HYRIA KERTO MUS 2017
03 Hyrian vuosi 2017 04 Talouden tunnusluvut 05 Hyrian visio, tapa toimia ja menestystekijät 06 Pentti Puhakka: ”Alueen elinkeinoelämälle on onni, että meillä on Hyria 08 Koulutuksen kuulumiset 09 Hyrinässä valmennetaan työelämään tiimioppimisen keinoin 11 Uudet tuulet oppimisessa ja yrittäjyydessä -tilaisuus 12 Yhteishaun opiskelijat 13 Jatkuvan haun opiskelijat 14 Amanda innostui metallista – sokkona tehty alan valinta osoittautui unelmaduuniksi 16 Työelämäpalvelut – kysy Hyriasta, me autamme! 17 Hyvinkään sairaalaan tarvitaan lisää laitoshuoltajia, HUS kouluttaa yhdessä Hyrian kanssa 20 Hyria räätälöi Destialle sillanrakentajakoulutuksen 22 Osaava henkilöstö 23 Työparina opettaja ja ammatillinen ohjaaja 25 Opettajan mietteitä metallista – ja vähän muustakin 28 Hyrian toimintaa 2017
2
Hyrian vuosi 2017 Vuotta 2017 leimasi erityisesti valmistautuminen ammatillisen koulutuksen reformiin – muuttuvaan lainsäädäntöön, uuteen koulutuksen rahoitusmalliin, tutkintorakenteen muutoksiin ja uudistuviin tutkintojen perusteisiin. Ammatit ja niiden osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja ketteryys sekä nopea reagointi ovat tärkeitä ja keskeisiä ajassa selviytymisen taitoja. Onnistuneen muutoksen tekeminen edellytti tarttumista kehittämistyöhön yhdessä, täydellä tarmolla. Näin myös Hyriassa tapahtui. Hyrian selviäminen reformin kovista tavoitteista vaati välittömiä, uusia ratkaisuja. Kehittyvät, monipuoliset pedagogiset ratkaisut uudistuvissa oppimisympäristöissä sekä opiskelijoiden tulevaisuudesta ja työllistymisestä huolehtiminen ovat meille erittäin tärkeitä. Panostimme voimakkaasti mm. joustavien opintopolkujen, AMK-väyläopintojen sekä rekrypalveluiden kehittämiseen.
Koulutuksen järjestämislupamme kattaa nyt kaksi maakuntaa – Uudenmaan ja KantaHämeen. Tämän lisäksi onnistuimme hyvin ns. suoritehaussa. Olemme erittäin tyytyväisiä tulokseen. Hyrialla on nyt käytössään hyvä määrä opiskelijavuosia vastaamaan talousalueen tarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on siis vahva luottamus Hyrian toimintaan. Tästä asetelmasta on hyvä jatkaa toimintamme kehittämistä ja palvella uusia asiakastarpeita. Valtion osoittamat vähenevät resurssit vaikeuttavat toiminnan kehittämistä. Henkilöstömäärään teimme maltillisia vähennyksiä ja henkilöstörakenteeseen pieniä muutoksia. Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta Hyrian henkilöstö teki erinomaista työtä. Suuressa muutoksessa pyrimme kaikin keinoin tukemaan henkilöstöä niin jaksamisessa kuin oman osaamisen kehittämisessä.
Vuosi 2017 oli talouden näkökulmasta varsin Uudistimme Hyrian strategian vuoden 2017 haasteellinen, eivätkä tulevat vuodet tuo aikana ja aloitimme sen todeksi tekemisen. helpotusta tilanteeseen. Ennen kokemattoStrategia ei jää Hyriassa vain paperille. man suuret rahoitusleikkaukset haastoivat Veimme toimintatavan muutoksia määrätieniin laadukkaan toiminnan ylläpitämisen kuin toisesti eteenpäin kolmen kehittämisohjeltoiminnan kehittämisen. Hyria on aina korosman avulla. Kehitystyöhön osallistui jokainen tanut talouden vakautta ja sen suunnittelun hyrialainen sekä erittäin suuri joukko asiakpitkäjänteisyyttä. Vaikka kulunut vuosi oli kaitamme. Strategialla määrittelimme seltalouden ja toimintojen sopeuttamisen aikaa, keästi, mitkä tavoitteet ja tavat toimia ovat onnistuimme vaikeassa meille tärkeitä. Tavoitteet tilanteessa säilyttämään eivät ole meille uusia: talouden tasapainon myös jatkamme entistä tarmok”Panostimme vuonna 2017. Kohtuullikaammin ammatillisen voimakkaasti nen taloudellinen tilanne koulutuksen vaikuttavuuden mm. joustavien on seurausta erinomaiparantamista, varmistamme opintopolkujen, sista toiminnallisista tulokopiskelijoiden osaamisen AMK-väyläsista. Sekä Hyria koulutus kasvun, kannamme osamme opintojen sekä Oy että Hyria aikuiskouluyhteiskuntavastuusta sekä rekrypalveluiden tus Oy tekivät positiivisen tuemme alueen elinvoimaikehittämiseen.” tuloksen. suutta. Strategia selkeytti siis tärkeimmän – meille asiakVuosi 2017 vahvisti käsityksemme Hyrian kaan saama hyöty on keskeisintä. kyvystä uudistaa toimintaansa ja toimintamallejaan. Henkilöstömme haluaa uudisTärkeä osa Hyrian tulevaisuuden palvelutua, uudistaa ja menestyä yhdessä. Uskon kokonaisuutta on kiinteä yhdessä tekemivahvasti, että selviydymme myös tulevista nen Hyvinkään–Riihimäen Seudun Ammatvuosista ja pääsemme tavoitteeseemme: tikoulutussäätiön kanssa (1.1.2018 alkaen olla talousalueemme paras vaihtoehto Hyria säätiö). Tavoitteenamme on, ettei yksiammattitaidon hankkimiseen. kään Hyrian opiskelija joudu keskeyttämään opintojaan ainakaan liian vähäisen ohjauksen Pekka Vaittinen takia. Tästä mallista olemme saaneet yhteistoimitusjohtaja työssä hyviä tuloksia.
3
Talouden tunnusluvut Tilikauden tulos 2017
LIIKEVAIHTO (37,4 milj. euroa) tulosalueittain 2017
Liikevaihto Koulutustoiminta yhteishaku 48 %
37 367 001 euroa Liikevoitto / tappio
471 796,71 euroa Konserni- ja konsortiopalvelut 3,6 %
Liikevoitto %:a liikevaihdosta
1,26 %
Koulutustoiminnan tuki ja kehittäminen 5 %
Oman pääoman tuotto-%
1,56 %
Koulutustoiminta jatkuva haku 43,4 %
Omavaraisuusaste (%)
83,98 %
LIIKEVAIHTO (37,4 milj. euroa) rahoituslajeittain 2017 Ammatillinen lisäkoulutus (at, eat, muu) 4,3 % . . . . .
Oppisopimuskoulutus 10,3 %
Projektit 6,0 % . . . . . Työvoimakoulutus 1,8 % Myyntituotot 5,1 % . . . . . . .
4
Ammatillinen peruskoulutus 72,5 %
VISIO Olemme talousalueen paras vaihtoehto ammattitaidon hankkimiseen.
HYRIAN TAPA TOIMIA
• • • •
Enemmän osaamista Enemmän asennetta Enemmän vähemmällä Yhteisön voimaa ja yhteistä työtä
HYRIAN MENESTYSTEKIJÄT 2018 –>
Hyria koulutus ja Hyria säätiö yhteiseen työhön
Vuoden 2017 aikana Hyria koulutus ja Hyria säätiö (ent. HRAKS) tiivistivät yhdessä tekemäänsä työtä. Hallitukset hyväksyivät konsortiostrategian kesäkuun alussa: yhteisellä työllä parannetaan ja vahvistetaan toimintaalueen elinvoimaa ja osaamista sekä vastataan sosiaalisiin haasteisiin. Molemmissa strategioissa pääpainopiste on asiakkaassa. Koulutuksen strategia korostaa asiakkaan saaman hyödyn tärkeyttä eli haastavia, mielekkäitä ja joustavia opintoja, jotka johtavat työllistymiseen. Säätiön strategian ykköstavoitteena on tarjota asiakkaille mahdollisuudet hyvään elämään ja omannäköisen tulevaisuuden rakentamiseen. Yhdessä tehtävällä työllä asiakasta pystytään palvelemaan entistä tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Tästä hyötyy yksittäisen opiskelijan ja muiden asiakkaiden lisäksi koko alue.
• • • •
Vastuu yhteisöstä Asiakkaan tunteminen Kyky uudistua Energinen henkilöstö
Meille tärkeintä on asiakkaan saama hyöty. Lupaamme opiskelijalle haastavia, mielekkäitä ja joustavia opintoja. Lupaamme yrityksille osaavia työntekijöitä. Lupaamme omistajillemme kantaa vastuumme alueen nuorten ja aikuisten tulevaisuudesta.
Katso Hyrian yleisesittely Hyria koulutuksen YouTube-kanavalla
HYRIAN YLEISESITTELY
5
Hyrian hallituksen uusi puheenjohtaja Pentti Puhakka:
”Alueen elinkeinoelä on onni, että meillä Hyrian uusi hallitus aloitti työnsä 19.9.2017 Hallituksessa jatkavat edelleen Annika Kokko (Hyvinkää), Päivi Terävä (Hausjärvi) sekä Riitta Joutsi-Hänninen (Loppi). Uudet hallituksen jäsenet ovat Hyvinkäältä Markku Jahnukainen ja Ossi-Pekka Ollikainen sekä Riihimäeltä Riitta Romu, Kari Moisiola ja Ilpo Ropponen. Hallituksen puheenjohtajana toimii jatkossa KONE Oyj:n johtaja Pentti Puhakka. Hyria on Pentti Puhakalle tuttu toimija jo ennestään, hyvää työtä yhdessä on tehty jo pitkään. Hyriasta tulee KONEelle sekä työssäoppijoita että työntekijöitä. Lisäksi voimat on yhdistetty muissakin projekteissa, mm. boostattu nuoria hakemaan opiskelemaan hyvin työllistävälle kone- ja metallialalle. KONE on myös jatkokouluttanut väkeään Hyriassa. Hyvä yhteistyön muoto on myös opettajien työelämäjaksot, joilla Hyrian opettajat päivittävät alan osaamistaan. ”Uutta ja yllättävää minulle oli se, kuinka laaja kokonaisuus Hyria on. Opiskeltavia aloja, tutkintoja ja koulutuksia on valtava määrä,” kertoo Puhakka.
