SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO
VUOSIKERTOMUS 2005
SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE
............... 4
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ Kotimainen filmikokoelma Elokuvien pelastaminen ja kopiointi Ulkomainen filmikokoelma Videokokoelmat Dokumenttikokoelmat Museokokoelmat Elävän kuvan museo Luettelointi ja Tenho-tietokanta Elokuvakokoelmien tunnuslukuja vuoden lopussa
............... 6 ............... 6 ............... 8 ............... 9 ............... 10 ............... 10 ............... 11 ............... 11 ............... 13 ............... 13
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN Esitystoiminta Vuoden 2005 teemat Vuoden 2005 vierailijoita Tapahtumat, seminaarit ja luentosarjat Elokuvakonsertit Orionin tekniikka Kulttuurivaihto Kirjasto Tutkimus ja julkaisut Näyttelyt
............... 14 ............... 14 ............... 14 ............... 15 ............... 15 ............... 17 ............... 18 ............... 19 ............... 20 ............... 22 ............... 22
ARKISTOPALVELUT Filmi- ja videopalvelut Dokumenttipalvelut Videosiirrot Kirjasto
............... ............... ............... ............... ...............
............... 27 ............... 27 ............... 28 ............... 30
RADIO- JA TELEVISIOARKISTOINTI JOHTOKUNTA TOIMINTAA JA KUSTANNUKSIA KUVAAVIA LUKUJA YHTEYSTIEDOT
24 24 25 26 26
ESIPUHE Suomen elokuva-arkiston tehtävänä on hankkia, entistää, säilyttää ja arkistoida elokuvia ja elokuvaan liittyvää aineistoa, harjoittaa ja tukea elokuvan tutkimusta, edistää elokuvataiteen tuntemusta sekä harjoittaa taiteellisesti, historiallisesti tai muutoin merkittävien elokuvien esitystoimintaa. (A228/97)
K
otimaisella elokuvalla menee hyvin: festivaalimenestykset kertovat laadullisesta arvostuksesta, ja katsojamäärien kasvu luo pohjaa elokuvan taloudelle. Myös elokuvan valtiorahoituksessa tapahtuu hienoista lisääntymistä. Hyvä niin! Arkiston haasteena on huolehtia siitä, että nämä teokset säilyvät ja ovat katsottavissa läpi vuosisatojen. Myös arkisto tekee parhaansa kotimaisen elokuvan ja erityisesti perinteen puolesta. Merkittävä etappi kotimaisen elokuvan säilyttämisessä on se, että nitraattipohjaisten filmien pelastamisprojekti katsotaan täytetyksi. Hanke käynnistyi vuonna 1972, ja nyt olemme vaiheessa, jossa kaikki olennainen on siirretty paremmin säilyvälle alustalle. Pelastaminen ei kuitenkaan lopu tähän; säilyttäminen vaatii jatkuvaa työtä. Äänimateriaalien digitaalinen pelastaminen, varhaisten värielokuvien uudelleenkopiointi ja esityskopioiden teko on valtava urakka, johon suunnataan seuraavaksi. Kotimaisen filmikokoelman uusi hoitamisstrategia on valmistunut ja ohjaa työtä eteenpäin.
Esipuhe
Suomessa ensi-iltansa saavat ulkomaiset elokuvat talletetaan elokuva-arkistoon vapaaehtoisesti lähes täydellisesti. Sopimuksenvarainen tallettaminen perustuu maahantuojien, levittäjien ja arkiston väliseen ehdottomaan luottamukseen, joka on saavutettu vuosikymmenien kuluessa. Tekijänoikeuksien tinkimätön kunnioittaminen takaa talletusten virran. Ulkomainen kokoelma on arvokas varanto, jota arkisto käyttää omissa esityksissään, lainaa festivaaleille ja tutkimuskäyttöön — sikäli mikäli kopioiden tekninen kunto, esitystekniikka ja luvat antavat myöten. Kokoelman esitetyimpien, fyysisesti kuluneiden klassikkokopioiden valmistelu esityksiin vaatii kuitenkin paljon tarkkaa käsityötä, ja esityskielto teknisin perustein uhkaa yhä useampaa niistä. Kansainvälinen arkistojen välinen kopioiden lainaaminen on käymässä entistä hankalammaksi juuri samasta syystä. Tarvittaisiin uusia kopioita. Orionin esitystoiminnassa ja alueellisissa esityssarjoissa päästiin lähes samaan katsojamäärään kuin edellisenä huippuvuonna. Monipuolisten sarjojen lisäksi Orionissa oli runsaasti vierailevia esiintyjiä, tapahtumia ja seminaareja. Elokuvakonsertteja järjestettiin poikkeuksellisen paljon. Kansainvälinen kulttuurivaihto kasvoi jälleen vain tekstitettyjen esityskopioiden määrän asettaessa rajoja. Aidossa teatterissa esitetyt elokuvat kiinnostavat, vaikka kotiteatterit yleistyvätkin. Suomen kansallisfilmografian 1—12 viimeinen osa valmistui noin 20 vuoden projektityön jälkeen. Filmografinen teossarja on yksityiskohtaisuudessaan ainutlaatuinen maailmassa. Vaikka kirjasarja tässä
vaiheessa loppuukin, se ei tarkoita sitä, ettei myöhemmin taas palattaisi kirjamuotoon. Elokuva-arkiston budjettiraha on pysynyt jo useamman vuoden ajan samalla tasolla. Arkisto ei ole pystynyt toteuttamaan isompia linjanvetoja tai avauksia, kuten Elävän kuvan museon näyttävä lanseeraus tai radio- ja tv-arkistointi. Uusi tekijänoikeuslaki sisältää jo tarvittavat erikoisoikeudet elokuva-arkistolle radio- ja tv-arkistoinnin aloittamiseksi, mutta ehdollisina pykälät astuvat voimaan vasta vapaakappalelain uudistamisen myötä ja jos valtiovarainministeriöltä heruu rahaa hankkeeseen. Kotimaisia ohjelmia katoaa koko ajan - ainoana pohjoismaana emme ole hoitaneet tätä arkistoinnin sektoria.
Kaikesta huolimatta vuosi 2005 oli eteenpäinmenoa ydinasioissa. Kiitän lukuisia tallettajia, asiakkaita, elokuvan ystäviä, organisaatioita, yhdistyksiä, laitoksia ja kansainvälisiä kumppaneita sekä opetusministeriötä jatkuvasta yhteistyöstä. Elokuva-arkiston henkilökunta on asialleen omistautunutta kuten aina — lämmin kiitos teille hyvästä vuodesta.
M a t t i
L u k k a r i l a
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ Kokoelma- ja arkistotyön toiminta-ajatuksena on suomalaisen elokuvaperinteen hankinta, säilyttäminen ja saattaminen esitys- ja tutkimuskäyttöön.
Elokuvakulttuurin edistämisen rinnalla Suomen
elokuva-arkiston päätehtävä on kokoelma- ja arkistotyö. Sillä tarkoitetaan elokuvien ja niihin liittyvän aineiston hankintaa, säilyttämistä, kunnostamista ja restaurointia. Näitä tehtäviä hoitavat filmikokoelmista vastaavat kotimainen ja ulkomainen filmiyksikkö, videoyksikkö, dokumenttiyksikkö, perinnekokoelma sekä näiden tukena toimiva luettelointiyksikkö. Kokoelma- ja arkistotyössä huolehditaan siitä, että elokuva-arkistoon talletettu kotimainen ja ulkomainen elokuva sekä muu audiovisuaalinen aineisto oheisaineistoineen ja perinnemateriaaleineen säilyvät ja ne on järjestetty, luetteloitu ja kuvailtu siten, että ne ovat myös helposti löydettävissä ja käytettävissä.
