Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry
Jäsenlehti 2
2025
PAJAVIERAILU Harri Syrjäsen kivijalkatilaan Elämyksiä ja historiaa RIIKA HURMASI MATKAILIJAT Ateneumin taidemuseon NÄYTTELYN RAKENTAMINEN
KESÄRETKI Laila Pullisen Veistospuistoon SOME-KAMPANJA Yrittäjät esillä
2
2025
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry STADIN HANTVÄRKKARIT Perustettu vuonna 1868 Henry Fordin katu 5 F 19 00150 Helsinki puhelin 050 556 2700 hkty@hkty.fi www.hkty.fi www.facebook.com/hkty.fi INSTAGRAM @stadinhantvarkkarit Päätoimittaja/ taitto: Yhdistyksen toiminnanjohtaja Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi hkty.fi on Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy verkkojulkaisuna osoitteessa: www.hkty.fi/jasenlehdet Lehti esittelee eri käsityöaloja ja käsityöalojen yrittäjiä sekä yhdistyksen toimintaa. Jäsenlehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, ilmestymisajankohdat: kesäkuu ja joulukuu. Aineisto oltava toimistolla edellisen kuukauden 15. päivään mennessä.
Etukannen kuva: Maria Ampuja Lehden tekstit ja kuvat, jos ei toisin mainittu: Maria Ampuja
Kansi: Riika Opintopäivien matkakohteena ja sen upeat Jugend-rakennukset.
SISÄLTÖ
SIVU
Pääkirjoitus ................................................................................. 3 Pajavierailu Harri Syrjäsen kivijalkatilaan ................................. 4–5 Elämyksiä ja historiaa – Riika hurmasi matkailijat .................. 6–9 Kesäretki Laila Pullisen Veistospuistoon ........................... 10–11 Sosiaalisen median kampanja esittelee jäsenyrittäjiä ........... 12–13 Ateneumin taidemuseon näyttelyn rakentaminen ............... 14–15 Käsityöneuvos Ilkka Tuominen .............................................. 16 Mainoskampanja Kamppi-Eirassa ja Töölöläisessä ........... 17 Hyvänjouluntoivotus ............................................................. 18 Kutsu kevätkokoukseen ti 21.4.2026 klo 19 ................................. 18 Ensi vuoden ohjelmaa ................................................................ 18 Suomalainen työ ry:n jäsen ............................................................ 18 Tulevia tapahtumia ..................................................................... 19
PÄÄKIRJOITUS IKIAIKAINEN KÄSITYÖLÄISYYS Helsingin marras-joulukuu on nykyään musta. Musta on myös
maailma, jossa elämme. Miten tässä keksii mitään positiivista kirjoitettavaa? Ihmiset tilaavat Temusta tavaroita, joiden laaduttomuudesta voi olla varma. Mitä me poloiset mitään voimme suurille voimille? Ai ai ai ja voi voi voi…
NO mehän nimenomaan voimme! Tulevaisuus on kiertotaloudessa, joka on noussut kaiken kokoisten yritysten ja yksittäisten kuluttajien puheisiin. Vaikka kiertotalous etsii vielä monessa kohtaa paikkaansa, on se tullut jäädäkseen.
Kun maailma etsii keinoja kuluttaa vastuullisemmin, käsityöläinen
voi hymyillä. Mehän olemme tehneet sitä aina, sukupolvien ajan! Nyt on oikea aika tuoda osaamisemme vastuullisina tekijöinä korostetusti esille. Me tunnemme materiaalit, valmistusprosessit ja osaamme ennustaa tuotteen elinkaaren. Asiakkaat kaipaavat yhä useammin tietoa ja apua tuotteiden huollossa. Vuoden käsityötekniikoita oli korjaaminen ja kunnostus, ja niistä me käsityöläiset tiedämme paljon. Vaikka työmme ei koostuisikaan pelkästään korjaamisesta ja tuotteiden huollosta, me todennäköisesti valmistamme tuotteita, joita voi tulevaisuudessa korjata ja huoltaa.
Tämä kaikki on meille niin itsestään selvää, ettemme aina muista sitä korostaa tai olla siitä ylpeitä.
Meillä onkin syytä muuttaa tapaamme viestiä työstämme. Muiste-
taan kertoa innostavasti työstämme ja taidoistamme. Annetaan ohjeita ja kerrotaan materiaaleista. Ollaan ylpeästi niitä asiantuntijoita, joita ihmiset ja koko yhteiskunta nyt niin kipeästi kaipaavat.
Monesti omakin työ on niin aikaa vievää, ettei useinkaan ennätä
tavata muita käsityöläisiä. Voimme silti luoda oman näkymättömän rihmastomme ja kertoa omille asiakkaillemme muista paikallisista yrittäjistä. Yksi vinkki tuolta ja toinen täältä, ja rihmasto alkaa kasvaa. Tärkeintä on liittää asiakas siihen ja saada hänet luontevasti sen osaksi.
Kun opastamme, korjaamme ja luomme uutta, teemme muutakin
kuin tuotteita. Rakennamme parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta. Ja ajatelkaa, meidän ei tarvitse tätä opetella ja keksiä työtämme uudelleen. Tämän asian me jo osaamme ja saamme olla ylpeästi osaajia, käsityöläisten ja yrittäjien pitkässä ketjussa. Kiertotalous ei ole meille raskas velvollisuus, vaan mahdollisuus näyttää vahvuutemme.
Monen käsityöläisen ja yrittäjän salainen supervoima on mieliku-
vitus. Tämä aineeton aarre auttaa meitä näkemään pitkälle, vaikeuksienkin yli. Sen avulla voimme rakentaa parempaa tulevaisuutta myös muille.
Itselleni leikki ja nauru ovat aivan välttämättömiä asioita, siksi haluankin toivottaa teille hyvää uutta vuotta Charlie Chaplinin sanoin ”Leikillisyys on ovi oivalluksiin” Mariia Sundman Käsityömestari HKTY:n johtokunnan jäsen
Ps. Tehdään korjaamisesta helpompaa ja kannattavampaa! Tutustukaa kansalaisaloitteeseen www.korjausaloite.fi
hkty.fi 2�2025
3
PAJAVIERAILU Harri Syrjäsen kivijalkatilaan Kävimme yhdistyksen ryhmän kanssa marraskuisena iltana tutustumassa kultaseppämestari Harri Syrjäsen työhön hänen työhuoneellaan ja kivijalkamyymälässä Ratakadulla. TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA
Kultaseppämestari Harri Syrjänen valmistaa koruja eri materiaaleista sekä nahkareppuja ja -laukkuja, mitkä ovat muodostuneet jo ihan klassikoiksi. Harri on perustanut ensimmäisen pajansa vuonna 1971 ja Ratakadun tilassaan hän on työskennellyt vuodesta 1981. Kivijalkaliike sijaitsee hyvin viehättävässä miljöössä osoitteessa Ratakatu 1, mikä on kaupunginosana Kaartinkaupunkia, ja lähellä sijaitsevat niin Designmuseo kuin Johanneksenkirkkokin. Työhuoneen edessä avautuu pieni Koulupuistikko, minkä keskellä on patsas Topelius ja lapset.