”Alueen elinkeinoelämälle on onni, että meillä on Hyria”
6
Pentti Puhakka näkee, että kasvava alueemme tarvitsee oppilaitoksen säilyttääkseen kilpailukykynsä. ”Alueen elinkeinoelämälle on onni, että meillä on Hyria. Sen lisäksi, että meille koulutetaan osaavaa työvoimaa,
saamme tarvittaessa nopeasti myös lisäkoulutusta johonkin täsmätarpeeseen. Asiansa osaava koulutuksen järjestäjä varmistaa, että säilymme elinvoimaisina ja houkuttelee alueelle myös uusia asukkaita ja yrityksiä”. Elinkeinoelämän rakenne ja ammatit ovat muuttuneet viime vuosina radikaalisti ja muutokset jatkuvat kiihtyvällä vauhdilla. Tulevaisuuden suuntia tai osaamistarpeita on mahdotonta ennustaa kovin pitkälle. Tämä vaatii uudenlaista ketteryyttä sekä koulutuksen järjestäjältä että elinkeinoelämältä.
Ammatillisen koulutuksen uudistus on tervetullut Pentti Puhakka on sitä mieltä, että ammatillisen koulutuksen uudistus on pääsääntöisesti hyvä asia. Uudistus, jonka ydinajatus on ”vain osaaminen ratkaisee”, on tarpeellinen. Ammatillinen koulutus on aina ollut käytännönläheistä ja reformin myötä oppimista siirretään yhä enemmän työpaikoille. Haaste, kuinka opiskelijoiden ohjaus yrityksissä tullaan hoitamaan, on vielä ratkaisematta. Tähän Hyrian, kuten muidenkin koulutuksen järjestäjien, on osattava vastata. Toimivan ratkaisun löytäminen vaatii vanhojen rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista. Oppilaitoksilla on oltava valmiutta tukea työpaikkoja opiskelijoiden ohjauksessa. ”Motivoituneet opiskelijat tuskin tuottavat ongelmaa, mutta ne, jotka tarvitsevat erityistä tukea opinnoissaan huolestuttavat
minua. Toisaalta kasvava työpaikalla oppimisen määrä voi myös motivoida niitä opiskelijoita, joita opiskeluun liittyvä teoria puuduttaa.”, miettii Puhakka. Ammatillisella koulutuksella on Pentti Puhakan mukaan ratkaisevan tärkeä rooli suomalaisessa koulutuskentässä. ”Teollisuus tarvitsee ammattitaitoista työvoimaa, jota valmistuu ammattikouluista. Ammatillinen koulutus kuitenkin vaatii profiilinnostoa. Mielikuva mediassa esimerkiksi kone- ja metallialan työtehtävistä on väärä. Uutisissa näytetään kuvia rähjäisistä hitsaamoista, kun todellisuudessa siisteissä tehdassaleissa ohjelmoidaan robotteja valkoiset hansikkaat käsissä. Myös esimerkiksi oppisopimuskoulutus, joka on todella joustava tapa kouluttaa, mielletään helposti yritystä valtavasti työllistäväksi ja byrokraattiseksi. Asiahan ei oikeasti ole näin.”
Hyrian on luotava alueelle ”positiivista pöhinää” Pentti Puhakka tuo Hyriaan huippuosaamista, vahvan elinkeinoelämän äänen sekä yritysja yhteistyöverkostonsa. Omalta kannaltaan Pentti Puhakka listaa kolme pääasiaa, joita hän aikoo edistää Hyriassa. Ensimmäisenä hän mainitsee talouden. ”Hyria on hoitanut talouttaan tarkasti ja hyvin. Samaa tyyliä tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Erityisesti keskitymme ratkaisemaan kuinka saamme mm. suuresta kiinteistöjen määrästä johtuvia kiinteitä kuluja vähennettyä.
ämälle on Hyria” Kevyempi kulurakenne saa aikaan sen, että nopeisiin toimintaympäristön muutoksiin pystytään vastaamaan entistä ketterämmin.” Toisena kehityskohteena on yritysyhteistyö. ”Hyrian on oltava yritysten iholla. Ei riitä, että Hyria tukee aluetta kouluttamalla työvoimaa, sen on toimittava kiihdyttävänä katalysaattorina. Hyrian on oltava asiantuntija ja ennakoitava tulevia kehityssuuntia ja työvoiman osaamistarpeita. On hienoa, että Hyria on jo panostanut yritysyhteistyöhön. Tätä panostusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää. Myös tuleva ammatillisen koulutuksen uudistus vaatii ihan uudenlaisia yhteistyömuotoja.” Kolmantena asiana Pentti Puhakka haluaa edelleen vahvistaa Hyrian roolia talousalueen ykköskehittäjänä. ”Hyrian on luotava alueelle ”positiivista pöhinää”. Ei riitä, että tavoitteena on tuottaa riittävää osaamista. Pitää olla paras.” Lopuksi Pentti Puhakka lähettää terveisensä hyrialaisille. ”On ollut hienoa tutustua syvemmin Hyrian toimintaan. Olette hoitaneet asiat hyvin ja perusta on kunnossa. Haluan myös kiittää edellistä hallitusta, olette luoneet pohjan, josta on helppo jatkaa. Hyria tekee äärimmäisen tärkeää työtä ja toteuttaa osaltaan yhteiskuntavastuuta. Koulutuksen merkitys on mittaamattoman tärkeä sekä yksittäisen opiskelijan että yhteiskunnan kannalta. Erityisen tärkeää tämä on nuorten opiskelijoiden kohdalla. Jokainen keskeyttänyt ja yhteiskunnan ulkopuolelle pudonnut nuori on katastrofi.”
7
Koulutuksen kuulumiset
Koulutustoiminnan arjessa kehitimme ja laajensimme moniammatillista yhteistyötä. Tämä näkyi ammatillisten ohjaajien määrän lisäämisenä. Sovelsimme tiimioppimisen mallia entistä useammilla koulutusosastoilla. Henkilökuntaamme kouluttautui tiimimestareiksi ja päättyneen Hyvinvointiklinikkahankkeen lopputuotos, Valmentajan käsikirja, ilmestyi. Kehitimme ja laajensimme koulutusten tarjotinmallista toteutustapaa. Mm. yhteisten tutkintojen osalta otettiin käyttöön tarjotinmallinen toteutus. Eri hakukanavien (yhteishaku ja jatkuva haku) kautta tulevat opiskelijat opiskelivat yhä enemmän yhdessä, uusina aloina mm. kiinteistö- sekä ravintolaja cateringalat.
Yrittäjyy-den polkua tuettiin mm. yrittäjyysopintojen, NY24h-leirin, NY Vuosi Yrittäjänä -ohjelman sekä Opiskelijaosuuskunta Hykerryksen perustamisen avulla. Liiketalouden opiskelijat perustivat kauppakeskus Atomiin PopUp-tila Protonin, joka toimii samalla NY-yrittäjien liiketilana ja työssäoppimispaikkana.
Lue juttu opiskelijaosuuskunta Hykerryksestä tästä: OPISKELIJAOSUUSKUNTA...
Vuosi 2017 oli leimallisesti laajenevan yhteistyön. Ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö poiki AMK-väyläopintoja mm. koneja tuotantotekniikan, autoalan, sosiaali- ja terveysalan ja liiketalouden puolella. Yhteinen työ Hyria säätiön saatiin vauhtiin käytännössä VALMA-koulutuksen toteutuksessa ja osassa valmennuksia. Logistiikan puolella aloitettiin yhteistyö TTS Työtehoseuran kanssa C/CE -ajoopetuksessa. Robotiikan osaamisen lisäämiseksi aloitettiin yhteistyö Riihimäen perusopetuksen, lukion ja HAMK:n kanssa.
Lue juttu TTS-yhteistyöstä tästä: TTS-YHTEISTYÖ
Tutustu Valmentajan käsikirjaan tästä: VALMENTAJAN KÄSIKIRJA
8
Hyrian perinteisten omien oppimisympäristöjen lisäksi myös kaikki tukipalvelut tarjosivat opiskelijoillemme oppimismahdollisuuksia. Lisäksi Suomi 100 -vuoden tilaisuudet ja Red Carpet-tapahtumat toimivat useiden eri alojen opiskelijoiden oppimisympäristöinä. Lisäksi oppimisessa hyödynnettiin erilaisia PopUp-tapahtumia ja -ympäristöjä, esim. puutarha-alan PopUp-myymälä kauppakeskus Willassa. Lisäsimme myös pääasiassa verkossa toteutettavien tutkintojen määrää, uusina mm. vartijan ammattitutkinto ja kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto.
Kansainvälinen yhteistyö sekä opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus jatkui vahvana – Hyria oli mukana yhteensä seitsemässä kv-hankkeessa. Myös Taitaja-toimintaan osallistuttiin laajasti: eri lajien semifinaaleihin osallistui 29 ja finaaleihin 6 opiskelijaa sekä Taitaja-mitalisteina palkittiin 5 hyrialaista opiskelijaa. Lisäksi Hyriasta koneistajiksi valmistuneet Eemi Saloranta ja Eetu Runne edustivat Suomea ammattitaidon MM-kilpailuissa Abu Dhabissa. Tiimin sijoitus kovassa seurassa oli upea yhdeksäs.
Lue juttu Taitaja-menestyksestä tästä: TAITAJAKISAMENESTYS
Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon sekä kotoutumiskoulutusten volyymi oli poikkeuksellisen suuri, johtuen erityisesti vuosina 2015–2016 maahan saapuneista turvapaikanhakijoista. Jatkoimme kotoutumistyön koordinointityötä Riihimäen kaupungille sekä Hausjärven ja Lopen kunnille. Erilaisten työnhaku-, ura- ja työhönvalmennusten määrä kasvoi edelleen. Uudet toteutusmallit ovat palveluyhdistelmiä, joihin sisältyy uravalmennuksen lisäksi esimerkiksi työhönvalmennusta ja työkokeilu.
Hyrinässä valmennetaan työelämään tiimioppimisen keinoin Ammatillinen koulutus elää muutoksen aikaa. Opetuksen on oltava työelämälähtöistä, opiskelijoita osallistavaa ja motivoivaa, ja heidän valmiuksiaan yrittäjyyteen on vahvistettava. Hyrian uudenlainen oppimisympäristö, Hyvinvointiklinikka Hyrinä yhdistettynä tiimioppimisen malliin täyttää nämä uudet vaatimukset kirkkaasti.
