Hanna, Samuelin äiti 1. Samuelin kirja 1 1 Ramataim-Sofimissa, Efraimin vuoristossa, oli mies nimeltä Elkana, Jerohamin poika, joka oli Elihun poika, joka Tohun poika, joka Suufin poika, efratilainen. 2 Ja hänellä oli kaksi vaimoa; toisen nimi oli Hanna ja toisen nimi Peninna; ja Peninnalla oli lapsia, mutta Hannalla ei ollut lapsia. 3 Ja tämä mies meni joka vuosi kaupungistaan ylös Siiloon rukoilemaan ja uhraamaan Herralle Sebaotille. Ja siellä olivat Herran papit, Eelin kaksi poikaa, Hofni ja Pinehas. 4 Ja kun Elkana oli uhrannut, hän antoi vaimolleen Peninnalle ja kaikille hänen pojilleen ja tyttärilleen osuudet. 5 Mutta Hannalle hän antoi arvokkaan osan, sillä hän rakasti Hannaa, mutta Herra oli sulkenut hänen kohtunsa. 6 Ja hänen vastustajansakin ärsytti häntä kovasti, saadakseen hänet kiihtymään, koska Herra oli sulkenut hänen kohtunsa. 7 Ja niin kuin hän teki joka vuosi, kun nainen meni Herran temppeliin, niin nainen ärsytti häntä, niin että tämä itki eikä syönyt. 8 Niin Elkana, hänen miehensä, sanoi hänelle: "Hanna, mitä itket? Miksi et syö? Miksi sinun sydämesi on murheellinen? Enkö minä ole sinulle parempi kuin kymmenen poikaa?" 9 Niin Hanna nousi, heidän syötyään ja juotuaan Silossa. Pappi Eli istui istuimella Herran temppelin pilarin vieressä. 10 Ja hän oli sielunsa murheen vallassa ja rukoili Herraa ja itki katkerasti. 11 Ja hän teki lupauksen ja sanoi: "Herra Sebaot, jos sinä katsot palvelijattaresi kurjuutta ja muistat minua etkä unohda palvelijatartasi, vaan annat palvelijattarellesi poikalapsen, niin minä annan hänet Herralle koko hänen elinpäiväkseen, eikä partaveitsi koske hänen päähänsä." 12 Ja kun hän rukoili Herran edessä, Eli tarkkaili hänen suuta. 13 Hanna puhui sydämessään; ainoastaan hänen huulensa liikkuivat, mutta hänen ääntään ei kuulunut; sen tähden Eeli luuli hänen olleen juovuksissa. 14 Ja Eli sanoi hänelle: "Kuinka kauan sinä aiot olla juovuksissa? Pane viinisi pois luotasi."
1
Hanna, Samuelin äiti
15 Hanna vastasi ja sanoi: "Ei, herrani, minä olen murheellinen nainen. En ole juonut viiniä enkä väkeviä juomia, vaan olen vuodattanut sieluni Herran eteen." 16 Älä pidä palvelijatartasi Belialin tyttärenä, sillä suuressa murheessani ja tuskassani olen tähän asti puhunut. 17 Niin Eli vastasi ja sanoi: "Mene rauhassa, ja Israelin Jumala antakoon sinulle pyyntösi, jonka olet häneltä pyytänyt." 18 Ja hän sanoi: "Anna palvelijattaresi löytää armo sinun silmiesi edessä." Niin nainen meni tiehensä ja söi, eikä hänen kasvonsa enää ollut surulliset. 19 Ja he nousivat varhain aamulla ja rukoilivat Herran edessä, ja palasivat ja tulivat kotiinsa Ramaan. Ja Elkana tunsi vaimonsa Hannan, ja Herra muisti häntä. 20 Kun Hanna oli tullut raskaaksi, synnytti hän pojan ja antoi hänelle nimen Samuel, sanoen: "Olen pyytänyt häntä Herralta." 