Hämeen ammattikorkeakoulun toimintakertomus 2014

Kuva: Ville Salminen

Toimintakertomus 2014: Strategiset teot

Sisällysluettelo Rehtorin katsaus vuoteen 2014 .................................3

Osaamisen vienti eteni.............................................. 13

Yhdessä kohti oppimisen muutosta..........................4

Osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamalliin panostettiin ...................................... 14

Opiskelijat vahvemmin mukana.................................9 Yhteisöllinen työskentely edistyi digitaalisten palvelujen myötä......................................................... 10 Soveltavaa tutkimustyötä vahvistettiiin................... 11

Vuosi 2014 - tavoitteiden toteutuminen................. 15 Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2014................. 16 Tarkka taloudenpito toi positiivisen tuloksen....... 18

Kansainväliset kumppanuudet puntarissa............. 12

Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän henkilöstö (738) 2,6 %

Muu henkilöstö Opettajat

49,2 %

46,4 %

naisia

39,07 % 59,33 %

miehiä

projektihenkilöstö

Henkilökunta: koulutuspohja

Henkilökunta: ikäjakauma

300

300

250

250

200

200

150

150

100

100

50

50

0

8,87%

11,55%

Alin Keskiaste tai alempi korkea -aste

21,41%

41,41%

14,79%

Alempi Ylempi Tutkijankorkea- koulutusaste korkeakouluaste kouluaste

Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat AMK-tutkintoon ensisijaisia hakijoita 5269

0

6,67%

16,13%

25,33%

36,67%

13,60%

0-29

30-39

40-49

50-59

60-

Ensisijaiset hakijat / kaikki hakijat YAMK-tutkintoon ensisijaisia hakijoita 722

hakijoita yhteensä 13491

5000

hakijoita yhteensä 1006

400 350

4000

300 250

3000

200 150

2000

100 50

1000

0

0

n, ala la ala la ala de na en töa tatei on ris ide un tie llinn nte lttu ä e k a e i t u i t p l k e K ii un ja ha ja ym nti al sk sja no nj tei en ey on raka Yh loud erv Lu va nii t n k , a Te no et ali on liik sia Lu So

2

la

a uri

a la n, la -al ala de on a na nta stö tei äri iku tee tie allinn i p l n a t ja n h ym iike sja al sku en ja ey nj ratei erv va ka t Yh loud i i n , kn no ali eta Te on sia liik Lu So

Pertti Puusaari rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu

”

Vuotta 2014 leimasivat uuden strategian HAMK 2020 toimeenpano, osakeyhtiöittäminen sekä rahoituksen leikkaus.”

Kuva: Ville Salminen

Rehtorin katsaus vuoteen 2014 Vuotta 2014 on leimannut ammattikorkeakoulun uuden strategian HAMK 2020 toimeenpano, osakeyhtiöittäminen sekä rahoituksen leikkaus. Strategiassa painotetaan opiskelijaa toiminnan keskiössä ja työelämän parempaa palvelua. Opiskelija keskiössä -ajattelu kiteytyy kolmeen erilaiseen oppimisen malliin, työelämän ja opetuksen parempaan integrointiin sekä ohjauksen kehittämiseen.

Näiden tavoitteiden mukaisesti on rakennettu toimintamalleja ja käynnistetty kehittämisprojekteja. Suurimpana onnistumisena v. 2014 on ollut opetuksen 8–16-mallin alkaminen kaikissa koulutusvastuissa.

Toinen lähes yhtä merkittävä onnistuminen on ollut kolmen uuden tutkimusyksikön toiminnan käynnistyminen. Neljännen tutkimusyksikön, Ohutlevykeskuksen, uusien tilojen rakentaminen alkoi syksyllä 2014 Korkeakoulukeskuksessa. Tutkimuksen alueen keskeinen tulos on ollut kansainvälisten tutkimusryhmien käynnistyminen strategisten kumppanikorkeakoulujen kanssa.

Osaamisen vienti on kehittynyt suotuisasti. Toteutuneet opettajankoulutuksen ohjelmat, yhteistyössä kansallisten korkeakoulukumppaneiden kanssa, Brasiliaan ja Kazakstaniin ovat merkittäviä paitsi HAMKille myös valtakunnallisesti.

Osakeyhtiöittäminen on saatu onnistuneesti päätökseen. HAMK on nykyään osakeyhtiö ja sillä on tytäryhtiö Hämeen ammatti-instituutti Oy. Kaikki kuntayhtymän osakaskunnat lähtivät mukaan omistajiksi. Tämä luo hyvän ja vakaan pohjan tulevalle toiminnalle. HAMK osakeyhtiön tase on kunnossa, koulutusvastuut alueen tarpeen mukaiset ja rakennuskanta toimintaan soveltuva. Toiminnalliset edellytykset ovat siten hyvät.

FUAS-liittouman kiteytynyt, uusi strategia ilmestyi loppuvuonna 2014. Uuden strategian mukainen työ käynnistyy v. 2015 alussa. HAMK vastaa kesäopinnoista ja virtuaalikampuksen teknologiasta. Molempien osalta työ on hyvässä vauhdissa.

Osakeyhtiöitymisen vuoksi toimilupa jouduttiin hakemaan uudelleen HAMK-osakeyhtiölle. Voimassa on edelleen vel- Vuoden 2014 tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä. voite kampusrakenteen kehittämisestä siten, että toimi- Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasataan nykyistä vahvemmissa osaamiskeskittymissä. Tätä painossa, sillä talouden sopeutustoimet on aloitettu riiton toteutettu lisäämällä yhteistyötä toisen asteen toimi- tävän ajoissa. joiden kanssa sekä vahvistamalla tutkimusyksiköiden toimintaa kampuksilla.

3

Kuva: Reima Kallinen

Kuva: Ville Salminen

Yhdessä kohti oppimisen muutosta Strategiamme ydin, opiskelija keskiössä -periaate, ohjaa koulutuksen uudistustyötä, joka kohdentuu opiskelijan osaamisen kasvuun. Aloitimme laajan, useita vuosia kestävän koulutuksen uudistamistyön tietoisena siitä, että se edellyttää kulttuurisia ja rakenteellisia muutoksia ja ennen kaikkea yhteistä uutta kieltä ja ymmärrystä.

