SIVU SIVU 10

ROCK By Iisalmi!

IISALMESSA TEHDÄÄN TÖITÄ ROKKIASENTEELLA!

Radio Rockin Korporaation Kim Sainio ja Harri Moisio vierailivat syyskuussa Iisalmessa tutustuakseen seudun kärkiyrityksiin.

Vierailun aikana he tutustuivat siihen, millaisia töitä yritykset tarjoavat ja millaista osaamista ne tarjoavat kansainvälisille asiakkailleen.

Korporaation vierailu Iisalmessa liittyi By Iisalmi –yhteistyöhön, jonka kautta markkinoidaan seudun työ- ja opiskelumahdollisuuksia sekä laadukasta elämänpiiriä asumisen vaihtoehtoineen ja laadukkaine vapaa-ajan palveluineen muuttajille ja uusille yrittäjille.

Vierailun antia kuultiin ja nähtiin myöhemmin Radio Rockin kanavissa. – Radio Rockin kuulijakunta on profi ililtaan hyvin samankaltainen, kuin Iisalmen yritysten tarvitsemat ammattilaiset. Niinpä päädyimme kokeilemaan tällaista meille uutta vaikuttajamarkkinoinnin muotoa, kertoo Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen.

Valtakunnallinen kuuluvuus ja näkyvyys Radio Rockin kautta toikin Iisalmelle lukuisia tarjouksia uusista osaajista.

Kampanjasivulla kysyttiin, millaista osaamista ihmiset haluaisivat Iisalmen seudun yrityksille tarjota, ja annettiin mahdollisuus tilata työ-, opiskelu-, yrittämisen- ja vapaa-ajan mahdollisuuksista kertovia uutiskirjeitä.

Vetonaulana sivulla oli Iisalmessa kuvattu video ja Genelecin aktiivikaiutinarpajaiset.

Kampanjalla tavoitettiin merkittävä joukko haluttua kohderyhmää ja vahvistettiin Iisalmen imagoa osaamisen paikkana, jossa on tarjolla mielenkiintoisia työtehtäviä kansainvälisissä yrityksissä.

Kohderyhmän arvostamien radiotoimittajien kautta kuulijat pääsivät konkreettisesti näkemään ja kuulemaan, millaista työtä on tarjolla.

Kampanja välitti myös Iisalmen myönteistä ja kehittyvää ilmapiiriä, jossa yhteisö tekee asioita yhdessä.

Ylpeys siitä, mistä ollaan, mitä tehdään, Ja halutaan myöskin sinne paikkakunnalle jättää hyvin paljon hyvää. Se on tehnyt minuun suuren vaikutuksen minuun, kehuu Harri Moisio videolla Iisalmea.

Juontajapari Kim Sainio jatkaa kollegansa innostuksen. – Ja täällähän yrittäjät myös toimivat sillä tavalla mainiosti, että he osallistuvat tähän koko kaupunkiyhteisöön hyvin vahvasti.

Ilmast muutoksen torjunta tarjoaa

BISNESMAHDOLLISUUKSIA

Marraskuussa By Iisalmi -seminaariin yhdeksi puhujaksi tuleva futuristi Elina Hiltunen herättelee puheenvuorossaan jokaista kuulijaa miettimään ilmastonmuutosta.

Vaikka ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen asia, Hiltusen mukaan kukaan ei voi jättäytyä sen ulkopuolelle. Se koskee kaikkia ja jokainen voi tehdä sen eteen oman osuutensa, vaikka pienessä Suomessa asutaankin. –Greta Thunberg, ruotsalainen teinityttö on saanut aikaan maailmanlaajuisen liikkeen. Jokainen meistä pystyy siis halutessaan suuriinkin asioihin.

Hiltusen mukaan emme voi kääntää selkää ilmastonmuutoksen haasteille myöskään siksi, että se on kaukainen asia, jossa Suomen osuus on pieni. –Me kaikki elämme samassa maailmassa. Emme voi enää nykyään ajatella, että asiat, jotka tapahtuvat toisella puolella maailmaa, eivät vaikuta meihin. Kyllä ne koskevat, kuten olemme tänä vuonna huomanneet, kun korona levisi Suomeen, hän vertaa.

Hiltunen sanoo, että kenenkään ei pitäisi sulkea silmiään ilmastonmuutokselta vaan mieluummin miettiä mitä voisi tehdä sen eteen.

