Debora, Barak ja Jael Tuomarien kirja 4 1 Ja israelilaiset tekivät jälleen sitä, mikä oli pahaa Herran silmissä, Eehudin kuoltua. 2 Ja Herra myi heidät Jabinin, Kanaanin kuninkaan, käsiin, joka hallitsi Haasorissa; ja hänen sotapäällikkönsä oli Siisera, joka asui pakanain Harosetissa. 3 Ja israelilaiset huusivat Herran puoleen, sillä hänellä oli yhdeksänsataa rautaista vaunua, ja hän sorti rajusti israelilaisia kaksikymmentä vuotta. 4 Ja Debora, naisprofeetta, Lapidotin vaimo, tuomitsi Israelia siihen aikaan. 5 Ja hän asui Deboran palmun alla Raman ja Beetelin välillä Efraimin vuoristossa; ja israelilaiset tulivat hänen luokseen oikeutta hakemaan. 6 Ja hän lähetti kutsumaan Barakin, Abinoamin pojan, Kedesnaftalista ja sanoi hänelle: "Eikö Herra, Israelin Jumala, ole käskenyt sanoen: 'Mene ja lähde Taborin vuorelle ja ota mukaasi kymmenentuhatta miestä Naftalin ja Sebulonin lapsista?'" 7 Minä tuon luoksesi Kison-joelle Siiseran, Jabinin sotapäällikön, vaunuineen ja joukkoineen, ja annan hänet sinun käsiisi. 8 Ja Barak sanoi hänelle: "Jos sinä tulet minun kanssani, niin minä menen; mutta jos et tule minun kanssani, niin en mene." 9 Hän sanoi: "Minä menen varmasti sinun kanssasi, mutta matka, jolle lähdet, ei ole sinulle kunniaksi, sillä Herra myy Siiseran naisen käsiin." Niin Debora nousi ja meni Barakin kanssa Kedesiin. 10 Niin Barak kutsui Sebulonin ja Naftalin Kedesiin, ja hän meni ylös kymmenentuhannen miehen kanssa jalkojensa kanssa; ja Debora meni hänen kanssaan. 11 Mutta keeniläinen Heber, Mooseksen apen Hoobabin jälkeläisiä, oli eronnut keeniläisistä ja pystyttänyt telttansa Saanaimin tasangolle, joka on Kedesin lähellä. 12 Ja he ilmoittivat Siseralle, että Barak, Abinoamin poika, oli mennyt Taborin vuorelle. 13 Ja Siisera kokosi kaikki sotavaununsa, yhdeksänsataa rautaista sotavaunua, ja kaiken kansan, joka oli hänen kanssaan, pakanoiden Harosetista Kisonin purolle.
1
Debora, Barak ja Jael
14 Ja Debora sanoi Barakille: "Nouse, sillä tänä päivänä Herra antaa Siiseran sinun käsiisi. Eikö Herra ole lähtenyt sinun edelläsi?" Niin Barak laskeutui Taborin vuorelta, ja kymmenentuhatta miestä hänen perässään. 15 Ja Herra saattoi Barakin miekan terällä pelon valtaan Siiseran ja kaikki hänen vaununsa ja koko hänen joukkonsa, niin että Siisera hyppäsi vaunuistaan ja pakeni jaloin. 16 Mutta Barak ajoi takaa vaunuja ja sotajoukkoa aina pakanain Harosetiin asti, ja koko Siiseran joukko kaatui miekan terään, eikä yhtäkään miestä jäänyt jäljelle. 17 Mutta Siisera pakeni jaloin Jaelin, keeniläisen Heberin vaimon, telttaan, sillä Hasorin kuninkaan Jabinin ja keeniläisen Heberin suvun välillä oli rauha. 