KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO NATIONELLA AUDIOVISUELLA ARKIVET NATIONAL AUDIOVISUAL ARCHIVE
www.kava.fi
VUOSIKERTOMUS 2012
SISÄLLYSLUETTELO 4 |
MURROSTEN VUOSI
8 |
KOKOELMA- JA ARKISTOTYÖ
8 Kotimainen elokuvakokoelma 9 Digitaaliset palvelut 10 Ulkomainen elokuvakokoelma 14 Videokokoelmat 15 Valokuva- ja oheisaineistokokoelmat 15 Luettelointi 16 Elonet
18 |
RADIO- JA TELEVISIOARKISTOINTI
19 Käyttöliittymän kehitystyö ja luettelointi
22 |
ELÄVÄN KUVAN MUSEO
24 |
AUDIOVISUAALISEN KULTTUURIN
EDISTÄMINEN JA VIESTINTÄ
26 Orionin teemat 2012 26 Kulttuurivaihto ja yhteistyö 27 Näyttelytoiminta 30 Viestintä 30 Kirjasto
29 |
KAVAN JOHTOKUNTA KAUDELLA 2011–2014
32 |
KAVAN TOIMINNAN MENOT JA TULOT VUONNA 2011
34 |
KANSALLISEN AUDIOVISUAALISEN ARKISTON
38 |
2012, ETT ÅR AV OMVÄLVNINGAR
41 |
2012 – A YEAR OF CHANGES
TULOSALUEIDEN KOKONAISKUSTANNUKSET 2010–2012
VUOSIKERTOMUS 2012 • TOIMITUS: Outi Heiskanen TAITTO: Samppa Ranta • KUVAT: Markku Marttila, Kai Vase • KANSIKUVA: Kai Vase • Yhteystiedot: Kansallinen audiovisuaalinen arkisto POSTIOSOITE: PL 16, 00501 Helsinki • KÄYNTIOSOITE: Sörnäisten rantatie 25 A, 5. krs • PUH. 09 6154 00 (vaihde) • FAX 09 6154 0242 • E-MAIL: kava@kava.fi • www.kava.fi Vuosikertomuksen mustavalkoiset still-kuvat ovat peräisin Kai Vasen suunnittelemasta ja toteuttamasta Kohtalokas katse. Kokoelma suomalaisen mykkäkauden elokuvanäyttelijöitä -valokuvanäyttelystä.
Alli Riks elokuvassa Mustalaishurmaaja (1929)
Murrosten vuosi 2012
E
uroopan talouskriisi ja kotimaisen talou-
den kestävyysongelmat heijastuvat vääjäämättä valtion laitoksiin. Mitään nurkkaa ei jätetä katsomatta, kun joudutaan sopeutumaan väheneviin määrärahoihin ja henkilöresursseihin. Valtiovarainministeriön johtama vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma VATU koskettaa kaikkia hallinnonaloja. Opetus- ja kulttuuriministeriön osalta lähes kaikki kulttuuripuolen alaisvirastot ovat murroksen kourissa: lakkautetaan, yhdistetään, säätiöidään. Virastojen sisällä muutos ulottuu jopa pienimpiin toimintoihin – etsitään kehittämisen kohteita, jolloin toiminto voidaan rationalisoida, ulkoistaa tai jopa lakkauttaa. Tämä kaikki kohdistuu myös Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon, jota koskeva lainsäädäntö uudistettiin viimeksi vuoden 2008 alussa. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen yhdistämisvalmistelut aloitettiin virallisesti vuoden 2012 maaliskuussa, ja laitokset yhdistetään vuoden 2014 alusta. Pian eduskuntakäsittelyyn menevän uuden lakiesityksen johdannossa perustel-
4
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
laan fuusiota: »tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja virastokentän tiivistäminen». MEKU on hallinnonalan pienin virasto ja siksi myös »varsin haavoittuvainen». Nämä ovat yhdistymisen perussyyt, vaikka ydintehtäviltään virastot ovat erilaisia: KAVA on muisti- ja kulttuuriorganisaatio, MEKU on lastensuojeluperustalla toimiva kasvatus- ja valvontaviranomainen. Yhdistämiseen liittyvä suunnittelutyö vei huomattavan osan johdon ja hallinnon ajasta. Yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa oli saumatonta ja henkilöstöä informoitiin prosessin kulusta. KAVAn yleinen toiminnallinen painopiste on digitointi, digitaalisuus ja niiden seurauksena palvelun/accessin muutokset. Elokuva-arkistoinnin tulosalueella digitaalisuus läpäisi kaikki toiminnot. Kotimaisen elokuvakokoelman puolella siirtyminen oli nopeaa ja lähes täydellistä: vanhojen elokuvien uudet kopiot ovat digitaalisia, asiakaspalvelu oli lähes yksinomaan digitaalista, filmikonservaattorit omaksuivat uusia työtapoja. Digitaalisten palveluiden yksikön toimintaketjun hiominen tehosti tuottavuutta.
Ellen Sylvin ja Paavo Costiander elokuvassa Nuori luotsi (1927)
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
5
Ulkomaisen elokuvakokoelman hoidossa muutos oli dramaattinen: maahan ei tuoda enää juuri lainkaan uusia ulkomaisia elokuvia filmillä, ja vielä odotettavat ulkomaiset filmitalletukset ovat vanhojen varastojen tyhjennystä. Myöskään uusia ulkomaisia digielokuvia ei talleteta käytännössä lainkaan. Suomessa esitetyt ulkomaisetkin elokuvat ovat tekstityksineen tai jälkiäänityksineen osa elokuvakulttuuriamme. Niiden arkistoiminen KAVAan edellyttäisi kuitenkin lakimuutoksia. Ulkomaisen filmikokoelman käyttö oli edelleen vilkasta ja arvokkaan kokoelman hoito ja kunnossapito oli ja on merkityksellistä erityisesti KAVAn oman esitystoiminnan sekä vakiintuneiden festivaalitoimijoiden kannalta. Valokuvakokoelmien ja oheisaineistojen hoidossa digitointi näkyy suurina lukuina – kotimaisia valokuvia, negatiiveja ja diapositiiveja digitoitiin yli 21 000 kpl, jota on pidettävä merkittävänä saavutuksena. Kokoelmien hoidossa ja pitkäaikaistallettamisen edellytyksien luomisessa merkittävää oli KAVAn kaikkiin varastoihin kohdistunut kunnostustyö: Otaniemi I:n laajamittainen peruskorjaus ja muuttaminen pakkasvarastoksi
Anielka Elter elokuvassa Kajastus (1930) 6
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
valmistui, Tuusulan nitraattivaraston kohentaminen saatiin päätökseen ja Pasilan pitkäksi venynyt muutosoperaatio päättyi. Kokonaisuudessaan varastojen yhtäaikainen parannustyö aiheutti kokoelmien valtavan siirtourakan väliaikaistiloihin, mikä ajoittain hidasti tai viivästi merkittävästi asiakkaiden palvelua. Radio- ja tv-arkistoinnin tulosalueella painopisteeksi oli asetettu kulttuurityön aloittaminen ja yleisösuhteeseen panostaminen. Tässä päästiin hyvään alkuun radio- ja tvhistoriaa esittelevien avoimien yleisötilaisuuksien kautta. Lähinnä oppilaitoksien vierailuryhmiä kävi noin joka toinen viikko. AV-kulttuurin edistämisen ja viestinnän tulosalueella World Design Capital -hanke näkyi sekä esitystoiminnassa että museoyhteistyössä. Helsingin kaupunginmuseon kanssa toteutettu Minna Santakarin »Enemmän Funkista, Reino!»-näyttely saavutti museon tähänastisen kävijäennätyksen, yli 50 000. Orionin katsojamäärät pysyivät kutakuinkin tasoissa edeltävän vuoden lukujen kanssa, alueellisissa sarjoissa koettiin selvää nousua myös sikäli että Hämeenlinnassa aloitettiin yhdeksäntenä paikkakuntana
aluesarjaesitykset. Elokuvakasvatuksessa yhteistyössä useiden tahojen kanssa toteutetut erikoisnäytännöt ja työpajat olivat erittäin suosittuja. Kiitän lukuisia yhteistyötahoja, joiden ansiosta kokoelmat jälleen kasvoivat kaikilla sektoreilla, samoin kiitän kulttuuritoimintaamme monin tavoin vaikuttaneita aktiiveja, ja edelleen lämmin kiitos kaikille asiakkaillemme hyvästä vuodesta! Matti Lukkarila Johtaja
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
7
Kokoelma- ja arkistotyö
K
avan päätehtävä kotimaisen audiovi
suaalisen kulttuuriperinnön pelastaminen ja säilyttäminen jälkipolville. Kokoelma- ja arkistotyössä huolehditaan siitä, että arkistoon talletettu kotimainen ja ulkomainen elokuva ja muu av-aineisto oheismateriaaleineen säilyvät asianmukaisesti järjestettyinä ja luetteloituina.
