Helsingin kuvataidelukion vuosikertomus 2011-12

Helsingin kuvataidelukio Vuosikertomus 2011–2012

47

HELSINGIN KUVATAIDELUKIO HELSINKI UPPER SECONDARY SCHOOL OF VISUAL ARTS ASP-(UNESCO-)KOULU Kuvataidepainotteiseen opetussuunnitelmaan perustuva erityinen tehtävä alkoi valtioneuvoston päätöksellä 27.6.1985.

YHTEYSTIEDOT Pääkoulu Torkkelinkatu 6 00500 HELSINKI Postiosoite: PL 3802 00099 Helsingin kaupunki Rehtori Mervi Willman puh. (09) 310 82365 mervi.willman(at)hel.fi Apulaisrehtori Maiju Silén puh. 050-401 3122 maiju.silen(at)hel.fi Koulusihteeri Ines Lukkanen puh.(09) 310 82367, faksi (09) 310 82375 ines.lukkanen@hel.fi Opinto-ohjaaja Sari Vahtera puh. (09) 310 82368 Opinto-ohjaaja Satu Haime puh. (09) 310 82371 Pääkoulun opettajat puh. (09) 310 82370 Kouluisäntä ja toimitilahuoltajat puh. (09) 310 82369 Taidetalo Pengerkatu 5 00530 Helsinki Taidetalon opettajat puh. (09) 310 87124 Faksi (09) 310 87121 Taidetalon kouluisäntä puh. (09) 310 72647 Koulun internet-sivut: www.kuvatl.edu.hel.fi Muut sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@edu.hel.fi

HELSINGIN KUVATAIDELUKIO Vuosikertomus 2011–2012 SISÄLLYS

Ä

Katseita menneeseen, jotain uutta, jotain vanhaa

2

Oppilaskunta elementissään

4

Kestävää kehitystä Torkkelissa

6

Muilla mailla

8

Taiteellista arkea

16

Vierailijoita Torkkelissa

22

Ulos luokista

24

Wanhat tanssivat

32

Eläkkeelle lähtijöitä

33

Seinäsarjakuvaa

45

Koulun vaiheet

REHTORIT

Helsingin toinen suomalainen lyseo

1925–49

Lauri Pelkonen

1925–30

Oma koulurakennus

1945

Viljo Laine

1930–47

Helsingin toinen lyseo

1950–77

Veijo Kattainen

1947–50

Torkkelinkadun lukio

1977–79

Jouko Palonen

1950–74

Torkkelin lukio

1979–91

Antero Kuusisto

1974–84

Helsingin kuvataidelukio

1991–

Päivö Suomela

1984–85

Taimi Viherketo

1985–88

Mailis Artén

1988–99

Ilkka Arvas

1999–2003

Mervi Willman

2003–

Tekstien toimitus Maarit Nopsanen, Minna Nakari, Riikka Lipsanen, Oona Linna Ulkoasu ja taitto Katja Särkkä

Kannen kuva Emmi Putkonen

Painatus Paintek Pihlajamäki Oy, Helsinki

Helsingin kuvataidelukio 2012

KATSEITA MENNEESEEN jotain uutta, jotain vanhaa katja särkkä/emmi putkonen

Lukuvuonna 2011–2012 on työskennel-

avoimesti uusia mahdollisuuksia ja

ty useiden kiinnostavien kehittämishankkeiden

osallistuvat innokkaasti koulutuksiin,

parissa. Keskeisimpänä näistä mainitsen neljän

mikä takaa laadukkaan ja ajan tasalla

lukion – Alppilan lukion, Itäkeskuksen lukion,

pysyvän opetuksen.

lll

2

Kallion lukion ja Kuvataidelukion – muodosta-

Ohjauksen merkitys on luo-

man lukiokampuksen yhteistyön. Tavoitteena on

kattomassa lukiossa erityisen suuri.

turvata monipuolinen opetustarjonta resurssien

Laadukasta ohjausta edistävä ope-

mahdollisesti pienentyessä. Yhteistyö tuo kurs-

tus- ja kulttuuriministeriön rahoit-

sitarjontaan myös uusia oppiaineita ja kursseja

tama ohjauksen Yoyo-hanke jatkui

esimerkiksi kieliaineissa. Kuvataidelukion vä-

lukuvuoden 2012 loppuun saakka, ja

ellä onkin jo myönteisiä kokemuksia tällaisesta

sen tuloksena syntyi pääkaupunki-

yhteistyöstä Kallion lukion kanssa.

seudun laadukkaan ohjauksen malli.

Uudenlaista mallia opiskeluun tuo Stadin

Kallion lukion opinto-ohjaaja Riku

eKampus -hanke, jossa rakennetaan laadukas-

Alkio esitteli omassa koulussaan ko-

ta verkko-opetusta tarjoava oppimisympäristö.

keiltua uudenlaista ryhmänohjausta.

Hankkeessa on mukana 26 kehittäjäopettajaa

Tästä innostuneena ohjauksen tiimi

kaikista kaupungin lukioista. Yhdessä laadim-

suunnitteli meidän lukioon soveltu-

me ilmiöihin perustuvaa opetussuunnitelmaa

van mallin, jota pääsemme kokeile-

ja pohdimme verkko-oppimiseen sopivia me-

maan ensi lukuvuonna. Tavoitteena

netelmiä ja työtapoja sekä tarvittavia sähköisiä

on eri vuositasoille räätälöity ohjaus,

työkaluja. Kuvataidelukion opettajat katsovat

jossa yhteisiä tapaamisia on aiempaa

vähemmän ja jossa opiskelijoita ohjataan yksilöllisemmin.

Kuvataidelukion henkilökunnassa on kuluneena lukuvuotena tapahtunut useita muutoksia.

Kesällä koulun päätyttyä alkoi

Syksyllä kouluisäntä Jarmo Nyberg siirtyi muihin

pitkään odotettu ruokalan perusteel-

tehtäviin ja hänen tilallaan aloitti Juha Heimonen.

linen korjaus. Syksyllä opiskelijat

Pitkäaikainen koulusihteerimme Eila Wickström

saivat nauttia happihyppelystä päivit-

siirtyi eläkkeelle 29.2., ja uudeksi koulusihteerik-

täin, sillä korvaavat ruokailutilat oli-

si valittiin tradenomi Ines Lukkanen. Torkkelin pit-

vat Aleksis Kiven koulussa ja Kallion

käaikaisimpiin opettajiin kuuluva liikunnan ja ter-

ala-asteella. Siellä ruokailut sujuivat

veystiedon lehtori Helinä Hirvonen jää eläkkeelle

mallikkaasti, ja hyvää kannatti odot-

1.8.2012. Rehtori Mervi Willman toimi puolen vuo-

taa: kevätlukukauden ensimmäinen

den ajan opetuspäällikkönä ja sai näin mahdolli-

koululounas tarjottiin omassa upe-

suuden perehtyä opetusvirastossa tehtävään hal-

assa ruokalassa. Keskikäytävän roh-

lintotyöhön.

