




![]()





























19.-23.1.2022 Messukeskus Helsinki
Matka Workshop Day 19.1.2022
Ammattilaispäivä 20.1.2022
matkamessut.fi
Yhteistyössä:
Toimeksiantaja:

Mertsi Lindfors perheineen muutti takaisin Suomeen yli kolmenkymmenen Unkarin vuoden jälkeen. Monien tuntema incoming-toimisto HTI Budapestissa on nyt stand by -asennossa ja odottaa matkailun vilkastumista. Pitkittynyt koronatilanne niin meillä kuin maailmallakin nopeutti muuttosuunnitelmia takaisin Suomeen. Toimisto Bem Tér -aukiolla Tonavan rannalla vaihtui etätyöpisteeksi rivitalokotiin Salossa.
Antti Haukkamaa
MERTSI LINDFORS lähti Suomesta Budapestiin vaimonsa Irman kanssa vuonna 1989. Työpaikka Thermal Hotel Helian varatoimitusjohtajana avautui silloin Mertsille, jolla oli kokemusta Suomen kylpylöistä Savonlinnassa, Naantalissa, Ruissalossa ja Korpilammella. Muutaman vuoden kuluttua vuonna 1993 hän perusti HTI Travel & Incentives -toimiston Budapestiin silloisen kollegansa Dóra Kovácsin kanssa. Toimistotila löytyi Bem Tér -aukion laidalta aivan Tonavan rannalta ja oma asunto Budan rinteiltä, Linnavuorelle ja Kalastajalinnakkeelle vievän kadun varrelta.
Toiminta laajenee
HTI:n toiminta laajeni vuosien varrella Unkarista naapurimaihin. Tytäryhtiöt ATI Travel & Incentives perustettiin Wieniin vuonna 2006 ja Kira Travel Kroatiaan 2011. Näiden toimistojen perustamisen välissä Mertsi oli aktiivisesti mukana luomassa eurooppalaisten incoming-toimistojen verkostoa. EQA, European Quality Agents, perustettiin vuonna 2009. Jäsentoimistoja EQAlla on tällä hetkellä kahdeksassa maassa ja niillä toimintaa kaikkiaan jo lähes 20 maassa. Mertsi Lindfors jatkaa itse HTI:n ja ATI:n toimitusjohtajana.

Muutto Suomeen
Lindforsit olivat jo vuosia viettäneet talvet Budapestissa ja kesät Suomessa Perniössä, jossa heillä on vanha kiertokoulunopettajan asuntona ollut hirsitalo kesäpaikkanaan. Mertsi vuokrasi itselleen toimistotilan Perniön tyhjäksi jääneestä kunnantalosta. Irma-vaimo hoiti kesäpaikan puutarhaa keräten innokkaasti satoa talteen niin puutarhasta kuin metsistäkin. Lindforsien tytär oli jo aikaisemmin muuttanut Suomeen, perustanut tänne perheen ja saanut perheenlisäystäkin. Oli siis monta syytä harkita, missä perheen kannattaisi pitää päämajaa. Koronapandemian alettua Mertsi joutui toteamaan, että eri EUmaat tukivat vaikeuksiin joutunutta matkailualaa hyvin eri lailla. Itävalta selvästi näki matkailun arvon jatkossakin ja lähti tukemaan alan yrityksiä voimakkaasti. Unkarissa sen sijaan oli tarjolla lähinnä läm-
mintä kättä, jos sitäkään. ”Täytyy myöntää, että pandemia aikaisti paluusuunnitelmiamme ja helpotti lopullista päätöstä. Oli aika luontevaa sulkea väliaikaisesti Budapestin toimisto ja siirtää Unkarin osalta operointi Wieniin ATI:n hoidettavaksi. Samalla päätimme myydä Budapestin asuntomme ja tuoda huonekalut ja muut tavaramme rahtina Suomeen ja väliaikaiseen varastoon. Itse asuimme aluksi Perniössä mökillä, kunnes löysimme meille sopivan rivitaloasunnon Halikonlahden rantamaisemista läheltä Salon keskustaa, jossa olen viettänyt ison osan lapsuuttani”, kertoo Mertsi.
Vähitellen vilkastuvaa
Puolentoista vuoden jälkeen Mertsi näkee nyt vähitellen kysynnän elpymistä. Elo-syyskuussa on jo muutama ryhmä tulossa ja tarjouspyyntöjä tulee hyvinkin lyhyellä tähtäimellä. Muut Pohjoismaat ovat jälleen kerran Suomea edellä, etenkin Tanska ja Ruotsi. ”Toki Suomestakin on muutamia yhteydenottoja tullut. Tarkoitukseni on nyt keskittyä vahvasti myös Länsi-Balkanin alueen tuotekehitykseen ja myyntityöhön Unkarin ja Itävallan lisäksi. Budapestiin, Wieniin ja Splitiin palaan töiden merkeissä heti kun toiminta lähtee mukavasti käyntiin”, lupailee Mertsi Lindfors.

Partnerimaa:

Loppukesästä Helsingissä kävi muutama kansainvälinen risteilyalus lähes puolentoista vuoden tauon jälkeen. Myös Turussa ja Kotkassa oli hiljaista.

KANSAINVÄLINEN RISTEILYKESÄ pääsi vihdoin käynnistymään loppukesästä, kun rajat kansainvälisille risteilyaluksille avattiin 26.heinäkuuta. Ensimmäisenä Helsingin Hernesaareen saapui elokuun puolivälissä saksalaisen varustamon M/V Artania, joka saapui Tukholmasta ja jatkoi matkaansa Tallinnaan. Yhteensä Helsingissä kävi seitsemän risteilyalusta, joista viimeinen saapuu 23. päivä syyskuuta. Turussa oli alkujaan varaukset viidelle laivavierailulle, mutta ainoastaan lokakuun ensimmäisen päivän laivaristeily oli vielä elokuun lopulla kalenterissa. Silloin satamaan saapuu Hanseatic Spirit, jonka mukana Turkuun saapuu 230 matkustajaa.
Hamina-Kotkan satamaan oli alkujaan 16 vahvistusta kesäksi.
Niistä kuitenkin vain murto-osa toteutui. Viking Line teki kesällä kolme risteilyä Kotkaan ja syyskuussa Haminaan saapuu Oceania Cruisesin MS Marina, joka pysähtyy siellä Helsingin ja Tallinnan välissä kahdesti.
Tallinnassa muutama Tallinnassa on käynyt kesän aikana 16 risteilyvierailua. Tallinnan Sataman Ingrid Berezinin mukaan kesän aikana joka toinen päivä tuli varauksia ja joka toinen päivä peruutuksia. ”On vieläkin todella hankala sanoa mikä tulee olemaan tämän kesän saldo.” Alkujaan varauksia oli yli 350, eli hieman enemmän kuin Helsingissä, mutta kesän aikana vain murto-osa pääsi saapumaan maihin matkustusrajoitusten vuoksi.


Matkailuteollisuuden ammattilehti

KESKI-AASIAN MATKAILULLINEN
tarjonta on vielä meille monelle tuntematonta. Maiden värikäs historia Silkkitien varrella ja dramaattinen luonto tekevät niistä kiehtovia matkakohteita. Niistä saa nyt tietoa suomalaisen koostamilta verkkosivuilta ja Suomi on mukana myös matkailun kehitysyhteistyössä Kirgisiassa.
LISÄÄ SIVULLA 7, 9 JA 11.

RANSKAN RIVIERA alkoi kiinnostaa eurooppalaisia aristokraatteja ja silmäätekeviä jo 1700-luvun lopulla. Heidän perässään sinne löysivät tiensä myös taitelijat, jotka ylistivät Välimeren talvista valoa ja ilmastoa. Nizzasta löytää myös hyppysellisen Italiaa, onhan se ollut osa Savoijin herttuakuntaa.

vuosikerta/33nd year
Euroopan tilintarkastustuomioistuin on huolissaan siitä, että monet lentoyhtiöt laiminlöivät rahojen palautusta matkustajilleen suurista EU- ja valtionavustuksista huolimatta. Myös ECTAA on ilmaissut huolensa siitä, eurooppalaiset lentoyhtiöt laiminlyövät laissa säädetyt rahojen palautusvelvollisuutensa jatkuvasti COVID-19-pandemian aikana.

HUOLIMATTA EU:N lentoyhtiöiden
saamista yli 25 miljardin euron suuruisista valtiontuista, monet lentoyhtiöt ovat toistuvasti jättäneet noudattamatta velvoitettaan hyvittää rahat asiakkailleen seitsemässä vuorokaudessa tai ne ovat rahan sijaan tarjonneet matkustajille vouchereita. Osa lentomatkustajista jäi täysin korvauksitta menettäen pandemian vuoksi yhteensä noin 50 miljoonaa euroa.
IATAn viime vuoden karmivat tilastot
IATA on julkaissut viime vuoden riipiviä tilastoja. Lentomatkustajien määrä tippui yli 60 %. Suurinta pudotus oli Euroopassa ja Lähi-idässä.
”VUOSI 2020 on vuosi, jonka me kaikki haluamme unohtaa. Mutta se on myös vuosi, jolloin saimme todistaa periksiantamatonta taistelua eloonjäämisestä”, sanoo IATAn pääjohtaja Willie Walsh Syvimmässä aallonpohjassa, viime vuoden huhtikuussa, kun maat sulkivat rajojaan tai asettivat tiukat karanteenit, kaupallisesta lentoliikennelaivastosta jäi maihin 66 %. Miljoonia työpaikkoja hävisi. Teollisuuden tappiot nousivat 126 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Lentoyhtiöiden nopeat toimet pelastivat mitä pelastettavissa oli.
1,8 miljardia matkustajaa
Viime vuonna lentoyhtiöt kuljettivat 1,8 miljardia matkustajaa, mikä on
60,2 % vähemmän kuin vuonna 2019, jolloin matkustajia oli 4,5 miljardia. Pienintä pudotus oli Aasiassa 53,4 % ja suurinta Euroopassa ja Lähi-idässä, reilut 67 %.
Lentoyhteyksien määrä tippui viime vuoden huhtikuussa 60 prosenttia. Suurinta pudotus oli kansainvälisillä lentoreiteillä. Myös lentojen täyttöaste tippui 65,1 prosenttiin.
Viime vuonna eniten lentoja operoi American Airlines, China Southern Airlines, Delta, United ja China Eastern.
Eniten lentoja pystyttiin operoimaan Aasiassa. Kaikkein vilkkain reitti oli Etelä-Koreassa Jejun saaren ja Seoulin välillä.
Kansalaisuuksilla mitattuna eniten lensivät amerikkalaiset, britit, saksalaiset, ranskalaiset ja intialaiset.
Lainvastaisia matkakuponkeja Matkustusrajoitukset, joita jäsenvaltiot asettivat usein ilman keskinäistä koordinointia, johtivat siihen, että Euroopan lentoasemaverkossa suljettiin 7 000 lentoreittiä. Lentojen peruutukset vaikuttivat kymmeniin miljooniin matkustajiin EU:ssa maaliskuun 2020 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. EU:n lainsäädännös-
sä annetaan tällaisissa tapauksissa lentomatkustajille oikeus saada korvaus peruutetuista lentolipuista. Lentoyhtiöiden on lain mukaan maksettava matkustajille näiden lippurahat takaisin silloin, kun yhtiöt peruuttavat lentoja. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen julkaisemassa kertomuksessa todetaan, että Covid-19-pandemian aikana monet lentoyhtiöt pakottivat asiakkaansa
hyväksymään rahojen sijaan matkakuponkeja, mikä on lainvastaista. EU:n tarkastajat huomauttavat myös, että lentoyhtiöt ja pakettimatkojen järjestäjät saivat miljardeja euroja valtiontukea, jota myönnettiin ilman, että korvausten maksamista matkustajille olisi pantu tuen ehdoksi.
Euromonitorin tekemän arvion mukaan pahimmassa tapauksessa voi mennä jopa kuusi vuotta ennen kuin matkailu palautuu huippuvuoden 2019 tasolle. Kaikki riippuu maailman rokotuskattavuudesta ja uusista mahdollisista varianteista. Liike-elämässä suuri osa tapaamisista tehdään vielä jonkin aikaa verkossa. Se hidastuttaa liikematkustuksen elpymistä.
Leena Aalto
EUROMONITOR ARVIOI ulkomaan matkustuksen palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle, eli rahallisesti 1,8 biljoonan Yhdysvaltain dollarin tasolle, kolmen vuoden sisällä.
Pahimmassa tapauksessa voi kuitenkin kulua jopa kuusi vuotta, mikäli elpyminen viivästyy huonon rokotuskattavuuden tai maailmanlaajuisen taantuman vuoksi.
WTTC:n (World Travel & Tourism Councilin) mukaan viime vuonna matkailusektorilta hävisi 62 miljoonaa työpaikkaa.

Avustukset loppuvat
Euromonitorin arvioissa matkatoimistojen myynnin palautuminen vuoden 2019 huipputasolle saattaa pahimmassa tapauksessa viedä kauemmin, jopa kahdeksan vuotta. Kaikki riippuu pandemian uusista variaatioista ja taudin uusista aalloista. Mitä kauemmin pandemia kestää sen epätoivoisemmalta matkanjärjestäjien ja matkatoimistojen tilanne näyttää, sillä valtioiden avustukset tulevat jossain vaiheessa loppumaan.

Matkustus Euroopassa on jo avautunut. Kahdella rokotuksella välttää testit ja karanreenit.

















