Issuu

Ihminen tiellä ei ole tiellä. Kevennä kaasujalkaa tietyömaan kohdalla. s. 10 TURVALLISTA KESÄÄ!

Lehti täynnä ideoita työturvallisuuteen. Laitamme muun muassa turvavarusteet kuntoon. Sivut 22–25

TOISINAJATTELIJA

Ruoskimalla syntyivät pyramidit ja Kiinan muuri, mutta nykytyömailla tarvitaan muuta. Sivu 15

PIIREISSÄ TAPAHTUU

Uutisia pohjoisesta, lännestä, Hämeestä ja Pohjanmaalta. Yksityislentoja, vauhtia, mörinää! Sivut 42–43

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 2/2017

HUOMAA TURVALLISUUSPUUTE

www.infra.fi/lehti

KIRJAA SE

TURVALLISUUSHAVAINNOINTI + AVOIN VIESTINTÄ HAVAITUISTA PUUTTEISTA = NOLLA TAPATURMAA. ALOITA JO TÄNÄÄN.

KORJAA SE

Infra-kortisto

Pikatie infrarakentamisen tietoon > Infra-kortisto on päivittyvä tietopalvelu kaikille infraalan toimijoille. Tietopalvelusta löydät luotettavaa, ammattilaisten tarpeisiin koottua tietoa ja valmiita ratkaisuja kätevästi yhdestä paikasta.

> Säästät aikaa ja rahaa löytämällä nopeasti

> Sisältää InfraRYL -laatuvaatimusjärjestelmän, joka on alan yhdessä laatima kuvaus infrarakentamisen yleisistä laatuvaatimuksista.

> Käytössäsi on ajantasaiset suunnittelun ja rakentamisen ohjeet, säännökset ja työturvallisuusasiat infrarakentamiseen.

ajantasaiset tiedot.

Infra-kortiston löydät RT tietoväylästä: rt.rakennustieto.fi

InfraRYL. Päällys- ja pintarakenteet

InfraRYL. Maa-, pohja- ja kalliorakenteet

Julkaistaan keväällä 2017 tietokantana ja kirjana. Tämä korvaa InfraRYL 2010 osa 1 Väylät ja alueet sisällöstä seuraavat pääluvut:

ILMESTYY TOUKOKUUSSA 2017

›

21000 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakenteet

›

22000 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset

› ›

23000 Kasvillisuusrakenteet

Korvaa InfraRYL 2010 osa 1 Väylät ja alueet sisällöstä Maa-, pohja- ja kalliorakenteita koskevat luvut. Arvioitu ilmestymisaika vuodenvaihde 2017-2018.

24000 Ratojen päällysrakenteet

TULOSSA

ISBN 978-952-267-213-1 280 s., 245 € + alv 10 %

ISBN 978-952-267-222-3 n. 300 s., 245 € + alv 10 %

Tilaa molemmat osat nyt ennakkoon – saat yhteishinnasta 10 % alennuksen! Ennakkotilaukset, puh. 0207 476 401 | www.rakennustietokauppa.fi

Infra 2017 Kunnossapitonimikkeistö

UUTUUS

Julkaisu täydentää Infra-nimikkeistöjärjestelmän kattamaan myös infran rakenteiden sekä järjestelmien käyttöiän aikaiset korjaus-, hoitoja käyttötehtävät. Nimikkeistö sisältää tie-, katu- ja viheralueiden kunnossapidon tehtävät.

käyttöönoton esimerkiksi kustannus- ja menekkitiedostojen laadinnassa sekä laatu- ja toimitusvaatimusten kehittämisessä. Nimikkeistö on myös edellytys tuote- ja rakennemallien käytölle.

Nimikkeistö palvelee erityisesti eri osapuolten välistä tiedonkulkua yhtenäistämällä alan käsitteistöä. Se mahdollistaa yhtenäisten järjestelmien ja tiedostojen kehittämisen ja

ISBN 978-952-267-180-6 64 s., 68 € (sis. alv 10 %)

www.rakennustietokauppa.fi Rakennustieto Oy, PL 1004, 00101 Helsinki, puh. 0207 476 400

Tampere, Sammonkatu 52 LH4, puh. 0207 476 497

RT kirjakaupat > Helsinki, Runeberginkatu 5, puh. 0207 476 366 > Kuopio, Kauppakatu 40–42, puh. 0207 476 494

www.rakennustieto.fi

INFRA-LEHTI

Koko rakennettu ympäristö

www.locuslehti.fi

2/2017

PÄÄKIRJOITUS

Ruoska kaappiin, puhelin käteen

TURVALLISUUS VIIKON SEMINAARI ESITYKSET VIDEO TALLENTEINA: RAKENNUSTEOLLISUUS.FI/ TURVALLISUUSVIIKKO. INFRA OSALLISTUI MUUN MUASSA JÄRJESTÄMÄLLÄ MONTTUMAANANTAIN OHJELMAN – LUE SIVUT 10–11.

Anu Ginström Päätoimittaja

KERRAN VUODESSA, toukokuussa, rakennusalan keiKivekkään mukaan hyväksymme silti aivan liian häänkärkiyritykset kaivavat talvisäilöstä takavuosien helposti nykytilanteen. ”Selitellään. Nimetään työntapaturmatilastot. On jo perinteeksi vakiintuneen tur- tekijä hölmöksi, korostetaan tapaturman mitättövallisuusviikon aika. myyttä. Tämä näkyy organisaatioissa kautta linjan”, Viikon sanoma on tärkeä. Tavoitteena on saada RT:n Kivekäs latasi. jäsenyritysten, näiden aliurakoitsijoiden ja sidosryh”Tarvitaan kovaa painetta työnjohdolle koko linmien henkilöstö sekä viranomaiset osallistumaan työ- jassa. Selitykset pitää kyseenalaistaa, kysyä teitkö varturvallisuutta edistävään toimintaan. masti parhaasi. Meidän täytyy olla paljon ankarampia. Rakennusteollisuus RT asetti vuonna 2010 tavoit- Kukaan meistä ei ole tehnyt vielä riittävästi.” teeksi, että sen jäsenet vähentävät työtapaturmansa nollaan vuoteen 2020 mennessä. VAIKKA MUUTOKSEN tahti tuntuu hitaalta, pitkällä Tavoite on laimeasti ilmaistuna yltiöpäinen. Suo- aikavälillä suunta on oikea. men vaarallisin toimiala aikoo kiilata kerTVK:n tilastojen mukaan rakennusalan taheitolla kaikkien alojen parhaimmistapaturmataajuus laski neljänneksen vuotoon. sina 2005–2015. Etenkin kuolemaan johtaToisaalta tavoite on ainoa mahdollinen. neet tapaturmat vähenevät. Viime vuonna Mitä muuta voisi hyväksyä kuin nollalinrakentajia kuoli viisi – vähiten 20 vuoteen. jan? ”Vähennämme tapaturmia parhaamme Lauri Aktiivisimmissa rakennusalan yritykmukaan, ja katsellaan mihin se riittää?” sissä on myös onnistuttu siinä, minkä piti Kivekäs Ympäripyöreä höttöpuhe ei liikauta olla mahdotonta: tapaturmat on puserrettu tuntui ketään. Tavoitteen on oltava selkeä ja inspinolliin. Rudus on yksi näistä. roiva. kaivaneen VUODEN 2020 lähestyessä ruoska saisi heikaapistaan KUN TAVOITE on kova, itsekritiikinkin pitää lua yhä säälimättömämmin. Tältä keväältä olla. Talvisäilöstä pitää löytyä myös jotain ruoskan.” sen voinee silti jo sulloa kaappiin ja keskittilastoja tujumpaa. tyä tekemään alkavasta kesästä kaikkien Mallia näytti tänä vuonna turvallisuusviikon pääse- aikojen turvallisinta. Se tarkoittaa, että jokaisen on tehminaarissa puhunut Ruduksen Lauri Kivekäs, joka tun- tävä selvästi enemmän kuin ennen. tui kaivaneen kaapistaan ruoskan. Hän ei antanut enää Tässä lehdessä esittelemme joukon kännykässä ja yhtään armoa. muissa mobiililaitteessa toimivia sovelluksia ja nettiRT:n jäsenien tapaturmamäärä sahaa ja laskee aivan palveluita, joilla tapaturmariskiä aiheuttavat vaaranliian hitaasti. On todella paljon yrityksiä, jotka eivät paikat on helppo raportoida työmaalta. ole tehneet asialle vielä mitään. Vakavien tapaturmien Turvallisuushavainnoinnin apuvälineiden kehittämäärä vain kasvaa. jät lupaavat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, ”Sinikäyrää mennään, mutta kulmakerroin on kyllä eikä vertailussa yksi sovellus nouse yli muiden. Kaikaika vaatimaton”, Kivekäs muotoili. kia voi kuitenkin kokeilla maksutta. Tiettyyn rajaan asti tilannetta voi ymmärtää. VaihTee sinäkin enemmän. Tartu puhelimeen ja ilmoita tuvat työympäristöt ja työporukat, aliurakointi ja hyvän paikka, jossa sinä tai työkaverisi saattaisitte satuttaa suhdanteen myötä alalle tullut kiire ja uusi työvoima itsenne. Tarkkaavaisuutesi saattaa pelastaa jonkun lisäävät tapaturman riskiä. hengen.

”

M A R KO P Y LV Ä N Ä I N E N

INFRA-LEHTI

MIKÄ TÄSSÄ VILAHTI? Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn jäsenyritysten työtapaturmien määrän pitäisi puristua nolliin vuoteen 2020 mennessä. Tiukkaa tekee, miten kiihdyttää? Lue sivut 16–21.

2/2017

UNELMIA. Alkavan kesän työmailla lennätetään kaivukoneita sekä unelmoidaan grillihetkistä ja Teksasin matkoista. Haloo-palstan toimittaja soitti taas yllätyspuheluita työmaille.

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Nolla ei ole utopiaa, Liikenneviraston turvallisuuskilpailussa on palkintona rahaa ja Monttumaanantai vei Espooseen.

13 TURVALLISUUSTIIMILLÄ TULOSTA Tapaturmien määrä pieneni ja turvallisuus

havaintojen määrä kasvoi, kun NCC laittoi turvallisuustiimin kiertämään työmaita.

15 TOISINAJATTELIJA

16 OIKEALLA TIELLÄ, LIIAN HITAASTI

Ruoskimalla syntyivät ehkä pyramidit ja Kiinan muuri, mutta nykytyömailla tarvitaan muuta, pohtii Kreaten Marko Salomäki.

123RF

Rakennusteollisuus RT:n jäsenten tapaturmat vähenevät, mutta nyt tarvitaan lisää vauhtia, Ruduksen Lauri Kivekäs sanoo.

22 INFRA-LEHTI HAASTAA: VARUSTEET TIP-TOP

TURVAA. Kun INFRAlle tehtiin turvallisuusjuliste, valokuvamallin tehtävä lankesi hallituksen puheenjohtaja Nina Lindströmille. Saat julisteen omaksesi ottamalla yhteyttä piiriyhdistykseesi.

25 LUPAKÄYTÄNNÖT MUUTOKSEN KOURISSA 26 TYÖSUHTEESSA VAI YRITTÄJÄ?

30 ARVAA MIKÄ TYÖMAA?

33 JÄSENSIVUT

33 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

34 AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ

38 KIITOS VOLVO

40 TÄYTTÄ TURVALLISUUSASIAA

44 ONNISTUNUT VOITTAJA-KIERTUE

Anssi Ahkera hikoilee kaivukonehommissa työkorvausta vastaan. Mitä sanoo verottaja?

JUKKA JÄRVI

MAHDOLLISUUKSIA. Maarakentaja on tulevaisuuden voittaja, muistutti rekrykiertue ammatinvalintaa puntaroiville.

45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Tanja Väkevä puh. 0207 476 384 tanja.vakeva@rakennustieto.fi

TAITTO: Marko Pylvänäinen ja Aku Räty, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0804 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä. JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

JANNE SUNTIO

46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Nolla ei ole utopiaa Nolla tapaturmaa -foorumi pisti jälleen 61 jäsentyöpaikkaansa järjestykseen työturvallisuuden jatkuvan parantamisen näkökulmasta. Työpaikoista 27 pääsi nollaan tapaturmaan viime vuonna. Parhaalle Maailman kärjessä -tasolle ylsi INFRA ry:n jäsenistä Rudus Oy. ”Nolla-ajattelu on tahtotila, joka edellyttää aitoa sitoutumista ja käytännön tekoja arjessa. Se on välittämistä ja yhteistyötä.

Näin toimien tuloksia tulee vääjäämättä”, Nolla tapaturmaa -foorumin ohjausryhmän puheenjohtaja, turvallisuuspäällikkö Jari Haijanen Sappi Finland I Oy:stä sanoo. Foorumi myöntää vuosittain tasoluokituksia työturvallisuutta menestyksekkäästi edistäneille jäsentyöpaikoilleen. Vaikuttavia asioita ovat muun muassa työtapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus. Lisäksi työtapaturmien tutkinnan ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettelyn tulee olla kunnossa.

KOHTI NOLLAA. Rakennusteollisuus RT aloitti vuonna 2010 ohjelman työtapaturmien kitkemiseksi alalta vuoteen 2020 mennessä. Jäsenyritysten pitäisi nipistää tapaturmista 30 prosenttia joka vuosi.

Tiesitkö, että Suomessa tapahtuu vuosittain yli 100 000 työtapaturmaa, joista jopa 20 johtaa kuolemaan. Suuri osa näistä olisi vältettävissä. 123RF

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Isojen asioiden äärellä Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta? Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään! TEKSTI: SARI OKKO

Rieskalähteentie, Turku pe 5.5. klo 14.15 mm. kunnallisteknisiä hommia, kuten vesi- ja viemäröintitöitä sekä rakennuspohjia. Elätkö yrittäjän arkea? Myin yrityksen Läänin Kuljetus -konsernille 2008, mutta yrittäjämäisesti teen töitä edelleen. Parinkymmenen vuoden työkokemuksen perusteella voi sanoa, että markkinat ovat muuttuneet ja kilpailu lisääntynyt. Tehokkuutta haetaan nyt kaikkialla. Joko on loma mielessä? Ei vielä, mutta tavoitteena on pitää parin viikon kesäloma. Isompia suunnitelmia ei toistaiseksi ole, mutta johonkin reissuun olisi perheen kanssa tarkoitus lähteä. Onko grillikausi avattu? Se tuli avattua jo ennen vappua eli hyvissä ajoin. Mieluiten pistän grilliin sikaa ja kyytipojaksi vaikka vähän herkkusieniä tai maissia. Kenelle seuraavaksi soitellaan? Soittele Toni Gustafssonille Saloon.

LENTÄVÄ KAIVINKONE. Kaivinkone nousee 8000 kilon punttina työmaalta nosturin voimin.

ARA P E T T E R I L E H TOV A

Puhelimessa: toimitusjohtaja Petteri Lehtovaara, Marttilan Maanrakennus Oy Hei, missä menet? Olin seuraamassa vähän erikoisempaa hommaa Tyksin pihassa. Justiinsa tulin takaisin toimistolle. Mitä tapahtui? Sairaalan pihalla uusittiin mm. betonirakenteita. Työssä tarvittiin kaivinkonetta, mutta koska paikka oli haastava, 8000-kiloinen kone nostettiin työmaalle ja sieltä pois 100 000 kilon nosturilla. Hyvin sujui kauniissa säässä. Joko Turussa on kesä? Juuri nyt on hienot ilmat ja kesäkelit. Ei täällä Turun seudulla oikean mitään talveakaan ollut. Millainen on työtilanne? Turussa on hyvä meininki. Vuodenvaihteeseen asti oli todella kiirettä ja senkin jälkeen on töitä ja urakkalaskentaa riittänyt. Parhaillaan teemme

2/2017

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: S A R I O K KO

Pyöriikö päässäsi idea? Se on täällä taas: Liikenneviraston työturvallisuuskilpailu. Osallistumisaika jatkuu syyskuun loppuun asti. Kilpailu on avoin kaikille, ja voittajalle on luvassa peräti 5000 euroa. Kakkosellekin kilahtaa 3000 ja kolmoselle 2000 euroa. ”Haluamme löytää innovatiivisia ratkaisuja, jotka voivat vähentää infra-alan työtapaturmia ja vaaratilanteita”, työturvallisuus-

päällikkö Risto Lappalainen korostaa. Kilpailuun voi osallistua esimerkiksi uudella laitteella, koneella, palvelulla, toimintamallilla, materiaalilla tai menetelmällä. Raati arvostaa erityisesti ehdotusten käytännöllisyyttä ja innovatiivisuutta. Toista kertaa järjestettävä kilpailu tuottaa tulosta. Edelliskerran voittajaehdotus ”Rautatiet mukaan Turvapuistotoimintaan” on jo toteutettu, kun Oulun Turvapuistossa avattiin vapun alla rataturvallisuuden koulutusympäristö.

IDEASTA TOTTA. Liikenneviraston Työturvallisuuskilpailu 2017 kaipaa ideaasi, joka edistää työturvallisuutta käytännössä.

JOS PÄÄSSÄSI SIIS PYÖRII IDEA, LÄHDE MUKAAN. LUE LISÄÄ: WWW.LIIKENNEVIRASTO.FI/ TYOTURVALLISUUSKILPAILU.

LIIKENNEVIRASTO

TO N I G U S TA F S S O N

Tervakkokatu, Raisio Ti 9.5. klo 11.45

ISOLLA HIEKKALAATIKOLLA. Soraa riittää, joten ei muuta kuin kyytiin ja nokka kohti Raaseporia.