kea väritys tosin jakoi jopa Torkkelin opiskelijoiden

Kuluneena lukuvuonna koulussa panostettiin

mielipiteitä. Monet

erityisesti markkinointiin. Uutta strategiaa suunni-

kehuivat kirkkaanvihreää lattiaa, jot-

teltiin markkinointitiimissä, ja muun muassa koulun

kut taas tyrmäsivät värin liian räike-

hakuopas uudistettiin. Koulun näkyvyyttä lisäsivät

änä. Kaikki ovat kuitenkin tyytyväisiä

myös laadukkaat blogit Hetkiä ja kuvakulmia sekä

siihen, että remontti toi kouluun lisää

Kuvavirta. Ponnistelut tuottivat toivotun tuloksen,

vessoja ja uudet työtilat terveyden-

sillä koulun hakijamäärä kasvoi edellisestä vuo-

hoitajalle ja psykologille.

desta ja ensisijaisten hakijoiden määrä oli aiempaa

Tauko koulurakennuksen kor-

selvästi suurempi.

jauksissa jäi lyhyeksi. Tapaninpäivän

Tänä vuonna koululle myönnetyllä Ruuti-

myrsky vaurioitti katon rakenteita

hankkeen (aiemmin Hesan Nuorten Ääni) määrä-

niin, että sen uusiminen osoittautui

rahalla tuli toteuttaa kulttuurihanke, ja mikäpä so-

välttämättömäksi. Seuraava lukuvuo-

pikaan paremmin Kuvataidelukiolle. Toukokuisena

si aloitetaankin uuden katon suojissa.

iltapäivänä opiskelijat toteuttivat erilaisia kulttuuri-

Kansainvälinen toiminta ja vie-

työpajoja.

railut osoittavat koulun olevan vireä

Esitän kiitokset koko koulun väelle lukuvuo-

ja ulospäin suuntautunut. Matkoja

den aikana tehdystä työstä! Koulumme vahvuuksia

on tehty muun muassa Pariisiin ja

ovat osaava henkilökunta, toimiva tiimityö, opiske-

Frankfurtiin ja uutta yhteistyötä vi-

lijoiden osallisuus, avoin suhtautuminen uuteen ja

ritellään pohjoismaisten lukioiden

lämmin ilmapiiri.Vaalikaamme niitä! Lämpimimmät

kesken. Lähiseudulle on tehty opinto-

onnitteluni menevät uusille ylioppilaille, joille us-

käyntejä muun muassa Helsingin mu-

kon Kuvataidelukion antaneen hyvät eväät elä-

seoihin. Svenska nu -projektin myötä

mään. Kaikkea hyvää teille!

koulussa on tänäkin lukuvuotena käynyt ruotsinkielisiä vierailijoita.

Maiju Silén rehtori

3

OPPILASKUNTA ELEMENTISSÄÄN innostuivat koulumme uudet ykköset, jotka lähtivätkin innokkaasti oppilaskunnan valtuuston toimintaan.

Uuden valtuuston sekä vanhan hallituksen voimin koulun ikkunat koristeltiin halloween-juhlapäivänä jätesäkein ja fatboyt ja sermit muuntuivat ennustajanteltaksi. Saliin ja pukuhuoneisiin rakennettu kauhujen talo osoittautui jymymenestykseksi, ja menestyksekkään valtuuston voimin järjestettiin sekä glögintuoksuiset

pikkujoulut,

halientäytei-

nen ystävänpäivä että pääsiäisajan munajahLukuvuoden alkaessa Helsingin

ti. Saimme myös nauttia perinteiseen tapaan

kadut täyttyivät mustista kangaskasseista,

Sibelius-lukion ja Kallion lukion kanssa yhtei-

joita koristivat baskeripäisten torkkelilais-

sistä kolmen suuren bileistä, jotka olivat van-

ten hahmot. Oppilaskunnan hallituksen

han hallituksen viimeinen yhteinen projekti.

lll

Ruuti-hankerahat oli pantu käytäntöön, ja

Tammikuussa oppilaskunta äänesti jou-

kuvataidelukiolaiset saattoi viimein tun-

kostaan oppilaskunnan uuden yhdeksän hen-

nistaa katukuvasta. Erityisesti kasseista

gen hallituksen, joka on vienyt aktiivisesti

4

Alppilan sekä Itäkeskuksen lukioiden kanssa yhteiseksi kampukseksi. Tällainen yhdistyminen mahdollistaa kurssien valinnan kaikista kouluista.

Keskitymme myös uusien teemapäivien ja tapaheteenpäin vuoden 2012 Ruuti-rahoilla

tumien järjestämiseen sekä tiedottamisen tehosta-

järjestettävää Torkkeli-päivä-hanketta.

miseen. Uuden hallituksen myötä Torkkelin OPKH

Helsingin

on saanut oman Facebook-sivun, jonka kautta tie-

kaupungintalolla

esitel-

ty hanke sai kaupungilta 3 800 eu-

dotetaan muun muassa tulevista tapahtumista.

roa. Perjantaina 11.5. järjestettävässä

Hallitustoiminta voi tuntua kaukaiselta, mut-

Torkkeli-päivässä oli muun muassa graf-

ta siihen, mitä koulussamme tapahtuu, vaikuttaa

fitityöpaja, elokuvia, joogaa, tekstiilien

koko Kuvataidelukion väki. Toistaiseksi olemme

painantaa sekä yllätyksiä. Tavoitteena

pitäneet yllä kuuluisaa Torkkelin henkeä ja toi-

on tehdä ohjelmantäyteisestä Torkkeli-

vomme sen pysyvän elossa tulevaisuudessakin.

päivästä uusi kevätperinne, johon oppi-

Oppilaskunnan hallitus toivottaa opiskelijat ja

laat osallistuvat mielellään.

opettajat ystävällisesti tervetulleiksi päätöksen-

Koulumme oppilaskunta on pitänyt tuttuun tapaan yllä myös koulujen

tekoon ja kiittää onnistuneesta lukuvuodesta.

Vaikuttaminen on vain askeleen päässä.

välisiä suhteita. Hallitus on osallistunut kuluneena lukuvuonna kaksi kertaa Suomen lukiolaisten liiton järjestämille

Water-oppilaskuntafestivaaleille

Lappeenrannassa Water-tapahtuma

ja on

Veronica Ahonen oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Tampereella. tarjonnut

pal-

jon uusia ideoita ja ystäviä, hauskuutta unohtamatta.

Tulevana

lukukautena

hallitus

aikoo keskittyä koulujen välisten suhteiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen tulevan Kampus-järjestelmän varalta, jossa koulumme yhdistetään Kallion,

5

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ TORKKELISSA

Edellisten vuosien ponteva

mainittava yhtenä lukuvuoden helmenä: piparin-

ympäristötoiminta on saanut jatko-

tuoksuinen vierailu Mäkelänrinteen lukion ympä-

osan.

ristöraadin luona jäi varmasti monelle mieleen.

lll

Vime lukuvuoden kestävän

kehityksen sertifikaatti sai seurak-

Lukuvuoden virallisena ympäristöteemana

seen toisen arvostetun ympäristö-

on ollut sekajätteen määrän vähentäminen. Lajittelu

toiminnan tunnustuksen:

Torkkeli

on Torkkelissa tuttua puuhaa. Työnämme olikin

saavutti kestävän tason Vihreä lippu

lähinnä muistin virkistäminen lajittelusääntöjen

-toiminnassaan!

osalta. Huipennuksensa työmme sai, kun ympärisympäristöraatilaiset

töraatilaiset toteuttivat opiskelija Sara Saukkosen

ovat osallistuneet aktiivisesti toi-

johdolla tietokonepohjaisen lajittelupelin ja ohjasi-

mintaan, josta mainittakoon hul-

vat pelaamista jokaisessa RO-ryhmässä.

