Vihreä Helsinki 2017

VIHREÄ HELSINKI

2

VIHREÄ HELSINKI 2017

Kohti uusia vihreitä voittoja HUH, MILLAINEN VUOSI Helsingin Vihreillä onkaan takana!

Lukemattomat tunnit sinnikästä vaalityötä ja yhdessä tekemisen meininki toivat meille mahtavan vaalituloksen. 24,1 % kannatuslukema ja 21 paikkaa valtuustossa, noin 200 muuta luottamustehtävää, kaksi apulaispormestaria, liuta ydintavoitteitamme kaupungin strategiassa ja vuoden 2018 budjetissa.

Lista on hengästyttävä, tiedän. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä Helsingissä entistä enemmän. Käsissämme on valta vaikuttaa siihen, että

PÄÄKIRJOITUS

tässä kaupungissa pidetään ihmisistä ja ympäristöstä huolta. Pääsemme tekemään tavoitteistamme totta ja toteuttamaan arvojamme. Se on valtavan arvokas mandaatti.

Valta tuo mukanaan vastuun. Helsingin Vihreissä pidetään tilivelvollisuutta ja avoimuutta arvossa. Tämän lehden sivuilta saat lukea vihreiden vaikuttajien näkemyksiä ja kokemuksia alkaneelta kaudelta.

Hihat on jo kääritty tulevaa vuotta varten.

Siitä tuleekin aikamoinen: perushommien lisäksi vuosi starttaa presidentinvaaleilla, syksyllä välietappina hoidetaan maakuntavaalit ja loppuvuoden ajan nenä on käännetty kohti kevään 2019 eduskunta- ja eurovaaleja. Tehtävää riittää!

Mistään tästä ei tulisi mitään ilman Helsingin Vihreiden osaavia työntekijöitä ja upeita jäseniämme. Me tahdomme, että mahdollisimman moni pääsee vaikuttamaan siihen, millaista politiikkaa Helsingissä tehdään. Siksi tavoitteenamme on kasvattaa joukkoamme entisestään ja luoda uusia tapoja osallistua toimintaan.

Duuni paremman Helsingin eteen jatkuu.

Ovi on auki, liity porukkaan!

Pauliina Saares Puheenjohtaja

VIHREÄ HELSINKI 2017 – Helsingin Vihreiden lehti Kannen kuva: Marjukka Kähönen • Päätoimittaja: Pauliina Saares • Toimituskunta: Lotta Hietaniemi-Sipakko, Julianna Kentala, Emma Mikkilä, Hannu Oskala, Maaria Parry, Heikki Sairanen • Ulkoasu ja taitto: Inari Savola • Julkaisija: Helsingin Vihreät ry, Fredrikinkatu 33a, 2. Krs, 00120 Helsinki • Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 2017 • ISSN 2489-6225

Raisa Ranta VIHREÄ HELSINKI 2017

3

Tule mukaan tekemään vihreämpää Helsinkiä

K

ESÄKUUSTA ALKAEN kaupunginvaltuustossa

on ollut 21 vihreää valtuutettua – kaksi enemmän kuin viime kaudella. Joukossa on sopivassa suhteessa niin uutta intoa kuin pitkää kokemustakin: yhdeksän meistä on valtuustossa ensimmäistä kauttaan, kokenein taas yhdeksättä kauttaan – eli yli 30 vuotta.

Kaikkia valtuutettuja ja heidän monipuolista osaamistaan ei yhdessä kirjoituksessa mahdu käymään läpi, mutta tämän lehden sivuilla pääset tutustumaan heistä muutamaan.

Vihreiden suurempi rooli myös näkyy Helsingin politiikassa. Kaupungin strategiassa tavoitteita ilmastonmuutoksen torjunnassa kiristettiin selvästi, eriytymisen torjunta nostettiin keskiöön ja kouluihin panostetaan. Luonnonsuojelualueita lisätään ja kolmen uuden pikaratikkalinjan suunnittelu käynnistetään. Nämä asiat eivät tapahtuisi ilman Vihreitä.

tarikunnassa meitä edustavat kaupunkiympäristöstä vastaava Anni Sinnemäki sekä sosiaali- ja terveysasioista vastaava Sanna Vesikansa.

