Wikstromesite netti

2

Antti Tuuri:

John Wickströmin elämä

Köyhän kuparisepän poika John Wickström Koivulahden Vassorista teki nuorena miehenä autoja Chicagossa ja Vaasaan palattuaan venemoottoreita, joita myytiin kaikkiin maanosiin.”Motorkungen” oli hänen lempinimensä vielä teollisuusneuvoksenakin.

Wickström-venemoottori oli aikoinaan käsite, joka ei kaivannut selittelyjä.

Kun luin John Wickströmin elämästä ja hänen moottoritehtaansa historiasta, aloin miettiä, mikä merkitys John Wickströmillä on ollut siinä, että Vaasasta on kehittynyt merkittävä teollisuuskaupunki juuri poltto- ja sähkömoottoreita rakentamalla; energiaklusteriksi alan keskittymää nykyään sanotaan.

En halunnut tehdä näytelmästä pelkkää teollisuushistoriaa, ja John Wickströmin elämästä löytyi paljon asioita, jotka tekevät hänestä mielenkiintoisen myös ihmisenä. Hän oli vanhan ajan patruuna, joka piti huolta työntekijöistään, mutta halusi olla heille myös kaikkitietävä isähahmo.

Wickströmin yhtiön historia on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kehitys pysähtyy eikä uusille ajatuksille anneta tilaa. John Wickströmin elämässä on opittavaa myös tämän päivän Suomessa.

3

John Wickström

Ensimmäinen Caloric-auto v. 1898 Chicagossa.

John Wickström, hänen ensimmäinen puolisonsa Ida ja lapset Werner ja Sigrid. Kuva Joel Sellbergin kokoelma

Wickströmin perhe Chicagon-vuosina. John Wickström, ’ puoliso Ida, lapset Sigrid, Werner, Roy ja Alma

4 4

Menestyjä ja visionääri

Menestykseen tarvitaan kunnianhimoa ja lahjoja: ”kykyä takoa päässä olevat kuvat metalliin”. Tarvitaan kyky nähdä tulevaa ja suoraviivaista rohkeutta toteuttaa tämä visio. John Wickströmillä oli näitä kaikkia; kyky kerätä ympärilleen ihmisiä, jotka mahdollistivat visioiden toteuttamisen, sekä halua osoittaa arvostusta näitä ihmisiä kohtaan. ”Äijä” saattoi olla vaativa, mutta vaativuus tuotti laadukasta tulosta, joka palkitsi tekijät.

Kyvykkyys ja vastuu aiheuttivat paineita, joita Wickström ei pystynyt jakamaan. Hän ei luottanut kenenkään arviointikykyyn siinä määrin, että olisi ikääntyessäänkään pystynyt jakamaan tehtaan suurten linjojen päävastuuta pois itseltään. Teollisuuden kehitys muutti ympäristöä ja ihmisten kulutustottumuksia yksittäisen ihmisen sopeutumiskykyä nopeammin. John Wickströmin isä takoi pannunsa käsin - John Wickström joutui omana aikanaan toteamaan jääneensä omien keskimoottorikuviensa vangiksi. Ehkä suur- ja keskimoottorien kuninkaan ei kuulukaan taipua valmistamaan ”krääsämoottoreita”, peräprutkuja muoviveneisiin.

Mutta voiko kunnianhimoisen ihmisen sielu taipua myöntämään ilman katkeruutta, että ajat ovat ajaneet hänen kuninkuuslajinsa ohi? Ketkä kaikki maksavat suoraviivaisen menestyksen hinnan? Saako ihmisestä taottua mieleisensä, kun tarpeeksi yrittää? Millaisen maailman moottorit muassaan ihmisille toivat, ja millaisessa maailmassa tahdomme elää? Näitä asioita kysyy näytelmä nimeltä John Wickströmin elämä, joka ei ole historiankirjoitusta, vaan teatteria.

Erik Kiviniemi ohjaaja

Outi Rossi dramaturgi

5

Antti Tuuri:

John Wickströmin elämä Sovitus Ohjaus Lavastus Puvustus Musiikin johto ja sovitukset

Erik Kiviniemi – Outi Rossi Erik Kiviniemi Risto Karhula (vier.)

Kati Lamppu, Paula Mikkilä Sauli Perälä

Kantaesitys 12.9.2015 Vaasan kaupunginteatterin Romeo-näyttämöllä.

Esitysoikeudet Antti Tuuri – Vaasan kaupunginteatteri.