4
hkty.fi 2�2025
TUNNELMALLINEN TYÖPAJA
Harrin kivijalkatilaan sisälle astuttaessa tulemme kutsuvasti suoraan työhuoneeseen ja tilaa hallitsee suuri työskentelypöytä. Pöydästä näkee, että paljon on nahkaa leikattu ja laukkuja siinä työstetty. Seinälle on ripustettu valmiita laukkuja, mistä heti erottuvat Harrin klassikkolaukut ja hänen tavaramerkkinsä mammuttisolki. Seinähyllyssä on esillä nahkoja rullalla. Pehmeää ja hyvälaatuista nahkaa tekee mieli kädellä silitellä. Vastapäisen seinustan täyttää koko seinän pituinen valaistu lasivitriini täynnä Harrin persoonallisia koruja
hyvin erilaisista ja yllättävistäkin materiaaleista. Koruiksi ovat muotoutuneet hopean ja messingin kaveriksi mm. kookospähkinän ja simpukan kuoret, tuohi ja mikropiirit, akryyli ja tietysti eri kivilaadut. Inspiraatiota on saatu luonnosta ja eläimistä, mukana vilahtaa niin sammakoita, mehiläisiä, pupuja kuin lehmiäkin. Myymälätila jatkuu kultasepän työtilana, keltaiseksi maalatut seinät ovat piristäviä ja inspiroivia. Työpöydiltä löytyy niin pihtejä, viiloja ja vasaroita kuin alasimia, niittauskone ja juotospiste. Mukavaa on, kun tilassa pääsee
Harri Syrjänen esittelee tekemäänsä tilaustyötä. Viereinen sivu: Yhdistyksen ryhmä jäsenyritysvierailulla kultaseppämestari Harri Syrjäsen pajalla.
keskelle käsityöläisen työpajaa, ja ihan keskellä kaupunkia. MAMMUTIN TARINA
Mammutti komeilee sekä Harrin yrityksen logossa että laukkujen soljissakin. Aivan ensimmäinen versio soljesta oli elefantti mutta koska tämä ei kuvastanut oikein suomalaista käsityötä ja tuotteita, Harri muotoili siitä mammutin, mikä on käyskennellyt aikanaan Suomenkin aroilla ja maaperällä. Niinpä tuo tunnistettava mammutti löytyy kaikista laukuista vähintään logon muodossa sisäpuolella, jos ei soljessa ulkopuolella. 50 VUOTTA KÄSITYÖLÄISYYTTÄ
Harrilla on pitkä ja vaikuttava yli 50
vuoden ura kultaseppänä. Hän piti 50-vuotisjuhlanäyttelynsä Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa Espoossa vuonna 2022, missä oli laajasti esillä hänen töitään eri vuosikymmeniltä. Harrin mielestä ammattitaito on parasta pääomaa ja omien sanojensa mukaan hän tekee itselleen mielekästä työtä, mitä myös asiakkaat arvostavat. Ja juuri näinhän se on. Harri yhdistää ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, työt sisältävät mukavasti huumoria ja niissä näkyy arvokas kädenjälki. Hänen työnsä ovat myös hyvin tunnistettavia, vuosikymmenten aikana on syntynyt brändi, joka ei jäljittele eikä sitä voi jäljitellä.
Tilaustyönä tehty hilleri on pronssia ja se lepää spektroliitin päällä. Voiko sepän mielestä olla mitään söpömpää kuin näin minikokoinen alasin.
Harri on tehnyt juhlavuoden näyttelyn töistään ja urastaan hienon kirjan Kaikessa käden jälki, jota on saatavilla Harrin kivijalkaliikkeestä Ratakatu 1. Pajavierailun jälkeen lähdimme vielä ryhmänä yhdessä glögille Hotelli Tornin huipulle. Pieni rauhallinen hetki pikkujouluaikaan, legendaarisessa kattobaarissa Helsingin kattojen yllä, oli yhdistyksen järjestämä mukava vuoden viimeinen yhteinen tapaaminen. hkty.fi 2�2025
5
ELÄMYKSIÄ JA HISTORIAA – Riika hurmasi matkailijat Yhdistyksen ryhmä matkasi Latvian pääkaupunkiin Riikaan syyskuussa. Matkalla saimme valtavan mielenkiintoisen tietoiskun vanhan keskiaikaisen kaupungin historiasta ja nykypäivästä, kulttuurista ja arkkitehtuurista loistavan oppaan johdolla. TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA
Kauan odotetut matkapäivät koittivat vihdoin syyskuun toisella viikolla ja edessä oli pitkä viikonloppu Riiassa. Matkaa edeltävällä viikolla olimme saaneet tiedon, että Finnair on perunut menolentomme ja ryhmämme oli siirretty aikaiselle aamulennolle. Heitimme hyvästit rauhalliselle lähdölle päivälennolla ja tapasimme ryhmän kanssa aamuvarhaisella kentällä. Kohteessa totesimme iltapäivällä, että olipa hyvä, että olimme ajoissa perillä, niin eh-
6
hkty.fi 2�2025
dimme nähdä jo ensimmäisen päivän aikana vaikka mitä, ja aikaa jäi myös huilaamiseen ja jalkojen lepuuttamiseen ennen illallista. OPASTETTU BUSSIKIERROS
Paikallinen oppaamme Marija oli ryhmää vastassa kentällä ja lähdimme ensimmäisenä matkapäivänä ottamaan kaupunkia haltuun omalla bussilla. Näimme Agenskalnsin alueella vanhoja hienosti kunnostettuja puutaloja ajalta,
kun Riiaan sai rakentaa vain puutaloja. Niitä oli säilynyt alueella tuhansia, vanhimmat puutalot ovat 1700-luvulta, tosin osa on jäänyt aivan kerrostalojen puristuksiin. Ristiriitainen näkymä kertoi kuitenkin hienosti kaupungin eri kerrostumista. Välillä hyppäsimme pois bussista jaloittelemaan, vierailimme kohteissa ja kävimme katsomassa läheltä hienoja Jugend-rakennuksia. Ensimmäinen vierailukohteemme oli Kansalliskirjasto, mikä edusti uutta ark-
Yllä: Ryhmämme maistelemassa kaiken parantavaa Riga Balsamia ensimmäisenä matkapäivänä. Oikealla: Yksi Riian upeista Jugend-rakennuksista. Viereinen sivu: Viimeisen matkapäivän vietimme Jurmalan merenrantakaupungissa.
kitehtuuria ja oli valmistunut ja avattu yleisölle vuonna 2003. Rakennus oli todella hieno ja vaikuttava myös sisältä, korkea avoin tila yläkerroksiin asti ja huipulla lasiseinäinen osa, mistä oli hulppeat näkymät yli kaupungin. Kaupunkia halkoo leveä Daugava-joki. Joella on myös suomenkielinen nimi – Väinä-joki. Riika on kaupunkina yli 800 vuotta vanha, kun taas Latvia valtiona nuori. Latvia itsenäistyi vuonna 1918 eli vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen, mutta joutui uudestaan Neuvostoliiton vallan alle ja uusi itsenäisyyden aika koitti vasta vuonna 1991 Neuvostoliiton romahdettua. Latvian historiasta löytyy paljon yhtäläisyyksiä Suomen kanssa, molemmat maat ovat olleet useaan otteeseen niin Venäjän kuin Ruotsin alaisuudessa. Latvia myös Saksan. Maa on ottanut paljon esimerkkiä Suomesta, niin taiteessa kuin jopa Jugend-arkkitehtuurissa, jonka esikuvia löytyy Suomen kansallisromantiikan aikakauden arkkitehdeilta. Pysähdyimme kierroksella Alberta Streetin jugendkorttelissa ja näimme toistaan upeampia rakennuksia. Riika on yksi Euroopan suurimmista jugendrakennusten metropoleista ja kaupungista voi löytää yli 800 koristeel-
lista jugendajan rakennusta 1900-luvun alusta. Hienoa on, että taloja on säilynyt niin paljon ja ne muodostavat katumaisemaan kokonaisia kortteleita. Bussin ikkunasta käsin näimme myös lukusia kaupungin maamerkkejä kuten Vapaudenpatsaan, joka on latvialaisille tärkeä itsenäisyyden ja vapauden symboli. KUULUISA RIGA BALSAM
Muutaman tunnin kaupunkikierros päättyi hotellille, johon jätimme laukut ja suuntasimme suoraan lounaalle läheiseen ravintolaan. Lounaaksi varattu ceasarsalaatti jättikatkaravuilla osoittautui niin maistuvan hyväksi valinnaksi, että kävimme syömässä sitä useampana päivänä. Lounaan jälkeen meille oli varattuna Riga Black Balsam -maistelu ja saimme tehdä siitä omat cocktailimme. Miten hauska ohjelmanumero tämä olikaan! Kuulimme seuraavana päivänä omalta oppaaltamme, että tuon kuuluisan Riian mustan balsamin historia ulottuu 1700-luvun puoliväliin ja on alun perin erään apteekkarin lääkkeeksi kehittämä juoma. Kun Venäjän keisarinna Katariina II sai sitä maistaakseen, tarinan mukaan hieman krapulaisena, tunsi hän heti sen parantavan oloa ja juoma nousi
tämän johdosta hyvin suosituksi. Balsamia tehdään eri makuisina versioina ja näistä mustaherukan makuinen oli ryhmämme suosiossa. Juoma lämmitti kivasti hieman koleana ja sateisena päivänä, mikä meille sattui matkamme toiseksi päiväksi. Ensimmäisenä iltana ryhmälle oli varattuna kolmen ruokalajin illallinen hotellin lähellä olevasta ravintolasta. Tämä hyvin viehättävä vanhassa rakennuksessa sijaitseva pieni ravintola oli nimeltään Kalku Varti. KÄVELYKIERROKSEN NÄHTÄVYYDET
Perjantaina suuntasimme heti aamusta hotellilta kävellen jokiveneelle, kun varattuna risteily Riian kanavissa ja Daugava-joella. Vene oli hyvin viehättävä vanha ja tyylikäs salonkivene, mihin ryhmämme juuri mahtui. Veneretki sujui sateisessa säässä mutta veneen sisätiloista käsin oli mukava nähdä kaupunkia hieman eri vinkkelistä. Osa Riian keskustaa on rakennettu saarien päälle ja saaria on yhdistetty Daugava-joesta osaksi manteretta, mutta kanavia jätetty kuitenkin väliin, mitä pitkin pääsi veneellä kulkemaan. Riika on ollut JATKUU SEURAAVALLA AUKEAMALLA
hkty.fi 2�2025
7
Kansalliskirjasto valmistui 2003 ja se on paikallisille yksi itsenäisyyden ajan tärkeimmistä rakennuksista.
