RHS_saarela

S A A REL A N TA LON RAKENNU SHISTORIASELVIT YS 2024

I

VIL JA HALONEN

I

G RACE HERMEZ

1

Kuva 2

J U L K A I SU T I ED O T Rakennushistoriaselvityksen kohde: Saarelan talo ja sen pihapiiri Selvityksen valmistumisajankohta: Tammikuu 2025 Selvityksen tekijät: Grace Hermez ja Vilja Halonen

2

3

SI SÄL L YS

Ti i vi s te l m ä Pe rus t i e tol om a ke

OSA I - KOHTE E N HISTOR IA 1 .1 1 .2 1 .3 1 .4 1 .5

Kohte e n y m pä ri s tön hi s tori a Yrj ö s a a re l a S a a re l a n pi ha ra ke nnus te n hi s tori a S a a re l a n pä ä ra ke nnuks e n hi s tori a S a a re l a n hi s tori a n a i ka j a na

OSA II - KOHTE E N NY KY TIL ANNE 2 .1 2 .2 2 .3 2 .4 2. 5

A s e m a ka a va - j a s uoj e l ut i l a nne Ra ke nnuks e n ul koa rkki te ht uuri Ra ke nnuks e n s i s ä a rkki te ht uuri N y ky t i l a nte e n m uka i s e t pi i rus t uks e t Kohte e n a r vot t a m i ne n

3.

Y hte e nve to

LÄHTE E T H a a s t a t te l ut Pa i ne t ut l ä hte e t S ä hköi s e t l ä hte e t Ka r t t a l ä hte e t Kuva l ä hte e t

4

5 Kuva 3

T I I V I S T E LMÄ

PE RUSTI E TOL OMAKE

Tässä rakennushistoriaselvityksessä syvennytään Oulujoessa sijaitsevaan Saarelan talon ja sen ympäristön historiaan sekä nykytilanteeseen. Saarelan talo on 1800-luvun puolivälissä valmistunut rakennus joka on puurunkoinen ja edustaa tyyliltään talonpoikaisarkkitehtuuria. Saarelan talon pihapiiri pitää nykyään sisällään Saarelan päärakennuksen, Saarelan talon piharakennuksen ja laajan ulkotaidepuiston. Saarelan päärakennus on kaksikerroksinen ja pinta-alaltaan noin 320 m2. Rakennus on kaavassa merkittynä sr-3 suojelumerkinnällä. Päärakennuksella on ollut lukuisia eri käyttötarkoituksia pitkän elinkaarensa aikana ja tavoitteena olisi, että päärakennus olisi tulevaisuudessakin aktiivisesti käytössä.

SE LV IT YSKO HDE Saarelan päärakennus ja pihapiiri

Tämä rakennushistoriaselvitys jakautuu kahteen osuuteen, ensimmäinen osuus käsittelee ympäristön, Saarelan talon sekä sen piharakennusten historian tutkimisen. Toinen osuus käsittelee kohteen nykytilanteen analysoinnin.

Tämä kokonaisuus on toteutettu kirjallisuuslähteiden, arkistolähteiden,sähköisten lähteiden sekä itse toteutettujen haastatteluiden pohjalta. Työ pitää sisällään paljon kirjoista ja artikkeleista löydettyjä valokuvia sekä pääasiassa itse otettuja valokuvia. Näiden lisäksi aineistoa on kertynyt itse tehtyjen analyysien perusteella kohteessa paikan päällä inventoimassa ollessa.

SIJAIN TI Saarelan saari, 90650, Oulu O SO ITE Saarelansaarentie 12 RAK EN N UST Y Y LI Talonpoikaisarkkitehtuuri RAK EN N USV UO SI 1800-luvun puolivälissä K E R RO SLUK U 2 KO HTE EN L AA J UUS 319,86 br - m2 RUN KO Hirsi K AAVATIL AN N E : Asemakaava voimassa 4.8.1995 SUOJ ELUTIL AN N E sr-3 merkintä asemakaavassa

Kuva 4. Saarelan talon pihapuoleinen kuisti, 1980. Kuva: Katri Huusko.

6

7

OSA I 8

KOHTE EN HIS TO RIA

9

1.1 KOHTEEN YMPÄRISTÖN HISTORIAA Oulujoki ”Oulujoki, jonka lohirikkaudet jo muinaisina aikoina houkuttelivat asutusta äärelleen ja joka viime vuosisadalla tervatienä antoi Kainuulle elämisen keinot ja loi Oulusta maailman johtavan tervakaupungin, on paraikaa yhä lisääntyvässä määrin luovuttamassa maamme talouden käyttöön suurinta rikkauttaan, koskiensa vesivoimaa”

Voimakasvirtainen vesiväylä tarjosi otollisen lähtökohdan Kainuun erämaiden runsaiden puuvarantojen hyödyntämiseen. Oulujoen teollinen historia alkaa 1600-luvulta, jolloin Ruotsin hallitus huolestui Keski-Ruotsin metsien nopeasta häviämisestä ja antoi käskyn siirtää puuhioketta käyttävä raudan valmistuksen kuningaskunnan itäisiin osiin.

Näin vesistön varrelle syntyi ruukkiteollisuutta, jonne raaka-aineena käytetty takkirauta tuotiin emämaasta ja kuljetettiin jalostettuna kankirautana takaisin. Venäjän vallan aikana ruukit keskittyivät paikallisen järvimalmin jalostukseen, ja takkirautaa alettiin kuljettaa Oulujokea pitkin Venäjälle ja Baltiaan. (Entinen Oulujoki s. 242)

Näin kirjoitti Niilo Saarivirta, Oulujoen osakeyhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja yhtiön julkaiseman Entinen Oulujoki-historiikin alkusanoissa vuonna 1954.

Oulujoki on 106 km pitkä joki ja sen pudotuskorkeus on yli 122 metriä. Joki alkaa Oulujärven luoteiskulmassa sijaitsevasta Vaalasta ja päättyy Pohjanlahteen Oulun kaupungin kohdalla. Ennen rakentamista se jakautui koskialueisiin, joista 17 kilometriä pitkä ja 56 metriä korkea Pyhäkoski oli maamme suurin. (Entinen Oulujoki, Oulujoki Osakeyhtiö, Kauppakirjapaino Oy, Helsinki 1954 s. 10) Oulujoen varhaisimmat merkit asutuksesta ovat peräisin vuosilta 6800–6000 eaa. Asukkaat seurasivat jäämassojen painosta vapautuneen maan kohoamista eläen metsästämällä ja kalastamalla.

Kuva 6. Oulujokivarren tiloja vuodelta 1882. Kuvassa keskellä Saarelan saari ja levein kohta joessa on Heikkilän suvanto.

Saarela

1500-luvulla alueelle vakiintui maanviljelyskulttuuri, jota täydensivät kalastus, karjanhoito ja tervanpoltto. (www.ymparisto.fi/Fi-FI/Ervi_Oulujoella/Historiaa/Talonpoikaiskulttuuri) Jokivarresta on löydetty runsaasti esihistoriallisia esineitä ja asuinpaikkoja, joista osa on tuhoutunut voimalaitosrakentamisen vuoksi. (www. ymparisto.fi/f i-FI/Ervi_Oulujoella /Historiaa/Asutuksen aiheita)

10

Kuva 5. Oulujoki kartalla.

Saarela on todennäköisesti ensimmäisen kerran raivattu viljelykseen keskiajan lopulla.

Koska on eletty kaskitaloutta ja elämä on muutenkin ollut levotonta. niin asuinpaikat on aina välillä hylätty, ja sitten taas metsän kasvettua tai aikojen rauhoitettua samat tai uudet yrittäjät ovat tulleet paikalle. (Yrjö ja Betti Saarelan suku, 2016, s.154–156)

Kuva 7. Tilat Saarelan saaresta Markkuulle noin vuonna 1700. Vihreällä rajatut alueet ovat niittyjä.

11

Oulujoen hyödyntäminen tukkien uittoväylänä alkoi jo Isovihan aikakaudella. Sen vaikutus jokiluontoon voimistui 1860-luvulla, kun puutavaran vienti sahatavaran muodossa yleistyi ja Perämeren rannikolle rakennettiin höyryvoimalla käyviä suursahoja. Kasvava liikenne ja uittomäärät edellyttivät koskien tehostettua perkaamista kivistä ja matalikoista. Joen patoaminen ei lopettanut uittoa, vaan voimaloiden yhteyteen rakennettiin ensin uittorännit ja myöhemmin tukkinippujen siirtolaitteet.

Oman erityispiirteen Oulujoen teollisuudelle antoi tervanpoltto ja tervatynnyreiden kuljetus koskiveneillä. Terva oli Pohjois-Suomen keskeinen vientiartikkeli kolme vuosisataa aina 1900-luvulle asti. 1870-luvulla Oulu oli maailman johtava tervakaupan keskus. Terva oli laivanrakennuksen ja merenkulun välttämätön tarveaine aina siihen asti, kun siirryttiin teräksisten höyrylaivojen aikakauteen. Koskiveneiden ja tervansoudun kulttuuri säilyi liikennemuotona ja matkailijoille tuotettuina elämyspalveluina joen patoamiseen saakka. (Entinen Oulujoki s. 230)

Kuva 8. Oulujoen uittoyhdistys.

Kuva 9. Joen kuohuja.

Kuva 10. Uittoerottelua Oulunjoen suulla.

Kuva 11. Ahmaskosken niskalta ilmakuva.

Oulujoella on merkittävä rooli Suomen matkailuhistoriassa. Se oli osa vuonna 1887 perustetun Suomen Matkailuyhdistyksen (SMY) ensimmäistä matkailureittiä, joka alkoi Viipurista ja jatkui Kajaanin kautta Ouluun. Reitin viimeinen osuus tarjosi omituisimpia ja hupaisimpia matkoja tervaveneellä laskien Muhokselle ja sieltä laivalla Ouluun. SMY järjesti matkailijoiden käyttöön koskiveneitä kuljettajineen sekä perusti joen varteen majoituspaikkoja. Näistä ensimmäinen oli Merilän talo, jonka käyttöönotto huojensi kaksitoistatuntisen koskimatkan rasittavuutta. Vuonna 1912 yhdistys kunnosti Uutelan tilan matkailumajalaksi ja hankki myöhemmin Vaalasta hotellin koskimatkailijoiden käyttöön.