21 Niin mies Elkana meni koko perheen kanssa uhraamaan Herralle vuosittaisen teurasuhrin ja lupausuhrinsa. 22 Mutta Hanna ei mennyt ylös, sillä hän sanoi miehelleen: "En mene ylös, ennen kuin lapsi on vieroitettu, ja sitten minä tuon hänet, että hän tulisi Herran eteen ja asuisi siellä ikuisesti." 23 Ja hänen miehensä Elkana sanoi hänelle: "Tee, niin kuin hyväksi näet, jää tänne, kunnes olet hänet vieroittanut; Herra vain vahvistakoon sanansa." Niin nainen jäi ja imetti poikaansa, kunnes hän hänet vieroitti. 24 Ja kun hän oli vieroitettu hänet, hän otti hänet mukaansa kolmen härän, yhden eefa-mitan jauhoja ja leilin viiniä ja vei hänet Herran temppeliin Siiloon; ja lapsi oli vielä nuori. 25 Ja he teurastivat härän ja toivat lapsen Eelin luo. 26 Ja hän sanoi: "Oi herrani, niin totta kuin sinun sielusi elää, herrani, minä olen se nainen, joka seisoi tässä sinun luonasi rukoillen Herraa." 27 Tämän pojan puolesta minä rukoilin, ja Herra antoi minulle pyyntöni, jonka häneltä pyysin. 28 Sentähden minä olen lainannut hänet Herralle; niin kauan kuin hän elää, hän olkoon lainattu Herralle. Ja hän rukoili siellä Herraa.
1. Samuelin kirja 2 1 Ja Hanna rukoili ja sanoi: "Minun sydämeni iloitsee Herrassa, minun sarveni on korotettu Herrassa; minun suuni on avonaiseksi vihollisteni yli, sillä minä iloitsen sinun avustasi. 2 Ei ole ketään niin pyhää kuin Herra, sillä ei ole toista sinun rinnallasi, eikä ole kalliota meidän Jumalamme vertaista. 3 Älkää enää puhuko niin ylpeästi, älköönkä suustanne päästäkö ylpeyttä, sillä Herra on kaikkitietävä Jumala, ja hän punnitsee teot. 4 Voimakkaiden jouset murtuvat, ja kompastuneet vyötetään voimalla. 5 Kylläiset ovat myyneet itsensä leivän takia, ja nälkäiset ovat nääntyneet; niin että hedelmätön on synnyttänyt seitsemän, ja monilapsinen on voimaton. 6 Herra tappaa ja tekee eläväksi, hän vie alas hautaan ja tuo sieltä ylös. 7 Herra köyhdyttää ja rikkaaksi tekee, hän alentaa ja ylentää. 8 Hän nostaa köyhät tomusta, nostaa kerjäläisen lantakasasta, asettaakseen heidät ruhtinaiden joukkoon ja antaakseen heille perinnöksi kunnian valtaistuimen. Sillä maan tukipylväät ovat Herran, ja hän on asettanut maailman niiden päälle. 9 Hän varjelee pyhiensä jalat, ja jumalattomat vaikenevat pimeydessä, sillä voimalla ei kukaan voita. 10 Herran vastustajat murskataan kappaleiksi, taivaasta hän jylisee heidän ylitseen. Herra tuomitsee maan ääret, antaa kuninkaalleen voiman ja korottaa voideltunsa sarven.
2
Hanna, Samuelin äiti
Kommentaari Hannan tarina, joka löytyy 1. Samuelin kirjan luvuista 1 ja 2 , on yksi voimakkaimmista Raamatun kertomuksista surusta, hellittämättömästä rukouksesta, uskosta ja jumalallisesta oikeutuksesta.
