Helsingin kuvataidelukion opinto-opas 2015-16

Helsingin kuvataidelukio Opinto-opas 2015–2016

A

SISÄLLYSLUETTELO Yhteystiedot........................................................ 1 Lukuvuoden 2015–2016 aikataulut ...................... 2 Ryhmänohjaajat ja kotiluokat .............................. 2 Opettajakunta lukuvuonna 2015–2016 ............... 3 Mistä löydän tietoa? .......................................... 6 Mistä saan apua? .............................................. 7 Koulun arki ........................................................ 11 Yhteistyö Kallion lukion kanssa............................. 13 Lukio-opiskelun perusasioita ................................ 14 Poissaoloihin liittyvät käytännöt ........................... 20 Järjestyssäännöt ................................................ 22 Oppikirjat 2015–2016 ........................................ 24 Kuvataiteen materiaalit ....................................... 27 Lukio-opintojen suorittaminen ja arviointi ............. 28 Opintotalo.......................................................... 34 Ainevalintakortti ................................................. 35 Jaksojen aikataulut.............................................. 36 Syksyn 2015 ylioppilaskirjoitusten aikataulut ........ 46 Kevään 2016 ylioppilaskirjoitusten aikataulut ....... 47 Lukuvuosikello .................................................... 48 Toimitus: Anne Mattsson ja Maiju Silén Kuvat: Liisa-Irmelen Liwata, Eli Kaarto ja Abra Chaloff Taitto: Tomi Uusitalo

B

Helsinki Upper Secondary School of Visual Arts Asp (Unesco) School Helsingin kuvataidelukio Mäkipellontie 19 00320 Helsinki

TAIDETALO Pengerkatu 5 00530 HELSINKI

POSTIOSOITE Helsingin kuvataidelukio PL 3802 00099 Helsingin kaupunki

KOTISIVUT http://www.kuvatl.edu.hel.fi

PUHELIMET rehtori Pirkko Majakangas................... 09-310 82365 apulaisrehtori Maiju Silén.................... 050-401 3122 koulusihteeri Ines Lukkanen.................. 09-310 82367 opettajainhuone.................................. 09-310 82370 opinto-ohjaaja Sari Vahtera................. 09-310 82368, 050-401 3125 opinto-ohjaaja Satu Haime.................. 09-310 82371 erityisopettaja Raija Pääkkönen........... 040-680 6283 terveydenhoitaja Tuija Koski................ 050-310 5598 psykologi Kaisa Tanskanen.................. 040-336 0859 kuraattori........................................... 040-160 8018 kouluisäntä Kalevi Korhonen ............... 050-401 3805 ruokapalveluesimies Päivi Mäyrä ........ 09-310 27513 TAIDETALON PUHELIMET kouluisäntä Vesa Pailakka.................... 09-310 72647, 050-401 3754 opettajainhuone.................................. 09-310 87124 valokuvauslaboratorio......................... 09-310 87115 SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@edu.hel.fi (poikkeukset lihavoitu opettajaluettelossa) KANSLIA Opiskelijoiden asiointiaika on klo 11.00–15.00. Opiskelijoiden asiointiaika on klo 10.00–14.30. Kansliaan on ilmoitettava yhteystietojen muutoksista.

1

LUKUVUODEN 2015–2016 AIKATAULUT JAKSOT 1. jakso ti 11.08. – ke 30.9.2015 2. jakso to 1.10. – pe 30.11.2015 3. jakso ti 1.12.2015 – ti 9.2.2016 4. jakso ke 10.2. – ti 12.4.2016 5. jakso ke 13.4. – la 4.6.2016

ARVIOINTIVIIKOT 1. jakso ti 22.9. – ke 30.9.2015 2. jakso pe 20.11. – ma 30.11.2015 3. jakso ma 1.2. – ti 9.2.2016 4. jakso ma 4.4. – ti 12.4.2016 5. jakso ti 24.5. – ke 1.6.2016

LOMAT Syysloma ma 12.10. – pe 16.10.2015 (vko 42) Joululoma la 19.12.2015 – ke 6.1.2016 Talviloma ma 22.2. – pe 26.2.2016 (vko 8) Pääsiäisloma pe 25.3. – ma 28.3.2016 Helatorstai to 5.5.2016 Helatorstain jälkeinen perjantai 6.5.2016

RYHMÄNOHJAAJAT JA KOTILUOKAT 1. VUOSITASO 15A Heli Arima lk 2024 15B Leena Päivänsalo lk 2027 15C Matti Sallinen lk 2081 15D Juha Tikka lk 2083 15E Carla Urbano lk 2034 15F Hanna Vanhanen lk 2026 2. VUOSITASO 14A Nina Elopuro lk 2030 14B Matti Kuosmanen lk 2035 14C Tiina Kärkkäinen e-koelabra 14D Jarl Köngäs lk 2036 14E Minna Nakari lk 2025 14F Maarit Nopsanen lk 2023 14G Hanna Pusa lk 2033

2

3. VUOSITASO 13A Tuire Kannukene lk 2086 13B Kirsi-Marja Kokkonen-Lozano lk 2074 13C Liisa Mannos lk 2029 13D Maiju Silén lk 2027 13E Marko Skyttä lk 2024 13F Tomi Uusitalo lk 2031 13G Johanna Virkkunen lk 2026 4. VUOSITASO 12A Sari Vahtera lk 2023 12B Satu Haime lk 2025

OPETTAJAKUNTA LUKUVUONNA 2015–2016 REHTORI Majakangas Pirkko FM (PMA) p. 09-310 82365, 050-306 9577 pirkko.majakangas@hel.fi

Haime Satu KM (SHA) opinto-ohjaus, RO 12B p. 09-310 82371, 040-334 8836 satu.haime@edu.hel.fi

APULAISREHTORI Silén Maiju FK (MSI) englanti, ruotsi, RO 13D p. 050-401 3122 maiju.silen@hel.fi

Havia Jaana FM (JHA) ranska, venäjä jaana.havia@edu.hel.fi

OPETTAJAT Anttila Raija TM (RAN) psykologia p. 0400-719 534 raija.anttila@edu.hel.fi Arima Heli FM (HAR) italia, englanti, RO 15A p. 0400-438 546 heli.arima@edu.hel.fi Elopuro Nina FM (NEL) ranska, RO 14A p. 0400-668 660 nina.elopuro@edu.hel.fi Erra Satu FM (SER) äidinkieli ja kirjallisuus satu.erra@edu.hel.fi virkavapaalla lv 2015–2016 Grönroos Lilli LiTM (LGR) liikunta, terveystieto lilja.gronroos@edu.hel.fi virkavapaalla lv 2015–2016

Härkönen Jyri (JHÄ) ortodoksinen uskonto jyri.harkonen@edu.hel.fi Jouhti Suvi FM (SJO) matematiikka p. 040-770 3090 suvi.jouhti@edu.hel.fi virkavapaalla 1.10.2015–10.2.2016 Kangas Loviisa TaM (LKA) valokuvaus,kuvataide p. 044-354 6996 loviisa.kangas@edu.hel.fi Kannukene Tuire TaM (TKA) kuvataide, keramiikka, kuvanveisto, RO 13A p. 040-528 6751 tuire.kannukene@edu.hel.fi Ketola Martta FM (MKE) äidinkieli martta.ketola@edu.hel.fi

3

Kokkonen-Lozano Kirsi-Marja FM (KKO) espanja, englanti, RO 13B p. 050-367 6022 kirsi-marja.kokkonen-lozano@edu.hel.fi

Mattsson Anne VTL (AMA) historia, yhteiskuntaoppi p. 040-581 2772 anne2.mattsson@edu.hel.fi

Kuosmanen Matti FK (MKU) matematiikka, fysiikka, RO 14B p. 041-525 4564 matti.kuosmanen@edu.hel.fi

Nakari Minna FT (MNA) ruotsi, RO 14E p. 050-564 5982 minna.nakari@edu.hel.fi

Kärkkäinen Tiina FM (TKÄ) historia, yhteiskuntaoppi, RO 14C p. 044-539 0996 tiina.marjaana.karkkainen@edu.hel.fi

Nopsanen Maarit FK (MNO) äidinkieli ja kirjallisuus, RO 14F p. 050-466 2965 maarit.nopsanen@edu.hel.fi

Köngäs Jarl FM (JKÖ) maantiede, biologia, RO 14D p. 040-535 0050 jarl.kongas@edu.hel.fi

Pulliainen Ukri FM (UPU) filosofia, elämänkatsomustieto p. 09-241 1791, 040-824 9464 ukri.pulliainen@edu.hel.fi

Laurila Sari FL (SLA) biologia, maantiede p. 045-137 7159 sari.laurila@edu.hel.fi

Pusa Hanna TaM (HPU) kuvataide, grafiikka, pm, RO 14G p. 050-362 5497 hanna.pusa@edu.hel.fi

Lähteenmäki Aira FK ALM) venäjä aira.lahteenmaki@edu.hel.fi

Päivänsalo Leena TM (LPÄ) uskonto, psykologia, RO 15B p. 09-684 8804, 050-548 0206 leena.paivansalo@edu.hel.fi

Manninen Mika LiTM (MMA) liikunta, terveystieto mika.manninen@edu.hel.fi Mannos Liisa FM (LMA) englanti, RO 13C p. 050-304 5907 liisa.mannos@edu.hel.fi

4

Pääkkönen Raija FM, EO (RPÄ) erityisopetus p. 040-680 6283 raija.paakkonen@edu.hel.fi Saari Hanna FM (HSA) saksa, ranska hanna.m.saari@edu.hel.fi

Sallinen Matti FM (MSA) matematiikka, fysiikka, RO 15C p. 040-514 5504 matti.sallinen@edu.hel.fi

Vahtera Sari KK (SVA) opinto-ohjaus, RO 12A p. 09-310 82368, 050-401 3125 sari.vahtera@edu.hel.fi

Sidoroff Markus MuM (MAS) musiikki p. 050-530 3114 markus.sidoroff@edu.hel.fi

Vanhanen Hanna FM (HVA) elämänkatsomustieto, filosofia, RO15F p. 041-535 1327 hanna-mari.vanhanen@edu.hel.fi

Sillanpää Tuttu TaM (TSI) kuvataide, pm, tekstiilitaide p. 040-861 1967 tuttu.sillanpaa@edu.hel.fi

Virkkunen Johanna FM (JVI) äidinkieli ja kirjallisuus, RO 13G p. 040-759 5898 johanna.virkkunen@edu.hel.fi

Skyttä Marko FM (MSK) ruotsi RO 13E p. 050-559 7512 marko.skytta@edu.hel.fi

Väntti Tarja TaM (TVÄ) kuvataide, multimedia, pm tarja.vantti@edu.hel.fi

Särkkä Katja TaM (KSÄ) kuvataide, elokuva p. 050-346 6365 katja.sarkka@edu.hel.fi Tikka Juha TaM (JTI) kuvataide, tekninen piirustus, pm, RO15D p. 0400-808 509 juha.tikka@edu.hel.fi Urbano Carla FM (CUR) kemia, matematiikka, RO15E p. 040-412 0818 carla.urbano@edu.hel.fi Uusitalo Tomi TaM (TUU) kuvataide, pm, RO 13F p. 040-587 9762 tomi.uusitalo@edu.hel.fi

5

MISTÄ LÖYDÄN TIETOA? Tietoa saat seuraamalla Fronteria ja Wilmaa, osallistumalla RO-tuokioihin, lukemalla opinto-opasta sekä osallistumalla infotilaisuuksiin.

FRONTER Fronter-oppimisympäristöä käytetään koulun sisäisenä tiedotuskanavana. Opiskelijoiden huoneessa ”HKTL opiskelijoiden huone” on tietoa koulun ajankohtaisista asioista. Sitä pitää seurata säännöllisesti. Osoite on https://fronter.com/ helsinki RO-TUOKIO Ensimmäisen vuoden opiskelijat kokoontuvat RO-tuokioon viikoittain. Ylempien vuosikurssien opiskelijoille järjestetään ryhmätapaamisten lisäksi yksilö- ja pienryhmätapaamisia. RO-tuokioon osallistuminen on pakollista.

Ykkösten RO-tuokiot pidetään 1. jaksossa perjantaisin klo 11.00–11.30, muissa jaksoissa sovitaan erikseen. Kakkosten RO-tuokiot pidetään 3. jaksossa perjantaisin klo 11.30–12.00, muissa jaksoissa sovitaan erikseen. Kolmosten ja jatkavien RO-tuokiot sovitaan erikseen.

VERKKOSIVUT Koulun verkkosivuilla www.kuvatl.edu.hel.fi on ajankohtaista ja tärkeää tietoa kuvataidelukion sidosryhmille ja muille kiinnostuneille.

WILMA Wilma on oppilaitoksen hallinto-ohjelman www-liittymä. Opiskelijan kurssivalinnat, lukujärjestykset, arvosanat ja poissaolot näkyvät Wilmassa. Jokainen opiskelija ja huoltaja saa oman Wilma-tunnuksensa. Kursseille ilmoittaudutaan Wilmassa. Poissaolot merkitään ja selvitetään Wilmassa, ja siellä voi lähettää viestejä. Osoite on https://wilma.edu.hel.fi

6

MISTÄ SAAN APUA? OPISKELIJOIDEN OHJAUS Opinto-ohjaajat pitävät opinto-ohjauksen oppitunteja sekä antavat henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta. He ohjaavat opiskelijoiden lukio-opintojen suunnittelua yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. He kartoittavat yhdessä kunkin opiskelijan kanssa lukion jälkeisiä opiskeluvaihtoehtoja ja ammatinvalintaa sekä pyrkivät kehittämään opiskelijan valmiuksia suunnitella lukion jälkeistä uraansa.