Oulujoen saavutettavuutta paransivat myös Oulujärven laivaliikenne sekä Iisalmen ja Kajaanin välille avattu ratayhteys. (Entinen Oulujoki s. 272–275, 281, 286) Oulujoelta tunnetaan tarinoita miehistä, joilla oli poikkeavan suuret voimat. Osa niistä voi olla totta, osa on ehkäpä tarua, esimerkiksi jutut miehestä, joka laittoi tappelua aloittaessaan rukkaset säilöön puohin nurkan alle. Tapaus sijoitetaan vaihtelevasti milloin minnekin, esimerkiksi Oulujokivarteen tai Oulunsaloon ja se on tyypillinen folkloristien paikallistarinaksi nimittämä ilmiö. Monet näistä kertomuksista on sittemmin liitetty vahvasti Yrjö Saarelaan. (Oulujokisten sata vuotta, Tervonen Antero, s 190)

12

13

1.2 YRJÖ SAARELA

Yrjö Saarela syntyi Oulujoella vuonna 1884 seitsemänlapsisen perheen nuorimpana lapsena. (Yrjö ja Betti Saarelan suku, 2016, s. 6) Hän on Maria ja Jaakko Sarkkisen poika ja hänen oikea alkuperäinen sukunimensä onkin Sarkkinen. Saarela nimeä hänen vanhempansa ryhtyivät käyttämään vasta ostettuaan Oulujoelta ison Saarelan tilan. Yrjön isoisä oli tunnettu voimistaan ja hän oli kuulemma ”väkevä ja pelekäämätön mies”. Nämä piirteet selkeästi periytyivät Yrjö Saarelallekin. (Yrjö Saarela, painimattojen aristokraatti, Esko Lintala 1984, s. 8) Limingasta Oulujoelle muutettuaan ryhtyivät Maria ja Jaakko Sarkkinen voimaperäiseen maanviljelyyn Saarelan tilalla. Ajan tavan mukaan he ottivatkin sukunimikseen tilan nimen ja niin tuli Sarkkisista Saarela. Saarelan talon nimi muutettiin vaurastumisen myötä Isoksi Saarelaksi. Saarelan talo oli hyvin lohirikas, ja talossa oli myös tervahauta sekä tiilihauta. (Yrjö Saarela, painimattojen aristokraatti, Esko Lintala 1984, s. 9) Yrjöstä kasvoi Saarelassa vilkas, ulospäin suuntautuva, nuori mies. Hän oli sekä liikunnallisesti että musikaalisesti lahjakas. Hän esiintyi näytelmissä, lauloi kuorossa, soitti mandoliinia ja toimi Oulun nuorisoseurassa sihteerinä ja rahastonhoitajana. Yrjö kilpaili sauvavoimistelujoukkueessa, pelasi pesäpalloa, hiihti, juoksi, ampui, heitti ja hyppäsi.

Näin hänestä kehittyi monipuolinen urheilija, joka sitten valitsi lajikseen painin.

Yrjö Saarela oli pääammatiltaan kuitenkin maanviljelijä, mutta siinä ohessa harjoitteli menestyneeksi painijaksi. Vuonna 1908 hänestä tuli raskaan sarjan Suomen mestari.

Samana vuonna hän sai Lontoon olympialaisissa hopeamitalin. Tämä oli Suomen olympiavoittojen alku. Tukholman olympiakisoissa 1912 hän voitti ylivoimaisesti sarjansa kultamitalin. Ryhdyttyään sen jälkeen ammattilaiseksi hän kierteli voitokkaana eri puolilla maailmaa ja tuli tunnetuksi etenkin tekniikastaan. 1920-luvulla hän palasi jälleen amatööripainijaksi, otti osaa 1929 Suomen mestaruuskisoihin ja sai hopeamitalin. (Hautala, Kustaa, 1982, s. 400)

Kuva 12. Kuva Yrjö Saarelasta nuorena.

14

Vuonna 1951 kesäkuussa Yrjö Saarela nukkui Oulujoella rauhallisesti pois. Monivaiheinen, suurten ilojen, mutta myös surujen värittämä elämä oli päättynyt. (Yrjö ja Betti Saarelan suku, 2016, s. 24)

15

1.3

Saarelan tilalla on ollut vuosien saatossa erilaisia piharakennuksia. Suomalaiselle talonpoikaiselle rakentamistavalle tyypillistä oli, että pihapiirissä oli lukuisia eri käyttötarkoituksessa olevia tuotantorakennuksia, asuinrakennuksia, sekä eri varastointitarkoituksiin olevia rakennuksia.

SAARELAN PIHARAKENNUSTEN HISTORIA

Pihapiiri oli toiminnallinen kokonaisuus. Tiedossa onkin, että pihapiirissä on toiminut päärakennuksen lisäksi ainakin kivinavetta (toiminut myöhemmin sikalana), toinen navetta, hevostalli/aitta/pihavarasto, leikkimökki, rantavaja, paja, sauna, vessat ja tallitunkio, jäähuone/puuliiteri, traktoritalli, mylly, sekä heinälato/värkkivaja. Piharakennusten määrä ja käyttötarkoitus on muuttunut ja vaihdellut vuosien varrella. Saarelan takapiha on ollut peltoa. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu Yllä havainnollistava ”ilmakuva” jossa näkyy piharakennusten sijoittelu Saarelan tilalla vuonna 1931 (Lähde: paikkatietoikkuna)

P

Saarelan tilalla on ollut vuosien saatossa erilaisia piharakennuksia. Suomalaiselle talonpoikaiselle rakentamistavalle tyypillistä oli, että pihapiirissä oli lukuisia eri käyttötarkoituksessa olevia tuotantorakennuksia, asuinrakennuksia, sekä eri varastointitarkoituksiin olevia rakennuksia.

P

Pihapiiri oli toiminnallinen kokonaisuus. Tiedossa onkin, että pihapiirissä on toiminut päärakennuksen lisäksi ainakin kivinavetta (toiminut myöhemmin sikalana), toinen navetta, hevostalli/aitta/pihavarasto, leikkimökki, rantavaja, paja, sauna, vessat ja tallitunkio, jäähuone/puuliiteri, traktoritalli, mylly, sekä heinälato/värkkivaja. Piharakennusten määrä ja käyttötarkoitus on muuttunut ja vaihdellut vuosien varrella. Saarelan takapiha on ollut peltoa. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Kuva 13. Saarelan tilan ilmakuva kuvastaen nykytilannetta.

P

Hevostalli/ aitta/ pihavarasto

Sauna

Saarelan päärakennus

P

(oletettu) Jäähuone/ puuliiteri Kuva 14. Saarelan tilan ilmakuva kuvastaen tilannetta vuonna 1931.

Kivinavetta

P

Yllä havainnollistavat ”ilmakuvat” jossa näkyy piharakennusten sijoittelu Saarelan tilalla.

Ylemässä kuvassa nykytilanne ja alemmassa kuvassa vuoden 1931 tilanne.

(Lähde: paikkatietoikkuna).

16

Leikkimökki GSEducationalVersion

Kuva 15. Havainnollistava aksonometrinen kuva Saarelan tilan rakennuksista vuonna 1931.

17

He vos t al l i / ai t t a/ p i h avar asto (sä ily ny t)

Kiv inave tta (p ure ttu)

Rakennusvuosi: 1852, n. 80 k-m2 (Lähde: Kaupunginarkisto, sähköpostiviesti, myynti-ilmoitus). Aitan yläosassa lukee luku 1852. Pihavarasto on tälläkin hetkellä jaettuna kolmeen osaan. Varaston itäisin puoli on toiminut aikanaan ainakin niin sanottuna “ruokapuolena”, jossa on säilötty mm. käyttöjauhoja, lihaa, kalaa, ja aitan tilan yläosassa, “parvekkeella” joka on aitassa yhä edelleen, on pidetty suolakalanelikoita, ja orsille pistetty lihaa. Keskiosassa on ollut hevosten varusteita, esimerkiksi valjaat. Keskiosa on myös toiminut vaatevarastona, siellä on säilötty mm. mattoja, ja varaston vintillä on saattanut kesäisin myös nukkua. Varaston länsipuoli on toiminut hevosten tallina. Varastorakennuksessa on nykyäänkin vaakalaudoitus, ja rakennus on vuorattu vaakalaudalla 1920-luvulla Yrjö Saarelan toimesta. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Rakennettiin 1913 Yrjö Saarelan toimesta. Tilalle rakennettiin myös toinen navetta vuosina 1924-25, jossa oli yhteensä 45 lypsävää lehmää. (Saarela ym., 2016, s.19) Kivinavetta on toiminut ainakin navettana. Kun Saarela oli vuokrattuna Koskisille 60-luvun alussa, kivinavetta toimi sikalana, sillä Koskiset olivat sikafarmareita. Kun kivinavetta purettiin, Takalahden taloon käytettiin kivinavetan kiviä. Ja kun Takalahden talo purettiin, siirtyivät navetasta peräisin olleet kivet Kärsämäen kylään erääseen taloon. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Kuva 17. Yllä kuvassa näkyy kivinavetta ja taustalla Saarelan päärakennus. Kuva on 1930-luvulta.

Kuva 16. Yllä vanha kuva säilyneen varastorakennuksen edustalta. Vasemmalla varastorakennus ja oikealla näkyy Saarelan talo. Varastorakennuksessa näkyy olleen pärekatto. Valokuvan vuosiluku ei tiedossa.

18

19

L e i kki m ö k k i ( p u ret t u )

Jäähuone /p uuliite r i (p ure ttu)

Leikkimökki tehtiin samaan aikaan kun remontti tehtiin, eli noin 1920-1930 –luvuilla.

Leikkimökissä on leikkinut muunmuassa Aino ja Olavi, eli Yrjön ja Betin lapset (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Reunimmainen rakennus toimi toiselta puoleltaan jäähuoneena ja toiselta puolelta puuliiterinä eli puu- ja polttopuuvarastona. Jäähuoneessa jäähdytettiin muunmuassa maitoa. Martti Nissilän muistojen mukaan talvella nostettiin jäätä joesta, noin 1,5m – 1,7m jääpaloja, niiden väliin laitettiin lunta ja vettä, ja sahanpuruja päälle. Nämä jäädytettiin niin ettei ilma pääse virtaamaan. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Sauna (säilyny t) Sauna oli sillan korvessa, ja Martti Nissilän mukaan sauna on yhä edelleen sillan läheisyydessä. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu).

Kuva 18. Yllä kuva Saarelan pihalta. Taustalla näkyy leikkimökki. Kuvan ottamisajankohta ei tiedossa.

Kuva 20. Yllä olevassa kuvassa näkyy oletettava sauna nykyään. Kuva otettu 15.11.2024

20

Kuva 19. Yllä kuva Saarelan leikkimökin edestä 13.5.1928. Pentti Saarela (s.1922 - k.1942) ja Mikko Saarela (s.1920 k.1940) takana keskellä ja Aino Saarela edessä oikealla istumassa.

21

Ve s s a t j a t al l i t u n k i o ( s äily n y t hu o no ssa ku n n o ssa ) Hevostalli/aitta/pihavaraston takana ulkopuolella olivat vessat ja tallitunkio. Kujan puolella, eli länsipuolella olivat työväen käymälät ja itäisellä puolella olivat talonväen vessat. Tallitunkio oli näiden välissä. Istumareikiä oli muistin mukaan neljä kummallakin puolella, vieri vieressä. Erityistä huonetta ei käymälälle tarvinnut. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Heinälato/värkkivajassa säilytettiin maataloustyökoneita ja hevosten tarvikkeita. Traktoritallissa ja myllyssä on ainakin säilötty jauhoja ja viljaa eläimille. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu) Rantavajan ja pajan sijaintia tai tarkempaa käyttötarkoitusta ei ole tiedossa.

