Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin Tuomarien kirja 13 1 Ja israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, ja Herra antoi heidät filistealaisten käsiin neljäksikymmeneksi vuodeksi. 2 Sorassa oli mies, daanilaisten sukuun kuuluva, nimeltä Manoah; ja hänen vaimonsa oli hedelmätön eikä synnyttänyt. 3 Niin Herran enkeli ilmestyi naiselle ja sanoi hänelle: "Katso, sinä olet hedelmätön etkä synnytä, mutta sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan." 4 Ole siis varovainen, ettet juo viiniä äläkä väkeviä juomia äläkä syö mitään saastaista. 5 Sillä katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, eikä partaveitsi saa koskea hänen päähänsä, sillä lapsi on oleva Jumalan nasiiri kohdusta asti, ja hän alkaa vapauttaa Israelia filistealaisten käsistä. 6 Niin nainen tuli ja kertoi miehelleen sanoen: "Jumalan mies tuli minun luokseni, ja hänen kasvonsa olivat kuin Jumalan enkelin, hyvin pelottavat. Mutta en kysynyt häneltä, mistä hän oli, eikä hän kertonut minulle nimeään. 7 Mutta hän sanoi minulle: "Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. Älä kuitenkaan juo viiniä äläkä väkeviä juomia äläkä syö mitään saastaista, sillä lapsi on oleva Jumalan nasiiri äitinsä kohdusta kuolinpäiväänsä asti." 8 Silloin Manoah hartaasti rukoili Herraa ja sanoi: "Herrani, anna Jumalan miehen, jonka lähetit, tulla takaisin meidän luoksemme ja opettaa meille, mitä meidän on tehtävä lapselle, joka on syntyvä." 9 Ja Jumala kuuli Manoahin äänen, ja Jumalan enkeli tuli jälleen naisen luo, kun tämä istui pellolla; mutta Manoah, hänen miehensä, ei ollut hänen kanssaan. 10 Niin vaimo juoksi kiireesti ja ilmoitti miehelleen ja sanoi hänelle: "Katso, se mies, joka oli käynyt luonani toissapäivänä, on ilmestynyt minulle." 11 Manoah nousi ja meni vaimonsa perään ja tuli miehen luo ja sanoi hänelle: "Oletko sinä se mies, joka puhui naiselle?" Mies vastasi: "Olen." 12 Manoah sanoi: "Toteutukoot nyt sanasi. Miten meidän on käskettävä lasta ja mitä meidän on hänelle tehtävä?" 13 Herran enkeli sanoi Manoahille: "Varokoon nainen kaikkea, mitä minä hänelle sanoin."
1
Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin
14 Hän ei saa syödä mitään, mikä viiniköynnöksestä kasvaa, eikä juoda viiniä eikä väkijuomaa eikä syödä mitään saastaista. Kaikkia, mitä minä käskin hänen pitää, hän noudattakoon. 15 Niin Manoah sanoi Herran enkelille: "Anna meidän pitää sinua, kunnes olemme valmistaneet sinulle vohlan." 16 Herran enkeli sanoi Manoahille: "Vaikka pidättäisit minua, en sittenkään syö leipääsi. Jos tahdot uhrata polttouhrin, uhraa se Herralle." Sillä Manoah ei tiennyt, että hän oli Herran enkeli. 17 Niin Manoah sanoi Herran enkelille: "Mikä sinun nimesi on, että me osoittaisimme sinulle kunnioitusta, kun sanasi käyvät toteen?" 18 Niin Herran enkeli sanoi hänelle: "Miksi kysyt minun nimeäni? Sehän on salaisuus." 19 Niin Manoah otti vohlan ja ruokauhrin ja uhrasi sen kalliolla Herralle. Enkeli teki ihmeellisen teon Manoahin ja hänen vaimonsa katsellessa. 20 Sillä kun liekki nousi alttarilta taivasta kohti, Herran enkeli nousi alttarin liekissä. Ja kun Manoah ja hänen vaimonsa näkivät sen, lankesivat he kasvoilleen maahan. 21 Mutta Herran enkeli ei enää ilmestynyt Manoahille ja hänen vaimolleen. Silloin Manoah tiesi, että hän oli Herran enkeli. 22 Niin Manoah sanoi vaimolleen: "Me kuolemme varmasti, koska olemme nähneet Jumalan." 23 Mutta hänen vaimonsa sanoi hänelle: "Jos Herra olisi tahtonut tappaa meidät, hän ei olisi ottanut meidän kädestamme polttouhria ja ruokauhria, eikä hän olisi näyttänyt meille kaikkia näitä eikä olisi meille kertonut tällaisia asioita, kuten nyt." 24 Ja vaimo synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Simson; ja lapsi kasvoi, ja Herra siunasi häntä. 25 Herran Henki alkoi vaikuttaa hänessä aika ajoin Danin leirissä Soran ja Estaolin välillä.
