Tytti ja Anton Erkama – luistelun lumoa sukupolvesta toiseen

”Milloin on minun luistelu?”, kysyi kolmivuotias Anton Erkama kun oli aika jälleen kerran lähteä isosiskojen luisteluharkkoihin. Hänen äitinsä Tytti Erkaman ei auttanut muu kuin ilmoittaa myös perheen kuopus luisteluharrastukseen. Innostus ei laantunut vaan Antonista kehittyi yksi Suomen lupaavimmista nuorista luistelijoista.

Tarina sai alkunsa oikeastaan jo paljon aiemmin. Tytin isoäiti piti luistelua vaarallisena eikä antanut Tytin äidin aloittaa luistelua. Lajin lumo ei tästä haihtunut, vaan kun aika oli kypsä, Tytin äiti vei omat tyttärensä luisteluharjoituksiin. Näin lähti käyntiin sekä Tytin ja Antonin että Antonin serkun, Team Fintasticissa tällä hetkellä luistelevan Laran urat luistelun parissa.

Tytti aloitti luistelun 1980-luvulla kotikulmillaan Turussa ensin yksinluistelijana ja myöhemmin Turun Riennon Festa Aboensia -muodostelmaluistelujoukkueessa. SM-tasolla suurimman osan uraansa kilpaillut Tytti osallistui kesäisin HTK:n yksinluisteluleireille, joilla valmentajalegenda Ilkka Varhee opetti hänelle mm. monen kaksoishypyn salat. Vuonna 1996 töiden ja opintojen tuotua Tytin Helsinkiin hän liittyi Rockettesiin.

Tämä tapahtui muuten vuotta ennen kuin Kaisa Arrateig (o.s. Nieminen) aloitti joukkueen valmentajana. ”Rockettes oli jo silloin Suomen parhaita joukkueita, mutta pian alkoi myös luistelullisesti aivan uusi aika. Ruotsista Andrea Dohanylta valmennusoppinsa ammentanut Kaisa toi luisteluun uutta voimaa ja liukua”, Tytti kuvaa. Omina tähtihetkinään hän mainitsee MM-kisojen lisäksi ehdottomasti SM-kisat ja Nordiksen täyden katsomon. Sitä melua ja huumaa ei helposti unohda. Myös kaikki yhdessä tekeminen eri seuroissa ja luistelun kautta tullut laaja ystävä- ja tuttavapiiri ovat ehdottomasti harrastuksen parasta antia. ”Juuri nyt parasta on se että saadaan koko suvun voimin kannustaa Antonia”, hän linjaa.

Tytti Erkama siirtyi Turun Riennosta HTK:n Rockettesiin vuonna 1996. Kuvassa joukkueen Jive-lyhytohjelma kaudelta 1998–1999.

”Mä olen siinä kävelyryhmässä”

Antonin ura alkoi Espoon taitoluisteluklubissa, missä hänen luistelutaitonsa tulivat ensimmäisen kerran esiin joulunäytöksen harjoituksissa. Kaikkien yllätykseksi poika osasikin luistella ja liukua pelkän luistimilla kävelyn sijaan. ”Mutta minä olen siinä kävelyryhmässä, siellä kuuluu kävellä”, hän vastasi kun häneltä kysyttiin miksei hän luistele yhtä hienosti harjoituksissa. Seuraavana päivänä lahjakas nuori luistelija siirrettiin kilpaluistelijoiden Pienet tähdet -ryhmään. Musiikkiin luistelun ilo, tulkintakyky ja halu oppia uutta ovat vieneet Antonia eteenpäin ryhmästä toiseen, vaikka hän olisikin halunnut jäädä Pienet tähdet -ryhmään kauniin valmentajan takia.

HTK:hon Anton siirtyi vuonna 2016, kun harjoitusajat sopivat aiempaa paremmin hänen koulunsa rytmiin. Hänen hyvä kehityksensä on jatkunut myös meillä niin, että Suomen Taitoluisteluliitto nimesi Antonin vuonna 2018 Nuorten Projektiryhmään ja keväällä 2022 nuorten maajoukkueeseen. Tiia-Riikka Pietikäisen valmennuksessa Anton on voittanut SM-noviisien Suomen mestaruuden kaudella 2021-2022 ja sijoittunut junioripoikien sarjassa mitaleille molemmissa SM-valintakisoissa kauden 2022-2023 aluksi sekä saavuttanut STLL:n asettamat ISU:n kansainvälisiin kilpailuihin vaadittavat kokonaispisteet. Kausi sai kultaiset reunat kun Anton voitti noviisien Pohjoismaiden mestaruuden Islannissa helmikuussa 2023.

Nämä ovat saavutuksia, jotka Anton itsekin nimeää tähänastisen luistelu-uransa tähtihetkiksi.

Niihin lukeutuu myös nuorten maajoukkuevalintaleiri, missä hän onnistui esittämään kaikki kolmoishypyt sekä 3-3-yhdistelmän. NPR-ryhmässä sekä nuorten maajoukkueessa treenaaminen on ylläpitänyt yhteyttä kilpakavereihin ja hyvää ryhmähenkeä poikaluistelijoiden kesken.

Vaatii paljon olla hyvä tyttöjen dominoimassa lajissa.

Moni varmasti miettii, kuinka paljon luistelusta puhutaan Erkamoilla. ”Lähes joka päivä”, sanovat Tytti ja Anton. Mutta puhe liittyy usein arjen asioihin: miten treenit meni, oliko kivaa? Anton sanoo oppineensa itse analysoimaan luisteluaan ja tietää jo ennen valmentajan tai vanhempien kanssa juttelua, missä voi seuraavaa kertaa varten parantaa. Määrätietoinen nuori mies haluaa treenata hyvin ja tehdä parhaansa sekä päästä niin korkealle kuin fyysisesti on mahdollista ennen kuin pitää ruveta keskittymään elämän muihin asioihin. ”Olympialaiset olisi kiva”, hän sanoo. Antonin vanhemmat haluavat tukea Antonin luisteluharrastusta ja kehitystä juuri niin kauan kuin intoa riittää. Tytti toivoo, että löytyisi myös kipinä valmentamiseen, sitten kun oma ura on lopuillaan. Hän on itse saanut lajilta paljon myös työelämää varten ja toivoo myös Antonin saavan muun kuin luistelijan kokemuksen lajin parissa.