Haastattelusta Mikko Saarelan kanssa veikkaus on, että piharakennukset olisi purettu Rautaruukin omistajuuden aikana. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta voi historiallisten ilmakuvien avulla tarkastella lisää piharakennuksien purkamisajankohtia. (https://kartta.paikkatietoikkuna.fi)

Kuva 22. Yllä kuva saatu Sari Jaakkolalta. Kuva on Saarelasta vuodelta 1960. Kuvassa Saarelan tilan piharakennuksia ja Saarelan talo. Kuvassa etualalla vasemmalla näkyy kivinavetta. Sen takana oletettavasti jäähuone/puuliiteri -rakennus.

Sillan korvessa näkyy sauna (säilynyt). Kuvassa oikealla Saarelan päärakennus (säilynyt) ja sen vieressä hevostalli/aitta/ pihavarasto (säilynyt).

Nykyään hevostalli/aitta/pihavaraston ja saunan välissä on pieni uudehko piharakennus.

Kuva 21. Kuvateksti: Nykyään aittarakennuksen takapuolella on näkyvissä tallitunkio ja vessat, mutta ne ovat todella huonossa kunnossa, kuten ylläolevasta kuvasta näkyy. Kuva otettu 15.11.2024.

Kuva 23. Yllä kuva pienestä piharakennuksesta. Kuva otettu 15.11.2024.

22

23

1.4 SAARELAN PÄÄRAKENNUKSEN HISTORIA

Yrjö ja Betti Saarela menivät naimisiin vuonna 1910 ja asuivat tämän jälkeen yhdessä Saarelan talossa. Yrjön ja Betin ensimmäinen lapsi Aino syntyi vuonna 1910, ja kun lapsia alkoi syntymään lisää, tarvittiin taloon lisää tilaa. Yrjön äiti Maria asui talossa heidän kanssaan. Yläkerta rakennettiin taloon vuonna 1923. Tätä ennen talo oli yksikerroksinen, mutta vanhassa talossa oli ilmeisesti kuitenkin vintti. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu) Kalevassa 7.3.1913 julkaistussa artikkelissa kerrotaan näin viitaten Saarelaan: “säilynyt tyypillisenä muistona Oulun seudun entisajan talonpoikaistaloista. Pienoisessa päärakennuksessa on pihanpuolella suuri porstua. Sen toisessa päässä on pirtin vieressä pienoinen kyökki ja sen rinnalla kamari ns. Maitokamari, joihin kumpaankin vie ovi porstuasta. Pirttiä vastapäätä sijaitsevaan vierashuoneeseen, tupaan, johtaa ovi porstuan toisesta päästä. Tuvan rinnalla, kyökin ja porstuan perässä olevan kammarin kera yhdessä rivissä on ns. Pitkäkammari, jota isäntä ja emäntä käyttivät entisaikoina makuuhuoneenaan. Pihan toisella puolella, vastapäätä päärakennusta on pitkä puunavetta kolmellekymmenelle lehmälle. Oikealla ja vasemmalla puolen pihaa ovat sitten talli, karjanlato, liiterit ja puodit. Saarelassa on nyt kumminkin purettu pois huonerivi salvoksillaan olevan uuden päärakennuksen tieltä.” (Kotto, J. 1913.)

Kuva 24. Saarelan talon pääjulkisivu.

Saarelan tilasta ja talosta on käytetty erilaisia nimityksiä, Iso-Saarela, Isosaarela, Yli-Saarela ja Ylisaarela. Tässä rakennushistoriaselvityksessä (RHS) käytän termejä Saarela, Saarelan talo, Ylisaarela, sekä Saarelan päärakennus. Tämä RHS tehdään nimenomaan Saarelan tilan keltaisesta päärakennuksesta, ja viittaan siihen termillä Saarelan talo.

Martti Nissilän mukaan Saarelan talo on todennäköisesti rakennettu 1800-luvun puolivälissä, mutta tästä ei ole varmaa tietoa. Rakennuksen suunnittelijasta ei ole tietoa.

Päärakennuksen vieressä säilyneessä hevostalli/aitta/pihavarastorakennuksessa lukee katonrajassa vuosiluku 1852.

Yrjö ja Betti Saarelan suku –kirjassa kerrotaan kuinka 1920-luvulla Saarelan taloon rakennettiin toinen kerros lisätilaa varten, kun Yrjön ja Betin perhe kasvoi. Yrjön ja Betin makuuhuone tuli vintille ja Maria-äiti sai myös oman kammarinsa, joka oli vintin perällä.

Näin kertoo myös Martti Nissilä haastateltaessa. (Saarela ym., 2016) Ennen kuin Yrjö ja Betti remontoivat Saarelan talon vuonna 1923, talo oli suorakaiteen muotoinen yksikerroksinen rakennus, jossa oli vintti. Martti Nissilän muistojen mukaan nykyisestä eteistilasta nousi vanhalle vintille rappuset. Rappuset päättyivät nykyisen kakkoskerroksen keskimmäisen huoneen vaatehuoneeseen. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu) ”Yrjön äitihän kuoli 1930-luvulla. Sokeutui pikkuhiljaa. Yrjö kantoi aina alas syömään.

Kerran sattui iso vahinko, Yrjön äiti kompastui rappuset alas, kun oli sokea, ja sen jälkeen ei kävellyt enää ite alas. Siitä me tiedetään että hän (Yrjön äiti) asui ylhäällä.” (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Jaakko Sarkkinen ja Maria Sunila, eli Yrjö Saarelan isä ja äiti, ostivat Saarelan tilan Juho ja Kalle Saarelalta vuonna 1875, ja muuttivat sinne asumaan. Ajalle tyypilliseen tapaan nimet otettiin tilan mukaan, ja näin Jaakosta ja Mariasta tuli Saareloita. (Saarela ym., 2016, s.175)

24

25

Pi r t t i

“Alakerran pirtti on alkuperäistä. Se on ollut jo 1800-luvulla. Pirtin iso uuni on niin iso, koska kerran jos leivottiin niin ei sitä joka päivä lämmitetty vaan tehtiin muutaman viikon leivät kerralla. Toistametriset halot piti mahtua sisään.” “Vitsinä kerron mutta se oli ihan tosiasia että tuosta pirtin ikkunasta pitkiä rankoja työnnettiin pesä täyteen. Koivuja ajoivat rankana sisään.” “Kun poltettiin puut uunissa niin hiilet laitettiin keittohellaan käyttöön. Pirtissä oli leipävartaita, orret ovat vieläkin siellä. Ne puutangot mitkä on katossa. Siihen laitettiin reikäleivät. Alkuperäinen hirsi on jätetty näkyviin.” (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu) “Yrjö kun tykkäsi painia. Rengit valittiin sillälailla että ne osaa painia, riskejä kavereita.

Pirtin lattialle pantiin jonkinlaiset painimatot, ja sitten ruvettiin vääntämään että kuka on riskein.” (Saarela, M., 25.7.2024, haastattelu) Alakerran pirtin leivinuunin päällä olevasta tilasta Martti Nissilä kertoo näin: “Kun oikein palelin niin menin sinne maaten”. “Yleensä metsämiehet laittoivat sinne vaatteita kuivamaan. Hyvä lämmin paikka oli nukkua.” (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu) 1939 syksystä talveen Saarelan talon salissa toimi hetken aikaa Oulujoen koulu. 1939 talvesta 1940 kesäkuuhun Saarelan talossa majoitettiin Talvisodan siirtoväkeä. 1940 syksyllä koulu jatkui Saarelan talossa. 1941 kesäkuussa Jatkosodan syttyessä koulu toimii silti, mutta epäsäännöllisesti sodan vuoksi. 1942 Oulujoen koulun toiminta vakiintui Saarelan talossa. Koulun tarkkaa loppumispäivämäärää ei ole tiedossa, mutta toiminta on loppunut talossa viimeistään vuonna 1949 kun uusi Oulujoen koulu rakennettiin. (https://www.ouka.fi/oulujoen-koulu/koulumme) Koulu toimi alakerrassa, ja yläkerrassa asui Nissilöiden perhe. Yläkoulu oli toisessa päässä taloa ja toisessa alakoulu. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu)

Kuva 25.

Kuvassa näkyy vasemmalla ennen saarelle vienyt pieni silta. Kuvassa näkyy alueen piharakennuksia ja Saarelan talo pilkistää taustalla piippuineen.

Kun vuonna 1957 Hannes Nissilä kuoli, Saarelan tila vuokrattiin Koskisille, jotka olivat sikafarmareita. Tällöin Saarelan tilan kivinavetta toimi sikalana.

Vuosina 1968 -1969 Saarelan tila myydään vaiheittain Oulun Kaupungille, ja vuosien 1969 ja 1970 vaihteessa Rautaruukki vuokrasi Saarelan talon Oulun Kaupungilta.

Vuonna 2002 Saarelan talo vapautui Rautaruukin virkistyskäytöstä, ja rakennus muuttui taidegalleria Art Halvareeksi jonka yhteydessä toimi pieni kahvila. Taidenäyttelyjen lisäksi talossa järjestettiin runoiltoja, erilaisia kokoontumisia ja yksityistilaisuuksia. (https:// kaltio.fi/saarela-voimailua-ja-taidetta-oulujoen-varrella/) 26

Vuonna 2020 Oulun kaupunki huutokauppasi Saarelan talon, ja sen osti Teijo Hildén.

Kuva 26.

Yllä kuvassa etualalla oletettavasti Saarelan koulun oppilaita. Saarelan talon alakerrassa toimi koulu noin vuosien 1939 -1949 aikana epäsäännöllisesti. Kuvan tarkka ottamisajankohta ei tiedossa, mutta kuvan voi olettaa otetuksi näiden vuosien aikana.

Taustalla vasemmalla näkyy kivinavetta ja sen vieressä oletettavasti jäähuone/puuliiteri.

Oikealla näkyy hevostalli/aitta/pihavarasto -rakennus.

27

M u u tokset Saarel an t al o ssa : Vuonna 1923 Yrjö ja Betti Saarelan muuttaessa Saarelan talon kaksikerroksiseksi, alakertaan tehtiin lisäksi väliseiniä ja nykyiset kaksi eteistilaa, sekä rappukäytävä Martti Nissilän muistojen mukaan. Rappukäytävä on säilynyt Martin mukaan alkuperäisessä kunnossa. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu) Kun Merikosken voimalaitoksen rakentamisen suunnittelu aloitettiin 1930-luvulla, maatiloille aiheutuvista vahingoista Saarelaan kohdistuvassa arviokirjassa (1937) sanotaan että Saarelan tilan salaojitettua aluetta joutuu osittain veden alle, ja huomautettiin että “Pääsalaoja on muutettava avo-ojaksi. Kellarin lattia ja seinät tulee eristää. Muita toimenpiteitä ovat tien korottaminen Saarelan saaren sillan molemmin puolin sekä tien teko navetan päästä joelle”. (Saarela ym., 2016, s.181) Näistä muutoksista ei ole muualla mainintaa, eikä ole varmuutta, onko kehotettuja muutoksia tehty.

