Haihatus25 - juhlajulkaisu

25-vuotisjuhlanäyttely

15.6.-25.8.2024 ke-su, wed-sun 11-18

Jousitie 68-70, Joutsa

JOUTSAN KUNTA ONNITTELEE

25-VUOTIASTA HAIHATUSTA

Joutsa on matkailu- ja tapahtumapaikkakunta. Haihatus on eittämättä merkittävä sekä taidelaitoksena, tapahtumien järjestäjänä, voimien kokoajana ja suvaitsevaisuuden edistäjänä sekä matkailun vetonaulana. Haihatus on yli 20-vuotisen toimintansa ajan järjestänyt hätkähdyttäviä näyttelyjä sekä antanut residenssitaiteilijoille mahdollisuuden keskittyä taiteelliseen työhön. Viime aikoina Haihatus on myös järjestänyt konsertteja ja siten elävöittänyt maaseutupitäjän kulttuurista tarjontaa. Haihatus on ollut yhteisöllisyyden kehittäjä, joka on koonnut yhteistyöverkostoja paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

Taidelaitos Haihatuksen perustivat taiteilijat Merja Metsänen ja Raimo Auvinen, joiden työtä nykyiset toimijat Risto Puurusen johdolla jatkavat. Perustajista on sanottu, että he olivat keskisuomalaisen kulttuurielämän umpihankihiihtäjiä – yhteiskunnan ja ihmisten teräväsilmäisiä havainnoijia. Risto Puurunen puolestaan on monipuolinen taitelijatirehtööri. Taidelaitos Haihatuksen taustalla on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys Haihatuksen Henki ry. Haihatus osaa yllättää ja aina positiivisesti: Ensi kesän juhlanäyttelyssä nähdään erilaisista tekemisen tavoista ja eri taustoista tulevien taiteilijoiden teoksia. Näyttelyn lisäksi liikkuvaan taiteeseen erikoistunut Kitagalleria tarjoaa tänä kesänä oman kesänäyttelyn teemalla Näkymättömyys. Haihatuksen pihapiirissä järjestetään myös Musasunnuntait aikaisempien vuosien tapaan. Tuskin maltamme odottaa juhlavuoden kulttuurista kattausta.

Joutsan kunnan puolesta haluan onnitella Haihatusta yli kahden vuosikymmenen työskentelystä kulttuurin hyväksi.

Me joutsalaiset olemme ylpeitä oman taidelaitoksemme historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Harri Nissinen kunnanjohtaja

TERVEHDYS, ARVOISAT HAIHATUKSEN JUHLA-AVIISIN LUKIJAT!

Haihatus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Merja Metsänen ja Raimo Auvinen aloittivat haihattelun takapihojen taiteen innoittamana vanhalla Nokan koululla Hartolassa 1999 ja vuonna 2000 he muuttivat perheineen Joutsan Koiravuoreen, vanhan sairaalan tiloihin, jossa taidelaitoksen toiminta jatkuu edelleen.

Itse päädyin ensimmäistä kertaa Haihatukseen vasta kesällä 2015, kun sain kunnian osallistua kesätaidenäyttelyyn taitelijan ominaisuudessa. Vietin paikan päällä pari viikkoa aikaa rakennellen teostani Galleriataloon. Tutustuin Merjaan, Raimoon, kuraryhmään ja muihin siihen aikaan toiminnassa mukana olleisiin. Haihatus lumous hulvahti päälleni satasella! Mikä miljöö! Mikä meininki! Mitä porukkaa!

Sittemmin vierailin silloin tällöin Haihatuksessa ohikulkiessani. Paikka oli ihastuttava, mutta minua kävi sääliksi Merjan ja Raimon asema loputtomassa taiteen taksvärkissä. Lupasin mielessäni itselleni, että tuollaiseen tilanteeseen en ainakaan itseäni konsanaan aja. Ja tässähän sitä ollaan – ja ollaan oltu kohta viisi vuotta. Haihatus porskuttaa eteenpäin vankan vapaaehtoisten ja taiteen ammattilaisten joukon voimin luoden Joutsaan monipuolisesti kulttuurikokemuksia. Tarjolla on ollut niin nykytaidetta, sirkusta, ITE-taidetta, kineettistä taidetta, konsertteja, performansseja, valotaidetta, työpajoja, yhteisötaidetta…

Toivottavasti tämä kulttuurikentän villivarsa ei koskaan kasva ihan aikuiseksi!

Tervetuloa juhlistamaan Haihatuksen 25-vuotista taivalta ja nauttimaan kulttuurista!

Risto Puurunen

Taidelaitos Haihatuksen tirehtööri

KULTTUURI LUO YHTEISÖN JA YHTEISÖ

KULTTUURIN – JA PALJON MUUTA MENEVÄÄ

Useimmat kunnat Suomessa painiskelevat yhteisöllisyyden kanssa. Yhteisöllisyys tutkitusti suojaa monelta murheelta, mutta sitä on vaikea ylhäältä alaspäin synnyttää. Yhteisöllisyys on lähtökohtaisesti kansalaistoimintaa: sitä kun ihmiset ovat ihmisiä toisilleen.

Harva lähtökohtaisesti vastustaa yhteisöllisyyttä, mutta yhteiskunnassamme on pohjavirtauksia, jotka joka tapauksessa ovat sitä murentaneet. Moni käpertyy kotiinsa ja elää omalla asuinpaikallaan kuin nukkumalähiössä, vaikka periaatteessa ympärillä olisi kuinka kiva kylä tahansa. Kaiken ikäisten osalta on syytä olla huolissaan liiallisesta ruutuajasta. Ainahan se on jostain pois.

Yhteisöllisestä kulttuurista elinvoimaa

Kulttuuri ja liikunta kuuluvat niihin keinoihin, joita kunnalla on käsissään yhteisöllisyyden synnyttäjänä. Kun mahdollistetaan sekä asiallisia olosuhteita tarjoamalla että siemenrahoituksella monenlaista kulttuuritoimintaa, on ihmisillä syy tulla toistensa pariin. Se synnyttää myös muuta elinvoimahyötyä.

Kun ihmiset lähtevät liikkeelle pällistelemään kulttuuriperintökohdetta tai taidetapahtumaa, monenlainen elinkeinotoiminta hyötyy samalla. Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä on vitsaillut, että suurin taloudellinen hyötyjä museotrendistä on ABC-ketju. Tämä vitsi on totta.

Yhteisöllisyys synnyttää yhteisöön monenlaista yrittäjyyttä ja toimintaa. Se ei ole niin justiinsa onko kirppis kaupallinen vai hyväntekeväisyyttä, kunhan kaikenlaista kivaa on tarjolla. Me tarvitsemme syitä tulla toistemme luo ja lopulta siitä hyötyvät aivan kaikki. Sitä se tarkoittaa, se kunnan elinvoima.

Luovien alojen yrittäjiä mahtuu joka niemeen ja notkelmaan

Ruotsissa kulttuurista puhutaan jo perusteollisuutena. Se on hieno oivallus, sillä kulttuuriala on ihan hirveästi paljon isompi, kuin tulee ajatelleeksikaan. Se ei vain näy suurina laitoksina, vaan koostuu pienistä ihanista palasista.

VTT:n mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. Luovaa osaamista pidetään kestävän kasvun merkittävänä lähteenä laajalti eri toimialoilla.

Nämä lukuisat erilaiset Kaisa ja kitara, Kalle ja kangaspuut, Kati ja kuvankäsittelyohjelma -tyyppiset yritykset voivat syntyä ja kukoistaa ihan missä kunnassa vain. Kunhan ympärillä on kivaa porukkaa ja tekemisen meininkiä.

Rosa Meriläinen pääsihteeri Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry

HAIHATUS25 – ryhmänäyttely haastaa läsnäolijan ajattelemaan

Galleriatalon HAIHATUS25 -ryhmänäyttely esittelee uutta nykytaidetta, jossa nähdään monen muotoisia teoksia: maalauksia, veistoksia, valokuvia, lyhytelokuvia, grafiikkaa sekä virtuaalitodellisuuteen toteutettuja teoksia. Kesänäyttely on ainutlaatuinen näkymä nykytaiteen eri osa-alueisiin Suomessa, jonka ovat kuratoineet Elham Rahmati, Ali Akbar Mehta, Jenna Jauhiainen ja Julius Valve Näyttelyssä tuodaan esille ääniä, jotka jäävät valtavirran kertomuksissa usein

vähälle huomiolle. Maailmantilaa viime vuosina ovat määrittäneet edelleen käynnissä olevat suuret muutokset – pandemia, kolonialismin vastustaminen, rodullistettujen epäoikeudenmukainen kohtelu sekä naisten ja LGBTQIA+ ihmisten oikeuksien polkeminen.

“Olemme kuraattoriryhmän kanssa koostaneet ajankohtaisen, kriittisen ja monipuolisen näyttelyn. Olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota sellaisten taiteilijoiden esiin nostamiseen, joiden taide ei aiemmin ole ollut näin suuren yleisön saavutettavis-

sa,” kertoo Jauhiainen.

Näyttely kysyy kenelle yhteiskunta on rakennettu, ja kuinka navigoida kaupungissa tai maassa, joka voi tuntua epäystävälliseltä, vihamieliseltä tai välinpitämättömältä? Miltä voisi näyttää siirtymä selviytymisestä juhlimiseen? Avajaisjuhla pidetään lauantaina 15.6.2024 ja siellä nähdään muun muassa queer -kulttuurista ponnistava MYÖS –kollektiivi sekä Speech Karaoke eli puhekaraoke, jossa osallistujat voivat laulun sijaan valita listalta puheen. Tervetuloa!

