Skip to main content

Ovet auki kaikille - Maahanmuuttajataustaiset tytöt mukaan urheiluun

Page 1

OVET AUKI KAIKILLE MAAHANMUUTTAJATAUSTAISET TYTÖT MUKAAN URHEILUUN

1


MAAHANMUUTTAJATAUSTAISIA TYTTÖJÄ OSALLISTAMALLA SAAMME ENTISTÄ ENEMMÄN HARRASTAJIA URHEILUN PARIIN Maahanmuuttajien määrä kasvaa Suomessa vuosittain. Urheilun parissa on erinomainen mahdollisuus luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta yhä useammalle yhteiskuntaamme kuuluvalle ihmiselle. On tärkeää tiedostaa, että kulttuuriset ja sukupuolisidonnaiset odotukset asettavat erilaisia vaatimuksia nuorten vapaa-ajan toiminnalle. Liikunta- ja urheilutoiminta voi nykymuodossaan olla osallistumisen este tytöille. Osallistumista voivat estää sosiaaliset, kulttuuriset tai taloudelliset edellytykset, taustat ja olot. Maahanmuuttajataustaiset tytöt viettävät vapaaaikaansa enemmän kotona kuin pojat. Kotoutumisnäkökulmasta tyttöjen oleskelu kotona voi olla huolestuttavaa. Muissa kulttuureissa koti voidaan kuitenkin nähdä turvallisena paikkana nuorten tyttöjen kasvun ja koulunkäynnin tukemisessa.

“

Jotta urheilu olisi houkuttelevampaa, meidän on ajateltava asiaa uudelleen ja kehitettävä toimintaa niin, että se toivottaa ihmiset paremmin tervetulleiksi ja osallistaa heidät. Tarvitsemme uusia menetelmiä muutoksen aikaansaamiseksi.

”

Urheilu on erinomainen ympäristö tuntea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta ja kokea itsensä osaksi yhteiskuntaa, jos yksilö muuten ei täytä kielellisiä ja ulkonäöllisiä normeja. Sen lisäksi, että osallistuminen urheilu- ja liikuntaharrastuksiin edistää kotoutumisprosessia, se kehittää myös arvokkaita valmiuksia urheilumaailman ulkopuolellakin. Tämän oppaan tavoitteena on antaa vinkkejä ja ideoita siitä, miten maahanmuuttajataustaiset tytöt voidaan ottaa paremmin mukaan seuraan, kouluun, toimintaan, lajiliittoon, urheilulajeihin tai kuntaan. Sisältö perustuu tutkimukseen sekä kentältä saatuihin kokemuksiin. Opas on tarkoitettu valmentajille, ohjaajille ja liikunnanopettajille sekä muille, jotka työskentelevät urheilun parissa ja ovat kiinnostuneita maahanmuuttoon liittyvistä asioista. Vaikka materiaalin painopiste on maahanmuuttajataustaisten tyttöjen osallistamisessa liikunta- ja urheilutoimintaan, monia vinkkejä voidaan soveltaa myös muihin ryhmiin ja muilla aloilla. Osallistamistyö hyödyttää kaikkia ja avaa oven yhä useammalle nauttia fyysisesti aktiivisesta elämäntavasta. Onnea työhösi osallistavamman urheilun puolesta! Finlands Svenska Idrott Projektet Barn och unga på samma linje

Toimittaja Tarja Krum Taitto Cecilia Lindström Kielentarkistus Aija Myllymäki Julkaisuvuosi 2021 2


HYÖDYLLISTÄ SANASTOA Maahanmuutto tarkoittaa, että ihminen muuttaa paikasta toiseen joko vapaaehtoisesti tai pakosta. Maahanmuuton kokemus tarkoittaa, että ihmisillä on erilaisia taustoja ja syitä maahanmuuttoon. Kyse voi olla turvallisuudesta tai taloudellisista syistä. Maahanmuuton kokenut ihminen voi olla vasta maahan saapunut, adoptoitu tai kasvanut perheessä, jolla on maahanmuuttajatausta. Siksi maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ei voi kohdata homogeenisina ryhminä. Maahanmuuttajataustaisten kohtaamisessa on hyvä miettiä erilaisia strategioita heidän taustansa pohjalta.