Uudistuksemme rakentuu kolmelle elementille: uusien tutkintojen osaamiskuvausten reippaaseen osaamisperustaiseen uudistukseen, edellisen kanssa samanaikaisesti tehtävään uusien opiskelutapojen konseptointiin sekä opetuksen siirtymiseen opettajakeskeisestä työstä opettajatiimien toteutuksiin.

Uudistuksen toteuttamiseksi järjestettiin yhteisesti suunniteltuja strategisen kehittämisen päiviä.

Yhteissuunnittelu alkoi tammikuussa, jolloin uudistuksen ensimmäisenä kohteena olivat kolmen opiskelutavan luonnehdinnat ja kuvaukset ”8 – 16” (työviikko), ”24/7” (nopeutettu opiskelu) sekä ”18 – 100” (työn ohessa). Opiskelutavoissa haluttiin entistä selkeämmin ottaa lähtökohdaksi opiskelijan elämäntilanne sekä halu ja kyky opiskella omalla tavallaan. Opiskelutapojen kuvauksia työstettiin yli 400 henkilön voimin.

Kolmen opiskelutavan kehittämistyön rinnalla uudistettiin opetussuunnitelmat laajoiksi osaamiskuvauksiksi (OSKU).

Käsitteen vaihdolla halusimme korostaa osaamisen merkitystä. Siirryimme pienistä opintojaksoista laajoihin osaamiskokonaisuuksiin, jotka paremmin vastaavat työelämän ilmiöitä. Opinnot rakentuvat 15 opintopisteen moduuleista, joista vastaa opettajatiimit. Tiimit luovat uudenlaiset

4

tavat ohjata yhdessä opiskelijoiden ammatillista kasvua.

Moduulien suunnittelutyön avuksi laadittiin moduulikäsikirjoituksen työkalu, joka tuki ensimmäisten moduulien suunnittelutyötä yhteisillä strategisilla suunnittelupäivillä.

Ensimmäiset moduulit olivat keväällä luonnosvaiheessa.

Monialaisilla moduulimessuilla opetushenkilöstö esitteli yli 50 moduulin luonnoksia ja vaihtoi ajatuksia uusista oppimismenetelmistä. Elokuun henkilöstöpäivillä jatkettiin lähes 400 henkilön voimin yhteisen ymmärryksen luomista opiskelutavoista ja ristiin arvioitiin moduulisuunnitelmia sekä vaihdettiin ajatuksia.

Syksyllä opintonsa aloittaneet opiskelijat aloittivat ensimmäisinä uudistetussa opiskelumallissa. Yhdessä opiskelijoiden kanssa koulutus- ja tutkimuskeskuksissa jatkettiin koulutuksen uudistustyötä strategisten kehittämispäivien lisäksi lukuisissa työpajoissa. Kehittämispäivissä ja työpajoissa käsiteltiin mm. tiimityöskentelyä, arviointia, ohjausta ja moduulien toiminnallista toteutussuunnitelmien kirjoittamista.

Kuluneen vuoden aikana opittiin, että tavoiteltavien muutosten aikaansaaminen on pitkäkestoinen ja uutteraa työtä vaativa prosessi. Muutostyö on haastavaa, se tarvitsee tekijöitä ja tekeminen synnyttää puolestaan yhteisiä kokemuksia. Tunteilta ja jännitteiltäkään ei ole vältytty. Kehittämistyömme jatkuu kohti innostavan korkeakoulun visiotamme.

Birgitta Varjonen, yliopettaja & Pirjo Kuisma, kehittämispäällikkö (toim.)

”

Kehittämistyömme jatkuu kohti innostavan korkeakoulun visiotamme”

Opetukseen uusia työtapoja Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksessa opetuksen kehittäminen alkoi kantaa hedelmää vuonna 2014. Ison muutoksen aallonharja oli selvästi ylitetty ja edellisen vuoden pilotointi alkoi muuttua kokemukseksi. Se oli nähtävissä koulutuksen hyvissä suoritusasteissa, palautteessa sekä työhyvinvointitutkimuksen tuloksissa.

Käytännössä opetuksen muutos näkyi uusina työtapoina.

Sekä opettajat että opiskelijat toimivat tiimeinä ja yhteisöllisten digitaalisten työvälineiden käytöstä tuli arkipäivää.

Tiimiopettamiseen hankittiin uutta näkökulmaa pohtimalla asiaa Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemian asiantuntijoiden kanssa. Digitaalisuuden edistämisessä vauhtia antoi Bring your own device -projekti (BYOD), jonka myötä siirryttiin käyttämään opiskelijoiden omia tietokoneita ja mobiililaitteita. Omien laitteiden käyttö näyttää tehostavan toimintaa ja näyttäytyy muun muassa opiskelijoiden monipuolisina ja monimediaisina tuotoksina.

Keskeisessä roolissa olivat joka toinen viikko pidetyt biotalouden koulutuspäälliköiden verkkokokoukset.

Kokouksissa ratkottiin strategian toteuttamiseen liittyviä ongelmia ja sovittiin yhteisistä käytänteistä. Varsinaiseen toimintaan perehdyttiin muun muassa kokoamalla moduulikohtaiset “moduulitarinat” ja rakentamalla moduulien toimintaa kuvaavat keskeiset tunnusluvut, joiden myötä löydettiin monia hyviä käytäntöjä. Opiskelijoiden oppimispolkujen rakentamisen avuksi teetettiin muun muassa moduulipelikortit.

Vuoden aikana saatettiin loppuun kaksi ESRosarahoitteista opetuksen kehittämishanketta: Mobiilistija ALY-hankkeet. Hankkeet tukivat strategian mukaista kehittämistä.

Yhdessä tekemällä eteenpäin Teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Opetussuunnitelmatyötä tehtiin Teknologiaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa HAMKin yhteisten linjausten mukaisesti. Työssä korostui tekniikan eri koulutusvastuualueiden yhteistyö, ja siihen liittyivät myös keskustelut työelämän edustajien kanssa.

Opiskelija keskiössä 8–16-malli on käytössä kaikissa koulutusvastuissa syksyllä 2014 aloittaneissa ryhmissä.

Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijapalautteen perusteella 8–16-mallin toteutus on onnistunut yleisesti ottaen hyvin. 8–16-mallin työviikkopohjainen työskentely ja ryhmän oma työtila ”kotipesä” ovat sitouttaneet opiskelijoita ja vaikuttaneet positiivisesti ryhmähenkeen.