Näyttämömestari Valaistusmestari Projisointi Äänisuunnittelu Moottoritehtaan musiikin sävellys Esityksen ruotsinkielinen käännös Tekstitys esityksissä Näyttämömiehet Koneistonhoitaja Tarpeistonvalmistaja Tarpeistonhoitaja Järjestäjä Pukija Kampaukset ja maskit

Erkki Kasto Olli Haakana Teemu Vähänen Riku Metsä-Ketelä Riku Metsä-Ketelä – Miko Kontturi Annica Törmä Eetu Öysti Nuutti Saari, Mika Leppiaho Ilkka Niemi Jaana Ala-Lähdesmäki Anna Lemmetti-Vieri Essi Hurme Merja Kärr Mari Tuhkanen, Heidi VähäjärviParkkamäki, Maija Hauta-aho Jukka Matkoski, Tommi Hokkanen, Klaus Nikko, Minna Broman, Miia Louko Kati Ala-Hiiro, Paula Mikkilä, Ulla Myllykoski Jyrki Tervo Kati Lamppu Annukka Heinämäki, Mari Kettula Erik Kiviniemi (vast.), Kirsi Sand (toim.), Jouko Keto (taitto).

Käsiohjelman näytöskuvat Jyrki Tervo.

Lavastuksen toteutus Puvustuksen toteutus Valokuvaus Juliste Esite Käsiohjelma

6

HENKILÖT: JOHN WICKSTRÖM IDA, hänen ensimmäinen vaimonsa WERNER, heidän poikansa JULIA, John Wickströmin toinen vaimo JAKOB WICKSTRÖM, Johnin veli EDLA, Johnin sisar PUKANDER, vanha työntekijä HAUHIA, mestari SUNDI, vanha työntekijä PASTORI JOHAN WICKSTRÖM, Johnin isä AKSEL

Jorma Tommila Anna Lemmetti-Vieri Oiva Nuojua Reetta Kankare Ville Härkönen Essi Hurme Timo Luoma Lauri Kukkonen Jari Hietanen Sauli Perälä | Harri Ala-aho Jari Hietanen Reijo Österlund

Kuoro: Jenny Malmberg, Erja Honkamaa, Terhi Parkkamäki, Reijo Österlund, Ulrika Träskbäck Maria Kallio, Kaija Grannas VAASAN KAUPUNGINTEATTERI KIITTÄÄ: Joel Sellberg Bengt Selenius Anna Brummer Ingmar Ahlqvist Camilla Westermark Vaasan Auto- ja moottorimuseo Rauno Grönbacka

Näytelmässä käytettyä musiikkia: * Riemuita saa säv. L. Mason, san. H. Norkamo * Amazing Grace trad. * St. John Babtist (äänite: Grace Cathedral Choir) Ernest Bullock * Siunattu varmuus säv. J. Phoebe Knapp, san. Fanny J. Crosby-van Alstyne * Halleluja-kuoro oratoriosta Messias G.F. Händel * Tytön huivi (äänite: Kipparikvartetti) säv. trad. italialainen, san. J. Alfred Tanner

* Miss' soutaen tuulessa (Där björkarna susa) säv. Oskar Merikanto, suom. san. Jussi Snellman * Kansainvälinen (L'Internationale) säv. Pierre Degeyter, suom. san. Otto Ville Kuusinen, Yrjö Sirola, Sulo Wuolijoki * Swing Low, Sweet Chariot trad. * Softly and Tenderly Will L. Thompson Taustanauhoilla esiintyvät muusikot: Sauli Perälä, Miko Kontturi, Riku Metsä-Ketelä

