HAMK Stories 2020

HAMK

STORIES 2020

Näin löydät urasi

Pallo hallussa

Krister Savonen yhdistää huippu-urheilun ja opiskelun

Ihana, rakas Häme Mikä Design Factory?

Tervehdys HAMKista

Haluaisitko opiskella ensimmäisen ammattisi? Haluaisitko syventää osaamistasi ja pätevöityä entistä vaativampiin tehtäviin? Vai haluaisitko vaihtaa kokonaan alaa? HAMK tarjoaa joustavia vaihtoehtoja, olitpa missä elämäntilanteessa tahansa.

Löydät tästä lehdestä monenlaisia tarinoita hamkilaisesta oppimisesta.

Kansijutussa salibandyn maailmanmestari Krister Savonen kertoo, miten hän on onnistunut

PERTTI PUUSAARI Rehtori

yhdistämään urheilu-uran ja opiskelun. Kolmen opiskelijan tarinoiden kautta voit tutustua meidän koulutuksen malleihin.

Kerromme lehdessä myös uudesta oppimisympäristöstämme, HAMK Design Factorysta. Ja tiesitkö, että olemme vuosikymmenen vaihtuessa ainoa suomalainen ammattikorkeakoulu, jossa on yliopisto? Tutustu tarjontaamme ja löydä oma polkusi HAMKista!

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄLÄ Vararehtori

HAMK STORIES | PÄÄTOIMITTAJA Maria Lassila-Merisalo | KANSIKUVA (Krister Savonen) Anrietta Kuosku | ULKOASU KMG Turku | JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu | HAM K puhelin: STORI E03 S 6461 2 YHTEYSTIEDOT sähköposti: tiedotus@hamk.fi postiosoite: PL 230, 13101 Hämeenlinna www.hamk.fi | PAINO Hämeen kirjapaino | ISSN 2670-0328 (painettu) ISSN 2670-0336 (verkkoaineisto)

JANNE SALMINEN Vararehtori

PEFC/02-31-162

4041 0428

Tässä lehdessä

6

10

Vinkkejä oman uran etsintään

Salibandymestari Krister Savonen:

”Opiskelun joustavuus on minulle tärkeää

18 14

12

Design Factoryssa opiskelijat ovat keskiössä

Monta tapaa opiskella HAMKissa

Tutkimuksella ratkaisuja ilmastonmuutokseen

22

Monta reittiä HAMKiin

4

Uutisia HAMKista

16 Yhteyksiä työelämään 24 HAMK Stories somessa 28 HAMKO –

hamkilaisten opiskelijoiden edunvalvoja 32 Lukuvinkit 33 Hyvinvointi on kokonaisvaltaista 34 Koulutusta seitsemällä

kampuksella

26

HAMKista maailmalle

29

Rakkaudella Hämeestä

HAM K STORI E S 3

Kesäyliopisto tulee HAMKiin Hämeen kesäyliopisto siirtyy vuoden 2020 alkaessa Hämeen ammattikorkeakoulun perustamaan tytäryhtiöön. Kesäyliopiston toimisto ja valtaosa Hämeenlinnan opetuksista muuttavat Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen.

Kesäyliopiston toimintaa kehitetään jatkossa yhdessä HAMKin täydennyskoulutuksen kanssa. Tuleva jatkuvan oppimisen kokonaisuus tuo paljon mahdollisuuksia opiskelijoille.

HAMKista tulee muutoksen myötä Suomen ainoa ammattikorkeakoulu, joka ylläpitää yliopistotoimintaa.

JAANA SILJAMÄKI

Uutisia HAMKista

Helsinki Race tutustutti opiskelijat alan työnantajiin.

Vuoden alumni valittiin Tekniikan insinööriksi liikennealan koulutuksesta v. 2017 valmistunut Elina Lämsä valittiin lokakuussa 2019 vuoden alumniksi.

Tunnustus jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Se myönnetään aktiiviselle alumnille, joka on osallistunut koulutuksen alumnitoimintaan innokkaasti ja kehittävällä otteella.

Lämsä on mm. toteuttanut kahtena vuotena ”Helsinki Racen”, joka tutustuttaa uudet liikennealan opiskelijat alan työnantajiin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi hän on tarjonnut valmistumisensa jälkeen opiskelijoille erilaisia työelämäprojekteja ja toimeksiantoja.

Lämsä työskentelee liikennesuunnittelijana ja esteettömyyskartoittajana Ramboll Finland Oy:ssä Espoossa.

YAMK-tutkinto työllistää Tilastokeskuksen tuoreimman selvityksen mukaan YAMK-tutkinto työllistää tutkinnoista parhaiten. YAMK-tutkinnon suorittaneista 95,2 prosenttia oli töissä vuoden kuluttua valmistumisestaan. Työttöminä oli 2,9 prosenttia. AMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste oli 85,7 prosenttia, ja työttöminä oli 6,8 prosenttia.

Parhaiten ovat työllistyneet terveys- ja hyvinvointialoille valmistuneet opiskelijat.

Kaiken kaikkiaan vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2017 neljä prosenttiyksikköä paremmin kuin vuotta aiemmin.

Yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työllisyys oli 65,4 prosenttia ja maistereiden 86,4 prosenttia. Kandidaatintutkinnon suorittaneista 32,1 prosenttia oli jatkanut opintojaan päätoimisina opiskelijoina.

(Lähde: Tilastokeskus: Koulutus 2019)

HAM K STORI E S 4

95,2 % YAMK-tutkinnon suorittaneista työllistyi

LASSI PUHTIMÄKI

Opiskelijoitamme WWF-lähettiläinä HAMKissa ympäristösuunnittelijaksi opiskelevat Satu Kaarla, Juuso Julius Notkonen ja Piritta Penttilä ovat mukana ympäristöjärjestö WWF:n kouluttamina lähettiläinä Luonto lautasella -koulukiertueella. Lukuvuonna 2019–2021 toteutuvalla kiertueella paneudutaan ruuan-tuotannon ympäristövaikutuksiin.

WWF-lähettilään pitämällä oppitunnilla tutustutaan mm. siihen, miten Suomessa tehdyt ruokavalinnat vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen

maamme rajojen ulkopuolella. Lisäksi lähettiläs kertoo konkreettisista keinoista, joilla nuoret voivat olla ratkaisemassa ympäristökysymyksiä joko omissa yhteisöissään tai laajemmin yhteiskunnassa. Kiertue on suunnattu yläkouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille.

Satu Kaarla tekee myös opinnäytetyönsä WWF:n lähettilästoiminnasta.

Luonto lautasella -kiertue kattaa toisen asteen oppilaitokset ympäri Suomen.

Johtajuuskoulutusta brittiyliopiston kanssa Brittiläinen Hullin yliopisto (University of Hull) käynnistää yhteistyössä HAMKin kanssa Executive MBA -koulutuksen.

EMBA (Executive Master of Business and Administration) on kansainvälisesti tunnettu koulutus, joka antaa syvemmän ymmärryksen kaikista liiketoimintaalueista.

Suomessa suoritettava HULL EMBA-tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Koulutuksessa

on kolme erikoistumispolkua: General Management, Health and Social Care Management sekä Technology Management. Tutkinnon rakenne mahdollistaa opiskelun täysipäiväisen työskentelyn ohessa.

Koulutus alkaa huhtikuussa 2020.

Vastuullisena järjestäjänä ovat HAMK Smart -tutkimusyksikkö ja hyvinvointiosaamisen yksikkö.

HAM K STORI E S 5

Työharjoittelusta tekstiilejä Finlaysonille HAMKista muotoilun koulutuksesta vuonna 2016 valmistuneen Reika Vesalan opinnäytetyönä tekemät kolme torkkupeittoa päätyivät perinteikkäälle tekstiilivalmistaja Finlaysonille. Vesala pääsi Finlaysonille työharjoitteluun vuonna 2016, jolloin Vesala ehdotti, voisiko hän tehdä yritykselle opinnäytetyön kudontaan liittyen.

Finlayson lupautui ostamaan yhden opinnäytteeseen kuuluvista torkkupeitoista, mutta Vesalan luomukset nähtyään päätyikin ostamaan kaikki kolme mallia. Torkkupeitoista ensimmäinen, Metsänpeitto, on tullut jo myyntiin.

Vesala toimii tällä hetkellä freelancerina pääasiassa taiteen ja muotoilun aloilla.

Henkilรถkuva

Opinnot HAMKissa ovat joustaneet pelaamiseni mukaan.

HAM K STORI E S 6

Mestaruuksia ja opintopisteitä Maailman pelaajavalioihin kuuluva Krister Savonen haluaa voittaa salibandyn MM-kultaa kotikisoissa, mutta päämääränä häämöttää myös valmistuminen HAMKista.

Teksti IIRO-PEKKA AIROLA Kuvat ANRIETTA KUOSKU

HAM K STORI E S 7

Kun pelaajat käyvät koulua ja tekevät töitä, se on hyvää tasapainottelua, kun kaikki ajatukset eivät pyöri sählyn perässä.

S

alibandyn maajoukkuepelaaja Krister Savosen pelikausi 2018–19 oli menestyksekäs, mutta myös kiireinen.

Kausi toi Savosen palkintokaappiin salibandyn maailmanmestaruuden ja suomenmestaruuden sekä kultamitalit seurajoukkueiden kansainvälisestä Champions Cupista ja Suomen cupista – sekä noin 50 opintopistettä Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän aloitti liiketalouden opinnot syksyllä. ”Itse jopa yllätyin, kuinka hyvin se loppujen lopuksi sujui. Ihan kaikkea opintosuunnitelmasta en saanut suoritettua, mutta kuitenkin

suurimman osan. Vaihtelin siinä monimuoto- ja päiväopiskelun välillä. Toinen ja neljäs moduuli menivät verkossa, ensimmäisen ja kolmannen olin paikan päällä koulussa”, Savonen kertoo.

Opintojen yhdistäminen salibandyn pelaamiseen maailman huipputasolla vaatii joustoa. Opiskelevan pelaajan kalenteriin vaikuttavat merkittävästi joulukuiset MM-kisat, jotka salibandyssa pelataan kahden vuoden välein. ”Kun hain HAMKiin, kerroin tilanteen ja sanoin, että voin joutua välillä olemaan aika paljonkin pois. Aika ymmärtäväisiä sen suhteen oltiin, eikä missään vaiheessa ole ollut mitään ongelmaa. Oma motivaatio ja jaksaminen ovat

HAM K STORI E S 8

olleet ainoita, minkä kanssa on jossain kohtaa ollut vähän tekemistä”, Savonen kertaa.

Hän sai etukäteen kuulla muutamalta HAMKissa opiskelevalta joukkuekaveriltaan, millaista opintojen ja pelaamisen yhdistäminen on, mutta asiat selvisivät viimeistään, kun ennen lukuvuoden alkamista kesällä Savonen tarttui luuriin ja selvitti asiat henkilökunnan kanssa. ”Täytyy olla tyytyväinen. Itsestäni tiedän sen verran, että jos yhtään ei tuollaisissa asioissa joustettaisi, silloin koulukin jäisi aika nopeasti.

Kuitenkin tässä kohtaa vielä urheileminen on ykkösjuttu.”

Ruotsalainen Innebandymagazinetsalibandylehti on valinnut Krister Savosen

SALIBANDYLIITTO

Krister Savonen Syntynyt 19.5.1994 Opiskelee liiketaloutta Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Pelaa Sveitsin liigassa SV Wiler-Ersigenissä.

Aiemmin edustanut tamperelaista Classicia.

Krister oli valittu mukaan päivätoteutukseen.

Hän soitti minulle vähän ennen opintojen alkua ja kertoi, että MM-kisat leireineen tulisivat viemään aikaa eikä kampuksella opiskelu välttämättä onnistuisi.

Sovimme, että hän voi tehdä verkko-opintoja, kun urheilu sitä edellyttää.

Meillä opiskelija omistaa oman oppimisensa. Se tarkoittaa vastuuta omasta oppimisesta, mutta samalla mahdollisuutta tehdä valintoja esimerkiksi eri opiskelumuotojen välillä oman elämäntilanteen mukaan. Moni opiskelija tekeekin osan paikan päällä kampuksella ja osan verkossa.

Saavutuksia 2 MM-kultaa, 1 nuorten MM-kulta, 4 SM-kultaa, 1 SM-hopea, 1 SM-pronssi.

Kasvattajaseura Roismalan Ponnistus, Sastamala.

kahtena peräkkäisenä vuonna maailman toiseksi parhaaksi pelaajaksi. Huippupelaajien harjoittelu on jokapäiväistä ja ammattimaista, mutta lajin taloudelliset realiteetit sanelevat sen, että varsinaiset ammattipelaajat ovat harvemmassa. ”Omalla tavallaan on jopa hyvä tilanne, että on tässä elämässä pakko keksiä jotain muutakin. Kun pelaajat käyvät koulua ja tekevät töitä, se on hyvää tasapainottelua, kun kaikki ajatukset eivät pyöri sählyn perässä.

