IISALMI -lehti kevät 2018 (Iisalmen kaupungin tiedotuslehti)

Iisalmen kaupungin tiedotuslehti

Iisalmi

i t h e l -

IhmisiäInnostustaHyvinvointiaElinvoimaa 

Huhtikuu

2018

Tässä lehdessä: Iisalmen ensi kesän kukkaloisto kasvaa hyvää vauhtia

By Iisalmi kasvattaa Iisalmen diginäkyvyyttä O

Kuntalaiset mukaan ideoimaan uimahallia

 SIVU 6

Päättäjillä kohta ensimmäinen vuosi takana

KUVA:Iisalmi ja tienoot -matkailutoimijat

 SIVU 4

 SIVU 10

 SIVU 3

2

Ensimmäinen vuosi takana Pian tulee vuosi täyteen siitä, kun tulin valituksi Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi. Olen nauttinut tästä ajasta suunnattomasti. Toki viime syksy oli haasteellinen, koska olin vielä monessa mukana. Olin useassa järjestössä ja yhdistyksen hallituksessa ja halusin hoitaa ne kunnialla päätökseen, vuoden loppuun saakka. En lähtenyt enää jatkokausille mukaan, koska oli keskityttävä tähän luottamustoimeen.

Viime syksynä tuli niin paljon uutta asiaa, sellaisesta näkövinkkelistä, mihin en ollut aiemmin tottunut ja se teki ajasta haasteellisempaa.

Täytyi omaksua paljon uusia asioita ja sekin täytyy tunnustaa, että jo pelkästään kalenterin ajan tasalla pitäminen monine päällekkäisine menoineen oli homma sinänsä.

Nyt on kalenterissa väljempää ja voi kääriä hihat tulevia vuosia varten.

Talven aikana kävin useamman kerran Helsingin päässä Kuntapuheenjohtajan johtamiskoulutuksessa. Oli mielenkiintoista saada analyysiä siitä, millainen olen puheenjohtajana, vahvuudet ja heikkoudet. Siinä tuli selväksi, olen joukkuepelaaja, johdan mielelläni yhdessä muiden kanssa, en yksin. Koulutuksen annin otan tosissani ja aion myös kehittyä puheenjohtajana. Olisin ollut ihmeissäni, jos kaupungin johtoryhmä ei olisi antanut minulle täyttä

Työn ja luottamustoimeni yhteensovittaminen on ollut aika ajoin vaikeaa, eikä ilman itkua ole kaikista päivistä selvitty.

Mutta sanotaanko näin, että kevättä kohti taas mennään ja näyttää valoisammalta. Asioita on pitänyt vain priorisoida.

Kuten sekin, että mahdolliset Maakuntavaalit jäävät ehdottomasti minulta väliin, en vain repeä työstäni uusiin luottamustoimiin. Ja en pidä järkevänä sitä, että samat ihmiset istuvat usealla pallilla. Mutta alueemme toinen edunvalvonta kaipaa vahvistamista, lähden innolla mukaan eduskuntavaaleihin.

Tapahtumat ovat olleet niin ilon kuin liikutuksen kyynelten täyttämiä, kiitos niistä.

Kati Åhman Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja tukeaan. Siitä kiitos virkamiehille ja hallintojohtajalle, joka on kärsivällisesti jaksanut opastaa minua.

Ensimmäinen vuosi oli mieleenpainuva, oli-

han muutenkin juhlavuosi, Suomi 100. Kaupungissamme järjestettiin useita erilaisia tapahtumia, joita sain olla avaamassa tai tuomassa kaupungin tervehdyksiä. Tapahtumat ovat olleet niin ilon kuin liikutuksen kyynelten täyttämiä, kiitos niistä. Järjestöt kutsuivat myös uutta puheenjohtajaa kiitettävästi mukaan merkkipäivilleen. Pidän sen periaatteen, että mikäli kutsu tulee minulle, pyrin ensisijaisesti sen hoitamaan itse. Mutta toki on hienoa sekin, että järjestöt kutsuvat omia puolueensa edustajia, toisia varapuheenjohtajia tilaisuuksiinsa, näin saadaan kivasti jaettua edustusta.

Moni asia minua myös pelottaa. Tuleva maakunta- ja soteuudistus huolestuttaa, vaikka kohtuu hyvällä mallilla eteenpäin mennään.

Kaupunkimme suuret investointitarpeet, aleneva syntyvyys, nuorten poismuutto, tärkeiden palveluiden karkaaminen, käräjäoikeus tai sairaalan leikkaustoiminnon siirrot rasittavat seutukuntaamme. Meillä ei ole kerta kaikkiaan varaa tällaisiin menetyksiin, mikäli haluamme säilyttää alueemme elinvoimaisena. Ja näiden puolesta aion taistella yhdessä kuntalaisten ja luottamushenkilöiden kanssa.

Viidakkorumpu soimaan Iisalmen kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta 2017 uuden kaupunkistrategian, joka kantaa aina vuoteen 2030 saakka.

Vision mukaan Iisalmi ei ole vähempää eikä enempää kuin Suomen houkuttelevin seutukaupunki. Eri mittareiden mukaan olemme jo nyt seutukaupunkien kärkijoukossa, vaikka valtiohallinnon keskittämispolitiikka on meitä kurittanutkin topakasti.

Vision tavoittamiseen meillä on kyllä täydet mahdollisuudet olemassa, mutta tekemättä mitään tämä jää kaukaiseksi haaveeksi. Savolaiseksi projektiksi tätä ei pidä siis jättää.

Tavoitteena on, että vuonna 2030 Iisalmi on myös kansainvälisesti tunnettu 25 000 asukkaan vetovoimainen kaupunki, joka tarjoaa asumiseen ja yrittämiseen otolliset olosuhteet unohtamatta toimivia palveluita.

Kansallinen tavoitettavuus Vitostien varrella on alueellemme elinehto. Kansainvälistä tunnettavuutta ja tavoitettavuutta tavoiteltaessa nousevat tietoliikenne- ja lentoyhteydet arvoonsa unohtamatta vahvojen yritysten merkitystä tälle kokonaiskuvalle.

Tavoitevuotena yleiskaavalle pidetään vuotta 2035, joka on kaupunkistrategiaakin edempänä. Nyt valetaan todellakin huomisen Iisalmen perusteita. Yleiskaavan tavoitteena on, että se ohjaa asumista, työpaikka-alueita sekä näiden sijoittumista Iisalmessa. Vitostien varrella olo on meille ehdoton mahdollisuus.

Ja on ollut aiemminkin, kuten edellä tuumailin.

Annetaan siis rytmin viedä sanomaa Iisalmesta ja alueemme mahdollisuuksista ympäri Suomen ja aina maailmalle saakka.

Juho Pulkka Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Juuri käsillä oleva sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntien toimintaa ja toimintamahdollisuuksia. Kaavoituksen merkitys korostuu unohtamatta muita kunnan työkalupakissa olevia välineitä, joilla tulevaisuutta rakennetaan.

Nyt käsillä oleva Iisalmen yleiskaava tulee ohjaamaan kaupunkirakenteelle kehitystä pitkällä aikavälillä. Yleiskaavan valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaavoitusprosessin avoimuuteen ja vuorovaikutteisuuteen: on kuultu yhdistyksiä, naapuripitäjiä ja niin edelleen. Yhteistyön yksi osanen on juuri aktiivinen vuorovaikutus. Yksin nurkkaa tuijottamalla ei yhteistyöstä voi paljoa puhua.

Kuntien rooli siis muuttuu sote- ja maa-

kuntauudistuksen myötä ja yhteistyön merkitys vain vahvistuu. Yläsavolaisittain vain hyvähenkinen yhteistyö muiden kuntien ja toimijoiden kanssa antaa meille parhaat eväät tulevaisuuteen.

Kaupunki tekee osansa, jotta asumisen ja yrittämisen edellytykset ovat meillä mallillaan ja niistä viestitään. Kuitenkin vanha kunnon viidakkorumpu tai puskaradio on kanavista tehokkain. Annetaan siis rytmin viedä sanomaa Iisalmesta ja alueemme mahdollisuuksista ympäri Suomen ja aina maailmalle saakka.

Hyvä täällä on olla. Vinkataan siitä siis muillekin.

3

Jauhiaisen puutarhan Helena Kumpulainen ja kaupungin apulaispuutarhuri Hanna Hyvönen kävivät tarkistamassa kaupungille tulevien taimien kasvutilanteen viime viikolla.

Iisalmen keskustaan istutetaan lähes 7000 kukkaa Iisalmi on kesäisin saanut

erinomaista palautetta niin kukkaistutuksistaan kuin siisteistä puistoistaankin. Kun autoilija saapuu keskustaan etelän suunnasta, viimeistään Paloisvirran sillalla kukkaloisto toivottaa tervetulleeksi kesäiseen Iisalmeen.

Iisalmen kaupungilla työskentelevä puutarhuri Tarja Ryytty kertoo, että Iisalmessa on istutettu kukkia jo puutarhuri Raimo Palomäen ajoista saakka – 1980 luvulta alkaen.

– Iisalmessa istutukset korostuvat, sillä keskustassa ne ovat varsin tiiviillä alueella. Kirkkopuisto, Paloisvirran silta, Pohjolankatu sekä tori ympäristöineen ovat kaikki lähellä toisiaan, Ryytty sanoo.

Suurin yksittäinen kukkais-

tutusten alue on Kirkkopuisto, jossa kesäkukkia on noin 2000 kappaletta. Sen lisäksi, esimerkiksi Paloisvirran sillalle, tulee

Tänä vuonna Iisalmen kukkaistutuksissa leikitellään väreillä: mukana on muun muassa punaista, keltaista, oranssia, vaaleanpunaista ja jopa mustaakin.

200 parvekelaatikkoa, joissa on lähes 600 kukkaa. Kaikkiaan keskustan alueelle istutetaan kesäkukkia noin 7000 kappaletta.

– Viime vuonna Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kesäkukkaistutuksissa oli normaalia enemmän sinistä ja valkoista, mutta tänä vuonna leikitellään väreillä: mukana on muun muassa punaista, keltaista, oranssia, vaaleanpunaista ja jopa mustaakin, apulaispuutarhuri-työnohjaaja Hanna Hyvönen luettelee.

Juhlavuonna vihitty Maistraatinpuisto sen sijaan säilyy jatkossakin kukitukseltaan sinivalkoisena muistuttamassa itsenäisyyden

juhlavuodesta.

Kaupungin kukkataimet kas-

vatetaan tänä vuonna Jauhiaisen Puutarhalla. Kasvattajat vaihtelevat vuosittain. Kun taimet ovat kasvaneet riittävästi, ne siirretään kaupungin tiloihin Kivirannalle, missä ne istutetaan suuriin betoniruukkuihin sekä parvekelaatikoihin.

– Betoniruukut kuljetetaan ja sijoitellaan ympäri kaupungin keskustaa kesäkuun puolella.

Perinteisesti kesäkuun 10. päivä on se merkkipäivä, jonka jälkeen ei vanhan kan-

san mukaan enää yöpakkasia tule, Ryytty kertoo.

Orvokkeja istutetaan jo vapun jälkeen kaupungintalolle, kulttuurikeskukselle sekä torille, muut kukat vasta yöpakkasten väistyttyä.

Istuttamisen jälkeen kukkia ei jätetä loppukesäksi sään armoille. Kukkia hoitavat ammattilaiset kesätyöntekijöiden avulla.

Hyvönen on suunnittelut hoidon monivuotisella kokemuksella.

– Meillä on kaksi puutarhuria, yksi kastelija ja vaihtelevasti neljä opiskelijaa, jotka huolehtivat istutusten siisteydestä ja hyvinvoinnista.

Kastelijan työmäärä selviää vasta kesän aikana. Mitä kuivempi kesä, sitä enemmän kukkia pitää lannoittaa ja kastella.

– Kukat kastellaan kaksi kertaa viikossa, helle-

jaksona jopa kolmekin kertaa.

Yhden kastelupäivän aikana menee jopa kaksi vaunullista vettä.

Traktorin vetämän kasteluvaunun säiliöihin mahtuu vettä yhteensä 2000 litraa, Ryytty laskee.

Vesisade vähentää kastelun tarvetta, muttei poista sitä kokonaan.

– Kun ruukuissa on suurilehtisiä kasveja, sadevesi ei välttämättä yllä kukkien juuriin saakka. Siksi kukkia pitää kastella, vaikka olisi sateistakin.

Kun kukkasistutuksia lannoitetaan sopivasti ja kastellaan säännöllisesti, ne kestävät koko kesän ajan.

