osa 3 Lars Hartman

Historian havinaa Hartmanilta Historiens vingslag hos Hartman osa-del 1 Carl Johan Hartman osa-del 2 erik Hartman

osa - del 3 lars Hartman 1

Historian havinaa Hartmanilta Aiemmin ilmestyneet: osa 1 C.J. Hartman osa 2 Erik Hartman

Esittelemme kampanjalehdissämme Hartmanin historiaa. Hartman täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja esittelemme kunkin sukupolven erikseen. Kolmannessa tarinassa esittelemme Lars Hartmanin ja hänen aikansa Hartmanin johdossa.

I våra kommande kampanjblad kommer vi att presentera Hartmans historia. Hartman fyller 160 år i år och vi presenterar varje generation skilt.

I den tredje berättelsen presenterar vi Lars Hartman och hans tid inom företagets ledning.

osa 3

lars Hartman

L Lars Fredrik Hartman syntyi Vaasassa 2. lokakuuta vuonna 1903.

Hartman - 150 vuotta kaupankäyntiä Toimittaja: Paula Hartman (ent. Lindström) Valokuvat: Svenna Martens, Hartmanin arkisto

2

ars Fredrik Hartman syntyi Vaasassa 2. lokakuuta 1903 Erikin ja Elinin esikoisena.

Koulupoikana Lars sai kokea Suomen itsenäistymisen sekä nähdä jääkäreiden tulon Vaasaan. Lars suoritti ekonomin tutkinnon Svenska Handelshögskolanissa Helsingissä. Hän opiskeli vuoden Englannissa London School of Economicissa. Isänsä palvelukseen kirjanpitotehtäviin Lars astui vuonna 1926. Larsista tuli liikkeen omistaja ja johtaja vuonna 1936, kun hänen isänsä yllättäen kuoli ulkomaanmatkalla.

Kuten isänsäkin Lars oli 33-vuotias ottaessaan liikkeen haltuunsa. Ja aivan kuten isää, häntäkin suostuteltiin aloittamaan työnteko liikkeessä; itse hän mieluiten olisi halunnut merikapteeniksi.

Vain muutama vuosi liikkeen haltuunoton jälkeen vuonna 1938 Lars päätti laajentaa liiketoimintaa Rovaniemelle ja Pietarsaareen. Rovaniemeltä hän osti Pohjolan Rauta Oy:n ja Pietarsaaresta Järn Ab-Rauta Oy:n osake-enemmistöt. Molempien hankintojen syynä oli omien saatavien valvonta ja varmistaminen, kuten oli myös vuonna 1942 Kokkolasta hankitun Oy Alfred Björklundin Rautakaupan osalta.

Taloudellisen nousun aika Suomessa lamavuosien jälkeen jatkui aina vuoteen 1939, jolloin talvisota syttyi. Tavaran puutteen ja hinnankorotusten johdosta valtio joutui määrätietoisesti säännöstelemään elinkeinoelämää. Maailmansota raivosi jatkuvasti Euroopassa ja teki tavaroiden tuonnin mahdottomaksi, samalla kun kaikki Suomen taloudelliset ponnistelut suuntautuivat sotavahinkojen korvaamiseen. Inflaation kehitys oli vuodesta 1939 voimakas, vaikka sitä yritettiin pysäyttää sotavuosina. Lars kuitenkin myös tuolloin laajensi liikettään. Vaasan Klemettilästä ostettiin vuonna 1939 Myllykatu 18:ssa sijaitseva varastotontti, jolle rakennettiin viisikerroksinen varastorakennus.

Siihen saakka varastorakennuksena toiminut Kirkkopuistikko 1 myytiin Vaasan kaupungille vuodenvaihteessa 1942–43.

C. J. Hartmanin mieshenkilökunnasta 60 % oli kutsuttu asepalvelukseen. Lars oli sodassa kompanian päällikkönä, talvisodassa JR9:ssä ja jatkosodassa JR61:ssä. Lars haavottui olkapäähän syyskuussa 1941 ja vietti lopun jatkosodasta esikuntaupseerina Vaasassa. Sodan loputtua syksyllä 1944 seitsemän henkilökuntaan kuuluvaa oli kaatu-

Hartman - 160-vuotishistoriaa - osa 3/5

nut. Myös Wilhelm Hartman kaatui 23 vuoden ikäisenä. Larsille veljen kaatuminen oli kova isku. Wilhelm oli ollut harjoittelijana liikkeessä ja suunnitellut opintojensa jatkamista Handelshögskolanissa Helsingissä. Lars olisi mielellään ottanut veljensä liikekumppanikseen.

