SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO VUOSIKERTOMUS 2004
Kuva: K ai V ase Kai Vase
Sisällysluettelo ESIPUHE
............................ 4
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ
............................ 6
Filmikokoelmat
............................ 6
Elokuvien pelastaminen
............................ 7
Videokokoelmat
............................ 8
Dokumenttikokoelmat
............................ 9
Elävän kuvan museo
............................ 10
Museokokoelmat
............................ 11
Luettelointi ja Tenho-tietokanta
............................ 12
Elokuvakokoelmien tunnuslukuja vuoden lopussa
............................ 12
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN
............................ 14
Esitystoiminta
............................ 14
Kulttuurivaihto
............................ 18
Tutkimus ja julkaisut
............................ 20
Kirjasto
............................ 20
Näyttelyt
............................ 22
ARKISTOPALVELUT
............................ 24
Filmipalvelut
............................ 24
Dokumenttipalvelut
............................ 25
Videopalvelut
............................ 25
Videosiirrot
............................ 25
Kirjasto
............................ 25
RADIO- JA TELEVISIOARKISTO JOHTOKUNTA TALOUSKATSAUS TULOSVERTAILU
............................ 26 ............................ 27 ............................ 28 ............................ 29 3
ESIPUHE Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on hankkia, entistää, säilyttää ja arkistoida elokuvia ja elokuvaan liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea elokuvan tutkimusta, edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittävien elokuvien esitystoimintaa. (A228/97)
Suomen elokuva-arkiston toiminnassa vuonna 2004 useat kehityshankkeet olivat keskeisiä arkisen aherruksen rinnalla. Radio- ja tv-arkistoinnin suunnittelussa ohjausryhmän työn tuloksena ja Valtion tieteellisen laskentakeskuksen (CSC:n) avustuksella alkoi muotoutua tekninen malli radio- ja tv-ohjelmavirran tallentamisesta. Uuden
Matti Lukkarila. Kuva: Kai Vase.
palkkausjärjestelmän kehittäminen (UPJ) työllisti työryh-
ESIPUHE
mää ja välillä koko arkistoa jo kolmannen vuoden ajan, tosin sopimus ei vieläkään nähnyt päivänvaloa. Museo-
laisempaa ja huonokuntoisempaa materiaalia, jonka
hankkeiden tiimoilta (Heurekan laajennus ja viestintä-
konservointi on työlästä, eikä pelastemetrejä synny vuosit-
museo Epos) käytiin neuvotteluja ja palavereita yhä tihe-
tain enää yhtä paljon kuin aikaisemmin. Nitraatin kopioi-
nevässä tahdissa. Otaniemi II:n uuden tyyppisessä ilmas-
misen ohella yhä merkittävämmän osan ovat saamassa
tointijärjestelmässä havaittujen ongelmien analysointi ra-
varhaisten pelasteiden laadun tarkastaminen, äänien
kennuttajan ja suunnittelijan kanssa johti loppuvuoden
pelastekopiointi sekä värielokuvien konservointi ja restau-
aikana korjausohjelmaan.
rointi. Digitaalisten menetelmien tutkimista jatkettiin yh-
Elokuva-arkiston ydintoimintojen alueella nitraatti-
teistyössä eri palveluntarjoajien kanssa sekä kotimaassa
filmille kuvattujen elokuvien pelastamisessa on tapahtu-
että ulkomailla. Pelastamistoimintaan valmistellaan lähi-
massa painopisteen muutos. Pitkät näytelmäelokuvat ja
aikoina uusi kokonaisvaltainen suunnitelma.
selkeät lyhytelokuva-kokonaisuudet on pääosin kopioitu
Elävän kuvan museolle hahmottui pienimuotoinen
paremmin säilyville alustoille. Työn alle tulee yhä seka-
näyttelytila Talvitielle varastotilojen oheen. Tämä tuli mah4
dolliseksi, kun filmikokoelmat voitiin keskittää Otanie-
va-arkiston perinnekokoelma kasvaa, ja museo muotou-
meen.
tuu hiljalleen.
Museotoimintaan
pystyttiin
lisäämään
myös
henkilöresursseja. Toisaalta aktiivisesti oltiin mukana sekä
Arkiston esitystoiminnan katsojamäärissä pysyttiin
Heurekan laajennuksen suunnittelussa että viestintä-
viime vuosien vankalla tasolla, jopa pientä nousua tapah-
museo Epoksen hahmottamisessa. Pian nähdään, onko
tui. Vierailut ja erilaiset tapahtumat, joita oli poikkeuk-
valtiolla tahtoa ja voimavaroja jommankumman hank-
sellisen paljon, saivat huomattavasti julkisuutta. Koho-
keen tukemiseen, jolloin Elävän kuvan museo voisi tulla
kohtina
osaksi isompaa kokonaisuutta. Joka tapauksessa eloku-
Bellonin ja David Bordwellin vierailut; yleisöä suorastaan
mainitsisin
Marina
Tarkovskajan,
Yannick
hemmoteltiin hienoilla esitelmillä. Teuvo Tulion tuotannon pelastaminen ja esitystoiminnan valmistelu oli yksi vuoden painopisteistä. Sopimus Ylen kanssa tuo Tulion koko elokuvatuotannon näkyville. Lisäksi elokuvat julkaistaan Finnkinon kanssa mittavana dvd-sarjana, joka on kattavin kotimaisen elokuvaohjaajan esittely dvd:llä (sisältäen 18 elokuvaa). Merkittävää elokuvakulttuurin ja –tutkimuksen kannalta oli se, että Helsingin yliopisto viimeinkin katsoi elokuva- ja tv-tutkimuksen professuurin arvoiseksi. Vaativan manttelin sai harteilleen SEA:n tutkija Henry Bacon. Yhteiset projektit yliopistomaailman kanssa jatkuvat. Suomen elokuva-arkistolle vuosi 2004 oli toiminnallisesti, laadullisesti ja vaikuttavuudeltaan hyvä. Kiitokset on osoitettava henkilökunnalle, johtokunnalle ja lukuisille yhteistyötahoille sekä tietenkin asiakkaillemme. Matti Lukkarila
Teuvo Tulion tuotannon pelastaminen ja esitystoiminnan valmistelu oli yksi vuoden 2004 painopisteistä. Vuoden aikana käynnistettiin mm. elokuvien dvd-sarjan valmistelut. Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat. (Intohimon vallassa, 1947)
5
KOKOELMAJA ARKISTOTYÖ
kuvat. Kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä tuottajien ja maahantuojien kanssa. Vuonna 2004 kotimaisen elokuvan talletukset sisälsivät 220 pitkää elokuvakopiota kaikkiaan 109 elokuvasta sekä 35 pitkän elokuvan originaalimateriaalia. Lyhytelo-
Tulosalueen toiminta-ajatuksena on suomalaisen elokuvaperinteen hankinta, säilyttäminen ja saattaminen esitys- ja tutkimuskäyttöön.
kuvakopioita talletettiin 1746 kpl. Ulkomaiseen elokuvakokoelmaan talletettiin yli 370 pitkän elokuvan kopiota, 95 lyhytelokuvakopiota sekä lähes tuhat traileria. Kotimaisten elokuvien osalta vuoden suurimpia tallettajia olivat Suomen elokuvasäätiö, MTV3 Oy ja Evia
Elokuvakulttuurin edistämisen rinnalla Suomen elokuva-
Helsinki Oy. Puolustusvoimien kokoelmiin saatiin yksityis-
arkiston päätehtävä on kokoelma- ja arkistotyö. Tällä tar-
henkilön lahjoittamana 8 mm:n filmejä lentonäytöksistä
koitetaan elokuvien ja niihin liittyvän aineiston hankintaa,
ja ilmavoimien tapahtumista.
säilyttämistä, kunnostamista ja restaurointia. Näitä teh-
Filmiyksikön tehtäviin kuuluu toimittaa, tarkastaa ja
täviä hoitavat filmikokoelmista vastaavat kotimainen ja ul-
tarpeen mukaan kunnostaa esityksiin menevät elokuvat.
komainen filmiyksikkö, videoyksikkö, dokumenttiyksikkö,
Erityisesti tämä koskee esityksiä Orionissa sekä elokuva-
perinnekokoelma sekä näiden tukena luettelointiyksikkö.
arkiston omissa esityssarjoissa muualla maassa. Omia
Kokoelma- ja arkistotyön yksikkö huolehtii siitä, että elo-
esityksiä varten toimitettiin ja tarkastettiin kaikkiaan 451
kuva-arkistoon talletettu kotimainen ja ulkomainen elo-
filmikopiota, näistä konservointityötä vaati 197 kopiota.
kuva ja muu audiovisuaalinen aineisto oheisaineistoineen
Ulkomaiset filmilainat, 26 filmikopiota, koskivat FIAFin
ja perinnemateriaaleineen säilyvät. Järjestämisen, luette-
piirissä tapahtuneita esityksiä. Kaikkiaan esityksiin tar-
loinnin ja kuvailemisen avulla aineisto on myös helposti
kastettiin 235 kopiota.
