Hyrian vaikuttajajulkaisu 2021

HYRIAN VAIKUTTAJAJULKAISU 2021 KUNNALLISVAALIEHDOKKAILLE

MITEN NUORILLA MENEE? Hyria säätiö edistää työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä

Horisontaalista yhteistyötä ympäristökysymysten ratkaisemiseksi

Miten varmistetaan, riittävä lähihoitajien määrä tulevaisuudessa?

7 TAPAA, JOILLA HYRIA AUTTAA YRITYKSIÄ MENESTYMÄÄN

SISÄLLYS

Pääkirjoitus:

PEKKA VAITTINEN s. 3 OPPIVELVOLLISUUDEN LAAJENTUMINEN JA MAKSUTON TOINEN ASTE s. 4

KOLUMNI: JENNIINA BIES-WIKGREN s. 5 MITEN VARMISTETAAN RIITTÄVÄ LÄHIHOITAJIEN MÄÄRÄ TULEVAISUUDESSA? s. 6 URATARINA: KTM TEKI URALOIKAN JA RYHTYI SISUSTUSARTESAANIKSI s. 8 MITEN NUORILLA MENEE? s. 10 HYRIA LUKUINA s. 12 HYRIAN TOIMINTA-ALUEET s. 14 3 KYSYMYSTÄ AMIKSESTA s. 15 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN UUDISTAMINEN s. 16 7 TAPAA, JOILLA HYRIA AUTTAA YRITYKSIÄ MENESTYMÄÄN s. 18 HYRIA SÄÄTIÖ EDISTÄÄ TYÖLLISTYMISTÄ JA EHKÄISEE SYRJÄYTYMISTÄ s. 20 HORISONTAALISTA YHTEISTYÖTÄ YMPÄRISTÖ­ KYSYMYSTEN RATKAISEMISEKSI s. 22

PUUTARHA- JA TILAMYYMÄLÄ

HYRIAN VAIKUTTAJAJULKAISU ON SUUNNATTU

Uudenmaankatu 249, Hyvinkää | Hyria Uumo

Kesäkukkien ja yrttien myynti Uumon uudelta kasvihuoneelta alkaa tiistaina 4.5. jatkuen touko-kesäkuun vaihteeseen, riippuen kasvien loppumisesta.

VUODEN 2021 KUNTAVAALIEHDOKKAILLE.

Aukioloajat ma–pe klo 10–16 la–su klo 10–14

HUOM. Kasvit myydään suoraan kasvihuoneelta.

Kulku kasvihuoneelle vanhan kolmostien puolelta.

Koronatilanteesta johtuen aukioloajat voivat muuttua.

Yksisuuntainen liikkuminen. Vain korttimaksu. Maskipakko.

Julkaisija: Hyria konsortio, Torikatu 18, 05800 Hyvinkää.

Päätoimittaja: Mikko Hieta, p. 040-537 0410, mikko.hieta@hyria.fi Tuottaja: Presser Oy www.hyria.fi

Hyria 3

Pääkirjoitus

VAIKUTTAVASTI KOHTI UNELMIA Kuluneen vuoden aikana moni joutui toteamaan, ettei mennyt niin kuin piti. Lomakohde peruuntui, levynjulkaisukiertueelle ei lähdetty, uusi ravintola ei tavoittanut asiakkaita, kausityöpaikkaa ei avautunut. Nyt on näin.

Normaalioloissakin Suomi on täynnä viivästyneitä unelmia.

Kun kesä koittaa, kun saan rahoituksen, kun lapset ovat isoja.

Sitten kun.

Jokainen päivä on kuitenkin mahdollisuus ottaa se ensimmäinen askel, ja silloin me autamme. Me Hyriassa rakastamme unelmia. Meistä on aivan mahtavaa kulkea asiakkaidemme rinnalla heidän tavoitellessaan parempaa elämää. Kun Suomi uskoo tulevaisuuteen ja jaksaa haaveilla, asiat ovat hyvin.

Ammattitaito on avain onneen. Hankkimalla lisää osaamista kaikenikäinen voi perustaa yrityksen, laajentaa nykyistä yritystä tai löytää uutta palkkatyötä. Viime vuonna kohtasimme yli 11 000 eri henkilöä palveluissamme.

Isompikin yritys hyötyy Hyriasta. Kun paikkakunnalta löytyy osaavaa työvoimaa, investointi- ja sijoittumispäätöksiä on helpompi tehdä. Kun tilauskanta kasvaa, Hyria auttaa löytämään uudet työntekijät ja rekrytoivien koulutusten avulla työt ja tekijät kohtaavat. Viime vuonna Hyria koulutti yli 400 johtajaa, esimiestä ja asiantuntijaa. Kysyimme yrityspäättäjiltä, kuinka olimme onnistuneet. Mainetutkimuksen tulokset kertovat, että Hyriaan luotetaan.

Aika moni tarvitsee tukea päästäkseen elämässä eteenpäin.

Päihde- ja terveysongelmat tai huoli taloudellisesta pärjäämisestä voivat estää unelmien tavoittelua. Kannustamme silloinkin.

Olemme kasvaneet merkittäväksi toimijaksi työllisyyden edistämisessä. Hyria säätiö palveli viime vuonna erilaisissa valmennuksissa lähes 1 500:a asiakasta. Nuorten työpajatoiminnassa asiakkaita oli noin 350.

Hyria on ollut perustajilleen, Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kunnille vaikuttava investointi. Hyria on onnistunut keräämään talousalueelle miljoonia euroja valtiolta tulevan perusrahoituksen lisäksi. Hyria on merkittävä työllistäjä ja alueen palveluiden käyttäjä. Kuntatalouden kannalta merkittävää on, että Hyria kykenee huolehtimaan investointinsa itse.

Odotamme ilolla yhteistyötä uusien kuntapäättäjien kanssa.

Tämä julkaisu on tiivis tietopaketti Hyriasta. Toivon siitä olevan sinulle hyötyä näin kuntavaalien alla.

Pekka Vaittinen toimitusjohtaja

4 Hyria

Teksti: Jasmine Jussila

OPPIVELVOLLISUUDEN LAAJENTUMINEN JA MAKSUTON TOINEN ASTE Nykyiset peruskoulun 9-luokkalaiset ovat ensimmäisiä, joiden oppivelvolli­suus jatkuu maksuttomana toiselle asteelle. Hallituksen tavoitteena on nos­taa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimis­eroja sekä parantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Hyviä tarkoitus­ periä seuraa kuitenkin myös varjopuolia.

A

mmatillinen toisen asteen koulutus tuottaa yli puolet koko Suomen työvoimasta.

Yhteishaun kautta tulleita opiskelijoita Hyriassa on noin 1700–1800. Tieto oppivelvollisuuden laajentamisesta otettiin Hyriassa vastaan ristiriitaisin tuntein. Sen vaikutusten uskotaan jäävän ennakoitua pienemmiksi ja tuovan mukanaan ennakoituja suurempia kustannuksia.

“Tavoite siitä, että jokainen suomalainen saisi vähintään toisen asteen tutkinnon on hyvä. Toisaalta se on ollut tähänkin asti mahdollista. Tuoko velvollisuus tai pakko lisäavun opiskelijoille, joilla on motivaatio- tai terveydellisiä haasteita?”, pohtii Hyrian rehtori Tuula Kortelainen.

PAKKO EI TERVEHDYTÄ EIKÄ PAKKO TUO MOTIVAATIOTA Opiskelijamääriin ei Hyriassa odoteta merkittävää kasvua. Vaikein tehtävä on motivaation herättäminen niissä opiskelijoissa, joilla ei ole itsellä motivaatiota, kiinnostusta tai valmiuksia opiskeluun.

“Yhteisvalinnan myllyssä opiskelija voi päätyä opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta. Osalla on valmiiksi muita ongelmia, joita oppivelvollisuus ei ratko. Eikä oppilaitos ole loppuun asti velvollinen huolehtimaan opiskelujen etenemisestä. Riittää, että yritämme parhaamme

jokaisen opiskelijan kanssa. Sen jälkeen nuori palautuu asuinkuntansa vastuulle”, huomauttaa Hyrian hallintopäällikkö Sami Silvennoinen.

Tuula Kortelainen olisi mieluummin suonut lisää panostusta perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Nyt kun laki on tullut voimaan, sen kanssa on kuitenkin elettävä. Yhteistyötä tehdään entistä tiiviimmin myös kuntien yläkoulujen suuntaan. Molemmille tulee muutoksen myötä lisää lakisääteistä ohjausvastuuta. Kortelainen toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä perusopetuksen opinto-ohjaajien kanssa, jotta he osaisivat kertoa monialaisemmin eri vaihtoehdoista nuorille.

“Oppimisvaikeuksia voidaan pyrkiä taklaamaan erilaisilla opiskelijahuollon palveluilla, kunhan halu oppia löytyy.

Olemme jo syksystä asti kehittäneet uudenlaisia palveluita, tukitoimia ja ohjauspalveluita. Neljässä perustutkinnossa alkaa pienryhmiä, joissa ryhmäkoko on pienempi, noin 10–12. Ammatilliseen koulutukseen valmistavan VALMA-koulutuksen kautta pyritään rakentamaan sopivaa polkua opintojen pariin. Sen kautta opiskelija saa lisäaikaa tutustua ja kokeilla ennen alan valintaa.”