– Viime vuonna kukat kerättiin lokakuussa pois, joten kyllä ne vielä syyskuussa kukkivat, Hyvönen kertoo.

4

By Iisalmi tavoitteena Iisalmen kasvattaminen Pari vuotta sitten aloitettu By Ii-

salmi -yhteismarkkinointi osaavan työvoiman ja uusien asukkaiden houkuttelemiseksi Iisalmeen saa lisää vauhtia tänä vuonna.

By Iisalmi –markkinoinnin toimenpiteet ovat jo tässä vaiheessa tavoittaneet kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kaupungin elinkeinojohtaja Terho Savolainen kertoo, että tälle vuodelle tavoitteet ovat aiempaa suuremmat.

– Tähän mennessä videoita on katsottu pelkästään YouTubessa jo lähes 20 000 kertaa. Tämän vuoden tavoitteena on edelleen kasvattaa volyymia ja tavoittaa vähintään 40 000, etenkin työn, opiskelun ja elämänlaadun perässä muutosta kiinnostunutta, Savolainen sanoo ja korostaa, ettei yksin kohdeyleisön määrä, vaan myös laatu ratkaisee.

Kun kyseessä on pidemmän tähtäimen yhteistyö, jolla kohennetaan Iisalmen yleistä imagoa, konkreettinen hyötykin rakentuu vasta pitkän ajan kuluessa.

– Muuttajia toki Iisalmeen koko ajan on, mutta kampanjan suoraa vaikutusta siihen on vaikea arvioida.

Kampanjan toimenpiteistä olemme kuitenkin saaneet runsaasti positiivista palautetta. Rekrytointiin liittyvät kampanjat ja tapahtumat ovat tuoneet uusia hakijoita – itse valintaprosessin lopputulos on yritysten käsissä, Savolainen kommentoi.

Yhteismarkkinointi on toisena

varsinaisena toimintavuotenaan ottanut hyviä askeleita eteenpäin.

Heti alussa mukaan lähti kymmenkunta iisalmelaista kärkiyritystä.

Sen jälkeen kumppaniyritysten ja -oppilaitosten määrä on vain kasvanut ja yhteistyö syventynyt sekä löytänyt uusia muotoja.

– Tällä hetkellä mukana on jo yli 20 kumppania, joiden kanssa osaami-

Tämän vuoden tavoitteena on edelleen kasvattaa volyymia ja tavoittaa etenkin työn, opiskelun ja elämänlaadun perässä muutosta kiinnostuneita.

nostuksilla koulutukseen ja hyvillä harrastusmahdollisuuksilla voi olla iso merkitys, ja henkilötarinoissa sivutaankin koko elämän piiriä.

Tavoitteena on, että videoita kat-

soneet henkilöt innostuvat muuttamaan työn perässä Iisalmeen.

– Iisalmen imago on perustaltaan positiivinen. Olvi on tehnyt siinä erinomaista työtä pitkään, samoin muut kärkiyritykset, Savolainen kiittelee.

– Kuitenkin esimerkiksi tämänvuotinen Muuttohalukkuustutkimus (Taloustutkimus Oy) osoitti, että vielä pitää tehdä töitä sen eteen, että käsitys kaupunkimme tarjoamista työmahdollisuuksista vahvistuu – pientä nousua tässä käyrässä oli jo havaittavissa, kenties brändityönkin ansiosta.

sen paikkaa markkinoimme ja houkuttelemme uusia osaajia. Mukaan ovat tervetulleita kaikki alueemme toimijat.

By Iisalmi –markkinointia toteutetaan suurelta osin digitaalisesti.

Iisalmesta ja kumppaniyrityksistä tehtyjä videoita ja muita sisältöjä on ladattu verkkoon eri kanaviin, kohdentaen kampanjointia alueen ulkopuolelle potentiaalisten muuttajien joukkoon. Sisältö ja Iisalmen digitaalinen jälki internetissä kasvaa koko ajan ja toisaalta jo tehInternetissä ja varsinkin Facebooty työ auttaa analysoimaan, mitkä kissa videoiden ja mainonnan kohkampanjat ovat toimineet parhaiten. dentaminen on tarkkaa. Markki– Ideana on jakaa positiivisia tanoinnin kohderyhmä on Iisalmen rinoita Iisalulkopuolella, joten mesta ja he- Aidoissa tarinoissa on samaisIisalmen katukuvasrättää sitä tumispintaa esimerkiksi yrittä- sa imagokampan kautta kohja ei välttämättä niin deryhmän jyydestä kiinnostuneille, teolvahvasti näy. kiinnostus lisuuden työntekijöille ja yhtä – Omalla alueella olemme tehneet By kaupungin lailla myös terveydenhoitoalan Iisalmi –suosittelutarjontaa kohtaan. Aidois- osaajillekin. kampanjaa ja By Iisa tarinoissa salmi –tunnustuskampanjaa, sekä muutama viikko on samaistumispintaa esimerkiksi sitten By Iisalmi –ruoka-annoskamyrittäjyydestä kiinnostuneille, teolpanjan. Myös etenkin rekrytointiin lisuuden työntekijöille ja yhtä lailla myös terveydenhoitoalan osaajilliittyvissä tapahtumissa on oltu lekin. Tänä keväänä videotarjotin brändityön teemoilla mukana. Näin täydentyy etenkin asumisen vaihkampanja on tullut tutuksi myös toehtojen osalta. Kun kaupungissa ”kotikentällä”, Savolainen kertoo. avautuu työpaikka ja hakija huoPaluumuuttajia houkutelmaa sen, hän etsii Iisalmesta tielaan myös postituskampanjoilla, toa ja saa tulokseksi muun muaskohdennetuilla mainoskampanjoilla eri medioissa sekä osallistumalla sa videoita, jotka luovat katsojalle tapahtumiin eri puolilla Suomea. positiivista mielikuvaa kaupungista. Lapsiperheelle esimerkiksi pa-

By Iisalmi -markkinointiyhteistyön

lisäksi Iisalmi ja tienoot –matkailumarkkinointi on saanut uutta potkua tänä vuonna. Mukaan ovat tulleet Iisalmen lisäksi myös Vieremä ja Sonkajärvi, joten markkinointibudjettia on nyt enemmän.

– Matkailumarkkinointiin liittyvät keskeisesti tapahtumat. Kuhinaa keskustaan ja tapahtumamatkailua Ylä-Savoon –hankkeessa olemme päässeet seudullisessa yhteistyössä mukavasti eteenpäin.

Matkailumarkkinointiin on valmistunut myös videomateriaalia, joka tuo erinomaisesti esille alueen luontoa ja tapahtumatarjontaa.

Iisalmi ja tienoot-tapahtumamatkailun visuaalista ilmettä on uudistettu, ja se on nyt yhdenmukaista By Iisalmen kanssa. Yhteistoimintaa on suunnitteilla lisää.

– Toteutamme toukokuussa Iisalmen seudun markkinointitapahtuman Helsingissä Narinkkatorilla kolmen toimijan – By Iisalmi- ja Iisalmi –ja tienoot –toimijoiden sekä YTYÄ!

Ylä-Savossa on työtä –hankkeen – yhteistyön voimin. Vastaavan tapahtuman pienemmässä mittakaavassa järjestimme myös Tahkolla.

Kesällä seutumarkkinointia on

tarkoitus kohdentaa myös tapahtumien aikaan niihin osallistuville; näin Iisalmi-viestit näkyvät matkailijalle sekä paikanpäällä että nettimainontana.

– Kesän aikana alkaa myös maakunnallinen vetovoimahanke, jossa Iisalmi on vetovastuussa. Kyseessä on koko Pohjois-Savon vetovoimaa lisäävä hanke, jossa Iisalmen lisäksi ovat mukana osatoteuttajina Kuopio, Varkaus ja Suonenjoki.

Hankkeen toimenpiteillä parannetaan koko maakunnan vetovoimaa ja pitovoimaa.

Iisalmen imago on perustaltaan positiivinen. Olvi on tehnyt siinä erinomaista työtä pitkään, samoin muut kärkiyritykset.

-markkinoinnin houkuttelevuuden

By Iisalmi -lähettiläät Iisalmen sanansaattajina

By Iisalmi –seminaarissa viime syksynä tun-

nustuspalkinnolla palkittu Rene Rinnekangas otti tehtävänsä mallikkaasti vastaan ja on tehnyt Iisalmea laajasti tunnetuksi.

Samaa ovat tehneet Rinnekankaan ohella By Iisalmi -lähettiläiksi nimetyt kirjailija Jyri Paretskoi sekä musiikin ammattilainen Tomi Tajakka.

Elinkeinojohtaja Terho Savolaisen mielestä Iisalmella on esimerkillinen kolmikko By Iisalmi -lähettiläinä.

– He ovat sellainen trio, joka tuo Iisalmea ja iisalmelaisuutta esille useissa eri yhteyksissä positiivisella tavalla.

– Lähettiläät täydentävät omalta osaltaan imagomarkkinointiamme olemalla eläviä Iisalmen puolestapuhujia, missä sitten liikkuvatkin.

Uusia puolestapuhujia saa ehdottaa taas. Seu-

EHDOTA BY IISALMI –TUNNUSTUKSEN SAAJAA! Kuka tai mikä iisalmelainen henkilö, tuote tai palvelu ansaitsisi tulla huomioiduksi Haluan tehdä parasta –asenteestaan ja positiivisuudestaan?

EHDOTUS EHDOTUS PERUSTELU PERUSTELUT Osallistun By Iisalmi –tuotepalkintojen arvontaan ja annan yhteystietoni arvontaa varten:

NIMI OSOITE PUH SÄHKÖPOSTI

Palauta kuponki Kaupungintalon i-Pointtiin 9.5.2018 mennessä (os. Pohjolankatu 14/PL 10, 74101 IISALMI).

Voit jättää ehdotuksesi myös osoitteessa

www.iisalmi.fi

/byiisalmitunnustus2018

TUTUSTU EHDOKKAISIIN

raavan By Iisalmi –tunnustuspalkinnon saajia voi ehdottaa tässä lehdessä olevan ilmoittamiskupongin avulla tai verkkosivuilla osoitteessa www. iisalmi.fi/byiisalmitunnus- Tunnustus jaetus2018 taan yleisöäänesEhdotusvaiheen jälkeen tysen voittajalle raati valitsee By Iisalmi –semiehdokkaat, jotka pääsevät ää- naarissa nestysvaiheeseen. Viime vuonna ehdolla olivat Rene Rinnekankaan ohella Iisalmen Peli-Karhut, Olvin IPA-olut, Kuljetus Kari Rönkkö Oy:n yrittäjä Kari Rönkkö sekä Savonian opiskelijoiden toteuttama tapahtuma Kulttuurien karnevaalit.

By Iisalmi –tunnustuksella nostetaan esille tekoja, joilla on vaikutettu myönteisesti Iisalmen seudun vetovoimaisuuteen ja elinvoimaisuuteen.

Tunnustuksen haltijan tunnistaa siitä, että hänellä on halu tehdä parasta ja hän on positiivinen, mikä on huomattu Iisalmessa ja kenties laajemminkin, jopa kansainvälisesti.

Tunnustus jaetaan yleisöäänestysen voittajalle By Iisalmi –seminaarissa, joka järjestetään marraskuussa.

Seminaari kokoaa jälleen yrittäjiä ja osaajia kuuntelemaan menestystarinoita ja ottamaan niistä oppia, jotta Iisalmeen syntyisi yhä uutta menestystä ja elinvoimaa.

6

Kuntalaiset mukaan ideoimaan uimahallia Iisalmen uusi uimahalli voi olla

totta kolmen vuoden kuluttua.

Tässä vaiheessa uusi uimahalli on vasta suunnitelma. Tarkkaan ottaen ei vielä sitäkään.

Iisalmen kaupungin suunnitteluarkkitehti Katja Lintunen hahmottelee aikataulua niin, että varsinainen rakennuksen suunnittelu alkaa ensi syksynä.

Siitä vuoden kuluttua alkaa rakentaminen.

Kesän aikana – ennen varsinaisen suunnittelun alkua – on iisalmelaisilla mahdollisuus vaikuttaa hallin suunnitteluun.

– Nyt kannattaa kaikkia hyviä ideoita kertoa. Jos joku on nähnyt toisessa uimahallissa vaikkapa toimivan pesuainetelineen, pukukopit tai mitä muuta tahansa,

hyvät havainnot kannattaa kertoa nyt. Perusrakenne on tiedossa, mutta usein pienet yksityiskohdat ratkaisevat käyttökokemuksen, Lintunen kannustaa.

