HÄMEENLINNAN JALKAPALLOSEURA RY
KESKIVIIKKONA 30. HEINÄKUUTA 2025
KLO 9:00 SÄÄSTÖPANKKI- & LOIMUA-PELILIIGAT
URHEILUPUISTOSSA
NAISTEN KAKKONEN 2
KLO 14:00
KLO 17:00
MIESTEN KAKKONEN
VAPAA PÄÄSY!
KLO 11:30
HJS VS. KAAPO T15 LIIGA ETELÄ • MITALISARJA
KLO 13:00
HJS VS. RCDE/HPS YJ P16 LIIGA ETELÄ
HYVÄ HJS-LEHDEN LUKIJA,
Hämeenlinnan Jalkapalloseura juhli 25-vuotista taivaltaan syksyllä 2024. Juhlien jälkeen on jo kauan tehty arkista aherrusta Pullerin jalkapallokentillä ja katseet on siirretty vankasti tulevaan. Ensimmäiset 25 vuotta ovat olleet hienot, mutta seuraavista 25 vuodesta tulee toivottavasti entistäkin hienommat.
HJS:ssa tapahtui viime talvena merkittävä uudistus, kun pitkään seurassa toiminnanjohtajana ansiokkaasti toiminut Tommi Laitila vaihtoi työpaikkaa ja Laitilalle etsittiin seuraajaa. Rekrytointiprosessissa oli suuri ilo havaita, että HJS seurana kiinnosti erittäin suurta joukkoa motivoituneita ja laadukkaita hakijoita. Hakijoita oli laajalta alueelta Etelä-Suomea ja hakijoiden osaamis- ja kokemustausta oli hyvin monipuolista. Prosessin lopputuloksena uutena toiminnanjohtajana aloitti 1.3.2025 Mikko Hiltunen , joka on aktiivisella otteellaan saanut jo lyhyessä ajassa erittäin paljon aikaan. Isona askeleena seuran
lähitulevaisuuden osalta on uuden strategiakauden suunnittelu, joka on uuden toiminnanjohtajan johdolla aloitettu keväällä. Enemmän uuden toiminnanjohtajan kuulumisista saatte lukea viereiseltä sivulta.
Vaikka seuran hallinnossa on tapahtunut paljon, niin vielä enemmän on tapahtunut kentillä. Kentillä on nähty pienistä naperoista vanhimpiin ikämiehiin saakka valtava määrä liikunnan riemua. HJS:ssa on hyvin tärkeässä roolissa, että voimme tuoda kaikille toimintaamme osallistuvalle iloa, osallisuutta ja onnistumisen tunteita. Edellä mainitun lisäksi voimme kuitenkin mahdollistaa niille, jotka sitä haluavat, mahdollisuuden mahdollisimman hyvään urheilulliseen kehittymiseen upean lajin parissa. Sekin on merkityksellistä, sillä yksilöille voi olla tärkeää päästä laittamaan itsensä likoon, kehittymään ja rikkomaan rajojaan. Onkin ollut mahtava nähdä viimeisten vuosien aikana useita HJS-pelaajia eri juniorimaajoukkueissa, ja on HJS-kasvatteja nähty sekä aikuisten Huuhkaja- että Hel-
mari-paidassa. Viimeisimpänä Katariina Kosolan esimerkki tämän kesän EM-kisoissa on osoittanut, että myös Hämeenlinnasta voi ponnistaa aivan Euroopan huipulle.
Yksilöiden lisäksi HJS on menestynyt myös joukkueina. Sekä miesten ja naisten edustusjoukkueet pelaavat loistavaa futista ja kummatkin taistelevat sarjojensa kärkipaikoista. Lisäksi eri juniorijoukkueilla on ollut erittäin menestyksekäs kevät, helmenä B-tyttöjen joukkue, joka voitti oman SM-karsintalohkonsa ja taistelee tosissaan Suomen mestaruudesta syksyn sarjassa.
Suosittelen jokaiselle tämän lehden lukijalla vierailuja kesän ja syksyn aikana Pullerin kentille. Siellä näkee loistavia yksilöitä ja upeita joukkueita menestymässä, mutta ennen kaikkea nauttimassa liikunnan riemusta ja mahtavasta lajista.
Juho Juusela puheenjohtaja Hämeenlinnan Jalkapalloseura ry
Kiinnostaako uusi harrastus tai haluatko palata takaisin jalkapallon pariin? HJS tarjoaa harrastuksen kokeiluun matalaa kynnystä, jolloin jalkapalloa voi kokeilla kaksi viikkoa ilmaiseksi.
Päätöstä ei siis tarvitse tehdä heti!
JALKAPALLOSEURA RY
JULKAISIJA: Hämeenlinnan Jalkapalloseura ry Y-tunnus 1582099-2
Säästöpankki Areena
Härkätie 17, 13600 Hämeenlinna
sähköposti: toimisto@hjs.fi
puhelin: 045 120 5771
on Hämeenlinnan Jalkapalloseura ry:n ajankohtaistiedote jäsenille ja sidosryhmille. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Puheenjohtaja: Juho Juusela
Toiminnanjohtaja: Mikko Hiltunen
Taitto: Juhana Peltomaa
Painopaikka: Lehtisepät Oy, Kouvola
Levikki: 41’300 kpl
Jakelu: Suomen Suoramarkkinointi Oy
Sisältö: Marko Kouhia, marko.kouhia@hjs.fi
Myynti: Juhana Peltomaa, juhana.peltomaa@hjs.fi
PITKÄN LINJAN FUTISAMMATTILAINEN MIKKO
HILTUNEN ALOITTI HJS:N
TOIMINNANJOHTAJANA
1.3.2025. ENSIMMÄISET
KUUKAUDET OVAT OLLEET VAUHDIKKAITA
Teksti & kuva: Marko Kouhia
Erilaisissa tehtävissä seuratoiminnan parissa 25 vuoden ajan toiminut Mikko Hiltunen on työskennellyt HJS:n toiminnanjohtajana viiden kuukauden ajan. 57-vuotias Hiltunen saapui Hämeenlinnan espoolaisesta FC Kasiysistä, jossa hän työskenteli kuusi vuotta toiminnanjohtajana.
