Herttoniemelainen 2011

Herttoniemel채inen Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2011

Herttoniemen kyl채juhlat 3.- 4.9.2011

Hyvät Herttoniemeläiset Herttoniemi-seura on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on vahvistaa herttoniemeläistä yhteisöllisyyttä.

Tämä yhteisöllisyys onkin kantanut hedelmää viime aikoina. Jo toisena vuotena peräkkäin toteutuvat suuren suosion saaneet Herttoniemen kyläjuhlat ja pihakirppistapahtuma.

Molempiin näihin alueen mittakaavassa suurtapahtumiin ovat aloitteet tulleet seuran ulkopuolelta. Uskomattoman aktiivisia ihmisiä on myös riittänyt toteuttamaan tapahtumia. Olenkin miettinyt, mistä tällainen asukasaktiivisuus kumpuaa?

Länsi-Herttoniemi on kaikenlaisen toimeliaisuuden keskiössä. Mitä merkinnee asemakaava-arkkitehti Birger Brunilan 1940 luvulla laatima asemakaavaluonnos, jonka esikuvana oli englantilainen puutarhakaupunki-ideologia. Onko tämä maastoa seuraileva kylämäinen rakentaminen otollinen kasvupohja kyläyhteisöllisyydelle?

Tähän ympäristöön on nyt tilaisuus päästä tutustumaan Länsi-Herttoniemeen valmistuneen kaupunkipolun

avulla. Sen avajaiset ovat kyläjuhlien yhteydessä sunnuntaina 4. syyskuuta kirjastossa.

Herttoniemeläinen yhteisöllisyys on kukoistanut jo 1940-luvulta lähtien aktiivisena yhdistystoimintana.

Vanhimpia tuolloin perustettuja yhdistyksiä ovat mm. Herttoniemen omakotiyhdistys, Herttoniemen työväenyhdistys, Siirtolapuutarhayhdistys ja Herttoniemen Martat.

Herttoniemi-seura perustettiin vasta 1980, ja se ryhtyi heti aktiivisesti ajamaan alueen asioita järjestämällä mm. asukastilaisuuksia, joissa keskustellaan alueen kehittämiseen liittyvistä asioista. Herttoniemeläisten toive omasta uimahallista on ollut esillä koko ajan, ja sen soisi toteutuvan. Hanke vaatisi myös Herttoniemeläisten yritysten tuen.

Yhteisöllisyys on voimakkaassa kasvussa myös Herttoniemenrannassa. Tämä ilmenee erityisesti Herttoniemenrannan kehittämistyöryhmän työssä.

Tavoitteena on kehittää alueen asukasja nuorisotiloja. Asukastalo Ankkurin

tilat ovat käyneet ahtaiksi ja ovat osittain tarkoitukseen sopimattomat.

Herttoniemi-seura haluaakin olla edelleen mukana herttoniemeläisten arjessa ja juhlassa.

Seppo Hiltunen Herttoniemi-seuran puheenjohtaja

Herttoniemeläinen

Muut johtokunnan jäsenet

Herttoniemi-seura ry:n julkaisu 2011

Juha Perilä juha.perila@evl.fi

Lehti ilmestyy syksyisin osana Herttoniemi-päivän tapahtumia.

Päätoimittaja Seppo Hiltunen Julkaisuvastaava Maija-Leena Linna Ilmoitusvastaava Keijo Santakari Kannen kuva Hiihtäjäntie 8, H. Havas 1959, Helsingin kaupunginmuseo

Herttoniemi-seuran johtokunta 2011 Puheenjohtaja, Herttoniemeläinen -lehden päätoimittaja Seppo Hiltunen Mäyrätie 12 A 8, 00800 Helsinki 050 303 3340 sk.hiltunen@gmail.com Varapuheenjohtaja, kulttuuriasiat Erkki Merimaa Oravatie 50 D 7, 00800 Helsinki 050 570 2881 erkki.merimaa@kolumbus.fi Seuran sihteeri Eila Tontti Karhunkaatajantie 32, 00800 Helsinki 040 557 4682 eila.tontti@tonttioy.com

Yhdyskunta- ja ympäristöasiat Hilkka Helsti hilkka.helsti@kaapeli.fi Herttoniemenrantaa koskevat asiat Pirkko Sonné-Tanska pirkko.sonne@wippies.fi puh. 041 439 3693 Talviuintiasiat Helena Seppänen helena.seppanen@elisanet.fi Herttoniemeläinen -lehden ilmoitusvastaava Keijo Santakari Hiihtäjäntie 6 A 1, 00810 Helsinki 0400 843 631 keijo.santakari@gmail.com herttoniemi.fi -sivuston päätoimittaja, jäsenrekisterin ylläpitäjä Henrik Nyholm herttoniemi@hotmail.com herttoniemi.fi -sivuston ylläpitäjä Timo Kontio timo.kontio@gmail.com

Jukka Saaresto Susitie 12 A 22, 00800 Helsinki 050 594 2032 jukka@toimeentuloa.net Herttoniemeläinen-lehden toimittaja (ulkopuol.)

Maija-Leena Linna 040 584 5570 maija-leena.linna@kolumbus.fi Palstaviljelyasiat (ulkopuol.)

Tiina Komulainen tiinakom@hotmail.com Seuran osoite: Herttoniemi-seura ry PL 237 00811 Helsinki Sähköpostiosoite: herttoniemiseura@gmail.com Pankkiyhteys: 124830-50710 Taitto ja paino: Painotalo Miktor Oy

Hyvät Herttoniemeläiset Vuosi 2010 oli seuran juhlavuosi ja toimintaa oli runsaasti. Seuran tavoitteena oli ja on koko Herttoniemen alueen kehittäminen siten että se voidaan tuntea turvallisena, viihtyisänä, työpaikka-omavaraisena ja liikenteellisesti hyvin saavutettavana asuinalueena.

Toimintamme painottuu erityisesti seuraaviin asioihin: – kaavoitus ja rakennussuunnitelmien seuranta ja niihin vaikuttaminen – ympäristöasiat – Herttoniemen alueen liikennejärjestelyt ja Itäväylän kehittäminen – Herttoniemen metroasemien viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen – Herttoniemen yritysalueen kehittäminen – Herttoniemen alueen terveyspalveluiden kehittäminen – Edellä mainittujen asia-alueiden kehittämiseen seura pyrkii vaikuttamaan sekä omalla toiminnallaan että osallistumalla mm. Herttoniemen aluefoorumin ja alueryhmän toimintaan.

– Seura tukee alueen nuorisotyötä tekemällä yhteistyötä Herttoniemessä toimivien urheiluseurojen kanssa.

– Vaalitaan Herttoniemen kirjaston säilymistä.

– Seura osallistuu Itä-Helsingin kulttuuriviikkojen järjestämiseen.

Herttoniemi-seura ja Roihuvuoriseura järjestivät huhtikuussa yhdessä Rakennetut kulttuuriympäristöt – teemavuoden tapahtumiin liittyvän seminaarin ”Herttoniemi ja Roihuvuori – unelma tytärkaupungista”, missä kulttuuriperinnön ja rakennustaiteen asiantuntijat luennoivat 1950-luvun arkkitehtuurista Länsi-Herttoniemessä ja Roihuvuoressa. Herttoniemen kirjastossa pidettiin huhtikuussa JOYkulttuuriympäristökampanjan osana valokuvanäyttely, jossa vanhat kuvat maalasivat esiin viidenkymmenen vuoden takaisen Herttoniemen.

Seuran kevät- ja syyskokouksien yhteydessä on järjestetty ajankohtaisista aiheista asukas -iltoja. Asukastilaisuuksista ja muusta toiminnasta tiedotetaan alueen lehdissä ja herttoniemi.fi – verkkosivuilla. Seura kehittää edelleen sähköistä tiedottamista.

Herttoniemi-seura ylläpitää Herttoniemen kotisivuja (www.herttoniemi. fi) kolmatta vuotta. Seuran tavoite on hankkia lisää yhteistyökumppaneita kun ilmoitustuloilla katetaan sivujen ylläpidosta aiheutuneet kustannukset.

Viime keväänä asukasaktiivien järjestämä pihakirppis oli niin suosittu että uusinta oli tänä keväänä. Myyntipöytiä oli yli 90 kerros-, rivi-, ja omakotitalojen pihoilla.

Syyskuussa vietettiin Herttoniemi-päiviä, kauniissa säässä tällä kertaa. Päivien aikana oli erilaisia tapahtumia kirkolla, kirjastossa ja urheilukentällä. Lauantaina oli isot kyläjuhlat elokuvaesityksineen ja jatkoa seuraa myös tänä vuonna. Viime kesän elokuvana oli Katariina ja Munkkiniemen kreivi, jota on kuvattu muun muassa Herttoniemen kartanon puistossa. Sunnuntaina päivät jatkuivat urheilupuistossa, jossa oli muun muassa perinteiset lasten juoksukilpailut.

Viljelypalstojen suosio on jatkunut entiseen malliin ja kaikki palstat ovat käytössä.

Talviuinti jatkuu Herttoniemenrannassa. Seura huolehtii yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa talviuinnin järjestelyistä Tuorinniemessä.

Tänäkin vuonna seuran toiminta on aktiivista monella osa-alueella kaikkien Herttoniemeläisten hyväksi.

Oikein hyvää kuluvaa vuotta teille kaikille herttoniemeläisille.

Eila Tontti Seuran sihteeri

HERTTONIEMELÄINEN 3

Hertsikan kyläjuhlien 3.-4.9. ohjelma, muutokset mahdollisia

Juhlien motto: Hertsikassa eletään kuin pellossa!

Lauantai 3.9.2011

Tuorinniemi • 12.15 Meditaatio. Kokoontuminen Tuorinniemen info-taulun luona. Oma alusta.

• 13.00-16.00 Herttoniemen Hylkeiden avajaiset. Uusia talviuimareita otetaan jäseneksi, uinti-infoa ja tarjoilua. Uikkarit mukaan!

• 13.00 Lady Jooga. Lady Line Herttoniemi. Oma alusta.

• 14.00 Zumba. Herttoniemen Syke ry Meditaatio, jooga ja zumba säävarauksella!

Herttoniemenrannan valtaus – Koko perheen rantarastit Laivalahden rantatorilla ja Herttoniemenranta-alueella

RASTIEN LUONNEHDINTA JA PALJON OHJELMAA klo 13.00- 16-00 •

•

• •

•

LÄHTÖRASTI JA AVAUS Laivalahden rantatorilla (Puistotien ja kanavan päässä) Capoeira Angola roda (FICA Helsinki), vastuuhenkilö Vilja Larjosto, Capoeira KULTTUURIRASTI – Skärgårdsteatter – Saaristoteatterilaivalla, vastuuhenkilö Seija Metsärinne JÄRJESTÖRASTI – Neitojenranta – Ranta-aukiolla YRITYSRASTI – Tuorinniemenranta – Peliaukiolla, vastuuhenkilö Carita Piippo, Kiinteistömaailma MAALIRASTI – lähtöpaikalla Laivalahden rantatorilla, vastuuhenkilö Pentti Heikkurinen – arvonta, palkinnot ja kilpailuvastausten palautus – tapahtuman päättäminen

Eränkävijäntori Klo 13.00-16.00 Kylätori: kirppu- ja elonkorjuutori, elävää musiikkia ja muuta ohjelmaa Klo 20.30 ulkoilmaelokuva Komisario Palmun erehdys sekä valikoima vanhoja mainoksia.

Elokuvan esittelee ohjaaja Matti Kassila. Kesto: 103 min. Ikäraja: 11.

