KAVI vuosikertomus 2006

Suomen elokuva-arkisto Postiosoite: PL 177 00151 Helsinki Käyntiosoite: Pursimiehenkatu 29—31 A, 4. krs.

Puhelinvaihde: (09) 615 400 Fax: (09) 6154 0242 Sähköposti: sea@sea.fi www.sea.fi

Vuosikertomus 2006 Toimitus ja taitto: Tapio Riihimäki Kuvat: Antto Kärkkäinen, Markku Marttila, Riitta Paavonen, Kai Vase, Suomen elokuvaarkiston kokoelmat Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki 2007 ISSN 1795-6633

Sisällysluettelo Esipuhe

4

Kokoelma- ja arkistotyö

6

Kotimainen filmikokoelma

6

Elokuvien pelastaminen ja kopiointi

7

Ulkomainen filmikokoelma

7

Videokokoelmat

7

Valokuva- ja dokumenttikokoelmat

8

Museokokoelmat

9

Elävän kuvan museo

9

Luettelointi ja dokumentointi sekä Tenho-tietokanta

10

Radio- ja televisioarkistoinnin suunnittelu

10

Kokoelmien tunnuslukuja vuoden lopussa

11

Elokuvakulttuurin edistäminen Esitystoiminta

12 12

Vuoden 2006 teemat

12

Vuoden 2006 vierailijoita

13

Muita tapahtumia ja luentosarjoja 2006

13

Elokuvateatteri Orion

14

Esitystoiminnan tilastoja

15

Kulttuurivaihto

15

Kirjasto

16

Tutkimus ja julkaisut

17

Näyttelyt

18

Elonet-verkkopalvelu

18

Arkistopalvelut

20

Filmi- ja videopalvelut

20

Videosiirrot

21

Dokumenttipalvelut

21

Kirjasto

21

Johtokunta

22

Toimintaa ja kustannuksia kuvaavia lukuja

23

Kustannusten jakaantuminen tulosalueittain

23

Tulosaluevertailu 2003—2006

23

Finlands filmarkiv 2006

24

Finnish Film Archive 2006

26

Esipuhe Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on hankkia, entistää, säilyttää ja arkistoida elokuvia ja elokuvaan liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea elokuvan tutkimusta, edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittävien elokuvien esitystoimintaa. (A228/97)

S

uomen elokuva-arkiston sovitut tulostavoitteet täytettiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Elokuvaperinteen säilyttäminen toteutui lakisääteiseltä osaltaan suunnitellusti, ja myös sopimusvaraisten talletusten osalta erittäin hyvin.

Elokuvakulttuurin edistäminen oli monipuolista ja laajaa. Kehityshankkeita vietiin eteenpäin mahdollisuuksien rajoissa.

Elokuvaperinteen säilyttämisen alueella toimintaa linjattiin uudelleen valmistamalla Kotimaisen filmikokoelman hoitamisen periaatteet -strategia. Kotimaisen elokuvan kopioinnissa nitraattifilmien osuus kokonaismetrimäärästä on vähentynyt olennaisesti. Painopiste siirtyi edelleen vuoden 2006 aikana toisen polven ja äänimateriaalin kopiointiin sekä juhlavuoden valmisteluihin

4

Esipuhe

liittyvään esityskopioiden valmistamiseen.

Maahantuodut ulkomaiset elokuvat talletettiin lähes täydellisesti.

Arkiston esitystoiminnan sarjat olivat kunnianhimoisia. Sarjoilla pyrittiin täyttämään elokuvan harrastajien ja suuremmankin yleisön kulttuuritarpeita. Vieraista mainittakoon erityisesti Ousmane Sembene ja Juan Luis Buñuel, joiden vetovoima näkyi tiedotusvälineissä laajalti. Kaikista pyrkimyksistä huolimatta Orionin keskimääräinen katsojaluku laski hieman päätyen vuosituhannen vaihteen tasolle. Alueellisten sarjojen imu sen sijaan säilyi, ja katsojamäärät jopa nousivat hieman.

Merkittävä lisäys elokuva-arkiston julkaisutoimintaan on SEA:n oikeuksilla olevien kotimaisten aineistojen julkaiseminen

DVD:llä. Teuvo Tulion koko tuotanto on tullut yleisön saataville yhteistyössä Finnkino Oy:n kanssa. DVD-levyjen yhteydessä on julkaistu suuri määrä oheisaineistoa sekä tietoa elokuvista. Lukuisat alan tutkijat ja asiantuntijat ovat tuoneet panoksensa levyjen lisämateriaaleihin esittelemällä omia näkemyksiään Tuliosta ja hänen ainutlaatuisista elokuvistaan. Hyvin toimitettu ja kattava DVD-sarja on kerännyt paljon kiitosta mediassa, ja se palkittiin Bolognan Il Cinema Ritrovato -festivaaleilla uudelleenlöytöjen sarjan parhaana. Vaikka elokuvien ”ainoa oikea” esitys- ja kokemistapa on elokuvateatteri ja valkokangas, voi DVD olla elokuvan ystäville ja tutkijoille paitsi huikea apuväline, myös uuden aineiston ja tiedon lähde.

Suuren suosion kansalaisten keskuudessa saavutti internetiin avattu filmografinen Elonet-verkkopalvelu, joka sisältää tietoa koti- ja ulkomaisista elokuvista ja niiden tekijöistä. Oikeuksienomistajien luvalla tietokantaan ryhdyttiin liittämään digitaalisia valokuvia ja julistekuvia. Elonet toimii osoitteessa www.elonet.fi.

Elävän kuvan museossa järjestettiin useita pienimuotoisia näyttelyitä ja tapahtumia. Kävijämäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Radio- ja televisioarkistointia suunnitteleva ohjausryhmä kokoontui aktiivisesti. Tavoitteeksi otettiin perustamissuunnitelman laadinta.

Lämmin kiitos kaikille tallettajille, yhteistyökumppaneille, asiakkaille, katsojille ja arkiston työntekijöille!

Matti Lukkarila

5

Kokoelma- ja arkistotyö Kokoelma- ja arkistotyön toiminta-ajatuksena on suomalaisen elokuvaperinteen hankinta, säilyttäminen ja saattaminen esitys- ja tutkimuskäyttöön.

Elokuvakulttuurin

6

edistämisen rinnalla Suomen elokuva-arkiston päätehtävä on kokoelma- ja arkistotyö. Sillä tarkoitetaan elokuvien ja niihin liittyvän aineiston hankintaa, säilyttämistä, kunnostamista ja restaurointia. Näitä tehtäviä hoitavat filmikokoelmista vastaavat kotimainen ja ulkomainen filmiyksikkö, videoyksikkö, dokumenttiyksikkö, perinnekokoelma sekä näiden tukena toimiva luettelointiyksikkö.

Kokoelma- ja arkistotyössä huolehditaan siitä, että elokuva-arkistoon talletettu kotimainen ja ulkomainen elokuva sekä muu audiovisuaalinen aineisto oheis– aineistoineen ja perinnemateriaaleineen säilyvät, ja että ne on järjestetty, luetteloitu ja kuvailtu siten, että ne ovat myös helposti löydettävissä ja käytettävissä.

Kotimainen filmikokoelma

L

aki elokuvien arkistoinnista velvoittaa te– kijöitä ja tuottajia tallettamaan kotimaassa tuotetun elokuvamateriaalin alkuperäiset kuva- ja ääninegatiivit, niitä vastaavat esityskopiot sekä kappaleet mainos- ja PRmateriaaleista Suomen elokuva-arkistoon.

Kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä tuotta– jien kanssa.

Vuonna 2006 kotimaisen elokuvan talletuksia oli 95 kappaletta. Ne sisälsivät 39 pitkän elokuvan esityskopiota sekä originaalimateriaaleja 97 pitkästä elokuvasta.

Lyhytelokuvien esityskopioita talletettiin 589 kappaletta ja lyhytelokuvien originaalimateriaaleja 136 elokuvasta. Lyhytelokuvalukuihin sisältyvät myös trailerit, mainokset ja amatöörielokuvat.

Kokoelma- ja arkistotyö

Suurimpia kotimaisten elokuvien tallettajia vuoden aikana olivat Meguru Film Sound Oy, joka talletti kotimaisten pitkien elokuvien Dolby-ääniä, sekä Kirkkohallitus, joka talletti lyhytelokuvien esityskopioita.

Tuotanto- ja levitysyhtiöiden lakisääteinen tallettaminen toimi vuoden aikana kiitettävästi.

Filmiyksikön tehtäviin kuuluu toimittaa, tarkastaa ja tarpeen mukaan kunnostaa esityksiin menevät kopiot — niin omaan Helsingissä ja muualla maassa tapahtuvaan esitystoimintaan kuin erilaisiin elokuvatapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla menevät elokuvat. Festivaaliyhteistyötä tehtiin muun muassa Suomalaisen elokuvan festivaalin, Tampereen lyhytelokuvajuhlien, Sodankylän elokuvajuhlien ja Kuopion Vilimien kanssa.

Lisäksi kotimainen filmiyksikkö valmistautui juhlistamaan vuonna 2007 suomalaisen näytelmäelokuvan 100-vuotista ja Suomen elokuva-arkiston 50-vuotista taipaletta valmistamalla vuoden aikana uusia esityskopioita kotimaisista näytelmäelokuvista esityksiin lainattavaksi.

Elokuvien pelastaminen ja kopiointi

T

ärkeä osa filmiyksikön toimintaa on ollut jo 1970-luvulla aloitettu kotimaisten elokuvien pelastekopiointi eli nitraattifilmillä olevien, itsestään hajoavien elokuvien kopioiminen paremmin säilyville alustoille. Vuonna 2006 nitraattifilmiä pelastekopioitiin 35 nimikkeestä, joista tuotettiin yhteensä 8 800 metriä pelasteita. Kuusi näistä elokuvista oli puolustusvoimien kokoelmasta. Varhaista värillistä 16 mm materiaalia kopioitiin 14 elokuvasta.

Pitkien kotimaisten näytelmäelo– kuvien uusia kopioita valmistettiin 13 elokuvasta täydentäen Teuvo Tulion kokoelmaa ja valmistautuen juhlavuoden 2007 klassikkoelokuvakiertueeseen. Uusien esityskopioiden yhteenlaskettu pituus on 33 600 metriä.

Digitaalitekniikan koeprojektina teetettiin Saksassa digitaalisesti duplikaatti ja kopio pienestä rullasta varhaista 17,5 mm amatöörifilmiä, jossa on kuvattu viljan korjuuta 1900-luvun alussa. Elokuva lienee varhaisimpia Suomessa kuvattuja.

Ulkomainen filmikokoelma

K

otimaisen lakisääteisesti talletetun filmimateriaalin lisäksi elokuva-arkistoon talletetaan vapaaehtoisesti lähes kaikki Suomessa teatterilevityksen saaneet ulkomaiset elokuvat. Kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä maahantuojien kanssa.

Vuonna 2006 ulkomaisen elokuvan talletustapahtumia oli 41 kappaletta, ja ne sisälsivät 384 pitkää elokuvakopiota, 6 lyhytelokuvakopiota, 90 traileria sekä 150 erillistä DTS-äänitallennetta.

Pitkien elokuvakopioiden merkittäviä tallettajia olivat Kamras Film Group (107 kopiota), Buena Vista International Finland Oy (104 kopiota), FS Film Oy (66 kopiota), Sandrew Metronome Distribution Finland

Oy (44 kopiota), Scanbox Entertainment Finland Oy (20 kopiota), Cinema Mondo (16 kopiota), KinoScreen Illusion Ltd. Oy (12 kopiota) sekä Nordisk Film Theatrical Distribution Oy (9 kopiota).

Valkokangasesityksiä varten elokuvaarkiston kokoelmista lainattiin esityksiin 596 elokuvaa. Näistä 318 lainattiin arkiston omiin esityksiin Orioniin, ja 133 muualla Suomessa tapahtuviin arkiston esityssarjoihin.

Kansainvälisen elokuva-arkistojen liittoon FIAF:iin kuuluville ulkomaisille elokuvaarkistoille lainattiin 48 filmikopiota. Virallisiksi yhteistyökumppaneiksi lasket–tavien tahojen lisäksi yksikkö palveli maksullisena palvelutoimintana erikseen sovitut elokuvafestivaalit ja -tapahtumat kotimaassa siten, että talon ulkopuolisia asiakkaita oli kaikkiaan 25, ja heille lainattiin kaikkiaan 97 kopiota. Filmikopioita tarkastettiin ja korjattiin esitystoimintaa varten yhteensä 242 kappaletta.

Elokuvaklassikkojen hankintaprojekti kartutti elokuva-arkiston kokoelmia kuu– della ulkomailta ostetulla elokuvalla. Restaurointiyhteistyönä Münchner Filmmuseumin kanssa työn alle tuli pitkän dokumenttielokuvan Vom Reiche der sechs Punkte (1927) nitraattikopio, joka on kadonneeksi luullun elokuvan ainoa tunnettu filmikopio.

Videokokoelmat

Vapaakappalelain

mukaisesti Suomessa levitettävistä kotimaisista ja ulkomaisista kuvatallenteista on luovutettava korvauksetta kappaleet elokuva-arkistoon. Näin pyritään varmistamaan se, että elokuvaarkistoon kertyy kokoelma kaikista DVD- ja kasettimuodossa levitetyistä elokuvista.

Videokokoelmiin vastaanotetaan lakisääteisesti myös alun perin videoformaatissa tuotettujen elokuvien masteraineistot. Tällaisista talletuksista käytetään termiä talletuslain alaiset talletukset.

7

8

Vuoden 2006 kuluessa videokokoelmiin vastaanotettiin 4 192 vapaakappaletallennetta. Näistä DVD-levyjä oli 3 992. Suurin osa kaupallisista levittäjistä ja muista video-ohjelmien tuottajista on siirtynyt kokonaan DVD-levyjen käyttöön, ja VHSkaseteilla julkaistaan enää lähinnä lastenelokuvia. Uusien DVD-formaattien (HD-DVD, Blu-ray) tulo markkinoille ei vielä näkynyt elokuva-arkistolle tulleissa talletuksissa.

Vapaakappaleiden lukumäärä on edelleen lisääntymässä.

Talletuslain piiriin kuuluvia eri formaattisia videoita saatiin yhteensä noin 2 000 kappaletta. Suuria tallettajia olivat Opetushallitus, DocPoint ry ja SATU ry.

Vuoden päättyessä videokokoelmissa oli yli 87 000 nimikettä, joista noin 39 000 vapaakappaletallenteita. DVD-levyjä oli noin 12 500.

