Valoisaa tulevaisuutta ja taiteen voimaa museon talvessa

Tiistaina 1.11.2022 Emil Cedercreutzin museossa yleisölle avautui talvikauden kaksi vaihtuvaa näyttelyä Valoisan tulevaisuuden rakentajat – Valokuvia 1960-luvun Harjavallasta sekä Taiteen voima – Harjavallan Seudun Taideseura ry 50 vuotta. Upea näyttelykaksikko on museossa avoinna 5.2.2023 saakka.

Museon Satakunta-salissa esillä on Kotiseutuyhdistys Harjulan Kilta ry:n näyttely Valoisan tulevaisuuden rakentajat – Valokuvia 1960-luvun Harjavallasta. Näyttely johdattaa katsojansa matkalle 60-luvun Harjavaltaan.

Harjavallasta oli 1960-luvun alkuun mennessä kehittynyt monipuolinen teollisuuskeskus – tai paremminkin omaleimainen maalaispitäjä, jonka asukkaat saivat pääosin elantonsa teollisuudesta ja palveluammateista. Vuosikymmen oli Harjavallassa vahvaa rakentamisen aikaa. Asuinrakennuksia nousi kiivaaseen tahtiin. Teollisuuslaitokset laajensivat ja uudistivat toimintaansa, samoin sairaalat. Julkisella puolella vuosikymmen alkoi koulurakentamisella ja päättyi kunnalliskodin valmistumiseen.

Kaupallisia ja muitakin palveluja oli tarjolla, mutta tästä huolimatta Harjavaltaa ei pidetty varsinaisena liikekeskuksena. Vuosikymmenen alkupuoli toi muutoksen tähänkin asiaan. Asiakkaita miellytti laajentunut kaupallinen tarjonta ja kunnanisät arvelivat sen olevan askel kohti kauppalaksi siirtymistä. Kauppala Harjavallasta tuli 1968 alusta alkaen. Kunnan satavuotisjuhlien kynnyksellä vuonna 1969 usko valoisaan tulevaisuuteen oli luja – olihan koko vuosikymmen tehty töitä sekä oman että yhteisen hyvinvoinnin eteen.

Valoisan tulevaisuuden rakentajat -näyttely kertoo elämästä Harjavallassa 1960-luvulla. Näyttelyssä kiinnitetään huomio paikkakunnan kasvuun, rakentumiseen ja muutokseen kertomalla harjavaltalaisten ihmisten ja arjen tarinaa. Näyttely piirtää ajankuvan 60-luvun elämästä pääasiassa valokuvien mutta myös muun aikakauteen liittyvän esineistön kautta. Näyttely tuo yleisön nähtäville toistasataa valokuvaa. Mukana on kymmeniä yksityisten kotialbumien kuva-aarteita, joista monet ovat nyt ensi kertaa julkisesti esillä. Lisäksi mukana on Emil Cedercreutzin museon kokoelmista muutamia valokuvaaja Sulo Friisin kuvia. Valokuvien lisäksi näyttelyssä esillä on kuvien aihepiiriin liittyvää 60-luvun esineistöä.

Valoisan tulevaisuuden rakentajat on neljäs Harjulan Kilta ry:n tuottama valokuvanäyttely Emil Cedercreutzin museossa. Vuonna 1952 toimintansa aloittanut Harjulan Kilta on harjavaltalainen kotiseutuyhdistys, joka toimii samalla myös Emil Cedercreutzin museon tukiyhdistyksenä. Yksi sen monista toimintamuodoista on parinkymmenen vuoden ajan ollut noin kerran kuussa kokoontuva muistelupiiri, jonka tapaamisissa muistellaan menneiden vuosikymmenten Harjavaltaa. Valokuvat ovat tärkeä osa muisteluita ja vuosien mittaan Harjulan Killan kokoelmiin on tallennettu melkoinen määrä yksityisalbumien valokuvia. Näitä kuvia ja muistoja on koottu julkaisuiksi ja näyttelyiksi. Muistelupiiritoiminta on toiminut samalla myös alkusysäyksenä kotiseutuyhdistyksen valokuvanäyttelyille Emil Cedercreutzin museossa. Aiemmat näyttelyt museossa ovat olleet vuosina 2007, 2011 ja 2015, ja ne ovat koskeneet 1930-, 1940- ja 1950-lukua. Emil Cedercreutzin museolla on ilo esitellä yleisölle nyt avautuva näyttely, joka jatkaa hienoa perinnettä 1960-luvun osalta.

(teksti jatkuu seuraavalla aukeamalla)

Jutun kuvissa meneillään on talvikauden näyttelyiden rakentaminen museolla lokakuussa. 1960luvun koti-interiöörin keskellä kuvattuna ovat näyttelyn kuraattori Satu Rantala, Sirpa Lehtinen ja Tapio Routimo Harjulan Kilta ry:stä. Näyttely on esillä museon Satakunta-salissa.