Helsinkiläinen seurapiirikeikari Bruno Rygseck järjestää juhlat, joihin osallistuvat hänen sukulaisensa, sisarukset Airi ja Aimo Ryhkämö sekä tuttavansa Erik Vaara ja Irma Vanne. Aika on 1930-luku ja illan teemana on rikos. Seuraavana aamuna komisario Palmu saa tiedon, että Bruno on liukastunut saippuaan ja hukkunut uima-altaaseen. Poliisin saapuessa paikalle talossa ovat paikalla vanha neiti Amalia Rygseck, Brunon entinen vaimo Alli Rygseck sekä Aimo, Airi, Erik ja hovimestari Batler. Palmu ryhtyy kuulusteluihin ja selvittää, että kyseessä on murha. Tarinaan mahtuu kostea lounas Kämpin kabinetissa, leikkimielellä suunniteltu rikosaalto, dramaattinen pesänselvitystilaisuus ja uusi murha… ”Erinomaisen tyylikäs, komediallisesti virittynyt trilleri”

Oma tuoli ja eväät mukaan sekä sään mukainen varustus (ilta voi olla viileä). Säävaraus.

Mahdollinen peruutus ilmoitetaan sivuilla www.herttoniemi.fi samana päivänä.

Esityksen tarjoavat Herttoniemi-seura ja K-supermarket Hertta.

4 HERTTONIEMELÄINEN

Sunnuntai 4.9.

Herttoniemen liikuntapuisto klo 10.45-15.00 • Lasten juoksukilpailut 4-10-vuotiaille. Ilmoittautuminen klo 10.45 alkaen.

Juoksukilpailu alkaa klo 12.00. Palkintojen jako klo 14.30-15.00.

Järjestäjänä Herto ry.

• Klo 11.00-12.00 Herttoniemen eläimet ennen ja nyt, opastus kaikenikäisille Eero Haapanen • Tammisalon VPK:n pelastusauton esittely klo 11.00 alkaen • Klo 13.00 musiikkia; PelleKaijaPum • Järjestöt esittäytyvät • Buffetti Herttoniemen kirkko Herttoniemipäivän messu klo 10.00 Saarna: kirkkoherra Veijo Vatka Veijo Vatkan läksiäisjuhla messun jälkeen Herttoniemen kirjasto (auki klo 12.00-15.00) klo 12.30 Herttoniemen kotikaupunkipolun avajaiset Klo 13.00 näyttelijä Leena Rapola esittää osan työn alla olevasta esityksestä ”Kosmista säteilyä”, joka sisältää mm. Heidi Liehun runoja.

Kirjasto tarjoaa kävijöille mahdollisuuden muokata vanhat videonsa dvd:ksi paikan päällä.

Voit myös pestä vanhat, pölyiset älppärit vinyylipesurilla. klo 12.00-14.00 Digitointi Reel One Oy:n edustaja kertoo kaitafilmien restauroinnista ja digitoinnista.

Herttoniemen kartano klo 14.00 kartanon opastuskierros suomeksi ja ruotsiksi klo 15.00 kartanon opastuskierros suomeksi klo 12.00-16.00 Kartanon museo auki yleisölle ilman opastusta Museo ja opastuskierrokset maksuttomia Herttoniemen siirtolapuutarhan esittelykierros klo 12.00-14.00 Klo 12.00 Siirtolapuutarhan yhteistilassa, Riihellä, alustus ja keskustelu aiheesta; ”Herttoniemen siirtolapuutarha – kulttuurihistoriallinen helmi naapurissa”. Kulosaaren kartanon alustalaisista puutarhan vaalijoiksi. Siirtolapuutarhan historiaa ja nykyaikaa. Kahvitarjoilu.

Esityksen jälkeen opastettu kävelykierroksen puutarhassa, jonka aikana mahdollisuus päästä kurkkaamaan alueen mökkeihin ja puutarhaan sekä katsomaan, miten siirtolapuutarhassa eletään ja ollaan tänä päivänä.

Somaliliiton avoimet ovet Klo 14.00-16.00 Tietoa Somaliliiton toiminnasta, somaleista, Somalian tv-kanava, kahviossa perinneherkkuja edullisesti. Tervetuloa! os. Susitie 2-6

HERTTONIEMELÄINEN 5

Kirkon ovella.

Veijo Vatka jää eläkkeelle Ihminen Veijo Vatka Veijo Vatkan sukujuuret vievät Karjalaan. Hänen vanhempansa olivat kotoisin Sortavalan lähistöltä. Sodan jälkeen asuinpaikkaa perhe etsi eri puolilta Suomea. Helsingissä syntyneen Veijon 6 HERTTONIEMELÄINEN

kasvupaikaksi ja koulukaupungiksi tuli Hyvinkää. Hänen isänsä toimi VR:n konepajalla sorvaajana. Nuorukaisena isä oli suunnitellut taiteilijan uraakin, mutta opinnot jäivät taideakatemiassa kesken. Taiteen merkitys perheessä jäi kuitenkin vahvasti elämään. Veijolle-

kin tärkein numero koulutodistuksessa oli kuvaamataito ja numeron pysyttäminen kymmenessä. Perheen neljästä pojasta vanhimmasta, Johanneksesta, tuli taidemaalari kun taas Veijo perehtyi kuvanveistoon. Musiikki oli myös kodissa arvostettu. Pojista nuorimmat

klassiseen ja hengelliseen musiikkiin, myös jazziin. Valokuvaus – erityisesti luontokuvaus – on Veijolle myös mieluisa harrastus.

Harrastuksia tärkeämpi on Veijotaatolle kuitenkin hauska puuhastelu lastenlasten, Annikan, Laurin ja Inkerin kanssa. Omia lapsia on kaksi, Toni ja Tanja. Veijo kertoo, että hänellä on ollut suuri ilonaihe sekin, että hänellä on rinnallaan rakas puoliso, Taru, jonka ymmärtämys ja tuki hänen työlleen on pohjautunut siihen, että hän papin tyttärenä oli jo nähnyt, mitä seurakuntatyö on ja mitä se vaatii.

Teologi Veijo Vatka

soittivat Hyvinkään orkesterissa, Veijo lainaksi saatua huilua ja fagottia, Matti, joka opiskeli myöhemmin juristiksi, viulua. Veijon soitinvalikoimaan kuului myös kitara sekä myöhemmin tenori-saksofoni ja klarinetti. Musiikkimieltymykset hänellä liittyvät paitsi

Veijon lapsuuskodin perintöä oli myös vahva hengellisyys. Veijon molemmat vanhemmat pitivät pyhäkoulua. Isä piirsi taululle raamatun kertomuksesta kuvaa samalla kun äiti kertoi siitä.

Kotikasvatus ei kuitenkaan poistanut Veijolta omaa etsintää ja oman uskon löytämiseen syventymisen tarvetta.

Uskon juurtuminen ja syveneminen antoi suunnan opintojen valinnalle.

Tosin vaihtoehtona oli edelleen myös taideala. Ura armeijassakin aluksi kiinnosti, kertoi reserviluutnantti Veijo. Pappisuralla hyvää esikuvaa näytti myös Veijon veli, Eino, joka toimi Viljakkalan kirkkoherrana ennen varhaista poismenoaan. Veijo vihittiin papiksi kesäkuussa 1973 ja aloitti työnsä Herttoniemen seurakunnassa, jossa hän 38 vuoden aikana on ehtinyt olla ylimääräisenä apulaisena, virallisena apulaisena, kappalaisena ja kirkkoherranakin jo 26 vuotta. Vartiokylän rovastikunnan lääninrovastina hän on ollut parikymmentä vuotta.

Veijo kertoi aina pitäneensä työstään ja kiintyneensä syvästi seurakuntalaisiinsa, mikä tekee eläkkeelle lähtemisestä haikean. Erityisesti Veijo tunnetaan vahvasta diakoniatyön merkityksen painottamisesta. Seurakuntaan onkin vuosien saatossa kasvanut Suomen suurin elintarvikejakelu, joka toimii Myllypurossa. Asunnottomat ja vaikeasti päihdeongelmaiset ovat saaneet hänestä myös tukijan ja ymmärtäjän. Vuodesta 1984 lähtien hän on viikoittain pitänyt heille omaa kerhoa ja kesäisin leiriä Sammatissa. Myllypuron kirkolla pidetyt kodittomien

yöt ovat olleet myös hänelle tärkeitä.

Oman lapsuuskodin köyhyys on ollut ehkä yksi syy halulle ymmärtää ja olla avuksi, Veijo toteaa. Hän pitää myös tärkeänä sitä, että seurakunta ei pelkästään puhu, vaan myös tekee jotain.

Seurakunnalla on Jumalaan liittyen tärkeää sanomaa viestitettävänään, mutta sen uskottavuus kärsii, jos samalla ei heikoimmista huolehdita eivätkä kaikki voi tuntea itseään hyväksytyiksi ja arvostetuiksi.

Herttoniemeläinen Veijo Vatka Veijo perheineen on asunut Herttoniemessä vuodesta 1975 alkaen. Asuinalueena hän ylistää Herttoniemeä, joka on luontoa kunnioittaen väljästi rakennettu. Luonnonläheisyys ja kauneus ovat täällä vertaansa vailla.

Mahdollisuus lähteä kerrostalon takaa suoraan lenkille tai hiihtämään pitää jo ajatuksena kuntoa yllä, vaikka ei tulisikaan lähdettyä, Veijo toteaa nauraen. Viikin peltojen ja luonnonsuojelualueen läheisyys on luksusta. Metro takaa nopeat yhteydet kaupunkiin ja Itäkeskukseen. Kirkkokin on keskellä kylää. Siellä aikoinaan myös pidettiin Herttoniemi-seuran perustamiskokous. Veijo oli yksi puuhamiehistä. Johtokunnan jäsenenä hän on toiminut monia vuosia jääden pois työskentelystä vasta viime vuoden vaihteessa.

Kirkko on tarjonnut Herttoniemi-seuran lukuisiin kokouksiin ja asukasiltoihin ilmaiset tilat. Veijon mielestä on tärkeää, että on sellainen oman alueen asioiden ajaja ja valvoja kuin Herttoniemi-seura. Seura on osoittanut tarpeellisuutensa ja kykynsä vaikuttaa Herttoniemen asioissa. Herttoniemi-seura toimii hyvänä kanavana ja eteenpäin viejänä asukkaiden ideoille ja toiveille. Hyvä yhteishenki, yhteisvastuu, ystävälliset naapuruussuhteet ja kotiseuturakkaus takaavat meidän herttoniemeläisten viihtymisen hyvin alueellamme jatkossakin, toteaa eläkkeelle syksyn alussa siirtyvä kirkkoherra Veijo Vatka.

Kirkkoherra Veijo Vatkan läksiäisjuhlat ovat Herttoniemen kirkossa sunnuntaina 4.9.2011 klo 10.

Haastattelu ja kuva: Seppo Hiltunen HERTTONIEMELÄINEN 7

Itä-Helsingin 27. kulttuuriviikot Teemana yhteisöllisyys ja vapaaehtoistyö Tapahtumia Herttoniemessä

Herttoniemenrannan kappeli, Laivalahdenkaari 5 Sunnuntaina 9.10. klo 18.00

pidetään Taize-messu Herttoniemenrannan kappelissa.

Herttoniemen kirkko, Hiihtomäentie 23

Sunnuntai 4.9. klo 10

Herttoniemipäivän messu Herttoniemen kirkossa.