— 2000 aloitin Kellokosken Alussa valmentajana, josta siirryin vuonna 2004 Järvenpään Palloseuraan. Siellä olin vuoteen 2018 asti erilaisissa tehtävissä aina junioripäälliköstä ja urheilujohtajasta jalkapallokoulun rehtoriin. Tiivistettynä voisin sanoa, että alkupuoliskon urastani olin puhtaasti valmennuksessa ja toisen puolen olen työskennellyt hallinnon parissa, Hiltunen avaa.
”Olen omasta mielestäni hyvä tyyppi ja tulen kaikkien kanssa toimeen.
Vihamiehiä ei ole.
Yritän luoda positiivisia suhteita ihmisten kanssa ja olla helposti lähestyttävä.”
Tuusulassa vaimonsa ja koiransa kanssa asuva kahden lapsen isä ja kolmen lapsenlapsen isoisä suhtautuu intohimoisesti hallintoon ja olosuhdekehittämiseen. Hän oli vahvassa roolissa rakennuttamassa muun muassa Järvenpään monitoimi- ja kuplahallia halliyhtiön toimitusjohtajana sekä Espoon Karakallioon marraskuussa avattua lämmitettävää kenttää, Hornankattilaa.
— Valmennuksen puolelle minulla ei riittänyt niin paljon intohi-
moa, joten lähdin suuntautumaan hallinnon puolen ammattilaiseksi. Vahvuuteni on ehdottomasti hallinnon kehittämisessä ja johtamisessa. Taloushallinnon osaaminen ja sen yhdistäminen jalkapallotoimintaan sekä olosuhteiden rakentaminen ja kehittäminen vielä spesiaalipohjana, Hiltunen kertoo.
Hämeenlinnassa hän pääsee yhdistämään työurallaan tähän asti keräämiään kokemuksia. Järvenpäässä hän oli tekemisissä paljon kilpapuolen kanssa ja Kasiysissä puolestaan enemmän harrastepuolen kanssa.
— JäPSissä olin synnyttämässä edustusjoukkueen osakeyhtiötä, mutta Kasiysissä taas ei ole lainkaan kilpapuolta, vaan teimme yhteistyötä Hongan kanssa. Hämeenlinnassa tehdään niin kilpakuin harrastetoimintaa.
Numero-osaaminen Hiltuselle tulee luonnostaan. Entisellä urallaan hän työskenteli matematiikan opettajana Tuusulan kunnassa.
”Tiivistettynä voisin sanoa, että alkupuoliskon urastani olin puhtaasti valmennuksessa ja toisen puolen olen työskennellyt hallinnon parissa”
— Näen maailman numeroiden valossa. Olen ollut pitkään valmentajana, mutta nykyään se on niin korkealentoista, että annan valmennuspäälliköiden ja valmentajien tehdä kenttätyön. Totta kai tiedän, mitä valmentaminen on todellisuudessa, mutta annan ammattilaisten hoitaa sen puolen, Hiltunen kertoo.
Ihmisenä Hiltunen kuvailee olevansa avoin ja välitön.
Ensimmäiset kuukaudet ovat menneet hujauksessa
Alkutaipale Hämeenlinnassa on kulunut vauhdilla.
— Olen omasta mielestäni hyvä tyyppi ja tulen kaikkien kanssa toimeen. Vihamiehiä ei ole. Yritän luoda positiivisia suhteita ihmisten kanssa ja olla helposti lähestyttävä. Uskon positiivisuuteen ja omaan vahvat moraaliarvot. Haluan, että jokaista pelaajaa ja ihmistä kohdellaan yhdenvertaisesti, ja haluan auttaa ja tukea kaikkia olit sitten toimihenkilö, pelaaja tai kuka vain. Toivottavasti ihmiset lähestyvät minua matalalla kynnyksellä ja tulevat juttelemaan. Yritetään auttaa toinen toistamme, Hiltunen rohkaisee.
— Tulin hyvin erilaisesta toimintakulttuurista Espoosta, jossa toimii 12 seuraa. HJS on oman kaupungin ylpeys ja yhteisöllinen seura. Toki on monia asioita, joita voisimme tehdä vielä yhteisöllisemmin. HJS on mielenkiintoinen tuttavuus ja meillä on seuran sisällä paljon osaamista. Kokonaisuus on Espooseen verrattuna hyvin erilainen monelta osalta, joten minulla on ollut paljon uudenlaista opittavaa, Hiltunen kuvailee.
Hiltunen on havainnut muitakin eroavaisuuksia.
— Paljon on tapahtunut ja varmaan suurin tapahtuma on se, että oppii tuntemaan edes osan porukasta. Se ottaa oman aikansa ja vieläkin tulee joka päivä uusia ihmisiä eteen, ja tuntuu, että joka päivä olen istunut jossain palaverissa. Minulla on ollut tervetullut olo ja seurassa on oikein hyvä työyhteisö ja keskusteleva kulttuuri. Isolla seuralla on isoja asioita ja paljon juttuja päällä. Suurin työ on siinä, että saamme uuden strategiatyön valmiiksi ja jalkautettua sen seuraavasta kaudesta eteenpäin, Hiltunen kertoo.