aikanaan hyvin perinteinen keskiaikainen kaupunki, jota on ympäröinyt muuri ja vallihaudat. Suurin osa Riian vanhan kaupungin muuria on purettu ja vallihaudat täytetty tai kavennettu kanaviksi. Loput kaupunkia ympäröivästä muurista on jätetty osaksi rakennusten ulkoseiniä ja muurin molemmille puolille on rakennettu taloja. Näin muuri on käytännössä hävitetty katukuvasta, vain pieni osa muurista on edelleen näkyvillä. Entisen vallihaudan tilalle ja kanavan rannoille on rakennettu hyvin viehättäviä puistoja kauniine istutuksineen. Sade loppui onneksi iltapäivällä ja jatkoimme kierrosta kävellen. Näimme kaikki tärkeimmät nähtävyydet vanhan kaupungin puolella kuten Riian tuomiokirkon, mikä on Baltian suurin keskiaikainen kirkko, ja myös Pyhän Pietarin kirkon, Ruotsin portit ja Ruutitornin. Totesimme ryhmän kanssa, että kaupungissa voi hyvin suunnistaa kirkkojen tornien perusteella, tornit näkyvät kauas eivätkä korttelit noudata ruutukaavaa, joten eksymisen mahdollisuus ilman torneja olisi kohtalainen. Hotellimme sijaitsi aivan Tuomiokirkon vieressä, joten hotellille oli aina helppo suunnistaa mistä päin kaupunkia tahansa. Kävelykierroksen lomassa ryhmälle oli varattu liput piccolo-urkukonserttiin Tuomiokirkossa. Konsertissa oli mukava hetkeksi istua alas, kuunnella Bachia
8
hkty.fi 2�2025
Kuvassa osa ryhmää Riian vanhassa kaupungissa, takana näkyy Pyhän Pietarin kirkontorni.
ja Beethovenia mahtavien urkujen säestyksellä ja katsella samalla kirkon sisäosien yksityiskohtia. ZEPPELIINIHALLIEN MARKKINAT
Tuomiokirkon kierroksen jälkeen suuntasimme Riian keskustorille, missä sijaitsivat hulppeat ilmalaivahangaarit, jotka oli muutettu toripaviljongeiksi. Viisi isoa zeppeliinihallia täynnä paikallisia herkkuja! Yhdessä hallissa oli juustoja ja muita syötäviä tuotteita, yhdessä kalaa, yhdessä lihaa. Tuoreet vihannekset ja hedelmät olivat pääosin ulkotiloissa torikatosten alla. Aivan valtavan suuri alue onkin yksi Euroopan suurimmista markkinoista ja se kuuluu Unescon kulttuuriperintöluetteloon. Torialueella käy parhaimmillaan päivittäin 100 000 asiakasta. Ryhmälle oli varattuna maistelut paikallisista erikoisuuksista, saimme maistaa nahkiaista, silliä ja pikkelöityä sipulia, paikallisia lihatuotteita, latvialaista maatilajuustoa, pikkelöityjä kaaleja ja porkkanaa. Jälkiruuaksi tarjoiltiin paikallista kakkua, mikä oli kuin kermaisella täytteellä täytetty tuulihattu. Juomana oli paikallista rukiista tehtyä mallasjuomaa, vähän kuin meillä kotikaljaa, ja olutta. Hieno kokemus nähdä nuo valtavan suuret hallit ja saada hieman paikallisia herkkuja maisteltavaksi. Illalla pidimme yhdistyksen valtuuston
kokouksen, vaikkei paikalla ollut uusia valtuuston jäseniä, jotka perinteisesti on Opintopäivillä toivotettu mukaan joukkoon. Kokouksen jälkeen nautimme illallisen hotellimme kattoravintolassa, mistä näkyi hienosti nuo kaikki aiemmin mainitut kirkontornit. VAPAAPÄIVÄN TUNNELMIA
Lauantaina ryhmälle oli varattu vapaapäivä, ja kävimme ajan kanssa niissä kohteissa, joista joko kuulimme oppaalta tai joissa olimme jo piipahtaneet edellisenä päivänä. Yksi tällainen mielenkiintoinen kohde oli Latvian kansallispukukeskus Sena Klets. Siellä oli Latvian eri alueiden kansallispukujen näyttely, jossa esillä oli yli 60 pukua ja jäljennöksiä arkeologisista puvuista 800–1100 luvuilta. Keskuksessa oli myös esillä kymmeniä perinteisiä latvialaisia lapasia ja iso myymälä, missä myytiin laadukkaita käsityönä tehtyjä tuotteita pellavasta ja villasta sekä kirjontatöitä, pirtanauhoja, lankoja, kankaita ja koruja. Vanhassa kaupungissa oli myös lukuisia museoita, missä ryhmämme jäsenet kävivät, mm. sotamuseo ja käsi- ja taideteollisuusmuseo. PÄIVÄ JURMALASSA
Sunnuntaina suuntasimme bussin kanssa Jurmalan merenrantakaupunkiin, minkä juuret ovat lukuisissa rannikon
Yllä: Tunnelmia Riian vanhasta kaupungista. Yllä oikealla: Loistava oppaamme Marija ryhmän kanssa kauppahalleilla. Oikealla: Jurmalassa ihastelimme kymmeniä kauniita pitsihuviloita.