Kotimainen filmikokoelma
arkistoon. Kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä tuottajien kanssa. Vuonna 2005 kotimaisen elokuvan talletuksia oli 98. Ne sisälsivät 247 pitkää elokuvakopiota 200 eri elokuvasta sekä originaalimateriaaleja 46 pitkästä elokuvasta. Lyhytelokuvia talletettiin 296 kopiota ja lyhytelokuvien originaalimateriaaleja 155 eri elokuvasta. Lyhytelokuvalukuihin sisältyvät myös trailerit, mainokset ja amatöörielokuvat. Suurimpia kotimaisten elokuvien tallettajia vuoden aikana olivat Suomi-Filmi Oy, joka talletti kaitafilmiosastonsa elokuvakopiot, sekä Suomen elokuvasäätiö. Myös tuotanto- ja levitysyhtiöt olivat aktiivisia tallettajia. Vuonna 2005 kotimainen filmiyksikkö vastaanotti lisäksi poikkeuksellisen paljon yksityisfilmejä. Talletettu materiaali sisälsi mm. värillisiä filmejä sota-ajalta sekä Edvin Laineen yksityisfilmejä. Filmiyksikön tehtäviin kuuluu toimittaa, tarkastaa ja tarpeen mukaan kunnostaa esityksiin menevät kopiot — niin omaan Helsingissä ja muualla maassa tapahtuvaan esitystoimintaan kuin erilaisiin elokuvatapahtumiin kotimaassa ja ulkomailla menevät elokuvat. Festivaaliyhteistyötä tehtiin mm. Turun Suomalaisen elokuvan festivaalin, Tampereen lyhytelokuvajuhlien, Sodankylän elokuvajuhlien ja Kuopion Vilimien kanssa.
Laki elokuvien arkistoinnista velvoittaa tekijöi-
tä ja tuottajia tallettamaan kotimaassa tuotetun elokuvamateriaalin alkuperäiset kuva- ja ääninega tiivit, niitä vastaavat esityskopiot sekä kappaleet mainos- ja pr-materiaaleista Suomen elokuva-
Kokoelma- ja arkistotyö
Muun muassa Teuvo Tulion elokuvasta Intohimon vallassa (1947) valmistui uusi kopio. Kuvassa Regina Linnanheimo ja Kullervo Kalske.
Elokuvien pelastaminen ja kopiointi
Tärkeä osa filmiyksikön toimintaa on ollut jo 1970-
luvulla aloitettu kotimaisten elokuvien pelastekopiointi eli nitraattifilmillä olevien, itsestään hajoavien elokuvien kopioiminen paremmin säilyville alustoille. Tämä pelastamistyö on loppusuoralla. Vuonna 2005 pelastekopioitiin yli 8 000 m nitraattia 35 elokuvasta, joista yksi oli vajaa kopio pitkästä näytelmäelokuvasta. Lukuun sisältyy neljä värillistä lyhytelokuvaa. Nitraattifilmien käsittelyyn liittyen remontoitiin arkiston toimistotiloihin paloturvallinen nitraattivarasto kopioiden väliaikaista säilyttämistä varten.
Kokoelma- ja arkistotyö
Pitkien kotimaisten näytelmäelokuvien uusia kopioita valmistettiin Tulion elokuvista Forsfararna, Intohimon vallassa, Hornankoski, Unelma karjamajalla ja Sensuela. Uusi kopio valmistui myös Edvin Laineen elokuvasta Niskavuoren Aarne. Digitaalitekniikan koeprojektina teetettiin samasta erittäin haalistuneesta nitraattiesityskopiosta uudet kopiot Digital Film Labissa Kööpenhaminassa sekä Generator Postissa Helsingissä. Digitaalisen pelastamisen hinta ja laatu ovat kuitenkin vielä kaukana elokuva-arkiston tarpeista ja resursseista, joten toistaiseksi arkisto tyytyy seuraamaan alan kehitystä.
Ulkomainen filmikokoelma
K
otimaisen lakisääteisesti talletetun filmimateriaalin lisäksi elokuva-arkistoon talletetaan vapaaehtoisesti lähes kaikki Suomessa teatterilevityksen saaneet ulkomaiset elokuvat. Kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä maahantuojien kanssa. Vuonna 2005 ulkomaisen elokuvan talletustapahtumia oli 51, ja ne sisälsivät 558 pitkää elokuvakopiota, 98 lyhytelokuvakopiota sekä 118 traileria. Kaikki vuoden mittaan saatu teatteriesityskopioiden materiaali luetteloitiin ja arkistoitiin. Teatteriesityskopioiden merkittävistä maahantuojista kokonaan tallettamatta jätti vain yksi yhtiö. Suomi-Filmin lakkautettu 16 mm vuokrakopiokokoelma vastaanotettiin yhtenä talletuksena. Pitkien elokuvakopioiden merkittäviä tallettajia olivat Buena Vista (139 kopiota), Nordisk Film Theatrical Distribution Oy (81 kopiota), Scanbox Entertainment Finland Oy (76 kopiota), FS Film (49 kopiota), Sandrew Metronome (42 kopiota), Cinema Mondo (39 kopiota) ja Future Film (38 kopiota). Omista kokoelmista esityksiin annettiin 589 kopiota. Näistä 442 kappaletta annettiin arkiston omiin esityksiin Orioniin ja maakuntasarjoihin. FIAFarkistojen piiriin ulkomaille lainattiin korvauksetta 37 kopiota. Maksullisena palvelutoimintana annettiin talon ulkopuolisille asiakkaille lainaan kaikkiaan 110 kopiota. Yhteensä 249 filmikopiota tarkastettiin ja korjattiin esitystoimintaa varten. Kansainvälisenä restaurointiyhteistyönä valmistui Photo-Drama of Creation (1914) yhdessä George Eastman Housen kanssa. Tässä yhteydessä saatiin
elokuva-arkiston kokoelmiin GEH:n restauroima kopio elokuvasta Brise-glace en Finlande (1909). Suomessa säilynyt Sable Lorcha –elokuvan (1915) puolikas repatrioitiin Library of Congressiin, mikä avasi SEA:lle mahdollisuuden Edwin Porter –materiaalien edulliseen hankintaan.
Kaikki elokuva-arkiston kokoelmissa olevat kotimaiset elokuvajulisteet on nyt digitoitu. Markku Lehmuskallion Korpinpolska on vuodelta 1980.
Videokokoelmat
V
10
apaakappalelain mukaisesti Suomessa levitettävistä kotimaisista ja ulkomaisista kuvatallenteista on luovutettava korvauksetta kappaleet elokuvaarkistoon. Näin pyritään varmistamaan se, että elokuva-arkistoon kertyy kokoelma kaikista kasetti- ja DVD-muodossa levitetyistä elokuvista. Videokokoelmiin vastaanotetaan lakisääteisesti myös alun perin videoformaatissa tuotettujen elokuvien masteraineistot. Vuoden kuluessa videokokoelmiin vastaanotettiin 2 986 vapaakappaletallennetta. Näistä DVD-levyjä oli 2 612, eli formaatin osuus kasvaa edelleen voimakkaasti. Osa videolevittäjistä julkaisee kaikki levittämänsä tallenteet ainoastaan DVD-levyinä. Myös sisällöllinen kirjavuus on lisääntynyt: yhä enemmän julkaistaan esim. tv-sarjoja, erilaisia koosteita ja juhlajulkaisuja lisämateriaaleineen. Tämä näkyy vapaakappaleiden määrän jatkuvana kasvuna. Talletuslain piiriin kuuluvia eri formaattisia videoita saatiin yhteensä noin 3 000 kappaletta. Tärkeitä tallettajia olivat Film Magica, Crea Video, Jörn Donner Productions ja Ilokuva, Naukkarinen & Co. Vuoden päättyessä videokokoelmissa oli lähes 79 000 numeroitua nimikettä, joista noin 35 000 vapaakappaletallenteita. DVD-levyjen osuus kasvoi 8 300 nimikkeeseen. Videoarkiston järjestely jatkui koko vuoden. Videonauhojen ja DVD-levyjen arkistokappaleet on siirretty Otaniemen päätearkistoon kunnollisiin arkisto-olosuhteisiin, ja Pursimiehenkadulle jäivät vain videoarkiston käyttökappaleet.