Turvapaikanhakija viittaa henkilöön, joka on tullut vieraaseen maahan saadakseen suojaa ja oleskeluoikeuden. Turvapaikanhakija ei ole vielä saanut oleskelulupaa. Oleskeluluvan saanutta henkilöä kutsutaan vastasaapuneeksi. Eri syistä toiseen maahan muuttaneita kutsutaan yleisesti maahanmuuttajiksi.

Intersektionaalisuus tarkoittaa, että yksilö voi kuulua useisiin eri ryhmiin ja luokkiin. Tästä syystä yksilöllä on erilaisia edellytyksiä, tarpeita ja valta-asemia. Esimerkiksi vastasaapuneet voivat tarvita erilaista tukea muun muassa kielessä tai muissa asioissa. Intersektionaalisuus toimii työkaluna, jonka avulla voidaan mukauttaa panostusta ja saavuttaa toivottuja tuloksia.

Kulttuuritietoisuus tarkoittaa kykyä huomioida kulttuurin vaikutus itseensä ja muihin esimerkiksi henkilökohtaisessa kohtaamisessa.

Yhdenvertaisuuden lähtökohta on, että kaikki ovat samanarvoisia sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kansallisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perheolosuhteista, terveydentilasta, toimintarajoitteesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta yksilöä koskevasta olosuhteesta riippumatta. Perusoikeudet kuuluvat kaikille. Henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten alkuperä tai ihonväri, eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin.

Moninaisuus tarkoittaa, että kaikilla on useita ominaisuuksia ja kaikki kuuluvat useisiin erilaisiin ryhmiin. Moninaisuus tarkoittaa erilaisuuksien kunnioittamista, mikä edesauttaa sitä, että jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi ja kunnioitetuksi. Jokaisen on voitava osallistua yhteiskuntaan ilman syrjityksi tulemisen pelkoa.

Segregaatio eli eriytyminen tarkoittaa, että yksilöä ei kutsuta mukaan yhteisöön. Näin yksilö jää ulkopuolelle ja luo oman elinympäristönsä – usein muiden yhteisön ulkopuolelle jääneiden kanssa.

Integraatio tarkoittaa, että yksilö sopeutuu tilanteeseen. Yksilö saa olla mukana ryhmässä, mutta ryhmä jatkaa samanmuotoisena kuin aiemminkin. Integraatio ja segregaatio ovat toistensa vastakohtia.

Osallistaminen tarkoittaa, että kaikki saavat mahdollisuuden osallistua samoin ehdoin omien edellytystensä pohjalta. Yksilö muuttaa ryhmän olomuotoa osallistuessaan ryhmään. Osallistaminen sallii yksilön olla oma itsensä uudessa tilanteessa ja antaa tämän kehittää ryhmää vastavuoroisella kokemusten vaihdolla.

3


Ekskluusio eli poissulkeminen on tapa sulkea yksi tai useampi henkilö ryhmän ulkopuolelle tai työntää tämä pois ryhmästä. Poissulkeminen voi olla tietoista tai tiedostamatonta.

Diskriminointi eli syrjintä tarkoittaa, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin jotain muuta vastaavassa tilanteessa olevaa. Syrjintä perustuu erityisesti yhden tai useamman henkilön henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten sukupuoleen, etnisyyteen tai ikään.

Vähemmistöstressi tarkoittaa, että vähemmistöön kuuluvaan henkilöön kohdistuu pitkäkestoista sosiaalista painetta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että ihmisen on oltava varuillaan, valmiina joutua kiusatuksi tai kyseenalaistetuksi vähemmistöasemansa vuoksi. Vähemmistöstressi voi johtaa psyykkiseen tai fyysiseen sairastumiseen. Tätä voi ilmetä yhtä lailla itse vähemmistöön kuuluvilla ihmisillä kuin heidän läheisilläänkin. Vähemmistöstressiä voivat kokea myös ihmiset, jotka työssään auttavat tai edustavat vähemmistöä.

Mikroaggressioita voi ilmetä yksilön altistuessa sanoin ja teoin tapahtuvalle väheksynnälle. Mikroaggressiot puetaan usein huumoriin ja kohteliaisuuksiin, mutta niille altistuvat käsittävät ne usein loukkaavina ja uhkaavina. Niitä voidaan kohdistaa vähemmistöön kuuluviin henkilöihin myös ottamalla etäisyyttä heihin. Näin heistä tehdään näkymättömiä. Tällaiselle kommentoinnille altistuva voi kokea puheen stressaavana, kun taas sivustaseuraajan silmin kaikki vaikuttaa harmittomalta. Yksi esimerkki mikroaggressioista on ei-valkoihoisen suomalaisen kotimaan kysyminen tai hänen nimensä väärin lausuminen. Toinen esimerkki ovat vitsit, jotka pohjautuvat rasistisiin stereotypioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Lähi-idän naisten alistaminen ja muiden kuin valkoihoisten koulutustaso. 1.