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ
käytettävissä.
Restaurointiyhteistyötä ulkomaisten elokuvien osalta muiden arkistojen kanssa jatkettiin ilman että yksikään
Filmik ok oelmat ilmikok okoelmat
keskeneräisistä projekteista vuoden aikana valmistui. Uutena restauroitavana on Photo-Drama of Creation (1914) George Eastman Housen kanssa.
Laki elokuvien arkistoinnista velvoittaa tekijöitä ja tuottajia
Ilahduttavia
tallettamaan Suomen elokuva-arkistoon kotimaassa tuo-
ja
harvinaisia
hankintoja
tehtiin
tetun elokuvan kuva- ja äänioriginaalimateriaalin, niitä
vuoden aikana. Association Frères Lumière talletti
vastaavat esityskopiot sekä kappaleet mainos- ja PR-mate-
vuonna 2004 elokuva-arkistoon ensimmäiset Suomessa
riaalista. Lisäksi elokuva-arkistoon talletetaan vapaa-
esitetyt Lumière-elokuvat. Cinématographe Lumiére esitti
ehtoisesti lähes kaikki Suomessa levitetyt ulkomaiset elo-
Eläviä valokuvia Seurahuoneen salissa kesäkuussa 1896. 6
Kuva: Tunnistamaton nitraattifilmi 1910-1914 väliseltä ajanjaksolta.
Les Archives Françaises du Film du Centre National de la Cinématographien restauroimat elokuvat nähtiin Orionin 20-vuotisjuhlanäytöksessä 7.9.2004 uusina kopioina. Lisäksi
elokuva-arkisto
osti
MK2:lta
ja
Hollywood
Classicsilta viisi uutta 35 mm:n esityskopiota Truffautklassikoista.
Elok uvien pelastaminen Elokuvien Merkittävä osa filmiyksikön toimintaa on jo 1970-luvulla aloitettu kotimaisten elokuvien pelastekopiointi eli nitraattifilmillä olevien, itsestään hajoavien elokuvien kopioiminen paremmin säilyville alustoille. Selkein osa nitraatin pelastamistyötä on vuoden 2004 loppuun mennessä saatu päätökseen, pitkät näytelmäelokuvat ja lyhytelokuvien pitkät sarjat on kopioitu kokonaisuudessaan vähintään ensimmäisen polven pelasteiksi. Tämä tarkoittaa, että alkuperäisestä materiaalista tehdään duplikaattinegatiivi
Markku Marttila.
tai -positiivi. Restauroinnin painopiste siirtyy toisen polven pelasteiden valmistamiseen sekä varhaisten pelasteiden laadun tarkastamiseen. Toisen polven pelastamisessa valmistetaan originaalimateriaalista valmistetusta pelasteesta kopio. Vuoden 2004 tuloksissa näkyy jo väripelastamiseen paneutuminen sekä elokuvien äänten pelastamistyö. Puolustusvoimien kokoelmissa on kuitenkin pelastekopioimatonta nitraattifilmiä vielä noin 30 000 metriä sadasta eri nimikkeestä. Vuonna 2004 pelastekopioitiin kaikkiaan noin 11 500 metriä yhteensä 35 nitraattielokuvasta. Tästä määrästä 362 metriä oli ulkomaisesta kokoelmasta. Lisäksi tehtiin 35 mm toisen polven pelasteita 21 elokuvasta, yhteensä noin 13 500 metristä originaalimateriaalia. 7
Samoin16 mm värimateriaalista tehtiin noin 2000 met-
kamme (1929), Suomen armeija (1927) ja Nuori luotsi
riä ensimmäisen polven pelasteita 19 elokuvasta ja 2000
(1927). Näistä kaksi ensin mainittua ovat värisävytettyjä
metriä toisen polven pelasteita 18 elokuvasta. Magneetti-
kopioita, jotka valmistettiin mustavalkoisesta pelasteesta
sia äänipelasteita tehtiin noin 55 000 metristä originaali-
ns. Desmet-menetelmällä, jonka käyttämistä on pitkään
materiaalia, kaikkiaan 23 elokuvasta. Näistä valtaosa oli
kehitetty yhdessä elokuvalaboratorion kanssa. Uusien esi-
Teuvo Tulion 18 elokuvasta.
tyskopioiden yhteenlaskettu pituus on noin 20 500 metriä.
Uusia esityskopioita valmistettiin Tulion elokuvista
Vuoden erityinen hanke oli säilyneiden Tulion elo-
Sellaisena kuin sinä minut halusit, Rikollinen nainen ja Lau-
kuvien videosiirrot Yleisradion videosiirtoyksiköissä televi-
lu tulipunaisesta kukasta (2 kopiota). Lisäksi uudet kopiot
sioesityksiä ja dvd-levitystä varten. Laulu tulipunaisesta
valmistuivat elokuvista Tukkijoella (1928), Meidän poi-
kukasta siirrettiin Digital Film Finlandissa, jossa kuvaa ja ääniraitaa restauroitiin digitaalisesti. Elokuvasta poistettiin lähtömateriaalissa kauttaaltaan olleita pystynaarmuja
Teuvo Tulio: Rikollinen nainen (1952), pääosissa Regina Linnanheimo ja Tauno Majuri. Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat.
ja pahimpia muita kuvan vaurioita. Digitaalitekniikan kokeita jatkettiin loppuvuodesta Generator Postissa Helsingissä ja Digital Film Labissa Kööpenhaminassa.
Videok ok oelmat ideokok okoelmat Elokuvien arkistointilain mukaisesti videokokoelmiin vastaanotetaan myös alun perin videoformaatissa tuotettujen elokuvien masteraineistot. Sen lisäksi Suomessa levitettävistä kotimaisista ja ulkomaisista elokuvatallenteista on
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ
luovutettava korvauksetta kappaleet elokuva-arkistoon. Näin elokuva-arkistoon kertyy kokoelma kaikista Suomessa kasetti- ja dvd-muodossa levitetyistä elokuvista. Vuoden aikana videokokoelmiin talletettiin 2185 vapaakappaletallennetta, joista 1724 oli dvd-levyjä. Dvdformaatin suosion myötä videokasettitalletusten määrä on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Talletuslain alaisissa talletuksissa saatiin yhteensä noin 8500 videota eri formaateissa. Suuret talletukset saatiin Filmikonttorilta, Woodpecker Filmiltä ja StoryFilmiltä. 8
Vuonna 2004 arkistoon kertyi yli 10 000 nimikettä ja vuoden lopussa videokokoelmissa oli 72 000 numeroitua nimikettä, näistä noin 32 000 vapaakappaleita. Dvd-levyjen määrä kasvoi 5600 nimikkeeseen.
Dok umenttik ok oelmat Dokumenttik umenttikok okoelmat Elokuvien lisäksi elokuva-arkisto säilyttää, kunnostaa ja luetteloi erilaisia elokuvien oheisaineistoja kuten valokuvia, julisteita, käsikirjoituksia ja elokuvien markkinointimateriaaleja. Näistä aineistoista elokuva-arkistossa vastaa dokumenttiyksikkö. Vuoden 2004 aikana vastaanotettiin kotimaisesta elokuvasta 121 valokuvatalletusta, jotka sisälsivät paperija diakuvia sekä negatiiveja. Yhteensä 19 000 talletetusta nimikkeestä kokoelman kannalta uusia kuvia oli noin 5000. Kotimaisen valokuva-aineiston originaalinegatiiveja kokoelmissa oli vuoden lopussa 310 000 kappaletta ja diapositiiveja 82 000 kappaletta. Valokuvia ja diapositiiveja digitoitiin ja luetteloitiin yhteensä yli 10 000 kappaletta. Kotimaisten julisteiden digitoinnissa edettiin 1980-luvun loppuun asti ja vuoden vaihteessa näitä oli digitoitu lähes 1800 kappaletta. Noin 530 ulkomaisesta elokuvasta vastaanotettiin runsaat 3000 paperikuvaa, 3500 cd-romia ja lähes 10 000 diaa. Uusia paperikuvia talletettiin noin 1100 ja diakuvia noin 4900 kappaletta. Kotimaisista ja ulkomaisista elokuvista talletettiin 814 julistetta, joista 750 oli uusia. Käsikirjoituksia saatiin runsaat 700 kappaletta, joista uusia oli 400. PR-aineistoa vastaanotettiin 1300 nimikettä ja EPK-videoita (Electronic
Valentin Vaala -kirjan kuvitusta. Vaalan elokuvien julisteet saivat vaikutteita mm. amerikkalaisista julisteista. Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat.
