Infra 1/2017

Vuosi on käynnistynyt yllättävän hyvin, kertoo soittokierros työmaille. s. 8–9 KIVENKOVAT KUNTA-CASET

Imatran infratuotanto tehostui ostopalveluilla. Nyt 80 miljoonan euron korjausvelka sulaa sutjakasti.

Sivut 16–20

KIVENKOVAT KUNTA-CASET

Hyvinkään Annukka Lehtonen: Vuoropuhelussa paikallisyrittäjien kanssa virkamiehenkin ajatus jalostuu.

Sivut 16–20

Suomen maa- ja vesirakentajien oma lehti 1/2017

HANKINNAT HALTUUN

Näyttääkö saamasi tarjous liiankin hy­vältä ollakseen totta? Nyt kannattaa panostaa hankintaosaamiseen.

Sivut 30–32 ja 35–38

www.infra.fi/lehti

TEEMANA KUNNAT OSA 2

100-vuotias Suomi tarvitsee menestyäkseen kuntia, jotka osaavat toimia osana verkostoa ja hyödyntää taitavasti alueensa yrityskumppaneita. Osataanko teillä?

2

INFRA-LEHTI

1/2017

3

4

INFRA-LEHTI

5

1/2017

PÄÄKIRJOITUS

Keihäänkärkien suhahduksia

TÄMÄN JA EDELLISEN LEHDEN KUNTAJUTUT ON KOOTTU NETTIOSOITTEESEEN INFRA.FI/RESEP­T I. TEEMASTA KÄYDÄÄN KESKUSTELUA SOMESSA AIHETUNNISTEELLA #KUNTA­I NFRA.

Anu Ginström Päätoimittaja

INFRA-LEHDEN TÄTÄ ja edellistä numeroa varten vierailtiin kymmenissä kunnissa. Vierailuilla käytiin kiinnostavia keskusteluja yhdyskuntatekniikan nykytilasta ja kunnan hankintatavoista.

Lähempään tarkasteluun lehdessä valikoitui joukko kuntia, joissa väyliä, joukkoliikennereittejä, vesihuoltoverkostoja ja muuta infraa rakennetaan ja pidetään kunnossa uudella otteella.

Yksikään näistä kunnista ei ole henkitoreissaan tai konkurssikypsä. Päinvastoin. Toivo tulevasta tuntuu käyvän rinnan infraan tehtyjen panostusten kanssa.

Varkaus ulkoisti koko teknisen toimensa könttänä.

Mallissa on puolensa ja puolensa. Siinä missä vaikkapa Imatra hyödyntää ahkerasti pieniä paikallisia, Varkauden apajat on nyt myyty vuosiksi yhdelle jätille.

Turku taas yhtiöitti teknisen toimensa. Paikalliset yrittäjät ovat ottaneet uuden kilpailijansa vastaan varovaisen myönteisesti. Olennaista on reilu peli: kaupunki ei saa tukea konserninsa helmoissa toimivaa yhtiötä veronmaksajien rahoittamilla huomenlahjoilla. Silloin se tulisi antaneeksi kuoliniskun paikalliselle, verotuloja kerryttävälle yrittäjyydelle.

ESIMERKIKSI JOENSUU rakentaa uutta tiiTÄSSÄ LEHDESSÄ esittelemme myös Vaavistämällä ja laajentamalla nykyistä kausan, jonka infran korjausvelka paljastui kerpunkirakennetta ja luomalla asukkaille taluokkaa luultua isommaksi. Vapiseeko uusia yhteyksiä ja reittejä. On kustannusVaasan veri? Ei. Kaupunki väänsi tiukan tehokasta rakentaa jo olevien rakenteiden Infran mut­­run huuleen ja lähti pitkälle taipaleelle ja kaupunkitekniikan luomalle perustalle. velkaa nitistämään. merkitys Pielisjoen rantamaisemissa ei kuitenKerromme Hyvinkäästä, joka pelaa avoikaan investoida investoimisen ilosta. Kun kunnan min kortein, kertoen alueen yrityksille kaikeskusta laajenee joen itärannalle, tähtäi- kilpailukykyken tarvittavan tulevista hankinnoistaan jo messä on 3 500 uutta työpaikkaa ja 6 000 kauan ennen HILMA-ilmoitusta. tekijänä uutta asukasta sekä hyvät liikenneyhteydet Kerromme toisaalta myös vuorovaikukasvaa.” eri kulkumuodoille. tuksen vaikeudesta. Kysyimme joukolta pohUudesta taloudellisesta toimeliaisuujoisen kuntia, onko niillä naapurien kanssa desta, vuolaammasta verotulovirrasta ja toihankintayhteistyötä. Vaisulta vaikutti. mivammasta kaupungista hyötyvät kaikki asukkaat.

Virkamiehen päässä tuntuu joskus olevan tiukassa ajatus, että hankintayhteistyö tarkoittaa aina samaa OULU JA IMATRA näyttävät puolestaan mallia, miten kuin kimppatilaus. Valtakunnassa on selvä tilaus hankeventämällä omaa teknisen palvelun tuotanto-orga- kintayhteistyö 2.0:lle, jossa kukin hankkii mitä hanknisaatiota ja siirtämällä raakaa kauhatyötä johdonmu- kii, mutta yhteisillä menettelyillä, asiakirjoilla ja perikaisesti yritysten tehtäväksi säästetään miljoonia. aatteilla. Käytäntöjen kirjon vähentämisestä hyötyvät Oulu on osoittanut senkin, että muutokseen ei tar- niin kunnat kuin palveluja tuottavat yritykset. vita äkkiliikkeitä tai täyskäännöksiä. Oman teknisen tuotannon henkilömäärä on pienentynyt 200 henki- KOLME ASIAA yhdistää esimerkkikuntiamme. löllä ja kalustomäärä puolittunut yli kymmenen vuoNe haluavat saada infransa iskukuntoon: inventoida den kuluessa. Poistuma on korvattu yksityisellä palve- nykytilan, lyhentää korjausvelkaa ja mahdollistaa kaslutarjonnalla. vua ja verotuloja luovat investoinnit.

Imatralla omasta kalustosta on luovuttu tyystin.

Ne haluavat pitää kiinni hankintaosaamisestaan ja Omilla palkkalistoilla on vain työnjohtoa ja jalkamie- markkinatuntemuksestaan. hiä. Järjestely on tuottanut säästöjä, joiden ansiosta Ne vääntävät tehot tappiin: ostavat vain tarpeeseen, kaupungin infran muhkeaa korjausvelkaa pystytään hyödyntäen osaavimman ja innovatiivisimman yrityslyhentämään rivakammin. kumppanin taidot.

Yhdyskuntatekniikan merkitys kunnan kilpailukyRAJUIMPIIN RATKAISUIHIN on päädytty Varkaudessa kytekijänä kasvaa tulevaisuudessa. Keihäänkärkikunja Turussa. nissa tähän on jo havahduttu.

”

6 I M AT R A . K U VAT. F I

INFRA-LEHTI

MUUTOSTEN KUOHUISSA. Imatra selvitti infransa kunnon ja ryhtyi korjausvelan maksuun. Samalla kaupungin omaa organisaatiota kevennettiin ja ostopalveluja lisättiin.

VÄHEMMÄLLÄ ENEMMÄN. Nyt Imatra saneeraa ja rakentaa infraa aiempaa halvemmalla, ja pystyy säästöjen ansios­t a lyhentämään korjausvelkaa entistäkin vikkelämmin.

LUE SIVUT 16–20.

7

1/2017

123RF

SISÄLLYSLUETTELO

5 PÄÄKIRJOITUS

8 KAUHAAN TARTTUNUTTA

Soittokierros työmaille vahvisti: paremmat

ajat ovat täällä. Turku yhtiöitti tekniset palvelunsa – miten kävi?

RISTIRIITA. Yhtenäiset hankintatavat helpottaisivat niin työn tilaajan kuin palveluntuottajankin arkea, mutta resurssipula estää kehittämisen.

13 OHO MIKÄ KORJAUSVELKA!

Vaasa yllättyi korjausvelkansa määrästä.

Takana on muun muassa 1980-luvun muotiilmiö: kevennetty kunnallistekniikka.

15 TOISINAJATTELIJA

22

16 IMATRAN TOIMINTAMALLI JYRÄÄ

Imatra inventoi infransa ja kääri hihat.

Infran korjausvelan lyhentäminen työllistää nyt myös alueen yrityksiä.

123RF

22 KUNTIEN YHTEISTYÖ HAKEE MUOTOAAN

Tornio ja kuntakumppanit pohjoisessa

kehittäisivät hankintoja yhdessä, jos ehtisivät.

26 HYVINKÄÄ TOIMII ENNAKOIDEN

Hyvinkää keskustelee yrittäjäkentän kanssa

ENNAKOI. Jäikö käteen kurja kortti? Vilunkipelaaja jää taitavan tilaajan haaviin jo ennen sopimuksen allekirjoittamista.

30 VARO VILUNKIPELAAJAA! Ethän näivetä alueesi yritystoimintaa.

jo kauan ennen tarjouskyselyä. Miksi?

Superhalvan tarjouksen takana saattaa olla pahimman luokan vilunkipelaaja.

30

35 JÄSENSIVUT JANNE SUNTIO

35 TÄSTÄ LÄHDETÄÄN 36 HANKINTALAKI MUUTTUI 41 KEKKILÄ OY ON UUSI KUMPPANI 42 UUSIA OSAAJIA ALALLE 44 MENESTYSTARINOITA

OLE VOITTAJA. Maarakentaja – tulevaisuuden voittaja -kampanjakiertue alkoi virallisesti Helsingin Kampista.

45 OLIN & KORTENE & LAUKKANEN 46 SETT & HÖRT | YHTEYS | MENE & TIEDÄ

PÄÄTOIMITTAJA: Anu Ginström puh. 050 330 8131 anu.ginstrom@infra.fi

JULKAISIJA: INFRA ry, www.infra.fi TOIMISTO: Unioninkatu 14, 00130 Helsinki KUSTANTAJA: Rakennustieto Oy

ILMOITUKSET: Jukka Lyytinen puh. 050 545 1937 jukka.lyytinen@rakennustieto.fi TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: Tanja Väkevä puh. 0207 476 384 tanja.vakeva@rakennustieto.fi

42

TAITTO: Juhana Salakari, Akku Design KIRJAPAINO: Painotalo Plus Digital Oy ISSN 2342-0812 INFRA RY:N JÄSENET rakentavat ja pitävät kunnossa väyliä, virkistysalueita ja teknisiä verkostoja sekä tuottavat rakentamisessa tarvittavat kiviainekset. Vuonna 1954 perustettu INFRA ry on osa Rakennusteollisuus RT:tä.

JATKOT SOMESSA! @INFRA_ry, Facebook.com/INFRAry

8

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

LIIKENNEVIRASTO

Bon appetit avoin data Liikennevirasto on kattanut avoimen datan noutopöydän, jonka herkut ovat kaikille ilmaisia. Noutopöytä tarjoilee tietoa muun muassa kelikameroista, reaaliaikaisesta liikennetilanteesta, ratainfrasta ja merikartoista. ”Avointa dataa kutsutaan usein digitaaliseksi polttoaineeksi. Vertaus on osuva, sillä useat palvelut tarvitsevat sitä toimiakseen.

Olem­­me jo usean vuoden ajan tarjonneet avointa dataa liikenteen

PÖYTÄ ON KATETTU. Liikenne­v iraston avoimen datan buffet-pöydän antimet ovat tarjolla maksutta.

käyttöön”, yksikön päällikkö Jari Myllärinen Liikennevirastosta sanoo.

Liikennevirasto avaa tietovarantoja säännöllisesti. Esimerkiksi joulukuussa avattiin junaliikenteen ennakkotietojärjestelmän tiedot, joihin lukeutuvat suunniteltujen ratatöiden ennakkoilmoitukset ja -suunnitelmat. Samalla avattiin vuosisuunnitelmatiedot, jotka kertovat ratatöistä kalenterivuosittain. Tänä vuonna tietoja avataan esimerkiksi tietöistä ja tiestön kunnossapidosta.

HALOO, ONKO TYÖMAALLA?

Kiire on infra-alan ilo Näitkö tänään tientekijän tai radanrakentajan työssään? Putkipinon odottamassa asennusta?

Uuttera infrarakentaja rakentaa, korjaa ja parantaa joka hetki. Totta vai tarua? Selvitetään!

TERVEISET MURSKALTA. Antero Toivosen työpäivässä näkyy mursketta, mursketta ja lisää mursketta.

J U S S I V I R TA

TEKSTI: SARI OKKO

Lentokentänkatu 3, Tampere Ma 23.1. klo 15.30 Puhelimessa: toimitusjohtaja-yrittäjä Antero Toivonen, Toivosen So­­ra Oy Hei, missä menet? Olen lähdössä töistä kotia kohden, kun kerrankin on mahdollisuus näin aikaisin. Huomenna on tiedossa reissu Helsinkiin katsomaan yhtä kuorma-au­­toa.

Mitä kuuluu työrintamalle? Ihan hyvää, yleistä menoa ja meininkiä.

Parhaillaan tehdään kivenmurs­ kausta Vesilahdessa ja parin viikon

kuluttua siirrytään kallionlouhintaan Hervantaan.

Mitä Hervannassa tapahtuu?

Oma murskaamohalli olisi suunnitteilla. Toivottavasti päästään jo tänä vuonna rakennushommiin. Homma etenee, kunhan lupa saadaan.

Miksi oma halli? Kun toimitaan lä­­ hellä keskustaa, halli on ainoa vaihtoehto. Ilman hallia murskauslupaa ei edes saataisi, koska murskaamisesta syntyy kolinaa, hälinää ja pö­­

lyä. Hallissa ei häiritä lintuja eikä ihmisiä.

Miten vuosi on käynnistynyt?

Yllättävän hyvin, ei ole valittamis­ ­ta. Hommia riittää ja vuosi näyttää täs­­sä vaiheessa hyvältä. Onhan työtilanne ollut Tampereella aika tahmeaa jo pitkään, joten suunta voi olla vain ylöspäin. Uskon, että ti­­lan­ ­ne paranee uusien rakennushankkeiden, kuten jäähallin ja raitiovaunun myötä.

Painaako yrittäjä pitkää päivää?

Ei sitä aina neljältä kotiin pääse, vaan mennään tilanteen mukaan.

Lomaa pidetään, kun kyetään. Mittarissa on 27 yrittäjävuotta, joten tämä on jonkin sortin elämäntapa.

Teitkö uudenvuoden lupauksia?

En tehnyt. On sen verran hyvät elämäntavat, ettei ollut tarvetta.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soittele Grönforsin Matille Hervantaan.

9

1/2017

K A U H A A N TA R T T U N U T TA -T E K S T I T: S A R I O K KO

Matelukaistalta ohituskaistalle Suomen liikenneinfrastruktuurin tulevaisuudelle on povattu neljää erilaista polkua. Mikä vaihtoehdoista valitaan: Älykäs, Huima, Kuuliainen vai Niukka?

Erilaiset kehittämisen skenaariot tulevat esiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun luotsaamassa selvityksessä, jonka tarkastelujakso on ulotettu vuoteen 2040 saakka.

Yksi skenaarioista johtaisi uusiin ulottuvuuksiin, kun toinen jämähtäisi nykyisen liikenneinfran ylläpitoon. Kolmas muuttaisi liikenneväylät palvelualustoiksi ja neljäs sitoutuisi pelkästään päästöleikkauksiin.

Yksi on varmaa. Fyysisen infran tarve ei häviä, vaikka digitalisaatio avaakin uusia mahdollisuuksia. Nyt kaivataan pitkän aikavälin infrasuunnitelmia, sillä väylänpitoon tarvitaan vuoteen 2040 mennessä jopa 105 miljardia euroa.

Tutustu lähemmin Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeeseen: Rakennusteollisuus.fi/Liikenneinfra2040

Savesta pitoa liukkauteen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus kokeilee talven aikana savipohjaista tuotetta kevyen liikenteen väylien liukkauden torjuntaan hiekoitusmurskeen ja hiekan tilalla. Kokeilu alkoi tammikuussa ja päättyy kevättalvella.

T E E M U H U OTA R I

Niittyhaankatu 11, Tampere Pe 3.2.2017 klo 8

Asunvainionkatu 5, Tampere Ti 31.1. klo 10.30

Onko ollut huonojakin aikoja?

90-luvun lamassa meni yhteistyökumppaneita nurin ja oma firma konkurssiin. Kovia aikoja olivat, mutta yli päästiin yrittämällä.

Mikä tuo valoa yrittäjän arkeen?

Yrittäminen on elämäntapa, jota ei muuhun voisi vaihtaa, vaikka ei se aina helppoa olekaan. Päivässä painetaan semmoiset 12 tuntia, mutta viikonloput ovat vapaat, sen päätin jo 10 vuotta sitten.

Millaista vuotta odotat? Samanlaista kuin viime vuosi. Jos nykyvauhdilla mennään, niin ihan mukavalta näyttää. Toivon paljon töitä ja etenkin sellaisia töitä, joista jää viivan alle jotain. Ja jos ihan mitä ta­­ hansa voisi toivoa, niin uutta kaivinkonetta, lomaa ja lottovoittoa.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Soita Salon Mikalle Pirkanmaalle.

TERVEISET TAMPEREELTA. ”Muistetaan arvostaa omaa työtä ja pitää yllä ammattiylpeyttä.”

Töitä siis piisaa? Teemme monenlaisia töitä, joten tekemistä ja työmahdollisuuksia näyttää riittävän.

Paljon on tarjouspyyntöjä liikkeellä, ja toivotaan, että niistä meillekin jotain kotiutuu. Yleisesti voisi sanoa, että tekeminen näyttää koko alalla vilkastuneen.

Miten maailma on muuttunut?

Selkein muutos on hektisyys. Työvä­ ­lineet kehittyvät ja ripeät suunnanmuutokset lisääntyvät. Maailma menee entistä enemmän nettiin ja muuttuu kasvottomammaksi. Töitä tehdään asiakkaille usein jopa niin, ettei koskaan tavata.

Mikä on työn suola? Monipuolinen toimenkuva, vaihtelevat työmaat ja värikkäät persoonat.

Onko viikonloppusuunnitelmia?

Teatteria ja ruokailua on luvassa.

Tietenkin tarkkailen myös sääennusteita ja ilmojen kehitystä. Jos kalustoa ja miehiä säiden takia viikonloppuna tarvitaan, niin valmiudessa ollaan.

Kenelle seuraavaksi soitetaan?

Marttilaan Petteri Lehtovaaralle.

ARI RINNE

Puhelimessa: toimitusjohtaja Matti Grönfors, Hervannan Kaivin Oy Mitä puuhaat juuri nyt? Tässä konttorilla olen ja kiirettä pitää.

Mikäs kiirettä pukkaa? Meillä on kaikenlaisia työmaita käynnissä ristiin rastiin ja ympäriinsä: kerros­ talokohteita Vuoreksessa, katusa­ neerauskohteita Nokialla, marketin laajennusta Kaukajärvellä, yh­­te­­­­ näiskoulua Tesomassa, pohjatöitä Tiilispuistossa ja postitaloa keskustassa. Maa­­­­­­ta kaivetaan siellä sun täällä. Paljon on myös laskettavaa.

