Vuosikertomus13 screen

Helsingin kuvataidelukio

vuosi kerto mus 2012–2013

HELSINGIN KUVATAIDELUKIO HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.

YHTEYSTIEDOT Taidetalo Pengerkatu 5 00530 Helsinki

Pääkoulu Torkkelinkatu 6 00500 HELSINKI Postiosoite: PL 3802 00099 Helsingin kaupunki

Taidetalon opettajat puh. (09) 310 87124 Faksi (09) 310 87121

Rehtori Mervi Willman puh. (09) 310 82365 mervi.willman(at)hel.fi

Taidetalon kouluisäntä puh. (09) 310 72647

Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122 maiju.silen(at)hel.fi

Koulun internet-sivut: www.kuvatl.edu.hel.fi Muut sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

Koulusihteeri Ines Lukkanen puh.(09) 310 82367, faksi (09) 310 82375 ines.lukkanen@hel.fi Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368 Opinto-ohjaaja Satu Haime puh. (09) 310 82371 Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370 Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369 Koulun vaiheet Helsingin toinen suomalainen lyseo Oma koulurakennus Helsingin toinen lyseo Torkkelinkadun lukio Torkkelin lukio Helsingin kuvataidelukio

REHTORIT 1925–49 1945 1950–77 1977–79 1979–91 1991–

Lauri Pelkonen Viljo Laine Veijo Kattainen Jouko Palonen Antero Kuusisto Päivö Suomela Taimi Viherketo Mailis Artén Ilkka Arvas Mervi Willman

1925–30 1930–47 1947–50 1950–74 1974–84 1984–85 1985–88 1988–99 1999–2003 2003–

Vuosikertomus

Yhdessä n e d u u s i a v e tul osaajiksi n

Helsingin kuvataidelukion, tuttavallisemmin Torkkelin, 88. toimintavuotta kuvaa osuvasti uusien lukiokampusten yhteinen visio ”Yksilöllisesti yhdessä tulevaisuuden osaajiksi”. Meidän kampukseemme kuuluvat Alppilan lukio, Itäkeskuksen lukio, Kallion lukio ja Helsingin kuvataidelukio. Kaikki lukiot toimivat itsenäisinä kouluina omin tavoin, mutta jokaisella on omat vahvuutensa ja oma toimintakulttuurinsa. Näitä vaalimme edelleen ja kehitämme omaa toimintaamme tarjotaksemme opiskelijoillemme parhaan mahdollisen opiskeluympäristön tavoitteena hyvät oppimistulokset ja hyvät eväät elämään.

2012–2013 SISÄLLYS

Yhdessä tulevaisuuden osaajiksi Krusifikseja ja luovaa ajattelua Kansainvälisillä poluilla Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Äidinkieli Ruotsi Kuvataide Multimedia Ympäristötekoja lukuvuonna 2012–2013 Vuoden Tossu

1 4 6 20 21 22 24 26 30 32 33

Kuluneena lukuvuotena jokaisessa kampuskoulussa erilaiset tiimit ovat suunnitelleet tulevaa toimintaa. Työhön on kuulunut käytännön ongelmien ratkomista, yhteisten tuntipaikkojen etsimistä, uusien ideoiden luomista – parhaan mahdollisen lopputuloksen hakemista toisia kunnioittaen ja opiskelijan parasta ajatellen. Verkostomainen työskentely on antanut mahdollisuuden laajaan mielipiteiden vaihtoon ja osallistumiseen. Perusrakenteiden ollessa kunnossa on hyvä jatkaa pedagogiikan kehittämistä ja syventämistä sekä osaamisen jakamista ja vahvistamista.

Tekstien toimitus Maarit Nopsanen, Minna Nakari, Riikka Lipsanen, Oona Linna Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä Painatus Painotalo Casper Oy, Espoo Helsingin kuvataidelukio 2013 1

g

a s o n e d u u s i a v e l u t ä s s e Yhd edellyttävät opettajilta ja opiskelijoilta.

Tulevaan uudistukseen liittyy vielä paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

g

Opiskelijahuolto aloitti kampustoiminnan jo tämän lukuvuoden alusta.

Kuraattorien mukaantulo opiskelijahuoltoon on selkeyttänyt muiden toimijoiden työnkuvaa, ja palaute kuraattorien, psykologien ja erityisopettajien työskentelystä kampuksittain on ollut erittäin positiivista. Kuraattorimme työskentelee kolme päivää meillä ja kaksi päivää Alppilan lukiossa.

Onneksi koulumme opettajat suhtautuvat uudistuksiin avoimella mielellä ja haluavat kehittää omaa osaamistaan ja tarjota opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia oppimiseen. Kouluttautuminen tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävään opetukseen ja oppimiseen on ollut runsasta, ja opettajat ovat kokeilleet uusia pedagogisia ratkaisuja. Opetukseen on saatu uusia mobiililaitteita ja niitä on hyödynnetty eri oppiaineissa.

Olemme rakentamassa sellaista oppimisen, opettamisen ja osaamisen muutosta, jota lukiokoulutuksessa ei ole aiemmin ollut.

Stadin eKampus -toimintaa on jatkettu aktiivisesti lukioiden yhteisenä hankkeena. Viime lukuvuonna aloitettu kehittäjäopettajien koulutus on saatettu loppuun ja nyt ollaan rakentamassa uudenlaista lähtökohtaa oppimiselle ja opetukselle. Nykyisille opiskelijoillemme, tulevaisuuden osaajille, tarjotaan tulevana lukuvuonna eri oppiaineita yhdistäviä ilmiöpohjaisia opintokokonaisuuksia. Verkko-opiskelutaitoja tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän, ja nyt on tehtävänä miettiä ja suunnitella, missä pedagogisissa tilanteissa verkkooppimisympäristöä käytetään. Kyse on kokonaisvaltaisesta oppimisesta, johon tietoteknologia antaa mahdollisuudet.

Lukio-opiskelun monimuotoisuus tuo jatkuvia haasteita opiskelijoiden ohjaamiseen. Ryhmänohjauksessa pisimpään käytössä ollutta tapaa, koko ryhmän yhtäaikaista ohjausta, ei ole enää pidetty toimivana. Siksi olemme tänä lukuvuonna siirtyneet pienryhmäohjaukseen toisen vuoden opiskelijoiden ja abiturienttien kanssa. Tällöin voidaan tukea paremmin opiskelijoiden yksilöllisiä opintopolkuja ja ottaa huomioon kunkin opiskelijan tarpeet. Opiskelijoilta pyydettiin palautetta uudesta tavasta, ja he olivat pääosin tyytyväisiä pienryhmäohjaukseen, etenkin abiturientit. Pienryhmäohjausta jatkettaneen ensi lukuvuonna ja sitä kehitetään tarvittaessa.

Ylioppilastutkinnon järjestämisessä siirrytään vaiheittain tieto- ja viestintätekniikan käyttöön. Ensimmäiset kokeet suoritetaan sähköisesti syksyllä 2016 ja kaikki kokeet viimeistään 2019. Ensimmäinen vaihe siis koskee syksyllä 2014 lukionsa aloittavia nuoria. Uudistus aloitetaan saksan kielen, maantieteen ja filosofian kokeissa. Muutos herättää paljon pohdintaa kouluissa: millaista osaamista sähköiset ylioppilaskirjoitukset

Lukiokoulutuksen tulevia haasteita on uusi opetussuunnitelmatyö. Opetusministeri on nimittänyt työryhmän, jonka 2

aajiksi

tehtävänä on valmistella lukiokoulutuksen valtakunnallisia tavoitteita ja tuntijakoa. Työryhmän esityksessä tulee ottaa huomioon, että yleissivistyksen vahvistamiseksi lukio-opinnoissa on tulevaisuudessa tavoiteltava erityisesti oppimistaitoja. Uusi tuntijako astuu voimaan 2016. Meillä opetussuunnitelmatyö on jo aloitettu kuvataiteessa. Kuvataiteen kurssit ovat koulukohtaisia, eivätkä ne ole siten sidoksissa valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Pitkä valmistautumisaika antaa mahdollisuuden pohtia uudistusta rauhassa ja kokeilla jo nykyisillä kursseilla ajateltujen uudistusten soveltuvuutta.

kemus mukana olleille opiskelijoille ja opettajille. Yhteistyötä Frankfurtiin, Malagaan ja Huddingeen tullaan jatkamaan edelleen. Tunnusteluja muutamien uusien yhteistyökumppaneiden kanssa on vireillä. Kansainvälinen yhteistyö vaatii sekä opettajilta että opiskelijoilta sitoutumista, aikaa ja joustavuutta. Se lisää mielenkiintoa toisia kulttuureja ja tapoja kohtaan, ehkä myös omien toimintatapojen parempaa ymmärrystä. Parhaimmillaan yhteistyön kautta opiskelija löytää pitkäaikaisia ystävyyssuhteita kumppanikoulujen opiskelijoiden kanssa.

Kulunut lukuvuosi on sisältänyt yhteistyötä, yhdessä tekemistä, toisten huomioimista ja arvostusta, uudistusten aloittamista ja niihin varautumista. Kaikessa tekemisessä tarvitaan luovuutta, osaamista, osallisuutta, erehtymisen mahdollisuutta – ennen kaikkea innostusta ja uskoa omaan tekemiseen sekä palavaa halua päästä tavoitteisiin.

Kestävän kehityksen sertifikaatin saaneena kouluna ympäristöasiat ja kestävä kehitys ovat jatkuvasti läsnä koulun arjessa. Tämä lukuvuosi on ollut verkostoitumisen vuosi. Tavoitteena on ollut Helsingin kaupungin lukioiden välisen yhteistyön vakiinnuttaminen ympäristöasioissa. Koulun ympäristöraati on jatkanut aktiivista toimintaa. Opiskelijoiden innostunut mukanaolo ja toiminta ovat koko ympäristötoiminnan edellytys.