Press Kit) arkistoitiin noin 1600 kappaletta. 9
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ
Elävän kuvan museon toiminta käynnistyi Vanhalla talvitiellä vuonna 2004 ja näyttelytilassa nähtiin ensimmäiset näyttelyt. Kuva: Kai Vase.
Elävän k uvan museo kuvan
mentointiprojektin tuloksena syntynyt valokuvakokoelma Valkokankaan
sankarit.
Maaseudun
katoavaa
elo-
Suomen elokuva-arkiston monikymmenvuotinen haave
kuvateatteriperinnettä esitellyt näyttely vieraili myös Mos-
toteutui, kun Elävän kuvan museon toiminta käynnistyi
kovassa kaupungin kansainväliseen valokuvabiennaaliin
22.12.2004 Helsingin Sörnäisissä Vanhalla talvitiellä.
kutsuttuna palkintovoittajana.
Elokuva-arkiston teknisen kokoelman naapurissa
Museon perusnäyttelyä täydentää vaihtuvien näyt-
sijaitseva museo oli harjoitusluonteisesti avoinna helmi-
telyiden tila sekä 35-paikkainen auditorio, jossa voidaan
kuun, jolloin esiteltiin vielä keskeneräisissä tiloissa valo-
järjestää esityksiä kaikilla yleisimmillä filmiformaateilla
kuvataiteilija Marja-Leena Hukkasen monivuotisen doku-
sekä videosuurkuvana. 10
Museon ensimmäiset näyttelyt
Äksön! järjestelyihin. Näyttelyyn lainattujen, pääasiassa
1) Kuva- ja esinenäytteitä elokuvan esihistoriasta. Esineitä
vanhaa esitysperinnettä havainnollisti museoamanuenssi
mm. professori Erkki Huhtamon Fantasmagoria-taika-
Riitta Paavosen suunnittelema ja videoteknikko Jarmo
lyhtykokoelmasta. 2) Valkokangasta vastapäätä – järeitä
Nymanin toteuttama erillinen video-ohjelma.
elokuvan esihistoriaa edustavien esineiden käyttöä ja
kinokoneita seitsemältä vuosikymmeneltä. Elokuvahis-
Museok ok oelmat Museokok okoelmat
torioitsija Erkki Riimalan (1929–2004) muistonäyttely. 3) 100 vuotta suomalaista elokuvaa. Valokuvanäyttely. 4) Venäläistä ja neuvostovenäläistä julistetaidetta 1910- ja
Elokuva-arkiston perinnekokoelma sisältää ensisijaisesti
20-luvuilta. Moskovan Muzei Kinon kokoelmista koottu
kotimaisesta elokuvahistoriasta kertovaa materiaalia.
kiertonäyttely 4.2.2005 asti.
Pääsääntöisesti lahjoituksin karttuvaan kokoelmaan kuu-
Elävän kuvan museo osallistui myös huomattavalla
luu elokuvauksessa, laboroinnissa ja elokuvaesityksissä
panoksella Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen
käytettyjä laitteita kuten kameroita, leikkauspöytiä, pro-
Annantalon taidekeskuksen suurnäyttelyn Kamera käy –
jektoreita, pukuja, lavasteita ja muuta tarpeistoa.
Challenge-merkkinen myöhäinen taikalyhty vaativaan käyttöön on valmistettu Isossa-Britanniassa 1800-1900-lukujen vaihteessa, valmistaja J. Lizard. Taikalyhty on peräisin Erkki Huhtamon kokoelmasta (SEA:n museoesinekokoelma). Kuva: Kai Vase.
hallinta-, logistiikka-, ripustus- ja aukiolojärjestelyt) sekä
Elävän kuvan museon perustamistyöt (mm. tilanäyttely-yhteistyö veivät runsaasti aikaa varsinaiselta kokoelmatyöltä. Tästä huolimatta vastaanotettiin ja käsiteltiin ennätyksellisesti 39 talletusta. Merkittävä syy talletusaktiivisuuden piristymiseen oli yleisen museotietoisuuden lisääntyminen ja myönteinen lehtikirjoittelu. Tenhoon luetteloitiin 205 museoesinettä, ja 288 esinetietoon liitettiin yksi tai useampia kuvia. Tietohallinta kehittyi merkittävästi myös elokuvayhtiöiden, elokuvateattereiden ja henkilötietojen osalta. Elokuva-alan tapahtumien dokumentointia ja perinnetiedon keruuta jatkettiin digivideotaltioinnein. Museon henkilökunta lisääntyi loppuvuodesta kahdesta neljään, mikä tehosti huomattavasti kokoelmien perustyötä. Nykyisissä varastotiloissa voidaan jatkaa vielä muutaman vuoden. Loppuvuodesta varmistui myös nykyisen museorakennuksen suojelupäätös. 11
Luettelointi ja T enho -tietokanta Tenho enho-tietokanta
Tenhoon luetteloitiin uusia tietueita elokuva-arkiston eri yksiköissä siten, että Elokuvat-osioon syntyi uusia
Luettelointiyksikkö kehittää elokuva-arkiston käytössä ole-
tietueita yli 6800 kappaletta ja eri materiaaliosioihin yh-
vaa Tenho-elokuvatietokantaa, vastaa filmografisten tie-
teensä noin 17 900 kappaletta.
tojen luetteloinnista sekä tukee arkiston kokoelmien tie-
Elokuva-alan verkkopalveluun tähtäävän Elonetin
dollista hallintaa. Elokuva-arkiston kirjastossa sijaitseval-
kehitystyötä jatkettiin. Elonetiin vietävät tiedot alku-
ta asiakaspäätteeltä kuka tahansa voi käyttää Tenho-tie-
ladattiin Tenhosta, tietokannalle luotiin päivityskäytäntö ja
tokannan julkisia osia kaivatessaan esimerkiksi elokuvien
lokitietojen esittämistapaa muokattiin. Palvelu avattiin
tekijätietoja.
Suomen elokuva-arkiston, Valtion elokuvatarkastamon ja Suomen elokuvasäätiön henkilökuntien käyttöön.
Luettelointiyksikkö jatkoi ajantasaista luettelointia hankkimalla tietokantaan tiedot vuonna 2004 Suomessa ensi-iltaan tulleista kotimaisista ja ulkomaisista elokuvista toja. Valtion elokuvatarkastamon tiedoista täydennettiin
Elok uvak ok oelmien Elokuvak uvakok okoelmien tunnusluk uja vuoden lopussa tunnuslukuja
tietoja vuoden 2004 elokuulle saakka. Kotimaisten lyhyt-
Elokuva-arkiston kokoelmissa on pelasteet mukaan luki-
elokuvien täydentävää filmografista luettelointia sekä elo-
en noin 26 000 kotimaista kuvaoriginaalinimikettä noin
kuvien sisällönkuvailujen täydentämistä jatkettiin. Lyhyt-
19 000 elokuvasta. Nitraattinimikkeitä on runsaat 11 000
elokuvien tietojen keräystä on kehitetty Suomen Elokuva-
kappaletta noin 7500 eri elokuvateoksesta. Luku sisältää
kontaktin kanssa Kettupäivien yhteydessä. Alkuvuodesta
noin 600 esityskopiota 270 elokuvasta ja noin 3000 esi-
laaditulle Sisältö-sivulle kertyi vuoden 2004 aikana yli
tyskopiota lähes 2000 lyhytelokuvasta. Kotimaisia esitys-
1200 lyhyttä sisällönkuvailua luettelointiyksikön ja koko-
kopioita on noin 4800 kappaletta vajaasta tuhannesta eri
elmien toimesta. Ulkomaisen elokuvan takautuva luet-
elokuvasta. Kotimaisista lyhytelokuvista on noin 32 000
telointi eteni korjaamalla ja täydentämällä ns. Hanhisen
esityskopiota 15 000 eri elokuvasta.