— Tämä alue on siinäkin mielessä hyvin erilainen paikka, sillä siinä missä Espoossa seurat kilpailivat pelaajista, yritämme täällä tukea Hämeenlinnan lähipitäjien seuroja. Haluamme tukea yhteistyöseurojemme omaa identiteettiä, vahvistaa heidän omaa osaamistaan ja omien toimintamallien luomista.
Loppuvuoden aikana uutta työtä määrittää paljon uuden strategian luominen, joka astuu voimaan seuraavan kauden koittaessa.
— Se työ viedään maaliin ja uuden strategian linjauksia aletaan jalkauttamaan. Mitään järkyttävän isoja muutoksia tuskin tulee, mutta pyrimme edelleen parantamaan toiminnan laatua. Uusi strategia otetaan ohjenuoraksi ja siniseksi langaksi, jonka kautta toimintaa rakennetaan, Hiltunen kertoo. •
”Haluamme tukea yhteistyöseurojemme omaa identiteettiä, vahvistaa heidän omaa osaamistaan ja omien toimintamallien luomista.”
Tuomarin
» Emil Kuokka aloitti jalkapallon HJS:ssä jo naperona. Viime vuosina tuomarointi on vienyt miestä yhä enemmän mukanaan, mutta pelaamisharrastus jatkuu edelleen.
18-VUOTIAS EMIL KUOKKA ON KERÄNNYT KOKEMUSTA JALKAPALLOKENTILTÄ
EROTUOMARIN, PELAAJAN SEKÄ PELINOHJAAJAN ROOLEISSA.
Teksti: Onni Kaukiainen Kuva: Marko Kouhia
Emil Kuokka kertoo monen muun tuomarin tavoin ottaneensa urallaan pillin ensimmäistä kertaa käteen vihreäliivisenä pelinohjaajana. Hän aloitti pelinohjaajana loppuvuodesta 2019 isänsä ehdotuksesta ja myöntää, että nuorta poikaa kiinnosti alkuun myös pienet taskurahat. Muutaman vuo-
sekin pääosin isäni kannustamana. Hän jakoi minulle sähköpostin, jossa kannustettiin ryhtymään tuomariksi. Ajattelin, että miksipäs en osallistuisi kurssille. Ensimmäiset vuodet tuomarina jäivät osaltani melko epäaktiivisiksi, mutta ajan myötä harrastus vei mukanaan. Vuoden 2022 päätteeksi minut palkittiin Hämeen erotuomarikerhon vuoden lupaavana erotuomarina. Valinta lisäsi motivaatiota sekä sytytti suuremman kipinän, Kuokka selostaa.
—Kuluvaksi kaudeksi minut valittiin ensimmäistä kertaa Hämeen erotuomariakatemiaan, jonka tapahtumat painottuvat Tampereelle. Lisääntyneet ottelumäärät sekä akatemiatapahtumat vaativat luonnollisesti enemmän ajankäyttöä.
Kuokalle antoisinta tuomaroinnissa on uudet, samanhenkiset tuttavuudet.
— Uusia kavereita ja tuttuja on tullut useita. Tykkään siitä, että tämän harrastuksen kautta pääsee keskustelemaan muiden samanhenkisten jalkapallon ystävien kanssa. Moni tuomari vaikuttaa jollakin tapaa jalkapallossa yleisesti, ja heidän kauttaan on mielenkiintoista kuulla paikallisen alueen jalkapallo- ja futsalkuulumisia, Kuokka kertoo.
Tuomariuralle on ehtinyt jo tulla pieniä kohokohtia.
— Yksittäistä mieleenpainuvinta ottelua en osaa mainita, mutta esimerkiksi HJS:n miesten edustuksen ottelut ovat olleet hienoja kokemuksia, Kuokka toteaa.
Hän on ollut tositoimissa kahdessa miesten edustuksen harjoitusottelussa avustavana erotuomarina.
Suurimmaksi haasteeksi tuomaroinnissa Kuokka antaa konkreettisen esimerkin.
toistaan. Kuokalta löytyy tuomariuran lisäksi runsaasti pelivuosia vyöltään.
— Aloitin kolmevuotiaana naperofutiksessa. Siitä saakka olen pelannut joka vuosi vähintään kesäisin jalkapalloa, ja viime vuosina olen pelannut talvisin HJS-paidassa jalkapallon lisäksi myös futsalia. Mielestäni tuomarin ja pelaajan roolit täydentävät hyvin toisiaan, ja usein huomaa, että pelaamiseen kyllästyneet löytävät uuden kipinän lajin parissa toimimiseen tuomaroinnin muodossa. Pelaamisesta on ollut hyötyä tuomaroinnissa, kuten myös päinvastoin, vaikka ei minulla mitään kummoista pelaajauraa olekaan, Kuokka naurahtaa.
Kuokka esiintyi viime kaudella kahdessa ottelussa miesten futsaledustuksen riveissä pelaten valtaosan kaudesta P19-liigaa, jossa kokemusta on kertynyt jo kahden pelatun kauden verran. Futsalerotuomariksi hän ei kuitenkaan ole ryhtynyt.
Tuomariuran tavoitteet eivät ole miehellä vielä täysin selkeät. Lähivuosien tavoite on kuitenkin kirkkaana mielessä.
— Ensi vuonna tavoitteenani on debytoida miesten Kakkosessa avustavana erotuomarina. Toki armeija saattaa asettaa esteitä tavoitteelle. En ole kuitenkaan asettanut mitään konkreettista tavoitetta, missä haluaisin olla esimerkiksi 10 vuoden päästä. Mielellään toki mahdollisimman korkealla tasolla, mutta aika näyttää, mihin taidot riittävät, Kuokka täsmentää.