Tuomarien kirja 14 1 Ja Simson meni alas Timnaan ja näki Timnassa naisen, filistealaisten tyttärien. 2 Niin hän tuli ylös ja kertoi isälleen ja äidilleen ja sanoi: "Minä olen nähnyt Timnatissa naisen, filistealaisten tyttäriä; ottakaa hänet nyt minulle vaimoksi." 3 Niin hänen isänsä ja äitinsä sanoivat hänelle: "Eikö veljiesi tyttärien joukossa tai koko kansani joukossa ole yhtään naista, että menet ottamaan vaimon ympärileikkaamattomien filistealaisten joukosta?" Simson sanoi isälleen: "Hanki hänet minulle, sillä hän on minun mieleeni. 4 Mutta hänen isänsä ja äitinsä eivät tienneet, että Herralta se oli, että hän etsi aihetta filistealaisia vastaan; sillä filistealaiset hallitsivat siihen aikaan Israelia. 5 Niin Simson meni isänsä ja äitinsä kanssa alas Timnaan, ja he tulivat Timnan viinitarhoille. Ja katso, nuori leijona karjui häntä vastaan. 6 Ja Herran Henki tuli voimakkaasti häneen, ja hän repäisi hänet katkoksi, niin kuin olisi repäissyt vohlan, eikä hänellä ollut mitään kädessään; mutta hän ei kertonut isälleen eikä äidilleen, mitä oli tehnyt. 7 Niin hän meni alas ja puhui naisen kanssa, ja tämä miellytti Simsoneita hyvin. 8 Jonkin ajan kuluttua hän palasi noutamaan häntä ja poikkesi katsomaan leijonan raatoa; ja katso, leijonan raadon sisällä oli mehiläisparvi ja hunajaa. 9 Ja hän otti sitä käsiinsä ja söi, ja sitten hän tuli isänsä ja äitinsä luo, ja hän antoi heille, ja he söivät; mutta hän ei kertonut heille, että hän oli ottanut hunajan leijonan raadosta. 10 Niin hänen isänsä meni alas naisen luo, ja Simson laittoi siellä pidot, sillä niin oli nuorten miesten tapana. 11 Ja kun he näkivät hänet, he toivat kolmekymmentä toveria olemaan hänen kanssaan. 12 Ja Simson sanoi heille: "Minä esitän teille arvoituksen. Jos te pystytte sen minulle selittämään seitsemän juhlapäivän kuluessa ja selvittämään, niin minä annan teille kolmekymmentä lakanoita ja kolmekymmentä juhlavaatetta. 13 Mutta jos ette voi sitä minulle selittää, niin antakaa minulle kolmekymmentä lakanoita ja kolmekymmentä juhlavaatetta." He sanoivat hänelle: "Esitä arvoituksesi, että kuulemme sen."