Valkoisuusnormi 2 tarkoittaa rasistisia käsityksiä valkoisten ylivertaisuudesta. Valkoisuusnormi on yhteiskunnassamme niin hallitseva, ettei valkoista nähdä ihonvärinä lainkaan. Tämä on havaittavissa esimerkiksi siitä, ketkä näkyvät eniten lehdissä, tai siitä, miten valkoihoisen ihmisen ei tarvitse etsiä oikeansävyistä laastaria. Valkoihoisten tarvitsee vain harvoin olla huolissaan sopimattomuudesta joukkoon tai vähättelyn tai vallankäytön tekniikoiden kohteeksi joutumisesta. Valkoisuusnormia ei koskaan tarvitse nostaa asialistalle valkoihoisten ongelmana.

1 2

4

nathatshjalpen.se/a/microaggression rfslungdom.se/ordlista/vithetsnorm


KONKREETTISIA VINKKEJÄ YKSILÖT • Keskustele avoimesti urheilijoiden ja koululaisten kanssa kulttuurisista normeista riippumatta siitä, oletko opettaja, valmentaja vai ohjaaja. Tällöin ryhmässä saadaan lisää ymmärrystä muita kulttuureja kohtaan. Eri kulttuurit ovat rikkaus, joka uudistaa ja kehittää toimintaa. • Valmistaudu kuitenkin siihen, että kulttuurierot voivat johtaa kulttuurien törmäyksiin ja konflikteihin. Kulttuurien törmäys on luonnollinen osa urheilutoiminnan moninaisuutta, koska törmäyksiä tapahtuu yhtä lailla eri taustoista tulevien ulkomaisten kuin suomalaistenkin lasten välillä. Vaikka kulttuurien törmäykset voivat olla ikäviä, ne eivät ole vaarallisia. Tärkeää on selvittää ne niin hyvin kuin mahdollista, keskustella ja pyytää anteeksi. Viestinnän on oltava avointa. • Kohtele kaikkia ryhmän jäseniä yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti korostamatta yksilöiden monikulttuurisia eroja. • Katso ihmistä intersektionaalisesta näkökulmasta. Useiden ihmisten identiteettiin kohdistuu monenlaista sortamista esimerkiksi naissukupuolen tai ihonvärin perusteella. Välttele erityisesti tyttöjen kohtelua homogeenisena ryhmänä.

SEURAT JA KOULUT Jäsenhankinta • Hanki jäseniä eri kanavien kautta. Maahanmuuttajaperheille koulu on usein turvallinen paikka ja siten erinomainen kanava seuratoiminnasta tiedottamiseen. Vie mainoksia koulun ilmoitustauluille, pyydä opettajaa tiedottamaan toiminnasta luokassa ja koulun tapahtumissa tai esittele lajia koulun liikuntatunneilla. Myös ilmoitukset lehdessä, kuntien sosiaalitoimistoissa ja työvoimatoimistoissa sekä käynnit monikulttuurisissa yhdistyksissä ovat erinomaisia ympäristöjä jäsenten hankintaan. • Tiedota, seuratoiminnan sisällöstä, urheilu- ja liikuntamahdollisuuksista Suomessa on ja talkootyöstä. Jaa tämän oppaan lopussa olevaa Urheilu kuuluu kaikille -materiaalia. • Puhu maahanmuuttajaperheiden kanssa. Kun lapsi aloittaa harrastuksen, myös tämän lähipiiri tulee tietoiseksi toiminnasta, minkä vuoksi lapsi voi tuoda myös kavereitaan mukaan harrastamaan. Monet kokeilevat harrastusta mieluummin yhdessä kavereiden kanssa kuin yksin. 5