Tuomaroinnista kiinnostuneita Kuokka kannustaa aloittamaan harrastuksen, huomauttaen kuitenkin motivaattoreista aloittamispäätöksen takana.
den verran pelinohjaajana junnupelejä viheltäneenä, tuntui askel eteenpäin erotuomariksi sopivalta. Tälläkin kertaa kotijoukkojen tuella oli vaikutusta päätökseen.
— Pelinohjaamiselle luonnollista jatkumoa oli käydä varsinainen erotuomarikurssi keväällä 2021,
— Liikkuminen on ehkä haastavin osa-alue. Erotuomarina tulee aina pyrkiä saavuttamaan paras katselukulma tilanteisiin, mikä vaatii aktiivista liikettä kentällä. Se, että vaadittava liike tulisi luonnostaan, ei ole helppoa ja vaatii harjoittelua, Kuokka tiivistää.
Pitkän HJS-taustan omaava nuori mies kokee, että tuomarointi ja pelaaminen tukevat toinen
— Suosittelen kaikille ehdottomasti tuomariksi ryhtymistä, mikäli tuomarina toimiminen yhtään kiinnostaa ja tuntee edes jonkinlaista paloa harrastusta kohden. Tämä on vaativaa, mutta antoisaa puuhaa. Tuomarointi on harrastus, johon ei mielestäni pelkän rahan takia kannata lähteä mukaan. Ehkä yhden kesän pystyisi sillä ajatuksella toimimaan, mutta ajan myötä touhu alkaisi tuntua todella raskaalta, Kuokka päättää. •
SAANA RANIMAA ON OLLUT PITKÄÄN AKTIIVISENA JALKAPALLOKENTILLÄ. HÄN ON TOIMINUT MUUN MUASSA PELINOHJAAJANA, LEIRIOHJAAJANA SEKÄ NAPEROFUTIKSEN PARISSA.
Teksti: Onni Kaukiainen
Kuva: Marko Kouhia
17-vuotias Saana Ranimaa muistelee käyneensä pelinohjaajakoulutuksen vuoden 2022 tienoilla. Erityistä syytä koulutuksen käymiselle ei varsinaisesti ollut, mutta pelinohjaajana toimiminen tuntui heti omalta.
— En oikeastaan muista, miksi ylipäätään lähdin pelinohjaajaksi. Ajatus vain kuulosti kivalta. Pelinohjaajana toimimisen kautta saa lisää tietoa lajista, Ranimaa tuumii.
Mielekkäintä pelinohjaamisessa on ollut lasten aidon ilon todistaminen.
— On hienoa nähdä lasten onnistumisia. Parasta on, kun pääsee antamaan vihreän kortin ja huomaa, kuinka innoissaan lapsi siitä on. Lisäksi maalien ja niistä seuraavien riemukkaiden tuuletusten näkeminen tuntuu kivalta, Ranimaa tiivistää.
Haastavaa aspektia pelinohjaamisessa ei Ranimaalle tule heti mieleen.
— En osaa sanoa, mikä olisi haastavinta. Kokemuksen kartuttua kaikki tuntuu nykyään melko helpolta, vaikka tietysti alussa oli vaikeampaa esimerkiksi tehdä nopeita päätöksiä tuomioiden osalta. Ajan myötä siitäkin on tullut helpompaa, hän summaa.
Nykyään B-tytöissä kilpapuolella pelaava nuorukainen kertoo pelanneensa itse jo pitkään.
— Lähemmäs 12 vuotta on tullut jo pelattua. Olen koko urani ajan kulkenut muiden 2008-syntyneiden tyttöjen mukana.
Pelinohjaamisen ja oman pelaa-
misen yhdistämisen Ranimaa kokee helppona. Hänen mukaansa molemmat roolit tukevat toisiaan.
— Olen esimerkiksi huomannut, kuinka omat pelinlukutaitoni ovat kehittyneet osittain pelinohjaajana saadun kokemuksen vuoksi. Peliä on myös helpompi lukea pelinohjaajana, kun omaa pelaajakokemusta, ja täten pystyy ennakoimaan tapahtumia paremmin, Ranimaa sanoo.
Itseään nuorempiaan Ranimaa kannustaa ryhtymään pelinohjaajiksi. Hänen mielestään se soveltuu kaikentyyppisille persoonille.
— Kyllä pelinohjaajaksi lähteminen kannattaa. Varsinkin kun pelinohjaajana toimiminen ei kuitenkaan pakollista ole, vaikka suorittaisi koulutuksen ja kävisi kentällä kokeilemassa. Pelinohjaajana toimiminen on mielestäni kaikin puolin kivaa, ja onhan ne pikkuiset hirveän söpöjä, Ranimaa naurahtaa.
Pelaamisen ja pelinohjaamisen ohella Ranimaa on ollut HJS:llä töissä leiriohjaajana niin kesäisin kuin talvisinkin sekä toiminut naperofutiksen parissa ohjaajana. Lisäksi takataskusta hänellä löytyy suoritettuna valmentajakoulutus.