Uudet

letkajenkkaesitys

Toinen kestävän kehityksen teemamme oli

Tuomiokirkon portailla vihreät liput

oppimisen tuki. Toteutimme laajan arvioinnin ai-

liehuen! Esitys pääsee myöhem-

heesta, ja ympäristö- ja yhteisötiimin opiskelijajä-

min valmistuvaan usean eri maas-

senet koostivat sekä esittelivät tulokset näyttävästi

sa tehdyn videokoosteen osaksi.

kolmoskerroksen seinällä. Opettajat saivat näin

Lukioiden välinen yhteistyö on myös

arvokasta tietoa opiskelijanäkökulmasta, ja työs-

vattomimpana

6

timmekin omat johtopäätökset ja asetimme uusia tavoitteita itsellemme, kuinka tukea opiskelijoita yhä paremmin.

Tätä

kirjoittaessa

yhteistapaaminen

kevään

muiden lukioi-

den ympäristöraatilaisten kanssa Harakkasaaressa on vielä edessä päin – mutta hyvää kannattaa odottaa !

Vihrein terveisin

Carla Urbano ympäristöraadin ohjaava opettaja Oppimisen tuen puu Voimavarttia 4. jaksossa

7

MUILLA MAILLA Jotain rajaa Kaksi kuvataideopettajaa ja neljä opiskelijaa vierailivat marraskuussa Tallinnassa Collegium Educationis Reavaliae -koulussa. Matkalla tutkittiin valokuvaten teemaa “Rajalla”. Kuvista rakennettiin pienet näyttelyt sekä Tallinnaan että omaan kouluun.

Lähdemme kiertämään vanhaa kaupunkia kamerat olalla illallispaikkaa etsien.

Lopulta päädymme keskiaikaiseen ravintolaan, jonka annokset ovat maittavia ja aivan liian isoja. Palaamme hotellille varsin kylläisinä, ja vaivun nopeasti uneen kaikesta ruoasta ja matkustamisesta.

Uusi päivä, uudet kujeet. Aamiaisen

lll

On aurinkoinen marraskuun iltapäi-

syötyämme

vaeltelemme

van-

vä Helsingin Länsisatamassa ja päivä on mitä

han kaupungin mukulakivikatuja lukio

mainioin astua kirkkaan vihreään Superstariin

Collegium

kolmen muun tossun ja kahden opettajan

Vastaremontoidun koulun kaksikerroksi-

kanssa. Olemme matkalla Tallinnaan kartoit-

nen kirjasto ja kartanon ruokasalia muis-

taaksemme yhteistyötä sekä toteuttaaksem-

tuttava ruokala jäävät erityisesti mieleen.

me valokuvaprojektin ’’Rajalla’’. Ryhdymme

Sen lisäksi, että koulun ruokalassa ei ole sil-

Educationis

Revaliaehen.

heti toimeen laivalle

miinpistävän vihreitä

päästyämme:

seiniä,

kan-

nella kuvaamme tai-

tehdään

vaanrannassa

päällä

möttävää

hää-

kouluruoka paikan alusta

lop-

Helsingin

puun. Ei hullumpaa.

siluettia ja laskevaa

Päärakennuksesta

aurinkoa.

jatkamme

Merellä

samalla

tuntee talven. Vaikka

kadulla olevaan lin-

yritämmekin taistella

naan, tai siltä se ai-

käsiemme kohmettu-

nakin

mista vastaan, meri-

näyttää.

viima ajaa meidät no-

on

peasti takaisin sisälle.

E d u c a t i o n i s

Saavumme Tallinnaan

ulkopuolelta Rakennus Collegium

Revaliaeen

kahden

siellä

Penksu: opetetaan

tunnin

laivamatkan

kuvataideaineita.

jälkeen

ja

Ihasteltuamme

taksilla

ajamme

lin-

hotellille.

naa kävelemme ka-

Ilta etenee leppoi-

dun toiselle puolelle

sissa

8

pitkin

merkeissä:

Pinja Myllykoski

koulun keramiikkati-

Sonja Ahonen

loihin. Samalla saamme kokea talven ensilumen.

Viimeinen päivä on lähinnä pakkaamista ja ostoksia, ja sitten suuntaamme sata-

Ihastuttavan esittelykierroksen jälkeen

maan. Laivamatkalla otan vihdoinkin koulu-

jatkamme kaupunkiin tutustumista kame-

kirjat esiin, joskin vastahakoisesti. Koeviikko

ran etsimen läpi. Mereltä puhaltava hyinen

alkaa siis seuraavana päivänä.

tuuli tekee nälkäiseksi. Siispä suuntaamme

Alun perin oli tarkoitus, että ’’Rajalla’’-

intialaiseen ravintolaan lämmittämään vat-

valokuvaprojekti

saamme ja käsiämme ennen kuin kamerat

Collegiumin kuvataideopiskelijoiden kans-

jäätyvät niihin kiinni. Tämän jälkeen palaam-

sa, mutta tällä kertaa se ei valitettavasti on-

me hotellille, otamme pienen tupluurin ja

nistunut. Toivottavasti tulevaisuudessa voim-

jatkamme kuvaamista tuliaisostosten ohella.

me tehdä yhteistyötä, monia mielenkiintoisia

’’Rajalla’’-teema osoittautuu yllättävän hanka-

projekteja ja ylittää lisää rajoja.

toteutettaisiin

yhdessä

laksi. Päädyn lopulta kuvaamaan konkreettisia, näkyviä rajoja, kuten katonrajoja ja maalipintojen värimuutoksia – yksinkertaista, ehkä

Pinja Myllykoski 1. vuoden opiskelija

jonkun mielestä kaunista. Pian on (taas) ruokailun ja viimeisen illallisen aika. Olemme

*tossu = Torkkelin opiskelija

erittäin kansainvälisellä tuulella ja päätämme

**Penksu = Pengerkadun Taidetalo, jossa

päivämme sushit suussa.

osa kuvataideopetuksesta

9

MUILLA MAILLA

COMENIUS- muukalaisina PARIISISSA lll

16.1.

Kello oli tuskin kahdeksan, kun me kahdeksan Torkkelin opiskelijaa ja kaksi opettajaa seisoimme Helsinki-Vantaan lentokentällä. Olin saanut jännitykseltäni nukuttua ehkä kolme tuntia, ja silti teki lähinnä mieli hyppiä riemusta. Koulumme oli ottanut osaa kansainväliseen Comenius-projektiin, jonka teemoina ovat erilaisuus ja vieraus. Olimme suunnitelleet taideprojektia, joka liittyi otsikkoon ”Nous sommes tous etrangers - We

10

are all strangers”. Olimme tavanneet silloin tällöin Penksulla käsitelläksemme suunnitelmiamme, ja tässä sitä nyt oltiin, matkalaukut ja passit käsissä.

Innostus ehti vähintäänkin triplaantua, kun olimme selvinneet pitkästä matkasta ja istuimme pariisilaisen hotellin aulassa odottamassa ystävyyskoulumme Lycée Turgot’n opettajia, jotka veisivät meidät iltapäiväksi tutustumaan kouluunsa. Päivä huipentui elokuvakurssilaisten järjestämään esitykseen

sekä oppilaiden opastamaan kierrokseen Pariisin illassa.