LAAJAMITTAINEN VAIKUTUS ALUEELLA Entä mitä tapahtuu rahoituksen mahdol-

lisesti kiristyessä? Silvennoinen kertoo, että tuleva rahoitus on laskennallista, eikä vastaa todellisia kuluja. Hän toivoo kuntapäättäjiltä joustavuutta ja tukea myös ammatilliseen koulutukseen. Hyria nappaa noin 35 prosenttia yhteisvalinnan kautta tulevista nuorista ja on merkittävä kouluttaja omistajakuntiensa Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueella.

Tutkintotavoitteisia opiskelijoita on yli 6 000 – nuoria, aikuisia, työn ohessa opiskelevia ja ammatinvaihtajia. Koulutusta tarjotaan myös yrityksille alueen elinkeinoelämää palvellen.

“Olemme isompi kuin pieni kunta ja vaikutamme muuhunkin kuin nuoriin.

Kuntien valtuutetut ja kuntavaaliehdokkaat ovat tervetulleita tutustumaan Hyrian toimintaan”, Silvennoinen sanoo. • Pienempi ryhmäkoko on yksi keino taklata oppimisvaikeuksia.

Hyria 5

Kolumni

H

VUODEN SANA: HYBRIDI yria elää hybridiaikaa. Hybridi merkitsee jotain, jossa kahden kategorian asiat sulautuvat. Opetuksessa ja valmennuksessa olemme oppineet menetelmiä, joilla osaamista voi hankkia, vaikka kaikki eivät olisi samaan aikaan paikalla. Hybridimallissa etä- ja lähiopetuksen erilaiset muodot voivat vuorotella, mutta normaalioloissakin hybridiopetusta voidaan toteuttaa sopivalla tekniikalla hybridiluokassa.

On kuitenkin tärkeää erottaa hybridi ja hybris, joka puolestaan merkitsee liioiteltua itsevarmuutta. Vaikka uskomme vahvasti siihen, että osaamisen karttumista ei mitata luokassa istuttujen minuuttien määrällä, on tunnustettava, että hitsaamista ei tulevaisuudessakaan opi vain kotisohvalla istuen. Toisaalta hybridiopetuksen laajeneminen lisää koulutuksen saavutettavuutta. On sisältöjä, joista opiskelijat maantieteellisestä sijainnista riippumatta voisivat hyötyä, kun opetukseen voi osallistua paikan päällä tai etäyhteyden avulla. Monimuoto-opiskelu on osaltaan vauhdittamassa opiskelijamäärän kasvua.

Toimitilaohjelmamme lähti jo ennen koronakrii”Arvion mukaan 65 % siä ajatuksesta, että meillä on oltava ajanmukaiset nykyisistä peruskoululaisista ja laadukkaat toimintaympäristöt, mutta tilaa ei tulee työskentelemään tarvita yhtä paljon kuin ennen. Kun valtakunnallinen etätyösuositus päättyy, Hyria siirtyy moniympäristöammateissa, joita ei vielä työn malliin. Uskomme, että työn tehokkuus ja myös ole olemassa.” työtyytyväisyys kasvaa, kun moni voi valita missä työnsä tekee. Moniympäristötyö auttaa meitä myös hiilijalanjäljen pienentämisessä, sillä Hyrian laaja työssäkäyntialue on merkinnyt myös pitkiä työmatkoja. Kohtaamiset kampuksilla eivät kuitenkaan menetä merkitystään.

Hyria on hybridi myös siinä, että emme opeta vain ammatteja. Julkisuudessa esitetyn arvion mukaan 65 % nykyisistä peruskoululaisista tulee työskentelemään ammateissa, joita ei vielä ole olemassa. Siksi yhä tärkeämpää on, että autamme asiakkaitamme oppimisen taidoissa. Tärkeitä ovat sellaiset tulevaisuustaidot, kuten ongelmanratkaisukyky, sopeutumiskyky, luovuus, uteliaisuus ja myötätunto. Olemme määritelleet pedagogisessa ohjelmassamme, että opettaja paitsi ohjaa ja valmentaa oppimista, myös tukee opiskelijan kehitystä hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Me ohjaamme ja tuemme, kannustamme ja arvostamme jokaista. Uskomme, että jokainen on ansainnut mahdollisuuden, ja teemme parhaamme, jotta jokainen löytäisi oman paikkansa yhteiskunnassa. Siihen tähtää myös oppivelvollisuuden laajeneminen.

Meille tärkeää on, että perusopetuksessa on riittävät voimavarat varustaa nuoret sellaisilla tiedoilla ja taidoilla, joilla opiskelu toisella asteella onnistuu. Me huolehdimme tuen jatkumisesta läpi opintopolun.

Jenniina Bies-Wikgren, päävalmentaja Päävalmentaja vastaa Hyrian pedagogiikasta, opiskelijahuoltoja ohjauspalveluista sekä kampusyhteisöpalveluista.

6 Hyria

Teksti: Jasmine Jussila Kuvat: Teemu Heikkilä

MITEN VARMISTETAAN RIITTÄVÄ LÄHIHOITAJIEN MÄÄRÄ TULEVAISUUDESSA? Suuret ikäluokat ja huoltosuhteen muutokset vaativat enemmän osaavaa hoitoalan henkilöstöä. Hyrian lähi­hoitaja-koulutuksen uusilla monipuolisilla koulutus­linjoilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden työ­elämän tarpeisiin.Tiivis yhteistyö työelämän kanssa on merkittävä osa hoitajakoulutuksen kehitystyötä.

M

aailmaa ilman lähihoitajia on vaikeaa kuvitella. Lähihoitajat ovat inhimillisen kohtaamisen asiantuntijoita, jotka huolehtivat kaikkia suomalaisia koskettavista hyvinvointipalveluista.

Vuosittain Hyriasta valmistuu keskimäärin 180 hoitoalan moniosaajaa, joista osa siirtyy suoraan työelämään ja osa jatkaa opintoja esimerkiksi sairaanhoitajaksi.

2–3-vuotinen lähihoitajakoulutus on polku moneen. ”Meillä on pedagoginen vastuu laadukkaasta koulutuksesta ja siitä, että Hyriasta valmistuu ammattitaitoisia hoitajia. Myös oppimisympäristöön panostamalla halutaan varmistaa laadukas ja turvallinen opiskelu ja opetustyö”, kertoo koulutuspäällikkö Minna Vaittinen, joka työskentelee nuorten, 16–20-vuotiaiden, yhteishaun kautta saapuvien opiskelijoiden parissa. Hän toimii lähiesihenkilönä noin 20 opettajalle ja ammatilliselle ohjaajalle.

Lähihoitajan työkenttä on todella laaja ja mahdollisia työskentelypaikkoja on loputon kirjo. ”Varhaiskasvatus, peruskoulu, päivystyspoliklinikka, erikoissairaanhoito, vammaistyö, mielenterveys- ja päihdetyö, päivätoiminta, kotihoito – on vuorotöitä, päivätyötä ja kaikkea siltä väliltä”, luettelee koulutuspäällikkö Kati Karvonen, joka vastaa jatkuvan haun kautta tulevista noin 18–50-vuotiaiden lähihoitajaopinnoista sekä täydennyskoulutuksista, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista.

Myös hänen opetustiimissään on noin 20 kouluttajaa.

Lähihoitajan työ on sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa. Kuva Hyrian oppimisympäristö Hyvinkään Kauppalankadulta.

Hyria 7

HAASTEENA TYÖN HOUKUTTELEVUUS Erityisesti koronan jälkeen hoitoala ei näyttäydy kaikkein vetovoimaisimpana alana opiskelijoille. Työ on sekä henkisesti että fyysisesti vaativaa. Valtakunnallisesti jopa 7 prosenttia lähihoitajaopiskelijoista keskeyttää opintonsa. Tarve hoitoalan osaajille on suuri ja opiskelijoista käydään kovaa kilpailua. ”Jos hoitoalalle halutaan tekijöitä, tarvitaan mukaan työelämän yhteistyökumppaneita. Koulu- ja työelämä eivät voi toimia omina siiloinaan, vaan koulutus tapahtuu yhteistyönä. Työporukat, kulttuuri ja työnantajamielikuva vaikuttavat paljon siihen, halutaanko alalle suuntautua ja jäädä”, Vaittinen toteaa.

Hyriassa on tehty vahvaa työelämäyhteistyötä jo vuosia. Pakollisten harjoitteluja työssäoppimisjaksojen lisäksi opiskelijat ovat tiiviisti mukana aidoissa työympäristöissä aina mahdollisuuksien mukaan jopa viikoittain. ”Meillä on aktiivinen ammattilaisfoorumi, jossa tapaamme ja keskustelemme myös työelämän koulutustarpeista. Esimerkiksi muutama vuosi sitten lisäsimme työelämästä tulleen palautteen perusteella opiskelijoiden lääkehoidon valmiuksia ja lääkelaskentaa”, Karvonen kertoo.

TOTEUTUKSIA ERILAISISTA NÄKÖKULMISTA Alan houkuttelevuuden lisäämiseksi Hyriassa kehitetään aktiivisesti monipuolisempia opetustapoja. Suunnitteilla on paljon uusia opintokokonaisuuksia.