— En tarkalleen muista, miten päädyin napero-ohjaajaksi. Aluksi olin ohjaajana perhefutiksessa, jonne taisin päätyä ensimmäisen leiriohjauspestin jälkeen. Olen ollut muutaman kerran leiriohjaajana kesällä ja talvella. Sitä kautta päädyin ohjaamaan naperoita ja kävin myöhemmin valmentajakoulutuksen, jotta pääsisin koutsaamaan tulevaisuudessa ehkä muitakin kuin naperoita. Toiveissa olisi jossain vaiheessa saada oma valmennettava joukkue. Tietysti oma pelaaminen asettaa tiettyjä haasteita, sillä treenejä on melko paljon, minkä takia valmentamisen sovittaminen aikatauluihin saattaisi olla hankalaa, Ranimaa pohtii.
Leiriohjaamisen lisäksi Ranimaa on ollut seuralla töissä muun muassa HJS:n järjestämien tur-
» Pelinohjaajana toimiva Saana Ranimaa touhuaa HJS:n parissa muutenkin monipuolisesti muun muassa napero- ja leiriohjaajana.
T u l e
t u l e v
K e n t i l l ä t u k e n a :
A m m a t t i o p i s t o T a v a s t i a
H ä m e e n l i n n a n l y s e o n l u k i o
K a u r i a l a n l u k i o – L a m m i n l u k i o
P a r o l a n l u k i o
V a n a j a v e d e n O p i s t o
L a s t e n L i i k u n n a n T u k i
T a v a s t i a K o u l u t u s O y
Aktivoi OmaUrheilu OmaMehiläinen-sovelluksessa
OmaUrheilun käyttöönotto: 1. Avaa OmaMehiläinen-sovellus (lataa sovelluskaupasta) ja rekisteröidy käyttäjäksi
sovelluksen
2. Avaa kohta: ”OmaUrheilu” sovelluksen Lisää-valikosta — löydät sen näytön oikeasta alareunasta.
3. Etsi urheiluseuralistauksesta HJS ja käytä rekisteröitymisessä salasanaa ”MEHURHEILU”
4. Lisää perheenjäsenet OmaUrheilun asetuksista, rataskuvaa klikkaamalla. Huom! Voit lisätä perheenjäseniä vain siihen seuraan, jonka jäseneksi olet itse liittynyt. Valmista tuli!
rahoituksessa kuin arjen muissakin tarpeissa
saastopankki.fi/lamminsp
KOLMESSA HJS:N RYHMÄSSÄ TOIMIVA SAMPO
LAATIKAINEN KERTOO, ETTÄ LASTEN VALMENTAMINEN ON KAIKEN AJAN
JA VAIVANNÄÖN ARVOISTA.
Teksti & kuva: Marko Kouhia
Valmentaminen on vienyt Sampo Laatikaisen kirjaimellisesti mennessään. Aluksi tarkoitus oli lähteä vain lähikentälle ohjaamaan HJS:n innokkaita naperopelaajia omien lasten mukana, mutta kuin huomaamattaan hän on päätynyt mukaan niin 2014- ja 2016-syntyneiden poikien joukkueisiin kuin 2018-syntyneiden naperoryhmään.
— Tässä sitä mennään nyt ties monetta vuotta. Tämä on temmannut mukaansa ja on hemmetin mukavaa touhua. Sen takia tätä teen, Laatikainen tiivistää.
Hän kertoo, että vapaa-ajan ongelmia ei ehdi syntymään, kun kulkee perheen lapsien Aapon , Atson ja Nitan joukkueiden parissa. Lapsista Atso on harrastanut myös salibandya ja jääkiekkoa ja Nita tanssia.
— Voit tulla katsomaan meidän pihamme nurmikon, sitä ei ole ehditty leikkaamaan, hän nauraa.
— Aikaa tässä tietysti menee, mutta on tämä sen arvoista. Minä tulen toimeen muksujen kanssa ja taitavat hekin jonkin verran tykätä minusta. Mitä muuta tässä tarvitsisi tehdä kuin valmentaa lapsia
» Valmentajana pääsee välillä niin sanotusti myös ”siivoushommiin”.
ja seurata heidän kehittymistään, Laatikainen tuumaa.
— Ja tämä on se minun harrastukseni. Maanantaisin käyn ikämiesten kanssa höntsäämässä, mutta meidän joukkueillamme on maanantait aika usein pelipäiviä. Aika pitkälle lasten harrastukset määrittelevät omat harrastukset.
Lapset oppivat uusia taitoja fu-
tiskentällä niin itse lajista kuin vaikkapa sosiaalisesta kanssakäymisestä. Sama pätee lajin parissa toimiviin aikuisiin.
— Sosiaaliset taidot kehittyvät väkisin niin lasten kuin aikuisten suuntaan. Lasten kanssa toimimiseen tästä saa paljon lisää kokemusta. Tämä on monipuolista itsensä kehittämistä. Olen oppinut paljon myös itse lajista. Pelivuosia
taustalla ei ole yhtään, mutta intohimo lajia kohtaan on aina ollut läsnä, Laatikainen kertoo. Laatikainen tuumaa, että valmentamisen palkinto tulee yksinkertaisesta asiasta.
— Parasta on nähdä lapset kentällä ja sen, että heillä on kivaa. Välillä toki pelaajilla nousee kiukku pintaan, mutta lapset unohtavat asiat onneksi nopeasti.
Laatikainen kannustaa ihmisiä valmentamisen pariin.
— Lasten liikuttaminen on aina hyvästä. Ei sen suurempaa mainoslausetta tarvitse varmaan edes keksiä. Sen olen huomannut, että olen innostunut lajista enemmän ja enemmän, ja haluan kehittyä valmentajana. Kannattaa tulla kokeilemaan, jos itselle kävisi samalla tavalla, Laatikainen kehottaa. •
Terveytesi ja hyvinvointisi on tärkeä asia myös oman lähiapteekkisi henkilökunnalle, joten Goodmanin apteekista saat aina ystävällistä, yksilöllistä ja asiantuntevaa palvelua. Kysy meiltä, me autamme mielellämme!