2
Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin
14 Ja hän sanoi heille: "Syöjästä tuli ruoka, ja väkevästä makeus." Eivätkä he kyenneet kolmeen päivään selittämään arvoitusta. 15 Seitsemäntenä päivänä he sanoivat Simsonin vaimolle: "Vietelkää miehesi selittämään meille arvoituksen, ettemme polttaisi sinua ja isäsi taloa tulella. Oletteko kutsuneet meidät ottamaan vastaan sen, mitä meillä on? Eikö niin ole?" 16 Ja Simsonin vaimo itki hänen edessään ja sanoi: "Sinä vihaat minua etkä rakasta minua. Sinä olet pannut arvoituksen kansani lapsille etkä ole sitä minulle kertonut." Ja hän sanoi hänelle: "Katso, en ole kertonut sitä isälleni enkä äidilleni, joten pitäisikö minun kertoa se sinulle?" 17 Ja hän itki hänen edessään ne seitsemän päivää, niin kauan kuin heidän juhlansa kesti. Ja seitsemäntenä päivänä hän kertoi sen hänelle, koska hän oli kipeä hänen kimpussaan. Ja hän kertoi arvoituksen kansansa lapsille. 18 Ja kaupungin miehet sanoivat hänelle seitsemäntenä päivänä ennen auringonlaskua: "Mikä on makeampaa kuin hunaja, ja mikä on leijonaa väkevämpi?" Hän sanoi heille: "Jos ette olisi kyntäneet minun lehmälläni, ette olisi ratkaisseet arvoitustani." 19 Niin Herran Henki tuli häneen, ja hän meni alas Askeloniin ja surmasi siellä kolmekymmentä miestä, otti heidän saaliinsa ja antoi vuorovaatteet niille, jotka selittivät arvoituksen. Niin hänen vihansa syttyi, ja hän meni isänsä taloon. 20 Mutta Simsonin vaimo annettiin hänen toverilleen, jota hän oli pitänyt ystävänään.
Tuomarien kirja 15 1 Mutta jonkin ajan kuluttua, vehnänleikkuuaikana, Simson meni vaimonsa luo vohlan kanssa ja sanoi: "Menen vaimoni luo sisähuoneeseen." Mutta vaimon isä ei antanut hänen mennä sisään. 2 Ja hänen isänsä sanoi: "Luulin todella, että sinä vihasit häntä vallan yli kaiken; sentähden annoin hänet toverillesi. Eikö hänen nuorempi sisarensa ole kauniimpi kuin hän itse? Ota hänet hänen sijaansa." 3 Ja Simson sanoi heistä: "Nyt minä olen syyttömämpi kuin filistealaiset, vaikka teenkin heille pahaa." 4 Niin Simson meni ja pyydysti kolmesataa kettua ja otti kekäleitä, käänsi ne hännät häntää vasten ja pani kekäleen kahden hännän väliin. 5 Ja sytytettyään kekäleet hän päästi ne filistealaisten viljapeltoon ja poltti sekä kekäleet että viljapellon, viinitarhat ja öljypuut. 6 Niin filistealaiset sanoivat: "Kuka on tehnyt tämän?" He vastasivat: "Simson, timniläisen vävy, koska hän oli ottanut hänen vaimonsa ja antanut hänet puolisolleen." Niin filistealaiset tulivat ja polttivat tulessa vaimon ja hänen isänsä. 7 Ja Simson sanoi heille: "Vaikka olette tämän tehneet, minä kostan teille ja sitten lopetan." 8 Ja hän löi heitä suurella teurastuksella lanteilta reisiin ja meni alas Etamin kallion laelle. 9 Sitten filistealaiset nousivat ylös ja leiriytyivät Juudaan ja levittäytyivät Lehiin. 10 Juudan miehet kysyivät: "Miksi te olette tulleet meitä vastaan?" He vastasivat: "Olemme tulleet sitomaan Simsonin ja tekemään hänelle niin kuin hän on tehnyt meille." 11 Silloin kolmetuhatta Juudan miestä meni Etamin kallion laelle ja sanoivat Simsonille: "Etkö tiedä, että filistealaiset hallitsevat meitä? Mitä olet meille tehnyt?" Hän sanoi heille: "Niin kuin he tekivät minulle, niin olen minä tehnyt heille." 12 He sanoivat hänelle: "Me olemme tulleet alas sitomaan sinut ja antamaan sinut filistealaisten käsiin." Simson sanoi heille: "Vannokaa minulle, ettette itse käy minun kimppuuni." 13 He sanoivat hänelle: "Ei, me sidomme sinut tiukasti ja annamme sinut heidän käsiinsä, mutta emme varmasti tapa sinua." He sitoivat hänet kahdella uudella köydellä ja nostivat hänet kalliolta. 14 Ja kun hän tuli Lehiin, filistealaiset huusivat häntä vastaan. Ja Herran Henki tuli voimakkaasti hänen päälleen, ja hänen käsivarsissaan olevat köydet muuttuivat kuin tulessa poltetuiksi pellavalangoiksi, ja hänen siteensä irtosivat hänen käsistään.