Haluan kiittää koko koulun väkeä, niin opettajia, muuta henkilökuntaa kuin opiskelijoitakin, lukuvuoden aikana tehdystä arvokkaasta työstä. Kiitos myös yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä.

Vuonna 2013 olemme jälleen kansainvälisiä vieraita vastaanottava koulu.

Toiminta koulun omien eurooppalaisten kumppaneiden kanssa on jatkunut suunnitellusti. Comenius-hanke ranskalaisten, turkkilaisten ja portugalilaisten kumppanien kanssa on saatu päätökseen. Toukokuussa Pariisissa pidetyssä päätöskokouksessa esiteltiin mukana olleiden koulujen aikaansaannoksia ja arvioitiin projektin toteutusta.

Haluan myös toivottaa 141 uudelle kevään ylioppilaalle onnea ja kaikkea hyvää elämään.

Aurinkoisen ja lämpimän kesän toivotuksin Helsingissä 1.6.2013

Neljän lukion yhteistyöhanke, jossa tutustuttiin hiukkastutkimuskeskus Cerniin, oli ainutlaatuinen ja antoisa ko-

Mervi Willman rehtori

3

luov aa aj attel ua

Syksyllä kouluun palattuaan oppilaskunnan hallitus sai tuntuvaa potkua uusista valtuustoon liittyneistä ykkösistä, jotka herättelivät muuten kankeita toimijoita liikkeelle. Oppilaskunta heräili

n

toimimaan kesän jäljiltä Ruuti-hankkeen myötä, ja koulun tavara-arsenaalia täydennettiin tuiki tarpeellisella savukoneella, joka osoittautui luvattua tehokkaammaksi.

Vanha hallitus järjesti onnistuneesti erilaisia tapahtumia, kuten kovassa nosteessa olleen halloweenin, ja osallistui monien koulun juhlien ohjelmaan. Tapahtumien ehdoton kunniasija menee Sibelius-lukion ja Kallion lukion kanssa

Krus ifikse ja ja

pidetyille Kolmen Suuren bileille, joiden järjestämiseen osallistui opiskelijoita kaikilta vuosikursseilta. Bileet olivat totuttuun tapaan succée kaikkine iloineen

ja draamoineen, ja annoimme normaalia suuremman panoksemme niin musiikin kuin muunkin tapahtumatuotannon osalta.

Jokavuotiseen tapaan olemme suunnanneet Suomen lukiolaisten liiton järjestämille Water-festareille, joiden aikana olemme päässeet ryhmäytymään, tutustumaan uusiin kasvoihin ympäri maata ja ennen kaikkea tutustumaan entistä

parempiin malleihin oman toiminnan kehittämiseksi.

Koulullamme onnistuttiin järjestämään kuntavaalien alla yhteiskuntaopin opettajien avustuksella kunnallisvaalipaneeli, jossa olivat edustettuina kaikki suurim-

4

mat puolu eet. Panee lin aikana kuulla kesk saimme ustelua he rättäneitä teitä niin mielipijulkisesta terveydenh kuin omast u ollosta a asemast amme kau sa. pungisJoulun jälk een opiske lijat pääsiv litsemaan ät vauuden opp ila skunnan. V ja edelsi k aaleäsistä levin nyt kampa joka jalkau njatyö, tui myös so siaaliseen aan. Vaalie medin jälkeen uudet toim tiin rennoss e t jaeta konsensu ksessa ja löysivät om kaikki an paikkan sa.

Hallitus toteutti myös monia tavaraha nkintoja kaupungilta saadulla Ruuti-rah alla. Opiskelijat ehdottivat kaikkea aina krusifikseista Johanna Tukiaisen esiintymiseen, mutta päädyimme hankkima an popcorn-koneen, jota pääsemme käyt tämään jatkossa monissa tapahtumissa.

Kevätlukukauden suurin työsarka muo dostui niin ikään Ruuti-rahoilla järje stetystä Torkkelipäivästä 10.5., jonka aikana opiskelijat pääsivät osallistumaan muun muassa katutaide-, draamaja kankaanpainantatyöpajoihin. Tapahtumassa myös esitettiin tuore Vuosaarielokuva ja salissa oli tarjolla stand up -komiikkaa.

Tiimiin lisä potkua anto i Hanna Va rinnalle to nhasen iseksi ohja avaksi ope Pia Strangin tt ajaksi tilalle siirty nyt ruotsin magisterim kielen me Marko Skyttä. Op kunta päätt pilasi yksimielis esti lähteä tämään ko k ehitulun sisäis tä viestintä oppilaiden ä , niin kuin opetta jien suunta an.

Uusi hallitu s kokoontu i Camping laan vaihta Rastimaan ajatu ksia ja ry tymään, ja h mäyviikonloppu tuotti odote enemmän ttua tulosta. U usi hallitu vuoden tärk s linjasi eimmäksi ta voitteeksee rantaa lati n pastunutta ti e d o nkulkuaan. nelle oppila Moalle hallitus on tuntunu seltä, ja tä t e täimän vuoksi on tultava mäs opiske lä h e mlijaa. Ensim mäisenä h uksena oli arppauuden info taulun saa ensimmäis minen en kerrokse n aulaan. Tau pyritään lu lusta omaan info rmatiivinen keä kokon ja selaisuus, jost a on help reessäkin v p o kiiilkaista tule vaa ohjelm aa.

Huhtikuuss a oppilask unnan ed kävivät ”Pä ustajat ättäjämiitis sä ”, ja toukok sa koululla uusmme järje stettiin ”Po tori”, joss lit iik kaa poliittise t nuorisojä esittäytyiv rj e st öt ät opiskelij oillemme.

Toisena tärkeänä tehtävänä hallitukse lla on tukea koulun yhteishenkeä ja ilmapiiriä samalla edistäen oppilaiden jaksa mista koulussa. Tämän vuoksi oppilaskunnan hallitus onkin tehnyt suunnitel mia yhdessä muiden oppilaiden kans sa opiskelijoiden yhteisen taukotilan kunnostamiseksi ja sen viihtyisyyden lisää miseksi.

Opiskelijat saivat varaslähdön kesä lomille yhteisen piknikin ja Kallion lukio ta vastaan käytävän vesisodan ansiosta, jonka voitto on jo sukupolvien ajan saatu säilytettyä Torkkelinmäen harjalla.

Haluamme kiittää kaikkia koulun paris sa työskenteleviä, opettajia, muuta henk ilökuntaa ja ennen kaikkea Helsingin luovinta oppilaskuntaa kuluneesta vuodesta ja toivotamme teille kaikille rentouttav aa ja leppoisaa kesälomaa, joka tulee osall e enemmän kuin tarpeeseen!

Hannes Teräsvuori oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

5

Kan sain vä li sil lä po luil la

Tänä vuonna kansainvälinen yhteistyö on ollut jälleen sangen vilkasta. Koulussamme on vieraillut esimerkiksi espanjalaisia, portugalilaisia ja saksalaisia yhteisty ö kumppaneita .

Meidän koulun opettajat ja opiskelijat ovat puolestaan matkanneet vuoden aikana muun muassa Espanjaan, Portugaliin, Venäjälle, Saksaan ja Ranskaan.

Seuraavassa joitain väläyksiä kansainvälisistä kontakteista.

Comeniusprojektin myötä vieraasta tuli tutumpaa n

Helsingin kuvataidelukio on syksystä 2012 ollut mukana viiden eri maan yhteisessä Comenius-projektissa, jonka nimi on ”Nous sommes tous étrangers – we are all strangers” eli ”Olemme kaikki muukalaisia”.

Comenius-projekti pyörähti kokonaisuudessaan käyntiin Helsingin kuvataidelukiolaisten kuuden päivän vierailulla Pariisiin, Lycée Turgotiin, tammikuussa 2012. Ryhmään kuului 2 opettajaa ja 8 opiskelijaa. Toinen matka tehtiin marraskuussa 2012 Lissaboniin – ryhmä oli samankokoinen ja matka samanpituinen.

Projekti päättyi kokoontumiseen Pariisissa toukokuussa 2013, ja matkaan lähti kahdeksan hengen kokoonpano. Tuolloin kohtasivat kaikkien viiden osallistujamaan, Suomen, Ranskan, Portugalin, Turkin ja Italian, edustajat toisensa.

Kuvataidelukiossa on projektin kuluessa ollut vierailijoita Turkista, Ranskasta sekä Portugalista. Turkin Izmiristä lennettiin Suomen kevääseen toukokuussa 2012, Pariisista Helsingin syksyyn lokakuussa, ja lissabonilaiset opiskelijat

6

näkivät ensi kertaa elämässään lunta maaliskuussa 2013. Vierailut ovat olleet erilaisia sen mukaan, mitä vieraat ovat itse toivoneet. Toisten kanssa on vietetty enemmän aikaa kaupunkiin, kulttuuriin ja toisiimme tutustuen; joidenkin vierailu keskittyi enemmän oman projektin parissa työskentelyyn.

Yksittäisille opiskelijoillemme projekti on tarjonnut paitsi matkan kumppanikouluun myös yhden taidekurssin.

Ennen matkoja pohdittiin erilaisuuden, vierauden ja muukalaisuuden käsitteitä.

Opiskelijat etsivät omaa näkökulmaansa ja keräsivät siihen materiaalia matkoilta.

Kamerat räpsyivät ahkerasti. Opiskelijoiden tehtävänä oli kehittää näihin teemoihin liittyvä taidepeli. Matkoilta kerättyä materiaalia ja ideoita muokattiin pelien muotoon. Uusia versioita syntyi esimerkiksi muisti-, domino-, kortti-, pala- ja lautapeleistä. Pelit esiteltiin toukokuussa Pariisissa.

Projekti on ollut hauska ja inspiroiva, uusia kokemuksia ja näkemyksiä tuova, kulttuurieroja esiin nostava ja samankaltaisuuksista muistuttava, uusia ystävyyssuhteita synnyttävä ja toivottavasti kaikille osallistujille ovia maailmaan avaava.

