VIHREÄ HELSINKI 2/2019
2
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Hyvää elämää helsinkiläisille Anni Koponen
HELSINGIN kaupunkistrategia alkaa sanoilla: “Helsinki on hyvää elämää varten.” Siinäpä oiva strateginen tavoite! Hyvän elämän edellytyksiä pitää luoda kaikille kaupunkilaisille riippumatta ihonväristä, varallisuudesta tai postinumerosta.
PÄÄKIRJOITUS
KAUPUNKI KASVAA , kun se on hyvä paikka asua,
opiskella, työskennellä, yrittää, rakastua ja vanheta. Kasvu tarkoittaa enemmän lapsia, enemmän vanhuksia, enemmän rakentamista, enemmän liikennettä. Kohtalonkysymys on, pystymmekö hallitsemaan tämän kasvun kestävällä tavalla. Kasvun pitää tarkoittaa bulevardikaupunkia, ratikoita, pyöräteitä, puurakentamista - ei päästöjen kasvua. Rakennusten energiatehokkuutta tulee parantaa. Kaupungissakin pitää olla metsiä, taimenpuroja, niittyjä ja perhosia. VIIME VUOSIKYMMENELLÄ Helsinkiin syntyi ennätysmäärä lapsia, mikä tuli kaupungille vähän yllätyksenä. Perheet ovat saaneet tottua pitkiin päiväkotimatkoihin. Kouluissa on ahdasta, liian vähän aikuisia ja liian lyhyet ruokatunnit. Kaupungin pitää turvata hyvä koulupolku ja oppimisympäristö. Meillä on varaa ja velvollisuus hoitaa lasten ja nuorten hyvän elämän perusasiat kuntoon.
Kaupunki ei ole pelkkiä katuja, seiniä ja päiväkoteja. Toimivassa kaupungissa on tilaa myös omaehtoiselle hauskuudelle ja monenlaisille toimijoille. Meillä on jo hyvä kaupunki. On meidän vallassamme – ja myös meidän velvollisuutemme – tehdä kaupungistamme vielä parempi. SEURAAVAT KUNTAVAALIT järjestetään keväällä 2021. Ehdokasasettelu on jo käynnissä. Haluatko sinä olla mukana rakentamassa hyvää elämää helsinkiläisille?
Kaisa Hernberg Valtuustoryhmän puheenjohtaja
VIHREÄ HELSINKI 2019 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuva: Salla Merikukka • Päätoimittaja: Hanna Hannus • Toimituskunta: Anna Hyödynmaa, Emma Mikkilä, Leena Brandt, Heikki Sairanen • Taitto: Jonna Koivumäki • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33 A, 2. krs, 00120 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2019 • ISSN 2489-6225
3
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Asunnottomien yö on joka yö SATEISESSA SYYSILLASSA on erityisen helppo muistaa, miten huutava vääryys on, että kaikilla ei ole lämmintä paikkaa, jota kutsua kodiksi. Asunnottomien yötä vietettiin taas lokakuussa, mutta todellisuudessa asunnottomien yö on joka yö. Olen itse tutkinut asunnottomuutta ja nähnyt sen vaikutukset työssäni. Asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2027 ja puolittaminen vuoteen 2023 mennessä on nykyisen hallituksen tärkeä tavoite.
KOLUMNI
VUONNA 2018 kaikista yksinelävistä asunnottomista naisia oli noin neljännes. Naisten asunnottomuuden vähentämiseen tarvitaan uusia lähestymistapoja, sillä siihen liittyy paljon häpeää ja stigmaa. Naiset saattavat jäädä mieluummin väkivaltaiseen suhteeseen kuin lähteä. Asunto on kriittisen tärkeä perusedellytys, jolla naiset voivat turvata ruumiillista koskemattomuuttansa. Asunnottomuuden vähentämisen kannalta on aivan välttämätöntä, että ihmiset voivat
Erika Nieminen
ASUNNOTTOMUUS ON HA ASTE ennen kaikkea kaupungeissa, ja yli puolet kaikista Suomen asunnottomista on nimenomaan pääkaupunkiseudulla. Helsingin pitkäjänteinen työ asunnottomuuden kitkemiseksi on tuottanut tulosta, mutta ennaltaehkäisevässä työssä on vielä kehitettävää. Vaikka asunnottomuus on Suomessa vähentynyt toisin kuin muissa EU-maissa, elää liian moni edelleen vailla omaa kotia. Samalla asunnottomuuskuva on muuttunut: valtaosa asunnottomista majailee tuttavien luona.