Yrjö ja Betti Saarelan suku –kirjassa mainitaan: “Mailis muutti onnellisena Saarelaan (1942), jonka yläkertaan tehtiin remonttia sen verran, että lapsen kanssa saattoi siellä mukavasti asua.” (Saarela ym., 2016, s.22) Vuonna 1942 Mailis ja Hannes Nissilä ostivat Saarelan tilan, ja muuttivat sinne yhdessä lapsensa Martti Nissilän kanssa. Mailis kirjoitti kirjeessään Sylville joka on päivätty 13.12.1942 näin: “...olemme siis viimeinkin saaneet oman kodin. ... Asumme täällä yläkerrassa. Ostimme hellan tuohon ensimmäiseen kamariin ja tuohon väliseinään puhkaistiin ovi tuosta kahverista suoraa, on oikein mukava tällä tavoin. Koulu on käynnissä alakerrassa.” (Saarela ym., 2016, s.50) Mailis ja Hannes Nissilä (asuivat yhdessä Saarelassa noin vuosina 1942-1957) suunnittelivat aikanaan laajennusta Saarelan taloon, mutta sitä ei toteutettu. Piirustukset (kuva 27 ja 28) laajennuksesta on säilyneet, ja niissä on päiväys, luultavasti 1957. Muutospiirustuksissa näkyy, että Saarelan taloa jatkettaisiin etelän suuntaan noin viidellä metrillä, johon tulisi kaksi huonetta takkoineen. Sen aikaiseen eteistilaan rakennettaisiin pieni väliseinä. Näiden huoneiden päälle tulisi yksi huone kakkoskerrokseen. Lisäksi lisäosan alle kaivettaisiin kellari.

28

Vuoden 1957 muutospiirustuksista voi myös nähdä Saarelan talon entistä pohjapiirrosta, väritettynä mustalla. Ensimmäisessä kerroksessa, rakennuksen pohjoispuolella (piirroksessa vasemmalla) on ollut ennen kolme tulisijaa, nykyään niitä on vain kaksi.

1957 pohjapiirroksessa on ollut kaksi kuistia (säilynyt), pieni eteinen (muuttunut), kaksi huonetta (nykyään yksi), iso sali (säilynyt), iso tupa jossa iso leivinuuni (säilynyt), ja pieni keittiö (muuttunut).

Kuva 27. Kuva Saarelan talon päärakennuksen muutos- ja lisäyspiirrustuksesta, päivätty oletettavasti vuonna 1957.

Martti Nissilä kertoo, että hänen tietojensa mukaan Saarelan taloon ei ole tehty muutoksia kuin vain Yrjön ja Betin rakentaessa taloon toisen kerroksen, ja Rautaruukin aikana. (Nissilä, M., 25.7.2024, haastattelu) Rautaruukin aikaisista muutostöistä ei ole löytynyt varmaa tietoa. Rautaruukki oli vuokralla Saarelan talossa vuodesta 1969 vuoden 2001 loppuun asti. Rautaruukki kunnosti rakennuksen alakerran kokous- ja virkistyskäyttöön soveltuvaksi. (Halvari, esitys, 2001) “Yli-Saarelan tilalla on toiminut taidegalleria vuodesta 2003 lähtien ja jäänyt tyhjilleen 1.11.2019. Kohteessa peruslämpö päällä.” (Tieto saatu Oulun kaupunginarkiston kanssa käymästäni sähköpostiviestistä)

Kuva 28. Lähikuva ylemmän kuvan piirustuksista.

29

Sa a re l a n van h o i s t a k u v i sta pä ä teltä vä ä :

Kuva 29.

Kuva vuodelta 1912. Takana Saarelan talo, kun se vielä oli yksikerroksinen. Vasemmalta Yrjön veli Jaakko, äiti Maria, Betti, sylissä Yrjön ja Betin esikoinen Aino, ja oikealla Yrjö Saarela itse. (Hyyppä, M. 4.2020.) Kuva lähde: Saarela ym., 2016

Kuva 30.

30

Saarelan talosta maalaus vuodelta 1914. Tässä vaiheessa Saarelan talo oli vielä yksikerroksinen hirsirakennus, jossa oli vintti. Yrjö ja Betti Saarela remontoivat taloon toisen kerroksen vuonna 1923.

Kuva 31.

Saarelan talo talvella 1928. Saarelan talo talvella, talossa tumma puun sävyinen julkisivu.

Kuva 32.

Saarelan tilan päärakennus 1930-luvulla.

31

Kuva 35.

Kuva 33.

Kuva ilmeisesti joko vuonna 1953 tai 1954. Kuvassa vasemmalla näkyy kivinavetta. Kivinavetassa näyttää olleen pärekatto. Taustalla Saarelan talo puunvärisellä julkisivulla ja pärekatolla. Keskellä näkyy vähän hevostalli/aitta/pihavarastoa.

Kuvan ottamisajankohta ei tiedossa. Saarelan talon päärakennuksen julkisivu on oletettavasti ollut aluksi paljasta hirttä, silloin kun talo on ollut yksikerroksinen, eli ennen 1920-lukua. Niinä vaiheina kun Saarelan talo on ollut kaksikerroksinen, kuvista on havaittavissa että julkisivu on ollut välillä tummaa, puulle ominaisesti kirjavaa vaakalautaa, ja jossain välissä julkisivuun on tullut keltaisen ja punaisen sävyt. Martti Nissilän haastattelussa hän kertoo päärakennuksen värien olleet keittomaaleilla tehdyt punaruskea ja keltainen, ilmeisesti talossa on ollut myös vaaleanpunaista väriä.

Kuva 36.

Kuva 34.

32

Kuvan tarkka ottamisajankohta ei tiedossa. Kuvassa oikealla näkyy oletettavasti jäähuone/puuliiterirakennus. Kyseistä rakennusta ei kuitenkaan näy enää vuoden 1971 ilmakuvassa (https://kartta.paikkatietoikkuna.fi), joten kuvan voi olettaa olevan ennen sitä. Vasemmalla kuvassa kivinavetta. Kuvan alanurkassa oikealla näkyy hieman Saarelan talon pärekattoa.

Saarelan talon pääjulkisivua. Kuvan ottamisajankohta ei tiedossa. Kuvassa näkyy pärekatto. Katosta pilkistää tähän päivään asti säilyneet katetut pienehköt vaakasuuntaiset ikkunat 14-ruutuisella ikkunajaolla. Porstuan etupuolella, muista ikkunoista poiketen ylempänä, on ennen ollut keskellä kuusitoistaruutuinen symmetrinen ikkuna. Porstuan ulko-ovet ovat olleet kolmepeilisiä pariovia.

33

Kuva 37.

Kuvan ottamisajankohta ei tiedossa. Vasemmalla talli, oikealla Saarelan talo. Saarelan talossa tumma puujulkisivu ja saumattu huopakatto.

Kuva 39. Kuva Saarelan talosta pääjulkisivun puolelta.

Kuvan ottamisajankohta ei tiedossa. Saarelan talon päärakennuksessa on ainakin jossain vaiheessa ollut pärekatto. Myös talli-aittarakennuksessa, joka on nykyäänkin vielä pystyssä, näyttää olleen pärekatto. (Näkyy kuvassa 16). Samassa kuvassa on nähtävillä myös saumattu huopakatto, mutta katon materiaalien aikakausia ei voi varmuudella sanoa.

Kuva 38.

34

Saarelan Virveli - lehmä.

35

1.5 SAARELAN SUVUN JA

1942 Syksyllä koulun toiminta vakiintui Saarelassa.

TALON HISTORIAN AIKAJANA

1942-1957 Martti Nissilä on asunut Saarelassa.

1850 Saarelan talo rakennetaan.

1951 (30.6) Yrjö Saarela kuoli.

1875 Jaakko sarkkinen muuttaa vaimonsa Maria Sunilan kanssa Saarelaan.

1953 Mailis Nissilä (Martin äiti) kuoli.

1884 Yrjö saarela syntyy.

1957 Hannes Nissilä (Martin isä) kuoli > Saarelan tila annettiin vuokralle Koskisen perheelle (he alkoivat kasvattaa sikoja). Martti ja Pentti kuitenkin jäävät vinttihuoneisiin asumaan Saarelaan. Hanneksen kuoleman jälkeen Saarela maatilanpito loppui. Karja myytiin pois ja tilan alakerta vuokrattiin Salli ja Toivo Koskiselle.

1885 Jaakko Saarela (Yrjö Saarelan isä) kuoli.

1910 Yrjö ja Betti menevät naimisiin.

1923 Saarelan taloon täydennysrakennetaan yläkerta.

09/1960 Kirjattu vuokrasopimus jossa lukee että Ylisaarelan tila vuokrattiin Toivo ja Salli Koskiselle. “Vuokraan sisältyi asuinrakennuksen alakerta, paitsi pirtin kalusto, navettarakennus kokonaan, pihassa oleva puotirakennus keskimmäinen puoti ja rantarakennuksesta puolet liiteristä sekä käyttöoikeus saunaan ja kellariin. Vuokraehtoihin kuului rakennuksen kunnossapito. Mahdollisista korjauksista tai muutoksista rakennuksiin tuli neuvotella erikseen.”

1927 Pirkko Saarela syntyy Saarelan talossa “Hän kertoo syntyneensä Saarelan vinttikamarissa, heti portaiden kohdalla, joka oli äidin ja isän makuuhuone (Betin ja Yrjön makuuhuone). Toinen vinttikamari oli fammun käytössä.”

1962 Kaisu Nissilä ja Pekka Nissilä (16v) (Mailiksen ja Hanneksen kaksi nuorimmaista lasta) muuttavat takaisin Saarelaan asumaan. (Asuvat siellä ilmeisesti vuoteen 1968 saakka).

1930-l Yrjön äiti kuoli.

1964 Betti Saarela kuoli.

1931 Yrjö sai konkurssituomion ja menetti Saarelan tilan jolloin tila joutui pakkohuutokaupattavaksi > “Konkurssissa menetetystä tilasta suurin osa siirtyi Aaro ja Kerttu Kaupin, sekä Lauri ja Aino Seppäsen omistukseen.”

01/1965 Oulujoen kunta lakkautettiin ja Saarelan tila lasketaan kuuluvaksi Oulun Kaupunkiin.

1910 Yrjön ja Betin ensimmäinen lapsi Aino syntyy.

1915 Mailis Nissilä (os. Saarela) syntyy Saarelassa.

1933 Betti ostaa takaisin Saarelan tilan.

1939 Syksystä talveen Saarelan salissa toimi hetken aikaa Oulujoen koulu.

1939 Talvi – 1940 kesäkuu Talvisodan siirtoväkeä majoitettiin Saarelassa.

1940 Sotien jälkeen syksyllä koulutoiminta jatkui Saarelan talon alakerrassa.

1941 Martti Nissilä syntyi.

1941 Kesäkuussa jatkosota syttyy, koulu toimii edelleen Saarelassa, kuitenkin sodan vuoksi epäsäännöllisesti.

36

1968 Ylisaarelan tila myytiin Oulun Kaupungille, mutta tilan rakennukset oli kuitenkin vuokrattu vuoden 1969 loppuun.

1969 Loput Saarelan tilasta myytiin Oulun Kaupungille > Rautaruukki tulee tiloihin vuokralaiseksi.

1999 Saarelan talon piha-alueelle rakennettiin veistospuisto (tätä ennen tila oli ollut jo pitkään vuokralla Rautaruukilla).