Matkustajat jäivät ilman suojaa
Kriisin ensimmäisten kuukausien aikana monet matkustajat menettivät rahoja, joihin heillä oli oikeus, totesivat tarkastajat. Näin tapahtui jopa jäsenvaltioiden suostumuksella: 15 jäsenvaltiota, muun muassa Ranska, Alankomaat ja Belgia, toteutti poikkeuksellisia toimenpiteitä, joilla lentoyhtiöt ja pakettimatkojenjärjestäjät vapautettiin tavanomaisesta velvoitteestaan maksaa korvauksia matkustajille.
EU:n lainsäädännön vastaisesti monet matkustajat joutuivat hyväksymään matkakuponkeja. Matkakuponkeja ei kuitenkaan ollut aina suojattu lentoyhtiön maksukyvyttömyydeltä, ja niiden antaminen viivästytti mahdollisia korvauksia.
IATAn arvion mukaan lentoyhtiöt maksoivat EU:ssa ja Britanniassa matkustajille palautuksia 9,2 miljardia euroa maalis-toukokuussa 2020. Finnairin asiakkailleen vuonna 2020 maksamat palautukset nousivat 460 miljoonaan euroon. Se vastasi kappalemäärältään noin seitsemän vuoden hakemuksia.
Taistelu korvauksista
Lentoyhtiöt alkoivat maksaa korvauksia matkustajille vuoden 2020 puolivälistä alkaen. Useimmissa tapauksissa korvausten maksaminen kuitenkin kesti paljon pidempään kuin lainsäädännössä edellytetyt seitsemän päivää pelkän lentolipun ostaneiden matkustajien osalta tai 14 päivää matkapaketin ostaneiden matkustajien osalta. Jos matkustaja ei ollut hankkinut lippujaan suoraan lentoyhtiöltä, kamppailu korvausten saamiseksi oli vieläkin kovempaa. Usein matkustajia palloteltiin matkatoimistojen ja lentoyhtiöiden välillä,

ja parhaassakin tapauksessa matkustajat saivat vain osittaisen korvauksen tai korvaus maksettiin erittäin myöhässä. Pahimmassa tapauksessa korvausta ei maksettu lainkaan. Kaikkiaan 24 kansallista täytäntöönpanoelintä raportoi 80 000 valituksesta, jotka liittyivät peruutettujen lentojen korvaamiseen.
Mittavat tukirahat
IATAn mukaan eurooppalaisella verkostolentoyhtiöllä olisi tavanomaisina aikoina käteisreservejä kahden kuukauden ajaksi. Uusien varausten romahtaminen maaliskuussa 2020 merkitsi sitä, että jos lentoyhtiöt eivät saisi käyttöönsä lisää likviditeettiä tai toteuttaisi kustannussäästöjä, niiden käteisvarat loppuisivat toukokuuhun 2020 mennessä. Euroopan komissio hyväksyi julkisia tukia lentoyhtiöille ja pakettimatkojen järjestäjille, joihin Covid-19-kriisi oli kaikkialla EU:ssa vaikuttanut ankarasti. Komissio teki työnsä ennätysajassa: 54 valtiontukipäätöstä tehtiin keskimäärin 13 päivän kuluessa valtiontuki-ilmoituksesta ja 23 niistä jopa viikon sisällä. Kaiken kaikkiaan jäsenvaltiot antoivat maaliskuun 2020 ja huhtikuun 2021 välisenä aikana yhtiöiden käyttöön lähes 35 miljardia euroa julkisia varoja. Air France ja KLM saivat yhdessä yli 11 miljardia euroa,
Lufthansa yli kuusi miljardia euroa ja TUI, TAP ja SAS kukin yli miljardi euroa. Finnair ei ole saanut suoraa tukea valtiolta, mutta valtio on osallistunut Finnairin osakeantiin omistusosuutensa suhteessa sekä muihin rahoitusjärjestelyihin yhteensä 1,2 miljardilla eurolla.
Avustuksia ilman ehtoja
Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan nimenomaisesti asettaneet lentoyhtiöille myönnettävän tuen ehdoksi sitä, että matkustajille maksetaan korvauksia, vaikka komissio oli toimivaltuuksiensa puitteissa tehnyt selväksi, että jäsenvaltiot voisivat tehdä tällaisen kytkennän. Komission toimivaltuudet eivät kuitenkaan riitä sen yksioikoiseen edellyttämiseen.
Loppujen lopuksi jäsenvaltiot antoivat lentoyhtiöiden itse päättää, miten lentomatkustajille maksettiin korvauksia, ja yhtiöt käyttivätkin valtiontuen siihen, mitä ne itse pitivät tärkeimpänä. Tämän seurauksena lentomatkustajia kohdeltiin eri puolilla EU:ta hyvin eri tavoin, toteavat tarkastajat.
Päätelmiensä perusteella EU:n tarkastajat antavat Euroopan komissiolle yksityiskohtaisia suosituksia, joiden tarkoituksena on suojata lentomatkustajien oikeuksia paremmin.
Matkustajat, joihin lentoyhtiöiden maksukyvyttömyys
vaikutti suoraan, menettivät keskimäärin 431 euroa, joista 83 prosenttia (357 euroa) ei voitu periä takaisin minkään suojamekanismin avulla. Kaiken kaikkiaan noin kolmannes matkustajista, joihin lentoyhtiön maksukyvyttömyys vaikutti kielteisesti, ei kuulunut minkään järjestelmän piiriin. Tämä tarkoittaa, että noin 1,8 miljoonaa matkustajaa menetti rahaa lentoyhtiöiden konkurssien yhteydessä.
Maksukyvyttömyyssuoja
Muun muassa ECTAA, Euroopan matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien yhdistys, on jo vuosikausia ajanut lento- ja muille liikenneyhtiöille vastaavia maksukyvyttömyyssuojajärjestelmiä kuin mitä matkanjärjestäjillä on. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tavoitteena on tarkistaa matkustajien oikeuksia koskevaa sääntelykehystä ja lisäksi tutkia, millaisilla vaihtoehtoisilla taloudellisilla suojajärjestelmillä voitaisiin varmistaa, että käytettävissä olisi riittävästi likviditeettiä matkustajien korvausten maksuun ja tarvittaessa paluukuljetuksiin myös kriisiaikoina.
Eurowings aloittaa joulukuussa lennot Pohjoismaihin.
SAKSALAINEN EUROWINGS aloittaa tulevana talvena lennot Düsseldorfista Rovaniemelle ja Tromsaan sekä Stuttgartista Luulajaan ja Kiirunaan. Rovaniemen lennot alkavat 5. joulukuuta ja ne operoidaan kerran viikossa sunnuntaisin. Uusi lento aukaisee myös lappilaisille hyvät lentoyhteydet Düsseldorfin kautta Saksaan ja muualle Eurooppaan.


Matkapakettien suosion uskotaan kasvavan, sillä matkanjärjestäjät tarjoavat parempaa suojaa mahdollisten peruutusten varalle.
Matkapaketeista suojaa
Toisaalta matkapakettien myynnin odotetaan palautuvan nopeastikin, varsinkin Euroopassa, sillä kuluttajat etsivät nyt suojaa riskejä vastaan. Matkanjärjestäjät tarjoavat parempaa suojaa mahdollisten peruutusten, karanteenien ja muutosten varalle.
Yhdysvalloissa matkatoimistojen myynnin osuuden arvellaan nousevan 21 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Euromonitorin ennusteessa arvioidaan, että online-matkatoimistot saavat uusia kilpailijoita mm. Amazonista ja Facebookista, joilla on läheisempi ja henkilökohtaisempi suhde kuluttajiin.
Liikematkustus vähenee
Liikematkustuksen palautuminen ennalleen kestää vuosia. Se tulee oletettavasti tulevaisuudessa muutenkin vähenemään sillä Teams ja Zoom –palaverit ovat arkipäiväistyneet bisneksen teossa. Yritykset eivät halua lähettää työntekijöitään epävarmoihin olosuhteisiin ja yritysten matkustusrajoi-
tukset pysynevät tiukkoina vielä jonkin aikaa.
Sitten kun liikematkustus palaa, matkoja tehdään vähemmän ja painavimmin syin kuin ennen.
Euromonitorin tekemän kyselyn mukaan 72 % matkailualan asiantuntijoista uskoo kestävän matkailun kysynnän nousevan.
Biljoonatappiot
Koronaviruspandemian aiheuttama kansainvälisen matkailun pysähtyminen voi aiheuttaa yli 4 biljoonan dollarin tappion maailman BKT:lle vuosina 2020 ja 2021 UNCTADin kesäkuussa julkaiseman raportin mukaan. Arviossa on laskettu matkailun sekä suorat että välilliset vaikutukset. Nopeimmin aallonpohjasta nousevat kehittyneet maat, kuten Europpa ja Yhdysvallat. Sen sijaan köyhät maat, missä rokotuskattavuus on heikkoa, talouden ahdinko jatkuu pidempään.
Maailma matkailujärjestö UNWTO:n, arvioiden mukaan matkustus vähenee tänä vuonna 75 % maissa, joissa rokotustahti on hidasta ja 37 % maissa, joissa rokotuskattavuus on hyvä.
Koronapandemian kolmas ja neljä aalto siirtävät toiveet matkailuteollisuuden täydellisestä palautumisesta alati tuonnemmaksi. Matkailun kannalta näkyväksi merkiksi tästä nousee elokuun lopulle suunnitellun Global Travel Restart -tapahtuman peruuntuminen aluehallintoviraston uusien rajoitusten vuoksi.
Nizza on talvella suorien lentojen päässä, kun Finnair aloittaa sinne lennot kahdesti viikossa, torstaisin ja sunnuntaisin. Nizzassa vuosikymmeniä oppaana toiminut Timo Hakola kertoo talven olevan yksi Rivieran parhaista vuodenajoista. Lämpötilat ovat miellyttäviä ja Etelä-Ranskan kuuluisa valo on kauneimmillaan. Olosuhteet liikkumiseen, golfin pelaamiseen ja patikointiin ovat mitä parhaat. Merialppien laskettelukeskuksiin ajaa parissa tunnissa ja kulttuuritarjonta on runsasta.
UNESCO LISÄSI kesällä Nizzan maailmanperintölistalle sanoin ”Nice, Winter resort town of the Riviera”. Timo Hakolan mukaan se saattaa kuulostaa oudolta, sillä Nizza mielletään usein kepeänä kesäkohteena. Se ei kuitenkaan ole sattumaa, sillä eurooppalainen aristokratia löysi Nizzan miellyttävän talvi-ilmaston ja sen upeat maantieteelliset olosuhteet Merialppien ja Välimeren välissä jo 1700-luvun lopulla.
Kahteen kertaan rokotettujen suoja toimii
Tämän ja muiden tapahtumien, kongressien ja tapaamisten peruuntuminen vaikuttaa koko matkailuteollisuuteen. Se tarkoittaa pitkittyviä lomautusjaksoja ja ammattitaitoisen henkilöstön siirtymistä muille aloille. Yhdistettynä heikkenevään kiinnostukseen alan koulutusta kohtaan tämä tarkoittaa, että korona-aaltojen jälkeen meillä ei ole tarpeeksi ammattitaitoista väkeä palvelemaan asiakkaita. Tapahtuma-alan kannalta on myös valitettavaa, että hallitus ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto elokuussa antoivat toisistaan poikkeavia ohjeita ja määräyksiä konserttien ja tapahtumien turvajärjestelyistä.
Suomessa koronatestien kalleus ja koronapassin viivästyminen ovat puolestaan turhia esteitä matkailun elpymiselle. Näitä esteitä voisi hyvällä tahdolla kaataa.
Koronapassin ja pakollisten koronatestausten ympärillä pyörivä päätöksenteon ruletti on toinen esimerkki matkailun kannalta onnettomista esteistä, joiden raivaamiseen ei tahdo löytyä poliittista tahtoa ja kykyä. Maamme hallituksen viime keväänä osoittama jämäkkä päätöksentekokyky on enää haalistuva muisto menneestä.
Medialle ominaiseen tapaan huomio keskittyy helposti huonoihin uutisiin, vaikka tilanteessa on valonpilkkujakin.
Tärkein valonpilkku on se tosiseikka, että kahteen kertaan rokotettujen suoja näyttää toimivan. Valtaosa koronaan sairastuneista ja sairaalahoidossa olevista ovat rokottamattomia 20-29 -vuotiaita. Tätä vanhemmilla rokotetuilla ihmisillä ei pitäisi olla syytä välttää matkustamista. Toinen valonpilkku on heikon kysynnän aiheuttamat alhaiset hinnat. Kuluttajat voivat nyt hyötyä edullisista lennoista ja hotelleista. Monessa paikkaa on lisäksi vielä väljää. Nyt siis kannattaa matkustaa!
Nizzasta tuli 1800-luvun loppuun mennessä koko maailman kosmopoliitti kohtauspaikka; missään muussa lomakohteessa ei törmännyt niin suureen määrään kruunupäitä, aristokraatteja, tehtailijoita ja muita silmäätekeviä.
Välimeren talven taika
Nizza ei vetänyt puoleensa ainoastaan ylhäisöväkeä vaan Rivieran värit, valo ja ilmapiiri houkuttelivat paikalle myös eri taiteen alan edustajia taidemaalareista kirjailijoihin. Nizzan talvimatkailun huippukausi ”la Belle Epoque” osui ajanjaksolle 1860-1914. Hakola kertoo, että talvimatkailu alkoi muuttaa oleellisesti kaupungin infrastruktuuria ja se loi Nizzaan rikkaan ja omintakeisen kulttuuriperinnön, joka heijastui ennen kaikkea arkkitehtuuriin: kaupunkiin rakennettiin toinen toistaan upeampia loistohotelleja ja yksityisvilloja. Vaatimattomasta rantatiestä kehittyi La Promenade des Anglais, yksi maailman kuuluisimmasta rantakaduista. Puutarhoihin ja puistoihin istutettiin eksoottisia kasveja, jotka menestyivät hyvin Rivieran poikkeuksellisen lämpimässä talvi-ilmastossa ja ovat tänä päivänä osa kulttuurimaisemaa. Nizzassa perustettiin 1800-luvun lopulla maailman ensimmäinen kukkatukku, josta lähtivät ensimmäiset



