina Suomen Vesityö Oy:ssä, tehden ruoppauksia, laitureita ja kaikkea vesirakentamiseen liittyvää. ”Olen kiertänyt isän mukana työmailla jo pikkukundina. Maarakennustöitä olen tehnyt isompana kaivinkoneella omissa pihahommissa”, Roope toteaa.

ENNEN PELAAJAURAN alkua Roope kävi urheilulukion Pohjois-Haagassa. Lukion alusta lähtien lätkä alkoi kuitenkin viedä mennessään, ja lukion kolmas ja neljäs vuosi olivat jo kokopäiväistä pelaamista.

Kaudella 2016–2017 Roope pelasi Jokerien A-junioreissa. Syksyllä 2017 alkoi ensimmäinen kausi ammattilaisena HPK:n

riveissä. Nyt on menossa toinen kausi. ”Jos on hyvä A-junioreissa, niin pärjää liigassakin. Tosin fysiikan ja kunnon puolesta hyppy on suuri, sillä vastaan luistelee kovempikuntoisia kavereita. Liigassa suorittaminen on tarkempaa ja omasta virheestä vastustaja saa helposti maalin”, Roope kertoo.

Liigapelaajana Roopen on harjoiteltava määrätietoisesti. Pelejä on kahdesta kolmeen viikossa, joten kovaa kuntoa vaaditaan. Fyysisen harjoittelun lisäksi peleihin on valmistauduttava myös henkisesti.

Normaalina ottelupäivänä Roope valmistautuu aamujäillä, jonka jälkeen vuorossa on lounas. Iltapäivä ennen peliä kuluu lepäillessä ja musiikkia kuuntelemalla. Pari tuntia ennen illan ottelua Roope osallistuu joukkueen yhteiseen palaveriin.

TULEVAISUUDEN TAVOITE Roopella on päästä NHL:ään. Roope tietää, että asia on lähinnä itsestä kiinni. ”Pitää tehdä kaikkensa tavoitteen eteen. Pelin pitää kulkea - sitä sinne mennään tekemään”, tiivistää Roope.

SUOMEN VESITYÖ OY

• • •• •

Perustettu 1978.

INFRA Uusimaan jäsen vuodesta 1997.

Henkilöstöä 17, kalusto kostuu kaivinkoneista (5 kpl), ruoppauslautoista (3 kpl), hinaajista (3 kpl) ja erilaisista massa- ja lastiproomuista (6 kpl).

Liikevaihto noin 4 milj. euroa.

Pääasiallinen toiminta-alue Suomen lahden rannikko.

Toimialat: Venesatamien rakentaminen, laivasatamien saneeraukset, elementtiasennukset, väylä- ja massanvaihtoruoppaukset, veden-alainen louhinta, kaapelin laskut ja paineviemärien asennukset, rantojen parantaminen ja laituriasennukset.

Aika näyttää, saammeko tulevaisuudessa seurata Roopen pelejä Pohjois-Amerikan ammattilaisjäillä.

Janne Suntio

48

INFRA-LEHTI

RYHDY INFRASANKARIKSI KUVAUSPORUKKA. Kuvausryhmään kuului osaajia maskeeraajista valomiehiin. Henki oli hyvä ja homma pelitti.

TULEVAISUUDEN OSAAJIEN SAATAVUUS ON RAKENNUSALAN YHTEINEN HAASTE. INFRASANKARIT.FI-KAMPANJA TUO NUORTEN TIETOON, ETTÄ INFRA-ALALLA PÄÄSEE TEKEMÄÄN YHTEISKUNNALLISESTI VAIKUTTAVAA JA MERKITYKSELLISTÄ TYÖTÄ.

SITÄ NUORET HALUAVAT, TUTKITUSTI.

Sinustako infrasankari?

Nuoret haluavat monipuolista ja merkityksellistä työtä, eivätkä välttämättä tiedä, että infra-ala on juuri sitä. Infrasankarit.fi ja sen ympärille rakennettu rekrykampanja kertoo sen heille.

TEKSTI JA KUVAT: ANTTI KNUUTILA

ON PERJANTAI-ILTA. Viikonloppu on jo ovella, ja Lauttasaaressa keskellä asuinaluetta oleva työmaa on hiljentynyt. Paikalle kaartaa pakettiauto. Ja toinen. Ja neljä henkilöautoa. Turvavarusteisiin sonnustautuneet henkilöt alkavat kiireen vilkkaa kantaa suuria telineitä osan käynnistellessä työmaalla olevia koneita.