Hyvinvointiklinikka Hyrinä on kesällä 2017 päättynyt Hämeen ELY:n rahoittama hanke, jossa rakennettiin Hyrian hiusalan, kauneudenhoitoalan ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden, opettajien ja ammatillisten ohjaajien yhteinen oppimis- ja työympäristö. Hankkeen lopputuotoksena valmistui Valmentajan käsikirja, jossa on kuvattu Hyvinvointiklinikan toiminnan teoreettiset perusteet sekä valmentamisen työkalut. Hyvinvointiklinikka Hyrinän toimintamalli perustuu tiimioppimiselle, johon eväät haettiin Tiimiakatemian tiimimestarikoulutuksesta. Uudenlainen, Hyrinässä jo käytännössä toimivaksi testattu valmentamisen malli on otettu innolla vastaan myös Hyrian muilla koulutusaloilla. Helposti monistettava tiimioppimisen malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa ammatillisissa oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakouluissa. Hyrinän mallissa opiskelijat ottavat itse vastuun oppimisestaan: määrittävät osaamistavoitteensa, miettivät opiskelukeinot ja vastaavat tavoitteidensa saavuttamisesta. Tätä oppimisprosessia tukevat valmentaja-opettajat ja ammatilliset ohjaajat. Hyrinän arvomaailma on koulutuksen kentässä lähes vallankumouksellinen: opiskelijat opiskelevat itseään, eivät oppilaitosta varten.
Koulutuspäällikkö Minna Vaittinen ja opettaja Sari Lähevirta-Tilli ovat aidosti ylpeitä tiimioppimisen mallista ja sen tueksi laaditusta Valmentajan käsikirjasta. ”Valmentajan käsikirja ei ole vain kauniita sanoja paperilla, vaan meillä toimitaan oikeasti sen mukaan. Mallin sisäistäminen vaati osaston henkilökunnalta joustavuutta ja ennen kaikkea uskallusta päästää irti vanhoista toimintatavoista, lukujärjestyksestä ja omista tarkoista suunnitelmista. Uudenlaisen mallin juurruttaminen toimintatavaksi tapahtui vähitellen, yhdessä valmentamalla, eli kokemusten kautta. Yhtenä tavoitteena oli tiimiytyminen ja se tapahtui opiskelijoiden lisäksi myös opetushenkilöstön keskuudessa”, kertoo Minna Vaittinen.
Mitä sitten tehdään erilailla kuin ennen? ”Opiskelijoita kuunnellaan entistä enemmän”, miettii Sari Lähevirta-Tilli. ”Pääsimme pois opettajajohtoisesta toiminnasta ja annoimme vastuuta opiskelijoille”, hän jatkaa. ”Välillä oli vaikea kääntää omaa ajatusmallia toiseen asentoon ja muuttaa kielenpäällä ollut vastaus vastakysymykseksi: ”miten itse tekisit?” Toki koulutus perustuu edelleen opetussuunnitelmaan, mutta uutta on se, että opiskelijoita valmennetaan itse miettimään, mitä tästä asiasta tulee oppia. Opiskelijat myös valitsevat itse parhaat oppimisen tavat ja keinot, vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi erilaiset oppimistehtävät tai asiakaskeikat. Hyrinässä opiskelijat vastaavat myös asiakaskontakteista: markkinoivat palveluja, myyvät keikkoja ja rakentavat palveluiden sisältöjä yhdessä asiakkaiden kanssa. Opettajat toimivat valmentajina ja antavat tukea tarvittaessa. Tiimioppimisen mallissa opiskelijat toimi-
vat tiimeinä ja jokainen on vuorollaan tiimin vetovastuussa. Samalla työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi ja opitaan hyödyntämään tiimin jäsenten erilaisia vahvuuksia. Valmentajan vastuulla on tiiminvetäjän ohjaaminen ja auttaminen tarvittaessa, vetäjän tueksi on myös laadittu tiiminvetäjän check list. ”Ohjauksen tarve vaihtelee, ensimmäisen vuoden opiskelijoita ohjataan tiiviisti ja valmentajan rooli on suurempi. Kolmannen vuoden lopussa olemme enää lähinnä sivustaseuraajia ja tarvittaessa sparraajia”, kertoo Minna Vaittinen. Hyvinvointialojen koulutuksessa asiakkaan kohtaaminen, etiikka ja vuorovaikutus ovat läsnä kaikissa asiakastilanteissa. Esimerkiksi neliraajahalvaantuneen kohtaamista ei voi opiskella dioista. Uskomme vahvasti kokemuksen kautta oppimiseen,” kertoo Minna Vaittinen.
Tiimioppimisen malli saa kiitosta opiskelijoilta Opiskelijat ovat ottaneet uuden mallin hyvin vastaan. Itse tekemällä oppiminen tuntuu mielekkäämmältä kuin luennoilla istuminen. He näkevät monenlaisia työpaikkoja, saavat
9
keikkojen myötä tärkeitä työelämän kontakteja, oppivat yhteistyötaitoja ja saavat tuntumaa yrittäjän elämään. Vastuu myös opettaa paljon, eikä vapaamatkustajia sallita. ”Tiimin ja opiskelukavereiden paine toimii hyvin, valmentajan tarvitsee harvoin patistaa opiskelijoita. Tiimikavereille ei myöskään tehdä ohareita samalla tavalla kuin opettajille, ” hymyilee Sari Lähevirta-Tilli. Tiia-Riikka Koivula valmistui Hyriasta lähihoitajaksi 2016 kuntoutuksen osaamisalalta. ”Hyrinä on työpaikan ja koulun välimuoto, jossain työssäoppimisen ja työelämän välillä,” miettii Tiia-Riikka. ”Toisaalta ollaan koulussa, mutta tehdään kuitenkin koko ajan oikeita asiakastöitä. Tiimeissä työskennellessä oppi paljon: mukana on eri elämäntilanteissa olevia ja eri-ikäisiä opiskelijoita 16-vuotiaista aikuisiin. Tiimit ovat usein myös monialaisia, eli keikalla saattavat olla edustettuina kaikki Hyrinän koulutukset: kosmetologit, parturikampaajat ja lähihoitajat. Ryhmätöistä saa paljon enemmän irti, kun ihmiset olivat erilaisia. Tiimiytyminen tapahtuu myös monilla tasoilla: on oma keikkatiimi, oman luokan tiimi sekä yksi iso Hyrinä tiimi. ” ”Perinteistä opettajaa katsotaan usein ylöspäin ja hänelle puhutaan vain kouluasioista. Valmentaja on sen sijaan osa tiimiä ja opiskelijoiden kanssa samalla tasolla. Hänen kanssaan voi jäädä vaikka koulun jälkeen kahville ja jutella henkilökohtaisiakin asioita,” kertoo Tiia-Riikka. ”Koulutus oli tosi käytännönläheistä ja opetti työelämässä tarvittavia taitoja, kuten päätöksentekotaitoja sekä kasvatti itsenäisyyttä ja itsevarmuutta. Luottamus omaan osaamiseen vahvistui. Opiskelun parasta antia olivat työkeikat. Meitä valmennettiin yrittäjämäiseen toimintaan: myimme keikkoja asiakkaille itse, haastattelimme asiakkaat ja suunnittelimme sekä toteutimme sisällöt heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaan. Lopuksi pidettiin vielä jälkimotorola, eli keikan palaute-
10
palaveri. Valmentajat eivät antaneet meille valmiita vastauksia, vaan pääsimme etsimään ne itse. Turvallisessa ympäristössä oli myös lupa kompuroida ja mokata. Ilman virheitä ei opi,” Tiia-Riikka miettii. Tiimeissä toimiminen myös vaatii opiskelijoilta paljon. Välillä tulee tuskastumisen hetkiä, kun opettajakeskeisyyteen tottuneet nuoret pistetään ajattelemaan omilla aivoillaan ilman valmiita vastauksia. ”Hyvinvointiklinikka Hyrinän malli kehittää ennen kaikkea ongelmanratkaisutaitoja, työelämävalmiuksia, yhteistyökykyä sekä sosiaalisia- ja verkostoitumistaitoja. Juuri sitä, mitä työelämässä pärjäämisessä tarvitaan,” sanoo Minna Vaittinen. Opiskelu koostuu sarjasta pieniä projekteja ja on yrittäjähenkistä. Oppimiseen kuuluu myös vastuunotto: opetushenkilöstön lisäksi viimeisen vuoden opiskelijat mentoroivat nuorempiaan. Tämä kuuluu opintoihin ja opiskelijat odottavat vuoroaan innolla.