HAIHATUS25 -TAITEILIJAT:

Sheung Yiu

Bogna Luiza Wisniewska

Sakari Vinko

Minni Välipakka

Alma Tuuva (@pikakahvimemegirl)

Arlene Tucker

Lada Suomenrinne

Juliana Irene Smith

Azar Saiyar

Samra Šabanovic

Golrokh Nafisi

Bruno Moreschi

Adnan Mirza

Jade Lönnqvist

Jenni Laiti

Gülbeden Kulbay

Minjee Hwang Kim

Anna Karima

August Joensalo

Haihatuksen residenssitaiteilijat tulevat läheltä ja kaukaa

Joutsaan saapuu Taidelaitos Haihatuksen 25. juhlavuoden kesänäyttelyä varten taiteilijoita, jotka työskentelevät pari viikkoa paikan päällä kesänäyttelyn tulevia teoksiaan työstäen. Yksi kesänäyttelyn vierailevista kuraattoreista Jenna Jauhiainen haastatteli kahta residenssitaiteilijaa – tamperelaista Minni Välipakkaa ja italialaista Piergiorgio Colonea heidän taiteestaan ja suunnitelmistaan Haihatusta varten.

Minni Välipakka

Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana?

Aikaisemmin painoitin tussitöihin sekä videotaiteeseen, mutta nykyään minua kiinnostaa muovata erilaisia tiloja installaatioiksi käyttämällä monimuotoisia uusiutuvia materiaaleja sekä ääntä ja valoa. Olen utelias ja rohkea kokeilemaan minulle tuntemattomia tekniikoita ja minua kiehtoo luoda ympäristöjä, jotka herättävät tunteita. Millaisen teoksen aiot tehdä Haihatukseen?

Aistikotelo on installaatio ja aistikokemus, jonka loin ensimmäisen kerran Tampereelle Finlaysonin Kutomosaliin vuonna 2023. Katsoja pääsee kokemaan erilaisia aistikokemuksia tunto-, näkö-, haju-, maku- ja kuuloaistien avulla ja se pyytää hetkeksi pysähtymään taiteen äärelle ja haastaa irtautumaan kiireellisestä arjesta. Aistikotelossa saa olla juuri sellainen kuin on.

Piergiorgio Colone

Miten kuvailisit itseäsi taiteilijana?

Jos kuvailisin taiteellista työskentelyäni vain muutamalla sanalla, sanoisin että projektejani yhdistävät oksymoronit eli itseristiriidat, kädentaito sekä erilaisten materiaalien hyödyntäminen. Aika ja nopeus ovat minulle keskeisiä käsitteitä. Teokseni kehittyvät aina tarkan taustatutkimuksen pohjalta.

Millaisen teoksen aiot tehdä Haihatukseen?

Ennen kuin päätän lopullisesti mitä teen, haluan asettua aloilleni ja tutustua ympäristööni. En malta odottaa miten auringonvalon täyttämät pitkät päivät vaikuttavat kehooni – haluan tutkia itsessäni näitä tuntemuksia ennen teosteni työstämistä. Tiedän kuitenkin, että aion käyttää teoksissani LED-teknologiaa sekä Suomesta löytyvää punaista graniittia, josta olen hyvin kiinnostunut materiaalina. Italiassa työskentelen marmoritehtaassa, jossa olen tekemisissä erityyppisten kivien ja marmorin kanssa päivittäin.

Silmiä hivelevää Näkymättömyyttä KITAssa

Kineettiseen taiteen talo tarjoaa tänä kesänä kesänäyttelyn teemalla Näkymättömyys. Teokset levittäytyvät gallerian katolta aina rantaveteen asti. Näyttelyn taiteilijat ovat Elisa Hillgen, Mari Hokkanen, Marianne Kurki, Antti Kytömäki, Mimosa Pale, Marloes Van Son, Kestutis Svirnelis sekä Tuomo Vuoteenoma. Mutta mitä on näkymättömyys? Hyvä vai huono juttu? Jokainen ihminen toisinaan haaveilee näkymättömyydestä, kuinka olla kärpäsenä katossa kun jotain salattua tapahtuu. Jotain sellaista, mihin vain mielikuvitus saattaa ylettää. Näkymättömyys on puuttuva palanen, sitä, että jotain olennaista jää yllättävällä tavalla näkymättä. Näkymättömyys ei ole olemattomuutta, savua voi olla ilman tulta.

Taiteilijoita houkutellaan usein tekemään ilmaista työtä, tekemään taideteoksia, joista tarjoillaan vastineeksi näkyvyyttä kulloisenkin asian yhteydessä. Edellisessä tapauksessa palkkio jää näkymättömäksi.

Kitagallerian kesänäyttelyssä taas kahdeksan erinomaista taiteilijaa tarjoaa hulppeita taideteoksia yleisölle. Kaikki mitä et näe puolestaan kuuluu näyttelyn teemaan eli Näkymättömyyteen. Taideteoksen kokeminen vaatii usein syventymistä, pysähtymistä ja aikaa, jolloin ajatukset ja parhaassa tapauksessa mielikuvitus pyrkii täydentämään mahdollisia aukkopaikkoja. Taidenäyttelyn kokeminen on makeimmillaan juuri tätä: teoskokonaisuuden palaset hämmentävät ajatuksia ja tuntemuksia yksilökohtaisesti, jolloin jokaisen kokijan näyttelykokemus on hyvin intiimi ja persoonallinen. “Taide on valhe, joka auttaa meitä näkemään totuuden” -Pablo Picasso

Tervetuloa näyttelyyn! t. Tuomo Vuoteenoma, Taiteellinen johtaja, KITA

Valoverho lumoaa kesänäyttelyssä

KITA-gallerian Näkymättömyys-kesänäyttelyssä nähdään tänä vuonna mikkeliläisen valotaiteilija Elisa Hillgenin installaatio. Elisa on tunnettu erilaisista valotaideteoksista ja pysyvistä valaistuskohteista, esimerkkeinä Jyväskylän Valon kaupunki -hanke sekä Mikkelin Naisvuoren vesitornin valaistus. Ehtiväisenä yrittäjänä ja taiteilijana Elisa saattaa lisäksi alulle elokuussa Otawala-monitaidefestivaalin Mikkelissä.

- Moi Elisa! Valotaide on suosittu taiteenlaji nykyisin, mutta olet toiminut lajin parissa jo vuosia. Kuinka päädyit valotaiteilijaksi? Kerro jostain erityisestä projektista?

Itselläni on koulutustaustaa sisustusalalta, ja sitä kautta päädyin yli 16 vuotta sitten valaisinliikkeen yrittäjäksi ja myöhemmin valaistussuunnittelun pariin. Vuosien mittaan kiinnostus kuitenkin kasvoi taiteellisempaa työskentelyä kohtaan ja kouluttauduin myös kuvataiteilijaksi. Valaistus on todella laaja ala, jossa yhdistyy hienosti tekniikka, estetiikka ja luovuus. Valotaiteen sisälläkin on monia eri suuntauksia ja tyylilajeja. It-

seäni kiinnostaa erityisesti valon ja materiaalien yhdistäminen. Vuosiin on mahtunut monia erityisiä projekteja, mutta suurin ja näkyvin oma suunnittelukohde on ollut Matti Nykäsen hyppyrimäen valaistus Jyväskylässä.

- Olet ollut Taidelaitos Haihatuksessa residenssitaiteilijana viime vuonna huhtikuussa. Millaisena koet Joutsan taiteellisen luomisen ympäristönä? Jäikö jotain erityistä mieleen?

Oi että, se oli yksi elämäni onnellisimpia kuukausia! En tarkkaan tiennyt mitä odottaa, mutta sain valtavasti inspiraatiota, uusia ystäviä ja kokemusta oman taiteen tekemisestä eri

ympäristössä. Haihatuksessa oli todella hyvät tilat ja työkalut, joten melkein mikä vaan idea oli helppo toteuttaa ja jalostaa eteenpäin vietäväksi. Joutsan kulttuurielämä yllätti monipuolisuudellaan ja myös paikallisten ihmisten suhtautuminen meihin residenssitaiteilijoihin oli ilahduttavan kiinnostunutta ja avointa. Onneksi asun itse tässä lähellä Mikkelissä, niin pääsen aina tarvittaessa käymään Joutsassa ja tietenkin on ilo ja kunnia olla mukana KITAn näyttelyssä tänä vuonna. KITA on hyvin erityinen taidekohde Suomen mittakaavassa.

- Teoksesi nähdään Joutsassa tänä kesänä. Valaise millä tavoin työsi ilmentää näyttelyn teemaa Näkymättömyyttä?

Teoksessa valo leikkii materiaalin ja liikkeen kanssa niin, että välillä heijastukset näkyvät ja välillä eivät. Pyörivä liike, värilliset lasikiekot ja valot muodostavat pimeähköön tilaan hypnoottisen

Valokehrän. On toki mahdollista, että vielä rakennusvaiheessa idea hieman elää tilan mukaan, mutta visio on vahva. Kesällä sitten nähdään lopputulos!

- 2.-3. Elokuuta saa alkunsa historian ensimmäinen Otawalafestivaali. Toimit tapahtuman primus motorina. Millaiset juhlat on odotettavissa? Minkälaisessa miljöössä Otawala tapahtuu?