Kokoelma- ja arkistotyö
Dokumenttikokoelmat
E
lokuvien lisäksi elokuva-arkisto säilyttää, kunnostaa ja luetteloi erilaisia elokuvien oheisaineistoja kuten valokuvia, julisteita, käsikirjoituksia ja elokuvien markkinointi- eli PR-materiaaleja. Näistä aineistoista elokuva-arkistossa vastaa dokumenttiyksikkö. Vuoden 2005 aikana valokuvia ja diapositiiveja digitoitiin ja luetteloitiin tietokantaan yhteensä yli 10 000 kappaletta. Kotimaisten julisteiden digitointi eteni niin, että vuoden vaihteessa niitä oli digitoitu ja liitetty tietokantaan yli 2 000. Julisteita talletettiin 5 900 kappaletta, joista uusia oli 2 870. Käsikirjoituksia saatiin 1 330 kappaletta, joista uusia 870. PR-aineistoa vastaanotettiin 1 030 nimikettä. Digitoituja valokuvia ja julisteita oli kokoelmissa vuoden lopussa lähes 33 000 kappaletta. Kotimaisia valokuvatalletuksia vastaanotettiin 91 kpl, ja ne sisälsivät 2 230 uutta analogista arkistokuvaa. Kotimaisia kuvia sisältäviä CD- tai DVD-levyjä saatiin 67 elokuvanimikkeestä. Suomen elokuva-arkistolle talletetut tai lainatut valokuvamateriaalit digitoitiin tietokantaan, samoin kuin internetistä löytyneet kotimaiset lehdistökuvat. Erik Blomberg –valokuvakokoelman arkistointi saatettiin lähes loppuun. Myös paljon muuta vanhempaa kuvaustuotantoa liitettiin tietokantaan. Ulkomaista kuvamateriaalia saatiin noin 380 elokuvasta. Tähän sisältyy 2 500 paperikuvaa, joista uusia arkistokappaleita oli noin 400.
Museokokoelmat
Elävän kuvan museo
E
Elävän kuvan museo Sörnäisten Vanhalla Talvitiellä
lokuva-arkiston museo- ja perinnekokoelma sisältää ensisijaisesti kotimaisesta elokuvahistoriasta ja tuotannosta kertovaa materiaalia. Pääsääntöisesti lah joituksin karttuvaan kokoelmaan kuuluu elokuvauk- sessa, laboroinnissa ja elokuvaesityksissä käytettyjä laitteita kuten kameroita, leikkauspöytiä, projektoreita, pukuja, lavasteita ja muuta tarpeistoa. Museokokoelmien hoitoon kuuluu perinne-esineistön tallettaminen ja arkistointi, kunnostus ja entistäminen, luettelointi sekä näyttelytoiminta. Vuonna 2005 kirjattiin 73 museoesinetalletusta, joista 64 oli tämän vuoden aikana tulleita. Vuoden lopussa luetteloituna oli 5 891 esinettä ja niistä 2 225 esineeseen liittyi digikuvia.
oli yleisölle avoinna kevät- ja syyskautena ja muina aikoina sopimuksesta. Museoon oli vapaa pääsy, ja kävijöitä oli noin tuhat. Perusnäyttely rakentui kolmen eri näyttelyn osista: Kuva- ja esinenäytteitä elokuvan historiasta, joka sisälsi mm. esineitä Erkki Huhtamon Fantasmagoria-kokoelmasta, Valkokangasta vastapäätä — järeitä kinokoneita seitsemältä vuosikymmeneltä, ja 100 vuotta suomalaista elokuvaa –valokuvanäyttelystä. Näyttelyihin liittyi lyhytelokuvaohjelmia, jotka näytettiin nonstop-esityksinä videotykillä. Perusnäyttelyn lisäksi museossa oli neljä muuta näyttelyä: Venäläistä ja neuvostovenäläistä julistetaidetta 1910- ja 1920-luvuilta; Jörn Donner Productions 40 vuotta — tuotantoyhtiön julistetaidetta; Rainer Määtän julisteita sekä Suomalainen sotilaselokuva 80 vuotta. Kiinteistön omistajan kanssa käynnistettiin syksyllä neuvottelut noin 500 neliömetrin suuruisen lisävarastohallin saamiseksi vastaanotettavien esinelahjoitusten sijoitus- ja konservointitilaksi. Elävän kuvan museo toimii väliaikaistiloissa. Kestävää ratkaisua tila- ja muihin kehittämiskysymyksiin on haettu muun muassa osallistumalla aktiivisesti useiden toimijoiden yhteisesti valmistelemaan EPOS-viestintä- ja elämysmuseohankkeeseen.
Taikalyhtykuva 1910-luvulta. Kuvan tarkoituksena oli kannustaa huomaavaisuuteen: aikakaudelle ominaiset suuret hatut saattoivat estää takana istuvien näköyhteyden kankaalle.
11
12
Elävän kuvan museossa oli esillä julistenäyttely, jossa esiteltiin muun muassa Jörn Donner Productions -yhtiön elokuvajulisteita.
Kokoelma- ja arkistotyö
Luettelointi ja Tenho-tietokanta
Luettelointiyksikkö kehittää elokuva-arkiston käy-
tössä olevaa Tenho-elokuvatietokantaa, vastaa filmografisten tietojen luetteloinnista sekä tukee arkiston kokoelmien tiedollista hallintaa. Elokuva-arkiston kirjastossa sijaitsevalta asiakaspäätteeltä kuka tahansa voi käyttää Tenho-tietokannan julkisia osia tarvitessaan esimerkiksi elokuvien tekijätietoja. Ajantasaista luettelointia jatkettiin hankkimalla tietokantaan tiedot vuonna 2005 Suomessa ensiiltaan tulleista pitkistä kotimaisista ja ulkomaisista elokuvista sekä luetteloimalla laajalti uusien kotimaisten lyhytelokuvien tietoja. Valtion elokuvatarkastamosta saatavaa tietoa ladattiin tietokantaan, ja sitä korjattiin ja täydennettiin. Tenhon Elokuvatosioon syntyi uusia tietueita noin 5 000 kappaletta ja eri materiaaliosioihin yhteensä noin 19 000 kappaletta. Tenhon Yhtiöt-osiota uudistettiin erityisesti yhtiöiden historiatietojen keräämistä varten. Tekstien liittämistä Tenhoon parannettiin sekä aloitettiin Esitystoiminta-osion jatkokehitys. Myös pienimuotoisempaa tietokannan kehitystyötä tehtiin pitkin vuotta. Tallennetun tiedon oikeellisuutta valvottiin ja ohjeistettiin tietokannan käyttäjiä luettelointiasioissa. Elokuva-alan verkkopalveluun tähtäävän Elonet-projektin kehitystyö jatkui. Vuoden kuluessa osallistuttiin Elonetin jatkotyön tarjouskilpailuun ja aloitettiin yhteistyö uuden teknisen toimittajan kanssa.