Hankkeessa luotu malli vakiintui käyttöön Koska opiskelumenetelmät ovat osallistavia ja toiminnallisia, pystyvät erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelemaan muiden tavoin. ”Olemme pystyneet purkamaan HOJKSeja (Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma). Opiskelijat opiskelevat käytännössä tekemällä ja tenttejä ei välttämättä tarvita,” kertoo Minna Vaittinen. ”Kun Hyvinvointiklinikka-hanke alkoi, lupasimme rakentaa erityisopiskelijoille oman polun. Emme rakentaneet vain polkua, vaan avasimme vielä yhden uuden oppimisympäristön, W&T Hyrinän, joka mahdollistaa ennen kaikkea hius- ja kauneudenhoitoalan opiskelijoille yksilöllisen opiskelupolun ja etenemisnopeuden. Lisäksi toiminnalliset ja osallistavat opiskelutavat ja tiimeissä toimiminen on auttanut myös erityisen tuen opiskelijoita. Me emme ajattele, että meillä on
erityisopiskelijoita, vaan kaikki ovat vain opiskelijoita, joista jokaisella on omat vahvuutensa. Uuden oppiminen ja uudella tavalla tekeminen ei välttämättä aina ole kivaa ja hauskaa, joskus on mentävä epämukavuusalueelle. Tämä koskee sekä opiskelijoita että henkilökuntaa. Kun sen sietää, todellinen oppiminen pääsee käyntiin.” Hyvinvointiklinikka on lähentänyt opiskelijoita ja opettajia, perinteinen auktoriteettiasema on murentunut ja nyt ollaan enemmän samanarvoisia työkavereita. Ilmapiiri on parantunut selvästi: opiskelijat kohdataan ihmisinä ja heitä arvostetaan entistä enemmän. Opiskelijat ja henkilökunta ovat tiimiytyneet myös keskenään. Hyvinvointiklinikka Hyrinä on kaikkien yhteinen työympäristö. ”Tämä ei ole meille enää vaihtoehtoinen toimintatapa, vaan näin tulemme työskentelemään myös jatkossa,” painottaa Minna Vaittinen. ”Oli hienoa olla toteuttamassa tätä hanketta, jossa loimme konkreettisen, uudenlaisen toimintamallin. Olemme vakuuttuneita, että tämä on se suunta, johon ammatillisessa koulutuksessa pitää mennä. Ja samaa mieltä ovat ne kaikkein tärkeimmät eli opiskelijat – valmentamamme tulevaisuuden työelämän osaajat. ”
Lisää aiheesta: VALMENTAJAN KÄSIKIRJA
HYVINVOINTIKLINIKKAHANKKEEN KUVAUS
HYVINVOINTIKLINIKKA HYRINÄN BLOGI OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUVIDEO
Uudet tuulet oppimisessa ja yrittäjyydessä
Motive-hanke järjesti Hyrian uudet tuulet oppimisessa ja yrittäjyydessä -tapahtuman Hyvinkäällä 10.4.2017. Kauppalankadun yksikköön kerääntyi kuulemaan tiimioppimisesta, yrittäjyydestä ja uudenlaisista oppimisympäristöistä lähes sata kiinnostunutta kuulijaa. Yleisö koostui sekä opiskelijoista että henkilökunnan edustajista. Hyrian koulutuksissa hyödynnetään monipuolisesti tiimioppimista ja erilaisia moderneja oppimisympäristöjä, jotka tukevat yrittäjyyttä. Näistä esimerkkejä ovat mm. Motive-hanke, Nuori Yrittäjyys -ohjelma, Work & Train -konsepti sekä rakenteilla oleva opiskelijaosuuskunta. Tapahtuman aluksi Nuori Yrittäjyys ry:n tapahtumapäällikkö Eemeli Alanne esitteli yhdistyksen toimintaa ja kansainvälistä Nuori Yrittäjyys -konseptia. NY-yhdistys tukee yrittäjyyskasvatusta, jossa tavoitteena on saada nuoret tunnistamaan ja hyödyntämään omat kykynsä – tekemällä oppien. Yhdistys tarjoaa 7–25 -vuotiaiden nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa tukevia ohjelmia, jotka toteutetaan kouluissa osana opetusta. Mielenkiintoisinta antia olivat opiskelijoiden ja opettajien kokemukset Nuori Yrittäjyys -ohjelmasta. Naapurista terveisiä toivat Keudan opettajat ja opiskelijat, jotka esittelivät Keudan yrittäjyyskoulutustapaa. Heidän
NY-ohjelman erikoisuutensa on siihen integroitu ruotsin kielen opiskelu. Näin välillä pakkopullamaisesta kielenopiskelusta on saatu mielekästä, helppoa ja jopa hauskaa. Hyrian Nuori Yrittäjyys -ohjelmasta esillä olivat Sadehelmi ja Demaagus yritykset. Opettaja-valmentajat Satu Penttala ja JuhaMatti Jussila sekä opiskelijat Noora Aalto ja Markus Kuortti valottivat kokemuksiaan. Sadehelmi tarjoaa koti- ja apupalveluita erityisesti ikäihmisille Riihimäen ja Hausjärven alueella. Demaagus-yrityksen ohjelmistoon puolestaan kuuluu stand up, taikuus, sekä musiikki. Nuorten kokemukset ohjelmasta olivat positiivisia ja he kertoivat oppineensa NY-yrittäjinä paljon enemmän kuin oppitunneilla. Myös kynnys yrittäjyyteen on madaltunut ja yrittäjän ura valmistumisen jälkeen on mahdollinen, jopa todennäköinen. Hyria säätiön (ent. HRAKS) työelämäpalveluiden päällikkö Heikki Kallunki sekä Hyria koulutuksen koulutuspäällikkö Minna Vaittinen esittelivät tarkemmin Hyrian ja HRAKS:in Work & Train -oppimisympäristöjä sekä W&T Willa kahvilan että W&T Hyrinä kauneushoitola-parturikampaamon näkökulmasta. Opettaja Jarmo Tikka sekä opiskelijat kertoivat puolestaan Motive-hankkeesta sekä sen avulla luodusta, toimintaansa käynnistelevästä Hyrian opiskelijaosuuskunnasta. Lopuksi
Hyrian opettaja-valmentaja Satu Penttala sekä opiskelijat Noora Aalto ja Markus Kuortti kertoivat kokemuksista Nuori Yrittäjyys -ohjelmassa.
Yritysvoimalan edustaja Jukka Pötry valotti tapoja, joilla aloittavat yrittäjät voivat hyödyntää Yritysvoimalan palveluita. Tilaisuus kokosi hienosti yhteen tapoja, kuinka Hyriassa tuetaan yrittäjyyttä ja opiskellaan uudella tavalla yritysten kaltaisissa, oikeissa oppimisympäristöissä. Yrittäjyysiltapäivän osallistujat saivat kotiin viemisiksi sekä tietoa että innostusta. Nuorten NY-yrittäjien sanoihin summautuu päivän anti: ”Lähtekää ihmeessä mukaan yrittäjyysopintoihin! Saatte maistaa miltä yrittäjyys tuntuu ilman siihen liittyviä isoja riskejä.”
Hyödyllisiä linkkejä: MOTIVE
NUORI YRITTÄJYYS
11
Yhteishaun opiskelijat 2017 OPISKELIJAMÄÄRÄT OSASTOITTAIN Yhteensä 2122 . . . . . . . . . . Valmentava koulutus 41 Auto ja logistiikka 208 . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kone, metalli 86 . . . . . . . . . . . . . . . . .
. . . . . . . . . . . . Turvallisuus 140 . . . . . . . . . Sähkö 238
Kulttuuri 164 . . . . . . . . . . . . . .
Liiketalous ja tietotekniikka 415 . . .
. . . Sosiaali ja terveys 334
Rakennus ja . . . . . . . . talotekniikka 212 Luonnonvara ja ympäristö 156 . . . . . . . . . .
Matkailu, ravitsemis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ja talous 128
2017 SUORITETUT TUTKINNOT Yhteensä 712
Auto ja logistiikka 66 . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kone, metalli 20 . . . . . . . . . . . . . . . . .
. . . . . . . . . . . . . . . . . Turvallisuus 22 . . . . . . . . . . . . . . Sähkö 69
Kulttuuri 57 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Sosiaali ja terveys 103
Liiketalous ja tietotekniikka 180 . . . .
12
Luonnonvara ja ympäristö 67 . . . . . . . . . . . . . . . . .
Rakennus ja . . . . talotekniikka 78 Matkailu, . . . . ravitsemis ja talous 50
Jatkuvan haun opiskelijat 2017 OPISKELIJAMÄÄRÄT OSASTOITTAIN Yhteensä 8237 . . . . . . . Valmentava koulutus 753 Kone ja metalli 630 . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
. . . . Turvallisuus 1804 Liiketalous ja tietotekniikka 1774 . . .
Logistiikka 172 . . . . . . . . . . . . Luonnonvara ja ympäristö 503 . . . Matkailu, ravitsemis ja talous 774 . . . . . . .
. . . Sosiaali ja terveys 1243 Rakennus ja . . . . . . . . . . . . . talotekniikka 584
2017 SUORITETUT TUTKINNOT Yhteensä 867
Kone ja metalli 37 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
. . . . . . . . . . . . . . . . . . Turvallisuus 58
. . . Sosiaali ja terveys 201 Liiketalous ja tietotekniikka 210 . . .
Logistiikka 42 . . . . . . . . . . . . . . Luonnonvara ja ympäristö 76 . . . . . .
Rakennus ja . . . . talotekniikka 131 Matkailu, . . . . . . . . . . ravitsemis ja talous 112
13
Amanda innostui metallista – sokkona tehty alan valinta osoittautui unelmaduuniksi
14
Amanda Anttonen on 17-vuotias, erittäin määrätietoinen nuori nainen. Amanda opiskelee Hyriassa toista vuotta metallialan perustutkintoa ja viimeiset Hyriaan tehtävät opinnot, työssäoppimisjakso sorvarina Millog Oy:llä, ovat jo käynnissä. Amandan opinnot eivät kuitenkaan ole ohi, hän jatkaa opiskelua Riihimäellä, ammattikorkeakoulu HAMK:issa. Tähtäimenä on valmistua konetekniikan insinööriksi. Amanda kertoo joutuneensa metallialalle täysin vahingossa. ”Hain vuonna 2016 yhteishaussa Helsinkiin maalarilinjalle, mutta opiskelupaikan varmistuttua tulin toisiin ajatuksiin. Asun Mäntsälässä ja halusin kuitenkin opiskella lähempänä kotia. Hyriassa Riihimäellä oli yhteishaun jälkeen tarjolla paikkoja enää kokin ja koneistajan koulutuksissa. Tiesin, että kokiksi en ainakaan halua, joten päädyin opiskelemaan koneistajaksi tietämättä alasta yhtään mitään.” Sokkona tehty valinta osoittautuikin tulevaksi unelmaduuniksi ja kiinnostus metallialaan Hyrian työsalissa heräsi. ”Kun koulu alkoi, ei tarvittu montaa tuntia teoriaa, vaan pääsimme jo ekalla viikolla tekemään työstökoneilla ja hitsaamaan. En ollut ikinä nähnyt esimerkiksi sorvia ja tein virheitä, mutta niistä oppi käytännössä. Into vain kasvoi, mitä enemmän pääsin tekemään.” Amanda opiskeli erityisen nopeasti: ”huomasin, että toisen vuoden syksyllä ei tule minulle enää mitään uutta ja ilmoitin, että haluan valmistua jo ensi keväänä. Opettaja yskähteli hetken, mutta järjesti palaverin opinto-ohjaaja Eija Rauhaniemen kanssa ja teimme yhdessä minulle nopeamman etenemisen suunnitelman. Tein kaikille yhteisiä tutkinnon osia, esim. kieliä ja matematiikkaa, nopeutetulla vauhdilla sekä suoritin näyttöjä joka ikisessä mahdollisessa välissä. Lisäksi Eija kertoi minulle mahdollisuudesta jatkaa insinööriopintoihin ammattikorkeakouluun. Koska jääminen perusduunariksi ei ole suunnitelmissa, halusin käyttää tämän mahdollisuuden. Tarkoituksena on suorittaa
kevään aikana HAMK:issa 30 opintopistettä, jotka hyödynnetään Hyriassa osana ammatillista perustutkintoa. Jatko insinööriopintoihin onnistuu ilman pääsykoetta ja valmistun konetekniikan insinööriksi kolmessa vuodessa. Mahdollista on puristaa tutkinto kasaan jopa kahdessa vuodessa.”