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ
sekä luetteloimalla kotimaisten uusien lyhytelokuvien tie-
Ulkomaisten elokuvien esityskopioita on noin
tiedostosta siirrettyjä tietueita vuoteen 1993 saakka. Tenho-tietokantaa on jatkokehitetty siten, että sen
13 100 kaikkiaan 8400 elokuvasta. Ulkomaista lyhytelo-
tietoja on entistä helpompi soveltaa suoraan eri yksiköi-
kuvaa on noin 12 200 esityskopiota 8500 eri elokuvasta.
den tarpeisiin, kuten esitystoiminnan käyttöön Orion-
Filmi- ja videokokoelmissa oli vuoden lopussa kaik-
ohjelmavihkon tekemiseen. Vuoden aikana Tenhoon on
kiaan 233 690 numeroitua nimikettä. Tämän lisäksi puo-
lisätty uusia sivustoja ja raportteja sekä tekstin liittämis-
lustusvoimien elokuvakokoelmassa on yhteensä 10 923
mahdollisuuksia, joiden myötä tietokantaan saadaan ke-
filminimikettä 3179 elokuvasta sekä 2155 videota ja dvd-
rättyä ja luetteloitua yksityiskohtaisempaa tietoa.
levyä.
12
TALLETUKSET - KOTIMAINEN ELOKUVA Kotimaisen elokuvan talletustapahtumat - pitkät kopiot (lukumäärä)
2002
2003
2004
120
118 151
116 220
41 429
35 1746
200 10 885
220 11 365
7158 4370
7416 4825
930 27 500
983 32 161
12 800
15 129
81 30
- pitkät elokuvat - originaalimateriaalia - lyhyet elokuvat - kopiot
571 469
- lyhyet elokuvat - originaalimateriaalia Nitraattinimikkeitä yhteensä:
10 353 6439
- elokuvien lukumäärä Pitkät suomalaiset kopiot
4300 900
- elokuvien lukumäärä Lyhyet suomalaiset kopiot
24 500
- elokuvien lukumäärä
PELASTETUT FILMIMETRIT
2004 2003 2002 2001 2000
asetaatti
nitraatti
10 000 m
11 500 m 20 000 m
MUUT PELASTEET 2004
60 000 m 6900 m 17 093 m
44 600 m 51 042 m
13
35 mm toinen polvi magneettiset äänipelasteet
13 502 m 54 889 m
uudet esityskopiot 16 mm pelasteet
20 575 m 4014 m
ELOKUV AKUL T TUURIN ELOKUVAKUL AKULT EDISTÄMINEN
Orionin elokuvaesitykset rakentuvat teemakokonaisuuksiksi, joissa esitellään mm. historiallisia kehitysvaiheita, tyylisuuntia, lajeja, tekijöitä ja maita. Teemat ja elokuvat esitellään Orionin ohjelmavihkossa sekä nettisivuilla. Lisäksi jokaisesta elokuvasta valmistetaan arkis-
Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi elokuvahistoriaa ja -kulttuuria harjoittamalla ja tukemalla tutkimusta, esittämällä kulttuurisesti ja historiallisesti merkittäviä elokuvia, ylläpitämällä kirjastoa ja julkaisemalla kirjallisuutta sekä järjestämällä näyttelyitä, yleisötilaisuuksia ja seminaareja.
ton tietokantaan tallennettava esite, joka sisältää elokuvan tekijätiedot ja johdantotekstin. Orionin puoli vuotta voimassa oleva kantakortti maksoi vuonna 2004 neljä euroa. Alle 15-vuotiaat eivät tarvitse kantakorttia. Aikuisen pääsylipun hinta on 3,5 euroa ja lastenlippu (alle 12-vuotiaat) kaksi euroa. Vuonna 2004 Orionissa järjestettiin 860 elokuvanäytöstä, joissa esitettiin 518 eri elokuvaohjelmaa. Esityksissä kävi yhteensä 51 669 katsojaa eli keskimäärin
Elokuvakulttuurin edistämisellä tarkoitetaan elokuvien
60,1 katsojaa/näytös. Maakuntasarjoissa Joensuussa, Jy-
esittämistä, elokuvaan liittyvää tutkimus- ja julkaisutoi-
väskylässä, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampe-
mintaa, kansainväliseen kulttuurivaihtoon liittyvää toimin-
reella, Turussa ja Vaasassa oli 180 esitystä ja jäsenmäärä
taa, osallistumista näyttelyiden ja festivaalien järjestämi-
oli 3000.
seen sekä toimintaa arkiston kirjastossa, jonka palvelu-
Arkisto osallistui useiden elokuvafestivaalien oh-
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN
alue erikoiskirjastona on hyvin laaja. Elokuvakulttuurin
jelmistovalintoihin ja filmihankintoihin. Virallisina johto-
edistämisen eri tehtävistä vastaavat esitystoimintayksikkö,
kunnan hyväksyminä yhteistyötapahtumina avustettiin
tutkimus- ja julkaisuyksikkö sekä kirjasto.
Tampereen lyhytelokuvajuhlia, Turun suomalaisen elokuvan festivaalia ja Sodankylän elokuvajuhlia.
Esitystoiminta
Vuoden 2004 teemat
Elokuva-arkiston esitystoiminta on valtion kulttuuripalvelua, jonka tarkoituksena on esitellä elokuvahistorian
Kevät 2004: Matti Kassila I, Satyajit Ray, Carl Th. Dreyer,
suuntauksia ja maailmanelokuvan virtauksia kaikille elo-
Tarantino Connection, Lasten elokuvavuosi Filmihillo, Ing-
kuvista kiinnostuneille. Helsingin osalta esitykset keskitty-
rid Bergman, Yannick Bellon, Dokumenttielokuvan histo-
vät vuonna 1927 rakennettuun elokuvateatteri Orioniin,
ria, Suomi 1939, Dokumentin ytimessä 7–10, Orson Wel-
joka on Helsingin vanhimpia jatkuvasti toimivia elokuva-
les ja Tuntematon Orson Welles, R.W. Fassbinder, Geor-
teattereita. Elokuva-arkiston käytössä 216-paikkainen
ges Méliès ja Juliette Gréco.
teatteri on ollut vuodesta 1984 lähtien.
Kesä 2004: Ihanat miehet Ranskassa, Mikä fiilis!, Bändi14
Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat.
Federico FFellinin ellinin elokuvat olivat Orionissa vuo vuo-den 2004 suosituimpia. Sarja keräsi yli 4600 katsojaa. Sarjan katsotuin oli Marcello Mastroiannin ja Anita Ekbergin tähdittämä Ihana eläm elämä (1960).
viikko ja Poptoiveviikonloppu, Italian kulta-aika, Risto
15, Olympialaiset valkokankaalla, Federico Fellini,
Jarva 70 v, Mark Donskoi, Arkiston aarteita 2004, Good
Avanto: Malcolm LeGrice, Kurt Kren, Ernst Schmidt Jr. ja
Machine, Matti Kassila II, Norman McLaren ja Miklós
Sami van Ingen, Jacques Tati ja Jussit 2004.
Jancsó. Syksy 2004: Helsingin Juhlaviikot: Andrei Tarkovski ja
Suosituimmat elokuvasarjat
Berlin Alexanderplatz, Matti Kassila III, Kaapista ulos, Las-
Vuoden suosituimmat teemat, joissa kokonaiskatso-
ten elokuvavuosi Filmihillo, SEA 20 v Orionissa, Claude
jamäärän lisäksi katsojia näytöksissä keskimäärin eniten
Chabrol, George Cukor, HYY:n Elokuvaryhmän luento-
(näytöskohtainen keskiarvo suluissa): Federico Fellini
sarja: Elokuvateknologia, Shaw Brothers, Arabimaiden
4617 (81), Andrei Tarkovski 2947 (109), Tarantino
elokuva ja Itämaisia unelmia, Dokumentin ytimessä 11–
Connection 2283 (71), Shaw Brothers 2043 (70). 15
Orionin tekniikka Kulttuurihistoriallisesti arvokas elokuvateatteri Orion restauroitiin vuonna 2001. Viime vuosina teatteri on kehitetty tekniseltä varustelutasoltaan kilpailukykyiseksi, moderniksi kokous- ja seminaaritilaksi. Elokuvateatteri Orionissa on käytössä 35 ja 16 mm:n projektorit sekä videoprojektori. Nitraattikopioiden esittäminen Helsingissä on mahdollista vain Orionissa. Vanhojen elokuvien esittämisessä ovat käytettävissä kaikki nopeudet ja kuvakoot. Digitaalisen ja optisen äänentoiston lisäksi Orionissa on valmius magneettiääneen. Teatterissa on käytettävissä kaikki yleisimmät videoformaatit, ja siellä on mahdollistaa esittää dvd- ja datakuvaa. Elektronisella tekstityslaitteistolla elo-
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN
kuvaan voidaan heijastaa alatekstit tietokoneohjatusti.