Digitaalisten videoformaattien lisään– tyminen näkyy kaikissa talletuksissa, sekä vapaakappaletalletuksissa että talletuslain alaisissa. Formaattien määrän jatkuva kasvu tekee videokokoelman hoidosta ja materiaalin arkistoinnista entistä haastavampaa.

sekä Tulio-kokoelman vanhimmat negatiivit tietokantaan. Vuoden 2006 aikana valokuvia ja diapositiiveja digitoitiin ja luetteloitiin Tenho-tietokantaan yhteensä yli 17 500 kappaletta. Digitoituja kotimaisia valokuvia ja negatiiveja on tietokannassa yli 33 000 kappaletta.

Koti- ja ulkomaista materiaalia vastaanotettiin vuoden aikana 4 020 paperikuvan verran, joista uusia arkistokappaleita oli noin 3 900 kappaletta. Lisäksi vastaanotettiin 2 455 uutta diakuvaa ja 1 150 CD-levyä, joissa oli uusia valokuvia 4 440 kappaletta.

Yhteensä materiaalia vastaanotettiin noin 4 000 elokuvasta.

Julisteita talletettiin 4 300 kappaletta, joista uusia oli 2 840. Käsikirjoituksia saa– tiin 495 kappaletta, joista uusia oli 441. PRaineistoa vastaanotettiin 1 230 nimikettä.

Yksikössä valmisteltiin Helsingin kaupungin taidemuseo Tennispalatsissa avattavaa Tähtitaivas -näyttelyä, sekä toimitettiin siihen liittyvä kuvateos Filmitähtien aika.

Lisäksi kuvatoimitettiin osa vuonna 2007 julkaistavasta Sakari Toiviaisen Sata vuotta, sata elokuvaa –teoksesta.

Valokuva- ja dokumenttikokoelmat

Museokokoelmat

Elokuvien lisäksi elokuva-arkisto säilyttää,

Elokuva-arkiston

kunnostaa ja luetteloi erilaisia elokuvien oheisaineistoja kuten valokuvia, julisteita, käsikirjoituksia ja elokuvien markkinointieli PR-materiaaleja. Näistä aineistoista elokuva-arkistossa vastaa valokuva- ja dokumenttiyksikkö.

Suomen elokuva-arkistolle talletetut tai lainatut valokuvamateriaalit digitoitiin vuoden aikana tietokantaan. Internetistä talletettiin tietokantaan 420 ja CD-kuva– levyiltä noin 500 kappaletta kotimaisten elokuvien lehdistökuvia. Yksikössä skannattiin systemaattisesti vuosien 1907—1933 kotimaisten näytelmäelokuvien kaikki stillkuvat ja pinnakkaiskopiot ja vuoden 1934 elokuvien still-kuvat, ja liitettiin kuvat tietokantaan. Lisäksi skannattiin Erik Blomberg –talletuksen valokuvat ja negatiivit

Kokoelma- ja arkistotyö

museo- ja perinnekokoelma sisältää ensisijaisesti kotimaisesta elokuvahistoriasta ja tuotannosta kertovaa materiaalia. Pääsääntöisesti lahjoituksin karttuvaan kokoelmaan kuuluu elokuvauksessa, laboroinnissa ja elokuvaesityksissä käytettyjä laitteita kuten kameroita, leikkauspöytiä, projektoreita, pukuja, lavasteita ja muuta tarpeistoa. Kokoelmaan tarjottavista museoesineistä otetaan vastaan sellainen aineisto, joka on Suomen elokuvahistorian kannalta merkitsevä. Esineet puhdistetaan, luetteloidaan, valokuvataan ja varastoidaan. Näytteille laitettavien esineiden kunto tarkastetaan, ja tarvittaessa ne konservoidaan. Esineet pyritään pitämään vähintään siinä kunnossa, jossa ne olivat saapuessaan. Tämä edellyttää varaston oikeita lämpö- ja kosteusoloja sekä kokoelman suojelemista valolta ja lialta.

Kokoelmiin kirjattiin 49 museoesine– talletusta, joista 40 oli vuoden 2006 aikana tulleita. Vuoden lopussa luetteloituna oli 6 300 esinettä ja niistä 2 450 esineeseen liittyi tietokannassa oleva digikuva.

Elävän kuvan museo

Elävän

kuvan museo Sörnäisten Van– halla Talvitiellä oli yleisölle avoinna tammi—toukokuussa ja syys—joukukuussa keskiviikkoisin ja torstaisin kello 12—18.

Muina aikoina museoon pääsi sopimuksesta, ja kävijäryhmiä otettiin vastaan ympäri vuoden. Museoon oli vapaa pääsy ja kävijöitä oli edellisvuoden tapaan noin tuhat.

Museon varastotilat laajenivat noin 410 neliömetrillä. Kaikkiaan Elävän kuvan museolla on Vanhalla Talvitiellä näyttely- ja varastotiloja 1 558 neliömetriä.

Perusnäyttely rakentui kolmen eri näyttelyn osista: Kuva- ja esinenäytteitä elokuvan historiasta, joka sisälsi mm. esineitä Erkki Huhtamon Fantasmagoria

-kokoelmasta, Valkokangasta vastapäätä — järeitä kinokoneita seitsemältä vuosikymmeneltä, ja 100 vuotta suomalaista elokuvaa –valokuvanäyttelystä. Lisäksi olivat koko vuoden esillä edellisen vuoden puolella alkaneet näyttelyt Rainer Määtän julisteita ja Suomalainen sotilaselokuva 80 vuotta.

Näyttelyihin liittyi lyhytelokuva– ohjelmia, jotka näytettiin nonstop-esityksinä videotykillä museon auditoriossa.

Suomalainen sotilaselokuva 80 vuotta -näyttelyssä esitettiin Puolustusvoimien sodanaikaisia uutiskatsauksia. Lisäksi oli mahdollista pyynnöstä nähdä muitakin lyhytelokuvia kuten Elokuvan näkymätön mies (Juho Gartz ja työryhmä, 1988), Suomen uudenaikaisin kansakoulu (SuomiFilmi, 1937), Kallion paloasema (SuomiFilmi, 1938), Aamua kaupungissa (Jörn Donner, Suomen Filmiteollisuus, 1954), Veikko Laihasen Hämeentie 1962 (Filmiportti, 1962), sekä C. G. E. Mannerheim -koosteet Mannerheim Suomen vuosina 1918—1951 ja Mannerheimin sodan vuodet.

9

Luettelointi ja dokumentointi sekä Tenho-tietokanta

Luettelointi-

10

ja dokumentointiyksikkö kehittää elokuva-arkiston käytössä olevaa Tenho-elokuvatietokantaa, vastaa filmo– grafisten tietojen luetteloinnista sekä tukee arkiston kokoelmien tiedollista hallintaa.

Ajantasaista luettelointia jatkettiin hankkimalla tietokantaan tiedot vuonna 2006 Suomessa ensi-iltaan tulleista pitkistä kotimaisista ja ulkomaisista elokuvista sekä luetteloimalla uusien kotimaisten lyhytelokuvien tietoja. Valtion elokuvatarkastamosta saatavaa tietoa ladattiin tietokantaan, ja sitä korjattiin ja täydennettiin. Tenhon Elokuvat-osioon syntyi uusia tietueita noin 5 000 kappaletta ja eri materiaaliosioihin yhteensä noin 23 000 kappaletta.

Kotimaisen pitkän elokuvan takau–tuva dokumentointi kohdistui 1900-luvun elokuvien filmografiseen päivitys–työhön sekä vuoden 2001 elokuvien lähdeaineistokartoitukseen. Vuosien 1986 —1990 elokuvien tiedot korjattiin vastaamaan Suomen kansallisfilmografia -teosten tietotasoa. Kotimaisten lyhytelokuvien takautuvaa luettelointia jatkettiin muun muassa käymällä systemaattisesti läpi kaikki Tampereen elokuvajuhlien katalogit.