Kotimainen elokuvakokoelma Vuoden 2012 keskeisin teema kotimaiselle elokuvakokoelmalle oli digitaalisuus. Elokuva-ala oli siirtynyt lähes täysin digitaaliseen maailmaan, mikä aiheutti paljon muutoksia yksikön toiminnassa. Vaikka toimintaa varjostivat useat tekniset ongelmat, niin yhteistyö uuden digitaalisten palveluiden yksikön kanssa sujui hyvin. Filmikonservaattorien osalta vuosi oli suurelta osin uusien työtapojen omaksumista. Esivalmisteluihin pystyttiin ottamaan enemmän elokuvia kuin mikä varsinaisen digitoinnin kohdalla oli mahdollista.
8
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Vanhojen elokuvien uudet digitaaliset esityskopiot valmistettiin lähes yksinomaan talon sisäisinä töinä. Merkittävimpinä nimikkeinä olivat Valentin Vaalan ja Teuvo Tulion mykkäelokuvat Mustalaishurmaaja ja Laveata tietä, joista molemmista valmistettiin alkuperäisten värimallien mukaiset kopiot musiikkiääniraidoilla. Filmipelastaminen tehtiin myös 2K- tai 4K-skannauksina talon sisäisinä töinä. Filmitalletuksia tuli normaalia enemmän vuoden aikana. Laboratoriotoiminnan loppuminen toi arkistoon runsaasti elokuvien alkuperäismateriaaleja. Myös Yleisradion elokuvateatterielokuvien siirto arkistoon kasvatti kokoelmia. Vanhaa nitraattipohjaista filmiäkin löytyi yksityishenkilöiltä, mutta valitettavasti aivan liian huonossa kunnossa edes kunnollista tunnistamista varten. Vuoden aikana vastaanotettiin myös ensimmäiset digitaaliset talletukset. Asiakaspalvelu oli lähes sataprosenttisesti digitaalista. Palvelimien kautta toimitettu materiaali oli entistä useammin oman yksikön siirtämää. Asiakaskunta ei poikennut aiemmista vuosista. Filmikopioita lainattiin entistä vuosia enemmän koti- ja ulkomaisiin esityksiin.
Yhdessä digitaalisten palveluiden yksikön kanssa kokoelmayksikkö julkaisi kaksi dokumenttifilmejä sisältävää dvd-kompilaatiota Autoillen ja Ståhlbergista Kekkoseen. Pitkien elokuvien julkaiseminen siirtyi seuraavan vuoden alkuun, mutta niiden valmistelu työllisti yksikköä varsinkin loppuvuodesta. Filmivarastot remontoitiin vuoden 2012 aikana. Suurin muutos tehtiin Otaniemen maanalaisissa varastoissa, minne rakennettiin pakkasvarastot elokuvien originaalimateriaaleille. Nitraattivarastoon Tuusulaan vaihdettiin uudet hyllyt ja hyllyjen päälle rakennettiin suojakatokset. Filmien siirtoihin osallistui kiitettävässä määrin huolintapuolen henkilökunta.
Digitaaliset palvelut
taalinen esityskopio, joista kymmenen on pitkiä elokuvia. Lisäksi 60 nimikkeestä on HD-tasoinen käyttökopio. Suoratoistettavat SD-tasoiset mpeg4-videot on vuoden loppuun mennessä tehtynä 2 611 materiaalista, jotka koskevat 2 466 elokuvaa, joista 83 on pitkiä elokuvia. Ääniteknikon viran täyttämisen myötä digitaalisten palveluiden yksikkö kasvoi täyteen miehitykseensä. Keväällä yksikkö kävi Hollannissa tutustumassa paikallisten arkistojen Beeld en Geluidin ja Eye Instituten digiyksiköiden toimintaan. KAVAsta osallistuttiin ensimmäistä kertaa myös Hollannissa järjestettäville IBC-messuille. IBC on Euroopan suurin media-alan näyttely, joka järjestetään vuosittain Amsterdamissa. Digitaalisten palveluiden yksikkö myös isännöi useita vierailijaryhmiä vuoden aikana. Vierailijoita kävi mm. YLEstä, Digiwikistä, sekä KAVAssa järjestetyn BAAC-konferenssin yhteydessä.