Vihreiden rooli onkin jo näkynyt muun muassa Vartiosaaren säästämisessä ja omaishoitajien tukemisessa.

KAUPUNGIN JOHDOSSA siirryttiin Vihreiden vaa-

POLITIIKK A ON TIIMITYÖTÄ, ja Vihreiden suurin vahvuus on tälläkin kaudella siinä, miten pystymme yhdessä löytämään keskeiset Vihreät tavoitteet ja parhaat tavat saada ne toteutumaan.

Tämä koskee niin valtuustoryhmää, kuin kaikkia eri luottamustoimissa toimivia Vihreitä ja jokaista jäsentäkin. Meillä kaikilla on annettavaa Vihreään politiikkaan, ja parhaat tulokset syntyvät, kun olemme kaikki mukana. Siksi pyrimme kertomaan mahdollisimman avoimesti, mitä ja miksi olemme kaupungin eri elimissä tekemässä. Ja siksi kutsumme kaikki jäsenet mukaan vihreisiin tilaisuuksiin sekä valtuustoryhmän kokouksiinkin.

timuksesta pormestarimalliin, jossa ylimmillä johtopaikoilla istuu luottamushenkilöitä. Poliittisista virkanimityksistä on luovuttu. Pormes-

Otso Kivekäs Valtuustoryhmän puheenjohtaja

4

VIHREÄ HELSINKI 2017

Vihreiden apulaispormestareiden vauhdikas syksy Helsinki siirtyi kesäkuussa pormestarimalliin uuden kaupunginvaltuuston aloitettua työnsä. Samalla Anni Sinnemäki siirtyi apulaiskaupunginjohtajasta kaupunkiympäristön toimialasta vastaavaksi apulaispormestariksi ja Sanna Vesikansa aloitti sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestarina.

”H

ELSINKI KASVAA tällä hetkellä nopeammin kuin olemme rohkeimmissakaan arvioissa uskaltaneet ennustaa.

Tämä on hienoa, mutta vaatii meiltä samalla paljon. Tulevina vuosina Helsinki rakentaa uusia koteja reippaalla tahdilla ja torjuu eriarvoisuutta kunnianhimoisesti, jotta kaupungin eri asuinalueiden todellisuudet eivät pääse erkanemaan toisistaan. Olen iloinen, että esimerkiksi Jakomäkeä uudistetaan nyt viihtyisämmäksi ja sinne rakennetaan uusi koulu, päiväkoti ja nuorisotalo”, Anni Sinnemäki toteaa. ”Samalla rakentamista ohjataan siten, että arvokkaimmat luontoalueet kaupungissa säästyvät. Vihreät ovat tehneet paljon töitä sen eteen, että Vartiosaari voisi jäädä rakentamisen sijaan virkistyskäyttöön. Nyt saaren rakentamisen suunnittelu keskeytetään kokonaan tämän valtuustokauden ajaksi”, Sinnemäki jatkaa.

Syksyllä päätetty Helsingin strategia antaa kaupungin kehittämiselle päämäärät, joiden toteuttamiseksi Vihreät apulaispormestarit työskentelevät. ”Strategia on Helsingin oma hallitusohjelma. Vihreiden kaikki tärkeimmät tavoitteet to-

”

Helsinki hiilineutraaliksi 2035 teutuivat strategiassa, joten tämä sopii meille erinomaisesti”, Anni Sinnemäki kertoo.

Myös vuosi sitten hyväksytyn yleiskaavan toteuttaminen on alkanut vauhdikkaasti. ”Vihreät ovat vuosia tehneet työtä sen eteen, että Helsinkiin johtavia moottoriteitä muutetaan

5

VIHREÄ HELSINKI 2017

kaduiksi, jotta niiden varrelle mahtuu asuntoja ja elämää. Nyt tämä tavoite alkaa muuttua todeksi: Ainakin Vihdintien kaupunkibulevardin ja pikaraitiotien suunnitelma tehdään valmiiksi jo tämän valtuustokauden aikana. Myös Tuusulanväylän bulevardin ja Malmin pikaratikan suunnittelu tulevat edistymään. Lisää ratikoita on luvassa jo aiemmin, sillä Kalasataman ja Pasilan välisestä raitiotiestä päätetään vuonna 2018”, Sinnemäki kertoo.