Tuttu Sillanpää kuvataideopettaja

”FOREIGNER/FRIEND” Ananya Tanttu ”HEADS” Virpi Väinölä ”ABOUT THE SAME” Pariisi-Helsinki -muistipeli Alvar Tallskog Kuvat Juan Covarrubias

7

Gagnam Style ja portugalilainen vegaanikakku

Kan sain vä l sil lä po lu la

kikierroksen jälkeen päädymme illastamaan tapasravintolaan. Keskustelemme päivän tapahtumista ja haluamme kaikki päästä tutustumaan eteläeurooppalaiseen kulttuuriin. Vaikka koulustressi ja normaali arki ovat päässeet jo melkein unohtumaan, aivan kaikkea ei pääse pakoon täälläkään. Radiosta alkaa soida Gagnam Style.

n

On marraskuinen maanantaiaamu, kello on neljä. Uninen ryhmä opiskelijoita on kokoontunut kahden opettajan johdolla Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Tuskin kukaan meistä on edes ummistanut silmiään viime yönä, mutta siitä huolimatta odotamme matkaa Lissaboniin innolla. Matkamme on osa kaksivuotista Comenius-projektia ”We are all strangers”, joka saa päätöksensä toukokuussa Pariisissa. Käymme ostamassa aamupalaa ja suuntaamme sen jälkeen lähtöportille.

Matkamme toisena päivänä käymme Centro de Arte Moderna -museossa.

Rakennusta ympäröi kaunis sokkeloinen puutarha, joka rehevine puineen ja lampineen erottuu vahvasti urbaanista Lissabonista. Museossa on meneillään Carlos Nogueiran näyttely: jykevät arkkitehtoniset veistokset ovat viehättäviä.

Vaikka emme usko täysin ymmärtävämme, mitä taiteilija on pyrkinyt teoksillaan välittämään, ne ovat rauhoittavia.

Saavuttuamme aurinkoiseen Lissaboniin ja levättyämme hieman odottelemme yhteistyökoulumme opiskelijoita hotellin aulassa. Heitä ei näy, vaikka sovitusta tapaamisajasta on kulunut jo kymmeneen minuuttia, joten kävelemme omatoimisesti koululle. Perillä tapaamme viimein paikalliset opiskelijat ja opettajat, jotka ihmettelevät, miksi olemme jo koululla: ”Kyllä me olisimme tulleet teidät hakemaan.” Koululla vietämmekin sitten päivittäin aikaa projektien parissa työskennellen, keskustellen tai maistellen opiskelijoiden loihtimia paikallisia herkkuja.

Seuraavan päivän vietämme kokonaisuudessaan Belemissä. Kolonialismin ajan muistomerkit ovat vaikuttavia, luostari henkii historiaa, ja taidemuseosta löytyy yllättäen upeat kokoelmat kansainvälistä modernia ja nykytaidetta. Neljännen päivän kohde on Museu Nacional do Azulejo, jossa esitellään Lissabonin katukuvaa värittäviä käsin maalattuja kaakeleita ja niiden historiaa.

Opiskelijoihin tutustumisen ja kaupun-

8

li

uil

Portugalilaiset kummastelivat aikaisia päivällisaikojamme ja sitä, että meillä on taloissamme lämmitysjärjestelmä, aivan kuin se olisi urbaani legenda, jonka he ovat joskus kuulleet. Meistä heidän rento asenteensa kaikkeen tuntui vieraalta: vaikka alkaisi sataa, portugalilaiset jättävät pyykkinsä ulos ikkunan alle ”kuivumaan”.

Portugalissa syödään paljon. Lähes jokaiselta kadulta löytyy kojuja ja pieniä ravintoloita, joista leviäviä tuoksuja on vaikea vastustaa – jos siis ei ole vegaani. Asenteet kasvisruokaa kohtaan ylipäätään olivat hämmästyttäviä, ainakin kuvataidelukiolaiselle; meillä kasvisvaihtoehtoja on aina ja vegaanikin saa hyvää ruokaa. Lissabonissa puolestaan moni tarjoilija ei tuntunut ymmärtävän, kun heille sanottiin: “Ei mitään lihaa, ei kananmunaa, ei maitotuotteita.” Onneksi vatsa täyttyi salaatilla ja ranskalaisillakin, ja projektissa mukana olleen portugalilaisen vegaanin leipoma suklaakakku tyydytti makeanhimon.

Siitä huolimatta, että lissabonilaiset juovat erilaista kahvia kuin me ja pukeutuvat paksuun huppariin silloin, kun me tarkenemme shortseissa ja t-paidassa, he ovat loppujen lopuksi kanssamme yllättävän samanlaisia. Välimeren maiden asukkaisiin verrattuna portugalilaiset ovat paljon rauhallisempia, eikä uskonto näy joka kadunkulmassa. Jokin muukin asia yhdistää Lissabonin ja Helsingin katukuvaa, ainakin erään portugalilaisen opiskelijan kysymyksen perusteella: ”Do you have hipsters in Finland?”

Kemal Kocak Pinja Myllykoski Noora Tanska 2. ja 3. vuoden opiskelijoita 9

Espanjalaisia Suomessa – suomalaisia Espanjassa

Keväällä ja syksyllä 2012 koulumme teki yhteistä taideprojektia espanjalaisen I.E.S. Huerta Alta -koulun kanssa. Syksyllä espanjalaiset kävivät ensin meidän vierainamme, ja sitten marraskuussa kuvataidelukiolaisia vieraili puolestaan Espanjassa.

KanViikko Suomea sain espanjalaisille vä li sil lä po luil la n

Espanjalaiset vieraat saapuivat sateiselle Helsinki-Vantaalle lokakuussa ja lähtivät pois samanlaisessa säässä viikkoa myöhemmin.

Ruska, runsaasti lämmitetyt asunnot ja kallis hintataso olivat päällimmäisiä yllätyksiä vieraillemme.

Host-perheissä asuneet espanjalaiset seurasivat Torkkelin opiskelijoita niin oppitunneille, Helsingin nähtävyyksille kuin pääkaupungin ulkopuolellekin. Viikon ohjelmaan kuului museokäyntejä, ravintola-illallinen Siltasessa, saunailta Pengerkadulla, retki Luukin ulkoilualueelle Espooseen sekä Suomenlinnan-kiertokävely, joista viimeinen oli vierailijoiden suosikki.

Espanjalaiset toteuttivat matkalla omaa taideprojektiaan joko valotai videokuvaamalla. Opiskelijat vierailivat koulumme taideoppitun-

10

neilla, kuten keramiikan tunnilla, jossa he suunnittelivat työn aiheesta ”omakuva” ja polttivat sen raku-tekniikalla.

Kiasmassa tutustuimme luonnontieteelliseen taiteeseen ja Kaapelitehtaan näyttelyssä otimme polaroid-kuvia. Matkan aikana espanjalaiset myös ihailivat torkkelilaisten töitä ja tiloja, jollaisia heillä ei omassa koulussaan ole.

Vaikka espanjalaisten vierailua varten oli selkeä runko, ryhmämme järjesti paljon ohjelmaa myös sen ulkopuolella.

Opetimme toisillemme äidinkieltämme, ja espanjalaiset tarttuivat haasteeseen rohkeasti. Vain noin viikon mittaisessa ajassa meille muodostui ilmiömäinen ryhmähenki, ja rankan viikon jälkeenkin jäähyväiset olivat vaikeita.

Veronica Ahonen abiturientti

Picasso, La Alhambra ja churrot kuumassa suklaassa

n Marraskuun alussa koulumme kahdeksan opiskelijaa ja kaksi opettajaa lähtivät kohti Málagaa. Lento lähti sunnuntaiiltana ja saapui Espanjaan vasta aamuyöstä. Muutamat espanjalaisopiskelijat vanhempineen olivat meitä vastassa iloisina ja ystävällisinä huolimatta myöhäisestä kellonajasta. He kuljettivat meidät Málagassa sijaitsevaan hotelliin, jossa vietimme ensimmäisen yön.

g

11

Kun maanantaiaamu oli kunnolla valjennut, lähdimme kohti Alhaurín de la Torrea, Málagan esikaupunkialuetta, jossa espanjalaiset ystävämme asuvat ja käyvät koulua. Betonimuurein ympäröidyssä Huerta Altan lukiossa tapasimme kaikki tutut espanjalaiset nuoret. Isäntäperheemme olivat valmistaneet meille runsaan ja herkullisen brunssin, jonka nautimme koulun kirjastossa katsellen samalla espanjalaisten Suomessa tekemiä videoita. Iltapäivätuntien ajan kokeilimme taideluokassa mural-tekniikkaa eli savilaattojen maalausta.

Auringosta ei ollut tiistaina tietoakaan.

Vietimme sateisen päivän Málagassa, jossa espanjalainen historianopettaja esitteli meille nähtävyyksiä. Kiersimme keskustan vanhoja kortteleita, näimme roomalaisen teatterin rauniot ja kävimme kirkossa, jossa oli esillä espanjalaisten pääsiäisperinteitä esittelevä näyttely. Kulutimme monta tuntia Picasso-museossa tutustuen sekä tämän kuuluisan malagalaisen taiteilijan teoksiin että hyvin erikoiseen groteskin taiteen näytte-

lyyn. Illalla espanjalaiset tarjosivat koko porukallemme ravintolaillallisen Alhaurínissa.

Keskiviikkona tutustuimme Granadaan.

Oppainamme oli jälleen pari opettajaa, jotka kuljettivat meitä ympäri kaunista kaupunkia. Omaa aikaa oli valitettavasti hyvin rajoitetusti ja jouduimme kiirehtimään ehtiäksemme kierrokselle lähel12

lä sijaitsevaan La Alhambraan, maurien keskiajalla rakentamaan palatsiin. Islamilaisella ornamentiikalla upeasti koristeltuun linnoitusalueeseen kuuluu lisäksi valtavan suuri ja paratiisimainen puutarha. Illalla jäimme Málagaan ostoksille ja löysimme lopulta tiemme kaupungin parhaaseen churreríaan, jossa kaikki suomalaiset pääsivät maistamaan aitoja espanjalaisia churroja kuumaan suklaaseen kastettuina.