Aikoinaan Suomi on ollut matkapuhelinbisneksen edelläkävijä ja markkinajohtaja, joten Hiltusen mukaan Suomesta voi löytyä sellaista insinööritaitoa, jolla

”By Iisalmiseminaari hybriditapahtumana livenä ja stiimattuna 11.11.

myös ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa. –Ilmastonmuutos voi avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pelkästään lakeja säätämällä ilmastonmuutos ei pysähdy. Kun joku oivaltaa hyvän keksinnön, jolla muutosta torjutaan, sitä voi tulla globaali menestyjä.

Mutta saman aikaan Hiltunen muistuttaa, että jokainen pienikin teko vie asiaa eteenpäin. Hän mainitsee esimerkkinä naudanlihantuotannon. Maatalouden metaanipäästöt ovat huomattavat, mutta niihinkin voi vaikuttaa. –Esimerkiksi Valio on kokeillut maitotiloilla rehun seassa lisäainetta, joka vähentää maitotilojen metaanipäästöjä kolmanneksella. Se on paljon.

Hiltunen sanoo, että kaikilla toimialoilla voidaan miettiä, mitä voisi asian eteen tehdä. Pientenkin asioiden yhteisvaikutus voi olla merkittävä. –Ympäristöystävälliset tuotteet ja toiminta nostaa varmasti päätään tulevina vuosina yhä enemmän. Uskon, että tulevaisuudessa sellaisten yritysten suosio nousee, jotka ottavat ilmastonmuutoksen huomioon omassa toiminnassaan.

#ROCK BY IISALMI #100% ASENNETTA

IISALMI ON 100% ROCK

››Huuda itsellesiKorporaation k ok o a m a tinpari! u Gene lec RAW–aktiivikai

Jos sinunkin asenteesi on ROCK, katsasta, millaisia työ-

ja opiskelumahdollisuuksia Iisalmessa on sinulle tarjolla ja

ilmianna oma osaamisesi eturivin yrityksillemme. Samalla voit

osallistua uniikin, Radio Rockin Korporaation kokoaman Gene-

lec RAW –aktiivikaiutinparin hyväntekeväisyyshuutokauppaan.

iisalmi.fi/byiisalmi

Hankk n avul a

PÄÄSTÖT PIENEMMÄKSI

Iisalmi on yhdessä Lapinlahden, Kiuruveden ja Vieremän kanssa lähtenyt etsimään keinoja ilmastonmuutosta vastaan. Uuden kaksivuotisen KESTO-hankkeen avulla pyritään löytämään keinoja päästöjen vähentämiseen.

Projektivastaava Kirsi Savolainen kertoo, että työ alkoi Iisalmessa jo edeltävän Kierre-hankkeen aikana. Kun Lapinlahti tiedusteli Ylä-Savon kuntien kiinnostusta yhteistyöhön ilmasto-ohjelmien laatimiseksi, ryhdyttiin kehittelemään uutta seudullista hanketta. – Ylä-Savon kuntien lisäksi KESTO-hankkeessa on mukana Siilinjärvi ja neljä kuntaa Keski-Savosta. Hanketta hallinnoi Navitas Kehitys Oy ja Ylä-Savon osatoteutuksesta vastaa Iisalmen kaupunki.

Kaksivuotisen hankkeen aikana on tavoitteena tehdä Ylä-Savoon seudullinen ilmasto-ohjelma sekä kuntakohtaiset toimintasuunnitelmat päästöjen vähentämiseksi.

Savolainen tietää jo, mitkä ovat ykköshaasteet. – Maatalouden päästöt muodostavat Ylä-Savossa puolet tuotetuista kasvihuonekaasupäästöistä. Seuraavaksi eniten päästöjä aiheutuu tieliikenteestä ja lämmityksestä, hän sanoo.

Maatalouden päästöistä suurin osa muodostuu maankäytöstä, joten keinoja päästöjen vähentämiseen voidaan varmasti miettiä vaarantamatta seudun elinvoimaisuutta ja tuottoisaa maataloutta, samalla Ylä-Savolla on mahdollisuus profi loitua vaikka valtakunnan ympäristöystävällisimpänä ruoantuottajana. – Lämmityksen päästöjen osalta jokainen meistä voi jo yksilötasolla vaikuttaa valitsemalla mahdollisimman vähäpäästöisen energiantuotantomuodon. Iisalmen päästöistä kaukolämmön osuus on 20 % ja tähän vaikuttaa polttoaineena käytettävä turve. Savon Voimalla on omat tavoitteensa turpeen käytön vähentämiseksi.