Jossain kohtaa se on tietysti aina välillä vähän rankempaa, mutta kyllä minä olen tykännyt.”

Nyt Savosella on edessään melkoinen muutos, kun yhdeksän kauden ajan tamperelaista Classicia edustanut puolustaja

Sari Hanka

Liiketalouden koulutuspäällikkö

siirtyy pelaamaan Sveitsiin SV Wiler-Ersigenin riveihin. Opintoja hän aikoo jatkaa etänä KeskiEuroopasta. ”Ei kai se juuri muutu näistä etäjaksoista, joita tein jo viime lukuvuonna. Siitä voi tulla jopa helpompaa: kun MM-kisoista on välivuosi, sählykauden pitäisi olla vähän rauhallisempi”, Savonen arvioi.

Tradenomin paperit siintävät vakaasti tulevaisuudessa. ”Tiedän, että jos se jää kytemään, niin sitten siinä menee kauan. Täytyy vaan koettaa rehkiä aina silloin, kun pystyn.”

Yhden tavoitteen edestä opinnot kuitenkin saattavat joutua väistämään. Nimittäin joulukuussa 2020 salibandyn MM-kisat

HAM K STORI E S 9

pelataan Helsingissä, ja siellä Savonen haluaa olla huippuiskussa. ”Siihen satsataan oikeasti kunnolla. Voi olla, että opinnot laitan siksi aikaa jopa ihan kokonaan sivuun”, hän sanoo. ”Kun Helsingissä oli viimeksi kisat vuonna 2010 ja Suomi voitti maailmanmestaruuden, olin katsomassa ja voin sanoa, että meininki oli aika käsittämätöntä. Sen haluan päästä pelaajana kokemaan.”

Urasuunnittelu

Arvot ohjaavat uran suunnittelussa Yliopettaja Jaakko Helander antaa käytännön vinkkejä ammatinvalintaan.

Teksti IIRO-PEKKA AIROLA

M

itä tekisi isona? Klassinen kysymys, johon monella on antaa mielipiteitä ja hyvää tarkoittavia vinkkejä. Miten omaa uravalintaa kannattaa lähestyä? Mitä sanoo syvälle ammatinvalintaan sukeltanut Jaakko Helander? ”Usein kuulee sanottavan, että nykynuoriso on hukassa, eikä osaa päättää. Niin on ollut kautta aikain, ei tämä mikään uusi tilanne ole”, lohduttaa Helander, joka on ammatillisen erityisopettajan- ja opinto-ohjaajakoulutuksen yliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Sen hän myöntää eroavan aiemmasta, että työelämä ja ammatit muuttuvat koko ajan ja täysin varmoja elämänmittaisia urapolkuja on enää hyvin hankala luoda. Tästä kumpuaa Helanderilta myös neuvo: älä kysy mitä haluat olla isona, vaan mitä haluaisit tehdä seuraavaksi. ”Mutta sitten on olemassa niitäkin nuoria

ja aikuisia, joilla on sellainen unelma tai visio, mitä haluaa. Silloin tuo kysymys voi olla vähän latistava. Oikeastaan ensimmäisenä pitäisikin kysyä, mitä ajatuksia sinulla ylipäänsä on, mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa.”

SEURAA OMIA ARVOJASI Asiaa voi lähestyä myös ihmisen omien arvojen kautta. Jos arvojen pohtiminen kuulostaa liian ylevältä, sen voi tiivistää myös simppelimpään muotoon: mikä itselle on elämässä tärkeää. ”Onko se itsensä toteuttaminen, mahdollisimman turvallinen ja vakaa ura – jos sellaista voi kenellekään luvata –, haluaako auttaa toisia vai onko toiveena johtaa tai organisoida asioita.”

Jos pähkäiltävänä on useampia vaihtoehtoja, Helander antaa käytännön neuvon: listaa ne paperille rinnakkain ja kerää niihin plussat, miinukset ja kysymysmerkit.

HAM K STORI E S 10

”Plussiin mikä vetää puoleensa, mikä kiehtoo. Sitten miinuksiin, onko jotain mikä arveluttaa. Ja kysymysmerkki vielä, mitä alasta tai koulutuksesta olisi hyvä tietää”, Helander vinkkaa. ”Ei ihminen tee koskaan niin rationaalisesti päätöksiä kuin joku kone, mutta se auttaa näkemään niitä vaihtoehtoja. Pelkkä päässä pyörittäminen ei usein johda mihinkään.”

URAIDEA VOI LÖYTYÄ VAPAA-AJALTAKIN Toinen paperille tehtävä lista voi olla elämässä tärkeät asiat. ”Jos on esimerkiksi läheinen ihminen, joka sitoo vaikka tiettyyn paikkakuntaan, se rajaa valintoja. Ne ovat kiinnipitäviä juttuja”, Helander muistuttaa.

Vastaus ihmisen tulevaisuuden suuntaan voi löytyä myös vapaa-ajalta.

Miksi halusit opiskelemaan HAMKiin?

JAAKKO HELANDERIN KOLME VINKKIÄ

1 2 3

Liikenneala kiinnosti, eikä sitä tarjota missään muualla kuin HAMKissa. Bongasin liikennealan jo lukion alussa ja se jäi hautumaan. Yhteishaun kynnyksellä päätin hakea tänne, enkä ole katunut päivääkään.

Anna itsellesi aikaa.

Ei tarvitse pakottaa itseään ratkaisuihin.

ALEKSI OJANPERÄ, liikenneala, Riihimäki

Luota siihen, että vääriä valintoja ei ole. Uusia suuntia löytyy aina.

Jos sinulla on yksi intohimo, ota siihen rinnalle vähintään vaihtoehdot B ja C.

”Ihmisillä on harrastuksia ja osaamisia, mutta emme osaa aina rakentaa siltaa niiden välillä.

Mitä osaamista on saanut vaikka partionjohtajana tai bändin jäsenenä?”

Helander kehottaa rohkeuteen. Erilaisilta ihmisiltä voi udella heidän työnkuvastaan ja siitä, miten he ovat kyseiseen pestiin päätyneet.

Hän myös muistuttaa, että suuntaa voi aina muuttaa, eikä se ole vaarallista. ”Vaihtaminen toiseen koulutukseen on täysin ok! Täydellistä valintavarmuutta ei tarvitse olla.

Joidenkin ihmisten tapana on loputon varmistelu.

Maailma ei lopu siihen, jos toteaa, että on väärällä alalla tai tämä homma ei ole minua varten.” ”Meillä ei ole enää koulutuksellisia umpiperiä, vaan aina voi jatkaa. Rohkaisen ihmisiä miettimään epätyypillisiä ratkaisuja. On hyvä jumpata luutuneita käsityksiä”, Helander kehottaa.

Valmistuin ammattikoulusta luonto-ohjaajaksi enkä vielä tiennyt mitä tekisin sen jälkeen. Päädyin töihin ihan toiselle alalle. Siellä ajatus jatkokoulutuksesta kypsyi mielessä ja aloin etsiä paikkoja luonnonvara-alalta, sillä se tuntui kuitenkin kaikkein eniten omalta jutulta. HAMK tuli vastaan melko nopeasti ja aloin tutustua itseä kiinnostavaan alaan sekä kampukseen ja päätin hakea. HAMK vaikutti oppimisympäristönä parhaimmalta. Pääsykokeissa käydessä kampus ja sen ilmapiiri tuntui jo siltä, että siellä viihtyisi jos opiskelupaikan saisi.”

MAIJU MOILANEN, metsätalous, Evo

”Kun lukioaikana meillä kävi esittelijöitä ammattikorkeakoulusta, amk-opinnot vaikuttivat kiinnostavilta.

Tykkään siitä, että opinnoissa mennään työelämä edellä. Opinnoissa vaihtoehtoja riittää ja valittavissa on erilaisia polkuja. Koulun sijainti ratkaisi myös, koska olen Hämeenlinnasta kotoisin.”

RIKU JUUTILAINEN, tietojenkäsittely, Hämeenlinna HAM K STORI E S 11

Kumppanuus

HAMKille oma

DESIGN FACTORY

jossa opiskelijat ovat keskiössä Rohkeus, luottamus, vähäinen hierarkia ja byrokratia, opiskelijalähtöisyys, käytännönläheisyys. Design Factory on uudenlainen oppimisympäristö, jossa työskennellään monialaisissa tiimeissä, kunkin opiskelijan oman alan asiantuntijuutta hyödyntäen ja vahvistaen. Tavoitteena on ratkoa yritysten ongelmia ja innovoida uutta aidoissa yritysprojekteissa.

Teksti JAANA SILJAMÄKI Kuva TERHO AALTO

H

ämeen ammattikorkeakoulun Design Factory vietti avajaisia elokuun lopulla. Design Factoryn konsepti on peräisin Aalto-yliopistosta, josta se on levinnyt laajasti maailmalle.

Design Factoryn johtaja, tutkijayliopettaja Jari Jussila HAMKista ja professori, Aaltoyliopiston Design Factoryn johtaja Kalevi “Eetu” Ekman keskustelivat, mistä Design Factoryssa on kyse ja mitä se tarjoaa opiskelijalle.

HAM K STORI E S 12

Miten Design Factory eroaa korkeakoulujen perinteisistä toimintamalleista?

Kalevi Ekman: Akateemisen maailman hyviin perinteisiin kuuluu konferenssit ja tieteelliset journaalit. Tämä verkosto taas on erilainen tapa tiedon jakamiseksi. Olemme osa yliopistoa, ja toimintaamme liittyy tutkimus ja julkaiseminen, mutta tarjoamme perinteisiä toimintamalleja täydentävän yhteistyön muodon.

Perinteiset tieteelliset konferenssit ovat usein pakkopullaa. Sinne täytyy mennä, koska oma paperi on esillä, ja taistella näkyvyydestä satojen osallistujien kanssa. Design Factoryilla ympäri maailman on vuosittain viikon kestävä tapaaminen, jonne kukin lähettää yhden tai kaksi osallistujaa. Koossa on pienempi, hallittavampi porukka laajalta kentältä, jolla on yhteinen intohimo ihanteellisen oppimisympäristön kehittämiseen.

Millaista HAMKin ja Aaltoyliopiston Design Factoryjen yhteistyö käytännössä on?

Jari Jussila: Tähän saakka olemme osallistuneet bootcamppiin Aallossa (viikon mittainen intensiivijakso) ja monet henkilökunnastamme ovat olleet mukana Product Development Project -kurssilla. Jatkossa meiltä lähtee opiskelijoita ja henkilökuntaa vaihtoon Aaltoon. Voimavarana on, että olemme lähellä ja lähestyminen on helppoa. Mindset on samanlainen. Lokakuussa osallistuimme kansainvälisen DF-verkoston toimintaan.

KE: Hamkilaisten osallistumisesta PdPkurssilleni jäi hyviä kokemuksia, sitä haluan jatkaa. Kaiken täytyy aina alkaa jostain.

Sopimuksia on tehty ennenkin, seuraavaksi niiden on muututtava teoiksi.

Miten opiskelija hyötyy yhteistyöstänne?

JJ: Design Factory laajentaa hamkilaisten mahdollisuuksia osallistua Aalto-yliopiston opintoihin ja toisin päin. Voimme luoda uusia kombinaatioita. Opiskelijana täällä kouluttautuu ihmiseksi, jonka vastuu kasvaa tekemisen kautta.

KE: Suomen korkeakouluverkosto ei ole suotta laaja, mikään yksittäinen toimija ei voi kattaa kaikkia aloja ja opiskelijan kannalta yhteistyö on välttämätöntä. Ja toisaalta, väheksymättä tieteellisiä saavutuksia, akateemisuus ja käytännön elämälle vieraus eivät ole mainesanoja kenellekään. Design Factoryjen yhteistyö liittyy teorian ja käytännön yhdistämiseen. Valtaosa Aallosta valmistuneista ei tähtää tutkijan uralle, vaan työelämän, liike-elämän, teollisuuden ja kaupunkien palvelukseen.

Voiko minkä tahansa koulutusalan opiskelija hakeutua Design Factoryyn? Miten?

JJ: Lähtökohtaisesti minkä tahansa koulutusalan opiskelija voi hakeutua Design Factory -opintoihin. Opinnot järjestetään englanninkielisinä, jotta kaikilla olisi tasapuolinen mahdollisuus osallistua.

Design Factoryn opintojaksot löytyvät HAMKin opetussuunnitelmista ja niitä myös markkinoidaan Design Factoryn verkkosivuilla.