Luettelointiyksikössä vastattiin elokuva-arkiston www-sivujen ja intranetin toimittamisesta ja ylläpidosta. Lisäksi toimitettiin ja taitettiin vuosikertomus sekä radio- ja televisioarkistoinnin suunnitelmia valottava esite.
Elokuvakokoelmien tunnuslukuja vuoden 2005 lopussa
Elokuva-arkiston kokoelmissa on pelasteet mukaan
lukien 25 464 suomalaista kuvaoriginaalinimikettä noin 18 000 eri elokuvasta. Nitraattinimikkeitä on runsaat 11 000 kappaletta noin 7 500 eri elokuvateoksesta. Luku sisältää 624 pitkää kopiota 270 elokuvasta ja 2 919 lyhyttä kopiota 1 976 elokuvasta. Pitkiä suomalaisia kopioita on noin 4 825 kappaletta 983 eri elokuvasta. Lyhyitä suomalaisia kopioita on noin 32 161 kappaletta 15 129 eri elokuvasta. Pitkien ulkomaisten elokuvien esityskopioita on noin 13 100 kappaletta 8 400 eri elokuvasta. Ulkomaisten lyhytelokuvien esityskopioita on noin 12 200 kappaletta 8 500 eri elokuvasta. Filmi- ja videokokoelmissa on kaikkiaan 233 690 numeroitua nimikettä. Tämän lisäksi puolustusvoimien elokuvakokoelmassa on yhteensä 10 923 filminimikettä 3 179 elokuvasta sekä 2 155 kappaletta videoita ja DVD-levyjä.
13
ELOKUVAKULTTUURIN EDISTÄMINEN Elokuvakulttuurin edistämisen toiminta-ajatuksena on tehdä tunnetuksi elokuvahistoriaa ja –kulttuuria harjoittamalla ja tukemalla tutkimusta, esittämällä kulttuurisesti ja historiallisesti merkittäviä elokuvia, ylläpitämällä kirjastoa ja julkaisemalla kirjallisuutta sekä järjestämällä näyttelyitä, yleisötilaisuuksia ja seminaareja.
Elokuvakulttuurin edistämisen eri tehtävistä vas-
14
taavat esitystoimintayksikkö, tutkimus- ja julkaisuyksikkö sekä kirjasto.
Esitystoiminta
E
lokuva-arkiston esitystoiminta on valtion kulttuuripalvelua, jonka tarkoituksena on esitellä elokuvan historian suuntauksia ja maailmanelokuvan virtauksia kaikille elokuvista kiinnostuneille. Elokuva-arkisto harjoittaa esitystoimintaa Helsingissä vuonna 1927 rakennetussa Orion-teatterissa, joka on Helsingin vanhimpia edelleen toimivia elokuvateattereita. Tämä 216-paikkainen, kulttuurihistoriallisesti arvokas teatteri on ollut elokuva-arkiston käytössä vuodesta 1984. Alueellista esitystoimintaa arkistolla on kahdeksassa muussa kaupungissa ympäri Suomen. Orionin elokuvaesitykset rakentuvat teemakokonaisuuksiksi, jollaisia voivat olla esimerkiksi histo-
Elokuvakulttuurin edistäminen
rialliset kehitysvaiheet, tyylisuunnat, elokuva-aallot, lajit, maat ja tekijät. Vuosi jakaantuu kolmeen esityskauteen: kevät-, kesä- ja syyskauteen. Kunakin kautena ilmestyy ohjelmavihko, jossa esitellään teemat ja elokuvat; sama informaatio löytyy myös arkiston www-sivuilta. Jokaisesta elokuvasta laaditaan SEA:n tietokantaan tallennettava esite, joka sisältää elokuvan tekijätiedot ja esittelytekstin. Orionin puoli vuotta voimassa oleva kantakortti, joka oikeuttaa yhden pääsylipun ostoon näytöstä kohti, maksoi vuonna 2005 neljä euroa. Alle 15-vuotiaat eivät tarvitse kantakorttia. Aikuisten pääsylipun hinta oli 3,5 euroa ja lastenlipun (alle 12-vuotiaat) kaksi euroa. Vuonna 2005 Orionissa järjestettiin 860 elokuvanäytöstä, joissa esitettiin kaikkiaan 486 eri elokuvaohjelmaa. Katsojia oli yhteensä 46 289 eli keskimäärin 58,1 katsojaa/esitys. Maakuntasarjoissa Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa esityksiä oli 182 ja jäsenmäärä oli 2 728.
Vuoden 2005 teemat
Kevät 2005: François Truffaut, Vietnam, English
Gothic, Edvin Laine 100 v. I, Frank Borzage, Marxveljekset, Elokuva ja design, Dokumentin ytimessä, Chantal Akerman, Hans-Jürgen Syberberg, Armenia, Leikkauksia elävästä sanasta elävään kuvaan, François Ozon, Janet Leigh in memoriam. Kesä 2005: Eric Rohmer, Trans, 60 v. II maailmansodasta, Brian De Palma, Edvin Laine 100 v. II,
Vuoden 2005 vierailijoita
Niin kotimaiset kuin kansainvälisetkin suhteet
Näyttelijä Matti Ranin oli yksi Edvin Laine 100 v./Tuntematon sotilas 50 v. -juhlatapahtuman vieraista.
Arkiston aarteita, Naurua ja rikoksia Ranskassa, Brasilia, Woody Allen I, Molskis plums, H.C. Andersen 200 v., Tarzan. Syksy 2005: Frank Capra, Elokuva ja media: toimittajan työ, Carte blanche à Helena Ylänen, Pedro Almodóvar, Grindhouse Obscura, Warner Bros. -animaatioita, Edvin Laine 100 v. III, Jacques Demy, Agnès Varda, 1700-luku elokuvassa, SEA:n restauroituja aarteita, Suomalaisen elokuvamusiikin juuret, Jussit, Dokumentin ytimessä, Puolustusvoimain elokuvatoiminta 80 v., Sirkus ja elokuva, Armo ja armottomuus, Uusi ranskalainen elokuva, Fernando E. Solanas, Avanto 2005, Vsevolod Pudovkin, Woody Allen II.
ovat elintärkeitä elokuva-arkiston toiminnalle. Elokuvantekijöiden ja asiantuntijoiden vierailut liittyvät yleensä johonkin Orionin ajankohtaiseen teemaan, jonka ympärille rakennetaan luentoja, seminaareja tai muita tapahtumia. Frank Borzage –sarjan kävi tammikuussa avaamassa Cinémathèque Suissen johtaja Hervé Dumont. Sirkus ja elokuva –sarjan vieraana 8.10. oli tutkija Jean-Michel Guy. Cinemaissín eli latinalaisamerikkalaisen ja karibialaisen elokuvan festivaalin vieraana Orionissa oli 30.10. elokuvaohjaaja Fernando E. Solanas. 11. marraskuuta järjestetyssä Laulu tulipunaisesta kukasta –elokuvakonsertissa vierailivat Jon Wengström ja Gösta Werner. Gustav Deutsch ja Joost Rekveld olivat Avanto-festivaalin vieraina Orionissa 19.-20.11.