Vuosi 2012 oli ensimmäinen kokonainen vuosi digitaalisten palveluiden yksikölle. Vuoden loppuun mennessä oli arkistointia varten yksikön tuottamana digitoitu 87 nimikettä, joista 20 on pitkää elokuvaa. 48 nimikkeestä on digi-
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
9
Ulkomainen elokuvakokoelma Ulkomainen filmiyksikkö vastaanotti vuoden aikana 37 talletusta. Talletukset sisälsivät 197 ulkomaista pitkää elokuvakopiota, viisi lyhytfilmikopiota ja 44 DTS-äänitallennetta. Talletuksien sisältämät trailerit siirtyivät kerralla luetteloitaviksi vuonna 2013. Pitkien elokuvakopioitten merkittävät tallettajat olivat FS Film Oy (7 talletusta, 64 kopiota), Nordisk Film Theatrical Distribution Oy (4 talletusta, 32 kopiota), Finnkino Oy (4 talletusta, 31 kopiota) Walt Disney Studios Motion Pictures Finland (3 talletusta, 21 kopiota), Future Film Oy (4 talletusta, 20 kopiota), Metropol Cinema (1 talletus, 14 kopiota), Scanbox Entertainment Finland Oy (2 talletusta, 13 kopiota), KinoScreen Illusion Ltd. Oy (1 talletus, 1 kopio) ja Atlantic Film Oy (1 talletus, 1 kopio). Digitaaliseen esittämiseen siirryttäessä ovat keskeiset maahantuojat luopuneet ulkomaisten elokuvien tallettamisesta: studioiden tarve kryptata tuotantonsa ja hallinnoida elokuviaan estää niiden tallettamisen KAVAan. Analogisten kopioiden maahantuonnin katkeaminen kävi lopulta kuin leikaten: vuoden alussa elokuvien tuonti analogisena vaih-
10
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
toehtona väheni siten, että viimeinen talletettu kopio maahantuotiin maaliskuussa. Vuoden loppuun mennessä levittäjät luopuivat filmikopioitten vuokraamisesta käytännössä kokonaan. Luopumista vauhditti Finnkinon varaston sulkeutuminen vuodenvaihteessa: tällöin firmat sijoittivat filmejään arkistoon vauhdilla, jota ei voi enää luonnehtia systemaattiseksi tallettamiseksi. Jatkossa analogiset talletukset tulevat olemaan lähinnä firmoille kirjattavia lopputalletuksia. Valkokangasprojisointeihin satsattu ulkomaisen filmiyksikön palveluvolyymi oli 543 kopiolla jälleen moninkertainen verrattuna kotimaisten elokuvaesitysten tilauskantaan. Yksikkö vastasi ulkomaisilla filmikopioilla hoidetuista elokuvaesityksistä, kärjessä Orion (309 kopiota) ja KAVAn omat aluesarjat (144 kopiota). Omien esitystemme yhteensä 453 kopiosta oli 39 kpl lyhytfilmejä. Ulkomailla FIAF-arkistojen piirissä tapahtuneet esitykset (18 kopiota) hoidettiin ilmaispalveluna. Virallisiksi yhteistyökumppaneiksi laskettavista tahoista suurin oli Sodankylän Midnight Sun Film Festival, jota palveltiin maksullisesti kahdellatoista kopiolla. Muiden virallis-
Sven Hildén ja Maire Teide (Suvinen satu, 1925)
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
11
Arkistopalvelut Arkistopalvelut jakautuvat ja verkottuvat KAVAn eri yksiköiden välille. Maksuttomia ovat esim. tallettajapalvelut ja kulttuurivaihtoon liittyvät palvelut, jos ne aiheuttavat vain vähäisiä kustannuksia. Maksullista palvelutoimintaa säätelevät valtion maksuperustelaki vuodelta 1992 (150/92) ja opetusministeriön vuonna 2008 maksullisista suoritteista antama asetus (1056/2008). Palvelutoiminta, johon kuuluvat mm. digitointityöt, kuvapalvelu ja oheisaineistolainat, tapahtuu tekijänoikeus- ja arkistonhoitoseikkojen antamissa rajoissa.
Otaniemen varasto (kuva: Markku Marttila)
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
13
ten yhteistyötahojen (Tampereen lyhytelokuvafestivaali, Espoo Ciné) lisäksi yksikkö palveli maksullisena palvelutoimintana erikseen sovittuja elokuvafestivaaleja ja tapahtumia (Aave, Sulatto, Forssan mykkäelokuva- ja R&A-festivaalit) kotimaassa siten, että talon ulkopuolisia asiakkaita oli kaikkiaan 25 tilaajan verran, joita palveltiin yhteensä 72 kopiolla. Talon ulkopuolisista tilaajista suurasiakkuuteen ylsi edelleen Aalto-yliopiston elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos ELO (14 kopiota). Syyskuun puoliväliin asti leimanneen varastoremontin takia keskeinen osa ulkomaista kokoelmaa oli poissa käytöstä, mikä näkyy etenkin FIAF-arkistoihin lainattujen kopioiden ja asiakaskatselujen määrässä. Filmiltä hoidettavien asiakaskatselujen – tarkoituksena tutkimus tai uuden filmituotannon insert-käyttö – on tekijänoikeussyistä ollut ulkomaisessa filmiyksikössä perinteisesti vähäinen. Yksikkö pelastekopioi kaksi ulkomaista filmiä 1900-luvun alusta.
14
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Videokokoelmat
Valokuva- ja oheisaineistokokoelmat
Videokokoelmiin vastaanotetaan talletuksina videolle tehtyjä elokuvia ja ohjelmia sekä vapaakappaleina Suomessa levitettäväksi tarkoitettuja videotallenteita. Nämä vapaakappaleet ovat nykyään DVD- ja Blu-ray-levyjä. Levitysyhtiöt hoitivat talletusvelvollisuutensa lain mukaisesti. Päätearkiston remontin valmistuttua pystyimme vastaanottamaan taas suurempia originaalivideotalletuksia. Tärkeitä tallettajia olivat Generator Post Oy ja Pohjantähti-Elokuva Oy. Talletukset saatiin vielä täysin nauhamuotoisina. Vapaakappaleluetteloinnin lisäksi vuonna 2012 työllisti Otaniemen päätearkiston remonttiin liittyvä järjestelytyö. Tämä työ kattoi niin kirjaimellisesti aineistojen uudelleen hyllytyksen kuin takautuvien talletusten seulonnan tarkempaa luettelointia varten. Originaalivideoiden selvittelyllä pyrittiin identifioimaan digitoitavaksi harkittavat nauhat. Työ jatkuu vuonna 2013.
Valokuva- ja oheisaineistoyksiköissä toiminta painottui vuonna 2012 kokoelmien digitointiin ja toimitilojen sekä varastojen järjestelyihin. Vuoden 2012 aikana kotimaisia valokuvia, negatiiveja ja diapositiiveja digitoitiin arkiston Tenho-tietokantaan yli 21 000 kappaletta, ja sen lisäksi lähes 2 000 ulkomaista valokuvaa. Kotimaisen valokuvakokoelman digitointia jatkettiin vielä käsittelemättömän aineiston osalta. Pääosin nitraattipohjaisten originaali negatiivien pelastedigitointia jatkettiin 3 789 tiedostolla (535 GB). Varastoremonttien jälkitöinä seurasi merkittävää järjestelytyötä siirryttäessä Pasilassa väliaikaistiloista takaisin. Oheisaineistoyksikön asiakaspalvelutapahtumien määrä pysyi edellisvuoden tasolla: valokuvia toimitettiin asiakkaille noin 1 100. Paikan päällä, dokumenttiyksikössä ja kirjastossa asiakkaat kävivät tutustumassa noin 150 elokuvan käsikirjoituksiin ja tekstilistoihin. Loppuvuonna saatiin alulle kotimaisten elokuvien digitaalisten juliste originaalien talletustoiminta.