18 Niin Jaael meni ulos Siseraa vastaan ja sanoi hänelle: "Poikkea, herrani, poikkea minun luokseni, älä pelkää." Ja kun hän oli poikennut hänen luokseen telttaan, peitti hän hänet viitalla. 19 Ja hän sanoi hänelle: "Anna minulle vähän vettä juotavaksi, sillä minä olen janoinen." Niin hän avasi maitoleilin ja antoi hänen juoda ja peitti hänet. 20 Ja hän sanoi hänelle: "Aseta teltan ovelle, ja jos joku tulee ja kysyy sinulta ja sanoo: 'Onko täällä ketään?', niin vastaa: 'Ei.'" 21 Silloin Jael, Heberin vaimo, otti teltan naulan ja vasaran käteensä ja meni hiljaa hänen luokseen ja iski naulan hänen ohimoilleen ja kiinnitti sen maahan; sillä hän nukkui sikeästi ja oli väsynyt; ja niin hän kuoli. 22 Ja katso, kun Barak ajoi takaa Siseraa, Jael meni häntä vastaan ja sanoi hänelle: "Tule, minä osoitan sinulle miehen, jota etsit." Ja kun hän tuli hänen telttaan, katso, Sisera makasi kuolleena, ja naula oli hänen ohimoissaan. 23 Niin Jumala sinä päivänä nöyryytti Jabinin, Kanaanin kuninkaan, israelilaisten edessä. 24 Ja israelilaisten käsi menestyi ja sai voittamaan Jabinin, Kanaanin kuninkaan, kunnes he olivat tuhonneet Jabinin, Kanaanin kuninkaan.
Tuomarien kirja 5 1 Silloin Debora ja Barak, Abinoamin poika, lauloivat sinä päivänä näin: 2 Ylistäkää Herraa Israelin kostosta, kun kansa tarjoutui vapaaehtoisesti. 3 Kuulkaa, te kuninkaat, ottakaa korviinne, te ruhtinaat! Minä, minä, veisaan Herralle, veisaan kiitosta Herralle, Israelin Jumalalle. 4 Herra, kun sinä lähdit Seiristä, kun marssit Edomin pellolta, niin maa järisi ja taivaat tiukkuivat, pilvetkin tiukkuivat vettä. 5 Vuoret sulivat Herran edessä, niin myös Siinain vuoret Herran, Israelin Jumalan, edessä. 6 Samgarin, Anatin pojan, päivinä, Jaaelin päivinä, valtatiet olivat tyhjillään ja matkalaiset vaelsivat syrjäteitä pitkin. 7 Kylien asukkaat lakkasivat, lakkasivat Israelista, kunnes minä, Debora, nousin, nousin äitinä Israeliin. 8 He valitsivat uudet jumalat; silloin oli sota porteissa: nähtiinkö kilpeä tai keihästä neljänkymmenentuhannen Israelin joukossa? 9 Minun sydämeni on Israelin käskynhaltijoiden puolella, jotka ovat halukkaasti antautuneet kansan sekaan. Kiittäkää Herraa. 10 Puhukaa, te jotka ratsastatte valkoisilla aaseilla, te jotka istutte oikeudessa ja vaellatte tietä. 11 Jotka pelastuvat jousiampujien ääneltä veden ammuntapaikoilla, siellä he kertovat Herran vanhurskaista teoista, hänen vanhurskaista teoistaan Israelin kylien asukkaille. Silloin Herran kansa laskeutuu porteille. 12 Herää, herää, Debora! Herää, herää, viritä virsi! Nouse, Barak, vie vankeutesi vangiksi, sinä Abinoamin poika. 13 Sitten hän asetti jäljelle jääneen hallitsemaan kansan ylimyksiä: Herra asetti minut hallitsemaan mahtavia.