3
Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin
15 Ja hän löysi uuden aasin leukaluun, ojensi kätensä, otti sen ja surmasi sillä tuhat miestä. 16 Ja Simson sanoi: "Aasin leukaluulla, kasoja kasojen päälle, aasin leualla olen tappanut tuhat miestä." 17 Ja kun hän oli lakannut puhumasta, heitti hän leukaluun kädestään ja antoi sille paikalle nimen RamatLehi. 18 Ja hän oli kovin janoinen, ja hän huusi Herraa ja sanoi: "Sinä olet antanut tämän suuren voiton palvelijasi käteen; ja nyt minun pitäisi kuolla janoon ja joutua ympärileikkaamattomien käsiin?" 19 Mutta Jumala halkaisi onton kohdan leuassa, ja siitä virtasi vettä; ja kun hän oli juonut, hänen henkensä virkosi jälleen, ja hän elpyi. Sen tähden hän antoi sille paikalle nimen En-Hakkore, ja se on Lehin seudulla vielä tänäkin päivänä. 20 Ja hän tuomitsi Israelia filistealaisten päivinä kaksikymmentä vuotta.
Tuomarien kirja 16 1 Niin Simson meni Gassaan ja näki siellä porton ja meni hänen luokseen. 2 Ja gasalaisille ilmoitettiin, että Simson oli tullut tänne. Niin he piirittivät hänet ja väijyivät häntä koko yön kaupungin portissa; ja he olivat hiljaa koko yön ja sanoivat: "Huomenna, kun päivä koittaa, me tapamme hänet." 3 Ja Simson makasi keskiyöhön asti, ja nousi keskiyöllä, otti kaupungin portin ovet ja molemmat pihtipylväät ja meni ne mukaansa salpoineen, nosti ne hartioilleen ja kantoi ne kukkulan laelle, joka on Hebronin edustalla. 4 Ja sen jälkeen hän rakastui Sorekin laaksossa asuvaan naiseen, jonka nimi oli Delila. 5 Ja filistealaisten ruhtinaat tulivat hänen luokseen ja sanoivat hänelle: "Vietelkää hänet ja katso, missä hänen suuri voimansa on ja miten me voimme voittaa hänet, sitoaksemme hänet ja kiusataksemme häntä. Niin me annamme sinulle kukin tuhatsataa hopearahaa." 6 Niin Delila sanoi Simsonille: "Kerro minulle, missä sinun suuri voimasi on ja millä sinut voitaisiin sitoa ja vaivata?" 7 Simson sanoi hänelle: "Jos he sitovat minut seitsemällä vihreällä, kuivattomalla ompeleella, niin minä tulen heikoksi ja olen kuin mikä tahansa muu ihminen." 8 Silloin filistealaisten ruhtinaat toivat hänelle seitsemän vihreää, kuivaa naulakkoa, ja hän sitoi hänet niillä. 9 Hänen luonaan kammiossa oli väijyviä miehiä. Ja hän sanoi hänelle: "Filistealaiset kimppuusi, Simson!" Ja hän katkaisi köydet, niin kuin rohdinlanka katkeaa, kun se koskettaa tulta. Niin ettei hänen voimaansa tunnistettu. 10 Niin Delila sanoi Simsonille: "Katso, sinä olet minua pilkannut ja valheita minulle kertonut. Kerro nyt minulle, millä sinut voidaan sitoa." 11 Ja hän sanoi hänelle: "Jos minut sidotaan uusilla köysillä, joilla ei ole koskaan ennen käytetty, niin minä tulen heikoksi ja olen kuin mikä tahansa muu ihminen." 12 Niin Delila otti uudet köydet, sitoi hänet niillä ja sanoi hänelle: "Filistealaiset kimppuusi, Simson!" Ja kammiossa oli väijyjiä. Ja hän katkaisi ne käsivarsistaan kuin langan. 13 Niin Delila sanoi Simsonille: "Tähän asti olet minua pilkannut ja valheita minulle kertonut. Kerro minulle, millä sinut voidaan sitoa." Simson vastasi hänelle: "Jos kudot verkkoon seitsemän pääni suortuvaa." 14 Ja hän kiinnitti sen vaarnalla ja sanoi hänelle: "Filistealaiset kimppuusi, Simson!" Niin hän heräsi unestaan ja meni pois vaarnalla ja verkolla varustettuna. 15 Ja hän sanoi hänelle: "Kuinka voit sanoa: 'Minä rakastan sinua', jos sydämesi ei ole minun kanssani? Kolme kertaa olet minua pilkannut etkä ole minulle kertonut, missä suuri voimasi on." 16 Ja kun hän joka päivä ahdisti häntä sanoillaan ja painosti häntä, niin että hänen sielunsa kuoli,