Tiimimäinen ja projektimainen työskentely, kontaktit työelämään sekä kansainvälisyys ovat tuotu jo heti opintojen alussa osaksi opiskelijoiden oman oppimispolun suunnittelua. Opiskelija-assistentit ovat mukana työskentelyssä ohjaten ja tukien opiskelijoita. Tämä on koettu hyväksi.

Rakenteilla oleva Ohutlevykeskuksen ja Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteiskäyttöön tuleva uusi oppimis- ja tutkimusympäristö on toiminut todellisena rakentamisen oppimisympäristönä. Opiskelijat ovat seuranneet ja dokumentoineet rakentamisen eri vaiheita.

5

Kansainvälisyyden, digitaalisuuden ja tiimimäisen työskentelyn kehittämistyötä on tehty yhteisin käytäntein ja suunnitelmallisesti kattaen koko teknologiaosaamisen KTkeskuksen. Kehittämistyö jatkuu etenkin malleissa 18–100 ja 24/7. Muutoksessa tiedostettiin, että oppimisen uudistaminen vaatii aikaa henkilökunnan yhteiseen työskentelyyn.

Vuonna 2014 aloitettiin konkreettiset toimet osaamisen viennin edistämisessä ja toteuttamisessa FUAS yhteistyössä yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.

Yhteistyöpilotti Kazakstanin sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi toteutettiin ja suunniteltiin yhteistyötunnustelujen käynnistämistä Arabiemiraateissa ja Omanissa.

Kesäopinnot ovat mahdollistaneet opiskelun myös kesällä.

Laajin kesäopintokonaisuus oli 15 op:een laajuinen FUAS Innovation School, missä toteutui monialainen, projektimainen ja työelämälähtöinen työskentely. Osa opinnoista oli virtuaaliopintoja. Opintoihin liittyvät projektityöt tehtiin elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä.

Opiskelija, työelämälähtöisyys, monialaisuus ja yrittäjyys keskiössä Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa

Oppimisen ja opetuksen käytänteiden kehittäminen Hyvinvointiosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Kaikissa syksyllä 2014 alkaneissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa otettiin käyttöön tutkintojen osaamiskuvaukset, joissa osaaminen rakentuu opiskelijalle moduuleittain ja moduulien toteutuksesta vastaa opettajatiimi.

Moduulien käsikirjoituksia ja toteutusta suunniteltiin ”opiskelija keskiössä” -periaatteella ja yhteiskehittämisen otteella työryhmissä ja tiimeissä. Moduulitiimien toiminta on koettu sekä haastavaksi että antoisaksi.

Syksyllä otettiin käyttöön koulutuksen 8–16-malli päiväopiskelussa ja 18–100-malli monimuoto-opiskelussa.

Samalla kehitetiin opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti 24/7-toteutuksia ja opintojen hyväksilukujen ja osaamisen näyttöjen toteutuksia, jotta opiskelijat voivat edetä opinnoissaan omien tavoitteidensa ja suunnitelmiensa mukaisesti.

6

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa uudistettiin osaamiskuvauksia, kehitettiin koulutuksen kolmikanavamallia ja siirryttiin moduuleissa tiimityöskentelyyn sekä käyttämään hyväksi digitaalisuutta. Kaikissa koulutuksissa rakennettiin 8–16-mallin mukaan opiskeleville ryhmille kotialueet. Opiskelijat pääsivät vaikuttamaan kotialueidensa suunnitteluun ja kalusteiden sijoitteluun.

Liiketalouden koulutuksessa käynnistettiin harjoitusyritystoiminta. Harjoitusyritys on opiskelijoiden perustama oikeaa yritystoimintaa jäljittelevä yritys, jonka taustalla ja tukena toimii todellinen yritys. Harjoitusyritykset käyvät keskenään kauppaa maailmanlaajuisessa harjoitusyritysverkossa, joka käsittää yli 40 maata ja tuhansia harjoitusyrityksiä. Toiminnan tavoitteena on opettaa oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä sekä antaa yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvää osaamista.

Koulutus- ja tutkimuskeskuksen koulutusten yhteistoteutuksena oli ensimmäisen kerran tarjolla hyvän vastaanoton saanut englanninkielinen Global Fashion Business 15 op:een moduuli. Monialaisesti toteutettavia olivat

myös yrittäjyyskoulutuksen uudet oppimiskokonaisuudet Amazing Business Train, FUAS Innovation School ja Start-up School, joissa kaikissa tuotettiin ratkaisuja yrityselämälle. Yrittäjyysopinnot saivat tuekseen runsaasti virtuaalisia sovelluksia ja virtuaalihautomoa pilotoitiin.

Opiskelijoiden liike-elämäosaamista vahvistettiin Tietotien lukion ja Valkeakosken ammattiopiston kanssa toteutetuilla joulumessuilla. Joulumessuilla yhdistyy käytännön yritys- ja kampusyhteistyö kansainvälisessä toimintaympäristössä.

Muotoilun koulutuksen yhteistyö Ammattiopisto Tavastian kanssa on laajentunut ja vahvistumassa erityisesti jalkinealan koulutuksen ja keskittymän kehittämisessä. HAMKin jalkinesuunnittelu ja Ammattiopisto Tavastian suutarikoulutus toimivat samoissa tiloissa ja käyttävät yhteisiä välineitä ja osin yhteistä henkilökuntaa. Tavoitteena on rakentaa pohjoismainen jalkinealan keskus.

Oppimisen innon vahvistaminen Ylemmän korkeakoulutuksen koulutus- ja tutkimuskeskuksessa Koulutuksen kehittämistyötä tehtiin johdonmukaisesti ja strategian pääkohtien mukaisesti edeten.

Kehittämistyön käytännön johtamisesta vastasivat kevätlukukaudella koulutus- ja tutkimuskeskuksen opetusjohtaja ja koulutusvastaava ja syyslukukaudella uuden organisaation mukaisesti koulutuspäälliköt. Opettajatiimien ja pedagogisen kehittämisryhmän merkitys uudistusten suunnittelijana ja toteuttajana oli tärkeä.

Koulutus- ja tutkimuskeskuksessa panostettiin erityisesti digitalisaatioon ja välittävään ohjaukseen sekä oppimisen innon vahvistamiseen. Käytetyt käsitteet ovat osittain jo tuttuja pedagogisia innovaatioita, joita keskustelussa rikastettiin ja liitettiin laajempiin strategisiin yhteyksiin.

Hyvänä esimerkkinä strategian mukaisesta pedagogisesta kehittämisestä on osaamisperusteisuuden lisääminen ja ns. Köydenpunojan pedagogiikka.