Työtilanne taitaa olla hyvä? Voi kai sanoa, että taantuma on voitettu. Meillä kävi kyllä helkkarin hy­­­­­­vä tuu­­ri, koska olimme laman al­­ kaes­­sa 2008 P-Hämpin ja keskussairaalan hankkeissa, joiden avulla päästiin laman yli. Näyttää siltä, että rakentaminen vilkastuu taas.

TERVEISET KONTTORILTA. ”Pidä välillä lomaa, niin ei ketuta läheskään yhtä paljon”, Matti Grönfors muistuttaa.

Puhelimessa: aluejohtaja Mika Sa­­ lo, Läänin Kuljetus Oy Joko on päivä valjennut? Hämärää on vielä ja utuista. Alijäähtynyt­ ­tä vettä sataa, joten tiet ovat jäässä.

Jää ja lumi taitavat olla mieleen?

Kyllä vaan, kun muun muassa talvikunnossapitotöitä tehdään, kuten lumenaurauksia ja hiekoituksia.

Onko ollut hyvä alkuvuosi? Lu­­ men kannalta huono, kun sitä ei ole tullut juuri yhtään. Jääkelejä sen sijaan on riittänyt, joten hiekoitussepelille on kysyntää.

Savipohjaisen materiaalin eduksi on arvioitu sen keveyttä, minkä ansiosta materiaali uppoaa kiviainesta hitaammin jään alle. Tämän puolestaan uskotaan vähentävän hiekoituksen tarvetta. Lisäksi materiaali pölyää vähemmän kuin hiekka.

Ely-keskus kerää kokeilun aikana palautetta urakoitsijalta ja kevyen liikenteen väylän käyttäjiltä. Tuloksista kerrotaan alkukesään mennessä.

Oulun kokeilusta kertoi Kaleva.fi 20.1.2017

10

INFRA-LEHTI

KAUHAAN TARTTUNUTTA

Monet ajoneuvot keräävät jo nyt erilaisilla sensoreilla tietoa ympäristöstä. Seuraava askel otetaan, kun autot myös jakavat tietoja keskenään.

Vastaus löytyy 3D-pistepilviteknologiasta, joka luo ihmisille ikään kuin seitsemännen aistin, jolla saadaan kolmiulotteista tietoa ympäristöstä ja sen muutoksista. Sensoreiden avulla autot laserkeilaavat ympäristöä ja

muodostavat pistepilviksi kutsuttuja kolmiulotteisia kokonaisuuksia. Teknologian avulla autot voivat viestiä toisilleen esimerkiksi teiden huonosta kunnosta.

Tarvittavaa automatiikkaa ke­­ hitetään Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen Pointcloudtutkimuksessa. ”Sensoreita voidaan kiinnittää autojen lisäksi lähes mihin ta­­han­ ­s a liikkuvaan, kuten lumiauroihin, tietyökoneisiin tai lentäviin laitteisiin”, tutkimusprofessori Harri Kaartinen kertoo.

”Pistepilvien avulla voidaan seurata väylien kuntoa ja havaita vaurioita. Pointcloud-hanke tuottaa tietoa väylästön kunnossapidon, ympäristösuunnittelun, me­l untorjunnan ja tieturvallisuuden parantamiseksi. Pääpaino on tie- ja liikenneympäristöissä, vesiväylissä ja rautateissä.” ”Ideana on, että yritykset voivat rakentaa tutkimuksemme päälle liiketoimintaa. Pyrimme siihen, että kaikki tuottamamme tieto on avointa, jolloin sitä päästään heti hyödyntämään.”

KUVA-ARVOITUS. Ufon liikerata yössä?

3D-pistepilviteknologia tekee pinnanmuodot näkyviksi ja kertoo esimerkiksi väylän kunnosta.

YTYÄ YHTIÖITTÄMISESTÄ

Tuloksellinen Turun malli Turussa tekninen tuotanto yhtiöitettiin pitkän kaavan mukaan ja oikeaan aikaan.

Sen sijaan, että viimeinen olisi sammuttanut valot, tekeminen heräsi uuteen eloon.

TEKSTI: SARI OKKO, KUVAT: VESA AALTONEN (S. 11) JA SCHAUMAN ARKKITEHDIT OY JA VALENTINO VALKAJ (S. 12)

”

A

nalysoimme 1990-luvulla ensimmäistä kertaa kaupungin tekemisiä. Tästä käynnistyi pitkä prosessi, jonka aikana lähdimme etsimään uutta toimintamallia virastomaisesta toiminnasta kohti kehittämiseen perustuvaa tekemistä”, kiinteistötoimialan johtaja Jouko Turto kertoo. ”Pohdimme, miten tuotantotoiminnot hoidetaan 10–30 vuoden kuluttua, miten osaaminen saadaan pysymään organisaatiossa ja miten markkinoita voidaan kehittää.”

Kuka sammuttaa valot?

Yksi vaihtoehdoista oli olla tekemättä mi­­ tään. Turussa ei kuitenkaan uskottu, että virastomainen malli olisi vetänyt uusia nuoria tekijöitä riittävästi puoleensa. ”Laskimme, että kun viraston työntekijöistä on jäljellä 30 prosenttia, organi­saatio on jo liian pieni tarvittaviin muutoksiin.

Osaaminen olisi kadonnut taivaan tuuliin,

eivätkä markkinatkaan olisi ke­­­­hittyneet.

Näin olisimme ennen pitkää ol­­­­leet tilanteessa, jossa olisi vain pohdittu, kuka sammuttaa valot”, Turto muistelee. ”Analysoimme, mitä hyötyä virastopohjaisesta tekemisestä on. Jos hyötyä ei ole, miksi pyörittää virastoa turhanpäiväisesti.”

Toiseksi skenaarioksi valittiin liikelaitos, joka sitten 2000-luvulla toteutettiin.

Vuoden 2013 alusta kaupungin liikelaitokset vaihtuivat tuotantoyhtiöiksi.

Kehitystä ja kehittämistä Turto korostaa, että osakeyhtiö edellyttää riittävän isoa tuotanto-organisaatiota. Tu­­ russa kapasiteettia ja osaamista oli riittävästi, jotta yhtiöittäminen oli mahdollista. ”Kaikki on sujunut hyvin, koska muutosaikaa on ollut riittävästi. Luonnollisesti muutos on vaatinut tasapainon hakemista ja jonkin sortin kompromisseja. Kaikki ovat kuitenkin voineet elää niiden kanssa. Tärkeää koko prosessissa on ollut avoimuus ja se, että ihmiset voivat olla ylpeitä työstään.

Kyse on ennen kaikkea siitä, että olemme saaneet aidosti mahdollisuuden kehittymiseen ja kehittämiseen.”

Puhutaan miljoonista euroista Yhtiöittämisellä on ollut suuri vaikutus kaikkeen tekemiseen. Ai­­­empi virastomainen toiminta on altistettu markkinoille ja kil­­­­pailutukselle. ”Uusien kilpailutuksien myötä laatutasoa on pystytty nostamaan ja kustannuksia laskemaan keskimäärin 36–38 prosentilla. Myös prosessit ovat kehittyneet kautta linjan. Kun puhumme säästöistä, kyse ei ole mistään pikkurahoista, vaan miljoonista euroista.” ”Käytössämme on yksi, yhdenmukainen kilpailutusprosessi. Aiempaa kustannustehokkaampi malli hyödyttää niin koko kaupungin taloutta kuin kaikkia asukkaita.”

Nyt tehdään takuulla Turto nostaa tärkeäksi kehitysaskeleeksi myös sen, että kaikella tekemisellä on nyt

HEIKKI HYYTI

Seitsemäs aisti näkee enemmän

11

1/2017

460 takuu, jota omalla tekemisellä ei aiemmin ollut. ”Oman tekemisen helmasynteihin kuuluu usein se, että tehdään ylilaatua kalliimmalla, mutta ilman takuuta. Tänä päivänä saamme juuri sitä, mitä tilaamme ja ta­­ kuulla vahvistettuna.” ”Loppukädessä kyse on osaamisesta ja omaisuuden hallinnasta. Kaupungin omaa infraosaamista on jäljellä ja sitä on vahvistettu, joskin osaaminen keskittyy eri asioihin kuin ennen, eli työn tilaamiseen markkinoilta ja valvontaan.”

Jouko Turton mukaan kyse on myös siitä, mennäänkö eteenpäin toimintaa ohjaten vain ajelehditaanko ajopuuna. ”Jos olisimme aikanaan valinneet vaihtoehdon olla tekemättä mitään, edessä olisi ollut hitaan kuihtumisen tie. Myös kestävyysvaje olisi tällä hetkellä ihan toisella kantilla kuin nyt. Tuotantoyhtiöinä olemme kehittyneet enemmän kuin aikanaan koskaan uskalsimme edes ajatella", Turto to­­ teaa.

Hinnat etsivät vielä paikkaansa

UUSIN TIETO KUNTAINFRAN TILASTA SELVIÄÄ 14.3. JULKAISTAVASSA ROTI-RAPORTISSA: WWW.ROTI.FI

€

Kunnilla on korjausvelkaa yhdyskuntatekniikassa keskimäärin arviolta 460 € per asukas. Erot ovat suuria riippuen aiemmasta korjaushistoriasta, verkoston laajuudesta, maaperästä ja laskentatavasta. Hyvinkään velka on joitain kymppejä, Imatran 2 500 € per asukas.

VALOT PÄÄLLÄ.

Turussa ei sammutettu valoja eikä lähdetty ajelehtimaan ajopuuna. Kaupunkia kehitetään entistä laadukkaammin ja tehokkaammin. Turun Kirjastosilta valmistui joulukuussa 2013.

Kaupungin organisaatiosta irtautettu turkulainen Kuntec Oy on nyt omillaan: yksityise­­nä yh­­tiönä markkinoilla toimiva yritys. Mitä sille kuuluu? ”Turku on kaupunkina edistykselli­­nen ja hyvin johdettu konserni, jossa yhtiöiden tehokkuus on suuressa arvossa. Konsernia johdetaan tehokkaasti kaupunkilaisten etujen mukaisesti”, toimitusjohtaja Karri Knaapinen pohjustaa.

Knaapisen mukaan Kuntec on hyvässä vauhdissa. Suurimmat muutokset on ohitettu ja eteenpäin mennään normaaleilla liiketoimintaa kehittävillä toimilla. Haasteitakin riittää. ”Yhtiöittämisen myötä kilpailuun vapautetut toimialat ovat vielä epästabiilissa ti­­ lassa, koska avautuneille markkinoille tulee uusia toimijoita. Myös hinnat etsivät vielä paikkaansa.”

Vaikein rasti on ollut henkilöstön ohjaaminen valittuun suuntaan, sillä 80 prosent-

tia henkilökunnasta ei ollut tottunut toimimaan liiketaloudellisin ehdoin kilpaillussa markkinassa. ”Kaikesta huolimatta positiivisin yllätys on löytynyt henkilökunnan tekemisen meiningistä”, Knaapinen hymyilee.

Pääluottamusmies Ari Larkamo myöntää, että työntekijät kokivat prosessin raskaaksi, vaikka tiedossa oli, etteivät asiat voi jatkua kuten ennen. ”Henkilöstön ja toimitusjohtajan näkemykset olivat alussa kaukana toisistaan. Henkilöstö on kuitenkin toipunut melko hyvin irtisanomisista ja lomautuksista.”

Vuoden 2016 keväästä yhtiössä on valinnut Larkamon mukaan työrauha ja jokainen on saanut keskittyä täysipainoisesti työhönsä. Myös toimitilamuutos on otettu hyvin vastaan. ”Muutto on jopa lähentänyt yhteistyötä yhtiön eri toimialojen kesken. Kilpailumarkkinat ovat tuoneet epävarmuutta, >>

12

INFRA-LEHTI

TURKU VAIN KOMISTUU. Kuusi vuotta sitten avatun kulttuurikeskus Logomon ikkunoissa heijastuva rautatieaseman seutu on yksi Turun kehityskohteista.

mutta työmotivaatio on vastuun kasvamisen ansiosta kasvanut”, Larkamo toteaa.

Yrittäjä: ”Välttämätöntä kehitystä” Toimitusjohtaja Janne Schmandt Turun Maanrakentajat Oy:stä pitää Turun mallia hyvänä. ”Jos kunnan tehtävistä jotain kannattaa yhtiöittää, niin tekninen tuotanto. Turussa yhtiöittäminen on ollut hyvä asia ja kehityksen kannalta välttämätöntäkin”, Schmandt sanoo. ”Avoimuudesta on puhuttu paljon, mutta parantamisen varaa on aina. Esimerkiksi reaaliaikaiselle tiedolle tulevista pienistä tai suurista infrainvestoinneista ei ole julkaisukanavaa ennen kuin ne mahdollisesti julkaistaan HILMAssa. Myös siirtymäajan laajuudesta tihkuu tietoa harvakseltaan – eli siitä, paljonko tilataan suoraan Kuntecilta ja kuinka kauan.”

Schmandt kiteyttää, että yhtiöittäminen on tuonut lisää kohteita kilpailutukseen ja uuden, vahvan kilpailijan. ”Kuntecilla on valtava määrä osaamista, vahva tase, poikkeuksellisen suotuisa kannattavuuskehitys ja vauhti päällä. Nähtäväksi jää, mihin tämä siirtymäajan jälkeen johtaa. Edelleen on epätietoisuutta siitä, millä taktiikalla Kuntec jatkaa siirtymäajan jälkeen. Alueen suurimpana toimijana sillä on mahdollisuus vaikuttaa alan kehityssuuntiin.”

”Jos ei pärjää, ajakaa alas” Paimiolaisen Maanrakennus Kivelä Oy:n toimitusjohtaja Ville Kivelä pitää hyvänä asiana sitä, että kunnan oman tuotannon kannattavuutta ja tuottavuutta seurataan.

Vielä pa­­rempi on tilanne, jossa kunnan omat yhtiöt joutuvat kilpailemaan yksityisten yritysten kanssa. Yhtiöittäminen tuo

Kivelän mu­­kaan myös kustannussäästöä kuntalaisille. ”Jos kunta kilpailee yksityisten yritysten kanssa eikä pärjää, kunnan oma tuotantoyhtiö kannattaa ajaa alas ja antaa työt kilpailukykyisille yrityksille. Kunnan henkilökunta työllistyy varmasti yksityisellä puolellakin, jos työhaluja on”, Kivelä sa­­noo.

Turussa homma toimii Kivelän mukaan hyvin, koska tarjolla on nyt enemmän töitä yksityisille yrityksille. Huonoa kuviossa on se, että Kuntec voi olla hintahäirikkö, jos kaupunki avustaa mahdollista tappiollista toimintaa rahallisesti. ”Olemme päässeet yhtiöittämisen myötä tekemään ja tarjoamaan Turun kaupungille pieniä ja suuria urakoita yhteistyökumppaneiden kanssa. Kyse on töistä, joita aiemmin ei olisi kilpailutettu, vaan annettu suoraan kunnan oman tuotannon tehtäväksi.”

13

1/2017

VAASA INVENTOI INFRAN

Oho, mikä korjausvelka!

EI SE MATKA VAAN VAUHTI. Kuntatekniikka ei taivu pikamatkoihin vaan pikemminkin maratonjuoksuun. Eteenpäin mennään kilometri kerrallaan.

Vaasassa katuinfran korjausvelka pääsi yllättämään. Uudet laskelmat osoittavat, että summa on 34 miljoonan sijaan 68 miljoonaa euroa. Miten tässä näin pääsi käymään?

TEKSTI: SARI OKKO, KUVA: 123RF

K

”

orjausvelkaa laskettiin en­­ simmäistä kertaa 1990­­­­­luvulla. Kun laskelmia päivitettiin pari vuotta sitten KEHTO-kuntahankkeen, Rapalin työkalujen ja opinnäytetyön avulla, tulokset olivat jotain muuta, mitä ajattelimme. Korjausvelka tuplaantui”, kuntatekniikan johtaja Markku Litmanen kertoo.

Jotain tarttis tehdä Vaasalaisen katuinfran arvoksi laskettiin 220 ja korjausvelaksi 68 miljoonaa euroa.

Lisäksi vesilaitokselta saatiin lahjana hulevesiverkoston 8 miljoonan euron korjausvelkapotti.

Yhtenä syynä vanhan ja uuden velan eroon Litmanen pitää erilaisia laskentamalleja, mutta muitakin syitä löytyy. ”Peruskorjaukseen ei ole yksinkertaisesti satsattu niin paljon kuin olisi ollut syytä.

Ei ole esimerkiksi tehty riittäviä rakenteellisia korjaustöitä, vaan on menty eteenpäin pitkälti pintatöillä.” ”Syytä löytyy myös 1980-luvun muotiilmiöstä eli kevennetystä kunnallistekniikasta, jolla pyrittiin vaikuttamaan kustannuksiin muun muassa ohentamalla rakennekerroksia ja käyttämällä halvempia päällysteitä. Nyt nämä 30–40 vuoden takaiset rakennelmat ovat ongelma.”

Uusi mittari tulossa Suomen Kuntotekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jari Marjetalla on korjausvelasta 20 vuoden kokemus. Mies on ollut mukana KEH­­TO-foorumin hankkeissa, joissa on py­­ ritty luomaan valtakunnallista ja yhteismitallista tapaa käsitellä infran kuntotietoja. ”Laskentamallissa on edelleen kehitet-

tävää. Koska lähtötiedot ja mittaustavat ovat hyvinkin monenkirjavia, kuntia on vaikea laittaa samalle viivalle”, Marjeta sanoo.

Tänä vuonna käyttöön on tulossa jotain ihan uutta. Suomen Kuntotekniikka on ke­­ hittänyt mittaustavan, joka perustuu maatutkaan. Sen avulla tietoa saadaan paitsi vaurioista, myös niiden syistä ja syvyydestä. ”Kesäkuun loppuun mennessä tulisi mittausten olla analysoitavina ja vuoden loppuun mennessä tuloksia kerrottavana. Lu­­ vassa on historiallistakin tietoa, sillä vastaavaa ei ole tehty aiemmin”.

Korjaa vain tarpeellinen Uusien tietojen ja digitaalisten menetelmien avulla voidaan Marjetan mukaan suunnitella ja ennakoida korjaustoimia aiempaa paremmin, eli tehdä oikeita asioi­ ­ta oikeaan aikaan. ”Usein ja etenkin pienemmissä kunnissa tieto katujen kunnosta saattaa olla Exceltaulukossa, ruutupaperilla tai vain katumestarin päässä, jolloin tietoa ei välttämättä voida hyödyntää päätöksenteossa.”

Laskuri korjausvelan ennustamiseksi perustuu ajatukseen, että katujen kunto heikkenee tiettyä kuvaajaa noudattaen. Jossain vaiheessa saavutetaan kriittinen piste, jolloin kadun kunto heikkenee, muutos nopeutuu ja kunto jopa romahtaa.