KE: Kyllä voi. Helpoin tapa on osallistua Design Factoryssa pidettävälle Aallon opetusohjelman mukaiselle kurssille, joita on vuosittain yli 30.

Mukana tässä valikoimassa on esimerkiksi vetämäni Tuotekehitysprojekti-kurssi, joka on nimenomaan suunniteltu siten, että sen toteuttamiseksi on välttämätöntä saada opiskelijoita monipuolisesti eri aloilta. Myös muiden opintojen suorittamiseen liittyy usein harjoitustöitä, joiden suorittamiseen Design Factory tarjoaa hyvät puitteet.

Toiminnassa korostetaan, ettei pidä olla hierarkiaa, turhaa byrokratiaa tai muuta jäykkää ja ”vanhanaikaista”.

Miten varmistetaan, että ei lipsuta anarkian, kaaoksen ja turvattomuuden puolelle?

KE: En sanoisi, että ei pidä olla hierarkiaa, byrokratiaa ja konventioita, ne ovat olemassa joka tapauksessa. Vastustan sitä, että organisaatiot alkavat elää niiden ehdoilla.

JJ: Kaaoksen reunalla toimiminen ei ole paha asia, vaan enemmänkin seurausta toimintakentän dynaamisesta ja muuttuvasta luonteesta. Sääntöjen kanssa pitää tulla toimeen, mutta kaikki ei tule menemään käsikirjoituksen mukaan. Pitää muistaa, että yritysten kanssa toimiessa eteen tulee yllätyksiä kuitenkin.

Työllistyykö opiskelija helpommin opiskeltuaan Design Factoryssä?

KE: En tiedä voiko sellaista lupausta antaa, kun opiskelijat ovat työllistyneet meiltä muutenkin varsin hyvin. Ero Design Factoryssa opiskelleella saattaa muihin verratuna olla, että ensin mainittu uskaltaa lähteä herkemmin tutkimaan myös muita uravaihtoehtoja ja on yrittäjämäisempi.

JJ: Tässä ei voi välttyä yritysyhteistyöltä, vaan opiskelija joutuu kommunikoimaan yritysten kanssa suoraan itse, eikä pelkästään opettajan välityksellä kuten usein on tapana. Vaikuttaa, että opiskelijat nauttivat siitä sen kokemuksen pohjalta, mitä kesän aikana ehti kertyä.

Paljonko Aallosta on lähtenyt vaihtoon opiskelijoita muihin Design Factoryihin maailmalle?

Onko HAMKissa jo tiedossa, mihin opiskelija voi lähteä ja kuinka pian tämä opiskelijavaihto käynnistyy?

KE: Ennen Design Factoryn avaamista Shanghaissa, opiskelijoilla oli iso kynnys lähteä Kiinaan vaihtoon. Ero entiseen on silmiinpistävä.

Design Factory -verkosto on ollut suureksi avuksi myös opiskeluprojekteihin liittyen, ja liikennettä on melko paljon kumpaankin suuntaan, Suomesta maailmalle ja päinvastoin.

JJ: Maailmalla on 27 Design Factorya.

Opiskelijavaihdot ovat yksi näistä asioista, joista keskustellaan DF-verkoston kanssa.

HAM K STORI E S 13

Mikä Design Factory (DF)?

Poikkitieteellinen tuote- ja palvelukehityksen alusta, joka yhdistää opiskelijat, opettajat, tutkijat ja elinkeinoelämän Perustettu 2008 Aaltoyliopistossa, minkä jälkeen DF-verkosto on kasvanut 27:ään (sijainteina mm. New York, Shanghai, São Paulo, Melbourne) Globaalisti n. 5300 opiskelijaa, 78 työntekijää, 225 yrityskumppania Hämeenlinnan yksikkö on ensimmäinen pääkaupunkiseudun ulkopuolinen yksikkö Suomessa

hamk.fi/designfactory

Tutkimus

HAMKin tutkimus

ilmastonmuutosta taklaamassa Hiilen sidontaan ratkaisuja digitalisaation kautta, energiaa pientuotantolaitoksilla. Hämeen ammattikorkeakoulussa on käynnissä useita ajankohtaisia tutkimuksia, jotka tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia myös opiskelijoille.

Teksti IIRO-PEKKA AIROLA / INKA STORMI / JAANA SILJAMÄKI

HAM K STORI E S 14

I

lmastonmuutos on monen mielestä maailman tärkein huolenaihe.

Hiilidioksidipäästöt olisi saatava viivyttelemättä laskuun, ja jo ilmassa olevan hiilidioksidin sitomiseen yritetään kuumeisesti keksiä ratkaisuja.

HAMKissa tehtävä tutkimus on osaltaan mukana ratkomassa ongelmaa.

Tutkimushankkeet tarjoavat myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia opiskelijoille erilaisten projektien ja opinnäytetyömahdollisuuksien kautta.

Yksi iso hanke on hiilen sitomiseen keskittyvä Carbon 4.0, johon HAMK sai merkittävän 860 000 euron rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriöltä. ”Tutkimus kohdistuu hiilen sitomisen menetelmiin biotalouden prosesseissa. Miten hiiltä saadaan sidottua maaperään sen sijaan, että se päätyisi ilmaan? Sillä on suora yhteys ilmastonmuutoksen hillitsemiseen”, HAMK Smart -tutkimusyksikön tutkijayliopettaja Iivari Kunttu kertoo.

Keskeistä hankkeessa on, että hiilen sidontaan etsitään ratkaisuja digitalisaation kautta. Hän näkee tekniikan ratkaisevana apuna ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Vaihtoehto on raju tinkiminen saavutetusta elintasostamme. On realistisempaa pyrkiä löytämään teknisiä ratkaisuja, koska kaikki tiedämme, miten vaikeaa ihmisten on tinkiä monesta nykyajan mukavuudesta”, Kunttu sanoo.

KAIKKI TUTKIMUSYKSIKÖT MUKANA OKM:n rahoittama Bioeconomy 4.0 -hanke on toinen mittava HAMKissa toteutettava digitaalisen biotalouden prosesseihin liittyvä tutkimus. Siinä fokuksessa on ruuan tuotannon prosessi. Käytännön muotoja ovat datan analysointi ja tulkinta mm. maidontuotannossa, vertikaaliviljelyssä ja levän kasvatuksessa.

Molemmissa isoissa tutkimushankkeissa HAMKin neljän eri tutkimusyksikön osaamiset risteävät. Esimerkiksi HAMK Smartin digitalisaatio- ja IoT-osaamista hyödynnetään lehmien käyttäytymisen seuraamisessa, kun taas HAMK Bio tutkii, miten hiili kiertää maitoketjussa.

HAMK Techin osaamista hyödynnetään tarkasteltaessa valaistusta, hukkalämmön hyödyntämismahdollisuuksia sekä navetan sisäilman kaasu- ja virtausmittaustuloksia suhteessa energiatehokkuuteen navetassa.

HAMK Edu puolestaan tarkastelee, miten monialaiset tutkimukset ja innovaatiot kehittyvät sekä millaista oppimista monialaisissa tiimeissä tapahtuu.

ISO KOKONAISUUS OSAPROJEKTEIKSI Osaprojektit ovat jo käynnissä. Esimerkiksi lantaketju-osaprojektissa lehmätiloilta saadusta lantalietteestä erotetaan fosforirikas kuivaaines, johon sekoitetaan biohiiltä. Biohiilen käytön tavoitteena on estää ravinteiden haihtumista. ”Näin saadaan lannoiteseos, joka yhtäältä edistää lannoitettavien kasvien kasvua ja toisaalta vähentää muuhun ympäristöön kohdistuvaa ravinnekuormaa”, tutkijayliopettaja Ilpo Pölönen tiivistää.

Lannoiteseoksen kehitys- ja hyödyntämismahdollisuuksia tutkitaan HAMKin Lepaan kampuksella.

UUDENLAISTA YHTEISTYÖTÄ HAMKin tutkimusyksiköiden välisen yhteistyön lisäksi B4- ja C4-hankkeet tuovat yrityksiä ja muita organisaatioita soveltavan tutkimuksen äärelle. Yhteistyökumppaneita ovatkin muun muassa Digita Oy, Lantmännen Feed, Valio Oy ja Luonnonvarakeskus. ”Tämä on uudenlaista yhteistyötä tutkimusyksiköiden välillä, mikä mahdollistaa ainutlaatuisten avausten ja tutkimusideoiden syntymisen yritysten kanssa. B4- ja C4hankkeet antavat tutkimukselle raamit, mutta yksityiskohtia voidaan muovata hankekumppaneiden toiveiden mukaan pilottimaisesti”, kertoo projektiasiantuntija Minna Palos.

SÄHKÖÄ HUKKALÄMMÖSTÄ

Miten hiiltä saadaan sidottua maaperään sen sijaan, että se päätyisi ilmaan?

HAMKin Mustialan kampuksen biohiiliosaprojektissa puolestaan mitataan maan kosteutta peltoon asennettavien antureiden avulla. Koekentälle kylvettiin syyskuussa syysvehnää hehtaarin alalle. Puolet peltoalasta sai noin sentin vahvuisen biohiilikerroksen, kun toinen puoli toimii verrokkipeltona. ”Ensi kesänä C4-hankkeessa toivotaan saatavan viitteitä esimerkiksi siitä, pidättääkö biohiilipelto kosteutta paremmin kuin verrokkipelto”, tutkijayliopettaja Jari Hyväluoma kertoo.

Muualla maailmalla on pohdittu, voisiko biohiilen käyttö osaltaan tuoda apua maanviljelyyn erityisesti kuivuudesta kärsivillä alueilla. Kasvuolosuhteita parantamalla saataisiin tehostettua hiilen sitoutumista ilmakehästä kasvaviin kasveihin ja maaperään, mikä osaltaan hillitsisi ilmastonmuutosta.

Myös HAMKin opiskelijat ovat päässeet tutustumaan tutkimukseen jo heti alusta esimerkiksi olemalla mukana peltojen muokkaustöissä.

HAM K STORI E S 15

HAMKin Valkeakosken kampuksella puolestaan ollaan resurssitehokkaan ja hiilineutraalin kiertotalouden perässä HAMK Tech -tutkimusyksikön hankkeessa Vähähiilistä energiantehokkuutta mikroCHP-tekniikalla.

Keskeisenä tavoitteena on jatkokehittää energiatuotannon hybridimoduulia. Moduulin polttoprosessiin integroidaan hukkalämpöä hyödyntävä sähköntuotanto, jolloin moduuli voi toimia itsenäisenä energiantuotantoyksikkönä, tuottaen tarvittavan lämpö- ja sähköenergian esimerkiksi maatilalle, noin viidelle omakotitalolle tai rivitaloasunnon tarpeisiin.

Hybridimoduulissa on myös aurinkokeräimet ja -paneelit. Moduulin toiminta optimoidaan siten, että kulloinkin käytetään edullisinta ja vähäpäästöisintä energiantuotantoratkaisua.

Esimerkiksi aurinkoisena päivänä akustojen ja varaajien kapasiteetit hyödynnetään, kun taas pimeänä syyspäivänä hyödynnetään varastoitua energiaa. ”Hankkeessa tutkitaan erilaisia polttoprosessin raaka-aineita ja niiden kaasu- ja pienhiukkaspäästöjä, mitä siinä olisi parasta polttaa. Tutkimus perustuu analysaattoriin, jolla saadaan tarkkoja arvoja, paljonko kustakin poltettavasta materiaalista tulee kaasu- ja pienhiukkaspäästöjä”, projektipäällikkö Susan Heikkilä kertoo.

Hankkeen kehitystyö on pienimuotoista ja ihmistä lähellä, mutta silti tärkeä palanen osana isompaa kuvaa. Heikkilä arvioi, että ihmiset haluavat painottaa entistä ilmastoystävällisempiä tekoja elämäänsä, ja se heijastuu myös siihen, millaista tutkimus- ja kehitystyötä korkeakouluilta halutaan.

hamk.fi/tutkimus

Työelämäyhteistyö

Toimitusjohtaja Harri Koski:

”Opiskelijat ajattelevat laatikon ulkopuolella.”

Teksti MARIA LASSILA-MERISALO Kuva JARKKO VIITASAARI

M

ad Professor -liikkeen sisäänkäyntiä etsiessä alkaa tuntua siltä, ettei yritys edes halua tulla löydetyksi. Lopulta kulman takaa, maanpinnan alapuolelta löytyy ovi, jossa lukee pikkuruisella tekstillä Mad Professor.

Toimitusjohtaja Harri Koski tulee ovella vastaan ja kehaisee: yleensä kukaan ensikertalainen ei löydä perille kysymättä lisäohjeita puhelimella. ”Tuotteistamme 95 prosenttia myydään ulkomaille, noin 50 eri maahan”, Koski selittää. Tuotteet ovat etupäässä pedaaleja ja vahvistimia, ja asiakkaita ovat ammattilaiskitaristit ja vakavat harrastajat.