Vuoden 2004 vierailijoita
Professori David Bordwell. Kuva: Mikael Kanerva.
Sekä kotimaiset vieraat että kansainväliset suhteet ovat
Ritva Vepsä, Lauri Anttila, Erkki Kurenniemi, Martti Sora-
tärkeitä elokuva-arkiston toiminnalle. Elokuvan tekijöiden
mäki, Peter von Bagh, Mikko Remes, Raimo Oksa, Martti
ja asiantuntijoiden vierailut liittyvät usein johonkin Orio-
Tiula, Matti Rinne, Matti Kuortti, Kaj Chydenius, Otto Don-
nissa käynnissä olevaan teemaan, jonka ympärille raken-
ner, Markku Kopisto, Kari Rydman, Eero Tammi, Sami
netaan luentoja, seminaareja tai muita tapahtumia.
Hantula, Jorma Pulkkinen, Timo Linnasalo, Tuula Nyman,
Esitystoiminnan näytöksissä vieraili useita kansainvälisesti
Eero Rinne, Erkki Peltomaa, Juha-Veli Äkräs, Antti Litja,
ja kansallisesti merkittäviä elokuva-alan vaikuttajia.
Kirsti Wallasvaara, Simo Salminen ja Matteus Marttila.
Suomalaisen legendan, Matti Kassilan juhlavuo-
Ohjaaja Yannick Bellon ja intendentti Eric Le Roy
den loppusuoralla nähtiin vielä tammikuussa 2004 esityk-
(Pariisi) avasivat Denise Bellon -valokuvanäyttelyn Jugend-
siä Orionissa ja ohjaaja itse vieraili näytöksissä. Kotimai-
salissa ja Yannick Bellon -elokuvaretrospektiivin Orionissa
sia vieraita oli runsaasti – kaikkiaan 36 – Risto Jarva 70 v
12.–14.2. Georges Méliès’n elokuvat juonsi Marie-Hélène
-juhlasarjassa toukokuussa: Jukka Sipilä, Ismo Kallio, Eli-
Méliès ja säesti pianisti Lawrence Léhérissey-Méliès (Pariisi)
na Salo, Reijo Lås, Eija Pokkinen, Pertti Maisala, Pertti
8.–9.3.
Lumirae, Paul Osipow, Lasse Naukkarinen, Tarja Markus,
Drössler avasi Tuntematon Orson Welles -sarjan 27.–28.3. 16
Münchenin
elokuva-arkiston
johtaja
Stefan
Professori David Bordwell avasi Shaw Brothers
Professori, ohjaaja Férid Boughedir (Tunisia) ja pro-
-sarjan 18.9. Orionissa. Asiantuntijan vierailu oli merkit-
fessori Ahmed Djebbar (Algeria/Ranska) olivat Arabimai-
tävä Suomessa, sillä monien elokuvatieteen perusteosten
den elokuva -sarjan vieraina ja seminaarin asiantuntija-
kirjoittaja ja tutkija luennoi paitsi Orionissa myös Helsin-
luennoitsijoina 14.–16.10. Sarja oli yksi ulkoasiainminis-
gin ja Turun yliopistoissa sekä esitteli Rakkautta &
teriön koko vuoden kestänyttä laajaa Tuhat ja yksi askelta
Anarkiaa -festivaalin Shaw Brothers -näytösten elokuvat.
-kampanjaa.
Andrei Tarkovski -retrospektiivin 23.–25.8. avasivat Orio-
Elokuvateknologia-sarjan asiantuntijaluennoitsijoi-
nissa ohjaajan sisar Marina Tarkovskaja ja lapsuuden-
na vierailivat Jean-Pierre Berthomé (Rennes) 1.10. ja Tor-
ystävä Aleksandr Gordon (Moskova).
kell Sætervadet (Oslo) 12.11. Avanto-festivaalin vieraita
Kuva: Mikael Kanerva.
Elokuvakonsertteja järjestettiin vuoden aikana useita. Sibelius Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosas kansanmusiikkiosas-to toteutti arabisarjaan liittyen konsertin mm. elokuvaan La Fille de Carthage (1924).
17
18.–21.11. olivat Malcolm LeGrice (Englanti), Gerald We-
varas -elokuvakonsertin kapellimestarina Carl Davis. DJ
ber (Wien) ja Sami van Ingen.
Flux ja DJ Levy toteuttivat Metropolis-elokuvakonsertin syyskuussa. Lokakuussa Kaartin soittokunta esitti seitsen-
Seminaarit, luentosarjat, konsertit
henkisenä elokuvakonsertin Vuoden 1924 olympiakisat. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto toteutti
Elokuva-arkisto pyrkii edistämään elokuvien tuntemus-
nelihenkisenä arabisarjaan liittyen elokuvakonsertit La
ta myös järjestämällä seminaareja ja luentosarjoja.
Fille de Carthage, L’Atlantide ja L’Occident, kunkin kah-
Risto Jarva -seura järjesti Orionissa Ruusujen aika – nyt!
desti marraskuussa. Kalevala-seura järjesti yhdessä eloku-
-juhlaseminaarin toukokuussa. Andrei Tarkovskin muisto-
va-arkiston kanssa Helsingin yliopiston juhlasalissa joulu-
tilaisuus käynnisti retrospektiivin elokuussa. Arkiston-
kuussa elokuvakonsertin Häidenvietto Karjalan runo-
hoitaja Juha Kindberg esitteli elokuva-arkiston ulkomais-
mailla, jossa Armas Launiksen alkuperäismusiikin soitti
ten kokoelmien aarteita. David Bordwell piti Shaw
Avanti Yrjö Hjeltin johdolla. Joulukuussa säveltäjä Oliver
Brothers -sarjan avausluennon syyskuussa. HYY:n Elo-
Kohlenberg
kuvaryhmän syksyisen luentosarjan teemana oli elokuva-
Enchantment ja Ich möchte kein Mann sein.
loi
pianomusiikin
elokuviin
A
Florida
teknologia. Seminaari arabimaiden elokuvasta ja arabi-
Kulttuurivaihto
kulttuurin kukoistuskaudesta Andalusiassa järjestettiin lokakuussa. Vuoden alussa järjestettiin myös opastettu Pal-
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN
mu-bussikierros.
Suomalaista elokuvahistoriaa kohtaan tunnetaan ulko-
Vuoden kuluessa järjestettiin myös useita elokuva-
mailla yhä kasvavaa kiinnostusta. Suomalaisen elokuvan
konsertteja. Radion Sinfoniaorkesteri järjesti yhdessä
esittely ulkomailla on kulttuurityötä, jonka parissa SEA jat-
SEA:n kanssa Finlandia-talolla maaliskuussa Bagdadin
koi läheistä yhteistyötään Suomen elokuvasäätiön kanssa
ESITYST OIMINT A - KA TSOJIA ORIONISSA ESITYSTOIMINT OIMINTA KATSOJIA vuosi
kantakortit
maksaneet
1999
8665
36 864
2000
9076
2001
7674
2002
11 049
2003
7612
2004
11 862
AL UEELLINEN ESITYST OIMINT A ALUEELLINEN ESITYSTOIMINT OIMINTA
näytökset
katsojia /näytös
vuosi
4432
844
49
1999
2121
3837
38 316
4877
867
50
2000
2202
4353
31 192
4247
576
62
2001
2325
4312
42 908
5278
826
59
2002
2327
4690
39 000
(10 345)*
857
57
2003
2442
4752
38 916
(12 753)*
860
60
2004
3002
5874
vapaaliput
* sisältää sarjakortilla ja lahjakortilla lipun lunastaneet
18
kantakortit
liput
Kulttuurivaihdon kestosuosikkeja elokuva-arkiston esityskopioista on Erik Blombergin ohjaama ja Mirjami Kuosmasen tähdittämä Valkoinen peura (1952). Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat. osallistuen elokuvakopioineen lukuisiin sen järjestämiin
mahdollisuutta. Laadukkaasta ja tuoreesta englannin- ja
kansainvälisiin elokuvaviikkoihin. Näiden yhteistapahtu-
ranskankielisestä esitemateriaalista on pula.
mien lisäksi elokuva-arkisto järjesti itsenäisesti useita elo-
Elokuva-arkiston kopioita nähtiin vuoden 2004
kuvasarjoja ulkomailla ja toimitti niihin sekä filmi- että
aikana eri festivaaleilla, elokuva-arkistoissa ja kulttuuri-
videokopioita ja valokuva-, esite-, juliste- ja tekstilista-
instituuteissa mm. Arabiemiraateissa, Belgiassa, Kana-
materiaalia.
dassa, Liettuassa, Norjassa, Ranskassa, Romaniassa,
Ulkomainen tietopalvelu on koko ajan lisääntynyt.