Muutaman tunnin ahkeroinnin jälkeen työmaalta alkaa kuulua hiukan tavallisuudesta poikkeavia huutoja; ”Savua! Pekka, kävele! Koneet, liikettä! Lisää savua! Kamera!

Ja kiitos!”

Työmaalla kaikuu ohjaajan huuto. Täällä

kuvataan nuorille suunnattua infra- ja liikennealan monipuolisuudesta ja merkityksellisyydestä kertovaa videota.

KUVAUKSIA TEHTIIN kahtena päivänä aamuvarhaisesta yömyöhään. Kohteita oli neljä päivässä. Kuvausporukkaan kuului yhteensä liki kymmenen henkilöä; maskeeraaja, kuvaaja, ohjaaja, valaisijoita sekä avustajia.

Päivät oli suunniteltu minuutilleen, sillä tietyissä kohteissa tuli olla juuri tiettyyn aikaan, jotta auringonvalo saatiin vangittua oikein.

Yhdessä kuvauskohteessa vierailu kesti

noin neljä tuntia, ja valmiille videolle tästä päätyi noin seitsemän sekuntia.

INFRASANKARIT.FI-KAMPANJAN taustalla on MANK ry:n koordinoima LIKE – Liikenne- ja infra-alan osaamisen kehittämisfoorumi. Kampanjassa on mukana myös INFRA ry, Liikennevirasto, Destia, Ramboll Finland, YIT, Civil Point ja Koneyrittäjät ry.

Kampanjaa viedään nuorille niin sosiaalisen median kuin opinto-ohjaajienkin kautta.

LISÄÄ NETISSÄ Kampanjan sivut & video: www.infrasankarit.fi

49

4/2018

ACTION. Kuvaukset tehtiin kahdessa päivässä mm.

Destian työmaalla Helsingin Lauttasaaressa ja YIT:n Blominmäen työmaalla Espoossa.Kuvauspäivät alkoivat aamuvarhaisella ja päättyivät yömyöhään.

50

INFRA-LEHTI

MARA TÄYTTÄÄ VUODEN

Kokemuksia uudesta MARA-asetuksesta MARA-asetus tuli voimaan vuoden alusta. Tavoitteena oli helpottaa jätteen käyttöä kohteissa, joihin se soveltuu luonnon kivi- ja maa-aineksen korvaajana. Mitä on vuodessa opittu?

ASETUKSEN SOVELTAMISALAN laajenemisen myötä loppusijoitettavan jätteen määrän oletettiin vähenevän. Näin on käynytkin. Kierrätysmateriaalien hyötykäyttö on lisääntynyt, ja maarakentajat ovat saaneet käyttöönsä joukon uusia kierrätysmateriaaleja. ”Esimerkiksi yrittäjän kannalta MARAan liittyvä ohjeistus on edelleen liian monitulkintaista. Ohjeistuksessa on vielä useita kohtia, jotka tulkinnasta riippuen vaikuttavat jätteen hyödyntämiseen. Tulkintaongelmat eivät välttämättä heijastu viranomaisille asti, koska usein epävarmoissa tilanteissa ilmoitus jätetään kokonaan tekemättä”, INFRAn ympäristöpäällikkö Juha Laurila kertoo. ”Maarakentamiseen teknisiltä ja ympäristöominaisuuksiltaan soveltuvien jätteiden ei-ammattimaiselle hyödyntämiselle ei ole annettu lainsäädännössä yksiselitteistä

tai sitovaa määrällistä ylärajaa”, jatkaa Juha.

Pienimuotoisen hyödyntämisen ylärajana on usein pidetty 100–1 000:tta tonnia jätteen laadusta riippuen. Vaikka yksiselitteistä rajaa ei lainsäädännössä ole annettu, ohjeistuksessa pitäisi selkeämmin ottaa kantaa pienimuotoisen hyödyntämisen rajaan. Nykyisin käytännöt vaihtelevat merkittävästi, ja esimerkiksi 100 tonnin rajalla poissuljetaan käytännössä kaikki pienrakentajat hyödyntäjien ulkopuolelle.