2002 Vuodesta lähtien Erkki Halvari toimi vuokralaisena Ylisaarelan tilalla taidegalleriallaan Art Halvare, tätä ennen Saarelan talo on ollut Rautaruukin virkistyskäytössä.

2019 Ylisaarelan tila on jäänyt tyhjilleen.

12/1942 Kauppakirjassa lukee “Mailiksen ja Hanneksen mentyä naimisiin Betti päätti myydä ja osittain antaa ennakkoperintönä heille saarelan tilan.”

2020 Keväällä/kesällä Oulun Kaupunki laittaa Saarelan talon avoimeen huutokauppaan ja sen ostaa Teijo Hildén.

12/1942 Mailis (os. Saarela) ja Hannes Nissilä ostavat Saarelan.

(Saarela, Juha: Yrjö ja Betti Saarelan suku. 2016. sivut 57 - 184)

37

OSA II KOHTE EN N YKY T IL A N N E 38

39

2.1 ASEMAKAAVA - JA SUOJELUTILANNE

Saarelan päärakennus sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Oulun keskustasta itään päin Oulujoen rannalla osoitteessa Saarelansaarentie 12. Päärakennuksen tonttia rajaa lännestä Saarelantie ja muista suunnista tontti rajautuu viheralueisiin. Saarelan saaren asemakaava on tullut voimaan vuodesta 1995 lähtien. Saarelan korttelin kaikki rakennukset ovat rakennettu ennen tämän asemakaavan voimaan tuloa.

Saarelan talon tontti 47 on merkitty RA-asemakaavamerkinnällä eli kortteli on loma-asuntoalue. Alueelle saadaan siis muodostaa loma-asuntojen rakennuspaikkoja merkinnän RA oikealla puolella olevalla kauttaviivalla erotetun luvun osoittaman määrän verran eli tässä tapauksessa määrä on yksi. Saarelan päärakennukselle on merkitty asemakaavaan rakennusoikeutta 200 kerrosalaneliömetriä ja viereiseen piharakennukseen 80 kerrosalaneliömetriä.

Asemakaavassa Saarelan päärakennus on merkitty sr-3 merkinnällä ja tämä tarkoittaa suojeltavaa rakennusta. Kohde on arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus eikä rakennusta saa purkaa. Siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka eivät tärvele rakennuksen rakennustaiteellista tai kulttuurihistoriallista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tämän tavoitteen vastaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaustöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Kuva 40. Ote ajantasa-asemakaavasta Saarelansaaresta selvityskohteen alueesta. (Oulun karttapalvelut)

Saarelansaari on Oulun kaupunkiseudun seutukaavassa määritelty ympäristöarvoja omaavaksi maa –ja metsätalousalueeksi. Saarelan päärakennuksen tonttia ympäröiviä laajoja pelto- ja viheralueita on merkitty VR-1 kaavamerkinnällä mikä tarkoittaa retkeilyja ulkoilualuetta. Alueen puustoa tulisi säilyttää luonnontilaisena ja alueelle saa rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia vähäisiä rakennuksia ja laitteita.

Suoraan Saarelan päärakennuksen tontin alapuolella on katkoviivoin rajattu laaja peltoalue ja se on merkitty pv kirjaimin mikä merkitsee ohjeellista palstaviljelyaluetta. Saarelan saaren ranta-aluetta on merkitty merkinnällä VV mikä tarkoittaa uimaranta-aluetta.

Saarelansaarentien länsipuolelle on kaavassa ohjeellisesti varattu kaksi tenniskentän rakennusalaa sekä kaksi pysäköimisaluetta.

Ote asemakaavan määräyksistä1995. (Oulun karttapalvelut)

40

41

2.2 SAARELAN KOHTEEN NYKYTILANTEEN ANALYYSI U l koa rk k i te h t u u r i Saarelan päärakennus sekä piharakennukset edustavat arkkitehtuuriltaan suomalaista talonpoikaisarkkitehtuuria. Muun muassa päärakennuksen kokonaishahmo, pohjaratkaisun säännönmukainen tupa-kamari-jaottelu, ikkunoiden sijoittelu sekä porstua sisäänkäyntinä mukailevat tyypillistä talonpoikaista rakentamista. Ylisaarelan rakennus edustaa aumakattoisine kuisteineen ja parvekkeineen myös useita 1800 vuosisadan alulle tavanomaisia tyylipiirteitä. Piha-alueesta sekä piharakennuksista huomaa 1800-luvulla vallinneen omavaraistalouden elämäntavan. Eläimiä sekä maatalousvälineitä varten on ollut omat erilliset tilansa ja laajat piha-alueet ovat olleet ehdottomia.

Pohjois-Pohjanmaalla olleita talonpoikaisarkkitehtuuria edustavien talojen erityispiirteenä on pohjalaistalo. Saarelan päärakennuksessa on havaittavissa pohjoismaisen perinteisen talon tyylipiirteitä: suorakaiteen muotoinen hirsirunko, korkeat julkisivut, kaksilappeinen satulakatto eli harjakatto, ja rakennuksesta ulkoneva kuisti. Pohjalaistalo on kehittynyt yksihuoneisesta savupirtistä monihuoneiseksi uloslämpiäväksi rakennukseksi.

Saarelan päärakennuksessa suorakaiteisesta massasta poiketen rakennuksen länsipuolen julkisivulinjasta ulos työntyy porstua sekä itäpuolen julkisivusta toisen kerroksen parveke. (Kovalainen, P., & Louekari, A. (1994). S. 14)

Saarelan päärakennuksen arvioidaan olevan rakennettu 1850-luvulla, mutta talon suunnittelijasta ei ole tietoa. Rakennus on kaksikerroksinen ja kokonaisuudessaan bruttopinta-alaltaan 319,86 m2.

42

43 Kuva 41

Päärakennuksen julkisivut ovat vaakalaudoitettu kauttaaltaan. Talo on pääväriltään keltainen, ja siinä on punamullan värisiä detaljeja. Tämän lisäksi rakennuksen horisontaalisuutta korostaa julkisivujen ympäri kulkevat kaksi punamullan sävyistä koristeellista jakolistalinjaa, yksi ensimmäisessä kerroksessa ja toinen linja toisessa kerroksessa. Nämä jakolistalinjat rajautuvat aina ikkunoiden alareunaan ja listoihin on tehty ikkunoiden molemmin puolin neliökuvioiset detaljit.

Rakennuksen nurkissa on punamullan väriset nurkkalaudoitukset. Myös vesikaton kannatuslaudat ja räystäät ovat punamullan väristä puuta. Katto on harjakattoinen, mutta parveketta ja porstuaa kattaa aumakatto.

Kuva 42. Saarelan päärakennuksen lännenpuoleinen pääjulkisivu

Kuva 43. Päärakennuksen eteläpuoleinen julkisivu, takana näkyy säilynyt aittarakennus

Kuva 44. Päärakennuksen pohjoisjulkisivua, kivijalka näkyy parhaiten päärakennuksen pohjoispäädyssä, vieressä aittarakennus

Kuva 45. Päärakennuksen itään päin suuntautuva symmetrinen takajulkisivu

Rakennuksessa on kivijalka, joka on näkyvissä pohjoispuoleisessa päädyssä huomattavasti enemmän kuin eteläpuoleisessa päädyssä.

Ikkunat ovat ensimmäisessä kerroksessa tyyliltään perinteisen suomalaisen maalaistalon tyyppisiä kolmiruutuisia T-karmillisia ikkunoita. Ylös työntyvässä porstuassa ikkunat ovat erilaisia kuin muualla ensimmäisen kerroksen julkisivussa. Porstuan sivuilla on molemmin puolin neliruutuinen symmetrinen ikkuna. Porstuan etupuolella, pääsisäänkäynnillä, on keskellä neliruutuinen symmetrinen ikkuna, mutta sijoittelultaan muista ikkunoista poiketen se on korkeammalle sijoitettu, lähemmäs katon rajaa. Tämän ikkunan molemmin puolin symmetrisesti on sijoiteltu puiset punamullan väriset ovet, joiden yläosassa on kaksiruutuinen pienehkö ikkuna.

Päärakennuksen itäpuolen julkisivu on symmetrinen lukuun ottamatta piippujen asettelua. Symmetrisyyden vuoksi julkisivussa on voitu turvautua valeikkunaan, joka on eteläpäädystä laskien toinen. Ikkunan kohdalla rakennuksen sisäpuolella on pirtin leivinuuni.

44

45

Porstuan ulko-ovet eivät ole alkuperäisiä. Alkuperäiset ovet ovat olleet kolmipeilisiä pariovia. Ulko-ovista nykyään vain etelänpuolimmainen on pohjalaistalolle ominainen kaksiovinen ovi ja pohjoispuolimmainen yksilehtinen ovi. Ikkunat eivät ensimmäisessä kerroksessa ole alkuperäisiä, mutta osa ikkunakarmeista ovat. Rakennuksen pohjoisjulkisivun reunassa on punainen puinen kaksiovinen sähkökaappi.

Toisessa kerroksessa eteläpäädyn ikkuna on kaksiosainen keskeltä aukeava 12-ruutuinen ikkuna puitteineen. Pohjoispuolen julkisivussa on taas kaksiosainen keskeltä aukeava 16-ruutuinen ikkuna puitteineen. Harjakaton länsipuolelta katosta pilkistää kolme katettua pienehköä vaakasuuntaista ikkunaa 14-ruutuisella ikkunajaolla. Toisen kerroksen ikkunat ovat kaikki säilyneet alkuperäisinä.

Vä r i t j a ma te r i a a l i t u l koa rkkitehtuur is s a

Rakennus on hirsirunkoinen ja ulkopinnaltaan vaakalaudoitettu. Julkisivujen värimaailma on pysynyt hyvin samanlaisena kuin alkuperäiset värit. Päärakennus kuitenkin on välillä ollut maalaamaton ja puun luonnollisten sävyjen värinen. Nykypäivänä puulaudoituksella vuoratut julkisivut ovat maalattu keltamullan värisellä sävyllä. Ovet, ikkunankehykset, nurkkadetaljit ja julkisivulistaukset ovat maalattu punamullan sävyllä. Ikkunan puitteet ovat puiset ja valkoisella maalatut.

Kuva 46. Rakennuksen räystään rakenne.

Kuva 47. Rakennuksen yksi kolmesta kattoikkunasta.

Harjakatto on konesaumattua mustaa huopakatetta suorakaiteisin suikalein vuorattuna. Katto on ollut historian eri vaiheissa pärekattoa ja huopakatetta. Katon harjalinjan itäpuolelta rakennuksesta kohoaa kolme punatiilistä hormia. Yksi hormi kohoaa isosta pirttiuunista, toinen tupauunista ja kolmas keittiöuunista.

46

47 Kuva 48

2.3 SAARELAN KOHTEEN NYKYTILANTEEN ANALYYSI S i säar k k i te h t u u r i A-A

A-B

19700 11x17 ar.700

11x17 ar.700

TEKN. 0.5 m²

3905

4100

11x17 ar.700 11x17 ar.700

h= 24 AK

9x20

235

10x20

6780

10x20

PORSTUA 10.0 m²

11x17 ar.700

PORSTUA 6.5 m²

3830

270

2470

Mittojen paikkaansapitävyys varmistetaan kohteessa.