Torstaina pääsimme viimein nauttimaan auringosta ja lämpöisemmästä säästä, mikä ei kylläkään kestänyt iltaan asti.

Viimeisenä iltana kokoonnuimme kaikki kahvilaan jättäen hyvästejä sekä toisillemme että espanjalaisille leivoksille.

Kiertelimme Alhaurínissa viime hetken tuliaisia ostellen, kunnes sade yltyi lähes myrskyksi ja alkoi salamoida. Vietimme viimeiset hetket isäntäperheidemme kanssa, ja he huolehtivat meidät lentokentälle. Hyvästellessämme toisiamme puolen yön aikaan lämminsydämiset espanjalaiset vakuuttivat, että olemme aina tervetulleita takaisin.

Laura Aarnio abiturientti 13

Fysiikan ytimessä Torkkelin fyysikoita Genevessä

Lähdimme Geneveen päästäksemme raapaisemaan hiukkasfysiikan tutkimusta ja tietenkin pakoon koeviikkoa. Matkallamme kuulimme maailman huippufyysikoiden luentoja ja kartutimme kokemuksiamme. CERNissä työskentelee suoraan tai välillisesti yli 6000 tutkijaa ja opiskelijaa eri maista, minkä huomaa tutkimuskeskuksen kansainvälisestä tunnelmasta. Suomalaisia on Cernissä pääasiassa CMS-tutkimusasemalla.

enemmän materiaa kuin antimateriaa, ja mitä tapahtui kaiken alkuhetkillä? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Cernissä.

Matkaseurueeseen kuului opiskelijoita ja opettajia Sibelius-lukiosta, Kallion lukiosta ja Etu-Töölön lukiosta. Tutustumisemme Cerniin, tieteen mekkaan, alkoi vierailulla Atlas-tutkimuskeskuksessa. Katselimme lasin läpi tutkijoita, jotka istuivat ja joivat kahvia. Meille näytettiin jännittävä 3D-efekteillä varustettu propagandavideo (made in Cern), joka kertoi Atlaksen rakennusprojektista. Koko reissulla emme kuitenkaan päässeet alas itse törmäyttimeen, mikä oli kaikkien mielestä kurjaa.

Seuraava päivä Cernissä alkoi maratonluennolla aiheesta hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet. Meille kerrottiin myös muista projekteista, kuten Cloudilmastontutkimuksesta sekä CLIC-hankkeesta. Cloud tutkii kosmisen säteilyn vaikutusta ilmastonmuutokseen ja CLIC mahdollisuuksia uuteen, jopa 27 km:n pituiseen lineaarikiihdyttimeen.

n

Vierailimme myös Cernin tietokonekeskuksessa, jossa on huimat 11 000 tietokonetta. Tämän jälkeen pääsimme vielä suureen puiseen Tiedepalloon (Globe of Science), jossa oli Sininen hiukkasten maailma -näyttely.

Kolmantena päivänä pääsimme kaikkien odottamalle antimaterialuennolle. Luennoitsijana oli superstara Michael Doser.

Itävaltalainen fyysikko kertoi heti luennon alkuun, ettei ole nukkunut lähes lainkaan kahteen viikkoon. Luento oli silti supermahtihyvä. Sen jälkeen vierailimme antimaterian tutkimuslaitoksella. Paikka näytti juuri siltä, miltä voisi kuvitella: tehdashallin näköinen tila, joka on täynnä kummallisia johtoja, säiliöitä ja mittareita. Täällä sitä fysiikkaa siis tehdään.

Ensimmäisenä päivänä meille kerrottiin standardimallista ja “Cernin Roope-Ankka” eli Mikael Nordström esitteli meille tiedekeskusta. Välillä mies konttasi innostuneena lattialla luennoidessaan: hän havainnollisti fysiikan jännittävyyttä ja herätti paljon kysymyksiä, joihin ei ole vielä vastauksia. Miksi universumissa on 14

Kan sain vä li sil lä po luil la Olimme sopineet Kuosmasen kanssa, että meidän ryhmä jää yhdeksi ekstrapäiväksi matkalle. Lähdimme siis Ranskaan Chamonixiin haistelemaan vuoristoilmaa. Emme päässeet ihan huipulle, mutta punainen vuoristojuna vei meidät puoleen väliin, josta kävelimme katselemaan upeita maisemia. Palattuamme Geneveen tapahtui suuri biljardihuijaus, josta ei sen enempää kuin että matkailu avartaa!

Kaisla Rahkola abiturientti 15

Pietari–Kronstadt 10.–12.12.

Koulussa ryhmäämme kuljetettiin luokasta toiseen ja meille esiteltiin koulun arkea toisluokkalaisten englannintunnista kuudesluokkalaisten puukäsityötuntiin. Oli koulun omaa museota ja tanssiesitystä sekä kirjasto, joka tekisi omamme kateelliseksi. Koulun meno vaikutti ulkopuolisen silmin hyvin samanlaiselta kuin Suomessa, paitsi pukeutuminen oli siistimpää ja pojilla saattoi nähdä puvunkin. Takapulpetin nassikat viskelivät pulpettiensa suojissa puhelimillaan vihaista lintua, kun opettajan silmä vältti.

n

Kolmipäiväisen Pietarin-matkamme ensimmäisenä päivänä matkustimme uutukaisella Allegro-junalla määränpäähämme. Tutkimme oitis hotellimme lähiympäristön. Koko seuraava päivä oli varattu ystävyyskouluumme tutustumiseen Kronstadtissa.

Tapasimme koulun yhteyshenkilön Ludmilan, joka ennen kouluun siirtymistä esitteli meille paikallisen taidekerhon tiloja. Alakerrassa oli kuukausittain vaihteleva näyttely, jonka tämänkertaisena aiheena olivat muinaisen Kreikan mytologia ja tarinat, joista oppilaat olivat kuvanneet oman näkemyksensä. Aluksi kummastelimme todella nuorienkin kerholaisten taitoja, kunnes oppaamme kertoi, että nuoret saattavat kuluttaa kerhotalolla jopa kolmetoista tuntia viikossa.

Viimeisessä luokassa pidettiin terveystiedon tuntia, joten hämmästyimme, kun aineen opettaja kiikutti aidon Kalashnikov-kiväärin meille näytille.

Saimme selville, että aineeseen kuuluu aseen huoltoa sekä kokoamista ja purkamista. Oppilailla oli hauskaa, kun he seurasivat, kuinka kivääri kiersi joukossamme ihmettelyn säestämänä.

16

Luokissa kiertelyn jälkeen meidät vietiin syömään lounasta, jolla saimme maistaa perinteistä venäläistä ruokaa (tuhdisti!). Viimeiseksi oli säästetty se tärkein eli tutustuminen oppilaiden kanssa. Ideana oli keskustella varsinkin joulunvieton eroista maissamme ja mahdollisesti vaihdella yhteystietojamme. Ryhmäkuvan ja viimeisten hyvästelyjen jälkeen meidät ohjattiin rehtorin tiloihin. Rehtori oli innoissaan ajatuksesta koulujen yhteisestä englanninkielisestä blogista.

Tiiviimpää yhteistyötä on siis luvassa!

Viimeisenä matkapäivänämme ehdimme vielä Eremitaasiin ja kaupunkikierrokselle. Tuliaisiksi ostettiin venäläistä suklaata, tsaijua ja erilaisia maatuskoita.

Riikka Lipsanen 2. vuoden opiskelija

17

Kan sain vä li sil lä po luil la

Valokuvassa Frankfurt Kan sain vä li sil lä po luil la n

Kuvataidelukion yhteistyö frankfurtilaisen koulun Ziehenschulen kanssa jatkuu. Saksalaiset olivat jälleen syksyllä koulumme vieraina ja pääkoululle ripustettiin vierailun päätteeksi valokuvanäyttely. Kuvat syntyivät yhteisen projektin tuloksena. Osa kuvista otettiin suomalaisten opiskelijoiden vieraillessa Saksassa viime keväänä ja osa saksalaisten vastavierailun aikana Suomessa.

Huhtikuussa 2013 taas uusi joukko innokkaita Torkkelin valokuvaajia lähti Saksaan Frankfurtiin. Yhteisessä Facebook-ryhmässä suunnittelimme matkaa ja pidimme toisiamme ajan tasalla järjestelyjen etenemisestä.

Matkaohjelmaan kuului tutustumista kouluun sekä paikallisiin opiskelijoihin ja heidän perheisiinsä. Nautimme Frankfurtin kulttuuritarjonnasta tutustumalla muun muassa Yoko Onon näyttelyyn ja osallistuimme valokuvaustyöpajaan.

Oma kuvausprojektimme oli jatkuvasti käynnissä niin retkillä kuin vapaa-aikanakin. Kuvista järjestettiin näyttely saksalaiseen Ziehenschule Frankfurt am Main -kouluun vierailumme päätteeksi.

Syksyllä 2013 opiskelijamme saavat saksalaiset opiskelijat vieraakseen ja jatkamme yhteistä projektiamme suomalaisessa maisemassa.

Loviisa Kangas Hanna Pusa kuvataideopettajat

18

19

n

listumaan taiteilijapariskunta Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen vetämään ”Maailmanideapeliin”, jossa roolipelin ja keskustelun keinoin visioitiin tulevaisuutta.