rakentaa elämäänsä ilman pelkoa kodin menettämisestä. Toimivan Asunto ensin -periaatteen mukaan asunnottomalle järjestetään ensin pysyvä asunto ja sen jälkeen ryhdytään selvittämään muita ongelmia. ASUNNOTTOMUUDEN RATK AISEMINEN vaatii sekä
poliittisia toimia että ymmärryksen lisäämistä ilmiön syistä ja taustoista. Tässä ymmärryksen avartamisessa jokainen meistä voi olla osallinen. Maria Ohisalo Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri
4
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
helsinkiin ei tule keskustatunnelia Keskustatunneli on ollut syksyn kiihkeimpiä keskustelunaiheita Helsingin kaupunkipolitiikassa.
H
ELSINGISSÄ KESKUSTATUNNELI on vuosikym-
menten saatossa noussut esille useaan otteeseen. Kerta toisensa jälkeen tämä mittava investointi yksityisautoiluun on todettu toimimattomaksi ajatukseksi. Viime kuntavaalien alla erityisesti Kokoomus nosti jälleen esiin ajatusta keskustatunnelin rakentamisesta. Tämän valtuustokauden alkaessa valtuustostrategiaan kirjattiinkin, että keskustatunnelin rakentamista selvitetään yhdessä kävelykeskustan laajentamisen kanssa. Strategiassa päätettiin, että mikäli keskustatunneli rakennetaan, se rahoitettaisiin isolta osin tienkäyttömaksuilla. SELVITYSTÄ ERILAISILLE VAIHTOEHDOILLE autotunnelista tehtiin kaupunginkansliassa liki kahden vuoden ajan. Syyskuussa kattava selvitysaineisto julkistettiin. Selvityksestä kävi ilmi, että strategian mukaisella tavalla keskustatunnelista ei saisi kannattavaa hanketta. Autoilijoiden maksamilla käyttömaksuilla ei olisi voitu kustantaa kuin osa tunnelin ylläpitomenoista, eikä ollenkaan mittavia rakennuskustannuksia. Hinnaksi tunnelille arvioitiin noin 1,4 miljardia euroa. Perspektiiviä tuolle summalle antaa, että merkittävät raideliikennehankkeet Raide-Jokeri, Kruunusillat, Pasila-Kalasatama -ratikka ja Hernesaaren ratikka maksavat kaikki neljä yhteensä noin 750 miljoonaa euroa.
VIHREÄT PITIVÄT erityisen olennaisena selvityk-
sen tietoa, että tunneli olisi lisännyt autolla ajamista ja sitä kautta ilmastopäästöjä. Tässä ilmastokriisin tilassa kaikkien merkittävien investointien tulee vähentää päästöjä, ei lisätä niitä. Keskustatunnelia perusteltiin muun muassa keskustan elinvoiman lisäämisellä. Selvitysaineisto kuitenkin osoitti, että tunneli ei juurikaan olisi lisännyt matkoja keskustaan, vaan ainoastaan läpiajoliikennettä. Sen sijaan tausta-aineistosta kävi ilmi, että jo nykyisin Helsingin keskustan liikkeiden ja palveluiden käyttäjistä valtaosa (palvelusta riippuen 81-92 prosenttia) saapuu keskustaan joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. LOPULTA KESKUSTATUNNELIN TAAKSE ei löytynyt poliittisesti riittävää enemmistöä, kun Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmien lisäksi myös SDP:n valtuustoryhmä päätyi vastustamaan hanketta. Helsingin keskustan kehittäminen, kävelykeskustan laajentaminen ja keskustelu liikenneratkaisuista jatkuu.