Lokakuun 6. päivänä 1950 Vaasan myymälässä riehui tulipalo, joka tuhosi täysin sisustuksen. Noin 4-5 miljoonan markan vahingot aiheuttaneen tulipalon sytytti rautaosaston tavarahyllyjen takana olevaan roskalaatikkoon huolimattomasti jätetty pellavaöljyinen trasselitukko. Kahden vuokra-autonkuljettajan hälyttämä palokunta tuli onneksi niin nopeasti paikalle, että vain liikkeen sisustus ehti vahingoittua. Näyteikkunat särkyivät palokunnan saapumisen jälkeen. Palokunnan mukaan kolmen minuutin myöhästymisestä olisi seurauksena ollut tuhoisa vahinko, kun palo sai uutta happea ikkunoiden rikkouduttua. Nyt palo sammutettiin nopeasti. Korjauksen yhteydessä sisustus uudistettiin täysin. Erikin kauniit amerikkalaiset myymälätiskit purettiin ja heitettiin pois.

Kreuger & Tollin betonirakenteet kestivät nyt todistetusti kovia otteita. Palokunnan mukaan oli melkein uskomatonta, että myymälän betonikatto oli pysynyt ehjänä eikä päästänyt tulta leviämään toisen kerroksen toimistotiloihin. Myös talvisodan aikana betonirakenteet oli pantu koetukselle; uudenvuoden aattona 1939 oli jalkakäytävälle pudonnut sirpalepommi hajottanut kaikki julkisivun ikkunat. Talon betonirunko oli kuitenkin säilynyt täysin ehjänä.

1960-luvulla Vaasan myymälälle pyrittiin antamaan kauppiastavaratalon leima. Taloustavaraosastoa laajennettiin ja uusia tuotteita otettiin tavaravalikoimaan. Liikeen sisäisiä ovia viereisiin Stålin leipomoon ja Montinin kirjakauppaan avattiin.

Rakennustarvikkeiden tukkumyynnin ohella myytiin nyt saman katon alla posliinia, leivonnaisia ja kirjoja. Rautakaupan tava-

ravalikoima oli laaja; kaikkea lasista ja posliinista astianpesuja pesukoneisiin myytiin. Tietyn teeman mukainen kampanjamyynti oli ajan henkeen.

Automaattiseen tietojenkäsittelyyn päätettiin siirtyä vuonna 1964 Larsin pojan Lars-Erikin aloitteesta. Samana vuonna perustettiin yhdessä muutamien muiden yritysten kanssa yhteinen ATK-keskus, Oy Tietobotnia Ab. ATK-järjestelmiin siirryttiin vaiheittain: varastolaskutus ja varastokirjanpito vuonna 1967, tehdaslaskutus ja myyntiraportit vuonna 1968 ja myyntireskontra vuonna 1969.

Heinäkuun 11. päivänä 1967 liiketalo oli taas tulessa. Tällä kertaa palo oli vakavampi. Kellarivarasto tuhoutui kokonaan ja useimmat liikkeessä olleet tavarat vahingoittuivat joko tulesta, savusta tai vedestä. Tulipalo oli saanut alkunsa taimmaisesta värivarastosta, todennäköisesti pikkupojan kynttilällä leikkimisen seurauksena. Varastohenkilökunnan tuloksettomien sammutusyritysten jälkeen oli kellari ja koko myymälä evakuoitava.

Palokunta tuli nopeasti paikalle saaden neljän tunnin sammutustyön jälkeen tulipalon hallintaansa. Jälkisammutustöitä jatkettiin läpi yön. Kuumuuden ja paksun savun johdosta kellarikerroksen tulipaloa oli hyvin vaikea sammuttaa. Vaasan palokunta käytti ensimmäisen kerran kevytvaahtoa sammutustyössään.

Vahingot nousivat 1,4 miljoonaan markkaan, mikä oli vuoden suurin palovahinko Suomessa. Vakuutukset kattoivat kuitenkin kaikki vahingot. Samana vuonna käyttöön otetusta ATK-järjestelmästä oli paljon hyötyä, kun vahingoittuneita tavaroita arvioitiin.

Kalastus ja urheilu olivat Larsille läheisiä harrastuksia ja hän vietti paljon aikaa kesämökillään Skutskärissä sekä veneellään. Lars kuoli pitkän sairauden jälkeen 66 vuoden ikäisenä 1. heinäkuuta 1970.

Kolme päivää palon jälkeen pidettiin alennusmyynti Palosaaren sillan venehallissa ja kaupungin myymälässä. Virheettömien tavaroiden myynti puoleen hintaan sai aikaan valtavan tungoksen. Myymälä ei ollut koskaan ollut niin tupaten täynnä sitten sodan jälkeisten joulujen. Poliiseja asetettiin sisä- ja ulko-oville ja asiakkaita voitiin päästää sisään vain muutama kerrallaan.