Suunnittelutyötä tukivat osin ulkopuolisesti rahoitetut hankkeet kuten Osaamisperusteisuus korkeakoulussa ja YLERMI. Osaamisperusteisuus korkeakoulussa -hankkeesta saatiin käytännön työkaluja myös laatutyöhön.

YLERMI-hankkeessa luotiin yksilöllisiä opintopolkuja YAMK-tutkintoa ja opettajankoulutusta yhtä aikaa suorittavalle, tehokkaasti etenevälle opiskelijalle.

Visioa innostavimmasta ja työelämälähtöisimmästä korkeakoulutuksesta ohjaa kehittämään koulutusta opiskelija keskiössä. Aikuisopiskelijalle työ on usein luonnollisen oppisen ympäristö, ei korkeakoulu. Tehostimme kuluvan vuoden aikana opetuksen tarjontaa tiivistämällä opiskelurytmiä ja nivomalla tehtävät vielä aikaisempaa tiiviimmin opiskelijoiden tekemään työhön. Tuloksena opintojen loppuun suorittaminen tehostui niin, että noin 80 %: opiskelijoista valmistui normiajassa. Kehittämistyön tuloksellisuutta osoittaa myös erittäin hyvä laatupalapalaute.

Ammatillinen opettajakorkeakoulu osallistui aktiivisesti myös HAMKin pedagogiseen kehittämiseen eri ryhmissä ja rooleissa.

7

AMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (6236) 24 %

Päiväopiskeluna opiskelevia

4,8 % 6,8 %

Tekniikan ja liikenteen ala

76 %

Luonnonvara- ja ympäristöala 14 %

14,0 %

39,1 %

32 %

14 %

16,6 % 41 %

18,7 %

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala

8

Työn ohessa opiskelevia

Riku Kemppinen puheenjohtaja, Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO)

”

Opiskelijoiden ääni alkoi kuulua myös koulutusja tutkimuskeskusten johtoryhmissä”

Kuva: Reima Kallinen

Opiskelijat vahvemmin mukana Opiskelijakunta toimi vuoden 2014 aikana vahvasti mukana strategian toteuttamisessa mm. olemalla mukana monissa työryhmissä. Niistä tärkeimmässä asemassa oli johtoryhmätyöskentely, jossa tehtiin päätöksiä strategian toteuttamiseksi. Lisäksi opiskelijakunta kävi rehtoreiden ja talous- ja hallintojohtajan kanssa säännöllisiä keskusteluja asioiden etenemisestä.

Tärkein edistysaskel strategian toteuttamiseksi vuoden 2014 aikana opiskelijakunnan toimesta oli koulutus- ja tutkimuskeskusten johtoryhmien opiskelijaedustajien valinta ja heidän kouluttamisensa. Näin pystyttiin mahdollistamaan opiskelijoiden äänen kuuluminen myös koulutus- ja tutkimuskeskusten johtoryhmissä, joissa strategian toteuttaminen enemmän konkretisoituu. Tämä mahdollisti myös useamman opiskelijan osallistumisen strategian toteuttamistyöhön.

Opettajankoulutuksen opiskelijamäärä (819) 11,72%

Ammatillinen opettajankoulutus

11,97%

Erityisopettajankoulutus 76,31%

Opinto-ohjaajankoulutus

18,7 %

YAMK-tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärä (605) Tekniikan ja liikenteen ala

12 %

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

35 % 22 %

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 31 %

Luonnonvara- ja ympäristöala

9

Ari Kuusio tietohallintojohtaja

” Kuva: Reima Kallinen

Vuosi 2014 oli etenkin pilvipalveluiden käyttöönoton aikaa”

Yhteisöllinen työskentely edistyi digitaalisten ratkaisujen myötä Digitalisoitumisen teemana vuonna 2014 oli HAMKin strategian toteuttaminen. Vuosi 2014 oli etenkin pilvipalveluiden käyttöönoton aikaa. Keskeisimpiä edistysaskelia oli siirtyminen yhteisölliseen työskentelyyn Office 365 -palveluiden käyttöönoton myötä. Nämä uudet teknologiat ja palvelut edistivät sekä opiskelijoiden uusia oppimismuotoja kuin myös henkilöstön yhdessä työskentelemistä.

Uudet palvelut olivat esillä myös syksyn henkilöstöpäivillä.

Lisäksi kuluneen vuoden aikana uusittiin langatonta verkkoa ja muita teknisiä palveluja, mitkä edistivät etenkin opiskelijoiden omien tietokoneiden käyttöä oppimisessa. Myös opetuksen virtualisointialustoja kehitettiin. Videoiden hyödyntämistä edistettiin mm. YouTube ja Moodle -ympäristöjä pilotoimalla sekä ohjeistusta kehittämällä. Samassa yhteydessä alettiin suunnitella myös uusia tukipalvelumuotoja. Viestinnän kannalta merkittävä askel otettiin alkuvuodesta ottamalla käyttöön HAMKin uudet julkiset internetsivut. Vuonna 2014 HAMK liittyi Peppi-konsortioon,

10

jossa suunnitellaan ja kehitetään uusia valtakunnallisia opiskelija- ja opettajapalveluita. Henkilökunnalle kohdistuvista tietojärjestelmähankkeista merkittävin oli palkkajärjestelmän uusiminen.

Toiminnan tehostamista edistettiin mm. tietokoneluokkien käyttöasteseurannalla, minkä avulla saatiin uutta tietoa IThankintapäätösten tueksi. Kokonaisvaltaista kehittämistä edistettiin kokonaisarkkitehtuurimallilla ja yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa, myös kansallisesti.

Janne Salminen vararehtori

”

Kuva: Ville Salminen

HAMK haluaa olla työelämän kehittämisessä edelläkävijän roolissa. ”

Soveltavaa tutkimustyötä vahvistettiin HAMKin soveltavaa ja työelämälähtöistä tutkimusta tekevät tutkimusyksiköt alkoivat viime vuonna saada hahmoaan. Yksiköt saivat nimensä ja niille valittiin johtajat. Ohutlevykeskuksen lisäksi meillä toimii jatkossa Ammatillisen osaamisen, Biotalouden ja Älykkäiden palvelujen tutkimusyksiköt. Ohutlevykeskuksen uuden laboratorion rakentaminen käynnistyi Korkeakoulukeskukseen.