leikkokukat ulkomaille.
Hyppysellinen Italiaa Nizzalla on pitkä ja kiehtova historia Savojin herttuakunnan alaisuudessa. Se selittää Nizzan ”italialaisuuden”, mikä näkyy ennen kaikkea vanhan kaupungin arkkitehtuurissa: Nizzassa on enemmän barokkirakennuksia kuin yhdessäkään toisessa Ranskan kaupungissa. Nizzan perinteinen keittiö on iloinen sekoitus pohjois-italialaista, provencelaista ja välimerellistä keittiötä.
Kaupungissa vaalitaan edelleen sen omaa paikallismurretta, Nissartia, joka on yksi parhaiten ominaispiirteensä säilyttäneistä oksitaanikielistä.
Tämän päivän Nizza on moderni ja omintakeinen loma- ja kulttuurikaupunki. ”Toivon, että Nizzan pääsy Unescon tavoitellulle maailmanperintökohteiden listalle auttaa matkustajia löytämään tämän upean kaupungin ja rannikon uudestaan myös talvikuukausina - jolloin alue esittäytyy aidoimmillaan - kuten Euroopan aristokraatit aikoinaan” Hakola sanoo.
VITOSEN VIERAANA: Erityissuunnittelija Jukka Punamäki, Matkailuyksikkö, Helsingin kaupunki
Matkailun lähettiläs
Timo Hakola on toiminut Rivieralla oppaana parikymmentä vuotta ja koti siirtyi sinne pysyvästi vuonna 2013. Hakola on toiminut oppaana monille suomalaisille matkanjärjestäjille ja menneen vuoden aikana hänestä sukeutui myös virtuaalimatkojen vetäjä.
Elokuussa Rivieran matkailuorganisaatio Comité Régional du Tourisme Côte d'Azur France kutsui Timo Hakolan Ranskan Rivieran Matkailulähettilääksi, Ambassadeur Côte d'Azur France.
”Olen erittäin iloinen tästä upeasta tunnustuksesta, joka on hieno palkinto vuosien työstä rakastamallani rannikolla”, Timo kertoo. ”Matkojen opastus ja uusien suunnittelu on "jatkuvaa matkalla oloa" ja juuri se tekee tästä työstä niin antoisan! Pyrin tekemään jokaisesta matkasta onnistuneen kokonaisuuden ja ainutkertaisen elämyksen, ja jos mahdollista sellaisen, joka ylittää odotukset. ”


Datan määrä ja sen hallitseminen
Tällä hetkellä dataa kertyy valtavasti eri lähteistä. Tie-
TÄSSÄ VAIHEESSA kaikille alkaa olla jo selviö, että data on nykypäivän kultaa. Maailman suurimmat yritykset hallitsevat maailmaa tiedon avulla. Matkailuala ei ole tässä poikkeus. Kansainväliset isot toimijat hallitsevat markkinaa, ja logiikka on sama kuin muualla – lopussa ”winner takes it all”. Onko voittajia sitten Google, TripAdvisor, Booking.com, Ctrip vai Airbnb; sitä ei tiedä kukaan, mutta suunta on selvä. Tilanne on sikäli hullunkurinen, että edellä mainitut toimijat eivät varsinaisesti tuota mitään matkailualalla. Periaatteessa kaikki tieto asiakkaista ja matkailutoiminnasta pitäisi olla matkailuyrityksillä, alueilla tai valtiolla. Silti on päädytty tilanteeseen, jossa yhdysvaltalaiset tai kiinalaiset yritykset hallitsevat asiakastietoa ja sitä kautta myös myyntikanavia.
don hallitseminen, analysointi ja lopulta sen hyödyntäminen oikeiden päätösten tueksi on kallista ja vaikeaa. Siksi me tarvitsemme Suomessa juuri tämän asian tiimoilta vahvaa yhteistyötä. Nyt on aika luoda yhdessä sellaiset toimintamallit, joilla me opimme yhdessä, jaamme kustannuksia sekä ennen kaikkea jaamme tietoa. Koska lähtökohtaisesti meillä on paras pääsy merkittävään tietoon, on meillä myös hyvät mahdollisuudet tuottaa sellaista tietoa, jolla voimme ai-
nakin jollain tasolla haastaa kansainväliset jättiläiset. Kehitystä tapahtuu
Olen omassa työssäni nähnyt, että Suomessa on jo suuri joukko toimijoita havahtunut tähän todellisuuteen. Visit Finland tekee parhaillaan suunnitelmaa siitä, miten tiedolla johtamista viedään eteenpäin kansallisella tasolla. Kun tämä selviää, on myös alueellisten toimijoiden mahdollista määritellä oman tekemisensä raamit. Suomes-




sa on myös käynnissä useita matkailun tiedolla johtamisen hankkeita. Helsinki tekee tiiviisti yhteistyötä eri alueiden kanssa ympäri Suomea – mm. Turun, Tampereen, Espoon, Rovaniemen ja Oulun kanssa. En itsekään tiedä mihin tämä kaikki johtaa. Mutta olen varma, että jos emme nyt ota hommaa haltuun, menevät kilpailijat ohi oikealta ja vasemmalta. Tässä – jos jossain – tarvitaan nyt vahvaa kansallista yhteistyötä kautta linjan.





Jukka Punamäki Erityissuunnittelija Matkailuyksikkö Helsingin kaupunki



Portugalilainen Vision-Box ja Suomen rajavartiolaitos ottavat ensimmäisenä käyttöön EU:n Entry/ Exit -järjestelmään (EES) liittyviä laitteita Schengen alueen sisällä. EES:n tarkoitus on modernisoida ulkorajavalvontaa parantamalla Schengen alueen rajatarkastusten laatua ja tehokkuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa kentälle tulevia automaattisia viranomaistarkastuksen pisteitä. Samalla uusiutuu liuta automaattiportteja, joita on Helsinki-Vantaalla ollut jo vuodesta 2009.
Riikka Mahlamäki-Kaistinen
PASI NOKELAINEN Rajavartiolaitokselta kertoo, että Suomi on edelläkävijä automaattisten rajatarkastuslaitteiden käytössä Euroopassa. Helsinki-Vantaa otti laitteet käyttöön toisena Euroopassa jo vuonna 2009. Ensimmäinen maa oli Portugal, joka on myös Helsinki-Vantaan laitteiden kotimaa.
11 vuoden ikään päässeet laitteet ovat nyt elinkaarensa päässä ja samalla kun ne päivitetään, kentälle tulee suuri määrä uusia Vision-Box laitteita, jotka vastaavat keväällä 2022 voimaan tulevan EU:n Entry/Exit -järjestelmän (EES) vaatimuksia. Vision-Box (S.A.) toimittamat laitteet ja järjestelmä mahdollistavat biometriikkaan perustuvan automatisoidun rajatarkastuksen, joka tekee rajakontrollista ja henkilöpapereiden tarkastuksesta saumatonta ja nopeaa.
Tavoitteena sujuvuus

Nallekarhu opastaa matkustajia siirryttäessä automaattiporttien läpi.
“Helsinki-Vantaalle tulee itsepalveluautomaatteja, jotka lisäävät entisestään kentän läpäisykykyä. Me haluamme tehdä kentällä toimimisesta nopeaa ja sujuvaa, mutta siihen ei tähdätä, että matkustaja voisi vain juosta kentän läpi”, Nokelainen sanoo. Pikaeteneminen on käytännössäkin mahdotonta, sillä tarkastusosioiden läpikäynti ja rekisteröinti vie väkisinkin aikaa teknisistä syistä. “Esimerkiksi sirun lukeminen vie vähintään 2-3 sekuntia. Joskus asiakirjan tarkistus sirulta vie tuplasti tämän ajan.”
Aikaa kuluu myös valo-

Helsinki-Vantaan T2 terminaalin yläaulaan tulee lähteville ja saapuville kummallekin 20 porttia ja 48 itsepalvelulaitetta. Ala-aulan saapuva tarkastus saa 10 automaattiporttia ja 12 itsepalvelulaitetta.
kuvan ottoon, sillä minkä tahansa tunnistettavan kuvan sijaan EES edellyttää passikuvalaatuista kuvaa.
Nalle kertoo mitä tehdä Rajavartiolaitos ei ole varsinaisesti osallistunut laitteiden tekniseen kehitystyöhön, mutta se on ollut vahvasti mukana niiden käytettävyyden toteutuksessa. "Me olemme pyrkineet tekemään laitteiden ohjeistukset mahdollisimman vähällä kielellä. On yllättävän haastavaa miettiä opasteet sellaisiksi, että ihmiset osaavat heti toimia", Nokelainen kertoo. “Opasteissa nähdään mahdollisimman paljon animaatiota ja pictogrammeja. Tähän
on käytetty paljon aikaa, sillä globaalisti pätevien symbolien löytäminen ei ole itsestään selvää.”
Samalla on myös haluttu välttää liiallista stereotypiaa.
"Esimerkiksi emiraateissa näissä laitteissa ohjeita antaa emiraattiasuun pukeutunut lentoemäntä. Australiassa ohjeistaja on vaaleahiuksinen, lihaksikas sur aaja. Me emme halua antaa kuvien välityksellä asiakkaillemme mielikuvaa siitä, että suosisimme tietynlaista ihmistyyppiä.”
Tästä johtuen ohjeita antaa sukupuoleton ja mihinkään etniseen taustaan viittaamaton karhu-avatar.
Rajavartijat tarkkana
Automatisoinnin lisääminen ei syrjäytä täysin ihmistä. Matkustajilla on jatkossakin mahdollisuus mennä täysin perinteisiä linjoja pitkin ilman automaattien käyttöä.
“Jos kone havainnoi ongelmia se ohjaa matkustajan tarkastajan luo. Jos ongelmia ei ole, se näyttää tien ulosmenoportille.”
Kone kertoo valvojalle myös portin läpi kulkevista alaikäisistä lapsista. Rajanylityksessä pyritään erityiseen tarkkaavaisuuteen lasten kohdalla.
“Rajavartijat kiinnittävät esimerkiksi erityistä huomiota siihen näkyykö lapsessa merkkejä siitä, että hän on matkassa vasten tahtoaan.”
Laitteisto muistaa kulkijan
Kun matkustaja on kertaalleen kirjattu kentän tarkastuspisteessä järjestelmään, on eteneminen kentällä mutkatonta porteissa olevien face on the move -toimintojen kautta.
"Tämä vaatii kuitenkin sen, että ihminen ei porttipuomien välissä kulkiessaan katso vaikka taakseen tai tuijota kännykkää. Jos hän katsoo kävellessään suoraan eteenpäin, järjestelmä tunnistaa hänet ja päästää eteenpäin.”
Nokelainen painottaa, että porttijärjestelmä ei arkistoi tietoja. Portit tekevät kentällä liikkumisesta vaivatonta ja notkeaa, mutta tiedot häviä-
"Karhu sopi hyvin, sillä se on rajavartiolaitoksen tunnus ja Helsinki-Vantaalla on myös vahva luontoteema”, Nokelainen tuumaa.

vät järjestelmästä vuorokauden sisällä.
Leimausvelvollisuus
EU-kansalaisten osalta automaattisten rajatarkastusten toteutus on selvä ja yksinkertainen prosessi. Tätä varten tarvitaan vain asiakirjojen oikeellisuuden ja henkilöllisyyden tarkistamista. Kolmansien maiden matkustajien kohdalla tarkistuslista on pidempi. Siihen voi kuulua muun muassa viisumitarkastus, eivätkä asiakirjat ole välttämättä aina yhdenmukaisia. “Niin kauan kuin Suomella on leimausvelvollisuus kolmansien maiden matkustajien passeihin, tarvitaan aina myös henkilöä, joka leimaa passit tarkastuksen jälkeen. Kun leimausvelvollisuus jää tulevaisuudessa pois, automaattien käytölle tulee laajempia mahdollisuuksia.”
Hankinnan hinta Laitteiston asennustyöt alkoivat jo vuonna 2019. Viimeiset portit asennetaan keväällä 2022. Automaatteja tulee yhteensä 50, itsepalveluautomaatteja 60 ja manuaalitarkastuspisteitä 56. Nokelainen kertoo hankinnan kokonaishinnaksi noin 11 miljoonaa. Hinta sisältää viiden vuoden ylläpitokustannukset. "Hankinnan nettokustannus ei ole mielestäni suuri suhteessa hankinnan laajuuteen, sillä hankinnassa on hyödynnetty EU:n Sisäisen turvallisuuden rahastoa (ISF), josta korvataan 75 % hankintakustannuksista", Nokelainen kertoo.
Kirgiisit nukkuivat, kun kansoille jaettiin maita jäljelle jäivät haastavat viljelysmaat
”Emme halua, että meitä verrataan muihin stan-maihin”, sanoi oppaamme Kenji. Hän riemastui, kun kuuli, että suomeksi maan nimessä ei ole stania. Kenjin mukaan Kirgisia eroaa naapurimaistaan täysin. Vaikka valtaosa väestöstä on muslimeja, uskonnolla on hyvin pieni merkitys jokapäiväisessä elämässä. Paimentolaiskansalla on vahva identiteetti. Karu luonto on tehnyt ihmisistä nöyriä mutta pienistäkin asioista iloitsevia ja sydämellisiä ihmisiä.
Leena Aalto, Kirgisia
”KIRGIISIT ELÄVÄT VERTIKAALISTI; keväisin siirrytään ylös vuorille, syksyllä laskeudutaan alas laaksoihin”, kertoo oppaamme Kenji. Toukokuussa muutama suomalainen matkailualan ammattilainen pääsi tutustumaan Kirgisian matkailutarjontaan. Suomen ulkoministeriöllä ja YK:n kehitysohjelmalla on ollut Kirgisiassa parin vuoden ajan projekti, jonka aikana maan matkailua pyritään vauhdittamaan. Lisää siitä sivulla 11.
Nomadikansaa
Kirgiisit ovat nomadikansaa. Yhä edelleen ratsain kulkevat paimenet laumoineen ovat yleinen näky Kirgisiassa liikkuessa. Toukokuussa teillä ja niiden varsilla liikkui suuria laumoja hevosia, lehmiä ja lampaita kohti korkeampia laidunmaita. Paimenet hoitavat useiden perheiden eläimiä ja saavat palkkaa muutaman euron per eläin, hevosista jopa viisi euroa kuukaudessa. Laidunmailta toiselle siirtyvät paimenet yöpyvät edelleen jurtissa, ja myös matkailijoille on tarjolla eritasoisia jurttaelämyksiä. Myös me pääsimme jurttaan yöksi. Toukokuussa ylängöllä on vielä kylmä, ja iloksemme saimme jurtan, jonka keskellä oli kamina. Se sytytettiin lampaan lannalla illan pimetessä. Illalla jurtta oli kuin sauna, mutta aamuneljältä heräsimme pallellen. Eristystä kun ei ole.
Brutaali kansanpeli
Pitkiä aikoja eläintensä kanssa vuorilla eläneet paimenet kehittelivät ajankulukseen mitä eriskummallisimman ja rajuimman pelin, Kok Burun. Pelissä on kaksi joukkuetta, jotka ratsain koettavat saada pelivälineen toisen joukkueen maaliin. Peliväline on lammas, joka on hetkeä aiemmin tapettu. Lammasta heitetään hevosmieheltä toiselle ja sitä kuljetetaan kentällä eteenpäin jalan ja hevosen välissä. Lammas pyritään heittämään vastustajan maaliin, joka on halkaisjaltaan parimetrinen ympyrä.
Ja koska pelin tiimellyksessä lammasta on mäiskitty sinne tänne, liha on pelin jälkeen sopivasti mureutunut herkullista ilta-ateriaa varten. Laji on edelleen suosittu ja maaottelut Kirgisian ja Kazakstanin välillä ovat armotonta katsottavaa. Lammas on nykyisin korvattu lampaanmuotoisella ja painavalla säkillä, ainakin virallisissa otteluissa.
Suomi-taloja
Kirgisia oli muiden stan-maiden tapaan osa Neuvostoliittoa aina vuoteen 1991, jolloin