kalastajakylissä. Vierailimme ulkoilmamuseossa, missä oli hienosti esitelty paikallista kalastajakyläkulttuuria vanhojen rakennusten ja esineistön myötä. Luonto oli alueella hyvin erityistä, maaperä oli hiekkaa, mistä kasvoi ehkä satojen vuosien ikäisiä valtavan kokoisia mäntyjä, rungot olivat suoria kuin laivojen mastot. Bussin kanssa kuljimme myös Jurmalan rantakatuja, missä näimme hienoja kunnostettuja yli satavuotiaita puuhuviloita. Rantakaistaleella lomittui sulassa sovussa parhaat päivänsä nähneitä ja ajan patinoimia huviloita, moderneja uudisrakennuksia sekä vanhantyylisiä valtavia kiinteistöjä. Mukaan mahtui myös jo hylättyjä, korkealle kohoavia neuvostoajan kerrostaloja. Oli paikalle rakennettu myös uusia hotellirakennuksia. Jurmala on noin 30 kilometrin pituinen kaupunki hiekkarannan tuntumassa, näimme tästä noin puolet eli kyse on valtavan suuresta alueesta täynnä mielenkiintoista arkkitehtuuria. Poikkesimme myös jalkaisin kävelykadulle ja silmänkantamattomiin jatkuvalle hiekkarannalle. Lounastimme rannalla olevassa Michelin-merkinnän vuosina 2024 ja 2025 saaneessa ravintolassa. Mahtavan hyvää ruokaa upeassa mil-
jöössä! Täytyy kyllä myöntää, että söimme matkalla todella hyvää ruokaa joka aterialla, perinteistä latvialaista modernilla otteella, ruokakulttuuri on maassa kyllä hyvin korkealla tasolla. MATKUSTAMISEN RUTIINIT
Matkalta jäivät mukavat muistot todella hienosta kaupungista. Odotukset kaikkine vanhoine rakennuksineen ja vanhan kaupungin tunnelmoineen olivat varmasti kaikilla korkealla ja kyllä ne täyttyivät. Iso kiitos ja ansio tähän oli loistavalla oppaallamme, joka osasi asiantuntevasti, todella innostavasti ja mielenkiintoisella otteella kertoa kaupungista. Olemme matkustaneet vuosittain yhdistyksen ryhmän kanssa monessa Euroopan kaupungissa ja kotimaan kohteessa, poikkeuksena korona-ajan tuomat tauot, mutta tämän matkan oppaamme menee kirkkaasti tapaamiemme oppaiden kärkisijoille. Teimme matkan yhteistyössä Aktiv-Resorin kanssa, joka toimi vastuullisena matkanjärjestäjänä. Olemme nyt toteuttaneet kaksi matkaa heidän kanssaan, jouduimme korona-aikana vaihtamaan vuosia jatkuneen yhteis-
työkumppanin uuteen, että saimme Salzburgin matkan vuonna 2022 toteutettua. Olemme olleet oikein tyytyväisiä uuteen matkatoimistoomme, heillä on pitkä kokemus matkojen järjestämisestä, myös kaukomatkoista. Viime vuoden matka Montreuxiin ei toteutunut vähäisen ilmoittautumismäärän takia, ja edelliselle vuodelle suunniteltu sieniretki Punkaharjun maisemiin meni mönkään, kun kohteemme Saimi Hoyerin hotelli meni konkurssiin juuri ennen matkaa. Ensi vuoden matkaa on jo ideoitu, kohteen päättää aikanaan yhdistyksen valtuusto kokouksessaan. hkty.fi 2�2025
9
KESÄRETKI Laila Pullisen Veistospuistoon Yhdistyksen ryhmän kanssa vierailimme elokuisena torstai-iltana Vantaan Sotungissa Nissbackan kartanon mailla kuvanveistäjä Laila Pullisen Veistospuistossa ja kotimuseossa. Oppaana ryhmälle oli taitelijan poika Jean Ramsay. TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA
Aloitimme kierroksen puutarhan etelärinteeltä, johon osui piha-alueelta saavuttaessa tuulen henkäys, vaikkei varhainen ilta muuten ollut mitenkään tuulinen. Olimme maaveistoksen Muinainen meri äärellä. Kuulimme oppaamme Jeanin kertomana, että veistoksen todellisuus on aina kolmiulotteinen ja fyysinen, joka pitää kokea paikan päällä. Kun katsoimme maisemaa eteenpäin, ei linnuntietä merelle ole pitkä matka, ja kohta missä seisoimme, on aiemmin ennen jääkautta ollut merenrantaa. Se oli hyvä mielleyhtymä viileän merituulen puhallukselle kasvoilla. Maareliefi muodostaa useita laajoja kaaria, ikään kuin penkereitä, jotka on koostettu eri maa-aineksista ja kaarien huipulla kasvaa pitkäksi kasvaneita heiniä, joiden tuulessa heiluvat siementähkät kuvastavat meren tyrskyjä. Päällimmäinen maakerros on multaa ja siihen kylvettynä nurmikkoa. Maateos
10 hkty.fi 2�2025
vaatii viikoittaista leikkaamista, mikä tehdään tietyssä järjestyksessä. Maareliefi on todellista ekologista taidetta. – Veistos seisauttaa ajan hetkeksi, jonka vietämme pysäytettyjen aaltojen äärellä, Jean Ramsay selvittää teoksen ydintä. Salli ajan seisahtua, se oli kuin mantra, tai lähes rukous Laila Pulliselle. Maareliefin keskellä sijaitsee herkkä pronssiveistospari Viimeiset, missä mies ja nainen seisovat toisiinsa selin. Laila Pullisen eniten käyttämät materiaalit olivatkin kivi ja pronssi koska ne olivat antiikin aikojen materiaaleja. PIHAPIIRIN HISTORIA
Kuulimme kierroksella myös kartanon maiden historian, kuinka paikalla on sijainnut kartano jo 1500-luvulta alkaen. Päärakennus siirrettiin kertaalleen tontilla mäen päälle, mutta on sittemmin tuhoutunut. Joulun aikaan 1934 uunin
hormi halkesi, harmillisesti paikkakunnan palomiehet viettivät juuri silloin pikkujouluja, ja talon väki yritti sammuttaa palavaa rakennusta parhaan kykynsä mukaan muttei siinä tulen voimalle mitään mahdettu. Pihapiirissä sijaitsee edelleen vanha pehtoorin talo vuodelta 1922, mikä toimii nykyään kotimuseona, viljamakasiini missä on esillä Laila Pullisen pronssiveistoksia, ja myös yksi puuveistos, omakuva. Pihapiirissä on sijainnut myös sikala ja navetta. Sikalasta taitaa olla jäljellä vain kivijalan graniittisia kiviä ja navetasta toinen pääty. Siellä sijaitsee ateljeegalleria, missä Laila Pullinen työskenteli. Tulipalossa tuhoutuneen kartanon rauniot eli kivijalka sijaitsee edelleen ylempänä mäellä. PUISTOMAINEN MILJÖÖ
Piha-aluetta hallitsevat valtavan suuret 300 vuotta vanhat tammet. Myös mui-
Ryhmää opasti taiteilijan poika Jean Ramsay vierellään teos Jeanne D’Arctic vuodelta 1974.
Yhdistyksen ryhmä Veistospuistossa, keskellä oppaamme Jean Ramsay.
Viereinen sivu: Jean Ramsay kertoo maareliefistä Muinainen meri vuodelta 1987, taustalla veistospari Viimeiset. Makasiinissa sijainnut versio teoksesta Arktinen Afrodite.