Valokuvayksikössä aloitettiin myös Ilkka Kippolan ja Jari Sedergrenin Dokumentin utopiat kirjan kuvatoimitus.
Luettelointi Tenho-tietokantaan luotiin vuonna 2012 noin 2 300 elokuvatietuetta, joista vajaa puolet vietiin Elonet-verkko sivuston tarjontaan. Elokuvista pitkiä kotimaisia, kaupallisissa elokuvateattereissa ensi-iltansa saaneita oli 23. Tenhon tiedonlähteenä pitkään käytetty Valtion elokuvatarkastamon VET-tietokanta lopetti toimintansa organisaation muututtua Media- ja kuvaohjelmakeskukseksi. Kotimaisen pitkän elokuvan tuotannot 2004–2006 sekä 1996–2000 tallennettiin täydennetyin tiedoin Elonetiin. Filmografiaryhmä dokumentoi Tenhoon kauden aikana vuoden 2007 kotimaiset pitkät elokuvat. Suomalaisen elokuvan tiedonkeruu jatkui laajentamalla yhteistyötä tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kanssa. Tenhoon päätettiin vuonna 2012 luoda digitaalisten aineistojen selaamiseen tarkoitettu käyttöliittymä sekä
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
15
entistä selkeämpi SQL-taulurakenne. Muutostyö aloitettiin toteuttamalla Tenhon kuvapuolelle digitaalisten kuvamassojen käsittelyä helpottava työkalu, joka vuoden lopulla oli loppusuoralla.
Elonet AV-kulttuurin edistämisen ja viestinnän yksikkö otti vetovastuun Elonet-sivustouudistuksessa, joka valmistuu vuonna 2013. Elonetin teknisestä toteuttajasta järjestettiin avoin kilpailutus, jonka voitti Zeeland Solutions Oyj. Keskeinen muutos edelliseen versioon liittyy Suomen kansallisfilmografiaan kuuluvien elokuvien profiilin nostamiseen ja SKF-verkkojulkaisun kehittämiseen.
16
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Lillan Järnefelt elokuvassa Nuori luotsi (1927)
Radio- ja televisioarkistointi
R
adio- ja tv-ohjelmavirtaa tallennettiin
vuonna 2012 vajaat 57 teratavua, mikä tarkoittaa ajaksi muutettuna noin 266 000 tuntia. 50 teratavun lisäys edellisvuoteen verrattuna johtui pääosin Liv- ja AVA-kanavien siirtymisestä kokoaikaisesti tallennettaviksi kanaviksi. Tallennusvuoden aikana SuomiTV lopetti toimintansa. Sen tilalla aloittanut FOX lisäsi ohjelmistoaan ja siirtyi kokoaikaisesti tallennettavaksi kanavaksi. Tallennuspalvelusta huolehtii edelleen Digita Oy. Loppuvuoden aikana lähes kaikissa kokoaikaisesti tallennettavien tv-kanavien tallennuksissa oli syyskuun aikana viikon mittainen katkos sekä marraskuussa puolen päivän mittainen katkos. Molemmat katkot johtuivat Digitan huoltotoimenpiteistä. Katkoista huolimatta radio- ja tvkanavien kokoaikaisesti tallennettavasta ohjelmavirrasta yli 98 % oli onnistunutta tallennusta. Poikkeuksen tallennussuunnitelmaan muodostivat Liv ja AVA, joiden tallennus saatiin käynnistettyä vasta vuoden puolivälissä.
18
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Kokonaan tallentamatta jääneiden näyteviikkojen määrä laski viimevuotiseen verrattuna. Noin sadasta näyteviikosta jäi puuttumaan kaksi radiokanavaa ja kaksi tv-kanavaa. Uusintanäytteiden johdosta näyteviikkojen kokonaismäärä ylittyi kuitenkin selvästi. Näytekanavilla todettujen laatuvirheiden määrä laski edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana kaksi tallennussuunnitelmaan kuulunutta tv-kanavaa lopetti toimintansa. Yksi radiokanava ja yksi tv-kanava ei aloittanut toimintaansa ollenkaan. Vuoden kuluessa radio- ja tv-arkistoon rekrytoitiin tekninen suunnittelija, tutkija ja tietopalvelusihteeri. Yksikössä oli vuoden 2012 lopulla 14 vakituista virkaa sekä yksi määräaikainen työntekijä. Täyteen mittaansa kasvaneessa yksikössä henkilöstön vastuualueet ovat vakiintuneet, myös kouluttautumiseen on vuoden aikana panostettu. Radio- ja tv-arkiston henkilöstöä osallistui FIAT/ IFTA-konferenssiin Lontoossa. Tekninen suunnittelija ja vastaava luetteloija osallistuivat INA:ssa Ranskassa audiovisuaalista arkistointia käsitelleeseen koulutukseen.
Käyttöliittymän kehitystyö ja luettelointi Radio- ja tv-arkiston käyttöliittymän jatkokehitystyö alkoi yhteistyössä W3 Groupin kanssa. Ritva-tietokantaan tehtiin runsaasti muutostöitä vuoden 2012 aikana. Muun muassa järjestelmän suorituskyvyn parantaminen on edellytyksenä esimerkiksi metatietojen avaamisessa internetiin. Myös rajapintaa Tenhon ja Ritvan välillä kehitettiin. Joulukuun alkuun mennessä kaikkien kokovuotisesti tallennettavien kanavien luettelointi oli vuoden 2011 tai 2012 puolella. Takautuva luettelointi käynnistettiin keväällä 2012. Vuoden aikana luetteloitiin 42 kpl takautuvia viikon näytteitä (kokonaislukumäärä 103) sekä kokonaisuudessaan JIM, Nelonen ja SubTV -kanavien takautuva kaapattu ohjelmavirta. Kuopion (Itä-Suomen yliopiston sivupiste) katselu- ja kuuntelupiste avattiin ja otettiin käyttöön. Myös Tampereen piste todettiin KAVAn puolesta teknisesti toimivaksi, mutta paikallisista syistä johtuen palvelua ei ole otettu aktiivisesti käyttöön.