Rakentamisen ja kaavoituksen lisäksi Sinnemäki työskentelee tulevat vuodet myös ilmaston ja luonnon hyväksi. ”Helsingin kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Helsingin viimeinen kivihiilivoimala, Salmisaaren voimalaitos on tietysti suljettava ja korvattava kestävämmällä energialla tuohon mennessä”, Sinnemäki toteaa. ”Helsinkiläiset rakastavat luontoaan ja Helsingin tärkeänä tavoitteena on monimuotoisuuden lisääminen kaikessa kaupunkiluonnossa.

On upeaa, että päätimme Vihreän valtuutetun Emma Karin aloitteen pohjalta Kivinokan vanhan metsän ja Kallahden matalikon suojelusta tänä syksynä.”

Helsingissä pidetään kaikista huolta

”V

IHREILLE TÄRKEÄÄ sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta oli kaupunkistrategiassa erityisesti se, ettemme kaupunkina jää odottamaan mahdollisesti tapahtuvaa sote-uudistusta, vaan parannamme kaupunkilaisten palveluita edelleen”, Sanna Vesikansa painottaa.

Vuoden 2018 talousarviosta Vesikansa kiinnittää huomion siihen, että sosiaali- ja terveyspalveluihin lisättiin merkittävästi resursseja.

Erityisesti häntä ilahduttaa, että neuvotteluissa saatiin lisättyä rahoitusta nuorten mielenterveyspalveluihin ja ikäihmisten kotipalveluihin.

Samalla resursseja saadaan myös uudenlaiseen

”

Apua arkeen ja ongelmiin tekemiseen, kuten alueellisen tarveperusteisen tuen käynnistäminen neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa sekä alle 25-vuotiaille maksuttomaan ehkäisyyn. ”Talousarvio on paikka, jossa politiikkojen arvot punnitaan. Yhteistyöllä ja tarvittavalla tiukkuudella onnistuimme löytämään merkittävät lisäpanostukset niin nuorille kuin vanhemmille kaupunkilaisille. Nyt voimme tehdä toimialallani paljon enemmän arvojemme mukaista työtä”, Vesikansa toteaa.

Mitä Vesikansa sitten lupaa toimialallaan tapahtuvan jatkossa? Vastaus ei ole ihan yksinkertainen, koska sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuu nyt suuria muutospaineita maan hallituksen tahiolta sosiaali- ja terveyspaveluiden uudistuksen muodossa. ”Itse lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että Helsingissä pidetään kaikista huolta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse ihmisille tärkeimmistä asioista kuten terveydestä sekä ihmissuhteista. Meidän tehtävämme on olla apuna helsinkiläisille niin arjessa kuin ongelmien äärellä”, Vesikansa lupaa.

6

VIHREÄ HELSINKI 2017

Tehtävälistoja vuodelle 2018

Maria Ohisalo

Alviina Alametsä

”M

”A

Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ULLE HELSINKI on ollut maailman pa-

ras ja todellakin toimivin kaupunki, jonka lähimetsissä on juostu, lähikouluissa ja -kirjastoissa opittu ja harrastuksissa luotu kaverisuhteita. Haluan taata samanlaiset mahdollisuudet myös tänään kaikille kuntalaisille. Aionkin pitää erityisesti esillä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden erojen kaventamista, jota tehdään monella sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluista koulutukseen, kirjastoista nuorisotoimeen ja ympäristökysymyksistä joukkoliikenteeseen.

Kaupungissa pitää voida elää hyvää elämää asuinpaikasta ja omasta taustasta riippumatta.”