Sauruntie, Salo ma 8.5. klo 15.15 Puhelimessa: toimitusjohtaja Toni Gustafsson, Esko Gustafsson Oy Mitä kuuluu? Nyt on tilanne päällä. Palataanko vartin päästä asiaan? Uusi yritys. Joko tilanne on ohi? Homma hoidossa. Seulomme parhaillaan soraa ja olin tekemässä laaduntarkastusta. Sora lähtee Raaseporin suuntaan kahdelle betoniasemalle, joista matka jatkuu aikanaan elementteinä rakennustyömaille. Miltä kevät näyttää? Ihme kyllä kiireiseltä. Salossa on eletty niin monia hiljaisia vuosia, että kiireet otetaan ilolla vastaan. Sopimukset teollisuuden kanssa pitävät tilauskannan hyvänä, ja nyt päälle tulee vielä kevään myötä vilkastuva rakentaminen. Mitä yrittäjäelämään kuuluu? Olen ollut mukana perheyrityksessä reilut parikymmentä vuotta. Kiirettä pitää, kun töitä tehdään pienellä ja tiiviillä, mutta erinomaisella poru-

kalla. Olen sellainen jokapaikanhöylä ja kaikessa mukana. Asioiden hoidosta kinaan lähinnä itseni kanssa. Millainen on normipäivä? Ei sellaista olekaan. Päivä alkaa aamusta ja päättyy joskus. Jos illalla kysytään, mitä tuli tehtyä, en varmaan muista puoliakaan. Tänä päivänä toimitukset halutaan yhä nopeammin. Ennen puhuttiin muutamasta päivästä, nyt tunneista. Pidätkö lomaa? Tarkoitus on pitää pari viikkoa ja joitain pidennettyjä viikonloppuja. Milloin grillikausi käynnistyy? Yritän pitää terveellisen ruokavalion mielessä ja siirtää aloitusta mahdollisimman kauas. Grilliin menee perinteistä makkaraa ja lisukkeeksi pekoniin käärittyjä kasviksia. Kenelle seuraavaksi soitetaan? Soita Halikkoon Pentti Laukkaselle.

hiä pois ja vähentämällä kalustoa. Edessä taitaa olla vielä toiset kolmisen vuotta. Eiköhän tämä jo yhdelle Puhelimessa: toimitusjohtaja Pentti 64-vuotiaalle ukolle riitä. Laukkanen, Maansiirto Perala Oy Miltä muutos tuntuu? Kyllä tämä Hei, onko pieni hetki aikaa? Juu, on niin nähty. Takana ovat ne vuopassaa hyvin. Olen parhaillaan det, kun kuvittelin, että töitä tekeMaanrakennus Kivelän hommissa mällä voisi rikastua. Tänä päivänä Raision Krookilassa, jossa pitäisi kilpailu on kovaa ja tuloksen saayhdistää 30 omakotitalon uudet vie- minen rankkaa. Kaikkeen leipäänmäri- ja vesijohdot. Ihan kivalta tyy vähitellen, joten alkaa olla aika täällä paikan päällä näyttää. Met- väistyä. sässä ollaan. Onko eläkesuunnitelmia? Tytär Miltä näyttää tulevaisuus? Olen asuu perheineen Teksasissa, joten ollut yrittäjänä 43 vuotta ja yrittä- siellä haluan viettää jatkossa enemnyt saada hommaa loppumaan jo män aikaa, jos vain Trump sallii. Tekkolmen vuoden ajan pistämällä mie- sasissa on kesällä semmoiset +40 astetta, mikä sopii meikäläiselle hyvin. Suomessa kun ei oikein erota, onko joulu vai juhannus. TEXAS Mikä on uran aikana muut MIELESSÄIN. Syksy vie jälleen tunut? Urakka- ja laskenkohti kohti cowboyta-aikataulut ovat nykyään maisemia. Siellä on tilaa ja kelejä käsittämättömän lyhyet. Byrolomailuun. kratia on kasvanut julmetusti. Mitä kesään kuuluu? Se menee työn touhussa kuten aina. Nykyään tosin tehdään 8 tunnin työpäivää, kun ennen tehtiin 10–12 tuntia. Syksyllä lähden taas Teksasiin, joten ei tässä sen kummempia lomia tarvita. Joko grillikausi on korkattu? Grillauspaikka on olemassa, mutta siellä taitaa olla huonot fengshuit, kun ei tule juuri käytettyä. Juhannuksena tosin grillataan aina, vaikka pilkkihaalari päällä. Makkara- ja pihvilinjalla mennään. Kenelle seuraavaksi soitetaan? 123RF Soittele Jari Laapotille Halikkoon.

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Teiden päällystyskausi on keväiseen tyyliin alkanut. Asfaltti- ja kuljetusalan yritykset vetoavat nyt tienkäyttäjiin, jotta he noudattaisivat tietyömaiden nopeusrajoituksia. Etenkin ammattiautoilijoita haastetaan näyttämään mallia muulle liikenteelle. ”Pikimiehet ja -naiset tekevät työtä kaikkien tiellä liikkuvien hyväksi. Kannustamme antamaan heille sen työrauhan ja arvostuksen, joka heille kuuluu”, johtaja

Heikki Jämsä INFRAsta sanoo. ”On kuljetusammattilaisIHMIten oman edun mukaista NEN TIELLÄ, HIDASTA! Nyt jos ja vastuullista toimintaa, koskaan on oikea että suomme tiestön kunhetki keventää kaasujalkaa. #ihminennostajille turvallisen työtiellä #tietyöt ympäristön. Hiljennetään siis tietyömaan kohdalla”, SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola lisää. Tietyömaan nopeusrajoituksen määrittää tieluokan mukaan työn tilaaja, kuten Liikennevirasto tai ely-keskus. Liikenneviraston selvitysten mukaan ylinopeudet työ-

MAARIT KYTÖHARJU

Kevennä kaasujalkaa

TURVALLISUUSVIIKKO 2017

Ei montumpi keikka Se on Monttumaanantai, joten otetaan nokka kohti Espoota. Tänään tutustutaan Kehä I:n infrakohteeseen ja pidetään silmät auki turvallisuushavaintoja ajatellen. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: ARI KÄHKÖNEN

onttumaanantai starttaa Rakennusteollisuus RT:n toukokuisen turvallisuusviikon kunniaksi Espoon Kehä 1 Keilaniemestä. Monttua – ja vähän muutakin – edustaa SRV:n haastava työmaa. Aurinkoinen kevätaamu näyttää parhaat puolensa. Tänään työmaan turvallisuuden riesaksi ei sada vettä, räntää, rakeita eikä edes lunta. Keväällä työmaallakin on mukavampaa. Tutustuminen aloitetaan aluevastaava Timo Huopanan johdolla Otasolmun alueelta, jossa on menossa louhintatyöt. Työmaan rajaavaa turva-aitaa näkyy kilometritolkulla, joten kyseessä on mittava hanke. Montun päälle rakentuu aikanaan kiertoeritasoliittymä.

laniemestä ja Tapiolasta rakennetaan viihtyisää kaupunkia. Tunnelointi toteutetaan kahdessa vaiheessa, ja lopputuloksena syntyy 440 metriä pitkä tunneli. Valmista pitäisi olla loppuvuodesta 2019. Tänään ollaan kuitenkin vielä montun partaalla. ”Työmaa-alueen kaivannot on suojattu isoilla kivillä. Koska alueella liikkuu vain raskaita ajoneuvoja, kivet on katsottu parhaaksi vaihtoehdoksi. Kokemuksesta tiedetään, että sulkupylväät eivät näissä oloissa kestä”, Huopana esittelee. Ongelmaksi Huopana mainitsee työmaasta syntyvän pölyn. Siksi työmaa harjataan ja suolataan muutamia kertoja viikossa kelistä riippuen. Samalla tarkistetaan työmaa-aitojen kunto.

vaikutuksen. Suoja-aidan takaa pilkottava kerrostalo näyttää keikkuvan kuilun reunalla. ”Asukkaita työmaa pääsääntöisesti ärsyttää, mutta parempaa on tulossa, kun liikenne siirtyy tunneliin ja kannen päälle tulee vehreä puisto. Asukkaiden näkökulmasta tunneli on hyvä asia, sillä Kehä I:llä kulkee päivässä noin 100 000 autoa”, Huopana kertoo. Runsas automäärä haastaa myös työmaan, joten liikennejärjestelyjen tulee olla kunnossa. Järjestelyt liikennemerkkeineen tarkistetaan säännöllisesti ja niitä voi seurata myös työmaata kuvaavien kameroiden kautta. Kehä I:n kallioreuna on asianmukaisesti vahvistettu.

Montun partaalla

Kuilun reunalla Otasolmuun yhdistyvän tunnelin ensimmäinen vaihe alkaa olla hyvässä jamassa, ja toinen vaihe on aloitettu. Parhaillaan lujitetaan tunneliseinämää, jolla on korkeutta peräti 17 metriä. Kun päälle lasketaan 2,5–4 metriä korkea suoja-aita, kokonaisuus tekee

Vähän matkan päässä tehdään uuden tukimuurin pohjia. Maa-ainesta pudotteleva työkone näyttää sekin olevan kuilun partaalla. Ohikulkevaa maallikkoa hirvittää, mutta turvallisuus on luonnollisesti tarkistettu ja alas putoavan materiaalin alue aidattu.

Monttu on osa laajempaa hanketta, jossa Kehä I:n liikenne siirretään kulkemaan Keilaniemestä maan sisään betonitunneliin. Urakka on puolestaan osa laajaa kehitysprojektia, jossa Espoon Otaniemestä, Kei-

Hyvältä näyttää

2/2017

maiden kohdalla ovat yleisiä. Yötöiden lisääminenkään ei vähennä riskejä, sillä öisillä teillä nopeudet nousevat entisestään. Kun yksi hidastaa työmaan kohdalla, muu liikenne seuraa perässä. Ammattilainen ajaa usein pitkää matkaa, joten muutamalla minuutilla ei ole olennaista merkitystä. Tilaaja voi vaikuttaa turvallisuuteen linjaamalla jo tarjouskyselyvaiheessa, miten tien päällystäjä varmistaa työmaan turvallisuuden. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi nopeusnäytöt ja saattoautot.

Vesihuoltolaitoksia on suomessa noin 1500 – keskimäärin 5 per kunta. Laitosten yhdistäminen parantaisi toimintavarmuutta, varmistaisi osaamisen ja loisi edellytyksiä investoinneille. Haastetta riittää: lähes 6 000 km Suomen vesijohtoverkostosta on arvioiden mukaan erittäin huonossa kunnossa. Korjauksia tehdään vain 700– 900 km vuodessa, joten korjausvelka kasvaa. Lähde: Roti.fi

mata maassa olevia vaijereita, roskia ja irtoesineitä. ”Siivoamista vailla”, Huopana kuittaa.

Yhteenvedon paikka

HOMMAT HANSKASSA. Espoon Kehä I Keilaniemen työmaa on mittava ja haastava hanke. Koska työturvallisuus on onnistuttu hoitamaan hyvin, vierailevan porukan haaviin jää vain pieniä puutteita.

Työmaalla työskentelee satakunta työmiestä. Vierailijajoukko kiittelee suojavarusteiden käyttöä sekä työmaan siisteyttä. Hyvältä näyttää, mistä iso kiitos kuuluu SRV:n aktiiviselle MVR-mittaukselle ja sen tiukalle seulalle. ”Viime perjantain kierroksella pääsuojeluvaltuutettu teki liki 800 turvallisuushavaintoa ja mittasi turvallisuustasoksi 91,8 prosenttia, kun tavoitteena on 95 prosenttia”, Huopana kertoo ja näyttää älykännykkäänsä WhatsApp-viestinä tullutta raporttia.

Valoa tunnelissa Työmaalla huomio kiinnittyy alueen avoimuuteen. Työmaata ei ole suljettu portein

ja työmaaliittymissä on ainoastaan sulkulamellit. ”Portit ovat iso ongelma. Ne pitäisi olla, mutta niistä on koettu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä, kun työmaan järjestelyt muuttuvat tiuhaan”, Huopana toteaa. Seuraavaksi sukelletaan tunneliin. Työmaa-aitojen salvat ovat auki, mikä olisi Huopanan mukaan SRV:n seulassa merkinnän paikka. Toisaalta tilanne on käytännössä usein sellainen, ettei salpoja saa kiinni, koska aidat eivät epätasaisen maaston takia osu kohdilleen. Valoa on tunnelin päässä, mutta sisällä on paikoitellen pimeää – varsinkin, kun vierailevalla porukalla ei ole käytössään otsalamppuja. Ilman valoa on vaikea huo-

Työmaakopissa ollaan yhtä mieltä siitä, että SRV:n työmaalla on hyvä järjestys ja työturvallisuus on hoidettu hyvin. Listalle karttuu silti pieniä puutteita. Otasilmukan kaivannon suojauksissa on ”raadin” mielestä parannettavaa. Pelkkien kivien ohelle suositellaan huomioaitoja ja sulkupylväitä tai lisää kiviä ja kiviin huomiovärejä. Loivaan alamäkeen työmaalle pysäköidyn perävaunun huomataan olevan vain jarrun varassa, vaikka pyörien takana pitäisi olla kiilat. Myös tien poikki kulkeva pumppuletku ja rusnaamattomat kallioseinät herättävät keskustelua. Tunnelin valaistus ei vakuuta, mutta asia on jo vireillä ja yleisvalaistusta tulossa. Suojavarusteet on hoidettu hyvin kahta suojalasien puutetta lukuun ottamatta. Puutteita löytyy sammuttimista, joita pitäisi olla tunnelin molemmissa päissä. Sirkkelin vierestä puuttuu jäteastia. Yhden kaverin nähdään ajelevan puolinostimella ilman valjaita. Eniten raatia hiertää työmaan avoimuus ja porttien puute, mutta kuten todettu homma ei ole ihan yksinkertainen. Yhtä kaikki, tällä työmaalla homma on hallussa. WWW.RAKENNUSTEOLLISUUS.FI/TURVALLISUUSVIIKKO TURVALLISUUSVIIKOLLA RT:N JÄSENYRITYKSIÄ, ALIURAKOITSIJOITA JA SIDOSRYHMIÄ INNOSTETAAN TYÖTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄÄN TOIMINTAAN. MUKANA OVAT MYÖS RAKENNUSLIITTO, PRO, RIA, RAKLI JA SKOL . TULE MUKAAN TAAS TOUKOKUUSSA 2018!

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Mari Ranttila on Suomen ensimmäinen rataverkon turvallisuusisännöitsijä. Liikenneviraston vuoden mittaisen pilotin tavoitteena on tehostaa turvallisuustoimintaa valtakunnallisesti ja lisätä turvallisuutta sekä turvallisuustyön näkyvyyttä. Mari aloitti pestissä tammikuussa ja jatkaa vuoden loppuun. Rataisännöitsijän tehtäviä ja toimenkuvaa määritellään pilotin aikana. Varmaa on, että Rambol-

lista Länsi-Suomen rataisännöintialueelle palkatun Marin ei tarvitse peukaloitaan pyöritellä. ”Toimin muun muassa alueellisena turvallisuuden asiantuntijana ja yhteyshenkilönä. Lisäksi avustan valvonnassa, varmistan ja seuraan turvallisuustoimia sekä kehitän alueellisia toimintatapoja yhdessä Liikenneviraston kanssa”, Mari kuvailee. Pilotin taustalla on vuonna 2016 laadittu turvallisuuskartoitus ja siitä nousseet tarpeet. Koska rataverkolla toimii lukuisa määrä eri toimi-

joita, kattava turvallisuustoiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä ja toimivaa tiedonkulkua eri osapuolten välillä. Selvitys toi esille tarpeen palkata rataisännöinnin tueksi turvallisuusisännöitsijän. ”Kun pilotti päättyy, virastossa arvioidaan turvallisuusisännöitsijän tarvetta, määrää ja sijoituspaikkoja. Pilotin onnistuessa turvallisuusisännöitsijöitä voisi olla jatkossa jokaisella isännöintialueella yksi eli valtakunnallisesti neljä”, Mari kertoo.

INFRA MAHDOLLISTAA

Enemmän irti infrasta Mitä jos juna veisi Helsingistä Ouluun 3,5 tunnissa ja yhä useampi yritys olisi tunnin ajon päässä kansainvälisestä lentokentästä? Mitä jos kuljetukset kiitäisivät Suomen teitä kilpailijamaita sulavammin? Matka- ja kuljetusketjuissamme on käyttämätöntä potentiaalia, kertoo tuore selvitys. TEKSTI: ANU GINSTRÖM

”

aikka muut Pohjoismaat Suomi siivittäisi viennin vauhtiin, vahvisovat luonnostaan lähem- taisi kasvuvyöhykkeitään ja houkuttelisi pänä Keski-Eurooppaa kansainvälisiä yrityksiä sekä matkailijoita. kuin Suomi, ne panostavat jatkuvasti meitä enem- Tule jo, tunnin juna män saavutettavuutensa parantamiseen”, Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden johtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista mahdollistajana -selvitys listaa useita rataällistelee. osuuksia, joiden parantaminen poistaisi ”Mailla on pitkän aikavälin inftalouden tulppia. raohjelmat, ja ne kehittävät voiEsimerkiksi suuren kapasiteeTAUSTAmakkaasti liikenneinfraa tin ratayhteyden myötä juna VOIMAA. Liikenteen infrastrukmahdollistaen ihmisten ja voisi viedä Helsingistä tuntuuri tulevaisuuden mahtavaroiden nopean ja varnissa Turkuun tai Tampedollistajana -selvityksen tilasivat WSP:ltä INFRA ry, man liikkuvuuden. Saavureelle, 2,5 tunnissa Kokkolaan Rakennusteollisuus RT, Elintettavuus on nähty kilpaija 3,5 tunnissa Ouluun. keinoelämän keskusliitto EK, Kuntaliitto, Liikennevilutekijäksi, ja niin tulisi Nopeus mahdollistaisi laarasto, Metsäteollisuus, tehdä myös Suomessa.” jat, yhtenäiset työssäkäyntiSAK, STTK ja MTK. Mäntysen apujoukkoineen alueet, jotka taas houkuttavat yrikokoama selvitys Suomen liikentyksiä, teollisuutta ja asuntorakenneverkkojen kehittämispotentiaalista tamista – ja toisivat lopulta verotuloja. julkistettiin Säätytalolla maaliskuun Tulpat pois tieliikenteestä lopulla. Selvityksen mukaan hyödyntämällä lii- Suomessa eri teollisuuden alat käyttävät kenneinfransa kehittämispotentiaalin liikenneverkkoa kattavasti, jolloin myös

ehjän ja toimintavarman tieverkon rooli korostuu. ”Jos tärkeät yhteysvälit eivät toimi, kuljetukset hidastuvat, kallistuvat ja tuottavat enemmän päästöjä. Tärkeimpien tieosuuksien tunnistaminen ja kuntoon paneminen on elintärkeää, jos aiomme olla osa kansainvälistä kauppaa ja kasvu-urilla lähivuosikymmeninä”, INFRA ry:n johtaja ja selvityshankkeen ohjausryhmää vetänyt Heikki Jämsä muistuttaa. ”Useilla toimialoilla on nykyistä isompi markkinapotentiaali vuonna 2030. Fyysisen kuljettamisen ja infrastruktuurin tarve ei katoa. Matkaketjujen sujuvoittamiseksi voidaan tehdä paljon 13 vuodessa, mutta päätöksillä on jo kiire”, Jämsä jatkaa. Selvityksen mukaan Suomen kattava lentokenttäverkkokin on nyt vajaakäytöllä. Kansainvälisen yrityksen sijoittumista tukisi, jos kansainvälisiä lentoyhteyksiä olisi enintään tunnin etäisyydellä. Hyötyjänä olisi myös matkailu, joka tuo nyt ulkomailta neljän miljardin euron rahavirran.

R A M B O L L F I N L A N D OY

Mari lähti radalle

JOTAIN UUTTA. Mari Ranttila antaa Liikenneviraston pilotille kasvot. Jos kokeilu onnistuu, turvallisuus isännöitsijöitä voi olla jatkossa neljä.