Opiskelijoitamme otti osaa marraskuussa Unescon kansainvälisenä filosofian päivänä järjestettyyn filosofisen esseen kirjoituskilpailuun Baltic Sea Essay Contestiin. Kisassa 10 parhaan suomalaisen joukkoon sijoittuivat opiskelijamme Anni Räty ja Taru Tiililä. He osallistuivat kevään aikana kansainvälisten filosofian olympialaisten (IPO) Suomen valmennusjoukkueeseen. Anni Räty valittiin lopulta myös Suomen toiseksi kilpailijaksi varsinaisiin kansainvälisiin filosofian olympialaisiin, jotka järjestettiin 16.–19.5. Odensessa Tanskassa.

Filosofia

Filosofisia kilpailuja ja vierailuja FT Eva-Maria Korsisaari vieraili koulullamme naistenpäivänä 8.3. Salitilaisuudessa filosofi ja kirjallisuustieteilijä Korsisaari esitelmöi ja keskusteli opiskelijoiden kanssa teemoista filosofia, feminismi ja rakkaus.

Filosofian opiskelijoita kävi lukuvuoden aikana tutustumassa Kiasman näyttelyihin. Tammikuussa opiskelijoita vieraili Nuorten filosofiatapahtumassa Helsingin Paasitornissa. Huhtikuussa yhteiskuntafilosofian kurssilaiset pääsivät osal-

Kurkistuksia poikkeuksellisiin Historiatiloihin n

Historian kurssien lukuisista vierailuista suurin osa on suuntautunut museoihin, joista tutuimmaksi on tullut Kansallismuseo. Siellä olemme vierailleet tutustumassa esihistoriaan ja autonomian

20

ajan Suomeen. Parhaiten mieleen tästä vuodesta ovat kuitenkin jääneet hieman poikkeavat vierailut.

Monelle Kruununhaassa sijaitseva Kansallisarkisto oli myös täysin uusi tuttavuus. Suomen historian kurssin ryhmämme pääsi tutustumaan arkistoon asiantuntevan oppaan avulla. Ihastusta herättivät niin komea arkistorakennus kuin paksut nahkakantiset vanhat kirjatkin. Vierailu muutti varmasti monen käsityksiä arkistoista positiivisempaan suuntaan. Ehkäpä joku oppilas innostuu palaamaan arkistoon ja tutkimaan sen kokoelmia tarkemmin.

Nappikaupan kotisivuista YK:n vuosituhattavoitteisiin

Yhteiskuntaoppi

Yksi sellainen oli vierailu Helsingin käräjäoikeuteen, jonne lakitiedon ryhmä suuntasi lokakuussa. Saimme pienen perehdytyksen käräjäoikeuden toimintaan ja pääsimme seuraamaan kahta istuntoa. Vaikka seuraamamme oikeusistunnot eivät olleet aivan yhtä jännittäviä kuin television oikeussalidraamat, tarjosi vierailu meille mielenkiintoisen kuvan siitä, miten oikeusistuin toimii. Positiivista oli myös tapa, jolla meidät otettiin vastaan. Niin käräjäoikeuden tuomari kuin syyttäjäkin suhtautuivat iloisen uteliaasti käräjäsalia kansoittaneeseen ryhmäämme.

n

Yrittäjyyskurssilla (YH5) toteutettiin kaksi hienoa yhteistyöprojektia lähialueen yrittäjien kanssa. Hakaniemen hallissa toimiva Punainen lanka -nappikauppa tarvitsi kotisivu-uudistusta, johon opiskelijat tarjosivat nuorta näkemystä ja kokemusta.

Kurssilaiset auttoivat myös yrittäjäksi ryhtyvää entistä Torkkelin opiskelijaa, nykyistä modistia Hernétä laati-

g

21

maan liiketoimintasuunnitelmaa ja kartoittamaan tulevan yrityksen vahvuuksia ja heikkouksia sekä mahdollisuuksia ja uhkia SWOT-analyysilla, jonka Herné sai mukaansa. Tuleva yrittäjä piti opiskelijoiden näkemyksiä ja ideoita erittäin hyödyllisinä ja kertoi saaneensa todellisen potkun yrityksensä perustamiseen – konkreettisesti ja innostavasti yhteistyössä luovien ihmisten ja mahdollisesti tulevien asiakkaittensa kanssa.

kuntaopin opiskelijoille. Ohjelmaan kuuluivat muun muassa koskettava tarina kurdipakolaisen kokemuksista ja asenteiden kartoittaminen hauskan tehtävän avulla. Opiskelijat saivat uutta näkökulmaa ja vaihtelua syksyisille aamutunneilleen.

Suomen YK-liiton edustaja vieraili historian kansainvälisten suhteiden kursseilla kertomassa YK:n vuosituhattavoitteista ja muistuttamassa opiskelijoita ihmisoikeuksista niin historiallisesta kuin nykyhetken näkökulmastakin.

”Kulttuurikameleontit”-kansalaisjärjestön edustaja piti kaksi maahanmuuttoaiheista oppituntia äidinkielen ja yhteis-

Kosketuksia

nykyteatteriin, murteisiin ja runouteen

n

Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla on vierailtu lukuisissa teattereissa, kuten Kansallisteatterissa, Teatterikorkeakoulussa ja Teatteri Kultsassa. Erityisen vaikuttava esitys oli Takomon monologinäytelmä ”Johtaja”, jossa pohdittiin valtaa monin tavoin: niin tavallisen salilla käyvän miehen, nunnan kuin rocktähdenkin näkökulmasta. Myös Kellariteatterin näytelmän ”Apinoiden planeetan” varsin fyysisin keinoin toteutetut ihmismäiset apinahahmot jäivät kummittelemaan katsojan mieleen.

Syksyllä noin 20 opiskelijan ryhmä osallistui Q-teatterin työpajaan, jossa tutustuttiin nykyteatterin keinoihin, sekä kävi katsomassa brittiläisten taiteilijoiden konseptiin perustuvan ”Show Your Sisu” -esityksen. Paja ja esitys olivat osa kansainvälisen nykyteatterifestivaalin ”Baltic Circle” ohjelmaa.

Kuva Riikka Iivanainen

Äidinkieli

22

Heti syksyn alussa kaksi äidinkielen ryhmää vieraili Helsingin yliopiston järjestämässä murretyöpajassa. Toukokuussa koulumme entinen opiskelija runoilija Veera Antsalo kävi puhumassa kahdelle äidinkielen ja kirjallisuuden ryhmälle runojen kirjoittamisesta.

Murretyöpajassa n

Kävimme äidinkielen 1-kurssilla Helsingin yliopiston Kielten kaupunkimaisema -tapahtuman yhteydessä järjestettävässä murretyöpajassa.

Ideana oli tutkia tällä hetkellä olemassa olevia puhetyylejä ja murteita.

sinko mä yhen postimerkin?” ”Voiks mä saa-a postimerkin?” ”Poostimerkkejä oostaisin.” ”Saisko yhen merkin?” ”Anteeksi, saisiko täältä postimerkkejä?”

Kun sitten pääsimme työpajaan, alkoi varsinainen analysointi. Lajittelimme vastaukset esimerkiksi sen mukaan, ovatko ne kysymyksiä vai toteamuksia, sisältyykö niihin konditionaali (-isimuoto) tai onko niissä persoonamuotoinen verbi. Jakauduimme ryhmiin, joissa sitten pohdimme vielä tarkemmin, miten kieleen on vaikuttaneet vastaajien ikä, paikkakunta ja sukupuoli.

Me opiskelijat osallistuimme itse aineiston keräämiseen. Olimme saaneet tehtäväksi hankkia haastateltaviksi eri-ikäisiä, eri puolelta Suomea kotoisin olevia, naisia ja miehiä, mummoja ja pappoja sekä eri tavalla koulutettuja ihmisiä. Helsingin yliopiston dosentti Hanna Lappalaiselta saimme opettajamme välityksellä neljä kysymystä, joihin jokaiseen haastattelemiemme henkilöiden piti vastata. Kysymykset olivat tätä tyyliä: ”Asioit kioskilla. Miten pyydät myyjältä postimerkkiä?”

Aluksi, kun kuuntelin vastauksia, ne tuntuivat sellaiselta normaalilta puhekieleltä. Haastatteluvaiheessa ei pystynyt rakentamaan kunnon päätelmiä saamistaan vastauksista. Ne kuulostivat kaikki korvaan suurin piirtein samalta: ”Saanko postimerkin?” ”Hei, sai-

Työpajassa olivat mukana – meidän opiskelijoiden ja opettaja Maaritin lisäksi – työpajanvetäjä yliopistonlehtori Hanna Lappalainen sekä muutama suomen kielen opiskelija. Myöhemmin suomen kielen opiskelijat käsittelivät aineistoa lisää ja kirjoittivat siitä raportteja.

Säde Rinne 1. vuoden opiskelija

23

Ruotsi

Nordbor till låns eleverna och gästerna belyste oss t.ex. att 50 är halv-fems eller 2 ½ x 20 och 70 är halv-treds eller 3 ½ x 20. Plötsligt kändes numren på svenska väldigt lätta!

Och många fick också märka att det går att förstå danska på basen av svenskan, det är ju frågan om nära besläktade språk.

Per Skjæveland koncentrerade sig på den kontroversiella språksituationen i Norge. Han berättade också om den norska arbetsmarknaden med många lockande tillfällen även för ungdomar.

Erkki Kuronen i sin tur presenterade Sverige och dess rika kulturarv på ett fängslande sätt. För att levandegöra den virtuella rundturen gav Erkki oss smakprov på trendiga svenska melodier.

Tanken var att inspirera eleverna till att använda sina kunskaper i svenska även efter skoltid.

n

Konstnären Marit Roland från Norge berättade om projekt som hon varit med om i sin hemstad Trondheim. Genom videoklipp fick vi ta del i processen som hade resulterat i en imponerande ateljé med glasväggar och plankgolv byggd helt av återvunnet material. Marit visade oss också bilder av sina verk där hon hade experimenterat med olika stilar och tekniker. Hon uppmanade även oss att modigt söka nya synvinklar på konst.

