Asukaslehti Hima 1/2016

Energiansäästö

Taitava talous

Teema

Hekasta asiaa

Täytä ja käytä jääkaappia fiksusti Suomuja ja karvoja oven takana

Vedensäästökilpailu on käynnissä Asukastyytyväisyyskyselyn tulokset

HEKAN LEHTI ASUKKAILLE 1/2016

Me Eskolantieltä Puukerrostalossa on tavallista mukavammat naapurit. s. 10

2

HIMA 1 | 2016

4 Ajassa

Pääsiäisperinteitä on monenlaisia.

Maahanmuuttajalapset hurjastelevat hiihtomäessä.

Päätoimittajalta

6 Himassa

Koti turvalliseksi uudelle tulokkaalle.

7 Energiansäästö

Tiesitkö, että hapanmaitotuotteet kannattaa säilyttää jääkaapin ylähyllyllä?

8 Taitava talous

Mirka Saarholma päätoimittaja

Vedensäästö on kiinni asenteesta ja tottumuksesta.

10 Mun puinen koti

Asuntojen orastava puubuumi ikä on suhteesi puuhun? Puu materiaalina herättää yllättävän paljon tunteita. Ei liene liioittelua sanoa, että kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen puu­ suhde. Ne ajat, jolloin iso osa kansakuntamme elan­ nosta tuli puusta, eivät ole kaukana. Suomessa puu­ ta on kaikkialla, sitä kuuluisaa vihreää kultaa. Kaikki tietävät, miltä puu tuoksuu, tuntuu ja näyttää.

Rakennusalalla puuhun suhtaudutaan ristiriitaisesti, varsinkin urbaanissa rakentamisessa: on ollut tapana ajatella, että kerrostalo tehdään betonista, puusta rakennetaan omakotitaloja ja mökkejä.

Kaupunkimaisen puurakentamisen hidasteena on ennen kaikkea ollut paloturvallisuus: taannoiset isojenkin kaupunkien palot is­ tuvat tiukassa suomalaisten mielissä. Uudenlaiset puu­materiaalit ja kehittynyt tekniikka taloturvalli­ suudessa avittavat hieman. Muutaman vuoden ajan Suomessa on ollut sallittua rakentaa aiempaa korke­ ampia, maksimissaan kahdeksankerroksisia, puuker­ rostaloja.

Tukinuiton ja paperitehtaiden parhaat ajat Suo­ messa ovat jo ohi, mutta voisiko uudenlaisen puu­ rakentamisen tietotaito olla seuraava suomalainen menestystarina? Ainakin puurakentaminen on kovas­ sa nosteessa esimerkiksi ympäristöystävällisyytensä ja ”inhimillisen” luonteensa vuoksi. Asuntomessujen suosituimpia kohteita viime vuonna oli seitsemän­ kerroksinen puutalo, joka on ARA-vuokratalo. Puu on isossa roolissa myös tulevan kesän asuntomessuilla.

Viime syksyllä arkkitehtuurin Finlandia-palkinto meni jyväskyläläiselle Puukuokalle.

Kuulemani mukaan Ruotsissa joka neljäs rakennettu kerrostalo on puukerrostalo. Helsingissä puukerrostaloja on harvassa, mutta Hekal­ la niitä on verrattain useita. Vuosaaren alueella on kolme puuraken­ teista Heka-kerrostaloa. Viime kesänä Hekalle valmistui Pukinmä­ keen yksi puukerrostalokohde, jonne pääsemme vierailemaan tässä numerossa (s. 10). Asukkaiden kokemukset ovat kotoisia. Esimerkiksi aiemmista suomalaisista puukerrostalokohteista tuttu asumiskoke­ mus, hyvä ääneneristävyys, on huomattu Pukinmäessäkin.

Parhaillaan Hekalle rakennetaan Jätkäsaaren paraatipaikalle Wood city -nimellä kulkevaa suurta puukerrostaloa. Puutaloissa on viihdyt­ ty Hekalla ennenkin: parhaat asuinaluearviot saavat asukastyytyväi­ syystutkimuksessamme Kansanasuntojen vehreän värikkäät kulmat (s. 14 ja 16). Helsingissä puurakentamisessa kuhisee muutenkin: muun muassa Honkasuon rakentuvaan kaupunginosaan on tulossa pelkkiä puutaloja. Jos Heka-asunto puutalossa kiinnostaa, sellaisia olisi tarjolla pian Myllypurossa. Hakuaika on huhtikuussa (s. 16).

Eskolantiellä on asuttu vasta alle vuosi, mutta naapurit tuntevat jo toisensa ja ovat kotiutuneet puutaloonsa hyvin.

13 Uutta & vanhaa

Kaakeliuuni on vaihtunut kodeissa sähkölieteen.

14 Hekan huudit

Penttiset ovat onnellisia Käpylän puutalojen keskellä.

16 Hekasta asiaa

Asukkaamme ovat tyytyväisiä asuntoon, asuinalueeseen ja asumispalveluihin.

19 Teema

Kohtaamisia karvaisten kavereiden kanssa.

20 Home | Hem

Briefly in English.

Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas

Uusi vuokralaisneuvottelukunnan varapuheenjohtaja tuntee vastuunsa tehtävässään.

Puisten kerrostalojen määrä kasvaa kaiken aikaa Helsingissäkin.

HIMA

TOIMITUS JA TAITTO

KANSIKUVA

Helsingin kaupungin

Otavamedia OMA Oy

Vesa Tyni

asunnot Oy:n

Maistraatinportti 1

PAINO

lehti asukkaille

00015 Otavamedia

Sanomapaino

JULKAISIJA

oma.otavamedia.fi

PAINOS

Helsingin kaupungin

ULKOASU

50 000 kpl

asunnot Oy

Suunnittelutoimisto

SEURAAVA LEHTI

PÄÄTOIMITTAJA

BOTH Oy

ilmestyy toukokuussa

Mirka Saarholma mirka.saarholma @hekaoy.fi

2016

HIMA 1 | 2016

Vastaa lukijakyselyyn s. 18

ja voit voittaa Pelago-pyörän!

3

Etsintäkuulutus!

NAAPUREIDEN KIMPPAKYYTI, leivontapiiri,

yhteinen pleikkari kerhohuoneella...

Teettekö tekin naapureidenne kanssa jotakin yhteistä, joka ansaitsisi tulla nostetuksi muidenkin hekalaisten tietoisuuteen tällä palstalla? Ota yhteyttä päätoimittaja Mirka Saarholmaan mirka.saarholma@hekaoy.fi.

KUVA SAMI TIRKKONEN

TEHDÄÄN YHDESSÄ

Kaikille siistimpi kaupunki kotinsa siisteinä, mutta siivota voi myös ympäristöä.

Roska päivässä -liike kannustaa poi­ mimaan vaikkapa vain yhden roskan maasta joka päivä. Heka-Laajasalon asunnossa asuva hammashoitaja Eszter Tóth on myös innostunut roskien keräämisestä.

– Lähden töiden jälkeen ulos piristy­ mään ja samalla kerään roskia, yleensä roskapihdeillä.

Roskapihdit kerääjät ovat saaneet Helsingin rakennusvirastolta.

– Kerran eräs poika tuli kyselemään mitä teen, ja annoin hänen kokeilla pih­ tejä. Poika innostui kovasti. Aikuisetkin saavat kokeilla, Roska päivässä -liik­ keessä mukana oleva Eszter hymyilee.

– Mitä useampi kerää vaikka yhden roskan päivässä, sen siistimpää on.

Muiden roskia keräävät lopettavat myös oman roskaamisensa.

Roska päivässä -liike on sydämen ja omantunnon liike, jäsenrekisteriä ei ole. Mukaan pääsee, kun kerää päivit­ täin tai aina muistaessa ainakin yhden roskan. Vuonna 2000 aloitettu liike valittiin Vuoden Visioksi 2001 ja se on saanut myös vapaaehtoistyön kunnia­ maininnan 2007.

IHMISET PITÄVÄT OMAT

Tuula-Maria Ahonen

www.roskapaivassa.fi

4

HIMA 1 | 2016

Ajassa

560

HSL:N SYKSYLLÄ ALOITTANUT uusi runko­l inja

560 vie Rastilasta lumetetuille laduille Mustavuoren suojelualueelle ja Paloheinään.

Bussi kiertää myös Kivikon hiihtohallin kulmilta ja päättää reittinsä Myyrmäkeen, josta on kävelymatka Malminkartanonhuipun pulkkamäkeen.

PÄÄSIÄINEN

Monen perinteen juhla Oikeaa tapaa juhlia ei ole: joku rauhoittuu kotiin pääsiäisaterialle, toinen käy kirkossa yöllä – ja vanha suomalainen pääsiäiskokkoperinnekin on voimissaan. keen. Suklaamunat, pääsiäispuput ja narsissit valtaavat kaupat ja kodit maalis­ kuussa, kun pääsiäissesonki käynnistyy.

Suomessa pääsiäinen on pitkään ollut ennen kaikkea kristittyä aikaa, jolloin on juhlittu Jeesuksen ylös­ nousemusta kirkossa käymällä ja koto­ na juhla-aterian äärellä. Juhla korostuu varsinkin ortodoksisessa perinteessä: siinä pääsiäinen on vuoden suurin ta­ pahtuma, joka ohittaa muut juhlapyhät.

Ortodoksiseen juhlaan kuuluvat muun muassa ainutlaatuiset pääsiäis­

yön jumalanpalvelukset, jotka kokoa­ vat kirkot helposti täyteen. Kristillisen perinteen myötä pääsiäisenä myös syö­ dään hyvin: silloin päättyy Suuri paasto.

Vaikka monella pääsiäistavalla on kristillinen historia tai niihin on liitetty kristillisiä merkityksiä, myös kirkollisel­ la pääsiäisellä on silti juurensa toisaal­ la: juutalaisten keväistä pesach-juhlaa on vietetty ainakin 3 300 vuotta.

Viikon kestävissä juhlallisuuksissa muistellaan israelilaisten vapautumis­ ta orjuudesta ja syödään happamatonta matse-leipää. Tänä vuonna juutalaiset

ETELÄ-SUOMESSA SAA D-VITAMIINIA

auringosta riittävän määrän maaliskuun puoli­välistä lokakuuhun. Keväällä annoksen saa 30 minuutista, ja aika lyhenee kesää kohden. Muista kuitenkin suojata iho palamiselta!

KUVA COMMA IMAGE OY

Pajunoksissa on uskottu olevan taikavoimaa ja virpomisen tuovan kohteelleen paljon hyvää.

PÄÄSIÄINEN ON KAIVATTU tauko kevään ar­

D:tä taivaalta

viettävät Suomessakin pesachia 22.– 30.4.

Juutalaisten pääsiäisen ruokaperin­ teetkin ovat aikojen saatossa levinneet laajalle. Euroopan kulttuureista tuttua pääisäislammasta on alkujaan nautittu juutalaisessa kulttuurissa Egyptistä läh­ dön muistoksi. Happamattoman leivän perinnettä jatketaan Suomessa syömäl­ lä mämmiä, imellytettyä ruispuuroa. historiassa melko tuoreita. Kevättä ja luonnon he­ räämistä on juhlittu jo tuhansia vuosia

ennen niitä, ja monien nykyistenkin ta­ pojen todellinen alkuperä on kaukana historiassa. Esimerkiksi pääsiäismunat ovat olleet läsnä jo antiikin roomalais­ ten kevätjuhlissa symboloimassa uutta elämää.

Vanhan suomalaisen kansanuskon jäljet näkyvät pääsiäisessä monella ta­ paa. Etelä-Karjalasta ja Itä-Suomesta tunnetaan pääsiäissoitot: pääsiäis­yönä on lähdetty kylille mekkaloimaan ja kalkuttamaan lehmänkelloja niin karja­ onnen tuomiseksi kuin kristillisen ilon­ kin vuoksi. Yöllisiä remuajia on myös vanhastaan yritetty kastella kylmällä vedellä.

Kotimaisen taruston trulleja on aina­ kin Pohjanmaalla karkotettu pääsiäis­ kokkojen tulella ja savulla pääsiäis­ lauantaina, jolloin Jeesuksen uskottiin olevan tuonelassa tavoittamattomissa, minkä vuoksi trullivaara oli suurimmil­ laan. Kokkoja poltetaan nykyään paitsi Pohjanmaalla, myös ainakin Seura­ saaressa.