Osa 1: Hannahin tarinan jae jakeelta erittely 1. Samuelin kirja, luku 1: Suru, rukous ja lupaus Jakeet 1–2 (Elkana ja hänen kaksi vaimoaan): Kertomus alkaa Efraimin vuoristosta kotoisin olevan leeviläisen Elkanan ja hänen kahden vaimonsa, Peninnan (jolla oli lapsia) ja Hannan (joka oli hedelmätön), esittelyllä. Jakeet 3–5 (Vuosittainen palvonta ja suosiminen): Perhe matkustaa vuosittain Siiloon palvomaan ja uhraamaan Herralle Sebaotille. Vaikka Peninnalla on lapsia, Elkana antaa Hannalle "arvoisen osan" (tai kaksinkertaisen osan), koska hän rakastaa häntä syvästi, vaikka Herra on sulkenut hänen kohtunsa. Jakeet 6–8 (Peninnan ärsytys): Peninna pilkkaa ja ärsyttää Hannaa jatkuvasti tämän hedelmättömyyden vuoksi, jolloin Hanna itkee ja kieltäytyy ruoasta. Elkana yrittää lohduttaa häntä lempeillä sanoilla ( "Enkö minä ole sinulle parempi kuin kymmenen poikaa?" ), mutta Hannan sydän pysyy raskaana. Jakeet 9–11 (Hannan katkera rukous ja lupaus): Aterian jälkeen Silossa syvästi murheellinen Hanna nousee ylös ja menee temppeliin. Katkerasti itkien hän rukoilee Herraa ja tekee lupauksen: jos Jumala antaa hänelle poikalapsen, hän pyhittää hänet Herralle koko hänen eliniäkseen, eikä partaveitsi koskaan kosketa hänen päätään. Jakeet 12–14 (Eelin väärä arviointi): Kun Hanna jatkaa rukoilemista hiljaa sydämessään (vain hänen huulensa liikkuvat, mutta ääntä ei kuulu), ylipappi Eli tarkkailee häntä ja olettaa virheellisesti, että hän on humalassa, käskien häntä panemaan viininsä pois. Jakeet 15–16 (Hannan puolustus): Hanna oikaisee kunnioittavasti Eeliä selittämällä, ettei hän ole juovuksissa viinistä, vaan pikemminkin "surullisen hengen nainen", joka on vuodattanut sielunsa Herran eteen suuren valituksen ja surun vallassa. Jakeet 17–18 (Eelin siunaus ja Hannan rauha): Eeli vastaa siunauksella: "Mene rauhassa, ja Israelin Jumala antakoon sinulle pyyntösi, jonka olet häneltä pyytänyt." Hannan ilme muuttuu heti; hän menee tiehensä, syö eikä ole enää surullinen. Jakeet 19–20 (Samuelin syntymä): Perhe rukoilee seuraavana aamuna ja palaa kotiin Ramaan. Elkana tuntee vaimonsa Hannan, ja Herra muistaa hänet. Hanna tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Samuel (merkitys "Jumalan kuulema") sanoen: "Koska olen pyytänyt häntä Herralta." Jakeet 21–23 (Vieroitukseen asti pysyminen): Kun Elkana menee Siiloon vuosittaista uhria varten, Hanna jää kotiin ja julistaa menevänsä vasta lapsen vieroituksen jälkeen, jotta hän voi asettaa hänet pysyvästi Herran eteen. Elkana tukee Hannaa päätöksessään.
3
Hanna, Samuelin äiti
Jakeet 24–28 (Lupauksen täyttäminen): Kun Samuel on vieroitettu, Hanna vie hänet Herran temppeliin Siiloon runsaan uhrin (kolme härkää, jauhoja ja viiniä) kanssa. Hän muistuttaa Eeliä naisesta, joka seisoi rukoilemassa hänen vieressään vuosia aiemmin, julistaa, että tämä on lapsi, jonka puolesta hän rukoili, ja lainaa hänet Herralle niin kauan kuin hän elää.