Anna Landvad och Laurits B. Møller presenterade Danmark i form av trevliga grupparbeten där eleverna fick testa sina kunskaper i danska språket och Danmark i allmänhet. Det danska nummersystemet väckte en hel del förvåning hos

24

Kuvat Saana Volanen

Serier, gympa och nyttig mat n

När det gällde serieteckning, stretchning och matlagning fick eleverna delta i aktiviteterna under lektionen. Petra Bergström improviserade historier som resulterade i korta svartvita serier. Kursen var en workshop i serieteckning där eleverna själva ritade och bekantade sig med uttryck som ”Snyft!” och ”Kvack!” På Heidi Purhos lektion fokuserade vi på balans och god hållning. Eleverna stretchade och slappnade av.

Den matglada skånska kocken och kostrådgivaren Anna Karin Mellbom berättade med hjälp av riktiga råvaror, illustrationer och bilder vilken mat kroppen mår bra av. Eleverna fick se vad en energidryck innehåller och gjorde en energi­ dryck av naturliga råvaror.

Filmer, böcker och besök n

I svenskundervisningen använder vi oss av Filmotekets tjänster. Där kan lärare i finska skolor låna ut nordiska dvd-filmer för visning. Denna gång såg vi på den danska filmen Unge Andersen i skolans festsal. Vi besökte också kulturcentret Kulturkontakt Nord (f.d.

Nifin) i Kajsaniemi i Helsingfors. Värden René Jensen berättade om organisationens mångsidiga verksamhet och välkomnade oss även i fortsättningen att använda de nordiska samlingarna på deras bibliotek.

Förutom att aktivt ta del i det rikliga utbudet kulturkontakter på hemma­ plan ser vi även fram emot studieresor till de övriga nordiska länderna, i förs­ ta hand till Sverige. Samarbetet med vår vänskola i Huddinge sedan 2011 har planerats vidare och kommer att förverkligas i form av ömsesidiga lärar- och elevbesök i framtiden.

Hurra Magister Skyttä! n Svenska folkskolans vänners styrelse och Svensklärarna i Finland rf beslutade utdela ett särskilt stipendium som erkänsla för speciella insatser för det svenska språket och den finlandssvenska kulturen i Finland. Denna gång hörde skolans långvarige svensklärare Marko Skyttä till dem som SFV ville hedra med ett personligt stipendium. Stipendiets storlek var 5000 euro.

25

Kuvataide

Kallio kipinöi seinissä Syksyllä piirustuksen ja maalauksen kurssien opiskelijoita tutustui kuvataiteilijoiden Vappu Rossin ja Jaakko Rönkön käyttämään seinäpiirtämiseen. Tavoitteina olivat oman piirustusjäljen löytäminen ja kehittäminen sekä tilallinen työskentely.

Muun muassa hiilellä, liidulla ja lyijykynällä tehtäviä seinäpiirustuksia työstettiin ykkösjaksossa suoraan seinälle Pengerkadun Camera Aurean tiloissa.

Perinteisestä luokkatilasta irtautuminen rentoutti monen piirtämään entistä vapaammin ja rohkaisi työskentelemään aikaisempaa suuremmassa mittakaavassa. Onnistuneet lopputulokset vakuuttivat myös Kallion kulttuuritoimijat, ja seuraavan kurssin seinäpiirustustilat saatiinkin koulun ulkopuolelta: Made in Kallion ja Kulmahuoneen monenlaiseen kulttuuritoimintaan soveltuvista tiloista.

Toisella kurssilla työskentely seinäpiirustusten parissa muotoutui yhä intensiivisemmäksi. Kallio-teemaa lähestyttiin monin tavoin. Kallion kiirettä piirrettiin metroasemilla. Rauhaa ja myös vilskettä löytyi Kinaporin palvelukeskuksen eläkeläisten päivätansseista. Päivän sarastus ikuistettiin aamukahvin ääressä Vaasankadun kahvilassa.

Kurssin päätyöt, itse seinäpiirustukset, kokosivat kaiken aikaisemmin opitun. Opiskelijoiden Kallio-tulkinnoissa vilisi muun muassa metrokäärmeitä, muotokuvia, kirkkoja, karhuja, bambeja, leffajulisteita, puita, piippuja ja savua.

Seinäpiirustukset viimeisteltiin suoraan Made in Kallion ja Kulmahuoneen seinäpinnoille, ja ne olivat osana Kallio kipinöi -kaupunginosatapahtuman ohjelmaa.

Taiteellisia tapahtumia

n

n

Maaliskuussa koulullamme vieraili sisustusarkkitehti Yrjö Kukkapuro. Hänen studia generalia -luennollaan kuvataidelukiolaiset pääsivät kuulemaan tämän suomalaisen huonekalumuotoilun todellisen gu­ run pitkästä ja hienosta urasta sekä kalusteklassikoiden synnystä.

Seurasaaren perinteisen Joulupolun kävijöitä ilahdutti kuvataidelukiolaisten suomalaisia metsäneläimiä vilisevä puu. Huhtikuun ajan opetusvirastossa oli opiskelijoidemme näyttely ”Tosi epätosi”.

Veera Jalava kuvataideopettaja 26

Kukoistavia näyttelyitä Kuvat Tomi Uusitalo, Säde Rinne, Katariina Haanpuu

n

Helsingin kuvataidelukion opiskelijoiden töitä oli esillä toukokuussa kolmessa eri näyttelyssä koulun ulkopuolella. Kallion kirjaston lastenosastolla oli 10.5.– 19.5. esillä grafiikkaa ja käsin sidottuja kirjoja. Näyttely oli osa Kallio kukkii -kaupunkifestivaalia.

Ihana Helsinki -kaupunkifestivaalille Helsingin kuvataidelukio osallistui kahdella näyttelyllä. Kauppakeskus Kluuvissa oli esillä valokuvia, maalauksia ja videoita 16.5.–30.5.2013. Omakuvamaalauksissa opiskelijat kuvasivat omia parhaita puoliaan. Maalauksissa oli läsnä itsensä ihailua mutta myös ironiaa. Peiliin oli katsottu lempeällä katseella ja pilke silmäkulmassa. Esillä oli myös maalauksia, joiden lähtökohtana olivat kukat.

Kukkien muotoja ja värejä oli tavoiteltu eri maalausmateriaaleilla. Esillä oli akvarelli-, guassi-, akryyli- ja öljyvärimaalauksia.

Näyttelyn valokuvissa opiskelijat kuvasivat kukoistusta ja kuolemaa henkilökuvien kautta. Valokuvat oli toteutettu studiossa harjoitellen valaistusta, mallin ohjausta sekä omien ideoiden ilmaisua valokuvan kielellä. Kluuvin kauppakeskuksessa oli esillä myös opiskelijoiden tekemiä median lukiodiplomeja.

Lasipalatsin aukion vitriineissä oli esillä 10.5.–3 .6.2013 valokuvista ja grafiikan vedoksista painettuja julisteita.

Kukkien ihanuus ja lihansyöjäkasvien viehätys Helsingin kaupungin talvipuutarhassa olivat johdattaneet grafiikan opiskelijoita työskentelyyn. Henkilömuotokuvissa opiskelijat kuvasivat malliensa kukoistusta.

Kaikkia kolmea näyttelyä juhlistettiin avajaisilla Kauppakeskus Kluuvissa perjantaina 17.5.

27

Kuvataiteen lukiodiplomit 2013 n Kallion kirjastoon koottiin maa-

liskuussa näyttely kuvataiteen lukiodiplomitöistä. Valtakunnallisella lukiodiplomikurssilla opiskelija antaa itsenäisen näytön taiteellisesta osaamisestaan ylioppilas-

kirjoitusten tapaan. Kurssi arvioidaan Opetushallituksen laatimien kaikille yhteisten kriteerien mukaan. Tänä vuonna kuvataiteen lukiodiplomitöiden aiheita olivat

muun muassa aikakäsitykset, Helene Schjerfbeck, liikkeen kuvaaminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja oman henkilöhistorian tutkiminen.

28

Syrjityt sukupuolet n Päätin monien muiden vuosikurssilaisteni tavoin toteuttaa kuvataiteen lukiodiplomin abivuotenani. Enemmistö torkkelilaisista valitsee tämän kurssin, ja olin itsekin pitänyt projektiin osallistumista melko selkeänä valintana jo lukion alkuajoista lähtien.

Diplomin tekeminen tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa yhden suuren visuaalisen kokonaisuuden vapaavalintaisella tekniikalla ilman opettajan minkäänlaista avustusta. Tehtävänannot olivat valmiiksi määrätyt, mutta monet niistä tarjosivat mahdollisuuden melko vapaalle tulkinnalle. Tartuin itse Helene Schjerfbeckiä kunnioittavaan tehtävään ja lähdin tutkimaan erityisesti hänen omakuviaan ja niiden paljastamaa taiteilijan muuttuvaa omakuvaa. En halunnut peilata omia töitäni kuitenkaan itseeni, joten valitsin tutkimuskohteekseni transvestiittimiehet sekä Kongon ja Ugandan vainotut homoseksuaalit.

Päätin aluksi, että haluan työni olevan sarja ja että toteuttaisin sen kuivapastelleilla erivärisille papereille. Tähtäsin aluksi piirtämään kuusi työtä lopullisen neljän sijaan. Halusin sarjani töiden olevan muotokuvan tyyppisiä ja yksinkertaisia sekä antavan paljon tilaa pääosissa oleville miehille. Pyrin luomaan töihin tunnelman, josta välittyy syrjittyjen ihmisten ylpeys vahvana teemana ahdistavasta elämäntilanteesta huolimatta. En kuitenkaan halunnut luoda mitään liian ahdistavaa, joten kevensin tunnelmaa leikkisän värimaailman avulla. Yhteisek-

si elementiksi muodostuivat hahmojeni punaiset huulet, joiden halusin kuvaavan seksuaalisuutta ja erottuvuutta.