Opinto-ohjaajien työhuoneet ovat 2. kerroksessa. Vastaanottoajat, joihin ei tarvitse varata aikaa etukäteen ja varattavissa olevat ohjausajat ovat viikoittaisissa työjärjestyksissä opojen työhuoneiden ovessa. Voit lähettää opolle myös Wilmaviestejä ja sähköpostia: sari.vahtera@edu.hel.fi ja satu.haime@edu.hel.fi Jokainen 1. vuoden opiskelija laatii itse henkilökohtaisen sähköisen jatko-opintosuunnitelman eli eHOPS:n. Opinto-ohjaajat tarjoavat kaikille opiskelijoille mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun toisen vuoden keväällä tai viimeistään abivuonna. Tällöin orientoidutaan lukion viimeisen vuoden haasteisiin, tarkistetaan yo-suunnitelma ja kartoitetaan eri jatko-opintovaihtoehtoja. Samassa yhteydessä tehdään jatko-opintosuunnitelma. Näiden tapaamisten lisäksi opiskelija voi varata itse ohjausajan silloin kuin haluaa.

Opinto-ohjaajat ovat Sari Vahtera, p. 050-401 3125, 09-310 82368 ja Satu Haime, p. 09-310 82371.

ERITYINEN TUKI Erityisopettajan tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa (esim. kielelliset vaikeudet kuten lukemisen- ja kirjoittamisen vaikeus eli lukivaikeus). Kielelliset vaikeudet voivat näkyä esim. lukemisen hitautena, virheellisyytenä, luetun ymmärtämisen vaikeutena, kirjoitusvirheinä, lauserakenteen tai kieliopin hahmottamisen vaikeutena.

Erityisopettajan info ja alkukartoitus Erityisopettaja pitää infon ja alkukartoituksen syksyn alussa. Silloin hän kertoo lukion aloittaville opiskelijoille oppimisvaikeuksista ja siitä, millaista tukea lukiossa voi niihin saada.

Erityisopettaja Raija Pääkkösen vastaanotto on koululla. Ajat ja paikka ilmoitetaan erikseen. Erityisopettajan puhelinnumero on 040-680 6283.

Lukitestaus ja -lausunto Lukilausunnosta ja erityisjärjestelyistä yo-kokeessa tietoa s. 19.

7

Kokeiden ja oppituntien erityisjärjestelyt Jos opiskelija aikoo hakea erityisjärjestelyjä yo-kirjoituksiin, hänen on kokeiltava niitä jo lukioaikana. Niistä tehdään kirjallinen ns. erityisen tuen suunnitelma. Sitä seurataan ja muutetaan tarpeen mukaan. Opiskelijan tulee sopia aina kurssin alussa aineenopettajan kanssa henkilökohtaisesti käytännön järjestelyistä kuten esim. lisäajasta kokeissa.

LUKION PSYKOLOGI Lukion psykologin tehtävänä on edistää opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia sekä tukea opiskelujen etenemistä. Häntä voidaan tarvita silloin, kun pulmat liittyvät esimerkiksi opiskeluun, tunne-elämään, ihmissuhteisiin tai elämän muutoksiin.

Nuori voi itse ottaa yhteyttä psykologiin. Yhteyttä kannattaa ottaa jo silloin, kun ongelmat ovat pieniä. Myös huoltajat voivat olla yhteydessä psykologiin, kun he ovat huolissaan nuorestaan. Psykologilla käynnit ovat luottamuksellisia.

Kuvataidelukiossa psykologina toimii Kaisa Tanskanen. Psykologille voit varata ajan lähettämällä tekstiviestin tai soittamalla numeroon 040-336 0859. Kirjoita tekstiviestin perään oma nimesi ja koulusi, sillä psykologi työskentelee kahdessa koulussa. Psykologi palaa asiaan mahdollisimman pian. Vastaanottotilat ovat ensimmäisessä kerroksessa.

LUKION KURAATTORI Lukion kuraattorin tehtävänä on tukea opiskelijan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja opintojen etenemistä. Opiskelija voi hakeutua kuraattorin luokse, kun hän haluaa keskustella luottamuksellisesti elämäntilanteeseensa tai opiskeluunsa liittyvistä asioista. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin, elämänhallintaan tai itsenäistymiseen liittyvät asiat.

Opiskelija voi hakeutua kuraattorin luo oma-aloitteisesti tai huoltajien, opettajien, terveydenhoitajan tai jonkun muun ohjaamana. Kuraattori on opiskelijahuoltoryhmän jäsen ja tekee tarvittaessa yhteistyötä ulkopuolisten kanssa. Lukion kuraattori voi työskennellä yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän kanssa.

Kuraattori työskentelee kuvataidelukiossa kolmena päivänä viikossa. Varsinaisia soitto- tai ajanvarausaikoja ei ole, joten opiskelija voi varata ajan soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin numeroon 040-160 8018. Viestissä tulee olla opiskelijan nimi ja koulu, sillä kuraattori työskentelee kahdessa koulussa. Kuraattori palaa asiaan mahdollisimman pian. Vastaanottotilat ovat ensimmäisessä kerroksessa.

8

TERVEYDENHUOLTO Terveydenhoitaja Tuija Koski on tavattavissa ma ja ke–to klo 8–16 ja pe klo 8–14. Terveydenhoitajan vastaanottotilat ovat ensimmäisessä kerroksessa. Terveydenhoitajaa voi tavoitella puhelimitse 050-310 5598. Jos et tavoita terveydenhoitajaa, kiireellisessä tapauksessa voit soittaa terveyspalvelujen neuvontanumeroon 10023.

Koululääkärin vastaanotto on koululla kaksi kertaa kuukaudessa. Ajanvarauksen vastaanotolle tekee terveydenhoitaja. Lääkärintarkastuksesta opiskelija saa itselleen nuorison terveystodistuksen, joka kelpaa ajokortti-, opiskelu- ja työpaikkatodistukseksi. Kutsuntaikäisille pojille tehdään kutsuntojen ennakkotarkastus koululla.

Kouluterveydenhuolto on pääosin ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Terveystapaamisessa tulisi käydä kahdesti lukion aikana. Terveystapaamisiin kutsutaan RO-ryhmittäin.

Tapaturmat Jos sinulle käy tapaturma kouluaikana tai koulumatkalla (suorin tie kotiin tai kouluun), ota välittömästi yhteyttä opettajaan tai kouluterveydenhoitajaan. Helsingin kaupunki on vakuuttanut helsinkiläiset lukiolaiset tapaturman varalta. Myös ulkokuntalaiset ohjataan hoitoon, mutta kustannuksista vastaa oma kunta.

Hammashuolto Ohjeet suun terveydenhuoltoon opiskelija saa terveydenhoitajalta. Opiskelija varaa itse ajan hammashuoltoon. Hammashuolto on maksutonta kaikille alle 18-vuotiaille nuorille.

Tupakointi ja päihteet Päihteiden käyttäminen on ehdottomasti kiellettyä Helsingin kuvataidelukiossa.

Tupakointi on kielletty koulun sisätiloissa ja ulkoalueella. Päihde- ja tupakointikielto on voimassa myös koulun järjestämissä tilaisuuksissa.

OPISKELUHUOLTO Koulussa toimii sekä yhteisöllisen että yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmiä.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon ryhmän tehtävänä on edistää koko opiskeluyhteisön terveyttä, hyvinvointia ja oppimisen seurantaa. Ryhmään kuuluvat rehtori, opinto-ohjaajat, erityisopettaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi sekä opettajien, huoltajien ja opiskelijoiden edustaja.

Pedagogisen tuen opiskeluhuoltoryhmä seuraa opiskelijoiden koulunkäyntiä ja

9

etenemistä opinnoissa. Ryhmän jäseniä ovat rehtori, opinto-ohjaajat ja erityisopettaja. He voivat tarvittaessa konsultoida terveydenhoitajaa, psykologia tai kuraattoria. Opiskelijat samoin kuin heidän läheisensä voivat halutessaan ottaa yhteyttä ryhmään. Yhteyden saa parhaiten opinto-ohjaajan tai erityisopettajan kautta.

Yksilökohtaiset opiskeluhuollon ryhmät ovat usein moniammatillisia ja niihin kuuluvat ne opettajat ja opiskeluhuollon henkilöt, joita asia koskee. Keskustelut ryhmän jäsenten kanssa ovat luottamuksellisia, ja opiskelijan lupa tarvitaan, jos hänen asioitaan käsitellään opiskeluhuollon ryhmissä.

OPINTOTUKI JA KOULUMATKATUKI Koulusihteeri Ines Lukkanen on Kelan yhdyshenkilö. Käänny kaikissa koulumatkaja opintotukikysymyksissä hänen puoleensa. Hakemuslomakkeita saa kansliasta, Kelan toimistoista ja Kelan internet-sivuilta. Fronterin opiskelijoiden huoneessa on linkit HSL:n opiskelijalippua sekä Kelan koulumatka- ja opintotukea koskeville verkkosivuille.

HSL:n opiskelijalippu Helsingin seudun liikenteen (HSL) toimialueella ja kehyskunnissa asuvat 17 vuotta täyttäneet opiskelijat voivat ostaa HSL:n opiskelijalipun. Lippu on voimassa oppilaitoksen syyslukukauden alusta seuraavan vuoden elokuun loppuun.

Voit saada tämän lisäksi koulumatkatukea, mikäli yhdensuuntainen koulumatkasi on yli 10 km ja kuukausilipun hinta ylittää 54€/kk. Opiskelijan omavastuuosuus on 43€/kk, ja tukea saa tuon summan ylittävältä osalta.

Alle 17-vuotiaat ostavat itse lastenlipun.

Koulumatkatuen hakeminen muualta matkustaville Helsingin ulkopuolella asuvat, joiden matkakustannukset ovat yli 54€/kk, täyttävät Kelan koulumatkatukihakemuksen (KM1). Täytetty lomake viedään koulusihteerille, joka antaa opiskelijalle ostotodistuksen. Todistuksella voi ostaa alennetun lipputuotteen, josta opiskelija maksaa itse 43€/kk. Kela maksaa koulumatkatukea tuon summan ylittävältä osalta.

Pengerkadun ja Mäkipellontien välillä siirtyminen Muualla kuin HSL-alueella tai kehyskunnissa asuva opiskelija voi hankkia haltijakohtaisen matkakortin. Korvauspäätös tehdään Kelassa tapauskohtaisesti.

Opintotuen hakeminen 17 vuotta täyttänyt opiskelija täyttää Kelan lähettämän esitäytetyn hakemuksen tai opintotukihakemuksen (OT1), jonka toimittaa itse Kelaan.

10

KOULUN ARKI OPISKELIJAKUNTA Opiskelijakunta osallistuu sääntöjensä mukaisten tehtäviensä lisäksi koulun kehittämiseen sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Opiskelijakunnan valtuusto valitaan vaaleilla syyslukukauden alussa ja hallitus tammikuussa.

TUUTOR-TOIMINTA Tuutor-opiskelijoiden tehtävänä on auttaa uusien opiskelijoiden sopeutumista kouluun, edistää opiskelijoiden keskinäistä kanssakäymistä sekä luoda myönteistä ilmapiiriä. He osallistuvat myös koulun esittelytilaisuuksiin. Tuutor-koulutus järjestetään keväällä. Tuutoreita ohjaavat kuvataideopettaja Hanna Pusa ja opintoohjaaja Sari Vahtera.

KESTÄVÄ KEHITYS Kuvataidelukiolle on myönnetty kestävän kehityksen sertifikaatti 15.12.2010.

Koulussa noudatetaan mm. seuraavia tapoja: tietokoneiden näytöt, datatykit ja valot sammutetaan välitunniksi, kaikki tietotekniset laitteet sammutetaan yöksi ja luokkahuoneita tuuletetaan tehokkaasti.

Koulussa on aktiivinen ympäristöraati. Jokaisesta RO-ryhmästä mukaan valitaan halukkaita opiskelijoita heti lukuvuoden alussa. Raatilaiset suunnittelevat lukuvuoden ympäristötoimintaa. Ympäristöraatia ohjaa kemian ja matematiikan opettaja Carla Urbano, jonka lisäksi mukana on muita opettajia ja koulun henkilökuntaa.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

KIRJASTOT Kirjastot koulun lähistöllä: Etelä-Haagan kirjasto, Isonnevantie 16 B, Pohjois-Haagan kirjasto, Kaupintie 4. Lisätietoja: www.helmet.fi KOULUN NÄYTTELYTOIMINTA Pengerkadun taidetalon piharakennuksessa on pieni näyttelytila Camera Aurea.

Sekä opiskelijat että opettajat voivat varata sen 2–3 viikoksi kerrallaan. Näyttelystä aiheutuvista kustannuksista vastaa näyttelyn pitäjä. Kuvataideopettaja Tuttu Sillanpäältä saa lisätietoja.

11

LÖYTÖTAVARAT JA KATOAMISILMOITUKSET Löytötavarat tuodaan kouluisännän tai koulusihteerin työhuoneeseen. Varkaudesta tuodaan kirjallinen selostus rehtorille tai koulusihteerille. Rikosilmoituksen tekemistä poliisille suositellaan. Jos havaitset koulun tiloissa ulkopuolisia, ilmoita koulun henkilökunnalle. Suuria rahasummia tai arvoesineitä ei pidä tuoda kouluun.

OPETUSVÄLINEIDEN KÄYTTÖ Opetusvälineiden lainaaminen on mahdollista vain asianomaisen opettajan luvalla. Lainaajana olet velvollinen korvaamaan laitteelle sattuneet vauriot! Laitteiden täytyy olla aina opetusryhmien käytettävissä ja käyttökunnossa.