ei voi
ratsastusretkestä.

Vuosien saatossa unohtuneen kirgiisikulttuurin vaaliminen on noussut viime vuosina suosioon. Omaa kieltä ja vanhoja perinteitä elvytetään monin tavoin.

se itsenäistyi. Venäjä on edelleen yleisesti puhuttu kieli, vaikka kirgiisien oma kielikin on tullut yhä suositummaksi. Pääkaupungin Bishkekin yliopistossa opetuskieli on kuitenkin vielä venäjä. Kirgisian rakkennuskanta on suurimmalta osalta Neuvostoliiton peruja ja maata kierrellessä kaupungit ja kylät muistuttavatkin paljon Viroa 1990-luvun alussa. Oppaamme Kenji kertoo kotitalonsa oleva arvostettu Suomi-talo. Käy ilmi, että sotakorvauksena aikoinaan Neuvostoliittoon lähetettyjä talopaketteja on viety näinkin kauas.
Silkkitien varrella
Silkkitien yksi haara kulki Kirgisian läpi. Se toi aikanaan vaikutteita idästä ja lännestä, mutta mitään näkyvää ei ole jäänyt muistoksi. Sen sijaan Mannerheimin ratsastusmatkasta Kir-
gisiassa on jäänyt merkittävä muisto. Hän tapasi vuonna 1906 Kirgisian ”Alain tsaarittaren”, tuolloin 96-vuotiaan Kurmanan Datkan, otti tapaamisessa valokuvan, joka on tiettävästi ainoa hallitsijasta otettu kuva. Nyt Mannerheimin ottama kuva komeilee Kirgisian 50 somin setelissä.
Notkuvat pöydät
Kirgiisien viraanvaraisuus on lähes hämmentävää. Pöytään istuttaessa silmä kiertää ympäri yltäkylläistä pöytää, mistä löytyy erilaisten salaattien ja leipien lisäksi pähkinöitä, karkkeja, hedelmiä, säilykkeitä ja vaikka mitä. Näyttää siltä, että koko ruokakaapin sisältö on laitettu tarjolle.
Kirgisialainen ruoka on hyvin lihapitoista ja mausteet hyvin kotoisia; suola ja pippuri.
Kauhistellessamme aterian jälkeen syömättä jäänyttä ruokamäärää isäntämme
HÖYRYJUNIA EI tunnetusti enää juurikaan käytetä hyötyliikenteessä, mutta silti niillä on siellä täällä kysyntää. Venäjän rautatiet operoivat höyryjunayhteyttä Sortavalasta Ruskealaan ja se on kuulemma noussut suureen suosioon. Ruskealan marmorilouhos on tänä päivänä Venäjän Karjalan suosituimpia käyntikohteita. Nyt viritellään suunnitelmia jatkaa yhteyttä Joensuuhun asti. VR yhteistyössä Venäjän rautateiden ja Suomen sidosryhmien kanssa käy keskustelua Sortavala-Joensuu retrojunaliikenteen toteuttamiseksi.
Tarkoitus on tuoda venäläisiä Joensuuhun ja viedä suomalaisia Sortavalaan ja Ruskealaan. Toivon mukaan myös takaisin, puolin ja toisin.
Observer kannattaa lämpimästi. Suomessa on paljon Karjalan kannakselta evakkoon joutuneiden jälkeläisiä, joita retki esi-isien maille varmasti kiinnostaa.
Höyryyn liittyy myös steampunkiksi kutsuttu ilmiö. Steampunk, suomeksi höyrypunk, on 1980-luvulla syntynyt tieteiskirjallisuuden alalaji, jossa tulevaisuudessa tai vaihtoehtoisessa historiassa käytetään erilaisia höyrykoneisiin pohjautuvia teknologioita.
Steampunkia esiintyy myös taiteessa. Eräs 56-vuotias? amerikkalainen mieshenkilö osti steampunk-veistoksen Saksasta ja sijoitti sen epäonnekseen matkatavaroihinsa paluulennolla Frankfurtista Washingtoniin. Epäonnekseen siksi, että veistokseen kuului aito, joskin toimintakyvyttömäksi tehty käsikranaatti.

jurtassa on ehdoton kokemus.
lohduttivat; täällä jäljelle jäänyt ruoka jaetaan aina vieraiden kesken. Kunnia-arvoisin vieras saa valita ensin ja sen jälkeen muut lusikoivat purkkeihin mitä haluavat.
Dramaattinen luonto
Suomen ja YK:n kehitysyhteistyöprojektia Kirgisiassa avustava Petri Numminen kertoo, että maassa on vielä paljon kehitettävää, mutta ihmiset ovat innokkaita ja pikku hiljaa infraa saadaan paremmaksi. Pääkaupungissa Bishkekissä on jo kansainvälisiä hotelliketjuja, maaseudulla yövytään usein majatalossa, jotka ovat useimmiten todella mukiinmeneviä ja siistejä.
Bishkekissä ensimmäisenä silmiin pistävät lukuiset puistot ja viheralueet. Kaupungista löytyy muutama ostoskeskus, mutta mitään varsinaista illanvietto tai ravintola-aluetta ei ole.
Maan paras anti löytyy luonnosta. Se on dramaattisen kaunista. Maasta 90 % on vuoristoa. Oppaamme Kenji kertookin, että kun maiden rajoja vedettiin, niin kirgiisit nukkuivat eivätkä vaatineet osaansa. Näin heille jäi vuoret ja vain vähän laidunmaata. Mutta ne ovat sitäkin kauniimpia.
Lisää tarinoita ja kuvia Kirgisiasta ja Keski-Aasiasta löydät www.ikkunapaikka.fi

Matkatavaroiden läpivalaisussa valpas Bundespolizein tarkastaja havaitsi kranaatin ja hälytti pomminpurkuryhmän paikalle. Matkalaukusta löytyi tämä vaikuttava taideteos:

Käsikranaatti näkyy veistoksen ylälaidassa. United Airlinesin kone jatkoi matkaansa ilman käsikranaattilaukkua, joka toimitettiin tarkastuksen jälkeen matkustajan perässä Washingtoniin. Mitä opimme tästä? Käsikranaatit eivät liity steampunkiin eikä niitä pitäisi tuoda nykyajan lentokoneisiin. Höyryssä pysyäksemme kerrottakoon Ruotsin Västeråsissa sijaitsevasta höyryvoimalasta, jota on muutettu eklektiseksi ja romanttiseksi hotelliksi. Eklektinen tarkoittaa sanakirjan mukaan monenkirjava, monivivahteinen, valikoiva, heterogeeninen. Tätä vaikeaa sivistyssanaa käytetään jostakin syystä moneen kertaan Västeråsin Steam Hotelista kertovassa tiedotteessa.
Tiedote on muuten käännetty ruotsista suomeksi Googlea tai yhtä epäpätevää elävää kääntäjää käyttäen. Vai mitä tuumitte käännöksestä mailin laajuiset näkymät ruotsin sanoista ”milsvidd utsikt” No, niin tai näin, hotellista on kaikesta päätellen tullut menestystarina. Hotelli on toiminut parisen vuotta ja jos tiedotteeseen on uskominen niin Västerås on kaupunkina kasvanut hotellin takia. Se on jo saatavuus ilman höyryvoimaakin, tai sitten käännöksessä on liikaa höyryä.
Tämä pakina on siltä osin historiallinen, että se – ensimmäisen kerran 32 vuoteen – sisältää valokuvan.
Nimimerkki Observer on matkailualan taustavaikuttaja, joka kriittisesti kommentoi alamme ilmiöitä. Observerin kannanottojen ei tarvitse noudattaa lehden yleistä linjaa.
Läheltä kaukomatkan tuntua
Vain reilu tunti Helsingistä itään, Suomenlahden rannalla, ulottuvillasi on upea aarreaitta. Kotkan, Haminan ja Loviisan seutu kutsuu kokoustamaan, rentoutumaan ja kokemaan uutta. Unohtumattomia elämyksiä voi löytyä yllättävän läheltä!
Santalahti Resort
Viiden tähden lomakeskuksessa yhdistyvät rentous ja korkealaatuiset puitteet. Upeissa Kotkan merimaisemissa kokoustat ja herkuttelet huippukokkien loihtimia aterioita. Suloiset löylyt hellivät luolan savusaunassa tai perinteisessä saunassa. Pidä kokous tyylikkäässä villassa, saunatuvalla tai Lapin Kodassa. Alueella on myös runsaasti erilaisia aktiviteetteja golfista lumikenkäilyyn. Merenrantaa kulkevilla luontopoluilla nautit merimaisemista ympäri vuoden. Kysy myös meriretkiä! santalahti.fi


Merikeskus Vellamo Tämä kaakkoisrannikon suvereeni ykkösvierailukohde pitää sisällään monenlaisia moderneja ja monipuolisia kokoustiloja, mutta myös elämyksellistä koettavaa. Ko-
koustamisen ohessa voit tutustua veneilyn historiaan, Itämeren suurimman meritaisteluun ja sen taustoihin sekä elämään sen ajan Ruotsinsalmen linnoituskaupungissa. Viihtyisä ravintola Laakonki huolehtii ko-
kousväelle vatsantäytettä ja herkullisia makuelämyksiä Kantasataman näkymien äärellä. Kaikki keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä Vellamosta, tunnelmallisen Kotkansaaren sydämessä! merikeskusvellamo.fi
Finnairin lentotarjonta on pikkuhiljaa palautumassa puolentoista vuoden poikkeusajan jälkeen. Toiminnan keskiössä ovat jatkossakin mahdollisimman hyvän asiakaskokemuksen tarjoaminen, kattavan tuotetarjonnan varmistaminen ja vastuullisesta toiminnasta huolehtiminen. Poikkeusaikana asiakastyytyväisyyden taso on ollut ennätyslukemissa. Viimeisin nettosuositteluindeksi oli 45, mikä oli lentoyhtiölle huipputasoa.
Leena Aalto
FINNAIRIN ASIAKASKOKEMUKSISTA ja tuotteista vastaava Tiina Tissari kertoo, että viimeisen puolentoista vuoden aikana, kun toiminta lentoliikenteessä on ollut hiljaista, on ollut aikaa kirkastaa jo entuudestaan tärkeitä arvoja. ”Finnair on moderni laatulentoyhtiö, joka haluaa tarjota mahdollisimman vastuullisen, miellyttävän ja vaivattoman asiakaskokemuksen koko sen matkaketjun ajan, jolloin asiakas on Finnairin toiminnan piirissä.”
Mutkaton asiakaskokemus
Tiina Tissari on työskennellyt Finnairilla kaksi ja puoli vuotta. Ennen Finnairia hän työskenteli mm. Nokiassa, missä yksi hänen vastuualueistaan oli Nokian lisälaiteliiketoiminta. ”Kyse oli vähän samantyyppisestä vastuualueesta, siellä vastasin puhelimeen saatavista lisälaitteista, Finnairilla vastasin aluksi lennon päälle ostettavista tuotteista”, Tissari kuvailee työtään. Sittemmin

Tissarin vastuulle on tullut koko Finnairin tuotetarjonta. Asiakas siirtyy Tissarin vastuualueelle sen jälkeen, kun hän on ostanut lennon. Sitä ovat ennen lentoa tapahtuva asiakaskokemus digitaalisissa kanavissa, asiakaspalvelussa ja lentokentällä, lennonaikainen asiakaskokemus sekä asiakkaalle tarjottavien perustuotteiden ja lisäpalveluiden tuotteistus. Koska asiakkaiden tarpeet ovat yksilöllisiä, asiakkaalle tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja ’Economy Light’-lipusta
’Business Flex-lippuun’. Lisäksi koko matkaketjun ajan asiakkaalle tarjotaan erilaisia lisäpalveluita ostettavaksi. Se on kaikkea loungen sisäänpääsystä voileipään koneessa.
Moderni laatulentoyhtiö
Tissarin mukaan Finnair verkostoyhtiönä erottuu halpalentoyhtiöistä eritoten sillä, että Finnairilla on tarjota asiakkaalle mahdollisuus valita. ”Haluamme palvella mahdollisimman laajaa asiakaskuntaa, niin että asiakas voi itse