Kuntainfran korjausvelkaohjelma edellyttää Marjetan mukaan koko väylästön kartoitusta mielellään 5–8 vuoden välein.

Kun kokonaiskunto on selvillä, väylät laitetaan tärkeysjärjestykseen asteikolla 1–5. ”Viitosluokan väylät menevät käytännössä miltei suoraan perusparantamisohjelmaan. Luokkien 3–4 väylille on tehtävä jotain, joskaan kaikkea ei tarvitse uusia.

Kakkosluokassa riittää esimerkiksi pintakerrosten uusiminen. Kun rakenteita heikentävä vesi poistetaan ja laitetaan uutta pintaa päälle, väylän käyttöikä voi jopa kaksinkertaistua.”

Kuntotekniikan laskurilla voidaan luoda skenaarioita siitä, miten korjausvelka kehittyy erilaisilla budjeteilla ja paljonko tulisi investoida vuosittain, jotta nykykunto py­­ syisi. ”Korjausvelkaa alkaa muodostua kolmosluokassa, joten säännöllinen kuntokartoitus kannattaa. Se auttaa myös korjauskierron hallinnassa. Kuntotietovarasto auttaa omaisuudenhallintaa, ja tieto on kaikkien kunnan toimijoiden käytettävissä.”

Tuskainen taival Vaasassa on panostettu nyt pari vuotta sa­­ neeraamiseen, johon on tarjoutunut aiempaa parempia mahdollisuuksia taantuman ja sote-uudistuksen ansiosta. ”Jos sotesta voi jotain hyvää sanoa, niin sen, että meille on jäänyt isojen kiinteistöhankkeiden siirtymisen takia enemmän resursseja katuinfraan”, Litmanen toteaa.

Vaikka saneeraamiseen on panostettu 1,5 miljoonaa euroa enemmän vuodessa kuin ennen, korjausvelka kasvaa kasvamistaan. ”Aika tuskaiselta taival näyttää. Kuntatekniikassa ei pikamatkoihin pystytä, vaan kyse on pikemminkin maratonjuoksusta.

Pyrimme kuitenkin puolittamaan korjausvelan nykyisestä. Uskon, että meillä on edes­­sä noin kymmenen vuoden juoksu.” ”Kaikki lähtee siitä, että suunnitellaan ja rakennetaan kunnolla. Vanha viisaus pätee tässäkin: vääristä asioista ei kannata säästää.”

14

INFRA-LEHTI

15

1/2017

123RF

TOISINAJATTELIJA

Vasta nyt rakennamme oikeita kaupunkeja

SUOMEN VÄESTÖ keskittyy kovaa vauhtia muutamiin suuriin kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsingin seudulle. Kahdessa vaalikaudessa seudun väkiluku kasvaa 160 000 asukkaan eli melkein Turun verran. Uudet asukkaat tekevät puoli miljooERI MIELTÄ, SAMAA MIELTÄ? naa matkaa päivässä.

MENE BLOGIIN INFRARY.WORD­ Liikenteen infrastruktuuPRESS.COM JA OTA rin rakentaminen muistuttaa KANTAA. monella tavalla herttakuningattaren juoksukilpailua: koko ajan pitää juosta kovempaa vain pysyäkseen paikallaan. Kasvavan kaupungin liikennejärjestelmä ei ole koskaan valmis.

Samalla kaupunkien kasvussa on tapahtunut käänne.

Kun ennen kaikkialla pyrittiin tarjoamaan sa­­ maa väljien lähiöiden ja omakotitalojen tilkuttamaa maisemaa, nyt suurissa kaupungeissa on suunta kohti tiivistä ja urbaania asuinympäristöä. Moottoritiet vaihtuvat kaduiksi. Joukkoliikenteessä siirrytään kustannuksiltaan, tilankäytöltään ja palvelutasoltaan tehokkaaseen ratikkaan.

Juuri tästä on kyse ratikoiden renessanssissa: hyvin suunniteltu ratikkalinja tarjoaa 80 prosenttia metron nopeudesta ja paremmin saavu-

tettavat pysäkit 20 prosentilla metron kustannuksista, kunhan ratikat saavat omat kaistat ja oikeasti toimivat liikennevaloetuudet.

Tekstin takana VESSI VESSI VISUALS

LIIKKUMINEN ON tärkeässä roolissa kaikkien ihmisten arjessa.

Liikenneratkaisut vaikuttavat siihen, pääseekö ihminen (1) minne haluaa ja (2) milloin haluaa, ja onko palvelu siihen käytetyn (3) ajan ja (4) rahan arvoista, (5) mukavaa, (6) voiko siihen luottaa ja (7) tarjoaako se vapauden päättää ja muuttaa suunnitelmia.

KAUPUNGIN TIIVISTYMINEN luo uusia haasteita liikenneinfrastruktuurin rakennusvaiheessa.

Esimerkiksi rakentamisen aikaiset poikkeusjärjestelyt on totuttu hoitamaan niin, että autoille järjestetään poikkeusreitti ja kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuvat saavat pärjätä omillaan.

Malliesimerkki ovat Pasilan aseman poikkeusjärjestelyt, joissa yhteys aseman ja raitiovaunupysäkkien välillä on poikki vuosikausia.

On tainnut suunnittelijalta unohtua, että kyse on yhdestä Suomen vilkkaimmista rautatieasemista ja merkittävästä joukkoliikenteen vaihtopaikasta.

TIIVISTYVÄSSÄ KAUPUNGISSA on vähemmän tilaa erilaisille ratkaisuille kuin korpeen rakennettavalla maantiellä – ja paljon enemmän ihmisiä. Suomessakin on opittava suunnittelemaan ja toteuttamaan ratkaisuja, jotka sopivat tiiviiseen kaupunkiympäristöön.

Samalla pitää oppia tekemään työtä yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa. Kaupungin luonteeseen kuuluu, että niissä asuu ihmisiä, joilla on oma elämänsä ja omat suunnitelmansa ja tapansa käyttää kaupunkiympäristöä.

Ilman paikallisten tietotaitoa rakennushankkeissa jyrätään herkästi asioita, jotka tekevät juuri tästä alueesta yksilöllisen ja tärkeän paikan ihmisille. Samalla vahingossa tuhotaan sitä hyvinvointia, jonka takia ihmiset haluavat asua kaupungissa.

Mikko Särelä Mikko Särelä on Aalto Yliopis­­­ton Living+ -alustan pro­­­jekti­pääl­likkö, Lisää kaupunkia Hel-­ sinkiin -ryhmän perustaja ja kansainvälisen, kaupunkiaktii­ veja yhteen tuovan YIMBY­conin perustaja. Hän on myös Helsin­­gin kaupunki­suunnittelu­lau­ takun­­nan vihreä varajäsen.

Särelä väitteli Aalto Yliopis­tossa tietoverkkotekniikan alalla vuonna 2011. Hän on tehnyt tutkimusta muun muassa kyberturvallisuudes­ta ja internetarkkitehtuurin tulevaisuudesta.

16

INFRA-LEHTI

IMATRAN TOIMINTAMALLI JYRÄÄ

Katu- ja vesihuoltoverkoston korjausvelka rasittaa kuntia. Harvassa kunnassa kuitenkaan tiedetään korjausvelan todellista määrää. Imatralla arvailu loppui katu- ja vesihuoltoverkoston perusteelliseen kuntoinventointiin. Sen pohjalta laadittiin pitkän tähtäimen suunnitelma 80 miljoonan euron korjausvelan lyhentämiseksi.

TEKSTI: ULLA YLÖNEN JA ANU GINSTRÖM, KUVAT: IMATRA.KUVAT.FI JA ULLA YLÖNEN (HENKILÖKUVA S. 19)

17

1/2017

”

Inventointi antaa luotettavan pohjan pitkäjänteiselle suunnittelulle.”

I

matran kaupunki lyhentää 80 miljoonan euron korjausvelkaansa järjestelmällisesti.

Kaupunki on sitoutunut katu- ja vesihuoltoverkoston kunnostamiseen varaamalla toimenpiteisiin resursseja pitkällä tähtäimellä.

Korjausvelasta noin 50 miljoonaa euroa kohdistuu vesihuoltoverkostoon, loput noin 30 miljoonaa katuihin ja kevyen liikenteen väyliin.

Vuonna 2017 infraa saneerataan noin kuudella miljoonalla eurolla. Korjausvelka lyhenee sillä muutaman prosentin verran.

Velkaa ei saneerauksiin oteta, vaan työt rahoitetaan kaupungin vuosikatteella.

Velka ei yllättänyt

JÄRJESTELMÄLLISTÄ.

Imatran infra – väylät ja vesihuoltoverkostot – käytiin läpi kilometri kilometriltä.

Nyt kaupunki tietää teknisen kuntonsa ja pitkän tähtäimen onnistumissuunnitelman toteutus voi alkaa.

Katu- ja vesihuoltoverkoston inventointi, korjausvelan määrän laskeminen ja laskelmiin perustuva pitkän aikavälin lyhennyssuunnitelma laadittiin yhteistyössä Rapal Oy:n kanssa.

Projekti kesti yhdeksän kuukautta, ja se tuotti Imatran teknisen toimialan käyttöön valtavasti katu- ja vesihuoltoverkoston kunnosta, käyttöikäodotuksista ja korjaustarpeista kertovaa tietoa.

Korjausvelan määrä laskettiin koottujen tietojen perusteella kohteittain.

Yhteissummaksi saatu 80 miljoonaa euroa ei kaupungininsinööri Lassi Nurmen mukaan yllättänyt. ”Imatralla on lähes 2,5 miljoonaa neliömetriä hoidettavaa katupinta-alaa. Se tekee noin 88 neliötä asukasta kohden, joka on noin 38 neliötä enemmän kuin Suomen kaupungeissa keskimäärin”, Nurmi sanoo.

Kadut harvemmin auki Kun kaupungin infran kunto ja korjausvelan määrä oli ensin konsultin avulla selvitetty, Imatralla alettiin teh­ ­dä asioita eri tavalla kuin ennen.

Saneeraustoimenpiteet ajoitetaan katujen ja vesihuoltoverkoston kunnostustarpeiden mukaan. Kunnostustarpeet puolestaan määritellään inventoinnin pohjalta tehdyn pisteytyksen perusteella. >>

18

INFRA-LEHTI

Katuverkosta kilparadaksi

Yhdessä viikonlopussa 6,5 miljoonan tulot Kansainvälinen moottoripyörien katuratakilpailu eli Imatranajo järjestettiin viime elokuussa Imatralla 20 vuoden tauon jälkeen. In­­ vestointi katuverkon rataosuuteen kannatti.

Imatranajon vajaan viiden kilometrin kilparata on todellisuudessa osa Imatran katuverkkoa. Ennen kuin radalle saatiin kilpailulupa, siihen kuuluvat ka­­tuosuudet oli laitettava asianmukaiseen kuntoon.

Kaupunki käytti katuradan kunnostamiseen noin 400 000 euroa. Työt maksettiin elinkeinopoliittisiin hankkeisiin varatuista määrärahoista.

Katurataosuuksille vedettiin uutta asfalttia, rakennettiin betonikaiteita, pari shikaania sekä liikenteenjakajia.

Turvallisuussyistä poistettiin muutamia pylväitä ja puita. ”Lisäksi käytimme perustöihin, ku­ten ojankaivuun, aitoihin ja katsomoihin, noin 120 000 euroa teknisen

”

Enää ei uutta päällystettä tarvitse purkaa sen takia, että putket tai valaistus jäivät edellisellä tönkäisyllä hoitamatta.”

toimialan rahaa”, kertoo kaupungininsinööri Lassi Nurmi.

Kertainvestoinnin jälkeen katu­ radan ylläpito maksaa noin 80 000 eu­­roa vuodessa. ”Eniten katuradasta hyötyvät kaupunkilaiset. Heillä on hienokuntoi­­set väylät käytössä ympäri vuoden. Ajothan järjestetään ainoastaan yhte­­­­nä kesäisenä viikonloppuna”, Nurmi sanoo.

Katuradan kunnostus maksoi jo it­sensä takaisin. Imatranajossa kävi reilut 40 000 maksanutta katsojaa.

Matkailututkimuksen mukaan he jättivät seudulle 6,5 miljoonaa eu­­roa.

Suomen matkailijayhdistys palkit­ ­si vuoden 2016 Imatranajon kotimaan matkailun huippukohteena.

International Road Racing Championship, katuratasarjan Imatran-osakilpailu ajetaan ensi kesänä jo heinäkuussa. Kokoontumisajolla torstaiiltana 6.7. alkavaan tapahtumaan myydään jo lippuja.

TÄMÄ VETÄÄ.

Katuverkon kunnostukset Imatranajoja varten kannatti. Moottoriurheilusta kiinnostuneet toivat seudulle muutamassa päivässä 6,5 miljoonaa euroa.

HARJUNÄKYMIÄ.

Vuoksenniska on Imatran kolmas, Stora Enson tehtaiden ympärille rakentunut keskusta. Valtaosa sen 2 500 asukkaasta asuu pienkerros- tai omakotitaloissa viehättävällä harju­ alueella.

”Inventointi antaa luotettavan pohjan pitkäjänteisel­ ­le suunnittelulle”, Lassi Nurmi kertoo.

Saneerauskohteiden osaoptimoinnista haluttiin eroon. Jotta se onnistuisi, yhdistettiin vesilaitoksen ja kaupungin pitkän tähtäimen suunnitelmat.

Työvaiheet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että korjattavat kohteet saadaan kerralla kuntoon. ”Jatkuva katujen auki kaivaminen on loppunut. Enää ei uutta kestopäällystettä tarvitse purkaa sen takia, että vesi- ja viemäriputket tai valaistus jäivät edellisellä tönkäisyllä hoitamatta”, sanoo Nurmi.

Asukkaiden mielipiteitä kysytään jatkossa vähintään kerran vuodessa. ”Asukkaita vartenhan infra on olemassa”, Nurmi muistuttaa.

Tänä vuonna Imatralla aloitetaan kahden vanhan asuinalueen infran kunnostustyöt. Työtä riittää molemmilla alueilla kolmeksi vuodeksi. ”Virasojan asemanseutu ja Tuulikallio valittiin sa­­ neerauskohteiksi pisteytyksen perusteella. Virasoja tehdään kaupungin oman tuotantoyhtiön, KIPA Oy:n, työnä, Tuulikallion infran saneeraus ulkoistetaan.”

”Asukkaita vartenhan infra on”

Hallinto kevyemmäksi

Korjausvelan lyhentämistä ohjaavat kaksi Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut -vastuualueen määrittämää strategista painopistealuetta: väylien kunnon pa­­ rantaminen ja korjausvelan lyhentäminen.

Myös asukkailta kysytään, mitä he palveluilta ha­­­ luavat. ”Viime syksynä asukkaat antoivat palautetta katujen hoidosta ja kunnosta. He myös esittivät omia kehittämisehdotuksiaan. Vastauksia tuli postin ja netin välityksellä noin 800”, Nurmi kertoo.

Jotta korjausvelan kimppuun päästäisiin joustavasti, Imatralla kevennettiin myös hallintoa.

Strategisista linjauksista ja vastuualueen määrärahoista päättää edelleen valtuusto. Kaupunkikehittämislautakunta hyväksyy vastuualueen vuosisuunnitelmat, joiden perusteella kaupungininsinööri sitten tilaa infran rakennuttamisen ja kunnossapidon teknisen isännöinnin työt Imatran YH-Rakennuttaja Oy:ltä.

YH-Rakennuttaja puolestaan joko sopii tavoitehintaurakat kohdekohtaisesti konsernin tuotantoyhtiön

19

1/2017

ENNAKKOLUULOT POIS. Lassi Nurmi kannustaa korjausvelan kanssa painivia kuntia miettimään ennakkoluulottomasti uudenlaisia ratkaisuja. ”Rohkeus kannattaa. Meidän toimintamallimme on imatralaisten veronmaksajienkin kannalta tehokkain.”

Imatran infraa lukuina

•• •• KIPAn (Imatran Kiinteistö ja Aluepalvelut Oy) kanssa tai kilpailuttaa urakat markkinoilla. Hoito- ja kunnossapidon kokonaisurakoista vastaa KIPA. Yksiselitteiset roolit tarjoavat Nurmen mukaan aidot edellytykset toiminnan kehittämiselle.

Kun kaikki tehtävät määritellään urakkasopimuksissa, urakoiden toteutumista voidaan seurata ja vertailla nykyistä selkeämmin.

Sopiva urakkakoko tuo paikalliset mukaan ”KIPAn vastaavan työnjohtajan kanssa selvitämme, mitkä kohteet jäävät heille. Muille kohteille haetaan ulkopuoliset tekijät”, kertoo rakennuttaja Henry Ta­piola.

Käytännössä KIPA tekee noin 80 prosenttia katusaneerauksista ja noin puolet kaikista saneeraustoimenpiteistä. Loput – etenkin isot kohteet – kilpailute­­taan.

Kokonaisurakoista ilmoitetaan HILMAssa. Mahdollisimman suuri osa töistä teetetään paikallisilla urakoitsijoilla. ”Kokonaisurakat pyritään pitämään sen kokoisina, että paikallisetkin voivat osallistua tarjouskilpailuihin”, sanoo Tapiola.

Katuverkon pinta-ala 2,45 milj. m2 (245 ha) Pyöräteiden osuus 40 ha Vesijohtoverkosto 324 km Viemäriverkosto 367 km

Vaikka hinta useimmiten ratkaisee, pyritään laatupisteillä huomioimaan muitakin tekijöitä. Pienissä töissä käytetään pääasiassa yksikköhintoja ja tehdään mahdollisimman pitkäaikaisia sopimuksia.

Katujen ja vesihuollon saneerajat saman katon alle Ennen kuin korjausvelan lyhennyssuunnitelmaa ryhdyttiin toteuttamaan, maarakennus- ja aluekunnossapidon toiminnot siirrettiin kaupungin omistamaan osakeyhtiöön KIPAan, joka oli tätä ennen keskittynyt talopuolen toimintoihin. Laajentumisen jälkeen sen toimintaa terävöitettiin muun muassa vähentämällä toimitilojen määrää ja lakkauttamalla oma korjaamo. ”Maarakennuskohteet tehdään urakoina, mikä edellyttää meiltä kustannustehokkuutta, jotta pysymme hinnoissa kilpailukykyisenä”, KIPAn tuotantojohtaja Markku Puuska kertoo.

Noin 70 työntekijästä 8 on erikoistunut maarakentamiseen. Heidät pidetään täystyöllistettyinä.

Vuoden alussa osaaminen monipuolistui, kun verkostopuolen asentajat siirtyivät Imatran Veden palveluksesta KIPAn palkkalistoille.

”

Maarakennuskohteet tehdään urakoina, mikä edellyttää kustannustehokkuutta.”

>>

20

INFRA-LEHTI

KILOMETRI KERRALLAAN. 2016 Imatra lyhensi korjausvelkaa saneeraamalla 3,5 km katuja ja 5,5 km vesihuoltoverkostoa. Katuasfaltteja uusittiin ennätysmäärä, yli 125 000 m 2. Tänä vuonna jatkuu sama tahti: saneerausinvestointeihin on varattu 6, hoitoon ja kunnossapitoon 3,5 miljoonaa euroa. Imatran erikoisuus katujuna puksuttaa hyväkuntoisia reittejä.