Lars seuraamassa sammutustöitä

Hartman - 160-års historia - del 3/5

3

Historiens vingslag hos Hartman del 3

lars Hartman

Lars ja Märtha lasten ja lastenlasten ympäröimänä vuonna 1960./Lars och Märtha omgivna av barn och barnbarn år 1960

Lars Fredrik Hartman föddes i Vasa den 2 oktober 1903 som Eriks och Elins förstfödde. Som skolpojke fick Lars uppleva att Finland blev självständigt och såg jägarna komma till Vasa. Lars avlade ekonomexamen på Svenska Handelshögskolan i Helsingfors. Han studerade ett år i England på London School of Economics. År 1926 började Lars arbeta på bokföringsavdelningen i faderns företag. Han blev ägare och direktör 1936, då hans far plötsligt avled på en utlandsresa.

Precis som sin far var Lars 33 år gammal då han övertog firman. Och precis som sin far blev han också övertalad att börja arbeta i firman; själv skulle han helst av allt ha blivit sjökapten.

Av C. J. Hartmans manliga anställda var 60 % inkallade till militärtjänst. Lars var kompanichef, under vinterkriget i IR9 och under fortsättningskriget i IR61.

Lars sårades i axeln i september 1941, och under resten av fortsättningskriget var han stabsofficer i Vasa. Innan kriget var slut hösten 1944 hade sju anställda stupat. Även Wilhelm Hartman stupade i 23 års ålder. För Lars var broderns död ett hårt slag. Wilhelm hade varit praktikant i firman och planerat att fortsätta sina studier i Handelshögskolan i Helsingfors. Lars hade sett fram emot att få brodern som affärskompanjon.

Den 6 oktober 1950 drabbades butiken av en brand som förstörde hela inredningen. Branden, som orsakade skador för cirka 4−5 miljoner mark, började bakom järnavdelningens varuhyllor. Den orsakades av ett linoljeindränkt trassel som någon ovarsamt hade slängt i en soptunna. Brandkåren, som larmades av två hyrbilschaufförer, var lyckligtvis så snabbt på plats att endast inredningen hann ta skada. Efter att brandkåren anlänt splittrades skyltfönstren. Enligt brandkårens bedömning skulle en försening på endast tre minuter ha resulterat i förödande skador, eftersom elden fick nytt syre genom de splittrade fönstren. Nu kunde branden släckas snabbt. Vid renoveringen förnyades butiksinredningen helt. Eriks vackra 4

amerikanska butiksdiskar revs ut och slängdes.

Nu var det bevisat att Kreuger & Tolls betongkonstruktioner verkligen höll måttet. Enligt brandkåren var det nästan otroligt att betongtaket i affären höll och inte släppte in eld i kontorsvåningen ovanför. Redan under vinterkriget hade betongkonstruktionen satts på prov; på nyårsaftonen 1939 exploderade en sprängbomb på trottoaren framför huset och splittrade alla fönster i fasaden. Även då förblev betongstommen intakt. År 1964 beslutade man införa automatisk databehandling.

Initiativet till detta togs av Lars son Lars-Erik. Samma år grundades tillsammans med ett antal andra företag en gemensam datacentral, Oy Tietobotnia Ab. Man övergick till databehandlingen i etapper: lagerfakturering och lagerredovisning 1967, fabriksfakturering och försäljningsrapporter 1968 och försäljningsreskontra 1969.

Den 11 juli 1967 var elden igen lös i affärshuset. Denna gång var branden allvarligare. Hela källarlagret totalförstördes och de flesta varorna i butiken skadades av eld, rök eller vatten.

Branden hade börjat i bakre färglagret, troligen på grund av att en liten pojke hade lekt med ett ljus. Lagerpersonalen försökte släcka branden, men försöken var resultatlösa. Källaren och hela butiken måste utrymmas. Brandkåren var snabbt på plats och hade efter fyra timmar elden under kontroll. Eftersläckningsarbetet pågick hela natten. Elden var mycket svår att släcka på grund av hettan och den tjocka röken i källarvåningen. För första gången använde Vasabrandkåren lättskum i släckningsarbetet.

Branden orsakade skador för 1,4 miljoner mark och var därmed den största brandskadan i Finland det året.

Fiske och sport var Lars stora intressen och han tillbringade mycket tid på sin sommarstuga på Skutskär och på sin båt.

Lars avled efter en långvarig sjukdom vid 66 års ålder den 1 juli 1970.

Hartman - 160-års historia - del 3/5

C.J. Hartman

1937 > 1969 Lars Hartman

Perustetaan koko henkilökuntaa koskeva eläkerahasto.

1937

Lars ostaa Pietarsaaresta Järn Ab - Rauta Oy:n sekä Rovaniemeltä Pohjolan Rauta Oy:n.