Yhteistyössä Riihimäen kaupungin ja Attendon kanssa aloitettiin helmikuussa työvaltainen lähihoitajakoulutus. Siinä ensimmäisenä vuotena teoreettista opiskelua on 3 päivää viikossa. Kahtena päivänä opiskelijat toimivat työpaikoilla apukäsinä, tehden paljon sellaista työtä, mihin vakihoitajilla ei riitä aika – esimerk-

kinä ulkoilu ikääntyneiden kanssa ja muu päivittäinen virkistystoiminta. Toisena vuotena opintojen tavoitteena on saada oppisopimus työpaikalle ja lopulta työllistyminen. Osa perehdytyksestä tapahtuu jo opintojen aikana.

Maaliskuussa Lahdessa aloitettiin lähihoitajakoulutus yhteistyössä TE-hallinnon kanssa.

Huhtikuussa aloitetaan Greencare-painotteinen lähihoitajakoulutus, jossa hyvinvoinnin lähteitä ammennetaan luonnosta.

Elokuussa alkaa kuntoutus- ja hyvinvointiteknologiapainotteinen lähihoitajakoulutus, joka liittyy osaksi Riihimäen kaupungin Robo-hankkeisiin. Siinä venytetään lähihoitajakoulutuksen rajoja ottamalla teknologiaa avuksi perinteiseen hoitotyöhön. Lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä hyödynnetään lääkehoidon rinnalla.

”Työporukat, kulttuuri ja työnantajamielikuva vaikuttavat paljon siihen, halutaanko alalle suuntautua ja jäädä.”

Elokuussa toimintansa aloittaa myös VAHVA-pienryhmä, joka on suunnattu nuorille, juuri peruskoulun päättäneille opiskelijoille. Hoitotyö on kohtalaisen vaativaa ja nuori saattaa kohdata uusia pelottaviakin tilanteita. Pienempi opiskelijaryhmä vahvistaa turvallisuuden tunnetta. Alussa keskitytään työskentelemään helpompien asiakasryhmien, kuten hyväkuntoisten ikääntyneiden sekä lasten parissa.

Hyria on myös pitkän linjan maahanmuuttajakouluttaja. Tarjolla on kaksi maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, joissa mukana on suomen kielen opettaja. Suomalaisen koulutuksen saaminen vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan integroitumiseen.

Lisäksi suunnitteilla on kummitoimintaa Keusote-yhteistyönä.

HOITOALALLE IMAGON KOHOTUSTA JA PITKÄJÄNTEISYYTTÄ Hoitajamitoituksen muutoksen myötä Hyrialle on tiedossa lisää opiskelupaikko-

ja. Kati Karvonen toivoo, että hoitotyön imagoa nostettaisiin myös päättäjien taholta. Työn arvostuksen kasvattaminen vaikuttaa merkittävästi lähihoitajakoulutuksen suosioon. Alan parempi palkkauskaan ei olisi haitaksi, vaikka hoitajan työ on vahvasti kutsumusammatti.

Minna Vaittinen on huolissaan heikoilla valmiuksilla opintojen pariin hakeutuvista nuorista. Kun perustaidot eivät ole kunnossa, ammatillisen opetuksen resurssit eivät kohdistu oikein. Lisäksi hän nostaa esiin määräaikaisen rahoituksen haasteen. ”Jos rahoitusta saa kolmeksi vuodeksi, sillä ei tehdä kauaskantoisia suunnitelmia. Pitkäjänteisyys on tärkeää.” •

Alan houkuttelevuuden lisäämiseksi Hyriassa kehitetään aktiivisesti monipuolisempia opetustapoja.

8 Hyria

Uratarina

Milla Suominen on esimerkki rohkeudesta ja siitä, miten erilaisia ja monipolvisia ihmisten opintopolut voivat olla.

sisustusartesaaniksi KTM TEKI URALOIKAN JA RYHTYI

Teksti: Jaana Oksanen Kuvat: Amanda Lehtola

Hyria 9

”Toivottavasti tulevaisuudessa pystyn yhdistämään ihmisten ja työyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämisen ja niitä tukevan tilasuunnittelun.”

ylhäällä: Milla Suominen (oik.) ja hänen asiakkaansa Sanna Tanskanen, jonka kodin sisutussuunnittelu ja toteuttaminen on yksi Millan asiakastöistä.

StarBooster Design -yritystä pyörittävä Milla Suominen, taustalla Millan suunnittelema ja toteuttama sisustus.

K

auppatieteiden maisteriksi aiemmin kouluttautunut Milla Suominen on tehnyt melkein 20 vuotta töitä henkilöstöresurssien ja organisaation kehittämisen parissa isoissa firmoissa. Sisustustyö ja käsillä tekeminen ovat kuitenkin kiinnostaneet häntä lapsesta lähtien.

“Vapaa-ajallani olen tehnyt käsillä kaikenlaista, muun muassa mieheni kanssa yhden omakotitalon ja sen sisustussuunnitelman.”

Kun työuralla tuli mahdollisuus pohtia omaa tulevaisuutta ja sitä, mitä hän haluaisi työkseen todella tehdä, Milla päätti opiskella ammatin, jossa saa varmasti jotain konkreettista aikaan.

“Kun olin jo saanut opiskelupaikan Hyriasta, mietin monta yötä, olenko tehnyt viisaan päätöksen. Vaikka urahyppy oli iso, niin tajusin myös, että olen tehnyt jo ala-asteella vihkoon sisustussuunnitelmia”, Milla muistelee.

Tässä vaiheessa Milla oli edennyt eräässä alkuperäisen ammattinsa rekrytointiprosessissa kahden parhaan joukkoon.

Hän kuitenkin päätti, että hyppy kohti uutta ammattia on oikea ratkaisu.

Aiemmassa työssään hän on auttanut ihmisiä ja organisaatioita eteenpäin muun muassa osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen liittyviä ongelmia ratkoen.

Uudessa ammatissaan sisustusartesaaniyrittäjänä hänen tehtävänsä on selvittää, mitä asiakkaat kotinsa tai työpaikkansa sisustukselta haluavat.

“Aiempi työni on myös ollut ihmisten ajatusten kaivamista esiin joskus melkeinpä virkkuukoukulla. Koen, että olen hyvä ihmistuntija ja kokenut projektipäällikkö ja niistä taidoista on paljon hyötyä myös tulevassa työssäni. Toivottavasti tulevaisuudessa pystyn yhdistämään ihmisten ja työyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämisen ja niitä tukevan tilasuunnittelun.”

OSANA OPINTOJA NÄYTTÄVÄN HABITARE-OSASTON SUUNNITTELU Milla suunnitteli Hyrialle Habitare-messujen 30-neliön osaston osana opintojaan.

Messujen päähalliin kaavailtu osasto oli Millan tutkintoon kuuluvien kurssien näytöistä viimeinen.

Hyrian piti päästä viime vuoden marraskuussa esittelemään osastoa Habitaressa, mutta messut jouduttiin koronavirustilanteen takia perumaan kokonaan viime vuodelta. ”Peruuntuminen on ymmärrettävää, vaikkakin valitettavaa omasta puolestani, koska tekemääni suunnitelmaa tuskin sitten enää käytetään”, Milla pohtii.

Suunnittelutyö alkoi jo hyvissä ajoin lokakuussa 2019, koska messujen päähalliin on tulijoita enemmän kuin on paikkoja, eikä sinne kävellä millä tahansa osastolla.

Vaatimuslista on tiukka, ja messukeskus kuratoi suunnitelmat etukäteen.

“Otin haasteen vastaan. Lähtökohta oli, että osaston pitäisi kuvastaa sisustusartesaanilinjaa. Koska sisustusartesaanit tekevät sisustussuunnittelun lisäksi myös pintatöitä, ajattelin, että osaston pitäisi esitellä heidän osaamiskirjoaan mahdollisimman monipuolisesti”, Milla kertoo työnsä alkuvaiheista.

Habitare-messujen päähallin osastot voivat olla todella isoja. Hyria päätti lähteä messuille 30 neliön suuruisella osastolla.

“Jaoin osaston mielessäni suunnitteluvaiheeseen, toteutusvaiheeseen ja valmiiseen huoneeseen eli suunnittelin osaston kuvaamaan sisustuksellista muutosmatkaa. Osaston ensimmäinen kolmannes sisältää viivapiirroksen, keskellä esitellään toteutusvaihetta, jossa muun muassa pahvihahmo maalaa seinää, ja kolmannessa osassa on valmis olohuone, josta tunnistaa lähtötilanteen viivapiirroksen layoutin”, Milla kertoo.•

10 Hyria

Teksti: Jasmine Jussila

MITEN NUORILLA MENEE? Etäopiskelu on vaikuttanut myös digiajan nuoriin. Vaikka moni opiskelija on omaksunut nopeasti uudet toimintatavat, myös haitta­vaikutuksia on nähtävissä. Saamattomuus, vuorokausi­­rytmin muutos, mielialavaihtelut ja yksinäisyys ovat korona-ajan seurannais­vaikutuksia, joiden taakkaa kannamme vielä vuosia eteenpäin.