4
Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin
17 Niin hän paljasti hänelle koko sydämensä ja sanoi hänelle: "Ei ole partaveitsi koskenut päätäni, sillä olen ollut Jumalan nasiiri äitini kohdusta asti. Jos minut ajetaan, voimani katoaa minusta ja minä tulen heikoksi ja olen niin kuin mikä tahansa muu ihminen." 18 Kun Delila näki, että hän oli paljastanut hänelle koko sydämensä, hän lähetti kutsumaan filistealaisten ruhtinaat ja sanoi: "Tulkaa tänne tällä kertaa, sillä hän on paljastanut minulle koko sydämensä." Niin filistealaisten ruhtinaat tulivat hänen luokseen ja toivat rahaa mukanaan. 19 Ja hän nukutti hänet polvilleen; ja hän kutsui miehen, ja hän käski hänen ajaa pois hänen seitsemän päänsä hiussuortuvaa; ja hän alkoi vaivata häntä, ja hänen voimansa katosi hänestä. 20 Ja hän sanoi: "Filistealaiset tulevat kimppuusi, Simson!" Niin hän heräsi unestaan ja sanoi: "Minä menen ulos niin kuin ennenkin ja ravistelen itseni." Eikä hän tiennyt, että Herra oli poistunut hänestä. 21 Mutta filistealaiset ottivat hänet kiinni, puhkaisivat hänen silmänsä ja veivät hänet alas Gassaan ja sitoivat hänet vaskikahleisiin, ja hän jauhoi vankilassa. 22 Mutta hänen päänsä hiukset alkoivat taas kasvaa sen jälkeen, kun hänet oli ajeltu. 23 Niin filistealaisten ruhtinaat kokosivat heidät uhraamaan suuren uhrin jumalalleen Daagonille ja iloitsemaan, sillä he sanoivat: "Jumalamme on antanut vihollisemme Simsonin meidän käsiimme." 24 Ja kun kansa näki hänet, he ylistivät jumalaansa, sillä he sanoivat: "Meidän jumalamme on antanut meidän käsiimme vihollisemme ja maamme hävittäjän, joka tappoi monta meistä." 25 Ja kun heidän sydämensä olivat iloiset, he sanoivat: "Kutsukaa Simson, että hän tekisi meille pilaa." Ja he kutsuivat Simsonin vankilasta, ja hän teki heille pilaa, ja he asettivat hänet pylväiden väliin. 26 Niin Simson sanoi nuorukaiselle, joka piti hänen kädestään: "Anna minun tunnustella pylväitä, joiden päällä talo seisoo, että voisin nojata niihin." 27 Talo oli täynnä miehiä ja naisia, ja kaikki filistealaisten ruhtinaat olivat siellä, ja katolla oli noin kolmetuhatta miestä ja naista katselemassa Simson'in leikkiä. 28 Ja Simson huusi Herraa ja sanoi: "Herra Jumala, muista minua ja vahvista minua vielä tämän kerran, oi Jumala, että minä äkisti kostaisin filistealaisille molempien silmieni tähden." 29 Ja Simson tarttui kahteen keskimmäiseen pylvääseen, joiden varassa talo seisoi ja joiden varassa se oli kannettu, toiseen oikealla kädellään ja toiseen vasemmalla. 30 Ja Simson sanoi: "Anna minun kuolla filistealaisten kanssa." Ja hän kumarsi kaikin voimin, ja talo sortui päämiesten ja kaiken siinä olevan kansan päälle. Niin kuolleita, jotka hän surmasi kuollessaan, oli enemmän kuin niitä, jotka hän surmasi eläessään. 31 Niin hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe tulivat alas ja ottivat hänet ja toivat hänet ylös ja hautasivat hänet Soran ja Estaolin välille, hänen isänsä Manoahin hautapaikkaan. Ja hän tuomitsi Israelia kaksikymmentä vuotta.