Tieliikenteen päästöjen vähentäminen on myös hyvin haastavaa täällä missä välimatkat ovat pitkiä ja joukkoliikenteen vuorot vähäisiä. Yksi merkittävä liikenteen päästöjen vähentämiskeino on yksinkertaisesti vähentää ajosuoritteita ja tähän yhtenä ratkaisuna on kimppakyydit. Sen edistämiseksi kokeilemme Ylä-Savossa uudenlaista selainpohjaista PiggyBaggy -kimppakyytipalvelua.

Kokeilun tarkoituksena on helpottaa liikkumista. Palveluun rekisteröitymisen yhteydessä ilmoitetaan oma matka, lähtöpaikka ja määränpää, jolloin samalla välillä liikkuvat palvelun käyttäjät löytävät matkan kartalta. PiggyBaggy -palvelua voi hyödyntää esimerkiksi työ-, harrastus- tai kauppamatkoilla. Palveluun voi rekisteröityä osoitteessa www. piggybaggy.com.

Maatalouden, energiantuotannon ja tieliikenteen lisäksi kuntien ilmaston toimintasuunnitelmissa ja seudullisessa ilmasto-ohjelmassa käsitellään muun muassa materiaalikiertojen parantamista, ruokahävikin pienentämistä ja kaupunkirakennetta. – Materiaalikiertojen parantamisen osalta KESTO-hanke on hankkinut ostopalveluna vuoden loppuun mennessä valmistuvat selvitystyöt Peltomäen kiertotalouspuiston kehittämissuunnitelmasta, jossa kartoitetaan alueen potentiaali merkittävänä kiertotalousyritysten keskittymänä sekä Jätteenkuljetusjärjestelmien vertailun ja arvion tulevaisuudesta Ylä-Savossa, jossa vertaillaan eri jätteenkuljetusjärjestelmien päästö- ja kustannuslaskelmia sekä arvioidaan uudistuvan jätelain vaikutukset seudulla esimerkiksi erilliskeräysvelvoitteen laajentuessa.

Tämän vuoden alussa alkanut hanke päättyy vuoden 2021 lopussa. Hanketta rahoittavat Pohjois-Savon liitto (EAKR), hankekunnat sekä muut julkiset tahot.

Nuoriso tek

PIENIÄ ILMASTOTEKOJA

Ympäristö- ja ilmastoasioihin on viime aikoina kiinnitetty huomiota myös Iisalmen kaupungin nuorisopalveluissa. Syksyllä alkaneen kaksivuotisen kehittämishankkeen aikana halutaan tehdä pieniä ilmastotekoja ja parantaa nuorten ympäristötietoutta.

Nuorisolle esimerkiksi kierrätys on jo monin paikoin normaalia, kertoo hankeohjaaja Anne Kärkkäinen. –Esimerkiksi nuorisotila Linkissä olemme usein törmänneet tiIisalmen Vesi on uusinut olemassa olevaa, jo vanhaksi käynyttä vesijohtoa jo reilun kilometrin verran tämän vuoden aikana. Vesijohto- ja viemäriverkostoa on uusittu Makkaralahdessa, Kangaslammilla, Pihlajaharhussa ja Peltosalmella.

Iisalmen Veden verkostoasentaja Santtu Hiltunen kertoo, että vesijohto- ja viemäriverkostoa uusitaan usein samaa tahtia katujen peruskorjauksen kanssa. – Vesijohdot ovat syvällä maan sisässä. Niitä varten pitää kaivaa aika syvältä tietä auki, joten siinä samalla on hyvä uusia molemmat, niin vesijohdot kuin katukin.

Tänä kesänä vesijohtojen peruskorjauksia on tehty Nuolikujalla, mikä saa päällysteen ensi kesänä. Viime kesänä vesijohtoverkostoa uusittiin Jousikujalla, joka myös päällystetään ensi kesänä samaan aikaan naapurinsa Nuolikujan kanssa. –Kangaslammintiellä on työohjelmassa tänä vuonna alkuosa. Sama työmaa jatkuu ensi kesänä.