Sain työni valmiiksi hyvin aikataulun puitteissa ja piirsin sarjaani vielä kolme ylimääräistä osaa, jotka karsin pois. Olin lopputulokseen tyytyväinen: mielestäni sarjani on yhtenäinen ja työt täydentävät toisiaan ja toimivat hyvin myös erikseen. Prosessini murheenkryyni oli kuitenkin portfolioni, jonka tekemiseen innostukseni ja energiani eivät riittäneet ja jonka päädyin kokoamaan alusta loppuun koeviikolla. Myöhemmin tämä harmittaa: sain töistäni täydet viisi pistettä mutta portfoliostani vain kaksi, ja yleisarvosanani tippui selkeästi neloseen tavoittelemani viitosen sijasta. Auttaa vain sanoa, että tyhmä pää vaatii vahvat jalat.

Kurssi oli kuitenkin ehdottomasti hyvä valinta. Lukiodiplomin toteuttaminen antoi perspektiiviä pitkäjänteiseen itsenäiseen työskentelyyn ja loi luottamusta omiin taitoihini. Kurssi koostui pääasiassa töiden työstämisestä, ja näillä tunneilla oli yleensä rentoa ja hauskaa. Olin samalla kurssilla ystäväni Sannin kanssa ja opinkin mielestäni myös antamaan rakentavaa kritiikkiä sekä ottamaan sitä vastaan. Kun diplomityöni vielä valittiin näyttelyyn Kallion kirjastoon, itsetuntoni kohosi roimasti!

Ossi Kunnas abiturientti

Piirrokset Ossi Kunnas

29

Multimedia Pelintekijät Anni ja Inkeri Kysyimme barokkipelin tekijältä Inkeri Pääköltä ja THL:n kampanjan deittipelin tekijältä Anni Kolehmaiselta seuraavaa: 1) Mikä peleissä innostaa?

2) Miksi haluat tehdä niitä?

3) Mikä koulussa tehdyssä projektissa oli kiinnostavaa?

4) Aiotko tehdä isonakin pelejä?

n Koulussamme voi opetella myös pelintekoa. Tänä vuonna ryhmä multimediaopiskelijoita suunnitteli ­­ja toteutti deittipelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kampanjan ”Mun kroppa. Mä päätän.” sivuille. Kampanja avattiin koulumme juhlasalissa huhtikuussa. Sen tavoitteena on, että nuoret tiedostavat omat seksuaaliset oikeutensa ja heitä loukkaavan käyttäytymisen.

Inkeri: 1) En itse ole juurikaan pelannut, mutta mielenkiintoista on pelien kokonaisvaltaisuus. Parhaimmillaan juonellinen peli on elokuvaan tai kirjaan verrattavissa oleva tarinankerrontakokemus. On alkanut ilmestyä myös taiteellisesti kunnianhimoisia pelejä, jotka koettelevat genren rajoja.

Edellisenä lukuvuonna opiskelijamme puolestaan suunnittelivat lapsille tarkoitettuja pelejä Suomen barokkiorkesterin nettisivuille. Nämä pelit olivat esillä myös lapsille suunnatun suuren barokkitapahtuman yhteydessä viime marraskuussa Musiikkitalossa.

30

2) Pelien tekeminen ei ole ensisijainen intressini, vaan olen enemmän kiinnostunut graafisesta suunnittelusta. Koulun multimedian tunnilla tein pelejä oppimismielessä. Ne ovat yksi visuaalisen kulttuurin, teknologian sekä tarinankerronnan osa-alue, minkä vuoksi ne kuuluvat löyhästi ammatillisen kiinnostukseni piiriin.

3) Barokkipeliprojektissa kiinnostavinta oli se, että teimme pelejä asiakkaille ja tuotoksemme tulivat oikeaan käyttöön.

Itse en ennen multimediakursseja usko-

nut kykeneväni minipelien tekemiseen, mutta oli hauska havaita, miten aiemmilla kursseilla annettu Flash-opetus yllättäen taipuikin annettuun tehtävään.

4) Saatan olla mukana peliprojekteissa tulevaisuudessa, vaikka se onkin melko epätodennäköistä. Silloin toivoisin olevani mukana ennemminkin suunnittelemassa pelin juonta, valikkojärjestelmää tai visuaalisia ratkaisuja kuin itse toteutustyössä.

Anni: 1) Peleissä innostaa e­­­­­­rilainen lähestymistapa oppimiseen. Ne ovat mielekkäämpi vaihtoehto tekstin lukemiselle.

2) Pelin tekeminen tuli multimedialinjan ohessa, ja se osoittautui ihan mielenkiintoiseksi. THL:n projektiin lähdin mukaan, koska minulla oli ylimääräistä aikaa.

3) Kiinnostavaa tässä ”Mun kroppa” -kampanjan pelin tekemisessä oli se, että sai tehdä jonkin konkreettisen asian puolesta hyvää. Tämä projekti oli erilainen kuin kaikki muut kouluprojektit. Oli kiva päästä työskentelemään korkeampien tahojen kanssa.

4) Vaikka multimedia ja mainonta kiinnostavat, haluan teoreettisemman ammatin.

Oona Linna ja Pinja Myllykoski viestintätiimin opiskelijajäseniä

“Mun kroppa” -kampanjan avajaistilaisuudessa Anni Kolehmainen, multimedian opettaja Tarja Väntti, kampanjan kehittämispäällikkö Minna Piispa sekä kampanjaa tukevat PMMP:n artisti Mira Luoti ja näyttelijä Krista Kosonen Kuvat Laura Honkanen 31

Ympäristötekoja lukuvuonna 2012–2013

n Koulumme ympäristötoiminta on tänäkin lukuvuonna ollut varsin vilkasta.

Lukuvuoden starttipamauksena pääsimme vierailemaan Habitare-messuille Trash Design -yrityksen vieraina. Vierailumahdollisuus oli myös mahtava esimerkki kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö sai vielä jatkoakin, kun ympäristöraatilaiset tuunasivat ja rakensivat ekolamppuja ja tuoleja koulumme avoimien ovien päivänä Isa Kukkapuron ja Henrik Enbomin ohjauksessa.

Lukuvuoden teemaksi on muotoutunut yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja verkostoituminen. Ympäristötoimintamme on vahvasti yhteistyötä kaikkien Helsingin lukioiden kanssa – meillä on ympäristökavereita ympäri Helsinkiä!

Olemme vierailleet muun muassa Helsingin medialukion ympäristöraatilaisten luona kuulemassa heidän ympäristöhankkeistaan ja saamassa hyviä ideoita omaan toimintaamme. ”Joulun aika ja kestävät ympäristöarvot” -tapaaminen joulukuussa lienee jo perinne. Kutsuttuna vieraanamme oli tällä kertaa Vihreän lipun päällikkö Aino Alasentie Suomen ympäristökasvatuksen seurasta.

Omassa oppilaitoksessamme olemme kuluneena lukuvuotena parantaneet

esimerkiksi jätepisteiden merkintöjä helpottamaan lajittelua entisestään. Biojätteettömyys on noussut myös entistä vahvemmin esiin merkityksellisenä ekoarvona, ja koulumme ympäristöraati onkin järjestänyt useita tempauksia pitääkseen asian positiivisessa hengessä meidän kaikkien mielessä.

Tätä kirjoittaessani meillä on vielä lukuvuoden huippuhetkiä edessäpäin: Osallistumme Suomen luonnonsuojeluliiton ja Syklin järjestämään seminaariin ”Kestävä kehitys – tulevaisuuden suunta vai kaiku menneisyydestä?” Helsingin yliopistossa.

Meillä on jopa oma puheenvuoro tilaisuudessa!

Eikä siinä vielä kaikki. Yhteistapaaminen Harakkasaaressa, johon on tässä vaiheessa ilmoittautunut jo 70 ympäristöraatilaista eri lukioista, on lukuvuoden ympäristötoimintamme arvokas päätös.

Carla Urbano kemian ja matematiikan opettaja ympäristöraadin vetäjä

32

Kuva Katri Attola

Ensimmäinen vuoden Tossu: SECTO-valaisimien suunnitte lija

Seppo Koho n

Design-vuoden kunniaksi Helsingin kuvataidelukio valitsi ensimmäiseksi Vuoden Tossuksi eli ansioituneeksi entiseksi kuvataidelukiolaiseksi arkkitehti Seppo Kohon, menestyneen nykymuotoilijan.

Seppo Koho (s. 1967) on saanut suosiota maailmalla Secto-valaisimien ansiosta. Ne ovat tulevaisuuden klassikkoja: valaisimet on tehty kotimaisesta koivusta, ja ne ilmentävät hienoa käsityötä ja skandinaavista muotoilun perinnettä.

Helsingin kuvataidelukiosta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1987, minkä jälkeen hän on opiskellut Helsingin Taideteollisessa korkeakoulussa sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Muotoilijantyöstään hän on saanut kansainvälisiä palkintoja.

Vuoden Tossu -nimityksen yhteydessä lokakuussa Koho piti koulussamme kiinnostavan luennon, jossa hän kertoi omasta työstään ja suunnitteluprosessien kulusta. Kohon kiinnostuksenkohteet ja työn kuva ovat monipuolisia: hän liikkuu sujuvasti tila- ja tuotesuunnittelun sekä taiteen alueilla.

Nykyinen opiskelijamme Werner Enbom kävi haastattelemassa Seppo Kohoa koulun lehteä varten. Haastattelussa Koho lähetti nykyisille torkkelilaisille terveisiä: ”Älä pelkää epäonnistumista ja kokeile erilaisia asioita.

Usko omaan juttuusi, vaikka joku saattaisi lytätä idean heti alkuunsa.

Neuvon kysyminen ei ole huono idea, sillä pääsee jo uskomattoman pitkälle.”