Tässä hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä RUUKKI/ SSAB:n kanssa. Tutkimusyksiköiden ja niissä toimivien tutkimusryhmien tavoitteena on kohottaa HAMKin TKItyön laatua ja kilpailukykyä. Erityisesti keskitytään soveltavan tutkimuksen tason nostoon yhdessä työelämän kanssa.

Hanketoiminnassa vuosi on taitekohta, koska EU:n seitsenvuotinen rahoituskausi päättyi. Aluetta kehittävää tutkimus- ja kehittämistyötä tehtiin noin 100 henkilön työpanoksen verran. Kanta-Hämeessä erityisen haastavaa on ollut saada Tekesin rahoitusta. Tämä koskee myös alueen yrityksiä. HAMKissa tämän rahoituksen määrä kääntyi pitkästä aikaa nousuun. Olkoon muutoksen suunta osituksena panostuksistamme haastavampiin projekteihin yhdessä kumppaniemme kanssa.

HAMK panosti tutkimusyhteistyöhön myös kolmen strategisen kumppanikorkeakoulun kanssa Brasiliassa, Kiinassa ja Tanskassa. Ensimmäiset yhteistutkimukset käynnistyivät hyvinvointialalla brasilialaisten ja tanskalaisten kanssa. Muilla aloilla hankkeet ovat myös oraalla.

Tänä vuonna valmistuvat opiskelijat tuottavat n. 1000 opinnäytetyötä eri aloilta. Opinnäytteet ovat keskeinen työkalu HAMKin TKI-työssä. Uusia ratkaisuja biotalouden, hyvinvoinnin, kulttuurin, liiketoiminnan ja teknologian Vahvistamalla soveltavaa tutkimusta HAMK haluaa olla aloilla on suuri merkitys alueen yrityksille ja yhteisöille. työelämän kehittämisessä edelläkävijän roolissa. Tämä Myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäyt- takaa osin sen, että olemme omaleimainen ja alueelleen teiden tekijät kehittivät työelämää lähes sadan työn kautta. haasteisiin vastaava sekä kansainvälisesti kiinnostava korkeakoulu myös tulevaisuudessa.

11

Maija Räikkönen kansainvälisten asioiden päällikkö

” Kuva: Taina Lehtomäki

Strategisessa kumppanuusverkostossa keskeinen tavoite oli tutkimustoiminnan käynnistäminen”

Kansainväliset kumppanuudet puntarissa Vuosi 2014 oli erityisesti kansainvälisten kumppanuuksien arvioinnin ja kehittämisen aikaa. Kansainvälistymisessä kumppanit ovat tärkeä voimavara toimintamme strategian mukaisessa kehittämisessä, sen lisäksi että ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet niin liikkuvuuteen kuin muuhunkin yhteistyöhön. Uusi Erasmus+-ohjelma edellytti vanhojen kumppanuuksien arviointia ja uusien sopimusten solmimista. Erityisesti opiskelijaliikkuvuuden edistäminen oli arvionnissa keskeinen kriteeri, näin oli myös koulutusten omien avainkumppaneiden nimeämisessä. Vuonna 2014 HAMKissa sekä lähtevien opiskelijoiden että henkilöstönkin määrä kääntyi nousuun, mutta saapuvien määrät laskivat, siinä työsarkaa kuluvalle vuodelle.

Strategisessa kumppanuusverkostossa keskeinen tavoite v. 2014 oli tutkimustoiminnan käynnistäminen.

Tutkimusyksiköt löysivät verkostossa vuoden alkupuoliskolla yhteisiä tutkimusteemoja, joiden pohjalta lokakuussa järjestetyissä työpajoissa käynnistettiin tutkimushankkeita. Kumppanuusverkostossa monialaisuus lisääntyi ja myös uusia toimintamuotoja käynnistettiin.

12

Keskeisten kumppanuuksien ja yhteistyömahdollisuuksien tulisi olla näkyviä ja avoimia. Tiedottaminen on usein tunnistettu haasteelliseksi. Portaali ja s-posti ovat tiedotuskanavina kyllä toimivia, mutta tulvillaan tietoa.

Vuosittaisilla henkilöstöpäivillä elokuussa kansainvälisyyteen liittyvät työpajat tavoittivat suuren määrän sellaisiakin toimijoita, joille kansainvälisyys oli vielä melko vierasta.

Olemme kansainvälinen yhteisö, jossa sisäisen toimijaverkoston laajentuminen, tiedottaminen ja mahdollisuuksien tarjoaminen ovat tärkeä osa toimintaa.

Seija Mahlamäki-Kultanen Ammatillisen opettajakorkeakoulun johtaja

”

Kuva: Petri Kuittinen

Osaamisen vienti perustuu ulkoisiin ja sisäisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön.­”

Seija Mahlamäki-Kultanen

Osaamisen vienti eteni Osaamisen vienti eteni konkreettisin askelin. HAMKin osaamisen vienti perustuu ulkoisiin ja sisäisiin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön, joilla jaetaan riskejä ja saadaan toteutukseen synergiaa.

Vuoden aikana vahvistettiin yhteistyötä pitkäaikaisten kumppanien, JAMKin ja Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen, kanssa erityisesti Kazakstanissa ja saatiin merkittäviä tuloksia.

Yhdeksän kuukautta kestänyt Kazakstanin Bolashakstipendiaattien, Upper Secondary -opettajien englannin kielen ja pedagogiikan koulutus päättyi kesäkuun 2014 lopussa. Pilotti arviointeineen tuotti erinomaista tietoa jatkotuotekehittelyä varten. Toteutuksessa oli useita yhteistyökumppaneita erityisesti Kanta-Hämeen alueelta. Mukana oli myös paikallisia virtuaalisia oppimisympäristövalmistajia esittelemässä tuotteitaan.

Kazakstanin terveydenhuollon kehittämishankkeessa tiivis yhteistyö JAMKin, LAMKin ja HAMKin kesken johti kansallisesti merkittäviin tuloksiin.

HAMKin koulutus- ja tutkimuskeskusten välinen synergia ja yhteistyö mahdollistavat ohjelmien nopean räätälöinnin asiakastarpeeseen. Study visit, 1 - 2 kahden viikon kestoinen koulutus on hyvä toimintamalli osana pidempien ohjelmien tarjontaa. Vierailuja järjestettiin yhteistyössä koulutus- ja tutkimuskeskusten kesken muun muassa kiinalaisille ja kazakstanilaisille. Jokaiseen yksikköön valittiin osaamisen viennin yhdyshenkilö.