Taidokkaat mustavalkokuvat oli

17.1.

helppo rinnastaa omaan projek-

Tiistaina pääsimme vierailemaan Lycée Turgot’n

tiimme: Diane Arbus on ottanut

oppitunneille. Englannin tunnilla muodostimme ryhmiä

paljon kuvia ihmisistä, joita ylei-

koulun oppilaiden kanssa ja juttelimme kotikaupungeis-

sesti saatetaan pitää yhteiskun-

tamme. Historian tunnilla taas kuulimme toisesta maa-

nan marginaalissa elävinä.

ilmansodasta sekä ranskalaisesta koulujärjestelmästä.

19.1.

Tuntien jälkeen suunnistimme Afrikan, Amerikkojen,

Päivä

alkoi

vierailulla

Aasian ja Oseanian taiteen ja kulttuurien museoon Musée

Ranskan

kaupunginkirjastos-

du Quai Branlyyn. Ihailtuamme pari tuntia kaikkea prons-

sa, jossa tutustuimme etenkin

sikoruista glitteröityihin patsaisiin lähdimme ostoksille

Euroopan

tunnetuille kauppakaduille.

Mietimme,

karttojen mitä

osastoon.

maantieteen-

18.1.

opettaja Jalle mahtaisi ajatella, jos

Vietimme hyvän tovin Merci-nimisessä elämän-

tietäisi, että kumarruimme tutki-

tapakaupassa, jossa toiset ihmettelivät kalliita vaatteita

maan parin sadan vuoden ikäisiä

sekä ylellisyystavaroita ja toiset huokailivat ihastuksesta

karttoja ja karttapalloja. Vierailun

valikoidessaan suunnattoman suurista kirjahyllyistä iki-

jälkeen Lycée Turgot’n oppilaat

vanhoja kirjoja ostoskoriinsa.

esittelivät

Tapasimme

pariisilaiset

ystävämme

Jeu

de

meille

kiinnostavia

paikkoja Pariisissa. Halusimme

Paumen museossa, jonka tämänkertainen erikoisuus oli

kaikki

keskittyä

”oikeaan”

amerikkalaisen valokuvataiteilija Diane Arbusin näyttely.

Pariisiin emmekä turisteille tar-

11

MUILLA MAILLA jottaviin perusnähtävyyksiin. Keräsimme ai-

joimme kaakaota latinalaiskorttelin kahvilas-

neistoa omaan projektiimme ja illalla söimme

sa sekä muistelimme yhdessä kuluneen vii-

oppilaiden ja heidän perheittensä kanssa.

kon tapahtumia.

20.1.

Viimeisenä

21.1. päivänä

Matkalla lisäpainoa kerännyt matka-

Pariisissa olo oli kaihoisa. Aamupäivän kier-

laukku tuntui raskaalta ja ajatus kotiinpa-

telimme

1800-luvun

luusta melko kamalalta, sillä aika oli kulunut

ranskalaisen taiteen museossa. Vietimme

aivan liian nopeasti. Katselin junan ikkunasta

unohtumattoman iltapäivän Père-Lachaisen

maisemia väsynein silmin ja pohdin, milloin

hautausmaalla. Oscar Wilden hauta löytyi

näkisin rakastamani Pariisin uudelleen. Tätä

yllättävän helposti, ja sitä suojaavaa lasimuu-

Comenius-projektia parempaa päätöstä lu-

ria pussattuani kylmä sadekaan ei tuntunut

kio-opiskelulleni on tuskin olemassa.

Musée

kokonaisena d’Orsayssa,

missään. Illalla vierailimme legendaarisessa Shakespeare & Company -kirjakaupassa,

12

Emma Rantatalo abiturientti

Frankfurt aikataulu: MA 7.5.

Lähtö aamulla – Frankfurtissa noin klo13-14 Tapaaminen koululla, projektin käynnistys Ruoka Perheisiin TI 8.5.

Vierailu taidemuseoihin Städel ja MMK Kuvausta KE 9.5 Palmen Garten Kuvausta, kuvat valmiit iltapäivällä Kuvien tulostus TO 10.5 Näyttelyn rakentaminen Lähtö illalla

HUOMIOITA

FRANKFURT 7.–10.5.

13

lll

Yhteistyö saksalaisen Ziehenschule

’Huomioita’?”. Yhteisessä keskustelussa huo-

on

miot saivat monia merkityksiä, mutta myös

jatkunut jo usean vuoden ajan. Jälleen

yllättävän paljon samoja teemoja nousi esiin,

kerran kokosimme ryhmän valokuvauk-

kuten tuttuus, vieraus ja yllättävyys.

Frankfurt-am-Main

-koulun

kanssa

sesta innostuneita opiskelijoita opintopro-

Valokuvaaminen aloitettiin tekemällä

jektiin. Työskentely käynnistyi Suomessa

kuvallisia huomioita omasta ympäristöstä.

kysymyksellä ”Miten ymmärrät teeman

Kuin itsestään sama prosessi jatkui Saksan

14

Emilia Hakulinen

Veronica Ahonen ja Philomena

maalla. Jo lentokentällä kamerat oli kaivet-

jatkuu, kun saksalaisopiskelijat tulevat vas-

tu esiin ja kiinnostuneet objektiivien silmät

tavierailulle ja tutustuvat koulutyöhön tääl-

suuntautuivat vieraan ympäristön yksityis-

lä pohjolassa.

kohtiin.

Saksalaisten opiskelijoiden kanssa toteutettiin valokuvanäyttely heidän koulunsa

Katja Särkkä kuvataideopettaja

uudisrakennuksen aulaan. Syksyllä projekti

15

TAITEELLISTA ARKEA ARKISIA

ASIOITA Herään pinnan alta, samoan viileissä viidakoissa, kunnes tunturi tulee vastaan ja kello lyö kahdeksan.

Matematiikan luvut eivät merkitse minulle mitään, mutta silti lumi pudottaa miehiä katolta.

Päivän skalpeeraus.

Teen korkeantason kirurgiaa perunalle.

Aikavaras hyökkää kun maalaan historiaa uudelleen, laveeraan asiat toiseen järjestykseen.

Koe menee huonosti ja ryömin alas portaita, hiljaa ja hyvin.

Rakennus tyhjenee vihdoin.

Kirmailen alas loivaa mäkeä, ihmiset pällistelevät harmaissa ikkunoissa.

Alkaa sataa jääpaloja.

Ne soittavat kirpeitä lauluja, pällistelevien ihmisten ränneissä.

Oona Linna 1. vuoden opiskelija

16

kuva emmi putkonen

Taidetta

JA TIKKU-UKKOJA Kuvataiteen erikoistehtävälukion työhönot-

tyntyyppisten suuntausten, tekijöiden

topolitiikassa ei opettajien omia taiteellisia ansioita

ja töiden ihailua. Hienot teokset luovat

kovin tarkasti arvioida. Tällainen menettely on toki

positiivisia tunnereaktioita ja puhutte-

järkevää, koska moni meistä ei suoraan opeta kuvan

levat työt vauhdittavat ajattelun liiket-

tekemistä. Ammatillista arkea saattaisi kuitenkin hel-

tä.

lll

pottaa edes kelvollinen piirustustaito.