Suurimmat markkinakohteet ovat Yhdysvallat ja Japani.

Julkisivun vaatimattomuus alkaa tuntua ymmärrettävältä.

Yrityksen tarina alkoi vuonna 1996 efektipedaalien ja muiden kitaransoittoon liittyvien spesiaalituotteiden maahantuonnista. Firma oli tuolloin Custom-Sounds. Vuosituhannen vaihteen jälkeen firma alkoi valmistaa vahvistimia ja pedaaleja itse. Sivubisnes kasvoikin omaksi osakeyhtiöksi vuonna 2006, ja sittemmin Koski myi emoyhtiön pois.

Mad Professor -nimen esikuvana on yrityksen ensimmäinen suunnittelija. ”Hän oli hyvin omistautunut työlleen ja upposi siihen ajoittain niin syvälle, että unohti esimerkiksi henkilökohtaisen hygienian. Asiakas alkoi kutsua häntä Mad Professoriksi”, Koski naurahtaa.

Nimi on osoittautunut toimivaksi, se erottuu hyvin markkinoilla. Pedaaleja

on lähtenyt Turengista maailmalle jo toistasataa tuhatta.

Tällä hetkellä Mad Professor työllistää neljä henkeä. Tuotteet teetetään alihankintana, jotta skaalaus onnistuu.

Mad Professor on tehnyt useita opiskelijaprojekteja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. ”HAMKin International Business -koulutuksen opiskelijat ovat selvittäneet meillä esimerkiksi Kiinankauppaa ja tehneet Britannian-kaupan markkinaselvityksen. Eräs opiskelija, Anastasia, jäi projektista meille vuodeksi töihinkin. Hän oli mukana digitalisaatioprojektissa.”

Koski on ollut tyytyväinen opiskelijoiden tekemään työhön. ”Opiskelijoilla on aito innokkuus tekemiseen ja he ajattelevat laatikon ulkopuolella. Olen itse ollut alalla niin kauan, että olen aika jumiutunut ajatuksiini.”

Sosiaalinen media on muuttanut Mad Professorinkin markkinointimaisemaa rajusti. Facebook ja Instagram ovat jo merkittävämpiä kuin alan lehdet.

Myyntiäkin tehdään somepainikkeiden kautta. ”Opiskelijat tuovat meille näitä uusia tuulia ja kertovat asioista, joista emme ehkä itse vielä edes tiedä. Toivommekin, että opiskelijat esittävät rohkeasti omia ideoitaan ja ajatuksiaan. Emme tyrmää niitä. Hassultakin tuntuvasta ideasta voi kasvaa se seuraava hyvä juttu.”

HAM K STORI E S 16

Aitoja yritysprojekteja, todellisia toimeksiantoja Opiskelu ammattikorkeakoulussa on käytännönläheistä.

Opintojen aikana pääsee tekemään todellisia töitä yrityksille.

Työelämäprojektit kartuttavat kokemusta ja luovat verkostoja.

Teksti KIA PARTANEN

ELÄMYSSIVUJA HEVOSTARVIKKEIDEN MAAHANTUOJALLE Hevosalan liiketoiminta -tradenomikoulutus alkoi HAMKissa syksyllä 2019. Opiskelijat pääsivät heti tositoimiin Diili-tehtävässä.

Ravi- ja ratsastustuotteita maahantuovan Veljekset Wahlstén -yrityksen toimeksiannossa tehtävänä oli kehittää suunnitelma yrityksen tunnettavuuden lisäämiseksi sosiaalisen median, tapahtumien ja messujen avulla.

Opiskelijat jakautuivat pienempiin tiimeihin ja esittelivät tuotoksensa projektin lopussa toimeksiantajalle ja raadille.

Veljekset Wahlstén palkitsi kolme parhaiten suoriutunutta tiimiä, joista yksi, Bisnesnaiset, sai opettajienkin palkinnon. Tiimiin kuuluivat Pihla Simpanen, Niina Syrjäaho sekä Anna Jokiranta.

Palkittu suunnitelma sisälsi Wahlsténin verkkosivujen kehitystä elämyssivujen suuntaan mm. blogiportaalin ja videosarjan kautta. Opiskelijat olivat myös tuottaneet verkkosivumallipohjan, joka havainnollisti tämän idean.

Projektityöskentely ulkopuolisen toimeksiantajan kanssa loi tunteen, että töitä tehtiin käytännössä eikä vain teorian tasolla.

Ratkaisujen täytyi toimia oikeasti, jotta yritys hyötyisi niistä. Huolellinen taustatyö oli keskeisessä osassa projektin toteutuksessa, ja opiskelijat korostivat, kuinka tärkeää on tuntea yritys, jolle projektia tehdään.

ROBOTIIKKARATKAISUJA HISSIRAKENTEISIIN Myös yksi maailman johtavista hissi- ja liukuporrasalan toimijoista, Kone, on tehnyt laajaa projektiyhteistyötä HAMKin opiskelijoiden kanssa. Yksi yhdessä Mechanical Engineering and Production Technology -koulutuksen opiskelijoiden kanssa toteutettu projekti oli suunnitella ja pilotoida yhteistyörobotiikkaan perustuvaa ratkaisua eräiden hissirakenteiden kokoonpanossa. Projektin parissa työskentelivät Ales Trtnik ja Saurav Khadka, jotka kehittivät Koneelle vaihtoehtoiset ratkaisut, toisen perinteisille teollisuusroboteille ja toisen yhteistyöroboteille. Ratkaisuista toteutettiin 3D-simulaatiot. Lisäksi kokoonpanon toteuttamiseen tarvittavista robotintarttujista ja asennusjigeistä valmistettiin fyysiset prototyypit 3D-printtaamalla.

Molemmat opiskelijat olivat sitä mieltä, että tunneilla opittujen taitojen hyödyntäminen oikeassa projektissa oli rohkaisevaa. Heistä oli myös mielenkiintoista päästä kurkistamaan ison organisaation toimintatapoihin.

Khadka koki projektin tuoman käytännön kokemuksen puskeneen häntä lähemmäksi omaa uratavoitettaan sekä kehittäneen hänen ongelmanratkaisutaitojaan ja teknisiä kykyjä. Trtnik lisäsi, että projektin avulla hän pääsi oppimaan lisää ideoiden myymisestä asiakkaalle ja harjoittelemaan omien päätöksiensä ja mielipiteidensä puolustamista.

DIGIKARTTA

HAM K STORI E S 17

ELONKIERTOPUISTOON Biotalouden insinööriopiskelijat toteuttivat moduuliprojektinaan Luonnonvarakeskukselle Elonkierto-puiston digitaalisen kartan.

Elonkierto on Jokioisilla sijaitseva esittelypuisto, jonka vierailijat pääsevät oppimaan luonnonvarojen tutkimuksesta, miten ihminen ja luonto toimivat yhdessä ja miten tutkimus siirtyy käytäntöön. Puistossa tutustutaan myös maatilan eläimiin, viljoihin ja viljelyn ympäristövaikutuksiin.

Digitaalinen kartta toteutettiin Thinglinkpalvelun avulla, ja se sisältää kuvia, tekstiä ja videoita. Tiimit kävivät tutustumassa Elonkiertoon ja keräämässä materiaalia, jonka jälkeen suunniteltiin digikartan ominaisuuksia ja ulkonäköä. Yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa opiskelijat valitsivat parhaat ideat ja ja lähtivät työstämään lopullista tuotetta.

Opiskelijat itse hoitivat projektin vetämistä, työnjakoa ja kommunikointia asiakkaan kanssa.

Lopputuloksena syntyi asiakkaan tarpeita vastaava digikartta, joka on projektin päätteeksi liitetty Elonkierron kotisivuille.

Opiskelijat kokivat tehtävän helposti lähestyttäväksi, ja yhteistyö toimeksiantajan kanssa toimi ongelmitta. Projektin koordinointi onnistui hyvin, sillä kaikki kokivat, että työtehtävät oli jaettu tasaisesti usealle henkilölle. Ryhmädynamiikka toimi tehokkaassa porukassa, samoin kuin informaation kulku, ja tämä varmisti lopputuloksen korkean laadun.

Opiskelua HAMKissa

Opiskelua monin tavoin Elämäntilanteet vaihtelevat, mutta HAMKissa opiskelu joustaa. 8–16-mallissa opiskellaan päivisin, 18–100-mallissa iltaisin, viikonloppuisin ja etänä. Jos osaamista on jo kertynyt ja intoa riittää, 24/7-mallilla pystyy opiskelemaan nopeutetulla aikataululla. Tässä jutussa Julia, Ilona ja Harri kertovat omasta opiskelustaan.

Tilat ovat ihanat!

Simulaatiotilat ovat ihan viimeisen päälle, niitä olisi kiva päästä käyttämään vielä useamminkin.”

HAM K STORI E S 18

”J

os minun pitäisi opiskella paljon itsenäisesti ja käydä koululla vain silloin tällöin, hommasta ei varmaan tulisi mitään”, Julia Purhonen naurahtaa. Päiväopiskelu on hänelle paras tapa opiskella.

Julia on kolmannen vuoden sairaanhoitajaopiskelija. Tarkoituksena on valmistua jouluna 2020. Hän haki ja pääsi HAMKiin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen, mutta lykkäsi opintojen aloitusta vuodella käydäkseen armeijan. ”Se oli mahtava kokemus, en vaihtaisi päivääkään pois. Sain kypsyä siellä ja kerätä hyvää pohjaa tulevaan työhön.”

Sairaanhoitajaopinnoissa on Julian mukaan paljon teoriaa ja töitä. ”Opettajat vaativat paljon, mutta se on hyvä. Oppimaanhan tänne on tultu.”

Teoriaa täydennetään muun muassa

työharjoitteluilla. Julia teki ensimmäisen harjoittelunsa vanhainkodissa, jotta saisi hyvän pohjan perushoitoon.

Toisessa harjoittelussa hän oli Kanta-Hämeen keskussairaalassa ortopedisen kirurgian osastolla. ”Harjoitteluissa on se hyvä puoli, että jos hoitaa hommansa mallikkaasti, voi saada keikkaa tai jopa työpaikan.”

Kuulostaa kokemuksen ääneltä, ja sairaalasta onkin tarjottu Julialle töitä.

Tähänastinen opintopistekertymä on riittänyt lähihoitajan tehtäviin, mutta ensi kesänä hän pääsee jo tekemään sairaanhoitajien sijaisuuksia.

Julian opintojen aikana HAMKin sotealan koulutus on muuttanut uudisrakennukseen Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen. Uusissa tiloissa on esimerkiksi nykyaikainen simulaatio-oppimisympäristö, jossa

Päiväopiskelun rutiini sopii minulle.

8–16 Teksti MARIA LASSILA-MERISALO Kuva MERITA ARONEN

opiskelijat pääsevät harjoittelemaan todellisia hoitotilanteita turvallisesti simulaationukkejen avulla. ”Tilat ovat ihanat! Simulaatiotilat ovat ihan viimeisen päälle, niitä olisi kiva päästä käyttämään vielä useamminkin.”

Simulaatioharjoitukset toteutetaan pienryhmissä, joissa kullakin on oma roolinsa. Harjoitus videoidaan ja puretaan yhdessä jälkikäteen. ”Mitä rohkeammin simulaatiotilanteeseen heittäytyy, sitä enemmän siitä saa irti.”

Osalla Julian opiskelijaryhmästä on pohjalla lähihoitajakoulutus ja työkokemusta. Monipuolisista taustoista on hyötyä ryhmätyöskentelyssä. ”Jos itse ei osaa jotakin, joku muu pystyy aina täydentämään. Meillä on hyvä porukka. Ryhmätöitä voi tehdä kenen kanssa vain, hommat tulevat aina hoidetuiksi.”

HAM K STORI E S 19

I

lona Karilainen opiskelee ylempää ammattikorkeakoulututkintoa liiketoiminnan kehittäminen -koulutuksessa. Maskussa asuva Karilainen tekee kaikki opintonsa verkossa, fyysistä läsnäoloa on vaadittu vain kahtena päivänä koulutuksen käynnistyessä sekä opinnäytetyön esittelyseminaarissa. Aikaan sidottuja tapaamisia on viikoittain yksi, kun Karilaisen lisäksi neljä muuta opiskelijaa keskustelevat verkossa maanantai-iltaisin. Silloin tehtäviä tehdään yhdessä. Lisäksi kerran kuussa puretaan opittua isommalla porukalla, verkossa sekin. Silloin mukana on opettaja ja muut koulutuksen opiskelijaryhmät. ”Olen tykännyt hirmuisesti tästä opiskelutavasta. Tiimissä tekeminen on antoisaa ja vuorovaikutuksessa oppii paljon, sillä ryhmässä on ammattilaisia eri aloilta”, Karilainen sanoo.