”Oma osaaminen helpottaa saneerauskohteiden toteuttamista huomattavasti”, sanoo Puuska.

Lassi Nurmi lisää, että myös Imatran Lämpö Oy ja paikallinen sähköyhtiö (Imatran Seudun Sähkö Oy) pidetään ajan tasalla kaupunkialueella tehtävien katusaneerausten suhteen.

Ostopalveluihin siirtyminen toi miljoonasäästön ja tuottavuushypyn Imatralla tehokkuutta haetaan toimintatapoja jatkuvasti viilaamalla. Pystyykö kaupunki myös vertailemaan itse konserniyhtiössä tuotetun ja ulkoa ostetun palvelun hintaa ja laatua? ”Hoidon ja kunnossapidon alueurakassa ei ole vertailua, koska niitä urakoi vain KIPA. Sen sijaan investoinneissa KIPA ja yksityiset urakoitsijat tekevät töitä samoilla, YSEen pohjaavilla sopimusmalleilla. Vertailu onnistuu ja teemme sitä jatkuvasti”, Lassi Nurmi kertoo. ”Viime vuonna KIPA oli kustannuskilpailukykyi­­­­ nen. Kilpailukykyä on parantanut ostopalvelujen mer­ kittävä lisääminen, joka on johtanut merkittäviin säästöihin. Omaa kone- tai autokantaa ei enää ole, vaan ne hankitaan ostopalveluna markkinoilta. Varikon korjaamon yksityistäminen viime vuonna toi myös tuottavuushypyn.”

Vuosittaisista käyttötalousmenoista on säästetty 1,2 miljoonaa euroa. Yksittäisissä alue- ja katusaneerauksissa on saatu 20–25 prosentin säästöjä. Sekä Nurmi että Tapiola sanovat, että kaikesta huolimatta työn laatu on parantunut.

Paikallinen yrittäjäkunta kiittää Imatran toimintatapoja varsin toimiviksi. Yhteistyötä kaupungin kanssa oltaisiin valmiita lisäämään edelleen pilottien ja ko­­ keilukulttuurin hengessä. ”Olemme halukkaita kehittämään palveluamme en­­ tisestään ja avoimia kokeiluille, joilla työn tuottavuus

”

Pitkäjänteinen ja laadukas yhteistyö paikallisten pienyrittäjien kanssa on lisääntynyt.”

paranisi yhä. Esimerkiksi koneohjauksen käyttöön­­ ottoon olisi jo kiinnostusta”, Koneurakointi Ovaskan toimitusjohtaja Mikko Ovaska vihjaa.

Ovaska haluaa erityisesti korostaa, että kun paikallinen yritys pannaan hommiin, veroeurot jäävät kaupungille. ”Esimerkiksi meidän työntekijämme ovat lähes sataprosenttisesti imatralaisia.”

Imatran ja naapuri Lappeenrannan ulkoisten hankintojen paikallisuusaste on valtakunnallisesti vahvaa keskitasoa. Paikallisosaajien osuuden vahvistaminen ei jäisi ainakaan verkostoista kiinni, sillä yhteistyö paikallisten maarakennusurakoitsijoiden kanssa toimii jo nyt hyvin. ”Tunnemme toisemme. Yhteydenpitoa on henkilötasolla ja yhdistyksen kautta. Ylipäätään pitkäjänteinen ja laadukas yhteistyö paikallisten pienyrittäjien kanssa on lisääntynyt”, Lassi Nurmi kiteyttää.

Kolme keskustaa, kallis katuverkko Imatralla katualaa on 38 neliömetriä enemmän henkilöä kohden kuin Suomen kaupungeissa keski­­ määrin. Poikkeuksellisen pitkä katuverkosto johtuu kaupunkirakenteesta.

Imatra perustettiin vuonna 1948 kolmen teollisuus-­ taajaman ympärille. Jälleenrakennuksen huumas­sa silloiselle kauppalalle povattiin huikeaa väestön­ kasvua. 1950-luvulla Alvar Aalto suunnitteli Imatralle asema­kaavan, joka mitoitettiin 100 000 asukkaalle.

Nyt asukkaita on noin 32 000.

Vaikka Imatra on sittemmin kasvanut nauhamaisesti pitkin kaupungin läpi virtaavan Vuoksen rantoja, eivät Imatrankosken, Mansikkalan ja Vuoksenniskan taajamien välimatkat ole lyhentyneet mihinkään.

1/2017

21

22

INFRA-LEHTI

YHTEISIÄ OIVALLUKSIA. Hankintamenettelyt vaihtelevat kunnasta toiseen ja jopa kunnan sisällä. Yhteinäinen tapa hankkia säästäisi aikaa ja vähentäisi päänvaivaa niin kunnissa kuin niille palveluja tuottavissa yrityksissä.

23

1/2017

KUNTIEN YHTEISTYÖ

hakee muotoaan Yksinkertaisempia tarjouspyyntöasiakirjoja, kiitos! Pohjois-Suomeen keskittyneessä p ­ k-yritys­ selvityksessä havaittiin pari vuotta sitten, että kuntien hankinta-asiakirjat kaipaavat kehittä­ mistä. Hankintojen kehittämistä riivaa kuitenkin resurssipula.

TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: 123RF JA LEO VÄHÄ (SILTA S. 25)

HANKINTAKÄYTÄNNÖT, osaaminen ja hankinta-asiakirjat voivat vaihdella jopa saman kunnan sisällä. Myös kuntien välillä on suuria eroja.

Pienyrittäjälle tämä aiheuttaa päänvaivaa ja vaikeuttaa tarjouksen laatimista. Paperien moninaisuus nostaa kynnystä tarjouksen jättämiseen.

Tilaajan nä­­kö­­kulmasta kiinnostava tarjous saattaa jäädä saamatta, jos hankintakäytäntö on monimutkainen ja epä­­­­selvä.

Navico Oy:n pari vuotta sitten valmistuneessa selvityksessä havaittiin, että kuntien tarjous­pyyn­tö­asia­ kir­jojen yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen oli­ ­si pienille ja keskisuurille yrittäjille tärkeää. Selvitys ­­kä­­sitteli infra-alan pk-yritysten kehittämistä Poh­­jois-­ ­Suomessa.

Tavoitteeksi asetettiin kuntasektorin hankinta-asiakirjojen kehittäminen ja yhtenäistäminen. Raportissa pallo heitettiin Oulun, Tornion, Rovaniemen ja Kajaanin muodostamalle työryhmälle. Asiassa ei ole kuitenkaan edetty. ”Aika ja rahalliset resurssit kehittämiseen ovat kunnissa koko ajan kapeammat. Silloin tehdään vain se, mikä on pakko ja muuhun ei jää aikaa”, Navicon toimitusjohtaja Timo Perälä arvioi.

Kunnista eläköityvien töitä jaetaan sulle mulle -pe­­

r­ iaatteella. Henkilöstön määrä supistuu, eikä uusia tekijöitä palkata kuin pakon edessä. Kehittämistyö jää helposti kokonaan taustalle.

Tornion tekninen johtaja Markus Kannala oli mu­­ kana aiemman selvityksen ohjausryhmässä. Hänen mukaansa eri kokoisten kuntien tarpeet ovat erilaisia.

Lähtötilanteetkin vaihtelevat. Jossain on tehty alueurakointia jo pitkään. Toisaalla ostetaan koneurakointia maatilojen isänniltä. ”Hankinta-asiakirjoihin kohdistuvat ongelmat tuskin koskevat vain pohjoista Suomea. Voisi olla ideaa edetä asiassa valtakunnallisesti. Tulisi useampia kärpäsiä samalla iskulla”, Kannala ehdottaa.

Kuntagallup: lisää yhteistyötä hankintoihin?

Yhdyskuntatekniikalla vaikutetaan pitkään kunnan menestys- ja kasvusuunnitelmiin. Isoja väylähankkeita, elintärkeää teknistä verkostoa tai korjausvelkaa ei hoideta mustekynätilausten ohessa.

Voisivatko lähialueen kunnat lyödä viisaat päät yh­­ teen ja tehdä yhteistyötä hankinnoissa? Sen ei tarvitsisi olla kimppatilausten tekemistä. Tekemistä riittää myös hankintojen suunnitteluvaiheessa.

Infra-lehti kysyi muutamista pohjoisen kunnista, missä hankintojen yhteinen kehittäminen menee.

”

Ongelmat tuskin koskevat vain pohjoista Suomea.

Voisi olla ideaa edetä valtakunnallisesti.”

>>

24

INFRA-LEHTI

”Ensin pitäisi unohtaa menneet ja aloittaa puhtaalta pöydältä. (...) Välillä toiset kunnat eivät ymmärrä, että työmäärää pitää jakaa kaikkien osallistujien kesken.

Saatetaan myös pelätä, että oman kunnan yritykset eivät pärjää kilpailussa.”

Tätä kysyimme: 1) Millaista yhteistyötä kuntasi tekee hankinnoissa naapurien kanssa?

2) Mitä etuja näet yhteistyössä?

3) Mitkä ovat yhteistyön esteitä? Miten esteitä voidaan raivata?

4) Lähtisitkö mukaan kehittämään hankintoja isommalla kuntaporukalla?

Martti Anttila toimialajohtaja Rovaniemi 1) Tällä hetkellä emme tee yhteistyötä hankinnoissa emmekä pohdi hankintarenkaiden muodostamista.

Naapurikunnatkaan eivät ole kyselleet. Seuraamme hankintojen laajempaa kehittämistä, jota tehdään esimerkiksi Kuntaliiton piirissä.

2) Ainakin voisimme vaihtaa tietoja ja kokemuksia, jos keskustelisimme hankinta-asioista laajemmin. Meillä on hyviä kokemuksia yhteistyöstä ympäristöpuolella.

Ehkä samaa voisi soveltaa hankintoihinkin.

3) Esteet ovat ehkä asennetasolla. Myös resurssien riittävyys ja pitkät välimatkat ovat selkeä este. Kunnan rajalle on meillä 50–100 kilometriä, eli omassakin kunnassa riittää tekemistä.

4) Miksi ei? Eri osapuolten täytyy kokea, että hyötyä saadaan molemmin puolin. Asiaa olisi hyvä pohtia nyt, kun maakuntauudistus on tulossa.

Mika Grönvall tekninen johtaja Kemi 1) Olemme kilpailuttaneet asfaltointiurakoita seudullisesti. Aiemmin myös rakennuskohteiden suunnittelijoita kilpailutettiin yhdessä naapurikuntien kanssa.

Varmasti yhteistyötä voisi tehdä enemmänkin.

2) Yhdessä tekeminen säästäisi työmäärää. Kun kilpailutetaan samanlaisia asioita, tehdään sama työ monessa paikassa. Suuremmilla urakoilla voitaisiin ehkä myös alentaa hintaa, mikä sekin on tilaajan etu.

3) Esteitä ei pitäisi olla, mutta jotenkin niitä aina ilmenee. Pienet kunnat tulevat usein mielellään tekemään yhteistyötä isompien kanssa. Samankokoiset kunnat haluavat usein tehdä itsenäisesti.

HANKINTOJEN KOON KASVATTAMINEN EI OLE OIKOTIE TALOUDELLISUUTEEN, MUTTA HYVÄLLÄ HANKINTAMALLILLA JA TOIMIVILLA HANKINTA-ASIAKIRJOILLA VOIDAAN PARHAIMMILLAAN TUKEA KOKO ALUEEN ELINKEINORAKENNETTA.

4) Ajatus kuulostaa ihan järkevältä. Tuntuu, että seudullinen yhteistyö on vähän rakoillut. Viimeksi jokainen seudun kunta kilpailutti suunnittelukonsultit it­­ senäisesti.

Matti Nousiainen kaupungininsinööri Kajaani 1) Kainuun hankintarenkaassa on mukana kuntien lisäksi kuntayhtymiä ja seurakuntia. Kajaanin hankintayksikkö hoitaa hankinnat. Kunnat päättävät, mihin hankintoihin lähtevät mukaan. Esimerkiksi asfaltointeja, LVI-tarvikkeita, ajoratamerkintöjä ja liikennemerkkejä on kilpailutettu yhdessä.

2) Pienemmät kunnat hyötyvät enemmän. Hankintalaki vaatii tilaajalta osaamista, jota pienessä yksikössä ei välttämättä ole. Kajaani hyötyy, koska suurempi hankinta voi laskea hintaa. Mukana olijat maksavat osan hankintarenkaan kustannuksista.

3) Kuntien välillä on usein pientä kilpailuhenkeä. Asioiden avoin käsittely raivaa yhteistyön esteitä. Meillä kukaan ei sanele hankintoja, vaan hankintatoimikunta pohtii niitä yhdessä. Siten saavutetaan luottamus.

4) Teemme jo nyt laajaa yhteistyötä.

Kari Kentala tekninen johtaja Ylivieska 1) Aika vähän on yhteistyötä tällä hetkellä teknisen sektorin hankinnoissa. Kun valtiovalta patisti kuntaliitoksiin, yhteistyötä oli enemmän.

2) Yhteistyössä olisi mahdollista jakaa työmäärää sekä säästää henkilöstö- ja materiaalikuluissa. Usein tosin siivellä tulijoita on enemmän kuin tekijöitä.

3) Ensin pitäisi unohtaa menneet ja aloittaa puhtaal­ ­ta pöydältä. Seudulla koetaan helposti, että Ylivieska suurimpana ajaa omaa etuaan. Välillä toiset kunnat eivät ymmärrä, että työmäärää pitää jakaa kaikkien osallistujien kesken. Saatetaan myös pelätä, että oman kunnan yritykset eivät pärjää kilpailussa.

4) Ilman muuta lähtisin. Kunnat muuttuvat vuoden 2019 alusta. Selviytyminen itsenäisenä edellyttää yh­­ teistyötä. Yhteisistä hankinnoista voisi olla hyvä aloittaa.

”

Kun kilpailutetaan samanlaisia asioita, tehdään sama työ monessa paikassa.”

25

1/2017

Tornio: tiukkaa omavalvontaa, yhteistyötä kun on tarvetta

Yhteistyökin teettää töitä Torniossa kaupungin omat valvojat seuraavat tarkasti rakennushankkeiden etenemistä.

Hankinnoissa yhteistyötä tehdään valtakunnan rajan yli Haa­­­­parannan kanssa.

Torniossa rakennusyrittäjät on laitettu uurastamaan kunnolla.

Teknisen toimialan omat valvojat pitävät kaupungin rakennustyömaat tiiviisti hyppysissään.

Satsaus rakennusvaiheessa voi tuoda säästöjä myöhemmin ylläpidon kuluihin. ”Myös kaikki tieto rakennusvaiheen ajalta jää meille organisaation sisälle. Siihen on helppoa palata tarvittaessa”, Tornion tekninen johtaja Markus Kannala kertoo.

Yksi Tornion valvojista on erikoistunut talonrakennukseen ja toinen kuntatekniikkaan. Yhteistyötä he tekevät esimerkiksi silloin, kun väyläpuolella tehdään rakenteita, joissa talopuolen valvojan ammattitaito pääsee oikeuk­­­­siinsa.

22 000 asukkaan kaupungissa riittää rakentamista sen verran, että kummallekaan valvojalle ei jouduta erikseen keksimään tekemistä. Molemmilla on myös muita teknisen sektorin työtehtäviä hoidettavanaan.

Edellisten valvojien jäätyä eläkkeelle urakoiden valvonta ostettiin jonkin aikaa ulkopuoliselta konsultilta. Se ei kuitenkaan tuntunut kestävältä ratkaisulta. ”Nykyinen talopuolen valvoja vastasi aiemmin kaupungin kiinteistönhoidosta. Hän osaa ottaa jo rakennusvaiheessa kantaa siihen, miten tehtävät ratkaisut vaikuttavat 20 vuotta eteenpäin”, Kannala sanoo.

TORNIO HAKEE hankinnoilla erityisesti kustannustehokkuutta.

Palvelu halutaan ostaa markkinoilta edullisesti.

MAAMERKKI. Tornionjoen yli vievää Hannulan siltaa rakennettiin vuosina 1935–1939. Tuona aikana se oli Suomen suurin maantiesiltahanke. Silta selvisi Lapin sodasta, mutta 1962 kolmasosa sen kansirakenteesta tuhoutui tulipalossa.

Käytännössä lähes kaikki in­­ vestointihankkeet sekä talo- että kuntatekniikan puolelta kilpailutetaan. Katujen ja viher­­alueiden kesäkunnossapidosta kaupunki vastaa itse, mutta tal­­vi­­kun­­nos­­ sapito ostetaan ulkoa. ”Työllistämme kuntalaisia, kou­­lulaisia ja opiskelijoita kesäajan töihin eli saamme heille mielekästä tekemistä”, Markus Kannala perustelee.

Kaupungin omat kunnossapidon työntekijät saattavat myös joskus tehdä pieniä investointiluontoisia rakennustöitä. ”Meillä pitää olla myös omaa osaamista, jotta pysymme kiinni tekemisen kustannuksissa. Emme halua jäädä täysin ulkopuolisen asiantuntemuksen varaan.”

Omaa osaamista kannattaa Kannalan mukaan pitää yllä siksikin, että taloudellisesti kuu­ mimpina rakennusaikoina voi ol­­la vaikeaa saada tarjouksia pienimmistä urakoista.

urakoitsijat voivat tarjota. Haasteita tuovat maiden erilaiset hankintalainsäädännöt. Myös työaikalainsäädännössä on eroja ja kaluston rekisteröintiin ja polttoaineen käyttöön on erilaisia malleja.

KANNALA MYÖNTÄÄ, että Tornio ei ole ollut kuntien eturintamassa kehittämässä innovatii­­visia hankintamalleja tai kokeilemas­ ­sa uudenlaisia laa­­tu­­mittaristoja. ”Meillä on pieni kaupunki ja rajalliset resurssit. Jos huomaam­ ­me muualla hyväksi todettu­­­­ja malleja ja tietojärjestelmiä, otam­ ­me niitä mielellämme käyttöön.”

Sijainti valtakunnan rajalla t­ uo silti omat erityispiirteensä. Tornio on rakennuttanut muun muas­­­sa torin ja kävelykatualu­­een rajalle yhdessä naapurinsa Haaparannan kanssa. Myös rajajo­­kea on ruopattu yhteishankintana. ”Investointihankkeissa olem­­ ­me olleet vuoron perään hankkeiden vetäjinä. Ei ole järkeä pilkkoa urakoita rajan kohdalta”, Kan­­nala kertoo.

Yhteishankinnoissa kaikki hankinta-asiakirjat tehdään kaksikielisinä, jolloin kummankin maan

MERI-LAPIN ALUEELLA toimii myös seutukunnan kuntien yhteinen hankintarengas. Tornio jäi siitä kuitenkin pois vähäisen käytön vuoksi.