Developing Excellence in Skills -ohjelma pohjatuu HAMKin pitkäkestoiseen toimintaan ammatillisen huippuosaamisen tutkimuksen ja koulutuksen alueella. Ensimmäinen pilotti toteutettiin brasilialaiselle asiakkaalle, maailman suurimmalle ammatilliselle oppilaitokselle SENAIlle (maalis-lokakuu 2014) (2 viikkoa Brasiliassa, 1 Suomessa sekä kehittämistehtävät). Tehtävien tarkoitus on varmistaa, että koulutus vaikuttaa kotiorganisaatiossa.

HAMK toimii aktiivisesti myös osaamisen viennin viranomaisyhteistyössä ja -verkostoissa, esimerkiksi Future Learning Finland -ohjausryhmässä.

TAMKin ja HAAGA-HELIAn kanssa toteutettiin VET Teachers for the Future Professional Certificate -opettajankoulutusohjelman ensimmäinen Suomen jakso (5 kk) ja toisen ryhmän haku niin, että asiakkaat saapuvat Suomeen helmikuussa 2015.

13

Heidi Ahokallio-Leppälä henkilöstöjohtaja

”

Kuva: Kikka Miilus

Osaamisen kautta HAMKilla on mahdollisuus menestyä myös uuden rahoitusmallin ohjatessa toimintaa.”

OSAAMISEN JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIIN panostettiin Menneen vuoden aikana Hämeen ammattikorkeakoulussa panostettiin edelleen osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamallin mukaiseen tekemiseen. Keväällä 2014 organisaatioon valittiin uudet koulutuspäälliköt sekä tutkimusyksiköiden johtajat, joiden tehtävänä on viedä strategiaan kirjattuja uudistuksia yhdessä eteenpäin sekä varmistaa omalla toiminnallaan Hämeen ammattikorkeakoulun osaamispääomien kasvattaminen. Osaamispääomien kasvattaminen edellyttää, että organisaatiota tarkastellaan yhä enemmän systeemisenä kokonaisuutena, jossa organisaation eri osat ja toiminnot ovat kytkeytyneitä toisiinsa.

Tämä edellyttää aktiivista ”parveilua”, uusia kokeiluja sekä yhä tiiviimpää yhteistyötä yksiköiden ja yksilöiden välillä.

Osaamisen johtamisen ja kehittämisen toimintamallin mukaan syksyn tavoite- ja tulossopimusneuvotteluissa strategianmukaisia tavoitteita määriteltiin yhteistyössä yksiköiden ja yhteisten palveluiden kanssa. Tavoite- ja tulossopimusprosessi konkretisoi strategianmukaiset tavoitteet yksiköiden sekä yksilöiden tekemisiksi. Nämä yhteiset tavoitteet on viety Stara-järjestelmään ja ne ovat kaikkein nähtävissä. Tavoitteista muodostuu myös yksiköiden ja yksilöiden välisiä kytkentöjä sekä tulevaisuuden osaamistarpeita. Tulevaisuuden osaamistarpeet haastavat yksiköt ja yksilöt kehittämään omaan osaamistaan entistä aktiivisemmin. Tiukoista tavoitteista huolimatta toimijoille tulee antaa maksimaalinen vapaus luoda, innovoida ja kehittää.

Tämä on ennen kaikkea johtamiskysymys.

14

Hamkilainen johtajuus perustuu jatkossa kollektiiviseen johtamiseen sekä vuorovaikutuksen lisäämiseen.

Johtamistyötä ei tehdä sanelemalla, vaan osallistamalla. Osallistamisen kautta yksilöissä oleva potentiaali saadaan koko organisaation käyttöön. Myös uudet teknologiat muuttavat toimintatapaamme sekä johtamistyötämme.

Uutta teknologiaa ei voi viedä vanhoihin rakenteisiin, vaan tarvitaan uutta toiminnan logiikkaa. Tämä tarkoittaa myös uutta johtamistoiminnan logiikkaa.

Vuonna 2014 olemme korostetusti keskustelleet osaamisesta ja sen merkityksestä kilpailukyvyn ylläpitäjänä.

Osaamisen kautta Hämeen ammattikorkeakoululla on mahdollisuus menestyä myös uuden tulospohjaisen rahoitusmallin ohjatessa toimintaa. Uudesta osaamisesta syntyy puolestaan tulevien strategioiden käyttövoimaa.

Uutta osaamista ei synny ilman hyvinvointia. Uusien asioiden oppiminen edellyttää sisäistä motivaatiota sekä riittävän määrän unta ja energiaa. Vuoden lopulla julkaistun hyvinvointikyselyn tulokset edellyttävät meiltä kaikilta pysähtymistä ja pohdintaa. Miten me omassa työssämme, toiminnassamme ja käyttäytymisessämme voimme tukea kollegan, esimiehen ja johdon hyvinvointia. Pohdinnan jälkeen on aika ryhtyä sanoista tekoihin.

Sirpa Neuvonen viestinnän lehtori, pääluottamusmies (AKAVA/JUKO ry.)

”

Kuva: Kikka Miilus

Kun aikaa ja rahaa on käytettävissä vähän, kumpaakin on käytettävä järkevästi.”

Seija Mahlamäki-Kultanen

Vuosi 2014 - tavoitteiden toteutuminen Mietitäänpä, keitä ovat yhteistoiminnan keskeisimmät toimijat organisaatiossa. Ovatko he johdon edustajia tai henkilöstön edunvalvonnan tehtävissä toimivia työntekijöitä?

Takaako hyvin järjestetty työsuojeluorganisaatio viime kädessä yhteisön hyvinvoinnin? Liittyvätkö saavutetut tulokset ja työyhteisön myönteinen tunnettuus näihin toimijoihin? Kaikkia edellä mainittuja toimijoita tarvitaan, mutta elävän yhteisön menestyksen alkulähde lienee jokaisessa työyhteisön jäsenessä itsessään. Hektisen arjen ja lukuisten työelämän vaatimusten keskellä tämän tosiasian oivaltaminen edellyttää erilaisten persoonallisuuksien ja kykyjen huomaamista sekä yhteensovittamista.

noin yhteistoiminta on mukana muutoksen hallinnassa.