Palmusunnuntain pienet virpojat­ kin ovat osa pitkiä suomalaisia perin­ teitä: noidaksi pukeutuminen liittyy samoihin trullitarinoihin kuin pääsiäis­ kokotkin. Virpomaoksat taas muistut­ tavat ortodoksisen perinteen mukaan palmunlehvistä, ja niitä heiluttelemalla toivotetaan kohteelle onnea ja terveyttä.

PÄÄSIÄINEN ON MONESSA länsimaassa

yh­ teinen vapaa. Nykyään uskonnon mer­ kitys on muuttunut ja perinteet moni­ puolistuneet, ja on tavallista viettää pääsiäistä kokonaan ilman uskonnolli­ sia ulottuvuuksia.

Kevään juhlistaminen ja ansaitut vapaat kuuluvat kaikille. Luonnon heräämisen tarkkailu, rairuohon ja pääsiäis­kukkien istutus, virpominen, pääsiäistiput ja yllätykselliset suklaa­ munat eivät ole katsomukseen sidot­ tuja, ja pitkien pyhien aikana on hyvää aikaa juhla-aterialle, vaikka paaston päättyminen ei itseä koskisikaan.

KRISTITYT PERINTEET OVAT

Salla Salokanto

HIMA 1 | 2016

Väriä pintaan kaapin antimilla AAMIAISPÖYDÄN PÄÄSIÄISKORISTEEKSI

sopivat kauniin väriset munat, jotka voi myös syödä. Lisäämällä munien keitinveteen mustikoita, munan kuori muuttuu siniharmaaksi, punajuurten liemellä tai kahvilla punaiseksi, kurkumalla keltaiseksi, pinaatilla

vaaleanvihreäksi ja etikalla sekä punakaaliraasteella taivaansiniseksi.

Veden kuumuus vaikuttaa värisävyyn, joten eri värejä saa liottamalla munia kylmässäkin värjäysvedessä.

Mitä enemmän väriainesosaa, sen syvempi sävy.

5

”Kaikkein helpoimmin omaa onnellisuutta lisäävät ystävälliset teot.”

ONNELLISUUSTUTKIJA, PSYKOLOGIAN EMERITUSPROFESSORI MARKKU OJANEN

KUVA ISTOCKPHOTO JA HANNELE TAVI

TEE ITSE

GALLUP

Pääsiäinen Helsingissä

MIKÄ ON PARASTA HIIHTÄMISESSÄ?

– Mäenlasku, vastaa Somalista kotoisin oleva Fahmo.

HALTIALAN AVOIMET OVET 25.–28.3.

Kevään uusia karitsoja ja muita eläimiä pääsee katsomaan. Tarjolla on myös tekemistä lapsille. Vapaa pääsy.

Haltialan tila, Laamannintie 17 PÄÄSIÄISNÄYTELMÄ VIA CRUCIS 25.3.

Perinteinen pääsiäisnäytelmä Jeesuksen ristin tiestä järjestetään vuosittain keskustassa. Esityksen aikataulu kannattaa varmistaa verkosta www.viacrucis.fi

– Se, kun ei tipu mäissä, Irakista kotoisin oleva Istabraq kertoo.

SEURASAAREN PÄÄSIÄISKOKOT 26.3.

Lankalauantain pääsiäiskokot loimuavat Seurasaaressa. Lapset voivat pukeutua trulleiksi, ja paras asu palkitaan. Omia eväitä voi grillata, ja saaressa on myös kioski. Kello 18.30 alkaen, vapaa pääsy.

PÄÄSIÄISKONSERTIT

Mahtavasta, kolmetuntisesta Matteuspassiosta kuullaan Suomen Laulun versio kiirastorstaina Johanneksen kirkossa ja Cantores Minoresin esitys pitkäperjantaina Tuomiokirkossa. Passioiden osia ja kärsimysmusiikkia kuulee monissa kirkoissa hyvin edullisesti tai ilmaiseksi.

KANSAINVÄLINEN HIIHTOKOULU

Hurjaa vauhtia alamäkeen HELMIKUISENA KESKIVIIKKONA TAIVAS makaa

KUVA SEPPO LAAKSO

harmaana ja ruskeanvihreä nurmik­ ko paistaa lumikinosten välistä. Olo­ suhteet eivät kuitenkaan haittaa, kun kymmenkunta Kansainvälisen hiihto­ koulun oppilasta purkautuu heitä kul­ jettavista takseista ja alkaa sovittaa suk­ sia jalkaan Hakunilan hiihtostadionilla.

Suurin osa 8–11-vuotiaista Maatullin valmistavan luokan oppilaista on tullut Suomeen viime kesänä, osa vasta viime viikkoina. Ympäri maailmaa tulleet lapset ovat saaneet viime kuukausina kovan ta­ son valmennusta talveen ja lumeen tottu­ misessa, kun hiihtokoulu starttasi ennen joulua Kivikon hiihtohallissa.

KANSAINVÄLINEN HIIHTOKOULU SAI alkunsa

Axa Sorjasen rullahiihtolenkiltä Vuo­

saaresta. Eräs kurdityttö oli pysäyttä­ nyt hänet ja kysynyt, mitä ihmettä olet tekemässä. Yhdessä hiihtovalmentaja Simo-Viljami Ojasen kanssa he päät­ tivät, että hiihtämistä parempaa tapaa tottua Suomen talveen ei olekaan.

Nyt koko luokka on päässyt opetta­ jansa kanssa laduille totuttelemaan sekä suksiin että lumeen. Helmikuussa heidät vietiin Pajulahteen leirille, jossa opetusta antoi muun muassa maajoukkuehiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen.

KUN KYSYN LAPSILTA, mitä

leirillä tehtiin, on vastaus yksinkertainen: – Hiihdettiin ja nukuttiiin, hiihdet­ tiin ja nukuttiin, he vastaavat nauraen.

Kansainvälisen hiihtokoulun piti huipentua Pajulahden hiihtoleiriin,

mutta lapset sekä heidän vanhempan­ sa kysyivät jatkoa niin innokkaasti, että keskiviikon hiihtokertoja on jatkettu ka­ toavista kinoksista huolimatta. Lume­ tetuilla laduilla Paloheinässä ja Mus­ tavuoressa pääsee hiihtämään usein vielä huhtikuussa, ja jos sää on ulkona hiihtokelvoton, Kivikon hiihtohalli pi­ tää ovensa auki keväällä. on mäen­lasku. Irakista kotoisin oleva Istabraq ja Somaliasta tullut Fahmo ei­ vät malta pysyä Hakunilan tasaisella stadio­nilla vaan lähtevät heti seikkaile­ maan alamäkien maailmaan.

Fahmoa mäet jännittävät, mutta pie­ nen kiljunnan saattelemana hän asettelee sauvat kainaloon ja käy laskuasentoon.

– Minä en tippunut! Istabraq kikattaa, kun hän selvittää mäen kaatumatta.

Virosta kotoisin oleva Karolina ei mal­ ta lopettaa laskemista, vaan kiipeää mäel­ le yhä uudestaan ja uudestaan.

Tunnin loppupuolella väsy alkaa jo painaa ja opettajan mukanaan tuoma tee maistuu hyvältä. Ensi viikolla hiihdetään sitten uudestaan.

HIIHTOKOULUN OPPILAISTA HAUSKINTA

Hannele Tavi

6

HIMA 1 | 2016

Himassa

Kulje hissillä turvallisesti TIESITKÖ, ETTÄ SUOMESSA tapahtuu vuosittain

5–10 vakavaa hissionnettomuutta ja että hissi on riskin paikka erityisesti koirille ja lapsille? Osoitteessa www.hississa.fi voi tehdä visuaalisen hissimatkan ja saada samalla vinkkejä hissimatkustamisen turvallisuuteen.

Vaikka vaaroista varoitellaankin, muistutetaan myös, että hissiturvallisuus on yleisesti hyvällä tasolla.

KUVA ISTOCKPHOTO

TALONKIRJAT

niitä vaarallisimpia. Tarkasta, ettei teks­ tiileissä ole irtoavia nappeja. Huolehdi myös, ettei ulottuvilla ole rullaverhojen ja kaihtimien pitkiä naruja ja lenkkejä.

Näkyvien paikkojen lisäksi tarkasta myös laatikot ja kaapit. Tämä koskee ennen kaikkea paikkoja, joissa säilytät saksia, veitsiä, jätteitä, alkoholia ja keit­ tiön kuivatarvikkeita. Myös pesuaine­ pakkaukset ja lääkkeet on tärkeä pitää lasten ulottumattomissa.

Lapsi ja reissu ilmoitettava KUN MUUTAT ASUNTOON, tee siitä

heti ilmoitus talonkirjaan. Talonkirja tarkoittaa luetteloa huoneistossa asuvista asukkaista.

Tietojen ilmoittaminen alueyhtiön asiakaspalveluun on asukkaan vastuulla, ja ilmoitus on pakollinen. Sen ansiosta saat oveen ja sisään­käynnin luetteloon nimesi. Esimerkiksi turvallisuussyistä on tärkeää, että vuokranantaja tietää, kuka asunnossa asuu. Ilman ajantasaista tietoa asunnon asukkaista kiinteistön­ hoitaja ei voi myöskään avata ovea, jos asukas unohtaa avaimet. Ilmoitus on tehtävä myös pois muuttaessa ja silloin, jos asukkaan nimi muuttuu, asukkaille syntyy lapsi tai joku asukkaista kuolee.

Jos olet poissa pitkään esimerkiksi ulkomaanmatkan takia, ilmoita asiasta alueyhtiön toimistoon esimerkiksi sähköpostilla. Liitä mukaan yhteystiedot, joista sinut saa tarvittaessa kiinni.

Jos talossa sattuu esimerkiksi vesivahinko, sinun on hyvä tietää asiasta, vaikka olisit poissa.

Myös alivuokrauksesta on ilmoitettava. Koko asuntoa ei saa edelleen­v uokrata, paitsi vuokranantajan luvalla varsinaisen vuokralaisen tilapäistä toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa oleskelua varten.

Jos muutat, muistathan ilmoittaa siitä myös maistraatin väestötieto­ järjestelmään. Alueyhtiö ei välitä tietojasi maistraatille tai toisin päin, vaan vuokralaisen on huolehdittava niistä itse. Ilmoituksen voi hoitaa verkossa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi.

koiranpennut kek­ sivät mitä pienempiä koloja, joihin ne voivat jäädä tutkimusmatkoillaan jumiin. Sulje mahdolliset kulkuaukot etukäteen.

Jos remontoit tai maalaat lasten­ huoneen, tuuleta se kunnolla ja odota pari viikkoa, ennen kuin lapsi nukkuu siellä, sillä maalatuista pinnoista ja rakennus­ materiaaleista voi vapautua kemikaaleja.

Vaikka hygienia on tärkeää, kodissa ei tar­ vitse olla kliinisen puhdasta. Uudet tekstii­ lit on hyvä pestä ennen käyttöä.

Yksi vaihtoehto on tehdä kotiin yksi huone tai vaikka leikkikehällä rajattu alue, joka on takuulla turvallinen. Sinne tulokkaan voi sulkea hätätapauksessa hetkeksi, kuten suihkun ajaksi. Kodin turvallisuus on tärkeää myös lapsen kasvaessa, koska lapsi ei aina ymmärrä aikuisten varoituksia tai osaa arvioida riskien suuruutta.

VARSINKIN KISSAN- JA

Riskipaikkoja löytyy tarkastelemalla kotia lapsen tai lemmikin tasolta vaikka kontaten.

LAPSET JA LEMMIKIT

Oletko valmis uuteen asukkiin? uusi odotettu jäsen kuten vauva tai lemmikki, tulee myös aika laskeutua lattiatasoon ja tarkastaa asunnon yleisimmät vaaran­ paikat. Vastasyntyneen kanssa suurem­ paan remonttiin ei tarvitse ryhtyä, mut­ ta kun taapero alkaa liikkua ja tutkia ympäristöään, on helpompaa, jos va­ roittelun sijaan voi keskittyä elämiseen.

Asunnon yleisimmät vaaranpaikat voi välttää pienillä muutoksilla, kuten turvaporteilla ja lapsilukoilla. Liesi­ suoja ja liukuesteet tuovat lisäturvaa.

Kiinnitä seinään helposti kaatuvat suuret huonekalut, kuten hyllyt ja lipas­ tot. Oikein vauhdikkaan tapauksen kans­ sa kannattaa terävät kulmat pehmustaa.