Erämys Keisarin Kosket
Kymijoki on luonnon upea taideteos lukuisine suistoineen ja haaroineen. Sen jylhissä maisemissa, kosken kohinassa ja erämaaluonnon rauhassa vietät ikimuistoisen päivän oman yrityksesi väen tai sidosryhmiesi kanssa. Tarjolla on koskenlaskua, koskiuintia, koskijoogaa, koskiristeilyjä ja kalastusta -sekä ruokailua erätulilla. eramys.fi
Höyrypanimo
Tule nauttimaan merimaisemista Höyrypanimon historiallisessa miljöössä! Kotkan toiseksi vanhin rakennus pitää sisällään kaksi paikallista ylpeyttä: Ravintola Keisarinsataman, joka tarjoilee italialaistyylisiä aterioita, ja pienpanimo Kotka Steam Breweryn tilat. Höyrypanimon tiloissa järjestät sujuvasti kokoukset ja palaverit panimokierroksen kera. Ravintolan juhlapalvelu järjestää ikimuistoiset suuremmat ja pienemmät juhlat ja yritystilaisuudet. hoyrypanimo.fi
se mahdollisimman riisuttu ja kustannustehokas matka, haluaako hän lisäpalveluita ostamalla paremman matkustuskokemuksen tai haluaako hän ostaa bisnesluokan lipun, johon sisältyy useita etuja ja palveluita. Kaiken perustana on laadukas perustuotteemme.”


valita millaisen matkustuskokemuksen hän haluaa. Onko


Koe ainutlaatuinen elämys luonnonkauniilla Rakin Kotkan saarella Haminassa. Kokousta saareen rakennetussa kylässä ja majoitu viihtyisissä saaristomökeissä. Nauti merimaisemista, nuotiotulien loimusta ja luonnonrauhasta, aisti Viikinkien muinaispolku ja viikinkipäällikkö Ruhrigin ateria. Istahda omalle autiorannalle, kiipeä lintutorniin tähystämään merikotkia, sauno merenrantasaunassa ja narraa kaloja. vimpa.fi

visitkotkahamina.fi
Finnairin kesällä julkistamat yhdensuuntaiset lentohinnat ja Business light -lipputyyppi ovat osa tätä valinnanvapautta, kuten myös myöhemmin tarjontaan tuleva premium economy -luokka, jonka lanseeraus on pandemian myötä siirtynyt. Myös NDC:hen siirtyminen on Tissarin mukaan yksi osa valinnanvapautta.
”Haluamme eri palveluilla tarjota jokaiselle mahdollisuuden tehdä matkastaan omannäköisen, ostipa asiakas matkansa sitten meiltä tai kumppanin kautta”, Tissari sanoo.
Vaivatonta matkustusta
Valitseepa asiakas millaisen lentolipun ja lisäpalvelut tahansa, Tissarin mukaan tavoitteena on tarjota mahdollisimman vaivaton ja saumaton matkustuskokemus matkan varaamisesta aina mahdolliseen matkan jälkeiseen yhteydenpitoon. Vaivattomuuteen liittyy myös toimivat digitaaliset palvelut.
Lähemmäksi asiakasta Finnair toi pian pandemian alettua kauppoihin valmisaterioita ja nyttemmin myös koneessa tarjottavaa mustikkamehua on saanut ostaa lähikaupasta. ”Pyrimme siihen, että olemme entistä enemmän asiakkaan mielessä myös matkojen välillä. Tämä on yksi tapa olla kontaktissa asiakkaan kanssa myös silloin, kun he eivät pääse nauttimaan palveluistamme lennoilla”, Tissari sanoo.
Vastuullista toimintaa
Vastuullisuus on yksi Finnairin toiminnan peruspilareista. Se ei tarkoita ainoastaan CO2-päästöjen minimointia vaan kaikkea yrityksen toimintaa. ”Vastuullisuus otetaan huomioon koko toimintaketjussa, oli kyseessä sitten tarjoilu koneessa tai tuotteissamme käytettävät materiaalit. Emme myöskään halua tuputtaa asiakkaille erilaisia ostettavia lisäpalveluita elleivät he itse sitä halua. Sen katsomme myös vastuulliseksi toiminnaksi”, Tiina Tissari sanoo.
Pitkälti Finnairin Aasian strategian ansiosta suomalaiset ovat saaneet nauttia kattavasta reittivalikoimasta. Lentojen määrää ja kohteita kasvatetaan sitä mukaan, kun pandemiasta johtuneita rajoituksia puretaan ja kysyntä kasvaa. Tissari muistuttaa, että se mikä erottaa verkostoyhtiön halpalentoyhtiöstä, on nimenomaan kattava reittiverkosto maiden päälentoasemille. ”Tarjoamme asiakkaillemme verkoston, joka kattaa ne kohteet, minne asiakkaat haluavat lentää, eikä niin päin, että lennetään kentille, joille on edullista lentää.”
Hamburger Börsin kolmas elämä alkaa marraskuun alkupuolella, kun Jugend-ajan alkuperäinen osa ja tänä vuonna valmistunut uudisosa avautuvat Scandic-hotellina Turun torin laidalla.
REILUN KAHDEN VUODEN urakka valmistuttua vuonna 1885 rakennettu jugend-osa yhdistyy torin varren uudisrakennukseen, jonka ulkonäkö myötäilee Turun torin 1900-luvun alkupuolen tyyliä.
Historialliset kokoustilat
Vanhan Börsin puolella sijaitsevat kahdeksan kokous- ja juhlatilaa on varustettu modernilla kokoustekniikalla, ja tilat tarjoavat monia mahdollisuuksia niin perhejuhliin kuin yritystilaisuuksiinkin.
Yhteistyössä Museoviraston kanssa on säilytetty hotellin tärkeitä historiallisia rakenteita ja yksityiskohtia. Esimerkiksi sisäpihan takorautainen terassi ja parvekeosa on nyt palautettu alkuperäiseksi ulkotilaksi. Myös
Willy Bauerin upeat lasiteokset säilyvät hotellissa.
Tunnelmalliset huoneet
Uudisrakennuksen hotellihuoneiden sisustuksessa on käytetty lämpimiä värisävyjä ja runsaasti pehmeitä tekstiilejä. Kokonaisuus on maustettu ripauksella tyylikästä klassisuutta.
avautuvista upeista kaari-ikkunallisista juniorsviiteistä. Hotellissa on runsaasti myös 3-4-hengen huoneita perheille tai ystäväporukoille.
Pöheikön kautta katolle
Hotellin erinomainen sijainti on aina tuonut sen ravinto-


Huoneen voi valita viihtyisistä standard-luokan huoneista, tilavista superior-luokan huoneista tai torille
loihin myös paljon paikallisia asukkaita. Nyt katutasoon aukeaa espanjalaisvaikutteinen Más-ruokaravintola ja baari. Hotellin yhdeksännessä kerroksessa on näköalabaari ja kattoterassi ”Börs Katto”. Sieltä kelpaa katsella yli koko kaupungin.
Hotellin pihalla kasvavat vanhat, suojellut lehtipuut säilyivät paikoillaan ja niitä voi ihailla sekä lämpimältä lasiterassilta että legendaariselta ulkoterassilta, joka sai viralliseksi nimekseen kutsumanimensä ”Börs Pöheikkö”.
KUN KENELLÄKÄÄN meistä
ei edelleenkään ole kristallipalloa, joka paljastaisi esimerkiksi sen, missä vaiheessa koronapandemiaa olemme tällä hetkellä menossa, emme voi muuta kuin hyvään tulevaisuuteen uskoen taapertaa eteenpäin. Viimeisten puolentoista vuoden aikana meille on kuitenkin kertynyt sen verran kokemuspohjaa, että jonkinlaista välintilinpäätöstä on mahdollista tehdä. Kaikki matkailuyritykset eivät valitettavasti ole koronakriisistä hengissä säilyneet. On tietenkin ennenaikaista heittää riemukkaita voltteja, mutta pelättyä konkurssiaaltoa ei ole kuitenkaan millään toimialalla – matkailunkaan piirissä – Suomessa nähty. Eikä toivottavasti nähdäkään.
Silti hallituksen omahyväiset puheet Suomen talouden kovasta kasvusta antavat valheellisen kuvan koko yhteiskunnan ja kaikkien toimialojen tilanteesta. SMALin ja muiden matkailu- sekä tapahtuma- ja kulttuurialojen järjestöjen tärkeänä tehtävänä onkin räyhäämiseen asti pitää meteliä edelleen siitä, että korona ja etenkin siihen liittyvät lait ja viranomaispäätökset kurittavat yhä alojemme toimintamahdollisuuksia merkittävästi.
Kustannustuki on kolmen ensimmäisen kierroksen aikana pitänyt monen yrityksen nenän vedenpinnan ylä-
puolella. Lähes 600 miljoonan euron tukipotista muutaman prosentin siivun on SMALin tilastoinnin mukaan saanut esimerkiksi matkatoimistoala. Käynnissä oleva neljäs tukikierros pitää yritysten pyörät edelleen liikkeessä. Tuen saamisen edellytyksiin on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, ettei se aiheuta kilpailuvääristymien kautta yhteiskunnalle ja yrityksille enemmän haittaa kuin hyötyä. Niin kauan kuin valtio suitsii esimerkiksi kansainvälistä matkustusta erilaisilla rajoituksilla, pitää sillä kuitenkin olla halua ja resursseja tukea yrityksiä, jotka näiden rajoitusten vuoksi eivät voi käynnistää toimintaansa täysimittaisesti. Korona-ajan välitilinpäätöksessä tärkeällä sijalla ovat henkilöstöasiat, eivät pelkästään numeroina ja kuluina, vaan myös yrittäjien, johtajien ja asiantuntijatehtävissä toimivien matkailuammattilaisten jaksamisena ja uskona tämänhetkistä parempaan tulevaisuuteen. Näitä asioita on vaikea mitata rahassa, mutta niiden laiminlyönti voi olla viimeinen niitti haudan partaalla hoippuvalle yritykselle. Eräs asia, jota olen pandemian aikana miettinyt paljon, on se, miksi monet meistäkin, jotka uskovat koronaviruksen aiheuttavan yleisvaarallista tautia ja rokotteiden olevan siihen paras ratkaisu, niin
Hei, yrityksesi matkoista vastaava, saammeko olla avuksi?
Liikematkustaminen jatkuu covidin jälkeen. Tarve kohdata kasvokkain on suurempi kuin koskaan.
Me Menestyksellä tiedämme, miten Suomesta on turvallisinta ja helpointa matkustaa koronan väistyessä. Tunnemme suomalaisten tarpeet ja henkilökohtaisen palvelun merkityksen tiukoissa paikoissa.
Matkustuksesta vastaavana tarvitsevat modernin itsevarausjärjestelmän ja kumppanin, joka ratkaisee ongelmat vuorokauden ympäri. Kun täytyy sitouttaa ja tarjota elämyksiä, täytyy sen tapahtua ammattitaidolla ja kekseliäisyydellä.
Olemme ainoa kotimainen liikematkatoimisto joka tarjoaa modernit työkalut ja piinkovan ammattitaidon. Me haluamme olla sinun kumppanisi kun matkustaminen siirtyy uuteen aikaan.
Meidän hihat on kääritty. Ole yhteydessä niin laitetaan ne heilumaan sinun yrityksesi eteen.
Pasi Latva toimitusjohtaja
Elämys Group / Menestys Travel menestystravel.fi elamysgroup.com

kiihkeästi kritisoivat päättäjien ja viranomaisten linjauksia. Olen tullut siihen lopputulemaan, että päättäjät ja viranomaiset ovat epäonnistuneet ’me’-hengen luomisessa ja viestinnässään ylipäänsä. Vaikka on puhuttu yhteistyön tärkeydestä pandemian voittamisessa, määräykset (’suositukset’) ja rajoitukset ovat ylhäältä annettuja. Heitä, joihin rajoitukset eniten vaikuttavat, ei olla aidosti kuunneltu, ja päällimmäisin tunne on ollut se, että heidän mielipiteistään ei olla edes kiinnostuttu. Kovat ajat vaativat tietenkin vahvoja päätöksiä, eikä niitä voida tehdä huutoäänestyksellä. Monet meistä kuitenkin kokevat, että tehdyt päätökset eivät ole olleet johdonmukaisia, oikea-aikaisia tai oikeasuhtaisia. Päätösten ja viestinnän koordinointi lieneekin hallituksen syyskauden ensimmäisten töiden listalla – ainakin sen sietäisi olla.
Heli Mäki-Fränti
Toimitusjohtaja Suomen matkailualan liitto ry SMAL

Anssi Karppinen alkoi kuusi vuotta sitten käydä työnsä puolesta Keski-Aasiassa useita kertoja vuodessa. Vapaa-aikana olisi ollut kiva tutustua alueen maihin, mutta mistään ei löytynyt tietoa tai vinkkejä minne mennä. Siitä alkoi central-asia.guide -sivuston tarina.
Leena Aalto
ANSSI KARPPISTA voi melkoisella varmuudella kutsua Suomen parhaaksi Stan-maiden tuntijaksi. Hän on käynyt Keski-Aasiassa kolmekymmentä kertaa, eikä vaan pikaisilla pyrähdyksillä vaan viettänyt siellä useampia kuukausia työnsä puolesta.