Saarna Veijo Vatka, liturgi Markku Rautiainen, Kamarikuoro Ora ja Herttoniemen, Kulosaaren ja Myllypuron kirkkokuorot johtajina kanttorit Kirsi Lemponen ja Veijo Lankinen.

Sunnuntaina 16.10. klo 18

Herttoniemen kirkossa konsertti. Liiv Roland, laulu ja Dimitri Pavlov, piano.(Ohjelma: Schönberg: Brettl-Lieder ja Richard Strauss: Krämerspiel op.66) Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Keskiviikkona 19.10. klo 19

Herttoniemen kirkossa yhteislaulutilaisuus.

Laulamme vanhoja koululauluja ja kansanlauluja.

Laulattajana Kirsi Lemponen. Vapaa pääsy!

Sunnuntaina 23.10. klo 10

Tuomasmessu Herttoniemen kirkossa.

Gospel Clock- yhtye, johtajana Veijo Lankinen.

Herttoniemen kirjasto, Kettutie 8 C

Lapset ovat jälleen kulttuuriviikkojen aikana kirjaston erityisen huomion kohteena. Kirjasto järjestää lapsille satutuokioita ja muita tapahtumia.

Keskiviikkona 12.10. klo 18.00 Herttoniemen kirjastossa nähdään Teija Muurisen nukketeatteriesitys

”Julia Juurakko”.

Sama nukketeatteri esiintyy edellisenä päivänä Roihuvuoren kirjastossa.

Tiistaina 18.10.

vietetään Sadun Päivää Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoissa.

Muualla Itä-Helsingissä Sunnuntaina 9.10. klo 13-17

vietetään Nuoren musiikin päivää Kulttuurikeskus Stoassa. Vapaa pääsy.

Torstaina 27.10. klo 18.00

Vuotalossa pidetään Nuorissa Itää, Rytmisen Musiikin ilta yhteistyössä Vuosaaren Musiikkikoulun ja Jazz &Pop Konservatorion kanssa.

Vapaa pääsy.

Hyviä kulttuurinautintoja!

8 HERTTONIEMELÄINEN

Terveellinen kaupunginosa -ohjelma on edennyt tuloksekkaasti Koko Herttoniemen alueen Terveellinen kaupunginosa -ohjelma on edennyt loppusuoralle. Ohjelma päättyy vuoden 2011 lopussa, ja jo tässä vaiheessa haluamme kiittää asukkaita ja muita toimijoita aktiivisesta osallistumisesta ohjelmaan. Ohjelmassa on useita osaprojekteja, joiden tavoitteena on auttaa asukkaita hoitamaan terveyttään ja edistämään hyvinvointiaan.

Vielä ehtii mukaan Idealinkoon Olemme avanneet Idealingon verkkopalvelun idealinko.hel.fi, jossa jokainen voi ehdottaa, miten hyvinvointipalveluja tulisi kehittää. Olemme hakeneet ideoita myös Helsingin kaupungin työntekijöiltä heidän oman työympäristönsä ja työtapojensa kehit-

tämiseksi. Yritykset ja järjestöt voivat esittää ratkaisujaan ehdotettuihin kehityskohteisiin ja haasteisiin. Verkkopalvelussa ja alueella järjestetyissä työpajoissa annetuista ehdotuksista valitaan ainakin yksi merkittävä kehitysidea toteutettavaksi käytännössä. Tervetuloa ideoimaan sekä kommentoimaan jo annettuja ehdotuksia verkkosivuil-

le! Lisätietoja antaa projektipäällikkö Minna Torppa (minna.torppa(at)forumvirium.fi ) Itäkeskuksen kauppakeskuksessa Hansasillalla toimii uudenlainen terveyden palvelupiste Terveyspysäkki.

Huhtikuussa avatulla Terveyspysäkillä terveydenhoitajat ohjaavat ja neuvovat asiakkaita terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä.

Terveyskortti-palvelussa 5000 itähelsinkiläisellä 45 - 49-vuotiaalla on mahdollisuus kokeilla uutta sähköistä terveyspalvelua. Se on turvallinen verkkopalvelu, jossa terveystietolomakkeen täyttämällä voi koota omaa terveyttä ja hyvinvointia koskevan tiedoston. Palvelun kautta voi saada 

HERTTONIEMELÄINEN 9

 lähetteen esim. verensokerin ja kolesterolin mittaukseen. Siinä voi ottaa osaa myös 12 viikon terveysvalmennukseen.

Liikkuva hammashoitoyksikkö Liisu lähtee liikkeelle syyskuussa.

Se tuo hammashoitolan määräajaksi koulujen ja hoitolaitosten pihalle suun tarkastuksia varten. Kuormaautoon rakennettu hammashoitola kiertää myös tapahtumissa.

Päivävuoro baarissa -projektissa kokeillaan uudenlaisia mahdollisuuksia terveydelle vahingollisten alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Lähiliikuntaolosuhteet -projektissa kartoitettiin Herttoniemen alueen lähiliikuntapaikat, niiden kunto ja suunniteltiin huonojen kohteiden korjauksia.

Kartoitus dokumentoitiin muuallakin käytettäväksi. Nyt työn alla on ehdotus lähiliikuntapaikkojen suunnittelukäytännöksi muuallakin kaupungissa.

Harrasteharava -projektissa tuotetaan sähköinen harrastekalenteri omaa

harrastusta etsiville nuorille ja heidän perheilleen sekä harrastustoimintaa tarjoaville. Koulut ja oppilaskuntatoiminta ovat tärkeässä roolissa. Tavoitteena on taata kaikille helsinkiläislapsille ja -nuorille mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Projekti on otettu osaksi kaupunkitasoista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

Jo päättyneet projektit Liikuntavälineitä kirjastoon -palvelu otettiin alueella niin hyvin vastaan, että liikuntavälineiden lainaaminen kirjastoista on aloitettu muissakin kaupunginosissa.

Työyhteisötasoisen liikunnan kehittäminen varhaiskasvatuksessa – projekti eteni hyvin ja sitä ollaan levittämässä pilottipäiväkoteja laajemmalle.

Projektissa etsittiin tapoja, joilla taataan päiväkotilapsille riittävä määrä liikuntaa.

MobileHealth-projektissa kerättiin tietoa siitä, miten matkapuhelimella annettu myönteinen palaute vaikuttaa

ihmisten liikuntatottumuksiin. Projektin tulokset olivat hyviä ja nyt mietitään, miten palvelua hyödynnetään jatkossa.

Innostu! Innosta! -projektissa kerättiin tietoa alueen nuorten elinoloista. Työssä olivat mukana nuoret ja vanhemmat. Projektin lopussa huhtikuussa järjestettiin eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa tilaisuus alkoholin mielikuvamainonnan rajoittamismahdollisuuksista.

Paineet kuntoon -projektissa kokeiltiin verenpaineen kotimittausten tietojen entistä parempaa hyödyntämistä. Tavoitteena oli verenpaineen hoidon laadun parantaminen, apuna käytettiin mobiiliratkaisuja.

Lisätietoja ohjelmasta ja sen projekteista: www.terveellinenkaupunginosa.fi Jouko Ranta Projektipäällikkö Terveellinen kaupunginosa -ohjelma Helsingin kaupungin terveyskeskus

Terveellinen kaupunginosa -ohjelma – Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Se toteutetaan vuosina 2008 – 2011 Länsi-Herttoniemen, Herttoniemenrannan, Roihuvuoren ja Tammisalon alueilla.

– Ohjelma tuo alueen asukkaille mahdollisuuden vaikuttaa omaan terveyteensä liittyviin asioihin.

Se etsii ratkaisuja mm. väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamaan palveluiden kysynnän kasvuun, väestön terveyserojen lisääntymiseen sekä terveydenhoitoalan työntekijäpulaan ja vaikeuksiin uusien työntekijöiden rekrytoimisessa alalle.

– Yhteistyö on ohjelman perusta. Helsingin kaupungin on vaikea löytää yksin keinoja, joilla ratkaistaan ongelmat palveluiden kysynnän hallinnassa ja uudelleenohjaamisessa. Kaupunki on päättänyt, että uusia asiointi- ja palvelumalleja luodaan sen organisaation eri hallintokuntien yhteistyönä, hallintorajat ylittäen. Kaupunki hakee ohjelmassa

10 HERTTONIEMELÄINEN

uudenlaista kumppanuutta myös yritysten kanssa.

Lisäksi se haluaa hyödyntää sähköisen asioinnin menetelmiä ja uutta hyvinvointiteknologiaa entistä laajemmin.

– Helsingin kaupungin terveyskeskus johtaa ohjelmaa yhdessä sosiaaliviraston, opetusviraston ja liikuntaviraston kanssa. Osaprojekteissa on mukana myös muita virastoja, kaupunkikonserniin kuuluva kehitysyhtiö Forum Virium Helsinki, järjestöjä ja yrityksiä.

Metroasema MHz yhdessä: Helin & Co Oy, Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy.

Herttoniemen metroasemat, Megahertsi ja Desingkatu Herttoniemen molemmat metroasemat uudistuvat lähivuosina. Siilitien metroasemaa suunnitellaan HKL:n kestävän kehityksen pilottikohteena.

Herttoniemen keskuksessa metroasema ja bussiterminaali uusitaan osana keskuksen kehittämistä. Metron uusi valvomorakennus on jo rakenteilla. Megahertsistä suunnitellaan isoa kauppakeskusta, johon sijoittuisi myös asuntoja. Designpääkaupunkivuoden 2012 hengessä Laivalahdenkatu oli yleisen ideakilpailun kohteena.

Herttoniemen keskuksen ideakilpailu

Herttoniemen keskuksen suunnittelu käynnistyi arkkitehtikutsukilpailulla.

Ideakilpailun tavoitteena oli suunnitel-

la metroaseman ja K-Hertan alueista kaupunkirakennetta eheyttävä, yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus, joka nostaa alueen merkitystä keskuksena.

Lähtökohta oli, että nykyiset rakennukset ja katokset puretaan ja tilalle rakennetaan uusi metroasema ja bussiterminaali. Vuonna 1982 käyttöön otettu metroasema on alkuperäisessä kunnossa, ahdas, huonokuntoinen ja epäsiisti eikä pysty palvelemaan kasvavaa käyttäjämäärää. Aseman ympäristö koetaan epäviihtyisäksi ja turvattomaksi.

Herttoniemen metroasema Alueen asemakaavaa muutetaan kilpailun voittaneen Arkkitehtuuritoimisto B&M:n ehdotuksen pohjalta. Met-

roaseman uudesta lippuhallista tulee avara ja valoisa kaksi kerrosta korkea galleriatila. Se suunnitellaan sisäkaduksi, jolta on hyvät kulkuyhteydet ja näkymät bussilaitureille ja metron laituritasolle. Lippuhalli on samalla bussien odotustila, josta päästään suoraan lähtevään bussiin Kampin bussiterminaalin tapaan. Bussien tulo- ja lähtölaiturit sijoittuvat nykyiseen tapaan lippuhallin eri puolille.

Aseman päälle ylempiin kerroksiin on mahdollista rakentaa asuin-, liike- ja toimistotiloja tai kaupungin julkisia palveluja. Toisen kerroksen tasolta lähtee jalankulkusilta Itäväylän yli suunnitteilla olevaan Megahertsin kauppakeskukseen. Monipuolisia palveluita tarjoava metroasema lisäisi asukkaiden yhteisöllisyyttä ja toimisi HERTTONIEMELÄINEN 11

Designkatu Park Avenue: Arkkitehtuuritoimisto Sopanen-Svärd Oy.

toivotunlaisessa aktiivisessa roolissa koko kaupunginosaa yhdistävänä keskuksena. Metroasema ja bussiterminaali suunnitellaan niin, että muut tilat voidaan toteuttaa vaiheittain myöhemmin. Rakentamisen arvioidaan alkavan 2014.