1. Samuelin kirja, luku 2:1–10: Hannan kiitoslaulu Jakeet 1–3 (Riemuitseminen Jumalan pyhyydestä): Hanna puhkeaa profeetalliseen ylistysrukoukseen. Hänen sydämensä iloitsee Herrasta, hänen sarvensa kohoaa korkealle, ja hän iloitsee hänen pelastuksestaan. Hän julistaa, ettei kukaan ole niin pyhä kuin Herra, eikä mikään kallio niin kuin Hän. Jakeet 4–5 (Ihmiskunnan olosuhteiden kääntyminen): Hanna juhlii Jumalan suvereeniutta ihmisten kohtaloiden yli: sankarien jouset murtuvat, kompastuvat vyötetään voimalla, kylläisten on pakko myydä itsensä leivän vuoksi, ja hedelmätön on synnyttänyt seitsemän , kun taas monilapsinen on kitunut. Jakeet 6–8 (Jumalan valta elämän ja kuoleman yli): Herra tappaa ja tekee eläväksi, hän vie alas hautaan ja tuo sieltä ylös. Hän nostaa köyhät tomusta ja nostaa kerjäläisen lantakasasta asettaakseen heidät ruhtinaiden joukkoon, sillä maan tukipylväät kuuluvat Herralle. Jakeet 9–10 (Vanhurskaiden suojelus): Jumala varjelee pyhiensä jalat, mutta jumalattomat pysyvät hiljaa pimeydessä, sillä ei kukaan voi voittaa voimallaan. Herra tuomitsee maan ääret, antaa voiman ja korottaa voideltunsa sarven.
Osa 2: Keskeiset oppitunnit ja elämänsovellukset 1. Radikaali rehellisyys rukouksessa Opetus: Hanna ei peitellyt tuskaansa kohteliaan uskonnollisen kielenkäytön taakse. Hän itki katkerasti, vuodatti sielunsa ja esitti raa'an surunsa Jumalan eteen. Elämänsovellus: Jumala kutsuu meitä tuomaan aidot tunteemme – surun, turhautumisen, katkeruuden ja kaipauksen – suoraan Hänelle. Sinun ei tarvitse puhdistaa tunteitasi ennen kuin puhut Jumalalle; Hän käsittelee rehellistä surua paremmin kuin kukaan muu. 2. Toisten tuomitsemisen ja väärinymmärryksen voittaminen Opetus: Jopa hengellinen johtaja (Eli) arvioi Hannahin väärin syyttäen häntä juopumuksesta, vaikka hän oli todellisuudessa syvässä yhteydessä Jumalaan. Hanna ei kostanut eikä puolustautunut; hän selvensi kantaansa nöyrästi ja kunnioittavasti. Elämänsovellus: Kun ihmiset ymmärtävät väärin motiivejasi, kamppailujasi tai hiljaisia hengellisen taistelusi hetkiä, säilytä malttisi. Pidä huomiosi Jumalassa sen sijaan, että puolustaisit itseäsi jokaista kriitikkoa vastaan. 3. Jumalaan luottaminen läpimurron jälkeen (lupausten rehellisyys) Opetus: Rukoiltuaan niin epätoivoisesti lapsen puolesta Hanna piti lupauksensa ja luovutti halukkaasti kauan odotetun poikansa Herran palvelukseen temppelissä, kun tämä oli vieroitettu.
4
Hanna, Samuelin äiti
Elämänsovellus: Kun Jumala vastaa syvimpiin rukouksiimme, on helppo pitää siunauksesta kiinni tiukasti kuin omaisuudestamme. Hanna muistuttaa meitä pitämään siunauksistamme rennosti kiinni muistaen, että kaikki, mitä saamme, tulee Jumalalta ja on viime kädessä tarkoitettu Hänen kunniakseen. 4. Kärsimyksen muuttaminen ylistyslauluksi Opetus: Hannan tarina siirtyy luvun 1 hiljaisesta itkusta luvussa 2 kohoavaan, profeetalliseen voittolauluun. Hänen huomionsa siirtyi kokonaan menneisyyden nöyryytyksestä Jumalan perimmäiseen luonteeseen ja suvereeniuteen. Elämänsovellus: Kivulla on viimeinen käyttöpäivä, mutta palvonta kestää. Kun Jumala vie sinut läpi koetuksen ajan tai vastaa kauan odotettuun rukoukseen, anna vastauksesi olla todistus Hänen hyvyydestään, joka rohkaisee muita. Keskeinen pointti: Hannan matka opettaa meille, ettei mikään hedelmättömyyden tai nöyryytyksen kausi ole pysyvä Jumalan käsissä. Hän näkee unohdetut, kuulee särkyneiden sydänten hiljaiset huudot ja pystyy muuttamaan surun tanssiksi.
5