8500

Saarela

Kortteli / Tila

Yli-Saarela

Tontti / Rno

10x21

6700

Juokseva numero

Rakennuskohde

Piirustuksen sisältö

mittakaava

Yli-Saarela

Pohjapiirros 1 krs.

1:50

Pääpiirustus

A-A

48

1. Porstua Rakennuksessa on porstua, johon on kaksi sisäänkäyntiovea ja näitä ovia jakaa väliseinä sekä portaikko. Heti sisään astuessa on vastassa kaksi askelmaa ylös kummastakin ovesta. Porstuassa on näyttävä 3,5 metrin mittainen huonekorkeus. Tilassa on runsaasti valoa ja portaikon molemmin puolin yksi isompi ruutuikkuna sekä pienempi ikkuna ulko-ovien yllä.

Ikkunoissa ikkunakarmit ovat kerman väriset. Itse ikkunat vaikuttavat hiukan kuluneilta, mutta tila on muuten suhteellisen hyvässä kunnossa. Porstuan seinät ovat tummanruskeaksi käsiteltyä vaakasuuntaista puulaudoitusta ja huoneen ylänurkissa tumman puiset kattolistat. Porstuan jakaa kahtia keskellä oleva L-portaikko, jonka kaiteena on alkuperäisenä säilynyt kaunis pyöreäksi hiottu tumma puukaide. Portaat ovat mitoitukseltaan tiukat, noin metrin levyiset.

Portaikko sekä puulattia ovat maalattu kauttaaltaan punaruskean värisellä paksulla maalilla. Portaiden keskivaiheilla on pieni luukkumainen ovi, joka on ennen vienyt ullakkoon. Eteläpuoleisessa porstuatilassa on pienehkö ovi, joka vie portaiden alla olevaan varastotilaan.

1

11

4500

Suunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite ja puhelinnumero

Työnumero

Piirustuksen tunnus

Tmi Jori Matias Parviainen Y-Tunnus 3302451-9 Rasvatie 29 C 18 90440 Kempele 041-3101466

00001

A101

Suunnitteluala

Tiedosto

Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allekirjoitus ja päiväys

Jori Parviainen Rakennusarkkitehti 27/12/24

Kuva 49. Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus

Viranomaisten merkintöjä Piirustuslaji

Alapohjamuutos

Saarelansaarentie 11 90650 Oulu

11x17 ar.1700

10x21

Kaupunginosa / Kylä Rakennustoimenpide

Rakennuksen numero / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset

2700

2700

2430

+0.000

11x17 ar.700

1.

11x17 ar.700

3450

9x20

300

11x17 ar.700

11x17 ar.700

4300

7200

PIRTTI 45.0 m² ETEINEN 13.5 m² 50

300

2650

4750

3450

2715

9x20

11x17 ar.700

335

KAMARI 15.0 m²

6660

7x21

6.

WC 1.5 m²

4400

50

3.

UUNI

1665

2.

9x20 UUNI

3815

2780

h= 24

7x21

KEITTIÖ 11.0 m²

AK

2780

h=

2650

TUPA 31.5 m²

AK

0

5 24

5.

JPK

6530

WC 1.5 m² PIRTTIUUNI

9x20

11x17 ar.700

4.

7200

11x17 ar.700

7x21

LIESI

7x21

11x17 ar.700

2. Eteinen Porstuan vasemmanpuolimmaisesta sisäovesta astutaan sisään rakennuksen eteiseen.

Eteisessä on punertavan sävyinen muovilattia ja seinillä valkoiset kipsilevyt. Katto on uusittu valkoiseksi maalatuksi lautakatoksi. Rakennuksessa on alun perin käytetty ulkokäymälää ja sisävessat lisätty jälkeenpäin. Vessoissa on sama punertava muovilattia ja lattiataso on noin 15 cm korkeammalla kuin muualla ensimmäisen kerroksen tiloissa.

AR

muutos

A-B

Kuva 52. Eteisen ja keitttiön kattomateriaali.

Kuva 53. WC:n ja eteisen välinen lattian korkoero.

Kuva 54. Ulkoseinän puoleinen wc.

3. Kamari Kamarissa jatkuu punertava muovilattia. Tilassa huonekorkeus on noin 2,8 metriä ja huoneen nurkassa on valkoinen pönttöuuni. Lattia on 2 cm korkeammalla kuin eteisessä. Seinillä on puiset puolipaneelit pystylaudoituksella ja seinien yläosa on valkoista kipsilevyä. Kaikkien tilojen välillä on oviaukoilla 15 cm leveät ja 3 cm korkeat kynnykset mikä luo esteettömyysongelman ensimmäisen kerroksen sisätiloissa.

Kuva 50. Porstuan portaikon puukaide.

Kuva 55. Kamarin pönttöuuni.

Kuva 51. Eteläpuoleisen porstuan ovia.

Ylempi ovi sijainnut portaiden keskivaiheilla ja almepi avautuu portaiden alaiseen varastointilaan.

Kuva 56. Kamarin pintamateriaaleja.

Kuva 57. Kamarin seinän puolipaneelit.

49

4. Tupa Tuvan lattia on noin 15 cm leveää lattialautaa, joka on väriltään kellertävän punaista.

Tilassa on neljä ruutuikkunaa ja kaksi ovea. Huoneen keskiössä seinää vasten on kookas punatiilinen muurattu takka, joka on toiminnassa. Takka on maalattu valkoisella ja punaisella.

Kuva 58. Tuvan lattiamateriaali.

Kuva 59. Tuvan muurattu takka.

Kuva 60. Tuvan keittiöön vievä ovi.

5. Keittiö Keittiössä on lattiamateriaalina sama toistuva punertava muovimatto sekä valkoiseksi maalattu lautakatto, sama kuin eteisessäkin. Keittiön keskiössä on ruutuikkuna ja sen ympärillä on noin 80–90-luvulla asennetut keittiökaapistot.

Kuva 61. Keittiö ja sen ikkuna.

Kuva 62. Keittiö ja ovi josta kulku käy tupaan.

6. Ensimmäisen kerroksen pirtti Ensimmäisen kerroksen isoin ja näyttävin tila on rakennuksen pirttihuone eteläpäädyssä.

Tilassa on säilynyt hienosti alkuperäiset pinnat ja materiaalit. Tilassa on leveä lautalattia, joka paikoittain vihertää. Lattiataso on nurkkia kohden hennosti kallistuva, mikä viittaa siihen, että rakennus on painunut. Pirtissä on nähtävissä taas selkeästi talonpoikaisen rakentamisen vaikutteita muun muassa pirtin suuresta muuratusta leivinuunista. Myös alkuperäiset käsin työstetyt valtavat hirret seinämateriaaleina sekä kannatusrakenteina kertovat 1800-luvun rakentamisen kädentaidoista. Seinä- sekä kattohirret ovat maalattu valkoiseksi. Sisäkaton sekundääri - ja primääripalkkirakenne on paljas.

Kuva 64. Pirtin etelänurkka.

Kuva 65. Pirtin paljaita kannatusrakenteita.

Kuva 66. Pirtin leivinuuni.

Kuva 63. Keittiö pituussuunnassa.

Kuva 67. Lähikuva pirtin sisäkattomateriaaleista.

50

51

A-A

8. Toisen kerroksen käytävä Tässä käytävässä on viisi eri ovea ja kaksi ikkunaa. Ikkunoissa on tuplalasi. Käytävä on kauttaaltaan tummaksi käsiteltyä vaakaloudeitettua puuta. Käytävässä huonekorkeus on 2,15 metriä.

A-B

11.

PARVEKE 5.5 m² 8x21

997

8x14 ar.700

8x21

8x14 ar.700

10.

6750

3730

7x20

UUNI

7x20

780

780

HUONE 19.5 m²

2533

4850

3730

5200

2000

12.

VH 3.0 m²

8.

KÄYTÄVÄ 11.5 m²

2200

AK h=

7160 +3.350

1100

9x20

1003

VINTTI 45.0 m²

6660

+3.850 9x20

9x20

9x20

+3.350

1430

9.

820

HUONE 23.0 m²

1915

4260

11x17 ar.700

UUNI

14x10 ar.1000

9x20

14x10 ar.1000

Mittojen paikkaansapitävyys varmistetaan kohteessa.

VINTTI 29.5 m²

Kaupunginosa / Kylä

Saarela

Kortteli / Tila

Yli-Saarela

Tontti / Rno

Rakennustoimenpide

7.

Viranomaisten merkintöjä Piirustuslaji

Juokseva numero

Rakennuskohde

Piirustuksen sisältö

mittakaava

Yli-Saarela

Pohjapiirros 2 krs.

1:50

Alapohjamuutos

Pääpiirustus

2

Rakennuksen numero / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset

11

Saarelansaarentie 11 90650 Oulu Suunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite ja puhelinnumero

Työnumero

Piirustuksen tunnus

Tmi Jori Matias Parviainen Y-Tunnus 3302451-9 Rasvatie 29 C 18 90440 Kempele 041-3101466

00001

A102

Suunnitteluala

Tiedosto

Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allekirjoitus ja päiväys

Jori Parviainen Rakennusarkkitehti

A-A

A-B

AR

Kuva 72. Käytävän toinen ruutuikkunoista.

27/12/24

Kuva 68. Toisen kerroksen pohjapiirustus

7. Toisen kerroksen kylmäullakko Tila on kauttaaltaan puinen seiniä, lattiaa ja kattoa myöten. Kattorakenteet ovat paljaat ja tila on korkeudeltaan matala. Kylmäullakossa on kolme pienehköä 14-ruutuista ulkoikkunaa. Lisäksi tilassa on kaksi sisäikkunaa, joista näkee käytävään. Tilassa on jyrkkä ramppi, joka vie ylemmälle tasolle, joka on toiminut jonkinlaisena varastointi tilana.

Kuva 69. Kylmäullakon kapea tila.

Kuva 70. Kylmäullakon kattorakenteita.

Kuva 73. Käytävän näkymä portaista ylös tullessa.

Kuva 74. Portaikon ovi käytävään.

9. Toisen kerroksen huone Pohjoispäädyn huoneessa on 8-ruutuinen kaksiosainen keskeltä aukeava ikkuna takaseinän keskellä. Ikkuna on alkuperäinen. Sisäkatto on kattopaneloitu, ja paneelien alla piilee mahdollisesti alkuperäinen lautakatto. Lattia on alkuperäinen harmaaksi maalattu lautalattia. Huoneessa on vaaleanpunainen toimiva kaakeliuuni, jonka ympäriltä lattiapinta on hiukan kohonnut. Huoneen lattia kallistuu ulkoseinää päin. Huoneeseen voi saapua kahdesta eri ovesta jotka sijoittuvat uunin molemmin puolin, ovista toinen on pelkästään oviaukko ja toisessa ovessa on ovilehti. Huoneen sisäkatto on aumakattomuotoinen eli keskeltä tasainen ja sivuilta laskeutuu molemmilta puolilta alaspäin.

Huonekorkeus tilassa on 2,55 metriä korkeimmillaan.

Kuva 71. Kylmäullakon ikkuna.

Kuva 75. Kattomateriaalien kerrostumaa.

52

muutos

Kuva 76. Huoneen kaakeliuuni.