TIETOTEKNIIKKA Uusille opiskelijoille jaetaan lukuvuoden alussa omat käyttäjätunnukset, jotka pitää säilyttää huolellisesti. Tunnuksilla kirjaudutaan koulun koneille ja Fronteriin.

Koulussa on myös langaton verkko. Ykkös- ja kakkosvuoden opiskelijoilla tulee olla oppitunneilla mukana oma kannettava tietokone. Helsingin kaupunki tarjoaa lukiolaisille ilmaiseksi o365-ohjelmistopaketin, ja suosittelemme sen lataamista omalle koneelle. Ohjeet lataukseen löytyvät Fronterin opiskelijoiden huoneesta.

SÄILYTYSLOKEROT Opiskelija voi saada käyttöönsä lokeron tavaroiden säilytystä varten. Ohjeet lokeroista ovat Fronterin opiskelijoiden huoneessa.

YHTEISET KURSSIT KALLION LUKION KANSSA Kuvataidelukiolla on useita yhteisiä kursseja ja opettajia Kallion lukion kanssa (os. Porthaninkatu 15). Lukuvuonna 2015–2016 yhteiset kurssit pidetään Kallion lukion tiloissa. Tällöin Wilman työjärjestyksessä näkyy K-kirjain luokkatilan numeron edessä.

Voit osallistua myös Kallion lukion omille kursseille, jos niillä on tilaa. Kursseille ilmoittaudutaan oman koulun opinto-ohjaajan kautta. Kallion lukiolla on sama tuntikiertokaavio kuin kuvataidelukiolla, mutta koulujen käytänteet poikkeavat jonkin verran toisistaan. Ota myös huomioon välimatka lukioiden välillä lukuvuonna 2015–2016, jolloin toimitaan väistötiloissa.

12

YHTEIST YÖ KALLION LUKION KANSSA KALLION LUKION POISSAOLOKÄYTÄNNE Kaikki poissaolot oppitunneilta on selvitettävä Wilmassa samoin kuin kuvataidelukiossa. Opiskelija voi olla poissa Kallion lukiossa pidettäviltä kursseilta enintään viisi kertaa. Kuudennesta poissaolosta kurssi keskeytyy. Joidenkin taito- ja taideaineiden kurssien kohdalla voi olla poikkeuskäytäntöjä, joista opettaja tiedottaa kurssin alussa. Kolme myöhästymistä (max. 15 min) tai tunnilta aikaisemmin lähtemistä tulkitaan yhdeksi poissaoloksi. Kurssikohtaiseen poissaolokertymään lasketaan mukaan myös luvanvaraiset ja selvitetyt poissaolot. Jos harrastusten tai muiden ennakoitujen menojen takia joutuu olemaan kurssilta poissa useammin kuin kolme kertaa, poissaoloon pitää pyytää lupa Kallion lukion rehtorilta Lupapyyntö rehtorille -lomakkeella.

Mikäli opiskelija joutuu yllättävästä syystä (sairaus) olemaan poissa kokeesta, hänen pitää viimeistään koeaamuna soittaa kurssin opettajalle tai rehtorille (Helena Helenius-Lamminparras, p. 09-310 84425, 050-331 3346). Mikäli opiskelija ei ilmoita poissaolostaan puhelimitse koepäivän aamuna, hän menettää mahdollisuutensa osallistua uusintakuulusteluun. Jos asioit Kallion lukion kansliassa tai rehtorin luona, mainitse olevasi Kuvataidelukion opiskelija.

Uusintakuulustelu Kallion lukiossa Kallion uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään neljä työpäivää aiemmin Kallion lukion kansliasta saatavalla lomakkeella. Lomake palautetaan Kallion kansliaan. Suullisia ilmoittautumisia ei oteta huomioon. Uusintakuulusteluun saavat osallistua kurssia itsenäisesti suorittavat sekä ne opiskelijat, jotka ovat selvittäneet kirjallisesti koeviikon poissaolonsa edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.

KAMPUSKURSSIT Kampuskurssit ovat neljän kampuslukion yhteisiä kursseja ja niille ilmoittaudutaan Wilmassa. Kurssit pidetään omassa koulussa, tai Alppilan, Kallion tai kielilukiossa (Itäkeskus). Mm. poissaoloihin liittyvät käytänteet ovat hieman erilaisia eri kampuslukioissa. Niitä pyritään yhtenäistämään, mutta pääsääntö on, että noudatetaan sen koulun käytänteitä, jossa kurssi pidetään. .

13

LUKIO-OPISKELUN PERUSASIOITA

.

JAKSO Lukuvuosi jakautuu viiteen jaksoon (n. 38 koulupäivää, 7 1/2 viikkoa). Opiskelijan työjärjestys vaihtuu jaksoittain.

ARVIOINTIVIIKKO Arviointiviikko käsittää jakson seitsemän viimeistä päivää, jolloin järjestetään kurssien päättökokeet. Arviointiviikkojen aikataulut näkyvät Wilman työjärjestyksessä. Arviointiviikolla koulu alkaa klo 9.00 ja päättyy viimeistään klo 12.45 ellei toisin ole ilmoitettu. Koepäivänä voi kokeen lisäksi olla kertaustunti tai kokeen läpikäyminen sen jälkeen. Mikäli opiskelijalla on oikeus lisäaikaan, hänen on ilmoitettava kurssin opettajalle siitä itse hyvissä ajoin ennen koetta. Koepäivän ruokailu on joustavasti heti kokeen päättymisen jälkeen klo 10.00–12.45. Kokeiden palautusajankohdat ovat lukuvuosikalenterissa s. 36–45.

KURSSI Jokaisen aineen oppimäärä on jaettu kursseihin, jotka ovat itsenäisiä kokonaisuuksia. Kurssien sisällöistä, tavoitteista ja suoritusjärjestyksestä saa tietoa aineenopettajilta ja Fronterin opiskelijoiden huoneesta www.fronter.com/helsinki.

Siellä voi tutustua opetussuunnitelmaan ja kurssiesitteeseen. Jokainen kurssi arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Yhden kurssin laajuus on noin 22 oppituntia, kun oppitunti on 75 minuuttia.

KURSSITARJOTIN JA LUKUJÄRJESTYS Sähköisessä kurssitarjottimessa ovat näkyvissä kaikki lukuvuoden kurssit, jotka todennäköisesti toteutuvat. Kurssitarjontaan voi tulla muutoksia lukuvuoden aikana. Opiskelija valitsee kurssitarjottimesta ne kurssit, jotka suorittaa lukuvuoden aikana. On tärkeää, että opiskelija sitoutuu tekemiinsä valintoihin. Sijoittamalla kurssitarjottimesta valitsemansa kurssit tuntikiertokaavioon opiskelija muodostaa henkilökohtaisen lukujärjestyksensä joka jaksoon.

Oman koulun kurssitarjottimen lisäksi kursseja voi valita ykköskampuksemme kurssitarjottimelta tai koko kaupungin kurssitarjottimelta eli Helsinki-tarjottimelta.

KURSSIESITE JA VALINTATAULUKKO Kurssiesite on opiskelijan ohjauksen ja itse ohjautumisen apuväline. Opettajat ovat kiteyttäneet kurssiesitteeseen kurssien opetussuunnitelman lyhyiksi ja selkeiksi kurssikuvauksiksi. Kurssiesitteeseen kannattaa tutustua ennen valintojen tekemistä!

14

Kurssivalintojen ohjetaulukossa on tiivistelmä siitä, miten eri oppiaineiden kursseja suositellaan valittavaksi eri opintovuosina sekä suositukset kurssien suoritusjärjestyksestä.

KURSSILLE ILMOITTAUTUMINEN Kursseille ilmoittaudutaan verkossa osoitteessa wilma.edu.hel.fi ilmoittautumisaikana, joka on edellisen lukuvuoden viimeisessä jaksossa. Uudet opiskelijat ilmoittautuvat 1. jakson aikana loppuvuoden kursseille. Wilmasta voi tarkistaa lukujärjestyksensä, koko lukuvuoden valinnat ja aikaisemmat suoritukset. Kurssivalintoja voi muuttaa lukuvuoden aikana, kun Wilma on auki. Wilman aukioloajat on merkitty opinto-oppaan kalenteriin.

KURSSIARVOSANA Hyväksytysti suoritetut kurssit arvioidaan joko numeroarvosanalla tai S-merkinnällä opetussuunnitelman mukaisesti. Ks. myös ‘Oppiaineen oppimäärän arviointi’ s. 31. Jos kurssiarvosanoista on kysyttävää, käänny ensin kurssin opettajan, ei koulusihteerin puoleen.

AKTIIVIPOLKU Opiskelijan on mahdollista suorittaa kursseja aktiivipolkuun kuuluvilla opinnoilla.

Kursseja voi saada aktiivisesta osallistumisesta opiskelijakuntatyöhön, erilaisten koulun työryhmien jäsenyyksistä ja aktiivisesta osallistumisesta työryhmien toimintaan. Ruuti-toimintaa ja oman koulun ulkopuolista opiskelijakuntatoimintaa voidaan myös hyväksilukea osaksi opintoja.

Aktiivipolkuopinnoissa voidaan hyväksilukea työelämään valmentavia opintoja kuten anniskelupassi, hygieniapassi, ikärajapassi, ajokortti ja järjestyksenvalvontakortti. Kursseja voi saada esimerkiksi NUISKU-kurssista, isos- ja prometheusleiriohjaajakoulutuksesta, partio-, kerho- ja leiriohjaajakoulutuksesta. Mikäli em. koulutukset eivät kata koko kurssia, niitä voi yhdistellä tai täydentää sovitulla tavalla.

Aktiivipolkuopintojen enimmäislaajuus on 10 kurssia. Niistä sovitaan opiskelijakunnan ohjaajan, ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa.

KURSSIEN SUORITTAMINEN MUISSA KOULUISSA Kuvataidelukiolaiset voivat hyödyntää myös muiden kaupungin lukioiden kurssitarjontaa. Kuvataidelukio, Kallion, Alppilan ja Helsingin kielilukio muodostavat yhdessä kampuksen, joka tarjoaa lukuisia yhteisiä kursseja. Esimerkiksi japania voi opiskella Helsingin kielilukiossa. Kampuskoulujen tarjoamat yhteiset kurssit

15

näkyvät Wilmassa. Ne pidetään riveillä 5–8. Koko kaupungin yhteisiä kursseja tarjotaan riveillä 6–8. Näillä riveillä järjestetään mm. S2-opetus, A-venäjä ja ortodoksiuskonto.

OPETUSSUUNNITELMA Koulun opetussuunnitelmalla tarkoitetaan koko koulun toimintaa ohjaavaa asiakirjaa, jossa on esim. kuvattu koulun käytänteitä sekä kurssien keskeiset tavoitteet ja sisällöt. Kuvataidelukion opetussuunnitelma on koulun verkkosivuilla osoitteessa www.kuvatl.edu.hel.fi sekä Fronterin opiskelijoiden huoneessa.

OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Muualla suoritettujen kurssien hyväksi lukemisesta on neuvoteltava opinto-ohjaajan tai rehtorin kanssa. Katso s. 30 ’Kurssien hyväksi lukeminen’.

OPINTO-OHJELMA Lukio-opintojen aluksi opiskelija rakentaa itselleen ensimmäisen vuoden opintoohjelman eli alustavan suunnitelman lukuvuoden kursseista. Opintosuunnitelma tehdään uudelleen vuosittain, ja sitä voi eri vaiheissa tarkistaa. Opiskelija neuvottelee muutoksista ryhmänohjaajansa tai opinto-ohjaajan kanssa.

Lukio suoritetaan vähintään kahdessa ja enintään neljässä vuodessa. Tavoiteaika on kolme vuotta. Sitä lyhyemmässä ajassa lukion suorittaminen tarkoittaa käytännössä monien kurssien itsenäistä tenttimistä. Lukion vähimmäiskurssimäärä on 75, enimmäiskurssimäärää ei ole.

Opiskelijan on suoritettava jokaisessa jaksossa vähintään kolme pakollista tai syventävää lukuaineen kurssia. On hyvä valita 6–7 kurssia jokaiseen jaksoon.

Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla yhden jakson tai pidemmäksi ajaksi vain erityisestä syystä menettämättä lukiopaikkaansa.

OPINTO-OHJELMAN MUUTTAMINEN Oppimäärää on mahdollista vaihtaa perustellusta syystä kesken lukion esimerkiksi pitkästä matematiikasta lyhyeen. Siitä on kuitenkin neuvoteltava aina opintoohjaajan kanssa, joka pyytää täyttämään opinto-ohjelman muutoslomakkeen.

Matematiikka Opiskelija, joka vaihtaa pitkän matematiikan oppimäärän lyhyeen, saa lukea hyväkseen suorittamansa pitkän matematiikan kurssit samoin arvosanoin seuraavasti: MAA1 = MAB1, MAA3 = MAB2, MAA6 = MAB5, MAA7 = MAB4, MAA8 = MAB3

16

Opiskelija, joka vaihtaa lyhyen oppimäärän pitkään saa lukea hyväkseen suorittamansa lyhyen matematiikan kurssit samoin arvosanoin seuraavasti: MAB1 = MAA1, MAB2 = MAA3, MAB5 = MAA6 Hyväksytysti suoritetuista pitkän matematiikan kursseista opiskelijan kurssimäärään hyväksi luetaan soveltavina kursseina nekin kurssit, jotka eivät suoraan korvaa tiettyä lyhyen matematiikan kurssia.