Harjoitukset ja aktiviteetit • Tarjoa tytöille mahdollisuuksia valita monesta erilaisesta urheilutoiminnasta. Heidän intonsa ja itseluottamuksensa saa heidät toimimaan positiivisesti. Tarjoa paljon erilaisia liikuntamahdollisuuksia, sillä se edistää voimaantumista. • Yhdistä liikuntamuotoihin myös muuta sisältöä, joka lisää elämäntaitoja. Tutkimustiedon mukaan tyttöjä motivoi urheilemaan mahdollisuus oppia merkityksellisiä taitoja, kuten johtajuutta, kulttuuria, seksuaali- ja anatomiataitoja, kunnioittavaa kohtaamista ja argumentoimista muun kuin oman sukupuolen kanssa. • Huomioi eri uskonnot jo suunnitteluvaiheessa. Tämä voi tarkoittaa muun muassa juhlapyhien tarkistamista etukäteen kalenterista. Saatamme helposti ajatella vain oman kulttuurimme ja uskontomme mukaisia juhlapyhiä. Siksi keskeiset juhlapyhät saattavat jäädä huomaamatta, minkä takia joku ei ehkä voikaan osallistua tai hänen suorituksensa ei ole paras mahdollinen (esimerkiksi juhlapyhien aikaisen paaston yhdistäminen fyysiseen harjoitteluun). Ylipäätään on hyvä muistaa, että uskonto on kaikille henkilökohtainen asia. Vaikka ryhmässä olisi useampia samasta uskonnollisesta taustasta tulevia ihmisiä, heidän välillä voi olla eroja. Siksi on tärkeää selvittää heidän toiveitaan toiminnasta. • Varmista, että toiminnassa on mukana erilaisia vetäjiä, jotka edustavat esimerkiksi eri kulttuuria, etnisyyttä, kieltä, kehon muotoa, ikää, toimintakykyä. Vetäjien moninaisuus rohkaisee erilaisia ihmisiä osallistumaan toimintaan. • Mieti, miten toimintoja voidaan soveltaa niin, että mahdollisimman moni voi osallistua siihen. Yritä houkutella tyttöjä urheilutoimintaan siten, että 1) se on tarkoitettu vain tytöille, 2) sitä vetävät ainoastaan naispuoliset ohjaajat, 3) pojat ja miehet eivät pääse harjoittelutilaan, 4) vaatetus saa olla peittävää, 5) käytettävissä on erilliset pukeutumis- ja suihkutilat, 6) paikkaan on helppo tulla, 7) ajankohta on iltapäivällä tai alkuillasta ja 8) se on aluksi enemmän terveyttä edistävää kuin kilpailuorientoitunutta. Esimerkiksi uintiharjoituksia voidaan järjestää naispuolisten opettajien johdolla sekä tyttöjen ja naisten omilla uintivuoroilla. Keskustele tyttöjen ja huoltajien kanssa aktiivisesti ja avoimesti siitä, mitä he toivovat toiminnalta. • Järjestä toimintaa toistuvia rutiineja hyödyntäen. Harjoitus voi esimerkiksi alkaa ja loppua samalla tavalla joka kerta, mikä auttaa osallistujia ymmärtämään harjoituksen rakenteen kielitaidosta riippumatta. • Sovi viihtyvyys- ja pelisäännöistä etukäteen. Eri kulttuurien käsitykset ryhmässä toimimisesta ja liikunta- ja urheilutoimintaan osallistumisesta voivat poiketa toisistaan. • Suunnittele hauskoja aktiviteetteja, jotka tuovat uusia kokemuksia ilman kilpailemisen tarvetta. Muista, että urheiluharrastajien välinen sosiaalinen vuorovaikutus on yhtä tärkeää kuin lajikohtainen harjoittelukin. Matalan kynnyksen toiminta houkuttelee maahanmuuttajataustaisia tyttöjä osallistumaan urheilutoimintaan.