33

KUVATAIDELUKION VÄKI JOHTOKUNTA

Henkilökohtaiset

Laura Honkanen Jasmin Lahtinen Inka Mattila Yasmine Rantala Henry Sarenius Inka Tuiskula Valtteri Viitikko

varajäsenet

Puheenjohtaja Kirsi Malassu

Aki Tuppurainen

Varapuheenjohtaja Tuija Pulkkinen Petteri Rinne Eine Auer Taina Lehtola Pekka Kouhia

Mari Pohto Marit Laurinkoski Ville Ranta

Ohjaavat opettajat Hanna Vanhanen Marko Skyttä HENKILÖKUNTA PÄÄKOULUSSA

Opettajat Carla Urbano Tomi Uusitalo

Sari Vahtera Matti Kuosmanen

Muu henkilökunta Paula Saarikoski

Ines Lukkanen

Opiskelijajäsenet Veronica Ahonen Eetu Lehmusvaara

Emilia Hakulinen Hannes Teräsvuori

Koulusihteeri Kouluisäntä Ruokapalveluvastaava Ruokapalvelutyöntekijä Toimitilahuoltajat

Kuraattori Terveydenhoitaja Psykologi

Erityisopettaja

Sihteeri ja esittelijä Mervi Willman

Ines Lukkanen Tuomas Kaasalainen Paula Saarikoski Niina Kärkkäinen Paula Heikkonen Raimo Peltomäki Satu Koivula Tuija Koski Kalle Partanen Raija Pääkkönen

HENKILÖKUNTA TAIDETALOSSA Kouluisäntä Vesa Pailakka Toimitilahuoltaja Heli Lampi

Oppilaskunnan hallitus Syksy 2012 Puheenjohtaja Veronica Ahonen Varapuheenjohtaja Sanni Karppanen Rahastonhoitaja Meri Toivonen Sihteeri Taavi Heikkilä Veikko Räty Hannes Teräsvuori Eetu Lehmusvaara Emilia Hakulinen Valtteri Sarenius Noora Tanska Kevät 2013 Puheenjohtaja Hannes Teräsvuori Varapuheenjohtaja Noora Tanska Rahastonhoitaja Eetu Lehmusvaara Sihteeri Taavi Heikkilä 34

REHTORIT Rehtori Apulaisrehtori

Mervi Willman Maiju Silén

OPETTAJAT Ala-Laurila Suvi historia, yhteiskuntaoppi Alapoti-Nieminen Pirjo kuvataide Anttila Raija opinto-ohjaus, psykologia virkavapaalla lukuvuonna 2012-2013

Arima Heli Elopuro Nina Erra Satu Haime Satu Havia Jaana Jouhti Suvi Kangas Loviisa

italia, englanti ranska äidinkieli ja kirjallisuus opinto-ohjaus ranska, venäjä matematiikka, kemia kuvataide

Kannukene Tuire kuvataide Anna-Mari Keski-Heiska italia, englanti Kilpiö Johanna saksa, ranska Kokkonen-Lozano Kirsi-Marja espanja, englanti Kuosmanen Matti matematiikka, fysiikka Kärkkäinen Tiina historia, yhteiskuntaoppi virkavapaalla lukuvuonna 2012-2013

Köngäs Jarl maantiede, biologia Laurila Sari biologia, maantiede Lyhykäinen Kaarina ortodoksinen uskonto Mannos Liisa englanti Mattsson Anne historia, yhteiskuntaoppi Nakari Minna ruotsi Nopsanen Maarit äidinkieli ja kirjallisuus Pulliainen Ukri filosofia, elämänkatsomustieto Pusa Hanna kuvataide Päivänsalo Leena uskonto, psykologia

Pääkkönen Raija Sallinen Matti Sidoroff Markus Sillanpää Tuttu Skyttä Marko Strang Pia Suomalainen Simo Suonio Valpuri Särkkä Katja Tikka Juha Urbano Carla Uusitalo Tomi Vahtera Sari Vanhanen Hanna

Vesa Minna Virkkunen Johanna Väntti Tarja

erityisopetus matematiikka, fysiikka musiikki kuvataide ruotsi, englanti kuvataide psykologia englanti kuvataide kuvataide kemia, matematiikka kuvataide opinto-ohjaus elämänkatsomustieto, filosofia liikunta, terveystieto äidinkieli ja kirjallisuus kuvataide, multimedia

STIPENDIT JA PALKINNOT SYKSY 2012

KEVÄT 2013

KUVATAIDESTIPENDIT

KUVATAIDELUKION TAIDESTIPENDIT

Sivil Helka 100 € kuvataide Uusitalo Helmi 100 € valokuvaus

OLGA LEIKOLAN MUISTOSÄÄTIÖN STIPENDIT

Säätiön tarkoituksena on jakaa lahjakkaille Helsingin kuvataidelukion opiskelijoille ja mainitusta koulusta päästötodistuksen saaneille entisille opiskelijoille opintoapurahoja. Etusija annetaan matemaattisissa ja teknisissä oppiaineissa kunnostautuneille ja niitä opiskeleleville.

Ylioppilaat: Säynätkari Meri Holopainen Ida Ranta Viia Koskimäki Sanna

600 300 200 100

€ € € €

Hakulinen Emilia Kotajärvi Noora Rahkola Kaisla

100 € kuvataide 100 € kuvataide 100 € kuvataide

YRJÖ KUKKAPURON MUOTOILUSTIPENDI Ojala Sanni

75 €

TOSSUN STIPENDIRAHASTO Craig Meri Heinonen Riina Ilomäki Arttu Pietiläinen Valtteri

50 50 50 50

€ € € €

kuvataide kuvataide kuvataide kuvataide

Hakosaari Saana 50 € kuvataide ja keramiikka Louhio Petrus 50 € kuvataide ja keramiikka

35

Ma Yan Ping Vartia Iina

50 € valokuvaus 50 € valokuvaus

Aino Papinniemi

50 € elokuva

Vesanen Matti Väisänen Vilma Ärilä Milja

2. vuositason opiskelijat: Halén Tytti 70 € Rinne Lumi 70 € Saaros Anna 70 € Väinölä Virpi 70 €

Honkanen Laura 50 € Ijäs Roosa 50 € Pulkkinen Suvi 50 €

Valokuvausliike Kuvajaisen lahjakortti

Suomi Iris

40 € valokuvaus

LIONS CLUB HAKANIEMEN STIPENDI

Tanttu Ananya 200 € kuvataide ja valokuvaus

1. vuositason opiskelijat: Diéme Kathleen 80 € Forsman Maria 80 € Haavisto Emma 80 € Iiramo Aino 80 € Iskala Ida 80 € Koskinen Veronica 80 € Kulovesi Minttu 80 € Laurila Milla 80 € Laurinkoski Ville 80 € Lindner Svenja 80 € Mattila Inka 80 € Niemiaho Anita 80 € Remsu Salla 80 € Sainio Saana 80 € Tiainen Elli-Noora 80 € Tuominen Anette 80 €

Kilpilampi Mona 60 € Kosonen Sonja 60 € Laakso Havu 60 € Lehtola Jimi 60 € Niinikoski Venla 60 € Niinivaara Nea 60 € Ogola Zipora 60 € Pohjola Veera 60 € Rantanen Venla 60 € Rinne Säde 60 € Solala Aurora 60 € Tamminen Elina 60 €

OLGA LEIKOLAN MUISTOSÄÄTIÖN STIPENDIT Ylioppilaat: Eskola Vilma

Holttinen Sara Sorri Jenni

Nurmi Mikko Tiililä Taru Uimonen Mikael

Rahkola Kaisla

Aarnio Laura Mauno Elina

Aalto Iiris Andersin Miisa Hannonen Inkeri Hautamäki Katja Heinolainen Joakim Kakko Soile Kunnas Ossi Louhio Petrus Ma Yan Ping Nikkilä Konsta Pyykkö Tony Sippola Viveka Tammenpää Ronja Tanttu Ananya Tuomala Henni

500 € 400 € 400 € 300 € 300 € 300 € 300 € 200 € 200 € 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

100 € 100 € 100 €

€ € € € € € € € € € € € € € € 36

ABB:n STIPENDI

jaetaan lahjakkaalle fysiikan opiskelijalle: Uimonen Mikael 100 €

SUOMEN TIETOKIRJAILIJAT RY:N STIPENDI

harrastuneisuudesta tietokirjallisuuteen: Pitkänen Ella 100 €

LEHTI- JA KIRJASTIPENDIT Helsingin Sanomien Säätiö lahjoittaa Helsingin Sanomien vuosikerran suomen kielen taitajalle: Holttinen Sara Runoyhdistys Nihil Interit ry:n kirjapalkinto lahjakkaalle runouden harrastajalle: Rönkkönen Mia Antikvariaatti Punaisen planeetan lahjakortti kirjallisuutta harrastavalle: Hakulinen Emilia Sverigekontakt i Finland -yhdistyksen kirjastipendi: Aalto Iris Holttinen Sara Pohjola-Nordenin kirjapalkinto ruotsin kielessä kunnostautuneille ja erityistä kiinnostusta osoittaneille: Haapanen Elmiina Laurinkoski Ville Leskinen Julia Niinivaara Nea Ogola Zipora Tiainen Elli

Ranskan instituutin kirjastipendi erinomaisesta menestyksestä ranskan kielen ylioppilaskirjoituksissa: Holttinen Sara Aarnio Laura Historian opettajien kirjapalkinnot parhaiten syksyn ja kevään historian ja yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa menestyneille: Aarnio Laura Holttinen Sara Kelo Rosaliina Kosunen Katariina Pyykkö Tony Editan kirjastipendi psykologian reaalikokeen parhaiten kirjoittaneelle: Veijonaho Salla Niin & näin -kustantamo lahjoittaa kirjastipendit filosofian ja elämänkatsomustiedon opinnoissa menestyneille opiskelijoille: Anttila Juuso Ma Ping Räty Anni Tiililä Taru

Opettajien pohjoismainen kirjastipendi: Köhler Lotta

37

44

anhat 201