Ruotsi Pitkän oppimäärän (RUA) kurssisuorituksilla voi korvata vastaavat keskipitkän (RUB) oppimäärän kurssit. Opiskelijan, joka siirtyy keskipitkästä oppimäärästä pitkään, täytyy neuvotella vastaavuuksista ja mahdollisista lisäsuorituksista ruotsin opettajan kanssa.

Vieraat kielet Pitkän oppimäärän kurssisuorituksilla voi korvata vastaavat lyhyen oppimäärän kurssit. Lyhyen oppimäärän suorituksilla ei voi korvata vastaavia pitkän oppimäärän kursseja.

Uskonnon ja ET:n oppimäärän vaihtaminen Jos opiskelija vaihtaa uskonnon elämänkatsomustietoon, hänen on toimitettava koulusihteerille todistus siitä, ettei ole kirkon jäsen. Todistuksen saa väestörekisteristä.

Kaikissa aineissa oppimäärän vaihtaneiden on erityisen huolella paneuduttava kertaamiseen ennen ylioppilaskoetta, koska korvaava kurssi ei ole yleensä sisällöltään eikä varsinkaan painotuksiltaan sama kuin korvattava kurssi. Huom!

Vain kurssit, jotka on suoritettu hyväksytysti hyväksiluetaan eli ei kurssia, jonka arvosanaksi on jäänyt 4.

RO-RYHMÄ JA RYHMÄNOHJAAJA Opiskelijat kuuluvat ohjausryhmään (RO-ryhmä), jonka ryhmänohjaajana (RO) toimii nimetty opettaja. Ryhmänohjaaja on opiskelijoidensa lähiohjaaja, joka perehdyttää opiskelijat koulun käytänteisiin, oman opinto-ohjelman laatimiseen ja koulun tuntijakoon. Ryhmänohjaaja haastattelee henkilökohtaisesti kunkin ryhmänsä opiskelijan ensimmäisen vuoden aikana. Ryhmänohjaaja seuraa oman ryhmänsä opiskelijoiden kurssikertymää ja opiskelijan oman opintosuunnitelman toteutumista. Hän tiedottaa koulun ajankohtaisista asioista ja ottaa tarvittaessa yhteyttä opiskelijan huoltajiin. Ykkösten ryhmänohjaaja tapaa opiskelijansa viikoittaisessa RO-tuokiossa, johon kaikkien opiskelijoiden on osallistuttava. Muilla vuositasoilla osa ryhmänohjauksesta tapahtuu pienryhmissä, joista tiedotetaan erikseen.

17

KURSSIN SUORITTAMINEN ITSENÄISESTI Kursseja voi suorittaa osallistumatta opetukseen itsenäisesti opiskellen eli tenttimällä. Se on mahdollista ainoastaan silloin, kun kurssi on meneillään. Opiskelija sopii opettajan kanssa kirjallisesti kurssin suorittamisesta Itsenäinen opiskelu -lomakkeella. Kurssin opettaja antaa tehtävät ja opastaa niiden suorittamisessa.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana, jotta se luetaan kurssikertymään. Itsenäisestä suorittamisesta kerrotaan tarkemmin kunkin oppiaineen kohdalla Kurssiesitteessä. Ks. sivu 14.

VALMENNUS- JA KOROTUSTENTIT Tenttiminen tarkoittaa valmennus- tai korotuskuulusteluja, joita järjestetään abiturienteille eri oppiaineissa ennen ylioppilaskokeita ja niiden jälkeen. Näin voi yrittää korottaa myös oppiaineen päättötodistuksen arvosanaa.

18

YLIOPPILASTUTKINTO Yo-tutkintoon ja -kirjoituksiin liittyvää tietoa saat seuraavista tietolähteistä: • Rehtorin pitämät pakolliset yo-infotilaisuudet ennen tutkintoon ilmoittautumista ja ennen kokeita • Fronterin opiskelijoiden huoneen yo-kirjoitukset-palsta • RO-tuokiot, joissa mm. annetaan ohjeet yo-tutkintoon ilmoittautumisesta • Rehtori, opettajat ja opot neuvovat yo-asioissa • Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivut: www.ylioppilastutkinto.fi Ylioppilastutkinnon rakenne Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Kokelas valitsee kolme muuta koetta seuraavien neljän kokeen joukosta: ruotsin koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe tai reaaliaineen koe.

Yhdessä pakollisessa aineessa on suoritettava vaativamman (pitkän) tason koe.

Kokelas voi lisäksi sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.

Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkinnon voi suorittaa yhdellä kerralla tai sen voi hajauttaa. Tutkinto on suoritettava enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana.

Osallistumisoikeus ylioppilaskokeeseen Osallistumisoikeuden on oltava kunnossa ennen kirjallista yo-koetta. Opiskelijalla on oikeus osallistua ylioppilaskokeeseen, kun hän on suorittanut ao. oppiaineen pakolliset kurssit. Ylioppilaskokeen koetehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti, joten kokeessa hyvin menestymiseen tarvitaan yleensä kaikkien ko. aineessa tarjottujen kurssien opiskelua.

Ylioppilaskokeiden ajankohdat löytyvät sivuilta 46–47. Katso myös luku ’Lukion oppimäärän arviointi, todistukset ja ylioppilastutkinto’ sivulta 32–33.

Lukilausunto ja erityisjärjestelyt, selvitys vieraskielisyydestä Lukion erityisopettaja tekee Ylioppilastutkintolautakuntaa varten lukitestauksen ja -lausunnon erikseen pyydettäessä. Opiskelijan on käynnistettävä lausuntoprosessi jo 1. opiskeluvuonna, koska erityisjärjestelyjä on kokeiltava opintojen aikana.

Ylioppilastutkintoa varten anottavista erityisjärjestelyistä sekä selvityksestä vieraskielisyydestä saa tietoa erityisopettajalta, rehtorilta sekä YTL:n verkkosivuilta.

19

POISSAOLOIHIN LIITT YVÄT KÄY TÄNNÖT POISSAOLOT Kurssin opettaja kirjaa poissaolot ja myöhästymiset Wilmaan. Jokainen poissaolo koulusta on aina selvitettävä. Huoltajan tulee selvittää opiskelijan poissaolot (ja yli 18-vuotiaan opiskelijan itse) Wilmassa kurssin opettajalle. Mikäli huoltaja ei voi tehdä selvitystä Wilmassa, hän voi selvittää poissaolon kirjallisesti tai suullisesti, jolloin kurssin opettaja kuittaa tiedon Wilmaan.

Kurssilta voi olla poissa enintään neljä (75 minuutin) oppituntia. Jos opiskelija on poissa enemmän, kurssi keskeytyy, eikä sitä arvostella. Opiskelija voi suorittaa kurssin seuraavan kerran vasta, kun sitä tarjotaan. Sitä ei voi suorittaa itsenäisesti tai uusia uusintakuulustelussa. Opiskelijan kurssikohtaiseen poissaolokertymään lasketaan mukaan myös luvanvaraiset ja selvitetyt poissaolot.

Koska kuvataidelukio toimii lukuvuonna 2015–16 kahdessa toimipisteessä, opettajat huomioivat kahden koulun ja siirtymisten vaikutukset poissaoloihin ja joustavat tarvittaessa.

Yli 15 minuutin myöhästyminen oppitunnilta katsotaan poissaoloksi. 15 minuutin aikaraja pätee myös, jos opiskelija joutuu omien menojensa takia poistumaan tunnilta aikaisemmin. Jos poissaoloja alkaa kertyä liikaa, ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan selvittämään poissaolonsa rehtorille. Jos opiskelija on sairaana pidemmän aikaa, asiasta on hyvä ilmoittaa viimeistään kolmantena päivänä ryhmänohjaajalle.

Jos opiskelija tietää, että poissaolo kestää yhden päivän tai enemmän, lupaa poissaoloon on anottava kirjallisesti etukäteen poissaoloanomuslomakkeella.

Opiskelija pyytää lomakkeeseen niiden opettajien opiskeluohjeet, joiden tunneilta hän joutuu olemaan poissa. RO voi antaa huoltajan pyynnöstä luvan enintään kolmen päivän poissaoloon, rehtori neljännestä päivästä alkaen. Loman anomista lukuvuoden ensimmäiselle viikolle ja koeviikoille tulee erityisesti välttää.

MYÖHÄSTYMINEN OPPITUNNILTA Oppitunnille on tultava ajoissa. Myöhästymiset kirjataan Wilmaan. Yli 15 minuutin myöhästyminen katsotaan poissaoloksi. Opiskelija saa osallistua opetukseen, vaikka tulisi myöhässä. Hän tulee luokkaan hiljaa ja istuu paikalleen muita häiritsemättä. Opiskelijan pitää selvittää tunnin lopuksi opettajalle, paljonko ja miksi myöhästyi. Koska kuvataidelukio toimii väistötiloissa lukuvuonna 2015–16, siirtyminen eri opetuspisteiden välillä voi aiheuttaa myöhästymisiä. Opettajat ottavat tämän huomioon tehdessään merkintöjä Wilmaan.

20

SAIRASTUMINEN KOEVIIKOLLA Huoltajan tai täysi-ikäisen opiskelijan on ilmoitettava sairastumisesta koepäivänä (mieluiten jo aamulla) suoraan opettajalle puhelinsoitolla, ei sähköpostilla, Wilma- tai tekstiviestillä. Poissaolon syy pitää selvittää viimeistään uusintakuulusteluun ilmoittautumisen yhteydessä. Lääkärin- tai terveydenhoitajan antama todistus on pätevä selvitys. Jos opiskelija on sairauden takia pois usean kurssin kokeesta, hänelle voidaan poikkeustapauksessa järjestää koe muulloinkin kuin uusintapäivänä. Ratkaisun tekee kurssin opettaja.

UUSINTAKUULUSTELUT Uusintakuulusteluja järjestetään kunkin jakson jälkeen. Lukuvuoden viimeinen uusintakuulustelu pidetään kuitenkin heti seuraavan lukuvuoden alussa. Muiden kampuslukioiden uusintakuulustelut pidetään eri päivänä kuin koulun omat. Kts s.15, ’Uusintakuulustelu Kallion lukiossa’.

Tarkat päivämäärät löytyvät opinto-oppaan kalenteriosasta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan annettuun päivämäärään mennessä täyttämällä ilmoittautumislomake, joka toimitetaan kansliaan. Lomakkeen voi tulostaa Fronterista ja niitä saa myös kanslian ilmoitustaululta. Opettajalle ei voi ilmoittautua suoraan, eikä suullisia tai myöhästyneitä ilmoittautumisia oteta huomioon. Kampuskurssin uusintaan ilmoittaudutaan lähettämällä Wilma-viesti kurssin opettajalle määräaikaan mennessä.

Osallistumisoikeudesta uusintakuulusteluun päättää kurssin opettaja. Korjatun kokeen voi noutaa opettajalta noin viikon kuluttua uusinnasta.

LOMAMATKAT Lomamatkat on pyrittävä järjestämään koulun loma-aikoina. Huom. Kallion lukion tiloissa tai muissa kampuskouluissa pidettävillä kursseilla noudatetaan ao. koulun poissaolo- ja myöhästymiskäytänteitä. Katso sivulta 15 ’Kallion lukion poissaolokäytänne’.

21

JÄRJEST YSSÄÄNNÖT

YLEISTÄ Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjä sovelletaan koulualueella ja kouluaikana. Järjestyssäännöissä kerrotaan opiskelijoiden oikeuksista, velvollisuuksista ja menettelytavoista eri tilanteissa.

KOULUALUE JA PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY Koulualueen muodostavat kaikki koulukiinteistöihin liittyvät alueet ja tilat. Koulun järjestämiä tilaisuuksia ovat kaikki koulutyöhön ja kouluun liittyvät, myös koulun ulkopuolella tapahtuvat tilaisuudet. Päivittäisessä työskentelyssä noudatetaan näitä järjestyssääntöjä ja opinto-oppaan ohjeita. Koulun ulkopuolisilla henkilöillä ei ole oikeutta asiattomasti oleskella koulun tiloissa tai alueella. Kulkuvälineet on säilytettävä niille varatuilla paikoilla. Koulualueella ajettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Lukuvuonna 2015–2016 kuvataidelukio työskentelee samassa rakennuksessa Norsenin yläasteen kanssa. Se edellyttää kaikilta joustavuutta ja yhteistyöhenkisyyttä yhteisten tilojen käytössä.

KOULUAJAN MÄÄRITTELY Järjestyssääntöjä noudatetaan varsinaisena koulun työpäivänä oppi- ja välitunneilla sekä koulumatkoilla. Järjestyssääntöjä noudatetaan myös koulun toimintasuunnitelmaan kirjatussa koulun ulkopuolisessa toiminnassa sekä koulussa tapahtuvassa vapaa-ajan toiminnassa.

KÄYTTÄYTYMINEN KOULUSSA Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti (lukiolaki 1998, 25§, 2 mom). Tupakointi, päihteiden käyttö ja hallussapito sekä päihteiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty koulun alueella sekä kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa (ks. tupakkalaki/koulun päihdetoimintamalli). Samoin teräaseiden yms. hallussapito on kielletty. Koulu ja sen ympäristö on pidettävä siistinä ja viihtyisänä. Kuvataidelukion opiskelija edustaa lukiotaan koulun eri tapahtumissa (näyttelyt, retket, muut tilaisuudet).

OPPITUNTEIHIN LIITTYVÄÄ Oppitunneille saavutaan täsmällisesti. Ulkovaatteita ei pidetä päällä luokassa. Ne jätetään omaan kaappiin tai tuolin selkämykselle luokkaan. Tunneilla käyttäydytään hyvien tapojen mukaisesti. Kännykän tai vastaavien laitteiden käyttö oppitunnin aikana on kielletty, ellei käyttö liity opiskeluun. Roskat ja tarpeettomat

22

paperit lajitellaan niille varattuihin astioihin. Tunnin lopuksi jätetään luokka ja oma paikka siistiin kuntoon. Tietokoneluokassa noudatetaan annettuja ohjeita.