Erityisesti vanhoihin, maadoitta­ mattomiin pistorasioihin voi hank­ KUN PERHEESEEN SAAPUU

kia niihin tarkoitetut suojat, ja johdot kannattaa laittaa piiloon. Myrkyllistä elohopeaa sisältävissä energiansäästö­ lampuissa piilee myös riski, ja etenkin lastenhuoneen valaisimien pitää olla tukevia. Sulje sähkölaitteet, kun niitä ei käytetä. Tarkista, että kodin palovaroi­ tin on kunnossa. löytyy Myrkytystietokeskuksen sivuilta lista, josta voi tarkastaa omat huonekasvin­ sa. Anna myrkylliset huonekasvit vaik­ ka naapurille tai nosta ruukkukasvit korkealle.

Korjaa pois pienet esineet, kuten hiuspinnit ja kolikot, pussinsulkijat tai kuivat makaronit. Nyrkkisääntö on, että lapsen pikkurillin kokoiset esineet ovat

KODIN MYRKYLLISISTÄ KASVEISTA

kuinka turvallinen, valvonta on paras tapa estää katastro­ fit. Silti yllätykset kuuluvat elämään.

Varaa kotiin asianmukaiset ensiapu­ tarvikkeet, kuten sideharsoa ja de­ sinfiointiainetta. Opettele myös riit­ tävät ensiaputaidot. Kirjoita luettelo tärkeistä yhteystiedoista, kuten ensiavun, terveysneuvonnan ja Myrkytystieto­ keskuksen puhelinnumeroista, ja kiin­ nitä luettelo näkyvään kohtaan seinällä tai tallenna puhelimeesi.

VAIKKA KOTI OLISI

Roosa Murto Kävikö pahasti? Helsingin terveysneuvonta palvelee ympäri vuorokauden numerossa 09 310 10023.

HIMA 1 | 2016

7

Energiansäästö

5–6 h

YRTIT KAIPAAVAT KASVAAKSEEN monta tuntia valoa

päivässä, joten sitä kannattaa säilyttää näin keväällä kodin valoisimmassa paikassa – ei siis pimeässä ja kylmässä jääkaapissa.

KUVA ISTOCKPHOTO

Hapanmaitovalmisteet ylähyllylle.

Maitopurkit, tähteet, lihat ja kalat keskihyllyille.

Mehupurkit, avattu limppari, hillopurkit, ketsuppi ja kananmunat ovilokerikkoon.

Ei jääkaappiin!

Vihanneslaatikoihin vihannekset, hedelmät, juurekset ja perunat.

JÄÄKAAPIN TEHOKAS KÄYTTÖ

Säästä järjestämällä Pakkaamalla jääkaapin järkevästi säästyy sekä energiaa että ruokaa haaskaukselta. sen sisältö.

Näin moni meistä ajattelee eikä tule miettineeksi kaappia sen enempää.

Mutta silloin kun perunapussin läpi alkaa puskea ituja, lehtisalaatti lötkis­ tyy tai jauhelihaa saa sulatella ennen paistamista, alkaa itse kaappikin kiin­ nostaa. Miten on mahdollista, etteivät tuotteet säily tai säilyvät välillä liiankin hyvin?

– Yleensä jääkaapin kylmin kohta on vihanneslaatikon yläpuolella olevalla hyllyllä ja lämpimintä on kaapin ylä­ osassa ja ovilokerikossa. Jos kaapissa on ilmankiertoa tehostava puhallin, lämpötilaerot eri hyllyjen välillä ovat pienet. Tällaisia puhaltimia on uusim­ missa laitteissa, Marja Einesalo opas­ taa. Hän toimii energia-asiantuntijana Helen Oy:n Energiatorilla.

Ei siis riitä, että on säätänyt jääkaapin lämpötilan suositeltuun +5 asteeseen, vaan on myös mietittävä, mille hyllyl­ JÄÄKAAPISSA TÄRKEINTÄ ON

le ostoksensa ruokakassista sujauttaa.

Kun joitakin lääkkeitä neuvotaan säi­ lyttämään jääkaapissa joko kylmässä tai viileässä, niin olisi hyvä tietää oman jääkaapin lämpötilat. Einesalo neuvoo mittaamaan ne.

– Laita mukiin vettä ja sinne lämpö­ mittari. Laita muki jääkaappiin. Jonkin ajan kuluttua voit tarkistaa lämpötilan.

Jos mittari on hyllyllä paljaaltaan ilman vesimukia, sen lukema pitäisi nähdä heti, koska avonaisesta ovesta siirtyy lämpöä kaappiin.

JOS JÄÄKAAPIN POHJA alkaa lainehtia vet­

tä, kannattaa kaapin takaseinässä oleva pieni aukko puhdistaa varovasti vaikka sukkapuikolla. Aukko löytyy seinässä olevan kourun keskeltä. Sitä pitkin su­ lamisvedet kulkeutuvat pois kaapista.

Mikäli jääkaapissa ei ole automaatti­ sulatusta, Einesalo neuvoo sulatta­ maan sen, kun huurretta on kertynyt

noin sentin verran. Jääkaappi kytke­ tään pois päältä, tyhjennetään, pinnat pyyhitään kostealla liinalla ja annetaan kuivua. Irtolokerikot sekä ritilä- ja lasi­ hyllyt voi pestä pesualtaassa. Jää­kaappi tulee sulattaa myös silloin, kun on muuttamassa toiseen asuntoon. takaseinä tulee imuroida pölystä. Ensin kaappi tyhjennetään ja vasta sitten siirretään imurointia varten. Kaapin voi siirtää yksinkin, mutta jos se ei onnistu, huol­ tomies auttaa. Ennen imurointia irro­ tetaan vielä kaapin pistotulppa pisto­ rasiasta. Ja kun jääkaappi kerran on tyhjennetty, se on helppo puhdistaa sisältäkin.

Kun kaappia alkaa jälleen täyttää, kannattaa pitää mielessä asiantuntijan energiansäästövinkit.

– Pidä hyvä järjestys ja laita usein tarvittavat ruuat etualalle. Niin ne löy­ KERRAN VUODESSA JÄÄKAAPIN

tyvät nopeasti, eikä ovea tarvitse pitää pitkään auki. Se säästää energiaa.

Kaappia kannattaa täyttää maltilli­ sesti. Ruuanvalmistuksen jälkeen ruuat on hyvä jäähdyttää ennen jääkaappiin laittamista. Talvella se onnistuu esimer­ kiksi parvekkeella ja kesällä kylmässä vedessä keittiön altaassa.

– Jääkaapin ahtaminen täyteen ja oven avaamien usein lisäävät sen ener­ giankulutusta 15–20 prosenttia, Marja Einesalo toteaa.

Sari Toikkanen

Lähteet: www.evira.fi, www.ruokatieto.fi, www.makuja.fi/ artikkelit/4728746/ ajankohtaista/sailyta-ruokia-oikeinnayttaako-jaakaapissasi-talta/

8

HIMA 1 | 2016

Taitava talous

1/2

SÄÄSTÖSTÄ PALKITAAN

Uimareissu tai juhlat koko talolle?

UUDET ASTIAN- JA pyykinpesu-

koneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin.

Vesipostia

HEKASSA KILPAILLAAN vedensäästös-

sä koko vuoden. Eniten vettä vuoden aikana säästäneet vuokranmääritysyksiköt (eli talot tai taloryhmät) palkitaan alueittain. Kulutuslukuja verrataan vuoden 2015 tasoon.

Jokaisen 21 Heka-alueyhtiön alueen parhaiten vettä säästänyt vuokranmääritysyksikkö saa lipun uimaan jokaiselle talon tai taloryhmän asukkaalle. Ne uimahallit ja uimalat, joihin lipun voi käyttää, julkistetaan myöhemmin. Lisäksi koko Hekan matalimman vedenkulutuksen vuokranmääritysyksikön asukkaat palkitaan yhteisillä pihajuhlilla.

Kisan väliaikatiedot kulutuslukuineen julkaistaan kolmen kuukauden välein Hekan internetsivuilla.

Kilpailussa ovat mukana kaikki Hekan vedenkulutukseltaan vertailukelpoiset vuokranmääritysyksiköt lukuun ottamatta erityisasuntoja sekä vuoden 2015 ja 2016 aikana valmistuneita taloja. Sellaiset vuokranmääritysyksiköt, joissa on vuoden 2015 aikana tehty vedenkulutuksen vähentämiseen johtavia korjauksia tai vesikalusteiden uusimisia eivät ole vertailukelpoisia.

KUVA ISTOCKPHOTO

VEDENSÄÄSTÖ

Rahaa valuu viemäriin Pelkästään suihkussa käymiseen voi kulua perheessä vuosittain jopa tuhat euroa, mutta onneksi vedensäästö on tottumuskysymys. saattaa ajatella, että kyllä hanasta vettä piisaa, miksi sitä pitäisi säästää. Siksi, että veden käyttö maksaa ja kuluttaa energiaa. Raaka­ veden hankinta, puhdistus ja pump­ paus sekä jätevesien käsittely vaativat kaikkinensa runsaasti energiaa. Veden käyttömaksu peritään erikseen veden­ hankinnasta ja viemäröinnistä.

– Ympäristösyistä kannattaa säästää erityisesti lämmintä vettä, sillä veden lämmittäminen kuluttaa paljon ener­ giaa. Lämpimän käyttöveden osuus kotitalouksien lämmitysenergian ku­ lutuksesta on noin kolmannes ja koko energiankulutuksesta noin viidennes, kertoo energia-asiantuntija Teemu Kettunen HSY:n Ilmastoinfosta.

MONI HEKANKIN ASUKAS

kuinka paljon vesi ja erityisesti lämmin vesi maksavat. Kuutio kylmää vettä maksaa tällä hetkellä alv-verollisena Helsingis­ sä 3,08 euroa. Maksu koostuu vesi- ja jätevesimaksusta. Lisäksi tulee perus­ maksu, joka ei riipu veden kulutusmää­ HARVA KERROSTALOASUKAS TIETÄÄ

rästä. Kuuman veden hintaan tulee lisäksi energian hinta.

– Vaikka Helsingin kaukolämpö on edullisimmasta päästä, kuuman veden hinnasta pyöreästi puolet on täällä­ kin lämmityksen osuutta. Kuuma vesi maksaa siis tuplasti kylmään verrattu­ na, Kettunen sanoo.

Hän arvioi esimerkkinä vuoden suihkujen hinnan nelihenkisessä per­ heessä Helsingissä. Säästäväisen per­ heen suihkun virtaama on kahdeksan litraa minuutissa ja suihkun kesto kaksi minuuttia. Tuhlareiden perheen virtaa­ ma on 15 litraa minuutissa ja suihkun kesto kymmenen minuuttia.

– Jos oletetaan, että kaikki käyvät suihkussa kuudesti viikossa, säästä­ väisten suihkut maksavat vuodessa noin sata euroa, kun tuhlareiden suih­ kujen hinta nousee 900 euroon. Viiden vuoden aikana perheiden suihkussa­ käynnin kustannusten ero on 4 000 euroa, Kettunen laskee.

Heka-asukkaan keskimääräinen ve­ denkulutus on 156 litraa vuorokaudessa.

– Kerrostaloasukas käyttää pääkau­ punkiseudulla vettä vuorokaudessa keskimäärin 170 litraa asukasta koh­ den, rivitaloasukas noin 150 litraa ja omakotiasukas noin 135 litraa. Hekan asukkaan kulutus on siis keskimääräis­ tä tasoa, Kettunen sanoo. kulu­ tuslukemia suurina. Hänen omassa kahden hengen taloudessaan veden kulutus on alle kolmasosan keski­ määräisestä. Näin pieni kulutus ei hä­ nestä vaadi erityisiä uhrauksia.

– Kulutus on pienempää, kun vesi­ kalusteet ovat kunnossa ja on tottunut käyttämään vettä tarpeen mukaisesti.

Tarpeen mukaisella käytöllä tarkoitan esimerkiksi, että vesi juoksee hanasta tai suihkupäästä juuri silloin ja sen ver­ ran, kun sitä tarvitsee. Tottumus tekee sen, ettei asiaa tarvitse ajatella.

KETTUNEN PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISIÄ

Jari Peltoranta

HIMA 1 | 2016

9

Kone pihtaa vettä

P puouhtau li ru s on oka a!

KÄSIN TISKAAMINEN SAATTAA kuluttaa

Koneella tiskatessa astioita ei kannata esihuuhdella.

jopa kuusinkertaisesti vettä tiskikoneella pesemiseen verrattuna. Astioita ei kannata myöskään esihuuhdella ennen koneeseen laittamista, vaan rippeet on hyvä kaapia biojätteeseen. Käsin tiskatessa vettä säästyy, kun altaan täyttää astioilla ja tiskivedellä eikä vettä juoksuteta viemäriin edes huuhtelun aikana.