Niistä tulee kyllä hienot festarit, uskon vahvasti niin. Paikka on vanha Otavan koulutila Mikkelissä, eli maalaismainen ympäristö, mutta itse tapahtumassa on sitten tarjolla monenlaista koettavaa animaatiotaiteesta teknoon ja lähiruoasta sirkustyöpajaan. Bändejä on 16, joista suurin osa on Etelä-Savon alueelta, mutta mukana myös mm. Arppa, Cleaning Women ja Business City kauempaa. Monipuolinen taideohjelma, elämykset ja hieno tunnelma vetävät toivottavasti paikalle monenikäisiä kulttuurin ystäviä. Lisää tietoja kiinnostuneille löytyy www.otawala.fi TUOMO VUOTEENOMA

Mysteeritaiteilijan retrospektiivinen näyttely

Haihatuksen Fantasia-taloon, Jubilee-näyttelyn yhteyteen rakentuu taiteilija Markku Pennasen postuumi, retrospektiivinen näyttely. Erityistä näyttelyssä on se, ettei yksikään sen taideteoksista ole ollut julkisesti esillä ikinä. Erään taideteorian mukaan taideteos syntyy kohtaamisessa kokijan kanssa. Jos ajatellaan näin, Markun taide syntyy Haihatuksen näyttelyssä. Mutta asiaa voi tarkastella myös toisin, ehkä taide syntyi luomishetkellä Markun omassa maailmassa.

Markku Pennanen (1949–2021) oli monilahjakas taiteilija. Hän asui elämänsä viimeiset 35 vuotta Riihimäellä omakotitalossaan yksinäisyyteen vetäytyneenä. Talo, jossa kukaan ei ollut vieraillut, paljastui

Markun kuoleman jälkeen olevan täynnä taidetta –sekä kuvataidetta että sävellyksiä. Nämä taideteokset eivät ole koskaan nähneet päivänvaloa, sillä Markku ei esittänyt taidettaan julkisesti.

Markku oli taiteilijana, ja pitkälle yhteiskunnan jäsenenäkin, näkymätön. Hän ei ollut kieltänyt taiteensa esittämistä, mutta vaikutti vain olleen epäkiinnostunut sen esillepanosta ja halusi mieluummin keskittyä jatkuvaan luomiseen. Sen takia osa töistä on keskeneräisiä, osasta on lukuisia

versioita ja näyttelyn kokoavaksi teemaksi voisikin ajatella luovaa prosessia. Prosessi on ollut Markkua kiinnostava asia, ei niinkään lopputulos.

Usein taiteilijat puhuvat prosessin tärkeydestä, mutta harvemmin törmää taiteilijaan, joka on priorisoinut prosessia kuten Markku. Hän saattoi tehdä kymmeniä, jopa satoja versioita yhdestä aiheesta eikä ulkopuolinen voi tietää mikä niistä on lopullinen, vai onko mikään. Toistuvia aiheita ovat eläimet, laskokset, kehykset ja niistä läpi tuleminen, hiljainen huumori ja mysteeri.

Nuorena Markku soitti rumpuja bändissä, innostui undergroundista ja oli ensimmäisiä kotitietokoneen haltijoita Suomessa. Hän teki myös paljon digitaalista taidetta, animaatiokokeiluja ja oli elektronisen musiikin pio-

neeri Emulator II -syntikallaan. Myös esimerkiksi sarjakuvat kiinnostivat häntä. Markku lopetti lukion kesken 17-vuotiaana. Hän pääsi Mensan jäseneksi ja suoritti siviilipalveluksen Hyksin keskuspesulassa. Tämän jälkeen hän haki ja pääsi Sibelius-Akatemiaan. Markku opiskeli Sibelius-Akatemiassa 1971–1974 pääaineenaan piano. Mutta häntä kiinnostivat myös kuvataiteet ja niin hän jätti Sibiksen kesken ja haki taideakatemiaan. On epäselvää, opiskeliko hän koulussa. Varmaa on että hän oli mukana pääsykoekurssilla 1974. Markku joka tapauksessa käytti myöhemmin asiapapereissa itsestään titteliä taidemaalari.

Markku valittiin Nuorten näyttelyyn. Kuultuaan valinnastaan hän vei teoksensa pois viimeistelläkseen niitä, muttei koskaan vienyt teoksia takaisin näyttelyyn.

Markku Pennasen taiteelle on tyypillistä moni-ilmeisyys. Monilahjakkaana hän loi useilla eri välineillä ja hänen tuotantoaan leimaa kokeilevuus, uteliaisuus ja leikki. Koko hänen elämänasennettaan leimaavat nuo asiat. Öljyvärimaalausten lisäksi Markun tuotanto kattaa suuren määrän luonnoksia ja piirroksia, valokuvia sekä satoja (ehkä jopa tuhat) lehtileikekollaaseja. Markku myös sävelsi ja teki animaa-

Jubilee - perushaihatuslaiset äänestävät luksuksen

Jubilee-näyttelyssä nähdään Haihatuksen pihapiiriin ja Fantasia-taloon rakennettu itsenäinen näyttelyosuus, joka tuo yhteen aiempien vuosien Haihatus-taiteilijoita, uusia taiteentekijöitä, sekä yhteisötaidetta. Pihapiirin taidekokoelma on yllättävä ja innostava sekoitus nykytaidetta sekä omaehtoista ITE-taidetta keskellä kaunista maalaismaisemaa.

Jubilee-näyttelyä kuratoivat Risto Puurunen ja Panu Ollikainen.

“Jubilee-näyttelyssä nähdään taiteilijoita Haihatuksen 25-vuotisen historian varrelta. Suurin osa Fantasia-talon taiteilijoista ovat aikoinaan vaikuttaneet voimakkaasti Haihatuksen toiminnassa niin taiteilijoina kuin vapaaehtoisinakin. Ja osa on mukana edelleen”, kertoo Haihatuksen tirehtööri, Risto Puurunen.

puolesta

Jubilee juhlistaa Haihatuksen historiaa ja yhteisöllisyyttä sekä tietenkin itse taidetta sen kaikessa monimuotoisuudessaan.

Juhlavuoden kunniaksi myös taiteilija Vesa Väänäsen lahjoittama ITE-taidepellon taidekokonaisuuskin saa värejään takaisin, kun Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisen nuorisovaihdon kautta saapuu kaksitoista nuorta aikuista ympäri Eurooppaa restauroimaan teoksia entiseen loistoonsa.

QR-koodista pääset katsomaan Vesa Väänäsen ajatuksia omasta taiteestaan ja sen merkityksestä elämälle.

tioita, sekä kirjoitti runsaasti runoja ja aforismeja, joille on tyypillistä mielikuvituksellisen assosiatiiviset sanaleikit. Markun taiteessa on viitteitä sekä klassiseen taiteeseen että esimerkiksi poptaiteeseen. Markkua kiinnosti elämä sen kaikissa ilmenemismuodoissa ja hän opiskeli läpi elämänsä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hän luki paljon ja oli loppumattoman kiinnostunut kaikesta filosofiasta ja tähtitieteestä arjen pienimpiin itsestäänselvyyksiin, jotka tarkemmin tarkasteltuna sisältävät myös selittämättömiä ulottuvuuksia. Markkua kiinnosti suuresti myös kuoleman jälkeinen elämä. Markku sanoi sukulaisille puhelimessa, ettei hänellä koskaan ole tylsää. Vaikka Markku priorisoi yksinoloa ja viihtyi yksin taiteensa kanssa, oli hän hyvin kiinnostunut lähisukulaisten elämästä ja piti puhelimitse yhteyttä. Hänen kahden isoveljensä lapset olivat hänelle tärkeitä. Markku oli usein lapsenvahtina heille 80-luvulla ja vietti paljon aikaa lasten kanssa tuolloin. Markku kirjoitti päiväkirjaansa myös seurustelevansa kuolleiden taiteilijoiden kanssa, tutkimalla näiden teoksia ja esim. nuotintamalla kuuluisien säveltäjien teoksia päästäkseen näiden ”pään sisään”. Itselleen tekemisen vuoksi Markun taide sivuaa ITE-tai-

Jubilee-taiteilijat:

Raimo Auvinen

Veli Granö, Helsinki

deperinnettä, vaikka Markulla oli – tai saattoi olla – akateeminen koulutus. Karin Pennanen, Markun veljentytär, tekee paraikaa dokumenttielokuvaa Markusta.

Elokuvan tuottaa Avanton Productions ja sitä ovat tukemassa mm. Yle, AVEK ja Suomen elokuvasäätiö. Elokuva valmistuu vuonna 2025 ja se näytetään mm. Ylen kanavalla.

Heikki ”Morgan” Hämäläinen, Sysmä

Johanna Juvonen & Biagio Rosa, Jyväskylä

Tero Jartti, Helsinki

Marko Kaiponen (Toivakka) & Katja Öhrnberg, (Fiskars)

Ella Keihäsniemi, Joutsa (nuori)

Mauri Korhonen, Suonenjoki

Virpi Lehto, Joutsa

Tia Matikainen, Mänttä

Merja Metsänen

Kari Mutenia, Joutsa

Pasi Mälkiä, Mättä

Ben Nozrachev, Helsinki

Panu Ollikainen, Helsinki

Lempi Peltonen, Joutsa (nuori)

Markku Pennanen, Helsinki

Kalle Turakka Purhonen, Porvoo

Pauliina Turakka Purhonen, Helsinki

Risto Puurunen, Joutsa

Vesa Väänänen, Heinola

Voimametsä - vahva viesti yhteisöllisyydestä

Haihatuksen Voimametsä-yhteisötaideprojekti alkoi lasten ja nuorten matalan kynnyksen taideprojektina vuonna 2021. Ensimmäisenä vuonna mukana oli alun toistakymmentä nuorta. Koronapandemian jälkeen kävi ilmi, että yksinäisyys ja syrjäytymisen vaara ei koskettanutkaan enää vain lapsia ja nuoria – ja näin nähtiin tarpeelliseksi mahdollistaa yhteisötaideprojektiin osallistuminen kaikille halukkaille. Sitten syttyi Ukrainan sota.