Kannalan mukaan joskus voidaan tehdä täsmäiskuna yhteishankintoja materiaali- ja polttoainehankinnoissa. Esimerkiksi liikenneturvallisuussuunnitelmia on tilattu yhdessä ely-keskuksen ja alueen kuntien kanssa tarpeen mukaan.

Tornio on sen sijaan mukana seutukunnallisessa verkostossa, jossa tekniset johtajat kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan ajatuksia teknisen toimialan asioista. Keskustelussa ovat mukana Tornion lisäksi Kemi, Keminmaa, Tervola ja Simo.

Hankintojen monimutkaisuus tunnistetaan kunnissa hyvin. Varsinkin pienemmissä kunnissa tilanne voi olla se, että yhden ih­­

misen pitäisi osata kaikki asiat taloista kunnallistekniikkaan. Kun hankintoja tehdään harvoin, asiat ehtivät unohtua ja ehkä lakikin muuttua.

Ratkaisua ongelmaan ei ole seutukunnalla vielä keksitty.

Resurssit ovat rajalliset joka puolella. ”Ne on mitoitettu oman toiminnan mukaan. Jos jokin toinen kunta pyytää apua, siihen on vaikeaa vastata myöntävästi”, Kannala pohtii.

Aiemmin seutukunnalla järjestettiin kerran vuodessa yhteisiä hankintakoulutuksia. Ne loppuivat muutama vuosi sitten, kun tilaisuuksien järjestäjä jäi eläkkeelle.

Kannala suhtautuu silti myönteisesti yhteisiin koulutuksiin ja työpajoihin. Työpajoissa voisi arvioida, miten erilaisia hankintatilanteita ratkaistiin ja miten ne olisi kannattanut ratkaista.

Yksi seutukunnan hankintatiimi kuitenkin riittää Kannalalle. ”Pienissä kunnissa teknisen puolen hallinnosta voi vastata yksi ihminen. Ei tuo lisäresurssia, jos hän joutuu käymään monenlaisissa yhteistyöpalavereissa.”

26

INFRA-LEHTI

HYVINKÄÄ SELÄTTI

korjausvelan ennalta Sijainti soraharjulla auttaa pitämään kuntatekniikan kunnossa, mutta teknistä ja hankintatoimen osaamista tarvitaan myös. Hyvinkään teknisen keskuksen Jouni Mattsson korostaa paikallisyritysten ja kaupungin oman osaamisen tasapainoista hyödyntämistä, jotta talous, kadut ja putket kestävät.

TEKSTI JA KUVAT: VESA TOMPURI

USEIDEN SUOMEN KUNTIEN taloudellinen ahdinko on jatkunut vuosikymmeniä.

Säästöjen toivossa moni kunta on ulkoistanut kaikki rakennustekniset toiminnot. Varsinkin pienissä kunnissa on haettu samalla hieman isompia resursseja.

Esimerkiksi kaiken infran rakentamisen ja kunnossapidon ulkoistanut Varkaus on onnistunut tässä tavoitteessa. Vastakkainen esimerkki on Päijät-Hämeen kuntien muodostaman Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n reilun vuoden takainen alasajo.

Pääosa kunnista on ulkoistanut osan infratoiminnoistaan ja säilyttänyt myös oman organisaation tai osia siitä. Se miten kuntateknisen omaisuuden hallin­ ­nassa on onnistuttu, vaihtelee.

Yksi onnistujia yhdistävä tekijä on pitkäjänteinen infran ylläpito. Hyvinkäällä tämä hyve ilmenee esimerkiksi siinä, ettei päällystekorjauksissa ole tyydytty pelkkiin urapaikkauksiin. ”Kun on tarpeen korjata, korjataan riittävän perusteellisesti. Tämä on ollut meillä periaatteena pitkään ja näkyy nyt siinä, että korjausvelkamme on erittäin pieni. Vain muutama miljoona euroa yli 50 000 asukkaan kaupungissa ei tee muutamaa kymppiä enempää asukasta kohden”, teknisen keskuksen johtaja Jou­­ni Mattsson sanoo.

Kaupunki pyrkii myös kilpailuttamaan urakat hy­­ vissä ajoin, mahdollisuuksien mukaan jo toteutusta

edeltävänä vuonna. ”Sisäiset ohjeemme mahdollistavat kustannusten sitomisen myös seuraavalle budjettijaksolle. Tämä on tarpeen suurissa hankkeissa”, Mattsson sanoo.

Kaikki Hyvinkään kadut on viety paikkatietorekisteriin, mikä helpottaa korjaustarpeiden seurantaa ja toimenpiteiden ajoittamista ja kohdentamista. Sa­­ malla kaupungin infraan voi perehtyä havainnollisesti ulkopuolinenkin toimija, esimerkiksi työtehtävään valittu urakoitsija.

Geoteknisessä mielessä Hyvinkää on onnenpekka Kuuma-kuntien joukossa: korjausvelan minimoimisessa auttaa, ettei soraharjun kupeessa ja päällä tarvitse olla huolissaan routa- tai kantavuusongelmista.

Hyvinkää ulkoistanut onnistuneesti Tänä vuonna sata vuotta täyttävä Hyvinkää on ulkoistanut infratoimintojaan maltillisesti.

Hiljattain kaupunki kilpailutti eteläisen kunnossapitoalueen ympärivuotisen hoidon. Urakkakilpailun voitti paikallinen RTA-Yhtiöt Oy, ohittaen paria kertaluokkaa kookkaammat YIT:n ja Destian. ”Yhtiömme on toiminut alueurakoinnissa vuodesta 1996. Tällä hetkellä teemme alueurakoita Hyvinkään lisäksi Helsingissä ja Vantaalla. Hyvinkään kanssa tehty viisivuotinen, kahden lisävuoden optiolla varustettu sopimus vahvistaa toimintamme jatku-

”

Kun julkista ja yksityistä sektoria mitataan samoilla laatu- ja talousmittareilla, kunnat voivat kehittää hankintatoimintaansa.”

27

1/2017

KIIRETTÄ PITÄÄ.

Talvi on Jouni Mattssonille ja hänen parikymmenhenkiselle infratiimilleen sesonkiaikaa.

vuutta Hyvinkään alueella”, kertoo RTA-Yhtiöiden toimitusjohtaja Nina Lindström.

Lindströmin mukaan alueurakoita yksityisille toimijoille ulkoistaneet kunnat ovat saavuttaneet selkeitä säästöjä. ”Kun julkista ja yksityistä sektoria mitataan sa­­ moilla laatu- ja talousmittareilla, kunnat voivat kehittää hankintatoimintaansa ja tehdä jatkossa entistä onnistuneempia hankintoja”, Lindström perustelee.

Lindström pitää Hyvinkäätä ylipäätään oivallisena esimerkkinä hankintoja kehittävästä kaupungista. ”Vuoropuhelu on ollut avointa ja kaupunki ottaa yrittäjät erinomaisesti huomioon kehittäessään toimintaansa.”

Lokakuussa alkaneen sopimuskauden ajan RTAYhtiöt vastaa Hyvinkään eteläisen hoitoalueen infran kunnosta. Alue muodostaa noin neljänneksen Hyvinkään koko infrasta. Hankintasopimus on suurin Hy­­ vinkään teknisen keskuksen tekemistä, voimassa olevista sopimuksista, muttei ainoa. Katuvalojen kunnossapidosta kaupunki on ulkoistanut noin puolet.

Kisan voitti porvoolainen Exsane Oy. Paikallisten ja lähialueen yritysten pärjääminen on Jouni Mattssonille mieluinen asia. ”Kaupunki tarvitsee toimivia inframarkkinoita, jotta saa osaavat tekijät kiinnostumaan tarjouspyynnöistään. Hankintalain kirjain ja henki eivät salli min-

”

Korjausvelkamme on erittäin pieni. Vain muutama miljoona euroa yli 50 000 asukkaan kaupungissa.”

käänlaista paikallisuuden suosimista, mutta tietysti jos tullaan tarpeeksi kaukaa, syntyy matka- ja majoituskustannuksia, ja silloin herkästi pudotaan urakkakisan kärkisijoilta”, Mattsson pohtii.

Oma väki hoitaa erikoistapaukset Vaikka Hyvinkää on ulkoistanut osan kuntatekniikkansa hoidosta, omat resurssit on pidetty riittävän suurina. Jouni Mattssonin mukaan osassa töitä tarvitaan ulkopuoliselle vaikeasti määriteltävää paikallistuntemusta ja toisaalta nopeaa reagoimista. ”Katuihin syntyy pieniä rakenteellisia korjaustarpeita eri puolilla väyläverkostoa, eikä niiden ajoittumista voi oikein täsmällisesti määritellä. Sitten saattaa olla jokin äkkitilanne, vaikkapa sähköpylvään kaatu­­minen myrskyssä. Silloin on käytännöllisintä ir­­rottaa omasta organisaatiosta porukka paikalle varmistamaan, ettei alueella liikkuville synny turvallisuusriskejä”, Mattsson kertoo.

Ulkoistustarve on silti vähitellen kasvanut myös Hyvinkäällä. Tämä johtuu Mattssonin mukaan siitä, että eläkkeelle jääneiden tilalle ei usein palkata uusia henkilöitä. Suuntaus jatkunee maltillisesti siitä huolimatta, että maakuntahallinnon perustaminen muuttaa kuntia, niiden taloudellista asemaa ja tehtäväkenttää merkittävästi. ”Veikkaan, että maakuntahallinnon perustamisen >>

28

INFRA-LEHTI

SUUTARINKATU 2.

Hyvinkään kaupungin tekninen keskus rakennuttaa, suunnittelee ja kilpailuttaa vanhassa kenkätehtaassa kaupungin keskustassa.

”

Oma hankintaosaaminen ja hankintalain perusteellinen tuntemus on edelleen tärkeä osa meidän toimintaamme.”

jälkeen viriää uusi tiivis keskustelu kuntien yhdistämisestä. Siinä tilanteessa on väistämätöntä, että tehdään yhteistyötä yli kuntarajojen. On myös hyvin mah­­dollista, että vanhat kuntaliitosselvitykset haetaan arkistoista ja kuntaliitoksia ryhdytään miettimään uudelleen”, Mattsson visioi.

Hankinta on enemmän kuin tilaamista Hankintalaki sisältää hiljattaisen uudistamisensa jälkeen muutamia ohittamattomia periaatteita. Yksi olennainen muutos on kynnysarvojen nousu; rakennusurakoissa kilpailutuspakon raja on nyt 150 000 euroa. ”Tämä on järkevä muutos, joka yksinkertaistaa hankintoja ja helpottaa yhteistyötä sopimusurakoitsijoiden kanssa”, Mattsson pohtii. ”Korostan sitä, että oma hankintaosaaminen ja hankintalain perusteellinen tuntemus on edelleen tärkeä osa meidän toimintaamme. Hankintalain tulkinta vaatii erityisosaamista, joka on verrattavissa vaikkapa cad-piirustusohjelman käyttöön: tiedetään, että pitää piirtää koneella viiva, mutta vaatii harjaannusta osata tehdä se.”

Palveluostojen osuus on kunnissa jatkuvasti noussut ja nousee tulevaisuudessa todennäköisesti edelleen. Hyvinkäälle viisivuotisen alueurakan solmiminen on merkittävä avaus. Sopimus koskee nyt neljännestä kaupungin hoitoalueista, mutta osuus kasvanee tulevaisuudessa. Jotta tarjottavista kokonaisuuksista tulee urakoitsijoille kiinnostavia, niiden tulee Mattssonin mukaan olla riittävän suuria. ”Lähivuosina meidän ei ole mahdollista tehdä uusia merkittäviä ulkoistuksia. Meidän on huolehdittava siitä, että se osa omasta rakennuttamis-, suunnitteluja työmaatoiminnasta, jonka aiomme säilyttää, pysyy elinvoimaisena, toimintakykyisenä ja kooltaan riittävänä”, hän kiteyttää.

Viime vuonna Hyvinkään tekninen keskus hankki ulkoisia palveluja noin viidellä miljoonalla eurolla.

Summa on lähes kaksinkertainen teknisen keskuksen henkilöstökuluihin nähden. Balanssi on Mattssonin mukaan kohdallaan.

”Tehtyjen hoitosopimusten yksikköhinnat ovat edullisia, mikä tukee talouden tasapainottamista.

Myös kustannusten läpinäkyvyys ja hoitotöiden tuotteistus ovat tärkeitä tekijöitä oman työn kehittämisessä ja tehostamisessa.”

Ota mallia Hyvinkäästä!

Hyvinkään kaupungin liiketoimintajohtaja Annukka Lehtonen kertoo kaupungin esittelevän kahdesti vuodessa yrittäjätilaisuuksissa vireillä olevat hankintansa.

Samalla kerätään palautetta niiden kehittämi­seksi. Kun tarjouskilpailuvaihe lähestyy, yrityksiin läh­­­­­tee vielä ennakkoon tietopyyntöjä ja hanke-esittely­kutsuja.

Noin puolet hankinnoista kilpailutetaan jo edellis­vuoden mittaan tarjouspyynnössä olevan ennakoivan klausuulin turvin: hankinta toteutuu, jos valtuusto myöntää tarvittavan määrärahan vuoden lopussa.

Lisäksi alueen yrityksistä kerätään systemaattisesti tietoa. Vakioidulla kysymyspatterilla selvitetään, mitä toiveita niillä on kaupungille. Yrityskirje tavoittaa kaikki seudun yritykset kehottaen yhteydenpitoon.

Kaupunki myös vierailee valtuutettujen, muiden yrittäjien ja virkamiesten voimin erikokoisissa yrityksissä parikymmentä kertaa vuodessa.

Lehtonen kaipaisi yrityksiltäkin panostusta. ”Vain pieni osa on aktiivisia, ja jälkikäteen voi tulla nurinaa esimerkiksi hankinnoista. Tilaisuuksiin ja vuoropuheluun kannattaa osallistua”, hän kannustaa.

Lehtosen mukaan kaupungin ennakoiva ote vähentää kiirettä niin virkamiesten kuin palveluntuottajien päässä ja parantaa tarjouskilpailun lopputulosta. Takana on myös isompi tavoite. ”Haluamme uusia innovaatioita palveluhankintoihin.

Virkamiehemme ovat fiksua porukkaa, mutta aina saamme jotain uutta yrittäjiltä. Vuoropuhelussa hankkijankin ajatus jalostuu.”

Anu Ginström

1/2017

29

30

INFRA-LEHTI

KURJA KÄSI? Taitava tilaaja tarjoaa urakkamuotoja kaiken kokoisille yrityksille ja nostaa vaikka digitaalisuuden ja ympäristötekijät hinnan rinnalle valintakriteereiksi. Jos peli menee silti solmuun, tilaajan pitää viheltää se poikki.

VARO

vilunkipelaajaa!

31

1/2017

Mitä työn tilaaja voi laillisesti tehdä, jos saatu tarjous on hälyttävän halpa tai mieltä kaihertaa epäilys urakoitsijan epärehellisyydestä? Lakiasiantuntija korostaa ennen tarjouksen hyväksymistä käytyjen urakkaneuvottelujen tärkeyttä.

TEKSTI: HANNA MOILANEN, KUVAT: 123RF JA INFRA RY

JOS JOKIN NÄYTTÄÄ LIIAN HYVÄLLE ollakseen totta, se ei yleensä ole totta. Vanha viisaus pätee myös julkisiin tarjouskilpailuihin. Jos yksi tarjous on huomattavasti muita edullisempi, hälytyskellojen pitäisi moukua tilaajan korvissa.

Kyseessä voi olla vahinko eli tarjouslaskijat ovat unohtaneet laskea mukaan jonkin osan tarjottavasta kokonaisuudesta.

Joskus tilaajalla voi olla syytä epäillä, että vilunkipelaajat ovat lähteneet liikkeelle.

Olipa kyseessä mikä tilanne tahansa, luvassa on on­­ gelmia, ellei asiaa selvitetä. Mutta mitä tilaaja voi laillisesti tehdä, kun epäilys alkaa kaihertaa mieltä voittajaehdokkaan jättämää tarjousta selatessa? ”Uuden hankintalain valossa tilaajalla ei ole vain oi­­ keus vaan myös velvollisuus selvittää, mihin poikkeuksellisen edullinen hinta perustuu”, INFRA ry:n lakija työmarkkinapäällikkö Kimmo Laukkanen tiivistää.

Jos tarjouksesta on unohtunut jokin osa pois, se kuuluu hylätä kokonaan. Lain mukaan tarjousta ei voi muut­­taa jälkikäteen.

Yleensä tarjoajakaan ei pahastu hylkäämisestä tilanteessa, jossa palvelun tuottaminen osoittautuisi pa­­ himmillaan raskaasti tappiolliseksi laskuvirheen vuoksi.

Vaikka laskuvirhettä ei olisikaan, tilaaja voi hylätä hinnaltaan epäilyttävän matalan tarjouksen. Hänen täytyy kuitenkin pystyä perustelemaan, miksi tarjotulla hinnalla ei pysty hoitamaan urakkaa. Lisäksi tilaajan on kuultava tarjoajaa ja annettava tälle mahdollisuus perustella tarjoustaan ennen hylkäyspäätöksen tekemistä.

Panosta urakkaneuvotteluun Joskus kaikki näyttää paperilla etukäteen hyvältä. Myöhemmin huomataan, että urakan voittaja ei hoidakaan tehtäviään ja jättää maksamatta aliurakoitsijoilleen.

Tällainen tilanne oli taustalla, kun erään kunnan tekninen johtaja purki mieltään kollegalleen. Kuunteleva osapuoli kertoi, että he olivat kamppailleet saman yrittäjän kanssa jo vuosia aiemmin. Tieto ei kuitenkaan ollut kiirinyt kuntien välillä.

Tilaaja on usein hankalassa välikädessä. Periaatteessa päätös pitäisi tehdä tarjousasiakirjojen perusteella. Epämääräiset huhut tai intuitiivinen epäilys eivät vielä riitä päteväksi syyksi tarjouksen hylkäämiseen.

”

Tilaajalla on velvollisuus selvittää, mihin poikkeuk­sellisen edullinen hinta perustuu.”

Kimmo Laukkanen neuvoo tilaajia pitämään urakkaneuvottelut ennen kilpailutuksen voittajan vahvistamista. Neuvottelu käydään tarjousvertailussa parhaan tarjouksen jättäneen kanssa. ”Neuvottelussa varmistetaan, että kummallakin osapuolella on sama näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä”, Laukkanen sanoo.

Jos näkemykset osoittautuvat liian erilaisiksi, se voi johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Seuraavaksi neuvotteluun kutsutaan alun perin toiselle sijalle asetettu urakoitsija.

Tilaaja voi hylätä tarjouksen myös silloin, kun tarjoaja on syyllistynyt vakavaan virheeseen ammatti­ toiminnassaan. Esimerkiksi jos edelliset urakat ovat menneet pitkiksi, laatu on ollut huonoa tai vastuuhenkilöiden käytös tilaajan edustajaa kohtaa on ollut ala-­ ­­arvoista, voi tarjouksen hylätä perustellusti. Virheistä täytyy kuitenkin olla selkeää näyttöä. ”Eräässä tapauksessa yrityksen tarjous hylättiin, koska se ei ollut edellisessä urakassa pystynyt maksamaan aliurakoitsijoilleen asiallisesti”, Laukkanen muistelee.