Uimahallin käyttäjiä kuun-

nellaan useaan otteeseen sekä kaava- että rakennussuunnitteluvaiheessa. Jo kaavan luonnosvaiheessa on kuultu käyttäjien ajatuksia. Myös syksyllä kaavaehdotuksesta iisalmelaiset pääsevät sanomaan mielipiteensä.

Lisäksi käyttäjien kokemuksia kysytään esimerkiksi laatoituksesta.

– Kesän huoltotauon aikana Uimahalliin tehdään lattiamateriaalien testialue. Siinä testataan, mikä eri laattavaihtoehdoista

Uuden uimahallin suunnittelussa avainsana on toimivuus. Käyttäjät pääsevät kertomaan mielipiteitään jo suunnitteluvaiheessa, jotta uudesta hallista tulee toimiva. olisi lattiamateriaaliksi paras.

Uuteen uimahalliin tulee myös taidetta, koska kaupunki on päättänyt hankkia julkisiin rakennuskohtaisiin taidetta yhden prosentin arvosta rakennuskustannuksiin verrattuna.

– Uimahallissa taide voi olla teos ulkona tai sisätiloissa, seinällä tai vaikka seinäkaakeleihin tehty kuva tai muut teos. Myös tästä olisi hienoa saada uimahallin käyttäjiltä ideoita, sillä erilaisia vaihtoehtoja on paljon.

Uuden uimahallin avainsana on toimivuus. Lintusen on helppo valita upean ulkonäön ja toimivuuden välillä.

– Toimivuus on ehdottomasti tärkeämpi asia. Siksi haluaisimme käyttäjiltä vinkkejä erilaisista

hyvistä esimerkeistä, koska niitä on turha keksiä uudelleen. Julkisin varoin rakennettuna myös talous asettaa rajoituksia.

sijaan esteettömyys ja erilaiset tarpeet otetaan huomioon jo yleisissä tiloissa.

Uudesta uimahallista ha-

peseytymistilojen sekä saunojen lisäksi uimahalliin tulee kaksi pienempää pukutilaa, joissa on myös saunat ja pesutilat.

– Nämä 1-3 hengen pukutilat ovat käytössä esimerkiksi silloin, jos kävijällä on eri sukupuolta oleva henkilökohtainen avustaja.

– Haluamme, että yhteiset tilat ovat oikeasti yhteiset ja soveltuvat mahdollisimman suurelle käyttäjäkunnalle Esteettömyyden tarve ei ole syy ihmisten jakamiseen, esteettömyys kuuluu kaikille, Lintunen sanoo.

lutaan myös mahdollisimman helppokäyttöinen, esteettömyys korostuu suunnittelussa.

Julkinen uimahalli ei ole kylpylä ja viihdekeskus, mutta viihtyvyyttä voidaan luoda erilaisilla väreillä, valaistuksella ja luonnonvalolla. Rakennuksen äänimaailman hallinta on tärkeä viihtyvyyden tekijä, myös osa esteettömyyttä.

– Myös puukutiloissa haetaan toimivia ratkaisuja. Perinteisestä ryhmille suunnatusta tilaussaunasta luovutaan kokonaan. Sen

Yleisten pukuhuoneiden ja

Uimahallin uudistuessa myös toiminta muuttuu Iisalmen uudessa uimahallis-

sa moni asia on eri tavalla kuin nykyisessä, sikäli mikäli suunnitelmat toteutuvat hankesuunnitelman mukaisesti.

Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Pekka Partanen kertoo, että uudistukset näkyvät jatkossa jo parkkipaikalla.

– Nykyinen uimahallin parkkipaikka on käyttäjän kannalta jäsentymätön. Esimerkiksi linja-autoille ei ole osoitettu omaa parkkipaikkaa ja muun muassa koululaisia tuova saattoliikenne paranee uudessa suunnitelmassa, Partanen sanoo.

Toukokuun alussa kokoontuvan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan pohjaesitys on, että uusi

uimahalli rakennettaisiin nykyiselle parkkipaikalle.

– Tavallaan uimahalli ja nykyinen parkkipaikka vaihtavat paikkaa.

Liikennejärjestelyistä voidaan tehdä nykyistä turvallisemmat.

Uudessa uimahallissa myös sisääntulo uudistuu. Uimahallissa on jo nykyisellään varsin hyvä kulunvalvonta, mutta uuteen uimahalliin sekin uudistetaan lisäämällä automatiikkaa.

Sisäänpääsy ja pukukopit tulevat toimimaan rannekkeilla, joka on käyttäjäystävällinen ratkaisu.

Kuntosalille tulee oma sisäänkäynti, jolloin kuntosalikävijät eivät ole sidottuja uimahallin aukioloaikoihin.

Käyttäjien kannalta merkittävimmät muutokset ovat kuiten-

Uuteen uimahalliin on suunniteltu erillinen hyppyallas, joten kuntouimarit ja hyppääjät sopivat omiin altaisiinsa samaan aikaan.

kin allasosastolla. Suunnitelmassa on viisi eri allasta.

– Kuusiratainen allas on tarkoitettu kuntouintiin ja vesijuoksuun ja erillinen hyppylallas palvelee nuorempia käyttäjiä samanaikaisesti.

Varsinaiseen jumppaan ja monipuoliseen opetuskäyttöön on suunniteltu kaksi eri allasta. Terapia- ja jumppa-altaan alue rauhoitetaan siten, että poreet on suunniteltu erilliseen osastoon.

Kokonaisuudessaan alustavissa suunnitelmissa käyttäjänäkökulma on otettu hyvin huomioon.

– Tavoitteena on, että eri altaita pystyttäisiin käyttämään samaan aikaan, jolloin käyttöaste ja kävijämäärät voisivat kasvaa, Partanen perustelee.

Suunnitelman mukaan uusi vuotuinen kävijämäärä voisi olla noin 175 000 tienoilla. Lisäys ei ole kovin suuri.

– Tämänhetkinen vuosiennätys vuodelta 2013 on yhteensä 169 000 kävijää, joten tulevaa tavoitetta pitää kyllä tarkentaa, Partanen arvelee.

– Uusi uimahalli palvelisi monipuolisuutensa ansiosta myös naapurikuntien asukkaita nykyistä paremmin.

Tavoitteena on nykyistä parempi palvelutaso.

– Uuteen uimahalliin myös taksapolitiikkaa tullaan miettimään uusiksi. Voisimme hinnoilla hiljaisemmat ajat edullisemmaksi kuin iltakäytön, Partanen visioi.

7

Musiikkiuran alkutahdit musiikkiopistosta Hakuaika Ylä-Savon Musiik-

kiopiston perusopetuksen pääsykokeisiin päättyy pian. Vielä on mahdollisuus hakeutua mukaan ammattilaisten opetukseen ensi kaudelle, sillä hakuaika päättyy perjantaina 27.4.

Musiikkiopiston rehtori Tapani Lakaniemi kertoo, että avoimelle linjalle ja musiikkileikkikouluun on jatkuva haku ilman pääsykokeita, mutta perusopetuksen hakuaika on päättymässä.

– Pääsykokeet perusopetukseen järjestetään toukokuussa, joten siksi alkaa olla kiire, hän sanoo.

Varsin rentotunnelmaisessa pääsykokeessa hakija voi osoittaa taitonsa erilaisissa toista- ja erottelutehtävissä – lisäksi mukana on pieni laulu- ja mahdollisesti soittonäyte.

Musiikkiopisto tarjoaa lapsille ja nuorille monipuolisen väylän soiton ja laulun maailmaan.

Ylä-Savon musiikkiopisto tar-

Jousisoittimet ovat suosittuja soittimia musiikkiopistossa, vaikka piano on vuodesta toiseen suosituin.

Trendit vaihtelevat, mutta musiikkiopiston suosituin instrumentti vuodesta toiseen on piano. Seuraavaksi eniten kiinnostaa kitaran ja viulun soitto.

– Kaikkiaan opistossa saa opetusta noin kahdenkymmenen eri instrumentin soitossa, Lakaniemi laskee.

Myös suu on soitin.

– Lauluopetuksessa ei ole enää ikärajaa niin kuin aiemmin, ja sinnekin on nyt haku päällä.

Perusopetuksessa opiskelee vuosittain noin 250 opiskelijaa. Uusia hakijoita on vuosittain noin sata, joista nelisenkymmentä pääsee opiskelemaan.

joaa musiikin opetusta oppilaan valitsemassa instrumentissa viikoittaisilla soittotunneilla. Instrumenttiopetuksen lisäksi oppia annetaan myös musiikin perusteissa, yhtye- ja orkesterisoitossa sekä kuorolaulussa, säveltämisessä ja improvisoinnissa.

Musiikin eri tyylien kirjo on opistossa runsas, oppilas voi vähitellen suuntautua häntä kiinnostavaan tyylilajiin.

Musiikkiopistossa lähdetään liikkeelle perustaidoista ja edetään askel kerrallaan vaativampaan suuntaan.

Musiikkiopisto tarjoaa siis alkutahdit, joista polku voi viedä vaikkapa ammattimuusikoksi saakka.

– Esimerkkinä Ylä-Savon musiikkiopiston kasvateista voisi mainita vaikkapa Kepa Kettusen, Emma Kuivalaisen tai Tuomas Miettolan. Niin, ja onhan entinen Ylä-Savon musiik-

kiopiston piano-oppilas, Lakaniemi kertoo.

Avoin opetus ei ole niin tarkkaan säänneltyä kuin varsinainen musiikin perusopetus. Avoimessa opetuksessa opiskelija voi edetä oman kiinnostuksensa ja omien tavoitteidensa mukaan.

Avoimessa opetuksessa on vuosittain mukana vajaat sata opiskelijaa.

– Musiikkiopiston koulutus on tarkoitettu pääosin lapsille ja nuorille, aikuisille suosittelemme avointa opetusta, jossa ei ole pääsykokeita eikä ikärajoja.

Alle kouluikäiselle musiik-

kiopisto järjestää musiikin varhaiskasvatusta eli ”muskaria”.

Muskarissa lapsi tutustuu musiikin ihmemaailmaan huoltajansa kanssa tai yli 3-vuotiiana ilman huoltajaa lapsiryhmässä.

Musiikkileikkikouluun ei ole pääsykokeita.

Digiloikan seuraava askel Iisalmen koulujen digiloikas-

sa uusin askel on ollut microbit.

Se on pieni, ohjelmoitava tietokone, jota koululaiset ovat Iisalmessa ohjelmoineet alkuvuodesta lähtien.

– Näitä tilattiin kaupungille 230 kappaletta, joten kaikille kouluilla niitä on, kertoo kaupungin tietohallintokoordinaattori Pasi Niva.

Kouluille ensimmäiset mikrobtit tulivat alkuvuodesta ja lisää on otettu käyttöön kevättalven aikana. Kaupungin keskustassa Edvin Laineen koululla laitteet ovat olleet ahkerassa käytössä.

– Viitosluokkalaisten kanssa on jo käytetty enemmän, koska heillä on henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet. Yhteisiä koneita käyttävät kuutosluokkaiset tallentavat työt välillä pilveen, kertoo mikro:bit-koulutukseen perehtynyt opettaja Heikki Lukkari.

Micro:bit-laite on tietokonee-

seen tai iPadiin liitettävä lisälaite, jota oppilaat ohjelmoivat.

Laitteen voi ohjelmoida soittamaan musiikkia, näyttämään tekstiä, lähettämään ja vastaanottamaan signaalia, reagoimaan tärinään, nappien painamiseen tai lämpötilaan.

Lukkarin mukaan micro:bit on hyvin kustannustehokas ja näp-

Omien tietokoneiden käyt-

Edvin Laineen koulun viitosluokan oppilaat Vili ja Eetu ovat päässeet jo tutustumaan ohjelmoitavaan micro:bit-laitteeseen. Opettaja Heikki Lukkari ohjaa taustalla. pärä opetusväline.

– Hintaansa nähden erittäin monipuolinen laite. Oppilaat ovat heti innostuneet sen käytöstä ja ainakin uutuudenviehätystä on paljon, ja se on muuttumassa aidoksi innostumiseksi, Lukkari arvelee.

Iisalmen koulujen digiloikassa

micro:bit on yksi odotettu askel.

Jo aiemmin pienimillä koululaisilla on ollut käytössään iPadit ja viitosluokkalaisilla kannettavat tietokoneet.

– Ensi syksynä IPadit ovat kaikilla 1-3-luokkaisilla, 5-6-luok-

kaisilla kannettavat tietokoneet.