5
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Viihtyisä keskusta ‒ viisi ratkaisua Millä keinoilla Helsingin keskustasta saataisiin entistäkin viihtyisämpi ja houkuttelevampi? Tässä viisi vihreää ratkaisua!
1
Kävelykeskustaa voi kehittää askel askeleelta
Helsingissä kävelykatuja on aiempina vuosina lisätty vähän kerrallaan, ja kävelykeskustan laajentamista asteittain voidaan jatkaa tulevaisuudessakin. Viihtyisää, käveltävää kaupunkitilaa tulee olla joka puolella Helsinkiä, muuallakin kuin ydinkeskustassa.
2
Liikenteessä ilmasto ja terveys edellä
3
Kaikki irti kesä-Helsingistä
Vihreiden aloitteesta käyttöön otetut parklet-terassit ovat olleet onnistunut tapa tehdä kaupunkitilasta monipuolisempaa ja hauskempaa. Parkletien lisäksi Helsingissäkin voidaan kokeilla pop up -kesäkävelykatuja, joita on käytössä esimerkiksi Tukholmassa.
Rekoille ja kuorma-autoille on keskustassa parempiakin paikkoja pysähtyä kuin jalkakäytävät tai pyöräkaistat. Siksi jo olemassa olevaa keskustan huoltotunnelia tulisi käyttää tehokkaammin. Satamiin kulkevaa raskasta liikennettä voidaan suunnata enemmän Vuosaaren satamaan.
5
Lisää puita!
Vihreä valtuustoryhmä teki syksyllä aloitteen 100 000 uuden puun istuttamisesta. Katupuut ja kasvit lisäävät viihtyisyyttä, tarjoavat varjoa ja ovat mahtavia leikkipaikkoja. Salla Merikuk ka
Lisätään ilmastoystävällistä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä on myös huomattavia hyviä terveysvaikutuksia. Parempi poikittainen joukkoliikenne ratkoisi liikkumisen pullonkauloja.
4
Vähennetään raskasta liikennettä
Susanna Pesonen
6
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Vapaaehtoisena Vihreissä Etsitkö kiinnostavaa vapaaehtoistehtävää? Tervetuloa mukaan Vihreisiin!
Timofei Ulyanov liittyi Vihreisiin kaksi vuotta sitten, koska halusi päästä vaikuttamaan politiikkaan. Hän oli tavannut vihreitä muun muassa Prideilla, ja harkittuaan asiaa liittyi mukaan. POLIITTISEEN JÄRJESTÖÖN liittyminen ei ollut itsestään selvä valinta: Timofei mietti onko liittymisessä järkeä ja voiko järjestössä saada oman äänensä kuuluviin. Liittyminen kannatti! Timofei kertoo että on kahdessa vuodessa päässyt oppimaan ja vaikuttamaan sekä Vihreissä Nuorissa että puolueessa muutenkin. “Poliittinen aktiivisuus on kasvattanut ihmisenäkin, ei pelkästään järjestötoimijana. Olen saanut vihreänä aktiivina uudenlaista perspektiiviä elämään ja päässyt tutustumaan ja vaihtamaan ajatuksia erilaisten ihmisten kanssa.” Myös vihreät poliitikot ovat osoittautuneet mukaviksi ja helposti lähestyttäviksi, ja jopa ministerien kanssa on ollut helppo jutella. Timofei kannustaa kiinnostuneita tulemaan mukaan vihreiden uusien iltoihin tai vaikka Helsingin Vihreiden Nuorten kantapöytään. Aluksi kynnys tulla mukaan voi tuntua korkealta, mutta tapahtumissa tapaa kivoja ihmisiä. Kannattaa rohkaistua ja tulla mukaan!