Kuva 77. Huoneen kattomuoto ja ruutuikkuna.

53

10. Toisen kerroksen keskimmäinen huone Keskellä sijaitsevassa huoneessa on kaksi 9-ruutuista ikkunaa tuplalasilla. Ikkunoiden välissä on valkoiseksi maalattu puuovi, josta pääsee parvekkeelle. Tilan keskellä on iso vaaleanpunaiseksi maalattu tiilimuurattu uuni. Uunin hormi on koteloitu eikä ole tällä hetkellä käytössä. Tilan lattia on harmaaksi maalattua lautaa. Seinät ja aumakaton muotoinen sisäkatto ovat vaaleaa huonokuntoiseksi kulunutta pinkokahvia. Huonekorkeus tilassa on 2,6 metriä korkeimmillaan. Tämän tilan molemmin puolin on kaksi pientä komeroa, joissa huonekorkeus on matala, noin 2,15 metriä.

12. Toisen kerroksen ullakkohuone Ullakon tilan katossa on paljaat hirsiset ristikkorakenteet ja päätyseinässä keskellä ruutuikkuna. Lattia on vasta uusittu vaalealla lautalattialla. Huoneen korkein kohta on 3,9 metriä.

Kuva 84. Ullakon paljas kattorakenne.

Kuva 78. Huoneen tiilimuurattu uuni.

Kuva 79. Lähikuva uunista.

Kuva 85. Tilan vuonna 2024 uusittu lattia.

Kuva 86. Tilassa ollut sänkyrunko.

Kuva 80. Huoneen lattiamateriaali.

11. Parveke Parvekkeelle on pääsy tuplaoven kautta. Se on katettu ja 1,2 metriä leveä tila. Parveke on puurakenteinen ja yksi rakennuksen koristeellisimpia kohtia. Parveke on säilynyt hyvin alkuperäisenä. Parvekkeen molemmissa päädyissä on ollut kaarevat istuimet, joista eteläpuoleinen on rikki, mutta pohjoispuolimmainen ehjä. Parvekkeella on hienot detaljit kaiteessa sekä katon kannatuspalkeissa. Parvekkeella toistuvat rakennuksen ulkoarkkitehtuurin kaksi pääväriä, punamullan punainen ja keltamullan keltainen.

Kuva 81. Parvekkeen koristeellinen kaide ja kaareva istuin.

54

Kuva 82. Kannatuspalkin detaljiikkaa.

Kuva 83. Parvekkeen ulkonäkymä.

Kuva 87. Ullakkonäkymä.

55

2.4 Saarelan nykytilanteen mukaiset piirustukset A se m a pii r u s t us , j ul k i s i vu p i i rustukset ja p o hjap iirustukse t

11.0

11.0 11

11

w

Saarelanpudas

16

17

28.3

+14.15

16

14.1

1

80

8

21

28.34 m

9 28.3

4m

2m

2m

4m

16.1

18

14.1

10

9

14.1

11.8

18 P

1

80

8

.2

8

21

.2

m

+14.

0

m

15 2700

17.3

7m

200 +14.

+14.

15

65

+14.

15 2700

5

Merkintöjen selitykset:

Merkintöjen selitykset:

Lehtipuu

Lehtipuu

Havupuu

Havupuu

Korkopiste Korkoasema Tonttirajan pituus

14.1 +14.15

28.34 m

Korkopiste Korkoasema Tonttirajan pituus

Peltoalue ja sen raja

Peltoalue ja sen raja

Niittyalue

Niittyalue

Kaavamerkinnät:

Kaavamerkinnät:

Loma-asuntojen korttelialue Korttelin numero

RA 47

Loma-asuntojen korttelialue Korttelin numero

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman Roomalainen sallitun numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. kerrosluvun.

1/2

Murtoluku Roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen Murtoluku Roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen 1/2 suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten suurimman kerroksen alasta saa kaavassa lukumäärältään mainittujen kerrosten Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno yläpuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi yläpuolella olevasta tilasta kerrosluvun estämättä käyttää kerrosalaan laskettavaksi Saarela Yli-Saarela tilaksi. tilaksi.

+14.

15

+0.00 = +14.65

I

.47

2m

RA 47

I

Rakennustoimenpide

51

16.1

Sa

Sa

5

6

ar e

lan

2m

15

m

ar sa

16.1

+14.

7200

15

6

90

.47

+14.

2

+13.

51

en ar sa

.9

+14.

5

20

14.1

RA I 1/2 sr-3

1970

65

16

m .9 16

tie

+14.

7200

ar e

lan

7

200

2

0

15

15

m

47

+14.

RA13.8 I 1/2 sr-3

5

20

31

+13.

+14.

m

00

.64

19 90

14.1

tie

47

7

13.8

m

en

31

8

+14.

00

.64

19

Korkoasema:

+0.00 = +14.65

P

m

10 17

v Saarelan saarentie

Saarelan saarentie

11.8

1970

v

w

Saarelanpudas

Saarelanpudas

16.1

Saarelanpudas

Korkoasema:

200

17.3

7m

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

200

Alapohjamuutos

14.0 31.0

13.3

8m

Yli-Saarela

3

13.3

pv

14.0 31.0

8m

Yli-Saarela

4

VR-1 pv

VR-1 pv

3

VR-1

w

Pääpiirrustus

sr-3

VR-1 pv w

Rakennustoimenpide

Rakennuksen numero / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennustunnukset

Retkeily- ja ulkoilualue.

Retkeily- ja ulkoilualue.

Yli-Saarela Alueelle saadaan rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia vähäisiä rakennuksia Alueelle ja laitteita. saadaan rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia vähäisiä rakennuksia ja laitteita.

Saarelansaarentie 11 90650 Oulu Palstaviljelyalue.

Palstaviljelyalue.

Vesialue

Kaupunginosa / Kylä

Piirustuslaji

Vesialue

Kortteli / Tila

Saarela

Alapohjamuutos

Yli-Saarela 1

11 Piirustuksen sisältö

Rakennuskohde

mittakaava

Asemapiirros

Yli-Saarela

1:500

Saarelansaarentie 11 90650 Oulu

Suunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite ja puhelinnumero

Työnumero

Suunnittelijan Piirustuksen tunnus yhteystiedot: yritys, osoite muutos ja puhelinnumero

Tmi Jori Matias Parviainen Y-Tunnus 3302451-9 Rasvatie 29 C 18 90440 Kempele 041-3101466

00001

Tmi Jori Matias Parviainen A101 Y-Tunnus 3302451-9 Rasvatie 29 C 18 90440 Kempele 041-3101466

Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allekirjoitus ja päiväys

Suunnitteluala

Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allekirjoitus ja päiväys Tiedosto

Suojeltava rakennus tai sen osa, joka on pyrittävä säilyttämään.

Suojeltava rakennus tai sen osa, joka on pyrittävä säilyttämään.

Jori Parviainen Rakennusarkkitehti sr-3 Rakennuksessa tehtävät korjaus- ja muutostyöt, sekä lisä- ja uudisrakentaminen Rakennuksessa on tehtävät korjaus- ja muutostyöt, sekä lisä- ja uudisrakentaminen on pyrittävä suorittamaan siten, että rakennuksen rakennustaiteellisesti, pyrittävä suorittamaan siten, että rakennuksen rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas luonne säilyy. kulttuurihistoriallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas luonne säilyy.

02/02/25

AR

Jori Parviainen Rakennusarkkitehti

Kuva 88. Saarelan päärakennuksen nykytilanteen (10.3.2025) mukainen asemapiirustus.

56

Tontti /

Juokseva numero

Rakennuksen numero / Rakennusten numerot / Rakennustunnus / Rakennust

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.11

Rakennuskohde

4

Viranomaisten merkintöjä

57

Julkisivu luoteeseen

Julkisivu luoteeseen

+7.83

+7.83

+3.73

+3.73

-0.40 -0.70

-0.40 -0.70

Julkisivu lounaaseen

Julkisivu lounaaseen

+7.58

+7.58

+5.94

+5.94

+5.12

+5.12

Pisteviivoin merkittynä nykyinen maan pinnan korko.

Pisteviivoin merkittyn Kaupu

Saa

Yhtenäisellä viivalla m Yhtenäisellä viivalla merkittynä, arvioitu tuleva maanpinnan Alap Raken o korko, noin 200 mm olemassa olevan koron alapuolella. korko, noin 200 mm

Raken

+3.15

11

+3.15

Raken

Yli-

Saa 906

Suunn

-0.40

-0.80

-0.40

Tmi J Y-Tu Rasv 041-3

-0.80

Vastuu

Jori

Julkisivu kaakkoon

Julkisivu kaakkoon

Julkisivu koilliseen

Julkisivu koilliseen

Kuva 89. Saarelan päärakennuksen nykytilanteen (10.3.2025) mukaiset julkisivupiirustukset.

58

59

A-A

A-B

PARVEKE 5.5 m² A-A

A-B

8x21

8x14 ar.700

997

PARVEKE 5.5 m²

8x21

8x14 ar.700

5200

780

6750

8x21

+3.850

VH 3.0 m²

9x20

2200

AK h=

7160 9x20

+3.850

+3.350

VINTTI 45.0 m²

6660

KÄYTÄVÄ 11.5 m²

VINTTI 45.0 m²

6660

820

VH 3.0 m²

9x20

9x20

3730

3730 3730

2000

820

6750 2000

1915

4260

11x17 ar.700

UUNI

7x20

2533

UUNI

HUONE 23.0 m²

HUONE 19.5 m²

780

HUONE UUNI 19.5 m²

+3.350

UUNI

7x20

780

5200

7x20

3730

HUONE 23.0 m²

8x14 ar.700

2533

780

7x20

4850

4260

11x17 ar.700

4850

8x21

1430

997

8x14 ar.700

7160

1100

9x20

14x10 ar.1000

+3.350

9x20

1003

14x10 ar.1000 9x20

2200

AK h=

1915

1100

KÄYTÄVÄ 11.5 m²

1430 1003

+3.350

9x20

9x20

14x10 ar.1000

9x20

14x10 ar.1000

Mittojen paikkaansapitävyys varmistetaan kohteessa.

VINTTI 29.5 m²

Mittojen paikkaansapitävyys varmistetaan kohteessa.

