Cormanin koulu 1.6.–2.9

1.6.–2.9.

Roger Cormanin tuotantokoneisto on ollut Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisin elokuvakoulu. B-luokan leffojen kuninkaaksi kruunattu Corman oli lahjakas ja erittäin valveutunut tuottaja-ohjaaja, jonka elokuvat heijastelevat aikansa keskustelua rotuerottelusta, huumekulttuurista ja aseväkivallasta. Cormanin siipien suojassa aloittaneiden ohjaajien ja näyttelijöiden lista on loputon: siihen lukeutuvat mm. Bogdanovich, Coppola, Dante, De Niro, Fonda, Nicholson, Roeg, Scorsese, Shatner, Stallone…

KE 1.6. klo 21 & LA 4.6. klo 20.20 PIENI KAUHUKAUPPA

The Little Shop of Horrors, USA 1960 • O: Roger Corman • N: Jonathan Haze, Jackie Joseph, Jack Nicholson • S • 72’

Pienessä kukkakaupassa työskentelevä Seymour kasvattaa puhuvan kasvin. Tilanne eskaloituu kuitenkin hälyttävällä tavalla, kun kukka paljastuu ihmislihaa himoitsevaksi lihansyöjäkasviksi. Kauhukomedian yhtenä ikimuistettavimmista rooleista nähdään hammaslääkärin tuolissa kivusta nauttiva, Cormanin tallin tärkeimpiin hahmoihin lukeutuva nuori Jack Nicholson.

TO 9.6. klo 21 & SU 12.6. klo 16

KIIHOTUS

The Intruder/Uppvigling, USA 1961 • O: Roger Corman • N: William Shatner, Frank Maxwell, Jeanne Cooper • käsikirjoitus Charles Beaumont romaanistaan • KAVI 35 mm • suom. tekstit/svensk text • K16 • 82’

Cormanin visuaalisesti tyylikkäin ohjaus käsittelee etelävaltioiden rotuerottelua. Pikkukaupunkiin ilmestyy valkoisessa puvussa Kramer (Shatner) kiihottamaan kylän rasisteja afroamerikkalaisia vastaan. Keskellä kansalaisliikkeen kiperimpiä vuosia tehty karmaiseva vihapuheen kuvaus on surullisen relevantti vielä 60 vuotta myöhemmin.

KE 15.6. klo 21.15 & LA 18.6. klo 16.40

KORPPI

The Raven/Korpen, USA 1963 • O: Roger Corman • N: Vincent Price, Jack Nicholson, Boris Karloff • svensk text • K7 • 86’

Corman opiskeli kirjallisuutta Oxfordin yliopistossa, joten hänen vahvimpaan perintöönsä kuuluvat loistavat, hämähäkinseiteillä verhoillut Edgar Allen Poe -filmatisoinnit. Corman saattoi yhteen kolme näyttelijälegendaa kauhukomediaan, jossa korpiksi muutettu taikuri kääntyy velhon apuun.

TO 23.6. klo 21

DEMENTIA 13

USA 1963 • O: Francis Ford Coppola • N: William Campbell, Luana Anders, Bart Patton • tuottaja Roger Corman • KAVI 16 mm • ei tekstitystä • K16 • 75’

Francis Ford Coppolan ensimmäinen todellinen debyytti kuvattiin Dublinissa toisesta elokuvasta yli jääneillä tuotantorahoilla. Corman palkkasi Coppolan hänen esiteltyään hieman Psykoa muistuttavan alkuperäisideansa. Tässä goottikauhun helmessä irlantilainen perhe kinastelee perinnöstä autiossa kartanossa samalla, kun kirvesmurhaaja napsii heidät yksitellen pelistä pois.

TI 28.6. klo 21 & PE 1.7. klo 21

PUNAISEN SURMAN NAAMIO

The Masque of the Red Death/Röda dödens mask, USA 1964 • O: Roger Corman • N: Vincent Price, Hazel Court, Jane Asher • kuvaus Nicolas Roeg • Edgar Allan Poen novelleista Punaisen surman naamio ja Kampura • 35 mm • ei tekstitystä • K16 • 90’

Corman siirtyi väliaikaisesti Englantiin leikatakseen tuotantokustannuksia. Poe-filmatisoinnin puitteet ovat huippulaatuiset, koska tekijät kierrättivät Becket-elokuvassa käytettyjä lavasteita. Myöhemmin merkittäväksi ohjaajaksi noussut brittiläinen Nicholas Roeg toimi kuvaajana elokuvassa, jonka kulkutauti- ja maskikuvaukset ovat meidänkin aikamme kauhukuvia.