GRAFIIKKA ESSI KUULA

Vuorokauden vedenkulutuksen jakaantuminen/asukas

VEDEN KULUTUSHINNOITTELU

Vesimaksuja yhtenäistetty TAMMIKUUSTA 2016 LÄHTIEN kaikissa

sellaisissa Hekan asunnoissa, joissa on huoneistokohtainen veden­ mittaus ja kulutuksen mukainen laskutus, on käytetty laskutusperusteena samaa veden hintaa.

Huoneistokohtainen vedenmittaus on käytössä 17 prosentissa Hekan asunnoista. Muissa Hekan asunnoissa, siis suunnilleen neljässä viidestä, vesi kuuluu osaksi vuokraa eikä siitä makseta erillistä maksua.

Kulutuksen mukaiset vesilaskut lähetetään jatkossa kolmen kuukauden välein ja vesimaksuennakoista luovutaan. Käytäntö korvaa aiemmat alueyhtiökohtaiset vesimaksut ja vaihtelevat laskutustavat.

Alueyhtiöt ovat tiedottaneet aluei­densa asukkaita aiheesta tarkemmin loppuvuodesta.

156 l/vrk/asukas

Peseytyminen

60 litraa

Keittiö 35 litraa

VUONNA 2016 KYLMÄN veden hinta on

3,10 euroa per kuutio ja lämpimän veden hinta on 5,70 euroa per kuutio.

Vesi laskutetaan käytön mukaan kolmen kuukauden välein siten, että laskutusjaksot ovat joulu–helmikuu, maalis–toukokuu, kesä–elokuu ja syys–marraskuu.

Keskimääräinen vedenkulutus Hekalla on noin 156 litraa per asukas vuorokaudessa. Tällaisella kulutuksella veden hinnaksi tulisi kuukaudessa noin 18 euroa per asukas.

Peseytyminen

WC

26 %

Pyykki

13 %

Pyykki

20 litraa

Keittiö

22 % Lähde: www.motiva.fi

WC 40 litraa

39 %

Mun puinen koti

Kerrostalossa pappilan tunnelmaa

HIMA 1 | 2016

Milka Reinimaan mielestä puukerrostalossa parasta on kauneus, raikkaus ja hiljaisuus.

11

TEKSTI HANNA OJANPÄÄ KUVAT VESA TYNI

Hekan puisissa kerrostaloissa Pukinmäessä on asuttu pian vuoden verran. Tunnelma on lämmin, lattiaa myöten. Sekä asukkaat että arkkitehti ovat tulokseen tyytyväisiä. huo­ mannut jo muutama vuosi aikaisemmin, että Hekalle on tu­ lossa uusia kohteita Pukinmäkeen. Vielä siinä vaiheessa hän ei tiennyt, että talot rakennettaisiin puusta.

– Halusimme pysyä näillä seuduil­ la ja päätin silloin, että tänne me vielä haluai­simme, Milka muistelee.

Nyt Eskolantien tummanpuhuvat puukerrostalot erottuvat Pukinmäen katukuvasta. Viime kesäkuussa valmis­ tuneita viisikerroksisia kerrostaloja on yhteensä neljä; kaksi niistä kuuluu He­ kalle ja kaksi Helsingin kaupungin asu­ misoikeusyhtiölle.

– Puiset kerrostalot ovat Suomessa vie­ lä aika uusi juttu, kertoo puukerrostalot suunnitelleen arkkitehtitoimiston arkki­ tehti Matti Iiramo. Hän toivoo, että puuta käytettäisiin enemmän kerrostaloissa.

– Rakennusmateriaalina puu on in­ himillinen ja ekologinen. Lisäksi puu on kotimainen materiaali ja se tuo työl­ lisyyttä Suomeen.

ILKA REINIMAA OLI

Talot on koottu tehtaalla kasatuista tilaelementeistä, mikä on nopeuttanut rakentamista.

Iiramon arkkitehtitoimiston ehdotus voitti Eskolantien taloista järjestetyn avoimen kilpailun.

– Emme ole aikaisemmin suunnitel­ leet puista kerrostaloa, mutta puisten tila­elementtien suunnittelusta meillä on kokemusta jo vuosien takaa. Akusti­ set ominaisuudet pantiin asumisviihty­ vyyden kannalta merkille jo rakennus­ vaiheessa, ja asunnoista tuli kaiuttomia ja miellyttäviä. Kokonaisaikataulullises­ ti tilaelementtirakentaminen on noin puolta nopeampaa verrattuna betoni­ rakentamiseen. Eskolantien kohde ra­ kentui vuodessa.

Milkan naapuri Jenni Huotari tietää kertoa, että hakijoita Eskolantien asuin­ toihin oli ollut jopa 1 400. Milkan ja Jen­ nin perheet ovat onnekkaita valittuja.

Juuri sopivan kokoista Milka on asunut Hekan vuokra-asun­ noissa vuodesta 1994 ja hänen mie­ hensä Jarkko vuodesta 2000: ensin kol­ miossa Savelassa ja viimeksi neliössä Madetojankujalla. Nykyinen asunto on kolmio, jossaneliöitä on 65.

Naapurin pojat ovat ensimmäistä kertaa Milka Reinimaan luona kylässä. Kolmen pojan äiti Jenni Huotari on talotoimikunnassa mukana lasten asialla.

– Lapset muuttivat kotoa pois, em­ mekä enää tarvinneet niin paljon tilaa, Milka selvittää.

– Merkittävin ero on varmaan siinä, että siivottavaa on vähemmän. Tietysti täällä on kaikki niin uutta, että paikat myös näyttävät siivommilta.

Jenni ja Michael Huotari muut­ tivat Eskolantielle HOASin vuokraasunnosta kolmen poikansa Onnin (kesäkuussa 6), Aatoksen (4) ja Elielin (toukokuussa 2), kanssa. Nuori per­ he ei tietoisesti hakenut juuri puuta­ loa, mutta se on osoittautunut varsin mukavaksi lisäksi. Huotareiden kol­ men makuuhuoneen ja tupakeittiön asunnossa on 85 neliötä. Vanhemmat iloitsevat hyvin arkisesta asiasta: vesi­ kiertoinen lattialämmitys takaa, että lattialla on mukava leikkiä.

– Täällä on todella kodikasta. Kovalla pakkasella täällä jopa paukkuu samalla tavalla kuin lapsuudenkodissani, pap­ pilassa asunut Jenni naurahtaa.

Iloinen yllätys ensinäkemältä Molemmat perheet muuttivat uuteen kotiin kesäkuun ensimmäisenä päivä­ nä vuonna 2015.

– Olihan se melkoista hässäkkää! SRV luovutti talot Hekalle kello kaksitoista ja me saimme avaimet tuntia myöhem­ min, Jenni muistelee.

Täällä elää ”saa tulla lainaamaan sokeria” -henki.

Asukkaat eivät olleet päässeet tu­ tustumaan taloon ennakkoon, joten muuttopäivä oli myös ensimmäinen kerta, kun he näkivät asuntonsa. Fiilik­ set olivat kummassakin huushollissa samat: wau!

– Ensimmäisenä huomasin puiset ikkunanpielet, Jenni huokaa.

Milkan mielestä parasta on kauneus, raikkaus ja etenkin hiljaisuus; kadulle

päin avautuvaan asuntoon ei kuulu lii­ kenteen ääniä.

– Jos nyt joskus joku moottoripyörällä oikein kaasuttaa, niin se saattaa kuulua, Milka miettii.

Hekan taloissa asuntoja on yhteen­ sä 51. Molemmissa taloissa on sauna ylimmässä kerroksessa ja alakerrokses­ sa kuivaushuone sekä varasto. Lisäksi B-rapussa on pesutupa, väestösuoja, häkkivarasto ja kerhohuone.

– Minulta voi kysellä kerhohuoneen avainta, Milka huikkaa.

Yhteisöllisyyttä rakentamassa Eskolantien ensimmäinen talotoimi­ kunta aloitti toimintansa marraskuus­ sa. Milka toimii sen puheenjohtajana.

Hekan sääntöjen mukaisesti toimi­ kunta kokoontuu vähintään kuusi ker­ taa vuodessa. Jäseniä on kuusi, yksi heistä on Jenni.

– Lapsiperheiden asialla, hän tuumaa.

– Meillä on tosi hyvä henki ja ehkäpä myös tavallista mukavampia naapureita.

Milka kertoo olevansa mukana toi­ minnassa kahdesta syystä: – Haluan tietää, mitä tapahtuu sekä olla mukana järjestämässä talkoita ja

tapahtumia. Joulukuussa pidimme puurojuhlat, ja nyt seuraavina vuorossa ovat kirppis ja tietysti yksivuotisjuhlat kesäkuussa.

Puutalojen asukkailla on myös Face­ book-ryhmä, jossa vielä toistaiseksi ol­ laan lähinnä vaihdeltu saunavuoroja.

51 taloudesta jopa 44 on mukana ryh­ mässä.

– Facebook-ryhmämme on omiaan luomaan yhteisöllisyyttä. Sitä, että täällä elää ”saa tulla lainaamaan sokeria” -hen­ ki, Milka toteaa.

Jenni kertoo, että Facebookin kaut­ ta löytyi myös apua, kun naapuritalon vesi­vahingon yhteydessä joku kysyi ämpäreitä lainaan. Naiset nauravat, että ehkäpä myöhemmin ryhmässä jaellaan myös sisustusvinkkejä.

Milka ja Jarkko toivovat saavansa asua uudessa kodissa mahdollisimman pitkään. Jennin ja Michaelin haaveissa on omakotitalo.

– Puutalo tietenkin, Jenni sanoo.

Lue lisää Eskolantien puu­t alojen arkkitehtuurista Hima-lehden numerosta 2/2015: www.hekaoy.fi/ asukaslehti-hima

HIMA 1 | 2016

13

Uutta& vanhaa

Syömään!

Yksi ja sama tuli lämmitti asunnon ja ruuan 1800-luvun helsinkiläisasunnoissa.

Sähkövalon ja keskuslämmityksen yleistyessä alettiin käyttää uutuuksia, jotka oli tarkoitettu ainoastaan ruuanlaittoa varten.

KUVA TYÖVÄENASUNTOMUSEO

ENNEN

1800-luvun jälkipuolella Helsingin kasvava työväestö asui hellahuoneissa eli yhden huoneen asunnoissa, joiden ainoa lämmönlähde oli kakluuni. Ruoka laitettiin sen tulisijassa. Hellakakluuni (kuvassa) kehitettiin 1800–1900-lukujen vaihteessa työväestön elinolojen parannukseksi. Siinä kaakeliuuniin on upotettu hella paistouuneineen. Ruokaa laittaessa lämpeni samalla kakluunin muurikin ja lämmitti huoneen. Tällainen keittiömalli oli myös Helsingin kaupungin ensimmäisissä kunnallisissa vuokra-asunnoissa.

KUVA ISTOCKPHOTO

NYT

Nykyisin hellapuita ei asuntoihin tarvitse enää kantaa. Kaasua alettiin käyttää helsinkiläiskeittiöissä laajemmin 1900luvun alusta lähtien. Sähköliedet yleistyivät 1950-luvulta alkaen. Pitkään käytettiin jopa saman kerrostalon eri asunnoissa erilaisia ratkaisuja: puuta, kaasua ja sähköä. Edelleen käytössä on sekä kaasuettä sähköliesiä tai niiden yhdistelmiä.

Mikroaaltouunit yleistyivät 1980-luvulla, ja niillä on edelleen vankka asema ainakin ruuan lämmittämisessä. Nykyisin tavallisin liesityyppi on perinteinen valurautalevyillä varustettu malli. Sen rinnalla ovat nopeasti kasvattaneet suosiotaan lasikeraaminen liesi ja induktioliesi.

Kiitokset Helsingin kaupunginmuseon tutkija-tiedottaja Jere Jäppiselle.

14

HIMA 1 | 2016

Puu-Käpylä on Penttisen perheen kodille täydellinen sijainti: alue on kuin maaseutua, mutta isot tiet ovat lähellä ja joka paikkaan pääsee nopeasti.