Kaupunginvaltuutettu, HSL:n hallituksen jäsen

LOITIN TÄLLÄ valtuustokaudella HSL:n

hallituksessa. Haluan edistää kaikkien helpompaa, esteettömämpää ja edullista liikkumista. Lisäksi tärkeää olisi saada hyvät julkiset liikenneyhteydet esimerkiksi luontoalueille. On ristiriitaista, jos hienojen luontokokemusten pariin pääkaupunkiseudulla pääsee lähinnä yksityisautolla. Toivon, että HSL kehittyy ja mahdollistaa vapaan liikkumisen ja toimivan arjen kaikille.”

”

Metrolla metsäretkelle

7

VIHREÄ HELSINKI 2017

Kirsi Helin

Helsingin Vihreät Naiset ry:n puheenjohtaja

”H

Helsinki kieltäytyi ensimmäisenä toteuttamasta leikkauksia. Me pidämme huolta siitä, että Helsinki pitää koulutuslupauksesta kiinni.

Me emme leikkaa kasvatuksesta, vaan myönnämme lisärahaa erityistä tukea tarvitseville päiväkodeille ja kouluille. Me otamme käyttöön viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen ja laajennamme sitä jatkossa.

Vihreät rakentaa kaupunkia, jossa kannattaa kasvattaa lapsensa. Me teemme kaupunkia, jossa tarjotaan maailman parasta varhaiskasvatusta ja opetusta.”

ELSINGIN VIHRE ÄT Naiset ry:n pu-

heenjohtajana aion pitää esillä seksuaalisen häirinnän kriminalisointivaatimusta ja muistuttaa, että häirintää on monenlaista. Seksuaalisen ahdistelun rikosoikeudellinen seuraamus tuleekin ulottaa koskemaan myös häirintää. #MeToo-kampanja osoitti, että Helsingissäkin on vielä työtä tehtävänä seksuaalisen häirinnän poistamiseksi.”

Joonas Lyytinen

Puoluevaltuuskunnan jäsen

”P Emma Kari

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu, kasvatusja koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja

”O

PPIMISEROT LASTEN VÄLILLÄ kasvavat Suomessa. Pärjäämiseen vaikuttaa entistä enemmän se millaiseen perheeseen, mille alueelle ja mihin sukupuoleen lapsi syntyy. Vaikka tehdyn politiikan katastrofaaliset seuraukset ovat tiedossa, Sipilän hallitus jatkaa koulutusleikkauksia.

UOLUEVALTUUSKUNNAN toimikautta leimaavat vaalit – niitä mahtuu kahden vuoden ajalle peräti neljä kappaletta.

Ensi vuoden aikana puoluevaltuuskunnassa vedetään poliittisia linjoja, jotka toimivat välineinä vaalivoitolle vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja ovat tukena niitä seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Keskeisimmät teemat ensi vuodelle tulevat olemaan koulutus, ympäristö ja maatalous.

Jo valtuuskunnan ensimmäisessä kokouksessa syyskuussa pääsin käsittelemään yhtä itselleni tärkeimmistä poliittisista kysymyksistä, kun valtuuskunta hyväksyi uuden turvapaikkapoliittisen linjapaperin. Siinä hahmoteltiin inhimillinen, oikeusvaltion periaatteita kunnioittava Vihreä vaihtoehto siitä, miten Suomen tulisi kohdella väkivaltaa ja vainoa pakenevia ihmisiä.”

8

10 Vihreää teesiä kaupunkien kehittämiseen VIHREÄ HELSINKI 2017

Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa, lähellä työpaikkoja, kouluja ja palveluita. Kaupungeilla on siis suuri vastuu luoda asukkailleen parempi arki, mutta niillä on myös mahdollisuuksia olla edelläkävijöitä esimerkiksi koulutuksessa, työttömyyden torjunnassa ja ilmastopolitiikassa.

V

IHREÄT HALUAVAT Suomeen kukoistavia kaupunkeja, jotka luovat hyvinvointia myös ympäryskuntiin. Koska nykyisen hallituksen politiikka on ennemminkin alueita eriarvoistavaa ja kaupunkien merkitystä väheksyvää, kymmenen suurimman kaupungin Vihreät julkaisivat syksyllä kymmenen kaupunkiteesiä.