Metallialalla on turhaan huono maine Vaikka Amandan päätyminen metallialalle olikin silkka vahinko, hän on todella tyytyväinen valintaansa. ”Valmistuin peruskoulusta hyvällä keskiarvolla, mutta koska olen käytännön ihminen ja tykkään tehdä käsilläni, lukio ei ollut minulle vaihtoehto. Metallialalla voi tehdä just sitä mitä itse haluaa, päämateriaalina on vain metalli. Työ on itseasiassa tosi luovaa, mielestäni ala on taiteilijan työn jälkeen luovin. ”Musta tuntuu, että hakijat, kuten minäkin, ei tiedä mitä metalliala on. Tänne hakee usein väliinputoajia, jotka keskeyttää opinnot helposti,” miettii Amanda. Perinteisesti vahvan miehinen ala sopii Amandan mukaan myös tytöille. ”Me opiskelijat ollaan ihan samanarvoisia ja meitä kohdellaan samalla lailla. Ei mua kukaan ajattele tyttönä tai aliarvioi. Välillä joudun pyytämään apua vaikka raskaiden kappaleiden siirtelyssä, mutta ei se ole ongelma. Aina saa apua, kun vaan pyytää.”
Jokainen voi pärjätä, jos vain haluaa Ammattikorkeassa opiskelutahti on Amandan mukaan nopea, uutta tulee paljon ja tieto pitää omaksua vauhdilla. ”Opiskeltavat aiheet ovat välillä haastavia ja joudun käyttämään opiskeluun myös vapaa-aikaa. Lasken matikkaa iltaisin välillä kolmekin tuntia, koska muuten en pärjää. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen voi pärjätä, kun on valmis teke-
mään töitä. Minä esimerkiksi en ole koskaan ollut erityisen hyvä matikassa, mutta pärjään kyllä, koska haluan ja olen niin päättänyt,” hymyilee Amanda. Joustava siirtyminen insinööriopiskelijaksi oli Amandan mukaan hyvä ratkaisu. Hän pitää opiskelusta ja Hyrian perustutkinto loi erinomaisen pohjan AMK-opinnoille. ”Minua kiinnostaa suunnitteluun ja johtamiseen liittyvät tehtävät, mutta olen sitä mieltä, että niitä on hankala tehdä, jos ei ole käytännön osaamista ja ymmärrystä myös lattiatason töistä.” HAMK:in opiskelijat ovat ottaneet Amandan hyvin vastaan ja hän kokee olevansa samalla viivalla muiden kanssa. ”Osa opiskelukavereistani hämmästyi, kun olen alaikäinen ja en voi osallistua opiskelijabileisiin,” Amandaa naurattaa. ”En ole muutenkaan tullut HAMK:iin bilettämään, vaan hoitamaan hommat ja valmistumaan,” hän jatkaa.
Tulevaisuudessa esimies tai suunnittelija Kun Amanda valmistuu konetekniikan insinööriksi, tähtäimessä ovat ensin suunnittelijan ja myöhemmin myös esimiehen tehtävät. Hyvinkään – Riihimäen alueella on useita suuria metallialan yrityksiä, joissa on mahdollisuus päästä myös kansainväliselle uralle. ”Haluan oppia uutta ja edetä työssäni, eniten pelkään, että jämähdän paikalleni. En halua, että työpäivät ovat samanlaisia ja tällä alalla niin ei onneksi pääse käymään.” Vapaaajalla Amandalla ei juurikaan jää kouluhommien lisäksi aikaa harrastaa. ”Näen kavereita ja urheilen, muuten illat sujuvat tällä hetkellä opiskelun merkeissä.” Lopuksi Amanda haluaa vielä kiittää Eija-opoa: ”hänen avullaan löydettiin nopeampi polku. Sain Eijalta kaiken tarvittavan tiedon ja faktat sekä tuen. Kun vain on halua, kaikki on mahdollista ja onnistuu,” miettii Amanda, tuleva konetekniikan insinööri.
” Musta tuntuu, että hakijat, kuten minäkin, ei tiedä mitä metalliala on.” 15
Työelämäpalvelut – kysy Hyriasta, me autamme!
Kuva: HUS Desiko Työelämäpalveluiden päätavoitteena on Hyrian asiakkuustyön kehittäminen. Tämä tarkoittaa sitä, että kehitämme yritys- ja työyhteisöasiakkuuksia ”top-yhteistyöstä monipuoliseksi kumppanuudeksi” kattaen myös olemassa olevan henkilöstön kouluttamisen.
Lue lisää HyriaPisteestä:
Lue asiakaspäällikkö Elina Oinaanojan blogi Ammatilliset oppilaitokset yritysten henkilöstön kehittäjinä.
Loppuvuoden huippu-uutinen oli HyriaRekrypalvelun käynnistäminen – meillä opiskelu ei enää pääty valmistumiseen, vaan työllistymiseen!
BLOGIKIRJOITUS
HYRIAPISTE
Lue lisää HyriaRekrystä: HYRIAREKRY
16
Toteutimme johtamis-, esimies- ja työyhteisökoulutuksia räätälöityinä useamman vuoden koulutus- ja kehittämishankkeina ja kumppanuuksina, joissa asiakkaina oli kaupunkeja ja suurehkoja yrityksiä. Yhteishankintakoulutusten volyymi nousi edellisestä vuodesta merkittävästi ja sitä hyödyntävien yritysten toimialakirjo laajeni. Laajensimme yrittäjäkoulutusta myös ELY-keskusten kasvupalveluihin. Solmimme puitesopimukset StarttiPlus- ja Yrittäjästä työnantajaksi -palveluista Uudenmaan ja Hämeen alueille. Hämeen alueella toimimme myös Ammattitaidon ja osaamisen arviointi -palvelun toteuttajana. Syksyllä 2017 Kauppakeskus Willassa, Hyvinkäällä, avattiin koulutuksen ja säätiön yhteinen HyriaPiste, joka on matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapiste. HyriaPisteellä työskenteli koko syksyn monialainen Willatiimin, johon kuului asiakasvastaavia, opoja, opintosihteereitä sekä säätiön valmentajia. Tiimiä veti asiakaspäällikkö. HyriaPiste jatkaa toimintaansa myös vuonna 2018.
OPPISOPIMUSPALVELUT Oppisopimuspalveluiden tunnuslukuja vuonna 2017 oli 284 perustutkinto-, 303 ammattitutkinto- ja 292 erikoisammattitutkinto-opiskelijaa sekä 48 muun lisäkoulutuksen opiskelijaa. Näin ollen virtauma oli 927 opiskelijaa, joista vuonna 2017 aloittaneita oli 470. Valmistavia koulutuksia hankittiin Hyriasta 746 (80 %) ja muilta koulutuksen järjestäjiltä 181 (20 %). Oppisopimusopiskelijoista naisia oli (61 %) ja miehiä (39 %). Opiskelijat opiskelivat 104:ää eri tutkintoa. Lue lisää: Johtamisen erikoisammattitutkinto oppisopimuksella
Hyvinkään sairaalaan tarvitaan lisää laitoshuoltajia, HUS kouluttaa yhdessä Hyrian kanssa Laitoshuoltaja on merkittävä osa sairaalan hoitoketjua, ilman heitä toiminta pysähtyisi. Hygienian on sairaalassa oltava huipputasoa ja laitoshuoltajien tekemä elintärkeä työ torjuu infektioita. Sairaalaympäristössä työtä rytmittää ruokahuolto, jota tehdään kolme kertaa päivässä ja muut tehtävät hoidetaan
ruokailujen lomassa. Sairaalassa myös asiakas, eli potilas, on paikalla lähes kaikissa työtilanteissa. Tämä vaatii myös laitoshuoltajilta hyvää asiakaspalveluasennetta, ongelmanratkaisutaitoja sekä yhteistyökykyä. ”HUS-Tukipalveluissa Hyvinkään sairaalassa työskentelee lähes 90 laitoshuoltajaa,”
kertoo palveluesimies Anne Kolehmainen. ”Työn sisältö on monipuolista: siivouksen lisäksi hoidamme ruoka- ja vuodehuoltoa. Myös jokaisella osastolla on omat erikoispiirteensä, esimerkiksi sisätautiosastolla tai päivystyksessä työtehtävät ovat erilaisia ja painottuvat erilailla.”
17
HUS tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia Puhdistuspalveluala on nykyään melkoista high techiä. Työssä käytetään erilaisia tekniikoita, koneita ja laitteita sekä kemikaaleja, jotka on tunnettava. Ammatti on haasteellinen ja vaatii hyvän peruskoulutuksen sekä jatkuvaa osaamisen päivittämistä. ”Meillä HUS:issa tuetaan myös jatkokouluttautumista. Laitoshuoltaja voi suorittaa vaikkapa siivoustyönohjaajan tai siivousteknikon erikois-
Kuva: HUS Desiko
18
ammattitutkinnon ja edetä esimiestehtäviin,” sanoo palveluohjaaja Satu Kuutti. ”Aloitin itse siivoustehtävissä 2002 ja tulin HUS:in palvelukseen 2012. Olen kouluttautunut työn ohessa siivousteknikoksi ja palveluohjaajaksi. Työskentelen osan viikosta Hyvinkäällä ja osan Kellokoskella. HUS on iso talo, joka antaa mahdollisuuksia tosi vaihteleviin ja mielenkiintoisiin työtehtäviin. Halutessaan pääsee mukaan esimerkiksi työkiertoon, jossa työskennellään vuorotellen eri osastoilla. Koska toimimme koko Etelä-Suomen
alueella, myös työskentely eri paikkakunnilla on mahdollista,” jatkaa Satu.
HUS laitoshuoltajalta edellytetään ennen kaikkea oikeaa asennetta HUS laitoshuoltajaksi sopii henkilö, jota työskentely sairaalaympäristössä kiinnostaa. Laitoshuoltajan on oltava valmis myös vuorotyöhön, työtä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi tarvitaan oikeanlaista asen-
netta: halua tehdä työnsä hyvin ja palvella sekä sairaalan asiakkaita että omaa henkilökuntaa. Työ sopii myös maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito. ”Verta tai eritteitä ei saa pelätä, niitä saattaa välillä sairaalassa näkyä,” hymyilee Anne Kolehmainen. ”Meillä on HUS-Tukipalveluissa hyvä porukka ja tekemisen meininki. Työpäivät ovat vaihtelevia ja iso talo tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Jos tunnet, että työ sairaalassa on sinun juttusi, hae koulutukseen ja tule meille töihin!”
“ Puhdistuspalvelu ala on nykyään melkoista high techiä.”