Älä vaadi liikaa Yksi keino varmistaa tekijöiden luotettavuus on referenssien vaatiminen aiempien vastaavien urakoiden onnistuneesta suorittamisesta. Lisäksi tarjouspyyntöön voidaan kirjata keskeisille vastuuhenkilöille osaamiseen, työkokemukseen ja koulutukseen liittyviä ehtoja.

Näin saadaan näyttöä tarjoajan luotettavuudesta ja kyvystä hoitaa vastaavia tehtäviä. Kyseessä on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Mitä kovemmat vaatimukset urakoitsijalle asetetaan, sitä vaikeampi uusien ja pienten yritysten on päästä mukaan kisaamaan urakoista. ”Yksittäiset referenssi- ja ammattitaitovaatimukset voivat olla perusteltuja. Kun ne kootaan yhteen, voi kuitenkin syntyä sellaisia kombinaatioita, joita edes isoilla konserneilla ei ole”, Laukkanen arvioi.

Jos taas nuorta työntekijää vaaditaan vastaamaan tietystä tehtävästä koko sopimuskauden ajan, hänen urakehityksensä voi tyssätä siihen.

Laukkasen mukaan sopimuksessa kannattaa määritellä, millä ehdoilla jonkin vastuutehtävän hoitajaa voidaan vaihtaa. ”Maalaisjärjen käyttö ja kohtuullisuus ovat hyviä periaatteita. Tilaajan ei kannata ajatella, että jokaiseen >>

32

INFRA-LEHTI

ÄSSÄT PÖYTÄÄN. INFRAn Kimmo Laukkanen painottaa vuoropuhelun merkitystä hankintaprosessin aikana. Kun molemmat osapuolet puhuvat samasta sopimuksesta, tarjouspyynnöstä ja tarjouksesta, riidat vähenevät.

kohteeseen pitäisi saada parhaat mahdolliset tekijät.

Hyvän pitäisi riittää.”

Yksi keino lisätä luotettavuutta on pyytää nimeämään aliurakoitsijat jo tarjouksessa. Se luo uskoa siihen, että urakka hoituu myös käytännössä. Lisäksi yh­­ teishenki säilyy parempana, kun urakan voittaja ei ki­ristä aliurakoiden hinnoittelua äärimmilleen tarjouskilpailun jälkeen.

Tarjouspyynnössä voi esittää minimivaatimuksia myös töiden tekemisestä tarjoajan omalla organisaatiolla ja konekannalla. Silloin kilpailutuksen voittaja ei voi ulkoistaa kaikkea työtä aliurakoitsijoille.

Läpinäkyvä mittari laadun arviointiin Navico Oy on kehittänyt hoitourakoiden hankintoihin laatulupausmallia. Se sopii periaatteessa mihin tahansa palvelujen hankintaan, olipa kyse sosiaali- ja terveysalasta tai väylien kunnossapidosta.

Mallissa tarjoaja antaa itselleen laatupisteitä tilaajan määrittelemiin kriteereihin. Tilaajan on helppo laskea pisteet yhteen sen sijaan, että lähtisi pisteyttämään urakoitsijoiden lähettämiä laatusuunnitelmia. ”Oman kokemukseni valossa kunnat eivät uskalla tehdä riittäviä eroja tarjoajien välille arvioidessaan laatua, koska pelätään epätasa-arvoista kohtelua. Näin laadun merkitys helposti vesitetään ja kilpailu menee hintakilpailuksi”, Navicon toimitusjohtaja Timo Perälä arvioi.

Hoitourakoiden laatulupauksissa on annettu pisteitä esimerkiksi aliurakointiasteesta ja urakoitsijoiden ennakkoon nimeämisestä. Pienimmästä aliurakointiasteesta ja aliurakoitsijoiden korkeammasta ni­­ meämisasteesta saa enemmän pisteitä.

Tämä on Perälän mukaan parantanut paikallisten yritysten asemaa, jota monet kunnat pitävät tärkeänä.

”

Kunnat eivät uskalla tehdä riittäviä eroja tarjoajien välille laatua arvioidessaan, koska pelätään epätasa-arvoista kohtelua.”

Tilaajalla on vastuu oleellisten kriteerien miettimisestä. ”Jopa hävinneet urakoitsijat ovat sanoneet, että malli on läpinäkyvä”, Perälä lisää.

Tarkennettu laatusuunnitelma tehdään myöhemmin tarjouskilpailun voittajan kanssa. Tarjousvaiheen laatulupausten toteutumista tulisi pystyä seuraamaan sopimuskaudella selkeillä mittareilla.

Tilaaja luo valinnoillaan markkinoita Hankinnan onnistuminen on ennen kaikkea tilaajan vastuulla. Hyvän tarjouspyynnön laatiminen edellyttää laajaa osaamista. ”Tilaajien pitäisi ymmärtää, että he luovat markkinoita tekemillään hankinnoilla”, INFRAn Kimmo Laukkanen korostaa.

Uudistettu hankintalaki painottaa erityisesti pienten ja keskisuurien yritysten asemaa. ”Tämä on vain suositus eli siitä ei voi valittaa. Uskon kuitenkin, että asiaa seurataan poliittisella tasolla”, Laukkanen sanoo.

Markkinoita voi luoda esimerkiksi niin, että avataan teiden ja katujen kunnossapito kilpailulle vähitellen kaupunginosa kerrallaan. Näin pienemmät yritykset pääsevät mukaan jättämään tarjouksia.

Vähitellen paikalliset pienet tekijät saavat itselleen referenssejä. He pystyvät laajentamaan toimintaansa, työllistämään ihmisiä ja vastaamaan suurempiin tarjouspyyntöihin. Paikallisten yritysten menestyminen vahvistaa osaltaan kunnan taloutta. Tavallaan voi myös ajatella, että kunta kasvattaa itselleen hyviä ja luotettavia yhteistyökumppaneita. ”Jos koko homma kilpailutetaan kerralla, vain muutama tarjoaja Suomessa pystyy tarttumaan siihen”, Laukkanen tiivistää.

1/2017

33

34

INFRA-LEHTI

35

1/2017

JÄSENSIVUT TAIVALTA TAKANA 110 VUOTTA

INFRA ry onnittelee 60-vuotiasta Niemeläinen Oy:tä ja 50-vuotiasta Kaukoseth Ay:tä. s. 40

UUTTA OSAAMISTA ALALLE

Länsi-Suomi verkottaa 3D-osaajat ja Kuopiossa alkaa rkm-koulutus.

Mutta kuka oveasi kolkuttaa? s. 42

HEI, ME ONNISTUIMME!

Kauan puursimme ja vihdoin pää­ simme maaliin. Uusi palsta kertoo INFRAn menestystarinoita. s. 44

K U VA : J U K K A J Ä R V I

TÄSTÄ LÄHDETÄÄN

Hyvää Hyvinkäältä Jos hyvin käy, Hyvinkään tapa ostaa infraosaamista markkinoilta on pian maan tapa. Avainsana on markkinakartoitus.

TALOUSTUTKIMUS SELVITTI viime syksynä kuntien teknisen toimialan laajuutta ja tehokkuutta. Tulos oli, että asiaa ei pystytä selvittämään. Moninaisten toimintamallien paremmuudesta ei ota selvää erkkikään.

Useat kuntaesimerkit kuitenkin osoittavat, että kumppanuuden kautta, tekemällä entistä enemmän yhteistyötä yksityisen sektorin urakoitsijoiden kanssa, kunta saa tarvitsemansa palvelut aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin.

KESKEINEN KYSYMYS on, miten kunta osaa ostaa ja kilpailuttaa markkinat parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Suurimmissa kunnissa osaaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Haasteena on, miten loput 290 saavat hankintansa organisoitua hyvin.

Uuden hankintalain myötä hinnan li­­ säksi tulisi ottaa huomioon myös laadullisia tekijöitä. Tavoitteena on myös edistää innovaatioita. Urakoitsijalla pitäisi olla mahdollisuus tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja hankinnan kohteeseen.

Se, miten tilaaja pystyy vertailemaan eri vaihtoehtoja keskenään jää nähtäväksi. Toivottavasti pienempien kuntien hankinta-

osaamisen kehittämiseen panostetaan kunnolla lakimuutosten myötä. Tarvetta olisi.

YKSI HANKINTALAIN ”uutuuksista” on markkinakartoitus.

Hankintayksikkö voi tehdä ennen varsinaista hankintaa markkinakartoituksen hankinnan valmistelemiseksi ja antaa urakoitsijoille tietoa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Tämä kannustaa yhteiseen vuoropuheluun, mikä parantaa sekä tilaajan ymmärrystä markkinoista, että tarjoajien ymmärrystä tilaajan tavoitteista.

Esimerkiksi Hyvinkäällä tämä on oivallettu hyvin (lue sivut 26–28). Kaupunki pyrkii aktiiviseen vuorovaikutukseen palveluntuottajien kanssa. Kun tähän yhdistyy hankintojen kilpailuttaminen ajoissa mahdollistaen riittävän pitkä urakkalaskenta-aika, alkaa kasassa olla jo hyvä paketti. Silloin veronmaksajan euro tekee sitä mitä pitää: tuottaa laadukkaita peruspalveluita ilman tyhjäkäyntiä ja hukkaa.

Heikki Jämsä johtaja, INFRA ry

HANKINTALAKI S. 36 | LUOTETTAVA KUMPPANI -ETU PALASI S. 39 | KEKKILÄ KUMPPANIKSI S. 41

36

INFRA-LEHTI

HANKINTALAKI MUUTTUI

YHTEISVOIMIN. INFRA ry ja Rakennusteollisuus RT ry järjestävät yhdessä uudesta hankintalaista infotilaisuuksia ympäri Suomen.

Tule kuulemaan, kuinka uusi hankintalaki parantaa pk-yrittäjän asemaa. Kysy ajankohtia omalta toiminnanjohtajaltasi infra.fi/piirit tai s. 46.

37

1/2017

Hankintalaki pani monet kunnat uuden eteen

TIETOA UUDESTA HANKINTALAISTA OLI MYÖS INFRA-LEHDESSÄ 5/2016, S. 22–25. LEHTIARKISTOON PÄÄSET OSOITTEESTA INFRA. FI/LEHTI.

Kauan hiottu julkisten hankintamenettelyjen lainsäädäntö tuli loppuspurtin jälkeen nopeasti voi­maan. Uudistettua säädäntöä sovelletaan hankintoihin, joista on ilmoitettu vuodenvaihteen jälkeen. Kuntien toiminta markkinoilla joutuu tiukkaan valvontaan.

TEKSTI: RISTO PESONEN, KUVAT: RAKENNUSTEOLLISUUS RT RY:N KUVAPANKKI

HANKINTALAIN KEHITTÄMISTÄ läheltä seurannut Hannes Snellman Oy:n asianajaja Mika Pohjonen korostaa, että julkisia hankintoja koskeva laki on nyt kokonaan uusi.

Kunnan hankintayksikkö voi nyt itse päättää kilpailuttamismenettelystään, ­kunhan avaa ennakkoon kilpailutuksessa so­veltamansa periaatteet. ”Entiseen verrattuna laki mahdollistaa huomattavasti enemmän joustavuutta ja uusia menettelytapoja. Näin erityisesti urakoissa, jotka jäävät arvoltaan alle rakennusalaa koskevan EU-kynnysrajan, 5 225 000 euron”, Pohjonen arvioi. ”Hankinnoissa on esimerkiksi aina käytettävissä neuvottelumenettely. Kaikki tilaajat eivät ole vielä ehtineet huomioida näitä mahdollisuuksia”.

Rajoitukset voimaan vuonna 2019 Kilpailutilannetta muuttaa merkittävästi julkisen sektorin tuotantoyritysten toimintarajoitukset vapailla markkinoilla.

Kuntien sidosyksiköt voivat ottaa vapailta

kilpailumarkkinoilta korkeintaan viiden prosentin siivun liikevaihtonsa määrästä, enintään kuitenkin 500 000 euron arvosta.

Rajoitus astuu voimaan vuoden 2019 alussa. Siihen asti raja on 10 prosenttia liikevaihdosta.

Jätehuollossa on oma siirtymäaikan­­sa; tänä vuonna raja on 15 prosenttia, ensi vuonna 10 ja vuoden 2019 alusta 5 prosenttia. Erilainen aikataulu liittyy uudistumas­ ­sa olevaan jätelainsäädäntöön.

Uudessa hankintalaissa kunnan sidosyksikön toiminnan edellytykset linjattiin eri tavalla kuin EU-direktiiveissä. Kuntaliiton johtava lakimies Katariina Huikko arvioi tämän johtavan siihen, että sidosyksikön muille kuin omistajille kohdistuvaa myyntiä rajoitetaan merkittävästi. ”Tämä taas voi johtaa siihen, että joillakin alueilla Suomessa yritykset, kuntalaiset, seurakunnat, säätiöt tai järjestöt voivat jäädä ilman palveluja”, Huikko sanoo. ”Sidosyksiköistä keskusteltaessa unohtuu myös se, että valtiolla ja muillakin han-

kintayksiköillä on sidosyksiköitä. Rajauksen vaikutukset eivät siis ulotu ainoastaan kuntasektoriin.”

Kynnysarvot korkeammiksi Tavaroiden ja palveluiden kansallisten hankintojen kynnysarvot nousivat. Lain soveltamisalan ulkopuolella jäävät hankinnat, joiden arvo on alle 60 000 euron. Aiemmin niiden kynnysraja oli 30 000 euroa. Rakennusurakoille kansallinen kynnysraja säilyi nykyisessä 150 000 eurossa.

Kynnysarvojen korotusten myötä hankintasääntelyn ulkopuolelle jäävien pienhankintojen määrä tulee lisääntymään. ”Tarjoajien kannalta tilannetta parantaa se, että ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen ja antaa tietoa toimittajille tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ja vaatimuksistaan. Lakiin otetulla suosituksella halutaan parantaa valmistelun laatua”, Talonrakennusteollisuus ry:n asiamies Juha Terho sanoo. >>

38

INFRA-LEHTI

MIKÄ ON SIDOSYKSIKKÖ?

Sidosyksikkö on kunnan hankintayksiköstä muodollisesti erillinen, itsenäinen yksikkö. Tyypillisesti hankintayksikkö tai -yksiköt ovat sidosyksikköön nähden omistajia ja käyttävät niissä päätösvaltaa sekä valvovat niiden toimintaa.

Sidosyksikön tulee tarjota palveluja pääosin niille hankintayksiköille, joiden määräysvallassa se on. Esimerkki sidosyksiköstä on kunnan omistama osakeyhtiö, kuten Turussa Kuntec Oy (ks. s. 10–12).

Jutun kuvissa rakennetaan Hel­ singin Kalasatamaa.

INFRA ry pitää tiukentuvia rajauksia hyvinä ja lakiin esitettyjä muutoksia onnistuneina. Esimerkiksi kunnallisilla jätelaitoksilla on ollut monopoli omistajakuntiensa asumisessa syntyvän jätteen käsittelyyn. ”Hankintalaki mahdollistaa yksityisten yritysten laajemman toiminnan muun muassa alalla, jolla kunnalliset yhtiöt ovat jo pitkään vääristäneet kilpailua. Etenkin pienten ja keskisuurten paikallisyritysten mahdollisuudet tulla mukaan jätetoimintaan paranevat. Yritykset odottavatkin hankintalain muutoksia positiivisin mielin”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö kertoo.

Viranomaisvalvonta hereillä Kuntien sidosyksikkötoiminnan kuten ­kunnan muunkin toiminnan valvonta on normaalia omistaja- ja konserniohjausta.

Hankintalain noudattamista valvoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV. Virasto kes-

kittyy erityisesti laittomien suorahankintojen valvontaan. Kuka tahansa voi tehdä virastolle toimenpidepyynnön lainvastaisesti menetelleestä hankintayksikös­­­­­­tä.

Virasto voi tutkia ja selvittää tapauksia myös omasta aloitteestaan. ”On hyvä, että yhteydenottoja alkaa tulla.

Viraston keskeinen tavoite on jo nyt alkumetreillä selvittää, millä suunnalla ja missä muodossa ongelmia jatkossa voi ilmetä.

Nämä yhteydenotot ja omat selvityksemme auttavat meitä valmistelemaan ja myöhemmin suuntaamaan oma-aloitteista valvontaa sinne, missä se on tarpeen”, kilpailuvastuualueen ylijohtaja Timo Mattila arvioi.

Sidosyksiköiden toimintarajoitukset ­lasketaan kolmen vuoden keskiarvona, jota seurataan. Sidosyksikön tulee itse valvoa annetuissa rajoissa pysymistä. ”Toimenpidepyynnön esittäjän ei tarvitse olla tarjouskilpailussa mukana tai edes alalla toimiva yrittäjä. KKV pystyy lain no­­ jalla selvittämään, mistä sidosyksikön lii-

kevaihto syntyy, ja mikä osa siitä on tehty omistajille ja mikä vapaille markkinoille”, muistuttaa Mika Pohjonen Hannes Snellman Oy:stä.

Neuvontaa tarjolla Kuntaliitto ohjeistaa jäseniään lakimuutoksesta yleiskirjeellä ja koulutuksella. ”Laadimme kunnille suosituksen kansallisten, sote- ja pienhankintojen kilpailuttamisesta sekä muutoksenhakuohjemallit. Kuntaliiton ja TEM:n yhteinen Julkisten hankintojen neuvontayksikkö neuvoo hankintalain mukaisia hankintayksiköitä uuden lain noudattamisessa”, Kuntaliiton Huikko kertoo.

Neuvontayksikkö ylläpitää verkkosivuja www.hankinnat.fi, jonka sisältö on päivitetty uuden hankintalain mukaiseksi.

INFRA ry:n jäsenet voivat kääntyä lakiasioihin liittyvissä pulmissa INFRAn la­­ kiosaston puoleen. Ks. Infra.fi > Jäsenpalvelu.

39

1/2017

JÄSENYYS KANNATTAA

Luotettava kumppani -jäsenetu palasi takaisin Jäsenten toiveisiin on vastattu. INFRA ry maksaa Luotettava kumppani -palvelun perusmaksun 100 euroa jäsentensä puolesta tänä vuonna.

VIIME VUONNA INFRAn hallitus katsoi, että Luotettava kumppani -jäsenedusta voidaan luopua, koska harmaan talouden torjuntatavoitteissa on tapahtunut edistymistä ja Luotettava kumppani -palvelun käyttö oli muodostunut yritysten päivittäiseksi toimintatavaksi.

Ennen tätä ohjelma ehti olla maksuton jäsenetu neljä vuotta.

Jäsenistön keskuudesta tulleen runsaan palautteen vuoksi INFRA ry:n hallitus päätti kuitenkin palauttaa edun vuodelle 2017.

TILAAJAVASTUU EI siis laskuta vuonna 2017 Luotettava kumppani -palvelun pe­­ rusmaksua INFRAn jäsenyrittäjiltä, vaan INFRA ry maksaa perusmaksun jäsentensä puo­­­­­­lesta.