Seuraavana syksynä kaikilla alaluokkalaisilla on omat tietokoneet, Niva kertoo.

tö auttaa kaikessa oppimisessa. Kun koululaisilla on omat O365-tunnukset, he tallentavat koulutehtäviään myös pilveen.

– Monet oppilaat ovat tehneet koulutehtäviä myös vapaa-ajallaan. Esimerkiksi koodausta muutamat oppilaat ovat harjoitelleet kotona, sillä micro:bitin on saanut halutessaan viikonlopuksi kotiin, Lukkari kertoo.

Iisalmen koulujen digiloikka saa jatkoa ensi syksynä paitsi uusien tietokoneiden, myös micro:bitin laajennusosilla sekä uusilla ohjelmoitavilla laitteilla.

Koodaamisen opettelun karkea linjaus on, että alakoulussa koodataan lohkoilla, yläkoulussa siirrytään jo Java Scriptiin tai Pythoniin - siis oikeisiin koodauskieliin.

– Iisalmen kouluilla digiloikka on ollut viime vuosina hurjan iso. Uutta asiaa on tullut todella paljon. Iisalmen kaupunki on järjestänyt koulutusta asian tiimoilta kiitettävästi. Lähikoulutuspäiviin on voinut halutessaan osallistua, ja myös verkkokoulutuksia on ollut tarjolla, Lukkari kiittelee.

Iisalmi on likietunen

8

Vuoden 2012 keväällä Iisalmen

kaupunginjohtajaksi valittu Jarmo Ronkainen myöntää nyt, kuusi vuotta myöhemmin, yllättyneensä monta kertaa Iisalmessa ollessaan.

Kaupunki on osoittautunut mukavammaksi ja monipuolisemmaksi kuin hän etukäteen arvasi.

– Iisalmi on mukavan likietunen paikkakunta, hän sanoo.

Siis että likietunen?

Ronkainen on kotoisin Kuusamosta, mutta asunut parikymmentä vuotta Oulun seudulla.

Likietunen taitaa olla murretta, ja tutumpaa oolusa?

– Parikymmentä vuotta Oulun seudulla ei ole vielä huuhtoutunut pois. Likietunen on sellainen, että kaikki on liki. Siis lähellä. Välimatkat ovat lyhyet eikä minnekään ole pitkä matka. Sellainen on Iisalmi.

Hakiessaan Iisalmeen Ronkai-

nen tiesi Ylä-Savon vahvat yrityk-

set, Olvin, Genelecin ja Ponssen, eikä Normetkaan ollut tuntematon. Mutta Iisalmen-vuodet ovat syventäneet tuntemusta.

– Tiesin, että täällä on vahvaa metalliteollisuutta, mutta tämä metallin alihankkijaverkoston laajuus on yllättänyt. Se on tällä alueella todella vahva.

– Kaiken kaikkiaan yrityskenttä on osoittautunut ajan kanssa todella monipuoliseksi: Esimerkiksi Profile Vehicles on tullut minulle tutuksi vasta täällä asuessamme, samoin puunjalostusteollisuuden laajuus.

Ronkaisen mukaan Iisalmen yrityskenttää tukee erinomaisesti laaja palvelualan päivittäistavaroista autokauppoihin.

– Iisalmen kaupallinen tarjonta on tosi hyvä ja erikoisliikkeitäkin on paljon enemmän kuin moni tietää. Ei täältä oikeasti ole mikään pakko mennä ostoksille Kuopioon, sillä aivan harvinaisimpia tuotteita lukuun ottamatta kai-

ken löytää Iisalmestakin.

Yritykset eivät kuitenkaan olleet ratkaisevassa roolissa, kun Ronkainen Iisalmeen haki. Hakuprosessin kanssa samaan aikaan oli julkaistu Kuntaliiton Seutukaupunkien elinkeinorakenneselvitys. Sen perusteella Ronkainen muodosti kuvaa uudesta kotikaupungistaan.

– Iisalmen tilanne vaikutti silloin hyvältä ja kaupunki mielenkiintoiselta työpaikalta. Silloin elettiin vielä taloudellisesti haastavaa aikaa, mutta onneksi sen jälkeen myös kaupungin talous on kohentunut ja on nyt tasapainossa.

Parin viime vuoden ylijäämäiset tilipäätökset ovat hyvä osoitus siitä, että suunta on oikea.

– Se, että Iisalmi puolenkymmentä vuotta sitten otti elinkeinopolitiikan omiin käsiinsä, on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

– Sen jälkeen olemme myös uudistaneet kaupungin organi-

saation, joka on osittain myös valmistautumista tulevaan maakuntauudistukseen.

Tässä ollaan samassa veneessä yhteisellä asialla.

Vaikka talous on nyt hyvällä

Iisalmi –markkinointia on tehty jo kolmatta vuotta. Pohjatyö on tehty hyvin ja kampanjointi alkaa pikku hiljaa tuottaa tulosta.

– Uskon siihen, että suunta on kääntymässä. Jatkossa meidän pitää lisätä panoksia, että saamme oman viestimme näkymään ja kuulumaan vieläkin paremmin.

Emme ole tämän asian kanssa yksin, sillä kaikki muutkin kunnat houkuttelevat asukkaita.

Hyvä suunta on Ronkaisen mukaan se, että Normet on palkannut satakunta uutta työntekijää, Ponsse parisataa viime vuosien aikana.

– Kaupungin rooli pitää olla se, että luomme yritykselle mahdollisuuksia ja edellytyksiä kasvaa ja investoida ja myös palkata uusia työntekijöitä.

Samalla kaupunki käy myös jatkuvasti neuvotteluja uusien yritysten sijoittumisesta Iisalmeen.

Mutta tuloksia ei synny hetkessä.

– Kartoitimme kolme vuotta sitten kolmisenkymmentä yritystä, joita kiinnostaisi laajentua tai siirtyä Iisalmeen. Käymme yhä näitä neuvotteluja, sillä yrityksille tällaiset päätökset ovat isoja.

mallilla ja organisaatio on viritetty hyvään kuntoon, on tulevaisuuteen varauduttava. Ennusteet kertovat, että maakuntauudistuksen toteutuessa kaupungin talous kääntyy miinukselle vuonna 2021-2022. Sitä vastaan tehdään töitä jo nyt.

– Työpaikat ja työntekijöiden saaminen on ratkaisu. Se on kaiken lähtökohta, Ronkainen sanoo.

Kun elinkeinotoiminta on ollut kaupungin omassa hallussa, on sitä alettu kehittää määrätietoisesti. Strategiana on ollut markkinoida Iisalmea yritysten kanssa yhdessä.

– By Iisalmi -markkinoinnissa yritykset ovat markkinoinnin keihäänkärkenä. Yritykset tarvitsevat työntekijöitä ja Iisalmi ottaa mielellään vastaan uusia asukkaita.

Satama on yksi lempipaikkani Iisalmessa.

Kävelylenkki Kirkkopuistosta Otavankadun kautta satamaan ja torin poikki takaisin Kirkkopuistoon antaa Iisalmesta monipuolisen kuvan: luontoa, vesistöä, elinvoimaisia yrityksiä ja kaupunkimaisuutta.

Uusien asukkaiden toivossa By

Ronkainen muistuttaa, että

Iisalmen investointipaineet ovat jatkossa isot. Kouluratkaisuja aikataulutetaan pitkälle ajalle ja osin seuraavalle valtuustokaudellekin. Uimahalliremontin lisäksi uusia kohteita tulevaisuudessa on muun muassa Kulttuurikeskuksen peruskorjaus.

– Taloudelliset paineet ovat kovat. Kaupunginhallituksen kanssa tehdään lähiviikkoina askelmerkkejä investointien aikatauluttamiseksi. Valtuuston kokouksessa investointiohjelmaa käydään läpi kesäkuussa.

Mahdollista velanoton tarvetta voi Ronkaisen mukaan kaiken mennessä nappiin vähentää se, jos kaupunki saa uusia asukkaita ja sitä kautta lisää verotuloja.

– Väestökehitys on suuri haaste, ja sen eteen töitä tehdään. Tavoitteena on, että parin vuoden päästä väestökehitys kääntyy plussalle ja sen jälkeen kasvuun.

Me uskomme siihen.

Ronkainen jakaa peruspilarit kolmeen osaan. Alueen yrityksen ovat kunnossa, samoin alueen peruspalvelut.

– Kolmas peruspilari on asuminen. Meillä on monipuolinen tonttitarjonta, hyviä asuntoja, puhdas luonto ja paljon vesistöä ja Iisalmi on kaupunkina likietunen. Siis aivan erinomainen asuinpaikka.

9

Eeva Suomalaisen työpaikka on nykyisin Iisalmen kaupungintalolla. Aiemmin hän on työskennellyt pankkialalla sekä sisäministeriössä, Sonkajärvellä kunnansihteerinä sekä hetken aikaa Kajaanissa talousjohtajana.

Sydän on Ylä-Savossa Joulukuussa Iisalmen kaupun-

kityössä.

Merkittävimmät asiat asuin– Pankkiuran ja valtion jäl- paikkaa valittaessa ovat keen Sonkajär- oma työ, opiskelupaikka ja vellä opin katsukulaiset. somaan asioita toisella tavalla.

Työ ei ollutkaan enää raha-asioi- liittyvät asiat. Suomalaisen sata eikä EU-rahoitusta. Kunnanvi- ralle kuuluvat kaupungin contrastossa työtehtävät koskettivat roller-toiminnot (talouden suunihmisten arkea, kaikkea mahdol- nittelu, seuranta ja raportointi), lista sosiaalihuollosta kadunau- tietohallinto, talouden tukipalraukseen. velut, joukkoliikenne ja hanKunnansihteerin pesti Son- kinta-asiat sekä pysäköinninkajärvellä oli antoisa ja opetta- valvonta. vainen. Lopulta kuntatalouden – ICT-palvelujen ja tietohallinpyörittäminen alkoi kiinnos- non merkitys kasvaa jatkuvasti. taa entistä pankkityöntekijää Iisalmessa asia on järjestetty hyja kauppatieteilijää niin paljon, vin, koska kaupungilla on oma että hän innostui hakemaan en- tietohallintokoordinaattori, joka sin Kajaaniin talousjohtajaksi ja ohjaa ja koordinoi kaupungin heti kohta Iisalmeen samanlai- tietohallintoa ja ulkoistettuja seen virkaan, kun virka tuli auki palveluja. entisen talousjohtajan siirryttyä toisiin tehtäviin.

Iisalmen kaupungin talous on – Sonkajärvellä ja Kajaanissa Suomalaisen mukaan vakaalla käytännön työssä saatu oppi pohjalla ja tasapainossa. kunta- ja kaupunkiorganisaa– Tällä hetkellä kaupungin tation toiminnasta ja aikaisempi loustilanne on vakaa. Mutta osaaminen rahoituslaitoksesta haasteet ovat tulevaisuudessa. yhdistyvät nyt. Kuntatalous on Vuonna 2021 menot ovat suuSonkajärvelle ja kuntasekto- kiinnostanut minua jo monta remmat kuin tulot, Suomalainen rille Suomalainen kotiutui hyvin, vuotta, Suomalainen sanoo. on arvioinut tämänhetkisten tievaikka oli ollut muutaman vuotojen perusteella. den valtiolla ja sitä ennen pank- Iisalmessa työpöydällä on palMyös Iisalmen tulevien vuosien jon muutakin investoinnit ovat taloudellisesti Kuntatalous on kiinnostanut kuin talouden raskaat. johtamiseen minua jo monta vuotta. gin talousjohtajana aloittanut Eeva Suomalainen on kiertänyt töihin Iisalmen kaupungintalolle monen mutkan kautta.

Sonkajärveltä kotoisin oleva Suomalainen opiskeli ensin valtiotieteitä Helsingin yliopistossa ja sitten kauppatieteitä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa.

Työskenneltyään kymmenkunta vuotta pankkialalla Suomalainen haki uusia haasteita EU-rahoituksen kiemuroista sisäministeriöstä.

Samaan aikaan veri alkoi vetää kotikunnaille. Sisäministeriössä hän työskenteli rajavartiolaitoksen suunnittelu- ja talousyksikössä ja vastasi EU-rahoituksesta. Sieltä oli hyvät näkymät kaikkien rajojen ulkopuolelle ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

– Kotikunnassani Sonkajärvellä avautui kunnansihteerin virka, johon hain ja johon minut valittiin. Muutaman vuoden kestänyt kaipuu kotiseudulle päättyi ja paluumuutto kotiseudulle mahdollistui.