Vaikka opiskelu on lähes täysin verkossa, se ei siis ole yksinäistä. Karilaisen mukaan yleinen ennakkoluulo hänen opiskelutapaansa kohtaan on myös se, että työtä olisi hirveästi. ”Saan tästä niin paljon, että se ei tunnu raskaalta. Lisäksi

Verkkoopiskelu ei ole yksinäistä.

24/7 Teksti JAANA SILJAMÄKI Kuva ILONA KARILAINEN

opinnot on aikataulutettu hyvin, ne eivät vie liikaa resurssia.”

Karilaiselle malli sopii, sillä kotona on teiniikäisiä lapsia ja hänellä on myös määräaikainen työ urasuunnittelijana Turun kaupungilla. Karilainen haluaa päivittää osaamistaan tavalla, joka tarvittaessa joustaa työ- ja muunkin elämäntilanteen mukaan. ”Oma työtilanne on ollut määräaikaisuuksien vuoksi epävarma ja moni muu ammattikorkeakoulu vaatii enemmän läsnäoloa. Tämä koulutuksen malli on juuri siitä hyvä, että vaikka saisin uuden työn, pystyisin silti myös opiskelemaan.”

Ennestään hänellä on sosiaaliohjaajan opistotasoinen koulutus ja tradenomin koulutus. ”Moniin tehtäviin kunnilla vaaditaan ylempi AMK-tutkinto. Ennen kaikkea haluan kehittyä ja uuden opiskelu kiinnostaa. Tällainen opiskelutapa on antanut enemmän kuin osasin odottaa.”

Parhaillaan näyttää siltä, että opinnäytetyötä tekevä Karilainen valmistuu näin opiskellen ensi keväänä, noin puoli vuotta etuajassa tavoiteaikatauluun nähden.

HAM K STORI E S 20

H

arri Huusko aloitti keväällä YIT:n työnjohtajaharjoittelijana rakennustyömaalla Herttoniemessä, jossa on valmistumassa kauppakeskuksen laajennus ja asuinkerrostalo. Samaan aikaan hän on myös opiskelija, sillä syksystä 2017 alkaen hän on opiskellut rakennusmestariksi Hämeen ammattikorkeakoulun monimuotokoulutuksessa.

Se vaatii fyysistä läsnäoloa joka toisen viikon perjantaina ja lauantaina, muuten opinnot hoituvat etätehtävinä. ”Tässä on hyvää se, että joka viikko ei tarvitse tulla. Aika on kuitenkin rajallista.

Läsnäolopäiviä ei kuitenkaan ole liian harvoin, joten opiskelu pysyy mielessä”, Huusko kertoo.

Opintoja on edistettävä koko ajan myös niinä

Opiskelutehtäviä voi soveltaa suoraan omaan työhön.

18/100

viikkoina, kun läsnäolopäiviä ei ole. ”Ei nyt koko aika ja joka päivä, mutta kyllä sen mielessä pitää olla ja olla kartalla, mitä tehtäviä on tehtävänä.

Kahdesta kolmeen iltaa viikkoon siihen pitää käyttää.”

Huusko kokee työn ohessa opiskelun kuitenkin antoisaksi. ”Ne tukevat toisiaan. Tehtäviä, joita on koulussa tehty, pystyy soveltamaan suoraan työelämään. Näen positiivisena, että kun on nähnyt työelämää, tietää miksi opiskellaan ja mitä tehdään. Se ei ole pelkästään teoriaa, vaan kentältä on kokemusta, mitä se käytännön tekeminen on.”

Rakennusmestariksi opiskelevien ryhmä onkin kokeneita rakennusalan ammattilaisia – Huusko on porukan nuorimmasta päästä. Hän kiittelee, että opiskelijoiden tausta on huomioitu myös opetuksessa. ”Kun neljäkymmentä ukkoa on tehnyt töitä pitkään, joukossa on monenlaisia osaajia ja ammattitaitoa rakentamisesta on valtavasti, niin keskusteluja on hyödynnetty. Käytännön tietoa on monesta eri hommasta, mikä on ollut äärettömän iso ja opettava asia.”

Pätevistä työnjohtajista on rakennusalalla pulaa, joten koulutettujen rakennusmestarien saaminen on myös yritysten intresseissä. Huuskon opinnoille on riittänyt hyvin ymmärrystä myös nykyiseltä työnantajalta YIT:ltä.

Teksti ja kuva IIRO-PEKKA AIROLA

HAM K STORI E S 21

Opiskelu HAMKissa

Avoimen AMKin kautta tutkinto-opiskelijaksi Teksti ja kuva KIA PARTANEN

Kuka olet?

Nimeni on Bakr Alqassab, olen 27 vuotta vanha ja opiskelen tietojenkäsittelyä HAMKissa. Saavuin Suomeen 23-vuotiaana kotimaastani Irakista.

Miten alkuaika Suomessa sujui?

Alkuaika Suomessa tuntui vaikealta. Valmistuin vuonna 2014 ohjelmoijaksi Irakissa, ja kun tulin Suomeen, en ollut varma olisiko tutkinnosta minulle hyötyä ja mitä voisin tehdä täällä. Aloin ensi töikseni opiskella suomen kieltä Vanajaveden opistossa.

Siellä tutustuin muihin ulkomaalaisiin, jotka auttoivat minua sopeutumaan uuteen kulttuuriin. Opiskelun lisäksi olen myös tehnyt vapaaehtoistyötä Kissakoti Kattilassa jo kahden vuoden ajan. Sillä on ollut suuri merkitys sopeutumiseeni.

Mistä sait ajatuksen hakeutua HAMKiin opiskelemaan?

Suoritin kuukauden työharjoittelun HAMKissa osana suomen kielen opintojani, jolloin kuulin amk-opiskelusta. HAMK Edun lehtori Maija Kerkola ehdotti minulle avoimen ammattikorkeakoulun kursseja, ja hänen kauttaan sain lisää tietoa opiskelumahdollisuuksistani.

Päätin siis aloittaa opinnot avoimen AMKin kautta, jotta pystyin jatkamaan myös suomen kielen opiskelua. Koska olin jo suorittanut ohjelmoijan tutkinnon Irakissa, minulle oli luonnollista jatkaa opiskelua tietojenkäsittelyn parissa. Saatuani tarpeellisen määrän opintopisteitä hain IT-tradenomin tutkinto-opiskelijaksi. Edellinen tutkintoni sekä avoimet opinnot mahdollistivat, että minun ei tarvinnut tehdä valintakoetta hakiessani opiskeluoikeutta.

Millaista opiskelu on ollut?

Opiskelumaailma on hyvin erilainen Suomessa verrattuna Irakiin, ja aloittaessani opinnot HAMKissa tunsin olevani hukassa. Irakissa aiheita käsiteltiin hyvin syvällä tasolla, kun taas Suomessa opiskelu on hyvin käytännönläheistä. Pidän siitä itse hyvin paljon, koska tunnen, että teemme asioita, joista tulen hyötymään tulevaisuudessa.

Kontaktit muiden opiskelijoiden kanssa tuntuvat välillä hankalilta, koska teemme paljon ryhmätöitä ja muut opiskelijat ovat vähän ujoja puhumaan englantia. Kaikki ovat kuitenkin ottaneet minut todella hyvin vastaan, ja opettajat auttavat minua aina tarvittaessa. Ja silloin kun opettajat puhuvat liian nopeasti suomea, voin aina kuunnella tunnit uudelleen webinaarien kautta!

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on?

Olen suunnitellut valmistuvani jo vuoden 2019 loppuun mennessä, mikä on puoli vuotta ennen opetussuunnitelman mukaista valmistumisajankohtaa. Tulen myös aloittamaan uudessa työpaikassa Riihimäellä osa-aikaisena työntekijänä. Työnkuvaani kuuluu pääasiassa ohjelmointi, ja toivon valmistumisen jälkeen saavani samasta yrityksestä täysipäiväisen työpaikan.

HAM K STORI E S 22

IIRO-PEKKA AIROLA

KIA PARTANEN

JENNA VAHA

Väyläopinnot sujuivat perustutkinnon ohessa

Opettajaopinnoissa oppii ajattelemaan laajemmin

Myöhästyin yhteishaussa, mutta pääsin polkuopintoihin

Harvan 19-vuotiaan tulevaisuudensuunnitelmat ovat yhtä selkeät kuin Pia Pylkkösen: ”Kymmenen vuoden päästä olen Kuopiossa pitämässä kotitilaani ja mahdollisesti laajentamassa lypsykarjanavettaa.”

Kotitilalla on nykyiselläänkin 90 lypsävää.

Pääluku on kaiken kaikkiaan 172, ja navetassa on kaksi robottia.

Pia aloitti syksyllä HAMKissa agrologiopinnot, mutta Mustiala on hänelle tuttu paikka, sillä hän teki maatalousalan perustutkinnon siellä Hämeen ammatti-instituutin puolella.

AMK-opinnot etenevät vauhdikkaasti, kun Pia oli jo tehnyt 30 opintopistettä väyläopintoja. ”Väyläopintojen tekeminen ei ollut vaikeaa.

Ryhmässä opiskeltiin”, Pia kertoo. Ammattikorkeakouluopinnoista Pia hakee entistä syvempää osaamista erityisesti viljelypuolelle.

Pia on harrastanut karjanäyttelyitä seitsemänvuotiaasta lähtien. Ulkomailla hän on kilpaillut viidesti. Young breeder -kisoissa mitataan tietoja ja taitoja naudan näyttelykuntoon laittamisessa ja esittelyssä.

Naudat ovat Pialle perheenjäseniä ja työkavereita, joihin hän kiintyy. ”Ne on semmoisia lempeitä jättiläisiä. Lehmä on rauhallinen ja sympaattinen eläin, se ymmärtää ihmistä.”

Oli kesä 1979, kun Jyrki Eerola pääsi Finnairin tekniikkaan suviuunoksi. Ikää oli vasta seitsemäntoista vuotta. Armeijan, kesähommien ja koulunkäynnin jälkeen avautui Finnairilla ura, jota kesti täydet 30 vuotta. ”Iso luuta lakaisi vuoden 2014 yt-neuvotteluissa, ja arpa osui kohdalleni”, Jyrki kertoo.

Hän alkoi tehdä keikkahommia siellä täällä, kunnes entinen kollega vinkkasi, että Vantaan ammattiopisto Variassa löytyisi töitä lentokoneasentajakoulutuksessa.

Jyrki aloitti opettajahommat syksyllä 2018, ja keväällä 2019 ammatillisen opettajan opinnot HAMKissa. ”Maantieteellisesti oli kouluja lähempänäkin, mutta kollegat suosittelivat HAMKia.” Opettajaopintoissa on ollut totuttelemista.

Aiemmassa työssä asiat olivat tarkkoja ja säädeltyjä, kemiaa ja fysiikkaa. ”Aiemmin metri oli metri ja kilo oli kilo, mutta nyt ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Pitää osata ajatella laajemmin.”

Ammatillisissa opettajaopinnoissa opiskelijat jaetaan pienempiin opintopiireihin. Jyrkin omassa opintopiirissä on muitakin varttuneemmalla iällä opetushommiin siirtyneitä henkilöitä. Välillä opiskelu on rankkaa töiden ja muun elämän ohella, mutta opintopiiriltä saa tukea. ”Mainio sakki on kyllä osunut kohdalle.”

Tuusulalainen Kirsi Peräsuo on insinööri, joka työskentelee kansainvälisessä panimokonsernissa.

Kirsin oli tarkoitus pyrkiä yhteishaussa HAMKin liiketalouden kehittämisen YAMK-opintoihin, mutta hän palautti ennakkotehtävät myöhässä.

HAMKista otettiin häneen yhteyttä ja ehdotettiin polkuopintoja.

Käytännössä opintojen aloittaminen polkuopintoina ei poikennut tavallisesta opintoreitistä. ”Suoritin opintoja samaan tahtiin muiden opiskelijoiden kanssa.”

Kirsi halusi jatkaa opintojaan, koska erilaiset teknologiat muuttavat työelämää nopeassa tahdissa. ”Minua kiinnostavat muiden teollisuusalojen haasteet ja tulevaisuudennäkymät, ja pyrinkin löytämään niistä yhtymäkohtia elintarviketeollisuuteen.”

Opiskelu mahdollistaa Kirsin mukaan myös verkostoitumista. ”Sen merkitystä ei voi liikaa korostaa.”