Vapaa-aikana hän kierteli ympäristöä. ”Kun koetin etsiä tarkkaa, ajantasaista tietoa erilaisista paikoista mihin täällä voisi mennä, sitä ei ollut saatavilla. Niinpä aloin itse kirjoittaa paikoista missä kävin. Ja kun harrastan valokuvausta ja videokuvausta, niin aloin laittaa tekstiä ja ku-

via verkkoon. Siitä se alkoi”, kertoo Anssi central-asia. guide -sivuston synnystä. ”Ensin kirjoittaminen ja kuvien laittaminen verkkoon oli enemmänkin harrastus, mutta vuosi sitten aloin miettiä, että miksipä tästä ei voisi tehdä ihan bisnestäkin, kun edelleenkin koko alueesta on vaikea löytää hyvää ja kattavaa tietoa.” Nyt Central-Asia.guide -sivustolta voi tehdä varauksia Anssin valitsemien yhteistyökumppaneiden tarjonnasta.
Elävää nomadikulttuuria
Central-asia.guidesta löytää kattavat vinkit Kirgisian, Uzbekistanin, Kazakstanin, Tadžikistanin ja Turkmenistanin kohteista. Faktaa on kertynyt jo 400 kohteen verran. Vaikkei matkaan olisi juuri nyt lähdössäkään, sivuilla kannattaa vierailla jo upeiden kuvien ja videoiden takia. Kun Anssilta kysyy Kirgisian suosikkikohdetta, vastaus tulee heti: Sonkul-järvi. ”Se on upea paikka kolmen kilometrin korkeudessa. Se on pari-kolmekymmentä kilometriä pitkä järvi, jonka rannalla on jurttakyliä ja paimentolaisia hevosineen ja muine eläimineen. Ei sähköä, ei puhelinverkkoa, ei mi-
tään muuta. Ei myöskään valosaastetta, joten öinen tähtitaivas on uskomaton elämys. Myös auringonlaskut ovat upeita, kun aurinko painuu vuorten taa. Täällä voi tehdä unohtumattomia vaellus- ja ratsastusretkiä ympäröiville vuorille, vesiputouksille ja nähdä petroglyyfejä ja muita erittäin vanhoja historiallisia maamerkkejä.”
Anssi suosittelee Kirgisiaa matkailijalle, joka haluaa nähdä erilaista maailmanmenoa ja elävää, voimissaan olevaa nomadikulttuuria. Hyvää ruokaa ja mahtavia vuoristomaisemia unohtamatta. Anssin on hankala nimetä Keski-Aasian suosikkimaataan. “Kaikkien stan-maiden omanlaisensa kulttuuri, luonto ja nähtävyydet ovat ehdottomasti matkan arvoisia, mutta Kirgisia nousee silti ykköseksi monipuolisuutensa ansiosta. On kuitenkin myönnettävä, että se ei pärjää Uzbekistanille historiallisten kaupunkien osalta tai käsityöläiskulttuurissa.” Lähde matkaan osoitteessa asia-guide.com ja käy lukemassa ikkunapaikka.fi –sivuston kohdejutuista Anssin kirjoittama esittely eri Stan-maiden eroavaisuuksista ja erikoisuuksista.





Aviareps
Kristina Collin on aloittanut Aviarepsillä heinäkuussa Sales Executivena. Hän on työskennellyt aiemmin Air France/KLM:n sales support & marketing –osastolla sekä Lloyd Toursilla, CWT:llä ja SMT:llä.
CRT Nice Côte d’Azur France
Ranskan Rivieran virallinen matkailuorganisaatio Comité Régional du Tourisme Côte d’Azur France on nimennyt
siirtyi tehtävään kesäkuun puolessa välissä Visit Kotka-Haminan projektipäällikön tehtävästä.
Reijo Härkönen
25.8.1948–8.7.2021
TOIMITTAJA JA MAAILMANMATKAAJA Reijo Härkönen kuoli 8.7.2021 Helsingissä 72-vuotiaana.
Timo Hakolan Ranskan Rivieran Matkailulähettilääksi (Ambassadeur Côte d’Azur France) 6.8.2021 alkaen. Timo Hakolalla on pitkäaikainen kokemus matkailusta Nizzassa ja Ranskan Rivieralla. Timo teki pitkän uran kohdepäällikkönä Finnair-konserniin kuuluneen matkanjärjestäjän, Finnmatkojen palveluksessa ja sittemmin Aurinkomatkojen palveluksessa Nizzassa. Vuodesta 2017 lähtien Timo on toiminut itsenäisenä matkailuyrittäjänä matkaoppaana ja travel designerina.
Ranskan Rivieran Matkailulähettilään roolissa Timon työkenttänä on Rivieran matkailun markkinointi ja edistäminen englanninkieliselle kohderyhmälle.
Finnlines
Marco Palmu on nimitetty Finnlines-konsernin matkustajaliiketoiminnasta vastaavaksi, Head of Passenger Services, 1.9.2021 alkaen. Hän tulee kuulumaan Finnlinesin johtoryhmään (Board of Management) ja raportoimaan Finnlines Oyj:n toimitusjohtaja Emanuele Grimaldille. Marco Palmu siirtyy Finnlinesille Tallink Silja Oy:ltä, jossa hän on toiminut viimeksi kaupallisena johtajana. Hänellä on laaja kokemus varustamo- ja matkustajaliiketoiminnoista.
Helsingin kaupunki
Helsingin kaupungin elinkeino-osastolle perustettavaa uutta matkailuyksikköä johtamaan on valittu 1.8.2021 alkaen KTM, MTM Nina Vesterinen
Ninalla on merkittävä ja monipuolinen kokemus matkailun asiantuntija- ja esimiestehtävissä elinkeinon, alueorganisaation, koulutuksen, tutkimuksen, konsultoinnin ja hallinnon alalta. Uransa aikana hän on luonut laajat kotimaiset ja kansainväliset niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin yhteistyöverkostot työskennellessään mm. työ- ja elinkeinoministeriössä matkailun erityisasiantuntijana, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä matkailukonsultoinnin parissa, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulussa matkailun koulutusohjelmanjohtajana ja kansallisen maaseutumatkailun teemaryhmän vetäjänä. Kotikaupunkiinsa Helsinkiin Nina Vesterinen palaa Muonion matkailupäällikön paikalta.
Visit Kotka-Hamina
Visit Kotka-Haminan uudeksi matkailujohtajaksi ja aluekehitysyhtiö Cursorin johtoryhmän jäseneksi on nimitetty kauppatieteiden tohtori Ekaterina Miettinen , joka
Ravintola- ja matkailualan oppilaitosten hakijamäärissä laskua Nähdäänkö matkailualallakin jatkossa ravintola-alan kaltainen työvoimapula
Mistä löytyy ammattitaitoisia tekijöitä jatkossa ravintola- ja matkailualalle? Pandemian aiheuttaman ravintolasulun alkuvaiheessa alan työntekijöitä siirtyi paljon vähittäiskaupan puolelle. Osa haluaa jäädä sinne, vaikka ravintoloissa olisi nyt töitä tarjolla. Matkailualalla laajat lomautukset ovat jatkuneet jo toista vuotta. Kuinka moni on halukas palaamaan, kun matkailu elpyy? Näkyykö alan epävarma tulevaisuus oppilaitosten hakijamäärissä?
Antti Haukkamaa
VIELÄ MUUTAMA vuosi sitten toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteishaussa matkailu-, ravitsemus- ja talousalalle hakijamäärät olivat valtakunnallisesti liki 9 000. Tämän vuoden hakijamäärä oli alle 7 000. Ammattikorkeakoulupuolella Haaga-Helian restonomikoulutukseen haki vuonna 2020 lähes 2 000 hakijaa. Tänä keväänä luku oli reilut 1 500. Pudotusta lähes 20 prosenttia. Myös ensisijaisten hakijoiden määrässä näkyy sama trendi. Parina aikaisempana vuonna Haaga-Helian restonomi koulutuksen oli valinnut ensisijaiseksi reilut 500 hakijaa ja vuonna 2020 luku oli alle 400.


Perhon Liiketalousopiston rehtori Juha Ojajärvi toteaakin, että on aivan ilmeistä, että sellaiselle toimialalle haluaa harva hakeutua, jossa suuri osa henkilöstöstä on lomautettuna. Tulevaisuuden näkymiä haittaavat erilaiset rajoitukset ja mediassa näkee ja kuulee alasta vain huonoja uutisia.
”Kyse on valtakunnan päättäjien poliittisesta arvovalinnasta, jota media otsikoissaan levittää. Ravintolat on leimattu koronalingoiksi ja matkustaminen tarpeettomaksi huviksi, jota on syytä välttää”,
Miettinen on aiemmissa työtehtävissään kehittänyt yritysten kansainvälisiä toimintoja ja palveluita sekä osallistunut aluekehitykseen. Kahden kulttuurin edustajana ja venäläisten kulutuskäyttäytymisestä väitöskirjan tehneenä matkailualan ammattilaisena hän tuo Kaakkois-Suomen matkailuun tarvittavaa näkemystä ja kokemusta.
Qatar valmistautuu vauhdilla ensi vuoden MM-kisoihin myös hotelleja rakentamalla.
Qatarissa on meneillään hotellibuumi. Useiden, jo valmistuneiden hotellien lisäksi, maahan on valmistumassa vielä 105 hotellia parahiksi FIFAn ensi vuoden MM-kisoihin, jotka pelataan marras-joulukuussa. Hiljattain on valmistunut mm. Banyan Tree Doha, jonka on suunnitellut maailmakuulu hotellidesigneri Jacques Garcia. Vielä tämän vuoden puolella on valmistumassa mm. Pullman Doha West Bay, Accor-hotelli, JW Marriott ja Steigenberger hotelli.
Jo nyt Qatarissa on 184 hotellia, joissa on lähes 32 000 huonetta.
Työuransa pisimmän ajan Härkönen työskenteli LähiTapiola-yhtiöiden tiedotusosastolla toimittamassa yhtiön julkaisuja.

Työnsä ohessa hän kirjoitti matkailuaiheisia juttuja valtakunnallisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hän teki käyntikohteiden elämänmenosta osuvia havaintoja ja eteviä kiteytyksiä. Kirjalliseen tuotantoon kuului lisäksi muun muassa lastenkirjoja, joista osa julkaistiin myös englanninkielisinä.
Härkönen oli vuosikymmenien ajan Matkailutoimittajien Killan kantavia voimia. Vuodesta 2018 lähtien hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana.
Härkönen ehti käydä yli sadassa maassa. Venäjällä jopa 150 kertaa. Himalajalla sijaitseva Nepal muodostui Härköselle niin läheiseksi, että hän nimitti sitä toiseksi kotimaakseen. Hän teki ensimmäisen matkansa Nepaliin 1982 ja ihastui maahan niin, että vietti siellä myöhemmin lähes joka vuosi kuukauden ajan. Hän oli perustamassa Suomi-Nepal-seuraa ja toimi sen puheenjohtajana. Nepalin valtio nimitti Härkösen maan matkailuedustajaksi Suomessa.
Reijo Härkönen oli itseään korostamaton, ystävällinen ja hillitty, jopa hiljainen ihminen. Ystävänä hän oli sydämellinen, luotettava ja avulias.
Pertti Meriläinen
Kirjoittaja on Reijo Härkösen ystävä
Ranskaan erikoistuneen matkanjärjestäjän
Pamplemousse oy:n omistussuhde muuttui kesäkuussa.
painottaa Ojajärvi. Hän korostaa, että matkailualan koulutus on perinteisesti ollut Perhon Liiketalousopiston halutuin koulutusvaihtoehto. Hakijamäärät ovat nyt laskeneet muiden koulutusalojen tasolle, kun valtioiden rajat ovat olleet kiinni jo puolentoista vuoden ajan.
”Pandemia on toki heijastunut opiskelijoiden hakeutumiseen ravintola- ja matkailualan opintoihin, mutta vaikutukset eivät ole kuitenkaan niin lineaarisia, kun voisi kuvitella.” Samoilla linjoilla on Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko. Hän ei pidä hakijamäärien laskua dramaattisena.
Tekijöitä tarvitaan jatkossakin
Juha Ojajärvi korostaa, että yllättävän moni nuori on kuitenkin tiedostanut ravintolaja matkailualan pandemian jälkeisen potentiaalin ja päättänyt, että juuri nyt on oikea aika opiskella.
”He haluavat valmistua ammattilaiseksi nyt, kun työmarkkinat ovat elpymäs-
sä. Matkailu- ja ravintola-ala ovat perusteeltaan terveellä pohjalla olevia toimialoja. Niiden tuottamat palvelut tyydyttävät ihmisten perustarpeita. Nyt nähdyn matkailu- ja ravintola-alan palvelukatkon aikana on kertynyt merkittävä määrä uinuvaa potentiaalia, joka vain odottaa rajoitusten päättymistä. Heti, kun rajoitukset hellittävät, ihmiset ryntäävät hyödyntämään niin ravintoloiden kuin matkailualankin palveluita”, painottaa Ojajärvi.
Palvelualan ammattilaiseksi
Myös Teemu Kokko pitää pandemiaa ohimenevänä ilmiönä. Hänen mukaansa jatkossa löytyy alalta töitä niin paljon kuin vaan jaksaa tehdä. Lisäksi hän korostaa opiskelun laaja-alaisuutta. Opintosuunnitelmat on rakennettu niin, että ne muodostavat väylän laajemminkin palvelualoille.
”Siellä löytyy jatkossa kasvua, joten koulutuspuolen näkökulmasta meillä on vahva usko alan tulevaisuuteen. Alan oppilaitokset tekevät työtä opintojen joustavoittamiseksi ja monimuotoinen opiskelu on vetovoimainen. Yhteishaku ei ole enää ainoa tapa hakeutua opintoihin. Opiskelijoita tulee alalle myös avoimen ammattikorkeakoulun sekä toisen asteen yhteistyöoppilaitosten ns. väyläsopimusten kautta. Nämä opiskelijat eivät näy yhteishaun luvuissa”, toteaa Teemu Kokko.