– Uimahallin rakentaminen sekä usealle vuodelle jaksottuvat kouluinvestoinnit kaikkien muiden perusinvestointien lisäksi tekevät tulevaisuudesta taloudellisesti haastavan.

elinvoima lähtee työstä ja yrittäjyydestä.

– Onneksi Iisalmen yrityselämällä menee hyvin ja meillä on töitä tarjota. Toivon, että tämä kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa.

Tuoreessa kaupunkistrategias-

Suomalainen toivoisi Iisalmeen

sa kaupungin vakiluvun halutaan olevan 25 000 vuonna 2030. Se on kolmisen tuhatta asukasta enemmän kuin tällä hetkellä.

–Tavoitteen eteen täytyy tehdä paljon työtä.

Suomalaisen mukaan Iisalmessa on kaikki edellytykset sille, että kaupunkiin ja alueelle voisi muuttaa uusia asukkaita. Helppoa houkutteleminen ei kuitenkaan ole.

– Merkittävimmät asiat asuinpaikkaa valittaessa ovat oma työ, opiskelupaikka ja sukulaiset.

Tarvitaan vetovoimaisia työpaikkoja, jotka tuovat väkeä muualta Suomesta. Alueen ja kaupungin

lisää akateemisia työpaikkoja, jotka ovat kovasti vähentyneet valtion keskittämispolitiikan seurauksena. Se ei ole hyvästä.

Työpaikkojen ohella tarvittaisiin myös monipuolista koulutusta.

Hän pitää tärkeänä, että nuoret voisivat lukio-opintojen jälkeen opiskella ammattiin täällä ja sen jälkeen työllistyä.

– Monipuolisen opiskelun lisäksi yksi hyvä keino on myös houkutella ihmisiä takaisin kotiseudulleen. Ihmiset haluavat asua siellä, missä henkinen koti on.

Se on maailman paras paikka.

Meidän perheen sydän ja koti on Ylä-Savossa.

Uimahallin rakentaminen sekä usealle vuodelle jaksottuvat kouluinvestoinnit kaikkien muiden perusinvestointien lisäksi tekevät tulevaisuudesta taloudellisesti haastavan.

10

Maakuntavaalit lokakuussa Suomessa on määrä järjestää en-

simmäiset maakuntavaalit sunnuntaina 28.10.2018. Maakuntavaaleissa on tarkoitus valita maakuntavaltuustot, jotka päättävät maakunnan toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta.

Pohjois-Savossa ensimmäisissä maakuntavaaleissa valitaan 69 maakuntavaltuutettua. 18 maakuntaa ottaa vastuulleen muun muassa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisen sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen myötä. Maakunnille siirtyy myös muita tehtäviä eräiltä valtion viranomaisilta, maakuntien liitoista ja kuntayhtymistä sekä kunnista.

Vaalipiirinä olisi maakunta. Eh-

dokkaat asetettaisiin koko maakunnan alueelle, äänestäjät äänestäisivät vain oman maakuntansa ehdokkaita ja tulos laskettaisiin maakuntakohtaisesti. Maakuntavaalien vaalitapa olisi suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että puolue saa valittavaan toimielimeen, tässä tapauksessa maakuntavaltuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa.

Vaalikelpoinen maakuntavaaleissa

olisi henkilö, jolla on äänioikeus ja kotikunta maakunnassa. Ehdokkaita maakuntavaaleissa voisivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset (vähintään 100 äänioikeutettua). Puolueet voisivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Puolueen ehdokkaat asettaisi joku puolueen keskusorganisaation nimeämä maakunnassa toimiva puolueyhdistys.

Iisalmelaisten äänen kuulumi-

nen kaikissa maakunnan päätöksentekoelimissä on tärkeää, koska niin merkittävä osa aiemmin kunnissa ja kuntayhtymissä hoidetusta kaupunkilaisten kannalta merkittävistä palveluissa siirtyy maakunnan vastattavaksi.

On siis tärkeää, että Iisalmesta löytyy maakuntavaaleihin hyviä ehdokkaita, jotka innostavat kaupunkilaiset vaaliuurnille ja äänet osataan keskittää iisalmelaisille ehdokkaille. Äänestysaktiivisuudella ja sillä miten äänet osataan keskittää puolueiden ja valitsijayhdistysten sisällä, tuo nyt oman lisämausteen käytännön vaalityöhön. Matemaattisesti laskien maakuntavaltuustossa olisi vähintään kuusi iisalmelaista.

ESA LAUKKANEN

Iisalmen i kaupunk an m o avasi ua k o verkk ilm e pan h . a kuuss

Palveluja kellon ympäri Iisalmen kaupunki on lisän-

nyt palvelutarjontaansa verkosta monipuolistanut saatavia palveluja sekä avannut verkkokaupan.

– Verkkokauppa on nykyaikaa ja mahdollistaa sen, että tuotteita voi ostaa vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä. Ostokset eivät virastoaikaan sidottuja, kertoo kaupungin asiakas- ja tietopalvelukoordinaattori Kirsi Hukkanen.

Helmikuussa avatussa verkkokaupassa löytyy monipuolinen tuotevalikoima Iisalmen kau-

pungin Iisalmi-logolla ja By Iisalmi-tunnuksella varustettuja fanituotteita, kuten mm. pipoja, puhvihuiveja, kasseja, sateenvarjoja sekä heijastimia.

Myös uimahallilla myynnissä olevia tuotteita kuten uimatossuja ja -laseja voi tilata verkkokaupan kautta. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat myös kaupungin historiakirjat vuosilta 1860-1930, 1930-1969 sekä 1970-2000.

Tuotevalikoima laajenee tou-

kokuussa, kun myös kaupungin

vapaat sataman venepaikat sekä kasvimaapalstat tulevat sinne myyntiin.

Kaupungilla on vuokrattavia venepaikkoja satama-alueella 156, lisäksi Simonniemessä 15 ja Kirkonsalmen länsirannalla kuusi.

Venepaikkojen lisäksi kaupunki vuokraa vuosittain kesäkaudeksi kasvimaapalstoja, jotka sijaitsevat Naulalammella (63 palstaa), Peltosalmella (40 palstaa) ja Ahmolla (24 palstaa).

– Palstat ovat kooltaan 10 m x 10 m (1 aari), ja ne käydään kään-

tämässä keväällä heti, kun maa on sulanut ja kestää traktorin painon. Lisäksi varatut palstat käydään numeroimassa, kertoo kaupungin asiakassihteeri Liisa Tegelberg.

Iisalmen kaupungin verkko-

kauppa löytyy osoitteeesta https://verkkokauppa.iisalmi.fi Verkkokaupan ohella tuotteita voi edelleen entiseen tapaan ostaa myös Kaupungintalon ja Uimahallin asiakaspalvelupisteistä.

Kaupungin palvelut Suomi.fi-palvelussa Iisalmen kaupungin kaikki lakisääteiset palvelut löytyvät nyt asiointikanavineen Suomi. fi-sivustolta.

Kun käyttäjä kirjautuu Suomi. fi -palveluun pankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai henkilökortilla, pääsee samoilla tunnuksilla Iisalmen kaupungin sähköisiin palvelujen lisäksi myös Kelan, Trafin, Tullin ja muiden julkisen hallinnon viranomaisten palveluihin.

– Sivustolla voi etsiä tietoa eri palveluista ja hakea sähköisesti esimerkiksi kaupungin päivähoitopaikkaa, kertoo asiakas- ja tietopalvelukoordinaattori Kirsi Hukkanen.

Kaupungin kanssa voi asioida ja pitää yhteyttä myös Suomi. fi-viestipalvelun kautta.

– Palvelun avulla lähetämme jatkossa kaikki viestit, kuten ohjeet, päätökset ja muut tiedoksiannot paperipostin si-

jaan sähköisesti suoraan Suomi. fi-verkkopalvelun viestilaatikkoon.

Käyttäessään Viestit-palvelua

viranomaisviestit tulevat keskitetysti samaan paikkaan, josta ne on helppo löytää.

Palvelun avulla voi lähettää kätevästi viestejä kaupungille ja liittää viesteihin tarvittaessa tiedostoja, kuten asiointilomakkeita. Palvelua voi käyttää myös mobiilisovelluksella.

Palvelun saa käyttöön kirjautumalla Suomi.fi-verkkopalveluun ja antamalla viranomaisille luvan sähköiseen viestintään. Muussa tapauksessa viestit saa jatkossakin paperipostina.

– Tulevaisuudessa yhä useampi viranomainen lähettää päätökset, ohjeet ja muut tiedonannot kansalaisille sähköisesti Suomi. fi-verkkopalveluun, Hukkanen kertoo.

Suomi.fi-verkkopalvelu tarjoaa

tietoturvallisen viestintäkanavan

Näin otat Suomi.fi-viestit käyttöösi: - Kirjaudu Suomi.fi-verkkopalveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla (henkilö- tai organisaatiokortti, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattikortti)

- Siirry kohtaan ”Viestit” sivun yläreunasta löytyvän valikon kautta. Anna suostumus viestien vastaanottamiseen sähköisesti, ja kirjaa palveluun yhteystiedot, joihin haluat saada tiedon viestin saapumisesta. Jos olet aiemmin käyttänyt Kansalaisen asiointitiliä, sinulta ei pyydetä suostumusta uudelleen.

- Halutessasi voit keskeyttää sähköisten viestien vastaanottamisen, jolloin saat viranomaisten yhteydenotot paperipostitse.

kansalaisen ja viranomaisen väliseen sähköiseen asiointiin. Palvelussa voi nyt myös valtuuttaa

toisen henkilön asioimaan puolestaan. Suomi.fi-verkkopalvelua ylläpitää Väestörekisterikeskus.

Iisalmen kesässä uusia tapahtumia Kaupunki otti alkuvuodesta

käyttÜÜn uuden tavan tukea erilaisten tapahtumien järjestäjiä. Tapahtumatuen tarkoitus on rohkaista ja kannustaa uusia yhdistyksiä ja muita toimijoita toteuttamaan tapahtumiaan.

Avustus on toiminut: tapahtumia on tulossa niin paljon, että tapahtumaesite tulee täyttymään.

Kaupungin markkinointiasiantuntija Minna Pappi iloitsee ennen kaikkea uusien tapahtumien syntymisestä. – Tapahtuma-avustusta ovat hakeneet uudet sekä tutut ja perinteiset tapahtumat. Erityisesti uusien tapahtumien syntyminen on hieno asia.

Pappi kertoo, että tälle vuodelle uudistettu avustusjärjestelmä on toiminut hyvin. – Tavoitteena oli se, että kaupunki voisi mahdollistaa tapahtumien syntymisen. Nyt niin on käymässä varsinkin uusien tapahtumien kohdalla.

Yhtenä uutena tapahtuma

Pappi nostaa esille valtakunnallistakin kiinnostusta herättäneen Sandels-jotoksen, joka tänä vuonna yhdistää voimansa valtakunnallisen Pioneeri- ja suojelujotoksen kanssa.

Heinäkuussa järjestettävä Marski 2018 -tapahtuma on yksi satavuotista historiansa juhlistavan

Puolustusvoimien juhlavuoden tapahtuma.

Iisalmen reservinupseerien kanssa tapahtumaa järjestävät Pohjan Pioneerikilta, Pohjan pioneeripataljoona sekä Kainuun Prikaati. – Koskaan aikaisemmin näin isoa jotostapahtumaa ei ole Suomessa järjestetty. Jotoksen lisäksi silloin on kalustonäyttely ja maanpuolustusjärjestÜjen esittelyä torilla, Pappi kertoo.

Toinen tapahtuma-avustuksen

avulla toteutuva uusi tapahtuma on lähituottajien järjestämä lähiruokamarkkinat elokuun lopulla. – Reko-toimintaa torilla on ollut aikaisemminkin, mutta tästä

on suunnitteilla isompi tapahtuma. Toivottavasti sekin toteutuu.

MyÜs nuorille on tulossa uusia tapahtumia. Yksi niistä on jo toukokuussa Kirkkopuistossa järjestettävä Vibes & Stu -musiikki ja taidetapahtuma. – Ohjelmassa on perjantaina musiikkia ja lauantaina lyriikkaja grafiikkapaja.

Minna Papin mukaan tapahtuma-avustus on osoittanut voimansa ja monipuolisuutensa.

Tälle vuodelle tapahtumatukea oli varattu 20 000 euroa, josta osa on varattu syksylle. – Tapahtuma-avustusta voi saada kuka tahansa tapahtuman järjestäjä, kunhan tapahtuma

järjestetään Iisalmessa.