Kuvataidelukion ympäristö an-

Itse olen surkea piirtäjä. Urheasti joudun ker-

taa tilaisuuksia taidokkaiden kuvien

rasta toiseen demonstroimaan historiallisia muutok-

seuraamiseen aivan toisella taval-

sia tikku-ukkopedagogiikallani oppilaiden seurates-

la kuin mikään aiemmista lukuisista

sa huvittuneina visuaalisesti säälittävien tuotoksien

lukioista, joissa olen työskennellyt.

syntyprosessia. Taidon puute ei sinänsä haittaa, kos-

Ajoittain seuraan seinillä olevia näyt-

ka opin jo lapsena, mitä taitojen mukainen työnjako

telyitä ja pyrin valikoimaan niistä hel-

tarkoittaa. Tuottaessamme serkkuni kanssa super-

miä, jotka omien, osin epämääräisten,

sankariaiheisia sarjakuvia työnkuvat olivat selkeät:

kriteerien valossa miellyttävät itseäni.

loistavana piirtäjänä hän toteutti sen, mitä yhdessä

Ohessa kuva viimeisimmästä oppilas-

suunnittelimme.

työstä, jota tuli tuijoteltua hieman taval-

Kuvataiteen parista ei lahjattomalle löytynyt

lista pidemmän aikaa. Joanna Eklundin

uraa, mutta se ei ole estänyt kiinnostusta alaa ja sen

työn sisältö ja toteutus on mielenkiin-

ilmiöitä kohtaan. Umpiteoreettisena henkenä olen

toinen.

aina pohdiskellut filosofisia kysymyksiä ja sen takia opettanut joskus estetiikkaakin. Taidehistoriaa ja kuvien tarkastelua on ollut vaatimattomasti lähinnä tie-

Kalle Keränen historianopettaja

17

TAITEELLISTA ARKEA

Improvisaatiota, kakkua ja klovneriaa Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla kaksi 1. vuoden opiskelijaa teki reportaasin draamakurssin projektista, jonka tuloksena oli klovninäytelmä Perjantai.

Klovneriaan Torkkelin opiskelijoita oli perehdyttämässä koulumme entinen opiskelija Susanna Alanne, josta pian tulee kuvataideopettaja.

sisältö vaihtuu vuodesta toiseen ryhmän mukaan

Eräänä koeviikon päivänä jäämme

että ”ruokailu” olisi ollut jokin outo lämmittely-

istumaan opettajienhuoneen vastapäisille

harjoitus, mutta oppilaat ja vetäjät kaivavat esiin

sohville. Lopulta Maarit Nopsanen, yksi

patonkeja, erilaisia tuorejuustoja, keksejä ja

koulumme äidinkielenopettajista, saapuu.

kakkua, samalla kun me ihmettelemme vierestä.

Hän on toinen henkilöistä, joita haastatte-

Keksintuoksu on täyttänyt ilman, eräs kurssin op-

lemme kohta. Maarit on pirteä, kuten ta-

pilaista soittaa pianoa, ja salissa on iloinen tun-

vallisestikin. Hän huomaa myös Susanna

nelma.

lll

ja kurssit ovat olleet suosittuja.

Saavumme koulumme juhlasalin eteen odottamaan

draamakurssin

harjoituksia.

Molempia jännittää. Opiskelijoiden keskuudessa vallitsee innostunut fiilis, ja heistä lähtee iloinen pälpätys. Siirrymme saliin, ja yleisten asioiden käsittelyn jälkeen kaikki rupeavat puhumaan ruokailusta. Puoliksi melkein odotimme,

Alanteen, ”Suskin”, toisen draamakurssin

Kysymme ensimmäiseksi, miten opiske-

ohjaajan, joka sattui olemaan viereemme

lijat ovat päätyneet kurssille ja mitä he tekevät

istunut nainen. Siirrymme toisen kerrok-

siellä. Oppilaat kertovat, että he ovat tehneet

sen aulaan. Suski ja Maarit kertovat, että

erilaisia improvisaatioharjoituksia sekä sisäisen

tämän vuoden lokakuussa alkanut draa-

luovuuden ilmaisua. Lämmittelynä heillä on ollut

makurssi on keskittynyt improvisaatiote-

hämmentävän kuuloisia leikkejä, kuten sellai-

atteriin sekä klovneriaan, joihin erityisesti

nen, jossa oppilaat kuulemma juoksevat ympäri

Suski on perehtynyt. Molemmat ovat ol-

salia kiljuen ja öristen.

leet vetämässä kurssia monen monituista

Mokaaminen ja klovneria ovat draama-

kertaa. Opettajien mukaan draamakurssin

kurssin aiheina tänä vuonna. ”Mokaaminen on

18

lahja!” julistaa Wind. Klovneriassa ollaan vakavasti

on pidettävä erossa arkiminästä.

hassuja. Se on myös asenne ja olemisen tapa. Lisäksi

Sen takia kukaan ei saa nähdä, kun

tärkeätä klovneriassa on improvisaatio. Kun improvi-

oppilas laittaa punaisen nenänsä

soidaan, näytellään ilman käsikirjoitusta ja ideat tu-

päälleen. Tämän jälkeen oppilaat

levat lennosta, kesken näytelmän. Oman minuutensa

nousivat lavalle ja varsinaiset har-

liioittelu on tärkeä osa klovniutta. ”Parasta täs on mun

joitukset alkoivat. Lavalla tapahtui

mielestä ollut yhteishenki ja leikkiminen, just semmo-

kaikenlaista, muun muassa kom-

nen, että sitä vapautuu ja rentoutuu”, Tuisku kertoo.

melluksia, naurua, mietintätaukoja

Ainut miespuolinen oppilas, jonka näemme salissa, Ossi, tyytyy paljon universaalimpaan vasta-

ja hämmennystä. Lopulta poistumme vähin äänin ja hyvillä mielin.

ukseen: ”Bläääää… Kaikki! Kaikki on kivaa.” Lopuksi pääsimme vielä vähäksi aikaa seuraamaan kurssilaisten harjoituksia joulujuhlaa varten. Oppilaat kiskovat päälleen hassunkuriset ja värikkäät asunsa, innostuksen kasvaessa suuremmaksi joka hetki. He menevät rinkiin ja Suski karjaisee: ”Klovnit esiin!”, ja kaikki

Julia Leskinen ja Netta Salokoivu 1. vuoden opiskelijoita Kuvat Netta Salokoivu

laittavat yhtenä miehenä pellenenät kasvoilleen, kääntyen kuitenkin siten, että kukaan ei näe heidän tekevän niin.

Ihmettelemme

tapahtumaa,

kunnes Maarit ystävällisesti selittää syyn. Klovninenä on maailman pienin naamio, ja kun se laitetaan nenälle, muututaan klovniksi. Klovni on eri henkilö, jolla ei ole estoja, joten se

19

TAITEELLISTA ARKEA OIKEAA TAIDEMAALARIA LEIKkIMÄSSÄ lll

Kurssivalintoja koskevissa infotilaisuuksissa

meitä peloteltiin. Meille kerrottiin, että jos valitsee lukiodiplomikurssin, valinta on ehdottoman sitova.