Elsa Segerberg elokuvassa Kajastus (1930)
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
19
RTVA:n toimintaa esiteltiin vuoden aikana 24 KAVAssa vierailleelle ryhmälle sekä useille yksityishenkilöille ja paikallisasiakkaille. Lisäksi RTVA:n palveluja esiteltiin vierailukäynneillä Joensuun yliopiston kirjastossa sekä vapaakappalekirjastojen seminaarissa Kansalliskirjastossa. RTVA:n yleisötoiminta käynnistyi keväällä 2012. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä kuusi avointa yleisötilaisuutta, joissa asiantuntevat vieraat käsittelivät kotimaisen radio- ja tv-toiminnan menneisyyttä ja nykytilaa. Vuoden lopulla pidettiin tutkijatapaaminen, johon osallistui noin 50 henkilöä. Oman tutkijan rekrytoinnin myötä aloitettiin radio- ja tv-arkiston oma tutkimustoiminta. Vuoden loppupuolella käytiin neuvotteluja Yleisradion kanssa ja käynnistettiin selvitys Yleisradion digitoitujen aineistojen katselumahdollisuudesta ja tietopalvelusta KAVAssa. Selvityksen laatii KAVAlle CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. Vuoden 2012 aikana vanhaa Mainos-TV:n aineistoa luetteloitiin ja numeroitiin Tenho-tietokantaan noin 1400 filmiä ja 1000 cordia. Vuoden lopussa Mainos-TV:n aineis-
20
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
toa (vuodet 1962–1980) oli luetteloitu tietokantaan kaikkiaan noin 3440 tietuetta. Lisäksi vuoden aikana luetteloitiin ja numeroitiin mm. koko MoonTV:n vanha arkisto (n. 1500 ohjelmaa), yli 2000 Provideon mainosmasteria, n. 600 Radio Cityn ohjelmaa ja n. 500 Jyrki-tv-ohjelmaa. Mastertasoisten aineistojen tallettaminen jatkui edellisvuosien tapaan. Vuoden aikana arkistoinnissa keskityttiin aiemmin saapuneiden talletusten käsittelyyn, lakisääteisten ohjelmien määritelmän tarkentamiseen, luettelointikäytänteiden luomiseen ja numerointiin. Tiedostomuotoisten radio- ja tv-ohjelmien arkistointija suoratoistokäytäntöjä suunniteltiin ja aloitettiin. Ohjelmia vastaanotettiin vuoden aikana tiedostomuodossa 359 kappaletta. Arkiston koko oli vuoden lopussa hieman yli 6 teratavua.
Heidi Blåfield-Korhonen ja Einar Rinne elokuvassa Noidan kirot (1927)
Elävän kuvan museo
V
uosi 2012 ei ollut Elävän kuvan museon
kannalta paras mahdollinen. Museoama nuenssi Riitta Paavonen jäi keväällä eläkkeelle, eikä hänen paikalleen palkattu uutta työntekijää. Kokoelmien hallinta ja erityisesti aineistojen takautuva dokumentointi kärsivät. Kokoelmatilojen kunnostustyöt Pasilassa ja siellä loppusyksystä ilmenneet radonlöydöt heikensivät myös osaltaan asetettuun tavoitteeseen pääsyä. Vuoden ilonaiheista suurin oli Vanhan Talvitien museotilojen vuokrasopimuksen jatkaminen vuoden 2014 loppuun.
22
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Myös lahjoitusaktiivisuus oli hyvä. Siihen vaikutti merkittävimmin elokuva-alan useiden toimintojen siirtyminen digitaalisiin menetelmiin. Esineistöä vastaanotettiin kaikilta vakiintuneilta suurilta toimijoilta kuten mm. Finnkinosta, Finnlabista, Eurolabista ja Generator Postista. 2012 otettiin vastaan 26 lahjoituserää ja kokoelmat karttuvat n. 300 esineen verran. Muutamat lahjoitustapahtumat jouduttiin työvoimapulasta johtuen siirtämään vuoden 2013 puolelle. Vuoden 2012 lopulla tenhossa oli 9045 luetteloituna esinettä, joista digikuvattuina 4486 kohdetta. Yhteensä kokoelmassa arvioidaan olevan n. 16 300 esinettä.
Enemmän funkista, Reino! -näyttely (kuva: Kai Vase)
Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen ja viestintä
A
udiovisuaalisen kulttuurin edistämi-
sellä tarkoitetaan elokuvien, tv- ja radio-ohjelmien esittämistä, niihin liittyvää tutkimus- ja julkaisutoimintaa ja elokuvien kansainväliseen kulttuurivaihtoon liittyvää toimintaa, osallistumista näyttelyiden ja festivaalien järjestämiseen sekä toimintaa arkiston kirjastossa, jonka palvelualue erikoiskirjastona on hyvin laaja. World Design Capital oli vuoden johtolankoja esitystoiminnassa. Minna Santakarin »Enemmän funkista, Reino!»-näyttelyyn liittyen esitettiin laaja elokuvasarja Helsinki-elokuvien arkkitehtuurista ja muotoilusta. HYY:n Elokuvaryhmä ja Suomen Akatemia järjestivät kunnianhimoisen luentosarjan Elokuva ja arkkitehtuuri. Elokuussa oltiin lisäksi mukana Fashion Film Festivalissa. Orion siirtyi lopullisesti 3D-aikakauteen keväällä, jolloin Stefan Drössler avasi 3D-retrospektiivin historiallisella katsauksellaan. Sarja sai suuren suosion, kuten myös Bio Rexissä vuoden mittaan toteutetut 70 mm:n elokuvien esi-
24
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
tykset. Suuren yleisön keräsi KAVAn panos Helsingin juhlaviikkojen Leffapiknik-ulkoilmanäytökseen, jossa esitettiin Calamari Union. Myös kunnianhimoisia kinokonsertteja järjestettiin. Elokuvakasvatuksessa aloitettiin uusi hanke »ääni + kuva = audiovisuaalinen kerronta», jossa koululaiset valmistelevat oman kinokonsertin vuoden 2013 Helsingin Juhlaviikoille. Näytöksiin liittyi Koulukinon oppimateriaaleja ja Mediakasvatuskeskus Metkan järjestämiä työpajoja sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun Elokuvan ja television koulutusohjelman järjestämiä Kinopajoja. Elokuvakasvatusta toteutettiin yhteistyössä festivaalien kanssa, liittyen »Enemmän funkista, Reino!»-näyttelyyn sekä Taidemuseo Tennispalatsin Iron Sky -näyttelyyn. Koululaisnäytökset tulivat vuonna 2012 ilmaisiksi. Näytöksiä järjestettiin Orionissa ja aluesarjoissa. Festivaaliyhteistyö laajeni ja syveni yleensäkin Orionissa varsinkin DocPointin ja Rakkautta & Anarkiaa festivaalin aikana. Orion kuului kummankin varsinaisiin esityssaleihin.
Merkittävä avaus oli lokakuussa käynnistynyt Kuukauden elokuva -sarja, jossa levitystä vaille jäävä uusi huomattava elokuva esitetään Orionissa joka viikko kuukauden ajan. Aluesarjojen kävijämäärissä tapahtui nousua, ja Hämeenlinnasta tuli KAVAn kymmenes esityskaupunki. Varsinkin Kuopiossa elokuvakasvatusnäytökset saivat laajan yleisön.