Kangaslammintien alla ollut vanha vesiputkisto oli asennettu maan uumeniin 1950-luvun lopulla, joten sen uusiminen oli ajankohtaista. –Nuolikujan ja Jousikujan peruskorjausten ajankohta määräytyi tien päällystyksen vuoksi näin, putkisto siellä oli 1980-luvulta. Vesijohtoverkoston peruskorjauksen yhteydessä uusitaan puhtaan veden putkistot sekä viemäriputket. Lisäksi samalla uusitaan myös sadevesiviemälanteeseen, että nuoret haluavat kierrättää esimerkiksi säilyke- ja lasipurkit, mutta meillä nuorisotiloissa ei ole erillistä keräystä, hän kertoo.

Ratkaisu tilanteeseen on ollut se, että nuoriso-ohjaajat ovat itse vieneet ne keräyspisteisiin.

Nuorten hankkeessa kohderyhmänä ovat paitsi nuoret, mutta myös nuorten parissa työskentelevät aikuiset, muun muassa nuorisotyöntekijät sekä rien verkostot, kun katu on kaivettu auki. –Puhtaan veden ja viemäriputkiston uusiminen on Iisalmen Veden osuus, sadevesiviemärin ja katutöiden kustannuksista vastaa kaupunki.

Kangaslammintien vesijohtotyön uusimisen kustannusarvio tälle vuodelle oli 120 000 euroa. kolmannen sektorin työntekijät. –Teemme hankkeessa yhteistyötä koulujen kanssa, esimerkiksi Juhani Ahon koulun ilmastoagenttien kanssa.

Kärkkäinen kertoo, että suunnitelmissa on myös useita erilaisia teematapahtumia sekä esimerkiksi ilmastotwistryhmä ensi kesälle.

Myös kuntien välinen yhteistyö tulee esille, kun nuoriso-ohjaajat ovat tekemisissä toistensa kanssa. Makkaralahdessa kustannusarvio oli 70 000 euroa.

Jo alkuvuodesta Iisalmen Vesi uudisti vesijohtoverkostoa Pihlajaharjussa 35 000 eurolla ja Lähteentiellä vesijohtoverkostoa ja jätevesiverkostoa uusittiin 75 000 eurolla. –Vesijohtoverkostojen uusimisen lisäksi Iisalmen Vesi turvaa

–Kuntien yhteistyöllä pystytään välttämään muun muassa päällekkäisiä hankintoja. Jos esimerkiksi yhdellä kunnalla on vaikkapa paintball-välineet, toiset kunnat voivat lainata niitä. Mikäli löydämme säästöjä materiaalihankinnoissa, niitä kannattaa tehdä.

Toinen esimerkki on ruokahävikin vähentäminen, josta on nuortenkin kanssa keskusteltu. Meillä on aiheeseen liittyvää yhvesijohtoverkoston toimintavarmuutta myös muuten. Tänä vuonna on rakennettu kaksi sammutusvesiasemaa ja useita jäteveden pumppaamoja. Myös Runni-Iisalmi -siirtoviemäri on iso hanke, jonka kustannusarvio on lähes 900 000 euroa.

Hiltunen kertoo, että toimintavarmuuden turvaamiseksi ollaan teistyötä Kahvila Hillan kanssa. He lahjoittavat myymättä jääneitä tuotteita nuortentila Luukkuun. Hävikki pienenee. –Nuorten kanssa kyse on paljon keskustelusta ja ympäristökasvatuksesta. Kovin suuriin muutoksiin emme nuorten kanssa pysty, mutta tavoitteena on tehdä pieniä ilmastotekoja, Kärkkäinen sanoo.

Hanke on saanut EU:n maaseuturahaston Leader-tukea Ylä-Sa-

Kesän aikana uusi u jo

YLI KILOMETRI UUTTA VESIJOHTOA

von Veturilta.

rakentamassa lähivuosina myös virtaus- ja painemittausasemia, joiden avulla seurataan verkoston toimivuutta. –Mitä paremmin pystymme seuraamaan verkoston toimintaa ja virtauksia, sitä paremmin pystymme tuottamaan kuntalaisille laadukkaat vesihuollon palvelut, Hiltunen sanoo.