Kommentaari Simsonin tarina, joka löytyy Tuomarien kirjan luvuista 13–16 Kuningas Jaakon Raamatussa (KR92), on yksi dramaattisimmista kertomuksista Raamatussa. Se kuvaa miehen elämää, jolle Jumalan Henki antoi ainutlaatuisen yliluonnollisen voiman, mutta jota kuitenkin vaivasivat henkilökohtaiset heikkoudet, hengelliset kompromissit ja traaginen lankeemus, jota seurasi lopullinen lunastus.
Osa 1: Jae jakeelta tapahtuva kerronnan erittely Luku 13: Simsonin ilmestys ja syntymä Jakeet 1–5: Israel tekee jälleen sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, minkä seurauksena filistealaiset sortavat sitä neljäkymmentä vuotta. Herran enkeli ilmestyy Manoahin (Danin heimosta)
5
Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin
hedelmättömälle vaimolle ja ilmoittaa, että tämä tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Poika on oleva Jumalan nasiiri kohdusta asti , ja hän alkaa vapauttaa Israelia filistealaisten käsistä. Jakeet 6–14: Manoahin vaimo kertoo vierailusta miehensä luona. Manoah rukoilee enkeliä palaamaan opettamaan heille lapsen kasvatusta. Enkeli ilmestyy uudelleen ja toistaa nasiirien rajoitukset: äidin on pidättäydyttävä viinistä, väkevistä juomista ja epäpuhtaasta ruoasta, eikä partaveitsi saa koskaan koskettaa pojan päätä. Jakeet 15–23: Manoah uhraa vohlan polttouhriksi. Enkeli nousee taivaaseen alttarin liekissä ja paljastaa jumalallisen henkilöllisyytensä. Manoah pelkää heidän kuolevan, koska he ovat nähneet Jumalan, mutta hänen vaimonsa vakuuttaa hänelle, että jos Herra aikoi tappaa heidät, Hän ei olisi ottanut vastaan heidän uhriaan eikä näyttänyt heille näitä asioita. Jakeet 24–25: Nainen synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Simson . Lapsi kasvaa, ja Herra siunaa hänet. Herran Henki alkaa ajoittain vaikuttaa hänessä Mahane-Danissa , Soran ja Estaolin välillä. Luku 14: Avioliitto ja arvoitus Jakeet 1–4: Simson menee alas Timnaan, näkee filistealaisnaisen ja vaatii vanhempiaan ottamaan hänet vaimokseen. Hänen vanhempansa vastustavat ympärileikkaamattomien filistealaisten naisen naimista, mutta tekstissä todetaan, että tämä oli Herran teko , joka etsi tilaisuutta filistealaisia vastaan, jotka tuolloin hallitsivat Israelia. Jakeet 5–9: Matkalla Timnaan nuori leijona karjuu Simsonia vastaan. Herran Henki laskeutuu voimakkaasti Simsonin ylle, ja hän repii leijonan paljain käsin kappaleiksi kuin vohlan. Myöhemmin hän palaa ja löytää leijonan raadon sisältä mehiläisparven ja hunajaa. Hän syö hunajan ja antaa sitä vanhemmilleen kertomatta heille sen alkuperää. Jakeet 10–20: Simson isännöi hääjuhlia kolmenkymmenen filistealaiskumppanin kanssa. Hän esittää vedonlyöntiin perustuvan arvoituksen: "Syöjästä tuli ruoka, ja väkevästä makeus." Filistealaiset eivät kyenneet ratkaisemaan sitä kolmessa päivässä, joten he uhkasivat Simsonin morsianta pakottaen tämän houkuttelemaan vastauksen häneltä. Morsian itkee, kunnes Simsonin vastaus on hänelle, ja morsian paljastaa sen miehille. Petoksesta raivostuneena Simson surmaa kolmekymmentä filistealaismiestä Askelonista maksaakseen vedon, hylkää vaimonsa vihaisena ja palaa isänsä taloon, kun hänen vaimonsa annetaan hänen bestmanilleen. Luku 15: Kosto, leukaluu ja vapautus Jakeet 1–8: Vehnänkorjuun aikana Simson käy vaimonsa luona vohlan kanssa, mutta huomaa, että vaimon isä on antanut vaimon toverilleen ja tarjoaa sen sijaan hänen nuorempaa sisartaan. Raivoissaan Simson pyydystää kolmesataa kettua , sitoo ne hännästä häntään kekäleillä ja päästää ne filistealaisten pystyviljelmiin, viinitarhoihin ja oliivilehtoihin polttaen ne kokonaan. Kostoksi filistealaiset polttavat Simsonin vaimon ja appen kuoliaaksi. Kostoa vannoen Simson teurastaa suuren joukon filistealaisia ("lonkki ja reisi suuressa teurassa") ja vetäytyy Etamin kalliolle. Jakeet 9–13: Filistealaiset leiriytyvät Juudaan etsimään Simsonia. Kolmetuhatta Juudan miestä menee Etamin kalliolle peläten filistealaisten kostoa heitä vastaan. He sitovat Simsonin kahdella uudella köydellä ja luovuttavat hänet vihollisen käsiin.