Kurssilta ei saa pudota ja lukiodiplomityö täytyy tehdä valmiiksi, vaikka se tuntuisi raskaalta, sillä kukaan ei ohjaa työskentelyämme.

Tiesin etukäteen, että lukiodiplomityön tekeminen olisi nautinto. Vain annetut aiheet asettivat rajat.

Opettaja ei ollut määräämässä työvälineiden käytöstä, tekniikasta tai työn sisällöstä. Yhden kurssin ajan sain leikkiä oikeaa taidemaalaria ja toteuttaa oman visioni alusta loppuun.

Oli hienoa viedä kouluun suurikokoiset kiilapuut, kangasta ja monta isoa maalipurkkia. Kun jotkut epäilivät, pystynkö tekemään niin isokokoisen lukiodiplomityön, minua hymyilytti. Valitsin tekniikan, josta nautin, minulla oli hyvä suunnitelma, ja tiesin osaavani maalata. Miten olisin voinut epäonnistua? Aiheeni oli ”Pyhää ja arkea”, sillä se oli minusta kiinnostavin vaihtoehto.

En ollut aiheeseeni liian sidoksissa: kaksi abstraktia maalaustani eivät suoraan kerro katsojalle, mitä ne minulle merkitsevät. Lukiodiplomin suorittaja laatiikin myös portfolion eli työseloksen, ettei kaikkea tarvitsisi paljastaa itse työssä. Minulle portfolio oli keino selittää töissäni piilevä ajatus sekä osoittaa, että olin perehtynyt aiheeseeni ja että en maalannut hallitsemattomasti vaan suunnitelman mukaan.

Välillä tuli vaiheita, joihin kuului synnytyskipuja.

Loppuvaiheessa kurssia olin jokaisen tunnin jälkeen tyytymätön maalauksiini. Onneksi saatoin aina maalata uusia kerroksia vanhan päälle. Tiesin, ettei maalausta voi pilata. Jatkoin siis maalaamista, ja toiseksi viimeisellä tunnilla tiesin, että maalauksista tuli valmiit.

20

Juha Tikka

Ratkaiseva seikka oli yllättäen yksinkertainen: keksin maalata molempiin maalauksiin tasaisen tumman reunuksen, joka teki niistä keskenään yhteneväiset ja minulle kelvolliset.

Kun työt oli ripustettu, olin yhä tyytyväinen lopputulokseen ja tietysti muistin palkita itseni vaivannäöstä. Kuitenkin vasta myöhemmin, kun palasin laittamaan maalausten taakse nimeni ja vuosiluvun, näistä teoksista tuli lapsiani.

Elisa Gebhard abiturientti

21

VIERAILIJOITA TORKKELISSA keskuksesta kahdella englannin kurssilla

Varjostajat Irlannista ja Virosta

lokakuussa puhumassa elokuvasta yleen-

Opinto-ohjaajat saivat toukokuun alussa viikok-

sä ja erityisesti Amadeus-elokuvasta.

si varjot itselleen. Opoja seurasivat irlantilai-

Molemmat

myöhem-

nen opinto-ohjaaja Michael ja virolainen opin-

Amadeus-elokuvan

topsykologi Maili. Viikon aikana he tutustuivat

Kulttuurikeskuksen järjestämällä eloku-

Kuvataidelukion opinto-ohjaukseen ja yleisesti

vafestivaalilla.

Suomen ohjausjärjestelmään ja sen erityispiir-

Anna Möttölä vieraili Kulttuuri­

min

ryhmät

katsomassa

kävivät

teisiin.

Saara Cantell

Varjot olivat vaikuttuneita Torkkelin opis-

Muun muassa Unna ja Nuuk -fantasiaseik-

kelijoiden kuvataiteellisesta lahjakkuudesta ja

kailusta tunnetuksi tullut elokuvaohjaaja

erityislukion tarjoamista mahdollisuuksista tu-

Saara Cantell vieraili joulukuussa koulul-

kea nuorten ammattimaista harrastuneisuutta.

lamme kertomassa ammatistaan ja eloku-

Michael ja Maili ihmettelivät opiskelijoiden ren-

vistaan Mediakasvatusseura Metkan jär-

toa mutta päämäärätietoista opiskeluasennetta.

jestämässä tilaisuudessa. Juhlasali täyttyi

Koulun uusi ruokasali ja koululounas piti joka

nopeasti uteliaista ja aiheesta kiinnostu-

päivä myös dokumentoida kuvaksi!

Viikon mittaiset EU:n tukemat Academia-

neista kuuntelijoista.

opintovierailut eri puolille Eurooppaa tarjoavat

Panu Raatikainen

ohjaajille mahdollisuuksia kansainvälisten koke-

Unescon kansainvälisen filosofian päivän

musten hankintaan.

17.11. kunniaksi järjestetyssä salitilaisuudessa koulullamme vieraili filosofi FT

Kalle Mustonen

Panu Raatikainen, joka vastaili opiskeli-

Lahtelainen

joiden kiperiin kysymyksiin maan ja tai-

Kuvataidejärjestöjen liiton puheenjohtaja Kalle

vaan väliltä.

Mustonen kävi kertomassa kuvanveistäjän ar-

kuvanveistäjä

ja

Suomen

jesta, omista töistään ja innoituksen lähteistään

Turkkilaiset Comeniusvieraat Izmiristä vierailivat

sekä

taidejärjestötoiminnasta

kuvanveiston

opiskelijoille.

Helsingissä 8.-13.5. tuoden tuulahduksen kaukaisimmasta kolkasta. Ryhmään kuu-

Laura Lehtinen ja Anna-Leena Myllylä kävivät Sarjakuvakurssilla pitämäs-

luivat rehtori, opinto-ohjaaja, 2 opettajaa

sä viikon mittaisen “Maailman kuvat” -työpajan,

ja 4 opiskelijaa. Suomalaisten seurassa he

jonka aiheena oli “Globaalinen eriarvoisuus

vierailivat museoissa ja Suomenlinnassa.

ja ilmastonmuutos”. Projektin järjesti Nuorten

Sään hemmotellessa tutustuttiin keväi-

akatemia, ja sen rahoitus tuli Ulkoministeriön

seen Helsinkiin ja vietettiin aikaa kou-

Kehitysyhteistyön varoista. Työpaja on aiemmin

lussamme, niin tunneilla kuin Torkkeli-

toteutettu sekä eri kouluissa ympäri Suomea että

päivän työpajoissa.

Afrikassa ja Aasiassa.

projektiimme osallistuvien viiden maan

22

Ks. sarjakuva sivulla 44.

marko skyttä

RUOTSINKIELISIÄ VIERAITA

Serieteckning

Petra Bergström improviserade historier

om mode och trender. Allt detta är

och ritade serier med eleverna i långa svenskan.

tillgängligt även för finska ungdomar.

Kursen var en workshop i serieteckning där elev-

Martin Appel guidade till de bästa

erna själva ritade och bekantade sig med uttryck

rikssvenska medierna på nätet och vi-

som “Snyft!” och “Kvack!” Under kursen gjordes

sade exempel. Tanken var att inspirera

korta svartvita serier.

eleverna till att använda sina kunska-

“Kocka på svenska” Michael Björklund

Eleverna lagade smoothies med Michael Björklund

per i svenska även efter skoltid.