HAMK oli Kirsistä helppo opiskelupaikka myös logistisesti, koska verkko-opiskelu mahdollistaa opiskelun myös kampuksen ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan Kirsi sanoo saaneensa opinnoista hyviä eväitä työelämään.

Väyläopinnot

Ammatilliset opettajaopinnot

Polkuopinnot

Väyläopinnoissa toisen asteen opiskelija suorittaa 30 opintopistettä AMK-opintoja osana omia opintojaan. Valmistuttuaan opiskelija voi jatkaa opintoja HAMKissa suoraan, ilman valintakoetta.

Väyläopinnoista sovitaan toisen asteen oppilaitoksen ja HAMKin kesken.

HAMKissa voi opiskella ammatilliseksi opettajaksi, ammatilliseksi erityisopettajaksi ja ammatilliseksi opinto-ohjaajaksi. Hakuaika on vuosittain tammikuussa. Ammatillinen opettajankoulutus antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden kaikkiin oppilaitoksiin.

Polkuopinnot ovat joustava aloitus opintoihin avoimen AMKin kautta. HAMKin polkuopinnot muodostuvat AMK-tutkinnon ensimmäisen vuoden opinnoista ja YAMKtutkintojen ensimmäisen lukukauden opinnoista. Opintojen jälkeen voit hakea tutkinto-opiskelijaksi ilman pääsykoetta.

Lue lisää: www.hamk.fi/vaylaopinnot

Lue lisää: www.hamk.fi/aokk

HAM K STORI E S 23

Lue lisää: www.hamk.fi/polkuopinnot

#HAMKStories

HAMK

STORIES

HAMK DESIGN

HAMK

HAMKin Forssan kampus henkii historiaa.

Se sijaitsee kaupungin keskustassa kehräämÜalueella, joka on rakennettu entisen Forssan puuvillatehtaan tiloihin.

KehräämÜalue ja noin kilometrin päässä sijaitseva kutomo muodostavat Forssan teollisuusyhdyskunnan, ja se on nostettu mukaan Museoviraston määrittelemälle valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristÜjen listalle. Forssassa voi opiskella sairaanhoitajan, biotalouden insinÜÜrin, hevosalan liiketoiminnan tradenomin tai kestävän kehityksen ympäristÜsuunnittelijan AMK-tutkinnon.

Opiskelijoita Forssassa on noin 500 ja henkilĂśkuntaa 40.

hamkdesign Design students are codesigning a bridal fashion show with florist students from Clusius college. In a workshop students made beautiful flower accessories and decorations. #hamk #hamkdesign #hamk_uas #hamkmuotoilu #floristeria #designstudies #bridalaccessories #bridaldecorations #cowork #yhteistyĂśprojekti #clusiuscollege @ hamk_uas @clusiuscollege.nl @alkmaar_ flower_school

hamkstories Greetings from Riihimäki campus! Malla from HAMK International helps students studying in Riihimäki campus to go on exchange. Here accompanied by Mechanical Engineering and Production Technology degree students Valentin and Maksim who shared their experiences on Denmark and France today on campus tour. #hamkinternational #gointernational #lähdevaihtoon #hamk #hamkstories #hamkstoriesinternational Posted by Saara/HAMK International

HAMK

STORIES

HAMK

STORIES

HAMK

đ&#x;‘‹

hamkstories Not Pretty, but pretty cool!

As today was Cafe Appro, todayâ&#x20AC;&#x2122;s topic is THE finnish studentsâ&#x20AC;&#x2122; item: >>The overall with its patches<< Fun fact: Did you know, they say, the overall alias haalarit, originally comes from the Swedish KTH Royal Institute of Technology? #innocent #makelovenotwar #supporting #finnishswedishfriendshipâ&#x153;&#x152; Swedish exchange students brought their overalls in the end of 1970 to Finland where they were established pretty quickly as well!

â?&#x2014;

đ&#x;&#x2122;&#x2C6; What a perfect day to start a new era!

Opening ceremony of HAMK Design Factory didnâ&#x20AC;&#x2122;t include cutting any fancy ribbons but we did cut away some old and stiff ways! #tiefreezone #designfactory #hamk #hämeenlinna #multidisciplinarydesign @ hamkdf @aaltodf @HAMK University of Applied Sciences

đ&#x;&#x2DC;&#x2021;

đ&#x;&#x17D;&#x201C;

đ&#x;&#x2DC;&#x201A; đ&#x;&#x2019;&#x2013;

hamkstories Hi, everybody! đ&#x;?ź After completing all the work at school, I believe students want to have some time off or trips to their favourite places or even discover new places. .

Domestically in Finland, Tampere is the preferred city to go when I have school days off. The cityscape and other natural places are astonishing! I hope you guys find it the same like I do! .

Posted by: @reachh_

HAMK

STORIES

My first thought about them was, they are not pretty, they are pretty coooolđ&#x;&#x2DC;&#x17D; P.s. I wonder what the red round glitter sticker (last pic -> on our noses) on the back of the patch means??? #hamko #cafeappro #overall #haalarit #suomi #exchange #hamk #hamkstories #hamkstoriesinternational #studyinfinland #cool

HAM K STORI E S 24

hamkstories Last day of our international week - students gave their presentations about the workshops. #wiw2019

Kuva ROBERT KATZKI, UNSPLASH

HAMK

STORIES

HAMK

STORIES

HAMK

STORIES

hamkstories Remarkable bilateral meeting together with Mr. Jaroslav Vlcek on the content of Cybersecurity interventions and Artificial Intelligence disruptions.

Filip, Bratislava #hamk #studyinfinland #internationalbusiness #hamkstories #hamkstoriesinternational hamkstories It has been a hectik week, so hereâ&#x20AC;&#x2122;s update from VALVE fashion show 16.5

đ&#x;&#x2122;&#x201A;

HAMK

đ&#x;&#x161;ľđ&#x;&#x161;ľđ&#x;&#x161;ľâ&#x2DC;&#x2022;

STORIES

The show went amazingly and was more than we could have hoped for Thanks for all the designers, teachers, HAMK, our helpers, guests, dj, performer, models, saunaravintola Kuuma and all others who helped us to get all this doneâ?¤ We are so greatefull go and see more of the fashionshow on @valve_19

â&#x153;&#x152;đ&#x;&#x152;¸đ&#x;&#x152;ź

HAMK

đ&#x;&#x2122;&#x201A;

Get to know the designers

hamkstories Lähdimme tänään viettämään ihanaa kevätpäivää Forssan lähellä sijaitsevaan Eerikkilän urheiluopistoon. Kävimme fatbikeajelulla, pelaamassa biljardia ja nautiskelemassa uudistuneessa kahvilassa.

Opisto on tunnettu jalkapalloharrastajien keskuudessa, mutta tarjoaa todella paljon muutakin majoitus-, kokous-, cateringpalveluista aina melontaan, kiipeilyyn, retkeilyyn, sählyyn, sulkapalloon ja ties minkälaisiin urheilun harrastamismahdollisuuksiin! â&#x20AC;? â&#x20AC;? â&#x20AC;?

Posted by: @ssonjjau @lumintyder @vimpsukka

STORIES

đ&#x;&#x2DC;&#x192;

HAMK

STORIES

đ&#x;&#x152;¸

hamkstories Hi! My name is Pilar and Iâ&#x20AC;&#x2122;m 3rd year student, studying Fashion Design đ&#x;&#x2018;&#x2014; This week Iâ&#x20AC;&#x2122;ll show you a glimpse of what it is to study Design at HAMK ď¸? Iâ&#x20AC;&#x2122;ll also take you along with me to Tampere, where weâ&#x20AC;&#x2122;ll have VALVE fashion show on May 16th Posted by: @klaaralin

â&#x153;&#x201A;

đ&#x;&#x152;ź

hamkstories Hei hei, everyone!

In my case, I do not have any classes at school for now because I am doing independent online studies on a platform called Moodle, at my own space. Therefore, there are no classmates for me just yet.

But, in Visamäki, there is one sports hall where any student can come and play all sorts of sports such as futsal (indoor football), volleyball, basketball, and floorball. This is one of the places where people who have mutual interests come to participate in their desired sports and activities. Funny enough, this was how I met people and made friends here when I first came.

Posted by: @reachh_

đ&#x;&#x17D;&#x2030;

HAMK

STORIES

hamkstoriesIn the mood for a change of perspective?

Follow #hamkstories this week with my little sofar-review about my exchange in #Suomi!

But let me introduce myself first: Hey, I am Rebecca, but please call me Becci.

I am 25 (kaksikymmentäviisi- yeah Iâ&#x20AC;&#x2122;ve learned some #finnish ) years old and (as already mentioned) #exchangestudent student from Germany . I arrived in August 2018 and I will stay until the end of May 2019 ! .

At my home university I am studying civil engineering in my 3rd master semester and at HAMK I am studying Construction Engineering in Hämeenlinna! .

I hope, I can entertain you (during long long long lessonsâ&#x20AC;Ś ) a bit with my posts this week and if you have any questions or suggestions what I could report about this week, donâ&#x20AC;&#x2122;t hesitate to text me! .

Cu tomorrow, Becci . #hamk #hamkstories #hamkstoriesinternational #studyinfinland #hämeenlinna #construction #engineers #masterofdisaster đ&#x;&#x2DC;&#x201A; #erasmus #erasmuslifeđ&#x;&#x152;?

Posted by @becci7

đ&#x;&#x2122;&#x152;

đ&#x;&#x17D;&#x201C;

đ&#x;&#x152;ť

đ&#x;?&#x2014;

đ&#x;&#x2122;&#x2021;

â?&#x2014;

hamkstories Sunset in Porto Alegre #hamk #hamkstories #hamkinternational #feevaleinternational #gasometro #brazil #hamkstoriesinternational Posted by: @pekkenmaister

HAM K STORI E S 25

â&#x153;&#x152;

đ&#x;&#x152;&#x17E;

đ&#x;&#x2019;&#x192;

đ&#x;&#x201C;ˇ

â?&#x201C;

HAMK Stories syntyy somessa.

Seuraa meitä Instagramissa @hamkstories ja Snapchatissa @hamk_uas, niin näet todellisia tarinoita opiskelusta HAMKissa.

Kansainvälisyys

”HAMK on sitoutunut kouluttamaan opiskelijoita, jotka voivat toimia globaaleina ongelmanratkaisijoina kansainvälisessä ympäristössä.

HAMKissa opiskelijoilla on useita mahdollisuuksia kartuttaa kansainvälistä osaamista, joko omalla kampuksella tai ulkomailla.

Opiskelijamme voivat suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla ja vaihtoopinnot mahdollistetaan kaikissa koulutuksissa. Rohkaisemme jokaista opiskelijaa lähtemään ulkomaille opiskelemaan tai suorittamaan työharjoittelua, sillä ulkomailla suoritetut opinnot edistävät opiskelijoiden työllistymistä ja auttavat eteenpäin tulevalla työuralla”.

LINDA MOGHADAMPOUR

Joka vuosi osa HAMKin opiskelijoista tekee osan opinnoistaan ulkomailla.

Heidän tarinansa ovat erilaisia, mutta niitä yhdistää yhteinen viesti: ”Onneksi lähdin ja lähde sinäkin!”

Me HAMKissa haluamme kannustaa sinut maailmalle juuri sillä tavoin, mikä sopii tavoitteisiisi ja tukee parhaalla tavalla oman osaamisesi kehittymistä.

JANNE PAAKKANEN, JARI-PETTERI VIITANEN JA NIKO KÖYKKÄ

HAMKista maailmalle!

Heti opintojen alussa tiesin haluavani lähteä vaihtoon sekä suorittaa harjoitteluni ulkomailla tehdäkseni tutkinnostani mahdollisimman kansainvälisen.

Olin kiinnostunut näkemään millaista opiskelu on toisella puolella maailmaa ja halusin verkostoitua uusien ihmisten kanssa.

Ehdottomasti suosittelisin vaihtoon lähtemistä kaikille.

Se on ollut elämäni parhaita kokemuksia. Tulin takaisin aivan eri ihmisenä kuin millaisena sinne lähdin. Kokemus kasvattaa todella paljon ja itsestään oppii aivan uusia asioita!

LINDA MOGHADAMPOUR liiketalouden opiskelija Vaihto-opinnot: Bali, Indonesia

Kati Heikkinen kansainvälisten asioiden päällikkö HAM K STORI E S 26

Vuodesta 2017 lähtien rakennusinsinöörit ovat vierailleet Tanskassa osana opintojaan. Kolmannen vuoden opiskelijat pakkaavat laukkunsa ja suuntaavat viikoksi Holstebrohon VIA University Collegen vieraaksi. Matka liittyy Korjausrakentamishankkeen suunnittelu -moduuliin. Tällä kertaa projektin kohteena toimi vanha koulurakennus.