WC:ssä käydään välitunneilla, ei kesken oppitunnin.

POISSAOLOT Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.

VÄLITUNNIT Välitunti on tarkoitettu virkistäytymistä ja seuraavalle tunnille valmistautumista varten. Välituntialueita ovat koulun tontti ja koulurakennukset. Ruoka-, väli- ja vapaatuntien aikana opiskelijat voivat poistua koulun alueelta omalla vastuullaan.

RUOKAILU Ruokalassa käyttäydytään asiallisesti, ja jonossa odotetaan rauhallisesti omaa vuoroa. Päällysvaatteet riisutaan ruokailuun mentäessä. Jokaisen tulee omalta osaltaan huolehtia ruokalan siisteydestä. Ruokalassa noudatetaan annettuja ohjeita mm. ruuan ottamisesta, astioiden palautuksesta ja jätteiden lajittelusta. Kuvataidelukion ruokapalveluesimiehen Päivi Mäyrän tavoittaa puhelimitse 09-310 27513 tai sähköpostitse paivi.mayra@palmia.fi Mäkipellontiellä kuvataidelukion ruokailuvuoro alkaa klo 11.15. Ruokalaan ei saa mennä aikaisemmin, koska siellä on ensin Norsenin ruokailuvuoro. Jos oppituntisi alkaa klo 12.00 Kallion lukiossa tai Pengerkadulla klo 12.15, kätevintä on lähteä heti oppitunnin päätyttyä klo 11 Kallion lukioon syömään.

KOULUN OMAISUUDEN KÄSITTELY Kuvataidelukiolainen on vastuussa kaikkien koulussa käyttämiensä välineiden siisteydestä ja järjestyksestä. Mahdollisista vaurioista yms. hänen on välittömästi ilmoitettava koulun henkilökunnalle. Tekijä on korvausvelvollinen tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttamastaan vahingosta.

KOULUN ULKOPUOLINEN TOIMINTA Koulun tiloissa tulee aina noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Järjestävä yhteisö vastaa järjestyksestä omassa tilaisuudessaan, siellä mahdollisesti aiheutetuista vahingoista sekä ovien ja ikkunoiden lukitsemisesta.

TURVALLISUUS Jos näet koulussa liikkuvan ulkopuolisia, epäilyttävän tuntuisia henkilöitä, ilmoita siitä heti kouluisännälle, rehtorille tai opettajalle. Älä jätä arvotavaroitasi vartioimatta koskaan.

23

OPPIKIRJAT 2015–2016 Monissa oppiaineissa kustantajat tarjoavat myös sähköistä kirjaa. Tutki mahdollisuuksia kustantajien verkkosivuilta. ÄIDINKIELI ÄI1–ÄI2 Kieli ja tekstit 1, SanomaPro ÄI3–ÄI4 Kieli ja tekstit 2, SanomaPro ÄI5–ÄI6 Kieli ja tekstit 3, SanomaPro ÄI8–ÄI9 Ylioppilastekstejä 2015, SKS ENGLANTI Pitkä oppimäärä (A-englanti) ENA1 Profiles 1, SanomaPro ENA2 Profiles 2, SanomaPro ENA3 Profiles 3, SanomaPro ENA4 Profiles 4, SanomaPro ENA5 Profiles 5, SanomaPro ENA6 Profiles 6, SanomaPro ENA7 Profiles 7, SanomaPro ENA8 Profiles 8, SanomaPro ENA9 Profiles 7 ja kurssilla jaettavaa materiaalia ENA10 Pre-fix, SanomaPro RUOTSI Pitkä oppimäärä (A-ruotsi) Kielioppi kaikkiin kursseihin: Grammatik Galleri, Otava RUA1 Inne kurs 1, Finnlectura RUA2 Inne kurs 2, Finnlectura RUA3 Inne kurs 3, Finnlectura RUA4 Galleri kurs 4, Otava RUA5 Galleri kurs 5, Otava RUA6 Galleri kurs 6, Otava RUA7 Inne kurs 7, Finnlectura RUA8 Inne kurs 8, Finnlectura RUA9 Reflex, Otava

24

RUOTSI Keskipitkä oppimäärä (B-ruotsi) RUB1 Precis 1, SanomaPro RUB2 Precis 2, SanomaPro RUB3 Precis 3, SanomaPro RUB4 Magnet 4, SanomaPro RUB5 Magnet 5, SanomaPro RUB6 Magnet 6, SanomaPro RUB7 Magnet 7, SanomaPro RUB8 Signal, SanomaPro RUB9 Galleri kurs 7, Otava RANSKA pitkä oppimäärä (A-ranska) RAA1–RAA3 Voilà 3–4, Otava ja kielioppikirja ilmoitetaan kurssin alussa RANSKA Keskipitkä ja lyhyt oppimäärä (B2- ja B3-ranska) RAB31–RAB32, RAB21–RAB23 Escalier 1&2, SanomaPro RAB24–RAB28 Voilà 4–6, Otava Ranskan kielioppi ja harjoitukset, Otava SAKSA Pitkä oppimäärä (A-saksa) SAA1 Genau 1, SanomaPro SAA2 Genau 2, SanomaPro SAA3 Genau 3, SanomaPro SAA4 Genau 4, SanomaPro SAA5 Genau 5, SanomaPro SAA6 Genau 6, SanomaPro SAA7 Genau 7–8 ja Viel Erfolg, SanomaPro SAA8 Genau 7–8, SanomaPro sekä kurssilla jaettavaa materiaalia SAA9 Genau 7–8, SanomaPro ja Viel Erfolg, SanomaPro sekä kurssilla jaettavaa materiaalia

SAKSA Keskipitkä oppimäärä (B2-saksa) SAB21–SAB23 Panorama Deutsch 1–3 Texte ja kirjaan kuuluvat kurssikohtaiset harjoituskirjat, Otava SAB24–SAB26 Panorama Deutsch 4–6 Texte ja kirjaan kuuluvat kurssikohtaiset harjoituskirjat, Otava SAB27–SAB28 Panorama Deutsch 7–8 Texte ja kurssikohtaiset harjoituskirjat

MAA18 Pitkän matematiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen, MFKA. Pitkän matematiikan opiskelijoiden tulisi hankkia CAS-laskin (symbolinen laskin).

LYHYT MATEMATIIKKA MAB1–8 Sigma 1–8, SanomaPro. Uusin painos.

MAB9 Lyhyen matematiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen, MFKA.

SAKSA Lyhyt oppimäärä (B3-saksa) SAB31–SAB32 Panorama Deutsch Start FYSIIKKA ja kurssikohtaiset harjoituskirjat, Otava FY1–6 Empiria 1–6, Otava. Uusin painos.

FY7 Physica 7, SanomaPro. Uusin VENÄJÄ Pitkä oppimäärä (A-venäjä) painos.

VEA1–VEA8 ilm. kurssin alussa FY8 Physica 8, SanomaPro. Uusin painos.

VENÄJÄ Lyhyt oppimäärä (B3-venäjä) FY9 Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaiVEB31–VEB38 ilm. kurssin alussa suineen, MFKA. ESPANJA Lyhyt oppimäärä (B3-espanja) EAB31–EAB32 Dime! 1, Otava. Uudis- KEMIA KE1–5 Mooli 1–5, Otava. Uusin tettu laitos.

EAB33–EAB34 Dime! 2, Otava. Uudis- painos. tettu laitos.

BIOLOGIA EAB35–EAB36 Dime! 3, Otava BI1 BIOS 1, Eliömaailma, SanomaPro EAB37–EAB38 Dime! 4, Otava BI2 BIOS 2, Solu ja perinnöllisyys, EAB39 ilm. kurssin alussa SanomaPro BI3 BIOS 3, Ympäristöekologia, ITALIA Lyhyt oppimäärä (B3-italia) IAB31–IAB33 Bella Vista 1, SanomaPro SanomaPro IAB34–IAB36 ilmoitetaan kurssin alussa BI4 BIOS 4, Ihmisen biologia, IAB37–IAB38 In piazza 2, SanomaPro SanomaPro BI5 BIOS 5, Bioteknologia, SanomaPro PITKÄ MATEMATIIKKA MAANTIEDE MAA1–13 Pitkä matematiikka 1–13, GE1 GEOS 1, SanomaPro SanomaPro. Uusin painos.

GE2 GEOS 2, SanomaPro MAA14 ja MAA17 Pitkä matematiikka GE3 GEOS 3, SanomaPro 14, SanomaPro. Uusin painos.

GE4 GEOS 4, SanomaPro

25

EVANKELISLUTERILAINEN, USKONTO UE1 Uusi Arkki 1, Edita UE2 Uusi Arkki 2, Edita UE3 Etiikan Arkki, Edita UE4 Maailmanuskontojen Arkki, Edita UE5 Suomalaisen uskonnon Arkki, Edita

HI4 Forum, Suomen historian käännekohtia, Otava HI5 Forum, Suomi esihistoriasta autonomian aikaan, Otava HI6 Forum, Kulttuurien kohtaaminen, Otava

ORTODOKSINEN, USKONTO ilmoitetaan kurssin alussa

YHTEISKUNTAOPPI YH1 Forum, Uusi yhteiskuntatieto, Otava YH2 Taloustieto, Tabletkoulu, sähköinen ELÄMÄNKATSOMUSTIETO oppikirja, www.tabletkoulu.fi ET1 ilmoitetaan kurssin alussa YH3 Forum, Kansalaisen lakitieto, Otava ET2 Dialogi tiedosta ja maailmankuvista, YH4 Forum, Eurooppalaisuus ja EurooSanomaPro pan Unioni, Otava ET3 Dialogi yksilöstä ja yhteisöistä, YH5 materiaali ilmoitetaan kurssin SanomaPro alussa ET4–ET5 ei oppikirjaa PSYKOLOGIA FILOSOFIA PS1 materiaali ilmoitetaan kurssin alussa FI1 Filo – opas aloittelevalle filosofille tai PS2 Skeema, Edita FILO 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun PS3 Persoona 3, Tiedonkäsittelyn perus(uudistettu laitos, 2010), SanomaPro teet, Edita FI2 Filo – etiikkaa etsimässä tai FILO2 PS4 Persoona 4, Motivaatio, tunteet ja Filosofinen etiikka, tai FILO 2 Filosotaitava toiminta, Edita finen etiikka (uudistettu laitos, 2010), PS5 Skeema, Edita SanomaPro PS6 Sosiaalipsykologia, SanomaPro FI3 Filo – minä ja maailmankaikkeus tai FILO3 Tiedon ja todellisuuden filosofia TERVEYSTIETO tai FILO 3 Tiedon ja todellisuuden filoso- TE1–3 Lukion Syke, Edita fia (uudistettu laitos, 2011),SanomaPro FI4 Filo – vapaus, veljeys, tasa-arvo tai MUSIIKKI FILO4 Yhteiskuntafilosofia MU1 Minä ja musiikki, Tabletkoulu, sähtai FILO 4 Yhteiskuntafilosofia köinen oppikirja, www.tabletkoulu.fi (uudistettu laitos, 2011), SanomaPro MU2 Moniääninen Suomi, Tabletkoulu, FI5 ei oppikirjaa sähköinen oppikirja, www.tabletkoulu.fi HISTORIA HI1 Kaikkien aikojen historia, Edita HI2 Kaikkien aikojen historia, Edita HI3 Forum, Kansainväliset suhteet, Otava

26

KUVATAIDE KU1–5 Kuvataide, Visuaalisen kulttuurin käsikirja, SanomaPro. Muusta mahdollisesta kirjallisuudesta sovitaan kurssin alussa.

KUVATAITEEN MATERIAALIT Opiskelijat hankkivat kuvataidekursseilla käytettävät tarvikkeet ja materiaalit pääsääntöisesti itse. Opettajat hankkivat sellaiset materiaalit, joita opiskelijan on mahdotonta ostaa yksin (esim. grafiikassa käytettävät nesteet). Opettajat antavat ennen jakson alkua Wilma-viestillä tarkemmat tiedot siitä, mitä tarvikkeita opiskelijan pitää kullekin kurssille hankkia. Alla on luettelo Itse hankittavista perustarvikkeista ja vinkkejä ostopaikoista.

Kuvataide: •luonnoslehtiö A4 •lyijykyniä, HB, 3B, 6/8B •tusseja oman valinnan mukaan •kumi •akvarellivärit, taiteilijalaatu joko Temperasta Windsor & Newton: siniset preussi ja ultramariini, punaiset sinooperi ja karmiini, keltaiset kadmium ja kromi tai Snow Whitesta Saint Petersburg 6 tai 12 väriä ( vähintään yllämainitut sävyt) •siveltimiä pyöreä, teräväkärkinen nro 6 ja lattakärkinen nro 10 tai nro 12 •A2 piirustuspaperilehtiö •A2 maalauspaperilehtiö, min. 200 g/m2 Valokuvaus: •portfoliotarvikkeita: kartonkia, 2-puolista teippiä - ilmoitetaan kurssikohtaisesti •valokuvapaperia - VAL1, VAL2 •mustavalkofilmiä - VAL1, VAL2 •värifilmi - VAL4 •valokuvatulosteita omista kurssitöistä •esim. Digiexpress, Fotonetti, FotoYks Liikkeet, joista saa alennusta koulun opiskelijakortilla •Taidekehystämö Snow White Oy, Hämeentie 2 M 1, 00530 HELSINKI, p. 09-762 083 alennusta -20% •Tempera Oy, Uudenmaankatu 16, 00120 Helsinki, p. 09-612 9290 (myymälä suora 09-612 92990) •Tuubi, Lönnrotinkatu 23, p. 09-418 222 00 •Kuvajainen Oy, Porthaninkatu 1, 00530 Helsinki, p. 09-701 7250 kuvajainen@kuvajainen.fi Liikkeet, joista ei saa alennusta, mutta jotka ovat edullisia: •Kynä ja Paperi, Hämeentie 135 D, 00560 Helsinki, p. 09-756 30248

27

LUKIO-OPINTOJEN SUORITTAMINEN JA ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on antaa lukion opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa niin, että hänelle syntyy realistinen kuva omista oppimistuloksistaan. Opetussuunnitelma kertoo oppiainekohtaiset arvioinnin perusteet. Se on luettavissa Fronterin opiskelijoiden huoneessa ja koulun verkkosivuilla osoitteessa www.kuvatl.edu.hel.fi KURSSIN SUORITTAMINEN JA ARVIOINTI Kurssien arviointi Opettaja arvioi pakolliset ja syventävät kurssit numeroarvosanoin asteikolla 4–10. Kurssi arvostellaan itsenäisesti muista saman aineen kursseista riippumatta. Opettaja selvittää kurssin alussa kurssin tavoitteet ja arvioinnin käytännöt.