Toimintaan voi tulla mukaan koska tahansa. Voit osallistua tapahtumiin, tulla mukaan paikallisyhdistyksen toimintaan ja vaikuttaa puolueen linjoihin ja puoluejohdon valintaan puoluekokouksissa. Helsingissä järjestetään paljon kiinnostavia vihreitä tapahtumia ympäri vuoden. Seuraa tapahtumia Facebook-sivulla tai uutiskirjeestä: bit.ly/hevilistalle
Oletko kiinnostunut toimimisesta Vihreissä, muttet tiedä mistä aloittaa? Olet lämpimästi tervetullut Uusien iltaan! Seuraava Helsingin Vihreiden Uusien ilta pidetään torstaina 6.2. ulkoministeri Pekka Haaviston seurassa. Seuraa tarkempia tietoja uutiskirjeestä tai Facebookista.
Tiesitkö, että Helsingin Vihreiden valtuustoryhmän ja kaupunginhallitusryhmän kokoukset ovat avoimia jäsenille? Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Helsingin Vihreiden toiminnanjohtaja Anna Hyödynmaa, anna.hyodynmaa@vihreat.fi
7
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Anna Autio
ilmasto ei odota Zahra Karimy, 17, on ilmastoaktivisti, joka vaatii päättäjiltä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja kansalaisilta arjen ilmastotekoja. Miksi olet lähtenyt mukaan ilmastoaktivismiin?
Lähdin mukaan ilmastoaktivismiin vuosi sitten. Kun kuulin ilmostoaktivisti Greta Thunbergista, sain itsekin inspiraatiota ja motivaatiota aloittaa ilmastoaktivismi. Eniten minua huolestuttaa minun ja tulevien sukupolvien tulevaisuus tässä maailmassa, siksi olen mukana ilmastoaktivismissa. Miksi ilmastonmuutoksesta on tärkeää puhua?
Ilmastonmuutos on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Siitä kärsii eniten heikoimmassa olevat ihmiset, kuten kehittyvien maiden tytöt. Meidän kaikkien pitäisi keskustella ilmastonmuutoksesta, jotta päättäjät ja poliitikot tekisivät sellaisia päätöksiä, joilla oikeasti saisimme torjuttua ilmastonmuutosta. Mikä on mielestäsi puolueiden rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa?
Mielestäni ilmastonmuutosta pitäisi torjua yli puoluerajojen. Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole vain tietyn ryhmän tai puolueen asia, vaan koko ihmiskunnan. Mitä mieltä olet hallituksen ilmastopolitiikasta?
Viime hallituksiin verrattuna nykyinen hallitus on tehnyt enemmän panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta silti toivoisin vielä enemmän kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
Mitä mieltä olet Helsingin kaupungin ilmastopolitiikasta?
Mielestäni Helsinki on panostanut ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta vielä on parantamisen varaa. Monissa muissa kaupungeissa on tehty paremmin ilmastopolitiikkaa, mutta niistä ei puhuta yhtä paljon kuin Helsingin ilmastopolitiikasta. Esimerkiksi Vantaalla ja Tampereella hiilineutraaliustavoite on jo vuodelle 2030, ja Helsingissä 2035. Mitkä ovat tärkeimmät asiat ilmaston kannalta, jotka jokaisen suomalaisen pitäisi tehdä?
Tärkeintä on, että me kaikki pidämme meteliä. Joka perjantai eduskunnan portailla on Fridays for future -mielenosoitus, jonne kannattaa osallistua. Lisäksi on hyvä tehdä arjen ilmastotekoja, kuten kuluttaa vähemmän ja käyttää julkista liikennettä.
8
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Terveisiä Arkadianmäeltä Esa-Pekka Mattila
Kansanedustaja Atte Harjanne, aloitit eduskunnassa viime keväänä. Miltä eduskunnan arki on tuntunut?
Eduskunnan arki on kiireistä mutta erittäin kiinnostavaa ja erityisesti valiokuntatyö talous- ja puolustusvaliokunnissa innostaa, ja niissä koen saaneeni tärkeitä uusia äänenpainoja esiin. Arkeen mahtuu onneksi paljon myös vapaamuotoisia tapaamisia. Millainen on tavallinen päiväsi?