– Tänä päivänä Voimametsä on kuin suuri sateenvarjo, jonka alla on runsaasti erilaista taidetoimintaa, kertoo Voimametsän projektikoordinaattori Kaisa Vigman ja jatkaa:

– Tämä koko homma lähti vapaaehtoistyöstä – halusta tehdä jotain hyvää ja mahdollistaa mahdollisimman monelle yhteistä, mielekästä tekemistä ja onnistumisen iloa. Voimametsän alueelle rakentuva näyttelykokonaisuus on oma, itsenäinen osansa Taidelaitos Haihatuksen kesänäyttelyä. Kuluneiden neljän vuoden aikana toimintaan on osallistunut tavalla tai toisella lähes sata henkilöä ikähaitarilla 8-68 vuotta, eikä ketään ole käännytetty pois. Ohjaajakollegana on alusta asti toiminut Ella Keihäsniemi – Ensimmäisenä vuonna saatiin nuorten kanssa tuunattua OssiBussi uuteen uskoon ja hieno siitä tulikin. Sen ulkoasun suunnitteli tuolloin 6. luokalla ollut Lempi Peltonen. Nyt sekä Lempi että Ella ovat mukana uusina, nuorina taiteilijoina tämän kesän Jubilee-juhlanäyttelyssä, iloitsee Kaisa Vigman. Työpajoja ja tapahtumia

Kun sota Ukrainassa syttyi ja Joutsaan perustettiin pakolaisten vastaanottokeskus, Voimametsän vapaaehtoistoiminnassakin tapahtui uusi käänne. Haihatuksen taiteiljaresidenssissä asuva taiteilija ja toisinajattelija Anna Miller (RU) alkoi suunnitella ja järjestää erilaisia, koko perheelle sopivia taidetyöpajoja ajatuksenaan luoda yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisöllisyyttä taidetoiminnan keinoin.

– Olen aina haaveillut tälläisestä paikasta kuin Haihatus, jossa asioista jotakuinkin samoin ajattelevat ihmiset auttavat toisiaan ja tekevät yhdessä taidetta, kertoo Anna.

Hänen koordinoimanaan Haihatuksessa alettiin järjestämään myös yhteisiä juhlatilaisuuksia joulun vietosta kevättalven Maslenitsa-juhliin.

Unien ja unelmien Voimametsä

Juhlavuoden Voimametsä on muutoinkin erityinen. Mukaan on lähtenyt ammattitaiteilijoita, joiden teosten rakentamisessa voimametsäläiset toimivat apukäsinä ja samalla nuorten omien teosten tekemiseen on tarjolla ammattimaista ohjausta.

Voimametsän “Unia ja unelmia”-yhteisötaideprojektiin on osallistunut mm. Joutsan Yhtenäiskoulun nuoria ja Toimintakeskus Helperin asiakkaita, vapaaehtoisista koostunut ukrainalais-suomalainen sekakuoro, yksittäisiä lapsia, nuoria ja aikuisia – mummoja ja pappoja – sekä Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisen nuorisovaihdon vapaaehtoisia.

Taiteilijat: Jaakko Autio, Anna Miller, Daniela Reis, Santiyago Delgado ja Aino Säävälä.

Halloween: Tapahtumat ja työpajat ovat olleet ja tulevat olemaankin kolmekielisiä (FI, EN, RU) ja maksuttomia, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus osallistua yhteiseen tekemiseen.

Taidetyöpaja: Edellisen ja kuluvan vuoden aikana tapahtumat ja työpajat ovat houkutelleet yhteensä lähes 500 kävijää. Voimametsän yhteisötaidealueella nähdään myös näiden taidetyöpajojen hedelmiä.

Harmony in Displacement on Jaakko Aution 20-kanavainen ääniinstallaatio, joka saa ensi-esityksensä Haihatuksen kesänäyttelyssä 15.628.8.2024. Teos on tuotettu joutsalais-ukranailais-venäläis-virolaisena yhteistyönä. Installaation kuoro-osuudet nauhoitettiin jo aiemmin keväällä. Amfiteatteriin nousevan installaation pystytyksessä olivat mukana myös Voimametsän nuoret. Kuva: Ella Keihäsniemi

Joutsan 6.-7.7.2024

Joutsan Joutopäivät järjestetään jo 52. kerran

Mitä olisikaan Joutsan kesä ilman Joutopäiviä? Yksi Suomen pitkäikäisimmistä yhtäjaksoisesti järjestetyistä kyläfestareista tarjoilee tänä vuonna perinnenäytöksiä, ohjelmaa lapsille, musiikkia, kisailuja, yhdessä olemista ja tekemistä. Yhteisöllisyys, sekä joutsalainen monipuolinen ja rikas kulttuuri ja esiintyjäkaarti ovat festivaalin keskiössä. Joutopäivä-lauantai huipentuu iltajuhlaan, jonka pääesiintyjänä nähdään legendaarinen Martti Servo ja Napander. Alkutahdit iltaan soittaa Topi Suurosen kokoama Joutsa All Stars ja bileet päättää Jani Partisen luotsaama cover-yhtye J. Partynen eXperience.

Perjantai 5.7.

Joutopäivien “etkot”

Klo 17.00–22.00 SLURPS-näyttämö

Ohjelma

lauantaina 6.7.

Talomuseo, Museotie 2, Joutsa

Ohjelmalliset maalaismarkkinat

Klo 9.00 Joutomies avaa 52. Joutsan Joutopäivät

Talomuseon anniskelualueen tarjoilusta vastaa

Lamminmäen

Juhla ja Peti Alue on avoinna klo 9.00–00.30.

Ohjelma sunnuntaina 7.7.

Talomuseo, Museotie 2, Joutsa

Klo 10.00 Joutopäivien jumalanpalvelus

Kolehti nuorten perus- ja ammattikoulutukseen Suomen Lähetysseuran kautta teemalla ”Koulutus on avain oman elämän hallintaan”.

Kirkkoherra Hanna Laakso, kanttori Jouni Vaaja. Kirkkokahvit.

Jumalanpalvelukseen maksuton bussikuljetus. Lähtö Keskusaukiolta klo 9.30 ja paluu 11.30.

Klo 13.00–16.00 Lastentapahtuma

Klo 9.00–15.00 Perinnenäytöksiä: Vanhojen koneiden näyttely, punamultamaalin keitto ja seppä Joona Kuitunen

Klo 10–10.45 Hehewuti - Hartolalaisen lauluntekijä-laulajan Hehewutin musiikissa yhdistyy pehmeä pop, folk ja jazzahtava iskelmä.

Klo 11.00–12.00 Osuako kukua puhuva eniä Jousan murretta? Lavian Jouni ja Virtasen Veijo pitiä puhetta Jousan murteen elevyttämisestä Klo 12.00–12.45 & 13.15–14.00 Markkinatanssit tanssittajana Eki Jantunen

Muu ohjelma

Klo 12.00–19.00 SLURPS-näyttämö

Taidelaitos Haihatus, Jousitie 68–70, Joutsa

Klo 13.00 Perinteinen Itä-Länsi- jalkapallo-ottelu Kioski auki tapahtuman ajan. Tekonurmikenttä, Koulutie 3, Joutsa.

Lisätiedot JoSePa

Klo 16.00 Joutohölkkä 8,2 km, kilpa- ja kuntosarjat, lähtö Joutsan urheilukentältä. Lisätiedot Joutsan Pommi

Klo 14.00–18.00 Joutopäiväsauna Perinteinen Joutopäiväsauna lämpiää

Löylyä Elämään ry:n saunoilla Vallaspellossa. Hinta 10€ / jäseniltä 5€

Ilta talomuseolla klo 18.00–00.30

Klo 17.00 Lipunmyynti talomuseolla aukeaa

Klo 18.00 Topi Suuronen & Joutsa All Stars

Klo 21.00 Martti Servo ja Napander

Klo 23.00 J. Partynen eXperience

Illan jatkot Ravintola Kellarissa, Jousitie 39

Taidelaitos Haihatus, Jousitie 68–70, Joutsa Liput ennakkoon Biletti.fi

Keppihevosrata

Klo 13.00–13.30 Maltti ja Valtti Show Klo 14.30–15.00 Maltti ja Valtti Show

Muu ohjelma

Klo 18.00 Talkooteatterin ensi-ilta: Pensionaatti Rauha – Rikos vanhassa Viipurissa Nuorisoseuran talo, Jousitie 27, Joutsa

Klo 18.00–22.00 Haihatuksen MusaSunnuntai

Jukka Nousiainen Trio + Rütmi-sepot

Jousitie 68–70, Joutsa

Paikalla myös Hanna Hippo ja Jorava!