19
Hyria räätälöi Destialle siltarakentajakoulutuksen: ”koulutus ylitti odotukset ja yllätti positiivisesti!” Kuten uutisissakin on kuultu, Suomen sillat rapistuvat nopeaa vauhtia. Yksi niiden korjaajista on infra- ja rakennusalan palveluyhtiö Destia Oy, jonka Etelä-Suomen yksikölle Hyria räätälöi sillanrakentajakoulutuksen. Koulutus toteutettiin RekryKoulutuksena yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Koulutus aloitettiin maaliskuun alussa ja kesäkuun alussa ensimmäiset sillanrakentajat kävivät pokkaamassa todistuksensa Hyrian tiloissa Hyvinkäällä. Koulutus oli suunnattu työttömille sekä työttömyysuhan alaisille henkilöille. Koulutukseen hakeutuvilta ei vaadittu alan ammatillista koulutusta, vain motivaatio siltarakentajan työtehtäviin ja kova halu tehdä töitä riitti. Lisäksi vaadittiin oman auton käyttömah-
dollisuus, sillä siltatyömaat sijaitsevat koko Etelä-Suomen alueella. ”Koulutukseen hakeneiden suuri määrä ja heidän erinomainen asenteensa oli iloinen yllätys”, kertoo Hyrian asiakasvastaava Merja Putus. ”Joukossa oli myös runsaasti alanvaihtajia. Koulutukseen valittiin yhdessä TE-toimiston ja Destian kanssa 12 opiskelijaa. Heistä kaksi työllistyi koulutuksen aikana muihin töihin ja yksi joutui henkilökohtaisten syiden takia keskeyttämään koulutuksen. Näin ollen todistuksen Hyriasta sai yhdeksän opiskelut aloittanutta”, Merja jatkaa. Osallistujista kuusi palkattiin Destialle suoraan koulutuksen päätyttyä ja myös muiden työllistyminen hyvin vetävälle rakennusalalle on erittäin todennäköistä.
Tuoreet siltarakentajat Janne Salo ja Jari Rihu työllistyivät Destiaan. Molemmat ovat alanvaihtajia: Janne on aikaisemmin kouluttautunut viherrakentajaksi ja Jari ahtaajaksi. Kumpikin kertoo, että monipuolisen ja mielenkiintoisen sisällön lisäksi koulutuksessa hyvää oli lyhyt kesto sekä nopea työllistyminen.
20
Koulutus räätälöitiin Destian tarpeiden mukaisesti Hyria suunnitteli siltarakentajakoulutuksen sisällöt täysin Destian toiveiden mukaisesti. Opiskelijat perehtyivät mm. työturvallisuuteen, toimintatapoihin, menetelmiin, kalustoon ja ammattisanastoon haastavissa ympäristöissä. Koulutus sisälsi vanhojen rakenteiden purkamista, teline- ja muottitöitä, raudoitusta ja betonointitöitä. Lisäksi koulutuksen aikana suoritettiin tarvittavat pätevyyskortit. Hyriassa annetun perusopetuksen jälkeen koulutuksen osallistujat siirtyivät Destian aidoille siltatyömaille opiskelemaan työtehtäviä käytännössä. Hyrian koulutuspäällikkö Alpo Äärelä on tyytyväinen yhteistyöhön: ”tämä oli erittäin mielenkiintoinen tapa rakentaa koulutus. Kuuntelimme yritystä ja teimme koulutuksen sen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Koulutuksessa hyödynnettiin rakennusalan perustutkinnon osia, mutta erikoisosaamista vaativat kokonaisuudet suunnittelimme itse. Destian koulutuksessa toteutui myös erinomaisesti ammatillisen koulutuksen reformin tavoite, jossa oppiminen tapahtuu yrityksen omassa ympäristössä.” ”Sillanrakennus ja -korjaus vaatii erikoisrakenteita ja niihin liittyvää erityisosaamista, johon ei ole olemassa valmista koulutusta”, kertoo Destian työpäällikkö Jarmo Silvander. ”Ajatus koulutustarpeesta oli jo olemassa, Suomessa riittää korjauskohteita ja paljon rakennetaan myös uutta. Destialla on Etelä-Suomen siltaryhmässä omia ammattimiehiä 15, joista osa alkaa lähestyä eläkeikää. Tähän saakka olemme kouluttaneet tarvittavat ammattilaiset itse, joten tämän tyyppinen koulutusyhteistyö oli ensimmäinen laatuaan Destialle. Hyria teki koulutuksesta helppoa, saumatonta ja kitkatonta.” Hyrian Merja Putus vahvistaa Jarmon sanat hyvästä yhteistyöstä: ”Meillä oli koko ajan erittäin hyvä henki ja selkeä yhteinen päämäärä. Projektissa oli rakentava ote, kaikki sujui jouhevasti ja Destia piti sen minkä lupasi.”
Työvaiheita harjoiteltiin hallissa sillan pienoismallia rakentaen.
Myös kouluttaja oppi lisää Ryhmän kouluttajana toimi Hyrian Ari Petrell, joka keräsi opiskelijoilta yhdet Hyrian historian parhaista palautepisteistä. ”Koulutuksen veto tuntui alkuun haastavalta”, hymyilee Ari. ”Vaikka minulla on pitkä kokemus sekä kouluttamisesta että rakennusalasta, siltarakentaminen on ihan oma maailmansa. Valmistelin koulutusta kaksi kuukautta, josta vietin kaksi viikkoa Destialla työssäoppimassa sekä työmailla että pääkonttorilla. Opin itsekin valtavasti lisää aidoissa ja oikeissa työtilanteissa”. Koulutuksen toteutuksessa yhdistettiin teoria ja käytäntö. Ensin teoriaa oli pari-kolme tuntia, jonka jälkeen opittu vietiin heti käytäntöön. ”Harjoittelimme erityisosaamista vaativia osia, mm. runkomuottien tekoa rakentamalla hallissa sisätiloissa sillan oikeiden piirustuksien mukaan. Pienoismallin rakentaminen oli todella hyödyllistä, opiskelijat pääsivät tositoi-
miin jo ennen työssäoppimisjaksoa Destialla,” Ari kertoo. ”Minua ilahdutti erityisesti opiskelijoiden motivaatio ja halu oppia: teoriajakson aikana ei ollut ainoatakaan poissaoloa!”
Destia keskittyi omaan ydinliiketoimintaansa, Hyria hoiti byrokratian Myös Destian HRD Manager Maija Kuurnen palaute koulutuksesta on pelkästään positiivinen. ”Koulutus sujui kannaltamme erinomaisesti. Sekä koulutusta tarjonnut asiakasvastaava Merja Putus, että kaikki muutkin hyrialaiset olivat tehneet loistavaa taustatyötä ja tiesivät mitä meille tarjosivat. Se, että Merja tunsi koulutuksen rahoituskuviot sekä hoiti yhteydenpidon ja paperityöt ELY-keskuksen kanssa, teki koulutuksesta Destialle todella helppoa. Koimme, että meitä kuunneltiin oikeasti ja tarpeisiimme vastattiin.
Pystyimme keskittymään omaan ydinliiketoimintaamme eikä meidän tarvinnut opetella esimerkiksi viranomaistahojen toimintatapoja”. Rakennustyömailla on nykyään paljon erikoisosaamista vaativia kohteita, joihin perustutkinnosta saatava osaaminen ei riitä. Lisäksi väki eläköityy eli rakennusala tarvitsee lähivuosina runsaasti lisää osaajia. Hyrian suunnitelmiin kuuluvat vastaavanlaiset, pitkälle räätälöidyt koulutustuotteet myös jatkossa. ”Hyrian kanssa tehty koulutusyhteistyö oli meille erityisen helppoa ja kätevää”, summaa Destian työpäällikkö Jarmo Silvander. ”Koulutus ylitti kaikki odotukset ja yllätti positiivisesti. Saimme juuri meidän tarpeeseemme sopivia ammattilaisia nopeasti. Toivoimme, että saisimme koulutuksesta edes yhden hyvän työntekijän. Nyt saimmekin heitä yhden sijasta kuusi”, hymyilee Jarmo tyytyväisenä.
21
Osaava henkilöstö Kehitämme Hyriassa henkilöstöä mm. perehdyttämisen, ammatillinen henkilöstökoulutuksen ja valmennuksen, mentoroinnin, työja henkilökierron, kehittämishankkeiden sekä projektien avulla. Laadimme vuosittain henkilöstösuunnitelman ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin panostimme mm. liikunta- ja kulttuurisaldolla. Hyrian työhyvinvointiryhmä järjesti vuoden 2017 aikana ruoanlaittoiltoja, erilaista viikoittaista liikuntaa, liikuntatapahtumia, opastettuja kukkiensidontatapahtumia puutarhalla sekä teatterimatkan ja Enemmän elämyksiä -hyvinvointipäivän. Työhyvinvointikyselyn (Työterveyslaitoksen Parempi Työyhteisö -kyselyn) mukaan työn ilo oli 2017 Hyriassa hyvällä tasolla, kuten myös omien tehtävien ja tavoitteiden tuntemus, esimiehen toiminta sekä osaston kehittämisaktiivisuus (arvot yli 3,5). Keskimäärin työyhteisön ilmapiiri oli ”hyvän peruskunnon” puolella, eli yli 3,0 -tasoa. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin kevään aikana koko Hyrian osalta. Henkilöstövaikutukset olivat noin 20 henkilötyövuotta. Vaikutukset konkretisoituvat viiveellä. Neuvotteluiden seurauksena irtisanottiin yhdeksän työntekijää. Yksittäisiä yhteistoimintaneuvotteluita käytiin vuoden aikana myös mm. yhtiöiden välisiin siirtoihin ja työpisteiden muutoksiin liittyen.
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ VUONNA 2017 yhteensä 430
Naisia 290
Miehiä 140
Opetushenkilöstöä 68 %
HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ
22
Opetushenkilöstö 48 vuotta
Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstö 47 vuotta
Hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöä 32 %
Työparina opettaja ja ammatillinen ohjaaja Hyriassa osassa koulutusosastoja opettajan työparina toimii ammatillinen ohjaaja. Yksi pisimpään yhdessä toimineista työpareista ovat puutarha-alan opettaja Marjatta Oittinen ja ammatillinen ohjaaja Kirsi Oila. Kaksikko työskentelee luonnonvara-alan koulutusta tarjoavassa yksikössä Hyvinkäällä, eli Uumossa kuten toimipistettä Hyriassa kutsutaan. Juttuhetkeä varten nauravaiset naiset istuvat sohvalle vierekkäin ja täydentävät toistensa lauseita kuuden vuoden tiiviin yhteistyön tuomalla varmuudella.