O

piskelijoiden hyvinvointia pyritään Hyriassa seuraamaan aktiivisesti moniammatillisessa yhteistyössä toimien. Tyypillisiä hälytysmerkkejä ovat poissaolot ja opintojen viivästyminen, mutta myös opiskelijoiden käytös- ja mielialamuutoksia tarkkaillaan arjessa.

Tukea ja ohjausta on saatavilla monipuolisesti joko Hyrian itse tuottamana tai kumppaneiden kautta. Opiskelijoilla on käytössään arsenaali opiskelijahuollon ammattilaisia, kuraattoreista, erityisopettajista ja opoista terveydenhuollon ammattilaisiin. Osa palveluista liittyy suoraan

opiskelupäivään, yhtä lailla arjessa on kytkös etsivään nuorisotyöhön, kaupunkien nuorisopalveluihin sekä Ohjaamon palveluihin. ”Hyria on merkittävä kouluttaja alueella. Tavoitteenamme on, että opiskelijat valmistuvat ja sijoittuvat työelämään tai jatko-opintojen pariin. Yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa kehitämme prosesseja, jotta jokaista opiskelijaa voidaan tukea tällä matkalla”, sanoo opiskelijahyvinvointipäällikkö Heidi Lindholm.

VERKKOKAMPUS JA VIRTUAALISET PALVELUT Koronapandemian myötä iso osa Hyrian

tarjoamista opinnoista muutettiin pikavauhtia virtuaaliseen muotoon. Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen näkökulmasta muutokset vaativat Lindholmin mukaan nopeaa reagointia, suunnittelua ja opetuksen uudelleenjärjestelyä.

Erityisopetusta ja opinto-ohjausta tarjotaan virtuaalisesti, myös kuraattorin ja psykologin palveluita jonkin verran.

Tarvittaessa näitä pyritään tarjoamaan myös lähipalveluina. ”Erityisesti verkossa tapahtuvasta opinto-ohjauksesta on hyviä kokemuksia.

Myös peruskoulujen suuntaan tehtävä yhteistyö on muuttunut virtuaaliseksi.

Olemme kehittäneet uusia tapoja ja käy-

”

”

Hyria 11

”Elämme digiajan hektisessä maailmassa, jossa nuorten elämä on erilaista kuin mitä oma kokemuksemme nuoruudesta on.”

täntöjä – aina ei tarvitse liikutella massoja, jotta asioita saadaan näkyviksi.”

Kampuskoordinaattori Laura Heikkilä kuvailee tehtäväänsä opiskelijakokemuksen rakentajana. ”Meidän tehtävämme on mahdollistaa opiskelijalle ja kampuskävijälle onnistumisen kokemuksia. Haluamme ylläpitää turvallista ilmapiiriä, joka herättää luottamusta ja lisää hyvinvointia.”

Tavoitteena on myös opiskelijoiden si­touttaminen, aktivoiminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Verkon kautta opiskelijoita on saatu herkemmin mukaan eri työ- ja kehittämisryhmiin, joissa heiltä on saatu Lindholmin sanoin ”äärettömän hyviä näkökulmia”.

Helmikuussa avattu Hyria verkkokampus on opiskelijoille kevyt tiedotuskanava sekä virtuaalinen kohtaamispaikka keskustelupalstoineen ja aktiviteetteineen, joita opiskelijat itsekin tuottavat. Myös opiskelijahuollon palvelut ovat saatavilla verkkokampuksessa. ”Chat-palvelu on erityisen suosittu.

Siinä voi matalalla kynnyksellä puhua askarruttavista asioista. Olemme järjestäneet myös muun muassa Kotiväen illan, johon huoltajatkin osallistuivat Zoomin kautta”, Heikkilä kertoo.

Osalle etäopiskelu sopii ja keskittyminen on parempaa. Myös ympärillä oleva

tukiverkosto vaikuttaa kokemukseen.

Virtuaaliähkyä on jo esiintynyt ja aitoja kohtaamisia kaivataan. ”Kampukselle päästessään opiskelijat ovat iloisia. Oman ryhmän näkeminen ja kampukselle tuleminen ovat merkityksellisiä asioita opiskelijan arjessa”, Heikkilä sanoo.

HÄLYTYSMERKKEJÄ JO HAVAITTAVISSA Etäaikana opiskelijoiden hyvinvointia on pyritty selvittämään muun muassa Mitä sulle kuuluu? -kyselyn kautta. Chattoiminto eri ohjelmissa mahdollistaa matalan kynnyksen yhteydenpidon ja opiskelijoiden osallistamisen keskusteluihin. Viime aikoina on ollut havaittavissa aikaansaamisen heikentymistä ja merkkejä jopa masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta ja elämänhallinnan haasteista. ”Ehkä sitä voisi kuvata tietynlaisena sitoutumisen vaikeutena. Edes etäopiskelijoille tarjottavaa ilmaista ruokapakettia ei enää noudeta, vaikka sellaisen olisi etukäteen varannut”, Heikkilä toteaa.

Hän uskoo, että korona-ajan seurannaisvaikutuksia tullaan kantamaan vielä pitkään. Se tulisi huomioida opiskelijahuollon resursoinnissa tulevaisuudessa.

Heikkilä ja Lindholm toivovat päättäjiltä huomiota sekä palveluita lasten ja nuor-

ten elämään jo varhaisemmassa vaiheessa. ”Toisella asteella näkyy ongelmien kasaantumista, niihin olisi hyvä puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa. Yhteiskunnallisiin muutoksiin tulisi muutenkin reagoida aiempaa nopeammin. Elämme digiajan hektisessä maailmassa, jossa nuorten elämä on erilaista kuin mitä oma kokemuksemme nuoruudesta on. Tavoitteena ei välttämättä ole enää valmistua ammattiin, jossa tehdään 40 vuoden työura. Työsuhteet ovat lyhyempiä ja ammatinvaihdokset ovat yleisiä. Meidän on tarjottava kaikille mahdollisimman hyvät eväät elämään”, Lindholm huomauttaa.

Heikkilä on huolissaan nuorten liikkumisen vähentymisestä. Hän on mukana Liikkuva Hyria -hankkeessa, joka liittyy valtakunnalliseen Liikkuva opiskelu -ohjelmaan. ”Liikunnan vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on merkittävä, myös vertaistuen ja vertaisryhmien myötä. Siksi matalan kynnyksen harrastamisen mahdollisuuksia tulisi lisätä. Myös oppilaitoksissa tulisi pitää tiukasti kiinni liikkumisen mahdollisuuksista ja vähentää istumista.

Hyvää fyysistä kuntoa vaaditaan myös työelämässä”, Heikkilä muistuttaa. •

12 Hyria

Hyria lukuina HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ VUODEN 2020 LOPUSSA:

YHTEISHAUN OPISKELIJAT

Koko konsortio:

512

441

71

Hyria koulutus Oy + HBI Oy

Hyria säätiö sr + Hyria Palvelut Oy

280

232

Opetus- ja ohjaushenkilöstö

Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö

naisia 340 + miehiä 172

2020 opiskelijamäärät osastoittain yhteensä

1963

Teknologia- ja media-ala 497 Terveys- ja hyvinvointiala 352 Tekniikan ja liikenteen ala 324 Rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ala 280 Liiketoiminnan ala 162 Turvallisuusala 104 Palveluala 94 Luonnonvara-ala 115 Valmentava koulutus 35

HYRIA SÄÄTIÖ:

1430 valmentautujaa

25 % 14 % 13 %

etenee koulutukseen tai työelämään

muuhun ohjattuun toimintaan esim. ammatillinen kuntoutus

muualle esim. perhevapaa, eläke, armeija, muutto

2020 suoritetut perustutkinnot yhteensä

351

Teknologia- ja media-ala 97 Terveys- ja hyvinvointiala 69 Liiketoiminnan ala 30 Tekniikan ja liikenteen ala 40 Turvallisuusala 15 Palveluala 26 Rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ala 47 Luonnonvara-ala 27

Hyria 13

KOULUTUKSEN VALTIONOSUUSRAHOITUS 40 000 000 € 2020 suoritetut tutkinnon osat yhteensä

9594

35 000 000 € 30 000 000 € 25 000 000 €

Teknologia- ja media-ala 1345 Tekniikan ja liikenteen ala 1277 Rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ala 1213 Terveys- ja kasvatusala 1079 Luonnonvara-ala 1014 Liiketoiminnan ala 960 Terveys- ja hyvinvointiala 865 Palveluala 839 Turvallisuusala 767 Johtamisen ja yrittäjyyden ala 235

20 000 000 € 15 000 000 € 10 000 000 € 5 000 000 € 0€

2018

2019

2020

2021

•perusrahoitus •suoritusrahoitus •vaikuttavuusrahoitus strategiarahoitus harkinnanvarainen korotus • • JATKUVAN HAUN OPISKELIJAT

2020 opiskelijamäärät osastoittain yhteensä

6086

Suoritetut tutkinnot (perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto) yhteensä

Turvallisuusala 1383 Terveys- ja kasvatusala 893 Palveluala 660 Johtamisen ja yrittäjyyden ala 515 Liiketoiminnan ala 367 Valmentava koulutus 576 Rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ala 502 Luonnonvara-ala 436 Tekniikan ja liikenteen ala 347 Teknologia- ja media-ala 259 Terveys- ja hyvinvointiala 92 Muilta koulutuksen järjestäjiltä oppisopimuksena hankitut tutkinnot 56

702

Terveys- ja kasvatusala 132 Luonnonvara-ala 100 Palveluala 77 Johtamisen ja yrittäjyyden ala 79 Liiketoiminnan ala 82 Tekniikan ja liikenteen ala 46 Teknologia- ja media-ala 43 Rakentamisen ja yhdyskuntatekniikan ala 65 Muilta koulutuksen järjestäjiltä oppisopimuksena hankitut tutkinnot 26 Turvallisuusala 41 Terveys- ja hyvinvointiala 11

14 Hyria

HYRIAN TOIMINTA-ALUEET

H

yrian keskeisintä vaikuttavuusaluetta ovat Kanta- ja Päijät-Häme sekä Uusimaa. Hyrian toimipisteet sijaitsevat Hausjärvellä, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lopella ja Riihimäellä. Lisäksi palveluja järjestetään muissakin kunnissa tarpeen mukaan. Monet koulutukset viedään suoraan asiakkaan luo – eli työpaikoille.