Goodmanin Apteekki tukee Sinua oikean hoidon toteuttamisessa ja auttaa pitämään yllä terveyttä ja hyvää oloa läpi elämän. Lääke- ja itsehoitovalmisteiden lisäksi valikoimissa on runsaasti laadukkaita kosmetiikkatuotteita.
ma–pe: 9–19
la: 9–18
su: 12–18
Goodmanin Apteekki Kaivokatu 7 13100 Hämeenlinna
+358 (0)3 682 4400 goodmaninapteekki@apteekit.net https://www. yliopistonapteekki.fi
Goodmanin Apteekki on Hämeenlinnassa sijaitseva Yliopiston Apteekin kumppaniapteekki. Apteekin löydät kauppakeskuksen 1. kerroksesta.
» Emmi-Ylä-Soininmäki ja muu HJS-joukkue pelaa vahvaa kautta.
Edustusjoukkueet hyvässä vireessä ‒
HJS:N MIESTEN JA NAISTEN EDUSTUSJOUKKUEET TAISTELEVAT TÄLLÄKIN KAUDELLA LOHKOJENSA KÄRKIPÄÄSSÄ. TÄHTÄIN ON JÄLLEEN SYKSYN RATKAISUPELEISSÄ. PELIT
JATKUVAT LAUANTAIN HJS-PÄIVÄSSÄ.
Teksti & kuvat: Marko Kouhia
Naisten huhtikuun alussa alkanut sarjakausi siirtyi heinäkuun kolmen viikon kesätauolle
HJS:n johtaessa omaa lohkoaan.
Kisa kärjessä on tiukkaa, sillä HJS:n etumatka sarjakakkoseen TuWeen oli vain piste eikä seuraava joukkuekaan ollut kuin kolmen pisteen päässä.
Kapteeni Emmi Ylä-Soininmäki kertoo olevansa tyytyväinen joukkueen tekemiseen kauden
ensimmäisellä puoliskolla.
— Kyllä joukkue on suorittanut hyvin. Tavoitteena on ollut koko ajan, että pysymme lohkon kärkipäässä ja että pääsemme syksyllä nousukarsintoihin. Tähän asti olemme pysyneet tavoitteessa, mutta ei se helppoa ole ollut. Yksi peli on hävitty ja toinenkin pistemenetys on tullut ja muutama tiukka peli on ollut muutenkin. Kypsää tekemistä on silti ollut meidän osaltamme, Ylä-Soininmäki tiivistää.
Viime vuonna ensimmäisellä Kakkosen kaudellaan HJS eteni lohkokakkosena aina nousukarsintojen viimeiseen osaan asti, mutta RoPS oli silloin kaksiosaisen finaalin parempi osapuoli maalin erolla. Keskikenttäpelaajan mukaan joukkue on jatkanut tasaista kehittymistään tänä
vuonna eikä lohkon kärkipaikka ole sattumaa.
— Tänä vuonna on tullut ehjiä ysikymppisiä enemmän kuin viime vuonna, jolloin peli ei aina ollut niin hyvin hallussa. Olemme pystyneet pelaamaan loppuun asti ja nousemaan pari kertaa tappioasemasta. Joukkuekaverit löytyvät entistä paremmin ja pelaamme vielä paremmin yhteen, Ylä-Soininmäki kuvailee.
HJS:n peli on kulkenut myös Suomen cupissa. Joukkue on edennyt jo kahdeksan parhaan joukkoon kukistettuaan muun muassa Kakkosen kahden muun lohkon kärkijoukkueet Gnistanin ja VPS:n vieraskentillä.
— Cup-matka on ollut oikein hyvä tähän mennessä. Meiltä kysyttiin alkukaudesta, että haluamme-
ko osallistua, ja kaikki olivat sitä mieltä, että ilman muuta. Cupissa ei ole kuin voitettavaa ja olemme ottaneet pari hienoa taisteluvoittoa, Ylä-Soininmäki hehkuttaa.
HJS kohtasi eilen tiistaina hallitsevan tuplamestarin ja ylivoimaisesti Kansallista liigaa johtavan HJK:n Suomen cupin puolivälierässä. Ottelu oli vielä horisontissa tämän lehden painohetkenä, mutta viikkoa ennen h-hetkeä kohtaaminen pyöri jo ajatuksissa.
— On upea mahdollisuus päästä mittaamaan tasoa. Kyllä sitä on jo tullut mietittyä ja vähän jännitettyä, mutta on kiva päästä näyttämään omaa parastamme. Peliin on helppo lähteä altavastaajan asemasta eikä meillä ole kuin onnistuttavaa, Ylä-Soininmäki sanoo.
Myös sarjaottelut jatkuivat menneenä viikonloppuna. YläSoininmäki kertoo, että joukkueen tavoitteena on yksinkertaisesti jatkaa samalla tiellä kuin tähän asti.
— Samat asetelmat pidetään ehdottomasti. Lohkon kärki on tasainen ja muutenkin lohko on tasavahvempi kuin viime vuonna ja mukana on paljon erilaisia joukkueita. Tiukkaa keskittymistä vaatii jokaista joukkuetta vastaan, ja se näkyy myös treenikentällä, jossa pitää painaa tiukasti duunia. Kun jatketaan samalla tavalla, niin hyvä tulee, Ylä-Soinimäki uskoo.
Keskikentältä nouseva ja maaleja mättävä HJS-kasvatti toivoo, että joukkue jatkaa tasaista suorittamistaan koko kauden ajan ja hioo yksityiskohtia vieläkin paremmiksi.