Elonet-verkkopalvelun käyttäjiltä saadun palautteen myötä Tenhon tietoihin tehtiin korjauksia, ja tietokannan toiminnallisuutta parannettiin. Lisäksi tietokannan kehityksessä edistettiin esitystoiminnan työtä tukevia toimintoja, tehtiin korjauksia Yhtiöt-osaan sekä aloitettiin Elokuvat-osan uudistuksen suunnittelu. Lisäksi aloitettiin Kansallisfilmografia-teossarjan digitoinnin suunnittelu. Tallennetun tiedon oikeellisuutta valvottiin ja tietokannan käyttäjiä ohjeistettiin luettelointiasioissa.

Kokoelma- ja arkistotyö

Luettelointiyksikössä vastattiin elo– kuva-arkiston www-sivujen ja intranetin toimittamisesta ja ylläpidosta. Lisäksi toimitettiin ja taitettiin vuosikertomus sekä koottiin tietoja elokuva-arkiston digitointisuunnitelmaa varten.

Radio- ja televisioarkistoinnin suunnittelu

Radio- ja televisioarkiston (RTVA) suunnit-

telu perustuu tekijänoikeus- ja vapaakappalelakien uudistukseen. Uusi tekijänoikeuslaki hyväksyttiin eduskunnassa lokakuussa, ja se astui voimaan 1.1.2006. Vapaakappalelakiluonnoksessa Suomen elokuva-arkistolle asetetaan tehtäväksi tallentaa radio- ja televisio-ohjelmat.

Radio- ja televisioarkisto tulee tallentamaan valtakunnallisten tv- ja radio–kanavien lähetykset kokonaisuudessaan. Lisäksi paikallisradioiden ja kaapelikanavien ohjelmista tallennetaan vuosittaiset näyt–teet.

Ohjelmat tallennetaan digitaalisesti selailutasoisina. Kulttuurihistoriallisesti merkittävinä pidettyjen ohjelmien tuottajat ovat velvollisia tallentamaan ohjelmat lähetystasoisina.

Elokuva-arkiston johtokunnan vuonna 2003 nimeämä ohjausryhmä piti vuoden 2006 aikana viisi kokousta. Ohjausryhmän edustajat tutustuivat marraskuussa Tanskan ja Hollannin radio- ja televisioarkistoihin.

Arkistojen toimintaperiaatteet ja tekniset ratkaisut olivat hyvin erilaiset ja niihin perehtyminen loi perspektiiviä ja antoi runsaasti ideoita RTVA:n suunnittelutyöhön.

Tieteen tietotekniikan keskus CSC on selvittänyt konsultaatiopalveluna RTVA:n tallennus- ja tietokantatekniikkaan liittyviä kysymyksiä. CSC jatkoi 2005 aloitettua radio- ja televisioaineistojen tallentamiseen ja luettelointitiedon hankintaan liittyvää määrittely- ja testaustyötä.

Kokoelmien tunnuslukuja vuoden 2006 lopussa Kotimainen filmikokoelma

kpl

talletukset 2006

95

elokuvien lkm

- pitkät elokuvat, originaalit

97

- lyhyet elokuvat, originaalit

136

- pitkät elokuvat, esityskopiot

39

- lyhyet elokuvat, esityskopiot

589

kuvaoriginaalit

25 368

18 232

pitkät esityskopiot

5 174

1 038

lyhyet esityskopiot

31 950

15 264

Ulkomainen filmikokoelma

kpl

elokuvien lkm

talletukset 2006

41

- pitkät esityskopiot

385

- lyhyet esityskopiot ja trailerit

96

pitkät esityskopiot

14 017

8 894

lyhyet esityskopiot

12 713

8 840

Video- ja DVD-kokoelma

kpl

Videokasetit

87 281

DVD:t

12 431

Yhteensä

99 712

Dokumentti- ja valokuvakokoelma Kotimaisten valokuvien originaalinegatiivit

322 112

Kotimaisia digitoituja valokuvia

33 234

Museokokoelma talletukset 2006 esineitä kokoelmassa

41 11 586

11

Elokuvakulttuurin edistäminen Elokuvakulttuurin edistämisen toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi elokuvahistoriaa ja –kulttuuria harjoittamalla ja tukemalla tutkimusta, esittämällä kulttuuri– sesti ja historiallisesti merkittäviä elokuvia, ylläpitämällä kirjastoa ja julkaisemalla kirjallisuutta sekä järjestämällä näyttelyitä, yleisötilaisuuksia ja seminaareja.

Elokuvakulttuurin

edistämisen eri teh– tävistä elokuva-arkiston toiminnassa vas– taavat esitystoimintayksikkö, tutkimus- ja julkaisuyksikkö sekä kirjasto.

Esitystoiminta

Elokuva-arkiston esitystoiminta on valtion

12

kulttuuripalvelua, jonka tarkoituksena on esitellä elokuvan historian suuntauksia ja maailmanelokuvan virtauksia kaikille elokuvista kiinnostuneille. Elokuva-arkisto harjoittaa esitystoimintaa Helsingissä vuon–na 1927 rakennetussa Orion-teatterissa, joka on Helsingin vanhimpia edelleen toimivia elokuvateattereita. Tämä 216-paikkainen, kulttuurihistoriallisesti arvokas teatteri on ollut elokuva-arkiston käytössä vuodesta 1984. Alueellista esitystoimintaa arkistolla on kahdeksassa muussa kaupungissa ympäri Suomen.

Orionin elokuvaesitykset rakentuvat teemakokonaisuuksiksi, jollaisia voivat olla esimerkiksi historialliset kehitysvaiheet, tyylisuunnat, elokuva-aallot, lajit, maat ja tekijät. Vuosi jakaantuu kolmeen esityskauteen: kevät-, kesä- ja syyskauteen. Kunakin kautena ilmestyy ohjelmavihko, jossa esitellään teemat ja elokuvat; sama informaatio löytyy myös arkiston www-sivuilta.

Jokaisesta elokuvasta laaditaan SEA:n tietokantaan tallennettava esite, joka sisältää elokuvan tekijätiedot ja esittelytekstin.

Orionin puoli vuotta voimassa oleva kantakortti, joka oikeuttaa yhden pääsylipun ostoon näytöstä kohti, maksoi vuonna 2006 neljä euroa. Alle 15-vuotiaat eivät tarvitse kantakorttia. Aikuisten pääsylipun

Elokuvakulttuurin edistäminen

hinta oli neljä euroa ja alle 12-vuotiaiden lastenlipun hinta kaksi euroa.

Vuonna 2006 Orionissa järjestettiin 802 elokuvanäytöstä, joissa esitettiin kaikkiaan 458 eri elokuvaohjelmaa. Kantakortteja myy– tiin kaikkiaan 9 108 kappaletta, pääsylippuja näytöksiin 33 055, joista lastenlippuja 273.

Lisäksi olivat käytössä lahja- ja sarjakortit.

Vapaa-, sarja- ja lahjakorttilaiset mukaan lukien katsojia oli yhteensä 41 196 eli kes– kimäärin 52,8 katsojaa/esitys. Teatteri oli suljettu maaliskuussa neljän viikon ajan putkiremontin takia.

Alueellisissa esityssarjoissa Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Rovanie–mellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa esi–tyksiä oli 185 ja jäsenmäärä oli 2 851.