VINTTI 29.5 m²

Kaupunginosa / Kylä

Saarela

Rakennustoimenpide

Alapohjamuutos

Rakennuksen numero / Rakennusten nu

11

Rakennuskohde

Yli-Saarela Saarelansaarentie 11 90650 Oulu

Suunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite

A-A

A-B

Tmi Jori Matias Parviainen Y-Tunnus 3302451-9 Rasvatie 29 C 18 90440 Kemp 041-3101466

Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, a

Jori Parviainen Rakennu

Kuva 90. Saarelan päärakennuksen nykytilanteen (10.3.2025) mukainen ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus A-A

60

A-B

61

A-A

A-B

PARVEKE 5.5 m² A-A

8x14 ar.700

1100

3730

6660

3730

820

6660

9x20

VINTTI

45.0 m² +3.350 9x20

14x10 ar.1000

+3.350

9x20

1003

2200

AK h=

7160

14x10 ar.1000

1915

2200

AK h=

7160

VINTTI 45.0 m²

9x20

+3.850 9x20

1100

1003

9x20

1430

KÄYTÄVÄ 11.5 m²

VH 3.0 m²

+3.850

VH 3.0 m² KÄYTÄVÄ 11.5 m²

9x20

+3.350

6750 2000

7x20 9x20

820

HUONE 23.0 m²

UUNI

780

1430

4260

2000

+3.350

UUNI

6750

UUNI

UUNI

2533

780

HUONE HUONE19.5 m² 23.0 m²

3730

4850

4260 7x20

11x17 ar.700

5200

HUONE 19.5 m² 7x20

780 2533

4850

3730

8x14 ar.700

780

9x20

8x21

8x14 ar.700

5200

7x20

997

8x14 ar.700

8x21

1915

997

PARVEKE 5.5 m² 8x21

11x17 ar.700

A-B

8x21

14x10 ar.1000

9x20

Mittojen paikkaansapitävyys varmistetaan kohteessa.

VINTTI 29.5 m²

14x10 ar.1000

Mittojen paikkaansapitävyys varmistetaan kohteessa.

VINTTI 29.5 m²

Kaupunginosa / Kylä

Saarela

Rakennustoimenpide

Alapohjamuutos

Rakennuksen numero / Rakennusten nume

11

Rakennuskohde

Yli-Saarela Saarelansaarentie 11 90650 Oulu

Suunnittelijan yhteystiedot: yritys, osoite ja p

A-A

A-B

Tmi Jori Matias Parviainen Y-Tunnus 3302451-9 Rasvatie 29 C 18 90440 Kempele 041-3101466

Vastuullinen suunnittelija: nimi, tutkinto, allek

Jori Parviainen Rakennusa

Kuva 91. Saarelan päärakennuksen nykytilanteen (10.3.2025) mukainen toisen kerroksen pohjapiirustus.

A-A

62

A-B

63

2.5

KOHTEEN ARVOTTAMINEN

Saarelan päärakennuksen ja pihapiirin arvottaminen on tehty kahden pääaspektin tarkastelun kautta, historiallisen arvon ja säilyneisyysarvon.

Hi s to r i a l li n e n a r vo Saarelan päärakennus edustaa Suomen rakennushistorian identiteetille merkittävää hirsirakenteista talonpoikaisarkkitehtuuria. Rakennuksessa on paljon käsintehtyjä rakenteita, detaljiikkaa sekä käsin työstettyjä rakennusmateriaaleja. Päärakennuksen hienovaraiset yksityiskohdat muun muassa ikkunoissa, listoituksissa sekä parvekkeessa kertovat kohteen asiantuntevasta toteutuksesta. Päärakennuksen tekninen toteutus sekä materiaalit kertovat rakentamisen tapojen siirtymisestä ja sekoittumisesta ajallisesti hyvinkin laajalla alueella. Myös myöhemmät korjaukset ja muutokset päärakennuksessa linkittyvät vahvasti aikaansa, rakentamistapojen kehitykseen ja eri tyylien sekä trendien ilmiöihin, kaikki nämä edustaen oman aikansa rakennushistoriallisia arvoja. Kaikista kohteeseen tehdyistä muutoksista huolimatta rakennuksen sisä- sekä ulkoarkkitehtuuri on säilyttänyt merkittävimmät visuaaliset piirteensä. Kohde linkittyy vahvasti suomalaisen rakentamisen perinteeseen ja tämä on eräs tärkeimpiä kohteen tuomia arvo.

Kuva 92. Parvekkeen oven kahva parvekkeelta päin.

Kuva 93. Ikkunoiden molemmin puolin oleva neliö-detaljiikka.

Kuva 94. Julkisivun vaaka jakolistat kohtaavat horisontaalit nurkkalaudoitukset.

Kuva 95. Porstuan nurkka.

Kohteen pihapiirin arvo on myös huomioitava. Piharakennukset sekä peltomaiset alueet kohteen ympärillä ovat muistutus 1800-kuvun elinkeinoista ja elämäntavoista sekä silloin vallinneesta omavaraisuudesta.

Saarelan talolla on ollut myös Saarelan alueen identiteetille merkittävä rooli ja näin ollen tuonut ympäristölleen yhteisöllisiä arvoja.

Sä i l y ne i s yy sa r vo Kohteella on säilyneisyysarvoa, sillä rakennus on säilynyt suhteellisen autenttisena etenkin ulkoarkkitehtuuriltaan. Rakennuksessa ilmenee myös ajallista kerrostumaa mikä on merkittävä osa vanhaa rakennuskohdetta. Sekä Saarelan päärakennuksen että piharakennuksen kokonaisuuden ikää sekä käytön jälkiä tuo esiin patina mikä on vaalittava piirre kohteen ominaisluonteen säilyttämiseksi.

Kohteen säilyminen hyvin monta vuotta ei ole itsestäänselvyys, ja tämä vaatii tarkkaa kohteen arvon tutkimista ja tunnistamista. Saarelan päärakennuksen sekä pihapiirin säilyttäminen ja kunnossapito on hyvin suotavaa, sillä kohteella on vahva säilyneisyysarvo ja rakennus omaa paikallishistoriallista arvoa Saarelassa.

64

65

3.

YHTEENVETO

Saarelan päärakennuksen ja sen pihapiirin rakennushistoriaselvityksen tekeminen on vaatinut ajoittain hyvinkin pirstaleisen tiedon ja erilaisten muistelmien kasaamista yhdeksi kokonaisuudeksi. Kohteesta on löytynyt rajallisesti tietoa ja päärakennuksesta ei ole olemassa kokonaisvaltaista historiakatsausta. Työskentelyn edetessä arkistomateriaalien, haastattelujen sekä kirjallisuuslähteiden pohjalta alkoi Saarelan rakennusten historia hiljalleen kuitenkin hahmottua. Kohteen historiaan perehtymisen lisäksi selvitystä varten on analysoitu rakennuksen nykytilanne ja arvotettu kohde.

KUVA?

Tunnistettujen kohteen erityispiirteiden ja arvojen pohjalta tarkastelun tuloksena on päädytty päärakennuksen säilyttämisen ja restaurointimahdollisuuksien suosimiseen. Lopuksi syntynyt rakennushistoriaselvitys kokonaisuutena käsittelee rakennusta ja sen aluetta kokonaisvaltaisesti.

66

67 Kuva 96

LÄHTEET

Haastattelulähteet:

Kuvalähteet:

Itse suoritettu haastattelu. Haastattelijana toimivat Grace Hermez ja Vilja Halonen. Haastateltavina olivat Martti Nissilä ja Mikko Saarela. Haastattelu toteutettiin 25.7.2024. Haastattelun aiheena oli Saarelan talon ja sen pihapiirin historia.

Kuva 1 (kansikuva)-Kirjasta: Huusko, J., & Huusko, K. (1986). Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Oulun kaupunki. (Sivu 77).

Kuva 2: Erkki Halvarin maalaus, Osoitteessa: https://kaltio.fi/saarela-voimailua-ja-taidetta-oulujoen-varrella/ Kuvat 3, 20, 21, 23, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 48, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 66, 67, 69, 70, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77, 78, 79, 80, 81, 82, 83, 84, 85, 86, 87, 92, 93, 94, 95, 96: Ottanut Hermez Grace ja Halonen Vilja, 2024.

Kuva 4: Kirjasta: Huusko, J., & Huusko, K. (1986). Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Oulun kaupunki. Kuvan ottanut: Katri Huusko. 1980.

Kuvat 5, 13, 14, 15: Piirtänyt digitaalisesti Hermez Grace, 2024.

Kuvat 6, 7, 12, 19, 24, 25, 26, 29, 31, 32, 33, 34, 35, 36, 38: Kirjasta: Saarela, J., Saarela, M., Saarela, S., Nissilä, M., Jaakkola, S., Saarela, J., . . . Jaakkola, S. (2016). Yrjö ja Betti Saarelan suku. [Juha Saarela].

Kuvat 8, 9, 10, 11: Kirjasta: (1954). Entinen Oulujoki: Historiikkia ja muistitietoja. Oulujoki Oy. (Sivut 237, 149, 236, 148).

Kuvat 16, 17, 18, 22, 37, 39: Kuvat saatu Sari Jaakkolalta.

Kuva 27, 28, 30: Kuvat saatu Teijo Hildeniltä.

Kuva 49, 68, 88, 89, 90, 91: Tehnyt Parviainen Jori.

Sähköiset lähteet: Ouka. (Julkaisuaika tuntematon). Koulumme. Oulujoen koulu. Haettu 26.11.2024 osoitteesta https://www.ouka.fi/oulujoen-koulu/koulumme Hyyppä, M. 4.2020. Saarela – Voimailua ja taidetta Oulujoen varrella. Kaltio. https://kaltio.fi/ saarela-voimailua-ja-taidetta-oulujoen-varrella/ www.ymparisto.fi/Fi-FI/Ervi_Oulujoella/Historiaa/Talonpoikaiskulttuuri www.ymparisto.fi/f i-FI/Ervi_Oulujoella /Historiaa/Asutuksen aiheita Painetut lähteet: Halvari, Erkki. Oulussa 7.8.2001. Esitys Yli Saarelan tilalla RN:o 96:110 sijaitsevan korttelin 47 tontti 1:n vuokraamiseksi rakennuksineen Galleria Art Halvarelle Oulujoella Saarelan kaupunginosassa Saarelan saaressa. Oulun Kaupunki, Tekninen Lautakunta.

Kotto, Juhana. (1913). Vankkaa väkeä. Yrjö Saarelan suku. S.2. Kaleva. N:o 31.

Saarela, J., Saarela, M., Saarela, S., Nissilä, M., Jaakkola, S., Saarela, J., . . . Jaakkola, S. (2016).

Yrjö ja Betti Saarelan suku. [Juha Saarela].

Vuolle-Apiala, R. (2012). Hirsitalo ennen ja nyt (1. p.). Moreeni.

Lintala, E., & Lions Club Oulu-Oulujoki. (1984). Yrjö Saarela: Painimattojen aristokraatti. LC Oulu-Oulujoki.

Tervonen, A., Oulujoki-seura, Oulun kaupunki, & Oulun seurakunnat. (1999). Oulujokisten sata vuotta: Entisen Oulun maalaiskunnan / Oulujoen kunnan historia 1865-1964. Oulujoki-seura : Oulun kaupunki : Oulun seurakunnat.

(1954). Entinen Oulujoki: Historiikkia ja muistitietoja. Oulujoki Oy. Hautala, K. (1975). Oulun kaupungin historia: 3, 1809-1856. Oulun kaupunki.

Huusko, J., & Huusko, K. (1986). Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Oulun kaupunki.

Kovalainen, P., & Louekari, A. (1994). Pohjois-Pohjanmaan talonpoikaisarkkitehtuuria. Pohjoinen.

Karttalähteet: Karttakuva 40 ja ote asemakaavan määräyksistä 1995: Oulun Karttapalvelut. Osoitteessa: https://kartta.ouka.fi/ims

68

69

S A A REL A N TA LON RAKENNU SHISTORIASELVIT YS 70

2024

I

VIL JA HALONEN

I

G RACE HERMEZ