K-Hertan kortteli K-Hertan korttelissa asemakaavaa muutetaan niin, että liiketilaa voidaan laajentaa ja rakentaa toinen kerros. Sijoittamalla pysäköinti kokonaan maan alle, voidaan Hiihtäjäntien ja Hiihtäjänkujan varteen rakentaa asuntoja.

Kaupunkikuvalliseksi korostukseksi on suunniteltu 19 kerroksista hotellitai toimistotornia. Se muodostaa näkyvän porttiaiheen Megahertsin kanssa Itäväylälle ja identifioi tulevan kaupunginosakeskuksen sekä asukkaille että ohikulkijoille.

12 HERTTONIEMELÄINEN

Kadut Asuinkerrostalot rajaavat Herttoniemen keskuksen katutiloja. Talojen pohjakerroksiin sijoittuu liiketilaa.

Katualueista suunnitellaan rauhallisia jalankulkuympäristöjä. Hiihtäjäntien ja Hiihtomäentien risteyksen kohdalle tulee toriaukio, jolta on yhteydet metroon ja Herttaan. Metroaseman länsipuolinen osuus Hiihtomäentiestä suunnitellaan pihakatuna. Alueen läpi ei tulevaisuudessa enää pääsisi ajamaan Hiihtomäentien kautta. Järjestely edellyttää Suunnittelijankadun sillan rakentamista ja uusia rinnakkaiskatuja Itäväylän molemmin puolin.

Pysäköinti Metroaseman korttelin autopaikat sijoittuvat Hiihtomäentien alle rakennettavaan pysäköintilaitokseen.

Pysäköintilaitoksen ajoramppi tulee rakenteilla olevan valvomorakennuksen länsipuolelle. Laitokseen ajetaan pohjoisesta Itäväylän yli rakennettavan Suunnittelijankadun ja Hiihtomäentien suunnista. Hertan korttelin pysäköintilaitokseen ajetaan Hiihtäjänkujan kautta. Pysäköintilaitoksiin tulee lisää liityntäpysäköintipaikkoja.

Itäväylän ja linnanrakentajantien liikennesuunnittelu

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymän alue on tänä päivänä pahasti ruuhkautunut. Liikennemäärät tulevat vielä kasvamaan, kun Kruunuvuorenrannan uusi asuinalue rakennetaan.

Linnanrakentajantien alle on suunniteltu tunneliyhteys, jota käyttää keskustan ja Laajasalon suunnan välinen liikenne. Tunnelin läntinen suuaukko on Itäväylällä ja itäinen suuaukko

uutta autopaikkaa nykyisen 32 autopaikan lisäksi. Myös kadun toisen puolen kaksi liityntäpysäköintialuetta muutetaan tehokkaammiksi.

Megahertsi Linnanrakentajantien ja Itäväylän kulmassa oleva kortteli suunnitellaan täydennettäväksi monitoimintaisella, koko korttelin peittävällä uudisrakennuksella, joka sisältää päivittäistavarakaupan tilaa, erikoisliikkeitä, hyvinvointipalveluita ja kolme kappaletta kansitason päältä kohti merinäköaloja nousevia asuintorneja. Rakennuskompleksin alimpiin kerroksiin toteutetaan paikoitustiloja asiakkaiden ja asukkaiden lisäksi liityntäpysäköitsijöiden tarpeisiin. Mahdollisesti myös kaupan tiloja sisältävä kävelysilta Megahertsin ja uudistettavan metroaseman ja bussiterminaalin välillä liittää liikekeskuksen tehokkaisiin julkisen liikenteen palveluihin. Toteutuessaan Megahertsin korttelista tulee koko kehittyvän yritysalueen porttirakennus.

Designkatu

Linnanrakentajantiellä Herttoniemen kartanon puistoalueen kohdalla. Itäväylän ja Suunnittelijankadun kohdalle tulee uusi liittymä, joka palvelee Länsi-Herttoniemen ja Herttoniemen yritysalueen yhteyksiä itään. Suunnittelijankadun sillan rakentamisen takia Itäväylää lasketaan muutama metri.

Itäväylän ja metroaseman väliin tulee uusi yksisuuntainen rinnakkaiskatu vastaavalla tavalla kuin Operaattorinkatu on Itäväylän toisella puolella.

Siilitien metroasema Siilitien metroaseman korjaus- ja muutossuunnitelma käsittää mm. uuden laiturikatoksen, katutason sisääntulo- ja kioskirakennuksen ja lippuhallin peruskorjauksen.

Metroasemalle tulee 80 sateelta suojassa olevaa polkupyöräpaikkaa.

Metroaseman tontille rakennetaan 27

Syksyllä 2010 järjestettiin avoin ideakilpailu Laivalahdenkadusta ja Mekaanikonkadusta muodostuvan Herttoniemen yritysalueen pääliikenneakselin uudistettavasta ilmeestä. Kilpailulla haettiin kaupunkikuvallisesti

omaleimaista kokonaisratkaisua Designkadulle, joka kohentaisi sekä alueen imagoa että katutilan estetiikkaa, ja tuottaisi täten hyötyä ja silmäniloa kaikille yritysalueella asioiville, siellä työskenteleville tai sen läpi kulkeville kaupunkilaisille.

Ideakilpailuun osallistui yli 40 työryhmää ja sen voitti työ nimimerkillä Park Avenue. Voittaneeseen työryhmään kuuluivat Pia Sopanen ja Ilkka Svärd, avustajanaan Tuuli Sopanen.

Tuomaristo kiitteli ehdotusta kokonaisvaltaisuudesta, konstailemattomuudesta ja rohkeasta pääkadun visiosta. Kaistajärjestelyt, istutukset, pysäköintitaskut, pajarakennukset, maamerkki, valaistus ja aitarakenteet muodostavat yhdessä katuympäristön, joka liittyy luontevasti alueen yritystoimintaan.

Designkatu on myös yksi Helsinki World Design Capital 2012 merkkivuoden hankkeista. Tarkempaa designkadun suunnittelua jatketaan kilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta, kuitenkin siten että myös muiden palkittujen ehdotusten parhaita piirteitä hyödynnetään osana Herttoniemen yritysalueen kehittämistä.

Designkadusta pyritään rakentamaan yritysalueen käyntikortti ja sen tärkein julkinen tila.

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto/ Timo Karhu ja Mikko Näveri

Siilitien metroasema on käytössä myös peruskorjauksen aikana Kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.6.2011 uuden hankesuunnitelman, jonka tarkoituksena on turvata aseman käyttö korjaustöiden aikana. Siilitien metroasemaa käyttää arkisin noin 5 000 matkustajaa.

Siilitien aseman korjaushanke on tarkoitus suunnitella ja kilpailuttaa vuonna 2011. Peruskorjaus alkaa vuodenvaihteessa 2011/2012 ja valmistuu alkuvuodesta 2013.

Kesällä 2012 metroliikenteeseen tulee yksipuoleista liikennettä, mutta asema on silloinkin käytössä. Yhden raiteen ajo on tämänhetkisten tietojen mukaan suunniteltu toteutettavaksi 18.6.–29.7. 2112.

Nyt hyväksytyn hankesuunnitelman mukaan uusi katos rakennetaan ennen vanhan purkamista. Katoksen rakenteet on suunniteltu siten, että uusi katos voidaan tehdä vanhan katoksen päälle. Uusi katos valmistellaan mahdollisimman isoina elementteinä, joiden nostot tapahtuvat yöllä.

Vanha katos toimii laiturialueen suojana.

Hilkka Helsti HERTTONIEMELÄINEN 13

Harrasteharava Koulujen kerhotoiminnan ja alueellisten harrastepalveluiden kehittämishanke Herttoniemessä Lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnan kehittäminen on kirjattu yhdeksi kärkihankkeeksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan vuosiksi 2009–2012. Samaan kärkihankkeeseen kuuluu opetusviraston, nuorisoasiainkeskuksen, liikuntaviraston ja kulttuuriasiankeskuksen hankkeet.

Yhteisenä tavoitteena kaikilla näillä hankkeilla on, että jokaisella helsinkiläislapsella olisi ainakin yksi harrastus. Opetusviraston hankkeen nimi on Harrasteharava ja se kehittää koulujen kerhotoimintaa ja osaltaan alueellisia harrastepalveluita.

Harrasteharava-hankkeen juuret ovat Terveellinen ja turvallinen kaupunginosa-ohjelmassa, mutta se on siirtynyt viime vuonna osaksi Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaa.

Herttoniemen ja Roihuvuoren kaikki alakoulut ovat toiminnassa mukana.

Pääkohderyhmä ovat 3.-6.-luokkalaiset. Tänä lukuvuonna myös Vuosaaren yläkoululaiset ovat toiminnan piirissä.

Hankkeessa selvitetään kolmannen sektorin mahdollisuuksia tarjota kerhotoimintaa koulujen kanssa yhteistyössä. Kerhotoiminnan suurin haaste on se, miten saadaan syrjäytymisvaarassa olevat lapset mukaan. Kynnys osallistumiseen olisi pidettävä mahdollisimman matalana esim. kerhojen maksuttomuudella. Kerhoissa voi myös tutustua rinnakkaisluokkien ja eri luokka-asteiden oppilaisiin ja solmia siten uusia ystävyyssuhteita.

Hankkeessa on kehitetty internetiin alueellinen Harrastelukkari. Herttoniemen ja Roihuvuoren Harrastelukkari on toiminut muutaman vuoden Kerhonetissä, osoitteessa www.kerhonetti.net . Kyseisen sivuston on tarkoitus siirtyä Nuorisotoimen harrastushaun alle elokuussa osoitteeseen www.nuoriso.hel.fi/harrastushaku . Hakuun on tarkoitus kerätä tietoja mahdollisimman monipuolisesti kohtuuhintaisista harrastemahdollisuuksista Herttoniemen, Roihuvuoren ja Vuosaaren alueilla. Toiveena olisi, että joskus 14 HERTTONIEMELÄINEN

tulevaisuudessa käytössä olisi sähköinen alusta, joka saattaisi käyttäjät ja palvelut yhteen entistä tehokkaammin.

Alustalla vanhempien olisi mahdollista muutamalla klikkauksella selvittää, missä koulussa tarjotaan vaikkapa partiota tai tanssikerhoa. Samalla voisi myös ilmoittaa lapsensa kerhoihin.

Uusi järjestelmä hyödyttäisi myös kerhojen järjestäjiä: liikuntaseuroja, järjestöjä ja seurakuntia, jotka eivät pääse kaupungin omiin järjestelmiin.

Tärkeää olisikin saada tieto kulkemaan niin että tarve ja tarjonta kohtaisivat. Toimivaa mallia etsitään ja tähän tarvitaan kaikki mukaan. Asian ympärille on ilahduttavasti kerääntynyt innokas ja moniammatillinen kehittäjäjoukko, Harrasteharava-hankkeen avainryhmä. Yhteistyössä on pohdittu mm. harrasteiden vuosikelloa, esimerkiksi kuka ohjaa lapsia sekä nuoria harrasteisiin, milloin se tapahtuu ja mistä tieto harrasteista löytyy. Vuosi-

kellon olisi tarkoitus näkyä tulevana lukuvuonna alueen kokousrakenteissa.