Kurssiarvosana annetaan kirjallisten kokeiden, muiden tuotosten ja opiskelussa osoitetun jatkuvan näytön, kuten tuntiaktiivisuuden, harrastuneisuuden, kotitehtävien ja suullisten esitysten perusteella. Myös opiskelijan itsearviointi voidaan ottaa huomioon. Silloin käytetään hyväksi mm. kurssin arviointikeskusteluja kokeiden palautustilanteissa. Taideaineiden tehtävien kritiikkitilaisuuksissa opiskelija saa palautetta sekä vertaisryhmältä että opettajalta.

Suoritusmerkinnällä (S) arvostellaan opinto-ohjauksen pakollinen kurssi sekä hyväksytysti suoritetut soveltavat kurssit. Ks. myös sivulta 26 ’Oppiaineen oppimäärän arviointi’.

Soveltavista kursseista opiskelija voi saada myös erillisen todistuksen, jossa on kurssin opettajan sanallinen kuvaus kurssin sisällöstä sekä mahdollisesti erityismainintoja opiskelijan osaamisesta. Opiskelijan kesken jäänyttä tai hyväksymiskynnyksen alittavaa soveltavaa kurssia ei arvostella.

Jokainen arvosteltu kurssi jää opiskelijan kurssikertymään. Kurssiarvosanoja ei poisteta, koska opiskelijan on sitouduttava tekemiinsä valintoihin. Mikäli opiskelija vaihtaa saman oppiaineen oppimäärän laajuutta, poistetaan kuitenkin arvosanalla 4 suoritetut kurssit.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana, jotta se luetaan kurssikertymään.

Hyväksytyn kurssin voi uusia käymällä kurssin uudelleen opetukseen osallistuen. Rehtorin harkinnan mukaan voidaan yksittäistapauksissa miettiä myös muita

28

ratkaisuja. Jos opiskelija suorittaa saman kurssin useamman kerran, paras arvosana jää voimaan. Saman kurssin suoritus luetaan kokonaiskurssikertymään vain yhden kerran.

Poissaolot huonontavat olennaisesti opiskelijan mahdollisuuksia menestyä ja edetä opinnoissaan. Perusteettomat poissaolot saattavat johtaa kurssin keskeytymiseen, jolloin kurssi on käytävä uudestaan. Ks. s. 13 luku ’Poissaoloihin liittyvät käytännöt’.

Kurssin suorittaminen itsenäisesti Kurssin voi suorittaa opetukseen osallistumalla tai opettajan luvalla osittain tai kokonaan itsenäisesti. Opiskelija sopii heti kurssin alussa opettajan kanssa kirjallisesti kurssin itsenäisestä suorittamisesta ja arvioinnin perusteista. Hän valitsee kuitenkin kurssin Wilmassa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään aina hyväksytty arvosana, jotta se luetaan kurssikertymään. Kurssiesitteessä on oppiainekohtaista tietoa kurssien itsenäisestä suorittamisesta.

Kurssien suoritusjärjestys Kurssiesitteessä on oppiainekohtaisia ohjeita kurssien suoritusjärjestyksestä. Suoritusjärjestyksiä tulee noudattaa.

Kurssien poislukeminen Kuvataidelukion opiskelija voi jättää suorittamatta enintään 8 valtakunnallista pakollista lukion kurssia. Hänen on kuitenkin suoritettava vähintään puolet kunkin oppiaineen pakollisista kursseista. Esim.: Oppiaine

Pakollisia kursseja

joista voi jättää suorittamatta enintään

historia

4

2

lyhyt matematiikka

6

3

keskipitkä ruotsi

5

2

psykologia

1

0

Jos opiskelija kirjoittaa oppiaineessa ylioppilaskokeen, hänen on suoritettava kaikki ao. aineen pakolliset kurssit. Koska äidinkielen yo-koe on kaikille pakollinen, yhtään äidinkielen pakollista kurssia ei voi jättää pois. Kaikki kuvataiteen (KU) viisi pakollista kurssia on myös suoritettava.

K-merkintä Keskeytettyä kurssia ei arvioida. Jaksotodistukseen kurssista tulee K-merkintä, ja mikäli opiskelija haluaa myöhemmin suorittaa kurssin, se on aloitettava alusta.

29

O-merkintä Jos opiskelija on ollut poissa kurssikokeesta sairauden tai muun perustellun syyn takia, kurssia ei arvioida vaan opiskelijalle annetaan O-merkintä. O-merkintä annetaan myös, jos opiskelija on perustellusta syystä jättänyt palauttamatta tehtävän, jota ilman kurssia ei voi arvostella.

Mikäli opiskelija on jättänyt kurssiin kuuluvan tehtävän tai tehtäviä palauttamatta ilman perusteltua syytä, mutta kurssi voidaan arvostella muiden suoritusten perusteella, puuttuva suoritus voi alentaa kurssin arvosanaa. O-merkintää ei tällaisessa tapauksessa anneta.

Mikäli opiskelija ei tee arvosanan antamiseen vaadittavia puuttuvia tehtäviä viimeistään seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson loppuun mennessä, kurssia ei arvioida ja O-merkintä poistetaan. Edellisen lukuvuoden viimeinen uusintakoe on seuraavan lukuvuoden alussa.

Hylätty arvosana 4 ja etenemiseste Hylätyn kurssiarvosanan 4 saaneella opiskelijalla on opetukseen osallistumatta oikeus osallistua kerran uusintakuulusteluun saman lukuvuoden aikana. Sen jälkeen hylätyn kurssin voi suorittaa käymällä kurssin uudelleen opetukseen osallistuen. Uusintakuulustelut ks. s.21.

Etenemiseste jonkin aineen opiskelussa syntyy, kun opiskelija saa toisen nelosen saman oppiaineen kurssista.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Jos itsenäisesti suoritetun kurssin arvosana on 4, sitä ei siis lueta kurssikertymään.

Kurssien hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen rehtorin päätöksellä lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi muissa oppilaitoksissa sekä kotimaassa että ulkomailla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Toisen asteen valinnaiskurssitarjottimella olevat kurssit luetaan aina hyväksi.

Toisesta lukiosta siirtyvä opiskelija neuvottelee opinto-ohjaajan kanssa suoritustensa korvaamisesta. Tällöin mukana täytyy olla entisen koulun opetussuunnitelma ja viimeinen todistus. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään entisen oppilaitoksen antamaan arviointiin, kunhan se on muunnettavissa lukioasteikolle 4–10.

30

Ulkomailla esimerkiksi vaihto-oppilasvuoden aikana suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi. Tätä varten opiskelijan tulee hankkia opinnoistaan todistus tai muu kirjallinen dokumentti, josta käyvät ilmi suoritettujen opintojen sisältö ja laajuus.

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppimäärä Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Opiskelijan oppimäärä kussakin oppiaineessa muodostuu aineen pakollisista ja opiskelijan suorittamista syventävistä ja soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi siten olla erilaiset oppimäärät (esim. 6 pakollista + 2 syventävää tai 6 pakollista kurssia).

Hyväksytty oppimäärä Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti kussakin oppiaineessa vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista pakollisista ja syventävistä kursseista alla olevan taulukon mukaisesti.

Oppiaineen kokonaiskurssimäärä: Hylättyjen kurssien määrä enintään, jotta oppimäärä olisi hyväksytty: 1–2 kurssia

0

3–5 kurssia

1

6–8 kurssia

2

9 kurssia tai enemmän

3

Päättötodistuksen arvosanojen määräytyminen Päättötodistukseen tuleva oppiaineen koko oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Numerolla arvosteltavien aineiden oppimäärän arvosanaksi määrätään kurssiarvosanojen aritmeettinen keskiarvo, joka annetaan kokonaislukuna, ja 0,50 pyöristetään aina ylöspäin. Oppiaineen oppimäärän arvioinnin suorittajilla on mahdollisuus myös korottaa arvosanaa, mikäli tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Oppiaineisiin läheisesti liittyvien soveltavien kurssien suorituksia voidaan pitää päättöarvosanaa korottavana lisänäyttönä.

Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvioidaan joko numeroin tai suoritusmerkinnällä. Kurssiesitteessä selvitetään, millä tavoin mikin kurssi arvioidaan.

31

Koulukohtaisten soveltavien kurssien numeroarvosanat voivat vaikuttaa koko oppimäärän arvosanaan vain korottavasti. Opiskelijan kesken jäänyttä tai hylättyä koulukohtaista syventävää tai soveltavaa kurssia ei arvostella mitenkään.

Koko oppimäärän arvosanan korottaminen Opiskelijalla, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on mahdollisuus osallistua kerran ennen päättötodistuksen saamista korotuskuulusteluun eli tenttiin, johon voi kuulua sekä suullisia että kirjallisia tehtäviä. Jos opiskelija tässä kuulustelussa osoittaa suurempaa kypsyyttä ja aineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. Tenttejä järjestetään sekä ennen ylioppilaskirjoituksia, jolloin ne auttavat myös yo-kokeeseen valmistautumisessa, että ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Saman aineen arvosanaa voi yrittää korottaa vain toisessa em. kuulusteluista. Korotuskuulusteluun voi sisältyä sekä suullinen että kirjallinen osa.

Hyväksytysti suoritettu -merkintä Mikäli opiskelija pyytää, hänellä on oikeus saada päättötodistukseensa suoritusmerkintä liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa hän on suorittanut vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, joissa hän on suorittanut enintään kaksi kurssia.

Suomi toisena kielenä eli S2-arvosana Suomi toisena kielenä -opiskelusta annettava arvosana merkitään lukion päättötodistukseen omaksi kohdakseen. Oman äidinkielen opiskellut kurssit luetaan tällöin soveltaviksi kursseiksi, ja hyväksytysti suoritetuista kursseista annetaan suoritusmerkintä.

LUKION OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI, TODISTUKSET JA YLIOPPILASTUTKINTO Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut tuntijaon mukaiset oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti, ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki hänen arvioidut kurssinsa eikä mitään voi jälkikäteen poistaa. Jos opiskelijalla on matematiikassa tai kielissä sellaisia hyväksytysti suoritettuja kursseja, jotka eivät kuulu hänen suorittamaansa oppimäärään, ne lasketaan kokonaiskurssimäärään. Kuvataideaineita on lukion aikana opiskeltava vähintään 12 kurssia. Opiskelija saa vähentää 8 kurssia valtakunnallisen tuntijaon pakollisista kursseista. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista.

32

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää päättöarvioinnin uusimista rehtorilta, joka päättää uudesta arvioinnista yhdessä opiskelijan opettajien kanssa. Tähän arviointiin tai ratkaisuun voi pyytää oikaisua aluehallintovirastolta.

Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Päättötodistukseen merkitään opiskelijan suorittamat oppiaineet, selvitys kielten opetuksen tasoista, oppiaineissa suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin. Päättötodistukseen ei merkitä kaikkien aineiden päättöarvosanojen keskiarvoa. Päättötodistuksen lisäksi opiskelija saa viimeisen jaksoarvostelun sekä todistukset lukiodiplomisuorituksista ja suullisen kielitaidon kokeiden suorittamisesta. Hyväksytysti suoritetuista soveltavista kursseista opiskelija voi pyynnöstä saada todistuksen kurssin opettajalta.

Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Erotodistusta pitää anoa, ja alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan on se allekirjoitettava.

Ylioppilastutkintotodistuksen opiskelija voi saada vasta, kun hän saa lukion päättötodistuksen. Ylioppilastodistus evätään opiskelijalta, joka ei ole suorittanut lukio-opintojaan loppuun eikä siten saa lukion päättötodistusta. Yo-todistuksen päivämäärä määräytyy sen mukaan, milloin hän saa suoritettua neljä pakollista koetta. Mahdolliset myöhemmin suoritettavat yo-kokeet kirjataan täydentävään todistukseen.

Keväällä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suoritettava lukion oppimäärä hyväksytysti 3. jakson loppuun mennessä (75 kurssia reunaehtoineen suoritettu).

4. jakson aikana opiskelija voi täydentää opintojaan vain syventävillä ja soveltavilla kursseilla tai sellaisen aineen pakollisilla kursseilla, jonka yo-koetta hän ei ole ilmoittautunut kirjoittamaan. Koulu ilmoittaa YTL:lle toukokuun alussa ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta.