”ASETUKSEN MUKAISESTI pohjaveden enimmäiskorkeuden ja MARA-rakenteen alapinnan välisen etäisyyden tulee olla vähintään yksi metri. Tämä kohta on toiminnanharjoittajille haasteellinen ja hyvin monitulkintainen”, Laurila jatkaa MARAasetuksen tulkintaongelmista. ”Yleensä MARA-materiaalin käytön mahdollisuus pitää varmistaa ennen tai viimeis-

Mikkeliin syntyi uusi vahva kuljetus- ja maarakennusyhtiö, kun Mikkelin Autokuljetus Oy osti Maarakennus Talpa Oy:n koko osakekannan. ”MAARAKENNUS TALPAN liiketoimintaa on vuosien varrella hoidettu erittäin hyvin, ja nyt meillä on erinomainen tilaisuus kasvaa yhdessä nopeammin kuin kummankaan yksinään”, Mikkelin Autokuljetuksen toimitusjohtaja Timo Lahti toteaa.

Maarakennus Talpan liiketoiminta painottuu urakointiin, joten se täydentää Mikkelin Autokuljetuksen nykyistä liiketoimintaa. Perinteisesti Mikkelin Autokuljetus on ollut vahva erityisesti kuljetus- ja kiviainesliiketoiminnassa. ”Minulle on hyvin tärkeää, että yritykseni jatkuvuus on taattu, vaikka jatkajaa ei omasta perheestä löytynytkään. Olen ollut

MARA-ILMOITUSLOMAKETTA voisi myös selkeyttää huomattavasti. Lomakkeen ja koko käsittelyprosessin sähköistäminen olisi sekin ensisijaisen tärkeää. Sähköisen lomakkeen rinnalla toiminnanharjoittajat kaipaavat helposti saatavilla olevaa ympäristötietoa. Esimerkiksi pohjaveden pinnankorkeudet tulisi löytyä yhdestä palvelusta.

Nykyisin toiminnanharjoittajat metsästävät tietoja eri lähteistä usein tuloksetta.

Hallinnon uudistuessa tulee lisäksi harkita MARA-ilmoitusten käsittelyn keskittämistä yhteen lupa-, hallinto- ja ohjausvirastoon LUOVAan. Keskittäminen takaisi hakijoille yhtenäisen käsittelyn.

Saija Syväoja

YHDESSÄ VAHVEMPI. Mikkelin Autokuljetuksen Timo Lahti (vas.) ja Talpa Oy:n Jukka Pentikäinen ovat tehneet hyvää yhteistyötä jo yli 30 vuoden ajan. Yhdistymisen jälkeen yrityksen maarakennuskonekapasiteetti nousi noin 30:een ja liikevaihto noin 10 miljoonaan euroon.

Talpan palveluksessa vuodesta 1979 lähtien ja yrittäjänä vuodesta 1998, joten kyse on todellakin omasta elämäntyöstäni”, Talpan toimitusjohtaja Jukka Pentikäinen kertoo. ”Olen hyvilläni, että voin jatkaa Talpan toimitusjohtajana, mutta aikanaan kun jään eläkkeelle voin olla varma, että yritykseni on hyvissä käsissä.”

”MIKKELIN AUTOKULJETUKSEN osalta kyse on strategisesta ratkaisusta, jossa maarakennusurakoinnilla on nykyistä merkittävästi suurempi painoarvo yrityksen liiketoiminnassa”, Mikkelin Autokuljetuksen toimitusjohtaja Timo Lahti lisää.

Yhdistymisen myötä Autokuljetuksen maarakennusyksikkö siirtyy Talpan alle, ja kummankin yrityksen henkilöstö jatkaa vanhoina työntekijöinä. Talpa vastaa uusien maarakennuskohteiden tarjouslaskennasta sekä varsinaisista urakoiden toteutuksista.

Jukka Pentikäinen jatkaa edelleen Talpan toimitusjohtajana.

Talpa aloitti toimintansa 1964 nimellä T. Kirjalainen Ky. Jukka Pentikäinen osti yrityksen 1998 ja vuodesta 2005 se on toiminut nimellä Maarakennus Talpa Oy. Mikkelin Autokuljetus on perustettu jo 1947. Kummatkin ovat pitkäaikaisia INFRAn jäseniä.

Saija Syväoja

ERKKI SOPPELA

Kaksi jäsentä kaakosta yhdistivät voimat

tään urakkalaskennan aikana, jolloin pohjaveden pinnan määrittäminen ohjeen mukaisesti on useimmissa tapauksissa hankalaa.”