Kaupunkiteeseihin kuuluu viisi tapaa, joilla Vihreät kehittävät kaupunkeja elinvoimaisemmaksi ja viihtyisämmiksi ja viisi asiaa, joihin Suomen hallituksen pitäisi panostaa kestävän kaupunkikehityksen varmistamiseksi.

Viisi tapaa, joilla Vihreät kehittävät kaupunkeja

1.

KUNNIANHIMOINEN ILMASTOPOLITIIKKA

Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi Vihreiden keskeisistä tavoitteista.

Helsinki on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

2.

TASA-ARVOISEN KOULUTUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN EDISTÄMINEN

Koulutus on yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä yhteiskunnan eriarvoistumista. Tasa-arvoinen oikeus päivähoitoon on turvattu muun muassa Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa.

3.

ILMASTOYSTÄVÄLLISEN, TEHOKKAAN KAUPUNKILIIKENTEEN EDISTÄMINEN

Liikenteen ruuhkautuminen ja liikenteen aiheuttamat ilmansaasteet ovat keskeinen ongelma kasvaville kaupungeille. Vihreät ovat tehneet pitkäjänteistä työtä laadukkaan ja kattavan joukkoliikenteen, kaupunkipyöräilyn sekä kävelyä edistävän kaupunkisuunnittelun edistämiseksi.

4.

TIIVIS, VIIHTYISÄ JA ELINVOIMAINEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖ

Tiivis kaupunkirakenne luo parhaat edellytykset toimiville lähipalveluille ja joukkoliikenteelle – ja toisaalta jättää tilaa kaupunkilaisten elämänlaadun kannalta tärkeille viheralueille. Helsingin uusi yleiskaava vastaa näihin vaatimuksiin.

9

VIHREÄ HELSINKI 2017

5.

METSIEN SUOJELU

Samaan aikaan, kun hallitus on ajanut EU:ssa voimakkaasti vapautta metsähakkuiden lisäämiseen, kaupungit ovat panostaneet luonnon monimuotoisuuden ja metsien suojeluun. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi on Vihreiden aloitteesta suojeltu Helsingissä Kivinokan vanha metsä, ja Vartiosaaren kehittäminen virkistyskäyttöön on tärkeä tavoite.

Viisi tapaa, joilla Suomen hallituksen pitää tukea kaupunkeja

J

UHA SIPILÄN HALLITUS ei ole lainkaan tun-

nistanut kaupunkien merkitystä koko valtakunnan elinvoimalle, eikä hallituksen politiikka tarjoa minkäänlaisia ratkaisuja kaupunkiseutujen kehittämiseen.

Hallituksen politiikan suunnan täytyy muuttua, sillä kaupunkien kehityksen haittaaminen vaikuttaa negatiivisesti koko maahan.

Kaupunkien kasvu tuottaa verotuloja ja monia muita hyötyjä kaikille suomalaisille.

1.

TUKEA TIIVISTÄ KAUPUNKIRAKENNETTA EDISTÄVILLE LIIKENNEHANKKEILLE

Valtion rahoituspolitiikka kaupunkien keskeisten julkisen ja kevyen liikenteen hankkeiden suhteen on ollut äärimmäisen nuivaa. Valtio käyttää avokätisesti rahaa yksityisautoilun väylien rakentamiseen, kun taas raidehankkeiden sekä pyöräilyn ja kävelyn rakenteiden tuki on huomattavasti niukempaa.

2.

SELKEYTTÄ SOTEEN JA

peästi uusia palveluja, mutta investointeja on vaikea suunnitella vailla selkeää tulevaisuudenkuvaa. Luonnokset kuntien ja maakuntien tulevasta rahoitusmallista eivät lainkaan tunnista kasvavien kaupunkien tarpeita.

3.