2/2017

POIMI IDEA: TURVALLISUUSTIIMI

Turvallisuustiimi tuottaa tulosta

ISO PUDOTUS. Suomessa NCC:n tapaturmataajuus on kehittynyt historiallisen hyvälle tasolle. Vuonna 2013 tapaturmataajuutta kuvaava luku oli 17,4, viime vuonna 6,6.

Vähemmän tapaturmia, enemmän turvallisuushavaintoja ja kirsikkana kakun päällä ennätyspieni tapaturmataajuus. Työmaille jalkautuva turvallisuustiimi tekee vakuuttavaa jälkeä. TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: NCC

CC aloitti turvallisuustiimitoiminnan vuoden 2016 alusta. Tiimi jalkautuu työmaille tekemään turvallisuuskierroksia, joiden aikana huomioidaan alueen turvallisuusriskit ja -puutteet. ”Tiimi edustaa erilaisia vastuualueita ja eri liiketoiminta-alueita siten, että osaaminen on mahdollisimman laajaa ja jokaisen omista vahvuuksista lähtevää”, turvallisuuspäällikkö Tiia Tuomi NCC:ltä kertoo. ”Pohjoismaisena organisaationa kaikissa toimintamaissamme on samanlainen toimintamalli, joten voimme jakaa keskenämme hyviä kokemuksia. Pohjoismainen tiimityö on erittäin hedelmällistä ja kustannustehokasta.”

Tulokset kertovat puolestaan Turvallisuustiimin päätehtävänä on toimia tuotannon tukena ja auttaa koko organisaation liiketoimintaa turvallisuusasioissa. Työmaan turvallisuuskierroksesta jaetaan työnjohtajille, projektista vastaaville sekä liiketoiminta-alueen johdolle kattava raportti, jossa on valokuvia kehityskohteista sekä jakoon pantavia ideoita ja käytäntöjä. ”Sekä kiinteiden että liikkuvien työmaiden turvallisuusolosuhteet on nostettu raporttien avulla esille aiempaa paremmin. Tämän ansiosta olemme laatineet myös konkreettisia kehitystoimenpiteitä aikatauluineen ja budjetteineen”, Tuomi toteaa. Noin puolentoista vuoden kokemuksella nähdään, että tapaturmien määrä on pienentynyt ja turvallisuushavaintojen määrä kasvanut. Tapaturmataajuudessa on päästy Tuomen mukaan Suomessa ihan uudelle tasolle.

Ideaa tässäkin

Saattoauto turvaa tietyömaita Kesä tuo tietyömaat. Koska alhainen ajonopeus pidentää reagointiaikaa työ maan erityistilanteissa, NCC:llä alettiin kokeilla saattoautoja vuonna 2015. Kokeilu paransi sekä tienkäyttäjien että päällystystyöntekijöiden turvallisuutta. ”Saattoauton perässä työmaa ohitetaan hallitusti oikeaa reittiä ja sopivaa nopeutta”, turvallisuuspäällikkö Tiia Tuomi sanoo. Ilman saattoautoa työmaiden ohitusnopeudet ovat yleisesti liian suuria ja ajoreitti voi mennä ristiin työmaan kaluston tai työntekijöiden kanssa. Omat reittivalinnat voivat viedä myös kuumalle päällysteelle tai liimapinnalle – ikävin seurauksin. ”Keskeneräinen tie on turvallisuusriski silloinkin, kun siellä ei ole työntekijöitä, sillä tieltä voi puuttua ajoratamerkintöjä, turva-

”Kyse on myös asenteellisesta kehityksestä. Olemme saaneet viestittyä turvallisuuden tärkeydestä työmaille yhä paremmin sekä vaikutettua työnjohdon ja työtekijöiden turvallisuuskulttuuriin.”

Kun se on helppoa, se tehdään NCC:llä turvallisuushavainnot tehdään Synergi-aplikaatiolla ja raportointityökalulla. Vaikka papereita ja pahvikorttejakin tarpeen mukaan vielä käytetään, mobiili-

kaiteita tai muita tienkäyttäjien turvallisuutta parantavia asioita”, Tuomi muistuttaa. ”Saattoauto lisää työmaan kustannuksia ja resurssitarvetta ja voi turhauttaa ohiajavia, mutta onnettomuuksien ja tapaturmien vähetessä satsaus maksaa itsensä takaisin.”

sovellukset tuovat ennakoivaan turvallisuustyöhön uusia ulottuvuuksia. Kun turvallisuushavainnon tekeminen on helppoa, se myös tehdään, Tiia Tuomi uskoo. ”Rakennusalalla työturvallisuuden kehit täminen on erityisen tärkeää, koska tilas tollisesti alalla sattuu enemmän tapatur mia kuin muilla aloilla. Oma suuntamme on turvallisuustiimin ja sopivien työkalujen ansiosta nyt oikea”, hän summaa.

HG HYDRAULIGENERAATTORI HYDRAULIIKAN VOIMALLA

ENJOY THE SILENCE HILJAISET MOOTTORIT INTEGROITUNA

HYDRAULILAITTEITA LIIKKUVIIN TYÖKONEISIIN GENERAATTORIT SÄÄTYVÄT GENERAATTORIT HITSAUSGENERAATTORIT MAGNEETTIGENERAATTORIT

KORKEAPAINEPESURIT KORKEAPAINEPÖLYNSIDONTA JÄTEASTIOIDEN PESUROBOTIT KORKEAPAINESAMMUTUS

KADUNPESULAITTEET PUTKENPESULAITTEET PORAUSNESTEPUMPUT KOMPRESSORIT

PAINEENKOHOTTIMET ASENNUSVENTTIILIT VOIMANULOSOTOT TÄRYT

DYNASET | www.dynaset.com | info@dynaset.com | puh. 03 3488 200

2/2017

123RF

TOISINAJATTELIJA

Mittareilla metsään? Työturvallisuuspäällikkö vaihtoi alalta toiselle ja hämmästyi. Myös infra-alalla vaaran paikat ja puutteet pitäisi pystyä tuomaan esiin, ja niistä on voitava keskustella avoimesti. den korjaamiseen ja niiden uusiutumisen ehkäisemiseen. Palkitsemisen ja sanktioinnin pitää keskittyä niille osa-alueille, joissa yritys katsoo olevan eniten ongelmia. Esimerkki: Kuvitteellinen yritys Änkyrä Oy on huomannut työmaillaan olevan tyypillistä, että aliurakoitsijoilla ei ole käytössä suojalaseja eikä telineitä käytetä asianmukaisesti. Lisäksi aliurakoitsijoilta ei saada tunti- ja tapaturmatietoja. Johto päättää korjata puutteet ja käyttää työkaluna turvallisuuspalkkiota. Sopimukseen kirjataan progressiivinen palkkio. Se kasMITÄ TAPAHTUU rakentavalle turvalvaa sitä isommaksi, mitä vähemmän ERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ? lisuusyhteistyölle, kun mittaustuloktarkastusmittauksissa havaitaan MENE BLOGIIN sen panoksena on euroja? ongelmia. Jos suojalasien käytössä ei INFRARY.WORD PRESS.COM JA OTA Yhteisellä mittauskierroksella uraole yhtään puutetta kuukauden kesKANTAA. koitsija ei ole innokas keskustelemaan tävän työmaan aikana, palkkio on turvallisuudesta, kun kaikki energia 1000 euroa. Jos havaintoja on 1–3, palkmenee siihen, ettei mitään ongelmallista kio on 500 euroa, ja tätä useammat havainvahingossakaan huomattaisi. Turvallisuuspuut- not leikkaavat palkkion pois. Sama toteutetaan teita on kiusaus ennemmin pimittää kuin tuoda telineiden osalta, suhteuttaen palkkion suuruus niitä esiin palkkion menettämisen tai sanktion riskin vakavuuteen. Tunti- ja tapaturmatietojen pelossa. raportoinnin laiminlyönnistä määrätään tunSamaan aikaan valvontamittaajalla on talou- tuva sanktio. dellinen kannustin löytää kaikki mitättömätkin puutteet ja keskittyä negatiivisten havaintojen NÄIN ÄNKYRÄ OY on puuttunut keskeisimpiin tekemiseen. Mittareita käytetään ruoskana. havaitsemiinsa turvallisuuspuutteisiin, mutta Mitä rakentavaa ruoskimalla saa aikaan? Ehkä se ei ole silti rampauttanut yhteistyötä turvallipyramidit ja Kiinan muurin, mutta niillä työ- suustasomittauksissa. mailla ihmishenki ei paljon painanut. Pelon ilma- Hyvän palkitsemisen tai sanktioinnin periaatpiiri ei auta kehittämään työturvallisuutta. teet ovat yksinkertaiset. Mitä pitäisi tehdä toisin, jotta tästä ansasta Palkkion tai sanktion on oltava: päästäisiin eroon? 1.) sidottu työsuoritteeseen, joka tulee toteuttaa halutulla tavalla MVR- JA TR-MITTAUKSIA tulisi tehdä rakenta2.) realistisesti mahdollista saavuttaa tai vältvassa yhteistyössä, pyrkien kehittämään työpaitää omalla tai oman työporukan toiminkan turvallisuutta avoimesti. nalla Sopimuksiin ei pitäisi kirjata mittarien tavoi3.) perusteiltaan oikeudenmukainen, tasapuotetasoksi 95 prosenttia tai vastaavaa. Turvallilinen ja kannustava suudesta palkitseminen pitää keskittää ennem4.) selkeä ja yksiselitteinen sekä viestitetty minkin oikeiden asioiden tekemiseen, virheiniin, ettei epäselvyyksiä synny.

Tekstin takana K R E AT E OY

VAIHDOIN TOISELTA alalta infrarakentamisen pariin ja hämmästyin. Työmaan turvallisuustason mittaamiseen käytettyjen MVR- ja TR-mittarien mittaustuloksista on tullut useissa yrityksissä osa palkitsemis- ja sanktiointiperusteita. Tässä on langettu helppouden houkutukseen ja heitetty samalla lapsi pesuveden mukana. Hyvästä järjestelmästä on tehty turvallisuuden jarru. Vanha viisaus kuuluu: ”Sitä saat, mitä mittaat”. Mutta saatko kuitenkaan?

Marko Salomäki Marko Salomäki on Kreate Oy:n työturvallisuuspäällikkö. Hän on kehittänyt työturvallisuutta aiemmin myös Lemminkäisellä ja Ruduksella. Salomäki on suorittanut YAMKtutkinnon turvallisuusalalta sekä upseerin perusopinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa pioneeri- ja suojelualalta. Työturvallisuustehtäviin hän tuli puolustusvoimista. ”Käänsin takkini ja aloin opettaa ihmisille, kuinka pitää toisensa hengissä hengiltä ottamisen sijaan”, Marko kertoo. Työturvallisuuspäällikön töissä parasta on ongelmien ratkominen, uuden kehittäminen ja etenkin se, kun pystyy auttamaan ihmisiä tekemään työnsä turvallisemmin.

OIKEALLA TIELLÄ, LIIAN HITAASTI Rakennusteollisuuden jäsenten tapaturmataajuus alenee, mutta liian verkkaisesti. RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtaja Lauri Kivekäs haluaa panna vaunuihin vauhtia lisäämällä ennakoivaa turvallisuushavainnointia. Pelkkä jo tapahtuneiden tapaturmien tuijotus ei enää riitä. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVAT: RAKENNUSTEOLLISUUS RT, RUDUS JA MARKO PYLVÄNÄINEN

INFRA-LEHTI

2/2017

”

Yhä useampi rakennusalan yritys on päässyt nolla tapaturmaa -tavoitteeseen viime vuosina."

” MATELUKAISTALLA. Rakentamisen työturvallisuus on parantunut, mutta ei niin nopeasti kuin ala on asettanut tavoitteekseen. "Tilanne hyväksytään liian helposti ja tapaturmia vähätellään. Kukaan meistä ei ole tehnyt tarpeeksi", Lauri Kivekäs arvioi hitauden syitä.

rityksissä erottuvat nyt selvästi ne, jotka panostavat aktiivisesti työturvallisuuteen”, Ruduksen hallituksen puheenjohtaja Lauri Kivekäs sanoo. Kivekäs on toiminut Raken nusteollisuus RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtajana vuoden 2017 alusta. RT:n jäsenyritysten työturvallisuusvastaavista muodostuva asiantuntijaryhmä on sitoutunut edistämään Nolla tapaturmaa -hankkeen (www.nollis.fi) tavoitteita. ”Yhä useampi rakennusalan yritys on päässyt nolla tapaturmaa -tavoitteeseen viime vuosina, eli se on siis käytännössä täysin mahdollista”, Kivekäs iloitsee. Vuonna 2016 RT:n jäsenyritysten työmailla ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa. Muilla työmailla sattui viisi kuolemaa, mikä sekin oli pienin luku 20 vuoteen.

Avoimuuden periaate käyttöön Rakennusalan yhteinen tavoite on päästä nollaan tapaturmaan vuoteen 2020 mennessä. Aikaraja lähestyy kovaa vauhtia. Tapaturmataajuutta kuvaava käyrä on tasaisen laskeva, mutta Lauri Kivekkään mukaan tapaturmat vähenevät liian hitaasti. ”RT:n jäsenyrityksissä tapaturmataajuus on pudonnut neljässä vuodessa 21:stä 18:aan. Vauhti saisi olla rivakampi. Olen tyytyväinen vasta, kun alalla on päästy tapaturmataajuudessa alle kolmeen.” Keinot tapaturmien vähentämiseksi ovat maanläheisiä ja parhaissa yrityksissä jo käytössä. ”Keskitytään konkreettisten riskien vähentämiseen tarjoamalla tähän työkaluja. Otetaan avoimuuden periaate käyttöön: muun muassa kaikki tapaturma-analyysit, vaaratilanneilmoitukset, parhaat käytännöt, ohjeet sekä koulutusmateriaalit on oltava vapaasti kaikkien käytettävissä, sillä turvallisuudessa ei ole >>

INFRA-LEHTI

UUSIA TUULIA. Lauri Kivekäs siirtyi vuoden vaihteessa Ruduksen toimitusjohtajan paikalta hallituksen puheenjohtajaksi. Hän vastaa myös yhtiön yhteiskuntavastuuasioista sekä Viron ja Venäjän yhtiöiden toiminnasta.

Ennakointi kannattaa

• • • • •

Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) arvion mukaan vuonna 2016 korvattiin noin 101 000 työpaikkatapaturmaa. Määrä nousi hieman vuodesta 2015 monilla päätoimialoilla, mm. rakentamisessa, jossa sattui noin 13 500 tapaturmaa. Työpaikkatapaturmissa kuoli viime vuonna 20 palkansaajaa (edellisvuosina 25 ja 24). Vielä 2000-luvun alkupuolella kuolemaan johtaneita tapaturmia sattui 40–50 vuosittain. Yhden tapaturman päiväkustannus on arviolta 300–700 euroa.

yrityssalaisuutta. Myös aliurakoitsijat on saatava kattavasti mukaan turvallisuustyöhön”, Kivekäs luettelee.

Jälkipyykistä ennaltaehkäisyyn – uusi mittari käyttöön Yhtenä tärkeänä keinona saavuttaa nollataso tapaturmissa Kivekäs pitää ennakoinnin lisäämistä. Jo tapahtuneiden tapaturmien käsittelyn lisäksi pitää kerätä systemaattisesti turvallisuushavaintoja. Turvallisuushavainnot tuovat työmailta päivänvaloon vaaranpaikkoja, vaaratilanteita ja läheltä piti -tilanteita. Niiden kautta tapaturmiin päästään kiinni jo ennen kuin niitä ehtii edes tapahtua. Kyse on ennaltaehkäisystä. Rakennusteollisuus RT onkin tänä vuonna uudistanut linjauksiaan siten, että rakennusalan yrityksissä lasketaan jatkossa oma tunnusluku (kpl/10000 työtuntia) myös turvallisuushavainnoille perinteisen tapaturmataajuuden lisäksi.

Joka neljäs vastasi huutoon RT:hen kuuluva, maa- ja vesirakennusalan yrityksiä edustava INFRA ry otti määrävälein tehtävään tapatur-

EI RIITÄ. Matka kohti nollaa on pahasti kesken. Jokaiseen tapaturmaan pitää suhtautua ankaran kriittisesti ja pistää todellista painetta niille, joiden vastuualueesta on kyse, sanoo Kivekäs. Kuva Helsingin Pasilasta.

makyselyynsä heti mukaan turvallisuushavainnot. ”Helmikuun tapaturmakyselyssä kysyimme jäseniltä ensimmäistä kertaa tehtyjen turvallisuushavaintojen määrää. Vastauksia kyselyn tähän osioon tuli 25 prosentilta kyselyyn vastanneista”, INFRAn turvallisuusasiantuntija Ari Kähkönen kertoo. Tulevissa kyselyissä havaintojen tekijöiden osuus pitää saada nousemaan. ”Isommilla yrityksillä havaintojen keruu on jo arkipäivää, mutta haasteena on saada pk-yrityksetkin keräämään turvallisuushavaintoja. Havainnointiin on paljon apuvälineitä tarjolla. Toivottavasti esimerkiksi Fennian vakuutusasiakkailleen tarjoama uusi palvelu madaltaa kynnystä ja raportointi yleistyy.” Kähkönen tähdentää, että turvallisuushavaintojen keruu ei yksin riitä. Havaintojen tekemisen pitää olla motivoivaa. ”Työnjohdon ja yrityksen pitää sitoutua oikeasti korjaamaan havaitut puutteet. Havaintojen tekijöille on raportoitava, mihin toimenpiteisiin heidän havaintojensa perusteella on ryhdytty, ja milloin ja miten asia on korjattu.”

”

Turvallisuudessa ei ole yrityssalaisuutta.” LISÄÄ AIHEESTA RT:N SIVUILLA: 51.FI/VAARATILANNEILMOITUKSET

2/2017

Apua turvallisuushavainnointiin

Appsista turvaa työmaille Ap(p)si, äppi, applikaatio, mobiilisovel lus, läppäri, tabletti, älykännykkä, paperilappu… Turvallisuushavaintojen tekemiseen on monta tapaa. Mistä löy tyy se oikea? Otetaan selvää.

kalun tulisi helpottaa työn tekemisen rutiineja. Kun turvallisuushavaintojen tekeminen helpottuu, myös turvallisuuspuutteiden korjaaminen tehostuu.”

Työmaiden turvallisuustyö on tänä päivänä enemmän ennakointia kuin tapaturmataajuuksien tuijottelua. Vaikka paperi ja kynä ovat edelleen käytetty käyttöliittymä, uusi mobiiliteknologia ottaa yhä vahvempaa sijaa vaaratilanteiden ennakoivan havainnoinnin välineenä. ”Yli kymmenen vuotta sitten markkinoille tulleet versiot olivat aika kökköjä, mutta älypuhelinten myötä on tapahtunut kehitystä. Sovelluksia on tarjolla nyt vähän jokaisella it-talolla, joten vaihtoehtoja riittää. Vertailu voi kuitenkin olla vaikeaa ja omiin tarkoituksiin sopivan sovelluksen löytäminen työlästä”, toimitusjohtaja Juha Merjama Tapaturva Oy:stä sanoo. ”Olipa käytössä mikä sovellus tahansa, turvallisuushavainnon tekeminen ja raportointi on sen avulla paljon helpompaa kuin ilman. Sovellukset säästävät turhalta manuaaliselta työltä sekä siirtävät excelien ja paperien pyörittämisen historiaan.”