Ruotsissa, Saksassa, Tsekin tasavallassa ja Venäjällä.
Monet vuosikymmeniä sitten tekstitetyt esityskopiot ovat
Merkittävin yksittäinen esittäjämaa on yhä edelleen Rans-
ahkerassa käytössä kuluneet lähes esityskelvottomiksi,
ka, jossa Suomen Ranskan instituutti toimii hyvin aktiivi-
mutta kulttuurivaihtokokoelman uudistamiseen ei ole
sesti. 19
Suurimmat tapahtumat ulkomailla vuonna 2004:
joka sisältää vuodet 1991–1995. Kirjasarja tulee katta-
Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa oli pitkin vuotta
maan kaikki kotimaiset teatterilevityksen saaneet pitkät
elokuva-arkiston kokoelmista koottuja ohjelmia. Kevät-
elokuvat vuoteen 2000 saakka.
kaudella instituutissa nähtiin suomalaisten elokuvaohjaa-
Vuonna 2004 ilmestyi myös Valentin Vaala -kirja,
jien laatima toivesarja ja Mika Kaurismäen retrospektiivi.
jonka ovat toimittaneet Kimmo Laine, Matti Lukkarila ja
Syyskaudella Jugendsalista Pariisiin siirtyi Denise Bellonin
Juha Seitajärvi.
valokuvanäyttely oheisohjelmanaan sota-aiheisten ja
Teos kertoo kattavasti Vaalasta ja valottaa tämän
sodanaikaisten elokuvien sarja, vieraana tutkija Jari
tuotantoa eri näkökulmista viidentoista artikkelin voimin.
Sedergren. Prahan festivaalit järjesti kunnianosoituksen
Antologia paneutuu Vaalan tunnetuimpaan tuotantoon,
Markku Lehmuskalliolle.
mutta esittelee myös uutta aineistoa tämän kadonneista
Belgian kuninkaallisessa elokuva-arkistossa Brysse-
elokuvista. Vaalan ohella teos kertoo yhtälailla suomalai-
lissä oli puolestaan Aki Kaurismäen retrospektiivi, jossa
sen studioaikakauden elokuvakulttuurista.
vieraina olivat Aki Kaurismäki ja Peter von Bagh. Samassa
Kirjasto
yhteydessä Belgian elokuva-arkisto esitti suunnittelija Satu
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN
Laaksoselta pyytämänsä uudemman elokuvan toivesarjan, jonka Laaksonen myös esitteli Brysselissä. Rans-
Elokuva-arkiston kirjasto on elokuva-alan tietokeskus. Kir-
kalainen Les États généraux du film documentaire -fes-
jaston kokoelmiin hankitaan filmografioita ja hakuteoksia
tivaali järjesti Antti Peippo -retrospektiivin. Suomen Roma-
sekä
nian suurlähetystöllä oli Bukarestissa suomalaisten sota-
alaisesti.
elokuvakirjallisuutta
mahdollisimman
laaja-
elokuvien sarja, jonka vieraana oli tutkija Jari Sedergren.
Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi elokuva taitee-
Suomen elokuva-arkisto osallistui elokuvasäätiön rinnalla
na, elokuvan historia, elokuvateoria, genret, ohjaajat,
suomalaisen elokuvan 15-vuotistapahtumaan marras-
näyttelijät, elokuva teollisuutena ja tuotantokoneistona,
kuussa Pietarissa.
tai vaikkapa elokuvan ja yhteiskunnan suhde. Aikakausjulkaisuja kirjastossa on mykkäelokuvan kaudelta tähän
Tutkimus ja julkaisut
päivään.
Elokuvakulttuuria edistetään myös elokuvia tutkimalla ja julkaisemalla kirjoja. Suomen kansallisfilmografia on kirjasarja, joka taltioi suomalaisen pitkän elokuvan historian Valentin Vaala -kirja julkaistiin vuonna 2004. Kuvassa ohjaaja Vaala ja elokuvatähti Ansa Ikonen Vaimokkeen (1936) kuvauksissa. Kameran takana Theodor Luts ja Sulo Tammisto. Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat.
täsmällisesti ja kokonaisuudessaan. Maailman tarkimmaksi sanottu filmografia-sarja on edennyt loppusuoralle: vuonna 2004 ilmestyi sarjan toiseksi viimeisin osa 11, 20
21
Näyttelyt
Kirjaston leikekokoelmaa varten seurataan 15 päivälehteä ja useaa aikakauslehteä. Jokainen teatteriensiillan saanut tai elokuva-arkiston omissa esityssarjoissa
Jugendsalissa järjestettiin alkuvuodesta valokuvanäyttely
esitetty elokuva saa oman leikekansionsa. Kansioita on
Denise Bellon. Valokuvataiteen helmi – elokuussa 1939
myös henkilöistä ja aiheista.
Suomessa. Taidevalokuvistaan tunnettu Bellon työskenteli
Kirjaston asiakkaiden on mahdollisuus käyttää elo-
Match-lehden valokuvareportterina ja vieraili Suomessa
kuva-arkiston oman Tenho-tietokannan lisäksi muita elo-
juuri kun maassa valmisteltiin liikekannallepanoa. Jugend-
kuva-alan tietokantoja, kuten FIAFin International Index
salissa nähtiin ainutlaatuisia kuvia tältä ajalta, mutta
to Film and Television Periodicals ja British Film Instituten
myös Bellonin taidevalokuvia, kuvia surrealistisesta liik-
Film Index International. Lisäksi vuonna 2004 hankittiin
keestä ja aikansa kulttuurivaikuttajista. Suosittu näyttely
American Film Instituten Catalog.
keräsi noin 15 000 katsojaa.
Elokuva-arkiston kirjastoon tulevat kausijulkaisut
Match-lehteen otetut valokuvat vedostettiin alkupe-
luetteloidaan NOSP-tietokantaan, jonne kerätään tietoa
räisistä negatiiveista elokuva-arkistossa. Näyttelyyn liittyi
pohjoismaisiin kirjastoihin saapuvista aikakausjulkai-
Bellonin tyttären, ohjaaja Yannick Bellonin retrospektiivi-
suista. Vuodesta 1988 lähtien kirjasto on osallistunut
nen elokuvasarja Orionissa. Orionissa oli nähtävillä Risto Jarva 70 vuotta
FIAFin tietokantaprojektiin, jonne on toimitettu Suomen
-valokuvanäyttely. Marja-Leena Hukkasen suosittu Aki
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN
osuus eli artikkeliviitteet Lähikuva- ja Filmihullu-lehdistä. Kirjaston kokoelmat on luetteloitu PrettyLib-
Kaurismäki -näyttely Kaihon kultamaa jatkoi kiertuettaan
kirjastojärjestelmään, jonka avulla kirjastosta saatavilla
Viroon, Kanadaan ja Japaniin. Marja-Leena Hukkasen
olevaa aineistoa voi tarkastella myös netissä. Samoin
Valkokankaan sankarit -näyttely oli esillä Elävän kuvan
PrettyCirc-lehtijärjestelmä mahdollistaa lehtikokoelman
museossa, ja jatkoi sen jälkeen Moskovaan. Syyskaudella Elävän kuvan museossa esiteltiin Erkki
tietojen selailun elokuva-arkiston nettisivuilta. Kirjallisuuden kartuntavolyymi säilyi ennallaan.