Tapahtumat, seminaarit ja luentosarjat
Elokuva-arkisto edistää elokuvan tuntemusta myös
järjestämällä erilaisia tapahtumia ja seminaareja. Tammikuussa Juha Kindberg esitteli SEA:n varhaisen elokuvan aarteita. Edvin Laine –juhlasarjan avasi 19.1. Anu Koivunen, joka kertoi Laineen ja Hella Wuolijoen yhteistyöstä. 30.3. järjestetyssä Edvin Laine 100 v./Tuntematon sotilas 50 v. –juhlatilaisuudessa olivat esiintyvinä vieraina Åke Lindman, Matti Ranin, Matti Kassila, Kalevi Kalemaa ja Yrjö
15
16
Luentospektaakkeli Marguerite Durasin Intia-sykli ravisutteli Orionia huhtikuussa ja lokakuussa. Luento: Martti-Tapio Kuuskoski, Duras: Christina Indrenius-Zalewski, hullu kerjäläisnainen: Kati Kuuskoski / nukke. Taustaprojisointina elokuva Son nom de Venise dans Calcutta dèsert (1976). Kuva: Katja Tähkä.
Varpio. HYY:n elokuvaryhmän luentosarjan teemana oli keväällä 2005 Elokuva ja design, jossa esiintyvinä vieraina olivat Ywe Jalander, Mika Taanila, Jussi Kantonen, Eija Niskanen, Harri Kalha, Minna Santakari, Tiina Kaukanen, Kaisa Rastimo ja Jukka Kortti. Syksyllä 2003 käynnistyneestä Ilkka Kippolan ja Jari
Elokuvakulttuurin edistäminen
Sedergrenin juontamasta esityssarjasta Dokumentin ytimessä olivat vuorossa osat 16—26. Nuoren Voiman Liiton Leikkauksia elävästä sanasta elävään kuvaan –tapahtumassa huhtikuussa esiintyivät runoilijat Mikko Myllylahti, Eino Santanen ja Saila Susiluoto (Kolme runoilijoiden säestä-
mää lyhytelokuvaa), Sanna Nyqvist (Henry Parland — kirjoitettu kuva), Antti Nylén (Kirjoittaminen ja Robert Bresson), Martti-Tapio Kuuskoski (Luentospektaakkeli Marguerite Durasin Intia-sykli) ja Laura Lindstedt (Laulu kahdesta ihmisestä — sanasävellys Murnaun elokuvaan Auringonnousu). Lokakuussa järjestettiin kolme seminaari- tai keskustelutilaisuutta. Sirkus ja elokuva –seminaarin esiintyjinä olivat Jean-Michel Guy ja Tomi Purovaara. Jussi-Pekka Rantasen luotsaamassa Armo ja armottomuus –keskustelussa, joka oli osa Helsingin seurakuntayhtymän Armo-teemaviikkoa, mukana olivat Jari Halonen, Petri Kotwica, Anja Snellman ja Taina West; improvisoiduista musiikkiosuuksista vastasivat Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston Kristiina Ilmonen, Anna-Kaisa Liedes ja Timo Väänänen. 1700luku elokuvassa –seminaarissa esiintyvinä vieraina olivat Hannu Salmi ja Rainer Knapas.
Elokuvakonsertit
V
uonna 2005 järjestettiin useita säestettyjä elokuvaesityksiä. Helmikuussa Tuukka Terho ja Severi Salminen toteuttivat musiikin Frank Borzagen Lazybones-elokuvaan. Niin ikään Borzagen elokuvaan Humoresque sovitti musiikin Tuula Hällström, joka myös esitti sen yhdessä Paula Nykäsen kanssa. Elokuva-arkisto oli yhteistyökumppanina Helsingin Juhlaviikkojen avajaiskonsertissa, jossa nähtiin Tarkovskin Uhri restauroituna laitoksena ja kuultiin Kimmo Hakolan teos Le Sacrifice RSO:n esittämänä. Syyskuussa kuultiin Tuula Hällströmin sovittama Oskar Merikannon ja Emil Kaupin alkuperäismusiikki Tukkijoella-elokuvan säestyksenä. Lokakuussa nähtiin Erkki Karun Meidän poikamme, johon Raine Ampuja oli sovittanut Emil Kaupin ja Lauri Näreen alkuperäismusiikin. Panssarisoittokunta ja Eva Alkula (kantele) esiintyivät. Markus Lahtinen ja Tommi Lindell loivat musiikin kosketinsoittimilla ja tietokoneella E. A. Dupontin elokuvaan Varietee. Marraskuussa Tuomas Rousi johti Finlandia-talolla RSO:n esityksen Armas Järnefeltin alkuperäismusiikista Mauritz Stillerin elokuvaan Laulu tulipunaisesta kukasta. Vuoden viimeisenä musiikkitapahtumana oli Maija Mehiläisen seikkailut –elokuva, johon musiikin loivat Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston opiskelijat Petri Hakalan johdolla.
Tuula Hällström ja Paula Nykänen säestivät Frank Borzagen elokuvan Humoresque Orionissa helmikuussa. Musiikin sovitti Tuula Hällström. Kuva: Katja Tähkä.
17
t 3 2 0 2 4 1
Orionin tekniikka
V
18
uonna 2001 perusteellisesti restauroidun ja korjatun Orion-teatterin tyylikkäät sisätilat on säilytetty perinteisessä asussaan samalla kun tekniikka on modernisoitu. Käytössä ovat 35 ja 16 mm:n projektorit sekä videoprojektori. Nitraattikopioiden esittäminen Helsingissä on mahdollista vain Orionissa. Vanhojen elokuvien esittämisessä ovat käytettävissä kaikki nopeudet ja kuvakoot. Optisen äänentoiston lisäksi Orionissa on valmius sekä 35 että 16 mm:n magneettiääneen. 16 mm:n sepmag (erillinen magneettiääni)-esitys on mahdollinen. Digitaalisen äänentoiston mahdollistavat SRD Dolby Digital- ja Surround EX -järjestelmät. Orionissa voidaan esittää elokuvia myös videosuurkuvana. Käytettävissä olevat videoformaatit ovat VHS, Betamax, U-matic, DVD, Betacam, Betacam SP, Betacam SX, MPEG IMX ja Digital Betacam. Datakuvaa varten (esim. PowerPoint) on oma SVGA-erottelukykyinen videoprojektori ja
kannettava PC. Kaikilla edellä mainituilla voidaan esittää myös anamorfista kuvaa, ja nauhurit toistavat myös SECAM- ja NTSC-signaalia. Digitaalista Mini-DV, DV-cam yms. kuvaa voidaan esittää erikseen ajoissa sopien. Teatterista löytyy myös kaksi puhemikrofonia, piirtoheitin, diaprojektori, C-kasettinauhuri sekä CD-soitin. Muista AV-laitteistotarpeista kannattaa neuvotella vuokrauksen yhteydessä. Elektronisella tekstityslaitteistolla elokuvaan voidaan heijastaa alatekstit tietokoneohjatusti.