LISÄÄ PANOSTUSTA KORKEAKOULUJEN TUTKIMUKSEEN JA KOULUTUKSEEN

Tärkeä tekijä kaupunkien elinvoimaisuuden kehitykselle on vireä tutkimus- ja koulutustoiminta sekä hyvät yhteydet korkeakoulujen, yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin välillä. Hallituksen kurjistava koulutuspolitiikka haittaa merkittävästi myös kaupunkitaloutta.

4.

TUODAAN ENERGIAPOLITIIKKA 2010-LUVULLE

Valtaosa energiapolitiikan käytännön ratkaisuista tehdään kuntatasolla kuntien omistamissa energiayhtiöissä.

Rakennusten energiatehokkuuden kehittämistä sekä vähäpäästöisen uusiutuvan energiantuotannon käyttöönottoa on mahdollista vauhdittaa uudenlaisilla teknologiaratkaisuilla sekä kuluttajia osallistavilla liiketoimintamalleilla. Valitettavasti hallituksen energiapolitiikka on tarjonnut vähänlaisesti tukea energiamarkkinoiden kehittämiseen ja kuluttaja-tuottajien aktivointiin.

5.

HOUKUTELLAAN KANSAINVÄLISTÄ OSAAMISTA SUOMEN KAUPUNKEIHIN

Sipilän hallituskautta on voimakkaasti leimannut maahanmuuton vaikeuttaminen sekä rasistisen ilmapiirin lietsominen. Kaupunkien talouden ja elinvoimaisuuden kehityksen kannalta on kuitenkin olennaista saada Suomeen kansainvälisiä yrityksiä, investointeja ja osaajia.

MAAKUNTAUUDISTUKSEEN

Sekava sote- ja maakuntauudistusprosessi on jättänyt kaupungit hankalaan asemaan. Kasvava väestö tarvitsee ki-

Julkilausuman ja teesit kirjoitti kymmenen suurimman kaupungin vihreiden valtuustoryhmien puheenjohtajat.

10

VIHREÄ HELSINKI 2017

Hallituksen sote-esitys vie väärään suuntaan Hallituksen uusin lakiesitys valinnanvapauden lisäämistä on jälleen lausuntokierroksella. Asiantuntijat ovat tyrmänneet esityksen entistäkin sekavammaksi. Hallitus on myös ajautunut entistä kauemmas sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen alkuperäisistä tavoitteista eli hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta.

KOLUMNI

RISKI SIITÄ, että hal-

lituksen mallilla sote-palveluiden laatu heikkenisi nykyisestä, on valtava. Erikoissairaanhoitoon annettavat palvelusetelit uhkaavat vaarantaa päivystyksen järjestämisen.

Markkinaehtoinen yksityistämismalli luo esteitä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyölle, kun niitä piti sote-uudistuksella poistaa. Byrokratia lisääntyy, hoitopolut pirstaloituvat ja kuntalaisen oma vastuu kasvaa.

Kuinka tässä viidakossa käy heikommassa asemassa olevalle?

On hyvin mahdollista, että eriarvoisuutta lisäävä sote-uudistus kaatuu jälleen perustuslakiin. Edessä voi olla hallituskriisi ja ennenaikaiset vaalit.

Kriisissä olisi hyvätkin puolensa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisille elintärkeitä eikä uudistusta saisi pilata poliittisilla lehmänkaupoilla. Poliittinen sulle-mulle -peli ihmisten terveydellä on anteeksiantamatonta.

”

Edessä voi olla hallituskriisi

Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, merkittävä osa erityisesti Helsingin tuotannosta siirtyisi yksityisille toimijoille.

Se tarkoittaisi henkilöstön ja rahoituksen siirtymistä pois julkiselta sektorilta yksityiselle.

Muutos olisi koko maan historiassa ennennäkemätön. Laajaa sote-palveluiden yksityistämistä voi olla mahdotonta peruuttaa, kun EU:n markkinalakien mukaan yksityistettyä toimintaa ei voi palauttaa takaisin julkiseen omistukseen.