51

4/2018

S A I J A S Y V Ä OJ A

ASFALTIN PALAUTEPÄIVÄT

Palautepäivien suosion salaisuus Perinteisen suositut asfalttialan Palautepäivät keräsivät miltei 200 osallistujaa Itämeren aalloille marraskuussa.

MITEN EDELLINEN päällystyskausi meni?

Mitkä ovat alan polttavat teemat? Näihin kysymyksiin saatiin taas vastaukset Asfaltin Palautepäivillä.

Palautepäivien osallistujat edustavat muun muassa tilaajia, viranomaisia, urakoitsijoita, materiaalitoimittajia ja alan kouluttajia. Ainutlaatuinen kattaus on yksi Palautepäivien suosion salaisuuksista.

LIIKENNEPOLITIIKKA, rahoitus ja tiestön tila puhuttivat Palautepäivien ensimmäisessä osiossa.

Kaisa Kuukasjärvi, neuvotteleva virkamies liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoi Trafin, Liikenneviraston ja Viestintäviraston vuoden 2019 alusta voimaan tulevasta virastouudistuksesta. Uudistuksen jälkeen Väylävirasto on tiestön kannalta tärkein virasto.

Uusi laki liikennejärjestelmistä ja maanteistä loi puitteet kehittää valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Suunnitelma sisältää myös rahoitussuunnitelman 12 vuodeksi.

Ensimmäinen parlamentaarinen työryhmä antoi jo suunnitelmalle vihreää valoa. Seuraavan työryhmän toimikausi on menossa. Se kehittää menetelmän valtakunnallisen suunnitelman laatimiseksi marraskuun loppuun mennessä. ”Haastavin osa valtakunnallisen liikennejärjestelmän kasaamisessa on, miten saadaan kaikkien tahojen näkemykset huomioitua”, Kaisa Kuukasjärvi aprikoi. ”600 miljoonan euron korjausvelkaohjelma päättyy tänä vuonna. Hyöty, joka tällä hallituskaudella on saatu, tulee katoamaan,” Kaisa Kuukasjärvi kertoi surullisesta määrärahatilanteesta.

TOIMIALAJOHTAJA Jukka Karjalainen Liikennevirastosta jatkoi synkistelyä. ”Vuodet 2019–2021 näyttävät päällystystöiden kannalta erittäin hankalilta. Vasta vuonna

2022 siintelee 300 miljoonaan euron lisärahoitus.”

Hallituskauden lähtötilanteessa väylien korjausvelka kasvoi 100 miljoonalla vuosittain. Lisärahoitus katkaisi korjausvelan kasvun 2015–2018. Vuosittain tarvittaisiin 180–190 miljoonaa päällysteisiin, mutta sitä on 110 miljoonaa. Päätiet saadaan pysymään kunnossa, mutta vähäliikenteisille väylille ei ole käytännössä tulossa mitään. ”Mikään ei ole nyt niin tärkeää kuin, että parlamentaarisen työryhmän lupaama 300 miljoonan lisäpotti tulee mahdollisimman nopeasti. Huonokuntoista tietä tulee nyt 700 kilometriä vuodessa. Kohta meillä on 10 000 kilometriä huonoja päällysteitä.” ”Suurimpia mullistuksia alalla ovat ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen”, Karjalainen listaa.

Pikimies ei ole digimies -sanonta ei tulevaisuudessa päde. Esimerkkinä Karjalainen mainitsi kansainvälisestikin palkitun ennakoivan kunnossapitoprojektin PEHKOn. Vähät rahat täytyy käyttää tehokkaasti ja kohdentaa oikein. Tässä digitalisaatio tulee avuksi.

Lopuksi Jukka Karjalainen peräänkuulutti laadunvalvontaa. ”Saako tilaaja sitä laatua, mitä tilaa?” Asfalttiasemia pitää hänen mukaansa jatkossakin valvoa. Taas digitalisaatio auttaa. ”Tärkeätä on, että yhteistyö tilaajan ja urakoitsijan välillä toimii. Siitäkin syystä Palautepäivät on tärkeä tilaisuus.”

”METSÄTEOLLISUUS ON merkittävä väyläinfran käyttäjä ja meillä menee nyt hyvin”, logistiikkapäällikkö Outi Nietola Metsäteollisuudesta kertoi. ”Koko kuljetusketjun metsästä asti pitää olla kunnossa. Siitä 75 prosenttia on tiekuljetusta. Teillä liikkuu 3 000 metsäteollisuuden rekkaa joka päivä.”