ta isoja puita on puistomaisella pihalla, myös hieman eksoottisempia mm. melko kookas mantsurianjalopähkinä. Alun perin Nissbackan kartano on ollut satojen hehtaarien suuruinen alue mutta koostuu nykyään suuresta puistomaisesta puutarhasta, mihin suuri määrä veistoksia on sijoiteltu. Puutarha on hyvin viehättävä veistoksineen ja puineen kaikkineen. Piha-alueella sijaitsee myös pieni kahvila, mikä on avoinna veistospuiston aukioloaikoina ilman pääsymaksua. Kuulimme myös, miten tähän pisteeseen pääsyn kanssa on saatu taistella mm. kaupungin kaavoitusta vastaan. Kaavoitukseen myös alueen asukkaat ovat ottaneet kantaa keräämällä parituhatta nimeä adressiin alueen säilyttämisen puolesta, ettei osaa tontista kaavoiteta uudelle asuinalueelle. Nykyään alue on kaavalla suojeltu ja Jean vaimonsa kanssa huolehtii alueesta pääosin omilla varoillaan. Oppaamme Jean puhui kauniisti äitinsä taiteesta ja ajatuksista teosten takana, materiaaleista mitä hän on käyttänyt, työtavoista, suuresta taiteilijayhteisöstä
ja ajasta, missä taiteilija eli ja vaikutti. ENNAKKOLUULOTON NAISTAITEILIJA
Laila Pullinen oli naiskuvanveistäjä hyvin miehisellä alalla, sairasti nuorena anoreksian ja tuberkuloosin, lääkäreiden mukaan ennuste oli hyvin huono. Toisaalta palo ja intohimo kuvanveistoon pelasti ja vahvisti taiteilijan taas eloon ja hyvin raskaaseen fyysiseen työhön, mitä kuvanveistäjänä tarvitaan. Laila Pullisen mukaan kuvanveiston lähtökohta on anatomia, kaikissa abstrakteissakin teoksissa taustalla on ihmishahmo. Ylhäältä päin tuleva valo rakentaa muodon. TUOTTELIAS KUVANVEISTÄJÄ
Laila Pullinen (1933–2015) on yksi Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Hänen teoksiaan on tärkeimpien kotimaista taidemuseoiden kokoelmissa ja sen lisäksi myös ulkomailla. Kymmeniä veistoksia on esillä monissa julkisissa tiloissa mm. Helsinki-Vantaan lentoasemalla, niin kuin myös omaa nimeään kantavassa veistospuistossa. Hän on
ollut erityisen tuottelias taiteilija. Kotimuseossa on myös esillä suuri määrä muiden taiteilijoiden lahjaksi saatuja töitä. Veistospuisto ja kotimuseo toimii nykyään myös muiden kutsuttujen taiteilijoiden galleriana, kuluneena kesänä mukana oli neljä taiteilijaa. Ensimmäistä kertaa ateljeegalleriassa esitettiin myös taiteilijan elämästä kertova monologi, tekstin tähän kirjoitti kukas muukaan kuin näyttelijän poika Jean Ramsay. Teatteri Vantaan näyttelijä Anne Nielsen puki ylleen työhaalarit antaen äänen kymmenen vuotta sitten kuolleelle taiteilijalle. Kaikki näytökset olivat loppuunmyytyä, syyskuulle tuli pari lisäesitystä ja ensi kesäksi on tiedossa myös muutama. Ryhmämme oli hyvin vaikuttunut veistospuistosta ja Laila Pullisen lukemattomista hyvin kookkaistakin veistoksista. Kierroksen lomassa nautimme kahvia ja teetä paikalla leivotun maukkaan kasvispiirakan kera. Opastukseen omaleimaisen ja syvällisen otteen antoi taiteilijan poika Jean Ramsay. Paikka vaatii ehdottomasti useamman vierailun ja varmasti jokaisella kerralla sieltä avautuu jotain uutta. hkty.fi 2�2025
11
Yhdistyksen jäsenet ovat upeita käsityöalojen yrittäjiä, jotka tekevät laadukkaita tuotteita ja tarjoavat yksilöllistä palvelua Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Käsityönä tehdyt tuotteet kestävät aikaa ja ovat korjattavissa. Esittelemme some-kanavissamme jäsenyrittäjiä ja käsityöaloja, mitä löytyy mm. Helsingin kivijalkaliikkeistä. Yrittäjät ovat oman alansa huippuammattilaisia, näitä tuotteita et muualta saa! Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen historia alkaa vuodesta 1868. Olemme perinteikäs ja moderni samaan aikaan. Jäsenten mukaan Helsingin mukavin yhdistys, jossa olla mukana. Yhdistys, jossa on parhaat yrittäjät, joiden seurassa viettää aikaa. Yhdistys tarjoaa yhteisöllisyyttä ja sosiaalista verkostoa, missä yksinyrittäjänkään ei tarvitse enää olla yksin. Yrittäjä, tule mukaan jäseneksi ja verkostoidu hyvässä seurassa!
Parasta seuraa yrittäjälle! Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys – Stadin Hantvärkkarit vuodesta 1868.
Sosiaalisen median kampanja esittelee jäsenyrittäjiä Yhdistys jatkaa jäsenyrittäjien esittelyjä sosiaalisen median alustoilla Instagramissa ja Facebookissa. Esittelyt jatkuvat taas ensi vuonna. TEKSTI JA KUVA MARIA AMPUJA
Yhdistyksen sosiaallisen median alustoilla esittelemme jäsenyrityksiä yhdistyksen toiminnan, tapahtumien ja historian lisäksi. Idea sai potkua kevään kokouksissa ja kokosimme epävirallisen some-tiimin tämän ympärille. Mukaan on valikoitunut aktiivisia jäsenyrityksiämme hyvin erilaisilta ja perinteisiltä käsityöaloilta. Esittelyt jatkuvat monipuolisesti myös ensi vuonna. Some-kampanjan tarkoitus on myös
12 hkty.fi 2�2025
tukea jäsenhankintaa. Yhdistys toivoo mukaan toimintaan uusia jäseniä, ja näkyvyys sosiaalisessa mediassa ei pelkästään kerro meidän upeista jäsenyrittäjistämme vaan myös toivottavasti inspiroisi muita liittymään mukaan mukavaan joukkoomme!
kultaseppämestari Harri Syrjänen ja kellosepät Anu ja Pete Hallikainen. Esittelyt julkaistaan myös yhdistyksen jäsenlehdissä, mutta tekstit ja kuvat kokonaisuudessaan yrittäjistä työn äärellä ja heidän tuotteistaan näet yhdistyksen some-tileiltä.
Somessa esillä ovat jo olleet käsityömestari Mariia Sundman, huonekalurestauroija Sanna Laurila, metalliseppä Erkki Edi Kokko, ompelija Saija Puska,
Tykkää kaikista julkaisuista: Facebook: www.facebook.com/hkty.fi Instagram: @stadinhantvarkkarit
Seuraa Instagramissa
Ompelija Saija Puska Materials kangaskauppa ”Olen Saija Puska, Materials kangaskauppa ja korjausompelimon yrittäjä. Olen ollut yrittäjänä Yrjönkatu 25 kivijalassa vuodesta 1993. Koskaan ei ole harmittanut lähteä töihin. Myymme laadukkaita villa-, pellava-, puuvilla- ja sekoitekankaita. Hyvät kankaat ovat intohimoni ja palkitsevinta työssäni on auttaa asiakasta valitsemaan juuri hänen malliinsa sopiva kangas. Teemme kaikenlaisia vaatteiden korjaus- ja muutostöitä; housunlyhennyksestä iltapukujen muokkaukseen. Sovitamme vaatteen asiakkaan päällä tiloissamme ja mittaamme sekä suunnittelemme tarvittavat korjausmuutokset. Olen ollut Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsen neljä vuotta ja nykyään olen myös mukana sen valtuustossa. On mahtava kuulua yhdistykseen, jossa on samanhenkisiä yrittäjiä. Vain yrittäjä voi täysin ymmärtää toista yrittäjää!” Materials kangaskauppa sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa Forumin takana osoitteessa Yrjönkatu 25. Seuraa Instagramissa @materialshelsinki
Kultaseppämestari Harri Syrjänen
Kellosepät Anu ja Pete Hallikainen Kelloseppien Työhuone
”Olen kultaseppämestari Harri Syrjänen ja minulla on ollut oma kivijalkapajamyymälä osoitteessa Ratakatu 1 jo vuodesta 1981, ensimmäisen pajani perustin 1971. Valmistan koruja pääosin hopeasta ja sen lisäksi nahkareppuja, -laukkuja ja vöitä. Koruissa tykkään yhdistellä eri materiaaleja hopeaan tai messinkiin mm. nahkaa, tuohta, eri kivilaatuja, meripihkaa, akryylia, simpukankuoria jne.
”Tässä esittäytyvät kellosepät Anu ja Pete Hallikainen. Olemme olleet yrittäjinä Helsingin Hämeentiellä vuodesta 1999.