— Jokaisessa pelissä pääsemme paikoille, joten pitää keskittyä maalintekoon ja laittaa paikoista sisään. Peleihin on valmistauduttava hyvin ja kun niin tehdään, saamme hyviä tuloksia, Ylä-Soininmäki uskoo.
Miehillä oli
tahmea alku, mutta nyt kulkee
Siinä missä naiset ovat keränneet tehokkaaseen tahtiin pisteitä heti alusta lähtien, oli miesten lähtö kauteen hieman tahmeampi. Joukkue tiputti pisteitä varsinkin tasapeleihin ja oli pahimmillaan yhdeksän pisteen päässä kärjestä taulukon keskivaiheilla. Kevääseen mahtui myös onnistumisia, joista malliesimerkkinä oli kahta sarjatasoa korkeammalla pelaavan SalPan pudottaminen Suomen cupista.
Viimeinen sarjapeli ennen juhannusta antoi jo merkkejä paremmasta ja keskikesän kuuma vire on nostanut joukkueen aivan kärjen kantaan.
— Treenikausi oli aika haastava. Meillä oli pieni rinki koko talven, kun oli jatkuvasti useampi äijä kipeänä, paljon loukkaantumisia ja intti vei osan miehistä. Niille ei tietenkään voinut mitään, mutta treenaaminen oli vähän kehnoa sen myötä. Vaisu treenikausi heijastui suoraan alkukauteen ja oli hankalaa löytää yhteistä säveltä tekemiseen, kertaa joukkueen kapteeni Jami Kyöstilä
— Kausi on kuitenkin edennyt nousujohteisesti. Olemme päässeet treenaamaan pidemmän aikaa ehjästi, äijiä on ollut paljon ja treenaaminen on ollut kovempaa. Se on näkynyt suoraan peleissä ja olemme pelanneet paljon korkeammalla tasolla, ja sitä kautta on alkanut tulemaan myös pistei-
tä. Tällä hetkellä on erittäin hyvä fiilis, Kyöstilä jatkaa.
Kyöstilän mukaan vanha jalkapalloviisaus ”niin pelaat kuin harjoittelet” pätee myös vuonna 2025. Ehjät treeniviikot ovat mahdollistaneet pelin kehittymisen.
— Se näkyy myös kokoonpanossa. Kuka tahansa penkiltä kentälle tuleva tuo ison vaikutuksen peliin. Voitamme jokaisen vastustajan siinä tällä hetkellä. Ja kuntopuntarikin sen näyttää, että olemme juuri nyt vahvimpia joukkueita sarjassa.
Myös miehet etenivät viime vuonna nousukarsintafinaaleihin. Silloin käteen jäi pettymys rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Kyöstilän ja joukkueen tavoitteissa on päästä pelaamaan kauden huipentavissa peleissä uudelleen.
— Tehdään kaikkemme, että löydetään itsemme lopulta niistä
tärkeistä peleistä. Innolla odotan, että syksy olisi taas pitkä ja pääsisimme näkemään, kuinka pitkälle peli tänä vuonna kantaa.
Hetkessä elävä kapteeni kuitenkin muistuttaa, että tulokset eivät synny itsestään.
—Treenien taso täytyy säilyttää hyvänä. Jokaisen on annettava kaikkensa kaikissa pelissä. Tavoitteena on jatkaa nousujohteista tekemistä. Sillä saadaan hyviä ja toivottavasti entistä parempia tuloksia.
Tälläkin kaudella moni nuori HJS-kasvatti on tehnyt debyyttinsä edustuksen paidassa niin Kakkosessa kuin Suomen cupissa. Kyöstilä on seurannut iloisena nuorison esiinmarssia ja kertoo, että joukkueen koheesio on muutenkin kohdallaan.
— Nuoria on tullut paljon mukaan ja on hienoa seurata heidän
edesottamuksiaan ja kuinka kovaa he kehittyvät. He ovat selvästi nälkäisiä pelaajia. Muutenkin meidän kokonaisuuteemme pitää olla tyytyväinen. Alkukaudesta ei aina oikein tiennyt, ketä ja kuinka monta on treeneissä, mutta nyt ryhmä on vakiintunut.
Edustusjoukkueiden elokuu alkaa lauantain HJS-päivästä, kun naiset pelaavat kello 14.00 Ilves/2:sta ja miehet kello 17.00 NJS:ää vastaan. Otteluihin on vapaa pääsy ja Kyöstilä toivottaakin kaikki lämpimästi tervetulleeksi.
— Ne ovat mukavia päiviä, joissa on aina ollut paljon porukkaa paikalla. HJS-henkisyys näkyy pelien ympärillä ja on kiva nähdä iloisia ihmisiä. Se on hieno viikko muutenkin kokonaisuudessaan. Tulkaa kaikki vaan paikalle nauttimaan kesästä ja seuraamaan meininkiä. Vietetään yhteisiä ja iloisia hetkiä!, Kyöstilä hymyilee. •
VALKOPAIDAT OVAT SAANEET KASVAVISSA MÄÄRIN TÄRKEÄÄ TUKEA KATSOMOSTA MYÖS VIERASPELEISSÄ. TERO KOSKINEN ON TUTTU NÄKY
SEKÄ MIESTEN KOTIOTTELUISSA ETTÄ VIERASKATSOMOISSA YMPÄRI SUOMEA.
Teksti: Onni Kaukiainen
Kuva: Marko Kouhia
Paikalliseen jalkapalloon intohimoisesti suhtautuva Tero Koskinen kertoo alkaneensa seurata otteluita jo edesmenneen FC Hämeenlinnan aikana jatkaen perinnettä HJS:n otteluissa miesten edustusjoukkueen perustamisesta saakka.