Vuoden 2006 teemat

Kevät

2006: Elokuva ja psyyke, Erkko Kivikoski, Woody Allen III, Monty Python, Pier Paolo Pasolini, Marilyn Monroe, Francisco Arrabal & Alejandro Jodorowsky, Warner Bros. -animaatioita, Ousmane Sembene, Dokumentin ytimessä, Dziga Vertov, Otto Preminger, Jacques Becker, Maunu Kurkvaara, Akira Kurosawa I, Kylmä sota Helsingissä.

Kesä 2006: Aleksandr Dovzhenko, Jalka– pallo, Arkiston aarteita, Alain Corneau, Mau– nu Kurkvaara II, Australian uusi aalto, Jim Jarmusch, Tex Avery, Den svenska synden, Michael Haneke, Finncon 2006, Truman Ca– pote ja Harper Lee, Lumière Helsingissä.

Syksy 2006: Luis Buñuel, Walerian Borowczyk & Sirpa Lane, Naisen ääni, Lap– sille, Ilmari Unho 100 v, John Cassavetes,

Rauhan elokuvaviikko, Dokumentin ytimessä, Intialainen elokuva, Itäeurooppalainen elokuva (myös luentosarja), Jean Renoir, Turkki, Jonathan Demme, Kiila 70 v ja Nyrki Tapiovaara, Elokuvan historia, Provence, Avanto 2006, Nordisk 100 v, Akira Kurosawa II, Shohei Imamura, Pahan representaatiot, Georges Perec.

Vuoden 2006 vierailijoita

Niin

kotimaiset kuin kansainvälisetkin suhteet ovat elintärkeitä elokuva-arkiston toiminnalle. Elokuvantekijöiden ja asiantuntijoiden vierailut liittyvät yleensä johonkin Orionin ajankohtaiseen teemaan, jonka ympärille rakennetaan luentoja, seminaareja tai muita tapahtumia.

Aune Raitasalo, Mikael Enckell, Stig Hägglund, Barbara Mattson, Vesa Manninen ja Christel Airas vierailivat Elokuva ja psyyke –symposiumissa tammikuussa.

Pasolini-säätiön kuraattori Roberto Chiesi vieraili avaamassa Pier Paolo Pasolini –retrospektiivin ja luennoi kirjailija Juha Siltasen kanssa Pasolini–seminaarissa 4.2. Elokuvaohjaaja ja kirjailija Ousmane Sembene vieraili avaamassa retrospektiivinsa ja keskusteli Orionin yleisötilaisuudessa 1.4.

Maunu Kurkvaara, Timo Linnasalo, Petri Rossi ja Laura Lindstedt vierailivat Maunu Kurkvaara -viikonlopussa, jonka juonsi Eero Tammi 22.—23.4. Lauri Törhönen vieraili toukokuussa pidetyssä Kylmä sota Helsingissä -viikonlopussa, jonka juontajana toimi Jussi Karjalainen. Juan Luis Buñuel avasi Buñuel-retrospektiivin elokuussa.

Georges Perec -yhdistyksen edustaja, professori Bernard Magné esitteli elokuvan Paluu rakastetun luo 19.9. Michael Nyman oli vieraana Piano-elokuvan näytöksessä 1.10. Tony Conrad, Anki Lindqvist, Timo Linnasalo, Erkki Seiro, Pasi ”Sleeping” Myllymäki, Risto Laakkonen ja Anne Laitinen sekä tapahtuman juontajana toiminut Mika Taanila vierailivat Avanto-festivaalilla marraskuussa. Tanskan elokuvainstituutin johtaja Dan Nissen (Filmarkiv & Cinemateket / Det Danske Filminstitut) avasi Nordisk 100 vuotta -sarjan 20.—21.11.

Ohjaaja ja kirjailija Ousmane Sembene vieraili Orionissa.

Muita tapahtumia ja luentosarjoja 2006

Elokuva-arkisto

edistää elokuvan tun– temusta myös järjestämällä erilaisia tapahtumia, seminaareja ja luentosarjoja.

Tammikuussa Juha Kindberg toteutti juonnetun Atelier Apollo -näytöksen sekä Lumière Helsingissä 110 vuotta -näytöksen 28.6. ja 31.10. Dokumentin ytimessä näytökset 27—29 olivat Ilkka Kippolan ja Jari Sedergrenin juontamia, ohjelmissa 30—34 oli mukana myös Juha Seitajärvi.

Itäeurooppalainen elokuva -luentosarjassa luennoivat Antti Alanen, Henry Bacon, Pasi Nyyssönen, Pentti Stranius, Martti Puukko, Marjatta Manni-Hämäläinen, Boris Vidovic ja Veli-Pekka Makkonen. Pahan representaatiot -seminaarissa 14.10. olivat esiintyjinä Susanna Helke, Olli Saarela, Auli Mantila ja Kanerva Cederström.

13

14 Elokuvateatteri Orion

Elokuva-arkisto sai vuonna 1984 Helsingissä

käyttöönsä oman elokuvateatterin Orionin.

Sen tyylikkäät sisätilat on säilytetty perinteisessä asussaan samalla kun tekniikka on modernisoitu. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa teatterissa toteutettiin perusteellinen restaurointi ja korjaus vuonna 2001 ja putkiremontti vuonna 2006. Orionia vuokrataan kohtuuhintaan myös elokuva-arkiston ulkopuoliseen käyttöön.

Orionissa ovat käytössä 35 ja 16 milli– metrin projektorit sekä videoprojektori.

Nitraattikopioiden esittäminen Helsingissä on mahdollista ainoastaan Orionissa. Vanho– jen elokuvien esittämisessä ovat käytettä– vissä kaikki nopeudet ja kuvakoot. Optisen äänentoiston lisäksi Orionissa on valmius sekä 35 millimetrin että 16 millimetrin magneettiääneen. 16 millimetrin sepmag-äänen (erillinen magneettiääni) esitys on niin ikään

Elokuvakulttuurin edistäminen

mahdollista. Digitaalisen äänentoiston mahdollistavat SRD Dolby Digital-, DTS- ja Surround EX -järjestelmät. Orionissa voidaan esittää elokuvia myös videosuurkuvana. Käytettävissä olevat videoformaatit ovat VHS, Betamax, U-matic, analogisen laserlevyn eri formaatit, DVD, Betacam, Betacam SP, Betacam SX, MPEG IMX ja Digital Betacam.

Datakuvaa varten on oma SVGA- erottelukykyinen videoprojektori ja kannettava PC. Kaikilla edellä mainituilla voidaan esittää myös anamorfista kuvaa, ja nauhurit toistavat myös SECAM- ja NTSC-signaalia. Digitaalista Mini-DV, DV-cam yms. kuvaa voidaan esittää erikseen ajoissa sopien. Teatterissa on myös kaksi puhemikrofonia, piirtoheitin, diaprojektori, C-kasettinauhuri sekä CD-soitin. Muista AV-laitteistotarpeista kannattaa neuvotella vuokrauksen yhteydessä. Elektronisella tekstityslaitteistolla elokuvaan voidaan heijastaa alatekstit tietokoneohjatusti.

Esitystoiminta / katsojia Orionissa vuosi

kantakortit

maksaneet

vapaaliput

näytökset

katsojia/näytös

2006

9 108

33 291

7 411

802

52

2005

11 139

36 224

13 293

860

54

2004

11 862

38 916

12 753

860

60

2003

7 612

39 000

10 345

857

57

2002

11 049

42 908

5 278

826

59

Kulttuurivaihto

Elokuva-arkisto järjesti vuonna 2006 useita

elokuvasarjoja ulkomailla ja toimitti niihin sekä filmi- että videokopioita ja valokuva–, esite-, juliste- ja tekstilistamateriaalia.