Suomi nousuun

– taakka kerrallaan Ajoneuvonosturipäivä Tampereella 31.3.2017 Original Sokos Hotel Ilves Ilmoittautuminen 15.3. mennessä akatemia@ infra.fi. Ohjelma infra.fi/akatemia. Osallistumismaksu INFRAn ja Rakennusteollisuuden jäsenille 150 € + alv, muille 200 € + alv.

”Tämän vuoden osalta Tilaajavastuu on jo laskuttanut INFRA ry:tä. Minä ilmoitan uusien jäsenten tiedot Tilaajavastuulle, jotta he tietävät olla laskuttamatta jäseneksemme liittyneitä”, INFRAn jäsenrekisterija jäsenmaksuasioita hoitava Hanna Johansson selventää laskutuskäytäntöä. INFRAn jä­­senyydestä on rahanarvoista hyötyä.

Saija Syväoja

40

INFRA-LEHTI

Urakointia jo 60 vuotta Maarakennus Niemeläinen Oy selätti vaikeat vuodet ja jatkaa vahvalla tuloksella.

KARI NIEMELÄISELLÄ on 45 vuoden kokemus kaivinkoneen kuskin paikalta, vaikka mies täytti hiljattain vasta 50 vuotta. ”Isä teki kaivoa ja oli roppupoikana ul­­ kona. Minä 5-vuotiaana poikasena ajoin kai­­vuria ”, Maarakennus Niemeläinen Oy:n nykyinen toimitusjohtaja kertoo.

Karin isä Uki Niemeläinen perusti perheyhtiön 60 vuotta sitten veljensä kanssa. Uki oli Pohjois-Karjalan piiriyhdistyksen sekä Suomen Maarakentajien Keskuslii­­ton aktiivisia luottamusmiehiä 1980- ja 1990-­­­­lu­vuilla. Pääosin Joensuun seudulla toimiva yhtiö siirtyi Kari Niemeläisen omistukseen vuon­­na 2004.

Nykyisin toimitusjohtajan aika kuluu enimmäkseen toimistolla rakennusalalla

KARI NIEMELÄINEN

ONNITTELEMME MUISTO VUODELTA 2012.

Niemeläisen ensimmäisen merkittävän paalutustyömaan päällä Joensuussa lepäilee nyt kaksi kerrostaloa.

li­­sääntyneen byrokratian vuoksi. Uudet työmaat täytyy valmistella ja laatuvaatimukset ovat lisänneet paperitöitä. Oikeisiin kaivuhommiin ehtii vain viikonloppuisin.

Niemeläiselle lamavuodet 1990-luvun alussa olivat pahoja. Niin monelle muullekin. Yhtiön pelastivat huoltamourakat ym­­ päri Suomen 2000-luvun alussa.

VIIDEN VIIME vuoden aikana liikevaihto on kaksinkertaistunut yli kolmeen miljoonaan euroon. 20 työntekijää ja 20 konetta ovat täys­­­­työllistettyjä. Viime vuosina yhtiö on panostanut betonirakentamiseen, teräspaalutukseen ja ponttiseinien rakentamiseen sekä mittaus­­töihin ja -palveluihin.

Yhtiö myy palvelua myös ulkopuolisille.

”Meillä on oma mittamies, aineisto käsitellään sähköisesti ja 3D-koneohjaus on käytössä. Lisäksi teemme kopterikuvausta maastomallinnukseen, massanlaskentaan ja tarkemittaukseen.”

Vaikka nykyään työmaalla on kiireisempää ja byrokraattisempaa kuin aiemmin, näkee Kari Niemeläinen menossa myös sen hyvät puolet. ”Työturvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, eikä meilläkään ole sattunut vakavia tapaturmia moneen vuoteen. Lisäksi henkilöstön sitoutuneisuus ja ammattitaito tekniikan rinnalla mah­­dol­ ­listavat tiukentuneet urakan laatuvaatimukset.”

Saija Syväoja

123RF

Kainuulaista kaivuvoimaa ja juurevaa sinnikkyyttä isältä pojille Kaukoseth Ay on toiminut 50 vuotta alalla ja ollut 30 vuotta INFRAn jäsen. Yhtiössä on toteutettu pitkän linjan sukupolvenvaihdos. ”SE OLI VUONNA 1966 elokuun 18. päivä, kun Kauko-veli pääsi armeijasta ja päätettiin ostaa traktorikaivuri. Meillä oli yh­­ teensä 50 markkaa rahaa”, Setti Heikkinen, toinen Kaukoseth Ay:n perustajista tarinoi. ”Säästöpankista ei saatu lainaa mutta Osuus­­pankista saatiin. Olen ollut Osuuspankin asiakas siitä lähtien.”

Setti ja Kauko Heikkinen kaivoivat aluksi sarkaojia kotitilalla. Puskaradio hyvistä kaivajista toimi, ja veljekset työllistivät itsensä.

Muutaman vuoden päästä veljekset ostivat toisen koneensa, kun pääsivät tielaitoksen töihin.

Kajaanin kaupungin maaperätutkimuspestin vuonna 1972 piti kestää vain hetken.

Kaupungin hommissa vierähti kuitenkin 19 vuotta. ”Ei sotkenut hankintalaki silloin asioita” letkauttaa Setti. Lama 1990-luvun alussa oli paha, ja melkein pisti yrityksen kontilleen. Siitäkin selvittiin.

PASI HEIKKINEN osti Kaukon osuuden 1999 Kaukon sairastuttua. ”Pasi oli monesti mukanani kaivuhommissa. Poika nukkui päiväunet koneen ko­­ pin lattialla ja kasvoi sillä tavalla kaivuhommiin”, Setti muistelee. ”Porukalla on asioista päätetty siitä asti, kun on oltu kaikki yrityksessä töissä. Tom­ ­mi-veli tuli mukaan 2001 ja osti puolestaan Setin osuuden 2013. Tässä on toteutunut

pit­­­­­­käaikainen sukupolvenvaihdos”, selventää Pasi.

NYKYÄÄN YRITYKSELLÄ on kaksi pyöräalustaista ja kolme tela-alustaista kaivinkonetta, joista kahdessa on 3D-koneohjaus.

Yritys tekee kaikenlaisia kaivinkonetöitä alan yrityksille ja yksityisille asiakkaille. ”Poikia neuvon, että elkää kehuko baaritiskillä taitojanne, vaan näyttäkää ne ko­­ neen kanssa mehtässä. Ja laskekaa vaan omat rahanne niin ei tule ressiä.”

Setti itse tekee Volvon minikaivukoneen kanssa vielä haudankaivuuhommia. ”Se on sellaista lempeää työtä.”

Saija Syväoja

41

1/2017

K E K K I L Ä OY

UUSI YHTEISTYÖKUMPPANI

KEKKILÄN TARJOUS INFRAN JÄSENILLE. Ensimmäinen autollinen kasvualustaa tutustumishintaan –50 %. Mainitse tilatessasi kuormakoodi INFRA ry.

Tarjous koskee vain kasvualustoja, ei rahdin osuutta.

KIINNOSTAAKO YRITYSTÄSI INFRAN YHTEISTYÖJÄSENYYS? KATSO LISÄÄ INFRA. FI/LIITY

WWW.KEKKILAVIHERRAKENTAMINEN.FI

Maanläheinen Kekkilä Oy on INFRAn uusi yhteistyöjäsen Lähes koko maan kattava multa-asemien ketju on valmiina palvelemaan INFRAn jäsenyrittäjiä.

KEKKILÄN PUUTARHAHARRASTAJILLE suunnattu tuotevalikoima on kaikille tut­ tu, mutta yrityspuolen palvelut eivät ehkä niinkään. ”Kekkilä Viherrakentamisella on jo 30 vuoden kokemus viher- ja ympäristöra­­ kentamisen tuotteiden valmistuksesta. Kekkilä Oy on toiminut Suomessa yli 90 vuot­ ­ta”, myyntipäällikkö Sanna Korte kertoo. ”Emme kilpaile rakentamispuolella, vaan tuotamme ja myymme valmistamiam­ ­me kasvualustamateriaaleja sekä kuori­­ katteita multa-asemillamme. Lisäksi tilaus­ tuotteina on mahdollista ostaa pakattu­­ja tuotteita, kuten luonnon värein vär­­­­­­­jät­­­­ty­­­­­­jä ko­­­­­­ristekatteita, lannoitteita ja öl­­jynimey­ tys­­turvetta”, Sanna jatkaa. ”Vastaanotamme myös asiakkailta raa­­ ka-aineeksi soveltuvia maa-aineksia.”

KEKKILÄ VIHERRAKENTAMINEN toimii Suomessa ympäristörakentamisen saralla tällä hetkellä 16 eri paikkakunnalla. Yritys on valloittanut myös Ruotsin, jossa multaasemia on peräti 18. Ruotsissa toimitaan Hasselfors Garden -brändin alla. ”Käytämme tuotteiden valmistuksessa mahdollisimman paljon kierrätettäviä materiaaleja kuten kompostia, metsäteol-

lisuuden sivuvirroista syntyviä materiaaleja sekä rakentamisen seurauksena syntyviä hyvälaatuisia kaivumaita”, Sanna Korte valaisee tuotantoprosessia. ”Näistä aineksista syntyy eri käyttötarkoituksiin soveltuvia ravinteikkaita ja laadukkaita kasvualustoja.”

Tuotanto pyritään pitämään asiakkaan lähellä ja hyödyntämään lähialueilta saatavaa raaka-ainetta, jotta säästytään pitkiltä kuljetusmatkoilta.

Kekkilällä on sertifioitu ISO 14 000 -standardien mukainen ympäristöhallintajärjestelmä.

PERUSTUOTTEIDEN LISÄKSI Kekkilä valmistaa erikoistuotteita, kuten kasvualustoja viherkatoille, kantavaa kasvualustaa katupuille sekä turvakatteita leikkivälineiden alle. Yritys myös suunnittelee ja valmistaa räätälöityjä kasvualustoja vaativiin kohteisiin.

Tavoitteena on kehittää aktiivisesti pa­­ rempia ratkaisuja kasvattamiseen ja kierrätykseen. Tiettyyn käyttötarkoitukseen parhaiten sopivan tuotteen kehittäminen lähtee asiakkaan tarpeesta.

Tuotesuunnittelu ja erilaisten ideoiden jalostaminen valmiiksi tuotteiksi on jat-

kuva prosessi. Useista ehdokkaista vain parhaat etenevät testausvaiheiden kautta tuotannon suunnitteluun. ”Tuotteiden lisäksi annamme mielellämme konsultaatiota ja autamme ratkaisemaan erilaisia kasvualustamateriaaleihin liittyviä kysymyksiä. Emme ole vain ma­­teriaalin toimittaja, vaan näemme it­­ sem­­­­me pikemminkin palveluorganisaationa. Asiantuntijamme auttavat valitsemaan oikeat tuotteet oikeaan paikkaan”, tähdentää Sanna Korte.

Saija Syväoja

PALVELUKSESSANNE

• •

Asiakaspalvelu puh. 020 790 4040, tilaukset@kekkila.fi Aluemyyntipäällikkö Hannu Saranko Pääkaupunkiseutu, Riihimäki, Nurmi­ järvi, Turku, Hamina puh. 020 790 4864, hannu.saranko@ kekkila.fi Aluemyyntipäällikkö Mika Valkila Heino­la, Joensuu, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Seinäjoki, Tampere, Äänekoski, Parkano puh. 020 790 4879, mika.valkila@ kekkila.fi

•

42

INFRA-LEHTI

Kuka ovellasi kolkuttaa?

JANNE SUNTIO

UUSIA OSAAJIA ALALLE TÄTÄ LISÄÄ.

Infran parissa jokainen pääsee haastamaan itsensä. Käytännön kokeilu 3D-simulaattorilla sai roadshow-vierailijat selkeäs­ ­t i miettimään, olisiko tässä minun juttuni.

INFRAn ja Vetovoima ry:n mobilisoima roadshow esitteli tammi– helmikuussa maarakennusalaa infraalasta kiinnostuneille nuorille. ”RAKENNUSALA KASVOI viime vuonna noin kuusi prosenttia – enemmän kuin muu teollisuus. Kasvu loi 9 400 uutta työpaikkaa, ja etenkin koulutetuista infra-am­ ­mattilaista on jo pulaa. Maarakentaja on siis tulevaisuuden voittaja, ja lähdimme liikkeelle kertoaksemme tästä”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö kertoo Voittajaroadshow’sta.

"Innokkaimmat, noin neljävuotiaat tulevaisuuden osaajat poistuivat itkien paikalta, sillä simulaattori oli niin hauska laite, että siihen olisi voinut jäädä vaikka päiväksi”, MANK ry:n nuorisovastaaja Antti Knuutila kertoi rekan tunnelmista. ”Lähempänä ammatinvalintaikää olevat vierailijat saivat tuhdin tietopaketin infra-

koulutuksesta. Tunnelma kiertuerekassa on ollut iloinen, ja paikalle saapuneiden opettajien mukaan käytännön kautta tarjottava ammattiesittely on enemmän kuin tarpeen."

JOS KIERTUEREKASSA syttyi kipinä lähteä infra-alan opintoihin tai kesätöihin, mu­­ kaansa sai 300 euron koulutussetelin, jolla voi hankkia Työturvallisuus- ja Tieturva 1 -kortin. Korttikoulutukset ovat välttämättömiä alalle tultaessa.

Kiertueella kerrottiin myös rakennusalan tes-neuvotteluissa sovitusta työkokeilusta, jonka ansiosta alan töitä voi tietyin edellytyksin kokeilla ilman aiempaa koulutusta tai työkokemusta (katso s. 45).

Työkokeilun raamisopimuksessa sovitaan periaatteista, joilla työkokeilijoita otetaan yritykseen. Kokeilijan kanssa tehtävässä työsopimuksessa sovitaan hänen työtehtävänsä ja osoitetaan hänelle työnopastaja.

Saija Syväoja Jos infra-alasta kiinnostunut nuori ottaa yh­­ teyttä, avaathan ovesi! Mikäli nuori on saanut kiertueella 300 euron koulutussetelin, varmista, että se on käytetty tarvittaviin koulutuksiin. Jos koulutukset ovat käymättä, pyydä nuorta ottamaan yhteys Janne Suntioon: 050 449 7559, janne.suntio@rakennusteollisuus. fi. Koulutukset pyritään järjestämään helmi– maaliskuussa 2017.

Infra-alan rakennusmestarikoulutus alkaa Savonia-ammattikorkeakoulussa Kuopiossa alkaa syksyllä 2017 infra­raken­ta­mi­ seen suuntautuva, rakennusmestarin tutkintoon johtava monimuotokoulutus.

INFRA-ALAN YRITYSKENTTÄ ja Savonia tekevät koulutuksen suunnittelussa tiivistä yh­­ teistyötä. ”Olemme erittäin tyytyväisiä, että Savoniassa käynnistyy infra-alan rakennusmestarikoulutus”, INFRA Pohjois-Savon jäsenyrittäjän Maansiirto E. Huttunen Oy:n toimitusjohtaja Kari Huttunen toteaa. Kari kuuluu myös Savonian koulutuksen suunnittelu- ja ohjausryhmään. ”Odotamme yrityksissä positiivisin mielin valmistuvia rakennusmestareita, sillä käytännön työnjohdon osaajista on yrityksissä puutetta.”

KOULUTUKSEN KESTO on kolme ja puoli vuotta ja laajuus on 210 opintopistettä. Mo­­

nimuotototeutus tarkoittaa, että opiskelu on mahdollista suorittaa työn ohessa. Lähiopetusta on maanantai-, keskiviikko- ja perjantai-iltaisin. Koulutus on maksutonta.

Haku koulutukseen on kevään 2017 yh­­ teishaussa 15.3.–5.4. Valintakoe on toukokesäkuun vaihteessa. Koulutukseen voivat hakea henkilöt, jotka ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon, joka antaa korkeakoulukelpoisuuden. Valinta tapahtuu valintakokeen ja maarakennusalan työkokemuksen yhteispistemäärän perusteella.

KOULUTUKSEN AMMATTIOPINNOT painottuvat infratuotantoon. Opiskelijat perehdytetään kuitenkin hankkeen eri vaiheisiin rakennuttamisesta ja suunnittelusta alkaen.

INFRA-ALAN RKMKOULUTUSTA LÖYTYY SAVONIAN LISÄKSI METROPOLIASTA, SAIMIASTA, OAMK:STA JA RUOTSINKIELISENÄ NOVIASTA. LISÄTIETOA INFRAOSAAJA. FI/OPPILAITOKSET.

Aiheina ovat muun muassa geotekniikka ja pohjarakennus, maa- ja kalliorakentaminen, mittaustekniikka ja betonimateriaalitekniikka.

”KOULUTUS SOPII erityisesti niille, joilla on jo infra-alan kokemusta ja kiinnostusta esimiestehtäviin, mutta myös muille infraalasta kiinnostuneille” Savonian tekniikan tuntiopettaja Mervi Heiskanen kertoo. ”Infraosaajille on oikeasti kysyntää ja runsaasti etenemismahdollisuuksia. Rohkaiskaa työntekijöitänne lähtemään mestarikoulutukseen ja tukekaa koulutuksen ai­­ kana.”

Saija Syväoja

43

1/2017

V I L L E S U N T I O , D E S T I A OY

MALLINNUSVERKOSTO. Tietomallit eivät ole vain suunnittelijoiden asia. Malliosaamista tulee lisätä myös infran hankinnassa, rakentamisessa ja ylläpidossa. Luostarinkylän pilottihankkeessa on suunnitelmat viety käytäntöön työmaalle.

Varsinais-Suomen 3D-junaan ehtii vielä INTOKE-projektin keskeisenä tavoitteena on luoda Varsinais-Suomeen infra-alan tietomallintamisen osaamisverkosto ja pysyvä pohja tietomallipohjaiselle toimintatavalle.

TURUN AMK:SSA alkoi syksyllä 2015 infran tietomalliosaamisen kehittämiseen tähtäävä projekti.

Tavoitteena on kehittää mallipohjaisia toimintatapoja ja lisätä ymmärrystä niiden hyödyistä infra-alan toimijoiden keskuudessa. Osaamistason kehittämisellä ja uu­­ sien valmiuksien löytämisellä pyritään edistämään Varsinais-Suomessa infra-alalla toimivien pk-yritysten toimintaa ja kilpailukykyä.

Liikennevirasto on jo toukokuusta 2014 lähtien edellyttänyt omissa hankkeissaan tietomallipohjaista toimintatapaa. Samoin isot kaupungit ovat lähteneet vaatimaan mallipohjaista suunnittelua ja rakentamista.

TÄLLÄ HETKELLÄ projektissa on mukana reilut kymmenen pk-yritystä, joista pääosa on urakoitsijoita.

Osallistujia on perehdytetty ensin seminaareissa Infran yleisiin tietomallivaatimuksiin 2015 (YIV2015).

Ohjeet on viety käytäntöön kahden pilottikohteen ympärille suunnitteltujen valmennusten avulla. Kohteet ovat Luostarinkylä Raumalla valtatiellä 8 ja Säkömäen alue Turussa.