Lahti Ammatillinen oppimisympäristö, Säätiön valmennukset, Vuorikatu 35

Hausjärvi Kike-kierrätysmyymälä, Keskustie 1 Hartola

Parikkala

Sysmä

Hämeenlinna Ammatillinen oppimisympäristö, Verkatehdas, Paasikiventie 2

Ruokolahti

Padasjoki

HEINOLA

Asikkala

Taipalsaari

HÄMEENLINNA

Lemi

Hattula

Hollola

FORSSA

LAPPEENRANTA

LAHTI Janakkala

Jokioinen Ypäjä

IMATRA

Savitaipale

HÄMEENLINNA

Humppila

Tammela

Iitti

Kärkölä

Hausjärvi

ORIMATTILA Miehikkälä Mäntsälä

HYVINKÄÄ KARKKILA

Vihti

JÄRVENPÄÄ Pornainen Tuusula KERAVA

VANTAA

Siuntio RAASEPORI Inkoo

HANKO

Pukkila

Lapinjärvi

HAMINA

Myrskylä

Virolaht

KOTKA

Askola Nurmijärvi

LOHJA

Luumäki

KOUVOLA

RIIHIMÄKI

Loppi

Loppi Kike-kierrätysmyymälä, Viertotie 1

LOVIISA

Pyhtää

PORVOO

Sipoo

Riihimäki Ammatillinen oppimisympäristö, Sakonkatu 1

KAUNIAINENHELSINKI ESPOO Kirkkonummi

Hyvinkää Café Sveitsi, Teerimäenkatu 6

Ammatillinen oppimisympäristö, hallinto- ja tukipalvelut, valmistuskeittiö, Teollisuuskatu 22 A Säätiön valmennusyksikkö, Käräjäkatu 2

Säätiön valmennusyksikkö Haka, Kivikonkierto 15 Helsinki Turvallisuusalan koulutukset, Malmin asematie 6

Rautjärvi

Säätiön valmennusyksikkö Nasta, Uudenmaankatu 20 Säätiön valmennusyksikkö Välenoja, Hanneksenkatu 7 Ammatillinen oppimisympäristö, Karankatu 3–5 Ammatillinen oppimisympäristö, Kauppalankatu 16–18 Ammatillinen oppimisympäristö, Etappi-kampus, Uudenmaankatu 17 Ammatillinen oppimisympäristö, Säätiön valmennukset, Hävikkiruokaterminaali, Torikatu 18 Luonnonvara-alan koulutukset, Puutarha- ja tilamyymälä, Opetusmaatila, kasvihuone, Uudenmaankatu 249 Kike-Kierrätyskeskus, Riihimäenkatu 81

3

Hyria 15

kysymystä amiksesta

1. Miksi opiskelu kestää niin kauan?

Miksi koulupäivät eivät ole pidempiä?

2. Miten varmistetaan, että opiskelijalla on realistinen kuva opinnoista ennen hakeutumista?

Ammatillisessa koulutuksessa korostuu osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Opiskelija valmistuu, kun Opetushallituksen antamissa tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen on osoitettu osaamisen näytöillä. Näin varmistetaan, että opiskelija pärjää työelämässä ja hänellä on valmiudet myös jatko-opintoihin korkeakouluissa. Osaaminen arvioidaan asteikolla 1–5. Hyriasta voi valmistua vuoden jokaisena arkipäivänä, ja valmistujaisia juhlitaankin lähes joka kuukausi.

Suurin osa opiskelijoistamme on aikuisia, ja meille saavutaan 140 paikkakunnalta. Niin tutkinnot kuin opiskelijoidemme elämäntilanteet ovat hyvin monenlaisia.

Aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon, jolloin opiskellaan vain sitä, mistä osaaminen vielä puuttuu. Osaamista hankitaan monin eri tavoin muun muassa työelämässä, projekteissa, verkon välityksellä tai vaikka harrastuksissa.

Pulpetin ääressä vietettyjen minuuttien määrän mittaaminen soveltuu ammatilliseen koulutukseen huonosti. Tavoittelemme kuitenkin sitä, että yhteishaun kautta tulleilla nuorilla olisi pääsääntöisesti viisipäiväinen työviikko ja kuusituntiset työpäivät.

Hyriassa on monipuoliset hakijan palvelut. Huolehdimme, että perusasteen opinto-ohjaajilla on tarvitsemansa tiedot ja materiaalit. Järjestämme yläkoululaisille erilaisia vierailumahdollisuuksia, joiden kautta pääsee tutustumaan ammattialoihin, oppimisympäristöihin ja opettajiin.

Meille voi tulla myös TET-harjoitteluun tai osallistua virtuaalisiin infotilaisuuksiin.

Olemme myös mukana monissa yleisötapahtumissa kohtaamassa nuoria. Peruskoulun jälkeisiin valintoihin vaikuttaa tiedon lisäksi moni asia, eikä esimerkiksi kavereiden tai vanhempien mielipiteiden vaikutusta pidä ohittaa. Tutkimusten mukaan myös opinto-ohjaajan vaikutus on merkittävä.

3. Moni valmistunut ei tee oman alansa töitä. Ohjataanko opiskelijoita alan vaihtoon jo opintojen aikana?

Tämä on totta. Itse asiassa täysin koulutustaustasta riippumatta varsin harva tekee sitä työtä, mihin ensimmäiseksi valmistui. Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet jatkuvaan osaamisen kehittämiseen koko elämän ajan. Ammattikoulusta

pääsee korkeakouluun ja korkeakoulututkinnonkin jälkeen voi hakea ammattikouluun. Kaikki on mahdollista.

Haluamme toimia niin, että kaikki tutkintomme tarjoaisivat monipuoliset työelämätaidot ja tulevaisuustaidot, joilla voi menestyä myös niissä ammateissa, joita ei ole vielä olemassakaan. Tutkintoa ei pidä ajatella niin kapeasti, etteikö hankitulla osaamisella saisi tehdä muutakin. Monelle aloitetun tutkinnon suorittaminen loppuun, ja osaamisen täydentäminen tarvittaessa myöhemmin onkin järkevämpi valinta kuin opintojen pitkittäminen vaihtamalla alaa kesken kaiken.

Opiskelijan kanssa käydään keskustelua omista urahaaveista, ja jos motivaatio opintoihin hiipuu, alan vaihtaminen on parempi vaihtoehto kuin opintojen keskeytyminen.

TILASTOJA JA MATERIAALEJA KUNTAVAALIEHDOKKAILLE:

https://www.amke.fi/ ajankohtaista/kuntavaalit.html Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

16 Hyria

Teksti: Jasmine Jussila

Hyrian kiinteistöjen rakennus- ja saneerausohjelma sisältää noin 50 miljoonan euron investoinnit, jotka jakautuvat noin kymmenen vuoden ajalle. Uudistaminen heijastelee laajemminkin opiskelu- ja työkulttuurin muutosta.

HYRIA UUDISTAA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄÄN

L

ähi- ja etäoppimisen sekä modernin työskentelyn mallit limittyvät, mikä vaatii tiloilta monipuolisuutta, joustavuutta ja muuntautuvuutta. ”Oppimisympäristöjen uudistushanke on Hyrian historian suurin”, liiketoimintajohtaja Karel McLeod Smith kertoo.

Uudistustöitä tehdään monessa paikassa yhtä aikaa. Riihimäellä Käräjäkadun yksikön tilat hiljenivät, kun hius- ja kauneudenhoitoalan sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat aloittivat elokuussa uudis-

Teollisuuskatu 22:n toimistotilojen sekä kuljetusalan opiskelijoiden halliosan saneeraus valmistuu.

Lokakuu 2019

tetuissa tiloissa Sakonkadulla. Riihimäen Teollisuuskadulle valmistui kesän aikana uusi valmistuskeittiö ja lounaskahvila, joiden avajaisia päästäneen viettämään syyskuussa. Kuljetus- ja logistiikka-alan opiskelijoille valmistui Teollisuuskadulle uusi harjoituskenttä, jossa opiskellaan muun muassa yhdistelmäajoneuvojen käyttöä sekä logistiikka-alan työtehtäviä.