Helsingin opetusvirasto on jo ennen Harrasteharavaa ollut mukana opetusministeriön vuonna 2008 alkaneessa koulujen kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Ministeriö myöntää rahaa vuosittain Helsingin opetusvirastolle kerhotoiminnan järjestämiseen. Helsingissä rahaa on suunnattu kaikille suomen- ja ruotsinkieliselle peruskoululle. Myös Harrasteharava-hankkeen kokemuksia on tarkoitus ottaa soveltaen käyttöön myöhemmin koko Helsingin alueella. Näitä ovat mm. erilaiset työkalut kerhotoiminnan järjestämiseksi kouluilla, oppilaiden toiveiden kuuleminen kerhotoiminnassa oppilaskuntien kautta sekä kerhotoiminnan markkinointi.

Saana Saarikivi Harrasteharava-hankkeen aluekoordinaattori

Jos haluat lisätietoja tai olet innokas kehittämään koulujen kerhotoimintaa, ota yhteys: Saana Saarikivi, aluekoordinaattori p. 310 82907 tai 040 1478 872, saana.saarikivi@hel.fi Helsingin opetusvirasto PL 3000 00099 Helsingin kaupunki

Länsi-Herttoniemen kotikaupunkipolku Herttoniemipäivänä 4.9.2011 klo 12.00 julkistetaan kirjastolla Länsi-Herttoniemen uusi kotikaupunkipolku. Kaupunkipolku on kartalle koottu kävelyreitti, jossa tutustutaan Länsi-Herttoniemen vanhan keskustan keskeisiin kohteisiin. Länsi-Herttoniemen kotikaupunkipolun tarkoituksena niin uusien kuin vanhojenkin herttoniemeläisten kotipaikkatuntemuksen lisääminen ja kotiutumisen edistäminen.

Länsi-Herttoniemen kotikaupunkipolun kohteiden aiheina ovat muun muassa paikallinen geologia, biologia, historia, kulttuuri, kaavoitus, arkkitehtuuri ja tunnetut henkilöhahmot. Keskeinen piirre on eri aihealueiden yhdistäminen kokonaiskuvan luomiseksi asuinalueestamme. Kotikaupunkipolku soveltuu kaikkien kotikulmistaan kiinnostuneiden kuljettavaksi. Se sopii myös koululaisille kotiseututuntemuksen lisääjäksi, Länsi-Herttoniemen kotikaupunkipolku löytyy internetistä www.herttoniemi.fi -verkkosivustolta. Sieltä on saatavissa sekä reitin kartta että kohteiden lyhyet esittelyt numerojärjestyksessä. Lisäksi kirjastosta on saatavissa rajoitetusti kaupunkipolkuvihkosta, joka avulla on helppo suunnistaa kohteesta kohteeseen.

Herttoniemen kotikaupunkipolku kuuluu Helsingin kaupunginosayhdistykset Helka ry:n koordinoimaan kokonaisuuteen, johon kuuluvat polut löytyvät myös netistä www. helka.net/kotikaupunkipolut. Muiden kaupunkien vastaavat polut löytyvät osoitteesta www.kotikaupunkipolut.fi.

Toimitustyön on tehnyt Pauli Saloranta apunaan työryhmä Seppo Hiltunen, Leeni Hurskainen, Erkki Merimaa, Henrik Nyholm ja Jukka Saaresto. Hanketta ovat tukeneet Helsingin Lähiöprojekti, Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto sekä Museovirasto.

Kotikaupunkipolun tutustumiskävely alkaa Herttoniemi-päivänä 4.9.2011 klo 12.30. Silloin halukkaat voivat lähteä mukaan kävelyretkelle, jossa tutustutaan kaikkiin Länsi-Herttoniemen kaupunkipolun kohteisiin.

Herttoniemen kotikaupunkipolun kohteet

1. Herttoniemen kirkko Monitoimikirkko valmistui 1958, suunnittelija Osmo Lappo. Kellotornissa on kolme kelloa, joiden kolme soittosävelmää on laatinut kirkkoherra Veijo Vatka 2008.

2. Mäyräpuisto Perustettu 1959, suunnittelija Helsingin kaupunginpuutarhuri Bengt Schalin, viimeisin kunnostus 1999. Erityisen kaunis korttelipuisto muistuttaa enemmän puutarhaa kuin puistoa.

3. Luola Luola liittyy venäläisten ensimmäisessä maailmansodassa rakennuttamaan Helsingin maalinnoitukseen.

4. Siperia Herttoniemen huvila-asutuksesta säilyi viimeisenä pohjoisin huvila, jota kutsuttiin Siperiaksi. Loppuvaiheessa siitä tuli yksi Helsingin pitkäaikaisimpia talonvaltauskohteita, kunnes se valitettavasti paloi 2006.

5. Vanhankaupunginlahti Herttoniemen rantakallioilta avautuu laaja maisema Vanhankaupunginlahdelle Kivinokan ja Fastholman välistä.

Kalliot istuvat kallioperän murroslinjalla, joka erottuu jyrkkäreunaisena Kruunuvuoresta Jakomäkeen.

6. Hiihtäjäntien tornitalot Herttoniemeä kaupungin suunnasta lähestyttäessä maamerkkinä kohoaa 10 tornitaloa kallion laella. Talot ovat peräisin vuosilta 1956–57.

7. Nuorisosäätiön talot Yleishyödyllinen säätiö rakennuttaa ja ylläpitää vuokraasuntoja nuorille alle 35-vuotiaille aikuisille Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuella.

8. K-supermarket Hertta Liike on avattu keskeiselle paikalle Herttoniemen liikennesolmuun 1998. Nykyisin ketjunsa seitsemänneksi suurin Suomessa.

9. Herttoniemen metroasema Vaatimattoman rakennuksen suunnittelivat Jaakko Ylinen ja Jarmo Maunula. Se otettiin käyttöön metron neitsytmatkalla aamulla 1.6.1982. Nyt viereen on rakentumassa automaattimetron valvomo.

10. Megahertsi Kauppakeskus Megahertsi valmistui 2003, suunnittelija Helin & co Arkkitehdit.

11. Rintamamieskerrostalot Vähemmän tunnettua on, että rintamamiestonttiin oikeutetut saivat perustaa myös asunto-osakeyhtiöitä. Tällaisia rintamamieskerrostaloja on Herttoniemessä kaikkiaan kahdeksan.

12. Itäväylä Seututie 170 eli Itäväylä on koko Itä-Helsingin ajoneuvoliikenteen pääväylä. Meluaitaa on kaivattu vuosikausia ja sellainen on kaupungilla jo suunniteltuna, vain rahat rakentamiseen puuttuvat.

Sivulle 18

HERTTONIEMELÄINEN 15

Sivulta 15

13. Teollisuusalue Herttoniemen yritysalue on Helsingin suurimpia. Työpaikkoja on nyt 10 000, ja lisää tulee alueen kehittämisen myötä.

14. Susitie Herttoniemen rakentamisen alkuvaiheessa palvelut keskittyivät Susitien varteen, joka toimi samalla alueen sisääntuloväylänä. Bussi Herttoniemeen kulki Susitien kautta

15. Herttoniemen rivitalot Herttoniemen asemakaavassa rivitalot ja pienkerrostalot asettuvat omakotitalojen ja suurempien kerrostalojen väliin Susi-, Karhu- ja Ahmatiellä.

16. Herttoniemen alakoulu Koulutalon suunnitteli Jorma Järvi. Se on 1950-luvun koulurakentamisen helmi ja sellaisena hyvin säilynyt

17. Herttoniemen omakotialue Omakotialue rakentui pääosin valmiiksi 1953 mennessä.

Se on poikkeuksellisen yhtenäisenä säilynyt ja arvioitu Museoviraston inventoinnissa valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

ruusujen istuttamisesta käyttäen kaupunginosan nimikkoruusua. Lajikkeen löysi Helena Riihelä 1970-luvulla Herttoniemen kartanon läheltä maantien varresta ja siirsi siitä juurivesan mökkinsä puutarhaan. Nyt se on yleisesti saatavilla nimillä Herttoniemi sekä Herttoniemen Helena, ja valittu Suomen Ruususeuran Vuoden ruusuksi 2009.

24. Siirtolohkare Erityisen komea, suuri siirtolohkare on tullut paikalle noin 10 000 vuotta sitten viime jääkauden jälkeisessä tulvajärvessä kelluneen jäävuoren mukana.

25. Hyppyrimäen paikka Majavatien päässä on komea näköala Vanhankaupunginlahdelle ja Viikin luonnonsuojelualueelle sekä jäänteitä vanhasta hiihtomäestä (eli hyppyrimäestä).

26. Majavatie 11 Kirjailija ja kuvataiteilija Henrik Tikkanen (1924–84) tarkastelee omaa ja sukupolvensa 1950-luvun elämää osoitetrilogiassa, jonka toinen osa on nimeltään Majavatie 11, Herttoniemi, puh. 78 035.

18. F. E. Sillanpään talo ja puisto Ilvestie 4:ssä asui vuodesta 1950 Suomen toistaiseksi ainoa kirjallisuuden Nobelin palkinnon saaja F. E. Sillanpää (1888–1964). Korttelipuisto nimettiin kirjailijan mukaan virallisesti 1996.

27. Hirvenpään maja Ostaessaan Herttoniemen kartanon maat 1919 Helsingin kaupunki sai kaupan mukana myös kartanon vuokraamat huvilat nykyisessä Herttoniemenrannassa. Helsingin Työväen Hiihtäjät ry vuokrasi huvilan n:o 9 A hiihtomajaksi vuonna 1928. Rakennuksen vanhimmat osat ovat 1800-luvulta. Se oli toiminut alun perin venäläisten upseerien metsästysmajana

20. Herttoniemen kirjasto Nykyiset, varta vasten kirjastoksi suunnitellut tilat Kettutien virastotalossa valmistuivat 1972, suunnittelijoina Kirsti ja Erkki Helamaa.

Oheiskohteet:

19. Fintelligensin studio Suomen tunnetuimman hip-hop-yhtyeen Fintelligensin ensimmäinen studio sijaitsi Kettutie 4 C :ssä vuosina 1997– 2011.

21. Herttoniemen sairaala Kaupungin omistamassa sairaalassa toimii vuokralaisena Helsingin yliopistollisen keskussairaalan käsikirurgian ja ortopedian poliklinikka ja leikkausyksikkö vuodeosastoineen. Kaupungin omia toimintoja kompleksissa ovat sisätautien poliklinikka, hammashoitola, jalkojenhoito, kotisairaala, neuvola, omahoidon tarvikejakelu, fysioterapia, laboratoriokuntoutuksen apuvälinepalvelu, diabeetikkojen silmäseula, akuuttisairaanhoidon vuodeosasto sekä kotihoidon tukikohta.

22. Herttoniemen yhteiskoulu Koulu perustettiin 1924 Kampissa, jossa alkoi 1950-luvulle tultaessa olla pulaa koululaisista. Se toimi aluksi Wladimirinkadulla (nyk. Kalevankatu) ja sittemmin Kampinkadulla. Kun Herttoniemen lapset alkoivat tulla oppikouluikään, perustettiin yhdistys keräämään varoja oman oppikoulun rakentamiseen. Kouluhallitus antoi 1954 koululle luvan muuttaa Herttoniemeen, aluksi entisen kansakoulun puutaloon. Uusi koulutalo valmistui 1957 ja koulun nimeksi tuli Herttoniemen yhteiskoulu ja reaalilukio.