Tapahtuma-avustusta myÜnnetään tapahtuman laajuudesta riippuen jopa 5000 euroa. MyÜntämisperusteissa edellytetään tapahtuman tuovan elävyyttä Iisalmeen.

Tällä hetkellä avoinna olevas-

sa haussa voi hakea tukea koko loppuvuoden ja tammikuun 2019 tuleviin tapahtumiin, hakuaika päättyy syyskuun lopussa.

Haku on kaikille avoin, mutta tukea myÜnnettäessä painotetaan uusia tapahtumia sekä toistuvissa tapahtumissa jatkuvaa kiinnostuksen ylläpitämistä ja kehittämistä.

Heinäkuu T kokuu 5.5.

5.5.

Salibandyn hyväntekeväisyysottelut, liikuntahalli, IISALMI KJC Iisalmi, Piano Trio Music Jukkis Uotila / Anders Jormin / Billy Hart, IISALMEN RAATIHUONE 5.5.

Lintujen bongaus – tornien taisto, VIEREMÄ 6.5.

KJC Iisalmi, Piano Trio Music Jukkis Uotila / Anders Jormin / Billy Hart, .Ζ8586$/Ζ .Ζ8589(6Ζb 8. - 9.5. Salahmin tsasounan praasniekka, Salahmi, VIEREMÄ 8.5.

Ravintolapäivä, VIEREMÄ 12.5.

Iinan KevätnäytÜkset, IISALMEN KULTTUURIKESKUS 18. - 19.5. Iisalmen markkinat, TORI 19.5.

Graceville Cruising 18, Louhenkatu ja Kauppakatu, IISALMI 19.5.

Lapsilta lapsille -lasten tapahtuma, satama, IISALMI 19.5.

Päivä maalla, VIEREMÄ 22.5.

Ylä-Savon Musiikkiopiston lukuvuoden päätÜskonsertti, IISALMEN KULTTUURIKESKUS 24. - 27.5. Perinnekonepäivät, Paloisvuoren kenttä, IISALMI 26.5.

Siivouspäivä & kaupunkikirppis, IISALMI 25. - 27.5. Lettukestit, Hiilimutka, VIEREMÄ 26. - 27.5. Vieremän Erä- ja Matkailumarkkinat

Kesäkuu 1.6. 7.6.

Kotieläinpiha ja kesäkahvila KyrÜnniemessä, VIEREMÄ KJC Iisalmi, Arttu Takalo Solo, Taidemuseo Eemil, LAPINLAHTI 7. - 9.6. Sonkajärven Rompe- ja keräilypäivät ja 9.6. Automobiilien suviajot, koulukeskus, SONKAJÄRVI 9.6.

Levymessut, Bar & cafe Graceville, IISALMI 8. - 10.6. Lohirannan Rompepäivät ja Sukevan Kylämarkkinat, SUKEVA 9.6.

Kohiseva kokka –soututapahtuma, IISALMI - VIEREMÄ 9.6.

Tossulätkää torilla ja Mestis-fanclubs go to Koljonvirta, IISALMI 9. - 10.6. Vieremän kyläpäivät 11. - 15.6. .-& ΖLVDOPL /LYH -D]] %UXQFKb 7DNDOR +LUYRQHQ / Lehtonen, IISALMEN RAATIHUONE 15. - 17.6. Aho-päivät, IISALMI 15. - 17.6. Ylä-Savon Megaromppeet, IISALMI 16.6.

OLVI 140 Savonia-cup vetouistelukilpailu, IISALMI 16.6.

HĂślĂśkynKĂślĂśkyn polkujouksutapahtuma, Paloisvuori, IISALMI 21. - 23.6. Original Sukeva Juhannusjuhlat, SUKEVA 22.6.

Juhannuskokko Marttisenjärvellä, VIEREMÄ 22. - 24.6. Jyrkän ruukin Juhannusjuhla, JYRKKÄ 23.6.

Koirakosken juhannusjuhla, SONKAJĂ„RVI 26.6.

Juhani Ahon museon lastentapahtuma, IISALMI 27.6.

Kesätori, IISALMI 28. - 29.6. Sukevan tsasounan praasniekka, Sukeva, SONKAJÄRVI 29.6.- 1.7. Ylä-Savon maakuntajuhlat, IISALMI

LISĂ„Ă„ TAPAHTUMIA

29.6.-1.7. Ylä-Savon maakuntajuhlat, IISALMI 4.7.

Kesätori, IISALMI 6.-7.7.

Eukonkannon MM-kisat, Eukonkanto Party ja pitäjämarkkinat, SONKAJÄRVI 8.7.

Rallisprint, Ylä-Savon Ajoharjoittelurata, IISALMI 10.-15.7. Sonkajärvi Soi, SONKAJÄRVI 11.7.

Kesätori, IISALMI 12.7.

Limuset, Luuniemen juhlakenttä, IISALMI 13.-14.7. Oluset 30-vuotta! Luuniemen juhlakenttä, IISALMI 18.7.

Kesätori, IISALMI 19.-20.7. Iisalmen ortodoksisen kirkon praasniekka, Pyhän Eliaan kirkko, IISALMI 21.7.

Jyrkkä Soi –musiikkitapahtuma Herralan kartanon alue, SONKAJÄRVI 21.-22.7. Marski –tapahtuma, IISALMI 22.7.

Kuhmon Kamarimusiikin vierailukonsertti, KULTTUURIKESKUS, IISALMI 25.7.

Kesätori, IISALMI 28.7.

KJC Iisalmi, Summer Jazz Festival: Aili Ikonen, IISALMEN RAATIHUONE 29.7.

Juhani Ahon museon perinnepäivä, IISALMI

Elokuu 1.8.

4.8.

4.8.

9.-11.8.b

Kesätori, IISALMI Louhenkatupäivä, IISALMI Juusto- ja viinijuhlat, LAPINLAHTI .ROMRQYLUUDQ URPSHSŒLYŒW MD $XWRPRELLOLHQ MD konepyÜrien terva-ajot, Koljonvirran kartano, IISALMI 10.-11.8. Runnirock, IISALMI 14.-15.8. Sonkajärven tsasounan praasniekka, SONKAJÄRVI 18.8.

Aarnikotka – Walk of Silence – Hiljaisuuden kävely, VIEREMÄ 24.8.

LYI/ Liikutaan Yhdessä Iisalmi, liikuntahalli ja tekonurmi, IISALMI 25.8. /¸\O\Q WDUNNXXVKHLWRQ 00 ȴQDDOL Spa Hotel Runni, IISALMI 25.8.

Ihmeiden ilta, taiteiden yĂś- tapahtuma, IISALMI 24.-26.8. (ORWUHÉ?W 60 YDOVVLNDUDRNHNLOSDLOX +LLOLPXWND VIEREMĂ„ 25.8.

KyrĂśnniemen Wanhat Markkinat, VIEREMĂ„ 26.8.

Juhani Ahon museon Elotori, IISALMI 31.8.

Rutakon taikayĂś, SONKAJĂ„RVI

Ravit

VIEREMÄN RAVIRATA Pe 11.05. klo 18.00 Veljekset Heiskanen –ravit La 26.05. klo 18.00 Toto76-ravit Pe 22.06. klo 18.00 Juhannusaaton suurravit Pe 29.06. klo 18.00 Yrittäjäravit Pe 20.07. klo 18.00 Einari Vidgrenin muistoajo & IS-ravit Pe 03.08. klo 18.00 Osuuspankki-ravit

www.iisalmijatienoot.fi

#iisalmijatienoot #iisalmiregion

Lavatan it

KYLLIKINRANTA Tanssit 27.5.-12.8. sunnuntaisin klo 19.00 - 23.30 LOHIRANNAN LOMAKYLÄ OY Tanssit touko-elokuussa satunnaisesti lauantaisin klo 20 - 00.30 SPA HOTEL RUNNIN TANSSIT 12.5. J. Eskelinen 25.5. Kake Randelin 26.5. Kalle Jussila 22.6. Juhannustanssit, Sami Rosholm 23.6. Juhannustanssit, Hannu Hautaniemen yhtye 4.8. Mika Lappalainen & Onnentekijät

Kesätea erit KOLJONVIRTA TEATTERI Täällä Pohjantähden Alla Linna | Heikkinen | Apell ZZZ NROMRQYLUWDWHDWWHUL ȴ PAISUAN TUAJAMATEATTERI Hyvää syntymäpäivää Vivian Panu Raipia | Rauli Jokelini ZZZ WXDMDPDWHDWWHUL ȴ JYRKÄN RUUKIN KESÄTEATTERI TyttÜ ja varis Sirkku Peltola ZZZ UXXNLQWXSD ȴ

Taidenäy elyt TAIDEMUSEO EEMIL ontie 3, Suistamontie 73100 Lapinlahti apinlahti ZZZ HHPLO ȴ PLO ȴ

12

Tavoitteena toimiva kaupunkiympäristö ja terveet tilat Iisalmen kaupungin vt. tekni-

senä johtajana huhtikuun alussa aloittanut Kari Nissinen pitää kaupungin kannalta ykkösasiana sitä, että kaupunkilaisilla on toimiva kaupunkiympäristö sekä käytössään terveet ja toimivat tilat.

–Meidän tehtävänä on luoda ja ylläpitää toimivaa kaupunkiympäristöä ja terveitä tiloja. Sitä kautta voimme edesauttaa iisalmelaisten hyvinvointia, Nissinen sanoo, Nissinen sanoo.

Koko teknisen toimialan tehtävä on Nissisen mukaan asukkaiden hyvinvoinnin tukeminen. Suurin osa toiminnasta onkin näkymätöntä. Havainnollistava esimerkki on vaikkapa vesi.

–Teemme koko ajan töitä sen kanssa, että kuntalaiset saavat puhdasta vettä juodakseen. Varmistamme sen saannin ja kehitämme siihen liittyvää tekniikkaa.

Usein työmme huomataan vasta sitten, kun jokin asia ei ole enää moitteettomassa kunnossa.

Nissisen mukaan toiminnassa

on huomioitava aina myös tavoite siitä, että talous pysyy vakaana. Kun perusasiat muistaen aletaan suunnitella esimerkiksi kaupungin kouluverkkoratkaisun vaatimia asioita, työ muuttuu haasteelliseksi.

–Iisalmen tulevien vuosien investointipaineet ovat suuret, mutta meidän tehtävä on toteuttaa valtuuston tahtoa.

–Tavoitteemme on huolehtia siitä, että tulevaisuuden Iisalmessa on viihtyisiä, turvallisia ja terveellisiä koulurakennuksia, Nissinen sanoo.

Toimitilajohtajan paikalta tek-

nisen toimialan johtajaksi valittu Nissinen pitää tärkeänä, että

kaupungin omistamat kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa. Se on osa iisalmelaisten hyvinvointia.

–Puhtaan sisäilman ohella toinen merkittävä asia on esteettömyys. Siksi jo suunnitteluvaiheessa on tärkeää kysyä esimerkiksi ikäihmisten ja vammaisjärjestöjen mielipidettä rakennussuunnitelmiin.

Vuorovaikutteisuus kuntalaisten kanssa on avainasemassa myös kaavoituksessa. Siinä kuntalaisten mielipidettä kuunnellaan paljon.

–Iisalmen kaavoitustilanne on hyvä ja uusi yleiskaava on valmistumassa. Myös tonttitilanne on hyvä: strategiassa tavoitellaan uusia asukkaita ja heille pystytään tarjoamaan tontteja eri puolilta kaupunkia.

Tällä hetkellä omakotitontteja on varattavissa yhteensä 55 kappaletta Kirkonsalmen länsirannan, Partalan, Pihlajaharjun, Ohenmäen, Ahmon, Luuniemen ja Peltosalmen alueilla. Lisäksi kaavallisesti Iisalmella on valmius noin 120 tonttiin.

Lisäksi kaupungin asemakaava-alueella on yksityisiä tontteja noin 200 kappaletta.

Kaupungin yhdyskuntarakenne

on Nissisen mukaan nykyisellään toimiva. Sitä tarkastellaan yleiskaavan uudistamisen yhteydessä.

–Nauhamaisesta yhdyskuntarakenteesta pidetään jatkossakin kiinni, mutta keskustaa Iisalmessa on elävöitettävä. Yksi tekijä siinä on kesällä alkava linja-autoaseman aukion uudistaminen.

Linja-autoasema on herättänyt keskustelua ja jakanut mielipiteitä, ja sen kohtaloa on myös kaupungilla mietitty.