Riskipäällikkö Miko Kortesalo Safetum Oy:stä on samoilla linjoilla Merjaman kanssa. ”Turvallisuuden parantamisessa on kysymys pitkälti asenteista. Rapatessa roiskuu ja tekevälle sattuu -mentaliteetti on ollut suomalaisilla työmailla vahva. Kun se karskeinkin kaveri ymmärtää ennakoinnin arvon ja Älä osta sikaa säkissä tarttuu havaintojen tekemiseen, on päästy Eri sovellukset toimivat samankaltaisella kaapitkälle.” valla, mutta jokaisessa on omat erityispiirSafetum on kehittänyt Oma Pelastusval- teensä. Kenelle mikäkin sovellus sitten sopii? voja -mobiilipalvelua yhteistyössä vahinkoMerjama ja Kortesalo suosittelevat kokeivakuutusyhtiö Fennian kanssa. lemaan ja vertailemaan. ”Palvelu muistuttaa käyttäjän näkökul”Sanon aina asiakkaille, että valitkaa se, masta applikaatiota, mutta on selainpohjai- jonka käyttäjät valitsisivat. Erilaisia vaihtoehnen. Palvelua ei siis ladata päätelaitteeseen toja kannattaa kokeilla rauhassa eikä ostaa appsin tapaan, vaan sitä käytetään verkossa sikaa säkissä”, Kortesalo korostaa. älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella”, Merjama selvittäisi esimerkiksi sen, kuinka Kortesalo kertoo. havainnointi sujuu offline-tilassa työSafetumin palvelun avulla turmailla, joilla on katveita. Entä mitä vallisuushavainnon tai läheltä tapahtuu, jos akku hyytyy kesHELPPOA ON. Mikko piti -tilanteen ilmoittamiseen ken kaiken – häviääkö data, Kortesalon mukaan turvallisuushavainnon tai menee Kortesalon mukaan vai onko se jossain tallessa?

Mitä helpompi, sitä parempi Ihan auvoista turvallisuushavaintojen tekeminen ei appsienkaan avulla ole. Työsuojelun ja tapaturmien torjunnan ammattilaisena Merjama ei ole löytänyt sopivaa, sillä raportointi on osoittautunut Tapaturvan tarpeisiin suurimmaksi pullonkaulaksi. ”Hyvän appsin tunnistaa käytettävyydestä. Mitä yksinkertaisempi softa, sitä parempi. Kun työväline on helppo ja näppärä, sitä tulee käytettyä ja turvallisuushavainto tehtyä. Valtteihin kuuluu sekin, että appsin voi räätälöidä omiin tarpeisiin.” Tällä hetkelle appseihin suhtaudutaan Merjaman mukaan monella tavalla: yhden mielestä niistä on iso apu, toisen mielestä ne ovat jokseenkin turhia ja kolmas miettii jotain tältä väliltä. ”Täytyy muistaa, että käyttäjistä on moneksi. Yksi hallitsee kaikki uusimmat työvälineet, ohjelmat ja sovellukset, toinen on epävarma sähköpostin kanssa. Tämänkin työ-

Havainto alle minuutissa

alle minuutti. Käyttöohjeita ei tarvita, sillä palvelu ohjaa itseään. ”Jos osaa käyttää kännykkää, osa käyttää tätäkin.” Havainto ohjautuu automaattisesti oikealle käsittelijälle, joka määrittelee korjaavat toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulun. Ilmoittaja saa automaattisesti sähköpostiinsa tiedon havainnon käsittelystä ja korjaustoimenpiteistä. Kun toimenpiteet on tehty, käsittelijä dokumentoi ne ja kuittaa havainnon valmiiksi.

läheltä piti -tilanteen ilmoittaminen vie alle minuutin. Havainto ohjautuu automaattisesti oikealle käsittelijälle.

INFRA-LEHTI

Apua turvallisuushavainnointiin

”Vanhalla akulla tai isolla työmaalla tämä on ihan relevantti asia etenkin pakkasilla.” Käytettävyyteen liittyy sekin, millaisella laitteella appsia käytetään. Pystyykö sitä käyttämään hanskat kädessä kynällä? Kuinka iso tai pieni laite on? Iso voi olla tiellä ahtaissa paikoissa, pieni taas hankala isoilla kourilla käytettäväksi. ”Kiinnostavia kysymyksiä on paljon. Voiko esimerkiksi merkintää muuttaa tai raporttia editoida jälkikäteen? Mikäli voi, miten varmistetaan, ettei kyse ole merkintöjen manipuloinnista? Entä voiko ilmoitukseen kirjoittaa vapaata tekstiä, ja lähteekö se automaattisesti vastuulliselle henkilölle?”, Merjama miettii.

”Hyvää voi aina parantaa” Vesirakentamiseen erikoistunut Boskalis käyttää turvallisuushavaintojen kirjaamiseen muun muassa älykännykkään ladattavaa SHOC Reporter-applikaatiota.

Kokemukset ovat pääasiassa positiivisia, kun paperilappujen pyörittely on jäänyt pois ja kopiot havainnoista tulevat automaattisesti sekä konttorille että työmaan johdolle. ”Kuvien lisääminen havaintoihin selventää tilannetta paljon ja helpottaa havaintojen käyttämistä esimerkiksi työturvallisuustiedotteiden materiaalina”, turvallisuuspäällikkö Eetu Pajala kertoo. Ongelmallisena Pajala pitää havaintojen jälkikäsittelyä. ”Havainnot saapuvat sähköpostilla ennakolta määriteltyyn osoitteeseen, mikä tarkoittaa sitä, että systemaattinen käsittely pitää tehdä excelissä tai jollain muulla manuaalisella tavalla. Turhaa työtä on edelleen runsaasti.” Pajala suosittelee perehtymään eri vaihtoehtoihin ennakkoon, kun harkitsee työturvahavainto-ohjelman hankintaa. ”Hyvä ohjelma tekee havainnoista valmiiksi tietokannan, johon on mahdollista merkitä niistä seuranneet toimenpiteet.”

”Statistiikan kannalta olisi hyvä, että havainnoista kerätään tietoa kellonajasta, olosuhteista tai työvaiheesta. Jos yrityksellä on parisataa työntekijää ja havaintoja toivotaan jokaiselta, niiden käsittelyyn tuhraantuu huomattavasti aikaa ilman kunnon taustajärjestelmää. Myös sovelluksen mahdollisten puutteiden korjaamisen tulisi sujua jouhevasti”, Pajala kuittaa.

”Nälkä kasvaa syödessä” Kiviaineksia ja betonia tuottava Rudus on ollut InstaAudit -turvallisuusjärjestelmän käyttäjä ja kehittäjä kutakuinkin sen alusta alkaen, vuodesta 2014. Ruduksella apua haluttiin niin kuukausitarkastuksiin, vuosiauditointeihin kuin turvallisuushavaintojen tekemiseen. Turhasta paperihommasta ja tuplatyöstä haluttiin eroon. ”Muutamassa vuodessa palvelu on kehittynyt huimasti auttavasta työkalusta todelliseksi apuriksi seuranta- ja raportointityökaluineen”, turvallisuuspäällikkö Keijo Toropainen sanoo.

Atlantis Platform

Ceriffi Check

Congrid

InstaAudit

Palvelun kehittäjä

Atlantis Consulting Oy

Ceriffi Oy

Congrid Oy

LIS Group Oy, InstaAudit Oy

Yleiskuvaus

Applikaatio- ja selainpohjainen palvelu, jonka luvataan olevan kustannustehokas, kotimainen, joustava ja skaalautuva työturvallisuuden kokonaisjärjestelmä mobiiliin ja perinteisille alustoille.

Applikaatio- ja selainpohjainen palvelu, jonka luvataan olevan helppokäyttöinen, räätälöitävä ja monikäyttöinen. Muita ominaisuuksia tilastollisuus, offline-toiminta, tiedon varmistaminen.

Applikaatio kännykälle ja tabletille, web-sivusto seurantaan, raportointiin ja analytiikkaan. Palvelun kerrotaan olevan helppokäyttöinen, rakennusalalle räätälöity, läpinäkyvä ja reaaliaikainen. Erikoisuutena pohjakuvamerkintä.

Android ja iOS-applikaatiot, lisäksi selainpohjainen täysillä ominaisuuksilla (myös offline). Lupauksena helppokäyttöisyys, toimintavarmuus, muokattavuus, jatkuva kehitystyö, verkkoperehdytys ja yhden luukun periaate.

Asiakkaita mm.

Koskisen konserni, Metsä Wood, Komas

Valmistava teollisuus, kuntasektori

NCC, SRV, Lemminkäinen, Hartela, VVO, Peab, JM Suomi

Valmet Automotive, Skanska, Paulig, Rudus, Parma, Wihuri, Metso, Finnsementti, VR Track, DB Santasalo, Pohjolan Liikenne, Veolia Services

Millä laitteilla käytetään?

Android-, iOS-, Windowsälypuhelin tai tabletti; tietokoneille pilvipohjainen versio selaimessa käytettäväksi

Applikaatiossa Android-puhelin tai -tabletti 4.1.2 tai uudempi + kaikki yleisimmät selaimet

Älykännykkä, tabletti, tietokone

Räätälöitävyys asiakkaan tarpeisiin

Monipuolisesti ja joustavasti räätälöitävissä.

Aina asiakaskohtaisesti muunneltava.

Yritys- ja projektikohtaisesti räätälöitävissä.

Kyllä.

Ilmoituksen / raportin muuttaminen jälkikäteen

Kyllä, ohjatussa prosessissa mm. tietojen täydentäminen mahdollista käyttöoikeuksien ja roolien puitteissa.

Kyllä, mutta muokkauksesta jää jälki merkintään.

Voi muokata käyttöoikeustasosta riippuen.

Pääkäyttäjä määrittää yrityksen tarpeiden mukaan.

Maksuton kokeilujakso

Normaalisti 1–2 kk

30 päivää

30 päivää tai erikseen sovittava aika

14 päivää

Hinnoittelu

Kk-veloitus käyttöasteen ja asennuksen laajuuden mukaan, ei käyttäjäkohtaisia lisenssejä.

Käyttäjämäärän mukaan (alkaen 29,90 €/kk/sis. 2 käyttäjää). Mitä enemmän käyttäjiä, sitä edullisempi per käyttäjä.

Työmaa- tai käyttäjäkohtainen.

Selkeä ja läpinäkyvä hinnoittelu käyttäjämäärän mukaan.

2/2017

MINKÄ OTTAISIN? Turvallisuushavainnon tekeminen on mittaustapahtumana melko vakio, mutta havainnoinnin tueksi kehitetyissä sovelluksissa ja nettipalveluissa on eroja. Oma pelastusvalvoja -palvelu on selainpohjainen. Fennia lupaa tarjota sen maksutta INFRAn jäsenille, joilla on asiakassuhde ja lakisääteinen työtapaturmavakuutus Fenniassa.

Palvelua voidaan räätälöidä Ruduksen tarpeiden mukaan. ”Aktiivisessa käytössämme on noin 20 erilaista pohjaa, joita voidaan käyttää muun muassa erilaisiin turvallisuuskampanjoihin.” Toropainen arvostaa helppokäyttöisyyttä, nopeutta ja vaivattomuutta. Palvelun ansiosta asiat eivät jää roikkumaan ja tekemättä, vaan ne menevät varmasti eteenpäin toteutukseen asti. ”Kyse on nyt lähinnä siitä, kuinka nopea on sormistaan. Jos aiemmin raportin tekemiseen meni kahdesta kolmeen tuntia, nyt se on kierroksen jälkeen heti valmis. Myös käyttäjiltä olemme saaneet hyvää palautetta.” ”Ainahan nälkä kasvaa syödessä, joten olemme kehittäneet järjestelmää yhdessä tuottajan kanssa omien tarpeidemme mukaan. Kun tietää, mitä haluaa, sen voi myös saada”, Toropainen toteaa.

”Etsimme vielä sitä oikeaa” Kotopro

NordSafety

Oma Pelastusvalvoja

Kotopro Oy

NordSafety Oy

Safetum Oy

Selainpohjainen palvelu. Lupauksena helppokäyttöisyys ja monipuolisuus: puhu, kuvaa ja jaa.

Tieto kerätään natiiviapplikaatioiden tai selaimessa toimivan mobiilisovelluksen avulla; tiedon visualisointi, karttanäkymät, analytiikka ja hallinta verkkopalvelussa. Infra-alalle erikoistunut yritys saa ihmiset kehittämään turvallisuuskulttuuria. Havaintojen raportointi ei vaadi maksullisia tunnuksia, mikä auttaa saamaan myös sidosryhmät mukaan.

Selainpohjainen mobiilipalvelu turvallisuushavainnointiin. Muuttaa työturvallisuuden seurattavaan ja hallinnoitavaan muotoon turvallisuusindeksin avulla.

YIT, Uudenmaan Mestari-Rakentajat, Nordic Waterproofing, EKE-Rakennus, LVI-Trio, RTA-Yhtiöt, VRJ Group, Haahtela-yhtiöt, T2H Rakennus

Tampereen Raitiotieallianssi, Nordex, YIT, Destia, Andritz, Fingrid, Elenia, Caruna, Eltel, Empower

Schenker, Robit, SKS Group, RTK-Palvelu, Holiday Club Resorts, Sandvik Mining and Construction, Rukakeskus

Älykännykkä, tabletti, tietokone

Mittari- ja asiakirjapohjat editoitavissa.

Kyllä, mm. käyttäjäkohtainen ”SafetyFeed”.

Kyllä.

TR- ja MVR-mittaustuloksia ei voi jälkikäteen muuttaa, muita asiakirjoja kyllä.

Kyllä, annettujen käyttöoikeuksien mukaan (versiohistoriaan jää jälki).

Turvallisuushavaintoa ei voi sen lähettämisen jälkeen muuttaa, mutta jatkokäsittelyssä syötettyjen tietojen muuttaminen on mahdollista.

14 päivää

Tapauskohtaisesti tai 14 päivää

Työmaakohtainen tai käyttäjämäärän ja käyttötavan mukaan skaalautuva kk-maksu.

Käyttäjämäärään ja käytön laajuuteen pohjautuva kk-hinta.

Tapauskohtaisesti, alkaen 90 €/kk, käyttäjä- tai käsittelijämäärää ei ole rajoitettu.

Koneurakointia Länsi-Suomessa harjoittavassa Meri-Porin Kuormaus Oy:ssä turvallisuushavainnot on tehty näihin päiviin asti manuaalisesti. Työntekijät ovat esimerkiksi ottaneet havainnosta kuvan ja lähettäneet sen selitteen kera tekstiviestinä sai sähköpostina tai raapustaneet havainnon paperinkulmalle. ”Olemme etsineet sopivaa työkalua, mutta yksiselitteisiä vastauksia on ollut vaikea saada jopa asiantuntijoilta. Nyt testaamme kahta erilaista palvelua, joiden käytettävyyttä vertailemme samoja havaintoja tekemällä”, toimitusjohtaja Marko Pakarinen kertoo. ”Tärkeintä on palvelun helppokäyttöisyys, jotta siitä tulee jokaisen työntekijän työkalu. Jos homma on kovin byrokraattista, sitä ei viitsi kukaan tehdä. Muutaman napinpainalluksen tulisi riittää. Tärkeää on sekin, että havainnoista on helppo ottaa koppi ja tehdä vaadittavat korjausliikkeet.” ”Asiakkaillamme on korkeat turvallisuusstandardit, joten tehokas havainnointi- ja raportointityökalu on tarpeen. Uskon, että havaintojen tekeminen lisääntyy, kun se oikea työkalu löytyy. Jokaista risahdusta ei tarvitse kirjata, mutta kun kynnys madaltuu, saadaan helpommin kiinni niistä pienistäkin asioista, joiden avulla turvallisuus kehittyy.” Sari Okko

INFRA-LEHTI

INFRA-lehti haastaa:

VARUSTEET TIP-TOP Kesäkauden kärkiväri työmailla on jälleen räväkkä neon. Tyylin viimeistelevät kypärä, suojalasit ja kuulonsuojaimet sekä tietysti hyvät käsineet ja turvajalkineet. Ennen catwalk… ei vaan työmaalle astumista tosirakentaja tarkistaa vielä, että kaikki vermeet ovat standardin mukaiset. Tällä tyylisuuntauksella on nimikin: Turvallisesti työmaalla. TEKSTI: ANU GINSTRÖM KUVA: VIESTIKONTTORI KOUKKU

INFRA RY TOTEUTTI viime kesänä jäsenen toiveen ja puolisena. Toisella puolella tekstit ovat suomeksi, toiteetti jäsenyritystensä käyttöön julisteen infraraken- sella ruotsiksi. tajan suojavarusteista. Juliste käy läpi välttämättömimmät infratyömailla EIKÖ YRITYKSELLÄSI ole vielä käytössä turvavarustarvittavat henkilönsuojaimet ja varusteet. teiden käyttöön opastavaa julistetta? Tilaa sellainen Kunkin suojaimen ja varusteen osalta kernyt. Tehdään tästä kesästä kaikkien aikojen turrotaan sille asetetut minimivaatimukset vallisin! NAPPAA sekä EN-standardi, jonka mukainen sen INFRAn jäsenet ja yhteistyökumppanit voiTÄMÄKIN JÄSENETU pitää olla. vat tilata oman, maksuttoman julisteensa ITSELLESI. INFRAN JÄSENENÄ SINULLE Valokuvamalliksi julisteeseen saapiiriyhdistysten toiminnanjohtajilta (www. KUULUU MAKSUTON tiin INFRAn puheenjohtajana nykyiinfra.fi/piirit) tai suoraan keskusliitosta JULISTE INFRARAKEN TAJAN SUOJAVARUS sin toimiva RTA Yhtiöiden toimitus(info@infra.fi tai www.infra.fi/palaute). TEISTA. johtaja Nina Lindström. Julisteen voi myös tulostaa itse tai tulosJuliste suunniteltiin kesän pienet sateet tuttaa haluamassaan painossa. Nouda materija tyrskyt kestäväksi, ja se painettiin kaksiaali netistä: Infra.fi > Jäsenpalvelu > Julkaisut.

”

Tehdään tästä kesästä kaikkien aikojen turvallisin.”

Infrarakentajan suojavarusteet

2/2017

Käytä aina vähintään näitä henkilönsuojaimia ja varusteita. Varmista, että tuote on EN-standardin mukainen.