HIMA 1 | 2016

Hekan huudit

15

©KAUPUNKIMITTAUSOSASTO, HELSINKI 2016

HELSINKI

Ei mikään käpynen kylä Puu-Käpylässä naapurit huolehtivat toisistaan ja harrastavat lähellä kotia. Penttisen perhe nauttii maalaisidyllistä ratikkamatkan päässä keskustasta.

TEKSTI JA KUVAT SANNA ANDERSSON

huudahtaa kuusivuotias Onni, kun häneltä kysyy, mitä eläimiä Käpylässä tulee vastaan.

Puu-Käpylä on kuin suloinen pieni Melukylä keskellä Helsinkiä. Eriväriset puutalot, kotoisat pihapiirit ja eloisa naapurusto pistävät miettimään, ollaanko nyt Helsin­ gissä ollenkaan.

Vielä viisi vuotta sitten Miia ja Teemu Penttinen asuivat Kalliossa pienessä asunnossa Onni-pojan ja vastasyntyneen Lumo-tyttären kanssa ja uskalsivat vain unelmoida idyllisistä Puu-Käpylän taloista.

– Tämä oli se alue, josta olimme haaveilleet. Saa­ toimme käydä täällä ajelulla ja miettiä, että kunpa jo­ nakin päivänä…, perheen äiti Miia muistelee.

Sitten kävi tuuri.

LEENSÄ ORAVIA. JA PUPUJA!

HEKAN PUUTALOASUNTOJA, JOLLAISESSA Penttiset

asuvat, on Puu-Käpylän seitsemässä puutalokorttelissa yh­ teensä 360. Penttisten asuntoon kuljetaan puista por­ taikkoa pitkin. 60-neliöisestä alakerrasta löytyy kylpy­ huoneen lisäksi kaksi huonetta ja keittiö.

Puoli vuotta muuton jälkeen asunto sai lisäneliöitä, kun yläkertaan rakennettiin 30-neliöinen vintti lämpi­ mäksi varastotilaksi. Sen pyöreät ikkunat ja näkyvissä olevat kattoparrut henkivät vanhanajan tunnelmaa.

– Meidän ja naapuriasunnon vinttien välissä on ovet, joista pääsee kulkemaan. Kerran kävimme Lu­ mon kanssa lainaamassa kananmunia ja tultiin kotiin ”luukun” kautta, Teemu-isä naurahtaa.

Puu-Käpylä on oma yhteisönsä, jossa naapurit tuntevat toisensa, katsovat pihapiirin lasten perään ja loma-aikana hoitavat toistensa postit. Ja tarvittaessa vahtivat kissoja, joita Penttisillä on kaksin kappalein: Pekka ja Muhveli.

– Itsellä kun ei riitä silmät joka paikkaan, luo yhtei­ söllisyys turvallisuuden tunnetta. Sellaista, mitä on ollut ennen vanhaan, Miia toteaa.

– Leikkipaikka löytyy omalta pihalta, samoin kave­ rit sekä lapsille että aikuisille. Ikäjakauma asukkaissa on aika laaja, vauvasta vaariin, mikä on rikkaus.

Lisäksi alueen talotoimikunta on aktiivinen ja jär­ jestää kortteleille yhteisiä talkoita ja kesäjuhlia.

Hekan käpyläläiset asukkaat antavat asuinalueelleen arvosanan 4,45.

– HEKA-KANSANASUNNOT OY:LLÄ on hoidossa ja isännöitävä­

nä Käpylän alueella 1 283 asuntoa 1920-luvun puutalois­ ta vuonna 2014 valmistuneisiin kivitaloihin. Suuri osa rakennuskannasta on vuosina 1938–1951 rakennettuja kivitaloja, Hekan tekninen isännöitsijä Karri Åhs avaa.

Puutalojen vuokrasopimukseen Hekan kanssa kuuluu pihanhoitovelvoite.

– Tämä tarkoittaa sitä, että vuokralainen sitoutuu hoitamaan asuntoon kuuluvaa pihapalstaa, Karri Åhs selventää.

– Lisäksi asunnon edustalla olevan piha-alueen ja käytävien puhdistaminen sekä lumityöt kuuluvat vuokralaiselle. Alueyhtiö hoitaa yhteiset alueet.

Pihanhoitovelvoite ei tunnu rassaavan Penttisiä, päinvastoin. Hoitovuoroista ennemminkin kilpaillaan välttelyn sijaan.

– Jokaisella asunnolla on omat palstat, omenapuu, keinu ja grilli. Se on ihan luksusta! Teemu tuumaa.

– Näin maalaiselle on todella ihana saada kädet vä­ hän multaan, Joutsenosta kotoisin oleva Miia komppaa.

NO MITÄS MUUTA Käpylässä sitten tehdään kuin leikitään

PUU-KÄPYLÄN ALUE ON suojeltu asemakaavalla.

pihalla?

– Katsotaan TV:tä! Nelivuotias Lumo huudahtaa.

– Pelataan jalkapalloa, koska vieressä on kuplahalli, Käpylän Pallon Barca 09:ssä pelaava Onni vastaa em­ pimättä.

– Tein seitsemän maalia! Onni hehkuttaa edellisen päivän matseja.

Käpylässä ja sen lähialueilla riittää aktiviteetteja moneen lähtöön. Jalkapallohallin lisäksi lähellä ovat kulttuurin ystävien Karjalatalo, Mäkelänrinteen ui­ mahalli, Akseli Toivosen kenttä ja Käpylän liikunta­ puisto, josta löytyy muun muassa tekojää. Penttiset korkkasivat luistelukauden tammikuussa.

– Käytännössä se tarkoittaa, että rakennusten ulko­ asuun ei saa tehdä muutoksia ja sisätilojen korjauk­ sissa on jätettävä vanhoja ratkaisuja niin paljon kuin mahdollista, Åhs kertoo.

1960-luvulla puutalot oli tarkoitus purkaa ja raken­ taa tilalle kivisiä pienkerrostaloja. Tästä nousi julkinen kohu, ja lopulta rakennukset todettiin rakennushisto­ rialtaan arvokkaiksi ja kunnostuskelpoisiksi. Suojelu­ kaava astui voimaan vuonna 1971.

16

HIMA 1 | 2016

Snadit

Uutta pukkaa!

Koti puu-Myllypurosta?

HEKALLE VALMISTUU KESÄLLÄ 33 asuntoa Myllypu-

ron idylliseen kaupunkikylään. Puujulkisivuiset pienkerrostalot ja rivitalot sijaitsevat Ryynimyllyn­ kadulla. Suurin osa asunnoista on kolmioita. Keskimääräinen vuokra on 11,41 euroa neliöltä kuukaudessa, jolloin esimerkiksi kolmion vuokraksi tulee 769-827 euroa kuukaudessa.

Asuntojen hakuaika on 4.4.–17.4.2016 ja arvioitu valmistuminen 1.7.2016.

Hekasta asiaa Kumpula ja Kansanasunnot muuttavat MÄKELÄNKADUN JA KOSKELANTIEN riste-

yksessä viime vuodet toiminut HekaKansan­asuntojen ja Heka-Kumpulan yhteinen toimisto ja asiakaspalvelu muuttavat Pasilaan 17.3. Yhtiöpari muuttaa kahden muun Heka-alueyhtiön, Heka-Kantakaupungin ja Heka Pikku Huopalahden kanssa samoihin tiloihin osoitteeseen Pasilanraitio 5, viides kerros. Maaliskuusta lähtien siis näillä neljällä alueyhtiöllä on yhteinen asiakaspalvelupiste.

Muutto aiheuttaa lyhyen katkoksen Heka-Kumpulan ja Heka-Kansanasuntojen asiakaspalvelun aukioloon ja henkilökunnan tavoitettavuuteen. Yhtiöt tiedottavat alueidensa asukkaita muutosta tarkemmin.

KUVA ISTOCKPHOTO

ASUKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

Kiitokset asuinalueille ja henkilöstölle Hekan asukastyytyväisyyskyselyn mukaan asukkaat arvostavat asumispalveluitaan, asuntoaan ja asuinaluettaan.

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT Oy:n,

He­ kan, asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä vuokra-asumiseensa. Tuoreen kysely­ tutkimuksen mukaan isännöinti, huol­ to ja siivous sujuvat ja asunto on mielei­ nen. Arvioista korkein annetaan omalle asuinalueelle.

Vuotta 2015 koskeneen mittauksen mukaan kaksi kolmesta Hekan asuk­ kaasta pitää Hekan tuottamia asumis­ palveluja – isännöintiä, huoltoa ja sii­ vousta – kiitettävinä tai hyvinä.

Asukkaiden tyytyväisyys vuokraasuntoonsa Hekalla on hieman tätäkin korkeampaa. Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan asuinalueeseen, jolle erinomai­ sen tai hyvän arvion antaa 79 prosenttia vastaajista. Vuosittain toteutettavassa tutkimuksessa arviot ovat yhtä hyväl­ lä tai hieman paremmalla tasolla kuin aiem­min.

KOKONAISUUDESSAAN

TYYTYVÄISIMMÄT

vuokralaiset löytyvät Kannel­ mäestä, Malminkartanosta ja Malmilta.

Asuntoon ollaan tyytyväisimpiä kanta­ kaupungin alueella, Käpylä taas on mieluisin asuinalue. Hekan tuottamat asumispalvelut saavat kautta linjan hy­ viä arvosanoja, mutta erityisesti huol­ toon ollaan aiempaa tyytyväisempiä.

Hekan työntekijät koetaan tutkimuksen mukaan erityisen palvelualttiina kaikil­ la palvelujen osa-alueilla.

– Olen luonnollisesti todella iloinen siitä, kuinka palvelualttiina ja hyvänä HEKAN

työ asukkaiden suuntaan koetaan, sii­ vouksesta korjauksiin. Totta kai asiakas­ tyytyväisyyskysely näyttää, hyvistä arvo­ sanoista huolimatta, myös niitä kohtia toiminnassa, joissa on parantamisen va­ raa, kirjoitti Hekan hallituksen puheen­ johtaja, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki asukaskyselyn tuloksista sosiaalisessa mediassa.

SINNEMÄKI HEHKUTTAA ERITYISESTI asukkai­

den tyytyväisyyttä asuinalueeseensa myös sellaisissa kaupunginosissa, joilla on ainakin jossain vaiheessa ollut huo­ nokin maine ja joissa pienituloisuus ja työttömyys ovat koko kaupunkia ylei­ sempiä.

– Kaupungin vuokrataloyhtiö vaikut­ taa omalta osaltaan siihen, miltä alueet vaikuttavat, viihdytäänkö niillä ja minkä­ laiseksi alueen yleinen ilme muodostuu.

Hekan vuotuisen kyselyn tavoitteena on selvittää asukkaiden tyytyväisyyttä isännöinti-, huolto- ja siivouspalvelui­ hin. Lisäksi kartoitetaan tyytyväisyyttä alueyhtiöiden toimintaan, asiakas­ palveluun, nykyiseen asuntoon sekä asuinalueeseen. Kyselytutkimuksen toteuttaa puolueeton tutkimusyritys Feelback Oy. Vastaajia on vuosittain runsaasti: vuoden 2015 kyselyyn vastasi 3 018 Hekan asukasta.

Lue käpyläläisten kehuja asuinalueestaan edelliseltä aukeamalta.

HIMA 1 | 2016

17

Uutta vehreään Tapaninkylään

Uusien kohteiden haku alkaa pian.

KUVA JOHANNA KANNASMAA

Heka-Laajasalon alueen asukas Ella Sarantausta ja alueella siivoava Merja Järvi iloitsevat siivouksen hyvästä laadusta. Heka-Laajasalon asukkaat ovat asukastyytyväisyystutkimuksemme mukaan Hekan asukkaista tyytyväisimpiä siivoukseen: siivous saa keskiarvon 3,87 asteikolla 1 – 5.

Erityisesti kiitellään siivoajien palvelualttiutta, jonka 84 % Laajasalon vastaajista arvioi erinomaiseksi tai hyväksi.

TAPANINKYLÄÄN VALMISTUU 34-ASUNTOINEN Heka-

kohde alkusyksystä. Asunnot sijoittuvat kolmeen rivitaloon ja yhteen kerrostaloon. Suurin osa asunnoista on kolmioita tai neliöitä. Kaikki rivitaloasunnot ovat saunallisia. Aivan läheisyydessä sijaitsee paljon viheralueita sekä muun muassa urheilutalo.

Asuntojen hakuaika on 18.4. - 1.5.2016 ja arvioitu valmistuminen 30.8.2016. Asuntoja voi hakea osoitteessa www.stadinasunnot.fi.