Myös ulkomainen tietopalvelu oli runsasta.

Monet vuosikymmeniä sitten tekstitetyt esityskopiot ovat ahkerassa käytössä kuluneet lähes esityskelvottomiksi, eikä kulttuurivaihtokokoelman säännölliseen uusintamiseen ja laajentamiseen ole ollut mahdollisuutta. Kuitenkin suomalainen vanhempi elokuva, esimerkiksi melodraama, on herättänyt kasvavaa kiinnostusta ulkomaisissa elokuva-arkistoissa ja erikoisfestivaaleilla. Tuoreesta englannin- ja ranskankielisestä esitemateriaalista on huutava pula, samoin muusta vieraskielisestä materiaalista.

Elokuva-arkiston kulttuurivaihtokopioita nähtiin vuoden 2006 aikana muun muassa seuraavien maiden festivaaleilla, elokuva-arkistoissa ja kulttuuri-instituuteissa: Espanja, Israel, Italia, Kroatia, Liettua, Norja, Portugal, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Sveitsi, Viro, Yhdysvallat.

Merkittävin yksittäinen esittäjämaa on jatkuvasti Ranska, jossa Suomen Ranskan instituutti toimii hyvin aktiivisesti.

Merkittävimmät tapahtumat ulkomailla vuonna 2006: Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa oli pitkin vuotta elokuva-arkiston kokoelmista koottuja ohjelmia, muun muassa syyskaudella Löytöretkeilijät-sarja.

Rouenin Pohjoismaisen elokuvan festivaali järjesti maaliskuussa pohjoisten rikoselokuvien sarjan. Veronan Schermi d’Amore -festivaali järjesti maaliskuussa pohjois-

Alueellinen esitystoiminta vuosi

kantakortit

liput

2006

2 851

6 208

2005

2 728

5 731

2004

3 002

5 874

2003

2 442

4 752

2002

2 327

4 690

maisten rakkauselokuvien sarjan, johon elokuva-arkisto lähetti seitsemän elokuvaa.

Torinon elokuva-arkisto esitti saman sarjan huhtikuussa. Huhtikuussa oli Espanjan elokuva-arkistossa Madridissa Peter von Baghin elokuvien retrospektiivi, johon liittyi neljän Teuvo Tulion ja Nyrki Tapiovaaran elokuvien esitykset. Berliinin Suomi-instituutissa oli kunnianosoitus Risto Jarvalle. Toukokuussa Lausannessa toimiva Sveitsin elokuvaarkisto esitti yksitoista suomalaisklassikkoa, joiden joukossa oli kolme Tulion elokuvaa.

Touko-kesäkuussa New Yorkin modernin taiteen museo MoMA näytti restauroitujen elokuvien festivaalillaan neljä Tulion elokuvaa.

Elokuussa Locarnon festivaaleilla oli täydellinen Aki Kaurismäki -retrospektiivi, johon myös elokuva-arkisto toimitti elokuvakopioita. Osa näistä kopioista siirtyi sitten Sveitsin elokuva-arkiston Kaurismäki -sarjaan Lausanneen. Lokakuussa suomalaisklassikoita oli Saksassa Filmfest Hamburg –festivaalilla. Ranskan Caenissa toimiva Les Boréales -festivaali vietti 15-vuotisjuhliaan, joiden kunniavieraana oli Suomi, ja johon liittyi suomalaisten klassikkoelokuvien esityksiä.

Vilnan marraskuisesta Pohjoismaisen elokuvan foorumista on tullut jokavuotinen suomalaisten elokuvien esityspaikka.

15

Kirjasto

Elokuva-arkiston kirjasto on elokuva-alan

16

tietokeskus. Kirjaston kokoelmiin hankitaan filmografioita, elokuvan hakuteoksia ja tietokantoja sekä elokuvakirjallisuutta mahdollisimman laajasti.

Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi elokuva taiteena, elokuvan historia, elo– kuvateoria, genret, ohjaajat, näyttelijät, elokuva teollisuutena ja tuotantokoneistona. Aikakausjulkaisuja kirjastossa on mykkäelokuvan kaudelta tähän päivään.

Kirjalainojen lisäksi kirjasto palvelee asiakkaitaan kaukolainoin ja toimittaa pyynnöstä artikkelikopioita. Lisäksi kirjasto tarjoaa tietopalvelua. Tietopalvelun tueksi kirjasto liittyi vuonna 2006 kansalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun.

Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus käyttää elokuva-arkiston Tenho-tietokannan lisäksi elokuva-alan muita tietokantoja.

Näitä ovat muun muassa FIAF:in International Index to Film and Television Periodicals ja British Film Instituten Film Index International sekä American Film Instituten kansallisfilmografia.

Kirjaston kokoelmat on luetteloitu PrettyLib-kirjastojärjestelmään, jonka avulla kirjastosta löytyvää aineistoa ja sen saatavuutta voidaan tarkastella internetissä.

Elokuvakulttuurin edistäminen

Samoin PrettyCirc-lehtijärjestelmä mahdollistaa lehtileikekokoelman tietojen selailun elokuva-arkiston nettisivuilta. Vuoden 2006 aikana kirjasto liittyi lisäksi Frank-monihaku –tietokantapalveluun.

Kirjaston kausijulkaisut ovat mukana myös pohjoismaisessa NOSP-tietokannassa.

Vuodesta 1988 lähtien kirjasto on osallistunut FIAF:in International Index to Film and Television -projektiin, jonne on toimitettu Suomen osuus eli artikkeliviitteet Lähikuvaja Filmihullu -lehdistä.

Kirjaston leikearkistoa varten seura– taan 15 päivälehteä ja useaa aikakauslehteä. Jokainen teatteriensi-illan saanut tai elokuva-arkiston esityssarjoissa esitetty elokuva saa oman leikekansionsa. Kansioita on myös henkilöistä ja aiheista.

Kirjallisuuden kartunta säilyi vuonna 2006 ennallaan. Kirjoja hankittiin 730 nidettä, lisäksi kokoelma karttui lahjoituksin ja vaihdoin yhteensä 510 niteellä. Aikakauslehtiä tilattiin 150 nimekettä.

Kirjastossa on yhteensä 25 800 kirjaa ja 940 aikakauslehtinimekettä. Leikearkistossa on noin 43 000 kansiota. Elokuvakansioita on noin 30 000 elokuvasta ja henkilökansioita noin 11 000 henkilöstä. Aiheenmukaisia lei– kekansioita on 860 aiheesta yhteensä 1 620 kappaletta.

Tutkimus ja julkaisut

Vuonna

2006 elokuva-arkiston julkaisi kaksi teosta. Jari Sedergren kirjoitti kirjan Taistelu elokuvasensuurista. Valtiollisen elokuvatarkastuksen historia 1946—2006.

Minna Lammin väitöskirja Ett’ varttuis Suomenmaa. Suomalaisten kasvattaminen kulutusyhteiskuntaan kotimaisissa lyhytelokuvissa 1920—1969 tarkasteli suomalaista kuluttajavalistusta lähdeaineistonaan elokuva-arkiston kotimaiset lyhytelokuvat.

Lisäksi Opetusministeriö julkaisi Pasi Nyyssösen toimittaman julkaisun Muodostetaan Radio- ja televisioarkisto.

Finnkinon kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti julkaistiin Teuvo Tulion säilyneitä elokuvia DVD-levyinä. 12 elokuvan sarjasta julkaistiin vuoden aikana yhdeksän elokuvaa. Lisämateriaaleina olivat Teuvo Tulion elämäkerrallinen esittely kaikissa elokuvissa, jokaisen erillisen elokuvan esittely, ruotsinkieliset rinnakkaisversiot viidestä elokuvasta, trailereita, sekä elokuvittain vaihtelevia lisämateriaaleja.