Klo 22.00 Joutopäivien päätösbileet ja MusaSunnuntain jatkot Stagella APROX. Ravintola Kellari

Jousitie 39

LÖYDÄT MEIDÄT: joutopaivat@joutsa.fi www.joutsa.fi/jouto www.facebook.com/joutopaivat www.instagram.com/joutsan_joutopaivat/ Joutopäivät pidättää oikeuden ohjelman muutoksiin

Joutopäivät palaa juurilleen

Joutsan Kotiseutuyhdistys perustettiin vuonna 1965 vaalimaan kotiseudun monipuolista kehittämistä. Yhteistyössä kunnan, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa ryhdyttiin rakentamaan talomuseon aluetta jo kadonneen Ylä-Koiravuoren talon paikalle Lauri Mäkelän johtamana. Museotoiminnan lisäksi kotiseutuyhdistyksen toimintaan kuuluu laajalti paikallisen perinteen tallentaminen, julkaisujen tuottaminen sekä erilaisten juhlien ja tapahtumien järjestäminen.

Vuodesta 1967 lähtien järjestettiin talomuseolla kesäisiä pitäjäjuhlia. Veli Töyrylä ideoi juhlille nimen Joutsan Joutopäivät. Vuodesta 1972 lähtien Joutopäiviä on järjestetty heinäkuun alussa kotiseutuyhdistyksen, kunnan ja myöhemmin eri järjestöjen vetämänä. Vuoden 2024 Joutopäiviä suunniteltaessa kotiseutuyhdistys tarjoutui ottamaan vetovastuun järjestelyistä ja ohjelmiston suunnittelusta. Tavoitteemme on rakentaa jo 52. Joutopäivät joutsalaisen perinteen mukaisesti yhdessä muiden yhdistysten ja yritysten kanssa. Myös esiintyjävalinnoissa painottuvat joutsalaiset artistit. Talkoohenki ja yhteisöllisyys ovat aina olleet Joutopäivien kantavia arvoja, ja niitä vaalimme myös tänä vuonna!

Tervetuloa Joutopäiville!

Joutobussin aikataulu

Jätä auto kotiin ja hyppää

Joutobussin kyytiin!

Bussi kulkee Keskusaukion ja Talomuseon välillä ja pysähtyy myös Haihatuksen luona

LAUANTAI 6.7.

KESKUSAUKIO TALOMUSEO

Klo 17.50–20.00 ja 23.00–01.00

Non-Stop-kuljetus

Bussikyydin hinta 2 €/suunta klo 17 saakka

Illan kuljetukset 5 €/suunta

Maksu käteisellä tai Mobilepay

SUNNUNTAI 7.7.

Maksuton kuljetus Talomuseon jumalanpalvelukseen. Lähtö

Keskusaukiolta klo 9.30 ja paluu 11.30

Kari Åkman tilausliikenne p. 040 5251357

Joutsalaisen saunalaulun ensiesitys kuullaan museolla

Joutsalla on urheilupitäjän maine, mutta kuntamme on ollut yhtä vahvasti edustettuna myös musiikin saralla. 1970-luvun alussa paikkakunnalla toimi jopa oma Big Band, jonka perustajan ja johtajan Teuvo Salmisen vaikutusta täkäläiseen musiikkielämään ei voine liiaksi korostaa.

Vaikka itse orkesterista lienee nykyään jäljellä vain lukion varastossa makaavat puhallinsoittimet, sen jälki näkyy musiikkielämässä yhä vahvasti. Joutsa Big Band synnytti seudulle joukon musiikin ammattilaisia, jotka toimivat yhä esikuvina nuoremmille soittajapolville.

Toinen merkillepantava piirre Joutsan seudun musiikkielämässä on se, että siinä missä naapurikunnissa on paahdettu jykevää heviä ja tukeuduttu lainabiiseihin, Joutsalle on ollut leimallista edelleen vahvana elävä lauluntekijäperinne.

Joutsan Joutopäivillä nähtävä Joutsa All Stars -kokoonpano tuo esiin vain osan paikkakunnan musiikintekijöistä, ”takamehtien mekatähdistä”, mutta lavalla tulee silti olemaan ruuhkaa. Erityisenä huipennuksena paikallisosaamisesta mainittakoon maailmanensi-iltansa saava ”Joutsalainen saunalaulu”, jonka on laatinut Joutsa Big Bandin entinen basisti, Angesselän oma poika Jouni Lavia.

KUVA: Teuvo ”Steve” Salmisen merkitys joutsalaiseen musiikkimaailmaan on ollut valtaisa. Joutsa Big Band innosti nuoria musiikin pariin ja tänäkin päivänä osa heistä toimii ammattimuusikkoina tai muuten vahvasti musiikkimaailmassa esiintyvinä artisteina ja lauluntekijöinä. Joutopäivien lavalle nousee tässäkin kuvassa poseeraavia henkilöitätunnistatko keitä kuvasta löytyy? Kuva: Joutsan lukion vanhat kuvat

Maalaismarkkinoilla vanhan ajan tunnelmaa koko perheelle

Mitä olisi mikään kesätapahtuma ilman markkinoita ja niihin olennaisesti kuuluvaa vanhojen tuttavien tapaamista ja kuulumisten vaihtoa? Joutopäivät-viikonloppu on perinteisesti ollut entisille joutsalaisille juuri se aika kesästä, jolloin kotiseudulla vieraillaan ja käydään läpi mitä edellisen vuoden aikana on tapahtunut. Joutsan talomuseon idyllinen miljöö onkin mitä oivallisin paikka erilaisille kohtaamisille, ostosten teolle ja ohjelmasta nauttimiselle.

Joutopäivälauantain ja maalaismarkkinoiden ohjelman avaa oma Joutomiehemme. Tule katsomaan jo yhdeksältä, millä vempeleellä Joutomies saapuu tänä vuonna paikalle. Perinnenäytöksissä voi seurata seppä Joona Kuitusen työskentelyä ja punamultamaalin keittoa. Jousan murteen tulevaisuutta pohtivat Jouni Lavia ja Veijo Virtanen. Aamupäivän musiikkituokion tarjoaa hartolalainen laulaja-lauluntekijä Hehewuti, jonka musiikissa yhdistyy pehmeä pop, folk ja jazzahtava iskelmä. Jalalla pääsee laittamaan koreasti Eki ”Jätkän humppa” Jantusen tahtiin Aittalavan Markkinatansseissa.

Talomuseon ulkopuolella voit ihastella vanhoja koneita ja vaikka piipahtaa heinäseiväskujan kautta Haihatuksessa SLUPRS-näyttämön esityksissä.

Myyjien tuotteet ovat maalaismarkkinoiden henkeen sopivia ja metrilakumyyjäkin on paikalla! Ja kun markkinahumun lomassa alkaa huikomaan, voit nauttia mm. paistettuja muikkuja sekä kahvia, lettuja ja makkaraa. Myös kasvisvaihtoehtoja löytyy. Koko lauantain auki oleva anniskelualue tarjoaa juomat aikuiseen makuun, sahtia unohtamatta.

Maalaismarkkinat 6.7. klo 9.00–15.00

Markkinamyyjien esittelyt lisätään Joutopäivien nettisivulle kesäkuussa. joutsa.fi/jouto/markkinat

SLURPS - Uusi nykytaiteen näyttämö

SLURPS - Uusi nykytaiteen näyttämö tuo heinäkuussa Joutsaan kattauksen tanssia, runoutta, esitystaidetta, musiikkia, äänitaidetta, performanssia ja nykysirkusta.

Vaaleanpunaisessa toriteltassa toimiva SLURPS-näyttämö saapuu Joutsaan 5.6.7.2024. Teltta nousee Taidelaitos Haihatuksen ja Joutsan talomuseon väliselle pellolle. Esitysohjelmisto on käynnissä perjantaina klo 17–22 ja lauantaina klo 12–19. Esitykset toteutetaan yhteistyössä Taidelaitos Haihatuksen kanssa, ja ne ovat osa Joutopäivien ohjelmaa.

Luvassa on säveltäjä Matilda Seppälän spoken word ja live-elektroniikkaesitys putkakokemuksista, tanssi- ja esitystaiteilijaduo Johanna Karlbergin ja Iiris Laakson nykymusikaali lesborakkaudesta, Laura Jantusen ja Corinne Mustosen tanssitaidebingo sekä ITE EEROLAN, Hälytaide collectiven ja Veijo Peson musiikkikeikat. Kansainvälisyyttä telttaan tuovat teoksillaan koreografi Maya Oliva, äänitaiteilija MATHIEU SYLVESTRE sekä Joutsassa työskentelevä performanssitaiteilija Daniela dos Reis, joka toteuttaa työryhmineen ritualistisen teoksen, jossa savi ja maalausvälineet ovat myös yleisön ulottuvilla. Teltassa kuullaan myös runoesitys palkitulta Milka Luhtaniemeltä

Ohjelma on yleisölle ilmaista ja tapahtumassa toimii kansankeittiö. Teltalle voi pistäytyä hetkeksi tai koko tapahtuman ajaksi.

Osana ohjelmistoa nähdään myös SLURPS-näyttämön vuoden 2024 kantaesitys, joka on hankkeen osatuottama uusi koko illan teos. Kantaesityksen työryhmän muodostavat kuvataiteilija Sofi Häkkinen, sirkustaiteilija Miradonna Sirkka sekä muusikot Aleksi Kinnunen ja Janne Masalin. Monitaiteisessa esityksessä pureudutaan rutiineihin.