Suojakypärä – EN-standardi 397 – leukahihnalla, leukahihnassa nelipistekiinnitys

Kuulonsuojain – EN-standardi 352 – käytettävä jatkuvasti, jos melu ylittää 85 dB

Suojalasit – EN-standardi 166 – käytettävä aina – tyyppi valittava työtehtävän ja olosuhteiden mukaan – tarvittaessa optisesti hiotut

Henkilötunniste – kuvallinen ja veronumerollinen

Suojavaatteet – EN-standardi ISO 20471 – heijastava vaatetus, suojausluokka 2 – liikenteenohjauksessa luokka 3 – tulitöitä tehtäessä palosuojattu vaate

Suojakäsineet Kuvan vaatteissa suojausluokka 3

– EN-standardi 388 – valitaan suojaustarpeen ja työtehtävän mukaan

Turvajalkineet – EN-standardi ISO 20345 – kärkivahvistus ja suoja naulaan astumista vastaan – nilkkaa tukeva malli, jos mahdollista

Työlajikohtaisesti ja riskien arvioinnin perusteella saatat tarvita myös… – hengityksensuojaimen suojaamaan pölyltä, kaasuilta tai höyryiltä – kasvonsuojaimen (visiiri, hitsausmaski, huppusuojain) suojaamaan nesteroiskeilta, kipinöiltä ja lentäviltä kappaleilta – turvavaljaat, jos putoamissuojausta ei ole hoidettu rakenteellisesti (EN361, köysi EN 1891) – paukkuliivit, jos työssä on hukkumisvaara – tai muun riskien arvioinnin tai tilaajan vaatimusten perusteella tarvittavan suojaimen.

Infrarakentajan Skyddsutrustning för infrastrukturbyggare suojavarusteet Använd alltid minst denna personliga skyddsutrustning och Käytä aina vähintään näitä henkilönsuojaimia ja -varusteita. dessa tillbehör. Kontrollera att produkten uppfyller Varmista, että tuote on EN-standardin mukainen. EN-standarden.

Suojakypärä Skyddshjälm

EN-standardi397 397 – EN-standard leukahihnalla, leukahihnassa nelipistekiinnitys – inklusive hakrem med fyrpunktsbälte

Kuulonsuojain Hörselskydd

EN-standardi352 352 – EN-standard käytettävä ylittää 85 dB 85 dB – ska ständigtjatkuvasti, användasjos ommelu bullret överstiger

Suojalasit Skyddsglasögon

EN-standardi166 166 – EN-standard käytettäväalltid aina, tyyppi valittava työtehtävän – användas ja olosuhteiden – typen väljs enligtmukaan arbetsuppgift och förhållanden tarvittaessa optisesti hiotut – vid behov optiskt slipade

Henkilötunniste ID-kort

kuvallinen ja veronumerollinen – med foto, försett med skattenummer

Suojavaatteet Skyddsdräkt

EN-standardiISO ISO20471 20471 – EN-standard heijastava vaatetus, – reflekterande kläder,suojausluokka skyddsklass 2 2 liikenteenohjauksessa luokka 3, – vid trafikdirigering klass 3 tulitöitä tehtäessä palosuojattu vaate – vid heta arbeten flamskyddsplagg

Suojakäsineet Skyddshandskar Turvajalkineet Skyddsskor

ISO20345 20345 – EN-standardi EN-standard ISO kärkivahvistus ja och suoja naulaan astumista vastaan – förstärkt tåhätta spiktrampskydd nilkkaa som tukeva malli,vristen, jos mahdollista – modell stödjer om möjligt

Työlajikohtaisesti riskienoch arvioinnin perusteella Beroende på typ avjaarbete riskbedömning saatat myös… kan du tarvita också behöva... hengityksensuojaimen suojaamaan – andningsskydd för skydd mot damm,pölyltä, gaser eller ångor kaasuilta tai höyryiltä – ansiktsskydd (visir, svetsmask, skyddshuva) för skydd – kasvonsuojaimen (visiiri,och hitsausmaski, huppusuojain) suojaamaan mot vätskestänk, gnistor flygande partiklar nesteroiskeilta, kipinöiltä ja lentäviltä kappaleilta – säkerhetssele, om skydd mot fall inte har skötts – turvavaljaat, jos putoamissuojausta ei ole hoidettu rakenteellisesti med konstruktioner (EN361, rep EN 1891) (EN361, köysiflytväst, EN 1891)om det finns drunkningsrisk i arbetet – automatisk paukkuliivit, jos työssä onriskbedömning hukkumisvaaraeller beställarens krav. – eller annat skydd utifrån – tai muun riskien arvioinnin tai tilaajan vaatimusten perusteella tarvittavan suojaimen.

Kläderna på bilden skyddsklass 3

EN-standardi388 388 – EN-standard valitaan suojaustarpeen ja työtehtävän mukaan – väljs efter skyddsbehov och arbetsuppgift

2/2017

INFRA-LEHTI

VERORISKIT HALTUUN

TYÖSUHTEESSA vai yrittäjä? Niin sanottujen ennakkoverolippumiesten verotuksellinen kohtelu keskusteluttaa toisinaan infra-alan yrittäjiä. Verottajan linja asiassa on selvä, ja se tarkentui vielä vuoden alussa. TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: SAIJA SYVÄOJA

MATTI VIRTASEN KAIVU JA KIVI OY:N maarakennustyömaalla kauha kolisee ja sora rapisee. Virtasen Matin kaivukonetta käyttelee taitavasti Anssi Ahkera – pari kuukautta sitten kiireavuksi otettu kuski. Ympärillä häärivät työkaverit saavat kerran kuukaudessa palkan työstään. Anssin kanssa on sovittu toisin. Hän ja Matti Virtanen ovat tehneet toimeksiantosopimuksen, jonka mukaan Anssi saa työpanoksestaan työkorvauksen. Osa korvauksesta on jo maksettukin sopimuksen mukaisesti. Kaikki on siis mallillaan – vai onko?

Täsmennyksiä ohjeisiin Sekä maarakennusalan yrittäjien etua valvova INFRA ry että Verohallinto korostavat, että toimeksiantosuhteen käyttö infratyömailla ei ole kiellettyä. Työmaalla toimeksiantoa toteuttava maarakentaja katsotaan yrittäjäksi, jos hän omistaa käyttämänsä koneet tai laitteet tai hallitsee niitä kolmannen osapuolen kanssa tekemänsä leasing- tai vuokrasopimuksen kautta ja muutkin yrittäjyyden tunnusmerkit täyttyvät. Talvella 2017 Verohallinto täsmensi ohjettaan: konetta ei tarvitse välttämättä vuokrata riippumattomalta kolmannelta osapuolelta, vaan sen voi vuokrata myös toimeksiantajalta. Olennaista on, että toimeksisaajan koneen vuokraamisesta maksama korvaus on selvästi kirjattu näkyviin toimeksiantajan ja -saajan välisessä laskutuksessa. ”INFRA ry näkee positiiviseksi, että verottajan tulkinnat ovat menneet liberaalimpaan suuntaan. On silti tärkeää huomata, että edelleenkään verottaja ei hyväksy toimeksiantosuhteeksi sellaista suhdetta, jossa selvästi yritetään kiertää irtisanomisaikoja, työterveys-

SELVÄ MERKKI. Maarakennusalalla selvin yrittäjyyden tunnusmerkki on perinteisesti ollut työssä käytettyjen koneiden omistaminen tai hallitseminen, INFRAn Paavo Syrjö ja Tiina Olin muistuttavat.

huoltoa tai muita työnantajavelvoitteita”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö sanoo. ”Se ei käy, että työntekijöille ilmoitetaan, että ensi maanantaista lähtien olette kaikki sitten toimeksiantosuhteessa”, Syrjö kärjistää.

Hae ennakkoratkaisua Epäselvissä tapauksissa voi aina hakea Verohallinnolta sitovaa ennakkoratkaisua. ”Vapaamuotoisessa kirjallisessa hakemuksessa on esitettävä yksilöity, verotusta tai liiketoimea koskeva kysymys. Hakemuksesta pitää ilmetä myös suorituksen maksajan ja saajan nimi, Y- tai henkilötunnus sekä kotikunta. Lisäksi tulee ilmoittaa maksettava suoritus ja sen peruste”, INFRAn lakimies Tiina Olin opastaa. Hakemus allekirjoitetaan, ja siihen liitetään tarpeelliset asiakirjat kuten työ- tai urakkasopimus. Hakemuksesta tai sopimusliitteestä pitää ilmetä, mitä työtä tehdään, kuka tekee ja millä ehdoilla sekä kenen työvälineillä tai tarvikkeilla. Hakemus liitetään verottajan saatelomakkeeseen numero 7300. Ennakkoperintää tai työnantajan sosiaaliturvamaksua koskeva ennakkoratkaisu maksaa 130 euroa.

”

Työkorvausta vastaan työskentelevällä pitää olla toiminimi tai muu yritys, jolla on Y-tunnus sekä tarvittavat yrittäjän vakuutukset.”

Saako Anssi ahkeroida? Alun esimerkin Anssi Ahkera huhkii yhä Virtasen Matin työmaalla. Voiko Anssi paiskia töitä yrittäjänä työkorvausta vastaan? ”Todennäköisesti, jos työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty. Anssilla pitää olla toiminimi tai muu yritys, jolla on Y-tunnus sekä tarvittavat, voimassa olevat yrittäjän vakuutukset. Lisäksi hänellä pitää olla Matti Virtasen kanssa vuokrasopimus Virtasen koneiden käytöstä”, Tiina Olin luettelee. Verohallinto ratkaisee tapauskohtaisesti kokonaisarvioinnin perusteella, onko kyseessä työsuhde vai toimeksiantosuhde. Palkka ja työkorvaus verotuksessa -ohjeessa on listattu, mitä seikkoja huomioidaan suhteen laatua arvioitaessa. Verotarkastuksissa valvotaan, onko suorituksen maksaja käsitellyt suoritusta oikein ennakkoperinnässä, vai olisiko työkorvaus pitänyt maksaa palkkana. Verohallinto voi jälkikäteenkin katsoa toimeksiantosuhteen työsuhteeksi, jos sen ohjeessa määrittämät edellytykset toimeksiantosuhteelle eivät täyty.

Onnistuimme

TÄMÄN SYMBOLIN ALLA KERROMME, MITEN INFRA RY ON ONNISTUNUT PÄÄTEHTÄ VÄSSÄÄN: JÄSENTEN YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYSTEN PARANTAMISESSA.

Toimeksiantosuhteessa toimeksisaajan ei tarvitse enää vuokrata konetta kolmannelta osapuolelta, vaan sen voi vuokrata myös toimeksiantajalta. Miksi verottajan tulkinnat ovat menneet liberaalimpaan suuntaan?

Pesunkestävät yrittäjät Make ja Keijo Milloin sitten kauhaa saa kolistella yrittäjän statuksella, milloin taas kyse on palkkatyön teettämisestä? Esimerkkien 1–3 ”Make” on toiminimi, jolla on Y-tunnus ja tarvittavat yrittäjän vakuutukset voimassa. Make noudattaa harmaan talouden torjunnasta annettuja määräyksiä. Koska kaikki yritystoiminnan edellytykset täyttyvät, seuraavissa esimerkkitapauksissa Tmi Makelle maksetut suoritukset katsotaan työkorvaukseksi:

Esimerkki 1: Make vuokraa konevuokraamosta kaivukoneen ja tekee toimeksiantosopimuksen koneella tehtävistä töistä ensin Purku-Jussi Oy:n kanssa kolmeksi kuukaudeksi, sitten Sipoon Sora Oy:n kanssa kahdeksi viikoksi ja vielä Pihapojat Oy:n kanssa kuudeksi kuukaudeksi. Esimerkki 2: Make tekee Purku-Jussin kanssa toimeksiantosopimuksen kolmeksi kuukaudeksi ja vuokraa työhön Jussin konetta. Make lähettää Jussille laskun, jossa koneen vuokra on vähennetty Maken veloittamasta kokonaiskorvauksesta. Sitten Make tekee toimeksiantosopimuksen Sipoon Soran kanssa kahdeksi viikoksi ja Pihapoikien kanssa kuudeksi kuukaudeksi käyttäen molemmissa toimeksiannoissa Purku-Jussilta vuokraamaansa konetta. Esimerkki 3: Make toimii kuten esimerkissä 2, mutta vuokraa Sipoon Soran ja Pihapoikien toimeksiantoihin kulloisenkin toimeksiantajan konetta. Maken toimeksiantajilleen lähettämissä myyntilaskuissa on jälleen vähennetty koneen vuokran osuus. Viimeinen esimerkki kertoo konepalveluyrittäjä Keijosta: Esimerkki 4: Konepalveluyrittäjä Keijo omistaa työssään käyttämänsä kaivukoneen ja hänellä on useita eri toimeksiantajia. Kerran Keijoa pyydetään poikkeuksellisesti tuurauskeikalle, jossa hän käyttää toimeksiantajan kaivukonetta. Silloinkin Keijolle maksetut suoritukset ovat työkorvausta.

INFRA ry:n jäsenkunta halusi asiassa vuoropuhelua Verohallinnon kanssa. Yhdessä muiden järjestöjen kanssa INFRA on siksi avannut keskusteluyhteyttä ja vienyt jäsenten näkemystä eteenpäin.

VEROTTAJAN PALKKA JA TYÖKORVAUS -OHJE NETISSÄ: 51.fi/bbM

Edunvalvonta ei ole pikavoittojen keräämistä, vaan pitkäjänteistä, vuosia kestävää vaikuttamista. Työ yrittäjien ja koko yhteiskunnan kannalta toimivan verotuksen edistämiseksi jatkuu INFRAssa edelleen.

2/2017

YMPÄRISTÖPÄIVÄ 2017

Lupakäytännöt muutoksen kourissa Infra-alan ympäristöpäivän aluksi keskusteltiin sosiaalisesta toimiluvasta. Iltapäivän aikana kuultiin, miten ympäristölainsäädäntö kehittyy ja alan lupakäytännöt muuttuvat. TEKSTI JA KUVA: SAIJA SYVÄOJA

”KAAVOITUS ON MYÖS toiminnanharjoittavan turva”, Luonnonsuojeluliiton asiantuntija Tapani Veistola vakuutti aamupäivän esityksessään. Kansalaiset tapaavat nousta barrikadeille, kun heidän reviirilleen tunkeudutaan heitä kuulematta. Usein ärtymyksessä on kysymys tiedonpuutteesta. ”Vastakkainasettelun aika ympäristökysymyksissä on kuitenkin ohi. Esimerkiksi kiviainesten kierrätys ja kiviainesten ottopaikkojen sijoittaminen lähelle käyttöpaikkoja ovat kaikkien yhteinen etu on.” Veistola korosti, että Luonnonsuojeluliitto ei vastusta rakentamista. Hankkeista on tapana tulla parempia, kun niitä sparrataan ja reunaehtoja parannetaan esimerkiksi järjestöjen toimesta. Esityksensä lopuksi Veistola painotti vielä, että Luonnonsuojeluliitto kannattaa yhden luukun periaatetta ja toivoi, että yrityksissä käytössä olevat hyvät käytännöt jaettaisiin muillekin toimijoille. LIIKENNEVIRASTON viestintäpäällikkö Hanna Ackley oli erittäin tyytyväinen, että hänet oli kutsuttu kertomaan onnistuneesta hankeviestinnästä eikä esimerkiksi kriisiviestinnästä. Se kielii Ackleyn mukaan viraston viestinnän onnistumisesta. ”Tampereen rantatunneli on malliesimerkki onnistuneesta viestinnästä. Hankkeeseen lähdettiin miinuksen puolelta, mutta tunneliin tutustumispäivänä kävijämäärä oli 50 000.” ”Hankkeen viestintä personoituu projektipäällikköön, jolla on suuri rooli viestinnän onnistumisessa. Tulee kuitenkin huomata, että hyvälläkään viestinnällä ei korjata huonoa tekemistä.” Hankeviestijälle merkille pantavaa on

POHDITUTTAA. INFRA ry:n järjestämään ympäristöpäivään kokoontui 40 yritysten ja julkishallinnon ympäristöosaajaa. Kaavoitus ja hankeviestintä saivat osallistujat mietteliäiksi.

FENNIAN riskipäällikkö Riikka Akse linmäki kehotti INFRAn jäsenyrittäjiä tutustumaan INFRA ry:n ja Fennian sopimaan INFRA-turvaa. Siihen sisältyy erilaisia toiminnan vastuuvakuutuksia – myös ympäristövahinkojen varalta. ”Onneksi tyypilliset ympäristövahingot ovat enimmäkseen pieniä, kuten työkoneen öljyjohtojen rikkoutuminen ja öljyjen valuminen maahan”, Akselinmäki lohdutteli. Ympäristöasioissa vahingon ilmoittamisaika on suhteellisen lyhyt vakuutusyhtiöstä riippumatta. Fennialla esimerkiksi 60 vuorokautta.

myös sosiaalisen median käytön kasvu. Melkein kaikki asiakaspalaute – myös positiivinen – on siirtynyt Facebookiin. MIKÄ ON HYVÄ TAPA osallistaa yhteisö? Ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen Rudukselta ruoti tätä kommenttipuheenvuorossaan. ”Suosittelen järjestämään naapuri-illan. Se on hyvä tapa lähestyä asukkaita, keskustella avoimesti ja oikoa mahdollisia väärinkäsityksiä. Samalla kannattaa kerätä osallistujien yhteystiedot. Ruduksella olemme tiedottaneet esimerkiksi räjäytyksistä tekstiviesteillä”, Suhonen vinkkasi. Tapani Veistola heitti ilmoille ajatuksen innovatiivisesta hankkeesta, jossa asukasyhdistys otettaisiin jo ennakkoneuvotteluissa mukaan miettimään ympäristövaikutuksia.

ILTAPÄIVÄN ESITYSTEN perusteella tiedossa on paljon toimenpiteitä luvituksen sujuvoittamiseksi. Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn kertoi ympäristöministeriön valmistelevan lakia, joka sujuvoittaisi lupa-asiointia ministeriön toimialalla. Uudistus koskisi ympäristölupia, vesilain mukaisia lupia, luonnonsuojelulain mukaisia poikkeuspäätöksiä, ympäristövaikutusten arviointia ja rakennuslupia. Eri menettelyjä on tarkoitus yhdistää. Lakihanke mahdollistaa myös yhden luukun mallin. Lupa-asiakas asioisi eri viranomaisten kanssa yhdeltä asiointipisteeltä eli ”luukulta”, josta voi hoitaa kaikki tiettyyn hankkeeseen tarvittavat luvat kerralla. Teollisuusneuvos Sirpa Alitalo työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli vielä eri hallinnonalojen ja kuntien prosessien digitalisointia ajavaa Luvat ja valvonta -hanketta. Yhden luukun palvelut vaativat viranomaisilta merkittävää sähköisen asioinnin kehittämistä.