Hyvinkään Uudenmaankatu 249:n toimipisteeseen rakennettiin kesäkuukausina uusi kasvihuone.

Hyrian lippulaivaksi Kauppalankadulle

Riihimäen Sakonkadulla sijaitsevaan Hyrian Rikastamoon valmistuu isot työsalit hyvinvointiklinikka Hyrinälle. Myös D ja A-talojen muutostyöt valmistuvat.

Riihimäen Teollisuuskadulla aloittaa uusi valmistuskeittiö, joka toimii myös opiskelija- ja henkilöstöravintolana

on valmistumassa Hyvinkään alueen suurin ja nykyaikaisin toisen asteen oppimisja valmennusympäristö.

HYVINKÄÄN TYYLIKKÄIN OPPIMISYMPÄRISTÖ KAUPPALANKADULLE Hyrian lippulaiva on tarkoitus ottaa käyttöön syyskuussa 2021, jolloin opiskelijamäärä kasvaa noin 800 opiskelijasta 1300 opiskelijaan.

Rakennuksesta tulee huoneistoalaltaan 2 500 m2 neliön suuruinen ja kustantaa 7,8 miljoonaa euroa. Se rakennetaan

Opetusmaatila Uumon uusi 500 neliön suuruinen kasvihuone aloittaa toimintansa Hyvinkäänkylässä Uudenmaankadulla.

Heinäkuu 2020 Elokuu 2020 Syyskuu 2020

Teollisuuskadun urakka valmistuu.

Marraskuu 2020

Hyria 17

Hyrian yksi näyttävimmistä, meneillään olevista rakennusprojekteista on Hyvinkään Kauppalan­k atu 16:een nouseva uudisrakennus, jossa opiskelu aloitetaan syksyllä 2021.

Tammikuu 2021

Kauppalankadun kampuksen vanhan kiinteistön remontointi alkaa.

Toukokuu 2021

Hyvinkään Kauppalankadun uudisrakennus valmistuu.

Syyskuu 2021

Saneerauksen ajaksi Hyria avaa uuden pop-up-kampuksen Hyvinkään yhteiskoululta vapautuviin tiloihin Nasta-rakennuksen naapuriin. Väliaikainen Etappi-kampus Uudenmaankadulla tulee palvelemaan yli tuhannen opiskelijan oppimisympäristönä sekä noin sadan hyrialaisen tilapäisenä työpaikkana. ”Kun Kauppalankadun uudistunut kampuskokonaisuus avautuu, siitä tulee Hyrian lippulaiva ja kaupungin tyylikkäin ja nykyaikaisin oppimis-, valmennus- ja työympäristö”, Hyrian toimitusjohtaja Pekka Vaittinen sanoo.

JÄTTI-INVESTOINTI TUO MYÖS TOIMINNALLISEN MUUTOKSEN Tilojen suunnittelussa on haluttu vahvistaa yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa satunnaiset kohtaamiset osastorajojen yli. Parhaat innovaatiot syntyvät, kun eri alojen osaajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia spontaanisti.

“Ammatillisiin opintoihin on jatkuva haku ympäri vuoden ja meiltä voi myös valmistua vuoden jokaisena arkipäivänä.

Siksi haluamme, että tilatkin ovat kutsuvia ja avoimia. Meille voi tulla ja mennä oman tarpeen ja tehdyn henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Aiomme esimerkiksi laajentaa tilojen aukioloaikoja ja helpottaa tilojen varaamista muidenkin käyttöön”, Hyrian rehtori Tuula Kortelainen kertoo.

“Hyria palvelee monin tavoin seudun asukkaita ja yrityksiä, joten meille pitää olla mukavaa tulla. Meille on tärkeää, että asiakkaamme saavat kasvaa ammattilaisiksi inspiroivissa ja moderneissa tiloissa.

Viihtyvyyden lisäksi tilojen terveellisyys ja turvallisuus ovat ehdoton ykkösasia”, toi­mitusjohtaja Pekka Vaittinen korostaa. •

Riihimäen Sakonkadun remontin Kauppalankadun toisen vaiheen kampuksen rakentaminen remontti valmistuu. alkaa.

Lokakuu 2022

syksy 2022

Riihimäen Sakonkadun remontin toisen vaiheen suunnittelu alkaa.

Kuivaketju10-toimintamallin mukaisesti, jolla varmistetaan, ettei rakennusprosessin aikana synny kosteusvaurioita.

Uudisrakennukseen valmistuu muun muassa opetuskeittiö, tilausravintola sekä opiskelun ja työelämän tiukemmin yhteen nivovan W&T Hyrinän tiloja. Ylimpiin kerroksiin on varattu tiloja suunnitteluassistenteille sekä kuvallisen ilmaisun opiskelijoille.

Uuteen keittiökonseptiin on haettu inspiraatiota erityisesti ravintoloista ja muista ravintolakouluista. Uusien tilojen on tarkoitus inspiroida tulevia ravintola-alan ammattilaisia mahdollistamalla heille haastavienkin ruuanvalmistustekniikoiden harjoittelu. Konseptissa korostuvat yhteistyö ja tiimityötaidot, sillä ruuanvalmistus jakautuu jopa neljään keittiöön. Suunnittelutyössä on ollut mukana matkailu-, ravintola- ja catering-alan ammatillinen ohjaaja Mika Huovinen. ”Koko suunnittelutyön pohjana on ollut luoda mahdollisimman hyvä opetuskeittiö, jossa on mahdollista opetella tämän päivän ravintolaruuan tekniikoita”, Huovinen kertoo.

Hyrian nykyisen Kauppalankatu 18 kiinteistön saneeraus ja modernisointi aloitetaan huhti-toukokuussa 2021. Kauppalankadusta kasvaa näin liiketoiminta-, taide-, palvelu- ja matkailu- sekä turva- ja hoiva-alojen kampus. Arvioitu valmistumisaika on lokakuussa 2022.

Vanhasta rakennuksesta puretaan kevyet väliseinät ja tilat järjestetään uudelleen. Talotekniikka uudistetaan ja julkisivu nykyaikaistetaan. Ikkunoiden paikkoja vaihdetaan, värimaailmaa muutetaan rauhallisemmaksi ja sisäänkäyntiä modernisoidaan. Tavoitteena on rakentaa avoin oppimisympäristö.

18 Hyria

7

tapaa, joilla Hyria auttaa yrityksiä menestymään Teksti: Elina Sinivuori

Osaamispääoma on jokaisen yrityksen, työyhteisön ja yrittäjän toiminnan kivijalka. Ilman osaavia ja työstään innostuneita ihmisiä, ei ole menestyvää liiketoimintaa. Hyrian yrityksille ja työyhteisöille vuosien varrella toteuttamia koulutuksia ja palveluita yhdistää uuden osaaminen yhdessä luominen.

Hyria haluaa olla yrityksille kehittämiskumppani.

Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

1.

UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ REKRYKOULUTUKSELLA Case Asfalttikallio:

Hyria on toteuttanut useamman RekryKoulutuksen, jonka sisältö on suunniteltu yhteistyössä alan vaatimukset tarkasti huomioiden. Koulutukseen on kuulunut työssäoppiminen Asfalttikallion työmailla, jossa koulutukseen osallistujat ovat päässeet harjoittelemaan taitojaan ja samalla näyttämään omaa motivaatiota, osaamista ja oppimiskykyään. RekryKoulutuksen päätteeksi kaikki tavoitteiden mukaan koulutuksen suorittaneet ovat saaneet Asfalttikalliolta työpaikan.

”Tämän tyyppisen RekryKoulutuksen toteuttaminen vaatii sekä työnantajalta että oppilaitokselta saumattoman yhteistyön läpi koulutuksen, jotta päästään mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Hyrian kanssa se on toteutunut”, toteaa Asfalttikallion HR-päällikkö Juha Hällfors.

Case Logistiikka-akatemia:

Logistiikka-alan työntekijätarve oli vuonna 2019 valtava. Tilanteen ratkaisemiseksi suunniteltiin koulutuspolku heille, joilla ei ollut aiempaa alan osaamista tai koulutusta. Tavoitteena oli saada uusia alasta kiinnostuneita opiskelijoita, jotka koulutuspolun jälkeen työllistyvät alalle. Koulutuspolku alkoi jaksolla, missä kartoitettiin aikaisempi osaaminen ja työmotivaatio. Tämän jälkeen osa jatkoi opiskeluja suorittaen trukinkuljettajan tutkinnon osan Logistiikan perustutkinnosta. Tutkinnon suorittaneista osa työllistyi suoraan ja osa RekryKoulutuksen kautta.

2.

KOKO HENKILÖSTÖLLE UUTTA OSAAMISTA TÄSMÄKOULUTUKSELLA Case Palvelukeskus Sampola:

Sampola oli uuden haasteen edessä, kun kuntien asiakasohjaus

Hyria 19

Ensimmäistä kertaa virtuaalisena toteutettu Hyrian ura- ja rekrytointifoorumi kohautti opiskelijoita työnantajien ja jatko-opiskelumahdollisuuksia tarjoavien oppilaitosten kanssa helmikuun alussa. Viiden päivän aikana kaikille avoin verkkotapahtuma keräsi huikeat 6100 käyntikertaa.