Vuoden aikana julkaistiin: – Laulu tulipunaisesta kukasta (1938, esittelijänä Jari Halonen, lisämateriaalina Teuvo Tulio näyttelijänä)

– Vihtori ja Klaara (1939, esittelijänä Kimmo Laine, lisämateriaalina Vihtori ja Klaara – Teuvo Tulion ainoa komedia)

– Unelma karjamajalla (1940, esittelijänä Juha Seitajärvi, lisämateriaalina Tulion kadonneet elokuvat)

– Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944, esittelijänä Peter von Bagh, lisämateriaalina ruotsinkielinen rinnakkaisversio Sådan du ville ha mig ja traileri)

– Levoton veri (1946, esittelijänä Hannu Salmi, lisämateriaalina Oroligt blod ja traileri)

– Rakkauden risti (1946, esittelijänä Anu Koivunen, lisämateriaalina Kärlekens kors ja traileri)

– Intohimon vallassa (1947, esittelijänä Antti Alanen, lisämateriaalina Olof – forsfararen ja traileri)

– Hornankoski (1949, esittelijänä Esko Rautakorpi, lisämateriaalina Forsfararna ja traileri)

– Rikollinen nainen (1952, esittelijänä Jaana Nikula, lisämateriaalina traileri)

17

Näyttelyt

Elävän kuvan museon perusnäyttely koos-

18

tuu osista näyttelystä Valkokangasta vastapäätä — järeitä kinokoneita seitsemältä vuosikymmeneltä, valokuvanäyttelystä 100 vuotta suomalaista elokuvaa, ja näyttelystä Kuva- ja esinenäytteitä elokuvan historiasta. Lisäksi elävän kuvan museossa olivat koko vuoden esillä edellisen vuoden puolella alkaneet näyttelyt Rainer Määtän julisteita ja Suomalainen sotilaselokuva 80 vuotta.

Elokuva-arkiston aulagalleriassa oli suurimman osan vuotta esillä Edvin Laine -julistenäyttely, jossa oli mahdollisuus tutustua julisteisiin niin Laineen näyttelijäkuin ohjaajauraltakin. Joulukuussa aula– galleriaan pystytettiin Suomalainen näytelmäelokuva 100 vuotta 1907—2007 -julistenäyttely.

Orionissa esiteltiin julisteilla ja valokuvilla esityssarjoja muun muassa teemoista Maunu Kurkvaara, Arrabal & Jodorowsky, Jean Renoir, Erkko Kivikoski, Luis Buñuel ja Walerian Borowczyk.

Molskis/Plums suomalaista elokuva– komiikkaa / finsk filmkomik -näyttely oli esillä Saarijärven elokuvajuhlilla.

Elonet-verkkopalvelu

E

lonet on elokuva-arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. Tietokanta avattiin avoimeen internet-käyttöön toukokuussa 2006, ja se toimii osoitteessa www.elonet.fi.

Elonet koostuu elokuva-arkiston ja elokuvatarkastamon omien, sisäisten tietokantojen materiaalista. Elokuva-arkiston tuottamat tiedot kattavat periaatteessa koko elokuvan historian ajan, tosin eri elokuvista tietoja on vaihteleva määrä. Elokuvatarkastamon tiedot ovat vuosilta 1962—2006. Tietoja vanhemmista elokuvista päivitetään tietokantaan takautuvasti.

Elokuvakulttuurin edistäminen

Elonet on keskittynyt eritoten koti– maisiin ja Suomessa levitettyihin ulkomaisiin elokuviin. Kattavimmat tiedot löytyvät kotimaisista pitkistä elokuvista, joista löytyy huomattavasti tietoa. Sen sijaan esimerkiksi lyhytelokuvat ja televisiotuotannot jäävät vähemmälle huomiolle.

Vuonna 2006 Elonetin kehitystyötä ja muokkaamista jatkettiin, ja sisältöä laajennettiin loppuvuodesta valikoitujen kotimaisten elokuvien still- ja julistekuvilla. Käyttäjät tekivät Elonetiin kymmeniä tuhansia hakuja vuorokaudessa, ja palautetta ja kysymyksiä tuli runsaasti, käytännössä päivittäin. Käyttäjiltä saadun palautteen myötä myös elokuva-arkiston sisäiseen Tenho-tietokantaan tehtiin muutoksia ja kor– jauksia.

19

Elonet-verkkopalveluun ryhdyttiin liittämään valokuvia loppuvuodesta 2006. Vanhemmista kotimaisista pitkistä elokuvista liitetään tietokantaan sekä juliste-, still- että mahdollisuuksien mukaan myös työkuvia. Yksittäiseen elokuvaan liittyvät kuvat on sijoitettu omalle välilehdelleen. Kuvia voi suurentaa klikkaamalla. Tässä kuvassa ylhäällä Elonetin etusivu, alhaalla puolestaan elokuvan Noidan kirot kuvasivu sekä sivulta suurennettu työkuva.

Arkistopalvelut Arkistopalvelujen toiminta-ajatuksena on tuottaa arkiston kokoelmiin, laitteistoihin ja tietotaitoihin liittyviä palveluita Suomen elokuva-arkiston maksullisista suoritteista annetun opetusministeriön asetuksen säätämällä tavalla.

Arkistopalveluilla

20

tarkoitetaan elokuvaarkiston asiakkailleen tarjoamia palveluita.

Ne voivat olla muun muassa elokuvaan liittyvien aineistojen selvitys-, huolinta- ja lainauspalveluja, videosiirtoja, filmi- ja videokatseluita sekä tietopalveluja.

Arkistopalvelut jakautuvat ja verkottuvat eri yksiköiden välille. Maksutonta palvelua ovat tallettajien palvelu, vähäisiä kustannuksia aiheuttava neuvonta- ja tietopalvelu sekä kansainväliseen kulttuurivaihtoon liittyvät palvelut. Maksullista palvelutoimintaa säätelee maksuperustelaki (150/1992) ja Opetusministeriön maksullisista suoritteista antama asetus (1278/2005).

Filmi-, video-, dokumentti- ja video– siirtoyksikkö avustivat vuoden aikana monin tavoin elokuvatutkimusta, kulttuurilaitosten näyttelytoimintaa, elokuvafestivaaleja sekä elokuvatuotantoja. Kokoelmia ja tutkijakatseluita hoitava filmiyksikkö harjoittaa lisäksi arkiston omistaman dokumenttifilmiaineiston myyntiä. Kirjasto tarjoaa tietopalvelua mitä moninaisimmista elokuvia koskevista aiheista.

Opetusministeriön vahvistama arkisto– palveluista perittävien maksujen hinnasto on nähtävissä elokuva-arkiston kotisivuilla osoitteessa www.sea.fi.

Filmi- ja videopalvelut

Tutkijakatselut ja aineistoselvitykset ovat

viime vuosina painottuneet yhä enemmän videokatseluihin. Arkiston videokokoelma ja siirtoyksikön tekemät tutkijavideot ovat mahdollistaneet edullisemman ja kokoelmia vähemmän rasittavan palvelutoiminnan.

Arkistopalvelut

Sekä asiakaspalvelussa että tutkijavideoiden siirroissa siirryttiin yhä enemmän erilaisiin digitaalisiin formaatteihin. Tutkijakatseluissa otettiin VHS-kasettien rinnalle käyttöön DVD-levyt. Asiakaskatselujen mää– rä säilyi suunnilleen edellisvuosien tasolla.