Hyvin tyypillinen päivä voisi olla vaikka jokin torstai, joka alkaa aamukahveilla jonkun lobbarin kanssa. Sen jälkeen puolustusvaliokunta kokoontuu kymmenestä kahteentoista ja talousvaliokunta kahdestatoista kahteen, niiden välissä nopea lounas. Valiokunnissa iso osa ajasta kuunnellaan erilaisia asiantuntijoita ministeriöistä, järjestöistä ja tutkimuslaitoksista. Kahdesta neljään istumme vihreän eduskuntaryhmän kanssa viikkokokouksessa. Neljältä alkaa täysistunto, jonka ensimmäinen tunti kuluu päivänpoliittisen kyselytunnin parissa, ja jatkuu sitten huomattavasti tyhjemmällä salilla niin pitkään kuin päätettävää riittää. Mikä eduskuntatyössä on yllättänyt eniten?
Ehkä yllättävintä on se, miten nopealla aikataululla asiat tulevat syliin. Päivänpolitiikan rytmi on tietysti tiivis ja vaatii nopeaa reagointia, mutta myös ihan virallisesti valmistellut asiat saattavat valmistua päätöstä varten vasta päivää ennen, ja asioita on tietysti myös ihan valtavan paljon. Valtuutettuna on paljon helpompi seurata ja ennakoida Helsingin toimintaa ja pää-
töksiä kuin kansanedustajana pysyä kärryillä eduskunnan valiokuntien ja ministeriöiden päätöksenteosta. Mikä on vihreille kansanedustajille tärkein juttu tänä talvena?
Ehdottomasti ilmastopolitiikka. Tämän hallituksen on näytettävä, että se on valmis lupaustensa mukaisiin tekoihin, ja niitä pitää saada uskottavasti linjattua jo tässä talven aikana. Kiitos haastattelusta ja tsemppiä vääntöihin!
9
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Kuka vain voi olla kuntavaaliehdokas “Politiikassa pitää olla edustettuna erilaisia ihmisiä eikä kaikkien tarvitse olla poliitikkomaisia tyyppejä.” Näin pohti Amanda Pasanen ennen asettumistaan ehdolle kevään 2017 kuntavaaleissa ja tuli valituksi vihreiden varavaltuutetuksi. VALTUUSTORYHMÄN NUORIN jäsen päätyi mukaan vihreisiin ylioppilaskuntapolitiikan kautta. Hän oli yksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ääniharavista syksyn 2016 edustajistovaaleissa, vaikka ei ollut ajatellut itseään mukaan politiikkaan. “En ollut ikinä ajatellut, että olisin poliitikko. Ajattelin että en ole sellainen, joka luontevasti tykkää puhua ja debatoida”, Pasanen kertoo.
VARAVALTUUTETTU PASANEN valittiin kaupunki-
Salla Merikukka
SIITÄ HUOLIMATTA hän löysi edustajistovaalien jälkeen itsensä miettimästä kuntavaaliehdokkuutta. “Lopulta päätin lähteä ehdolle ja leivoin itsestäni kuntapoliitikon parissa kuukaudessa.” Pasanen keräsi kokoon laajan kampanjatiimin ja aloitti kuntavaalikampanjan suunnittelun melko pienillä rahallisilla resursseilla. “Mun vahvuutena oli, että sain kampanjoimaan paljon ihmisiä, myös vihreän liikkeen ulkopuolelta.” Vaalipäivänä Pasanen sai yli 700 ääntä ja nousi varavaltuutetuksi. Pasasesta tuntui upealta, että niin moni oli luottanut häneen ehdokkaana - myös täysin tuntemattomat helsinkiläiset!