Kuva: Piia Lievetmursu

toi palvelukeskukseen vaativampia asiakasryhmiä, joilla oli moninaisia palvelutarpeita. Henkilöstön ammatillisen osaamisen laajentamiseksi Hyria rakensi Sampolalle koulutuskokonaisuuden, joka antoi työntekijöille eväitä uudenlaisten asiakasryhmien ohjaamiseen ja hoitamiseen. Koulutuksessa hyödynnettiin ELY-keskuksen TäsmäKoulutuksen rahoitusta.

3.

6.

YRITYKSELLE LISÄÄ NÄKYVYYTTÄ Case Cafe Aula:

Yrityksen näkyminen opiskelijoille on tärkeää ja Hyria auttaa monipuolisin keinoin tämän parantamisessa. Rekrytointikoordinaattori käy tapaamassa yrittäjiä ja yrityksiä ja nostaa heitä näkyviin opiskelijoillemme erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Näin saadaan välitettyä aitoa tunnetta ja toiveita suoraan yrityksistä.

JOHTAJIEN, ESIMIESTEN JA ASIANTUNTIJOIDEN OSAAMINEN UUDELLE TASOLLE Hyria kouluttaa vuosittain lähes 400 esimiestä ja asiantuntijaa, vaikuttaen siten yritysten menestymisen mahdollisuuksiin. Tämän joukon osaamisen kehittämiseen on suurta viisautta panostaa. Kun esimies tai asiantuntija haluaa kehittää osaamistaan, vaihtoehtoja on monia: tutkinto oppisopimuksella, opiskelua verkossa, yrityskohtainen toteutus tai näiden yhdistelmä.

4.

VAIKUTTAVUUTTA YRITYS­ KOHTAISILLA TOTEUTUKSILLA Case Tokmanni:

Hyria on rakentanut kumppanuutta Tokmannin kanssa jo useam­ man vuoden ajan. Tarpeita ja toiveita kuunnellaan tarkalla kor­valla koulutusten onnistumiseksi. Hyria on vahvistanut vaikuttavuuttaan yrityskohtaisilla koulutuksilla, jossa eri puolilta Suo­mea osallistuville työntekijöille mahdollistetaan sekä henkilökohtainen oppimisen polku ja siihen sopiva tutkinto että yrityskohtaisen toteutuksen tuoma vertaisoppimisen mahdollisuus.

5.

HYRIAN OPISKELIJA JA TYÖPAIKKA LÖYTÄVÄT TOISENSA Case Würth ja Tiitus:

Würth etsi kesätyöntekijää ilmoittamalla työpaikan Tiitukseen eli HyriaRekryn palveluun, jonka avulla yritykset voivat ilmoittaa opiskelijoille avoimia työ- ja harjoittelupaikkoja ilmaiseksi sähköisen palvelun avulla. Tiituksen käyttö oli henkilöstösihteerin mukaan helppoa ja näppärää.

7.

OPPISOPIMUKSEN MONET MAHDOLLISUUDET Oppisopimus on monipuolinen tapa kouluttaa uusi työntekijä tai kehittää olemassa olevan henkilöstön osaamista. Hyrian kautta voi kouluttaa lähes 160 eri tutkintoon tai valita sopivan tutkinnon osan. Oppisopimuksessa pääpaino on oppimisessa työtä tehden. Yritykset voivat myös tarjota Hyrian opiskelijalle mahdollisuuden yhdistää opinnot ja kesätyöpaikan, joka on molemmille osapuolille huippudiili!

Uusia oppisopimuksia 2019: 849 2020: 916

20 Hyria

Hyria säätiö tarjoaa mahdollisuuksia parempaan elämään. Säätiön lähes 70 into­ himoista ammattilaista työskentelevät periksiantamattomalla asenteella silloinkin, kun ihminen itse on jo luovuttamassa. Pienilläkin teoilla on merkitystä, vaikka ne eivät suoraan tilastoissa näkyisikään.

Teksti: Jasmine Jussila

Hyria säätiö edistää työllistymistä ja ehkäisee syrjäytymistä – intohimolla ja ammattitaidolla

H

yria säätiö tarjoaa enemmän mahdollisuuksia hyvään elämään erilaisissa elämäntilanteissa.

Palveluihin kuuluvat etsivä nuorisotyö, Ohjaamo-toiminta, työpajatoiminta, kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja työhönvalmennus. Vuosittain toiminnassa on mukana yli 2 000 asiakasta Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueilla sekä osin muista Keski-Uudenmaan kunnista. Välillisesti palvelut koskettavat moninkertaista ihmisjoukkoa. Myös ylisukupolvisen työttömyyden ja syrjäytymisen ketju pyritään katkaisemaan joko nuorten palveluiden tai kuntoutus- ja valmennuspalveluiden puolella.

KOHTI KOULUTUSTA JA TYÖELÄMÄÄ Kuntoutus- ja valmennuspalveluissa asiakkaina on pääosin yli 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita. Muita yhdistäviä tekijöitä ei ole. ”Kaikilla on oma tarinansa ja syynsä siihen, miksi työttömyys on pitkittynyt.

Tehtävänämme on valmentaa asiakkaitamme kohti parempaa elämää sekä kohti koulutusta ja työelämää. Valmentajamme miettivät kullekin yksilöllistä tuen tarvetta ja palveluohjausta”, kertoo kuntoutus- ja valmennuspalveluiden toimialapäällikkö Pirjo Issakainen. Samanaikaisesti palveluissa on asiakkaita noin 400.

Nuorten palveluiden toimialapäällikkö Marjaana Salmi pyrkii työssään varmistamaan, että myös alle 30-vuotiailla nuorilla olisi monipuolisia väyliä päästä palveluihin kiinni. Nuoria ohjautuu nuorten palveluiden pariin muun muassa TE-palveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista, nuorisotyöstä ja oppilaitoksista. Työpajatoimintaan hakeudutaan myös oma-aloitteisesti ja mukana onkin noin 400 nuorta, jotka ovat ottaneet myönteisiä askeleita arjen hallinnassa, opiskelu- ja työelämävalmiuksissa, elämänhallinnassa ja tavoitteellisuudessa. Työpajajakson jälkeen jopa 44 % sijoittuu suoraan koulutukseen tai työhön. ”Numeroillakin mitattuna toiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää, vaikka numerot eivät kerro koko totuutta. Jokaisen numeron takana on ihminen”, Salmi muistuttaa.

YHTEISKUNNALLINEN ROOLI Hyria säätiöllä on pitkä perinne kuntouttavassa työtoiminnassa. Palveluita on kehitetty vuosien mittaan niin, että inhimillisyys ja yksilölliset tarpeet ovat kaiken toiminnan keskiössä. Vaikka toiminta on hyvinkin tavoitteellista, työntekijöillä on silti tilaa toimia, oppia ja kehittyä omassa työssään. Säätiössä pystytään auttamaan laajalla skaalalla, turhaa byrokratiaa välttäen. ”Toivon, että päättäjät ottaisivat sel-

vää toiminnan vaikuttavuudesta, jotta päätöksenteon tukena olisi konkreettista tietoa olettamusten tai kuulopuheiden sijaan”, Issakainen sanoo ja toivottaa kuntapäättäjiksi pyrkivät tervetulleiksi paikan päälle tutustumaan Hyrian toimintaan, kun koronarajoitukset hellittävät.

Hyria 21

HYRIAN HÄVIKKIRUOKATERMINAALISTA JAETTU RUOKAA JO 14 000 KILOA

R

Teksti: Jaana Oksanen

”Olen huomannut, etten olekaan hyödytön ihminen ja osaan asioita.” – nuoren palaute työpajatoiminnasta

Siirtyminen lajittelukeskuksen puolelta myymälän puolelle kuntouttavaan työtoimintaan voi olla iso askel ihmiselle. Numeroiden lisäksi tuloksissa tulisi huomioida pehmeitä arvoja.

Työvalmentaja Marko Kalliosaari ja sosiaalikuraattori Taru Silvennoinen Hyrian hävikkiruokaterminaalissa Hyvinkäällä.

Jos kiinnostuit yhteistyöstä, kysy lisää:

Marko Kalliosaari Työvalmentaja 040 057 6750

Kuva: Samuli Mikkola

”Yhteiskunnallisen vastuun kantaminen lähtee pienistä asioista. Pyrimme ensin saamaan nuoret osallisiksi omasta elämästään, jotta he voivat olla osana yhteiskuntaa. Joskus haemme nuoren kotiovelta ja olemme arjessa tukena. Kannustamme mukaan verkkovalmennukseen ja lähipalveluihin, palkkatuen kautta nuori voi saada oppisopimustyöpaikan, joka johtaa ammattiin valmistumiseen. Haluamme korostaa yksilöiden tarinoita ja jatkaa sinnikästä kannattelua yhdessä verkostomme kanssa”, Salmi sanoo ja muistuttaa, että osa nuorista ovat jo itsekin äitejä ja isiä, kasvattamassa seuraavaa sukupolvea. •

uoka-avun tarpeen odotetaan tulevaisuudessa kasvavan muun muassa pitkittyneen koronaepidemian takia.