SLURPS - Uusi nykytaiteen näyttämö on Suomea kesällä 2024 kiertävä toriteltta ja monitaidefestivaali. Lisää SLURPS -näyttämöstä osoitteessa www.slurpsnayttamo.com

Daniela dos Reis, Anna Miller, Aino Säävälä ja Johannes Joenperä

Visuals and graphics Hanna Valle

Maltti

Sunnuntain lastenjuhlassa Talomuseon lavalle nousevat YLE:n lastenohjelmista tutut hulvattomat liikennepuistokonstaapelit Maltti ja Valtti. Suuressa suosiossa oleva superkiltti ja sympaattinen poliisiduo hurmaa kohelluksellaan myös aikuisempaa väkeä. Talomuseon kahdessa erisisältöisessä Maltti ja Valtti -show’ssa konstaapelimme fundeeravat liikennettä, ystävyyttä ja muita meille kaikille tärkeitä asioita huumorin keinoin. Esitysten jälkeen kaksikko jalkautuu yleisön pariin, jolloin kävijät pääsevät ottamaan kuvia suosikkiensa kanssa. Joutopäivien aina valpas reportteri pääsi kuulostelemaan konstaapelien aatoksia ja esittämään tärkeitä ja oleellisia kysymyksiä!

Millä mielellä Maltti ja Valtti saapuvat Joutsaan?

Maltti: ”Aurinkoisin mielin! Jostain kumman syystä tuo aurinko tuppaa usein paikalle möllöttämään esiintymistämme jouten ollessaan.”

Valtti: ”Hyvällä mielellä! Kuinkas muuten, kun on Suomen kesä parhaimmillaan. Meillä on ollut tapana tuoda aurinko mukanamme tapahtumiin. Toivottavasti se ei ole muuttunut ilmastonmuutoksen myötä.”

Mitä odotuksia teillä on vierailulle?

Maltti: ”Jou jou Joutopäivät! Joutenolohan on ihan parasta. Se jos mikä on odottamisen arvoista!”

Valtti: ”Joutopäivillä odotan näkeväni monenlaista joutenoloa. Keikkamme aikaan teemme toki parhaamme, että yleisö olisi silloin hereillä!”

Lätyt mansikkahillolla vai kermavaahdolla vai molemmilla?

Maltti: ”En osaa valita. Kaikki yhdistelmät ovat niin herkullisia. Jos mahdollista, niin ottaisin ensin yhden hillolla, toisen kermavaahdolla ja lopuksi kolmas hillolla sekä kermavaahdolla. Nam!

Valtti: ”Molempi parempi!”

Maltin ja Valtin lisäksi lastenjuhlassa vierailevat Hanna Hippo ja Joutsan ikioma Jorava. Kotiseutuyhdistyksen lettukahvio on avoinna koko tapahtuman ajan. Suomen Nuorisoseurat ja Keppihevosharrastajien yhdistys tuovat tapahtumaan keppihevosradan, jota ratsastamaan ovat tervetulleita aikuiset. Lapset ja nuoret saavat toimia opettajina ja kannustajina, ja heidän lisäkseen toimintaa ohjaavat Keppihevosharrastajien yhdistyksen nuoret aktiivit. Lastentapahtuma on maksuton ja se toteutetaan yhteistyössä MLL Joutsan kanssa.

Tapahtumaa tukevat Joutsan Lämpö ja Keski-Suomen Osuuspankki.

vapaapääsy!

Joutopäiviä seuraa Joutoviikko, tervetuloa nauttimaan eri järjestäjien tapahtumista. Ohjelma päivittyy osoitteeseen: www.joutsa.fi/jouto/

Maanantai 8.7.

Klo 10.00–18.00 - Walk In -päivät Walk in tatuointeja ilman ajanvarausta valmiista malleistamme tai omista ideoista. Tervetuloa tutustumaan uuteen liikkeeseen!

Damnation Ink, Jousitie 39, Joutsa Hinta: Kuvien hinnat 50 € ylöspäin

Klo 17.00–19.00 - Tahto Works Wellness: TREENIPÄIVÄ pop-up Liikuntatapahtuma, jossa osallistuja voi valita itselleen sopivat treenit useasta eri vaihtoehdosta. Koulutie 3, Joutsa, Hinta 10 €

Klo 19.00–20.30 - Kirkkokonsertti Gospel Covertajat Gospel Covertajat esittää monipuolista hengellistä musiikkia kauniissa Joutsan kirkossa. Jousitie 42b, Joutsa, Liput 10 € Tiistai 9.7.

Klo 9.00–18.00 - Aittojen maalaustalkoot punamultamaalilla Joutopäivillä keitetyllä punamultamaalilla maalataan vanhoja hirsirakennuksia. Korpelantie 199, Joutsa. Tapahtuma on maksuton. Keskiviikko 10.7.

Klo 18.00–20.00 - Joutsan Nuorisoseuran Talkooteatteri: Pensionaatti Rauha - Rikos vanhassa Viipurissa Paikallisin voimin tehtyä kesäteatteria. Tulkaa katsomaan mitä tapahtui kesäisessä Viipurissa kerran 30-luvulla. Säilyikö pensionaatissa rauha vai rikkoiko rikos sen? Kuka on syyllinen ja saako hän rangaistuksensa? Se selviää tämän kesän talkooteatterin näytelmässä, jonka on kirjoittaneet yhteistyössä näyttelijä Mervi Ruokola-Parkkonen ja ohjaaja Jarmo Laakso. Joutsan nuorisoseurantalo Nuokku, Jousitie 27, Joutsa Liput: aikuiset 20 €, lapset 10 €

Torstai 11.7.

Klo 10.00–15.00 - Luovuutta ja liikettä - happening Kaikille sopivia ohjattuja matalan kynnyksen liikuntatuokioita ja kesäpäivään sopivaa luovaa taideilmaisua klo 10 Järvijumppa klo 11 Vauvasta vaariin -musiikkiliikunta klo 12 Taidetta!

klo 13 Puistojooga

klo 14 Tanssit elävän musiikin tahtiin, tanssittajana Juha Rupponen Uimala, Uimalantie 7, Joutsa

Klo 11.00–17.00 - Doll Landian Nukkekotikylässä pienoisrautatiepäivä Pitkän linjan harrastajat Jyri ja Erkki esittelevät harrastusta ja ajavat erilaisia junia Doll Landian radalla. Pääsyliput koko kylään -50 % junailujen ajan. Länsitie 8, Joutsa, Perjantai 12.7.

Klo 19.00–20.30 - Suonteen soitto: Jukka Perko PreBoppers Joutoviikolla Café Meijerinliiterin Jäähuoneella järjestettävässä Suonteen soitto –kesäkonsertissa estradille nousee huippusaksofonisti Jukka Perko PreBoppers -yhtyeensä kanssa. Jukka Perko PreBoppers eli Perko ystävineen tarjoaa täyslaidallisen kenen tahansa jalan alle menevää, perinteistä jazzia. Kokoonpanon loihtimat versiot ikivihreistä sävelmistä tempaavat kuulijansa mukaan musiikilliselle aikamatkalle 1930–40-lukujen Ameriikkaan. Suonteen soitto-kesäkonserttisarja on 100-vuotiaan kivinavetan ”jäähuoneella” järjestettävä tunnelmallinen kokonaiselämys. Myös Bar Jäähuone on auki! Café Meijerinliiteri, Kangasniementie 1052, Joutsa Liput 24 €, ennakkoon: cafemeijerinliiteri.johku.com ja saatavuuden mukaan ovelta tuntia ennen konsertin alkua.

Klo 18.00–20.00 Joutsan Nuorisoseuran Talkooteatteri: Pensionaatti Rauha - Rikos vanhassa Viipurissa

Lauantai 13.7.

Klo 14.00–15.00 - Kulttuuripaku Letkaliiterillä Tamperelaisen Teatteri Siperian musiikkia, sketsihuumoria ja teatteria yhdistelevä esitys. Mukana näyttelijä-käsikirjoittaja Tuukka Huttunen, muusikko Juha Junttu, näyttelijä Pekka Heikkinen sekä avustajakoira Hali.

Letkaliiteri, Koskelantie 56, Rutalahti

Liput: 10 € / alle 15 v aikuisen kanssa ilmaiseksi

Klo 20.30–01.00 - Letkaliiterin tanssit: Rainer Bollström Rainer ”Raikku” Bollström on legendaarinen suomalainen muusikko ja artisti, joka on viihdyttänyt tanssikansaa yli 30 vuoden ajan. Tänä iltana päästään tanssimaan ihan urakalla monipuolisen ohjelmiston parissa.

Letkaliiteri, Koskelantie 56, Rutalahti

Liput: 20 €

Sunnuntai 14.7.

Klo 18.00–22.00 - Haihatuksen MusaSunnuntai: Lyyti ja Varpuset

Kolme albumia julkaissut Lyyti säkenöi yhtyeensä kanssa Haiha-stagella. Lyyti tunnetaan monen ikäisiä koskettavista kappaleistaan sekä eläväisestä esiintymisestään, joka herättää laulujen tarinat henkiin. Lyytin keikoilla niin riemukkaat kuin kipeätkin tunteet eletään yhdessä läpi itkun, naurun, tanssin ja yhteislaulun kautta.

Taidelaitos Haihatus, Jousitie 68-70, Joutsa

Liput: Ennakkoon 20/15 €, portilta 22/17 €

Koko Joutoviikon ajan Joutsan Seudun Taideseuran pieni myyntinäyttely Myytävänä Joutsan Seudun Taideseuran jäsenten taidetta Taitokeskuksen aukioloaikoina. Paikka: pieni huone Taitokeskuksen perällä.