Luostarinkylän eritasohankkeessa suunnittelija ja urakoitsija on Destia Oy. Säkömäen hankkeen katusuunnitelman on tehnyt Sweco Ympäristö Oy ja urakoitsijana on toiminut Oteran Oy. Pilottikohteisiin liittyvissä valmennustilaisuuksissa on käsitelty tietomallin­ta­­ mista käytännössä.

Käsiteltyjä teemo­­ja ovat olleet esimerkiksi kohteen suunnit­­te­­lu­­mallin muokkaaminen toteutusmalliksi, digitaalinen do­­ kumentointi, urakoitsijan en­­simmäinen tietomallipohjainen työmaa ja kuntien tie­ ­tomallipohjaisten projektien hankintaan liittyvät haasteet.

Jatkossa keskitytään vielä enemmän osallistujien oman osaamisen kehittämiseen harjoittelemalla mallien käyttöä ja ohjelmia.

PROJEKTIN YHTEISTYÖKUMPPANEITA ovat Destia, Maanrakennus Kivelä Oy, VarsinaisSuomen ely-keskus, INFRA Länsi-Suomi ry sekä Turun ja Raision kaupungit.

Projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ESR, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun ja Raision kaupungit. Se jatkuu vuoden 2017 loppuun.

INFRA LÄNSI-SUOMEN toiminnanjohtaja Jukka Annevirta kehottaa Länsi-Suomen pk-yrittäjiä hyppäämään edelleen projektiin mukaan. Kaikki koulutusaineisto on osallistujien saatavilla. ”Tietomallinnus tulee kovaa vauhtia.

Osallistumalla INTOKE-projektiin pääset mukaan kehityksen veturiin ja saat edullista ohjausta tietomallien käyttöön”, Jukka kertoo.

Pirjo Oksanen Kun kiinnostuit, ota yhteys: projektipäällikkö Pirjo Oksaseen, pirjo.oksanen@turkuamk.fi, puh. 044 907 2054. Vielä ehdit junan kyytiin!

44

MENESTYSTARINOITA

INFRA-LEHTI

Ei ole sattumaa, että valtiovalta vihdoin huomasi liikenneverkon pitkän linjan kehittämisen tärkeyden. Tämä tietää töitä jäsenyrittäjille yli suhdannevaihteluiden.

PITKÄJÄNTEINEN VALTION omistaman liikenneinfrastruktuurin kehittämissuun­­ nitelma on ollut vuosia yksi keskeisistä INFRAn ajamista asioista. Vuoden 2015 edus­­­­­­kuntavaaleissa se oli yksi neljästä päätavoitteistamme.

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa vastaava suunnitelma jo on, samoin esimerkiksi Isossa-Britanniassa.

JO PARI AIEMPAA hallitusta oli antanut eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon, joista löytyi INFRAn ja infra-alan kaipaamia, liikenneinfran kehittämisen pitkäjänteisyyttä edistäviä elementtejä. Ny­­ kyinen Sipilän hallitus ei selontekoa laa­­­­­­­­­­tinut. Hallitusohjelmaan saatiin kuitenkin 600 miljoonan euron ylimääräinen määräraha korjausvelan pienentämiseksi, ja yrittäjien vaikuttamistyö pitkäjänteisemmän väyläpolitiikan eteen jatkui en­­­ tistä kiivaampana.

VUONNA 2016 päätettiin Rakennusteollisuus RT:n johdolla laatia selvitys tulevaisuuden liikenneinfrastruktuurin tarpeista.

Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksessä luotiin neljä erilaista skenaariota Suomen liikenneinfran kehityspoluista vuoteen 2040 ja niiden edellyttämistä rahoitustasoista.

INFRAn johdolla ja aloitteesta on käynnistetty myös selvitys elinkeinoelämän näkemyksistä pitkäjänteiseksi, 10–15 vuoden mittaiseksi liikenneinfrastruktuurin kehittämisohjelmaksi. Sen toteuttaa WSP Finland Oy. Aika selvityksille on ollut otollinen, kun samaan aikaan on ollut käynnissä lain­­ säädäntöhanke Liikennekaari, selvitys liikenneverkkoyhtiöstä (LIVE Oy), selvitys liikenteen virastouudistuksesta sekä lii­­­­­­­­ken­­ neministerin asettama, kolmen sel­­­­­­­­­­vi­­­tys­­­­­­henkilön liikenne- ja viestintä­­alan tulevaisuutta pohtiva työryhmä.

LIVE OY AJOI KARILLE, mutta yksikään puolue ei ole kiistänyt tarvetta liikenne­­ infran pitkäjänteiselle kehittämisoh­­jel­­ malle.

LVM kertoi 8.2., että se asettaa parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän, jonka tavoitteena on luoda kustannustehokas, pitkäjänteinen ja tarkoituksenmukainen suunnitelma väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle. Ryhmä aloittaa vuoden kestävän työnsä 28.2.2017.

WSP Finlandilla teetettävä selvitys valmistuu maaliskuussa. Se ehtii juuri sopivasti palvelemaan parlamentaarisen liikenneverkkotyöryhmän tausta-aineistona.

INFRA-ALAN ON nyt oltava hereillä ja aktiivinen, jotta asetetun liikenneverkkotyöryhmän työn tuloksena maahamme saataisiin vihdoin pitkäjänteinen liikenneinfrastruktuurin kehittämissuunnitelma.

Paavo Syrjö

LIUKKAUS YLLÄTTI

Huolehdi varikon talvikunnossapidosta Autonkuljettaja kaatui kuljetus- ja logistiikkapalveluyrityksen terminaalin pihalla.

Terminaalipäällikkö tuomittiin työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta sakkoihin.

TYÖSUOJELUVIRANOMAISEN mukaan terminaalin piha-alueen kunnossapito ei vastannut työturvallisuusmääräyksiä. Työskentelypaikkojen kulkutiet ja muut alueet, joissa työntekijät liikkuivat, eivät olleet turvallisessa kunnossa.

KÄRÄJÄOIKEUS KATSOI, että terminaalipäällikkö oli huolimattomuudellaan laiminlyönyt talvikunnossapidon valvontavelvollisuutta. Käräjäoikeuden mielestä lai-

minlyönnillä ei kuitenkaan ollut syy-­­­­­yh­-­­ ­teyttä kuljettajan kaatumiseen ja tämän saamaan vammaan. Syyte vammantuot­­ tamuksesta hylättiin.

Hovioikeuskin katsoi, että terminaalipäällikkö oli valvontavelvollisuutensa laiminlyömällä myötävaikuttanut työntekijän liukastumiseen. Lisäksi se katsoi, että kulkutien talvikunnossapidon laiminlyönti oli syy-yhteydessä työntekijän vammautumiseen. Hovioikeus päätti, että terminaa­

li­­päällikkö oli huolimattomuudellaan ai­­ heut­tanut työntekijälle vähäistä vakavamman ruumiinvamman.

LOUKKAANTUNEELLE työntekijälle tuomittiin korvauksia kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 6 500 euroa.

Li­­säksi maksettavaksi tuli korvauksia hä­­­ nen lääke-, matka- ja oikeudenkäyntiku­­ luis­­­­taan.

Saija Syväoja

123RF

Pitkäjänteinen väylä­infran kehittäminen nousee viimein päättäjien pöydille

TÄLLÄ PALSTALLA KERROMME, MITEN INFRA RY ON ONNISTUNUT PÄÄTEHTÄVÄSSÄÄN: JÄSENTEN YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYSTEN PARANTAMISESSA. LÄHETÄ OMA TARINASI OSOITTEESEEN INFO@INFRA.FI.

45

1/2017

OLIN&KORTENE&LAUKKANEN Tällä palstalla INFRA ry:n juristit Tiina Olin (TO), Mika Kortene (MK) ja Kimmo Laukkanen (KL) kertovat, mikä on oikeus ja kohtuus infra-alalla.

Viserrystä ja vuodatusta Asiantuntijat OLIN

Mvr-alan uusi työehtosopimus MAA- JA VESIRAKENNUSALAN työehtosopimuksen uusi sopimuskausi on 1.3.2017– 28.2.2018.

Työehtosopimusratkaisu ei sisällä yleiskorotusta, ja työehtosopimuksen mukaiset rahamääräiset lisät pysyvät ennallaan.

TYÖNANTAJA VOI SOPIA työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta eli palkkiopalkkauksesta. Uudessa palkkiopalkkauksessa palkkion suuruus määräytyy työntekijän tai työn­­tekijäryhmän kanssa sovitulla tavalla. Palkkiopalkkaussopimuksessa voidaan sopia muun muassa sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulusta, työtä koskevista työaikajärjestelyistä ja työn lopputulokselta edellytettävästä laadusta.

Työehtosopimuksen soveltamisopas ja palkkiopalkkausopas löytyvät INFRAn nettisivujen jäsenpalvelusta kohdasta Tes- ja lakipalvelut.

TYÖKOKEILUSSA alalle ensimmäistä kertaa tuleva voi kokeilla, millaista on työskennellä maa- ja vesirakennusalalla ja so­­ piiko ala itselle. Työkokeilusta on sovittava paikallisesti luottamusmiehen kanssa. Ko­­ kei­­lusta voidaan sopia vain yrityksissä, jois­ ­sa on Rakennusliiton luottamusmies.

Työkokeiluun osallistuvan työntekijän työkokeilusopimus tehdään kuudeksi kuukaudeksi.

Työkokeiluaikana työntekijän tuntipalkka voidaan sopia työehtosopimuksen aikapalkoista poiketen, mutta kuitenkin niin, että se on vähintään 6 euroa tunnilta.

Tuntipalkan lisäksi työehtosopimuksessa maksettavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaan.

Kun yrityksessä työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan yrityskohtaisesta työkokeilumenettelystä, nimetään myös ammattityöntekijä, jonka tehtävänä on työkokeilijan opastaminen ja perehdyttäminen.

KORTENE

LAUKKANEN

RAKENNUSTEOLLISUUS RT ry ja Rakennusliitto ry ovat perustaneet korttimaailman yksinkertaistamiseen keskittyvän työryhmän. Myös Ammattiliitto Pro on mu­­kana.

Ryhmän tavoitteena on muun muassa toimia yhteisesti niin, että erilaisten pätevyyksien ylläpitäminen Tilaajavastuu Oy:n Taitorekisterissä helpottuu ja että pätevyyksien edellyttämiä koulutuksia järkiperäistettäisiin. (MK)

Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimus RAKENNUSALAN TOIMIHENKILÖIDEN uusi sopimuskausi on 1.2.2017–30.4.2018. Työehtosopimusratkaisu ei sisällä yleiskorotusta ja työehtosopimuksen mukaiset rahamääräiset lisät pysyvät ennallaan. Myös toimihenkilötehtäviin on mahdollista palkata työkokeilijoita.

Poimintoja sopimusratkaisusta: 7 §:ssä on määräys, jonka mukaan työvoiman tarve ja arvio sen muutoksista on käsiteltävä henkilöstösuunnitelmassa, jotta voisi lomauttaa tai irtisanoa ilman yt-neuvotteluja tavanomaisen työvoiman tarpeen vaihtelun perusteella. Aiemmin henkilöstösuunnitelman käsittely on ollut mahdollista vain luottamusmiehen tai muun toimihenkilöiden edustajan kanssa. Nyt asia on mahdollista käsitellä myös kaikkien toimihenkilöiden kanssa, mikäli heillä ei ole luottamusmiestä tai muuta edustajaa.

15 §:n nimeksi muutettiin työaikapank­­ki.

Pykälän mukaisen työajan työaikapankkiin siirtämisen menettelytavat määrättiin paikallisesti sovittaviksi.

34 §:ään lisättiin kirjaus, jonka mukaan pai­­kallisesti voidaan sopia lopputilin maksamisesta työsuhteen päättymistä seuraavana yrityksen vakiintuneena palkanmaksupäivänä. Aiemmin näin ei ollut mahdol­ ­lis­­ta sopia. (TO)

Pörssi ei ole kansantalous. @KauppalehtiFI 11.2.

”Suomessa ei osata muuta kuin räksyttää ja panna kapuloita rattaisiin, jos joku jotain yrittäis.”

Isäni 88v katsottuaan eduskuntaa ja uutisia. @merjaya MTV Uutiset 10.2.

”Vaikka kuinka pyristelisimme eroon fossiilisista polttoaineista, etenkin öljystä, kulutuksen kasvu on lähes kaksi miljoonaa barrelia päivässä”, kirjoittaa toimittaja Helena Raunio. facebook.com/tektal 10.2.

#meidäntie kiertueella opiskelijat kertovat, mikä vetää nuoria tie- ja liikennealalle!

Katso tarinat facebookista ja instasta! #alankasvot @tieyhdistys 7.2.

Seinäjoen nuoret on kovia vesseleitä kaivinkonesimulaattorin puikoissa. Tulevia infrarakentajia on niin, et­teivät meinaa messuhalliin mahtua. #voittajakiertue nuoria_infraan instassa 19.1.

Päätöksenteolla on vaiku­­tus myös rakentajien työllisyyteen. Siihen vaikuttaa kussakin kun­­nassa tapa järjestää kuntainfra: virasto, liikelaitos, kuntayhtymä, kunnan tai kuntayhtymän osakeyhtiö ja yksityinen sektori. Fiksussa, veronmaksajan etua katsovassa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä myös rakennusalan työnantajien ja niiden työntekijöiden työmahdollisuudet paranevat.

Rakennusliiton pj:n blogi 19.1.

46

SETT OCH HÖRT

INFRA-LEHTI

YHTEYSTIEDOT

Ö V E R S Ä T T N I N G : S TA F FA N H Ö G N Ä S

Den nya upphandlingslagen trädde i kraft DEN FÖRNYADE lagstiftningen tillämpas på upphandlingar som har publicerats efter årsskiftet.

En kommuns upphandlingsenhet kan nu själv besluta om konkurrensutsättningsförfarandet, så länge enheten i förväg redogör för vilka principer som tillämpas.

Tröskelvärdena vid nationell upphandling av varor och tjänster steg. Upphandlingar vars värde underskrider 60 000 euro står utanför lagens tillämpningsområde. Det tidigare tröskelvärdet var 30 000 euro. För byggentreprenader förblev det nationella tröskelvärdet oförändrat, dvs. 150 000 euro. ”Upphandlingslagen möjliggör en mer omfattande verksamhet för företag bland annat inom en bransch där kommunala bolag redan länge har snedvridit konkurrensen. Framför allt små och medelstora lokala företag får nu bättre möjligheter att delta i avfallsverksamheten”, förklarar INFRA rf:s vd Paavo Syrjö.

Den nya upphandlingslagen finns på adressen 51.fi/upphandling.

Medlemsförmån för Pålitlig partner I ÅR BETALAR INFRA RF sina medlemmars grundavgift 100 euro i tjänsten Pålitlig partner.

Tilaajavastuu debiterar med andra ord inte 2017 års grundavgift för tjänsten Pålitlig partner av INFRAs medlemsföretag, utan INFRA rf betalar avgiften för sina medlemmar.

Vem knackar på din dörr?

I JANUARI–FEBRUARI presenterades markbyggnadsbranschen runt om i Finland under en road­ show som INFRA och Vetovoima ry hade initierat.

Om någon som besökte turnébilen inspirerades att börja studera eller sommarjobba inom infrastruktursektorn fick han eller hon med sig en utbildningssedel värd 300 euro, som kan användas till att skaffa Arbetssäkerhetskortet och Vägskyddskort 1.

Om en ungdom tar kontakt och har fått en 300 euros utbildningssedel under turnén, bör du kontrollera att sedeln har använts till de kurser som behövs. Om den unga inte har gått kurserna ber du honom eller henne att kontakta Janne Suntio: 050 449 7559, janne.suntio@rakennus­ teollisuus.fi.

Visst öppnar du väl dörren när en framtida infrastrukturbyggare knackar på!

INFRA ry | www.infra.fi Unioninkatu 14, 00130 Helsinki info@infra.fi Toimitusjohtaja Paavo Syrjö puh. 040 560 1803 Johdon sihteeri Tarja Hellström puh. 050 375 1978 Viestintä ja markkinointi Viestintäpäällikkö Anu Ginström puh. 050 330 8131 Viestintäassistentti Saija Syväoja puh. 050 571 0141 Jäsenmaksut ja -muutokset Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Pk-yrittäjyys Nosturi- ja erikoiskuljetusasiat Asiantuntija Magnus Frisk puh. 050 912 7373 INFRA Häme INFRA Keski-Suomi Toiminnanjohtaja Antti Astrén puh. 0400 836 205 INFRA Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuukka Liukko puh. 0400 251 365 INFRA Länsi-Suomi Toiminnanjohtaja Jukka Annevirta puh. 040 848 4801 Sihteeri Hanna Johansson puh. 0400 343 155

Laki- ja tes-asiat Lakiasiainpäällikkö Kimmo Laukkanen puh. 040 589 5689 Työmarkkinapäällikkö Mika Kortene puh. 040 723 7226 Lakimies Tiina Olin puh. 050 452 6633

INFRA Pohjanmaa Toiminnanjohtaja Timo Häggblom puh. 050 343 7033

Työturvallisuus, kunnossapito ja louhinta-asiat Asiantuntija Ari Kähkönen puh. 050 511 6770

INFRA Pohjois-Karjala INFRA Pohjois-Savo Toiminnanjohtaja Pekka Lyytikäinen puh. 0400 256 223

Yleinen edunvalvonta, t&k-toiminta Asfalttialan asiat Johtaja Heikki Jämsä puh. 050 587 2911

INFRA Uusimaa Toiminnanjohtaja Mikaela Aaltonen puh. 040 513 0459 Sihteeri Sari Pietikäinen puh. 0500 418 304

Ympäristö ja yhteiskuntavastuu Kiviaines-, purku- ja kierrätysasiat Ympäristöpäällikkö Juha Laurila puh. 050 412 3637

INFRA Pohjoinen Toiminnanjohtaja Olli Airaksinen puh. 0400 382 655

Henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@infra.fi

MENE JA TIEDÄ AJONEUVONOSTURIPÄIVÄ 31.3.2017, Tampere, ks. s. 39

MONTTUMAANANTAI 8.5.2017

YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2017 10.–11.5.2017, Jyväskylä

MAXPO 7.–9.9.2017 Hyvinkään lentokenttä

RAKENNUSTEOLLISUUDEN TURVALLISUUVIIKKO 8.–12.5.2017

LIITTOPÄIVÄT 13.–15.10.2017, Saariselkä

Osa RT:n turvallisuusviikkoa.

1/2017

47

48

INFRA-LEHTI

1/2017

49

50

INFRA-LEHTI

1/2017

51

52

INFRA-LEHTI

1/2017

53

54

INFRA-LEHTI

1/2017

55

56

INFRA-LEHTI

LUETAAN KANNESTA KANTEEN. Ilmoita Infra-lehdessä.

Ilmoitusvaraukset: jukka.lyytinen@rakennustieto.fi

1/2017

57

58

INFRA-LEHTI

1/2017

59

60

INFRA-LEHTI