Vänskoleprojekt HUDDINGE

under lektionen, och diskuterade olika smaksätt-

Vi fick besök från vår nya vänskola i

ningar samt vilka olika tillredningssätt det finns.

Huddinge i december 2011 och hade

Alla kursdeltagare fick en liten receptbok med sig

ett planeringsmöte. Samarbetet har

hem.

under årets lopp fått nya dimensioner,

“Sajter som gör svenskan roligare”

det kommer att förverkligas i form av ett NordPlus-projekt med flera nordiska aktörer med.

Martin Appel

Sveriges tv-kanaler har de häftigaste ungdomsprogrammen, svensk radio spelar den senaste musiken, svenska tidskrifter skriver om de coolaste datorspelen och svenska bloggare vet allt

23

ULOS LUOKISTA KONSTUTSTÄLLNIGAR PÅ SVENSKA

FILOSOFIAA, TEETÄ JA OLYMPIALAISIA lll

Opiskelijoitamme otti osaa marras-

kuussa filosofian päivänä järjestettyyn filo-

Under läsåret besökte svenska grup-

sofisen esseen kirjoituskilpailuun Unesco

per två konstutställningar i Helsingfors med

Baltic Sea Essay Contestiin. Kisassa kymme-

guidning på svenska. ARS 11 var ett inter-

nen parhaan suomalaisen joukkoon sijoittui

nationellt storevenemang som fyllde Kiasma

opiskelija Ping Ma, joka osallistui kevään ai-

med konst, föreställningar, film, diskussio-

kana kansainvälisten filosofian olympialais-

ner och workshoppar. Utgångspunkten var

ten (IPO) Suomen valmennusjoukkueeseen.

Afrika. Konstnärernas verk berörde samma

Tammikuussa iso joukko opiskelijoitam-

världsdel men deras teman var universella:

me vieraili Nuorten filosofiatapahtumassa

migration, miljöfrågor och urbant liv.

Helsingin Paasitornissa. Tapahtumassa he

lll

Carl Larsson -utställningen På spaning

pääsivät kuulemaan alustuksia kauneus-

efter det goda livet på Ateneum fokuserade

teemasta, käymään keskusteluja filosofi-

på familjelivet och hemmet, men där fanns

sissa teehetkissä ja seuraamaan Sokrates-

också flera ungdomsverk av Larsson, bland

väittelykilpailua. Filosofian kurssilaisia kävi

annat stora akvareller målade i Grez-sur-

myös tutustumassa useisiin näyttelyihin

Loing i Frankrike med vilka han gjorde sitt

Kiasmassa koulumme omaoppaan johdolla.

konstnärliga genombrott. Utställningen omfattade över 100 målningar och presenterade även Carl och Karin Larsson som formgivare av bland annat möbler och konsthandarbe-

TAIDETTA PAIKOISSA lll

Kuvataidelukiolaiset osallistuivat

ten.

Kallion kaupunginosatapahtumiin “Kallio

RYHMIEN ÄÄNIMAISEMIA

Taidetta oli esillä Kallion kirjastossa, ja ke-

lll

kipinöi” syksyllä ja “Kallio kukkii” keväällä.

Koulumme ykkösluokkalaiset vierai-

livat ryhmittäin Helsingin kaupungin taide-

väällä myös Kallion puistojen puihin ripustettiin “Kultakausi”-aiheisia linnunpönttöjä.

Ympäristötaiteen

ja

valoku-

museossa Kallen-Gallelan sekä venäläisten

vauksen kurssin painopiste oli tänä

avantgardistien näyttelyssä. Opiskelijat syn-

vuonna paikkasidonnaisessa taitees-

nyttivät teoksiin uusia tulkintoja tekemäl-

sa. Museovierailujen lisäksi kurs-

lä niihin äänimaisemia oppaan ohjaamina.

silaiset kävivät Kalasataman kont-

Ääniä synnytettiin esimerkiksi puhkumalla,

tiaukiolla

laulamalla, helistämällä koruja tai hankaa-

valitsemiinsa paikkoihin. Tavalliseen

malla omia vaatteita. Kuvat heräsivät uudella

tapaan kurssi huipentui viikonlop-

tavalla eloon, kun opiskelijat loivat tuttuihin ja

puun Kuusiluodolla.

outoihin maalauksiin uniikkeja äänimaisemia.

24

tekemässä

taideteoksia

jaana rauhala

soile kakko

25

ULOS LUOKISTA

Katja särkkä

MONITAITEISUUTTA ÄIDINKIELEN KURSSEILLA lll

Äidinkielen ja kirjallisuuden

tunneilla vierailtiin vilkkaasti eri teattereissa

sekä

taidenäyttelyissä. Tänä

vuonna opiskelijoita ovat erityisesti vie-

STUDIOVIERAILU

hättäneet Q-teatterin naiseutta pohti-

Syventävän elokuvailmaisun kurs-

va Broken Heart Story, Kellariteatterin

silla tutustuttiin monikameratekniikkaan ja

Suomi-kuvaa luotaava ”Finlandia” sekä

TV-työhön MTV3:n Filmihallilla Pasilassa.

Takomon perhesuhteita syvästi käsittele-

Kurssilaiset ottivat osaa Sokkokokki-ohjelman

vä ”Perheenjäsen”. Suurta hämmennystä

nauhoitukseen

perjantai-

sen sijaan aiheutti Sanna Kekäläisen tans-

na. Nauhoituksen päätteeksi studio-ohjaaja

siteos ”Beast”, jossa pohdittiin ihmisen

esitteli ryhmälle ohjaamona toimivan HD-

raakuutta ja petomaisuutta. Helpompaa

tuotantoauton, josta lähetettiin esimerkiksi

olikin samoille opiskelijoille ottaa vas-

jääkiekon MM-kilpailut suorana lähetyksenä

taan Kiasman musiikkiaiheinen kuvatai-

maailmalle.

denäyttely ”Thank You for the Music”.

lll

26

maaliskuisena

Ihminen ja esine lll

Helsingin kuvataidelukion journalistisen valokuvan kurssilla loka–marraskuussa 2011

käsiteltiin sarjallista kuvakerrontaa mediassa. Kuvajournalismi ja mainoskuvat olivat lähtökohtana kuvaustehtävälle ”Ihminen ja esine”. Opiskelijat saivat valita lähestymistavan. Osa kuvasarjoista syntyi kuvitteellisiksi mainos- tai muotikuviksi, osa kuvareportaaseiksi todellisista ihmisistä. Kuvat olivat esillä vuoden vaihteessa Kallion kirjaston Vintti-galleriassa.

Katja särkkä

27

ULOS LUOKISTA

28

musiikille

Omistettu

lll Keväällä koulumme opiskelijoita vieraili nykytaiteen museossa Kiasmassa sekä kuvataiteen että äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien yhteydessä. ”Thank You for the Music” on Kiasman teemanäyttely, joka kokoaa yhteen popmusiikin ja kuvataiteen kohtaamista kuvaavia teoksia.

Musiikkikokemukset, idolit ja konsertit ovat vaikuttaneet meistä jokaiseen. Näyttely paljastaa, kuinka monipuolisesti musiikki on läsnä kulttuurissamme. Teoksissa viitataan musiikkivideoihin, kappaleisiin, levyjen kansiin, tanssiin, pukeutumiseen ja ihannoituihin artisteihin, jotka ovat tavalla tai toisella tehneet taiteilijoihin vaikutuksen ja innoittaneet aiheeseen.