Valtion tieverkon lisäksi yksityistieverkko on Metsäteollisuudelle tärkeä.

Vaikka lopputuotteet kulkevat pääteitä, raa-

PUHETTA RIITTI. Seminaarikeskustelu keskittyi yksityiskohtaisiin toimialan kysymyksiin kuten kierrätykseen, laatukysymyksiin ja työmaiden turvallisuuteen sekä tiemerkintöihin.

Lisäksi teiden suolaus herätti paljon keskustelua.

kapuu kulkee vähäliikenteisillä teillä. ”Huonokuntoiset tiet ja painorajoitetut sillat nostavat kuljetuskustannuksia seitsemän prosenttia. Pidempää ja raskaampaa kalustoa on ajossa ja tiestön pitää olla kunnossa”, Nietola jatkaa.

Metsäteollisuus tukee parlamentaarisen työryhmän ehdotusta vähintään 300 miljoonan euron pysyvästä tason nostosta väylien kunnossapidossa ja pitkäjänteisyyden lisäämisestä. ”Tärkeää on myös kehittää tiestöä kokonaisuutena, kuljetusketju ei tunne maakunta- tai ely-alueiden rajoja. Olemme myös tunnistaneet infrapuolen osaajien riittävyyden haasteeksi”, Outi Nietola toteaa lopuksi.

VARSINAINEN palautekeskustelu käytiin yleisön ja paneelin välillä. Paneelissa olivat Ossi Saarinen ja Kari Lehtonen Liikennevirastosta, Vesa Laitinen YIT Infrasta, Antti Lyytinen Skanska Industrial Solutionista, Miikka Himmi Ramboll Finlandista ja Vesa Vainio RC-Infrasta.

Alan isoiksi jutuiksi panelistit mainitsivat kestävän kehityksen ja kierrätyksen, asiakirjojen yhtenäisyyden ja tulkinnan sekä markkinoinnin ja osaamisen kehittämisen. Asfalttialan porukan todettiin olevan erittäin innovatiivista käytännön töissä.

Saija Syväoja

52

INFRA-LEHTI

KELKKATOUR 2018

Ainutlaatuinen reissu hyvässä porukassa – Lähde mukaan ensi vuonna!

INFRA Pohjoinen järjesti huhtikuussa 2018 moottorikelkkatourin. Mukana oli vajaa 30 rohkeaa kelkkailijaa. Seuraava kelkkatour järjestetään 11.-14.4.2019 Ruotsissa Riksgränsenin alueella. INFRAn jäsen, lähde mukaan!

KELKKATOUR 2018 oli suunniteltu niin, että matkan aikana päästiin ajamaan erilaisia reittejä ja uria, ja myös koskemattomilla hangilla. Mukaan oli varattu huoltoauto ja mekaanikkoapua, vaikka toki osaamista oli jokaisen kelkankin kyydissä.

Joukko kokoontui 4. huhtikuuta Hotelli Pyhätunturille, jossa pidettiin kuljettajien kokous ja käytiin läpi tulevien päivien reitti.

Peruslähtökohta oli, että ajetaan turvallisesti perille!

Tourin ajoreitti Pyhätunturi–Naruska– Saariselkä–Pyhätunturi jakaantui kolmelle päivälle.

Ajopäivä 1: Pyhätunturi–Naruskan retkeilymaja 200 km Ensimmäisen päivän alkulämmittelynä toimi 130 kilometrin reitti Pyhätunturi– Naruskan retkeilymaja. Matkan varrella käytiin Karhutunturin päällä tähystämässä itäisen naapurin suuntaan. Lisäkierrosten jälkeen mittarissa oli vajaat 200 kilometriä.

Naruskan retkeilymajalla joukkoa odotti

vanhan kyläkoulun lämmin sauna ja isot padat poronkäristystä. Majan isäntä Ukko Santala kertoili juttuja menneiltä vuosikymmeniltä. Illan päätteeksi oli hyvä nukahtaa luokkahuoneiden kerrossänkyihin sulattelemaan käristyslihoja.

Ajopäivä 2: Naruskan Retkeilymaja– Tulppio–Lokka–Saariselkä 290 km Toiseen päivään startattiin varhain aamulla.

Lapin kevät oli tarjoillut yön aikana nuoskaa nelisenkymmentä senttiä. Edellisen päivän tekniikkahuolet oli korjattu ja alustat säädetty. Vain yksi kelkka siirtyi autokuljetukseen.