— Ensimmäisellä kaudella Nelosessa (2016) en vielä seurannut otteita paikan päällä, vaikkakin tuloksia seurasin aktiivisesti. Siitä homma kuitenkin lähti, ja nykyään pyrin käymään otteluissa mahdollisimman paljon.
Koskinen huomauttaa monen muun hämeenlinnalaisen jalkapallon ystävän tavoin siirtymän HJS-kannattajaksi FC Hämeenlinnan toiminnan loppumisen jälkeen ottaneen oman aikansa. Ajan saatossa HJS:stä on kuitenkin muodostunut uudelleen miehelle kerran aiemmin menetetty ”oma seura”. Side seuraan on vahvistunut vuosien varrella.
— On vaikeaa muotoilla sanoiksi seuran merkitystä itselleni. HJS merkitsee, sillä tämä on minulle paikallinen seura ja jalkapallo on parasta paikan päällä, Koskinen tiivistää.
Aktiivisesti maajoukkueiden perässä matkustavalle Koskiselle HJS:n vierasotteluissa käyminen on luonnollista.
— Kolmisen vuotta olen käynyt HJS:n vieraspeleissä. Ajattelin, että miksipäs en lähtisi tien päälle reissuun ja siitä se tapa jäi elämään. Mieleenpainuvimmat muistot otteluista liittyvätkin nimenomaan vierasreissuihin. Viime syksyn nousukarsintaottelut,
niin hyvässä kuin pahassa, ovat jääneet parhaiten mieleen, Koskinen kertoo viitaten miesten edustusjoukkueen Reipasta vastaan pelattuun välieräotteluun Lahdessa sekä vierailua Tammelan stadionille kauden ratkaisseessa trillerissä Tampere Unitedia vastaan.
— HJS:n seuraaminen on myös luonut muutamia ystävyyssuhteita. Toki mittasuhteet ovat erilaiset kuin maaotteluissa, mutta molemmista piireistä olen saanut uusia tuttavuuksia.
Vaikka ottelutapahtumat ovat hyvin erilaiset, ei maajoukkueen
ja paikallisen seuran seuraamisen välillä Koskinen kuitenkaan loppupeleissä näe suuria eroja.
— Minulle maajoukkue on aina ollut se tärkein seurattava, mutta yhtä lailla oma seurajoukkue merkitsee paljon. Sillä saralla eroa ei juurikaan ole. Näkyvin ero liittyy kuitenkin vierasotteluihin, sillä siinä missä maaotteluiden yhteydessä kannattajat ovat tiiviisti yhdessä kokoontumalla ennen ottelua ja ottelun jälkeen, on HJS:n kohdalla tapana kulkea suoraan kotoa paikan päälle katsomoon ja ottelun jälkeen takaisin kotiin.
Koskinen toivookin, että kiinnostuksen nousu seuraa kohtaan realisoituisi myös kannattajatoiminnan koon kasvamisena ja tätä kautta suurempina vieraskannattajaryhminä, mikä lisäisi kysyntää yhteisille kokoontumisille. Tämän suhteen Koskinen on optimistinen.
— En juuri näe syitä, miksi seuralle ei voisi muodostua laajempaakin kannattajapohjaa. Olihan täällä esimerkiksi Pioneeriryhmä aktiivisena FC Hämeenlinnan aikoina, jolla oli hyvää toimintaa. Viime kauden ratkaisevissa otteluissa oli jo havaittavissa aiempaa
suurempaa kiinnostusta, Koskinen viittaa jo aiemmin mainitsemiinsa Reipas- ja TamU -otteluihin. Kyseisiin otteluihin seura järjesti kannattajille fanibussin, minkä lisäksi paikalla oli runsaasti omatoimimatkaajia. Tampereella ottelua seuraamassa oli myös kokonaisia HJS-joukkueita.
Kuluvalla kaudella HJS:n otteet ovat olleet tahmean alkukauden jälkeen nousujohteisia. Tämän allekirjoittaa myös Koskinen.
— Välillä on ollut hieman hakemista, mutta viime aikoina peli on mennyt parempaan suuntaan. Tämän hetken tuloskunto joukkueella on kova.
Nykyisestä joukkueesta suosikkipelaajakseen Koskinen nostaa odotetun nimen.
— Jami (Kyöstilä) nyt on Jami. Aina sata lasissa tekemässä töitä joukkueen eteen. Alkuvuosien aikana suosikkipelaajani oli Markus Joenmäki
Hämeenlinnalaislähtöinen Joenmäki esiintyi FC Hämeenlinnan paidassa neljän kauden ajan ennen siirtoaan Hakaan. Joenmäki pelasi Hakassa, KuPS:ssa sekä FC Lahdessa yhteensä kunnioitettavat 158 Veikkausliigaottelua ennen paluutaan kasvattajaseuraansa HJS:ään, jossa keskuspuolustaja otteli kausilla 2016–2018.
Miesten edustuksen lisäksi Koskinen kertoo seuraavansa myös naisten edustusjoukkuetta, mutta kuluvalla kaudella naisten otteluissa käyminen on jäänyt miehen omien sanojensa mukaan valitettavan vähälle aikataulusyistä johtuen.
— Vähintäänkin tulokset käyn kuitenkin aina tarkistamassa.
Koskinen kannustaa hämeenlinnalaisia sekä Pullerin lehtereille että vieraskatsomoihin nauttimaan paikallisesta jalkapallosta.
— Sanotaan tähän se perinteinen. Futis on parasta paikan päällä, Koskinen päättää. •