6
Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin
Jakeet 14–20: Kun Simson lähestyy filistealaisia Lehissä riemuitsevin mielin, Herran Henki laskeutuu voimakkaasti hänen päälleen. Hänen käsivarsiensa köydet muuttuvat kuin tulessa poltetuksi pellavaksi, ja hänen vyönsä sulavat. Löydettyään aasin tuoreen leukaluun hän läimäyttää tuhat filistealaista. Myöhemmin, janon uuvuttamana, hän huutaa Jumalan puoleen; Jumala halkaisee onton paikan Lehissä, ja vesi pulppuaa siitä elvyttääkseen hänet (nimeten paikan En-Hakkoreksi ). Simson tuomitsee Israelia filistealaisten päivinä kaksikymmentä vuotta . Luku 16: Delila, vankeus ja lopullinen voitto Jakeet 1–3: Simson menee Gazaan, käy porton luona ja joutuu gassalaisten ansaan, jotka suunnittelevat tappavansa hänet aamunkoitteessa. Keskiyöllä Simson nousee, repii kaupungin portit irti paaluistaan sekä kaksi paalua ja salvan, nostaa ne hartioilleen ja kantaa ne Hebronin edustalla olevan kukkulan laelle. Jakeet 4–14: Simson rakastuu Delilaan Sorekin laaksossa. Filistealaisten ruhtinaat lahjovat hänet valtavilla hopearahoilla saadakseen selville Simson suuren voiman salaisuuden. Delila ristikuulustelee häntä toistuvasti: Ensimmäinen valhe: Sido minut seitsemällä vihreällä jänteellä , jotka eivät ole koskaan kuivuneet, ja minä olen heikko. (Epäonnistuu; hän katkaisee ne kuin langan.) Toinen valhe: Sido minut tiukasti uusilla köysillä , joita ei ole koskaan käytetty. (Epäonnistu; hän katkaisee ne käsivarsiltaan kuin langan.) Kolmas valhe: Kudo pääni seitsemän suortuvaan kangaspuilla. (Epäonnistuu; hän vetää pois neulan ja palkin). Jakeet 15–22: Päivittäisen itkun ja nalkutuksen uuvuttamana Simson kertoo hänelle lopulta absoluuttisen totuuden: partaveitsi ei ole koskaan koskettanut hänen päätään, sillä hän on Jumalan nasiiri syntymästään asti. Jos hänen päänsä ajetaan, hänen voimansa katoaa. Delila tuudittaa hänet nukahtamaan polvilleen, kutsuu miehen ajamaan hänen seitsemän hiussuortuvaa ja alistaa hänet. Filistealaiset kaivavat hänen silmänsä irti, sitovat hänet messinkikahleisiin ja pakottavat hänet jauhamaan viljaa Gazan vankilassa . Samaan aikaan hänen hiuksensa alkavat kasvaa takaisin. Jakeet 23–31: Filistealaisten ruhtinaat kokoontuvat suureen uhriin jumalalleen Dagonille juhlistaen sitä, että heidän jumalansa on antanut vihollisensa heidän käsiinsä. He tuovat sokean Simsonin areenalle tehdäkseen hänestä pilaa. Simson pyytää häntä opastavaa poikaa antamaan hänen tuntea temppeliä kannattelevat pylväät. Rukoillen hartaasti Jumalalta vielä yhden voiman aallon kostaakseen kahden sokaistuneen silmänsä, Simson nojaa kahteen keskimmäiseen pylvääseen. Voimakkaalla työnnöllä ja huutaen: "Anna minun kuolla filistealaisten kanssa!" , talo romahtaa, surmaten hänen kuolemassaan enemmän filistealaisia kuin koko hänen elinaikanaan. Hänen perheensä hakee hänen ruumiinsa ja hautaa hänet Soran ja Estaolin väliin.