23. Muuntajien ruusuistutukset Herttoniemi-seura teki 2010 kaupungille aloitteen muuntajarakennuksia ympäröivien pusikkojen raivaamisesta ja 18 HERTTONIEMELÄINEN

28. Eränkävijäntorin ostari Länsi-Herttoniemen rakentamisen alkuvaiheessa Eränkävijäntori oli metsäaukio, jolla oli bussin 32 päätepysäkki.

Pian siitä muodostui Herttoniemen toiminnallinen keskus.

Vuosina 1956–57 toteutettiin Eliel Muoniovaaran suunnittelema kokonaisuus, johon kuuluvat Kettutie 4:n tornitalot ja nuolen kärkenä Erätorin ostoskeskus.

29. Väinö Valve Näätätien ja Oravatien kulmauksessa (Oravatie 49) asui viimeinen jääkäri, kenraali Väinö Valve (1895–1995).

30. Urheilukenttä Kenttä rakennettiin 1954. Kentän rakennustöiden yhteydessä paikalta löytyi 19 000 vuotta vanha mammutin olkaluu.

31. Uudet hyppyrimäet Herttoniemen toinen hyppyrimäki rakennettiin 1962, uudistettiin nykymuotoon 1976. Lähelle sitä rakennettiin ns.

Speden linkomäki.

32. Helsingin maalinnoituksen redutti Mäen huippua kiertävistä maavalleista muodostuva jalkaväen tuliasema vuodelta 1914 33. Palstaviljelyalue Palstat ovat aarin eli sadan neliömetrin kokoisia ja hyvin suosittuja: Jonossa on toistasataa halukasta, kun alueen 180 palstasta vain muutama vapautuu vuosittain.

Lyhennelmä Erkki Merimaa.

Herttoniemi.fi sivuilta löytyy sekä kartta että laajempi esittely kustakin kohteesta.

Pikkuvarpaani avannolle annoin ja se vei koko jalan.

Jokaisen päiväni avannolla alan, tulkoon rakeita tai räntää, paukkui pakkanen tai haukkui akkanen – mä temput teen ja avantoon meen.

Pikkuvarpaani avannolle annoin ja se veijari vei, ei, eikun vei, heikun kei, koko jalan: jokaisen päiväni avannolla alan!

20 HERTTONIEMELÄINEN

AVANTO VIEKÖÖN! KOUKUSSA! ”Muistakaa, että tärkeintä ei ole voitto, vaan hyvät palkinnot!” evästi Helena–ystävämme Marjaa ja minua, kun lähdimme edustamaan Herttoniemen Hylkeitä avantouinnin SM-kisoihin.

Tämän rohkaisevan toivotuksen myötä kisoista tulikin hieno kokemus, erään hurahduksen merkkipaalu,elämysretki Joensuun Ilosaareen.

Joensuu, lauantai 19.2. 2011 , kirkas pakkaspäivä Jännittää… Meitä on tässä erässä viisi kilpailijaa, neljä konkaria ja minä: kokematon kilpailija, mutta ko-

kenut avantouimari, ihan jäässä – jo nyt! – ja jännityksestä jähmettynyt. ”RIISUKAA VAATTEET!” Sujautan lapaset, kylpytakin ja verkkarit koriin. Kilpailusääntöjen mukaan päässä

tulee olla pipo, käsineet ja jalkineet on kielletty. Hiljaisuus. Villasukat vielä jaloista. Minuako odotetaan? Hengitys kiihtyy.  HERTTONIEMELÄINEN 21

Talvikarnevaalit, Avantouinnin SM 2011. Kuva: Hannele Hirvonen

 ”VETEEN!” Laskeudumme jyrkät portaat. Meitä neuvottiin menemään toiseksi alimmalle rapulle, jotta olisi helpompi lähteä sulavasti liikkeelle.

Hartioiden tulee lähtiessä olla veden alla ja toisen käden täytyy pitää kiinni portaiden kaiteesta. Käsi häiritsee.

Kumpaa kautta solautan käden veteen, ala- vai yläkautta? Täytyy olla tarkkana, ettei uintia hylätä ennen kuin se on alkanutkaan.

Jee, uin ja kovaa!

Jään riitteet vain ritisivät.

Auringon silaama kuunsilta särkyi veden kuohussa Jee, uin ja kovaa!

Jaanan kannustusruno SM-avantouimareille

”PAIKOILLENNE!” Nyt hartiat veden alle ja liikkumatta. Pam! Yhtäkkiä laukaus. Käsi ei löydä sulavaa reittiä vaan jarruttaa, pääsen liikkeelle viimeisenä. Muutamalla vedolla olen jo vauhdissa. Tavoite näkyy kaukana edessä, 25 metrin radan pääty, keskityn omaan uintiini, toiset jäävät, vasemmalla puuskuttaa joku kovaa edellä, en saa häntä kiinni, uinti muuttuu yhtäkkiä raskaaksi, jäsenet jäykistyvät, loppukiri jää haaveeksi. Kosketan päätylevyä. ”Hienosti meni”, sanoo joku 22 HERTTONIEMELÄINEN

ja auttaa minut ripeästi ylös vedestä.

Kiedon kylpytakin tiukasti ympärilleni ja kipitän kohti pukukonttia.

Kummallista, etteivät vesi ja ilma tuntuneet yhtään kylmiltä, vaikka pakkasta oli ainakin 22 astetta. Adrenaliini pitää lämpimänä. Pukuhuoneina toimivien konttien edessä on höyryävä kylpytynnyri, palju, johon kiipeämme istumaan. Nyt huomaan, että sormet ja varpaat ovat ihan jääkylmät. Paljun tulikuuma vesi lämmittää nopeasti kehon, varpaat ja sormet, mieli pehmenee, autuas olo ja iloinen hykerrys leviää paljulliseen raukeita avantouimareita. Ah! Lämmettyämme läpikotaisin, kapuamme paljusta ja si-

irrymme pukukonttiimme. Vikkelästi monta kerrosta vaatteita päälle, jottei jälkivilu jähmettäisi.

Lämmittelemme ja kuivattelemme majapaikassamme ja suuntaamme sitten kohti kaupungin nähtävyyksiä.

Uintikokemuksen siivittäminä nautimme aurinkoisesta Joensuusta täysin sydämin.

Junamatka takaisin Helsinkiin kuluu kilpailuja muistellessa, seuraavia suunnitellessa ja Marjaniemen Meriuimareiden kanssa jutellessa.

Saimme Meriuimareilta rohkaisevia ja arvokkaita neuvoja, kun vuosi sitten syksyllä mietimme osallistumista avantokisoihin. Seuraavat kisat ovat ensi vuoden maaliskuussa Nokialla ja MM-kisatkin olisivat samana talvena Latviassa, Riiassa…Joskohan taas mentäis..?

Palkinnot? Ei tullut voittoa, mutta ihania palkintoja alkaen itsensä voittamisesta yhteisen kokemuksen jakamiseen ja läpinäkyvään saunakiuluun – kiitokset hotelli Cumulukselle!

Herttoniemen Hylkeet kaipaa innokkaita uimareita talven 2012 SMkisoihin. Tarkoitus olisi saada viestijoukkuekin kokoon. Mikäli tunnet hurahtaneesi avantoon, tarttuneesi koukkuun ja haluavasi samanhenkisten joukkoon, ota yhteys Hanneleen, s-posti: hannele.ilves@edu.hel.fi Kisaterveisin Hannele Ilves Riimit: Marja Nykänen

Talvinen yötaivas kuin mustetta, avaruuden Aquilaa.

Kirjoitan hehkuvaan hankeen kaksi sanaa: kävin täällä.

Hylje-Lucia Marja Nykänen. Kuva: Cata Portin Hbl

Kynttiläuinnit Lucian päivänä Perinteiset Kynttiläuinnit vietettiin viime talvena Lucian päivänä. Esittelimme maailman ensimmäisen Hylje-Lucian. Rohkea uimarimme Marja laskeutui arvokkaasti Lucia kruunu päässään portaat alas hyiseen mereen ja ui salamavalojen räiskeessä pitkän kierroksen. Paikalla oli myös Hufvudstadsbladetin toimittaja joka teki näyttävän jutun lehteen.

Herttoniemen Hylkeet – talviuintia Tuorinniemessä Herttoniemen Hylkeiden kotipesä on Tuorinniemessä, Herttoniemenrannan uimarannalla.

Hylkeillä on käytössään lämmitetyt pukukopit, kuivakäymälät ja lämpöportaat mereen. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi ja liittymismaksu 25 € (sisältää avaimen). Uintikautemme on syyskuusta toukokuuhun. Uusia jäseniä otamme 3.9.2011 Tuorinniemessä. Tervetuloa! Tarjoilua!

Helena Seppänen Riimi: Marja Nykänen

HERTTONIEMELÄINEN 23

Oman pellon satoa herttoniemeläisten ruokapöydissä

Kaupunkilaisten oma pelto on osa Herttoniemen ruokaosuuskunnan toimintaa. Hankkeen primus motor on tammikuussa 2010 Herttoniemen ruokapiirin käynnistänyt mainosmies Olli Repo, mutta pellon vuokraamiseen ja viljelijän palkkaamiseen tarvittiin 115 innokasta perhettä.

Pikavauhtia kevättalven aikana pystyyn polkaistun peltohankkeen päällimmäinen ajatus on saada ruokaa, jonka alkuperä on tiedossa.

– Me kaupunkilaiset haluamme tietää, missä ruokamme kasvaa ja kuka sen kasvattaa. Päätimme perustaa 24 HERTTONIEMELÄINEN

oman pellon ja palkata sitä viljelemään puutarhurin, kertoo Salla Kuuluvainen ruokaosuuskunnan hallituksesta.

Herttoniemen ruokaosuuskunnan hanke on ensimmäinen kerta, kun Community Supported Agriculture -mallia kokeillaan Suomessa. Ajatuk-

sena on, että kuluttajat jakavat viljelijän kanssa riskit. Sosio-ekonomista ruoan tuotannon ja jakelun mallia noudatetaan sikäli puhdaspiirteisesti, että jäsenet ovat tervetulleita talkoisiin ja satoa jaetaan viikoittain.

– Herttoniemessä on hyvä yhteishenki, siksi Kaupunkilaisten oma pelto -hanke ja aiemmin ruokapiiri käynnistyivät niin helposti. Kaupunginosassamme on kylämäistä tunnelmaa, hankkeiden käynnistäjä Olli Repo kiittelee.

tarhuri Susanna Lagström uhkasi jo turhautua, mutta juuri ajoissa löytyi Vantaan Korsosta joitakin vuosia viljelemättömänä ollut biodynaaminen 1,2 hehtaarin palsta Steiner-koulun naapurista.

– On kumma, että Helsingin kaupungilta ei löytynyt hankkeellemme hehtaarin peltoalaa. Oli lähellä, että olisimme päässeet Herttoniemen kartanon pelloille, mutta aikataulu osoittautui liian tiukaksi. Ehkä jonain vuonna Herttoniemen ruokaosuuskunta viljelee lähempänä Herttoniemeä, Olli Repo pohtii.

Lagström ei työskentele pellolla yksin, vaan hänellä on apunaan maatalousalan opiskelija Antti.

– Istutimme puoli hehtaaria perunaa, Nicolaa ja Timoa. Muutenkin toteutamme osuuskuntalaisten toiveita viljeltävistä kasveista, Lagström kertoo.

Kasvikirjo on laaja salaateista ja herneistä juureksiin. Tavoitteena on, että pellolta nousisi satoa mahdollisimman pitkään, jotta siellä olisi houkuttelevaa poiketa. Alkukesän istutustalkoot vaihtuivat juhannusviikolla ohdaketalkoisiin – omat työkäsineet mukaan!