Alueellinen esitystoiminta vuosi
kantakortit
liput
2000
2202
4353
2001
2325
4312
2002
2327
4690
2003
2442
4752
2004
3002
5874
2005
2728
5731
Esitystoiminta / katsojia Orionissa vuosi
kantakortit
maksaneet
vapaaliput
näytökset
katsojia/näytös
2000
9076
38316
4877
867
50
2001
7674
31192
4247
576
62
2002
11049
42908
5278
826
59
2003
7612
39000
(10345)*
857
57
2004
11862
38916
(12753)*
860
60
2005
11139
36224
(13293)*
860
58
* sisältää sarjakortilla ja lahjakortilla lipun lunastaneet
Elokuvakulttuurin edistäminen
Kulttuurivaihto
E
lokuva-arkisto järjesti vuonna 2005 useita elokuvasarjoja ulkomailla ja toimitti niihin sekä filmiettä videokopioita ja valokuva-, esite-, juliste- ja tekstilistamateriaalia. Ulkomainen tietopalvelu on myös koko ajan lisääntynyt. Monet vuosikymmeniä sitten tekstitetyt esityskopiot ovat käytössä kuluneet miltei esityskelvottomiksi, eikä kulttuurivaihtokokoelman uudistamiseen ja laajentamiseen ole mahdollisuutta. Kuitenkin suomalainen vanhempi elokuva, esimerkiksi melodraama, herättää kasvavaa kiinnostusta ulkomaisissa elokuva-arkistoissa ja erikoisfestivaaleilla. Myös laadukkaasta ja tuoreesta englannin- ja ranskankielisestä esitemateriaalista on huutava pula.
Satu Laaksonen palkittiin italialaisen elokuvan hyväksi tehdystä työstä Cavaliere dell’Ordine della Stella della Solidarietà Italiana -kunniamerkillä. Kuva: Matti Lukkarila.
Elokuva-arkiston kopioita nähtiin vuoden 2005 aikana mm. seuraavien maiden eri festivaaleilla, elokuva-arkistoissa ja kulttuuri-instituuteissa: Espanja, Italia, Liettua, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Serbia ja Montenegro, Venäjä, Viro, Yhdysvallat. Tärkein yksittäinen esittäjä on edelleen Ranska, jossa Suomen Ranskan instituutti toimii aktiivisesti. Merkittävimmät tapahtumat ulkomailla vuonna 2005: Suomen Ranskan instituutissa Pariisissa oli useita elokuva-arkiston kokoelmista koottuja ohjelmia. Rouenin Pohjoismaisen elokuvan festivaali järjesti kunnianosoituksen Suomen 50-luvun elokuvalle. Rennesin 16. TRAVELLING-festivaali oli kokonaisuudessaan omistettu Helsingille ja Suomelle — kyseessä oli kaikkien aikojen suurin suomalaisen elokuvan tapahtuma ulkomailla, joka sai myös merkittävää medianäkyvyyttä ja 30 000 katsojaa. Elokuva-arkistosta festivaalilla esitettiin 30 filmikopiota, ja myös muun materiaalin määrä oli huomattava. Suunnittelija Satu Laaksonen oli kutsuttu festivaaleille esittelemään suomalaisia klassikoita. FIAF-arkisto Jugoslovenska Kinoteka (Belgrad) esitti kevätkaudella 10 elokuvan suomalaisen sarjan ja suomalaisia klassikoita kutsuttiin myös syksyllä järjestettyyn nitraattifilmifestivaaliin. Strasbourgin Suomen EU-edustusto järjesti marraskuussa suomalaisen elokuvatapahtuman, jolle edustusto suunnittelee jatkoa vuonna 2006. Vilnan Pohjoismaisen elokuvan foorumi on myös tullut vuosittaiseksi esityspaikaksi. Ensimmäiset Teuvo Tulion tekstitetyt kopiot aloittivat kiertueensa, ja esimerkiksi elokuvan Sellaisena kuin sinä minut halusit innostunut vastaanotto Bolognan Il Cinema Ritrovato -festivaalilla povaa jatkuvaa kysyntää.
19
Kirjasto
E
lokuva-arkiston kirjasto on elokuva-alan tietokeskus. Kirjaston kokoelmiin hankitaan filmografioita, elokuvan hakuteoksia ja tietokantoja sekä elokuvakirjallisuutta mahdollisimman laajasti. Aihepiireinä voivat olla esimerkiksi elokuva taiteena, elokuvan historia, elokuvateoria, genret, ohjaajat, näyttelijät, elokuva teollisuutena ja tuotantokoneistona. Aikakausjulkaisuja kirjastossa on mykkäelokuvan kaudelta tähän päivään. Kirjalainojen lisäksi kirjasto palvelee asiakkaitaan kaukolainoin ja toimittaa pyynnöstä artikke-
20
Elokuvakulttuurin edistäminen
likopioita. Lisäksi kirjasto tarjoaa tietopalveluita. Tietopalvelun tueksi kirjasto liittyi kansalliseen Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Kirjaston asiakkailla on mahdollisuus käyttää elokuva-arkiston Tenho-tietokannan lisäksi elokuvaalan muita tietokantoja kuten FIAFin International Index to Film and Television Periodicals ja British Film Instituten Film Index International sekä American Film Instituten kansallisfilmografia. Kirjaston kokoelmat on luetteloitu PrettyLibkirjastojärjestelmään, jonka avulla kirjastosta löytyvää aineistoa ja sen saatavuutta voidaan tarkastella internetissä. Samoin PrettyCirc-lehtijärjestelmä
mahdollistaa lehtileikekokoelman tietojen selailun elokuva-arkiston nettisivulta. Kirjaston kausijulkaisut ovat mukana myös pohjoismaisessa NOSP-tietokannassa. Vuodesta 1988 lähtien kirjasto on osallistunut FIAFin International Index to Film and Television -projektiin, jonne on toimitettu Suomen osuus eli artikkeliviitteet Lähikuva- ja Filmihullu -lehdistä. Kirjaston leikearkistoa varten seurataan 15:ttä päivälehteä ja useaa aikakauslehteä. Jokainen teatteriensi-illan saanut tai elokuva-arkiston esityssarjoissa esitetty elokuva saa oman leikekansionsa. Kansioita on myös henkilöistä ja aiheista.
Kirjallisuuden kartunta säilyi ennallaan. Kirjoja hankittiin 690 nidettä, lisäksi kokoelma karttui lahjoituksin ja vaihdoin 510 niteellä. Aikakauslehtiä tilattiin 150 nimekettä. Kirjaston kokonaismäärät ovat 25 000 teosta ja 900 aikakauslehtinimekettä. Leikearkistossa on 44 085 kansiota, joista ulkomaisia elokuvakansioita on 26 320 ja henkilökansioita 8 600. Kotimaisia elokuvakansioita on 4 020 ja henkilökansioita 3 250. Aiheenmukaisten kansioiden nimekkeitä on 1 180 ja kansioita 1 895.
21
Tutkimus ja julkaisut
Näyttelyt
E lokuvakulttuuria edistetään myös tutkimalla Elokuva-arkistoon talletettu materiaali tarjoaa
22
elokuvia ja julkaisemalla kirjoja. Suomen kansallisfilmografia –kirjasarja on taltioinut suomalaisen pitkän elokuvan historian täsmällisesti ja kokonaisuudessaan: viimeisen eli 12. osan toimitustyö saatiin valmiiksi vuonna 2005. Osa sisältää kotimaisen elokuvan vuodet 1996—2000. Henry Baconin teos Seitsemäs taide. Elokuva ja muut taiteet, joka tarkastelee elokuvan asemaa taiteiden kokonaiskentässä, ilmestyi marraskuussa. Pasi Nyyssösen toimittamassa Kansallinen radioja tv-arkistointi aloitettava -julkaisussa annetaan alustava kokonaiskuva elokuva-arkiston yhteyteen suunnitellusta Radio- ja televisioarkistosta.