Käsityöläisyys antaa niin paljon mielekkyyttä elämälle, etten pitkän työurankaan jälkeen ole jäämässä eläkkeelle. Kun avaan aamuisin työpajani oven, tunnen iloa, että saan työskennellä omassa pajassani, luoda ja tavata asiakkaitani. Työpajani on minulle taidekäsityöläisen laboratorio, joka antaa mahdollisuuden uusiin kokeiluihin.
Huollamme kaikenlaisia kelloja pienimmistä rannekelloista isoimpiin seinäkelloihin, vanhat antiikkiset kellot yhtä lailla kuin modernit ajannäyttäjätkin – pois lukien sykemittarit ja älykellot, ne jätämme suosiolla muille. Yleisimpiä työtehtäviä pienkorjausten ja paristonvaihtojen lisäksi ovat kellojen perushuollot, joita tehdään päivittäin. Vaihtelua näihin päivittäisiin hommiin tuovat sitten satunnaiset soittorasioiden ja muiden mekaanisten laitteiden huollot ja korjaukset, jotka rikkovat sopivasti kaavaa.
Olen liittynyt Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistykseen joskus 80-luvulla. Tarve oli saada tietoa yrittäjyydestä ja vaihtaa kokemuksia muiden käsityöläisten kanssa. Koin saavani tukea yrittäjyyteen, en ollut yksin.”
Yrityksemme Kelloseppien Työhuone sijaitsee Hakaniemessä osoitteessa Hämeentie 4. Palvelemme ilolla kadulta poikkeavia asiakkaita, mutta myös postitse kauempana asuvia. Yksityisasiakkaiden lisäksi teemme alihankintana kellosepän töitä kello- ja kulta-alan liikkeisiin ympäri Suomen.
Harrin yritys sijaitsee Helsingin keskustassa Kaartinkaupungissa osoitteessa Ratakatu 1.
Meillä on maahantuojan merkkihuolto Swatch Groupin merkeille eli Certina, Tissot, Longines, Rado, Hamilton, Mido ja Omega.”
Seuraa @harrisyrjnen
Seuraa @kelloseppien_tyohuone hkty.fi 2�2025
13
ATENEUMIN TAIDEMUSEON näyttelyn rakentaminen Syyskokouksessa museomestari Isa Päivinen Kansallisgalleriasta Ateneumin taidemuseosta kertoi työstään museomestarina ja näyttelyiden rakentamisesta. Hänen vastuullaan ovat vientinäyttelyt ja teoslainat sekä museon syksyn päänäyttely. TEKSTI MARIA AMPUJA JA ISO KUVA KANSALLISGALLERIA
Yhdistyksen tämän vuoden teemana on ollut ”Uusrenessanssi käsityöläisyydelle”. Aihetta on käsitelty vuoden aikana eri muodoissa ja teeman ympärille on pyydetty luennoitsijoita kokouksiin. Marraskuiseen syyskokoukseen olimme saaneet vieraan Kansallisgalleriasta Ateneumin taidemuseosta kertomaan omasta mielenkiintoisesta työstään. Museomestari Isa Päivinen on työskennellyt Kansallisgalleriassa jo 26 vuotta. Kansallisgalleria sisältää kolme eri museota: Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseot. Kansallisgallerian yhteydessä toimii Valtion taideteostoimikunta, jonka kokoelmiin kuuluu yli 15 000 teosta.
14 hkty.fi 2�2025
TEOSTEN MATKA NÄYTTELYYN
Pääsimme kurkistamaan ikään kuin kulissien taakse, kun saimme kuulla kuinka monivaiheinen ja tarkka prosessi on teosten ripustaminen ja kuljettaminen niin kotimaasta kuin ulkomailta Ateneumin näyttelyihin. Näyttelyiden suunnitteleminen ja niihin valmistautuminen aloitetaan jo vuosia aikaisemmin ja kaikki yksityiskohdat mietitään etukäteen valmiiksi. Teoksia lainataan usein ulkomaisista museoista ja yksityishenkilöiltä näyttelyjä varten, ja niiden turvallisuudesta huolehditaan erityisen tarkasti kuljetusten aikana. Lainattujen teosten mukana kulkee tapauskohtaisesti kuriiri eli henkilö, joka
valvoo teoksen poistamisen kuljetuslaatikosta, tarkastaa teoksen ja valvoo sen ripustamista. Mielenkiintoista oli nähdä, miten teokset konkreettisesti pakataan kuljetusta varten, miten ne tarkastetaan ennen pakkaamista, miten mahdolliset huomiot ja vauriot kirjataan, mitä pakkaamisessa otetaan huomioon ja miten tehdään tarkat ohjeet pakkauslaatikoita purkaville henkilöille kohdemaassa. Näyttelytila valmistellaan uutta näyttelyä varten hyvissä ajoin, seinät maalataan ja ikkunoita saatetaan peittää, ja taas seuraavaa näyttelyä varten avata. Näyttelyyn tuleva teos tarkastetaan purkamisen yhteydessä yhtä tarkasti
Museomestari Isa Päivinen, kuvassa vasemmalla, kertoo työstään yhdistyksemme kokoustilassa Hernesaaressa. Viereinen sivu: Suurten teosten käsittelyyn käytetään nostinta. Näyttelyn ripustaminen vuoden 2011 Arjen sankarit näyttelyyn.
ja kirjataan huomiot ylös. Sen jälkeen teos ripustetaan ennakkosuunnitelman mukaisesti. Suuri taulu saattaa tarvita jalustan tai tukirakennelmia ripustamista varten. ATENEUMIN LAAJA KOKOELMA
Ateneumin taidemuseossa on Suomen suurin kokoelma maalauksia ja veistoksia. Kaikkineen Ateneumin vastuulla olevassa kokoelmassa on reilut 44 000 kansallisaarretta. Taidemuseon kokoelmat esittelevät laajasti Suomen taiteen kehitystä aina 1700-luvun muotokuvista 1900-luvun kokeellisiin virtauksiin asti. Kansainvälisen taiteen kokoelma sisältää yli 650 teosta. Lahjoitukset ja uushankinnat kartuttavat kokoelmaa koko ajan. Kaikkia tarjottuja lahjoituksia ei voida ottaa vastaan vaan museon asiantuntijat tekevät päätökset, mitkä teokset sopivat kokoelmaan liitettäviksi. Teoksia on myös talletettuna mm. Presidentinlinnaan, valtioneuvoston juhlahuoneistoon, Kesärantaan ja Mäntyniemeen. Talletettuja teoksia on noin 600 kpl ja niitä vaihdetaan tarpeen mukaan. MUSEOMESTARIN TUTKINTO
Isa on opiskellut ja työskennellyt aiemmin kampaajana, ja käsityöammatista toiseen siirtyminen on käynyt kätevästi. Hän on suorittanut museomestarikurssin aloitettuaan Ateneumin taidemuseossa työskentelyn ja suorittaa nyt parhaillaan Rasekossa – Raision seudun koulutuskuntayhtymässä Museomesta-
rin erikoisammattitutkintoa. Erikoisammattitutkinnon suorittaminen kestää kaksi ja puoli vuotta, ja se sisältää kaksi pakollista ja kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Ammattitaito osoitetaan näytöissä, opiskelu tapahtuu työajalla ja tehtävien suorittaminen omalla ajalla. LAAJA YHTEISTYÖVERKOSTO
Ilo oli kuunnella ammattilaista, joka on niin innostunut omasta työstään ja suhtautuu siihen suurella intohimolla. Isa puhui arvostavasti työtovereistaan, joita isossa talossa löytyy suuri joukko ja työyhteisöstään, jossa on hyvä henki ja työilmapiiri, ja jossa ihmiset vaihtuvat todella harvoin. Ei mitenkään itsestäänselvyys nykypäivän työkulttuurissa. Ateneumissa museomestareiden tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat konservaattorit, registraattorit ja kuraattorit. Suuresta talosta löytyy omasta takaa lukuisia ammattilaisia rakennepuolelta, kehystäjiä, AV-mestareita, valaisumestareita ja tietotekniikan asiantuntijoita. Talon ulkopuolelta yhteistyötä tehdään kehystäjä-kultaajan, näyttelyarkkitehtien ja huolitsijoiden kanssa. TYÖRYHMÄNÄ RAKENNETAAN