Joel Rinne elokuvassa Nuori luotsi (1927)
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
25
Orionin teemat 2012 Kevät 2012: René Clair, Carte blanche à Matti Kassila,
David Lynch, Nuorten sävellahja, Enemmän funkista, Reino! – design Helsinki-elokuvissa, Lapsille, Elokuva ja arkkitehtuuri, Mediakasvatus, Elokuvan historia, DocPoint, Terrence Malick, Black History Month, Kinokonsertti Pelléas et Mélisande, Paha Pohjola, Aki Kaurismäki: Ranskalaistoiveita, Elokuva ja psyyke, Dokumentin ytimessä, Robert Siodmak, Sota ja rauha 70 mm, Vankileirien saaristo, 3D – kolmas ulottuvuus, Kinokonsertti Ma-a: Onni. Kesä 2012: Kesän ranskalaiset, Darren Aronofsky, Myytti-
nen Hongkong, Pohjanmaa, Rautainen 1980-luku, Woody Allen II, Studio Ghibli, Kesän tähdet: Rakastan sinua, filmaan sinua, 50 vuotta sitten: Elokuvavuosi 1962, Kinokonsertti Metropolis, Espanja, Fashion Film Festival. Syksy 2012: Olivier Assayas, Kinokonsertti Äänekkäät
mykät, Alfred Hitchcock, Neuvostoelokuvan salainen his-
26
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
toria II, Carte blanche à Lasse Naukkarinen, Propaganda in Soviet Estonian Cinema, Celluloid Curtain, Vankileirien saaristo, Lasten Pariisi, Lapsille, Elokuvakasvatus, Design Helsinki-elokuvissa, Teuvo Tulio 100 v, Kinokonsertti Sotapolulla (Teuvo Pakkala 100 v), Rakkautta & Anarkiaa, Kuukauden elokuva, Ilmo Launis, Iron Sky, Puola, Virolainen elokuva 100 v, Theo Angelopoulos, Jiří Trnka, Junaelokuvat, Arnold Schwarzenegger: The Terminator II 70 mm, Dokumentin ytimessä, Helsingin Lyhytelokuvafestivaali: Kiti Luostarinen, Heikki Partanen, Elokuvan historia, KAVAn varhaiset aarteet; Italiassa, Italiasta, Italiaan; Suomifilmin klassikoita, Ken Loach.
Kulttuurivaihto ja yhteistyö Vuoden 2012 kulttuurivaihdon kärkitapahtumiin kuuluivat Pariisin Musée d’Orsayn kaksi suomalaisen elokuvan viikonloppua, jotka liittyivät Gallen-Kallelan retrospektiiviseen näyttelyyn, sekä Teuvo Tulion satavuotisretrospek-
tiivit La Rochellen kansainvälisten elokuvajuhlien 40-vuotissarjassa Ranskassa ja Tulion synnyinmaassa Latviassa (Riian Splendid Palace). Kevään FIAF-kokoukseen Pekingissä osallistuivat johtaja Matti Lukkarila ja viestintäpäällikkö Outi Heiskanen.
Näyttelytoiminta Helsingin kaupunginmuseon kanssa yhteistyössä toteutettu »Enemmän funkista, Reino» -näyttely onnistui yli odotusten, museo teki tähänastisen kävijäennätyksensä (yli 50 000). Kai Vasen suunnittelema Kohtalokas katse. Kokoelma suomalaisen mykkäkauden elokuvanäyttelijöitä osoittautui sekin huomattavaksi menestykseksi myös kansainvälisesti. Näyttely saa vuonna 2013 jatkoa sekä Pietarissa että Moskovassa. KAVAn aulagalleriaan suunniteltiin uutta aulanäyttelyä Kun ilta oli vielä nuori. Mainostelevision vuoden 1965 ohjelmat Studio Kiven kuvaamana keväälle 2013. Yhteistyötä tehtiin myös Poliisimuseon Poliisi fiktiossa -näyttelyn kanssa.
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
27
KAVAn johtokunta vuonna 2012 Ylijohtaja Håkan Mattlin (puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö), johtaja Matti Lukkarila (KAVA), elokuvatuottaja Lasse Saarinen (Suomen elokuvatuottajien keskusliitto), elokuvalevityksen johtaja Katarina Nyman (Suomen filmikamari), projektipäällikkö Mikko Teräsvirta (Museovirasto), toimitusjohtaja, tuottaja Tertta Saarikko (Suomen AV-alan tuottajat ry), TV1:n ohjelmapäällikkö Airi Vilhunen (varapuheenjohtaja, YLE), arkistonhoitaja Olavi Similä (KAVAn henkilökunnan edustaja)
Kajastus (1930) 28
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
29
Viestintä Viestinnässä vietiin eteenpäin kahta suurta projektia: KAVAn kotisivu-uudistusta ja Elonet-uudistusta (ks. sivu 16). Molemmat hankkeet toteutuvat vuonna 2013. Myös tulevaan KAVA-MEKU (Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus) -integraatioon valmistauduttiin alustavasti. Kiinnostus KAVAa kohtaan oli edelleen huomattavaa, jos kohta ensimmäinen »innostuspiikki» vaikuttaa olevan ohitettu. Vierailuja (opiskelijat, sidosryhmät, yhdistykset, kollegaorganisaatiot) ja viestintäpäällikön talon ulkopuolisia KAVA-esittelyjä oli vuoden aikana yhteensä 18. Viestintäpäällikkö kuului KDK:n käyttöliittymäryhmään, Keskustakirjastohankkeeseen ja OKM:n hallinnonalan tiedottajiin KAVAn edustajana.
Kirjasto
yhteensä 330 niteen verran. Kirjaston kokonaismäärät olivat vuoden lopulla 32 800 kirjaa ja 980 kausijulkaisua. Lainauspalvelun lisäksi kirjaston palveluja olivat puhelinpalvelu, tietopalvelu ja kaukopalvelu sekä tiedon hankinnan ohjaus (»vierihoito» ja kirjaston esittelyt). Kirjasto osallistuu Kysy kirjastohoitajalta -palveluun ja Tietopalvelulistaan. Kirjaston palvelutoimintaan kuului myös arkistomateriaalin saattaminen asiakkaiden käyttöön. Asiakaskäyntejä oli noin 6 100, tietopalvelutapahtumia noin 8 000 ja lainoja 21 560 kpl. Leikearkiston käytetyimmän aineiston digitointi jatkui. Tenho-tietokantaan liitettiin ja luetteloitiin 757 yksittäistä digileikettä ja 12 digitoitua leikekirjaa. Leikearkisto käsittää noin 45 025 leikekansiota. Elokuvakansioita on 31 485 elokuvasta 31 780 kappaletta ja henkilökansioita 11 185 henkilöstä 11 515 kappaletta. Aiheenmukaisia leikekansioita on 890 aiheesta yhteensä 1 730 kappaletta. Leikekirjoja kokoelmissa on 510 kappaletta.