Sekä opettaja että ohjaaja ovat ensimmäiseltä ammatiltaan puutarhureita. ”Minulla on takana jo 30 vuotta puutarhaelämää ja edelleen tykkään siitä hirveästi,” hymyilee ohjaaja-Kirsi. ”Täällä Uumossa autan kaikkia perustutkinnon suorittajia, nuoria sekä aikuisia.” Kirsin työssä pääpaino on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttamisessa. ”Toimin useamman kouluttajan apuna ja liikun tarpeen mukaan esteettä navetalta puutarhalle sekä tuen opiskelijoita vaikka metsurihommissa.”
”Yhteistyö toimii ja meillä synkkaa tosi hyvin,” kertoo opettaja-Marjatta. Työnjako on myös muotoutunut selkeäksi. Marjatta opettajana suunnittelee opetuksen sisällöt ja pitää teoriatunnit. ”Jo oppitunneilla näkee, ketkä ryhmästä tarvitsevat tukea ja missä aiheissa. Kirsi tulee avuksi ja vie teorian käytäntöön, olipa kyse viljelykaavion laatimisesta tai traktorin ajoharjoituksista. Pystymme jakamaan keskenämme ryhmiä pienemmiksi ja keskittymään yksittäisiin opiskelijoihin paremmin. Osa opiskelijoista ei isossa
” Meillä Uumossa opetushenkilökunta on helposti opiskelijoiden lähestyttävissä, yhteishenki on hyvä ja emme erottele henkilöstöä ja opiskelijoita.”
23
ryhmässä pysty keskittymään tai uskalla kysyä. Pyrimme siihen, että meidän kanssamme uskaltaa. ”Yhteistyö mahdollistaa sen, että Marjatta pystyy keskittymään opetukseen ja Kirsi ratkoo käytännön ongelmia: ”jos opiskelijalla menee vaikka roska silmään ja joudutaan lähtemään terveydenhoitajalle, koko muun ryhmän opiskelu ei pysähdy siihen.” Yllättävissä, nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa helpottaa, kun pystyy jakamaan vastuuta.
Miten homma sitten pyörii käytännössä? Ohjaaja-Kirsillä ei ole lukkoon lyötyä lukujärjestystä, kaikki yksikön opettajat näkevät hänen kalenterinsa ja voivat varata hänet avukseen. Toimintatapa vaatii Kirsiltä joustoa ja valmiutta muutoksiin. Osa opettajista lähettää virallisesti kalenterikutsun, osa vain sanoo tarvitsevansa apua vaikka käytävällä huikaten. ”Lisäksi osaan napata tehtäviä myös lennosta, esim. pienkone käytännöntunneilla tiedän yleensä olla apuna ilman erillistä sopimista. Koska työskentelen ja liikun ympäri kampusta, tiedän apua tarvitsevat opiskelijat monesti jo ennakkoon. Osaan pitää heitä silmällä ja tarjota tukea, ennen kuin tilanne on päällä.” Kirsin mukaan työnteko näin sujuu hyvin. Erityistä tukea vaativia opiskelijoita on yksikössä tällä hetkellä yli 40, osa tarvitsee paljon tukea, toiset pärjäävät vähemmällä. ”Pidän siitä, että päivät ovat erilaisia, kohtaan kaikenlaisia ihmisiä ja saan soveltaa osaamistani.”
24
Opettajan näkökulmasta ammatillinen ohjaaja on iso apu. ”Kirsin tuki on jo meille itsestäänselvyys. Kirsin osallistuminen riippuu ryhmästä, jos siinä on paljon tuettavia, hän on mukana enemmän. Kirsi on puutarha-alan rautainen ammattilainen. Annan hänelle tunneilla läpikäydyt materiaalit ja hän vie teorian käytäntöön opiskelijoiden kanssa. Kun huomaan, että vaikka aloittavalla ryhmällä on joku juttu, johon tarvitaan lisäohjausta, Kirsi hoitaa kertauksen ja minun ei tarvitse palata opetuksessa asiaan enää uudelleen”, kertoo Marjatta. Uumossa toimii myös jo legendaksi muodostunut Kirsin klubi, eli jeesipaja, jonne pääsevät vain harvat ja valitut. ”Tunnollisilta opiskelijoilta on pääsy klubille kielletty!”, nauraa Kirsi. Opettaja-ohjaaja -malli on todettu erinomaiseksi myös opiskelijan näkökulmasta. Hitaampia oppijoita helpottaa kun tietää, että tässä ja nyt ei ole ainoa mahdollisuus opetella ja työstää asiaa, vaan siihen voi palata Kirsin kanssa. Myös näyttöjä varten voidaan harjoitella rauhassa toiseen kertaan. Välillä tuen tarve voi olla sitä, että ohjaaja lähtee mukaan jännittävään tilanteeseen, esimerkiksi ensimmäisen työoppimisjakson ensimmäiseen päivään.
Malli vaatii keskusteluyhteyttä ja joustoa ”Mallin onnistuminen vaatii hyvää keskusteluyhteyttä sekä opiskelijoiden että henkilöstön keskuudessa,” miettivät Marjatta ja Kirsi. ”Meillä Uumossa opetushenkilökunta on
helposti opiskelijoiden lähestyttävissä, yhteishenki on hyvä ja emme erottele henkilöstöä ja opiskelijoita. Esimiehistämme eli koulutuspäälliköistä se lähtee, miten roolit muodostuvat ja koetaan. On muistettava, että meidän tehtävämme on olla asiakasta eli opiskelijaa varten ja vääntyä tarvittaessa vaikka mutkille, jos se auttaa opiskelijaa eteenpäin pääsemisessä.” Sama asenne näkyy myös tavassa työskennellä: ”lähden vaikka lannanluontiin, jos se auttaa opiskelijaa,” virnistää Kirsi. Työskentely opiskelijoiden kanssa vaatii tilanteen lukutaitoa, joustavuutta ja asiakkaan kohtaamista. Puutarha-ala mielletään usein alaksi, jolla kuka vain voi työskennellä ja välillä opiskelemaan tuleva aines on henkilökunnan näkökulmasta haastavaa. ”Meillä ei ole mielenterveyshoitajan koulutusta, mutta maalaisjärjellä ja opiskelijan inhimillisellä kohtaamisella pääsee pitkälle. Meidän pitää miettiä, mikä on se porkkana, millä saamme opiskelijat valmistumaan ja töihin. Tämä vaatii koko henkilökunnan yhteistyötä, tietojen vertailua ja soveltamista. On upeaa, kun kaikki onnistuu ja sen haastavan opiskelijan kohtaa vaikka myöhemmin työelämässä ja huomaa, että iso työ ei mennyt hukkaan,” toteavat Marjatta ja Kirsi lopuksi.
Mikolla on menossa kolmas vuosi vankilassa Opettajan mietteitä metallista – ja vähän muustakin
Opettaja Mikko Martikaisella on pitkä kokemus ja näkemys metallialasta ja sen koulutuksesta, hän on tullut Hyriaan töihin syksyllä 2005. ”Alkuun tulin vain vuodeksi sijaiseksi, mutta tykkäsin hommasta ja jäin taloon. Koulutukseltani olen tuotantoautomaation koneinsinööri, mutta opettajan ammatti on ollut haaveeni nuoresta saakka. Käytäntö osoitti, että opettajan homma on se minun juttuni ja hankin ammattiopettajan pätevyyden. Siitä lähtien olen ollut kone- ja metallipuolella sekä aikuiskoulutuksessa vastuukouluttajana että nuorten puolella ryhmänohjaajana. Opettajan työssä Mikkoa motivoi erityisesti se, kun näkee opiskelijan oppivan. Se fiilis, kun on omilla toimillaan saanut aikaan sen, että opiskelija tajuaa asian, on palkitseva. Mikko on tehnyt ennen opettajan uraansa töitä myös nosturitoimitusprojekteissa eritasoisissa suunnittelijan ja päällikön tehtävissä. ”Toimistotyö ei kuitenkaan ollut minua varten. Metallialan opettajan työ on monipuolista, sosiaalista ihmisten kanssa olemista, jossa saa lisäksi tehdä käsillään. Omien käsieni jäljen lisäksi työssäni näkyy myös opiskelijoiden edistyminen.
Opiskelijamateriaalista ja metallin maineesta Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisestä ja opettajien kannalta yhä haastavammaksi käyneestä opiskelijamateriaalista. ”Opettajat voivottelee, miten opiskelija-aines menee koko ajan huonommaksi
ja huonommaksi. En ole kuitenkaan varma, että asia on oikeasti niin. Opetustilanteessa kyse on enemmänkin ryhmädynamiikasta, muutama asiasta innostunut opiskelija saa muutkin mukaansa, opettajan on vaikea väkisin luoda samanlaista innostusta,” toteaa Mikko. Metallialalla on Mikon mukaan turhaan huono maine, monella on mielikuva 40-luvun valimosta ja alalta puutuu mediaseksikkyys. Metallialalle on melko helppo päästä sisään ja kaikki opiskelijat eivät edes tiedä, mihin tulevat. ”Metalli ei ole mikään helppo ala, täällä tarvitaan hahmottamiskykyä ja matematiikkaakin pitää osata. Käytämme isoja koneita, jotka voivat aiheuttaa osaamattoman käsissä vaaratilanteita. Jos tulee vitosen keskiarvolla sisään, on kyllä aika paljon takamatkalla. Työnantajat odottavat välillä, että meiltä vastavalmistuneet osaavat jo paljon ja heitä voi heti hyödyntää vaativimmissakin töissä. Oppilaitos pystyy kuitenkin opettamaan vain perusteet ja työelämä opettaa loput”, Mikko tiivistää. ”En osaa sanoa, miksi metalliala ei kiinnosta nuoria ja miksi sitä ei tunneta tai hahmoteta mitä se tarkoittaa. Metalliahan on ihan joka paikassa ja melkein jokaisessa tuotteessa. Kone- ja metalliala työllistää Suomessa enemmän kuin mikään muu teollisuudenala, pitkälti yli 100 000 työntekijää. Lisäksi omalla alueellamme on paljon alan yrityksiä ja työpaikkoja. Kun taskussa on metallialan perustutkinto ja valmius tehdä kolmivuorotyötä, työllistymisnäkymät ovat erinomaiset. Perinteiset metallialaan liitetyt perustuotanto-
25
26
ja teollisuuden aputyöt vähenevät koko ajan. Massatuotanto tehdään nykyään Kiinassa ja Intiassa. Suomessa pärjätään vain osaamisella – myös metallialalla.”