2/3

asukkaista pitää Hekan tuottamia asumispalveluja kiitettävinä tai hyvinä. Välttävän tai huonon arvion kokonaistyytyväisyydestä antaa 8 prosenttia asukkaista.

3,78 on asukkaidemme asunnolleen antama keskimääräinen kokonaistyytyväisyyden arvosana asteikolla 1–5, jossa 5 on korkein ja 1 matalin arvosana.

Isännöinti saa asumispalveluista parhaita arvioita, mutta huollon saamat arviot ovat nekin korkeita ja parantuneet eniten aiemmista vuosista.

30%

kyselyyn vastanneista on kiinnostunut vuokralaisdemokratiatoiminnasta Hekassa. Asukastoimintaan liittyviä kysymyksiä oli vuonna 2015 ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä.

Tulorajat ARAasuntoihin, tulossa vai ei?

HALLITUKSEN KAAVAILEMISTA tulorajoista

ARA-vuokra-asuntojen asukkaita valittaessa ei ollut vielä tämän lehden painoon menoon mennessä tehty päätöstä.

Keskustelu aiheen ympärillä on käynyt julkisuudessa kuumana.

Heka ja muut suuret yleishyödylliset vuokrataloyhtiöt ovat vastustaneet tulorajojen käyttöönottoa. Rajoilla haluttaisiin hallituksen esityksen mukaan parantaa ARA-asuntojen päätymistä niitä eniten tarvitseville.

Hekan asunnoissa kuitenkin näyttäisi tutkimusten mukaan asuvan jo nyt pääosin asukkaita, joiden tulot asettuisivat mahdollisten rajojen sisälle. Jos tulorajat otetaan käyttöön, asukasrakenne säilyisi todennäköisesti nykyisen kaltaisena, mutta käytäntö lisäisi byrokratiaa ja sitä kautta kustannuksia.

TULORAJOJEN KÄYTTÖÖNOTTO valtio­

neuvoston luonnoksen mukaisena tarkoittaisi niiden soveltamista myös asunnonvaihtotilanteissa: tulot tarkistettaisiin uusien asukkaiden lisäksi myös sellaisilta Hekan asukkailta, jotka hakevat vaihtoasuntoa. Tulojen ylittäessä rajat ei asunnonvaihtoa voitaisi toteuttaa.

Muutto väistöasuntoon ja takaisin korjattuun asuntoon ei kuitenkaan ole asunnonvaihto: peruskorjauksen vuoksi tehdyt niin sanotut väistö­muutot peruskorjattavista taloista voidaan jatkossakin toteuttaa ilman tuloraja­ tarkistuksia.

18

HIMA 1 | 2016

Snadit

Naapuritaloon saunomaan?

HELSINKI ON TÄYNNÄ saunoja,

jotka ovat usein käyttämättä.

Näihin ”salattuihin saunoihin” pääsee tutustumaan ensimmäistä kertaa järjestettävän Helsinki Sauna Day -tapahtuman aikana 12.3.2016. Vierailtavia saunoja voi selailla tai oman saunansa ilmoittaa mukaan osoitteessa www.helsinkisaunaday.fi. Saunan

voivat avata niin yksityiset ihmiset, yritykset kuin yhdistykset, kunhan saunominen on maksutonta kävijöille. Tapahtuman järjestää Yhteismaa ry yhteistyössä Visit Helsingin kanssa. www.helsinkisaunaday.fi

KUVA JOHANNA KANNASMAA

Hekasta asiaa Palveluhinnasto päivittyy isännöitsijänlausuntoi­ hin ja liputukseen liittyen kaikkien Heka -alueyhtiöiden hinnasto on uusittu.

Useimmissa Heka-alueyhtiöissä myös lisäavainten hinnat ovat muuttuneet.

Uusi hinnasto on tullut voimaan 1.3.2016. Muutokset hinnastossa pe­ rustuvat erillisen laskutuslisän poista­ miseen ja siirtämiseen osaksi hinnas­ ton hintoja, avainmallien muutoksiin, kustannustason nousuun sekä pienim­ pien maksujen poistoon.

OVENAVAUKSIIN,

Sähköisyys kiinnostaa

tamaan sähköisen allekirjoittamisen mahdollisuuksia myös muuhun asuk­ kaan asiointiin.

Jos asukkaan elämäntilanne on muuttunut ja asunto ei enää vastaa asumistarvetta, hän voi hakea asun­ nonvaihtoa. Vaihtokumppania voi etsiä tehokkaimmin internetissä toi­ mivassa vaihtopörssissä osoitteessa www.hekaoy.fi/asunnonvaihtoporssi.

Pörssissä on tällä hetkellä noin 1 200 ilmoitusta asunnonvaihtoa ja vaihto­ kumppania hakevilta asukkailta.

Asukkaiden toiveet syynissä vuonna, mitä asukkaamme haluavat asumiseltaan ja miten asumiseen halutaan vaikuttaa.

Työskentelytapamme on palvelumuo­ toilu, jolla selvitämme asukaslähtöi­ sesti, mikä Hekalla asumisessa toimii ja mitä pitäisi kehittää. Asiointitavat ovat myös suurennuslasin alla. Haluamme selvittää, miten voimme palvella jat­ kossa asukkaitamme oikealla tavalla, oikeaan aikaan ja oikealla kanavalla.

Samalla perehdymme asukkaiden asenteisiin asukastoimintaa kohtaan: mihin asumisessa halutaan vaikuttaa ja millä tavoin?

Toteutamme keväällä hankkee­ seemme liittyen kyselyjä ja asukashaas­ tatteluja. Toivottavasti ehdit siis hetken jutella kanssamme, jos lähestymme sattumalta juuri sinua liittyen ajatuksii­ si asumisestasi!

HEKASSA TUTKITAAN TÄNÄ

TÄLLÄ HETKELLÄ HEKASSA voi asioida säh­ köisesti liittyen vikailmoituksiin ja sopi­ musten allekirjoittamiseen sekä asun­ nonvaihtoaikeisiin. Tavoitteenamme on lisätä sähköisen asioinnin mahdol­ lisuuksia monipuolisesti lähivuosina.

Vikailmoituksista vastaanotamme internetin kautta tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Sähköisen vikailmoituk­ sen jättäneet saavat sähköpostiinsa seuranta­linkin, jonka kautta tehtyä il­ moitusta voi seurata. Palvelun käyttäjät ovat hyvin tyytyväisiä sekä vikojen kor­ jaamisen laatuun että nopeuteen.

Vuoden 2016 alusta on kaikissa Heka -alueyhtiöissä voinut allekirjoittaa vuokrasopimuksen sähköisesti, käy­ mättä paikan päällä. Pyrimme laajen­

OSALLISTU LUKIJAKILPAILUUN 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima 2. Merkitse numerosarja 5643.

Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta.

Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki Otavamedia OMA Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden.

Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät kevätkaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.8.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Asuntohakemus on voimassa kolme kuukautta, ja sen voi käydä päivittämässä esimerkiksi osoitteessa www.stadinasunnot.fi.

ASUNTOHAKEMUKSET

Hakijoiden määrä laskenut asuntohakemuk­ set Hekan asuntoihin vähentyivät oleellisesti. Hakemusten vähenty­ misen takana on asunnot välittävän Helsingin kaupungin kiinteistöviras­ ton asunto-osaston käyttöön ottama aiempaa lyhyempi hakuaika. Hekan asuntoja vapautui välitettäväksi aiem­ pia vuosia vähemmän.

Hakemusten määrä oli viimeiset vii­ tisen vuotta noin kymmenen prosen­ tin kasvussa vuosittain. Edellisvuonna hakijamäärä nousi jopa 27 000 haki­ jaan, mutta vuoden 2015 lopussa haki­ joita oli vain noin 14 000.

Määrän lasku selittyy pääosin vuok­ ra-asuntohakemuksen voimassaolo­ ajan lyhenemisellä kuudesta kuukau­ desta kolmeen kuukauteen kesäkuun 2015 alussa. Lisäksi Hekalle valmistui vuonna 2015 melko vähän uusi asun­ toja, jotka osaltaan aiheuttavat hakija­ määriin pyrähdyksiä. Vuokra-asunto­ markkinoilla kokonaisuudessaan on VIIME VUODEN AIKANA

ollut myös hieman aiempaa parempi tilanne, kun tarjonta on lisäänty­ nyt. ARA-vuokra-asuntojen hakija­ määrä on pienentynyt myös muissa pääkaupunki­seudun kunnissa.

Asunnon saaneiden asunnontar­ ve on pysynyt ennallaan. Asukkaak­ si valituista erittäin kiireellisiä oli 81 prosenttia, kiireellisiä 18 prosenttia ja asunnon tarpeessa olevia yksi pro­ sentti.

Vapautuvien Hekan asuntojen määrä on sekin ollut laskusuunnassa.

Vuonna 2015 välitettiin 2 117 asuntoa, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 2 467 asuntoa. Edellisvuonna, vuon­ na 2013, välitettiin 2 630 asuntoa. Vä­ litettyjen Hekan asuntojen määrä on matalimmillaan vuosiin. Suuren osan välitettävien asuntojen määrän las­ kusta selittävät Hekalla käynnissä ole­ vat mittavat perusparannukset, joiden vuoksi osaa vapautuvista asunnoista tarvitaan väistö­asunnoiksi.

HIMA 1 | 2016

19

KUVA ISTOCKPHOTO

Lemmikkieläimet ovat tervetulleita Hekan asuntoihin, kunhan niistä huolehditaan oikein.

Suomuja ja karvoja oven takana Ihmisten lisäksi kodeissa asuu kirjava joukko eläinkunnan edustajia. Yleensä lemmikit tervehtivät iloisina kotikäynnille tulevaa Hekan työntekijää, mutta joskus on vastassa tyhjännäköinen terraario.

– MINIPOSSUJA EI vastaan ole tullut, mutta

kissojen ja koirien lisäksi monenlaisia käärmeitä, jyrsijöitä, frettejä, liskoja ja hyönteisiäkin, asiakkuuspäällikkö Päivi Syväkuru Heka-Vuosaaresta kertoo.

Käärmeet ja liskot ovat Syväkurun mukaan yleistyneet. Yhdessä asunnos­ sa lemmikkinä oli isoja heinäsirkkoja.

– Ne maastoutuivat oikein hyvin ter­ raarioonsa, vaikka olivat kymmensent­ tisiä roikaleita.

Toisen kerran hän oli sovitulla käyn­ nillä asunnossa, kun asukas ei ollut itse paikalla.

– Siellä näin ison terraarion, joka oli selvästi asuttu, mutta minkäänlaista hämähäkkiä tai käärmettä siellä ei nä­ kynyt. Niskakarvat nousivat pystyyn, kun tajusin että terraarion asukas voi olla vapaana asunnossa. Lähdin ulos mahdollisimman nopeasti.

Muutaman kerran Syväkuru on koh­ dannut todellisia ”kissanaisia”.

– Kun astuin sisään asuntoon, näin vain epämääräisenä vellovan moni­ värisen kissameren – niitä oli ikkuna­

laudoilla, pöydillä, amppeleissa, ihan kaikkialla. Ja haju oli sen mukainen.

Sillä kertaa Syväkuru ilmoitti tilan­ teesta eläinsuojelueläinlääkärille, joka tarkasti kissojen elinolojen asiallisuu­ den myöhemmin. harvoin ongelmia.

Tämän vahvistaa Hekan tekninen asiantuntija Jaakko Korttila.

– Asunnoissahan ei käydä yllättäen, joten etukäteen on tiedossa, onko siellä eläimiä kotona. Hyvä tapa on esimer­ kiksi sulkea koira yhteen huoneeseen.

Joskus asukas unohtaa kertoa koti­ vahdista, ja silloin huoltomiehellä on lupa olla menemättä asuntoon haukun­ taa kuullessaan. Yleensä koirien kanssa menee hyvin.

– Minulla on aina muutama koiran­ nappi taskussa, niillä saa koirasta kave­ rin heti, Korttila sanoo.

Eräs hankala koirakohtaaminen tulee kuitenkin mieleen. Korttilan saapues­sa asuntoon koira käyttäytyi sävyisästi. Mutta kun työhommat oli ELÄINTEN KANSSA ON

hoidettu ja Korttila lähestyi ulko-ovea lähteäkseen, koira ei päästänytkään pois, vaan murisi uhkaavana ovella.