Tiimityökin luontuu paremmin aidossa vuorovaikutussuhteessa kuuntelevien, eikä omiin töihinsä pakenevien, kohtaamisia välttelevien esimiesten alaisuudessa. Yhdessä tekemisen aito harjoittelu on ollut vuoden 2014 keskeisiä haasteita. Niukkuudesta ja säästämisestä huolimatta työyhteisömme talous on ollut vakaalla pohjalla, mikä on ollut keskeinen edellytys lukuisten muutosten ja uudistusten toteuttamiselle.

Kuluneen työvuoden aikana henkilöstön ja opiskelijoiden edustus on edelleen päässyt vaikuttamaan yhteisön toimintoihin johtoryhmän jäseninä. Henkilöstön mahdollisuus osallistua opetusministeriön syksyisen auditoinnin kuulemisiin ja keskusteluihin on koettu myös tärkeäksi. Henkilöstön ja johdon yhteinen työryhmätyöskentely on vahvistanut edelleen vuorovaikutusta ja tiedonsaantia eri toimijoiden välillä. Näillä foorumeilla on voitu käsitellä avoimesti myös havaittuja epäkohtia.

Henkilöstöedustuksen osallistuminen edellä mainitun kaltaiseen yhteistyöhön toimii toivon mukaan myös johtamisen sekä päätöksenteon tukena ja vahvistajana.

HAMKin strategia korostaa nopeutta, tehokkuutta ja muutosvalmiutta, yrityselämässä tuloksellisiksi koettuja kovia arvoja, mutta myös suvaitsevuutta, keskinäistä kunnioitusta sekä toisen huomioon ottamista ja arvostusta. Strategian määrittelemien odotusten ristipaineessa, muuttuneessa työympäristössä, uusien opetusmenetelmien hämäännyttämänä yksittäinen työntekijä saattaa kokea epävarmuutta, uupumusta ja jopa pelkoa – ainakin kuluneen vuoden aikana tehdyn työhyvinvointikyselyn mukaan. Kuitenkin osa työntekijöistä ottaa opetuksen uudet haasteet riemuiten vastaan, osa taas passivoituu välinpitämättömäksi ym- Yhteistoiminnan osaajaksi ja asiantuntijaksi voi kehittyä pärillä tapahtuville uudistuksille. Juuri näissä tilanteissa vain kokemuksen avulla. Lisäksi tarvitaan kaikkien yhteilähiesimiestyöskentelyn merkitys korostuu ja kaikkien sön jäsenten oikea asenne ja yhdessä hyväksytty toimintatyöntekijöiden yhteistyön tulee olla suoraa ja välitöntä. tapa. Tiedän, että hamkilaiset ovat oikealla avoimuuden ja luottamuksen tiellä edellä mainittujen tavoitteiden saavutKun aikaa ja rahaa on käytettävissä vähän, kumpaakin tamiseksi. Vuoden 2014 aikana on tarvittu sekä johtajien on käytettävä järkevästi. Ainakin ajan suhteen tehtävä on että henkilöstön sitoutumista strategiaan, oikea-aikaista jopa helppo. Hyvän henkilöstöpolitiikan lähtökohdat ovat reagointia sekä joustavuutta uusien haasteiden ja tilanteikonkreettisuudessaan yksinkertaisia: työajan suunnitte- den edessä. Kaikkea tätä tarvitaan edelleen. luun sekä asiallisesti ja huolellisesti suunniteltuihin työpaikkakokouksiin käytetty aika ei mene koskaan hukkaan.

Kun sovitut aikataulut ja lupaukset pitävät, luottamusta herättävä työympäristö on taattu. Näin yksinkertaisin kei-

15

Ari Mikkola Hämeen ammatti-instituutin rehtori

Kuva: Petri Kuittinen

”

Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta.”

Hämeen ammatti-instituutin vuosi 2014 Hämeen ammatti-instituutin opiskelijamäärä perustutkinnoissa (360)

2% 15 %

Elintarvikeala 103 Puutarhatalous 111

30 % 20 % 28 %

Metsäala 74 Maatalousala 56 Matkailuala 6

Hämeen ammatti-instituutti on luonnonvara- ja ympäristöalan ja sitä lähellä olevien elintarvikealan ja matkailualan koulutusta antava oppilaitos. Sen keskeisimmät toimintamuodot ovat nuorisolle ja aikuisille suunnattuihin perustutkintoihin johtava ammatillinen koulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Oppilaitos tekee kiinteää yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa toimien samoissa tiloissa ja käyttäen yhteisiä resursseja. Vuoden 2014 aikana toimintansa lopettaneen Hämeenlinnassa sijainneen Lihateollisuusopiston koulutustoiminta siirtyi ammatti-instituutin yhteyteen.

Ammatti-instituutin opiskelijahankinta onnistui erittäin

16

hyvin. Ensisijaisia hakijoita oli edellisen vuoden tapaan, vaikka ikäluokkien pieneneminen on lisännyt kilpailua uusista opiskelijoista. Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijaisia hakijoita oli 1,5-kertainen määrä aloituspaikkaa kohden. Ammatti-instituutin kokonaisopiskelijamäärä jäi hiukan alle järjestämisluvan mukaisesta 365 opiskelijan enimmäisopiskelijamäärästä. Tutkinnon suoritti vuoden aikana 106 opiskelijaa.

Ammatillisten oppilaitosten järjestämisluvat uusittiin vuonna 2013. Ammatti-instituutin enimmäisopiskelijamäärä alenee asteittain aiemmasta 375 opiskelijasta 35:llä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2014 enimmäisopiskelijamäärä oli 365, vuonna 2015 määrä on 355 ja vuonna 2016 rahoituksessa opiskelijoita voi olla enintään 340.

Ammatti-instituutin keskeisten tuloksellisuuslukujen parantuminen on näkynyt ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksessa. Loppuvuonna 2014 julkistetut tuloksellisuusrahoituksen perusteena olevat viimeisimmät tulostiedot paranivat edelleen. Tulosindeksillä mitattuna Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä oli n. 120 koulutuksen järjestäjästä 25. paras ja kantahämäläisten ykkönen. Edellisvuonna valtakunnallinen sijaluku oli 53. Pitkäjänteinen kehittämistyö läpäisyasteen parantamiseksi ja keskeyttämisten vähentämiseksi on alkanut tuottaa toivottua tulosta. Oppilaitoksesta valmistuneet työllistyivät perinteiseen tapaan hyvin. Määräajassa valmistuminen ja hyvä työllistyminen ovat keskeisiä tuloksellisuusrahoituksen perusteita.