1938

1938

Asepalveluksessa on 60 % liikkeen mieshenkilökunnasta.

1939

1939

Emil Öist toimii yrityksen johtajana Larsin ollessa rintamalla komppanian JR9 päällikkönä.

Suomen vapaudenpatsas pystytetään Vasasan torille.

C. G. E. Mannerheim vihkii patsaan.

Vaasa saa lentokentän Runsoriin.

Toinen maailmansota syttyy.

Talvisota alkaa Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen.

Elinkeinoelämää joudutaan säännöstelemään.

Liikevaihto pysyy suhteellisen tyydyttävällä tasolla.

Vaasa oli Suomen viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Tampereen, Turun ja Viipurin jälkeen.

Venäläiset pommikoneet pommittavat Vaasaa ja liikkeen eteen jalkakäytävälle pudonnut sirpalepommi hajottaa kaikki liikkeen julkisivun ikkunat.

Rovaniemen liikkeen tavarat evakuoidaan.

Vaasasta ja muualta

1941

1940

13. maaliskuuta solmitaan rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa.

1941

Jatkosota alkaa 22. kesäkuuta jatkuen vuoteen 1944.

1944

19. syyskuuta solmitaan rauhansopimus Neuvostoliiton kanssa.

Hartmanin kiinteistö tuottaa tappiota polttoainekustannusten noustua yli kaksinkertaisiksi.

Ostetaan Kokkolassa toimivan Alfred Björklundin Rautakaupan osake-enemmistö.

Rovaniemen Pohjolan Raudan liike avataan jälleen.

1942

1946

1946 1947 1948

Vaasan myymälässä on tulipalo, joka tuhoaa täysin liikkeen sisustuksen.

Inflaatio etenee jättiharppauksin säännöstelyiltä vapaamman talouspolitiikan seurauksena.

1951

1951

Rautakaupan korkeasuhdanne alkaa hinta- ja tuontisäännöstelystä huolimatta.

1956

Suomessa on suurlakko 1.-20.3.

1957

Lars-Erik astuu isänsä palvelukseen, ja seuraavana vuonna Gustaf.

1958

Yrityksen 100-vuotispäivää vietetään 2. elokuuta.

1962

Syntyy ajatus muuttaa C. J. Hartman osakeyhtiöksi.

1964

Venehalli ja perämoottoreiden korjaamo avataan Palosaaren sillan vieressä Vigrenin matalikolla.

Ensimmäinen automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä otetaan käyttöön.

Rahan arvo vakaantuu.

1950

Eläkerahaston vastuut siirtyvät viralliselle seuraajalle C. J. Hartmanin Eläkesäätiö rs:lle.

Liikkeen viimeinen hevonen, Putte, myydään Raippaluotoon.

Pariisin rauhansopimus solmitaan 10. helmikuuta.

1950

Nk. Korean korkeasuhdanne tuo mukanaan kaikenlaisten rautatavaroiden vilkastuneen myynnin.

Lars-Erikin aloitteesta päätetään siirtyä automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Yhteinen ATK-keskus, Oy Tietobotnia Ab, perustetaan Vaasaan yhdessä eräiden muiden yritysten kanssa.

Suomessa vallitsee tavarapula.

Solmitaan YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa

Pohjolan Rauta Oy Rovaniemellä lakkautetaan heikon hoidon ja vaikean hallinnan vuoksi.

Kiinteistölle tulee tappiovuosi tulipalon vuoksi.

C.G.E. Mannerheim valitaan maan kuudenneksi presidentiksi.

Urho Kekkonen aloittaa presidenttikautensa.

1962

Työeläkelaki astuu voimaan.

1963

Suomessa toteutetaan rahauudistus, jossa markka korvataan uudella markalla. Rahan arvo korotetaan satakertaiseksi entisestään.

Vaasan kaupunki on kasvanut 44.000 asukkaan kauppa- ja teollisuuskaupungiksi.

Vaasan kaupunki nimeää palokadun välillä Hovioikeudenpuistikko–Hietasaarenkatu Hartmanin kujaksi kunnioittaakseen Carl Johanin työtä Vaasan hyväksi.

1965

1965

1967

1967

Itsenäinen Suomi täyttää 50 vuotta.

1969

1969

Keskiolutta saa myydä tavallisissa elintarvikeliikkeissä.

Liiketalossa on tulipalo, joka tuhoaa kellarivaraston täysin.

Seinäjoen konttori perustetaan.

Ostetaan Lakeuden Rautahaka Oy:n konkurssipesältä sekä tontti että rakennukset Seinäjoelta.

Varataan Vaasan kaupungilta tontti Liisanlehdosta Vanhasta Vaasasta.

Hartman - 160-vuotishistoriaa - osa 3/5

5

6