INFRA-LEHTI

MIKÄ TYÖMAA? Joka hetki ympäri Suomen rakennetaan infraa, joka helpottaa arkea ja tekee maailmasta toimivamman. Tämä työmaa tuo lisää liikennettä rautateille ja luo uusia mahdollisuuksia maankäytölle ja elinkeinoelämälle laajalla alueella. Arvaa mikä hanke? TEKSTI: ANU GINSTRÖM, KUVA: LIIKENNEVIRASTO

TURVALLISEMMIN. Turvallisuus kasvaa, kun tasoristeykset (105 kpl) katoavat koko rataosuudelta. Itse työmaakin on ollut historiallisen turvallinen. Kuvassa nostohommissa huhkii INFRAn jäsen Havator.

2/2017

HERÄTIMME HENKIIN VANHAN SUOSIKKIPALSTAN. MITÄ TYÖMAATA ARVUUTELLAAN SEURAAVAKSI? LÄHETÄ VINKKI: INFO@INFRA.FI.

VIHJEET PAINAVAMMIN. Tavaraliikenteen kilpailukykyä parannetaan mahdollistamalla aiempaa painavampien junien liikennöinti. Näin painava asia kiinnosti myös kalajokisia, jotka seuraavat tarkasti infrarakentajien töitä.

5 pistettä Työmaan tapaturmataajuus on kolmosen pinnassa. Luku oli 3,3 vuonna 2015 – noin 900 000 työtuntia kohden oli vain 3 tapaturmapoissaoloa. Sama tahti jatkui vuonna 2016. 4 pistettä Hankkeessa uudistettavan väylän varrella on sellaisia etappeja kuin Voltti, Köykkäri, Jepua, Kovjoki ja uutuutena Riijärvi. 3 pistettä Fiksuimmat hoksasivat jo, että nyt liikutaan Pohjanmaalla. 2 pistettä Lillukanvarsista ei puhuta, vaan peräti 335 kilometriä pitkästä väyläosuudesta. 1 piste Tämän jättimäisen ratahankkeen alkupiste on kesän 2016 asuntomessukaupunki. Työt alkoivat vuonna 2007 ja valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä. Oikea vastaus: Ratahanke Seinäjoki–Oulu. Nykyinen yksiraiteinen rata perusparannetaan ja noin kolmasosalle yhteysväliä tulee kaksoisraide. Kaksoisraideosuudet kasvattavat liikenteen kapasiteettia ja sujuvuutta. Parempi ratayhteys luo uusia edellytyksiä maankäytölle ja elinkeinotoiminnalle. Lyhentynyt matka-aika parantaa alueen saavutettavuutta ja mahdollistaa kasvukeskuksille laajemmat työssäkäyntialueet. Hanketta edelsi rataosan Helsinki–Seinäjoki kehittäminen. Kuva Kalajoen ratasillan purkutöistä kesältä 2016.

NOPEAMMIN. Tämän hankkeen myötä suurin sallittu nopeus nousee koko perusparannettavalla väyläosuudella. Osuutta käyttää valtaosa Etelä- ja Pohjois-Suomen rautatieliikenteestä.

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessĂ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

2/2017

JÄSENSIVUT AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ

Ennakkoverolippumiehet ja erikoiskuljetusten merkintävaatimukset puhuttivat osallistujia. s. 34

INFRAN TOIMINNANOHJAUSTA

Ylintä päätösvaltaa INFRA ry:ssä käyttävä edustajisto kokoontui Jyväskylässä 10.5. s. 37

TURVALLISESTI TYÖMAILLA

Kilpailuilla edistetään turvallisuutta. Myös arviointivälineenä käytetty MVR-mittari uudistuu.. s. 40-41

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Ala havainnoida Rakentamisen kasvu näkyy nyt tapaturmien kasvuna. Jokaisen on avattava silmät oman työmaansa turvallisuuspuutteille. RAKENTAMISEN KASVU näkyy valitettavasti nyt tapaturmien lisääntymisenä. Infra-alan ja koko rakennusalan tapaturmataajuus on noussut viime keväästä lähtien. Rakennusteollisuuden Nolla tapaturmaa 2020 -tavoitteen saavuttaminen vaatii jatkuvaa työtä ja asenteiden muutosta. Kaikki ”helpot” toimenpiteet on jo tehty. Suojavarusteet ja apuvälineet ovat kehittyneet ja niitä käytetäänkin. Työntekijät perehdytetään ja töiden riskit kartoitetaan. Työmailla järjestys ja siisteys ovat eri tasolla kuin vielä vuosikymmen sitten, jne. Nyt työturvallisuus ymmärretään osaksi ammattitaitoa, mutta johdon esimerkki ratkaisee edelleen. Jos johto ei ole sitoutunut turvallisuuden kehittämiseen eikä esimerkillään sitä näytä, työmaatasollakaan ei voi odottaa tuloksia. MITEN HYVÄ kehitys saataisiin jatkumaan riippumatta rakentamisen sykleistä ja suhdanteista, työvoiman vaihtuvuudesta tai aliurakoinnin ja vierastyövoiman lisääntymisestä? Rakennusteollisuus RT:n turvallisuusryhmä on linjannut muutaman keskeisen

asian työturvallisuuden parantamiseksi. Yksi tärkeimmistä on avoimuus. On jaettava tietoa yrityksissä tapahtuneista tapaturmista ja ennen kaikkea siitä, miten niitä on saatu estetyksi. Näin ehkäistään vastaavia tapaturmia muualla. Toinen on turvallisuushavaintojen (puhutaan myös vaaratilanneilmoituksista tai läheltä piti -tilanteista) tekeminen. Tavoite on, että työkaverille ei käy huonosti raportoimattoman turvallisuuspuutteen vuoksi. Turvallisuushavainnoinnin soisi olevan jokaisen työntekijän rutiinia. Eri yrityksillä on erilaisia välineitä turvallisuushavaintojen tekemiseen. Fennia tarjoaa sähköisen palvelun turvallisuushavainnointiin niille INFRAn jäsenyrityksille, joilla on asiakassuhde ja lakisääteinen tapaturmavakuutus Fenniassa. Ole yhteydessä omaan Fennia-yhteyshenkilöösi ja varmista turvallisempi huominen. Ari Kähkönen turvallisuusasiantuntija INFRA ry

HALLITUKSET KOKOONTUIVAT S. 42 | ONKO YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? S. 43 | ONNISTUIMME S. 44

INFRA-LEHTI

AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ

TOIMIALASEMINAARIT OVAT TÄRKEITÄ. Perinteinen Ajoneuvonosturipäivä järjestetään joka toinen vuosi kevään korvalla. Alan toimijat kokevat tärkeäksi, että he pääsevät vaihtamaan ajatuksia, kehittämään alaa ja verkostoitumaan.

2/2017

Verotus puhutti

TYÖSUHDE VAI TOIMEKSIANTO? TYÖNTEKIJÄ VAI YRITTÄJÄ? LUE LISÄÄ VEROHALLINNON LINJAUKSISTA SIVUILTA 22–23.

Ajoneuvonosturipäivässä Ajoneuvonosturipäivä kokosi alan ihmiset yhteen Tampereelle maaliskuun viimeisenä päivänä. INFRAn järjestämällä tapahtumalla on pitkät perinteet. Alan toimijat arvostavat mahdollisuutta verkottua ja kuulla alaansa liittyvistä ajankohtaisista aiheista. TEKSTI MATLEENA IKONEN, KUVAT: MATLEENA IKONEN JA SAIJA SYVÄOJA (AVAUSKUVA S. 34)

TÄNÄ VUONNA eniten keskustelua herätti Verohallinnon veroasiantuntija Minna Palo mäen esitys, joka käsitteli toimeksiantosuhteen ja työsuhteen välistä rajanvetoa, eli sitä, miten tulisi menetellä ns. ”ennakkoverolippumiesten” kanssa. Verohallinto on ohjeistanut, milloin työsuorite tulkitaan toimeksiannoksi ja milloin työsuhteeksi. Verottaja korostaa, että toimeksiantosuhteiden käyttäminen ei ole kiellettyä. Olennaista on, täyttyvätkö työsuhteen tunnusmerkit. Minna Palomäen mukaan aloilla, joilla toiminnan harjoittaminen edellyttää kalliiden koneiden hankkimista, henkilön katsotaan yleensä olevan työsuhteessa, jos hän ei itse omista, vuokraa tai leasing-sopimuksen kautta hallitse toiminnassa käyttämiään laitteita. Ajoneuvonosturipäivän osanottajia tuntui kismittävän erityisesti se, että Verohallinnon ohjeistuksen tulkinta kohtelee eri toimialoja eri tavoilla. ”On paljon aloja, joilla työn tekijä voi olla

toimeksiantosuhteessa, vaikka omistaisi vain lyijykynän”, kommentoitiin yleisössä. Työ- ja toimeksiantosuhteen rajoja pohditaan jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen. Vaikka Palomäki ymmärsi hyvin yleisönsä harmituksen, kotiin viemisiksi hän pystyi tarjoamaan osallistujille lähinnä myötätuntoa.

Erikoiskuljetuksen merkintävaatimukset muuttuvat Arviolta ensi kesänä astuu voimaan uusi erikoiskuljetusmääräys, jonka luonnosta esitteli erityisasiantuntija Seppo Terävä Trafista. Uusi määräys korvaisi Liikenneja viestintäministeriön asetuksen erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista. ”Nykyinen asetus on vuodelta 1992. Edellisessä päivityksessä, joka astui voimaan vuoden 2013 alussa, alkuperäisestä asetuksesta päivitettiin noin puolet. Asetus ei kuitenkaan ole ajankohtainen, vaan sekava ja vanhentunut”, Terävä sanoi.

Uuden määräyksen myötä muun muassa erikoiskuljetuksen ja EKL-auton merkintävaatimukset muuttuvat EU-ohjekirjan mukaisiksi, mikä helpottaa kuljettamista ETA-maiden välillä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Luonnoksessa esitetään myös, että erikoiskuljetusryhmissä ajoneuvojen tai yhdistelmien enimmäismäärä pienenee kuudesta kuljetuksesta neljään. ”Tässä on kuunneltu muiden tienkäyttäjien palautetta”, Terävä perusteli. Toisaalta uusi määräys nostaisi yli 3,5 metriä leveiden kuljetusten suurimman sallitun nopeuden nykyisestä 60 kilometrin tuntivauhdista ajoneuvolle tai kullekin tieosuudelle sallittuun enimmäisnopeuteen. Edellytys on, että kuljetus mahtuu tiellä omalle ajokaistalleen. Tämän odotetaan lisäävän liikenteen sujuvuutta. Uusi erikoiskuljetusmääräysluonnos on ollut alkuvuonna sidosryhmillä – muun muassa INFRAlla – lausuntokierroksella, ja lausuntoja on tarkasteltu kevään aikana. >>

INFRA-LEHTI

SUORAA ASIAKASPALAUTETTA. Oliver Rduch ja Thomas Schramm (päädyissä) Tadanolta sekä Vesa Valtonen Rotator Oy:ltä olivat tyytyväisiä päivän antiin ja saamaansa palautteeseen. Rotator Oy edustaa Tadano-nostureita Suomessa. Jaoston puheenjohtaja Pia Metsola herätteli keskustelua päivän aiheista.

MUUTOKSELLA SUJUVAMPI LIIKENNE. Seppo Terävä Trafista valaisi kuulijoille uuden erikoiskuljetusmääräyksen sisältöä. Määräyksen on tarkoitus tulla 1.6.2017 voimaan.

Uuden määräyksen on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2017. ”Nykyisiä merkintöjä saa kuitenkin käyttää vuoden 2021 loppuun”, Terävä lupasi.

Tyytyväiset osanottajat Ajoneuvonosturipäivä kokoaa yhteen nosturialan yrittäjät ja sidosryhmät joka toinen vuosi. Tilaisuutta on järjestetty ajoneuvonosturijaoston perustamisesta asti eli vuosikymmeniä. Päivä on odotettu, sillä se tarjoaa alan ihmisille tanakan tietopaketin ajankohtaisista asioista sekä mahdollisuuden tavata muita alan toimijoita. Tampereen tilaisuus keräsi hotelli Ilvek-

seen viitisenkymmentä osanottajaa. Yhteistyökumppaneina toimivat Inspecta, Fennia ja Rotator. Myös isännille päivä on hyödyllinen. ”Tilaisuuden anti on enimmäkseen sosiaalinen. Täällä on mahdollisuus tavata sidosryhmiä ja päästä sisään asiakkaan arkipäivään”, totesi Rotatorin myyntijohtaja Vesa Valtonen. Rotator edustaa Suomessa Tadano-nostureita, ja Tampereella saatiinkin kuulla Tadanon edustajien uutisia nosturivalmistajan tuotteista. Euroopan myyntipäällikkö Oliver Rduch piti Ajoneuvonosturipäivää antoisana.

”Tämä on hyvä tilaisuus tavata asiakkaita ja ymmärtää heidän bisnestään sekä olosuhteita, joissa he sitä tekevät. Jokainen maa on erilainen. On hyvä saada palautetta, jotta pystymme palvelemaan asiakkaitamme entistä paremmin”, Rduch sanoi. Tampereella osallistujat olivat päivän päätteeksi hyvin tyytyväisiä. Asiapitoisen ohjelman jälkeen oli tilaisuus verkottua ja vaihtaa ajatuksia virvokkeiden äärellä ja keskustelua syntyikin monessa ryhmässä. Päivän anti oli hyvä. Aiheet olivat ajankohtaisia ja esiintyjät hyviä. Tämä on hieno tilaisuus myös tavata kavereita ympäri Suomea, kuului monesta suusta.

2/2017

Edustajiston kevätkokous koolla Jyväskylässä

T E R O TA K A L O - E S KO L A

INFRA PÄÄTTÄÄ MESSUHULINAA. Samaan aikaan järjestettiin Yhdyskuntatekniikan näyttely, jossa kävijöitä oli lähes 5 000. Parhaan osaston palkinnon voitti Oy Grundfos Pumput Ab.

Edustajiston kokouksessa 10.5. tehtiin henkilövalintoja sekä hyväksyttiin tilinpäätös ja toimintakertomus. Edustajisto on korkein päättävä elin INFRA ry:ssä. ENNEN VARSINAISEN kokouksen alkua edustajana keskusliiton hallituksen pukuultiin Fennian aluejohtaja Harri Jääske heenjohtaja Nina Lindström INFRA Uudelläisen katsaus Fennian INFRAn jäsenille tamaalta. Harri Kailasalo puolestaan toitarjoamista jäseneduista. Esillä oli mii Rakennusteollisuus RT:n hallierityisesti uusi turvallisuushatuksen puheenjohtajana. INFRAN TOIMIvaintojen tekemiseen tarkoitettu Rakennusteollisuus RT:n vaaELIMET LÖYTYVÄT sovellus, jota Fennia tarjoaa livaliokuntaan valittiin Tahvo OSOITTEESTA INFRA.FI/VAIKUTTA ilmaiseksi niille jäsenille, joilla Pekkinen INFRA Uudeltamaalta. MINEN on lakisääteinen tapaturmavaRakennusteollisuus RT:n työkuutus Fenniassa. markkinavaliokuntaan valittiin Edustajiston kokouksen puheenHanna Hovi Lemminkäinen Oyj:stä, johtajaksi valittiin johtaja Jouni Karjalai Juha Halonen INFRA Uudeltamaalta sekä nen Destia Oy:stä. Tahvo Pekkinen. Kokouksessa edustajisto hyväksyi INFRA Edustajisto valitsi myös edustajat RT:n ry:n toimintakertomuksen ja tilinpäätök- edustajistoon. sen kuluneelta vuodelta 2016 sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitus- KOKOUKSEN LOPUKSI edustajisto myönsi johtajalle. hallitukselle valtuudet toteuttaa jäsenhanINFRA ry:n edustajiksi Rakennusteolli- kintakampanja ja tarvittaessa myöntää suus RT:n hallitukseen vuosiksi 2017–2018 uusille jäsenille alennusta jäsenmaksusta. valittiin ehdolle toimitusjohtaja Harri Kai Jäsenhankintakampanja on tarkoitus tolasalo Lemminkäinen Infra Oy:stä ja joh- teuttaa syksyn Maxpo-maarakennuskonetaja Minna Heinonen Destia Oy:stä. näyttelyn yhteydessä. Lisäksi RT:n hallituksessa jatkaa INFRAn Paavo Syrjö

INFRAn edustajat Rakennusteollisuus RT ry:n edustajistossa Varsinainen edustaja Teppo Kaura Markus Kalliomaa Mikael Tallqvist Veli Hyyryläinen Petri Ilama Veijo Kallioinen Tapio Maijala Keijo Haavikko Juha Heinonen Juha Halonen Tahvo Pekkinen Ahti Alamäki Jarmo Yletyinen Jari Teini Ari Salonen Jari Simola Mika Tamminen

Euroopan räjähdeinsinöörit kokoontuvat Tukholmaan European Federation of Explosives Engineers EFEE järjestää Tukholmassa 10.–12.9.2017 konferenssin. Merkkaa ajankohta kalenteriisi ja lähde mukaan INFRAn järjestämälle jäsenmatkalle. Lisätietoja efee2017.com tai ari.kahkonen@infra.fi.

Varaedustaja Jukka Pyykkönen Petri Järvensivu Reijo Wuorio Mauri Suortti Ari Rikama Per Fjäder Jussi Tuohino Jyri Kuivala Jarmo Pahkakangas Hannu Jokisalo Pia Rämö Olavi Järvenpää Harri Yli-Villamo Jouni Forsman Martti Smalén Tuomas Hannula Jyri Hussa

INFRA-LEHTI

VOLVO MUKANA KIERTUEELLA

Maarakentaja – tulevaisuuden voittaja -kiertue poikkesi 12 paikkakunnalle. Kiertuerekalle kertyi ajoa 5 900 kilometriä ja se kohtasi yli 700 alasta kiinnostuneita nuorta. Kiitos Volvo Trucks ja Volvo CE kiertuetuesta!

INFRA RY:N JA VETOVOIMA RY:N MOBILISOIMA VOITTAJAROADSHOW TEKI INFRAALAA TUTUKSI AMMATIN VALINTAA POHTIVILLE NUO RILLE. ENSIMMÄINEN ETAPPI OLI NARINKKA TORI HELSINGIN KAMPISSA.

MINIKAIVUKONEET JA NIIDEN KULJETUS. Nuoret näkivät, millainen kaivukone on sisältä ja ulkoa. Ei enää legoversioita, vaan aidot, oikeat vehkeet.

SIMULAATTORI. Nuoret pystyivät kokeilemaan, kuinka maata kaivetaan ja kuinka kaivinkoneenkuljettajia nykypäivänä koulutetaan.

VOLVON HENKILÖKUNTAA JOKA TAPAHTUMASSA. Ammattilaiset tutustuttivat alasta kiinnostuneet nuoret maarakennuskoneisiin sekä maarakentamiseen.

2/2017

VETOAUTOKIN VOLVO-LAATUA. Messuperävaunu siirtyi sukkelasti paikkakunnalta toiselle ilahduttamaan Suomen nuorisoa.