Poikkeuksellinen kevät ilman yhtään hankikerrosta pisti kuljettajat testiin kohti Tulppiota matkattaessa. Kärjessä vetovuoroa vaihteli muutama syvänlumen ammattilainen.

Jäljeltä poistuminen lyhyemmällä kelkalla tai vähemmällä kokemuksella tiesi lähes poikkeuksetta kaivuhommia ja vinssaamista. Välillä jarrut löytyivät vasta kynttiläkuusen rungosta.

Reilun viiden tunnin ajon jälkeen Tulppion majoille sovittu kelkkojen ja kuljettajien välitankkaus tuli tarpeeseen. Tässä vaiheessa todettiin, että reittiä on pakko muuttaa tai päivä käy totiseksi. Paikallistuntemuksella suunnistimme uusille urille ja etenemä Lokkaan sujui rivakasti pientä asiakirjatarkastelua huomioonottamatta.

Matkalla saatiin myös Nesteen tarjoama tankkaus.

Lokassa nautitun runsaan siikakeiton jälkeen jatkoimme altaan yli sumuisessa kelissä kohti Vuotsoa ja Saariselkää. Perillä oltiin kahdeksan tienoossa. Ennen illallista ja monotansseja ehdittiin vielä kylpyläänkin. Kelkkoja oli siirtynyt trailerille päivän mittaan pari kappaletta.

Ajopäivä 3: Saariselkä–Vuotso–Sodankylä–Luosto–Pyhätunturi 210 km Kolmanteen ajopäivään startattiin kirkkaassa säässä ja virkeällä mielellä. Aamiaisen nauttimisen jälkeen joukko suuntasi Sodankylää kohti ajatuksella, että tänään porukka ajelee eri tahtia.

53

4/2018

YHTEISET REISSUT EI IHAN JOKA PORUKALTA ONNISTU. TARVITAAN ASENNETTA, OSAAMISTA JA HYVIÄ YHTEISTYÖKUMPPANEITA KUTEN VUODEN 2018 KUMPPANIT NESTE JA REAL-MACHINERY.

Revontulireitti oli hyvässä kunnossa ja vauhtia riittävästi. Päivän mittaan traileri keräsi vielä pari kelkkaa. Osalla taitaa remontti olla työn alla vielä tätä juttua kirjoitettaessakin – niin hyviä hyppyytyspaikkoja löytyi reitin varrelta.

Porukasta pidettiin aina huolta ja tärkeimpiin risteyksiin tehtiin merkit, että kaikki löytävät varmasti perille ja ajoissa päätösillalliselle. Pyhätunturilla mittarilukemana oli 740 ja jokainen tiesi kilometrit ajaneensa.

Päätösillallisella tyytyväisyys paistoi porukan kasvoilta, ja niin päädyttiin suunnittelemaan vuoden 2019 reissua.

Olli Airaksinen

KELKKATOUR 2019 Riksgränsen/Björkliden 11.–14. huhtikuuta 2019 – Lähdetään porukalla Riksulle!

INFRA Pohjoinen järjestää kelkkatourin 2019 Riksgränsenillä Ruotsissa.

Matka on avoin kaikille INFRAn jäsenille.

Matkaajien oppaina ovat alueen hyvin tuntevat Iisko-Matti ja Niiles-Jouni Näkkäläjärvi. Oppaat perehdyttävät osallistujia syvänlumen- ja rinneajon tekniikoihin, joten reissussa pärjää vähemmälläkin kokemuksella.

LISÄÄ NETISSÄ 51.fi/kelkkatour2019

Lisätietoa antaa toiminnanjohtaja Olli Airaksinen, olli.airaksinen@infra.fi, puh. 0400 382 655.

54

INFRA-LEHTI

Älä missaa tammikuun ykköstapahtumia!

Ajoneuvonosturipäivä 25.1.2019 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Ilmoittautuminen tarja.hellstrom@infra.fi puh. 050 375 1978 9.1.2019 mennessä.

Louhinta- ja Kalliotekniikan päivät 17.-18.1.2019 Hotelli Haaga, Helsinki Ilmoittautuminen hanna.johansson@infra.fi puh. 0400 343 155 28.12.2018 mennessä.

Katso ohjelmat INFRAn tapahtumakalenterista infra.fi

55

4/2018

HELI LAAKKIO

OPINTOMATKALLA

INFRAn nosturiyrittäjät Liebherrin moottoritehtaalla INFRAn nosturijaosto järjestää joka toinen vuosi tehdasopintomatkan. Matka suuntautui tällä kertaa Liebherrin moottoritehtaalle Sveitsin Bulleen.