Osa 2: Keskeiset oppitunnit ja elämänsovellukset 1. Moraalisen ja hengellisen kompromissin vaara Opetus: Simson leikki toistuvasti tulella. Hän rikkoi rutiininomaisesti nasiirilupauksensa (kosketti kuolleita ruhoja, oli tekemisissä epäpuhtaiden ulkomaalaisten naisten kanssa ja antoi periksi
7
Samson: Elä vahvasti, kuole vahvemmin
lihallisille himoilleen). Hän oletti, että hänen jumalallinen lahjansa antoi hänelle suojan henkilökohtaiselta synniltä. Elämänsovellus: Hengelliset lahjat, kyvyt tai johtotehtävät eivät vapauta ketään moraalisesta vastuusta. Torjumattomat pienet kompromissit, salaiset synnit ja järkeilyt heikentävät vähitellen henkilökohtaista eheyttä, mikä johtaa hengelliseen sokeaan pisteeseen, jossa haavoittuvuus jää huomaamatta, kunnes katastrofi iskee. 2. Jumala käyttää virheellisiä astioita tarkoitustensa toteuttamiseen Opetus: Simsonin valtavista virheistä, impulsiivisuudesta ja itsensä hemmottelusta huolimatta Jumala käytti häntä välikappaleena filistealaisten sorron hillitsemiseksi. Alusta alkaen Jumala työskenteli Simsonin kapinallisten valintojen kautta täyttääkseen lunastussuunnitelmansa Israelille. Elämänsovellus: Vaikka Jumala on kaikkivaltias ja voi toimia ihmisen heikkouksien ja epäonnistumisten kautta, tottelemattomuudella on vakavia seurauksia. Armo lunastaa, mutta se ei pyyhi pois huonojen valintojen tuskaa ja arpia. Meidän tulisi pyrkiä palvelemaan Jumalaa koko sydämestämme kuuliaisena sen sijaan, että luottaisimme Hänen armoonsa pelastaaksemme meidät holtittomasta elämästä. 3. Pyhityksen voima ja todellisen voiman lähde Oppitunti: Simsonin voima ei koskaan ollutkaan fyysistä lihasvoimaa; se oli yliluonnollista kykyä, joka liittyi suoraan hänen liittosuhteeseensa Jumalan kanssa, ja jota hänen nasiirivihkimyksensä symboloi. Kun hänen hiuksensa leikattiin – ei siksi, että hiuksilla olisi maagisia ominaisuuksia, vaan koska se edusti hänen lopullista luopumistaan liiton uskollisuudesta – Herran Henki poistui hänestä. Elämänsovellus: Todellinen hengellinen voima, sitkeys ja vaikutus tulevat kokonaan yhteyden säilyttämisestä Jumalaan. Kun rikomme sitoumuksemme Häneen ja luotamme omiin resursseihimme, huomaamme olevamme hengellisesti voimattomia, haavoittuvaisia ja maailmallisten voimien orjuuttamia. 4. Katumus, ennalleenasettelun teko ja Jumalan lopullinen armo Oppitunti: Jouduttuaan pohjalle – sokeana, nöyryytettynä ja viljaa jauhamassa vankisellissä – Simson koki käänteen. Ratkaisevaa oli, että hänen hiuksensa alkoivat kasvaa uudelleen . Viimeisinä hetkinään Simson kääntyi epätoivoisessa rukouksessa takaisin Jumalan puoleen, ja Jumala vastasi antaen hänelle voiman täyttää perimmäinen kutsumuksensa. Elämänsovellus: Ei ole koskaan liian myöhäistä kääntyä takaisin Jumalan puoleen. Riippumatta siitä, kuinka syvälle olet langennut, kuinka pahasti olet tehnyt kompromisseja tai kuinka rikkinäiseltä elämäsi tuntuu, Jumala on ennalleenasettamisen Jumala. Katuva sydän ja viimeinen antautumisen rukous voivat silti löytää armon ja tarkoituksen Hänen käsissään.
8