Syksyllä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suoritettava lukion oppimäärä hyväksytysti edellisen kevään 5. jakson loppuun mennessä. 1. jakson aikana opiskelija voi täydentää suorituksiaan vain syventävillä ja soveltavilla kursseilla tai sellaisen aineen pakollisilla kursseilla, jonka yo-koetta hän ei ole ilmoittautunut kirjoittamaan. Koulu ilmoittaa YTL:lle marraskuun alussa ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta.

33

OPINTOTALO

Tämä opintotalo on tehty helpottamaan lukio-opintojesi suunnittelua ja seurantaa. Suunnittelu lähtee perustuksista: rakenna talosi tiiviiksi alakerrasta, jotta saat väljyyttä ylempiin kerroksiin.

Pakollinen OP1 eli opo-kurssi on sijoitettu valmiiksi oikeisiin jaksoihin. YO-kirjoituksiin voit osallistua jo 2. opintovuoden keväällä 4. jaksossa tai valintasi mukaan 3. vuoden syksyllä ja keväällä. Rakenna opintotalosi kursseilla ja YOkirjoituksilla. Tee suunnitelmat lyijykynällä! Väritä kurssit näin: pakollinen kurssi = vihreä, syventävä = oranssi, soveltava = liila ja taidekurssi = keltainen.

34

AINEVALINTAKORTTI

kuvataidelinja

RO-ryhmä:_______

LUKUVUODEN ___________________VALINNAT multimedialinja

Sukunimi: Puh:

UE

Etunimi: UO ET

Muu

Oppiaine

Pakolliset

Syventävät

Soveltavat

Äidinkieli ja kirjallisuus AI

123456

789

10 11 12 13

123456

78 12345678 78 67 12345678 12345678 12345678

9 10 11 9 10 11 9 10 11 8 9 10

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 123456

11 12 13 14 15 78

16 17 18 9

1 1 12 12 1234 12 123 1 1 1

2345678 2345 345 34 56 34 45 234567 234 23

9 10 11 6

12345

678 123456 123 1234 1234 123 123 12345 123

9 10 11 12 78 4 5678 5678 4 4 67

PVM:___________

Syntymäaika: A-kieli:

YO-SUUNNITELMA

Kielet A-kieli ENA, RAA, SAA, VEA A-kieli ENA, RAA, SAA, VEA

123456 12345

A-kieli RUA B1-kieli RUB B2-kieli RAB, SAB B3-kieli ESB, IAB, RAB, SAB, VEB B3-kieli ESB, IAB, RAB, SAB, VEB

Pakolliset kokeet

9 10 9 10

Matematiikka Pitkä, MAA Lyhyt, MAB

Ylimääräiset kokeet 1.

2.

3.

4.

Reaaliaineet Fysiikka, FY Kemia, KE Biologia, BI Maantiede, GE Historia HI Yhteiskuntaoppi YH UE UO

ET

Psykologia, PS Filosofia, FI Terveystieto, TE

Kirjoitusaika

1 AI 2.

3.

4.

7 5 6

HUOM!

Kirjoitusaika

Vähintään yhdessä tutkintokokeessa suoritettava vaativan tason koe

5 4

Taideaineet Kuvataide, KU Piirustus ja maalaus, PM Kuvanveisto, KO Valokuvaus, VAL Elokuva, ELO Grafiikka, GR Keramiikka, KR Tekstiili, TS Tekninen piirustus, TP Multimedia, MM, multimedialinja

1234

Musiikki, MU Opinto-ohjaus, OP

1 12 1

2 3456 2

3456 789 78

Kursseja

I vuosi

II vuosi

III vuosi

Liikunta, LI

Jätän pois seuraavat pakolliset kurssit (max 8):

567

23 YHT:

Kuvataideaineita on lukion aikana opiskeltava vähintään 12 kurssia. Opiskelija saa vähentää 8 kurssia valtakunnallisen tuntijaon pakollisista kursseista. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet jokaisen pakollisen oppiaineen pakollisista kursseista. Kurssien kokonaismäärä lukion aikana vähintään 75 kurssia.

35

1. jakso 11.8.–30.9.2015 VIIKKO 33 ELOKUU ma 10.8. Opettajilla suunnitteluveso klo 9–15 ti 11.8. Lukuvuoden aloitus, ykköset klo 9.30.

muut vuositasot klo 10.30. Ei opetusta.

Matem. ainekokous ke 12.8. Norsen auditoriossa klo 11.30–13.30.

Ei 1. rivin tuntia auditoriossa. Reaalin ainekokous to 13.8. Ykkösten tvt- ja tiedotusopastus auditori-

ossa klo 11.45–12.30.

Ilmoittaudu edell. lukuvuoden uusintaan

(myös Kallion) viim. klo 15. pe 14.8. RO-tuokio VIIKKO 34 ma 17.8. ti 18.8. ke 19.8. Ei ykkösten kampustunteja. Ykkösten

tutustumisiltapäivä klo 12.15–15 (myös

Kalliossa). Infoilta ykkösten vanhem-

mille klo 18, muiden vuositasojen klo

19–20. Lv 14–15 viimeinen uusintakoe

klo 16.30–19.30. Ilm. Kielilukion uusin-

taan Wilma-viestillä viim. klo 24. to 20.8. Opekokous klo 15: AX. pe 21.8. RO-tuokio. 3. rivin tunti klo 12–13 (myös

Kalliossa). Torkkelipäivä ja tossujaiset klo

13.15. Kalliossa tervetulojuhla klo 13.

Ilm. Alppilan uusintaan Wilma-viestillä

viim. klo 24.

VIIKKO 35 ma 24.8. Kielilukion uusinta klo 15–19. ti 25.8. ke 26.8. Rehtorin pakollinen yo-info syksyn kirjoit-

tajille klo 16.15 (sama kuin 28.8.).

Kallion uusinta klo 16.30–19.30. to 27.8. OPS-opettajille kick off klo 12–16.

Alppilan uusinta klo 15–18. pe 28.8. RO-tuokiossa rehtorin pakollinen yo-

info syksyn kirjoittajille (sama kuin 26.8.).

Alppilassa tutustumispäivä, ei 5.rivin kampustuntia.

Joustolla info ympäristötoiminnasta

ykkösille auditoriossa. Joustolla kielten ainekokous

36

VIIKKO 36 SYYSKUU ma 31.8. ti 1.9. Ykköset tekevät 2.–5. jaksojen valinnat. ke 2.9. to 3.9. PS preli klo 12–18 pe 4.9. EA preli klo 12.15–18.15 auditoriossa.

RO-tuokio. Ykkösten ja abien valokuvaus VIIKKO 37 ma 7.9. YO-kuuntelu ruotsi. Opetus alkaa klo 10

luokissa 2023–2027, muissa normaalisti. ti 8.9. YO-kuuntelu pitkät vieraat kielet. Opetus

alkaa klo 10 luokissa 2023-2027, muissa normaalisti. ke 9.9. YO-kuuntelu lyhyet kielet. to 10.9. RO-tuokio. pe 11.9. YO-koe: äidinkielen tekstitaito. Joustolla

kakkosille opojen pakollinen info auditoriossa.

VIIKKO 38 ma 14.9. YO-koe: psykologia, filosofia, historia,

fysiikka, biologia ti 15.9. ke 16.9. YO-koe: pitkä vieras kieli. to 17.9. pe 18.9. YO-koe: ruotsi VIIKKO 39 ma 21.9. YO-koe: äidinkielen esseekoe,

ja suomi toisena kielenä -koe ti 22.9. KOE rivi 7. Opekokous klo 13.15. RO:t tapaavat. ke 23.9. KOE rivi 6. YO-koe: matematiikka.

Kuviskokous klo 13.30–15.30. to 24.9. KOE rivi 3. pe 25.9. KOE rivi 4. YO-koe: uskonto, elämänkat-

somustieto, yhteiskuntaoppi, kemia,

maantiede, terveystieto VIIKKO 40 LOKAKUU ma 28.9. KOE rivi 5. YO-koe: lyhyt vieras kieli ti 29.9. KOE rivi 2 ke 30.9. KOE rivi 1. KOE rivi 8 klo 14.

Kampuksen ohjausryhmän kokous.

37

6

7

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

7

6

3

2

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

tiistai

15.00–16.15

15.00–15.15 välitunti+ välipala välitunti+ välipala 15.15–16.30 1 8 muissa lukioissa 15.15–17.05

muissa lukioissa 13.30–14.45

13.45–15.00 4

13.30–13.45

muissa lukioissa 12.00–13.15

12.15–13.30 5

11.15–12.15

9.25–9.45 9.35–9.45 9.45–11.00

8.10–9.25 8.20–9.35

maanantai

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti+ välipala 2

4

5

1

välitunti

keskiviikko

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

2

4

5

13.00–14.15

välitunti

12.55–13.00

jousto 12.00–12.55

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

perjantai

välitunti+ välipala välitunti+ välipala 8 3 15.15–17.10 14.30–15.45

7

6

3

1

torstai

2. jakso 1.10.–30.11.2015 to 1.10. 2. jakso alkaa pe 2.10. Abitti-harjoituskoe 3h äidinkieli VIIKKO 41 ma 5.10. ti 6.10. ke 7.10. to 8.10. pe 9.10.

VIIKKO 42 Syysloma ma 12.10 - pe 16.10 VIIKKO 43 ma 19.10. Arvosanat Wilmaan viim. klo 14. ti 20.10. Kokeiden palautus klo 9.45–10.30.

Kalliossa 11.00–11.30.

Rehtorin pakoll. yo-info kevään

kirjoittajille klo 10.20–11

(sama kuin pe 23.10.) ke 21.10. Kalliossa RO-tunti 9.45–11.00.

Opettajien kampusveso klo 16–19.

Ilm. 1. jakson uusintaan viim. klo 15.

Kampusopettajalle viim. klo 24 Wilma- viestillä. to 22.10. pe 23.10. RO-tuokio. Joustolla rehtorin pakoll.

yo-info kevään kirjoittajille auditoriossa

sama kuin ti 20.10.)

Apul.rehtorin info kakkosten RO:ille.

VIIKKO 45 MARRASKUU ma 2.11. ti 3.11. Ykkösten vanhempainilta klo 18. ke 4.11. to 5.11. pe 6.11. RO-tuokio. Ilm. viim. kevään yo-

tutkintoon Wilmassa. Joustolla

opiskelijakunnan hallituksen vaalit

auditoriossa.

VIIKKO 46 ma 9.11. ti 10.11. ke 11.11. to 12.11. pe 13.11. RO-tuokio: Yo-ilm.lomakkeen

allekirjoitus.

VIIKKO 47 ma 16.11. ti 17.11. Abien vanhempainilta klo 18 ke 18.11. to 19.11. RO-tuokio: YO-ilm.lomakkeen

allekirjoitus. pe 20.11. KOE rivi 7

VIIKKO 48 ma 23.11. KOE rivi 6. ti 24.11. KOE rivi 3. Opekokous klo 13.15.

syksyllä valmistuvien stipendit.

VIIKKO 44

RO:t tapaavat. ma 26.10. Kielilukion 1. jakson uusinta klo ke 25.11. KOE rivi 4. Kielten ainekokous klo 13.

15.00–19.00 to 26.11. KOE rivi 5. ti 27.10. Alppilan 1. jakson uusinta klo 15.00– Kampuksen ohjausryhmän kokous.

18.00

Kuviskokous klo 13.30–15.30. ke 28.10. Torkkelin 1. jakson uusinta pe 27.11. KOE rivi 2.

klo 16.30–19.30. to 29.10. Kallion 1. jakson uusinta VIIKKO 49 JOULUKUU

klo 16.30–19.30. ma 30.11. KOE rivi 1. KOE rivi 8 klo 14 pe 30.10. RO-tuokio: ohjeet yo-ilmoittautumiselle.

38

39

6

7

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

7

6

3

2

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

tiistai

15.00–16.15

15.00–15.15 välitunti+ välipala välitunti+ välipala 15.15–16.30 1 8 muissa lukioissa 15.15–17.05

muissa lukioissa 13.30–14.45

13.45–15.00 4

13.30–13.45

muissa lukioissa 12.00–13.15

12.15–13.30 5

11.15–12.15

9.25–9.45 9.35–9.45 9.45–11.00

8.10–9.25 8.20–9.35

maanantai

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti+ välipala 2

4

5

1

välitunti

keskiviikko

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

2

4

5

13.00–14.15

välitunti

12.55–13.00

jousto 12.00–12.55

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

perjantai

välitunti+ välipala välitunti+ välipala 8 3 15.15–17.10 14.30–15.45

7

6

3

1

torstai

3. jakso 1.12.2015–9.2.2016 ti 1.12. 3. jakso alkaa ke 2.12. to 3.12. Yo-juhlan harjoitukset klo 15 auditoriossa.

Kakkosten valokuvaus. pe 4.12. RO-tuokio. Yo-juhla ja itsenäisyysjuhla

klo 15 (myös Kalliossa), ei 3. rivin tuntia.

VIIKKO 50 ma 7.12. Arvosanat Wilmaan viim klo 14 ti 8.12. Kokeiden palautus klo 9.45–10.30.

Kalliossa 11.00–11.30. Kielilukiossa klo 9.30–10.00. ke 9.12. Kalliossa RO-tunti 9.45–11.00.

Ilm. 2. jakson uusintaan viim. klo 15.

Kampusopettajalle viim. klo 24 Wilma- viestillä. to 10.12. pe 11.12. RO-tuokio. AI preli klo 12–16.

VIIKKO 51 ma 14.12. Kielilukion uusinta klo 15.00–19.00 ti 15.12. Alppilan uusinta klo 15.00–18.00,

Torkkelin uusinta klo 16.30–19.30 ke 16.12. Kallion uusinta klo 16.30–19.30 to 17.12. Päivän ohjelma ilmoitetaan myöhemmin. pe 18.12. Päivän ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Joululoma la 19.12.2015 - ke 6.1.2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU to 7.1. 3. jakso jatkuu. pe 8.1. RO-tuokio. Joustolla ykkösille info

esivalinnoista auditoriossa.