Heidi Kilpiä on ostanut Pamplemoussen koko osakekannan Henni Lieto-Pihlajaojalta ja siirtyy yrityksen toimitusjohtajaksi.
AIEMMIN OSAKKAANA ollut Heidi Kilpiä on lunastanut yrityksen kaikki osakkeet ja siirtynyt yrityksen toimitusjohtajaksi.
Pamplemousse on Henni Lieto-Pihlajaojan vuonna 2004 perustama yritys, joka on erikoistunut Ranskaan. Henni ja Heidi ovat tehneet yhdessä töitä toistakymmentä vuotta ja Henni Lieto-Pihlajaoja jää myös yritykseen edelleen töihin.
Hyvään huomaan
”Jokainen yrittäjä saa olla onnellinen, kun omalle rakkaalle lapselle on jatkaja. Ajatus vetovastuun siirtymisestä Heidille syntyi jo vuosia sitten. Korona vauhditti asioita ja voimme hyvillä mielin tehdä tämän muutoksen nyt”, kertoo Henni Lieto-Pihlajaoja. Heidi Kilpiä on Haaga-Helian restonomi YAMK, erityisosaamisalana palveluliiketoiminta. Lisäksi Heidi Kilpiä on romaanisen filologian maisteri Helsingin yliopistosta. Pamplemoussessa hän on työskennellyt Haaga-Helian opiskeluvuosista lähtien.
Finnair aloittaa lennot Tukholmasta
Finnair aloittaa suorat lennot Tukholmasta Bangkokiin ja Phuketiin sekä Miamiin.
BANGKOKIN LENNOT alkavat lokakuun lopulla ja jatkuvat huhtikuun loppupuolelle saakka. Bangkokiin lennetään viisi kertaa viikossa ja Phuketiin aluksi yksi ja marraskuusta alkaen kolme kertaa viikossa. Miamiin Finnair lentää Tukholmasta lokakuun lopusta aluksia kaksi kertaa viikossa ja joulu-huhtikuussa neljä kertaa viikossa.
Matkustamopalvelu Airprolta
Tukholmasta lennettävillä lennoilla on Finnairin lentäjät, ja matkustamopalvelun tuottaa Finnairin kumppani Airpro Suomessa. Finnairin alkuperäinen tavoite oli lentää lennot omalla matkustamopalveluhenkilöstöllään, mutta työehtosopimus ei tue lentojen operoimista muualta kuin Helsingistä käsin, joten Finnair esitti lentojen toteuttamiseen mallia, joka olisi edellyttänyt määräaikaista joustamista työehtosopimuksen lepoaikojen järjestämistä ja siirtolentoja koskevista kohdista. Lentäjien kanssa vastaavista joustoista sovittiin kesäkuussa, mutta AKT hylkäsi matkustamohenkilöstöä koskeneen ehdotuksen sopia määräaikaista joustoista paikallisesti, vaikka joustoesitystä puolsivat niin ammattiosaston toimikunta kuin AKT:n matkustamohenkilöstöjaosto. Finnairin matkustamopalveluhenkilöstö voi kuitenkin hakeutua määräajaksi Airpron palvelukseen näille lennoille, ja palata sen jälkeen olemassa olevaan työsuhteeseensa Finnairiin.
Helsinki perusti keväällä elinkeino-osastolleen uuden matkailun kehittämiseen keskittyvän matkailuyksikön. Elokuun alussa sen päällikkönä aloitti matkailualan pitkän linjan ammattilainen Nina Vesterinen. Nyt pitää uusi tiimi saada puhaltamaan yhteen hiileen ja pandemian jälkeiseen elämään on laadittava uusi tiekartta.
Haukkamaa
Antti
ALKUVUODESTA HELSINGIN
kaupunki yhdisti Helsinki Business Hub Oy:n ja Helsinki Marketing Oy:n toiminnot uudeksi Helsinki Partners Oy kaupunkimarkkinointi- ja invest-in -yhtiöksi. Muutoksella on tarkoitus vastata yhä kovenevaan kilpailuun edistämällä kaupungin kestävää kasvua sekä investointien, yritysten ja osaajien houkuttelua. Samalla haluttiin panostaa matkailun kehittämiseen. Tätä varten kaupungin elinkeino-osastolle perustettiin uusi matkailuyksikkö. Yksikön vetäjäksi valittiin Nina Vesterinen (KTM, MTM). Hänellä on yli 30 vuoden kokemus matkailun asiantuntija- ja esimiestehtävistä. Hänet tunnetaan monivuotisen työ- ja elinkeinoministeriön matkailun erityisasiantuntijana, maaseutumatkailun kansallisena verkostonkutojana, energisenä FCG Suunnittelu ja tekniikan matkailukonsulttina sekä Haagan (amk) matkailun koulutusohjelman johtajana. Helsinkiin takaisin hän siirtyi Muonion matkailupäällikön paikalta. ”Olin jo pitkään seurannut Lapin matkailun kehittymistä. Muoniossa siihen pääsi paneutumaan ihan konkreettisesti. Ikävä vaan, että Muonion aika jäi kohdallani aika lyhyeksi, vajaaseen pariin vuoteen. Käytännössä siis työrupeamani siellä oli melkein kokonaan

korona-aikaa”, toteaa Vesterinen.
Yhteistyössä on voimaa
Ennen koronaa Helsingin matkailun tulevaisuus näytti hyvältä. Puhuttiin Helsingin matkailubuumista ja kasvavat matkailijavirrat olivat mukavasti tasapainossa. Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden suhde oli puolet ja puolet, samoin vapaa-ajan- ja työmatkalaisten osuudet. ”Korona runnoi pahasti juuri Helsingin seutua, joka ei valitettavasti saanut suurtakaan osaa vilkastuneesta kotimaan matkailusta. Kesäkuussa Helsingin hotellien käyttöaste oli vain 26 prosenttia. Ennen koronaa luku oli yli 80 prosenttia. Nyt mietimme, millä tämä ero saadaan kurottua umpeen ja millaisena matkailu tulee jatkumaan pandemian laannuttua. Matkailu on tunnistettava yhdeksi tärkeimmistä teollisuuden aloista Helsingissä ja panostettava sen kasvuun. Tätä
varten olemme laatimassa mm. Helsingin matkailun tiekarttaa, yhdessä alan toimijoiden kanssa”, kertoo Vesterinen. Uudessa matkailuyksikössä on tällä hetkellä töissä kaikkiaan 16 henkeä. Osa heistä on mukana eri projekteissa. Yksikön työssä painottuu verkostoituminen kaupungin eri yksiköiden ja alan toimijoiden kanssa. Vesterinen miettii myös tulevaisuutta. ”Millä lailla asiakaskunta tulee muuttumaan, miten hallitsemme tietoa ja kuinka vaikeaksi nousee jo ennen pandemiaa alalla näkynyt työvoimapula. Ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt tulevat vauhdittamaan kestävän matkailun kehittämistä. Se onkin lähellä sydäntäni. Oman lisänsä alan muutokseen tuovat myös digitalisaatio ja sen kehittymisvauhti”, pohtii Vesterinen. Matkailu värittää myös vapaa-aikaa
Ulkomailla viettämiensä työ- ja opintojaksojen myötä Vesterinen arvostaa entistä enemmän sitä, että saa asua ja tehdä työtä maailman onnellisemmassa maassa. ”Elän ja hengitän matkailua myös vapaa-aikanani, unohtamatta monipuolista liikuntaa ja musiikkiharrastuksiani. Vapaa-aikanani toimin myös työuraa aloittelevien mentorina ja vaihto-oppilaiden tukihenkilönä”, kertoo Vesterinen.
Suomi on parin viime vuoden aikana toiminut yhdessä YK:n kehitysavun kanssa Kirgisiassa matkailun kehittämisprojektissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi on allokoinut rahaa nimenomaan turismin kehittämiseen muiden kehityskohteiden rinnalla. Tavoitteena on Kirgisian matkailutarjonnan tason nostaminen ja digitalisoiminen.
Leena Aalto
KIRGISIAN VOI helposti nimetä yhdeksi mielenkiintoisimmista luontomatkailukohteeksi. Lähes 90 % maan pinta-alasta on vuoristoa, jonka korkeimmat huiput nousevat lähes seitsemän kilometrin korkeuteen. Vuoristoalueella on toinen toistaan upeampia vuoristojärviä, muun muassa maailman toiseksi suurin vuoristojärvi, Issyk Kul. Asutus on keskittynyt vuorten väleihin jääviin laaksoihin. Maa on otollinen luontomatkailukohde mutta ongelmana on heikko infrastruktuuri ja matkailutarjonnan epätasainen laatu.
Hunajaa ja matkailua
Suomen ulkoministeriö on ollut mukana rahoittamassa
YK:n kehitysyhteistyöprojektia Kirgisiassa, Tadžikistanissa ja Uzbekistanissa vuodesta 2014 lähtien. Aid for Tra-
de -hankkeen kohteena ovat muun muassa maiden ulkomaankaupan kehittäminen, syrjäseudun ihmisten elintason parantaminen, elinkeinorakenteen kehittäminen ja naisten työmahdollisuuksien parantaminen. Suomi on toistaiseksi rahoittanut Aid for Trade -hanketta kahdeksalla miljoonalla eurolla, josta Kirgisian osuus on noin kaksi miljoonaa. Kirgisiassa on tutkittu muun muassa hunajan, pähkinöiden ja kuivattujen hedelmien viennin mahdollisuuksia sekä kehitetty maan kalataloutta. Vuonna 2019 hankkeeseen sisällytettiin myös Kirgisian matkailun kehittäminen, sen osuus kehitysavusta on noin 200 000 euroa.
Tiivistä yhteistyötä
Petri Numminen on Kirgisian kunniakonsuli Suomessa ja hän on mukana YK:n kehitysrahaston UNDP:n kon-
Virossa on keväällä 2020 puhjenneen pandemian aikana investoitu merkittävästi matkailupalveluiden kehittämiseen. Tallinnaan ja pääkaupungin ulkopuolelle on avautunut ylellisiä majoitusliikkeitä, myös useat tutut hotellit ja kylpylät käyttivät pandemiasulun aiheuttaman hiljaisuuden tilojensa remontoitiin ja palveluiden kehittämiseen.
Kuva: Villa Friedheim

Luksusluokan designhotelli L’Embitu avasi ovensa Tallinnassa lokakuussa 2020. Hotellissa on 125 tyylikkäästi sisustettua huonetta ja sviittiä, spa- ja rentoutumisalue sekä viihtyisä sisäpihan terassialue.
Neljän tähden hotelli Nordic Hotel Forumin kunnostustöissä hotellin kaikki 258 huonetta saivat uuden ilmeen, lisäksi hotelli panosti viruksentorjuntajärjestelmään, kontaktivapaaseen asiointiin ja innovatiiviseen terassiratkaisuun.
Tallink City Hotel:n 324 huonetta on sisustettu uusiksi moderniin tyyliin, Tallinkin suosittu Grill House -ravintola on tuotu hotelliin avarana, kaksikerroksisena kokonaisuutena. Matkailijoita palvelee hotellissa rentoutuskeskus ja Tallink Duty Free –showroom.
Butiikkihotelli Schloss Fellinn restauroitiin useiden vuosian ajan tyhjänä seisseeseen Viljandin kartanon päärakennukseen. 17-huoneen hotellissa on myös laadukas ravintola ja viihtyisä kylpylä.
Villa Friedheim-hotelli avautui Haapsaun rantapromenaadille vuonna 1885 rakennetuun puuhuvilaan. Ylellisessa luksusluokan hotellissa on kuusi eksklusiivia sviittiä, lumoava sali, kirjasto, tähtitorni ja ravintola Gernet.
Keila-Joan historiallisessa pikkukartanossa sijaitsevaan Schloss Fall butiikkohotelliin valmistui syksyllä 2020 lisää majoitusta - kaksi sviittiä ja 14 deluxe-luokan huonetta korkeaa laatua arvostaville vieraille.

Lähde Viroon, on sen aika!
Tutustu Visit Estonian ammattilaissivustoon, tilaa uutiskirje ja saat tuoreet matkailu-uutiset suoraan sähköpostiisi www.visitestonia.com/fi/ammattilaisille
Ystävällisin terveisin, Malle Kolnes / Visit Estonia
Kirgisian turismin kehityshanke alkoi vuonna 2019. ”Ensin tehtiin selvitys siitä, minkälaisia matkailijoita suomalaiset ovat, jonka jälkeen mietittiin mitä kirgisialaiset matkapalveltuottajat voisivat tarjota täyttääkseen suomalaisten matkailijoiden toiveet”, kertoo Numminen. Soili Mäkeläinen-Buhanistin mukaan Suomi tekee kehitysyhteistyötä EU:n kanssa yhdessä mutta sillä on myös omia hankkeitaan. ”Useimmiten teemme yhteistyötä isojen järjestöjen, kuten YK:n kanssa yhdessä, jolloin koordinointi tapahtuu sitä kautta.

sulttina Kirgisian matkailun kehitysyhteistyöprojektissa ideoimassa ja kehittämässä matkailun kasvua. Työn puolesta hän on tiiviisti yhteydessä Suomen suurlähetystöön Kazakstaniin ja Suomen Kazakstanin ja Kirgisian suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanistiin
Heillä on myös parempi tieto ja käsitys siitä, mihin apua tarvitaan.”
Nyt käynnissä olevan, Suomen valtion ja YK:n kehitysrahaston, yhteistyöhankkeen tavoitteena on avata yhteistyötä Suomen ja Kirgisian matkailutoimijoiden kesken.