Herttoniemi-päivillä 3.-4. syyskuuta Erätori herää eloon. Torilla on sekä Herttoniemen ruokaosuuskuntalaisia että tuottajia.

– Tuomme tuottajia myymään, jotta herttoniemeläiset saavat esimakua, millainen tori meillä voisi olla vaikka viikoittain. Tule kuulemaan kaupunkilaisten pellosta ja liittymään ruokapiiriin, Olli Repo vinkkaa.

Jos olet kiinnostunut ruokapiiristä tai ruokaosuuskunnasta, ota yhteyttä ruokaosuuskunta@gmail.com.

Lisätietoja http://ruokaosuuskunta.fi

Kaupunkilaisten oma pelto avattu. Kuvassa Olli Repo. Kuva: Eero Aho

Repo sai alkusysäyksen ruokapiirin perustamiseen niinkin arkisesta jutusta kuin lähikaupan valikoimien supistumisesta pari vuotta sitten.

– Kun Erätorin S-market muuttui Alepaksi, en saanut enää haluamaani espressokahvia, koska se ei kuulunut valikoimiin. Minulle sanottiin, että sitä voisi ehkä saada puolen vuoden kuluttua palautteen antamisesta. Tämä yhdessä kauppaketjujen ydinvoima-

myönteisyyden kanssa sai pääni raksuttamaan, levitin tietoa ruokapiiristä lähiperheille ja nyt ruokaosuuskunta viljelee 1,2 hehtaarin peltoa – haipakkaa on menty ruokaketjussa!

Luomuviljelijä pääsi pellolle huhtikuussa

Pellon löytäminen osoittautui haastavaksi tehtäväksi. Sitä etsittäessä puu-

Herttoniemeläisten kynnenaluset eivät mustu

Oma puutarhuri on palkattu sitä varten, että kaupunkilaisten ei ole pakko tarttua hommiin. Samalla taataan, että viljely tulee hoidettua ammattimaisesti.

– Välillä toki hirvittää, mitä tästä tulee – saako sata perhettä ruokaa ollenkaan. Pelto on minullekin outo, eikä tänä keväänä ole ollut kasvihuonetta apuna taimituksessa. Jos saamme viljelystä hyviä kokemuksia, varaudumme seuraavaan kasvukauteen pystyttämällä oman kasvihuoneen, luomuviljelyn hallitseva Lagström puntaroi.

Koska kyseessä on pilottihanke, olivat tuotto-odotukset aluksi pienet.

Nyt näyttää siltä, että elokuusta lähtien on satoja kiloja perunaa, juureksia ja muuta satoa jaettavana. Jokaiselle perheelle on tulossa satoa aarin alalta.

Jakelu tapahtuu viikoittain ruokaosuuskuntalaisten kotikulmilla  HERTTONIEMELÄINEN 25

 Herttoniemessä. Syksyn tullen satoa säilötään Tukkutorilta vuokrattuun kylmävarastoon, joten onnistuessaan peltoviljely ruokkii siihen pienellä tai isolla satomaksulla sitoutuneet pitkälle talveen.

– Onneksi meillä on mukana ihmisiä, jotka ovat jo ruokapiirin toiminnassa tottuneet siihen, että toimitusvarmuus ei aina ole sataprosenttinen.

Tarkoitus on, että saisimme juureksia vielä tammikuussa omasta kylmävarastosta, mutta ei tietenkään ole takuita, saammeko jouluksi oman pellon perunat, naurahtaa Repo.

Miksi ruokapiiri ja oma pelto?

Miksi sitoudutaan ruokapiiriin tai oman pellon viljelyyn? Monelle on tärkeää saada kontakti ruoan alkuperään. Moni nuori äiti ja isä haluaa syöttää lapsilleen puhdasta ruokaa, mutta myös ne, joiden taloudessa ei ole lapsia, suosivat mahdollisuuksien mukaan luomua, ja sitä ei lähikaupasta vielä monipuolisesti saa.

Tosin suoraan tuottajien kanssa operoivan ruokapiirin kautta ei ihan niin paljoa ruokaa saa, että kaupassa ei enää joutuisi käymään. Myös johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä arvioi, että ruuan viljely, ostot suoraan tuottajalta ja ruokapiirit poreilevat yhä pinnan alla.

– Edelläkävijöiden trendi ei vielä näy eri myyntikanavien välisissä suhteissa. Esimerkiksi luomutuotteiden myynnin kasvusta osa menee varmasti vaihtoehtoisten kanavien kautta, Nieminen toteaa.

Myös kauppa satsaa meneillään olevassa tuotekorttihankkeessa paikallisen, jäljitettävän ruoan saamiseksi marketteihin.

Herttoniemen Ruokaosuuskunnan primus motor toivoo voivansa yhdistää kaksi hankettaan. Tammikuussa 2010 käynnistyneen ruokapiirin yhdistäminen ruokaosuuskuntaan tulee ajankohtaiseksi syksyllä elintarvikelainsäädännön muuttuessa. ­– Herttoniemen Ruokaosuuskunnasta voisi tulla sateenvarjo, jonka alla toimisivat muun muassa ruokapiiri ja Kaupunkilaisten oma pelto –hanke.

26 HERTTONIEMELÄINEN

Toimintojen yhdistäminen olisi keino taata ruokapiirin jatkuvuus ja se yksinkertaistaisi jakelua, Repo visioi.

Lähiruoalle kasvot pop up -kyläkaupassa

Ruokapiiri on järjestänyt jo kahdesti Hirvenpään majalla pop up -kyläkaupan herttoniemeläisten iloksi.

– Todennäköisesti pop up -kyläkauppa ilmestyy jälleen sadonkorjuun aikoihin. Siellä tuottajat saavat myydä herttoniemeläisille suoraan omia tuotteita ilman välikäsiä. Kummatkin kerrat ovat olleet yleisömenestyksiä, mistä kertoo myös Helsingin Sanomien kiinnostus aiheeseen, Repo vinkkaa.

Pop up –kyläkaupan parasta antia on ollut se, että pääsee tapaamaan tuottajia.

– Parasta on kontaktin saaminen tuottajiin. Näkee, minkä näköiseltä leipurilta ostaa leivät ja ruoka saa kas-

vot. Se on hyvä, sillä tuotteissa ei ole hienoja etikettejä, Repo huomauttaa.

Ruokapiirin vetäjän työ on tiedonvälitystä: Repo etsii tuottajan ja sopii hänen kanssaan erän ja hinnan.

– Tuottaja kertoo hinnan ja ruokapiiriläiset maksavat sen, me emme tingi. Emme etsi halvempaa vaan parempaa vaihtoehtoa. Yritämme löytää tuottajia, kun heitä vielä on, tarjoamme heille väylän kasvattaa tuotantoa, saada siitä hyvää hintaa sekä palautetta ja suoran yhteyden kuluttajiin, Repo selostaa.

Ruokapiirin pyörittäminen on opettanut Revolle myös sen, että ruuassa on kausia: – Kaupasta saa aina kaikkea – vasta nyt ymmärrän, mitä kaudet ovat.

Ruokapiriin sähköpostilistalla on 390 osoitetta ja viikoittaisia tilaajia on yleensä noin 50.

Teksti: Mariaana Nelimarkka

Community Supported Agriculture Community Supported Agriculture on maatalouden malli, joka perustuu siihen, että joukko kuluttajia maksaa viljelijälle kasvukauden alussa sellaisen summan rahaa, että tuottaja pystyy viljelemään heille vihanneksia koko kasvukauden. Yleensä CSA:n jäsenet myös auttavat viljelijää talkoillen ja vihannesten toimitusten kanssa.

Viljelijä ei joudu panostamaan satonsa markkinointiin eikä kaupan väliportaiden kanssa neuvotteluun. Kuluttajat puolestaan saavat tuoreita, laadukkaita raaka- aineita, joiden alkuperästä ovat selvillä.

He pääsevät itsekin tutustumaan maanviljelijän arkeen. Kuluttajat myös jakavat viljelijän riskin: jos sato on huono, viikoittaiset vihannestoimitukset ovat vaatimattomampia. Tärkeimpänä mallin etuna sekä kuluttajat että maanviljelijät mainitsevat sen, että siinä syntyy henkilökohtainen yhteys ruoan tuottajan ja syöjien välille.

CSA-maatiloja on esimerkiksi USA:ssa noin 10 000 ja malli on käytössä myös monissa Euroopan maissa. Ensimmäiset CSAmaatilat perustettiin 60-luvulla Japanissa.

Tiina Komulainen ja Anita Karhu-Hämäläinen Kaffepaussilla. Kuva: Jerzyn Gogulski

Herttoniemen viljelypalstat Anita Karhu-Hämäläinen kertoo: Palstalla syke laskee ja murheet unohtuvat, nautin Maaäidin terapiasta. Palstalla olo tuottaa suurta iloa ja antaa voimaa arkeen. Tärkeintä on olla lähellä luontoa, ihmetellä, ihastella, kummastella maasta nousevia antimia. Myös palsta-alueen ympäröivä luonto ja lintujen laulut tuottavat paljon iloa. Tärkeää on myös oppia uusia asioita ja olla myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden viljelijöiden kanssa.

Palstan voit vuokrata Herttoniemi-seuralta. Tiedustele palstavuokrauksesta Tiina Komulaiselta, tiinakom@hotmail.com

Puutarhajätteen käsittely Jokainen palstaviljelijä kompostoi puutarhajätteensä itse palstallaan, tai vie syksyllä jätelavalle. Puutarhajätteen vieminen on EHDOTTOMASTI KIELLETTY luonnonsuojelualueen metsiin. Emme halua luontoon vierasperäisiä kasveja, jotka valloittavat elintilaa alkuperäisiltä kasveilta. esim. jättipalsami on jo nyt iso ongelma.

HERTTONIEMELÄINEN 27

Capoeira angola palaa Herttoniemeen Hiihtäjäntien vanha ostari. Eksoottiset lyömäsoittimet, portugalinkieliset laulut ja akrobaattiset liikkeet. Nuorisoryhmä harjoittelee Oransssin salissa capoeira angolaa, joka on afro-brasilialainen taistelulaji ja tanssi. Kaksi pelaajaa improvisoi hyökkäyksiä ja väistöjä intensiivisesti soittavan ringin keskellä.

– Tavoitteena on saada vastustaja ansaan ja horjuttaa tämän tasapainoa, kertoo Tapani Suihkonen, FICA-Helsingin vetäjä. Musiikki kohottaa pelin tunnelmaa. Joskus peli näyttää aggressiiviselta, mutta väkivaltaisuus ei kuulu nykypäivän capoeira angolaan.

Kun Herttoniemen ostari purettiin 2008, Grupo de Capoeira Angola Helsinki -ryhmä siirtyi Kumpulan nuorisotalolle. Samana vuonna ryhmän nimeksi tuli FICA-Helsinki, kun yhteistyö brasilialaisen Mestre Valmirin kanssa oli jatkunut neljä vuotta. Ryhmän esikuva käy Suomessa kahdesti vuodessa.

Mestre Valmirin vierailu on intensiivinen viikko, joka antaa ryhmälle brasilialaista aurinkoenergiaa, tehotreenausta ja syvällistäkin mietittävää. Capoeria on fyysisen ilmentymänsä lisäksi kosketus brasilialaiseen kulttuuriin sekä elämäntapa.