– Eihän siinä muu auttanut, kun kei­ tellä itselle kahvit ja odotella rauhassa, että paikalle soittamani asukas ehti kotiin koiraa komentamaan, Korttila naureskelee.

siltä, että eläimiä hoidetaan huonosti tai asunnossa on kohtuuttoman likais­ ta, asukkaalle huomautetaan asias­ ta. Eläinten tekemät tuhot eivät ole normaalia asumisesta syntyvää kulu­ mista, vaan asukas korvaa lemmikki­ eläimen aiheuttamat siivouskulut tai vahingot.

hurjaa haukun­ taa oven takaa, tekninen isännöitsijä Timo Karhunen kertoo. Karhunen soitti asukkaalle ja kertoi raivokkaasta vastaan­otosta. Asukas kuitenkin rau­ hoitteli, että ”ne ovat vain villakoiria”.

– Uskaltauduin sisään ja niitä siellä olikin, mutta millaisia: haukkuva, schä­ ferin kokoinen isovillakoira oli minun mittaiseni, kun se nosti etutassunsa olka­päilleni, Karhunen kertoo.

– Pikkukoirat saattavat murista ja roikkua lahkeessa koko käynnin ajan, mutta ei niistä isoa harmia ole.

Katselmuksen tai muun käynnin yhteydessä kiinnitetään huomiota myös asunnon siisteyteen. Jos näyttää

Kati Särkelä

ERÄÄN KERRAN KUULUI

SOPUISAA ASUMISTA ELÄIMEN KANSSA • Lemmikkieläimiä saa pitää Hekan asunnoissa, tuotantoeläimiä ei.

• Oveen on hyvä laittaa ”Huoneistossa on eläimiä” -tarra kaikkien turvallisuuden vuoksi.

• Kissanhiekka kuuluu sekajätteeseen, ei viemäriin!

20

HIMA 1 | 2016

Home

Ind one ividual we a drop. ly, we re a Toge are n oc ther ean , .

Money down the drain SHOWERING IN ITSELF can cost a family up to a thou-

sand euros per year, but luckily saving water requires nothing more than small changes in our habits.

Washing up by hand can consume up to six times more water that a dishwasher. You should also avoid rinsing plates before putting them in the dishwasher; scrape any leftovers into your biowaste bin instead.

If you have to wash up by hand, a good way to save water is to fill the sink with dishes and dishwater and not run water down the drain even when rinsing.

PHOTO VESA TYNI

– The best thing about the apartment is its beauty, freshness and the quietness, says Milka Reinimaa who lives in the wooden apartment building in Pukinmäki.

THE REGISTER OF OCCUPANTS

Notifications of children and trips must be provided into a new apartment, be sure to immediately provide a no­ tification for the register of occupants.

The register of occupants is a list of the people living in the dwelling.

Residents are responsible for supply­ ing the necessary information to the customer services of the regional com­ pany, and the notification procedure is mandatory. Based on this information your name is added to your apartment door and the list of residents at the en­ trance of the building. For security rea­ sons it is important that the lessor knows who is living in the apartment. Without up-to-date information about apart­ ment residents, property managers also cannot open the apartment door if a resident forgets their keys. A notifica­ tion must also be submitted when you move out, if a resident’s name changes, if a child who will be living in the apart­ ment is born or if someone living in the apartment dies.

WHEN YOU MOVE

IF YOU PLAN on being away for a long time,

for example due to a trip abroad, be sure to notify the regional company office via email, for example. Be sure to also include contact details in case you need to be con­ tacted during your absence. This way you can be notified if anything happens while you’re away, for example in the case of wa­ ter damage.

If you are moving, make sure to also notify the Population Register Centre and the Local Register Office. The re­ gional company will not forward your information to the Local Register Office or vice versa, so tenants must take care of these notifications themselves. The notification can be submitted online at www.posti.fi/changeaddress

MY WOODEN HOME

With the ambience of an old parsonageane already noticed a few years back that Heka was building new apartment buildings in Pukin­ mäki. However, at that point she did not yet know that the new buildings would be constructed out of wood.

– We wanted to stay in the region and I remember deciding that this is the place we were going to move to some­ day, Milka reminisces.

Now the dark wooden apartment buildings on Eskolantie are a real standout feature of the streetscape of Pukinmäki.

– Wooden apartment buildings are still a relatively new thing in Finland, says Architect Matti Iiramo from the architect firm that designed the build­ ings. He would like wood to be more extensively used in the construction of apartment buildings.

– Wood is a human and ecological building material. What’s more, wood is a Finnish material that contributes to employment in Finland, he states.

The proposal submitted by Iiramo’s MILKA REINIMAA HAD

architect firm won the open design competition held for the design of the Eskolantie buildings.

MILKA REINIMAA AND her husband Jarkko

have been living in Heka rental apart­ ments since 1994.

Jenni and Michael Huotari moved to Eskolantie from a HOAS rental apart­ ment with their three sons: Onni, Aatos and Eliel. The parents are thankful for a relatively mundane feature of their new apartment: underfloor heating ensures that the floor is always comfortable for the children to play on.

– The apartment is very cosy. During sub-zero temperatures it even makes the same crackling sounds I remem­ ber from my childhood home, laughs Jenni, who used to live in a parsonage. into their new homes on the first day of June in 2015.

Since the residents did not have a chance to see the new building in ad­ vance, the moving day was also the first BOTH FAMILIES MOVED

time seeing their new apartments. Both families’ impressions were the same: wow!

In Milka’s opinion the best thing about the apartment is its beauty, fresh­ ness and, most of all, the quietness; despite facing the street, no sounds of traffic reach the apartment.

The first house committee on Es­ kolantie started operation in Novem­ ber, with Milka acting as chairperson.

– We have a really good spirit of com­ munity here, and neighbours who I dare say are even nicer than normal.

The residents of the new wooden buildings also have a Facebook group, which has so far been used mostly for exchanging sauna shifts. Out of build­ ing’s 51 households, 44 are members of the group.

– Facebook is great for building a sense of community. A sense that your neighbours would not hesitate to lend you some sugar if you ever needed it, states Milka.

HIMA 1 | 2016

Heka-Kumpula and Heka-Kansanasunnot moving THE SHARED OFFICE and customer services

of Heka-Kansanasunnot and Heka-Kumpula located at the corner of Mäkelänkatu and Koskelantie will be moving to Pasila on 17 March. The companies will be moving to the same facilities as two other Heka regional companies, Heka-Kantakaupunki and Heka Pikku Huopalahti, at Pasilanraitio 5, fifth floor. As of March the-

IN BRIEF

Easter in Helsinki THERE’S PLENTY TO do in Helsinki at Easter.

Haltiala farm at Laamannintie 17 is holding open door days on 25–28 March, giving visitors the chance to see the lambs born this spring and other animals, and offering plenty of activities for children. Free entry.

The traditional Via Crucis – The Way of the Cross Easter play will be held this year on 25 March in the city centre. A more detailed schedule can be found online at www.viacrucis.fi Easter bonfires will be roaring in Seurasaari on Easter Saturday, 26 March.

Children are invited to dress up as Easter witches, and there’s even a prize for best costume. Visitors can barbecue their own food on the grills, and the island also has a kiosk. From 18:30 onwards, free entry.

PHOTO COMMA IMAGE OY

Uniform pricing of water charging AS OF JANUARY 2016, all individually me-

tered Heka apartments that are subject to consumption-based water charging have had the same water price applied as the basis of invoicing. Individual water metering is used in 17% of Heka apartments. In other Heka apartments, meaning roughly four out of five apartments, water is included in the rent and not charged for separately.

In the future water invoices based on consumption will be sent out every three months and water prepayments will no longer be charged. The new practice replaces the previous regional companyspecific water charges and different invoicing methods.

The regional companies informed residents in their areas about the change

Hem

se four regional companies will therefore operate a shared customer service point.

The move will cause a short interruption in the opening hours of Heka-Kumpula and Heka-Kansanasunnot’s customer services, during which the staff of the two companies will be unreachable. The companies will be providing more detailed information about the move to the residents in their areas.

in greater detail at the end of the year.

In 2016 the price of cold water is EUR 3.10 per cubic metre, while warm water is priced at EUR 5.70 per cubic metre. Water is invoiced based on consumption every three months so that the invoicing periods are December–February, March–May, June–August and September–November.

The average water consumption in Heka apartments is just over 150 litres per resident per day. At this rate of consumption, water would cost approximately EUR 18 a month per resident.

The thrill of downhill skiing A DOZEN CHILDREN are fitting their skis

on at the Hakunila ski stadium. The 8–11-year-olds are all pupils of a preparatory class for immigrants at Maatulli Comprehensive School. Most of them arrived in Finland last summer, with some having arrived just in the last few weeks. Now they’re taking part in an internationals ski school created by Axa Sorjanen, who came up with the idea while roller skiing in Vuosaari. Together with ski coach SimoViljami Ojanen, he decided that skiing would be the perfect way to get children used to winters in Finland.

The international ski school was actually supposed to have concluded already, but both the children and their parents were so eager for the school to continue that its duration was extended. The skiing tracks maintained in Paloheinä and Mustavuori are often usable well into April, and even if the weather outside is not right for skiing, the Kivikko Ski Hall might also stay open until spring.

The pupils of the ski school love downhill skiing most of all. Some of the children, like Fahmo from Somalia, may have been intimidated by the slopes at first, but soon enough she’s deftly tugging the sticks under her arms, taking the correct downhill stance and racing down the slope while shouting excitedly.

– I didn’t fall down! giggles Istabraq from Iraq when she reaches the bottom of the slope without losing her balance.

KORT PÅ SVENSKA

79

Enhetliga priser på vattnet som faktureras FRÅN JANUARI 2016 har samma vattenpris

använts som faktureringsgrund för alla Hekas bostäder med individuell vatten­ mätning där vattnet faktureras enligt förbrukning. Individuell vattenmätning tillämpas i 17 procent av Hekas bostäder.

I övriga Heka-bostäder, det vill säga i ungefär fyra femtedelar, utgör vattnet en del av hyran och man betalar därmed ingen skild avgift för det.

Vattenfakturor enligt förbrukning skickas i fortsättningen var tredje månad och man slopar förskottsfaktureringen för vatten. Denna praxis ersätter de tidigare områdesbolagsspecifika vatten­ avgifterna och varierande faktureringssätten.

Områdesbolagen har gett sina invånare utförligare information om saken från och med slutet av året. År 2016 är priset för kallt vatten 3,10 euro per kubikmeter och för varmt vatten 5,70 euro per kubikmeter.

Den genomsnittliga vattenförbrukningen inom Heka har varit drygt 150 liter per invånare och dygn. Med en sådan förbrukning skulle vattenpriset bli cirka 18 euro per invånare i månaden.

Snabbt utför i backen ETT TIOTAL INVANDRARBARN väljer lämp-

liga skidor vid Håkansböle skidstadion.

Största delen av 8–11-åringarna på den förberedande klassen i Maatulli har kommit till Finland förra sommaren, en del först under de senaste veckorna. Den Internationella skidskolan fick sin början på Axa Sorjanens rullskidtur i Nordsjö.

Tillsammans med skidtränaren SimoViljami Ojanen beslöt han att skidning är en bra metod för att vänja sig vid den finländska vintern.

Det var meningen att den Internationella skidskolan redan skulle ha slutat,

21

% 79 PROCENT AV Hekas

invånare är nöjda med sitt bostadsområde.

men barnen och deras föräldrar frågade så ivrigt efter en fortsättning att man fortfarande skidar. Eftersom skidspåren i Svedängen och Svarta Backen görs med konstsnö kan man ofta skida ännu i april, och om vädret utomhus inte lämpar sig för skidning kan skidhallen i Stensböle hålla öppet på våren.

Eleverna i skidskolan tycker att det är roligast att åka utför. Fahmo från Somalia är nervös för backarna, men med ett litet tjut lägger hon stavarna under armarna och åker utför.

– Jag föll inte! Istabraq från Irak fnissar när hon klarar backen utan att falla.

BILD ISTOCKPHOTO

Spara genom att organisera – VANLIGEN ÄR hyllan ovanför grönsaks-

lådan det kallaste stället i ett kylskåp medan den övre delen och dörrfacken är de varmaste, berättar Marja Einesalo.

Hon arbetar som energiexpert vid Helen Ab:s Energitorg.

Det räcker alltså inte att man har ställt in kylskåpets temperatur på det rekommenderade +5 grader, utan man måste också fundera på vilken hylla man lägger varorna i inköpskassen. Då vissa läkemedel ska förvaras antingen kallt eller svalt i kylskåp är det bra att veta vilken temperatur man har i sitt kylskåp.