6


Turvallisuus ja viihtyvyys • Anna tyttöjen käyttää sellaisia vaatteita, joissa he kokevat olonsa mukavaksi. Joissakin yhteiskunnissa on tapana, että tytöt eivät saa näyttää liikaa paljasta ihoa, koska se voi vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa negatiivisesti. Esimerkiksi hijab-päähineestä on kehitetty erilaisia fyysisiin aktiviteetteihin soveltuvia malleja. Tämä on myös tärkeää huomata urheiluharrastajien vaatteita valittaessa. Joillekin tulevaisuus äitinä voi olla erittäin tärkeä elämän tarkoitus, ja silloin kulttuuristen normien vastainen urheiluvaatetus voi olla osallistumisen esteenä tulevaisuutta ajatellen. • Turvaa matka harrastuspaikan ja kodin välillä. Järjestä yhteiskuljetuksia, pyydä urheiluharrastajia kulkemaan ryhmissä, saata heidät kotiin tai järjestä harrastukset lähelle kotia. • Tarjoa tytöille mahdollisuuksia ottaa oma tilansa liikuntaharrastusten aikana. Jos poikien läsnäolo tekee tästä vaikeaa, järjestä tytöille oma harrastusaika. Tutkimustieto3 ja kokemukset osoittavat, että machokulttuurissa poikien odotetaan ottavan enemmän tilaa kuin tyttöjen, mikä tekee tytöistä passiivisempia ja varovaisempia fyysisissä aktiviteeteissa. • Panosta luottamussuhteen muodostamiseen urheiluharrastajien kanssa. Käy aktiivista vuoropuhelua perheiden kanssa. Tiedota toiminnasta ja kerro, ketä toiminnassa on mukana. Näin madallat huoltajien kynnystä sallia lastensa osallistuminen toimintaan. Yhteys huoltajiin tuo turvallisuuden tunnetta sekä kotijoukoille että urheilevalle lapselle. Luotettavan vetäjän kanssa urheiluharrastajat uskaltavat olla oma itsensä, mikä auttaa asennoitumisessa urheiluun ja liikuntaan. Mahdollisuuksien mukaan olisi hyvä, että vetäjä olisi aina sama, jotta luottamussuhde pääsee kehittymään tutun ja turvallisen vetäjän kanssa. • Seuraa prosessia jälkikäteen eli selvitä, miten tytöt ovat kokeneet aktiviteetit, olosuhteet ja muut lapset ynnä muut seikat. Huomioi palaute tulevassa suunnittelussa. • Puutu epäasialliseen käytökseen. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja viihtyisään urheiluympäristöön – tämä ei ole mielipideasia. Moninaisuuden toivottaminen tervetulleeksi on monikulttuurisen toiminnan ydin ja siksi kiusaamiselle ja rasismille on oltava nollatoleranssi.

Elias Musangeya and Joseph Muchechetere (2012) Empowering girls and young women through sport: A Case study of Zimbabwe’s YES programme

3

7


Tuki • Kerro mahdollisuudesta ottaa tukihenkilö mukaan tyttöjen tueksi harjoittelun aikana. On hyvä, että tukihenkilö on entuudestaan tuttu, esimerkiksi opettaja tai avustaja koulusta tai muusta arkisesta ympäristöstä. Tukihenkilö voi olla myös henkilö, johon tytöt voivat samaistua. • Ota selvää, mitä taloudellista tukea voi saada kunnilta, jotta osallistumismaksut, kilpailulisenssit tai varustekulut eivät estäisi osallistumista. Tarjoa myös mahdollisuutta kokeilla lajia ilmaiseksi ja avusta tarvittaessa byrokraattisessa osuudessa, jos esimerkiksi kielitaito on esteenä lomakkeiden täyttämisessä. Tarjoa myös mahdollisuutta maksaa seuran jäsenmaksut ja lisenssit talkootyöllä. • Tarjoa taloudellista tukea lahjoittamalla vaatetusta. Muista tukea erilaisia tarpeita esimerkiksi tarjoamalla urheilukäyttöön soveltuvia hijabeja heille, jotka käyttävät niitä arkena. Sosioekonominen asema ja perheiden resurssit ylipäätään voivat vaikuttaa nuorten mahdollisuuksiin harrastaa urheilua. Monilapsisissa perheissä resurssit ovat ajallisesti ja taloudellisesti rajallisia esimerkiksi kahden lapsen perheisiin verrattuna. Viestintä • Viestisi tavoittaa useampia ihmisiä, kun käytät selkeää kieltä niin kirjallisesti kuin suullisesti. Käytä lyhyitä lauseita ja yksinkertaisia sanoja, puhu hitaasti, artikuloi huolellisesti, nosta esiin tärkein, mitä vastaanottajan tarvitsee saada tietää, ja hyödynnä kuvia. Ryhmässä voi olla samaa kieltä puhuvia, jotka voivat tulkata keskustelut toisilleen. • Hyödynnä myös kehonkieltä, jotta kielitaito ei estä osallistumista. Käytä liikkeitä ja symboleja, käsimerkkejä ja kuvakortteja selventämään, mitä seuraavaksi tapahtuu. • Vuorovaikutus on erityisen tärkeää silloin, kun yhteistä kieltä ei ole. Ota henkilökohtainen kontakti osallistujiin ja ota palaute vastaan. Tämä vahvistaa vastavuoroista luottamusta. Henkilökohtaista huomioon ottamista on jo sekin, että vetäjä toivottaa jokaisen tervetulleeksi. • Kielimuurin voi ohittaa myös käyttämällä tulkkeja. Jos kieliä on useita, mukaan voidaan ottaa useita tulkkeja ja jakaa osallistujat ryhmiin, joilla on omat tulkit. • Kerro huoltajille etukäteen toiminnan tarkoituksesta on tarvittavista varusteista, jotta lapsi kokee itsensä valmiiksi tunnille tai harjoitukseen. Jos huoltajien kanssa ei ole mahdollista keskustella kasvotusten tai vanhempainillassa, lähetä tiedote lapsen mukana kotiin, kirjoita sähköpostia tai soita tai keskustele tulkin välityksellä. Kerro myös, kenelle toiminta on suunnattu, jos se on esimerkiksi tarkoitettu vain tytöille. Varmistu, että toimintaa vetävien henkilöiden yhteystiedot ovat helposti saatavilla, ja tiedota, ketkä voivat kertoa toiminnasta eri kielillä.