Avoinna Taitokeskuksen aukiolojen mukaan. Myyntinäyttely jatkuu heinäkuun loppuun. Taitokeskus Joutsa, Jousitie 38, Joutsa.

Kulttuurikonkeli-pyöräilyreitistö Bikeland-verkostossa

K

ulttuurikonkeli-pyöräilyreitistö on suunniteltu Taiken tukeman Haiku-kulttuurihankkeen ideapajassa. Itse hanke loppui jo viime vuoden puolella, mutta sen perintönä tälle vuodelle saatiin vielä tämä hauska ja ympäristöystävällinen reitistö aikaiseksi. Sen ajatuksena on innostaa ja rohkaista niin paikallisia kuin matkailijoitakin lähtemään pienelle tutkimusretkelle lähiympäristöön ja tutustumaan Joutsan taajama-alueen luonto- ja kulttuurikohteisiin – pyöränsatulasta käsin – tai vaikka patikoiden.

Kulttuurikonkeli mahdollistaa kohteiden kiertämisen myös pyörättömille. Haihatuksesta ja KITA-galleriasta voi lainata tavaramerkkinäkin jo tunnetun, vihreän mummomankelin. Se takaa rennon ja kiireettömän tavan kiertää karttaan merkittyjä kohteita. Pyörän voi palauttaa joko Haihatukseen tai KITA-galleriaan retken päätyttyä. Reittikarttoja löytyy myös em. paikoista.

Haihatukselle oma juhlaolut

Joutsan Varastopanimo ja Haihatus tekivät yhteistyötä ja sen hedelmänä syntyi uusi, maittava Haihatus-juhlaolut.

– Haihatus-olut on tälläinen pienellä twistillä oleva aika perinteikäs vehnäolut joka on valmistettu suurella antaumuksella ja rakkaudella Haihatuksen 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Sen twistin saa aikaiseksi hippunen korianteria ja perinteisestä belgi-vehnästä poikkeava humalointi, kertoo olutmestarina toiminut Visa-Matti Kuitunen ja lisää myhäillen:

– Se on hyvän “dokabiliteetin” omaava raikas kesäolut!

Joutsan Varastopanimo toimii samassa kiinteistössä Ravintola Kellarin kanssa. Lisäksi kiinteistössä toimii myös majoituspalveluita tarjoava Hotelli Aatto Ja Elli.

Ravintola Kellari on myös Kulttuurikonkeli-kohde. Ravintolan seinältä löytyy pitkäaikaisen Haihatus-taiteilijan Ben Nozdrachevin seinälle maalaama teos.

Haihatuksen juhlaolut on myynnissä Ravintola Kellarissa ja sieltä sitä voi myös ostaa mukaansa.

Haihatus-oluen etiketissä olevan Jubilee-hahmon on suunnitellut taiteilija Hanna Toiviainen.

Daniela dos Reinsin, Aino Säävälän, Johannes Joenperän ja Anna Millerin muodostama performanssiryhmä tuli valituksi Joutsan Slurps-teltan artistien joukkoon. Teltassa nähdään ja kuullaan myös muusikko Veijo Peso sekä äänitaiteilija Mathieu Sylvestren keikat. Kaikkia heitä yhdistää Haihatuksen taiteilijaresidenssi.

Nelostien helpoin pysähdys

Ravintola Huttula

Huttulan tila on mainittu ensimmäisen kerran historiankirjoissa jo 1500-luvulla ja se on ollut Joutsan ensimmäisiä kantatiloja. Ikosen suvulla se on ollut viimeiset 150 vuotta. – 1960-luvun alussa rakennettiin kantatie 59 ja se halkaisi viljelymaat. Viljely kävi kannattamattomaksi, kun pellot jäivät pieniksi tilkuiksi. Silloin oli ollut jo maatilamatkailua ja vanhempani päättivät vaihtaa alaa. Ravintola Huttula avattiin juhannuksena 1967 tähän kantatien varteen, kertoo toimitusjohtaja Jaakko Ikonen.

Tänä päivänä ei enää ole kantatie 59:ttä, vaan Huttulan ohitse kulkee Nelostie. Yhtenä Nelostien katseenvangitsijana on Huttulan rannassa sijaitseva KITA-galleria eli kineettisen taiteen talo.

– Tarjosimme jo siinä 2000-luvun taitteessa tuota rannassa olevaa taloa Haihatukselle käyttöön, mutta sitten löytyikin Koiravuori, joka oli sopivampi. Vuosien varrella siellä on kuitenkin tehty erilaisia projekteja, kertoilee Jaakko.

Huttula on toiminut siis käytännöllisesti katsoen Haihatuksen kumppanina ja tukijana aina.

Huttulan ravintola on kuuluisa herkullisesta lounaspöydästään – tarjolla on myös vegaaninen vaihtoehto ja sellainen löytyy myös à la carte-listalta. Ja jos et vielä ole maistanut Huttulan Metsurinleipää, niin tee se tänä kesänä. Matkaajien keskuudessa se on noussut lähes kulttimaineeseen!

Huttulasta saat käytännöllisesti kaiken, mitä mökkireissulle tarvitset – myös kalastusluvat Suonteen, Jääsjärven, Viherin, Joutsan ja Kirkkolan kalastuskuntien vesialueille.

Huttulalla on pitkä historia perheyrityksenä. Jaakko itse on ollut Huttulassa töissä jo 70-luvun puolivälistä asti ja vaimo Eija Niiniketo-Ikonen liittyi seuraan parikymmentä vuotta myöhemmin.

Rautakauppala - Haihatuksen kumppanina jo yli 20 vuotta

Aivan Joutsan keskustassa sijaitseva Rautanet-ketjuun kuuluva Rautakauppala on kulkenut Haihatuksen rinnalla yhteistyökumppanina jotakuinkin sen perustamisesta lähtien.

– Aina, kun meillä on ollut lahjoitettavaa ylijäämätavaraa, Haihatuksesta on sille löytynyt vastaanotto. Lisäksi olimme mukana tukemassa Raimo Auvisen painonpudotuskampanjaa mahdollistamalla hänelle asiaankuuluvan kulkupelin, jolla hän sitten potkutteli ympäri kylää, kertoo Rautakauppala Oy:n toimitusjohtaja Hannu Tuukkanen hymyillen.

Rautakauppalan toiveena tälle kesälle on, että ihmiset liikkuisivat. Maailmantilanne on sen kaltainen, että jo kahden vuoden ajan rautakauppa-ala yleisesti on heikentynyt kannattavuudeltaan.

– Se on suoraan kytköksissä Ukrainan sodan alkamiseen ja se on vaikuttanut ihmisten mielialoihin. Pitää olla sellainen kiva boosti, että “teenpä tuota ja teenpä tuonkin.”

Rautakauppalassa on helppo piipahtaa sijaintinsa vuoksi pienemmänkin ostoksen takia. Lisäksi liikkeessä on panostettu vahvasti asiakaspalveluunsen nopeuteen ja joustavuuteen.

– Vapaa-ajan asukkaat ovat meille tärkeitä ja me pyrimme löytämään heille tuotteita, joita he tarvitsevat – olivat ne sitten ulkona puutarhassa, kuten mullat ja lannoitteet tai rannoilla, kuten laiturit ja laituritarvikkeet, kestopuut, maalit ja kyllästeet.

– Meidän hintatasomme on linjassa yleisen hintatason kanssa, joten tervetuloa vain kaikki kaupoille! Me olemme paikallisia ja palvelevia – ja siitä me pyrimme pitämään kiinni.

Rautakauppala on ollut Joutsan ydinkeskustassa jo yli kolmekymmentä vuotta. Hannu ja Jaana Tuukkanen luottavat paikallisuuteen ja hyvään palveluun.

Joutsan kulttuurikesän herkullisin käyntikohde on

Café Meijerinliiterissä on tarjolla lähiraaka-aineista valmistettuja satokausiherkkuja, Suonteen soitto -kesäkonsertteja, Galleria Jäähuoneen taidenäyttely, Maya´s Vintage -mekkokirppis, kulttuurihistoriallinen näyttely ”Juuret” sekä Design Pylsyn kesäputiikki.

Suosittu kesäkahvila Café Meijerinliiteri sijaitsee joutsalaisella Kokon tilalla, jonka tarina ulottuu aina 1700-luvun alkuun saakka. Historiallista esineistöä on säilynyt runsaasti 300 vuoden ajalta ja näihin mummolasta tuttuihin aarteisiin pääsee tutustumaan aittoihin levittäytyvässä

Juuret-näyttelyssä. Tunnelmallisella aikamatkalla vastaan tulee kaikenlaista nuuskanhiertimestä jäätelökoneeseen.

Meijerinliiterin kivinavetassa järjestettävä Suonteen soitto -konserttisarja on sykähdyttävä yhdistelmä kesäillan taikaa ja korkealaatuista elävää musiikkia ainutlaatuisessa miljöössä. Nimensä konserttisarja on saanut lähellä lainehtivan Suontee-järven mukaan. Konserttisali sijaitsee 100-vuotiaan kivinavetan ”jäähuoneessa”, jossa on ennen vanhaan jäähdytetty lypsylämpimiä maitoja. Massiivisista kivipaaseista ja jyhkeistä hirsistä rakentuvan tilan kruunaa

taiteilija Inka-Maaria Jurvasen maalaama, suvun historiaan liittyvä muraali ”Kokon seitsemän veljestä”.