ympäristölautakunnan varajäseneksi ja HSY:n hallitukseen - tehtäviin joissa pääsee vaikuttamaan hänelle tärkeisiin asioihin. Kaupunginvaltuutettuna oleminen on Pasasesta hienoa. Kun ympäristötieteitä opiskeleva Pasanen mietti kuntavaaliehdokkaaksi lähtemistä, hän halusi väylän vaikuttaa ympäristöasioihin myös opintojen ulkopuolella. Sitä hän on nyt päässyt tekemään. “Valtuustoryhmän jäsenellä - myös varavaltuutetulla - on valtaa muuttaa asioita ja mielipiteistäni ollaan kiinnostuneita. On voimaannuttavaa että voi vaikuttaa!” “Jos vähänkään mietit, onko kuntavaaliehdokkuus sun juttu, niin kannattaa uskaltaa. Kuntavaalit ovat matalan kynnyksen vaalit, ja vihreät on kiva porukka, joka tukee ja auttaa kaikessa.”
Kuntavaalit ovat huhtikuussa 2021. Vinkkaa ehdokkaita: bit.ly/vihreaehdokas
10
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Vihreitä saavutuksia kaupunkipolitiikassa Erityistukea päiväkoteihin ja kouluihin, pyörätunneli ratapihan ali, lihan ja maidon käytön puolittaminen ja rollaattorimatkustajien liputtomuus. Nämä kaikki ja pitkä lista muita asioita on vihreiden kaupunginvaltuutettujen mielestä syytä nostaa viime aikojen saavutusten kärkeen. Yksi on tietenkin ylitse muiden, stoppi yli miljardin euron keskustatunnelille (ks. sivut 4–5).
K
ASVATUS- JA KOULUTUSASIOISSA Helsingissä on vallalla tekemisen meininki. Näin tuumaa kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra. ”Näitä asioita todella edistetään joukkueena yli puoluerajojen ja se on uudelle valtuutetulle hieno juttu.” Lasten ja nuorten eteen on tällä valtuustokaudella tehty jo paljon. On saatu uusia päiväkotipaikkoja ja lisää on suunnitteilla ennätysmäärä, maksuton varhaiskasvatus on aloitettu 5-vuotialle ja alan palkkoja on nostettu. Maria Ohisalon aloitteesta on rajattu lastensuojeluasiakkaiden määrää sosiaalityöntekijää kohden ja Reetta Vanhasen aloite toi maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille. Diarra listaa tuoreita saavutuksia. Ensimmäiseksi nousee erityistuki (PD eli positiivinen diskriminaatio) alueille, joilla on paljon huono-osaisuutta. ”Hienoa, että tätä saadaan lisää ensi vuoden budjettiin, tarvitsemme laadukasta varhaiskasvatusta ja kouluopetusta.” Tärkeä on myös päätös maahanmuuttajavanhempien suomen kielen opetukseen panostaminen uudella tavalla. ”Vantaalla on tästä hyviä kokemuksia, tarvitsemme myös Helsinkiin matalan kynnyksen oppimispaikkoja erityisesti kotona lapsia hoitaville naisille.”
Tulossa on lisäksi kokonaisselvitys erityisryhmille tarjotuista palveluista. ”Pyysimme tällaista selvitystä lautakunnassa Hannu Oskalan kanssa, koska nyt ei kukaan oikein tiedä, mitä palveluja on tarjolla, kenelle ja missä. Kuka opettaisi luku- ja kirjoitustaidottomia aikuisia? Missä lapset oppisivat suomea ennen esikoulua? Meillä pitää olla kokonaiskuva, jotta saamme panostuksilla parhaan mahdollisen tuloksen.”
“Meidän pitää edelleen lisätä resursseja sinne, missä lähtökohdat ovat heikommat.” – fatim diarra Lista jatkuu ja Diarra nyökyttelee, mutta lisää tiukasti: ”Työsarkaa riittää silti, kaupunki on yhä sekä Suomen paras että huonoin paikka oppia. Alueelliset erot kaupungissa ovat isoja ja meidän pitää edelleen lisätä resursseja sinne, missä lähtökohdat ovat heikommat.”