VIIKKO 2 ma 11.1. ti 12.1. ke 13.1. to 14.1. pe 15.1. RO-tuokio. Joustolla kakkosille ja

jatkaville kolmosille info esivalinnoista auditoriossa.

VIIKKO 3 ma 18.1. ti 19.1. ke 20.1. to 21.1. Rehtorin pakollinen yo-info kevään

kirjoittajille klo 15.15 auditoriossa

(sama kuin 22.1.) pe 22.1. RO-tuokio. Joustolla rehtorin pakollinen

yo-info kevään kirjoittajille auditoriossa

(sama kuin 21.1.) la 23.1. Avoimet ovet Torkkelissa ja Tapahtuma

päivä Kalliossa. Ei kampuskursseja.

VIIKKO 4 ma 25.1. ti 26.1. ke 27.1. to 28.1. pe 29.1. Joustolla kielten ainekokous VIIKKO 5 HELMIKUU ma 1.2. KOE rivi 7. Kuviskokous klo 13.30–15.30. ti 2.2. KOE rivi 6. Opekokokous klo 13.15.

RO:t tapaavat. ke 3.2. KOE rivi 3. to 4.2. KOE rivi 4 pe 5.2. KOE rivi 5 VIIKKO 6 ma 8.2. KOE rivi 2. Kampuksen ohjausryhmän kokous. ti 9.2. KOE rivi 1. KOE rivi 8 klo 14.00

40

41

6

7

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

7

6

3

2

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

tiistai

15.00–16.15

15.00–15.15 välitunti+ välipala välitunti+ välipala 15.15–16.30 1 8 muissa lukioissa 15.15–17.05

muissa lukioissa 13.30–14.45

13.45–15.00 4

13.30–13.45

muissa lukioissa 12.00–13.15

12.15–13.30 5

11.15–12.15

9.25–9.45 9.35–9.45 9.45–11.00

8.10–9.25 8.20–9.35

maanantai

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti+ välipala 2

4

5

1

välitunti

keskiviikko

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

2

4

5

13.00–14.15

välitunti

12.55–13.00

jousto 12.00–12.55

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

perjantai

välitunti+ välipala välitunti+ välipala 8 3 15.15–17.10 14.30–15.45

7

6

3

1

torstai

4. jakso 10.2.–12.4.2016 ke 10.2. 4. jakso alkaa. to 11.2. pe 12.2. YO-koe: äidinkielen tekstitaito VIIKKO 7 ma 15.2. YO-kuuntelu pitkät vieraat kielet.

Opetus alkaa klo 10 luokissa 2023-

2027, muissa normaalisti. ti 16.2. YO-kuuntelu ruotsi. Opetus alkaa klo

10 luokissa 2023–2027, muissa normaalisti. ke 17.2. YO-kuuntelu lyhyet kielet.

Kalliossa RO-tunti 9.45–11.00. to 18.2. Ei kampustunteja. Vain aamun 1. tunti

(myös Kalliossa). Penkkarit, illalla

vanhojen tanssit. pe 19.2. Koulu päättyy klo 13. Vanhojen

tanssiesitys Jäähallissa klo 14.

VIIKKO 8 TALVILOMA ma 22.2. – pe 26.2.2016 VIIKKO 9 MAALISKUU ma 29.2. Arvosanat Wilmaan viim. klo 14

(ei äidinkieli) ti 1.3. Kokeiden palautus klo 9.45–10.30.

Kalliossa 11.00–11.30. ke 2.3. Ilm. 3. jakson uusintaan viim. klo 15,

kampusopettajalle viim. klo 24

Wilma-viestillä. Ammattien iltapäivä

kakkosille ja jatkaville kolmosille klo 15.00–16.15. to 3.3. PS preli klo 12–18 pe 4.3. RO-tuokio VIIKKO 10 ma 7.3. Äidinkielen 3. jakson arvosanat

Wilmaan viim. klo 8.

Kielilukion uusinta klo 15.00–19.00. ti 8.3. Alppilan uusinta klo 15.00–18.00 ke 9.3. Jatko-opintojen iltapäivä kakkosille ja

jatkaville kolmosille klo 13.30–14.45.

Torkkelin uusinta klo 16.30–19.30. to 10.3. Kallion uusinta klo 16.30–19.30 pe 11.3. RO-tuokio. la 12.3. Opettajien veso-päivä klo 9–15.

42

VIIKKO 11 ma 14.3. YO-koe: äidinkielen esseekoe,

ja suomi toisena kielenä -koe ti 15.3. ke 16.3. YO-koe: uskonto, elämänkatsomustieto,

yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto to 17.3. pe 18.3. YO-koe: pitkä vieras kieli.

VIIKKO 12 ma 21.3. YO-koe: ruotsi ti 22.3. ke 23.3. YO-koe: matematiikka to 24.3. pe 25.3. PITKÄPERJANTAI VIIKKO 13 HUHTIKUU ma 28.3. 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄ ti 29.3. ke 30.3. YO-koe: psykologia, filosofia, historia,

fysiikka, biologia to 31.3. pe 1.4. YO-koe: lyhyt vieras kieli VIIKKO 14 ma 4.4. ti 5.4.

ke 6.4.

to 7.4.

pe 8.4.

KOE rivi 3.

KOE rivi 7. Opekokous klo 13.15.

RO:t tapaavat.

KOE rivi 6 Pakollinen Abitti-kenraalihar- joitus 6h pienessä salissa syksyn sa, fi, ge-kirjoittajille.

KOE rivi 4. RO:t tapaavat. Kielten ainekokous RO-tapaamisen jälkeen.

Kuviskokous klo 13.30–15.30.

KOE rivi 5

VIIKKO 15 ma 11.4. KOE rivi 2.

Kampuksen ohjausryhmän kokous. ti 12.4. KOE rivi 1. KOE rivi 8 klo 14

43

6

7

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

7

6

3

2

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

tiistai

15.00–16.15

15.00–15.15 välitunti+ välipala välitunti+ välipala 15.15–16.30 1 8 muissa lukioissa 15.15–17.05

muissa lukioissa 13.30–14.45

13.45–15.00 4

13.30–13.45

muissa lukioissa 12.00–13.15

12.15–13.30 5

11.15–12.15

9.25–9.45 9.35–9.45 9.45–11.00

8.10–9.25 8.20–9.35

maanantai

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti+ välipala 2

4

5

1

välitunti

keskiviikko

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

2

4

5

13.00–14.15

välitunti

12.55–13.00

jousto 12.00–12.55

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

perjantai

välitunti+ välipala välitunti+ välipala 8 3 15.15–17.10 14.30–15.45

7

6

3

1

torstai

5. jakso 13.4.–4.6.2016 ke 13.4. 5. jakso alkaa. to 14.4. pe 15.4. Kakkosilla ja jatkavilla kolmosilla info

seuraavan lukuvuoden valinnoista

auditoriossa klo 11.30,

ykkösillä joustolla.

VIIKKO 16 ma 18.4. ti 19.4. Kakkosten vanhempainilta klo 18.00 ke 20.4. Kalliossa RO-tunti 9.45–11.00. Ilm.

Kielilukion uusintaan Wilma-viestillä

viim. klo 24. to 21.4. Arvosanat Wilmaan viim. klo 9.

Kokeiden palautus klo 9.45–10.30.

Kalliossa 11.00–11.30. pe 22.4. Ilm. 4. jakson uusintaan viim. klo 15.

Kampusopelle viim. klo 24 Wilma- viestillä.

VIIKKO 17 ma 25.4. Kielilukion uusinta klo 15–19 ti 26.4. Rehtorin pakollinen yo-info syksyn

kirjoittajille klo 15.15. (sama kuin pe

29.4.). Alppilan uusinta klo 15–18 ke 27.4. Pääsykoe 10–14, opiskelijoilla itsenäisen

työskentelyn päivä. 5. rivin kampustunti

sovitusti. Veso-iltapäivä klo 14.30–17.30.

Kallion uusinta klo 16.30–19.30. to 28.4. Torkkelin uusinta klo 16.30–19.30 pe 29.4. RO-tuokio. Joustolla rehtorin pakollinen

yo-info syksyn kirjoittajille (sama kuin

26.4.)

VIIKKO 18 TOUKOKUU ma 2.5. ti 3.5. ke 4.5. to 5.5. HELATORSTAI pe 6.5. VAPAAPÄIVÄ (myös Kalliossa)

44

VIIKKO 19 ma 9.5. ti 10.5. Ilmoittaudu viim. tänään syksyn yo-

tutkintoon, ellet odota kevään kokeiden tuloksia. ke 11.5. to 12.5. pe 13.5. RO-tuokio, Yo-ilm.lomakkeen allekirjoitus VIIKKO 20 ma 16.5. ti 17.5. ke 18.5. to 19.5. pe 20.5. RO-tuokio, Joustolla kielten ainekokous VIIKKO 21 ma 23.5. ti 24.5. KOE rivi 2. Ilmoittaudu viim. tänään

syksyn yo-tutkintoon, jos odotit kevään

kokeiden tuloksia. ke 25.5. KOE rivi 1. KOE rivi 8 klo 14. to 26.5. KOE rivi 7. Kampuksen ohjausryhmän

kokous. Kuviskokous klo 13.30–15.30. pe 27.5. KOE rivi 6 VIIKKO 22 KESÄKUU ma 30.5. KOE rivi 3 ti 31.5. KOE rivi 5. ke 1.6. KOE rivi 4. to 2.6. RO-tuokio: yo-ilm.lomakkeen allekirjoitus

viim. tänään. Brunssi ja pesis. pe 3.6. Arv. Wilmaan viim. klo 9.00. 5. jakson

koepalautus klo 9.30,

Yo-juhlaharjoitukset klo 12 auditoriossa.

Ilm. viim. Kallion uusintaan. la 4.6. Yo-juhla klo 11 auditoriossa

45

6

7

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

7

6

3

2

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

tiistai

15.00–16.15

15.00–15.15 välitunti+ välipala välitunti+ välipala 15.15–16.30 1 8 muissa lukioissa 15.15–17.05

muissa lukioissa 13.30–14.45

13.45–15.00 4

13.30–13.45

muissa lukioissa 12.00–13.15

12.15–13.30 5

11.15–12.15

9.25–9.45 9.35–9.45 9.45–11.00

8.10–9.25 8.20–9.35

maanantai

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti+ välipala 2

4

5

1

välitunti

keskiviikko

välitunti

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

2

4

5

13.00–14.15

välitunti

12.55–13.00

jousto 12.00–12.55

2. ruoka

1. ruoka

välitunti

perjantai

välitunti+ välipala välitunti+ välipala 8 3 15.15–17.10 14.30–15.45

7

6

3

1

torstai

SYKSYN 2015 YLIOPPIL ASTUTKINTO Kokeisiin on saavuttava puoli tuntia ennen kokeen alkamisaikaa.

KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET Ensimmäinen koe alkaa aina klo 8.30. Tule paikalle viim. klo 8.00. ma 7.9.

ruotsi pitkä ja keskipitkä klo 8.30

ti 8.9.

vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo 8.30 saksa klo 11.00 ranska klo 13.00 venäjä/espanja klo 15.00

ke 9.9.

vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 ranska klo 11.00 espanja klo 13.00 englanti klo 14.00 venäjä/italia klo 15.00

KIRJALLISET KOKEET Kokeet alkavat aina klo 9.00. Tule paikalle viim. klo 8.30. pe 11.9. äidinkieli, tekstitaidon koe ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. ruotsin kieli ma 21.9. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe ke 23.9. matematiikka pe 25.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä

46

KEVÄÄN 2016 YLIOPPIL ASTUTKINTO Kokeisiin on saavuttava puoli tuntia ennen kokeen alkamisaikaa.

KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET Ensimmäinen koe alkaa aina klo 8.30. Tule paikalle viim. klo 8.00. ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä

englanti klo 8.30

saksa klo 11.00

ranska klo 13.00

venäjä/espanja klo 15.00 ti 16.2.

ruotsi, pitkä ja keskipitkä klo 8.30

ke 17.2.

vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo 8.30 ranska klo 11.00 espanja klo 13.00 englanti klo 14.00 venäjä/italia klo 15.00

KIRJALLISET KOKEET Kokeet alkavat aina klo 9.00. Tule paikalle viim. klo 8.30. pe 12.2. äidinkieli, tekstitaidon koe. HUOM. PÄIVÄMÄÄRÄ! ma 14.3. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 21.3. ruotsin kieli ke 23.3. matematiikka pe 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 1.4.

vieras kieli, lyhyt oppimäärä

47

LUKUVUOSIKELLO JOULUKUU MARRASKUU YO-juhlat hakuinfot alkavat joulujuhla ykkösten vanhempainilta

TAMMIKUU avoimet ovet kurssiesittelyt esivalinnat

LOKAKUU syysloma kolmosten vanhempainilta

MAALISKUU kakkosten ammattien iltapäivä YO-kirjoitukset

SYYSKUU ykkösten kurssivalinnat YO-kirjoitukset ELOKUU koulu alkaa ykkösten vanhempainilta Tossujaiset Heinäkuu lepoa ja aurinkoa

48

HELMIKUU penkkarit wanhojen tanssit hiihtoloma

HUHTIKUU kakkosten vanhempainilta

KESÄKUU uudet ykköset

TOUKOKUU pääsykoe kurssivalinnat brunssi ja pesis YO-juhla + kevätjuhla

AX