FREIBURGIN KANTONISSA puolentoista tunnin ajomatkan päässä Genevestä sijaitseva Liebherr Machines Bulle SA kehittää ja tuottaa diesel- ja kaasumoottoreita ja niiden komponentteja sekä osia. Korkealaatuisia komponentteja ja järjestelmiä ei käytetä vain konsernin sisällä, vaan myös muut valmistajat integroivat niitä omiin koneisiinsa.

Liebherr Machines Bulle SA perustettiin vuonna 1978. Ensin Bullessa valmistettiin moottoreita ja komponentteja maansiirtokoneita varten. In-house dieselmoottoreiden kehitys alkoi vuonna 1984. Sen jälkeen Liebherr on kehittänyt ja tuottanut moottorinsa tuotteisiinsa itse. Tehdas työllistää noin 1 200 henkilöä.

Tehtaalla valmistetaan myös kaasulla toimivia moottoreita. Ensimmäinen kaasu-

moottori valmistui vuonna 1996. Kaasumoottoreita valmistetaan muun muassa biokaasulaitoksille sekä lämpö- ja sähköyksiköille.

Vuodesta 2014 lähtien Yhdysvalloissa ja EU:ssa on ollut voimassa uudet dieselmoottoreiden päästönormit. Injektiojärjestelmien ja moottorinohjausjärjestelmien kehitystä ja kapasiteettia on siksi lisätty tuntuvasti. Kapasiteetin laajentamisen myötä Liebherrin on ollut mahdollista tarjota räätälöityjä tuotteita yksittäisille markkinoille.

MOOTTORITEHTAALLA heräsi vilkas keskustelu moottoreiden ja osien valmistuksesta, alihankinnasta ja tuotekehityksestä.

Liebherrin moottoreita on pidetty kalliina verrattuna kilpailijoihin. Liebherrin edustajat totesivat, että heille on tärkeää

CHEESE! Pia Metsola ja Magnus Frisk kiittivät osallistujien puolesta mielenkiintoisista esityksistä Kiwa Inspectan Toni Vepsäläistä, Ritchie Brosin Matti Laaksosta, Siemens Rahoituksen Pasi Virtaa sekä Liebherrin Mika Taimistoa ja Tommy Borgringia.

kehittää ja valmistaa moottorinsa itse.

Näin he haluavat varmistaa, että moottoreiden hyvä laatu, tuotekehitys, yhteensopivuus ja käytettävyys eri koneissa on paras mahdollinen.

SYYSKUUN LOPUN turneelle osallistuneet yli 30 matkalaista haluavat kiittää Liebherriä hyvin järjestetystä tehdasvierailusta.

Suurkiitos myös muille yhteistyökumppaneille Ritchie Brossille, Siemens Rahoitukselle ja Kiwa Inspectalle. Te mahdollistitte hienon ja antoisan opintomatkan!

Magnus Frisk

123RF

Korvamerkkiveroista tietulleihin Keskustelu liikenneväylien kunnosta käy kuumana, ja työryhmä on asetettu miettimään väylien uusia rahoitusmalleja.

Kannattaa aloittaa historian kertauksesta.

VEROISTA KORVAMERKITYKSI kutsutaan sellaista talousarvion erää, joka on säädetty käytettäväksi joidenkin määrättyjen menojen maksamiseen ja jota ei saa käyttää muihin tarkoituksiin. Aikoinaan niin sanotut korvamerkkiverot olivat erittäin yleisiä.

Hääveroa kannettiin 1500-luvulla Ruotsi-Suomessa kuninkaallisen kosiomatkan rahoittamiseksi. Pitkäaikaisimpia korvamerkkiveroja oli muun muassa perunkirjoituksissa oleva vaivaisprosentti, jonka varat tuli käyttää kunnan köyhäinhoitoon.

Vastaavasti lästimaksua perittiin 1750luvulta vuoden 2014 loppuun merenkulkijoiden sosiaalisiin tarpeisiin ulkomaanliikenteen kauppa-aluksilla. Vastaavia veroja ovat olleet myös huvi-, elokuva- ja koiravero.

NYKYISIÄ KORVAMERKKIVEROJA ovat esimerkiksi apteekkivero, laivaliikenteen väylämaksu ja vuonna 1990 säädetty ratamaksu, joka korvattiin vuonna 2003 rataverolla.