Ateneumin kolmannessa kerroksessa näyttely vaihtuu yleensä keväällä ja syksyllä, ja molemmissa näyttelyissä on keskimäärin 200 teosta. Tämä kertoo käsiteltävien taulujen tai muiden teosten määrästä näyttelynvaihdossa ja kuinka paljon työtä näyttelyn raken-
taminen ja teosten kuljetus vaatii. Näyttelyä on yleensä ripustamassa 3–4 taiteenkäsittelijäparia, rakennepuolella työskentelee muutamia henkilöitä ja maalarit vielä tarvittaessa erikseen. Valaisumestareita on kaksi ja AV-mestareita myös kaksi. Lisäksi palkataan freelancereita tarpeen mukaan. Näyttelyiden vaihtoaika on neljästä viiteen viikkoon, joiden aikana kaikki purkamiseen ja pystyttämiseen liittyvä työ tehdään. TEOKSET MAAILMALLA
Ateneumin kokoelmasta lainataan vuosittain noin 300–600 teosta eri näyttelyihin. Suuri osa lainatuista teoksista matkaa kotimaan näyttelyihin mutta joka vuosi kymmeniä teoksia lainataan myös ulkomaille. Tänä vuonna Ateneumista on lähtenyt neljä eri vientinäyttelyä: Gothic Modern Oslon Nasjonalmuseetiin ja hieman eri koosteena vielä Wienin Albertina-museoon, Rajojen rikkojat -näyttelystä teoksia Düsseldorfiin Kunstpalast-museoon, Pekka Halosia Petit Palais -museoon Pariisiin (josta suurin osa jatkaa vielä kahteen muuhun näyttelypaikkaan) ja Helen Schjerfbeckit The Metropolitan Museum of Art -taidemuseoon New Yorkiin. Niin yhdistyksen ryhmän vierailut eri kohteisiin kuin mielenkiintoiset vieraat kokouksissamme ovat innostavaa ja kiinnostavaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Omasta jäsenistöstä löytyy hienoa ammattitaitoa ja upeita persoonia mutta niin myös yhteistyöverkostomme kautta laajentuu tietämyksemme eri aloista ja sen ammattilaisista. Kokousvierailun teemaa jatketaan tulevana vuonna, kun käymme tutustumassa Ateneumin taidemuseon näyttelyyn ja kuulemme aiheesta lisää paikan päällä. Päivämäärää ja sitä, minkä näyttelyn aikana käymme Ateneumissa, ei ole vielä sovittu mutta tiedotamme tästä myöhemmin lisää. hkty.fi 2�2025
15
Huomioiduista jäsenistä otettiin perinteinen ryhmäkuva kokoustilassa Suomen lippujen alla. Kuvassa vasemmalta alkaen kultaseppä Claes Nyström, metalliseppä Erkki Kokko, käsityöneuvos Ilkka Tuominen ja kehystäjä Tomi Frimodig. Alakuva: Yhdistys onnitteli ja ojensi kukkatervehdyksen tuoreelle käsityöneuvos Ilkka Tuomiselle.
KÄSITYÖNEUVOS Ilkka Tuominen Yhdistys onnitteli merkkipäiviään viettäneitä valtuuston jäseniään ja yhdistyksen puheenjohtajaa Ilkka Tuomista, jolle oli myönnetty käsityöneuvoksen arvonimi. TEKSTI JA KUVAT MARIA AMPUJA
Yhdistyksen puheenjohtaja hammasteknikkomestari ja erikoishammasteknikko Ilkka Tuomiselle on myönnetty käsityöneuvoksen arvonimi. Yhdistys onnitteli uutta käsityöneuvosta ja ojensi kukkatervehdyksen huhtikuun valtuuston kokouksessa. Ilkka on arvonimen ansioistaan kunniakkaasti ansainnut, vaikka totesikin kiitospuheessaan, että yhdessä näitä asioita yhdistyksen hyväksi suunnitellaan ja toteutetaan. Arvonimen hakijana oli Suomen Hammasteknikkoseura, ja yhdistys oli mukana puoltamassa asiaa. Käsityöneuvoksilla on sija myös yhdistyksen historiassa, yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1989–1998
16 hkty.fi 2�2025
ja sen jälkeen kunniapuheenjohtajana toiminut hammasteknikkomestari Lars Nordberg oli myös käsityöneuvos. Käsityöneuvos Ilkka Tuominen on toiminut Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2005 asti. Hammasteknikoksi hän valmistui vuonna 1995. Hän on oman hammaslaboratorioyrityksensä lisäksi toiminut aktiivisena oman alansa järjestötoiminnassa lähes koko työuransa ajan. Hän on ollut Suomen Hammasteknikkoseuran puheenjohtajana vuodesta 1998 lähtien ja toimii Hammasteknikko-lehden päätoimittajana. Sen lisäksi hän on aktiivisesti osallistunut alansa koulutusasioihin ja lainsäädän-
nön muutosten tuomiin haasteisiin. Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksessä on ollut pitkänä perinteenä muistaa valtuustonsa pyöreitä vuosia täyttäneitä jäseniään. Yhdistys onnitteli kevään kokouksessa myös kehystäjä Tomi Frimodigia, metalliseppä Erkki Kokkoa, kultaseppä Claes Nyströmiä ja Teams-yhteyden kautta ompelija Saija Puskaa, jotka olivat täyttäneet pyöreitä vuosia. Heitä muistettiin perinteisellä valtuuston lautasella kaikkien nimikirjoituksilla kaiverrettuna. Teräslautanen on kotimaista tuotantoa ja kestää konepesun. Lautasen kaiverrukset on tehnyt yhdistyksen jäsenyrittäjä PalkintotukkuKääty Oy.
Joulumainos on ilmestynyt Kamppi-Eira ja Töölöläinen -kaupunginosalehdissä. Mainoksen taitto lehtien päätoimittaja Mikko Keski-Vähälä. Yhdistyksen mainoksen taitto sivun yläreunassa Maria Ampuja.
hkty.fi 2�2025
17
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys toivottaa lukijoilleen
Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2026!
KEVÄTKOKOUS
Tervetuloa Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen kevätkokoukseen tiistaina 21.4.2026 klo 19 Suomalainen työ ry:n toimitiloihin Eteläranta 14
Kokouksen teemana on Suomalainen työ ry:n jäsenyys. Vierailun aluksi kuulemme heidän toiminnastaan ja jäseneduistaan, ja sen jälkeen pidämme kokouksen. Tule tutustumaan muihin jäseniin ja verkostoitumaan!
Ensi vuoden ohjelmaa: Tulevalle vuodelle on jo alustavasti sovittu, että käymme tutustumassa remontoituun ja avattuun Mannerheim-museoon, Ateneumin taidemuseoon ja Oopperatalon lavastamoon ja puvustamoon. Päivämääriä näihin vierailuihin ei ole vielä sovittu.
Kaikki yhdistyksen jäsenet tervetuloa kokoukseen! AVAINLIPPU ON LUOTETTAVA MERKKI SUOMALAISESTA TYÖSTÄ
Tänä aikana tarvitaan kannustava ja positiivinen viesti. Avainlipun merkitys on siinä, että se vie Suomea eteenpäin. Se ei katso menneeseen, vaan tulevaan. Rohkeasti, itsevarmasti, kannustavasti. Ja uskoen siihen, että kyllä me pystytään.
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys liittyi vuoden 2024 alusta alkaen Suomalaisen Työn Liiton jäseneksi. Suomalaisen työn liitto on nykyään Suomalainen työ ry. Nimen mukana uudistettiin koko brändi ja visuaalinen ilme. Jokainen yhdistyksemme jäsen on siis myös Suomalainen työ ry:n jäsen. Avainlippu-merkkiä jokainen jäsenyritys hakee erikseen. Jäsenyyteen kuuluu Suomalainen työ ry:n laadukas koulutustarjonta, joka koskee jäsenyritysten koko henkilöstöä. Yhdistyksen
18 hkty.fi 2�2025
jäsenmaksu sisältää Suomalainen työ ry:n jäsenmaksun ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.