Projekti pandemian jaloissa
Osana projektia järjestettiin toukokuussa suomalaisille matkanjärjestäjille tutustumismatka Kirgisiaan sekä workshop-tapaamisia kirgisialaisten matkapalvelutuottajien kanssa. Petri Numminen harmittelee, että matkailun kehityksen pioneerityö jäi pahasti pandemian jalkoihin. Kirgisia matkakohteena kiinnostaa, mutta pandemian vuoksi kymmenestä Kirgisiaan kutsutusta matkanjärjestäjästä paikalle pystyi lähtemään vain kolme; Kon-Tiki, Lähialuematkat ja Keski-Aasian alueen maita ja matkailullista tarjontaa esittelevä ja matkapaketteja tarjoava Central-Asia.guide.
Koulutusta ja digitalisointia
Yhtenä osana kehitysyhteistyötä on Kirgisian matkailun digitaalisten palveluiden kehitys ja tuottajien koulutus, jotta ne pystyisivät vastaamaan siihen kysyntään, mitä suomalaiset ja kansainväliset turistit hakevat. Petri Numminen on ideoinut paikallisten matkapalvelutuottajien ja Kirgisian matkailuviranomaisten kanssa kaikkea hiihtokeskuksesta risteilytuotteisiin ja rantalomiin maailman toiseksi suurimmalla vuoristojärvellä. Parhaita kokemuksia lienevät vaellukset upeissa maisemissa, jurtissa yöpymiset ja elävään nomadikulttuuriin tutustuminen. Kirgisian monimuotoinen luonto on maan parasta antia, jonka kehittämiseen kannattaa satsata.
Ruandan gorilloille lisää elintilaa
Ruandan gorillapopulaatio on kasvanut ja ne saavat nyt lisätilaa.
Luoteis-Ruandassa sijaitseva vuorigorillojen asuttama kansallispuisto, Ruandan Volcanoes National Park, kasvaa yli sadan neliökilometrin, eli reilun 10 x 10 kilometrin verran.

Vuorigorillatkin ovat saaneet koronavuoden aikana levätä.
Vuorigorillojen määrä on viime vuosina ilahduttavasti noussut. Kun gorilloja vuonna 2010 oli 480 yksilöä, on niiden määrä noussut nyt parilla sadalla.
Seuraava ilmestyy 5.11.2021
Ilmoitustilan viimeinen varauspäivä on 18.10.2021
Kesän erikoisristeilyt onnistuivat hyvin
Laivayhtiöille kesä toi hetken helpotuksen, syksy ja
Kulunut risteilykesä ei päässyt matkustusrajoituksista johtuen kunnolla vauhtiin laivayhtiöiden toiveista huolimatta. Kotimaan erikoisristeilyt onnistuivat kaikilla yhtiöillä hyvin. Ahvenanmaa ja Maarianhamina olivat kesän suosikkikohteita. Suomalaiset selvästi vielä arkailevat matkalle lähtöä. Virolaiset ja ruotsalaiset ovat risteilleet meitä innokkaammin.

LAIVAYHTIÖT ODOTTIVAT pitkän ja hiljaisen talvikauden jälkeen vilkasta kesää. Edellisenä kesänä päästiin rajoituksia purkamaan ja se näkyi silloin heti asiakasmäärissä. Koronarajoitukset kuitenkin taas tiukkenivat kesken lomakauden ja toiveet paremmasta eivät tälle kesälle toteutuneet.
Tallink Siljalla heinäkuussa oli yhteensä 28 prosenttia vähemmän matkustajia kuin vuoden 2020 heinäkuussa.
”Kesä meni kuitenkin olosuhteisiin nähden hyvin”, kertoo Marika Nöjd , Tallink Siljan viestintäjohtaja.
”Ahvenanmaa ja Maarianhamina olivat ehdottomasti kesän kohdevoittajia. Toivottavasti suomalaiset tekevät sinne myöhemminkin matkoja innokkaasti.”
Samoin Viking Linella erikoisristeilyt herättivät kiinnostusta. ”Ahvenanmaasta tuli kesän suosikkikohde ja Hanko ja Kotka saivat paljon positiivista palautetta matkustajilta. Uudet kohteet houkuttelivat sellaisiakin matkustajia, jotka eivät perinteisesti käy risteilyllä”, toteaa Viking Linen tiedotuspäällikkö Christa Grönlund. Yhtiöllä on normaalikesänä heinäkuussa noin miljoona matkustajaa, tänä vuonna määrä oli siitä noin 40 prosenttia. Eckerö Linen kesäohjelmassa normaaliliikenteen li-



Ikkunapaikka on Suomen johtava matkailuteollisuuden ammattilehti, joka seuraa, analysoi ja ennakoi alan tapahtumien kulkua Suomessa ja ulkomailla.
Ikkunapaikka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.
Vuosikerran hinta on 63 € määräaikainen yritystilaus
58 € jatkuva yritystilaus
24 € virkailijatilaus
18 € opiskelija- ja eläkeläistilaus
69 € Suomen ulkopuolelle Hinnat sisältävät alv 10%.
Lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja/tai kuvien säilyttämisestä ja/tai palauttamisesta.
säksi oli kuusi päiväristeilyä Hankoon. ”Matkustajia niissä oli kohtuullisen paljon, noin 900 per risteily. Tulosta emme näillä erikoisristeilyillä tehneet. Olemme kuitenkin hyvin iloisia siitä, että saatoimme kutsua osan lomautetuista kollegoistamme takaisin töihin. Oli kerrassaan upeaa nähdä laivalla iloisia ihmisiä, jotka nauttivat toistensa seurasta, hyvästä ruuasta, musiikista ja auringonpaisteesta laivan kannella”, iloitsee Eckerö-Linen markkinointija viestintäjohtaja Ida Toikka-Everi
Kansainväliset matkailijat puuttuivat
Kansainvälisten matkailijoiden vähyys on näkynyt laivoilla selvästi. Eckerö Linella pääosa matkustajista on ollut suomalaisia ja virolaisia. ”Kolmanneksi suurin kansallisuusryhmämme on perinteisesti ollut venäläiset. Nyt he puuttuvat lähes kokonaan. Kansainvälisten turistien puuttuminen on iskenyt kovaa ja korkealta”, pahoittelee Ida Toikka-Everi. Tallink Siljalla oli tälle kesälle tarjolla paljon reittejä virolaisille ja ruotsalaisille.
Marika Nöjdin mukaan vaikuttaa siltä, että he ovat risteilleet paljon rohkeammin ja innokkaammin kuin suomalaiset. ”Suomalaiset on peloteltu ja me täällä kiltisti us-
komme, kun joku sanoo, että nyt ei saa matkustaa. Muu Eurooppa tuntuu olevan auki ja he myös matkustavat”, painottaa Nöjd.
Loppukesä vilkkainta aikaa
Finnlinesin reiteillä Suomesta Saksaan ja Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan matkustajamäärät kasvoivat kesä-heinäkuussa 60 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kuitenkin ne jäivät edelleen 40 prosenttia alle normaalivuosien volyymien.
”Elokuusta näyttäisi tulleen kesän paras kuukausi. Saksalaisia oli Saksa-Suomi ja Saksa-Ruotsi reiteillä enemmän kuin normaalisti. Suomalaiset olivat vähemmän innokkaita lähtemään Keski-Eurooppaan johtuen varmaan eri maiden erilaisista matkustussäännöistä sekä Suomen epäselvistä maahantulo- ja karanteenisäännöistä maahan paluun osalta. Syksy näyttää tällä hetkellä jonkun verran paremmalta kuin viime vuonna. Olemme kuitenkin edelleen selkeästi jäljessä vuoden 2019 matkustajamääristä”, kertoo Kielo Vesikko, Finnlinesin matkustajaliikenteestä vastaava johtaja.
Kohti syksyä
Viking Linella nähdään tällä hetkellä positiivinen tren-
di kaikissa syksyn varauksissa. Asiakkaat ovat aktivoituneet ja syksyn ja loppuvuoden osalta tilanne näyttää paremmalta, kuin pitkään aikaan. Myös Tallink Siljalla nähdään syksyn matkailussa pientä piristystä. Etenkin uusittu Tallink City -hotelli Tallinnassa kiinnostaa suomalaisia. ”Nyt olisi tärkeää, että meillä ja naapurimaillamme olisi jokseenkin samanlaiset käytännöt maahan saapumisen osalta. Edelleen suuri osa suomalaisista on ihan pihalla siitä, kuka saa matkustaa, minne saa matkustaa ja millä ehdoilla”, painottaa Nöjd. Laivayhtiöt peräänkuuluttavatkin selkeyttä viranomaisohjeisiin. Koronarokotukset ja koronapassi nähdään edellytyksinä uudelle normaalille elämälle. Terveysturvalliseen matkustamiseen on laivoilla panostettu paljon ja koska kaikkien laivayhtiöiden laivat ovat erittäin isoja, pystyy jokainen helposti pitämään tarvittavia turvavälejä muihin matkustajiin. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että matkustajat noudattavat annettuja ohjeita hyvin.
Meille suomalaisillekin hyvin tuttu, Mall Oja, jäi eläkkeelle syyskuun alussa Tallinnan kaupungin elinkeinokeskuksen matkailu- ja kongressipalvelut -yksikön markkinoinnin projektipäällikön tehtävistä.

MALL OJA on liki kolmenkymmenen vuoden ajan markkinoinut Viroa ja etenkin Tallinnaa matkailukohteena. Hän aloitti tämän työnsä Suomen matkailun edistämiskeskuksen Tallinnan toimistossa vuonna 1994 ja siirtyi sieltä vuonna 2008 Visit Tallinnin palvelukseen.
Mall Oja on näinä vuosina välittänyt Tallinnan matkailun kuulumiset niin suurelle yleisölle kuin matkailualan
Lufthansa Groupin uusin brändi Eurowings
Discover aloitti toimintansa kesällä.
FRANKFURTISSA KOTIPESÄÄNSÄ pitävän Eurowings
Discoverin nimi ja ulkoasu ovat yhdenmukaisia Lufthansa-konsernin Eurowings-tytäryhtiön kanssa. Yhtiö on kuitenkin Lufthansan, ei Eurowingsin, suora tytäryhtiö.
Uusi brändi on puhtaasti lomalentoyhtiö, joka lensi ensimmäisen lentonsa heinäkuun lopulla, Mombasan kautta Sansibarille.
Eurowings Discoverilla on oma koodi (4Y) ja oma toimitusjohtaja Wolfgang Raebiger, joka toimi myös kapteenina avauslennolla.
Kilpailee Condorin kanssa
Eurowings Discover tulee korvaamaan Eurowingsin pois jääneitä kaukoreittejä. Vuoden 2021 loppuun mennessä Euro-

wings Discover aikoo liikennöidä seitsemällä keskipitkällä ja 10 kaukoliikenteen reitillä. Sen reittikarttaan on nyt piirretty Mombasa, Sansibar, Punta Cana, Windhoek, Las Vegas, Mauritius, Bridgetown, Cancun, Varadero ja Montego Bay.
Eurowings Discover tulee kilpailemaan suoraan Condorin kanssa. Lufthansalla oli aiemmin Condorin kanssa pitkäaikainen suhde, johon kuului myös osakkeiden omistus. Lufthansa operoi syöttöliikennettä Condorin kaukolennoille Frankfurtista ja Münchenistä. Nyt Eurowings Discover kilpai-
Matkailuteollisuuden ammattilehti • Finnish Travel Industry Journal • Facktidning för reseindustrin i Finland
Ikkunapaikka on Suomen matkailualan liiton (SMAL), Pacific Asia Travel Associationin (PATA) ja Discover American Suomen osastojen toimialajäsen.
ISSN 0786-7867
Levikkijakauma Matkatoimistovirkailijat 64 % Liikenneyhtiöt 11 % Yritysten matkavastaavat 9 % Matkatoimistojohto 7 % Majoituselinkeino 4 % Matkailutoimittajat/lehdistö 3 % Kunnalliset matkailuelimet 2 %
Julkaisija Travision Oy Helsinki
Toimitus ja markkinointi
Päätoimittaja, kustantaja
Leena Aalto
leena.aalto@ikkunapaikka.fi
Raisiontie 6 D, 00280 Helsinki
Puhelin 040 588 1181
Vakituiset avustajat
Minna Floman Eero Havia
Antti Haukkamaa
Timo Kauppinen
Riikka Mahlamäki-Kaistinen
Teppo Viiperi
Ulkoasu
Juhana Mikkanen
hello@juhanamikkanen.com
Kirjapaino PunaMusta



ammattilaisillekin. Kertonut uutiskirjeissään Tallinnan kehityksestä, kulttuurielämästä ja tapahtumista sekä emännöinyt lukuisia lehdistötilaisuuksia ja tutustumismatkoja.
Viimeisen lehdistöryhmän Mall Oja hoiti elokuun lopussa. Ryhmän päätösillallisen aikana Tallink City -hotellissa Suomen Viron suurlähettiläs Timo Kantola kiitti Mall Ojaa suuresta työpanoksesta Viron ja Suomen välisen matkailun edistämisessä.
lee Condorin kanssa seitsemällä kaukoreitillä.
Eurowings Discoverin keskipitkiä kohteita on muun muassa Kanariansaarilla, Egyptissä ja Marokossa. Yhtiön laivastosuunnitelmissa on 11 A330- ja 10 A320-konetta vuoden 2022 puoliväliin mennessä.
Ensi vuonna Eurowings Discover tulee lentämään myös Münchenistä.
Kolme luokkaa
Eurowings Discover tarjoaa kolme matkustusluokkaa; economy, premium economy ja business –luokat. Kaikissa matkustusluokissa tarjoillaan maksutta ateriat ja alkoholittomat juomat. Business-luokassa kaikki juomat tarjoillaan ilmaiseksi, Premium Economy -luokassa on ilmainen valikoima olutta ja viiniä. Matkustajille on tarjolla myös kattava viihdepaketti; yli 50 elokuvaa, 80 TV-ohjelmaa, pelejä sekä kattava musiikkitarjonta.
Eurowings Discoverin lennot on varattavissa Lufthansan tarjonnassa.