Asiakkaina olivat opiskelijoiden, tutkijoiden ja toimittajien lisäksi erilaiset tuotantotalot ja museot. Vuoden merkittävin yksittäinen asiakas oli Oy Nordisk Film Ab, joka tarvitsi runsaasti arkistomateriaalia seitsenosaiseen DVD-sarjaansa Suomalaisten oma historia, jossa suomalaisten arkipäivän historiaa tarkastellaan eri maakuntien kautta. Vuoden aikana toimitettiin materiaalia myös Yleisradion erilaisiin dokumenttiohjelmiin.

Pitkien elokuvien tuotannoista voidaan mainita esimerkiksi Jouko Aaltosen (Illume Oy), Mikko Pielan (Silva Mysterium Oy) ja Åke Lindmanin (Åke Lindman Film-Production Oy) elokuvat, joista osa saa ensi-iltansa vuonna 2007.

Suomen Kulttuurirahaston kanssa yhteistyönä toteutettiin DVD-kooste Isien työt — Kansatieteellinen Filmi Oy:n lyhytelokuvia vuosilta 1936—1939. Elokuvat ovat vapaasti katsottavissa myös Suomen Kulttuurirahaston internet-sivujen kautta.

Koosteen toimitti erikoistutkija Lauri Tykkyläinen ja teknisestä toteutuksesta vastasi videoteknikko Jarmo Nyman. Seuraava kansatieteellisten elokuvien DVD julkaistaan vuonna 2007.

Puolustusvoimien filmikokoelma oli vuoden aikana laajasti mielenkiinnon kohteena. Sitä käytettiin tv-tuotannoissa ja erilaisissa video- ja multimediahankkeissa.

Myös tutkijat ovat osoittaneet kiinnostusta kokoelmaa kohtaan.

Videokatselutilojen laitteistoa ja kalustusta uusittiin ja ajanmukaistettiin.

Katseluja varten hankittiin plasmanäyttö sekä palvelu- ja tutkimustoimintaa tukemaan kaksi DVD-tallenninta. Vuoden aikana päivitetyn tehokkaamman työaseman ansiosta siirtoyksikkö pystyy monipuolisempaan asiakaspalveluun sekä lyhyempiin toimitusaikoihin.

Kotimaisia pitkien elokuvien kopioita lainattiin vuonna 2006 arkiston omiin esityksiin, kotimaisille ja ulkomaisille elokuvafestivaaleille sekä erilaisiin pienempiin elokuvatapahtumiin. Elokuvien alkuperäismateriaaleja lainattiin edellisvuosia enemmän, mikä johtui lähinnä viime aikoina laajentuneesta vanhojen elokuvien julkaisemisesta DVD-muodossa. Edellisten vuosien tapaan myös Yleisradio on lainannut elokuvamateriaaleja uusiin digitaalisiin siirtoihin.

Uusien digitaalisten esitysmuotojen takia on odotettavissa, että sama materiaali tullaan siirtämään useaan kertaan digitaaliformaatteihin.

Videosiirrot

V

ideosiirtoyksikkö siirtää filmimateriaalia videolle ja DVD:lle elokuva-arkiston sisäi– seen käyttöön, tutkijapalvelun tarpeisiin sekä asiakkaiden tilauksesta muun muassa ohjelmatoiminnan tarpeisiin. Työtilaukset välittää yksikölle filmi- ja videopalvelu.

Hinnaston mukaan laskutettavia asiakassiirtoja tehtiin vuoden aikana 342,5 tuntia. Tämän lisäksi elokuva-arkiston sisäisenä palveluna tehtyjä töitä oli yhteensä 333 tuntia. Työtilauksia oli yhteensä 190 kappaletta.

Dokumenttipalvelut

D

okumenttiyksikkö hoitaa kokoelmien tietopalvelua ja toimittaa asiakkaille tilauksesta kopioita tai vedoksia elokuva-arkiston kokoelmiin kuuluvista valokuvista, julisteista tai käsikirjoituksista. Asiakkaat voivat tutustua kokoelmissa olevaan aineistoon

arkiston tiloissa varaamalla ajan etukäteen palvelua hoitavilta henkilöiltä.

Vuoden kuluessa tilaukseen johtaneita maksullisia palvelutapahtumia oli 202, ja maksuttomia tallettajiin, yhteistyökumppaneihin sekä talon sisäiseen toimintaan liittyneitä palvelutapahtumia 74 kappaletta.

Valokuvia lainattiin 1 900 kappaletta, joista valtaosa digikuvina. Julisteita lainattiin 35, käsikirjoituksia ja PR-aineistoa 20 kappaletta.

Kirjasto

Kirjalainojen

lisäksi kirjaston palveluja olivat puhelinpalvelu, tietopalvelu ja kaukopalvelu sekä tiedon hankinnan ohjaus.

Kirjaston palvelutoimintaan kuuluu myös arkistomateriaalin (kuten käsikirjoitukset ja PR-materiaali) saattaminen asiakkaiden käyttöön.

Asiakaskäyntejä kirjastossa oli noin 6 200, ja lainoja annettiin 20 300 kappaletta.

Tietopalvelutapahtumia eli puhelinpalvelua, neuvontaa ja tiedonhakuja kirjattiin 9 800 kappaletta. Tietopalveluun on vaikuttanut Elonetin avaaminen internetiin.

21

Johtokunta E

22

lokuva-arkiston toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta.

Johtokunnan tehtävänä on muun muassa päättää elokuva-arkiston yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista, päättää elokuva-arkiston talousarvioehdotuksesta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta, sekä käsitellä muut elokuva-arkiston kannalta laajakantoiset ja periaatteellisesti merkittävät asiat.

Opetusministeriö asetti Suomen elokuva-arkistolle uuden johtokunnan toimikaudeksi 1.1.2006—31.12.2008. Johtokunnan kokoonpano on: - hallintojohtaja Håkan Mattlin, Opetusministeriö - professori Henry Bacon, Helsingin yliopisto - yli-intendentti Sirkku Dölle, Museovirasto - elokuvatuottaja Nina Koljonen, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto - toimitusjohtaja Maija Kuusi, Suomen filmikamari - tutkija Kauko Rumpunen, Kansallisarkisto - tuottaja, ohjaaja Tertta Saarikko, Suomen AV-alan tuottajat ry.

- kehityspäällikkö Martti Soramäki, Yleisradio - arkistonhoitaja Olavi Similä, elokuva-arkiston henkilökunta Lisäksi elokuva-arkiston johtaja Matti Lukkarila kuuluu johtokuntaan jäsenenä. Opetusministeriö määräsi johtokunnan puheenjohtajaksi hallintojohtaja Håkan Mattlinin ja varapuheenjohtajaksi kehityspäällikkö Martti Soramäen. Sihteerikseen johtokunta valitsi apulaisjohtaja Mikko Kuutin.

Johtokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Toimintaa ja kustannuksia kuvaavia lukuja Kustannusten jakaantuminen tulosalueittain vuonna 2006 Johtaminen ja tukitoiminnot 15 % Arkistopalvelut 1%

Elokuvakulttuurin edistäminen 27 %

Kokoelma- ja arkistotyö 57 %

Tulosaluevertailu 2003—2006 2 500 2003 2004 2005 2006

menot, tuhatta euroa

2 000

1 500

1 000

500

Kokoelma- ja arkistotyö

Elokuvakulttuurin edistäminen

Arkistopalvelut

23

24

25

26

27