2
Debora, Barak ja Jael
14 Efraimista polveutui heidän juuriaan Amalekia vastaan, sinun jälkeesi, Benjamin, sinun kansasi keskuuteen; Makirista tulivat käskynhaltijat ja Sebulonista ne, jotka käsittelivät kirjoittajan kynää. 15 Ja Isaskarin ruhtinaat olivat Deboran kanssa, niin myös Isaskar ja Barak, joka lähetettiin jalan laaksoon. Ruubenin osastoilla oli suuria ajatuksia sydämessä. 16 Miksi olet asunut lammastarhoissa kuuntelemassa laumojen määkimistä? Ruubenin osastot olivat täynnä sydänten tutkiskelua. 17 Gilead asui Jordanin tuolla puolella: ja miksi Daan pysyi laivoissa? Asser pysyi meren rannalla ja asettui raunioihinsa. 18 Sebulon ja Naftali olivat kansa, joka antoi henkensä vaaraan kuolemaan asti kedon korkeilla paikoilla. 19 Kuninkaat tulivat ja taistelivat, sitten taistelivat Kanaanin kuninkaat Taanakissa Megiddon vesien varrella; he eivät saaneet voittoa. 20 He taistelivat taivaasta, tähdet radoiltaan taistelivat Siiseraa vastaan. 21 Kisonin virta vei heidät mennessään, tuo ikivanha virta, Kisonin virta. Oi sieluni, sinä olet tallannut voiman. 22 Silloin hevosenkaviot murskautuivat hyppelyssä, niiden mahtavien sotilaiden hyppelyssä. 23 Kirotkaa Meros, sanoi Herran enkeli, kirotkaa katkerasti sen asukkaita, koska he eivät tulleet Herran avuksi, Herran avuksi sankareita vastaan. 24 Siunattu olkoon naisten joukossa Jaael, keeniläisen Heberin vaimo, siunattu olkoon hän telttanaisten joukossa. 25 Hän pyysi vettä, ja nainen antoi hänelle maitoa, ja hän toi voita ylevässä vadissa. 26 Hän tarttui kätensä naulaan ja oikean kätensä työmiesten vasaraan; ja vasaralla hän löi Siseraa, löi hänen päänsä irti, lävisti ja iski hänen ohimonsa. 27 Hänen jalkojensa juureen hän kumartui, hän kaatui, hän makasi maassa; hänen jalkojensa juureen hän kumartui, hän kaatui; missä hän kumartui, siihen hän kaatui kuolleena. 28 Siiseran äiti katsoi ulos ikkunasta ja huusi ristikon läpi: "Miksi hänen vaununsa viipyvät tulossa? Miksi hänen vaunujensa pyörät viipyvät?" 29 Hänen viisaat hovinaiset vastasivat hänelle, ja hän vastasi itselleen, 30 Eivätkö he ole kiiruhtaneet, eivätkö he ole jakaneet saalista, jokaiselle miehelle neito tai kaksi, Siiseralle monivärisen saaliin, monivärisen kirjaillun saaliin, monivärisen kirjaillun saaliin molemmin puolin, kohtaavat saaliin ottajien niskoille? 31 Niin hukkukoot kaikki vihollisesi, Herra! Mutta ne, jotka sinua rakastavat, olkoot kuin aurinko, joka koittaa voimassaan. Ja maa sai levätä neljäkymmentä vuotta.
Kommentaari Deboran, Barakin ja Jaelin kertomus Tuomarien kirjan luvuissa 4 ja 5 kertoo yhdestä Israelin silmiinpistävimmistä vapautumisista ulkomaalaisesta sorrosta. Se korostaa jumalallista itsemääräämisoikeutta, rohkeaa johtajuutta ja sitä, miten Jumala käyttää odottamattomia välineitä tarkoitustensa saavuttamiseksi.