Viikon aikana tutustuimme harjoituskohteeseen sekä teimme projektin harjoitustehtäviä yhteistyössä tanskalaisten opiskelijoiden kanssa.

Yhteistyöstä jäi päällimmäisenä hyvä mieli ja lievä ylpeys itsestä, omasta ryhmästä ja kaikista suomalaisista kanssaopiskelijoista. Saimme huomata, että lähes jokainen meistä olisi kykenevä työskentelemään ulkomailla.

Työskentely ulkomailla on hyvin opettavaista ja kasvattavaa, vaikka se ei välttämättä olisi kenenkään tavoitteena. Kuitenkin reissu tuli tehtyä suoraselkäisesti alusta loppuun asti, hyvistä hetkistä nautittiin ja muista sitten kärsittiin enemmän tai vähemmän.

JANNE PAAKKANEN, JARI-PETTERI VIITANEN JA NIKO KÖYKKÄ rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijat Vierailuviikko: Holstebro, Tanska

IIRIS LATVALA JA SANNA KETOLA

TOPI RAATIKAINEN FANNI JA ROOSA

Olemme bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoita ja olimme työharjoittelussa Bredassa, Hollannissa.

Olimme molemmat Avans University of Applied Sciences -koulussa tutkimusprojektissa.

Yksikkömme nimi oli Centre of Expertise Biobased Economy.

Samassa yksikössä oli paljon muitakin harjoittelijoita esimerkiksi Brasiliasta, Virosta sekä muualta Hollannista.

Tutustuimme heihin ja kävimme yleensä ainakin lounaalla yhdessä. Harjoittelussa karttui kokemuksia ja kansainvälisiä kontakteja.

Opintojen alusta alkaen pidin vaihto-opiskeluun lähtöä varteenotettavana vaihtoehtona. Lähtökohtana oli mielenkiintoiset opinnot ja omalta mukavuusalueelta poistuminen. Loppuvuodesta aloin kartoittaa mahdollisia vaihtokohteita eurooppalaisista ammattikorkeakouluista, joiden kanssa HAMKilla oli jo sopimukset.

Sattumalta sain tietää, että belgialaisen HOWESTin syyslukukaudelle olisi tulossa uusi englanninkielinen, tekoälyä käsittelevä kokonaisuus. Miksipäs ei! Vaihtohakemus hyväksyttiin, lennot Brysseliin varattiin ja majoitus saatiin järjestymään kohdekoulun myötä paikallisesta hostellista kohtuulliseen hintaan.

TOPI RAATIKAINEN tietojenkäsittelyn opiskelija Vaihto-opinnot: Kortrijk, Belgia

FANNI JA ROOSA bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Työharjoittelu: Breda, Hollanti

HAMK tarjoaa jokaiselle opiskelijalle mahdollisuuden lähteä vaihtoon. Opiskelija saa ohjausta ja tukea prosessiin sekä apurahan.

Kansainvälistä yhteistyötä harjoitettiin Evolla Natura 2000 -luontotyyppien parissa syksyllä 2019. Viikon mittaiselle intensiivikurssille osallistui evolaisia metsätalouden opiskelijoita toiselta ja kolmannelta vuosikurssilta.

Vieraiksemme saimme niin ikään metsätalouden opiskelijoita, Weihenstephan-Triesdorf University of Applied Sciences -opinahjosta, Saksasta.

Kurssin ohjelmaan kuului Evon Natura 2000 alueiden inventointia, opiskelijoiden esitelmiä luontotyypeistä ja direktiivilajeista, retkiä luontokohteille, sekä mukavaa yhdessäoloa. Porukassa oli hyvä henki, ja saimme paljon uusia tuttavuuksia! Olemme lähdössä vastavierailulle Freisingiin kevään 2020 aikana.

JALLU, SANNA JA JUHA metsätalouden opiskelijat Intensiivikurssi: Evo, Suomi

HAMKin mahdollistamat opinnot ulkomailla: 167 kumppanikorkeakoulua ympäri maailmaa 10 kaksoistutkintokumppania 3–12 kk vaihto-opiskelu ulkomailla 2–12 kk työharjoittelu ulkomailla intensiiviviikot, kesäopinnot ja muut vierailut ulkomailla

HAM K STORI E S 27

Lisäksi kansainvälisyys on sisällytetty kaikkien koulutusten sisältöihin. HAMKissa voit opiskella yhdessä ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden kanssa sekä osallistua kansainvälisten opettajien luennoille ja HAMKin kansainvälisiin tapahtumiin.

Opiskelijakunta

HAMKO – hamkilaisten opiskelijoiden edunvalvoja Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminta on mm. edunvalvontaa, tapahtumia ja tuutorikoulutusta. Jäsenenä voit tulla mukaan toimintaan esimerkiksi asettumalla ehdolle edustajistovaaleissa tai pyrkimällä hallitukseen. Luottamustoimijana pääset vaikuttamaan suoraan opiskelijakunnan päätöksentekoon ja toimintaan.

Teksti INKA PANTTILA Kuva MINERVA MAULA

J

okaisessa ammattikorkeakoulussa tulee AMK-lain mukaan olla opiskelijakunta.

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta eli HAMKO on opiskelijalähtöinen ja tehokas vaikuttaja, joka toimii opiskelijoiden edunvalvojana Hämeen ammattikorkeakoulussa.

Opiskelijakunnan toiminnan suurista linjoista päättää jäsenten valitsema edustajisto, joka on ylin päättävä elin opiskelijakunnassa. Edustajisto valitsee myös opiskelijakunnan hallituksen, joka puolestaan toimeenpanee edustajiston tekemät päätökset. Edustajiston ja hallituksen työn tukena ovat opiskelijakunnan työntekijät.

Yksi HAMKOn tärkeimmistä tehtävistä on saada opiskelijoiden mielipiteet kuuluviin ja tehdä HAMKista entistä parempi paikka opiskella. Opiskelijoiden etua valvotaan ja ajetaan monin tavoin, kuten edustamalla opiskelijoita HAMKin sisäisissä työryhmissä, vaikuttamalla paikallisiin päättäjiin ja huolehtimalla opiskelijaedustuksesta esimerkiksi korkeakoulun hallinnossa.

Lisäksi HAMKO kouluttaa tuutoreita

ja ylläpitää aktiivista opiskelijakulttuuria järjestämällä erilaisia tapahtumia. Tuutoreilla on tärkeä rooli uusien opiskelijoiden ryhmäytymisessä ja neuvomisessa heti opintojen alkumetreistä lähtien. Tuutorit järjestävät uusille opiskelijoille erilaisia tapahtumia ja toimivat vertaistukena, eli he varmistavat, että jokainen uusi hamkilainen pääsee mukaan korkeakoulun arkeen ja opiskelijaelämään.

Opiskelijakunnan vuosittain järjestämiä tapahtumia ovat lukuvuoden aloittava Alkupamaus sekä keväinen Loppurysäys.

Vuonna 2019 uutena tapahtuma lanseerattiin Café Appro ja keväällä 2020 tulossa on HAMKOn oma työelämätapahtuma. Lisäksi HAMKO tekee yhteistyötä HAMKissa toimivien paikallisten opiskelijayhdistysten kanssa esimerkiksi olemalla mukana Hämeenlinnan Appron järjestelyissä.

Opiskelijakunnan jäsenyyden merkkinä on virallinen opiskelijakortti, jolla saa lukuisia alennuksia ja etuja. Perinteisen muovisen kortin lisäksi jäsentemme käytössä on Pivon mobiiliopiskelijakortti sekä sovelluksen tuhannet

HAM K STORI E S 28

opiskelijaedut ympäri Suomen!

Inka Panttila työskentelee HAMKOssa jäsenpalveluiden ja viestinnän asiantuntijana.

hamko.fi

Ihana Häme

Meillä Hämeessä ei ehkä ole maan hehkein yöelämä eivätkä vilkkaimmat keskustan kadut. Sen sijaan meiltä löytyy esimerkiksi yhteisöllisiä kampuksia, edullista asumista, ihanaa luontoa ja hyviä tyyppejä.

Katso seuraavalta aukeamalta, mitä me Hämeessä rakastamme.

HAM K STORI E S 29

JÄÄKIEKKOLIITTO

Ihana Häme Lempipaikkani Riihimäellä on ehdottomasti vanha Keskusurheilukenttä. Siellä tuli harrastettua talvet lätkää ja kesät yleisurheilua ja jalkapalloa melkein parikymppiseksi asti.

1970-luvun alkupuolella pelattiin pikkujunnujen Kauppaliigaa. Edustin Luodetien kauppaa ja pelasimme finaalissa Vuorisen kauppaa vastaan yli tuhannen katsojan edessä. Tein maalin ja vaikka hävisimme, peli jäi pienen pojan mieleen ikuisiksi ajoiksi.

HAMK

JARNO LINDHOLM

JUKKA JALONEN, jääkiekon maailmanmestarivalmentaja

Rakkau Hämee Rakastan Hämeenlinnan ravintolatarjontaa! Esimerkiksi ravintola Uoman lounaspöytä on niin ihana, että haluaisin ottaa sen sänkyyn halittavaksi unikaveriksi. Vastaavasti Juliuksen olohuone on se paikka, jonne menen kun oma koti on silkkaa kaaosta ja haluan viettää illan hyvässä seurassa ja viihtyisässä miljöössä.

HAMK

KATLEENA KORTESUO, tietokirjailija ja HAMKin opiskelija Tammelassa on poikkeuksellisesti kaksi kansallispuistoa, Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistot. Niissä tulee käytyä ulkopaikkakuntalaisenakin.

Liesjärvi on niistä suosikkini, sillä se on monipuolinen ja muun muassa Kyynäränharjun maisema on ihana. Vietin siellä yönkin viime elokuussa “Nuku yö ulkona” -tapahtuman merkeissä. Riippumatossa, parin metrin päästä Peukalolammista, olimme vain minä ja kaksi koiraani. Hyvin nukutti!

TERHI THUNEBERG, HAMKin hevostalouden ja maaseutuelinkeinojen lehtori

Pidän siitä, että Evolla opiskellessa luonto ja opetusmetsät ovat heti siinä, kun astuu koulun ovesta ulos. Muistan ihmetelleeni sitä jo pääsykokeissa, miten poikkeuksellinen ympäristö se on opiskelupaikkana. Metsän keskellä oleminen on minulle iso plussa, sillä vapaa-ajallanikin metsästän kanalintuja ja hirviä.

ARI MANNIO, keihäänheittäjä, metsätalousinsinööriopiskelija

HAM K STORI E S 30

ALEKSI LAINE

Lempipaikkojani on Forssan tori ja Ankkalammi siellä. Se on Forssan tapahtumien keskus, esimerkiksi Holjat on vuoden kohokohta. Ne ovat sellaiset Suomen söpöimmät kaupunkifestarit. Torilta jäätelökioskeineen on jäänyt jo lapsuudesta mukavia muistoja. Toinen suosikkini on Lammin ranta, joka on hyvä paikka uimiseen, lentiksen pelaamiseen ja auringonottoon.

ALEKSI LAINE, Temptation Island -tv-sarjan osallistuja ja Somrest Oy:n työntekijä

Olen viettänyt elämässäni niin paljon aikaa Valkeakosken liikuntahallilla, joten ehdottomasti se on lempipaikkani kaupungissa. Aloitin siellä satujumpan kuusivuotiaana, minkä jälkeen sellaiset kaksikymmentä vuotta on tullut käytyä siellä rytmistä voimistelua, aerobiccia ja showtanssia harrastamassa. Eräs kohokohta oli, kun pääsin esiintymään sinne voimisteluseuran viimeiseen liikuntanäytökseen viime keväänä. Esitimme kollegani kanssa ensimmäisen aerobic-koreografiamme vuosien takaa.

NETTA KOSKINEN

udella estä

Apianlahden kiertävä Riippusiltojen lenkki Valkeakoskella on kaunis ja jotain sellaista, joka tekee aina vaikutuksen muihinkin kun valkeakoskelaisiin. Lapsena oli mahtavaa asua järven läheisyydessä, kuten Valkeakoskella oikeastaan kaikki muutkin. Katseltiin miten veneet lipuvat ohi, joskus pääsi kyytiinkin.

MIKKO TÖYSSY, näyttelijä, Putous -ohjelman osallistuja 2020 Asun Hattulassa ja Lepaan virran sekä Tenholan maisemat ovat minulle merkityksellisiä monellakin tapaa. Tästä on jo vuosia, mutta kohtasin siellä kerran karhun. Oli myöhäinen kesäilta ja olin koirien kanssa lenkillä.

Yhtäkkiä koirat alkoivat käyttäytyä hermostuneesti ja ne painuivat maahan.