Riimalan muistonäyttely Valkokangasta vastapäätä – jä-
Uusia kirjoja hankittiin 720 nimikettä, lisäksi kokoelma
reitä kinokoneita seitsemältä vuosikymmeneltä, 100 vuot-
karttui lahjoituksin ja vaihdoin 504 nimikkeellä. Aika-
ta suomalaista elokuvaa sekä julistenäyttely Venäläistä ja
kauslehtiä tilattiin 150 nimekettä.
neuvostovenäläistä julistetaidetta 1910- ja 20-luvuilta.
Kirjaston kokoelmissa on 24 500 teosta ja 800 aikakauslehtinimekettä. Lehtileikekokoelmassa on 42 730 kansiota, joista ulkomaisia elokuvakansioita on 26 000 ja henkilökansioita 9560. Kotimaisia elokuvakansioita on
Jugendsalissa järjestettiin valokuvanäyttely Denise Bellonin elokuussa 1939 Suomessa ottamista kuvista. Näyttelyn avasi Bellonin tytär, ohjaaja Yannick Bellon, jonka elokuvia nähtiin samaan aikaan Orionissa. Kuva: Kai Vase.
2850 ja henkilökansioita 2480.
22
23
den aikana monin tavoin elokuvatutkimusta, kulttuuri-
ARKISTOP AL VEL UT ARKISTOPAL ALVEL VELUT
laitosten näyttelytoimintaa, elokuvafestivaaleja sekä elokuvatuotantoja. Kokoelmia ja elokuvien tutkijakatseluita hoitava filmiyksikkö harjoittaa lisäksi arkiston omistaman
Tulosalueen toiminta-ajatuksena on tuottaa arkiston kokoelmiin, laitteistoihin ja tietotaitoihin liittyviä palveluita Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista annetun opetusministeriön asetuksen (Opetusministeriön asetus 29.11.2002) säätämällä tavalla.
dokumenttifilmiaineiston myyntiä. Kirjaston henkilökunta tarjoaa tietopalveluja mitä moninaisimmista elokuvia koskevista aiheista. Arkistopalveluista perittäviä maksuja säätelee asetus Suomen elokuva-arkiston suoritteiden maksullisuudesta sekä opetusministeriön vahvistama hinnasto, joka löytyy elokuva-arkiston kotisivuilta.
Filmipalvelut
Arkistopalveluilla tarkoitetaan elokuva-arkiston asiakkailleen tarjoamia palveluita. Ne voivat olla
Filmipalvelun asiakkaita ovat
muun muassa elokuvaan liittyvien
elokuvan valmistajat, levittä-
aineistojen selvitys-, huolinta- ja
jät, yritykset ja erilaiset järjes-
lainauspalveluja, videosiirtoja, fil-
töt. Vakituisia asiakkaita ovat
mi- ja videokatseluita sekä tieto-
Yleisradio ja MTV3, jotka hyö-
palveluja.
dyntävät
Arkistopalvelut jakautuvat ja
tallettamaansa aineistoa oh-
verkottuvat yksiköiden välille. Toi-
ARKISTOPALVELUT
elokuva-arkistoon
jelmatuotannossaan.
minnan ytimen muodostavat kat-
Arkisto tukee elokuva-
selupalvelut tutkimuksen ja kult-
tutkimusta yhteistyösopimuk-
tuurisen sisältötuotannon tarpei-
silla, joissa määritellään filmi-
siin. Aineistojen saatavuus ja käyt-
palvelun tehtävät väitöskirjan
tö edellyttävät elokuva-arkistolta
yhteydessä tai laajemmassa
lisäksi omaa videosiirtoihin ja mo-
tutkimusprojektissa. Sopimus
nistamiseen erikoistunutta teknistä yksikköä.
Valentin Vaala -kirjan kuvitusta. Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat.
Filmi-, video-, dokumenttija videosiirtoyksiköt avustivat vuo24
Videopalvelut
mahdollistaa pitkään jatkuvan aineistoselvittelyn ja tutkimuksen edellyttämät videosiirrot normaalia alhaisemmin
Videopalvelu on vapaakappalekokoelmaan kohdistuvaa
palvelumaksuin. Filmikatseluissa ei tapahtunut suuria muutoksia
tietopalvelua. Se on tarkoitettu ensisijaisesti elokuvan tut-
vuonna 2004. Lähes sadasta elokuvasta järjestetyt katse-
kijoille, opiskelijoille sekä elokuvasta kirjoittaville toimitta-
lut keskittyivät tallettajien kanssa tehtyihin aineistoselvi-
jille. Katselupalveluista vastaavat video- ja filmiyksiköt.
tyksiin sekä uustuotantoihin. Uustuotannot olivat lähinnä
Vuonna 2004 järjestettiin noin 350 videokatselua. Kat-
yritysten ja järjestöjen esittelyvideoita. Niiden lisäksi val-
selumäärissä oli selkeää nousua, mitä selittää Puolustus-
mistui myös muutama pitkä elokuva, joihin arkisto lainasi
voimien materiaalin suosio.
filmimateriaalia. Suurin osa aineistoselvityksistä ja tutki-
Videosiir rot ideosiirrot
muksista tehtiin videokatseluina. Kotimaisten festivaalien ja elokuvatapahtumien esityksiin lainattiin 78 pitkää ja 30 lyhyttä elokuvaa. Tallet-
Videosiirtoyksikkö siirtää filmimateriaalia videolle pääasi-
tajista merkittävin filmimateriaalin lainaaja oli jälleen
allisesti elokuva-arkiston sisäiseen käyttöön sekä tutkija-
Yleisradio Oy. Kotimainen filmiyksikkö osallistui lisäksi
palvelun tarpeisiin. Siirtoja tehdään myös asiakkaiden ti-
omaan esitystoimintaan ja kansainväliseen kulttuuri-
lauksesta. Hinnaston mukaan laskutettavia asiakassiirtoja
vaihtoon merkittävällä panoksellaan.
tehtiin 562 tuntia. Lisäksi elokuva-arkiston sisäisenä palveluna tehtyjä töitä oli yhteensä 1025 tuntia. Sisäisenä
Dok umenttipalvelut Dokumenttipalvelut
palveluna tehtiin siirtoja skannerilla 163 tuntia, betacam sp:llä 438 tuntia ja vhs:llä 317 tuntia. Laskutettuja töitä
Dokumenttiyksikkö hoitaa kokoelmien tietopalvelua ja toi-
tehtiin skannerilla 72 tuntia, vhs:llä 396 tuntia ja muilla
mittaa asiakkaille tilauksesta kopioita tai vedoksia elokuva-
videoformaateilla 412 tuntia. Työtilauksia oli kaikkiaan
arkiston kokoelmiin kuuluvista valokuvista, julisteista tai käsi-
263 kpl.
kirjoituksista. Asiakkaat voivat tutustua kokoelmissa olevaan
Kirjasto
aineistoon arkiston tiloissa varaamalla ajan. Vuonna 2004 tilaukseen johtaneita maksullisia palvelutapahtumia oli 246 kappaletta ja maksuttomia, tal-
Kirjalainojen lisäksi kirjasto palvelee asiakkaitaan kauko-
lettajiin, yhteistyökumppaneihin ja talon sisäiseen toimin-
lainoin ja toimittaa pyynnöstä artikkelikopioita. Kuluneen
taan liittyneitä palvelutapahtumia 41 kappaletta. Valokuvia
vuoden aikana kirjastossa oli noin 6200 asiakaskäyntiä
lainattiin digikuvina 1588 ja paperikuvina 347 kappaletta.
ja 17 000 lainausta. Tietopalvelutapahtumia eli puhelin-
Julisteita lainattiin 31, käsikirjoituksia 15 ja EPK-kasetteja 5
palvelua, neuvontaa ja tiedonhakua kirjattiin 11 550
kappaletta.
kappaletta. 25
RADIO A RADIO-- JJA TELEVISIO ARKISTO TELEVISIOARKISTO
jektin johtajaksi nimitettiin elokuva-arkiston tutkija, do-
Radio- ja televisioarkiston (RTVA) suunnittelu perustuu tekijänoikeus- ja vapaakappalelakien uudistukseen. Vapaakappalelakiluonnoksessa Suomen elokuvaarkistolle asetetaan tehtäväksi tallentaa radio- ja televisio-ohjelmat.
ketta mediatutkimuspäivillä Tampereella sekä osallistui
sentti Henry Bacon, jonka jäätyä virkavapaalle joulukuussa 2004 projektipäällikön tehtävissä jatkoi tutkija Pasi Nyyssönen. RTVA:n projektipäällikkö Henry Bacon esitteli hanvapaakappalekirjastojen kokoukseen. Tulevan vapaakappalelain mukaisessa elektronisten materiaalien keräämisessä korostettiin yhteistyön tärkeyttä. Vapaakappalekirjastoja käytettäneen RTVA:n yleisöpalvelupisteinä. Alalla saadun kokemuksen kartoittamiseksi vuoden 2004 aikana jatkettiin tutustumiskäyntejä Euroopan mielenkiintoisimpiin radio- ja televisioarkistoihin. Tammikuussa projektipäällikkö ja apulaisjohtaja Mikko Kuutti tutustuivat BBC:n ja BFI:n radio- ja televisioarkistoihin.