8


LAJILIITOT Osaaminen • Kouluta valmentajia, vetäjiä ja muita seura-aktiiveja ymmärtämään normeja, moninaisuutta ja kulttuuritietoisuutta, jotta urheilussa ja liikunnassa osallistettaisiin paremmin maahanmuuttajataustaisia tyttöjä. Tuki • Tarkista taloudellinen seuratuki ja sen käyttökohteet. Rohkaise seuroja käyttämään rahoja erityisesti maahanmuuttajataustaisten tyttöjen osuuden kasvattamiseen urheilumaailmassa.

Näkyvyys • Luo esikuvia, joihin maahanmuuttajataustaiset tytöt voivat samaistua. Eräässä tutkimuksessa4 on havaittu, että samanlaisista taustoista tulevat esikuvat innostavat tyttöjä urheilemaan sen tuoman statuksen kohoamisen ja arvostuksen kasvun myötä. Näiden esikuvien näkyvyys mediassa vaikuttaa myönteisesti myös yhteiskunnan (vanhempien, ystävien ja suuren yleisön) käsityksiin naisurheilusta ja siten myös tyttöjen urheiluharrastuksista. • Muista, että mitä enemmän moninaisuus näkyy urheilevien tyttöjen ja naisten elämässä, sitä myötämielisemmiksi katsojien asenteet muuttuvat. Tämä puolestaan parantaa tyttöjen mahdollisuuksia harrastaa urheilua. • Pyydä tunnettuja ihmisiä, kuten poliitikkoja, puhumaan siitä, kuinka tyttöjen oikeus urheilla vaikuttaa tyttöjen urheiluharrastuksia koskeviin asenteisiin ja suhtautumiseen.

Elias Musangeya and Joseph Muchechetere (2012) Empowering girls and young women through sport: A Case study of Zimbabwe’s YES programme