Samassa navetassa, hiehojen puolella, sijaitsee rouhean kaunis Galleria Jäähuone. Kesän 2024 näyttelynä nähdään kuvataiteilija Kaisa-Tuulia Tuomen ”Ojanpientareelta”. Näyttely kuvaa kaiken elollisen kiertokulkua, elämän ja kuoleman rajapintaa. Teoskokonaisuus on kannanotto herkän ja älykkään luonnon ekosysteemin puolesta.

Tervetuloa nauttimaan kesälomapäivistä kauniissa perinnepihapiirissämme!

Toivottaa yrittäjäperhe Maija, Juhani & Anna-Loviisa Kokko

Meijerinliiteri ja Galleria Jäähuone ovat avoinna 12.6. lähtien ke-su klo 12-18. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Osoite: Kangasniementie 1052, Joutsa www.cafemeijerinliiteri.fi facebook.com/cafemeijerinliiteri instagram.com/cafemeijerinliiteri Suonteen soitto -kesäkonsertit: www.cafemeijerinliiteri.fi/tapahtuma/suonteensoitto Galleria Jäähuone: www.cafemeijerinliiteri.fi/galleria

Lähipaino on kuin lottovoitto paikallisille

GrafiTeam Oy on monipuolinen painotalo, jonka toimitilat sijaitsevat Joutsassa, melkein Haihatuksen naapurissa. GrafiTeam on toiminut Haihatuksen ja KITAn yhteistyökumppanina ja printtimateriaalinen tuottajana jo usean vuoden ajan.

– Haihatuksen näkökulmasta katsoen ammattitaitoisen ja osaavan painotalon sijainti omassa kunnassa on kuin lottovoitto! Taidelaitoksen tarpeet ovat moninaiset pääsylipuista, esitteistä ja postikorteista julisteisiin ja jopa teosprintteihin. GrafiTeam Oy on nopea, palvelu on ystävällistä ja neuvoa on saanut aina kysyä, toteaa useimmiten Haihatuksen printtitilauksista vastaava Kaisa. GrafiTeamin tuotevalikoimasta löytyy kaikkea mainostamiseen; käyntikortit, esitteet, julisteet, tarrat, kyltit, ikkuna- ja autoteippaukset, messuosastojen materiaalit, myynti- ja postituspakkaukset, myyntidisplayt, banderollit ja tienvarsimainokset.

– Tarvittaessa myös asennamme ne puolestasi. Myös graafinen suunnittelu onnistuu, kertoo Mika Kuurne.

Eikä siinä vielä kaikki: uv-säteilyä ja kuumuutta ehkäisevät peilikalvot asennettuina ikkunoihin ja terassilasituksiin ovat myös saatavina GrafiTeamilta ja suurella uv-tulostimella voidaan tulostaa jopa yli kolme metriä leveää materiaalia paksuudenkin ollessa jopa 5cm.

Vahva osaaminen ja ammattitaito, sekä nykyaikaiset koneet takaavat laadukkaan lopputuloksen. GrafiTeamin ammattitaitoon luottavat paikallisten tahojen lisäksi myös useat kansainvälisestikin toimivat yritykset.

– Kun tarvitset painopalveluita, voit luottaa meihin, toteaa Mika Kuurne hymyillen.

Café

Yhteisliput S-etuhintaan: Keskimaan Taidekeskiviikot Taidelaitos Haihatuksessa ja KITA-galleriassa 19.6 ja 26.6.

Tutustu taidenäyttelyihin vaivattomasti ja edullisesti! Keskimaan Taidekeskiviikot tarjoavat mahdollisuuden tutustua Taidelaitos Haihatuksen ja KITA-gallerian kesänäyttelyihin yhdellä yhteislipulla - S-etuhintaan.

Kahtena kesäkuun keskiviikkona, 19. ja 26. päivä, voit hyödyntää S-Etukorttia saadaksesi kahden euron alennuksen jokaisesta yhteislipusta. Näyttelyt sopivat koko perheelle ja tarjoavat monipuolisen kattauksen nykytaidetta eri tyyleissä ja muodoissa.

Alennushintaan oikeuttavat yhteispääsyliput ovat myynnissä vain tapahtumapäivinä Taidelaitos Haihatuksessa ja KITA-galleriassa. Muista esittää S-Etukorttisi lipunmyynnissä ennen maksua hyödyntääksesi tarjouksen. Osto ei kerrytä Bonusta. Alennushintainen lippu voimassa ostopäivän ajan näyttelyiden aukioloaikojen puitteissa 19.6.2024 ja 26.6.2024.

YHTEISLIPUT S-ETUHINTAAN:

(Haihatus + KITA)

Tarjous voimassa 19.6. ja 26.6.2024

– Aikuiset 18 € (norm. 20 €, alv 0 %)

– Alennusryhmät* 13 € (norm. 15 €, alv 0%)

– Lapset 7-15 v. 5,50 € (norm. 7,50 €)

– Perhelippu yhteislippuna, 2 aikuista + 2 lasta, 38 €. (norm. 40 €, alv 0 %, yli kaksi lasta +5,50 € henkilö)

* Opiskelijat, eläkeläiset, työttömät, avustettavat (avustaja pääsee avustettavansa seurassa ilmaiseksi).

Tässä valmistuu käytännöllinen ja tarpeellinen taideteos ”Ystävyyden allas” by Käivä / Samuli Virtanen

Monitoimimies Virtanen

Ilman Samuli Virtasta Haihatus olisi ollut pulassa jo useita kertoja.

– Vanhassa kiinteistössä on aina korjattavaa ja uusia ongelmia syntyy putkistojen vanhetessa, paineiden tippuessa tai vaikka viemäreiden tukkeutuessa. Nämä koskevat kaikkia ikääntyviä kiinteistöjä ja uudempiakin, kertoo Samuli.

– Minä palvelen asiakkaita pääsääntöisesti LVI-puolella ja meiltä saat kaikki tarvitsemasi LVI-tarvikkeet, nippelit ja nappelit, hän jatkaa.

Samuli on myös luova ja taiteellinen. Yksi suurimmista ihastuksen kohteista oli koronakesällä 2020 hänen Haihatukseen suunnittelemansa vesipiste ja samalla taideteos ”Ystävyyden allas”. Kyseessä oli vanhan Singer-ompelukoneen alaosan ja pesualtaan yhdistelmä, jossa käsin ei tarvinnut koskea mihinkään hanan osaan. Tämä teos on toiminnassa edelleen.

Samuli on ollut Haihatuksen luottomies monenlaisissa asioissa; maansiirtotöissä, lavettikuljetuksissa, putkihommissa – me Haihatuksessa lämpöisesti suosittelemme soittamaan Samulille, mikäli eteesi osuu ongelma, joka tuntuu ylitsepääsemättömältä, sillä hänessä yhdistyvät rautainen ammattitaito, luovuus ja aito halu auttaa asiakasta.

Vegaaniset grillimätöt Tiksun kiskalta

Haihatuksen 25-juhlavuotiskesänä juhlitaan myös 5-vuotista yhteistyötä Grilli-Kahvio Tikanderin kanssa.

Ensimmäisenä kesänä Tirehtööri Puurusen alaisuudessa – kesällä 2020 –uudistettiin myös Haihatuksen kioskitoimintaa ja siihen avuksi saatiin Grilli–Kahvio Tikander. Yhteistyö on jatkunut siitä lähtien ja jatkuu edelleen.

– Kioski palvelee nyt myös kuljetusalan väkeä, sillä isolle aukiolle mahtuu nyt rekallakin parkkiin, kertoo ”Tiksun” pomo Jarno Tikander, Ja koska tila kioskin edessä on lisääntynyt, on myös jäätelökioski saatu grillikioskin kupeeseen.

Haihatuksen nimeä kantava vegaaninen grillmättö ”Haihatus sätö” suunniteltiin jo vuonna 2020 yhteistyössä taidelaitoksen väen kanssa. Siitä lähtien se on pysynyt Tiksun menussa mukana. Grilli-Kahvio Tikander on äänestetty jo useita kertoja Suomen parhaiden grillikioskien joukkoon.

Seuraa Tiksun tarjouksia poimimalla tästä puhelimesi kameralla QR-koodi; se vie sinut Grilli-Kahvio Tikanderin FB-sivustolle – ja tiedät aina, kuinka nälkäsi selätetään!

Joutsan ensimmäinen rautatie

Joulukuussa 2023 aukesi uusi ja hyvin erityinen Kahvila Doll Landia keskelle Joutsan kirkonkylää. Ihmisille tarkoitetun kahvilan ohella siellä on nukkekahvila nukkevieraille, Liisa Kukkasen nukkekuvista koostettu valokuvanäyttely sekä nukkekotiesine- ja lahjatavaramyymälä. Kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna aukeaa neljä huonetta käsittävä nukkekotikylä, johon on tulossa myös pienoisrautatie.

Doll Landia on mukana Haiku-hankkeen Kulttuurikonkeli-pyöräilyreitistön yhtenä kohteena ja löydät sen osoitteesta Länsitie 8, Joutsa. QR-koodin nappaamalla pääset suoraan Doll Landian kotisivulle!

Kylän Juuret Jatkoklubi Ravintola Kellarissa lauantaina 20.7. Illan hoitaa pakettiin Faarao Pirttikangas.

Kesän retkille