hyvät mahdollisuudet näyttelyiden rakentamiselle. Jugendsalissa järjestettiin huhti-toukokuussa Molskis/Plums — suomalaista elokuvakomiikkaa / finsk filmkomik -näyttely, joka elokuvanäyttein, valokuvin ja julistein esitteli suomalaisen elokuvakomiikan kehityksen mykkäkaudelta tähän päivään. Näyttelyssä vieraili noin 15 000 katsojaa. Elävän kuvan museossa oli perusnäyttelyn lisäksi esillä näyttelyt Venäläistä ja neuvostovenäläistä julistetaidetta 1910- ja 1920-luvuilta; Jörn Donner Productions 40 vuotta — tuotantoyhtiön julisteita; Rainer Määtän julisteita sekä Suomalainen sotilaselokuva 80 vuotta. Elokuva-arkiston aulagalleriassa oli esillä Edvin Laine –julistenäyttely, jossa oli mahdollisuus tutustua julisteisiin niin Laineen näyttelijä- kuin ohjaajauraltakin. Orionissa oli esillä Tuntematon sotilas 50 vuotta –näyttely sekä Puolustusvoimien elokuvatoimintaa esittelevä näyttely. Elokuvateatterissa esiteltiin myös julistein ja valokuvin muun muassa esityssarjoja ja seminaareja teemoista Armo ja armottomuus, Sirkus ja elokuva sekä Elokuva ja design. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjaston Kirjasto 10:ssä oli elokuva-aiheinen näyttely Suomen elokuva-arkiston materiaaleista.
Viereinen sivu: Jugendsalissa oli huhti-toukokuussa esillä suomalaista elokuvakomiikkaa esittelevä Molskis/Plums -näyttely.
Elokuvakulttuurin edistäminen
ARKISTOPALVELUT
Filmi- ja videopalvelut
Arkistopalvelujen toiminta-ajatuksena on tuottaa arkiston kokoelmiin, laitteistoihin ja tietotaitoihin liittyviä palveluita Suomen elokuvaarkiston maksullisista suoritteista annetun opetusministeriön asetuksen säätämällä tavalla.
utkijakatselut ja aineistoselvitykset ovat viime vuosina yhä enemmän painottuneet videokatseluihin. Arkiston videokokoelma ja siirtoyksikön tekemät tutkijavideot ovat mahdollistaneet edullisemman ja kokoelmia vähemmän rasittavan palvelutoiminnan. Asiakaskatseluja oli vuoden aikana 380 kappaletta. Katselujen määrä on jonkin verran kasvanut edellisestä vuodesta. Merkittävin tutkija vuoden aikana oli mainoselokuvamusiikeista väitellyt Kaarina Kilpiö. Asiakkaina olivat tutkijoiden ja toimittajien lisäksi erilaiset tuotantotalot, jotka tarvitsivat arkistomateriaaleja. Yleensä tällöin oli kyseessä yrityksen tai yhdistyksen esittelyvideo. Uustuotantojen osalta suurimpia asiakkaita olivat Franck Productions, Pohjantähti-Elokuva Oy, Illume Oy sekä Yleisradio Oy. Dokumenttiprojekteista mainittakoon ainakin Yleisradion tv-sarjat Ullakkokomppania ja Olavi Paavolaisen jalanjäljillä sekä Franck Productionsin yrityssukuja esittelevä tv-sarja. Vuoden aikana elokuva-arkisto tarjosi palvelujaan myös muutamaan pitkään dokumenttielokuvaan, joiden ensi-illat ovat vuoden 2006 aikana. Kaupunginmuseot sekä erilaiset erikoismuseot olivat jälleen merkittäviä palvelutoiminnan työllistäjiä. Erikoistutkija Lauri Tykkyläinen ja videoteknikko Jarmo Nyman tekivät Pietarin Eremitaasissa ja Suomen Kansallismuseossa nähtyyn Mannerheimnäyttelyyn kaksi DVD-koostetta. Urheiluun liittyvät elokuvat olivat myös paljon esillä kesällä 2005 Helsingissä pidettyjen yleisurheilun MM-kisojen myötä.
A
24
rkistopalveluilla tarkoitetaan elokuva-arkiston asiakkailleen tarjoamia palveluita. Ne voivat olla muun muassa elokuvaan liittyvien aineistojen selvitys-, huolinta- ja lainauspalveluja, videosiirtoja, filmi- ja videokatseluita sekä tietopalveluja. Arkistopalvelut jakautuvat ja verkottuvat eri yksiköiden välille. Maksutonta palvelua ovat tallettajien palvelu, vähäisiä kustannuksia aiheuttava neuvonta- ja tietopalvelu sekä kansainväliseen kulttuurivaihtoon liittyvät palvelut. Maksullista palvelutoimintaa säätelee maksuperustelaki (150/92) ja Opetusministeriön maksullisista suoritteista antama asetus (1278/2005). Filmi-, video-, dokumentti- ja videosiirtoyksikkö avustivat vuoden aikana monin tavoin elokuvatutkimusta, kulttuurilaitosten näyttelytoimintaa, elokuvafestivaaleja sekä elokuvatuotantoja. Kokoelmia ja tutkijakatseluita hoitava filmiyksikkö harjoittaa lisäksi arkiston omistaman dokumenttifilmiaineiston myyntiä. Kirjasto tarjoaa tietopalvelua mitä moninaisimmista elokuvia koskevista aiheista. Opetusministeriön vahvistama arkistopalveluista perittävien maksujen hinnasto löytyy elokuva-arkiston kotisivuilta.
Arkistopalvelut
T
vanhoihin tv-ohjelmiin (esim. Kivikasvot, Kunnon sotamies Svejk ja Soittorasia), joita on tarkoitus julkaista vuoden 2006 aikana. Kotimaisia pitkien elokuvien kopioita lainattiin vuonna 2005 arkiston omien esitysten lisäksi 57 kappaletta, lyhytelokuvia 28. Asiakkaina olivat lähinnä kotimaiset elokuvafestivaalit ja valtakunnalliset elokuvatapahtumat. Kotimainen filmiyksikkö tarkasti lisäksi suomalaiset kulttuurivaihtoon menevät elokuvakopiot. Elokuvien alkuperäismateriaaleja lainattiin filmisiirtoihin ja kopiointeihin lähinnä Yleisradiolle ja tuotantoyhtiöille 37 pitkästä ja 135 lyhyestä elokuvasta.
Dokumenttipalvelut
Dokumenttiyksikkö hoitaa kokoelmien tietopalve-
Puolustusvoimien filmikokoelma oli vuoden aikana laajalti mielenkiinnon kohteena. Sitä käytettiin sekä tv-tuotannoissa että erilaisissa video- ja multimediahankkeissa. Myös tutkijat ovat osoittaneet kiinnostusta kokoelmaa kohtaan. Viime vuosina kasvanut DVD-elokuvien julkaiseminen on näkynyt arkiston palvelutoiminnassa. Kokoelmista on lainattu eri formaateissa mm. vanhoja mainos- ja musiikkivideoita DVD-julkaisuihin. Kiinnostusta on ollut myös arkistoon talletettuihin
lua ja toimittaa asiakkaille tilauksesta kopioita tai vedoksia elokuva-arkiston kokoelmiin kuuluvista valokuvista, julisteista tai käsikirjoituksista. Asiakkaat voivat tutustua kokoelmissa olevaan aineistoon arkiston tiloissa varaamalla ajan etukäteen palvelua hoitavilta henkilöiltä. Vuoden kuluessa tilaukseen johtaneita maksullisia palvelutapahtumia oli 262, ja maksuttomia, tallettajiin, yhteistyökumppaneihin ja talon sisäiseen toimintaan liittyneitä palvelutapahtumia 42 kappaletta. Valokuvia lainattiin digikuvina 1 800 ja paperikuvina 200 kappaletta. Julisteita lainattiin 30, käsikirjoituksia 15 ja EPK-kasetteja 10 kappaletta.