Hyvinkään Torikadulla sijaitsevassa terminaalissa lajitellaan ja varastoidaan yhteistyökumppaneilta saatavia elintarvikkeita, jotka uhkaavat jäädä myymättä. Ruoka jaetaan alueen avustustoimintaa toteuttaville tahoille, jotka puolestaan jakavat ruoan edelleen ruoka-apua tarvitseville.

Toiminnan käytännönjärjestelyistä vastaava työvalmentaja Marko Kalliosaari laskee, että terminaalin kautta on kulkenut maaliskuun alkuun mennessä kasvis-, maito- ja lihatuotteita jo noin 14 000 kiloa. Helmikuussa valikoima laajentui myös lemmikkieläinruokaan.

Ruokaa haetaan Hyrian kylmäautolla tukuilta ja tuottajilta.

Terminaalissa elintarvikkeet lajitellaan ja varastoidaan asian­ mukaisesti jakeluverkostoa varten. Hävikkiruokaterminaalista ei jaeta ruokaa suoraan yksittäisille henkilöille.

Kyseessä on Hyrian vetämä vuoden kestävä kokeiluhanke, jota rahoittavat Hyrian lisäksi Hyvinkään kaupunki ja Hyvinkään seurakunta. Taustalla on toiminut kaupunginjohtaja Jyrki Mattilan vetämä laaja-alainen ruoka-aputyöryhmä. •

22 Hyria

Uumossa rakennetaan ja toisaalta annetaan vihreän rehottaa.

1.

1. Hiilinurmi ja monimuotoiset pientareet.

Koulutilan maidon hiilijalanjälki on alle 1.

2. Rakkohaurua kokeillaan lehmien rehuna osana kiertotalousprojektia.

3. Luontoyhteys tuo voimaa arkeen. Green Care on luontoon liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua.

HORISONTAALISTA YHTEIS­T YÖTÄ YMPÄRISTÖKYSYMYSTEN RATKAISEMISEKSI Hyrian luonnonvara- ja ympäristöalan toimipisteessä, Uumossa, opiskellaan maa-, metsä-, puutarha- sekä luonto- ja ympäristöalan perustutkintoja, ammattitutkintoja sekä erikoisammattitutkintoja.

Opetusmaatilaa hyödynnetään laaja-alaisesti opiskelijoiden kesken.

Teksti: Jasmine Jussila

Hyria 23

2.

H

yriassa on noin 550 luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijaa. Käytännön töitä opiskellaan koulutilan navetalla, pieneläinhuoneessa, sahaluokassa, verstaalla, konehalleissa, pelloilla, opetuspuutarhassa sekä koulun havaintometsissä.

Uumon fokuksena on kestävä kehitys.

Opetusmaatilan tilanhoitajan Terhi Kostamon mukaan luonnonvara-alan ammatillinen koulutus on merkittävässä osassa ympäristökysymysten ratkaisussa. ”Pyrimme kaikessa toiminnassa vastakkainasettelun vähentämiseen, moniulotteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyön lisäämiseen. Oppilaitoksena meillä on kosketuspintaa moniin toimijoihin.

Haluamme tuoda asioita näkyviksi ja konkreettisiksi.”

FOKUKSENA KESTÄVÄ KEHITYS Terhi Kostamon tehtävänä on kehittää ja koordinoida maatilaa sekä oppimisympäristöä. Lisäksi hän opettaa kasvinviljelyä ja tuotantoeläimiin liittyviä opintokokonaisuuksia ja kiertää maakunnissa vastaan­ ottamassa osaamisen näyttöjä.

Kampusaluetta kehitetään yhdessä opetuksen, työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa. Toimintoja on valtavasti, mutta tekeminen on systemaattista. Opetuksen on helppo hyödyntää paketoituja kokonaisuuksia.

Opetusmetsää on 260 hehtaaria ja sitä on hoidettu vuosikymmeniä kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Peltoa on 60 hehtaaria, on laidunta ja jokirantaa. Maatilalla on 20 lehmää, 6 lammasta ja kanoja. Hyrizoo-pien-

3.

”Koulutila on hyvä alusta, jossa voi kokeilla ja tehdä asioita näkyväksi, jotta muiden on niihin helpompi tarttua.”

eläinhoitolassa on jyrsijöitä, matelijoita, lintuja, kaloja – eläimiä, joita opiskelijat voisivat kohdata eläinkaupassa työskennellessään. Lisänä opintojen edetessä tehdään useita opintokäyntejä erilaisiin oman alan kohteisiin. Työssäoppimista suoritetaan esimerkiksi eläinkaupoissa tai lypsykarjatiloilla, hevostalleilla, koirahoitoloissa ja kissataloissa.

Eläintenhoidossa keskitytään eläinten lajityypilliseen käyttäytymiseen ja sen erityispiirteisiin. Opetusmaatilan lähtökohta on, että kaikki eläimet saavat lajityypillistä käsittelyä ollessaan vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Maatilalla tehdään systemaattisesti asioita, joita voi viedä heti käytäntöön, puutarhapuolen esimerkkeinä kompostointi ja lavaviljely. ”Rakennamme maatilaa, joka palvelee luonnon ekosysteemejä. Koulutila on hyvä alusta, jossa voi kokeilla ja tehdä asioita näkyväksi, jotta muiden on niihin helpompi tarttua. Innostuksen herättäminen on tässä työssä merkityksellistä.”

INNOVAATIOPROJEKTEJA JA AKTIIVISTA YHTEISTYÖTÄ Hyriassa on käynnissä useita innovaatioprojekteja sekä sisäisesti että yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Yksi näistä liittyy rakkohaurun käyttöön lehmien rehuna. Sen toivotaan vähentävän metaanipäästöjä sekä tarvetta fosfori- ja tyyppipitoisille lannoitteille. Ensimmäinen leväerä saatiin Hyriaan kokeiluun alkuvuodesta 2021. ”Origin by Ocean listattiin hiljattain merkittävimpien startup-toimijoiden joukkoon. Yritys uuttaa rakkolevästä biokemian tuotteita muun muassa elintarvi-

ke- ja kosmetiikkateollisuuden käyttöön.

Ravintopitoinen ja kuituinen jäännösrehu syötetään lehmille. Projekti on vielä kesken, mutta jos toiminta laajenee, kiertotalouden rinki olisi ihanteellinen. ”Rehua testataan ensin meillä alkuperäiskarjan kanssa. Ja ne syövätkin rakkohaurua mielellään.”

Koulutila osallistuu myös John Nurminen -säätiön kipsihankkeeseen, jossa konkreettisesti vähennetään fosforivalumia Itämereen. Toimintaa esiteltiin erityisesti ympäristöpuolen opiskelijoille, joille vesiluonto on osa opintokokonaisuutta.

Lähiruuan suosion myötä koulutilalta myydään raakamaitoa suoraan kuluttajille. Loput maidot toimitetaan Valiolle, jonka kanssa on käynnissä myös hiilen sitomiseen liittyvä 10-vuotinen projekti.

Ulkopuolisen auditoijan kautta halutaan todentaa viljellyn peltoalueen kyky sitoa hiiltä. Maanäytteitä otetaan säännöllisin väliajoin. ”Maa- ja metsätaloudessa on se vihreä, hiiltä sitova massa. Meillä on mahdollista täyttää maaperän hiilivarastoja, kun muut yrittävät vain vähentää päästöjä.”

Lisäksi käynnissä on laaja monimuotoisuuskartoitus ja kehittämissuunnitelma viljellyille alueille. ”Siinä huomioidaan pörriäiset, eri lintulajit, kasvit, kedot, jokirannat, kosteikot ja piennaralueet. Monimuotoisuus on osittain ristiriidassa hiilen sitomisen kanssa, esimerkiksi lahopuut vapauttavat hiiltä. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Ympäristökysymysten ratkaisemiseksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja horisontaalista yhteistyötä.”•

Hyrian ravintolat tarjoavat monipuolisia ravintola- ja kokouspalveluja!

RIIHIMÄKI

HYVINKÄÄ

Sakonkatu 1 Lounas ti–pe 11–13 hyria.fi/hyrilla 040 634 9757

Torikatu 18 Lounas ma–pe 10.30–13 hyria.fi/onnenhattu 040 090 2532

Hyrilla ja Onnenhattu ovat Hyrian opetusravintoloita, joissa ravintola- ja catering-alan opiskelijat oppivat ammattiin.

Opiskelijoidemme valmistama lounas buffetista tai á la carte, opiskeltavista aiheista riippuen! Buffetista lämpimän ruoan lisäksi runsas salaattipöytä, tuoretta leipää sekä jälkiruoka ja kahvi. Eri teemoin suunnitellut á la carte -annokset ovat erikseen hinnoiteltuja (9-12€). Ravintoloistamme voit myös tilata tuotteita arkeen ja juhlaan tai varata tilat tilaisuuttasi varten!

Seuraa somessa:

hyria_hyrilla

opetusravintola_onnenhattu

RUOKKIS-OPISKELIJARAVINTOLAT tarjoavat monipuolisia lounas-, kahvilaja kokouspalveluita – TERVETULOA! HYVINKÄÄLLÄ Torikatu 18 Karankatu 3-5 Uudenmaankatu 17 Uudenmaankatu 249 RIIHIMÄELLÄ Sakonkatu 1 Teollisuuskatu 22a Aukioloajat ja ruokalistat: www.hyria.fi/ravintolat