7

8

9

Tarvittiin moottoreita Elämme moottoreiden aikakautta. Lähes kaikki arkivekottimet, hammasharjoista lentokoneisiin, ovat moottorien pyörittämiä. Moottorit ovat muuttaneet elämäämme, ne ovat sekä yksinkertaistaneet että monimutkaistaneet sitä. Tilanne oli sama tietokoneiden tullessa, paluuta vanhaan ei ollut. Vaasassa moottorivalmistuksesta tuli jo aikaisin identiteettitekijä, ylpeyden lähde. Yhdistävänä nimenä on John Wickström, joka oli moottorituotantomme edelläkävijä. Hän joutui tekemään kovasti töitä, eikä hänen ensimmäinen tuottamansa moottori ollut menestys. Kysymyksessä oli erittäin harvinainen kuumailma- ja petrolimoottorin yhdistelmä. Wickströmin ajatuksena oli, että moottori kävisi vaihtoehtoisesti joko moottorin ulkopuolella tuotetulla kuumalla ilmalla tai moottorin sisällä palavalla polttoaineella. Moottori oli monimutkainen, sylintereissä kaksoismäntä ja mutkikas voimantuottomekanismi. Sitä voidaan pitää hybridinä, joka tämän päivän hybridimoottorien tapaan merkitsisi alhaista polttoaineen kulutusta sekä mahdollisuutta polttoaineiden vaihtelemiseen. Idean tähän eriskummalliseen moottoriin Wickström sai legendaarisen ruotsalaiskeksijän John Ericssonin kuumailmakoneesta. Sellaista voidaan jopa käyttää parabolipeilistä keskitetyllä aurinkolämmöllä.

Edelleen, kun maailma joutuu akuuttien energiakriisien kohteeksi, suuret konsernit alkavat taas kehitellä erilaisia variaatioita kuumailmamoottorista, esimerkiksi stirlingmoottoria. Hyvällä tahdolla Wickströmiä voidaan pitää edelläkävijänä myös näissä pyrkimyksissä.

Wickström tiesi hyvin ajoneuvojen käyttöön tulevien polttomoottoreiden kehittämisestä. Chicagolaisella yrityksellä, jossa hän työskenteli 1900-luvun alussa, oli kuumailmamoottorin agentuuri. Hänen mielestään oli varmasti ovela ratkaisu tehdä kuumailmamoottorista petrolimoottori korkeamman hyötysuhteen saavuttamiseksi. Tämä oli hänen luova hetkensä ja eriskummallinen moottori toimi!

Wickströmin suurin panos oli kuitenkin tehdastoiminnan käynnistäminen Vaasassa 1906, hänen visioonsa kuului kalastuksen, vapaa-ajanveneiden ja maatalouden motorisointi. Myös autojen valmistus houkutteli. Wickströmin moottoritehtaan yrityskirjeenvaihdosta löytyy kuitenkin sydäntä särkeviä kirjoituksia hänen tuotteensa aiheuttamista hengenvaaroista ja uhkaavista tilanteista. Tällainen seppä moukaroi meidät hengiltä! eräs kirjoittaja valitti moottoristaan. Wickström ei varustanut moottoreitaan selkeillä käyttöohjeilla eikä perushuollon työkaluilla, hän näyttää jopa varmistaneen oman tulkitsemisetuasemansa, mitä tulee oikeanlaiseen moottoreiden käsittelyyn. Käyttövarmuus kärsi valmistuksen epätarkkuuksista, tämä oli osittain seurausta siitä, että moottorinosat aluksi valettiin eri puolilla Suomea. Kaivattu oma valimo toteutettiin Vaskiluodon uuteen tehdasrakennukseen, johon muutettiin 1910.

Maaliskuussa 1987 tutkin tiiviisti kuvia ja muita asiakirjoja Wickströmistä ja hänen tehtaastaan.

Eräänä iltana ovikello soi ja ällistyneenä luulin, että luonani vieraili itse John Wickström! Hänhän oli kuollut kesäkuussa 1959. Itse asiassa vieras oli hänen yhdennäköinen poikansa Carl Gustav, joka halusi kertoa muistojaan isästään ja hänen toiminnastaan. Perinteinen nelitahtimoottori, jota Wickström alkoi tuottaa 1910, merkitsi sopeutumista kilpailijoiden saavuttamaan yliotteeseen. Se toimi hyvin ja loi perustan Wickströmin moottorin hyvälle maineelle. Carl Gustav oli insinööri, hän seurasi isäänsä johtajana ja oli käytännössä oppinut tuotannon kaikki työvaiheet. Hän kertoi tehtaalla vallitsevasta vahvasta dynamiikasta ja ylpeästä ilmapiiristä. Kehitystyö tehtiin sisäisesti, John liikkeellepanevana voimana, hänen veljiensä Jakobin ja Karlin avustamana. Kilpailu kiristyi. Vasabladetin mukaan aikaisin paikallinen kilpailija Onkilahden Konepaja oli lokakuussa 1909 toimittanut 12 moottoria. Lehdessä markkinoidaan ruotsalaista Avance-moottoria. Wickström ilmoittaa, että hänen uusi moottorinsa on tarkoitettu hienoihin moottoriveneisiin. Ajatteliko hän, että kalastus hoidetaan kaksoismäntämootto-