–Ydinkysymys on se, pitääkö kaupungin omistaa kiinteistöjä

Iisalmen uimahallin uudistaminen on yksi lähivuosien suurimpia investointeja. Uimahalli tukee kaupunkilaisten hyvinvointia, mutta Kari Nissisen mukaan se on koko teknisen toimialan tehtävä. ja vuokrata niitä ulkopuolisille.

Se ei taida olla kunnan ydintoimintaa, Nissinen muistuttaa.

Nissinen heittää ilmaan ajatuksen, että Linja-autoaseman tilalla voisi olla esimerkiksi yksityisesti omistettu kauppakeskus. Myös monien muiden rakennusten tulevaisuutta kaupungilla on mietitty.

–Kaupungin ylläpitämästä kiinteistöomaisuudesta osa on tyhjillään tai ulkopuolisten toimijoiden käytössä. Näiden omistusta on syytä jatkossa miettiä.

mukana päivittämässä seudullista rakennusjärjestetystä.

Nissisen mukaan Iisalmessa monin muiden kaupunkien tavoin on toimittava paitsi taloudellisesti, myös ympäristövastuullisesti.

Esimerkki ympäristövastuusta on KIERRE-hanke, jossa on tehty suunnitelmat peräti vuoteen 2050 saakka.

–Iisalmi haluaa olla kehityksessä mukana. Käytämme jo nyt uusiutuvaa energiaa ja sitä pitää pystyä lisäämään liikenteessä ja rakentamisessa

Kaupunki on aktiivisesti mu-

Vuonna 2015 Oulusta Iisalmeen

kana myös seudullisessa toiminnassa. Iisalmi ylläpitää muun muassa seudullista korjausneuvontapalvelua ja on

muuttanut Nissinen sanoo, että Iisalmi on kaupunkimaisesti ruutukaavaan rakennettu, turvallinen pikkukaupunki, jossa asiat

ovat kunnossa.

–Puistot ovat erityisen kauniita, koiraihmisinä meille on paljon lenkkeilyreittejä. Kaupunkikuva on viihtyisä ja paikoitellen tosi kaunis, Nissinen innostuu.

Varsinkin siitä Nissinen on mielissään, että kaupunki on elävä.

Harrastusmahdollisuuksien lisäksi tarjolla on konsertteja ja muita tapahtumia monipuolisesti.

–On tärkeää, että alueen yrityksillä menee hyvin. Uskon, että Iisalmen väkiluku kääntyy jatkossa kasvuun. Asuinkerrostaloja on nyt rakenteilla lisää ja Virranpuistossa pikku hiljaa jo valmistellaan seuraavien rakentamista.

–Iisalmi on sellainen perusturvallinen paikkakunta, jossa kaikki tarvittavat palvelut ovat lähellä.

13

Nuoret mukana toiminnan suunnittelussa Sivistys- ja hyvinvointitoimiala

koskettaa Iisalmessa suurta joukkoa kuntalaisia ja varsinkin nuoria. johtamalle toimialalle kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, ruokapalvelut, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto- ja kulttuuripalvelut sekä liikunta- ja nuorisopalvelut.

Viime syksynä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa nousee esille yhteisöllisyys, asukkaiden osallistuminen suunnitteluun sekä vuorovaikutteisuus. Sivistys- ja hyvinvointitoimialalla toimeen on tartuttu.

Ikonen kertoo, että on jo valtakunnallisesti tiedossa, että Iisalmen peruskouluopetuksen määrä on maan kärkitasoa. Jatkossa valtakunnalliselle huipulle koetetaan päästä myös kouluruokailussa.

–Tätä kouluruokailun kehittämisprojektia tehdään lasten ja nuorten kanssa yhdessä, Ikonen kertoo.

Koulujen keittiöhenkilökunta on aloittanut projektin, jossa Edvin Laineen, Juhani Ahon ja lyseon oppilaat on kutsuttu maistelemaan erilaisia ruokavauihtoehtoja.

– Tavoitteena on löytää sellaisia ruokia, joita lapset ja nuoret haluavat syödä, Ikonen kertoo.

Projektin tavoitteena on uudis-

Johannes Mäkinen ja Ella Bunda olivat Edvin Laineen koulun edustajina mukana ryhmässä, joka maisteli uusia kouluruokia ensi syksyn ruokalistalle.

Kymmenhenkisen maisteluryhmän suosikki ruoka oli broileri-riisivuoka, possuhöystö tomaatti-pastavuoka ja Mifu-pastavuoka.

kiolla. Suunnittelun alkuvaiheessa yhtenä vaihtoehtona esillä oli hiekkatekonurmi, mutta myös uudesta kentästä tulee hiekkapintainen.

– Kokonaisuudesta tulee varsin laaja ja monipuolinen. Koulujen pihoissa olevien telineiden lisäksi myös kenttäalueen reunoille tulee voimistelutelineitä, joten alue palvelee päivällä koululaisia ja iltaisin keskustan asukkaita.

Kun alueelle vielä tulee opasteet, tuo se hyvän lisän keskusta-alueen asukkaiden vapaa-ajan viettoon ja liikkumismahdollisuuksiin.

sektori järjestöineen on Iisalmessa iso voimavara. Mitä enemmän vapaaehtoiset osallistuvat toimintaan ja sen suunnitteluun, sitä monipuolisempi ja elinvoimaisempi kaupunki on.

– Iisalmessa jo pari kertaa järjestetyt järjestöfoorumit ovat yksi merkittävä keino kartoittaa järjestöjen tarpeita. Foorumi kutsutaan koolle kaksi kertaa vuodessa, jotta kuulemme järjestöjen tarpeita kattavammin.

Samalla pystymme aina kehittämään yhteistyötä aktiivisten yhdistysten kanssa.

Myös nuorisotyössä suunnitellaan osallistavaa toimintaa.

Ikonen kertoo, että esimerkiksi Helsingissä on käytetty osallistavaa budjettia, jossa kuntalaiset Lähiliikunta-alueen rakenta- pääsevät ehdottamaan verovamisen yhteydessä uusitaan myös rojen käyttöä. varsinainen kenttäalue Kirkkoau– Iisalmessa voisi samaan periaatetta soveltaa muun muassa Perinteiseen ja vanhanainuoristoimen kaiseen organisaatioon verkehittämisessä. Nuoret ovat rattuna urheilu ja kulttuuparhaita asianri eivät enää ole vastakkain, tuntijoita kervaan ne ovat alkaneet sulautomaan, mitä he kaupungistua hyvin yhteen ja sektorilsa tarvitsevat ja la on löydetty uusia yhteiskaipaavat.

Myös kolmas työn muotoja.

Iisalmen kaupungin uusi or-

Nuoret ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan, mitä he kaupungissa tarvitsevat ja kaipaavat. taa koulujen syksyn ruokalistaa niin, että sieltä poistettaisiin ne ruuat, joita nuoret eivät mielellään syö. Tilalle otettaisiin niitä, jotka maistuisivat myös koululaisille.

– Haluamme huolehtia lasten ja nuorten hyvinvoinnista myös niin, että jokainen oppilas söisi kouluaterian. Se on merkittävä osa päivittäistä ravinnonsaantia.

Varhaiskasvatuksessa on tärkeää opetella syömään erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja.

Kouluruokailun lisäsi koulu-

laiset ovat päässeet osallistumaan muuhunkin kaupungin suunnittelutyöhön. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on oppilaiden osallistuminen koulujen lähiliikuntapaikkojen suunnitteluun.

Viime vuoden puolella aloitettiin Kirkkoaukion uuden lähiliikunta-alueen suunnittelu.

– Siinäkin on ollut mukana Kirkkoaukion koulujen oppilaita. Jo alkuvaiheessa he pääsivät esittämään toiveita suunnittelijoille, jotka ovat jatkaneet työtä nuorten toiveiden pohjalta.

Suunnitelman mukaan Edvin Laineen koulun pihamaalle tu-

lee uusia laitteilta, muun muassa pyramidi-kiipeilyverkko, pienimuotoinen parkour-seinä sekä muita uusia laitteita.

Juhani-Ahon koulun piha-alueelle on tulossa Fitness-rata, jossa on erilaisia kuntoilutelineitä.

Seuraavan vuoden aikana lyseon pihalle rakennetaan vielä monitoimikenttä, samanlainen kuin on Kirkonsalmen koululla.

– Tämä kaikki on suunniteltu yhdessä oppilaiden kanssa. On tärkeää, että saamme ajatuksia oikeilta käyttäjiltä, jotta alueesta tulee toimiva.

ganisaatio, jossa sivistys- ja hyvinvointisektori on varsin laaja, on jo alkanut toimia hyvin.

Uudessa organisaatiossa nuorisotyö, liikunta ja kulttuuri ovat alkaneet sulautua hyvin yhteen ja sektorilla on löydetty uusia yhteistyön muotoja.

- Yhtenä esimerkkinä on kesämuusikko-toiminta tulevana kesänä. Siinä nuorison kesätyöprojekti ja kulttuuritoiminta ovat onnistuneesti löytäneet toisensa.

Palvelujen yhtenä yhteisenä tavoitteena on edistää laaja-alaisesti asukkaiden hyvinvointia tukemalla mm. harrastustoimintaa.

14

Tekninen toimiala on tuttu Iisalmen teknisessä lauta-

kunnassa puheenjohtajan nuijaa pitelee ensimmäisen kauden valtuutettu, joka on istunut lautakunnan kokouksissa 40 vuotta.

Selitys harvinaiseen yhtälöön on se, että ennen lautakunnan puheenjohtajuutta Olavi Haanketo toimi lautakunnan sihteerinä yli 40 vuotta työsKokonaisuudeskennellessään kaupungin teksa Iisalmen invesnisen viraston tointitarve lienee hallintopäällikkönä. Lausuhteellisestikin takuntatyösajatellen histokentely on siis riansa suurin. tuttua.

– Puheenjohtajuuden vastaanottaminen on ollut helpompaa, kun tuntee organisaation, kokouskäytännöt ja jotkut asiatkin ovat tuttuja.

Henkilökunnasta on yllättävän paljon vaihtunut neljän vuoden aikana, jonka olin välillä poissa.

Alkutaipaleella entiselle vir-

kamiehelle luottamushenkilötoiminnassa ja lautakuntatyöskentelyssä ei ole ollut suuria yllätyksiä.

– Osasin odottaa sitä, että asioihin perehtyminen vie aikaa, mutta enemmän se olisi vaatinut,

jos ei olisi ollut mitään tuttua, Haanketo sanoo.

Valtuustokauden alussa lautakunnan kokoukset ovat olleet osalle jäsenistä uusia, mutta puolet lautakunnasta on kokeneita päättäjiä. Sekin on auttanut uuden lautakunnan alkutaipaleella.

– Olemme päässeet toiminnassamme hyvin liikkeelle. Teknisen keskuksen pätevä ja erittäin ammattitaitoinen henkilökunta osaa valmistella asiat ja yhteistyö lautakunnan ja viranhaltijoiden kanssa sujuu hyvin.

Lautakunnan kautta kulkee

tunnetusti isoja asioita. Viime aikoina Iisalmessa ei paljon muusta ole puhuttu kuin kaupungin suuresta investointitarpeesta.

Lautakunnan työsarkaa on kaupungin teknisen toimialan lisäksi myös vesihuolto, sillä lautakunta toimii myös Iisalmen Veden johtokuntana.

Koulujen rakentamistarpeen lisäksi uusi uimahalli on iso hanke, lisäksi kaupungin investointilistalla on lukuisia rakennusprojekteja.

– Esimerkiksi Vuohiniemen jätevedenpuhdistamon peruskorjaus on yli 15 miljoonan hanke, katujen peruskorjaukset vievät

oman osuutensa, samoin mahdollisesti rakennettava eteläinen päiväkoti. Kokonaisuudessa Iisalmen investointitarve lienee suhteellisestikin ajatellen historiansa suurin, Haanketo toteaa.

– Onneksi juuri tällä hetkellä kaupungin talous on hyvällä mallilla. Kun suunnittelemme ja ajoitamme hankkeet hyvin, niin varmasti selviämme isosta urakasta.

Koulujen uudistaminen alkaa

Runnin ja Hernejärven kouluista jo tänä vuonna.

Ensi vuonna ohKun suunnittejelmassa on Kirlemme ja ajoitam- konsalmen koulu ja sitten Kilpijärme hankkeet hyven koulu. vin, niin varmasti Samaan aikaan selviämme isosta rakennetaan uusi uimahalli, urakasta. uudistetaan liikennejärjestelyjä linja-autoaseman ympäristössä, rakennetaan uusia katuja Veturitallinrantaan ja peruskorjataan katuja mm.