Einesalo rekommenderar att man frostar av kylskåpet när det har bildats cirka en centimeter frost. Man slår av elen i kylskåpet, tömmer det, torkar ytorna med en fuktig trasa och låter det torka. Lösa fack samt galler- och glashyllor kan tvättas i diskhon. Kylskåpet ska också frostas av när man flyttar till en annan bostad.

22

HIMA 1 | 2016

Aktiivinen asukas

8 827 000 kirjaa KIRJOJAKO EI MUKA enää lueta? Ainakin

täällä luetaan! Helsingin kaupungin kirjastosta lainattiin vuonna 2015 melkein 9 miljoonaa teosta, mikä on 11 000 enemmän kuin edellisvuonna. www.helmet.fi

KUVA VESA TYNI

TALKOIDEN MUISTILISTA

Piha yhdessä kuntoon KEVÄTTALKOIDEN

SUUNNITTELUN

AIKA

on nyt, jos yhteinen piha halutaan saada kesäksi kuntoon. Talkoiden ajan­ kohdasta kannattaa tiedottaa asukkaita hyvissä ajoin, mieluiten jo muutamaa kuukautta aiemmin, jotta mahdollisimman moni pääsee pai­ kalle. Yksi ilmoitus rappukäytävään tai sähköpostiin ei kuitenkaan riitä, vaan talkoista on hyvä muistutella uudel­ leen h-hetken lähestyessä. Näppärä vaihtoehtoinen tapa on perustaa tal­ koille Face­bookissa oma tapahtuma, jossa tiedottaminen käy kätevästi.

– Facebookin kautta talkoisiin kut­ sutut näkevät, ketkä ovat tulossa, mikä saattaa lisätä osallistumisinnokkuut­ ta. Kun osallistujia pyytää ilmoittau­ tumaan tapahtumaan etukäteen, vii­ me hetken peruutuksia tulee yleensä vähemmän, sanoo Herttoniemen ruoka­osuuskunnan ja Kaupunkilais­ ten oman pellon perustaja Olli Repo.

Talkootiedotteeseen kannattaa listata lyhyesti erilaisia tehtäviä, mitä talkoissa tullaan tekemään. Näin jokaisella asuk­ kaalla on mahdollista bongata itselleen mieluista tekemistä. Tehtävien määrä on kuitenkin hyvä pitää aisoissa.

– Onnistumisen tunne tulee siitä, että ollaan saatu yhdessä jotain aikaan.

Jos kovin moni homma jää kesken, ei osallistujille jää yhtä hyvä fiilis talkoista, Repo sanoo.

Yksi varma tapa houkutella talkoisiin väkeä on ruoka. Tarjoiluista kannattaa­ kin mainita jo tiedotteessa. Hyviä talkoo­ eväitä ovat esimerkiksi kuuma keitto tai suolainen piirakka.

Jos talkoopäivälle on luvattu huonoa säätä, talkoolaisia on hyvä muistuttaa sään mukaisesta pukeutumisesta.

– Kovin helpolla talkoita ei kannata sään takia siirtää, koska sääennustukset muuttuvat.

Jenni Uusilehto

Vuokralaisneuvottelu­ kunnan uusi varapuheenjohtaja Irene Zharkevich haluaa edistää keskustelua.

VUOKRALAISNEUVOTTELUKUNTA

Asukkaiden äänitorvi VUOKRALAISNEUVOTTELUKUNNAN UUDELLE

varapuheenjohtajalle Irene Zharkevichille on ollut aina tärkeää pitää mui­ den puolia.

– Vuokralaisdemokratian tärkein tehtävä on saada asukkaiden ääni kuu­ luviin, sanoo tammikuussa vuokralais­ neuvottelukunnan varapuheenjohta­ jaksi nimitetty Zharkevich.

Zharkevich on ollut mukana vuokralais­ demokratiatoiminnassa liki kolme­ kymmentä vuotta. Hän on ehtinyt toimia muun muassa talotoimikunnan puheen­ johtajana, oman alueyhtiönsä hallituk­ sessa, vuokralaistoimikunnan puheen­ johtajana ja neuvottelukunnan jäsenenä.

– Minulle on aina ollut tärkeää olla mukana vaikuttamassa asioihin. Tyk­

HEKA-KANSANASUNNOT OY

HEKA-KONTULA OY

HEKA-MALMINKARTANO OY

puh. 09 756 2180

puh. 09 7705 5000

puh. 09 7250 0400

Mäkelänkatu 91, 4. krs,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

Sentnerikuja 2, 2. krs,

00610 HKI

00930 HKI

00440 HKI

HEKA-JAKOMÄKI OY

HEKA-KUMPULA OY

HEKA-MAUNULA OY

puh. 09 350 8060

puh. 09 756 2180

puh. 09 272 7190

Malminkaari 9 B, 2. krs,

Mäkelänkatu 91, 4. krs,

Malmin kauppatie 18, 4. krs,

00700 HKI

00610 HKI

00700 HKI

HEKA-KANNELMÄKI OY

HEKA-LAAJASALO OY

HEKA-MYLLYPURO OY

puh. 09 7250 0400

puh. 020 690 151

puh. 09 7705 5000

Sentnerikuja 2, 2. krs,

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

00440 HKI

00810 HKI

00930 HKI

HEKA-KANTAKAUPUNKI OY

HEKA-MALMI OY

HEKA-PIHLAJISTO OY

puh. 09 476 6700

puh. 09 272 7190

puh. 09 350 5620

Pasilanraitio 5, 5. krs,

Malmin kauppatie 18, 4. krs,

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

00240 HKI

00700 HKI

00500 HKI

HIMA 1 | 2016

23

Kolumni Lue Himaa netistä

kään ottaa kantaa ja pitää muiden puolia. Vuokralaisdemokratiatoiminta on minulle sosiaalisen omantunnon kuuntelua. Kohtuuhintainen asuminen ajaa yhteiskunnallista tasa-arvoa, Zhar­ kevich sanoo.

Zharkevich on uudesta pestistä in­ noissaan. Varapuheenjohtajana hänen tehtävänsä on tukea puheenjohtajan työtä ja tarvittaessa toimia tämän sijai­ sena neuvottelukunnan kokouksissa.

Varapuheenjohtaja toimii myös työ­ valiokunnan jäsenenä, ja sitä kautta hänellä on suuri rooli neuvottelukun­ nan kokouksissa käsiteltävien asioiden valmistelussa.

Himaa missä vain MILLAISTA ON FALKULLASSA keväällä tai

miten kodin saa pysymään siistinä?

Palaa vanhoihin Hima-lehden numeroihin virtuaalisesti: www.hekaoy.fi/asukaslehti-hima

delmällisen vuoropuhelun luomisen asukkaiden ja Hekan välille.

– On tärkeää muistaa, että asuk­ kaiden ja Hekan välillä ei ole mitään vastakkainasettelua, vaan kaikilla on selkeä yhteinen päämäärä. Me kaikki haluamme pitää talot hyvässä kunnos­ sa ja vuokratason kohtuullisena.

Jenni Uusilehto

VUOKRALAISNEUVOTTELUKUNNAN TEHTÄVÄT VUOKRALAISNEUVOTTELUKUNNAN

vaadi­ taan aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta viedä asioita eteenpäin sekä näkemystä asumiseen liittyvissä asioissa. Zharke­ vich lukee omiin vahvuuksiinsa vara­ puheenjohtajana pitkän kokemuksen vuokralaisdemokratiatoiminnassa sekä kyvyn keskittyä olennaiseen. Yli 40 hen­ gen neuvottelukunnan näkemysten yh­ teensovittaminen ei ole aina helppoa.

– Isossa ryhmässä on paljon erilaisia näkemyksiä siitä, miten asioita tulisi viedä eteenpäin. Varapuheenjohtajan täytyy pystyä näkemään asioiden yli.

Pitää pyrkiä puskemaan asioita eteen­ päin, eikä tunteiden saa antaa vaikuttaa liikaa keskusteluun.

Omaksi tavoitteekseen varapuheen­ johtajana Zharkevich määrittelee he­ VARAPUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄSSÄ

tehtävänä on muun muassa • tehdä esityksiä, neuvotella ja osallistua päätösten valmisteluun antamalla lausuntoja esimerkiksi kiinteistöyhtiön yhteisistä hoitojärjestelmistä, isännöinnistä ja tulevista korjauksista.

• nimetä Vuokralaistoimikuntien esittämistä ehdokkaista jäsenet kiinteistöyhtiön hallitukseen ja valita kiinteistöyhtiön yhteinen valvoja seuraamaan ja tarkastamaan yhtiön talouden ja hallinnon hoitoa • päättää kiinteistöyhtiön järjestys­s äännöistä

HEKA PIKKU HUOPALAHTI OY

HEKA-SIILITIE OY

HEKA-VUOSAARI OY

puh. 09 476 6700

puh. 020 690 151

puh. 09 341 7300

Pasilanraitio 5, 5. krs,

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Tallinnanaukio 1 A, 4. krs,

00240 HKI

00810 HKI

00930 HKI

HEKA-HAAGA OY

HEKA-SUUTARILA OY

puh. 09 7250 0400

puh. 09 3507 000

Sentnerikuja 2, 2. krs,

Malminkaari 9 B, 2. krs,

00440 HKI

00700 HKI

HEKA-PUOTILA OY

HEKA-VALLILA OY

puh. 09 343 4030

puh. 09 350 5620

Tallinnanaukio 1 A, 4. krs,

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

00930 HKI

00500 HKI

HEKA

HEKA-ROIHUVUORI OY

HEKA-VESALA OY

Helsingin kaupungin

puh. 020 690 151

puh. 09 7705 5000

asunnot Oy

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

Viipurinkatu 2,

00810 HKI

00930 HKI

00510 HKI

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen

Hyvät hyyryläiset aas kerran on vuosi vaihtunut ja on aika suun­ nata katseet jo tulevaan kevääseen sekä muis­ taa kuitenkin, että ulkona liikkumiseen pitää varautua sään ja kelin mukaan, jottei kevät­ flunssa yllätä.

Vuoden vaihtuminen toi myös vuokralais­ demokratian kannalta uudistuksia asukkaiden vaikutus­ mahdollisuuksiin oman asumisen kysymyksissä. Näistä saat tarkempaa tietoa osallistumalla oman talosi yhteisiin tilai­ suuksiin.

Vuosi 2016 tulee olemaan myös muutosten aikaa, jos us­ komme maamme hallitusta, joka ajaa voimalla muutoksia asumisoikeuteemme ja vaikeuttaa ehkä asunnon vaihta­ mista toiseen. Meidän asukkaiden pitäisi aktivoitua vastus­ tamaan sellaisia asioita, jotka koemme epäoikeudenmukai­ siksi. Näihin asioihin olemme vuokralaisneuvottelukunnassa jo ottaneet kantaa. Samoin on myös vuokraisäntämme Heka tehnyt tahollaan.

Aina silloin tällöin joudun vastaamaan ihmisten joskus kovin kärkkäisiin kysymyksiin siitä, kun jossain kuuluu joko koiran haukuntaa tai lasten kovaäänistä leikkiä ja se koetaan häiritseväksi. Näille ihmisille vastaan yleensä, että tällaiset äänet kuuluvat elämään. Varsinkin kerrostaloissa täytyy mei­ dän oppia sietämään ainakin jonkin verran niin pikkulasten kuin kotieläintenkin ääniä. Toki jos varsinkin eläinten aiheut­ tamat häiritsevät äänet ovat jatkuvia – tai kuuluvat myöhään iltaisin tai jopa yöllä – pitää niihin puuttua.

Heka on saanut tulokset viimeisimmästä asukastyytyväi­ syyskyselystä. Tulokset kertovat siitä, miten me asukkaat koem­ me niin yhtiön palvelut kuin myös oman asuinalueemme.

Nämä tulokset, jos eivät olekaan aivan mieltä hiveleviä, ai­ nakin kertovat sen, että me asukkaat arvostamme omaa asuinaluettamme ja olemme keskimääräistä tyytyväisempiä alueyhtiöiden toimintaan. Voisi jopa sanoa: Hyvä Me.

Skidit TÄSTÄ SYNTYY PÄÄSIÄISPALLO,

jonka tekemiseen tarvitset vain sakset ja teippiä. Leikkaa mustia ääriviivoja pitkin ja taittele valkoisia taitoksia pitkin. Teippaa reunat sisäpuolelta yhteen ja pallo on valmis.