Osa 1: Jae säkeittäin erittely Tuomarien kirja, luku 4: Vapautuksen kertomus Jakeet 1–3: Israelin synti ja julma sorto Tuomari Ehudin kuoleman jälkeen israelilaiset tekevät jälleen sitä, mikä on pahaa Herran silmissä. Tämän seurauksena Jumala antaa heidät Kanaanin kuninkaan Jabinin (joka hallitsee Hasorissa)
3
Debora, Barak ja Jael
käsiin, jonka sotapäällikkö on Sisera . Sisera sortaa Israelia ankarasti kahdenkymmenen vuoden ajan käyttäen mahtavaa 900 rautavaunun sotavoimaa . Israelin lapset huutavat Herraa avuksi. Jakeet 4–9: Deboran ja Barakin kutsuminen Debora , naisprofeetta ja Lapidotin vaimo, tuomitsee Israelia tänä aikana istuen Deboran palmun alla. Hän lähettää hakemaan Barakin, Abinoamin pojan, ja välittää Jumalalta käskyn: hänen on vietävä 10 000 Naftalin ja Sebulonin miestä Taborinvuorelle, ja Jumala vetää Siiseran ja hänen vaununsa Kison-joelle. Barak vastaa ehdollisesti: ”Jos sinä menet minun kanssani, niin minä menen; mutta jos et mene minun kanssani, niin en minäkään mene .” Debora suostuu lähtemään, mutta profetoi, että matka ei tuo hänelle henkilökohtaista kunniaa , koska Herra myy Siseran naisen käsiin. Jakeet 10–16: Taistelu Taborinvuorella ja Kisonissa Barak kutsuu Sebulonin ja Naftalin Kadesiin ja kokoaa 10 000 seuraajaa Deboran seurassa. Kun Sisera kuulee tästä, hän kokoaa 900 rautaista vaunuaan ja kaikki joukkonsa Kison-joelle. Debora käskee Barakin nousta ja huutaa: "Eikö Herra ole lähtenyt sinun edelläsi?" Barak johdattaa miehensä alas vuorelta, ja Herra ajaa Siseran ja hänen armeijansa hämmennyksen valtaan . Siseran armeija tuhoutuu täysin miekan terällä, eikä yhtäkään miestä jää eloon, kun taas Sisera hylkää vaununsa ja pakenee jalan. Jakeet 17–22: Jael ja Siseran tappio Jaelin telttaan , koska Jabinin kuninkaallisen suvun ja Heberin perheen välillä on rauha. Jael menee ulos häntä vastaan, kutsuu hänet sisään ja peittää hänet. Sisera pyytää vettä; sen sijaan vaimo antaa hänelle voita (juoksettunutta maitoa) ylevässä vadissa . Uupuneena ja luottavaisena Sisera nukahtaa sikeään uneen. Jael ottaa hiljaa käteensä teltanaulan ja vasaran , menee hiljaa hänen luokseen ja iskee naulan hänen ohimoidensa läpi maahan tappaen hänet välittömästi. Kun Barak saapuu takaa-ajamaan, Jael näyttää hänelle kuolleen viholliskomentajan, mikä täyttää Deboran ennustuksen. Jakeet 23–24: Kuningas Jabinin kukistaminen Sinä päivänä Jumala alistaa Kanaanin kuninkaan Jaabinin israelilaisten edessä, ja Israelin käsi menestyy ja voittaa hänet, kunnes hän tuhoutuu. Tuomarien kirja, luku 5: Deboran ja Barakin laulu Jakeet 1–5: Ylistys Herralle Debora ja Barak laulavat riemulaulua ylistäen Jumalaa Israelin vapaaehtoisista johtajista ja auliista kansasta. He muistelevat Jumalan majesteettista, maanjärisyttävää läsnäoloa, kun Hän marssi Seiristä ja Edomista. Jakeet 6–11: Israelin autioitus kääntyy oikeudenmukaiseksi Laulu muistelee sorron synkkiä päiviä, jolloin valtatiet olivat tyhjiä ja kyläläiset piiloutuivat, kunnes Debora nousi "Israelin äitinä" . Se kutsuu hallitsijoita, tuomareita ja tavallisia kaupunkilaisia kokoontumaan juottopaikoille kertomaan Herran vanhurskaista teoista ja vapautuksesta. Jakeet 12–18: Alttiit heimot vs. omahyväiset heimot Barakille kuuluu riemuisa kutsu johdattaa vangit vankeuteen. Laulussa kerrotaan, mitkä heimot – Efraim, Benjamin, Makir, Sebulon, Isaskar ja Naftali – tarjoutuivat innokkaasti vapaaehtoisiksi, ja nuhtelee ankarasti niitä, jotka jäivät lammastarhojensa tai rannikkoseutujensa luo, kuten Ruubenia, Daania ja Asseria .