Volvo Finland Ab:n myyntijohtaja Ari Taipola: ”Volvolle on todella tärkeätä ja arvokasta olla mukana tuleville kuljettajille tarkoitetuissa tapahtumissa kertomassa meidän alastamme.”

INFRA-LEHTI

Kilpaillen parempi työturvallisuustaso Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa Turvallisesti 2000-luvulla palkittiin vuonna 2016 menestyneet yritykset ja työmaat. Kilpailuilla on edistetty työturvallisuutta jo 20 vuotta. RAKENNUSALA EDISTÄÄ turvallisuutta monin eri keinoin. Yksi niistä on työmaiden väliset alueelliset työturvallisuuskilpailut. Viime vuoden kilpailuun osallistui 24 päätoteuttajana toimivaa talonrakennusyritystä ja 10 infra-alan yritystä. Kilpailun voittajat palkittiin 1. maaliskuuta. Palkituilla työmailla työturvallisuuden taso nousi korkealle. Infra-alan yrityksistä kärkeen ylsi YIT Rakennus Oy Infrapalvelut, toiseksi tuli Skanska Infra Oy ja kolmanneksi Destia Oy. Isojen talonrakennusyritysten sarjan voitti NCC Suomi Oy. Toisena oli Skanska Talonrakennus Oy ja kolmantena Pohjola Rakennus Oy Uusimaa. Infra-alalla aliurakoitsijana toimiva Kallionporaus Arto Soininen Oy sai kunniamaininnan esimerkillisestä työturvallisuuden hoidosta louhinta- ja räjäytystöissä. TYÖMAIDEN TURVALLISUUTTA arvioitiin kilpailussa tekemällä turvallisuushavaintoja TR- ja MVR-mittauksella. Mittauksella

Aliurakoitsija Kallionporaus A. Soininen Oy palkittiin kunniamaininnalla ”Oli hieno tunne saada kunniamaininta. Valitettavasti emme ehtineet paikalle ja kunniakirja tuli postissa. Taisi olla työkiireitä”, toimitusjohtaja Arto Soininen naurahtaa kertoessaan kunniakirjan aiheuttamasta lievästä hämmingistä yrityksessä. Turvallisesti 2000-luvulla -kilpailun kunniamaininnan perusteluissa mainittiin, että A. Soininen on toiminut ansiokkaasti Terramaren aliurakoitsijana Kruunuvuorenrannan louhintatöissä Helsingissä. Yrityksen toiminta on ollut mallikelpoista. Erityistä kiitosta saivat räjäytyssuunnitelmien yksityiskohtaisuus sekä työmaan siisteys. Kallionporaus A. Soininen on nykyään osa

saatu tulos voi olla enintään 100. Viime vuosien panostus työturvallisuuteen näkyy hyvin siinä, että kymmenen parasta talonrakennus- ja infratyömaata ylittivät lukeman 93, osa jopa reippaasti. Infra-alan työmaista kärkeen ylsi Skanska Infra Oy:n Peltolantien kunnostustyömaa Vantaan Tikkurilassa. Toisena oli YIT:n Ilmalan alueen vesihuoltotunneleiden saneeraus ja kolmantena Destia Oy:n Kielotien ja Tikkurilantien siltojen korjausurakka. Isojen talonrakennusyritysten työmaista parhaana palkittiin NCC Suomi Oy:n työmaa A-Kruunu Vihdin Tuusankaari. NCC vei isojen talonrakennusyritysten työmaasarjassa itse asiassa neljä kärkisijaa. Infra-alan yritysten sarjassa kiertopalkinnon vastaanotti YIT Rakennus Oy Infrapalvelut. Talonrakennusyritysten sarjassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston luovuttaman kiertopalkinnon sai NCC Suomi Oy. Kiertopalkinnon saa se yritys, jonka työmailla mitatut turvallisuuden tasoa ilmaisevat TR- tai MVR-indeksien tulokset ovat

TerraWise-konsernia. Lopullinen sulautuminen 2015 perustettuun TerraWiseen tapahtuu ensi vuoden alussa, jonne asti A. Soininen tekee töitä vielä omalla Y-tunnuksellaan. TerraWisen asiantuntijayrityksiin A. Soininen on kuulunut alusta asti. Työturvallisuusasiat otetaan A. Soinisella ja koko TerraWise-konsernissa vakavasti. ”Louhinta- ja räjäytysala on riskialtis. Meillä pohditaan työturvallisuusasioita huolellisesti ja käydään läpi 101-prosenttisesti kaikki työvaiheet”, työnjohtaja Jarmo Hyttinen kertoo. ”Ohjeita ja määräyksiä noudatetaan ja huolehditaan, että kaikki työntekijätkin niitä noudattavat ja suojautuvat asianmukaisesti. Kiire ei saa aiheuttaa vaaratilanteita.” Kallionporaus A. Soininen on vuonna 2001 perustettu toisen polven louhinta-alan yritys. Se tekee avo-, kanaali- ja kellarilouhintoja. Tark-

S A I J A S Y V Ä OJ A

TÄYTTÄ TURVALLISUUSASIAA

KUINKA OSALLISTUN? Lisätietoa meneillään olevista kilpailuista INFRAn jäsenpalvelun jäsentiedotteista aiherajauksella työturvallisuus.

keskimääräisesti korkeimmat.

”YRITYKSISTÄ EROTTUVAT nyt selvästi ne, jotka panostavat aktiivisesti työturvallisuuteen. Nämä yritykset erottuvat myös Uudenmaan työturvallisuuskilpailussa”, RT:n turvallisuusryhmän puheenjohtajana aloittanut ja Ruduksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Lauri Kivekäs sanoo. Työturvallisuuskilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, INFRA ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto/työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja RAKLI. Työmaatarkastuksia ja -mittauksia tekivät Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen tarkastajat. Samat toimijat järjestävät Uudenmaan alueellisen työturvallisuuskilpailun myös vuonna 2017. Menossa on myös valtakunnallinen työturvallisuuskilpailu sekä Liikenneviraston työturvallisuuden ideakilpailu. Saija Syväoja

kuutta vaativat louhinnat ovat yrityksen eritysosaamista. Tarvittaessa A. Soininen louhii ilman räjäytyksiä, joko hydraulisesti kiilaamalla tai kemiallisilla paisunta-aineilla irrottamalla ja tekee myös louhintaan liittyviä lujitustöitä. Kallionporaus A. Soininen on INFRA Uusimaan jäsen ja toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomessa. Asiakkaita ovat yksityiset rakentajat, urakoitsijat, kunnat, taloyhtiöt sekä muut ammattitaitoista louhintaa tarvitsevat. Työntekijöitä yrityksessä on parisenkymmentä. ”Työturvallisuusasiat eivät TerraWise-konserniin sulautumisen myötä muutu. Konsernin työturvallisuustavoitteena on päästä terveenä kotiin joka päivä”, luottaa Jarmo Hyttinen uuteen työnantajaansa. Saija Syväoja

2/2017

123RF

Työturvallisuuden MVR-mittaria päivitetään

MITTAREISSA LÖYTYY. Kiviainesalaa ja murskauslaitoksia varten on tehty murskamittari ja asfalttialalla on oma asfalttimittarinsa. Kaikki mittarit löytyvät osoitteesta infra.fi/tyoturvallisuus.

MVR-mittari 2017 julkaistaan painettuna oppaana sekä sähköisenä julkaisuna INFRAn nettisivuilla viimeistään alkusyksystä. Mittarin uusimisesta on vastannut INFRAn turvallisuusvaliokunta apunaan tunnelilouhinnan ja tiekunnossapidon asiantuntijoita. MVR-MITTARI on jo vakiintunut maa- ja vesirakennustyömaan työturvallisuuden arviointimenetelmä sekä väline viikoittaisten kunnossapitotarkastusten tekemiseen. Vastaavia työmaan turvallisuustason työkaluja ovat talonrakennuksen TR-mittari, asfalttiasemien ja -työmaiden Asfalttimittari sekä murskauslaitosten ja -työmaiden Murskamittari. MVR-mittari kehitettiin 1990-luvun lopulla, ja sitä on päivitetty vuosien varrella useasti. Edellinen päivitys tehtiin 2010. Maa- ja vesirakentaminen sisältää monenlaista tekemistä, työmaita ja olosuhteita. MVR-mittaria voi käyttää kaikilla työmailla, kunhan ymmärtää sen periaatteet ja tuntee työturvallisuuden perusasiat. MVRmittarin käyttäminen edellyttää kuitenkin

50 tai enemmän havaintoa. Jos havaintoja tulee tätä vähemmän, on suositeltavampaa käyttää Maarakennustyön kunnossapitotarkastus -lomaketta MVR-mittarin sijaan. On hyvä muistaa, että MVR-mittauksen tavoitteena ei ole saada tulokseksi 100 %, vaan löytää puutteet sekä korjata ne. Jos mittaustulos on 100 %, eli kaikki havainnot ovat oikein-havaintoja, on syytä pohtia, ovatko mittausperusteet kunnossa.

nelirakentamisessa. Päivityksessä mittarin rakenne ja periaatteet ovat pysyneet entisellään. Työmaa jäsennellään edelleen viiteen osaan: työskentely ja koneenkäyttö, kalusto, suojaukset ja varoalueet, ajo- ja kulkuväylät sekä järjestys ja varastointi. Ari Kähkönen

KOSKA KYSE ON silmämääräisestä tarkastusta, on tärkeää, että ohjeet ja arviointikriteerit ovat yksiselitteisiä. MVR-mittarin päivityksen yhtenä tavoitteena onkin ollut täsmentää ohjeistusta ja arviointikohteita, jotta mittaus olisi selkeämpää muun muassa teiden kunnossapitotöissä ja tun-

MVR-MITTAUKSESSA KÄYDÄÄN SILMÄMÄÄRÄI SESTI LÄPI KOKO TYÖMAA JA KIRJATAAN SEKÄ KUNNOSSA OLEVAT ETTÄ PARANNUSTA VAATI VAT KOHDAT. YHTEENLASKETTUNA SAADAAN INDEKSI, JONKA YKSIK KÖNÄ ON PROSENTTI. ESIMERKIKSI MVR-TASO 90 % KERTOO, ETTÄ 90 % MITATTAVISTA ASIOISTA ON KUNNOSSA.

MVR-mittarin keskeiset muutokset ja täsmennykset Työskentely ja koneenkäyttö

• • •

Työntekijöitä havainnoitaessa huomioidaan myös aliurakoitsijoiden työntekijät, mittamiehet, suunnittelijat– eli kaikki työmaalla tarkastushetkellä olevat. Yksi havainto per työntekijä. Saman työntekijän riskinotto ja henkilökohtaisen suojaimen käytön laiminlyönti aiheuttavat vain yhden väärinmerkinnän, ei kahta erillistä. Vaadittavia suojavarusteita ja riskinottoa on täsmennetty. Esimerkiksi tunnelilouhinnassa työntekijällä tulee olla henkilökohtainen pelastautumislaite ja työskentely rusnaamattomalla alueella katsotaan riskinotoksi.

Kalusto

•

Kaluston osalta tehdään

• • • •

yksi havainto työkoneesta lisälaitteineen sisältäen työskentelyalustan. Kunnossapitokaluston kunto tarkastetaan samalla kun käydään työmaalla katsomassa työntekoa. Myös emulsiopanostuslaitteet ja pelastautumiskontit havainnoidaan. Nostoapuvälineistä tulee löytyä merkintä suurimmasta sallitusta kuormasta ja tarkastuksesta sekä CE-merkintä. Sähköistyksen erityispiirteet huomioidaan työlajikohtaisesti. Esimerkiksi tunnelilouhinnassa huomioidaan VYK-keskukset sekä häntä-, runko- ja heittokaapelit.

Suojaukset ja varoalueet

•

Tunnelissa pääsy juuri ruiskubetonoidulle tai

•

rusnaamattomalle alueelle tulee olla estetty vähintään vaarasta kertovalla kyltillä ja huomioaidalla. Jyrkissä rintauksissa tai putoamisvaarallisilla paikoilla työskentelevät koneet kuten poravaunut on ankkuroitava.

Ajo- ja kulkuväylät

• • •

Jokaisesta liikennemerkistä ja liikenteenohjauslaitteesta tehdään oma havainto, myös puuttuvista merkeistä. Lamellit, sulkupylväät ja sulkukartiot havainnoidaan alueittain. Yli kuusi kuukautta kestävissä maanalaisissa louhintakohteissa varmistetaan myös pelastautumisen järjestäminen tekemällä yksi havainto kustakin poistumistiestä. Tarkistetaan, että liikennejärjestelyt ovat ohjeistuksen mukaiset sekä liikenteen-

ohjauslaitteet ja -merkit ovat näkyvät ja puhtaat.

Järjestys ja varastointi

• • •

Maanalaisissa kohteissa ja muissa suljetuissa tiloissa ilmanlaatu havainnoidaan aistinvaraisesti alueittain. Täsmennyksiä on tehty vaarallisten aineiden säilytykseen ja varastointiin. Esimerkiksi liuossuolasäiliössä ei saa ole näkyviä vaurioita tai vuotoja ja emulsiopanostuksen raakaaineiden varastot tulee olla merkitty ja lukittu. Havainnoidaan ilmanlaatu ja pölynhallinta. Varmistetaan, että pölynhallinta on hoidettu asianmukaisesti ja että ilmanvaihtolaitteet (puhaltimet, iv-kanavat, tunnelissa rättilinjat) ovat ehjät ja kunnossa.

INFRA-LEHTI

Olikkonää Oulussa? Keskusliiton ja piiriyhdistysten hallitukset kokoontuivat INFRA Pohjoisen vieraaksi Ouluun 23.–24.3. käsittelemään ajankohtaisia kysymyksiä. PIIRIPÄIVÄT ALKOIVAT LVI-Dahlin järjestämillä minimessuilla ja yhteisellä sidosryhmätilaisuudella. Illallisella valittiin seuraavan päivän ryhmätöiden aiheet ja huomioitiin asiaankuuluvin menoin keskusliiton hallituksen puheenjohtajan Nina Lindströmin samalle päivälle sattunut syntymäpäivä. Seuraavana aamuna hallitusten edustajat alkoivat työstää edellisiltana valittuja teemoja. Jokaiseen ryhmään tuli edustajia ympäri Suomen. Kukin ryhmä käsitteli

YRITTÄJÄN RISKI. INFRA Pohjois-Karjalan hallitus vuokrasi yksityiskoneen, jolla osallistujien matka taittui nopeasti ja mukavasti Joensuusta Ouluun. Nousussa ja laskussa pelotti, mutta riskinotto kannatti.

ensin kaikkia teemoja, joista äänestettiin sitten kolme tärkeintä jatkokäsittelyyn. Tärkeimmiksi teemoiksi valikoituivat tilaajaosaaminen, yleisten sopimusehtojen (YSE98) noudattaminen sekä nuorten saaminen mukaan järjestötoimintaan. Yhdessä keskustellen hallitusten jäsenet miettivät toimenpiteitä näiden asioiden edistämiseksi. Lopullisten toimenpide-ehdotusten laadinta jäi toimihenkilöiden harteille.

PIIRIPÄIVILTÄ KERÄTTY palaute oli posi-

Hämäläiset ovat mörisseet sekä Tampereella että Las Vegasissa ja tavanneet talonrakentajia kevätkokouksen merkeissä.

PIIRIEN YHTEISTYÖTÄ. Toiminnanjohtajat Astrén ja Häggblom kaappasivat Mansen Mörinöiden juontajan Helena Riihituvan INFRA Hämeen ja Pohjanmaan väliin.

sellä oli myös oma osasto Real Parkin alueella. KEVÄTKOKOUKSENSA INFRA Häme piti huhtikuun lopussa yhdessä Talonrakennusteollisuus Sisä-Suomi ry:n kanssa jo toista kertaa. Viime vuonna verkostoituminen havaittiin antoisaksi ja molempia osapuolia hyödyttäväksi. Kokousten jälkeen Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja Harri Kailasalo kertoi rakennusalan tulevaisuuden näkymistä ja Rakennusteollisuuden ARVOVIERAS. Rakennusteollisuus tavoitteista. Paikalla RT:n puheenjohtaja oli myös Tampereen Harri Kailasalo on infralaisille tuttu mies. Hän seudun Osuuspankin toimi 2014–2016 INFRAn toimitusjohtaja Mikko hallituksen puheenjohtajana. Rosenlund. Antti Astrén

ANTTI ASTRÉN

HUHTIKUUSSA Pirkanmaalla messuiltiin hieman pienemmissä puitteissa. Mansen mörinät muristiin nyt jo 17:nnen kerran. Tapahtuma kerää vuosittain yli 10 000 henkeä kahden päivän aikana. INFRA Häme järjesti jo kolmatta kertaa yleisökuljetukset Mörinöiden alueella ja palaute oli jälleen positiivista. Yhdistyk-

tiivista, ja piirien yhteistapaamisten jatkaminen nähtiin tärkeäksi. INFRA Uusimaa ilmoittautui isännöimään seuraavia, vuonna 2018 järjestettäviä piiripäiviä. Toive oli, että ajankohta olisi vieläkin lähempänä sydäntalvea. Kun tapahtuma on reilusti ennen kiivaimman työkauden alkua, mahdollisimman moni pääsee mukaan. Yhteistyökumppaneina piiripäivillä olivat LVI-Dahl ja Ramudden. Paavo Syrjö

INFRA HÄME RY

Vilkas kevät Hämeessä

MAALISKUUSSA pieni ryhmä INFRA Hämeen jäsenyrittäjiä kävi tutustumassa Con Expo 2017 -messuihin Las Vegasissa. Messualue oli todella laaja ja nähtävää riitti. Näytteilleasettajia oli yli 2 500 ja kävijöitä 150 000. Itse messukaupunki on luku sinänsä. Todeksi tuli jälleen näytettyä, että on niitä messuja missä päin maailmaa tahansa, niin aina sitä tapaa muitakin suomalaisia alan ihmisiä. Niin tälläkin kertaa.

PA AV O S Y R J Ö

PIIREISSÄ TAPAHTUU

2/2017

Milloin ylijäämämaa on jätettä?

J U K K A A N N E V I R TA

YMPÄRISTÖAIHE VETÄÄ. Keskustelutilaisuuteen oli saapunut parikymmentä alan ammattilaista läheltä ja kaukaa.

Salossa pohdittiin maaliskuun lopussa, miten saada alalle selkeät pelisäännöt pilaantumattomien ylijäämämaiden käsittelyyn, sijoittamiseen ja hyötykäyttöön. INFRA LÄNSI-SUOMEN järjestämässä tilaisuudessa painotettiin maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen merkitystä maa-ainesten ja uusiomateriaalien hyödyntämisessä. Ympäristöministeriön muistiossa 3.7.2015 ”Kaivetut maa-ainekset – jäteluonne ja käsittely” on linjattu ehdot, milloin maa-ainesta ei tulkita jätteeksi. Maa-ainesta ei tulkita jätteeksi, jos se voidaan jatkokäyttää sellaisenaan ilman

toimenpiteitä eikä maa-aineksen sisältämistä haitta-ainepitoisuuksista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lisäksi maa-aineksen jatkokäytön tulee olla varmaa ja suunnitelmallista. Keskustelussa ilmeni, että on ollut tilanteita, joissa ylijäämämaat on luokiteltu lähtökohtaisesti jätteeksi, kunnes esimerkiksi näytteenotoilla on toisin todistettu. Luokitteluun toivotaan tulevan selkeät linjaukset tulevassa MASA-asetuksessa.