Noin 30 metrin päässä oli karhu. Toinen koirista alkoi huutaa. Karhu nousi takajaloilleen, korvat kääntyivät meitä kohti, kuulin kuinka se nuuhkii. Sitten se laskeutui neljälle tassulleen, kääntyi ja lompsi pois. En ehtinyt ajatella muuta, kuin että päästän koirat hihnasta. Kun tilanne oli ohi, oloni oli aivan tyhjä. Mitä juuri tapahtui?

VESA TUOMELA, HAMKin liiketalouden lehtori

HAM K STORI E S 31

HAMK

MIKKO TÖYSSY

NETTA KOSKINEN, Bikini Fitness SM 2019

OTAVA

GUMMERUS KUSTANNUS

Lukuvinkit

KAUPPAKAMARI

Vahvuus on taito, johon liittyy intohimo. Salaisuus onkin hakeutua tehtäviin, joissa omat ominaisuudet ovat vahvuuksia.”

Suomalainen metsäkylpy tutustuttaa lukijan raikkaalla, leikkisällä ja kunnioittavalla tavalla suomalaisen metsän konsteihin edistää ihmisen luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja luonnosta kumpuavaa hyvinvointia.

Teos tarjoaa virkistäviä välineitä arjessa kasaantuvan kiireen ja väsymyksen taltuttamiseksi. Kokeile vaikkapa neulaspetiä, metsäpuutarhaa tai marraskuisen metsän toivomuskaivoa.

Ilahduttava lukukokemus jokaiselle, joka haluaa kokea metsän puilta.

Työskentelisitkö mielelläsi itsesi kaltaisen ihmisen kanssa?”

HAMKin opiskelijana saat kirjastosta

Lukuvinkit kokosi sinulle Anna Mikkonen, joka työskentelee HAMKin kirjastossa palveluasiantuntijana. hamk.fi/kirjasto

Saa jännittää – jännittäminen voimavarana on rohkaiseva teos kaikille, jotka ovat joskus jännittäneet. Teos kuljettaa lukijaa vivahteikkaasti jännitystä aiheuttavien tilanteiden tunnistamisesta jännittämiseen osana mielen hyvinvointia ja persoonallisuutta. Lukuisat harjoitukset avustavat jännittämisen taltuttamisessa niin arkisissa askareissa kuin harvinaisemmissakin tilanteissa.

Uskallus ottaa katsekontakti vieraaseen ihmiseen tai ylittää suojatie hyppyaskelin voi olla alkusysäys esiintymisjännityksen kesyttämiseen tai työhaastattelussa menestymiseen.

Teoksesta välittyy hyväksyvä ja toiveikas kuva jännittäjästä, joka parhaimmillaan kykenee kääntämään jännittämisen uudenlaiseksi voimavarakseen.

Teoksen luettuaan lukija näkee jännityksen parhaimmillaan työkaluna, jonka avulla on mahdollista kulkea läpi uusista haasteista.

KIRJAPAJA

Voiko villi erämaa löytyä jo yhden puun juurelta? Voiko metsä kertoa, mihin suuntaan elämässä pitäisi mennä?

Saa jännittää – jännittäminen voimavarana

Tiesithän, että jos tavallisen kirjan lukeminen on sinulle vaikeaa lukivaikeuden, sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi, sinulla on mahdollisuus päästä hyödyntämään Celian tarjoamia maksuttomia äänikirjoja opiskeluaikanasi HAMKissa. Celia on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Saat neuvontaa ja tunnukset Celia-palveluun kätevästi HAMKin kirjastosta.

lähes 300 000 kirjaa (käyttöösi) yli 300 painettua lehteä (luettavaksesi) 7 kampuskirjaston palvelut ja tilat (opiskeluasi edistämään) 24/7 elektroniset aineistot (käyttöösi) 5 päivänä viikossa opastusta tiedonlähteiden mestarietsijäksi

HAM K STORI E S 32

Opintopsykologi auttaa opiskelijaa tutustumaan itseensä

Vinkit taukojumppaan

Teksti JAANA LAMBERG

O

pintopsykologi Maija Partasen työnkuvaan kuuluu sekä ryhmämuotoisia että yksilöllisiä tuki-, ohjaus- ja neuvontakeskusteluita.

Painopiste opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa on siirtymässä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan.

Tärkeää on, että tavoitetaan mahdollisimman paljon opiskelijoita. Tälläkin hetkellä on tarjolla opiskelua tukevia opintojaksoja, joissa käsitellään mm. stressinhallintaa, ajankäyttöä ja opiskelua tukevia elämäntapoja sekä saadaan varmuutta viestintään. Lisäksi jatkossa mm. erityisopettajan, terveydenhoitajien ja opintoohjaajien kanssa tehdään yhteistyötä erilaisten teemojen parissa ja kampuksilla järjestetään opintopsykologin ja erityisopettajan avoimia vastaanottoja.

Maija hyödyntää työssään ratkaisukeskeistä ajattelua. ”Opiskeluhyvinvoinnin tukeminen on jaksamisen tukemista, kuormituksesta selviämisen tukemista. Se on myös selviytymiskeinojen ja omien voimavarojen löytämistä, jotka viime kädessä löytyvät itsestä.”

Usein on tarpeellista aloittaa tutustumalla itseensä ja omiin ajatusmalleihinsa.

Yksi Maijan käyttämistä työkaluista on motivaatioportaiden piirtäminen. Kun palastelee asiat pienemmiksi, tavoitteen saavuttaminen alkaa näyttää mahdolliselta. Motivaatioportaissa huomaa konkreettisesti, kuinka jokainen askel on enemmän kuin se, mistä lähdettiin liikkeelle.

Hyvinvoinnin pilarit ovat helposti unohtuvia itsestäänselvyyksiä. Huomioi levon, työn/opiskelun ja vapaaajan suhde ja muista sääntö 8 + 8 + 8.

Oma jaksaminen rakentuu kolmen perusasian varaan:

Jollekin portaalle voidaan myös pysähtyä pidemmäksi aikaa tai astua hiukan sivuun, sillä tosielämässä usein mutkitellaan matkan varrella.

Hartioiden pyöritys.

Laita sormet olkapäihin ja tee laajaa kaarta hartioilla. 10 kertaa eteen ja taakse. Pidä ryhti suorana, hyvä tuki keskivartalossa ja pää suorassa vartalon jatkeena.

Maijan vinkit ajankäytön selkeyttämiseen ja stressinhallintaan Mieti prioriteetteja: mitä pitää saada heti tehtyä, mitä voi tehdä myöhemmin. Tee itsellesi aikataulu ja välitavoitteita, joiden saavuttamisesta voit palkita itseäsi.

Millaisia rentoutumiskeinoja sinulla on?

Ovatko ne sinusta riittäviä vai kaipaatko lisää?

Harjoittele rentoutumismielikuvaharjoituksia tai etsi itsellesi sopivia muita rentoutumiskeinoja.

Rintarangan venytys.

Risti kädet selän taakse. Suorista, nosta käsiä niin ylös kuin pystyt ja venytä rintarankaa. Palauta alas ja toista 10 kertaa. Pidä ryhti suorana, hyvä tuki keskivartalossa ja pää suorassa vartalon jatkeena.

Mitkä ovat sinun vahvuutesi? Mitä voit hyödyntää jatkossa? Mitkä ovat kehittämiskohteesi?

nukkuminen syöminen liikkuminen

HAM K STORI E S 33

Lapojen ja ylävartalon venytys. Laita kädet suoraksi eteen ja risti sormet.

Pyöristä yläselkä ja vedä vartaloasi poispäin käsistäsi niin, että venytys tuntuu lavoissa. Pidä 10 sekuntia ja toista kaksi kertaa.

Jari Virtanen HAMKin liikuntasuunnittelija

Seitsemän kampusta

Hämeen ammattikorkeakoulu toimii Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pirkanmaalla. HAMKin seitsemän kampusta sijaitsevat idyllisissä maisemissa Hämeenlinnassa, Evolla, Forssassa, Lepaalla, Mustialassa, Riihimäellä ja Valkeakoskella.

Hämeenlinna Hämeenlinnassa opiskellaan viihtyisissä ja moderneissa tiloissa. Oppimisympäristöt vaihtelevat insinöörien laboratorioista muotoilijoiden työverstaisiin. Hämeenlinnassa annetaan myös ylemmän ammattikorkeakoulun opetusta sekä valmennetaan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (AOKK).

Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Liiketoiminnan kehittäminen Rakentaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Teknologiaosaamisen johtaminen Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut

Koulutukset Hämeenlinnassa Bio- ja elintarviketekniikka Computer Applications Construction Engineering Liiketalous Älykäs ja kestävä muotoilu Rakennus- ja yhdys- kuntatekniikka, insinööri Rakennus- ja yhdyskunta- tekniikka, rakennusmestari Sairaanhoitaja Smart and Sustainable Design Sosionomi Terveydenhoitaja Tietojenkäsittely Ylempi AMK

Ammatilliset opettajankoulutukset Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen erityisopettajankoulutus Ammatillinen opinto- ohjaajankoulutus International Professional Teacher Education

Riihimäki Riihimäen kampus on aktiivinen ja lämmin yli 1000 hengen yhteisö.

Opetus on vahvasti kansainvälistä, sillä Riihimäellä opiskelee tulevia insinöörejä lähes maailman joka kolkasta.

Moderneissa vuonna 2019 uusituissa tiloissa opiskellaan tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa ja toteutetaan satoja projekteja ja opinnäytetöitä työelämän ja yritysten tarpeisiin – niin Riihimäen seudulla kuin ympäri maailmaa.

Koulutukset Riihimäellä Konetekniikka Liikenneala Mechanical Engineering and Production Technology Tieto- ja viestintätekniikka Ylempi AMK Tulevaisuuden liikennejärjestelmät

HAM K STORI E S 34

Lepaa Hattulassa sijaitsevalla Lepaan kampuksella on koulutettu puutarha-alan ammattilaisia yli sadan vuoden ajan.

Kauniilla kampusalueella on nykyaikainen kasvihuone sekä omena- ja marjatarhoja, taimisto ja kasvien näytemaa.

Kampuksen yhteydessä sijaitsee myös matkailijoiden suosima golfkenttä, viinitila sekä puutarha- ja viinimyymälä.

Forssa Valkeakoski Valkeakosken yksikkö tekee aktiivista yhteistyötä samalla alueella toimivien yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Yksikössä on kaksi englanninkielistä koulutusta, joten kansainvälisyys on tärkeä osa jokapäiväistä opiskelua.

Moderni laboratoriokeskus antaa erinomaiset mahdollisuudet käytännönläheiseen ja yhteisölliseen opiskeluun.

Koulutukset Valkeakoskella Electrical and Automation Engineering International Business Sähkö- ja automaatiotekniikka

Mustiala Mustialan kampus sijaitsee idyllisessä maaseutumaisemassa Tammelan kunnassa.

Opetusmaatila tarjoaa monipuolisen ja laadukkaan käytännön töiden oppimisympäristön. Vuonna 2015 valmistuneessa navetassa on lypsyrobotti, automaattinen seosrehuruokinta ja pieni lypsyasema. Kampusalueella on lisäksi lukuisia erilaisia oppimistiloja, maatilan tuotantorakennuksia, peltoja sekä mehiläistarha ja hevostalli.

Koulutukset Lepaalla Puutarhatalous Rakennettu ympäristö

Forssan yksikkö sijaitsee vanhassa puuvillakehräämössä, jonka tilat on uusittu tyylikkäästi HAMKin käyttöön. Kehräämöalueelle on syntynyt kulttuurikeskus, jossa toimii koulun ohella kansalaisopisto, musiikkiopisto, museoita, yrityksiä, kirjasto, keilahalli ja ruokaravintoloita.

Koulutukset Forssassa Bioeconomy Engineering Biotalouden insinööri Hevosalan liiketoiminta Kestävä kehitys Sairaanhoitaja

Inari

Rovaniemi

Evo Hämeenlinnan Evolla on annettu metsäopetusta jo 150 vuotta. Opiskelu tapahtuu aidossa ympäristössä: 1800 hehtaarin opetusmetsä tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen maastoopetukseen aina puun kaadosta nykyaikaiseen GPS-paikannukseen ja laserkeilaukseen. Evon retkeilyalueella on merkittyjä patikointipolkuja yli 70 km.

Oulu

Vaasa

Kuopio

Koulutukset Evolla Metsätalous

Joensuu Jyväskylä

Koulutukset Mustialassa Maaseutuelinkeinot

Tampere Lepaa Valkeakoski Forssa Mustiala Turku

HAM K STORI E S 35

Evo Hämeenlinna Riihimäki Helsinki

Löydä polkusi hamk.fi

hamkuas

hamk_uas

HAMKuas

HAMK UAS

hamk_uas