Kirjallisuuden hankinta säilyi ennallaan (noin 1100 nidettä ja 260 lehtivuosikertaa, joista sähköisiä lehtiä on 130). Kokoelmat karttuivat lisäksi lahjoituksin ja vaihdoin,
30
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Wilho Ilmari ja Irja Lindström elokuvassa Myrskyluodon kalastaja (1924)
JULKAISUT 1%
KAVAn toiminnan menot ja tulot vuonna 2012 TULOT Esitystoiminta Arkistopalvelut Yhteistoiminta Julkaisut Muut
MENOT 7 506 000 € Henkilöstömenot 3 206 000 (43 %) Ostopalvelut 2 045 000 (27 %) Vuokrat 1 341 000 (18 %) Muut menot 914 000 (12 %)
OSTOPALVELUT 27 %
415 000 € 61 % 19 % 18 % 1% 1%
MUUT 1%
YHTEISTOIMINTA 18 %
VUOKRAT 18 % ARKISTOPALVELUT 19 %
HENKILÖSTÖMENOT 43 %
ESITYSTOIMINTA 61 %
MUUT MENOT 12 %
Menot 32
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Tulot KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
33
4 000 000
3 500 000
3 000 000
2 500 000
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston tulosalueiden kokonaiskustannukset 2010–2012
2 000 000
1 500 000
2010
2011
2012
1 000 000
Elokuva-arkistointi 2 601 000 4 209 000 3 357 000 Radio- ja tv-arkistointi 1 293 000 1 459 000 1 593 000 Elävän kuvan museo 368 000 453 000 520 000 AV-kulttuurin edist. ja viestintä 1 465 000 1 586 000 1 518 000 Arkistopalvelut 86 000 48 000 103 000
ARKISTOPALVELUT
AV- KULTTUURIN EDIST. JA VIESTINTÄ
ELÄVÄN KUVAN MUSEO
RADIO- JA TV-ARKISTOINTI
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
ELOKUVA-ARKISTOINTI
34
500 000
Urho Somersalmi elokuvassa Työn sankarilaulu (1929)
Kokoelmien tunnuslukuja vuoden 2012 lopussa
36
Audiovisuaalisen kulttuurin edistäminen ja viestintä
YKSIKKÖ Kotimainen filmikokoelma
Dokumentti- ja valokuvakokoelma
Esitystoiminta
talletukset 2012: 84 kpl
kotimaisten elokuvien orig. negatiivit: 420 224
elokuvateatteri Orion
pitkät elokuvat: 22
kotimaisia digitoituja valokuvia yhteensä: 147 575
esitykset: 855
lyhytelokuvat: 220 ➤ 18 178 elokuvaa
kokonaismenot: 502 312 €
katsojat: 42 361
arkistoitu kotim. elokuvia yhteensä: 28 090 elokuvaa
katsojakeskiarvo/esitys: 50
kokonaismenot: 1 181 827 €
Luettelointi
subventio/esitys: 211,05 €
kustannus/arkistoitu kotim. elokuva: 42,07 €
Elonet-tietokanta
subventio/katsoja: 4,26 €
➤
yhteensä 1 227 elokuvaa
➤
käyntimäärä: 945 580
aluesarjat (muu Suomi)
Ulkomainen filmikokoelma
➤
sivulatauksien määrä: 7 378 000
myydyt pääsyliput: 4 455
talletukset 2012: 37 kpl
kausikortit: 561
pitkät elokuvat: 197
Radio- ja tv-arkistointi
esitykset: 165
lyhytelokuvat: 5
digitaalisesti tallennettu ohjelmavirta teratavuina
subventio/esitys: 249,43 €
pitkiä elokuvia yhteensä: 10 092
(kumulatiivinen): 203
subventio/katsoja: 5,66 €
lyhytelokuvia yhteensä: 14 172
vuodessa tallennettu ohjelmavirta teratavuina: 56,93
koululaisnäytökset
arkistoidut elokuvat yhteensä: 24 264
kustannus/arkistoitu teratavu: 7 845,66 €
Orion: 22
kokonaismenot: 396 665 €
kokonaismenot: 1 592 669 €
katsojia: 3 673
kustannus/arkistoitu ulkom. elokuva: 16,35 €
katsojakeskiarvo: 167
Museokokoelma
aluesarjat: 12
Videokokoelma
talletukset 2010: 26
katsojia: 2 384
eri formaateissa (VHS, DVD, Blu-ray,
esineitä kokoelmassa yhteensä: 16 300
katsojakeskiarvo: 197
muut digitaaliset tallenteet) yhteensä: 103 779
kokonaismenot yhteensä: 520 362 €
kokonaismenot: 104 872 €
kustannus/esine: 31,92 €
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
Kino Tulio
esitykset: 5
kävijämäärä: 134
Tuusulan varasto (kuva: Markku Marttila)
2012, ett år av omvälvningar
D
en ekonomiska krisen i Europa och
hållbarhetsproblemen i Finlands ekonomi återspeglas ohjälpligen på de statliga verken. Varje vrå ses över när vi tvingas anpassa oss till krympande anslag och personalresurser. Finansministeriets effektivitets- och resultatprogram rör alla förvaltningsområden. Det pågår omvälvningar i nästan samtliga verk som sorterar under undervisnings- och kulturministeriet på kultursektorn: de läggs ner, slås samman, omvandlas till stiftelser. Inom verken sträcker sig förändringen till minsta lilla verksamhet – man söker utvecklingsobjekt för att kunna rationalisera, lägga ut eller rentav lägga ner verksamheten. Allt det här drabbar även Nationella audiovisuella arkivet, för vilket lagstiftningen reformerades senast i början av 2008. Förberedelserna av sammanslagningen av Nationella audiovisuella arkivet och Centralen för mediefostran och bildprogram inleddes officiellt i mars 2012, och verken ska slås ihop vid övergången till 2014. I inledningen till det nya lagförlag som snart ska behandlas av riksdagen moti-
38
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
veras fusionen med att målet är att koncentrera undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde och ämbetsverksfält. Centralen för mediefostran och bildprogram är förvaltningsområdets minsta verk och därmed också »ytterst sårbart». De här är de grundläggande skälen till sammanslagningen, trots att verken är olika till sina kärnuppgifter: Nationella audiovisuella arkivet är en minnes- och kulturorganisation medan Centralen för mediefostran och bildprogram är en myndighet för pedagogik och tillsyn med barnskydd som utgångspunkt. En betydande del av ledningens och administrationens tid gick åt till planeringsarbetet inför fusionen. Samarbetet med personalorganisationernas förlöpte friktionsfritt och de anställda informerades om processens gång. Den allmänna betoningen i Nationella audiovisuella arkivets verksamhet är digitalisering, det digitala och som en följd av dem förändringarna i tjänster/access. På resultatområdet för filmarkivering genomsyrade det digitala alla verksamheter. Inom den inhemska filmsamlingen skedde övergången snabbt och nästan fullständigt: de gamla fil-
mernas nya kopior är digitala, kundtjänsten är nästan uteslutande digital och filmkonservatorerna lärde sig nya arbetsmetoder. Finslipningen av arbetsförloppet vid enheten för digitala tjänster gav mer effektiva resultat. I hanteringen av den utländska filmsamlingen var förändringen dramatisk: nu importeras nästan inga nya filmer på film längre och de utländska filmupptagningar som ännu är att vänta kommer från gamla lager som ska tömmas. I praktiken arkiveras inte heller nya utländska digitala filmer. Även de utländska filmer som visas i Finland med undertexter eller dubbning är en del av vår filmkultur. En deponering av dem i Nationella audiovisuella arkivet skulle dock kräva lagändringar. Den utländska filmsamlingen användes fortfarande flitigt och skötseln och underhållet av den värdefulla samlingen var och är viktig särskilt för arkivets egen visningsverksamhet och för etablerade festivalarrangörer. I hanteringen av fotosamlingarna och kompletterande material tar sig digitaliseringen uttryck i stora tal – man digitaliserade över 21 000 inhemska fotografier, negativ