Näyttelyssä on esillä monipuolisesti teoksia valokuvista, piirustuksista ja maalauksista videoteoksiin, veistoksiin ja installaatioihin. Musiikin ympärille syntyvää alakulttuuria ja fanin näkökulmaa tutkitaan useissa teoksissa.

Eteläafrikkalaistaiteilija Candice Breitz on kuvannut eri artistien ihailijoita ryhmäkuvissa, joista näkyy faneille tyypillisiä tyylipiirteitä. Heidän ulkonäkönsä saa heidät kuulumaan yhteen ja erottumaan muista. Näyttelyssä nähdään myös mustiin pukeutuvia Slayerfaneja Sophie MacCorquodalen videoteoksessa, jossa hän seurasi bändiä kiertueella.

Konsertteihin liittyvä odotus ja yhteisöllisyys ovat tärkeä osa musiikin kokemista, ja se on esillä myös Kiasmassa.

Mielestäni yksi näyttelyn kiinnostavimmista teoksista oli Graham Dolphingin veistokset, jotka olivat kopioita todellisista paikoista ja esineistä. Veistokset kuvasivat edesmenneiden artistien, kuten Freddie Mercuryn, Kurt Cobainin ja John Lennonin, ihailijoiden kirjoittamia, raaputtamia ja piirtämiä viimeisiä ter-

29

ULOS LUOKISTA

RYHMÄNÄYTTELY Lukuvuoden alussa ryhmänoh-

vehdyksiä julkisiin paikkoihin, esimerkiksi

lll

oveen ja puistonpenkkiin. Teoksista näkyy,

jaajamme Hanna Pusa toivoi ryhmäm-

kuinka tärkeitä rakkaat artistit ihailijoillen-

me yhteishengen nousevan ja niinpä

sa ovat. Kuolemansa jälkeenkin he kulkevat

hän esitti ajatuksensa yhteisen projek-

monien ihmisten mukana musiikkisoittimis-

tin tekemisestä. Projekti otti enemmän

sa. Heitä kuuntelemalla pystyy karkaamaan

tuulta alleen, kun Hanna kertoi lopulli-

hetkeksi arjesta, inspiroitumaan ja löytä-

sen ideansa.

mään lohtua kerran toisensa jälkeen.

Jokainen ryhmän oppilas tekisi

Musiikin kuunteleminen on hyvä kei-

yhden 10 x 10 cm:n kokoisen kuvan jo-

no purkaa ja käsitellä vaikeaitakin tunteita.

kaisen jakson loppuun mennessä. Kuva

Kiasman näyttely muistaa musiikin ja muusi-

pitäisi tehdä jonkin tietyn aiheen poh-

koiden tärkeän roolin elämässämme. Se on

jalta. Koska projekti alkoi toisen jak-

hieno tribuutti ja kiitos.

son alussa, kuvia on kolme jokaiselta.

Anni Bildo abiturientti Kuvat Hanna Pusa

30

Aiheina olivat pelko, uni ja ihqraxupoxu.

Aiheet

päätettiin

RO-

tuokioissa pidetyissä äänestyksissä.

Jokaisella oppilaalla oli vain mielikuvitus rajanaan. Ja no, paperin koko, joka toi mukanaan muutamia haasteita.

Ruuduille löytyi näyttelypaikka Kallio kukkii -tapahtuman yhteydessä Helsinginkadulla sijaitsevasta Eco Wash -pesulasta.

11F-ryhmän opiskelijat kuvat Katja särkkä

31

WANHAT TANSSIVAT

lll

Helsingin kuvataidelukion “vanhat” tanssivat vanhemmille torstai-iltana 16.2. Aikaisempien

vuosien tapaan perjantaina 17.2. vanhojen päivänä neljä paria vieraili Kivelän vanhustenkeskuksessa. Vierailu päättyi yhteiseen kahvihetkeen. Iltapäivällä osallistui koko iso 130 kuvataidelukiolaisen tanssijan ryhmä Jäähallissa pidettyyn Helsingin lukioiden suureen juhlatanssinäytökseen.

32

ELÄKKEELLE LÄHTIJÖITÄ

Eila Wickström

lll Koulumme kanslian Grand Old Lady, koulusihteeri Eila Wickström, siirtyi nauttimaan eläkepäivistä helmikuun lopussa. Hän on ollut koulumme henkilöstössä vahva ja värikäs persoona tehden työtä sekä järjellä että sydämellä.

Koulusihteerin työnkuva on varsin monipuolinen, sillä se sisältää toimistorutiineja, hallinnollisia tehtäviä ja ihmisten kohtaamista. Työtä on välillä ruuhkaksi asti, eikä yllättäviä käänteitä puutu. Sitkeänä ja tunnollisena työntekijänä Eila viipyi kansliassa tarvittaessa illansuuhun asti, jotta kiireelliset tehtävät saatiin hoidettua.

Kiitämme Eilaa pitkästä työrupeamasta koulussamme ja toivotamme kauniita ja kiireettömiä eläkepäiviä!

Helinä Hirvonen lll

Liikunnan ja terveystiedon lehtori Helinä

Hirvonen jää eläkkeelle 1.8.2012. Pitkän työuran ajan Helinä on opettanut innostaen ja kannustaen aina uusia sukupolvia. Helinän osaamisesta on koko kouluyhteisö nauttinut vuosittain seuratessaan upeita vanhojen tansseja. Opiskelijat ovat saaneet Helinältä oppia myös tapakulttuurin hienouksista.

Helinä on järjestänyt lukuisia opintomatkoja Lappiin ja Nizzaan. Jo vuosia sitten hän aloitti elävän perinteen: toukokuisen brunssipäivän. Myös opettajien virkistykseksi hän on ollut järjestämässä erilaisia retkiä ja tilaisuuksia.

Helinä on nauttinut opettajan työstään, etenkin opiskelijoiden seurasta,

sekä ylläpitänyt Torkkelin

myönteistä ja ihmisläheistä ilmapiiriä helskyvän aurinkoisella persoonallaan ja elämänasenteellaan. Kiitämme Helinää hauskasta ja antoisasta yhteistyöstä ja toivotamme hänelle aktiivisia ja iloisia eläkepäiviä!

33

sein채sarjakuvaa Linda Laakso

45

Ks. juttu sivulla 22.

LIKINÄKÖ

LIKINÄKÖ Kivipohjan alla joku hengittää meren eläväksi peili johon astua, muiden pinnoista riippumatta se pitää muotonsa kuin alkeellinen pimeä minussa minulle minulle

–

tai minulle

Voin astua peiliin, ovathan silmät kaunis osa historiaani kerros kipua odotettavissa sinikatseisten poistaessa omansa kuin pistorasiat

kuin säröt kuin

hiushalkeamat olisi tarkkaan määritelty muoto jossa pysyä (johon tukehtua) ihmiset rakastavat oikeaksi tulkittuun anatomiaansa asti liikaa määrittelevät sen jäljen, käsialan ihmiset jotka määrittelevät jälkensä jäljettömiin ovat määritelleet itsensä jäljettömiin

46

Mia Rönkkönen 2. vuoden opiskelija