Suomalainen työ on avain kasvuun. Avain turvallisuuteen. Avain edistykseen, menestykseen ja kehitykseen. Se on avain hyvinvointiin – toimivaan ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Siksi suomalaisen työn puolesta kannattaa aina liputtaa. TIESITKÖ TÄMÄN AVAINLIPUSTA
Avainlippu-merkki on suomalaisen työn symboli, joka on ollut käytössä jo 60 vuotta. Se kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa, palvelu on tuotettu Suomessa tai kyseessä on suomalainen verkkokauppa. Avainlippu edistää kotimaisen työn arvostusta ja tunnettuutta.
93 % suomalaisista tuntee Avainlippu-tuotemerkin. 74 % suomalaisen ostopäätökseen vaikuttaa suuresti tuotteen tai palvelun tuotannon suomalaisuus. Luvut ovat Avainlippu 60 vuotta -tutkimuksesta, missä vastaajina oli yli 2 000 suomalaista. Avainlippu-tuotteita, -palvelua tai -verkkokauppaa on jo yli 10 000 kpl.
Osta kotimaista, suosi suomalaista!
Lue lisää: www.suomalainentyo.fi
AVAINLIPPU 60 VUOTTA
Tulevaa ohjelmaa JÄSENTILAISUUKSIA, RETKIÄ JA MATKOJA
Toinen tasavalta Tarinoita pelon ja toivon vuosikymmeniltä Maanantaina 23.2.2026 klo 18.30 Kansallisteatterissa Toinen tasavalta on älykäs, viihdyttävä ja elävän ajankuvan värittämä esitys, joka vyöryttää kansalliselle päänäyttämölle historian äkkikäänteitä ja henkilöitä sodanjälkeisistä vaaran vuosista 1980-luvun juppiaikaan ja neuvostoimperiumin romahdukseen.
Kuva: Kansallisteatteri
Se on tarina kansakunnasta, joka vastoin kaikkia todennäköisyyksiä kykeni torjumaan itseensä kohdistuneet uhat, sopimaan keskinäiset riitansa ja samalla rakentamaan tasa-arvoisen, kaikki kansalaiset huomioon ottavan hyvinvointiyhteiskunnan. Osallistujahinta: noin 72–80 €/hlö. Hinta sisältää lipun (54–62 €) ja väliaikatarjoilut. Paikat sijaitsevat permannolla riveillä 10, 11 ja 12. Ilmoittautua voit to 22.1.2026 asti tai niin kauan kuin lippuja riittää.
KOMEDIA PANKKIRYÖSTÖSTÄ Farssikomedia Komedia pankkiryöstöstä on täydellisen ajoituksen läheltä piti -farssikomedia, jossa nostalginen entisajan Helsinki yhdistyy säkenöivän kekseliääseen juoneen ja rikollisen hauskoihin käänteisiin ohjaajavelho Samuel Harjanteen näpeissä. Helsinki, vuosi 1958. Vanki Roger Rahikainen on suunnitellut kaikkien aikojen ryöstön yhdessä vanginvartija Tauno Kyykän kanssa. Tarkoitus on murtautua Hakaniemen Osakepankkiin, jossa säilytetään valtavaa timanttia. Osallistujahinta: noin 86 €/hlö. Hinta sisältää lipun (64 €) ja väliaikatarjoilut. Paikat sijaitsevat permannolla riveillä 8 ja 9 keskellä.
Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri
Ilmoittautua voit ti 17.2.2026 asti tai niin kauan kuin lippuja riittää.
Kuva: Helsingin Kaupunginteatteri
Torstaina 19.3.2026 klo 18.30 Helsingin Kaupunginteatterissa
& JULIA Hittimusikaali Torstaina 22.10.2026 klo 18.30 Helsingin Kaupunginteatterissa
Unohda surulliset loput ja Romeonsa perään itkevä Julia – Helsingin Kaupunginteatterin syksyn räiskyvin musikaali on jotain muuta! Osallistujahinta: noin 118 €/hlö. Hinta sisältää lipun (96 €) ja väliaikatarjoilut. Paikat sijaitsevat permannolla riveillä 8 ja 10. Ilmoittautua voit ma 21.9.2026 asti tai niin kauan kuin lippuja riittää: maria.ampuja@hkty.fi.
Maailman tunnetuin rakkaustarina uudella loppuratkaisulla: Mitä tapahtuu, jos Julia ei seuraakaan Romeota vaan valitsee elämän? Lontoossa ja Broadwaylla yleisön hurmannut & Julia -musikaali päivittää Shakespearen klassikon nykypäivään haastamalla ajatuksen, että naisen tarina olisi riippuvainen miehestä. Lopputuloksena on muun muassa Britney Spearsin, Bon Jovin ja Katy Perryn hittibiisejä rönsyävä, asennekylläinen pop-ilottelu, jonka ohjaa musikaalivelho Samuel Harjanne. hkty.fi 2�2025
19
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenä saat paljon hyviä jäsenetuja, muistathan hyödyntää niitä:
Näkyvyyttä ja yhteismainontaa Yhdistyksen jäsenenä saat yritystietosi kotisivuillemme ja pääset mukaan yhteismainoksiin. Jäsenlehdessä ja
Käsityöyrittäjä, tule jäseneksi! – Saat jäsenetuja ja kontakteja
sosiaalisen median kanavissa esittelemme yhdistyksen jäsenyrityksiä.
Jäseneksi hyväksytään pääkaupunkiseudulla toimivat
Kursseja järjestämme jäsenten toivomusten mukaan, viimeksi on järjes-
käsityö-, pienteollisuus- ja palveluyritykset. Uudet
tetty mm. ensiapu-, kotisivu-, valokuvaus- ja kuvankäsittelykurssit.
jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenhake-
Kulttuuri- ja virkistystarjontaa Järjestämme jäsenyrittäjille perheineen virkistäviä retkiä, jäsenyritysvierailuja, opastettuja kiertokäyntejä sekä ooppera- ja teatteri-iltoja. Tapaamisilla tutustut myös muihin yrittäjiin. Suomalainen työ ry:n jäsenyys Yhdistyksen jäsenmaksu sisältää Suomalainen työ ry:n jäsenedut ja Avainlippu -merkin vuosimaksun.
muslomakkeen voit täyttää kotisivuillamme ja lähettää sähköisesti.
Katso www.hkty.fi Tutustu jäsenetuihin ja täytä jäsenhakemuslomake! Lisätietoja: Maria Ampuja maria.ampuja@hkty.fi
Suomen Yrittäjien jäsenyys Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on
puh. 050 556 2700
yksi Suomen Yrittäjät ry:n perustajajäsenistä ja olet yhdistyksen jäsenenä
Katso myös www.facebook.com/hkty.fi
myös Suomen Yrittäjien jäsen.
Instagramissa @stadinhantvarkkarit
Helsingin Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen jäsenenille tarjottavat edut:
YRITTÄJYYTEEN LIITTYVÄÄ ASIANTUNTEMUSTA Suomalaisella työllä on kiinnostavia ja inspiroivia tapahtumia ja koulutuksia – mukana ajankohtaisia teemoja, huippupuhujia ja käytännön työkaluja arkeen. Jäsenille on tarjolla maksuttomia tilaisuuksia, joissa pääset oppimaan uutta ja verkostoitumaan.
Laajan palvelupaketin tilanneena saat asiantuntijan apua mm. sosiaaliturvassa, yritysjuridiikassa, sopimusasioissa, verotuksessa, sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on lähes sata valtakunnan eturivin asiantuntijaa.
Lue lisää: www.suomalainentyo.fi
Katso lisää: www.yrittajat.fi/jasenedut