TI 5.7. klo 21 & PE 8.7. 21.10 HELVETIN JENGI

The Wild Angels/Helvetets gäng, USA 1966 • O: Roger Corman • N: Peter Fonda, Nancy Sinatra, Bruce Dern • 35 mm • K18 • 87’

Vaaran tuntu on alati läsnä, kun moottoripyöräjengi saapuu kaupunkiin etsimään jäsenensä varastettua pyörää. Kun yksi heistä loukkaantuu, kukaan tai mikään ei voi pidätellä väkivallan ja tuhon orgioita. Cormanin villisti kuvaama, Monte Hellmanin kineettisesti leikkaama ja Peter Bogdanovichin ilman krediittiä uudelleen kirjoittama elokuva ei kuitenkaan kohota Helvetin enkeleitä sankareiksi vaan keskittyy kuvaamaan vastakulttuurin kapinointia.

TO 14.7. klo 21.15 & PE 15.7. klo 21

TRIPPI

The Trip/Tripp, USA 1967 • O: Roger Corman • N: Peter Fonda, Susan Strasberg, Bruce Dern • käsikirjoitus Jack Nicholson • musiikki The Elecric Flag • K16 • 85’

Jack Nicholsonin kirjoittama The Wild Angelsin sisarteos on vakavasti tehty taiteellinen elokuva aikansa happokulttuurista ja Cormanin alter egosta, loppuunpalaneesta tv-mainosten ohjaajasta. Corman otti työnsä niin vakavasti, että lähti itsekin ennakkovalmistelujen aikana ”matkalle”. Käsittämättömän loistava näyttelijäkaarti kruunaa elokuvan, jota ilman ei olisi Easy Rideria.

TI 26.7. klo 21 & PE 29.7. klo 18.45

TARGETS

Skott på levande mål, USA 1968 • O: Peter Bogdanovich • N: Tim O’Kelly, Boris Karloff, Peter Bogdanovich • kuvaus László Kovács • lavastus Polly Platt • tuottaja Roger Corman • 35 mm • svensk text • K18 • 90’

Kaksi tarinaa eläkkeelle jäävästä näyttelijälegendasta ja tappoputkelle lähtevästä asehullusta limittyvät kohtalokkain seurauksin. Cinefiili Bogdanovich hyödyntää debyytissään Cormanin aikaisempaa Karloff-elokuvaa varmoin ottein ohjatussa trillerissä, joka on sekä oodi lahoamispisteessä olleelle Hollywoodille ja että asekulttuurin kritiikki.

TI 2.8. klo 21 PE 5.8. klo 21

VERINEN MAMMA BAKER

Bloody Mama/Den blodiga Mamma Baker, USA 1970 • O: Roger Corman • N: Shelley Winters, Bruce Dern, Pat Hingle • 35 mm • svensk text • K18 • 90’

Äidin ja hänen poikiensa tosielämän rikollisjengistä innoituksen saanut elokuva on varjoteos muutamaa vuotta aikaisemmin ilmestyneelle Bonnie & Clydelle. Rikosepookki ja road movie sijoittuu pankkiryöstöjen, kidnappauksien ja takaa-ajojen maailmaan. B-luokkaa paremman tuotannon pääosassa loistavan Shelley Wintersin rinnalla nähdään mm. Robert De Niro.

TI 9.8. klo 18.30 & PE 12.8. klo 21.20

VAPAUDEN VERINEN LAULU

Boxcar Bertha/Frihetens blodiga sång, USA 1972 • O: Martin Scorsese • N: Barbara Hershey, David Carradine, Barry Primus • tuottaja Roger Corman • KAVI 35 mm • suom. tekstit/svensk text • K16 • 88’

Kokemuksennälkäinen Martin Scorsese otti Cormanin komennuksen vastaan ja ohjasi lama-ajan rikoselokuvan. Cormanin Bloody Maman sisarteos on epätäydellinen, mutta sitäkin mielenkiintoisempi amerikkalaisen auteurin syntymäriitti. Elokuva valoi Scorseselle itseluottamusta henkilökohtaisiin tarinoihin, joista seuraava oli Sudenpesä.