25
26
Tupla tai kuitti oli yksi kaikkien aikojen suosituimpia televisio-ohjelmia Suomessa. Sen elinkaari oli kolme vuosikymmentä.
Videosiirrot
Kirjasto
Videosiirtoyksikkö siirtää filmimateriaalia videolle Kirjalainojen lisäksi kirjasto palvelee asiakkaitaan
pääasiallisesti elokuva-arkiston sisäiseen käyttöön sekä tutkijapalvelun tarpeisiin. Siirtoja tehdään myös asiakkaiden tilauksesta. Työtilaukset välittää yksikölle filmi- ja videopalvelu. Hinnaston mukaan laskutettavia asiakassiirtoja tehtiin vuoden aikana 395 tuntia. Tämän lisäksi elokuva-arkiston sisäisenä palveluna tehtyjä töitä oli yhteensä 488 tuntia. Työtilauksia oli 306 kappaletta.
Arkistopalvelut
kaukolainoin ja toimittaa pyynnöstä artikkelikopioita. Kirjasto tarjoaa myös tietopalvelua. Asiakaskäyntejä kirjastossa oli noin 6 200, ja lainoja annettiin 17 000 kappaletta. Tietopalvelutapahtumia eli puhelinpalvelua, neuvontaa ja tiedonhakuja kirjattiin 12 350 kappaletta.
RADIO- JA TELEVISIOARKISTOINTI
R
adio- ja televisioarkiston (RTVA) suunnittelu perustuu tekijänoikeus- ja vapaakappalelakien uudistukseen. Uusi tekijänoikeuslaki hyväksyttiin eduskunnassa lokakuussa, ja se astui voimaan 1.1.2006. Vapaakappalelakiluonnoksessa Suomen elokuva-arkistolle asetetaan tehtäväksi tallentaa radio- ja televisio-ohjelmat. Radio- ja televisioarkisto tulee tallentamaan valtakunnallisten tv- ja radiokanavien lähetykset kokonaisuudessaan; lisäksi paikallisradioiden ja kaapelikanavien ohjelmista tallennetaan vuosittain 2—4 viikkoa näytteitä. Ohjelmat tallennetaan digitaalisesti selailutasoisena. Kulttuurihistoriallisesti merkittävinä pidettyjen ohjelmien tuottajat ovat velvollisia tallentamaan ohjelmat lähetystasoisina. Elokuva-arkiston johtokunnan vuonna 2003 nimeämä ohjausryhmä piti vuoden 2005 aikana yhdeksän kokousta. RTVA:n suunnittelu edistyi, ja radio- ja tv-arkistoinnista laadittiin laaja yleisesitys Kansallinen radio- ja tv-arkistointi aloitettava. Tieteen tietotekniikan keskus CSC selvitti konsultaatiopalveluna RTVA:n tallennus- ja tietokantatekniikkaan liittyviä kysymyksiä. CSC laati ohjausryhmälle tallennusjärjestelmän ja metatietokannan esiselvityksen sekä kartoitti hankkeen yhtymäkohtia muihin vastaaviin projekteihin ja organisaatioihin. Ohjausryhmän jäsenet tutustuivat television lähetystekniikkaan Yleisradiossa ja lähetystekniikasta vastaavassa Digita Oy:ssa. Myös Mikkelin ammattikorkeakoulun digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytysjärjestelmään käytiin tutustumassa.
JOHTOKUNTA
O
petusministeriö asetti Suomen elokuva-arkistolle uuden johtokunnan toimikaudeksi 1.4.2003— 31.12.2005. Jäseniä ovat tämän kauden olleet: hallintojohtaja Håkan Mattlin, Opetusministeriö yli-intendentti Sirkku Dölle, Museovirasto toimitusjohtaja Raija Nurmio, Suomen filmikamari suunnittelija Tiina Peltola, SEA:n henkilökunta tutkija Kauko Rumpunen, Kansallisarkisto tuottaja, ohjaaja Tertta Saarikko, Suomen AV-alan tuottajat ry. professori Jukka Sihvonen, Turun yliopisto kehityspäällikkö Martti Soramäki, Yleisradio Oy elokuvatuottaja Pertti Veijalainen, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto Lisäksi elokuva-arkiston johtaja Matti Lukkarila kuuluu johtokuntaan jäsenenä. Opetusministeriö määräsi johtokunnan puheenjohtajaksi hallintojohtaja Håkan Mattlinin ja varapuheenjohtajaksi kehityspäällikkö Martti Soramäen. Sihteerikseen johtokunta valitsi suunnittelija Tapio Riihimäen. Johtokunta kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.
27
TOIMINTAA JA KUSTANNUKSIA KUVAAVIA LUKUJA Suomen elokuva-arkiston menot vuosina 2002 — 2005 tulosalueittain (euroa) 2002
2003
2004
2005
Kokoelma- ja arkistotyö
1 856 640
*2 157 607
*2 385 978
2 424 951
Elokuvakulttuurin edistäminen
1 015 181
1 067 414
1 103 884
1 115 907
37 838
42 962
6 509
54 930
2 909 659
1 110 376
1 110 393
3 595 788
Arkistopalvelut Yhteensä
* Luvuissa mukana radio- ja televisioarkistoinnin suunnitteluun käytetyt varat
Kotimainen elokuva Kotimaisen elokuvan talletustapahtumia
28
- pitkät kopiot (lukumäärä) - pitkät elokuvat, originaalimateriaalia
Esitystoiminta Orion, Helsinki 98 247 46
Esityksiä
860
Elokuvaohjelmia
518
Katsojia
46 289
- lyhyet elokuvat, kopioita
296
Katsojia keskimäärin / näytös
- lyhyet elokuvat, originaalimateriaalia
155
Subventio / esitys (euroa)
58,1 160
25 464
Subventio / katsoja (euroa)
- elokuvien lukumäärä
18 310
Menot yhteensä (euroa)
335 803
Nitraattinimikkeitä yhteensä
11 374
Nettomeno = hintatuki (euroa)
137 627
Suomalaiset kuvaoriginaalinimikkeet
- elokuvien lukumäärä
7 393
Pitkät suomalaiset kopiot
5 136
- elokuvien lukumäärä
1 012
Lyhyet suomalaiset kopiot
32 112
- elokuvien lukumäärä
15 346
2,97
Alueellinen esitystoiminta Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa
Esityksiä
182
Katsojia
14 200
Subventio / esitys
85,96
Menot yhteensä
50 748
Nettomeno = hintatuki (euroa)
15 644
Toimintaa ja kustannuksia kuvaavia lukuja
Tulosaluevertailu 2 500
2002 2003 2004 2005
menot, tuhatta euroa
2 000
1 500
29
1 000
500
Kokoelma- ja arkistotyĂś
Elokuvakulttuurin edistäminen
Arkistopalvelut
Suomen elokuva-arkisto Postiosoite: PL 177 00151 Helsinki Käyntiosoite: Pursimiehenkatu 29 — 31 A, 4. krs. Puhelinvaihde: (09) 615 400 Fax: (09) 6154 0242
30
Sähköposti: sea@sea.fi www.sea.fi
Vuosikertomus 2005 Toimitus: Mervi Herranen, Tapio Riihimäki Taitto: Tapio Riihimäki Kuvat: Markku Marttila, Riitta Paavonen, Kai Vase, MTV3 Oy, Suomen elokuva-arkiston kokoelmat (jollei toisin mainittu) Painopaikka: Trio-Offset Oy, Helsinki 2006 ISSN 1795-6633
Yhteystiedot