Harjavallan Seudun Taideseura ry on perustettu Harjavallassa vuonna 1972. Yhdistyksen jäsenmäärä on sen 50 toimintavuoden aikana ollut tasainen ja tällä hetkellä jäseniä on kiitettävä määrä, 36 henkilöä. Taideseuran toiminta painottuu Keski-Satakuntaan, mutta jäsenistöä löytyy myös maakunnan rajojen ulkopuolelta. Taideseuran jäsenet ovat Harjavallan lisäksi Kokemäeltä, Nakkilasta, Eurasta ja Porista, mutta muutamia henkilöitä asuu myös pääkaupunkiseudulla. Taideseuran pitkään jatkunut ja vakaa toiminta on perustunut sen jäsenten vuosikymmenten mittaiselle aktiivisuudelle, sisukkuudelle ja innostukselle aihetta kohtaan. Nyt avautuvan näyttelyn nimellä Taiteen voima seura on halunnut tuoda esille toimintansa vakautta ja vahvuutta, sekä pitkään jatkunutta taivaltaan.

Taideseuran keskeisimmät toimintamuodot ovat aktiivinen näyttelytoiminta ja taideleiritoiminta. Jo pitempään taideseura on järjestänyt vuosittaisia näyttelyitä sekä vuosittaisen taideleirin jäsenilleen. Yhdistyksen tavoitteena on myös taideharrastuksen ja taiteen tuntemuksen lisääminen vaikutusalueellaan, joten leireille ovat olleet tervetulleita seuran ulkopuolisetkin osallistujat. Näyttelyiden ja leirien paikat ovat vaihdelleet. Myös Emil Cedercreutzin museossa on järjestetty useita taideseuran näyttelyitä menneiden vuosikymmenten aikana. Yhdistys on pitkän toimintansa aikana saanut jäsenikseen erilaisten tekniikoiden taitajia. Heidän monipuoliset taiteen tekemisen tapansa näkyvät myös nyt avautuvassa näyttelyssä. Taideseuran aktiiviseen toimintaan ja kehitykseen kohti nykypäivää sekä nyt avautuvaan näyttelyyn merkittävän panoksensa ovat antaneet yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Siirto, varapuheenjohtaja Ulla Lampinen ja sihteeri Kristiina Siirto-Honkanen.

Juhlanäyttelyn jurytetyssä osuudessa museon Ilmarisalissa esillä on 51 teosta 17:ltä taideseuran jäseneltä. Teoksista suurin osa on akvarelleja, akryyli- ja öljyväritöitä sekä keramiikkaa viiden viime vuoden ajalta, mutta mukana on myös vanhempia töitä. Näyttelyteosten aihepiireissä esille nousevat suomalaisen luonnon kuvat ja yksityiskohdat sekä ihminen osana elämänpiiriään ja ympäristöään, mutta lisäksi mukana on myös ripaus fantasian maailmaa.

Museon kahvilassa esillä on näyttelyn toinen osio, joka sisältää seuran kunniajäsenten, perustajajäsenten ja pitkäaikaisesti seurassa vaikuttaneiden taiteilijoiden teoksia eri ajoilta. Mukana on teoksia muun muassa Maikki Haapalalta, Tuula Jutilta, Antti Lähdeaholta, Mirja Normala-Siirrolta ja Heimo Siirrolta.

EMIL CEDERCREUTZIN MUSEO Taide– ja kulttuurihistoriallinen museo, joka perustuu kuvanveistäjä, siluettitaiteilija Emil Cedercreutzin (1879–1949) elämäntyöhön.

 Taiteilijakoti Harjula  Maahengen temppeli  Työn jälkeen –veistosnäyttely  Emil Cedercreutzin siluettitaidetta ja taidekokoelma  Veistospuisto

Kotiseutuyhdistys Harjulan Killan valokuvanäyttely – Elämää 60-luvun Harjavallassa (Satakunta-sali)

Taiteen voima – Harjavallan Seudun Taideseura ry 50 vuotta (Ilmari-sali)

Museotie 1, 29200 Harjavalta p. 044 432 5345 cedercreutzin.museo@harjavalta.fi www.harjavalta.fi/museo Facebook: Emil Cedercreutzin museo Twitter: @ECmuseo Instagram: @emilcedercreutzinmuseo

ti, ke, su 12.00 – 16.00 to 12.00 – 18.00 ma, pe, la suljettu

Aukioloaikojen poikkeukset voit tarkistaa verkkosivultamme: www.harjavalta.fi/museo.

Näyttelyn jurytetty osuus sisältää teoksia taideseuran jäseniltä Oili Elo, Ulla Keski-Laturi, Anne Ketola, Hilkka Kotiranta, Päivi Kuoppala, Anja Lamminen, Ulla Lampinen, Hanni Malmi, Riitta-Liisa Mansikkamäki, Satu Nissi, Heli Piittala-Virtanen, Sanna Pitkäniemi-Toroska, Pirkko Rajahalme, Juha Siirto, Kristiina Siirto-Honkanen, Rita Valve ja Anja Vihervirta. Kummatkin näyttelyt ovat avoinna ajalla 1.11.20225.2.2023. Tervetuloa! Teksti: Satu Rantala, Kristiina Siirto-Honkanen, Satu Tenhonen. Kuvat: Satu Tenhonen / Emil Cedercreutzin museo.

Näissä kuvissa rakennetaan Harjavallan Seudun Taideseura ry:n näyttelyä Taiteen voima, joka on esillä museon Ilmari-salissa. Kuvissa työn touhussa on Taideseuran puheenjohtaja Juha Siirto.