Capoeira angolan liikekieli on monimuotoista. Lajissa ei ole itämaisille taistelulajeille tyypillistä jäykkää kurinalaisuutta, vaan se heijastaa Latinalaisen Amerikan rentoutta ja värikkyyttä. Vaikka liikkeet ovat kontrolloituja ja vanhoja traditiota kunnioitetaan, parhaat pelaajat yllättävät vastustajan pilke silmäkulmassa. Pelaajat oppivat myös soittamaan ja laulamaan, sillä capoeirassa musiikki on enemmän kuin säestystä. Soittajat muodostavat baterian, jonka rytmi innostaa pelaajia.

Historian tarinat kulkevat lauluissa, joista monet kertovat ajoista jolloin orjien keskuudessa syntynyt capoeira oli laitonta. Capoeiristat nähtiin hulttioina, mutta toisaalta he olivat myös yhteisöjensä kunnioitettuja jäseniä. Capoeira angolassa yhdistyvät katukulttuuri ja herrasmiesmäisyys. Laji olikin pitkään miesten aluetta, mutta tänä päivänä esimerkiksi FICA-Helsingissä noin puolet harrastajista on naispuolisia. Ryhmän keltamustien vaatteiden kerrotaan juontuvan edesmenneen mestari Pastinhan jalkapallojoukkuemieltymyksestä. Capoeiran liikkeissä ja kulttuurissa näkyy myös yhteys esimerkiksi nuorempaan ilmiöön breakdanceen.

28 HERTTONIEMELÄINEN

Capoeira rodassa tarvitaan nopeita reaktioita. Mestre Valmirin (vas.) workshopiin toukokuussa 2011 osallistui capoeiran harrastajia useista ryhmistä.

FICA-Helsinki ryhmän vetäjä Tapani Suihkonen (oik.) väistää Kaisa Jaatisen pääpuskun loikkaamalla käsilläseisontaan.

Capoeira synnyttää yhteisöllisyyttä ja ystävyyksiä. Uudet harrastajat pääsevät helposti mukaan ilman eri tasoisten ryhmittelyä. Lajia pitempään harrastaneet ovat sitoutuneita ryhmään ja jakavat vastuutehtäviä. Esimerkiksi allekirjoittanut tulkkaa harjoituksia mestarin vieraillessa ja pitää joskus musiikkitreenejä. Aloitin capoeiran Suomessa vuonna 2005, mutta muutin pian vuodeksi Brasiliaan Salvadoriin. Lihaskunnon ja notkeuden lisäksi capoeira on kehittänyt kärsivällisyyttä ja asennetta. Treenejä edeltävä väsymys muuttuu iloksi ja hieksi. Parhaalta tuntuu onnistuminen jossain, mitä on yrittänyt kauan.

– Hienointa lajissa on se, että oppii kunnioittamaan omia rajojaan sekä

haastamaan ne, sanoo Suihkonen.

Jokainen oppii omaa tahtiaan ja ajan mittaan kehittyy oma tyyli, minkä lajin monipuolisuus mahdollistaa. Mestre Valmir tapaakin sanoa, että capoeira on elämää varten.

Syksyllä 2011 FiCA-Helsinki palaa jälleen Herttoniemeen, mistä uudet treenitilat löytyivät Herttoniemenrannan nuorisotalolta. Harjoitukset ovat avoimia kaiken ikäisille ja aloittelijat voivat tulla mukaan milloin vain.

Teksti ja kuvat: Vilja Larjosto Capoeira Angola -treenit Herttoniemenrannan nuorisotalolla ma 19-21, ke ja to 20-22.

Lisätiedot Tapani Suihkonen 050 3780292

Omaishoitajien työ on tärkeää ja arvokasta – Kipparlahden apteekki mukana tukemassa omaishoitajien jaksamista Omaishoitajat ovat ryhmä, joka ei mielestämme saa yhteiskunnalta sitä arvostusta ja taloudellista tukea, jota he tarvitsevat ja joka heille kuuluisi. Omaishoitajien arvokas työ säästää julkisia varoja huomattavasti. Se on suoraa tulonsiirtoa omaisilta julkiselle sektorille, vaikka asian pitäisi olla päinvastoin. Omaishoitajat tekevät korvaamattoman arvokasta työtä myös inhimillisesti katsoen.

Kotona asuvat hoidettavat saavat asua ja elää omassa tutussa ympäristössään omaistensa ja läheistensä parissa.

Joskus hoitajan omat tarpeet jäävät liian vähälle huomiolle.

Pitkän päälle voimat saattavat ehtyä ja taakka muodostua liian painavaksi. Jos käytännön tukea ja apua ei saa, saattaa omaishoitajan jaksaminen loppua. Myös sijaishoidon tarve on suuri ja eri-

laisia yksilöllisiä sijaisratkaisuja tarvitaan.

Avainapteekit-ketju on valinnut yhteistyökumppanikseen 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa vaikuttamis- ja tukijärjestön Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n. Omaishoitajat ovat meille avainapteekkilaisille Arjen Sankareita isoilla kirjaimilla.

Loma auttaa jaksamaan On tärkeää, että omaishoitajat pitävät huolta myös itsestään ja että heidän jaksamistaan tuetaan aktiivisesti. Heidän on saatava välillä levähtää ja irtautua hoitotilanteesta saadakseen tarvitsemaansa vaihtelua ja virkistystä. Avainapteekeissa arvostetaan omaishoitajien työtä ja haluamme tukea heidän jaksamistaan myös käytännössä. Tämän

vuoksi haluamme kohdentaa tukemme omaishoitajien lomiin ja muuhun virkistäytymiseen.

Apteekin yhteistyökumppanit mukana kampanjassa

Käytännön yhteistoimintaa varten on valittu kaksitoista tunnettua apteekkituotetta usealta lääkealan tunnetulta yhteistyökumppanilta.

Myyntihinnasta ketjun apteekit lahjoittavat lyhentämättömänä 30–50 senttiä jokaista myytyä pakkausta kohti Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:lle. Keräystuotot kohdistetaan suoraan omaishoitajien lomiin ja virkistystoimintaan.

Pirkko Martikainen apteekkari Kipparlahden apteekki, Herttoniemenranta HERTTONIEMELÄINEN 29

Megahertsin apteekissa joustava ja asiantunteva palvelu Herttoniemen sydämessä Megahertsin kauppakeskuksessa Megahertsin apteekki sijaitsee Herttoniemen sydämessä kauppakeskus Megahertsin toisessa kerroksessa kauppakeskuksen palvelujen ja parkkipaikkojen vieressä. Voit saapua Megahertsin apteekkiin vaikkapa metrolla tai autolla; kauppakeskuksessa on ilmainen pysäköinti ja parkkihalli.

Mainio sijainti kauppakeskuksen toisessa kerroksessa takaa sen, että voit hoitaa samalla reissulla niin apteekkiasiat, ruokaostokset kuin pankkiasiat saman katon alla.

Megahertsin apteekissa asiointi sujuu nopeasti ja mutkattomasti ystävällisen ja ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Apteekkiin on esteetön pääsy pyörätuolin tai rollaattorin kanssa, ja tilaviin reseptiasiakkaiden palvelupisteisiin mahtuu hyvin myös lastenvaunujen kanssa asioimaan. Liukuportaat ja hissi helpottavat sisäänpääsyä apteekkiin.

Megahertsin apteekissa vaihtui kesällä apteekkari. Tuore apteekkari Eija Vihla-Tuomaala tulee Espoosta, jossa hän ehti toimia proviisorina yli 20 vuotta Tapiolassa Otso apteekissa.

– Sain Megahertsin apteekin apteekkioikeudet helmikuussa 2011 ja aloitin apteekkarina kesäkuussa lomakauden alkaessa, kertoo Eija Vihla-Tuomaala apteekkariuran alkuvaiheistaan.

– Apteekkiala on varsin tuttu pitkän apteekkityökokemukseni ansiosta, mutta Itä-Helsinki ja Herttoniemi ovat toimintaympäristönä uusi kokemus, toteaa apteekkari Vihla-Tuomaala.

– Muutaman ensimmäisen työviikon jälkeen voin ensivaikutelmana todeta, että Megahertsin apteekissa on osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta, jonka kanssa on helppo lähteä yhdessä kehittämään apteekin toimintaa ja palveluja entistä paremmin asiakaskunnan tarpeita vastaaviksi, VihlaTuomaala kuvaa.

Apteekin tavoitteena on asiakkaan lääkehoidon onnistuminen ja koko30 HERTTONIEMELÄINEN

Megahertsin apteekin henkilökunta toivottaa entiset ja uudet asiakkaansa tervetulleiksi.

naisvaltainen hyvinvointi. Näihin asioihin panostetaan Megahertsin apteekissa joustavalla asiakaspalvelulla, josta vastaavat osaava farmaseuttinen henkilökunta sekä ihonhoitotuotteisiin perehtyneet kosmetologit.

– Ala muuttuu nopeasti, minkä vuoksi ajan hermolla täytyy pysyä.

Henkilöstön jatkuva kouluttautuminen kehittää ammattitaitoa, joka näkyy hyvänä asiakaspalveluna ja asiantuntemuksena, toteaa apteekkari.

Megahertsin apteekissa on monipuoliset valikoimat apteekkikosmetiikkaa ja apteekin kosmetologit auttavat löytämään oikean ihonhoitotuotteen johtavista apteekkikosmetiikkasarjoista, kuten Avene, Vichy, La Roche-Posay, ACO, Eucerin, Widmer ja Neutrogena.

Apteekista löytyy myös kattava valikoima pieneläintuotteita, ja apteekin henkilökunta osaa neuvoa ja auttaa lemmikkieläintuotteiden valinnassa.

Erityisesti herkkäihoiset ja erilaisista iho-ongelmista kärsivät osaavat hakea ihonhoitotuotteensa apteekista,

mutta myös muut asiakasryhmät hakevat apteekista luotettavia ja tutkittuja tuotteita sekä neuvoja oikean hoitotuotteen valintaan. Apteekkikosmetiikka sopii yhtä lailla terveelle iholle, ja jokaiselle löytyy sopivat tuotteet.

Apteekin henkilökunta antaa tietoa kokonaisvaltaiseen hyvään oloon ja antaa neuvontaa ihonhoidon suunnittelussa. Apteekin ammattilaiset pystyvät suosittelemaan sopivia tuotteita myös lääkekuurien yhteyteen.

Megahertsin apteekissa ajankohtaiset kampanjat vaihtuvat kuukausittain.

Kampanjatuotteet liittyvät vuodenaikaan tai sesonkiin, ja tuotteet löytyvät apteekin ajankohtais-hyllyiltä.

Syyskuussa Megahertsin kauppakeskus viettää syntymäpäiviä. Juhlintaan osallistuu myös Megahertsin apteekki, jolloin apteekissa on tarjouksia, tuoteesittelyitä ym. Apteekkari Eija VihlaTuomaala toivottaa entiset ja uudet asiakkaat tervetulleiksi tutustumaan Megahertsin apteekin palveluihin ja monipuolisiin tuotevalikoimiin.

Haluan liittyä Herttoniemi-seuran jäseneksi

Nimi: ________________________________________________ Arvo tai ammatti: ______________________________________

Herttoniemi-seuran jäseneksi voi liittyä myös Herttoniemen kotisivun www.herttoniemi.fi kautta.

Syntymäaika: __________________ puhelin: ________________ Postiosoite: ___________________________________________ Sähköposti: ___________________________________________ Olen kiinnostunut seuraavista Herttoniemeä koskevista asioista: _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus: ________________________________________________

Postitetaan osoitteella: Herttoniemi-seura ry, PL 237, 00811 HKI