Tärkeintä on varmistaa kaikille suomalaisille laadukkaat palvelut asuinpaikasta riippumatta. Säästöä saadaan vain parantamalla ennaltaehkäisyä ja varmistamalla hoito- ja hoivaketjujen saumattomuus, ei leikkaamalla palveluiden laadusta.

Outi Alanko-Kahiluoto Kansanedustaja, Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

11

VIHREÄ HELSINKI 2017

Seuraa ja vaikuta!

Helsingin Vihreiden uutiset, blogi ja tapahtumakalenteri päivittyvät sivulle www.helsinginvihreat.fi sekä Facebookissa osoitteeseen www.facebook.com/helsinginvihreat Keskustelua käydään osoitteessa www.facebook.com/groups/hevinkeskusteluryhma Löydät Helsingin Vihreät myös

Tiesitkö,

että vihreän valtuustoryhmän kokoukset ovat avoimia jäsenille? Kokoukset pidetään Kaupungintalolla valtuustokeskiviikkoisin klo 16–18. Sisäänkäynti on Aleksanterinkatu 20 kohdalta. Sisäänpääsyn varmistamiseksi ilmoittaudu kokouksiin toiminnanjohtaja Maaria Parrylle, maaria.parry@vihreat.fi

Twitteristä ja

Instagramista!

Tammikuussa teemme täysillä Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa, jonka teemana on Suomen seuraavat sata vuotta. Vaalitilaisuudet ja Pekan kuulumiset päivittyvät sivulle www.haavisto2018.fi

Helsingin Vihreät TOIVOTTAA JÄSENILLEEN

rauhallista joulun aikaa!

MITÄ OLI ENNEN INTERNETTIÄ? kaverini kysyi ”Korkeavuorenkatu.”

LUIMME Leif Färdingin runoja ja suunnittelimme planeetan pelastusohjelmaa Sen planeetan joka kulki avaruudessa yhtaikaa yksinäisenä ja täynnä elämää

OLIN SYNTYNYT Hertsikaan, Siilitielle kaupungin vuokrataloihin ja nepannut läpi lapsuuden Munkkivuoren aravataloissa Ulvilantiellä

KUNNES OLI AIKA LÄHTEÄ kolmefemmalla siihen tuntemattomaan kaupunkiin jossa mummo asui Lapinlahdenkadulla ja joka oli täynnä pakokaasuja, valkoista patukkaa heiluttavia liikennepoliiseja, satamarataa pitkin kolisevia junanvaunuja ja HM:n maitobaareja joista sai pirtelöitä

JA YHTÄKKIÄ OLIMME itse osa sitä kaupunkia joka oli tuntunut niin suurelta ja kaukaiselta Pelle Miljoona hakkasi rumpuja Tavastialla, Rosa Liksom pyöritti Lepakon kahvilaa jonka seinällä hurjasteli Erkki Pirtolan Seitsenpyöräinen paratiisiauto

KUUNTELIMME arkkitehti Matti Vesikansan ohjeita miten kaupunkien keskustoissa pitää aina olla myös ränstyneitä alueita joissa vuokrat ovat halvat ja joissa kellareissa syntyy kaikki se mikä kerran tulee muuttamaan maailman

NYT MARRASKUUSSA muistan kaiken tämän kun keskustelemme Kontulan Helmin Grillissä lähiöistä, elämästä, syrjäytymisestä, voimaantumisesta, peloista, unelmista ja hyvästä kaupungista

KUN OLEN VALLILASSA Inarintiellä Kohtaus ry:n tiloissa, vanhan talon suuri kellari, ympärillä nuoria, jotka puhuvat siitä miten kaupunki voisi olla parempi paikka ja miten yksikin sana, yksikin kohtaaminen ja yksikin ihminen voi muuttaa elämäsi

MYÖHEMMIN ILLALLA, rännän jo peittäessä Helsingin kadut laitan soimaan sen levyn joka soi kauan, kauan sitten: ”on talviyö ja sulta pyydän vaan: kai rakastua saan, vielä stadiin nukkuvaan?” *

Pekka Haavisto *) Hector: Nukkuva stadi

Martiina Woodson

Tähtitaivas stadin yllä