Lippuniemessä.

– Tekninen toimiala on laaja kokonaisuus, jossa viime vuosina sisäilmaongelmat ovat tulleet yllätyksinä. Ei tätä kukaan ole osannut ennustaa tässä laajuu-

dessa, mutta tärkeintä nyt on saada tilat ja olosuhteet kuntoon.

Akuuttien korjausten ohella myös kaavoitus- ja mittaustoiminta on hoidettava. Työn alla ovat mm. Mansikkaniemen ja Kankaan alueiden kaavat. Merkittävä tehtäväalue on myös kaupungin omistamien kiinteistöjen hoito ja kunnossapito.

Kaupungin tonttivaranto on

onneksi tällä hetkellä hyvä ja monipuolinen, joten siellä ei ole akuuttia tarvetta.

– Asuinrakentamistakin on koko ajan. Virranpuistossa liikkeelle lähtenyt kerrostalohanke on mielenkiintoinen ja asemanseudulle on juuri valmistumassa kaksikin kerrostaloa.

Tekninen lautakunta kokoontuu vuoden aikana arvion mukaan n. 15 kertaa. Se on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin.

Kun Haanketo oli virkasihteerinä, kokouksia saattoi olla jopa 30 vuodessa.

– Kokouksien vähentäminen näkyy siinä, että kokoukset ovat nyt keskimäärin pidempiä kuin aiemmin, mutta tärkeintä on se, että asiat tulisivat käsiteltyä mahdollisimman hyvin ja useasta näkökulmasta.

15

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Marko Kyyriäinen myöntää, että ensimmäinen talvi luottamustoimiessa on ollut työntäyteinen ja opettava.

Kouluverkkopäätös on raskas urakka.

Opettavainen syksy Lokakuu 2012. Yli viisi vuotta

sitten.

Marko Kyyriäinen seurasi kuntavaalien tuloslähetystä ja mietti, että juna meni jo.

– Jos on numero selässä, pitää olla myös logo edessä. Siinä puoluetta miettiessä tilanne meni ohi.

Huhtikuu 2017. Kaksitoista kuukautta sitten.

Marko Kyyriäinen seurasi kuntavaalien tuloslähetystä. Selässä oli numero 29, logo rintamuksessa Sdp. Äänimäärällään Kyyriäinen tuli valituksi, ja pian hänelle tarjottiin sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajuutta. Iso jakkara kaupungin toisessa isossa lautakunnassa.

– Meitä demareita oli tulossa lautakuntaan kaksi. Toisen meistä oli otettava puheenjohtajuus vastaan, Kyyriäinen kertaa.

Nyt puheenjohtajuutta on lähes vuosi takana.

– Jos etukäteen olisin tiennyt, millaisia asioita syksyn aikana eteen tulee, olisin ehkä mieluummin istunut rivijäsenenä. Mutta onhan haasteet otettava vastaan ja kannettava vastuu, hän sanoo.

Kyyriäinen kiittääkin työnantajaansa siitä, että se on suhtautunut myönteisesti yhteisten asioiden hoitamiseen.

– Myös työkaverit ansaitsevat kiitoksen myönteisestä suhtautumisesta asiassa, joka on välillä näkynyt arkityössä.

Sitten alkoi tulla muitakin tarpeita, kun selvisi, että sisäilmaongelmia on useilla kaupungin kouluilla.

Iisalmen Pöllösenlahdelta ko-

toisin oleva Kyyriäinen kävi alakoulun Kangaslammilla, yläkoulun Juhani Ahossa. Sen jälkeen hän on opiskellut Kuopiossa Pelastusopistolla palomieheksi.

Puheenjohtajalla on siis kokemusta kouluista ja tulipalojen sammuttamisesta.

Haastattelussa Kulttuurikeskuksella hän huokaa, vaikka keväinen aurinko paistaa ulkona.

– Viime syksy oli tiukka paikka.

Ensikertalainen puheenjohtajana ja yllättäen noin isoja asioita tuli eteen. Se oli raskasta.

Kyyriäinen myöntää, että aikaa meni. Asiat olivat niin isoja kokonaisuuksia, että niiden hahmottaminen, sisäistäminen ja päättäminen ei käynyt hetkessä.

– Uudessa lautakunnassa oli muutenkin ensimmäisenä syksynä paljon uusia asioita opittavana.

Asioihin ja päätöksentekoon perehtymistä, ihmisiin tutustumista ja niin edelleen. Sitten tuli koulukyydityksiä ja uutta organisaatiota ja vaikka mitä. Kun kouluverkosta tuli sitten yllättäen näin iso pommi, tilanne ei ollut helppo.

Ensin kyse oli perusopetuksen kouluverkosta. Sitten alkoi tulla muitakin tarpeita, kun selvisi, että sisäilmaongelmia on useilla kaupungin

kouluilla. Suurimpana yllätyksenä oli Kirkonsalmen koulun lisäremontin tarve.

Niin monta koulua käsittävästä kokonaisuudesta ei selvinnyt pienellä pintaremontilla.

Jälkeenpäin Kyyriäinen on tyy-

tyväinen tehtyyn päätökseen.

Prosessin aikana iso asia oli se, kun joulukuussa kouluverkkoasia pysähtyi kaupunginhallituksessa.

Asiassa otettiin aikalisä.

– Sen aikana tehtiin koulujen korjaamisille kiireellisyysjärjestys. Kokonaisuuden kannalta oli ratkaiseva tekijä, että kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.

Päätöksenteossa oli mukana kaupungintalolla valmisteltu, kattava ja perusteellinen selvitys eri vaihtoehdoista.

– Huomasin, kuinka paljon virkamieskunta teki töitä päätöksenteon tueksi. Heille kuuluu iso kiitos, Kyyriäinen tunnustaa.

Lopullisen päätöksen taustal-

la oli paljon keskustelua, vaihtoehtojen tutkimista ja selvityksiä.

Nyt kouluverkkopäätös on

tehty. Kyyriäisen mukaan se tukee Iisalmen kaupunkistrategiaa ja luo kaupungille kehittymisen edellytyksiä.

– Onhan se totta, että asukkaat tulevat työn perässä, mutta kun he haluavat asettua asumaan, Iisalmen pitää pystyä tarjoamaan erilaisia vaihtoehtoja.

Kyyriäinen myöntää, että ratkaisulla on iso hintalappu.

– On liian aikaista sanoa, onko hinta liian kallis. Vasta tulevaisuus näyttää, kuinka hyvin onnistumme pitämään keskustan ulkopuolella olevat asuinalueet ja kylät elävinä.

Kyyriäisen johtaman sivistys-

ja hyvinvointilautakunnan sektori on paljon laajempi kuin pelkkä kouluverkko. Sinne kuuluvat kouluasioiden lisäksi myös kulttuuri, liikunta ja vapaa-aika, järjestötyö ja nuorisotyö.

– Se on niin iso kokonaisuus, että on vaikea sanoa mitä vielä tulee eteen. Järjestöfoorumit ovat nyt hyvä askel kolNiin monta koulua käsittämannen sektorin yhteistyö västä kokonaisuudesta ei tiivistämiseen.

selvinnyt pienellä pintaremontilla.

Sieltä voi nousta hienoja asioita.

Urheiluihmisenä ja aktiivisena jääkiekon seuraajana Kyyriäinen ylpeilee Iisalmen liikuntamahdollisuuksilla.

– Nämä asiat ovat Iisalmessa paljon paremmin kuin monessa isommassa kaupungissa. Iisalmi on esimerkillinen liikuntakaupunki.

Entäs se harjoitusjäähalli?

– Siihen ei voi näin ottaa kantaa. Kun asia ajankohtainen, on katsottava sen hetken tilanne ja tutkittava realistiset mahdollisuudet kaupunkimme taloudellinen tilanne huomioon ottaen. Uimahallin rakentamisen aika oli nyt ja mahdollisesti harjoitusjäähalli on lähitulevaisuutemme kärkihankkeita. Toivottavasti se tulee, koska tarvetta on, mutta asioiden edelle ei voi mennä, Kyyriäinen politikoi.

Tuoreena poliitikkona hän on

syksyn aikana nähnyt, millaista politikointia kaupungissa harjoitetaan. Yhteistyöverkostot ovat laajat ja toimivat. Mutta lautakunnissa, valtuustosalissa ja muilla politiikan pelikentillä pelipaidat ovat aina päällä.

– Vaikka jokaisella pelaajalla on oman joukkueen pelipaita päällä, minulle on tullut sellainen kuva, että kaikilla päättäjillä on aluspaitana Iisalmi-paita.

16

Puistot ja pihat siistiksi Tuunaa piha, puisto, koulunpiha tai yrityksen ovensuu kevätkuntoon ja voita hyviä palkintoja!

- Iisalmen kaupunki jakaa 600 kpl Siisti-Iisakki -hahmolapioita innokkaille iisalmelaisille yhteisiin siivoustalkoisiin osallistujille.

Lapioita on saatavilla 28.4. Elävä Ylä-Savo –messuilta Iisalmen kaupungin osastolta sekä kaupungintalon i-Pointista.

Yritykset saavat Iisakki-lapioita myös Iiden ry:n kehittämispäällikkö Mervi Nariselta.

Myös kouluille ja päiväkoteihin jaetaan Siisti-Iisakit, joita tarvitaan siivoustyön lisäksi myös kisapostausten tekemisessä: Ota ennen ja jälkeen -kuvat tuunaamastasi kohteesta (pihasta,

ovensuusta, puistosta, koulunpihasta, yrityksen edustasta tai liikeikkunasta jne.) ja huolehdi, että Siisti-Iisakki -hahmolapio näkyy kuvassa Liitä postaukseen hästägit #siistiiisalmi #siistiteko #byiisalmi Somesta voimme seurata, missä kaikkialla Siisti-Iisakki –hahmolapio tekee siistejä tekoja!

Hästägeillä varustetuista some-postauksista palkitaan kolme siistiä tekoa. Kisa-aikaa on 31.5. saakka.

Osana Siisti Iisalmi-kampanjaa Iiden ry järjestää myös ilmaisen, koko kansan Puistokirppiksen Kirkkopuistossa lauantaina 26.5.2018 klo 10-14.

Tervetuloa kierrättämään!

TUUNA

piha, puis A to koulunpih tai kevätkun a toon

JA VOITA

hyviä palk

TEE SIISTI IISALMI YHDESSÄ

SIISTI - IISAKIN KANSSA!

#siistiiisalmi #siistiteko #byiisalmi

Puisto ei ole komposti Oletko tullut ajatelleeksi, että risujen ja muun puutarhajätteen kasaaminen yleisille alueille kuten puistoihin ja metsiin on jätelaissa kiellettyä roskaamista?

Roskaaja on vastuussa sotkemansa alueen puhdistamisesta.

Puistometsiin viedyt lehti- ja risujätekasat ovat ihanteellinen talvehtimispaikka lehtokotiloille.

Ne ovat yksi esimerkki puutarhan tuholaisista.

Maatuva kasvijäte humustaa metsäpohjan, jolloin vieraslajit, kuten jättipalsami, lupiinit ja jättiputket saavat rehevän kasvualustan.

Rehevöityminen heikentää alkuperäisten, köyhässä maaperässä kasvavien niittykasvien elinmahdollisuuksia.

Monet haitallisten vieraslajien kasvustot ovat saaneet alkunsa, kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.

Omatekoisista komposteista muodostuu ajan kuluessa alueelle kaatopaikkoja, johon lähiseudun asukkaat kuljettavat muutakin materiaalia kuin kasvijätettä.

Julkaisija: IISALMEN KAUPUNKI Jakelu iisalmelaisiin kotitalouksiin sekä naapurikun- PL 10 / Pohjolankatu 14 74101 IISALMI tien taajamiin www.iisalmi.fi

IISALMEN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI

intoja!

Jätehuoltomääräys 19 § • Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa.

• Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.

• Komposti on sijoitettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle.

• Kompostia ei saa sijoittaa 15 metriä lähemmäksi kaivoa tai vesialuetta eikä ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa.

Yksityinen pihanharavoija saa viedä puutarhajätteet ilmaiseksi kaatopaikalle!

Ylä-Savon Jätehuolto Kierrätyskatu 15 74140 IISALMI

Päätoimittaja: Laura Koski Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino, Kajaani Painosmäärä: 21 000 Jakelu: Jakelumasters Sisällöntuotanto ja ulkoasu: Mediatoimisto Oikea Käsi Oy / Tommi Korpihalla