4

9


KUNNAT Osaaminen • Lisää liikunnanopettajien osaamista järjestämällä koulutuksia, jotka liittyvät maahanmuuttajataustaisten tyttöjen osallistamiseen. Pyydä myös seurojen valmentajia ja ohjaajia mukaan. Tuki • Tarjoa urheilupankki tai liikuntapiste, josta on saatavilla varusteita niille, jotka haluavat harrastaa tai kokeilla jotakin urheilulajia. Urheilupankista tai liikuntapisteestä lainattavissa olevat varusteet madaltavat kynnystä harrastaa jotakin urheilulajia. Jos varusteita ei palauteta tietyn laina-ajan jälkeen, lainaajaa ei kannata rangaista, vaan on parempi ajatella, että varusteet ovat päässeet nyt hyvään käyttöön. Urheilupankin koordinointiresursseja voi säästää järjestämällä pankin yhdessä jonkin paikallisen organisaation kanssa. Tämä ei auta pelkästään maahanmuuttajataustaisia tyttöjä, vaan myös kaikkia muita kunnan asukkaita • Auta urheiluseuroja taloudellisesti niin, että niiden on mahdollista hakea tukea esimerkiksi osallistumismaksuihin. • Toteuta hankkeita, jotka osallistavat maahanmuuttajataustaisia tyttöjä paikalliseen liikunta- ja urheilutoimintaan. Ota hankkeisiin mukaan tyttöjen tukihenkilöitä, jotka voivat ottaa selvää urheiluharrastusta koskevista tyttöjen toiveista ja tukea tyttöjen osallistumista urheiluseurojen toimintaan. Kun tuttu ja turvallinen henkilö on mukana, tyttöjen voi olla helpompi löytää uusia harrastuksia ja osallistua niihin – erityisesti silloin, kun huoltajalla ei ole varaa tukea uutta harrastusta. Sen vuoksi on myös hyvä, jos tukihenkilö voi auttaa tyttöjen kuljettamisessa harrastukseen. Mahdollisuudet • Varmista, ettei mitään ryhmää priorisoida urheilupaikkojen myöntämisessä, vaan että kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet käyttää tiloja. Varmista myös, että kaikki tilat ovat turvallisia ja samantasoisia. • Rohkaise seuroja käyttämään koulujen voimistelusaleja toiminnan järjestämiseen lapsille ja nuorille koulupäivän jälkeen. Tämä helpottaa lasten ja nuorten osallistumista toimintaan.

10


LUE MYÖS... Urheilu kuuluu kaikille sisältää uusille Suomeen tulijoille tarkoitettuja tietoja urheilusta ja seuratoiminnasta Suomessa – seitsemällä eri kielellä.

SYVENNY AIHEESEEN... Opi kirjoittamaan ja puhumaan selkokielellä Selkokeskuksen materiaalien avulla Luo turvallinen ympäristö urheilulle ilman seksuaalista häirintää hyödyntämällä Et ole yksin-materiaalipankkia. Paranna tyttöjen edellytyksiä harrastaa urheilua Naisten voima urheilussa -oppaan käytännön vinkeillä.

LÄHTEET Elias Musangeya and Joseph Muchechetere (2012) Empowering girls and young women through sport: A Case study of Zimbabwe’s YES programme Uskontokalenteri (RESA-foorumi) uskot.fi/religionskalender/ Juhlakalenteri (AD Astra) juhlakalenteri.fi/ Onko kotouttamisella ja osallistamisella eroa? (Riksidrottsförbundet) www.rf.se/contentassets/08da4d74d5734153a9882bd27046223f /integration-och-inkludering-lillemor-lindell.pdf Mitä on moninaisuus? (Kulttuuria kaikille) www.kulttuuriakaikille.fi/moninaisuus Intersektionaalisuus (jamstall.nu) www.jamstall.nu/fakta/intersektionalitet/ Kotoutumisen keskeiset käsitteet (kotoutuminen.fi) kotouttaminen.fi/sv/centrala-begrepp Migraation käsite (Västra Götlandsregion) www.esmaker.net/esNews/NewsLetter/ ViewNewsLetter?s=13164d9f-0625-4eca-9dd2-07a935a9702e Pakolaiset ja maahanmuuttajat (Amnesty) skola.amnesty.se/lektioner/flyktingar-och-migration /flyktingar-och-migranter/ Maahanmuuttajia ja pakolaisia koskevat termit ja käsitteet (Region Värmland) www.regionvarmland.se/vardgivarwebben/administration/Asyl/ord-och-begrepp-gallande-flyktingar/ Lopputyö maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotouttamisen edistämisestä liikunnan avulla (Haaga-Helia) www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89973/Tiitinen_Julia_Mikkanen_Joonas. pdf?sequence=1&isAllowed=y siirtolaisuus-migration.journal.fi/issue/view/6126/859 Tilastotietoja maahanmuuttajista Suomessa (Tilastokeskus) www.tilastokeskus.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html Lopputyö kouluterveydenhoidon ennaltaehkäisevästä työstä ramadanin aikana paastoavien10–15-vuotiaiden oppilaiden keskuudessa gupea.ub.gu.se/bitstream/2077/62624/1/gupea_2077_62624_1.pdf

11


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Ovet auki kaikille - Maahanmuuttajataustaiset tytöt mukaan urheiluun by Finlands Svenska Idrott - Issuu