INFRA Pohjanmaan jäsenkonkarit ja nuoriso-osasto kohtasivat Kemoran moottoriradalla 22.4. NFRA POHJANMAA on ottanut nuorisotoiminnan tärkeäksi osaksi strategiaansa. Ajotapahtumalla oli tarkoitus polkaista paikallinen nuorisotoiminta käyntiin. Paikalle saapui 12 innostunutta nuorta. Nuorille kerrottiin ensin valtakunnallisesta INFRA Nuorten toiminnasta, josta paikalle ennättäneet Christoffer Tallqvist ja Joni Sundvik jakoivat omakohtaisia kokemuksiaan. Infon jälkeen muodostettiin ajotiimit ja kisa lähti käyntiin vauhdikkaasti, jopa liiankin vauhdikkaasti. Ajolinjoja haettiin radan ulkopuoleltakin jopa 360 asteen kiertovauhdilla. Nuoriso-osasto repi keulaa kokeneempaan kaartiin, ja ero säilyi kisan loppuun saakka. INFRA Pohjanmaan joukkueista Team Old Boys oli kohtelias isäntä ja tyytyi pitämään perää. Team Kiviklopit sijoittui koko-

INFRA POHJAN MAAN NUORTEN SEURAAVA TAPAAMINEN ON 17.6.2017 SEINÄJOELLA KLO 12. OHJELMASSA TYÖMAAVIERAILU JA OTTELU SJK-VPS. KIINNOSTUITKO? OTA YHTEYS TOIMINNAN JOHTAJA TIMO HÄGGBLOMIIN.

naiskisassa viidenneksi oltuaan neljäntenä ennen pujottelua. Team INFRA Hurrit oli kokonaiskisan seitsemäs. Koko kisan voitto meni P.W. Transportin tiimille.

PÄIVÄ OLI kaikin puolin onnistunut, ja tapahtumasta saatiin hyvä startti nuorisotoiminnalle Pohjanmaan alueella. ”Kokonaisuudessaan erittäin mukava päivä. INFRA Nuorten toiminta kiinnostaa. Keli olisi voinut olla vähän REVANSSIN PAIKKA? Kisan pujotparempi. Hienoa, että tällaista teluosiossa nuorten tiimi järjestetään”, kommentoivat teki toiseksi parhaimman ajan. Kestävyysajossa tapahosallistujat päivän antia. tuneiden kolhujen vuoksi INFRA Isot kiitokset Vianor Oy, Pohjanmaan kuskit eivät kuitenkaan nousseet palkintokoSuomen Rakennuskone Oy, rokkeelle. Matias Mäenpää Engcon Oy ja Neste Oy tapahpeukuttaa Joni Sundvikin matkaan. tuman mahdollistamisesta! Timo Häggblom

TIMO HÄGGBLOM

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita Pohjanmaalla

ASIANTUNTIJOINA käytännön kokemuksista, toimintatavoista ja ohjeistuksista kertomassa olivat Salon kaupungin ympäristötoimenjohtaja Pirkko Paranko, Rosk’n Rollin käyttöpäällikkö Tommi Itkonen, toimitusjohtaja Patrik Jalonen Kiertomaa Oy:stä sekä ympäristöpäällikkö Juha Lau rila INFRA ry:stä. Tilaisuus oli osallistujien mielestä erittäin onnistunut. Jukka Annevirta

INFRA-LEHTI

Voittajan on helppo hymyillä INFRA ry:n ja Vetovoima ry:n mobilisoima Voittaja-roadshow oli menestys.

VOITTAJA-KIERTUEEN rekka konesimulaattoreineen ja alan ammattilaisineen kiersi

VALINTA TEHTY. Maarakennusala kiinnostaa ammatinvalintaa pohtivia nuoria. Hakijamääräennätyksiä on paukuteltu monissa alan oppilaitoksissa.

tammi–helmikuussa kertomassa infran ilosanomaa ympäri Suomen. Kiertuepaikkakunnat olivat Helsinki, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Turku, Tampere, Kotka, Kuopio ja Iisalmi. Rekka vieraili myös kaksilla rekrymessuilla ja opo-päivillä. Ajoa tuli yhteensä 5 900 kilometriä ja varsinainen kiertue tavoitti yli 700 nuorta. Lisäksi opo-messuilla tavoitettiin 800 opinto-ohjaajaa ja rekrymessuilla pyöri 25 000 ammatinvalintaikäistä nuorta. Kiertueella kerrottiin myös rakennusalan työkokeilusta, jonka ansiosta kuka tahansa tarvittavat korttikoulutukset käynyt voi kokeilla alan töitä ilman aiempaa alan koulutusta tai työkokemusta. INFRAn piiriyhdistysten toiminnanjohtajien työpanoksen lisäksi Rakennus-ja kiinteistöpalvelualan Vetovoima touhusi projektissa INFRAn maksamaa toiminta-avustusta vastaan 22 työpäivää.

NÄIN ONNISTUIMME PÄÄTEHTÄVÄSSÄMME – JÄSENTEN YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYS TEN PARANTAMISESSA.

123RF

TÄMÄN KEVÄÄN YHTEISHAUSSA maarakennuskoneenkuljetuskoulutukseen hakeutuneiden määrät ovat lisääntyneet rajusti. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopiston koulutukseen ensisijaisia hakijoita oli 52 ja hakijoita yhteensä 162. Aloituspaikkoja oli harmillisesti vain 16. Ensisijaisia hakijoita oli siis yli kolme yhtä paikkaa kohti. Muissakin oppilaitoksissa on keväällä huomattu hakijamäärien kasvaneen. ”Jalkautumisella nuorten keskuuteen on todellakin ollut positiivinen vaikutus tämän kevään hakijamääriin. Ainoa ikävä asia on, että niin moni alalle haluava nuori jää ilman opiskelupaikkaa, koska paikkoja ei yksinkertaisesti ole riittävästi”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö pahoittelee.

JANNE SUNTIO

ONNISTUMISIA

TÄSTÄ ON HYVÄ JATKAA ponnisteluja maarakennuskoneenkuljettajien koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseksi alan oppilaitoksissa. Saija Syväoja

123RF

Kymmenen askelta superurakoitsijaksi INFRAn uusi pienurakkaopas listaa tärkeimmät asiat, jotka yrityksen pitää muistaa, kun se toimii aliurakoitsijana tai urakoi kuluttaja-asiakkaalle. Kymmenen kohdan muistilista netissä: www.infra.fi/pien.

2/2017

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Viserrystä ja vuodatusta Asiantuntijat OLIN

Maa- ja vesirakennusalan työaikamääräykset INFRA RY JÄRJESTI keväällä 2017 maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen peruskurssin. Kokosimme yhteen keskeisimmät mvr-alan työntekijöiden työaikaa koskevat määräykset. TYÖAIKA. Työaikaa sääntelee työaikalaki. Myös maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on määräyksiä työajasta. Pääsäännön mukaan työaikaa on työntekijän työhön käyttämä aika ja muu aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Säännöllinen työaika on mvr-alalla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työajasta voidaan alan työehtosopimuksen 10 §:n mukaan sopia paikallisesti siten, että säännöllinen työaika tasoittuu enintään 20 viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Tasoitusjakso voi olla 20 viikkoa lyhempikin, mutta lyhin tasoitusjakso on yksi viikko. Työaika ei saa ylittää 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa. Paikallisesti sopien työtä voidaan teettää esimerkiksi maanantaista torstaihin 10 tunnin työvuoroissa. Työaika tasoittuu silloin 40 tuntiin viikossa. Poikkeuksellisesti voidaan sopia 10 tuntia päivässä ja 50 tuntia viikossa -sääntöä pidemmistäkin työajoista, mutta vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa silloinkaan olla yli 12 tuntia. Yli 10 tunnin vuorokautista tai yli 50 tunnin viikoittaista työaikaa ei voi käyttää jatkuvasti, vaan kyseessä on oltava poikkeustilanne. Paikallisessa sopimuksessa pitää sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantaityöstä. Paikallinen sopimus ja täytetty Ilmoitus paikallisesti sovitun työajan vahvistamiseksi -lomake (Infra.fi/lomakkeet) tulee lähettää INFRAlle ja Rakennusliitolle hyväksyttäväksi.

KORTENE

LAUKKANEN

YLITYÖT. Vuorokautista ylityötä on säännöllisen 8 tunnin jälkeen tai työvuoroluetteloon merkittyjen säännöllisten työtuntien lisäksi tehty työ, kun se tehdään saman työvuorokauden aikana kuin ”normaalityötunnitkin”. Viikoittaista ylityötä on viikoittaisen säännöllisen 40 tunnin jälkeen tehty työ. Vuorokautisia ylityötunteja ei tällöin oteta huomioon. Viikoittaista ylityötä voi syntyä esimerkiksi, jos säännöllisesti maanantaista perjantaihin työskentelevä tulee työhön lauantaina tai sunnuntaina tai jos paikallisen sopimuksen mukaan maanantaista torstaihin 10 tuntia päivässä työskentelevä tulee työhön perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. YLITYÖN ENIMMÄISMÄÄRÄT. Ylityötuntien enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö tai henkilöstöryhmä voivat sopia 80 tunnin lisäylityön tekemisestä, jolloin ylityön enimmäismäärä on yhteensä 330 tuntia. Ylityötä voi teettää enintään 5 tuntia viikossa ns. aloittamis- tai lopettamistöissä. Nämä ovat töitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta yrityksen muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa. Aloittamis- ja lopettamistyöhön käytettyä aikaa ei lueta mukaan laissa säädettyihin ylityön enimmäismääriin, mutta niistä maksetaan korotettua palkkaa kuten ylitöistä. YLITYÖN KORVAAMINEN. Vuorokautisen ylityön ylityölisä on 2 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 ja seuraavilta tunneilta 100 prosenttia. Viikkoylityön ylityölisä on 8 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 ja seuraavilta tunneilta 100 prosenttia. Kun viikoittaista ylityötä on kertynyt 8 tuntia, tämän ylittävät saman työviikon aikana tehdyt ylityökorvauksiin oikeuttavat tunnit ovat aina 100 prosentilla korvattavia. (TO/MK).

Tänään tärkeällä asialla työturvallisuuden puolesta. International Workers´ Memorial Day. Oikeat suojaimet, oikea varustus. #työturvallisuus #suojavarustus #turvavarusteet #safetyfirst #safetyatwork #worksafety deletefinland 12.5. instassa

Tämä on dynamiittia! Kilpailu- ja kuluttajavirasto neuvoo, miten kunnat voivat hinnoitella palvelunsa kuten markkinoilla pitää. @lehtonen_jukka EK:n kilpai lupolitiikan ja julkisten han kintojen asiantuntija 11.5.

Muutama hetki järkevää ajattelua ennen töihin ryhtymistä voi säästää isoilta vaurioilta! @H_Liisanantti Are Groupin viestintäpäällikkö 10.5.

”Työmaillemme tulee kokemattomia tekijöitä, joiden ei voida olettaa ymmärtää kaikkia työturvallisuuden näkökulmia. Voisikin helposti ajatella, että kokematon nuori työntekijä on se, jolle tapaturma ensisijaisesti tapahtuu. On meidän kokeneempien työntekijöiden tehtävä huolehtia nuorista.” Skanskan blogi, Miikka Ukko nen 8.5.

Yrittäjän työolosuhteet muotoutuvat ensisijaisesti asiakkaiden tarpeiden eikä yrittäjän oman terveyden mukaan. Yrittäjä voi hyvin, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä ja yritys menestyy. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että työn arjessa yrittäjän terveys ja työkyky olisivat turvassa. facebook.com/unelmatelossa 10.4.

INFRA-LEHTI

SETT OCH HÖRT

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

C H R I S T O F F E R TA L L Q V I S T

De unga inom INFRA rf INFRA ÖSTERBOTTEN har införlivat ungdomsverksamheten som en viktig del av sin strategi. Den 22 april möttes medlemsveteraner och ungdomsavdelningen vid Kemorabanan. Körevenemanget innebar startskottet för den lokala ungdomsverksamheten. Nästa gång träffas ungdomarna den 17 juni kl. 12.00 i Seinäjoki. På programmet står ett arbetsplatsbesök och matchen SJK-VPS. Blev du intresserad? Kontakta verksamhetsledaren Timo Häggblom.

En tryggare morgondag genom observationer DET ÖKADE BYGGANDET syns tyvärr i form av ett större antal olyckor. Olycksfrekvensen inom infrastruktursektorn och hela byggnadssektorn har ökat sedan våren i fjol. Hur ska vi göra för att förbättra arbetssäkerheten oberoende av cyklerna inom byggande, personalomsättningen eller den ökade mängden underentreprenader och främmande arbetskraft? En av de viktigaste metoderna är öppenhet. Företagen måste sprida information om inträffade olyckor och framför allt om hur man har lyckats förhindra dem. På så sätt kan motsvarande olyckor förebyggas på annat håll. En annan är att göra säkerhetsobservationer (de kallas också anmälningar om riskhändelser eller tillbud). Målet är att en arbetskamrat inte ska drabbas till följd av en säkerhetsbrist som inte rapporterats.

MVR-indikatorn uppdateras SENAST I BÖRJAN av hösten publiceras MVR-indikatorn 2017 både som tryckt guide och som elektronisk publikation på INFRAs webbplats. Uppdateringen av indikatorn har genomförts av INFRAs säkerhetsutskott med bistånd av experter inom tunnelbrytning och vägunderhåll. Målet med en MVR-mätning är inte att uppnå 100 procent, utan att hitta bristerna och åtgärda dem. Om mätresultatet är 100 procent kan det vara skäl att undersöka mätningsgrunderna. Eftersom det är fråga om en okulär kontroll är det viktigt att anvisningarna och bedömningskriterierna är entydiga. Ett av målen med uppdateringen av MVR-indikatorn har just varit att precisera anvisningarna och bedömningspunkterna, så att mätningen blir klarare vid bland annat vägunderhåll och tunnelbyggande.

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Tiedottaja Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ INFRA GOLF 15.6.2017 HyviGolf, Hyvinkää

LIITTOPÄIVÄT 13.-15.10.2017 INFRA POHJOISEN ALUEELLA.

Lisäinfoa infra.fi/golf

Merkkaa ajankohta kalenteriin.

MAXPO 7.-9.9.2017 Hyvinkään lentokenttä

ASFALTTIALAN PALAUTEPÄIVÄT 9.-10.11.2017, Viking Mariella

INFRA ry on mukana omalla osastolla.

Tule Palautepäiville kuulemaan, miten päällystyskausi meni.

YLIVOIMAISTA KAIVUVOIMAA, UUSI INNOVATIIVINEN EC750E.

Järeä Volvo EC750E tarjoaa täydellisen yhdistelmän voimaa ja vakautta käsitellä suuria massoja vaativissa olosuhteissa. Volvon suorituskyvyltään ylivoimainen, taloudellinen ja luotettava 523 hevosvoimainen D16 Tier 4f moottori, innovatiivinen sähköhydraulinen teknologia sekä virtaushäviöitä vähentävä ECO Mode antavat kuljettajalle täydellisen koneen hallinnan optimaaliseen ja tuottavaan kaivutyöhön. Turvallinen, hiljainen ja mukava Volvo ohjaamo on alansa ehdotonta kärkeä. Alhainen melutaso, monipuoliset säilytystilat, hyvät jalkatilat, 12 säädettävää ilmastoinnin venttiiliä ja säädettävä istuin pitävät kuljettajan virkeänä. Nostokapasiteettia alavaunun suuntaan on peräti 30 760 kg ja irrotusvoima 329 kN. Suurin kaivusyvyys 7210 mm ja suurin kaivu-ulottuvuus 11 460 mm. Kauhan tilavuudet 3,3 – 5,16 m3. Koneen työpaino 73 500 – 75 300 kg.

Suomalaisen urakoitsijan vahva valinta – Volvo maansiirtokoneet! www.volvoce.fi

Volvo Construction Equipment

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessÃ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

INFRA-LEHTI

2/2017

INFRA-LEHTI

2/2017

INFRA-LEHTI

2/2017

INFRA-LEHTI

2/2017

INFRA-LEHTI

SINUT huomataan. LUETAAN KANNESTA KANTEEN.

Ilmoita Infra-lehdessÃ¤. Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

2/2017

KOTIMAISTA KÄSITYÖTÄ EUROMASTERILTA!

Liikennemerkit ja -opasteet asennuksineen, masto- ja portaaliasennukset, tiemerkinnät.

OSTA 4 KPL MICHELIN TYÖKONERENKAITA JA SAAT VASTAAVAN PINNOITUKSEN -50% HINNASTOHINNASTA! Kampanja koskee rengaskokoja 15.5–23.5 R 25, L2- ja L/E3-luokan renkaita (XHA, XHA2, XTLA, XSNOPLUS, XADN) ja on voimassa 30.6.2017 asti (pinnoitusetu on hyödynnettävä 31.12.2018 mennessä).

Katso lähin Euromaster-palvelupiste verkkosivuiltamme tai soita palvelunumeroomme 0207 700 800*

HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi Vanha Valtatie 24, 12100 OITTI, puh. 020 7599 600 asiakaspalvelu@elfvingsignum.fi, www.elfvingsignum.fi

- - OHJAA OIKEALLE TIELLE - Liikenteen ja ihmisten opastus.

*Matka- ja lankapuhelimesta soitettaessa 8,35snt/puh + 16,16snt/min (alv 24%).

INFRA-LEHTI

2/2017

FINNROCK.FI

FORCIT.FI

Vuodesta 1893

Ratkaisukeskeiset kumppanisi räjäytystöihin CMYK

LLINEN A V R U T A J A E P O N O TYÖKALUN VAIHT TÄYSHYDRAULISET PIKAKIINNIKKEET 6-32 T KAIVINKONEESEEN + Vaihda hydrauliset työkalut 10 sekunnissa, nousematta hytistä + Voidaan jälkiasentaa Q-Safe turvakiinnikkeisiin + Taloudellinen ratkaisu + Kytkee hydrauliikan, elektroniikan ja keskusvoitelun automaattisesti

engcon Finland Oy | Puh 06-3222 815 | Mail finland@engcon.fi Web www.engcon.com | www.facebook.com/engconfi

INFRA-LEHTI

JÄSEN TAI KUMPPANI, KÄY KANSSAMME GREENILLE. INFRA Golf Hyvinkään HyviGolfissa 15.6.2017 Lue lisää ja ilmoittaudu 8.6. mennessä: www.infra.fi/golf