4
Debora, Barak ja Jael
Jakeet 19–23: Kosminen taistelu ja Merosin kirous Kanaanin kuninkaat taistelivat, mutta "tähdet radallaan taistelivat Siseraa vastaan" (mikä viittaa jumalalliseen väliintuloon, todennäköisesti rankkasateeseen, joka muutti Kishon-joen tulvaksi, joka lamautti rautavaunut). Muinainen Kishon-joki pyyhkäisi viholliset pois. Merosin kaupungille langetetaan katkera kirous, koska he eivät tulleet "Herran avuksi mahtavia vastaan". Jakeet 24–27: Jaelin rohkeuden kunnioittaminen Jaelia juhlitaan teltassa "siunattuna naisten joukossa" . Laulu kuvaa elävästi hänen päättäväistä tekoaan – vasaran tarttumista ja naulan iskemistä Siseran pään läpi, johon Sisera vajosi ja kaatui kuolleena hänen jalkoihinsa. Jakeet 28–30: Siseran äidin ironia Dramaattinen, ironinen kohtaus siirtyy Siseran äitiin, joka katsoo ulos ristikkoikkunastaan ja ihmettelee hermostuneena, miksi hänen poikansa vaunut palaavat niin hitaasti. Hänen viisaat hovinaisensa lohduttavat häntä illuusiolla, että hän vain jakaa saalista – vankeja ja rikkaita kirjontoja – tietämättä olevansa jo kuollut. Jae 31: Loppurukous Laulu päättyy voimalliseen rukoukseen: "Niin hukkukoot kaikki vihollisesi, Herra; mutta ne, jotka sinua rakastavat, olkoot kuin aurinko, joka koittaa voimassaan." Tämän voiton jälkeen maa saa levätä neljäkymmentä vuotta .
Osa 2: Keskeiset oppitunnit ja elämänsovellukset Jumala käyttää epätodennäköistä ja tavallista: Vapautus ei tullut perinteisen keisarillisen armeijan ja eliittiaseiden kautta, vaan tavallisen naisen (Jaelin) kautta, joka käytti telttakiilaa ja vasaraa. Tämä osoittaa, että Jumala iloitsee vaatimattomien työkalujen käyttämisestä epätavallisiin tarkoituksiin. Hengellisen puolueettomuuden ja omahyväisyyden vaara: Deboran laulu arvostelee kiivaasti kotiin jääneitä heimoja (kuten Ruubenia ja Dania) ja kiroaa Merosia auttamatta jättämisestä. Hengellistä puolueettomuutta moraalisen kriisin aikoina kohdellaan vastustuksena; uskovia kutsutaan aktiiviseen osallistumiseen mukavan sivustakatsojan aseman sijaan. Kumppanuuden ja rohkaisun voima: Barak tunnisti tarpeensa hengelliselle maadoitukselle ja pyysi Deboraa mukaansa taisteluun. Jumala suunnittelee usein hengelliset ja käytännön voittomme yhteisön, keskinäisen vastuullisuuden ja jumalisen kumppanuuden ympärille eikä eristäytyneen individualismin ympärille. Kunnian palauttaminen Jumalalle: Heti valtavan sotilaallisen menestyksen jälkeen Debora ja Barak eivät kerskuneet omalla taktisella nerokkuudellaan; sen sijaan he puhkesivat ylistyslauluun antaen kaiken kunnian, historiallisen voiman ja voiton takaisin Herralle. Henkilökohtaisten tai ammatillisten voittojen hetkinä tietoinen ylistys ja nöyryys pitävät huomiomme ankkuroituna voimamme todelliseen lähteeseen.
5