11
VIHREÄ HELSINKI 2/2019
Matala kynnys palveluihin
Pikaratikoita pikaisesti
Sosiaali- ja terveyspuolen avainsana on matala kynnys eli helpommin palvelujen piiriin. ”Nuorisoasemalla Siltasaarenkadulla hoidetaan nuorten lieviä mielenterveyshäiriöitä, ja sen palvelun puolesta olemme huutaneet kurkku suorana”, sanoo sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Kati Juva. Nyt tehdään myös hartiavoimin töitä, jotta ns. käyttöhuoneet saataisiin Suomen lainsäädäntöön ja sitä kautta Helsinkiin. ”HIV-epidemia saatiin hallintaan neulanvaihtopisteiden avulla ja huumeiden käyttöhuoneet vähentäisivät yliannoskuolemia. Espanjassa ja Tanskassa käyttöhuoneista on hyviä kokemuksia.”
Kaupunkisuunnittelussa on nyt toimeenpanon aika, sanoo kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Osmo Soininvaara. Kahdella edellisellä valtuustokaudella päätettiin Helsingin kehityksen suunta kohti tiiviimpää, urbaania rakentamista, ja nyt sitä viedään eteenpäin. ”Vaikka paljon kuulee arvostelua puistoihin rakentamisesta, niin kyllä maata säästyy, kun ei rakenneta kehyskuntiin kahden auton talouksille pientaloja.” Soininvaara on tyytyväinen kehityksen vauhtiin. Esimerkiksi pikaratikoiden rakentamisaikataulua on tänä vuonna aikaistettu Vihdintiellä ja Viikki-Malmi-suunnassa. ”Kymmenen vuoden kuluttua elämme hyvin erilaisessa Helsingissä.” Yksi iso liikenteen solmukohta on Pasilassa, ja Soininvaara kuuluu niihin, jotka ennustavat kaupungin painopisteen siirtyvän siihen suuntaan.
“Nuorisoasemalla Siltasaarenkadulla hoidetaan nuorten lieviä mielenterveyshäiriöitä, ja sen palvelun puolesta olemme huutaneet.” – kati juva Vanhusten asema puhuttaa. Helsingissä on saatu lisää taksimatkoja vanhuksille ja Juva on esittänyt HSL:lle rollaattorinkäyttäjille ilmaista matkustamista busseissa, lastenvaunumatkustajien tapaan. Vanhusten hoidossa myös liha- ja maitotuotteiden käytön puolittaminen on herättänyt huolta proteiinin saatavuudesta ja makutottumuksista. ”Tätä ei ole tarkoitus toteuttaa juustohöyläämällä, vaan eri kohderyhmille soveltaen. Esimerkiksi muistisairaat eivät yleensä totu uusiin ruokiin ja eksoottisiin makuihin.” Juva muistuttaa, ettei lautakunta mikromanageroi ruokalistoja tai keittiöhenkilökunnan kasvisruokakoulutusta.
”Kymmenen vuoden kuluttua elämme hyvin erilaisessa Helsingissä.” – osmo soininvaara Esikaupunkialueilla kehitys on ollut epätasaisempaa, ja osin lähiöitä edelleen uudistetaan vanhanaikaisesti. Hyvänä esimerkkinä Soininvaara nostaa Myllypuron. ”Sinne rakentuu elävämpi kokonaisuus, enemmän asukkaita ja palveluja, muun muassa ammattikorkeakoulu.”
Fatimin ja Katin kuvat: VessiVessi Visuals
Erika Nieminen
SEURAA JA OSALLISTU!
LÄHDE ROHKEASTI MUKAAN OTTAMAAN KANTAA MAAILMAN MENOON!
Uutiset, blogi ja tapahtumat päivittyvät sivulle www.helsinginvihreat.fi Löydät Helsingin Vihreät myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Oletko jo Helsingin Vihreiden uutiskirjeen vastaanottaja? Voit lisätä itsesi listalle osoitteessa: bit.ly/hevilistalle