Oppilaitoksen ylläpitojärjestelmä uusiutui v. 2015 alusta. Hämeen ammattikorkeakoulun muututtua osakeyhtiöksi aiemmin koulutuksen järjestäjänä toiminut Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä purettiin v. 2014 lopussa Uudeksi koulutuksen järjestäjäksi tuli Hämeen ammatti-instituutti osakeyhtiö (Hami Oy), joka on Hämeen ammattikorkeakoulu osakeyhtiön 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Koulutuksen järjestämisluvat Hami Oy:lle haettiin ja saatiin syksyn 2014 aikana.

Ammatti-instituutin toiminta alueen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kumppanuussopimukseen perustuvassa Välkky-verkostossa jatkui sen eri muodoissa. Välkky-verkoston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa oli käynnissä useita hankkeita, joilla pyritään kehittämään mm. opettajien ammattitaitoa, työssäoppimista sekä edistämään yrittäjyyttä.

17

Mirja Pöhö talous- ja hallintojohtaja

” Kuva: Petri Kuittinen

Jo vuodesta 2011 alkaen on varauduttu rakenteelliseen muutokseen ja tehty hyvissä ajoin sopeuttavia toimenpiteitä”

tarkka taloudenpito toi positiivisen tuloksen Vuoden 2014 tuloksiin voidaan olla varsin tyytyväisiä.

Rahoituksen kiristymisestä huolimatta talous on tasapainossa. Tämä johtuu paljolti siitä, että talouden sopeutustoimet on aloitettu riittävän ajois-sa koskien ammattikorkeakoulun rakennemuutosta.

Vuoden 2014 osalta ammattikorkeakoulun rahoitus perustuu ensimmäisen kerran tuloksiin perustu-vaan mittaristoon eli on kokonaan tuloksellisuuspohjaista.

Ammatti-instituutin rahoitus perustuu vielä todelliseen opiskelijamäärään, joka vuonna 2014 oli 350 opiskelijaa.

Toisen asteen rahoitus-malli on myös uudistumassa ja pääpaino tulee olemaan tuloksellisuudessa.

Kuntayhtymän vuoden 2014 suunnitelman mukaiset poistot ovat 3,8 miljoonaa euroa.

Investointeihin vuodelle 2014 oli varattu 6,6 miljoonaa euroa. Toteutuneet investoinnit olivat 5,0 miljoonaa euroa, joten määräraha alittui 1,6 miljoonalla eurolla. Tämä johtui siitä, että osa inves-toinneista siirtyi seuraavalle vuodelle.

Kuntayhtymän toimintatuotot vuonna 2014 ovat 66,5 miljoonaa euroa, josta ns. normirahoituksen osuus on 73,7 prosenttia. Normirahoitus sisältää myös opiskelijakohtaisen investointirahoituksen.

Hämeen ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä johtunut ALV-tarkistusvastuu 5 013 130,87 euroa on kirjattu käyttöomaisuuteen. ALV-tarkistusvastuu johtuu kiinteistöjen siirrosta osakeyhtiöille. Kuntayh-tymä joutui palauttamaan valtiolle kiinteistöistä aikoinaan vähentämänsä arvonlisäveron. Opetus- ja kulttuuriministeriö korvaa Hämeen ammattikorkeakoulu Oy:lle palautetun arvonlisäveron vuoden 2016 rahoituksessa.

Kuntayhtymän toteutuneet toimintamenot ovat 61,2 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenot ovat 40,3 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen ostot ovat 11,7 miljoonaa euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat 5,5 miljoonaa euroa sekä avustukset ja muut toimintamenot 3,4 miljoonaa euroa.

Hyvä vuosikate ja tavanomaista pienemmät investoinnit tuottivat toimintavuodelta positiivisen raha-varojen muutoksen. Tämä tosin oli tavoitteenakin, jotta selvitään vuosien 2015–2016 velvoitteista, jolloin ammattikorkeakoulun rahoituksen leikkaukset vaikuttavat edelleen ja rakennusinvestoinnit vuosina 2015–2017.

Vuoden 2014 toteutunut vuosikate on 5,5 miljoonaa euroa, joka on arvioitua parempi. Tulos johtuu tarkasta taloudenpidosta. Kuntayhtymässä on jo vuodesta 2011 alkaen varauduttu ammattikorkea-koulun rakenteelliseen muu-

18

tokseen ja tehty hyvissä ajoin sopeuttavia toimenpiteitä.

Tilaratkaisut etenevät suunnitellusti

Tuloslaskelman tuotot 63,2 milj. € Vuonna 2012 aloitetut suunnitelmat tilaratkaisujen tehostamiseksi ovat edenneet.

Vuoden 2014 merkittävimmät investoinnit olivat Mustialan opetus-, tutkimusja tuotantonavetan rakentaminen ja Visamäen korkeakoulukeskukseen siirtyvän Ohutlevykeskuksen rakentaminen sekä Visamäen kam-puksen rakennusten muut muutostyöt. Tavoitteena on, että HAMK keskittää vuoden 2015 loppuun mennessä Hämeenlinnan toiminnot korkeakoulukeskukseen Visamäen alueelle.

4%

3% Opetustuotot valtio 49,0 milj €

15 %

Muut myyntituotot 9,7 milj €

78 %

Tuet ja avustukset 2,7 milj. € Muut tuotot 1,8 milj. €

Tuloslaskelman kulut 61,5 milj. € 3,4 %0 ,5 %

Henkilöstökulut 40,2 milj. €

6,0 %

Palvelut 9,8 milj. €

8,8 %

Aineet ja tarvikkeet 5,4 milj. € 15,9 %

65,4 %

Muut kulut 2,1 milj. € Poistot 3,7 milj. € Avustukset 0,3 milj. €

Rahoituksen pohjana oleva opiskelijamäärä 5861

Kokonaisinvestoinnit 6,1 milj. €

6,1 % 24,6 %

Rakennnukset, uudisrakentaminen 4,6 milj. €

Ammattikorkeakoulu 5 426 Opetukselliset sekä kiinteät rakenteet ja laitteet 1,5 milj. €

93,9 %

Ammatti-instituutti 350

75,4 %

Rakennukset, peruskorjaukset (0 %)

19

Hämeen ammattikorkeakoulu Visamäentie 35 A, PL 230 13101 HÄMEENLINNA

(03) 6461

www.hamk.fi