Mikolla on menossa kolmas vuosi vankilassa Viime aikoina Mikko on ollut Riihimäen vankilassa. Menossa on jo kolmas vuosi päätoimisena kone- ja metallialan opettajana. Hyria järjestää vankilassa koulutusta myös auto- ja rakennusalalla sekä VALMA-koulutusta. Metallialalla vangit voivat Riihimäellä opiskella kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja koneistajan ammattitutkinnon. ”Koulutuspäällikkö kysyi, olisinko kiinnostunut hommasta ja ajattelin mennä vähäksi aikaa kokeilemaan. Se oli hyvä päätös. Vankilassa on hyvät laitteet ja opiskeluvälineet ovat viimeisen päälle. Lisäksi opiskelijat ovat erittäin motivoituneita”, kertoo Mikko. Koska kyseessä on korkeimman turvaluokituksen vankila, monella on todella pitkä tuomio ja opiskelu koetaan tärkeänä henkireikänä. Ryhmän koko on kahdeksan henkeä, mikä on opettajan kannalta hyvä: opiskelijoihin ehtii keskittyä paremmin. ”Järjestyshäiriöitä ei ole ollut ja pystyn keskittymään substanssiin. Vangit ovat motivoituneita ja innokkaita opiskelijoita, eikä heitä tarvitse hoputtaa opiskelemaan. Vankilaopetuksessa pätevät samat lainalaisuudet kuin tavallisessa oppilaitoksessa: opiskelija pitää kohdata yksilönä. ”Vangit, samoin kuin nuoret, ovat tosi herkkiä havaitsemaan teeskentelyn. Heille voi ja pitää puhua suoraan ja olla reilu. Kaikille opettajille vankilatyö ei ole sopinut, mutta minusta riittää, kun osaa alan, jota opettaa ja kohtaa opiskelijat ihmisinä.” Mikko on viih-
tynyt vankilassa hyvin ja hänen sanojensa mukaan ”kakku jatkuu siis edelleen”.
Ammattiopettajan ammatista Mikon mukaan ammatinopettajan pitää pystyä ratkomaan ongelmia, keskittymään olennaiseen eikä antaa häiriötekijöiden haitata. Nuorille luottamus on tärkeää ja se pitää aikuisen ansaita. ”Pyrin työssäni siihen, että olen rehti ja reilu ja kun jotain sovitaan, niin se myös pitää. Hyvä asenne opiskeluun syntyy helpommin kun nuorella on hyvä olla ja hän luottaa opetushenkilöstöön. Me opetamme päivittäin ammattiosaamisen lisäksi myös käytöstapoja ja soveliasta kielenkäyttöä. Opettajan rooli vaihtelee, välillä ollaan tarpeen mukaan äiti, poliisi, sosiaalityöntekijä tai talonmies. Opettajan työssä tulee myös epäonnistumisia ja suunnitelmat on pystyttävä laittamaan uusiksi. Jos opettaja näkee, että opiskelija ei pysty tekemään metallin töitä, ei koulutusta ole järkeä jatkaa ja hänet on ohjattava muulle alalle. Haastavana Mikko kokee kiireen ja ajanpuutteen. Opetussuunnitelmassa on todella paljon asioita, jotka pitäisi opettaa. Koska aika per opiskelija on rajallinen, usein on pakko keskittyä painottamaan niitä kaikkein tärkeimpiä asioita, kuin kahlata kaikki läpi pintapuolisesti. Myös erityisen lahjakkaat opiskelijat aiheuttavat (mieluisaa) lisätyötä, kun heille rakennetaan räätälöityjä ja nopeutettuja opiskelupolkuja.
oli aluksi hankalaa. ”Eräänä iltana kun olin myöhään töissä, pari vanhaa opiskelijaa poikkesi sisään. He olivat nähneet ohiajaessaan, että valot olivat päällä ja halusivat tulla moikkaamaan ja kiittämään. Se lämmitti,” hymyilee Mikko. Hän muistaa myös erään opiskelijan joka myöhästeli koko ajan. ”Sanoin, että luokkaan ei ole enää tulemista jos myöhästyy. Seuraavana päivänä opiskelija oli taas myöhässä, mutta sisään tullessaan hän huikkasi: anteeksi ihan kauheesti, että olen myöhässä, mä en muistanut, että näiltä tunneilta ei voi olla myöhässä!” naureskelee Mikko. ”Matkalleni on sattunut myös todellisia huippuopiskelijoita, joiden kanssa olemme menestyneet mm. ammattitaidon euroopanmestaruuskisoissa. Hyrian kone- ja metallialalta näitä tähtioppilaita on noussut esiin viime vuosina useampia. Kaikista opiskelijoista ei heti näe, että kyseessä on tuleva huippuammattilainen, jonka kanssa pokataan mitaleita kansainvälisistä kisoista. On opettajan ammattitaitoa pystyä ohjaamaan esim. ylivilkkaan opiskelijan energia oikeaan paikkaan. Lisäksi opiskelijalla on oltava menestymisen halun lisäksi asenne kohdallaan sekä hyvä työpaikka, joka tukee ja mahdollistaa kilpailuihin harjoittelemisen,” miettii Mikko. Mikko aikoo jatkaa opettajan uraansa myös tulevaisuudessa. ”Hain juuri HAMK:in erityisopettajakoulutukseen. Koen, että etenkin vankilaopetuksessa siitä voisi olla hyötyä.
Monenlaisia opiskelijoita Vuosien mittaan Riihimäen metalliosaston työsalin läpi kulkeneista opiskelijoista ovat jääneet mieleen erityisesti ne, joiden kanssa
” Opetustilanteessa kyse on enemmänkin ryhmä- dynamiikasta, muutama asiasta innostunut opiskelija saa muutkin mukaansa.”
27
Hyrian toimintaa 2017
Laatu ja kestävä kehitys Hyrian laadunhallinnan varmistamisen edellytyksenä on kattava toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmä määrittelee Hyrian yhteiset pelisäännöt, toimintatavat ja prosessit. Arviointiohjelma konkretisoi arviointi- ja kehittämistoimintaa, sisältäen mm. osastokohtaisia seuranta- ja raportointitoimintoja. Laadunvarmistus sisältää oman sisäisen kehittämisen ohella kansallisen ammatillisen koulutuksen ohjauksen. Se on osa strategiaa ja johtamisjärjestelmää. Kansainvälisillä linjauksilla ja järjestelmillä on yhä suurempi merkitys laadunvarmistuksessa. Keskeisessä asemassa on ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (OPH) sekä yhteiset eurooppalaiset viitekehykset CQAF ja EQAVET.
Hyria on vastuullisena koulutuksen järjestäjänä sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja käytäntöihin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Toimimalla innovatiivisesti ja asiakaslähtöisesti tuotamme osaamista, joka edistää kestävän kehityksen mukaista ajattelua ja toimintaa eri ammattialoilla. Hyrian ympäristöjärjestelmäksi on valittu OKKA-säätiön Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi. Järjestelmän mukaisesti Hyrian kestävän kehityksen ohjelma ja toimintasuunnitelma kattavat koko oppilaitoksen. Sertifioituja koulutusaloja on kolme neljässä eri yksikössä. Hyria toimii aktiivisesti Uudenmaan Ympäristökasvatuksen ja -tietoisuuden edistämisryhmässä (VÄLKE) ja ylläpitää verkoston tiedotuskanavana toimivaa Osaamispankkiverkkosivustoa.
Tutustu laatutyöhön kotisivuillamme
Tutustu ympäristönäkökulmaan kotisivuillamme
HYRIAN LAATUTYÖ
28
HYRIAN KESTÄVÄ KEHITYS
Vaikuttavat hankkeet Vuonna 2017 oli käynnissä yhteensä 30 hanketta. Aiemmin käynnistyneistä ESR-hankkeista vuodelle 2017 jatkui UVVET – Uutta vetovoimaa energiatehokkaista teräsrakenteista – Valmistavan teollisuuden uudet mahdollisuudet, Motive – monialainen tiimiyrittäjyysverkosto, INTO – Osallistu ja innostu!, Noheva ja Jatkoväylä – sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun. Laajasti mielenkiintoa herättäneet OSUMA ja Hyvinvointiklinikka päättyivät kesäkuussa 2017. Ammatillisen koulutuksen reformiin valmistauduttiin jo vuonna 2016 käynnistyneiden OPH:n ja OKM:n hankkeiden tuella. Vuoden 2017 hankehauissa keskityttiin erityisesti kokonaisuuksiin, joissa pedagogista sisältöä, oppimisympäristöjä ja työelämäyhteistyötä kehitetään käsi kädessä. Hanketyötä Hyriassa vuonna 2017 teki yhteensä 93 henkilöä.
Tutustu hankkeisiin kotisivuillamme
HYRIAN HANKKEET
Kansainvälinen Hyria Kansainvälinen toiminnan avulla lisätään opiskelijoiden ammatillista ja kansainvälistä osaamista ja siten mahdollistetaan työskentely kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on työelämän kehitystä palvelevan osaamisen tuottaminen, valmistuvien opiskelijoiden työllisyysmahdollisuuksien parantaminen sekä koulutuksen laadun parantaminen kansainvälisen osaamisen vahvistamisen avulla. Hyriasta ulkomaille työssäoppimaan tai opiskelemaan lähti 86 opiskelijaa. Hyriaan saapui 34 opiskelijaa. Opettajia, asiantuntijoita ja työelämäkumppaneita lähti ulkomaille 68 henkilöä ja saapui 67 henkilöä. Opiskelijoiden pitkäkestoiset jaksot olivat keskimäärin 9 viikkoa ja henkilöstön 8 päivää. Tutustu kansainväliseen toimintaan kotisivuillamme
Hyria palvelut toimintaa tukemassa
KANSAINVÄLISYYS
Hyria organisoitui uudelleen 1.1.2017 niin, että yhtiössä on toiminnan kannalta optimaalinen rakenne. Konserni- ja konsortiopalvelut palvelevat sekä Hyria koulutuksen että Hyria säätiön (HRAKS) tarpeita henkilöstö- ja työhyvinvointikysymyksissä, markkinoinnissa ja viestinnässä, talouteen ja kiinteistöihin liittyvissä asioissa sekä ICT:n saralla. Merkittävä muutos oli myös kiinteistöhuollon ja aulapalveluiden siirtäminen ISS:ltä Hyrian omaksi toiminnaksi. Hyria palveluiden toiminta näkyy jokaisessa toimipisteessä ja koskettaa jokaista hyrialaista sekä asiakkaitamme. Tiivis yhteistyö koulutusosastojen ja säätiön kanssa näkyy mm. opiskelijoiden ja asiakkaiden työssä oppimispaikkoina.
• Talous- ja kiinteistöpalvelut • Henkilöstö- ja työhyvinvointipalvelut • Opintopalvelut • ICT-palvelut • Ravintolapalvelut • Markkinointi- ja viestintäpalvelut 29
hyria.fi