RADIO- JA TELEVISIOARKISTO
RTVA tulee tallentamaan valtakunnallisten televisio- ja radiokanavien lähetykset kokonaisuudessaan. Lisäksi
Perusteellisen luettelointitiedon kerääminen näh-
paikallisradioiden ja kaapelikanavien ohjelmista tallen-
dään RTVA:ssa tärkeänä, tutkimusta tukevana työnä.
netaan vuosittain 2–4 viikkoa näytteitä. Tallentaminen ta-
Päämääränä on saada mahdollisimman paljon luet-
pahtuu digitaalisesti selailutasoisena. Lisäksi kulttuurihis-
telointitietoa jo sitä entuudestaan kerääviltä organisaa-
toriallisesti merkittävinä pidettyjen ohjelmien tuottajat
tioilta. Tekijänoikeusjärjestöjen (Gramex, Kopiosto, Satu,
ovat velvollisia tallentamaan ohjelmat lähetystasoisina.
Teosto, Tuotos) suunnitelmia yhteisraportointijärjestelmän
Elokuva-arkiston johtokunnan vuonna 2003 nimeä-
luomiseksi on tästä syystä seurattu aktiivisesti. Mahdolli-
mä ohjausryhmä määrittää arkistoinnin keskeisiä linjoja
suuksia keskitetyn luettelointitiedon saamiseen selvitetään
ja periaatteita, ohjaa suunnitteluprosessia, ratkaisee kes-
vuoden 2005 aikana. RTVA:n tallentamis-, luettelointi-, haku- ja käyttö-
keisiä kysymyksiä koskien erilaisia teknisiä ratkaisuja sekä valvoo hankkeen taloutta ja käytännön etenemistä.
toimintajärjestelmien
määrittelyasiakirjassa
vaadittuja
Ohjausryhmään nimettiin Håkan Mattlin, pj (OPM), Veik-
teknisiä kysymyksiä on selvittänyt konsulttipalveluna Tie-
ko Kunnas (OPM), Tertta Saarikko (Satu ry.), Lasse Viho-
teellinen Laskenta Oy (CSC). Selvityksen väliraportti val-
nen (YLE), Vesa Hongisto (Museovirasto), Lea Suvanto,
mistui joulukuussa, lopullinen raportti valmistui tammi-
Matti Lukkarila ja Mikko Kuutti. Yhdeksän kertaa vuoden
kuussa 2005.
2004 aikana kokoontunut ohjausryhmä on seurannut tii-
RTVA:n vuosittaisista henkilökunta- ja muista juok-
viisti tekijänoikeus- ja vapaakappalelain käsittelyä. Pro-
sevista kuluista tehtiin alustava hinta-arvio. Sitä tarkistettiin 26
tallennustekniikan ja talletusten varastoinnin sekä käsitte-
JOHTOKUNT A JOHTOKUNTA
lyn osalta. Tekniikan osalta hinta-arvio tarkentuu CSC:n loppuraportin myötä. Projektin käytännön toteutus aloitetaan sitten kun elokuva-arkistolle on osoitettu resurssit ra-
Opetusministeriö asetti Suomen elokuva-arkiston johto-
dio- ja televisioarkistoinnin järjestämiseen.
kunnan toimikaudeksi 1.4.2003–31.12.2005. Johtokunnan jäseniksi asetettiin: hallintojohtaja Håkan Mattlin Mattlin, Opetusministeriö yli-intendentti Sirkku Dölle Dölle, Museovirasto toimitusjohtaja Raija Nurmio Nurmio, Suomen Filmikamari suunnittelija Tiina Peltola Peltola, Suomen elokuva-arkiston henkilökunta tutkija Kauko Rumpunen Rumpunen, Kansallisarkisto tuottaja, ohjaaja TTertta ertta Saarikko Saarikko, Suomen av-alan tuottajat r.y. professori Jukka Sihvonen Sihvonen, Turun yliopisto kehityspäällikkö Martti Soramäki Soramäki, Yleisradio Oy elokuvatuottaja Pertti Veijalainen Veijalainen, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto Lisäksi elokuva-arkiston johtaja Matti Lukkarila kuuluu johtokuntaan jäsenenä. Opetusministeriö määräsi puheenjohtajaksi hallintojohtaja Håkan Mattlinin ja varapuheenjohtajaksi kehityspäällikkö Martti Soramäen. Sihteerikseen johtokunta valitsi suunnittelija Tapio Riihimäen. Suomen elokuva-arkiston johtokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa, johtokunnan työjaosto neljä kertaa ja laajennettu johtoryhmä neljä kertaa.
Valentin Vaala -kirjan kuvitusta. Kuva: Suomen elokuva-arkiston kokoelmat. 27
TALOUSKA TSA US ALOUSKATSA TSAUS SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON MENOT VUOSINA 2001 - 2004 TULOSALUEITTAIN (EUROA) 2001 Kokoelma- ja arkistotyö Elokuvakulttuurin edistäminen Arkistopalvelut Yhteensä
2002 1 856 640 1 015 181 37 838 2 909 659
1 734 437 *1 289 715 61 075 1 795 512
2004
2003 **2 157 607 1 067 414 42 962 1 110 376
**2 385 978 1 103 884 6 509 1 110 393
*Vuoden 2001 luvuissa mukana elokuvateatteri Orionin remonttiin käytetyt varat. **Vuoden 2003 ja 2004 luvuissa mukana radio- ja tv-arkistoinnin suunnitteluun käytetyt varat.
TALOUSKATSAUS - TULOSVERTAILU
VUODEN 2004 TOIMINTAA JA KUSTANNUKSIA / ESITYSTOIMINTA Elokuvateatteri Orion, Helsinki esityksiä elokuvaohjelmia katsojia keskimäärin katsojia / näytös subventio / esitys (euroa) subventio / katsoja (euroa) Menot yhteensä (euroa) Tulot (euroa) Nettomeno = hintatuki (euroa)
Alueellinen esitystoiminta 2004 (Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa)
860 518 51 669 60 144 2 335 968 -211 965 124 003
esityksiä subventio / esitys (euroa) Menot yhteensä (euroa) Tulot (euroa) Nettomeno = hintatuki (euroa)
28
180 85 45 228 -29 976 15 252
Tulosaluevertailu 2001–2004 2500 2001 2002 2003 2004 2000
menot, tuhatta
1500
1000
500
0 kokoelma- ja arkistotyĂś
elokuvakulttuurin edistäminen 29
arkistopalvelut
Association Frères Lumière talletti Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1896 esitetyt Lumière-elokuvat Suomen elokuvaarkistolle. Restauroidut elokuvat esitettiin elokuvateatteri Orionin 20-vuotisjuhlanäytöksessä syyskuussa 2004. Näytöksen esitteli arkistonhoitaja Juha Kindberg. Kuva: Kai Vase.
Suomen elokuva-arkisto Postiosoite: PL 177, 00151 Helsinki Käyntiosoite: Pursimiehenkatu 29-31 A, 4 krs. Puhelinvaihde: 09-615 400 Fax: 09-615 40 242 Sähköposti: sea@sea.fi www.sea.fi
Vuosikertomus 2004 Toimitus ja taitto: Kirsi Raitaranta Kansi: Kai Vase, Kirsi Raitaranta Kuvat: Kai Vase, Mikael Kanerva, Markku Marttila, Suomen elokuva-arkiston kokoelmat ISSN 1795-6633 30
Kuva: K ai V ase Kai Vase