Yleisradiovero on myös korvamerkitty.

Ratavero perustuu kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivissä tarkoitettuun haittamaksuun ja lisämaksuun. Haittamaksuissa voidaan ottaa huomioon junan toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutuksien kustannukset.

Lisämaksua voidaan periä markkinoiden niin salliessa infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi.

Alun perin 1920-luvulla säädetty moottoriajoneuvoverokin perustui tietaloudellisille näkökohdille. Se oli tarkoitus kantaa teiden kulumisen vuoksi korotettuna ajo-

neuvoista, joissa ei ollut kumisia ilmarenkaita. Veron tuottokin piti käyttää yleisten teiden parantamiseen ja kunnossapitoon.

TARIFFI. Siltamaksua perittiin mm. 1869 valmistuneen Oulujoen sillan ylityksestä kiesiltä, droskalta, reeltä ja jalkamieheltä.

NYT POHDITAAN TAAS tie- ja asiakasmaksuja liikenneväylien rahoituksen uudistamiseksi. Uutta tämä ei ole.

Esimerkiksi Helsinki sai 1864 luvan periä hevosajoneuvoilta tietulleja nykyisten Hämeentien ja Mannerheimintien korjaamiseksi ajoneuvoja kestäviksi.

Kimmo Laukkanen Lähde: Esko Linnakangas, Defensor Legis 4/2018

56

INFRA-LEHTI

SETT OCH HÖRT

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

INFRA ry | www.infra.fi Eteläranta 10, 00130 Helsinki info@infra.fi

Förbundsdagen 2018 PÅ FÖRBUNDSDAGEN den 3 november i Hel­ singfors var vi aktiva på sociala medier och månade om vårt välmående. På kvällen var det dags för uppsluppet firande med god mat och dryck och ett roligt program.

Nästa år arrangeras Förbundsdagarna i Mellersta Finland. Kom med!

Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 MARIANNA SIITONEN

Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

PREMIERADE. Mikael Tallqvist fick det första diamantmärket som någonsin delats ut av INFRA, och Hannele Tallqvist vann tävlingen om kvällens bästa dräkt.

MARIANNA SIITONEN

HALLOWEEN. De förbundsdagsdeltagare som deltog i kvällsfesten förtjänar beröm för sin temaklädsel.

Mikael Sparf och Stina Sandell festklädda.

Ny entreprenadmodell för vägunderhåll införs TRAFIKVERKET och NTM-centralerna tar i bruk en ny entreprenadmodell för vägunderhåll.

Anbudsförfrågningar av ny modell har publicer­ ats och anbuden i den första rundan kommer i december. Entreprenaderna inleds hösten 2019.

I den nya modellen ersätts det total- och enhetspris som tidigare använts för vinterunder­ håll vid områdesentreprenader med ett målpris för entreprenaderna. Huvudentreprenörens arvode avtalas i entreprenadavtalet och beställa­ ren betalar entreprenören utifrån utfört arbete.

Kvaliteten får större vikt i valet av entrepre­ nör. Nya kvalitetsfaktorer är bland annat testning av organiserings- och samarbetsförmågan hos entreprenadens nyckelpersoner samt bedömning av deras kompetens genom prov.

Målet är att underhållet av landsvägarna ska bli effektivare och responsen på behoven flexi­ blare än tidigare. INFRA rf har aktivt deltagit i utvecklingen av den nya entreprenadmodellen.

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

Iloista joulun odotusta toivottaa INFRA ry

4/2018

YRITYS- JA YHTEISTYÖJÄSENIÄ

57

58

INFRA-LEHTI

4/2018

59

60

INFRA-LEHTI

4/2018

61

62

INFRA-LEHTI

HERÄTYS! Päästä tekijät terveinä kotiin.

Kun ohitat tietyömaan, noudata nopeusrajoitusta.

4/2018

63

64

INFRA-LEHTI

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

65

4/2018

€

SINUT huomataan.

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Seuraava lehti ilmestyy 15.2.2019 Ilmoitusvaraukset 11.1.2019 mennessä: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

4/2018

67

TOSIHOMMIIN. Jos haluat tosihommiin, ota infra!

Kun olet valmis ammattilainen, ilman sinua ei Suomessa pyöri mikään.

Työsi jälki näkyy vuosikymmeniä ja -satoja. www.infra.fi/tosihommiin