och diapositiv, vilket måste ses som en anmärkningsvärd prestation. Renoveringen av arkivets alla lager var viktig med tanke på hanteringen av samlingarna och för att skapa förutsättningar för långtidsdepositioner: Den omfattande grundliga reparationen och omvandlingen till köldlager av Otaniemi I blev klar, upprustningen av nitratlagret i Tusby slutfördes och den utdragna ändringsoperationen i Böle slutfördes. Som helhet orsakade det samtidiga arbetet med att förbättra lagren en massiv flyttoperation av samlingarna till tillfälliga lokaler, vilket tidvis avsevärt fördröjde eller sköt upp betjäningen av kunder. På resultatområdet för radio- och tv-arkivering låg fokus på att inleda kulturarbetet och satsa på publikrelationen. Här fick vi en god start med de öppna publiktillställningarna som presenterade radio- och tv-historia. Cirka varannan vecka hade arkivet besök av grupper från främst olika läroanstalter. På resultatområdet för främjande av och information om audiovisuell kultur syntes projektet World Design
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
39
2012 – A Year of Changes Capital både i visningsverksamheten och i museisamarbetet. Minna Santakaris utställning »Mer funkis, Reino!» i samarbete med Helsingfors stadsmuseum satte nytt publikrekord för museet: över 50 000 besökare. Orions publiksiffror var ungefär lika som året innan och regionserierna noterade ett uppsving, delvis för att regionserievisningar inleddes i Tavastehus som nionde ort. De specialföreställningar och verkstäder som ordnades i samarbete med olika instanser i filmfostran var väldigt populära. Jag tackar våra talrika samarbetspartner som bidrog till att åter en gång utöka våra samlingar på alla sektorer. Jag vill också tacka alla aktiva som på många olika sätt påverkat vår kulturverksamhet samt likaledes rikta ett varmt tack till alla våra kunder för ett gott år!
Matti Lukkarila Direktör
Svensk översättning: Ditte Kronström
Theodor Tugai elokuvassa Mustalaishurmaaja (1929) 40
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
T
he economic crisis in Europe and the poor
state of the Finnish n���������������������� ational economy inevitably affect government institutions. No stone is left unturned when adjusting to diminishing budgets and human resources. Led by the Ministry of Finance, the Central Government Effectiveness and Productivity Programme touches all branches of government. Almost all cultural institutions under the Ministry of Education and Culture are affected by the changes: they are to be terminated, merged or organised in the form of a foundation. Within the agencies, the changes extend to the smallest functions – development areas are sought in order to rationalise, outsource or even terminate operations. Also targeted will be the National Audiovisual Archive (KAVA), for which legislation was last reformed at the start of 2008. The preparations for the merger of the National Audiovisual Archive and the Finnish Centre of Media Education (MEKU) started officially in March 2012, and the institutions will be merged as of the beginning of 2014. The preamble to a new bill, soon to be presented to par-
liament, describes the justification of the merger: «the aim is to consolidate the branch of the Ministry of Education and Culture, including the number of agencies within it.» MEKU is the smallest agency within the branch, which makes it «very vulnerable». These are the main reasons for the merger, even though the key tasks of the agencies are different: KAVA is a cultural memory organisation, whereas MEKU is an educational and supervisory authority with a child welfare focus. The management and administration personnel spent a considerable amount of time planning the merger. There was good cooperation with the employee organisations, and the personnel were kept informed throughout the process. KAVA’s operational focus is on digitisation, the digital era, and their effect on KAVA’s services and access. In the area of film archiving, going digital was the underlying thread in all activities.With the collection of Finnish films, digitisation proceeded quickly, to the point of being nearly complete: new screening copies of films are made in a digi-
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
41
tal format, customer service is almost exclusively digital, and film conservators have adopted new working methods.The sharpening up of the operations of the digital services unit increased productivity. In the management of the collection of foreign films, the change was dramatic: hardly any new foreign titles are imported on film, and the ones still waiting to be imported are just stock clearance.There is also practically no archiving of new foreign digital films done by KAVA. With their subtitles and dubbing, the foreign films shown in Finland are part of our cinematic culture as well.Their archiving at KAVA, however, would require changes in legislation. The collection of foreign films continued to be actively used, and the management and maintenance of this valuable collection was, and is, important particularly for KAVA’s own screenings and for organisers of established film festivals. In the management of the collections of photographs and film-related materials, digitisation produced big figures: more than 21,000 photographs, negatives and diapositives related to Finnish films were digitised, which can be seen as a major achievement.
42
KANSALLINEN AUDIOVISUAALINEN ARKISTO • VUOSIKERTOMUS 2012
In the management of collections and in the creation of prerequisites for long-term storage, a significant measure was the renovation of all KAVA storage facilities: the major renovation of Otaniemi I and its conversion into a sub-zero cold store; the refurbishment of the Tuusula store of nitrate films; and the overhaul of the facility in Pasila, which turned out to be a long project. In all, the concurrent renovations of the storage facilities resulted in massive relocations of collections to temporary facilities, which, at times, caused significant delays in customer service. In the area of radio and television archiving, the focus was on starting cultural initiatives and strengthening the relationship with the audience. KAVA got off to a good start in this, through offering public presentations on radio and television history. These events were held on a roughly biweekly basis and were mainly attended by groups from educational establishments. In the area of promotion and communications of audiovisual culture, the World Design Capital project made itself felt in both screenings and cooperation with museums. Co-organised with the Helsinki City Museum,
Minna Santakari’s exhibition »Enemmän funkista, Reino!» attracted more than 50,000 visitors, the museum’s highest ever attendance for one show. The audience figures for the Orion cinema were similar to those of the previous year, while figures were up considerably for the regional screenings. This is partly due to the start of a series of regional screenings in Hämeenlinna, which is the ninth location for these screenings. In the area of film education, the special screenings and workshops, put together as a joint effort between various organisations, were extremely popular. I would like to thank our many partners, whose involvement enabled our collections to, once again, grow in all sectors, and the active people who in many ways contributed to our cultural activities. Furthermore, I would like to extend a warm thank you to all our customers for making this such a great year! Matti Lukkarila Director
English translation: Esa Lehtinen
Oiva Soini elokuvassa Pohjalaisia (1925)
www.kava.fi