10

rilla? Moottorimaailmassa oli meneillään nousukausi. Hinta esti edelleen yksittäisiä kalastajia hankkimasta moottoreita, mutta osuuskuntien avulla voitiin ainakin motorisoida veneitä pyyntitoimituksia varten markkinapaikoille. Moottoreita mainostettiin kampanjoiden avulla. Yksikään moottori ei reistaillut nopeuskilpailussa 1910, todettiin ylpeästi lehtiartikkelissa, ja pastori A.R. Hedberg jakoi palkinnot. Hän selitti, että motorisointi on kalastuksen täydellistymä. 1911 tilattiin Harrströmiin kuusi moottoria kalastusta varten ja Luotoon 11, määrän kasvaessa vuosi vuodelta.

Puimureiden ja sirkkelisahojen käytössä moottoreista tuli suuri menestys. Tässä osuuskunta-ajatus toimi hyvin. Jo lokakuussa 1909 puimakoneosuuskuntia oli 50 Vaasan läänissä, kun muualla maassa niitä ei ollut ollenkaan.

Carl Gustav Wickström mainitsi uudesta, hyvin menestyvästä vuoden 1910 nelitahtimoottorista kertovan huhun, jonka mukaan se olisi rakennettu erään toisen merkin mallin mukaan. Innokkaasti eräs kirjoittaja Tampereelta toteaa 1911, että Wickströmin uusi moottori vastaa täysin amerikkalaista Scripps-moottoria ja että se toimii yhtä hyvin. Runsaan neljän vuoden moottorivalmistuksen jälkeen Wickströmin tehdas hankkii ensimmäisen kirjoituskoneensa. Siksi voidaan nähdä, että henkilö joka kirjoittaa tehtaalta, että moottorimme lähinnä muistuttaa Scrippsin moottoreita, ei ole John itse, vaan luultavasti veli Jakob, tehtaan työnjohtaja. Copyright-ajattelu ei vielä ollut kehittynyt, tämä on todennäköisesti koskenut teollisuustuotteita ylipäätään. Wickströmin uusi moottori saa hyvän maineen ja tehtaasta tulee kansainvälinen menestys. Kesällä 1910 kalastaja K-J. Aksberg purjehtii Tallinnasta Vaasaan. Täällä hän asennuttaa Wickström-moottorin veneeseensä ja ajaa kotiin moottorin kuljettamana. Toivon, ettei hänen tarvinnut kärsiä kaksoismäntämoottorista. Yrityksen kirjeenvaihdossa on huomattavissa paljon mielenkiintoisia ajalle ominaisia asenteita. Vihreiden ja punaisten moottoreiden sanotaan soveltuvan hienoihin veneisiin, kun taas kalastus voidaan hoitaa mustilla moottoreilla. Eräs Wickströmin uskottu neuvoo, että vetoaminen kotimaisen teollisuuden suosimiseen myyntiargumenttina saattaa toimia suomenkielisille ostajille, mutta ei ruotsinkielisille, jotka kokevat sen koronkiskontana isänmaallisuudestaan. Wickströmiä kehotetaan kehittämään markkinointia, tekemään moottoreilleen havainnolliset käyttöohjeet ja ennen kaikkea varmistamaan valmistuksen tarkkuus ja laatu.

Vaasa moottorikaupunkina on ainutlaatuinen. Mielestäni Rauno Grönbacka kirjassaan Marakatteja ja kissanpäitä kertoo erittäin kiehtovalla tavalla Vaasan monimuotoisesta ja jännittävästä moottorivalmistuksesta, joka kattaa 14 (!) eri tehdasta. Vienti kehittyi merkittäväksi. 1966 Wickström myi 41 Yhdysvaltojen rahoittamaa moottoria Etelä-Vietnamiin. Tehtaalla ei ollut kapasiteettia toimittaa vaaditun suuruisia sarjoja huoltoehtoineen, mitä edellytettiin siellä käynnissä olevan hektisen sotakehityksen takia. Myös toinen menestynyt venemoottoreiden valmistaja Suomen Moottoritehdas myi Olympia-moottoreitaan Etelä-Vietnamiin. Strategiset investoinnit ja monipuolinen tuotekehittely eivät olleet Wickströmin suoranaisia mielenkiinnon kohteita, myös tehtaan uusi omistaja vuodesta 1965 uskoi sisäperämoottorin tulevaisuuteen.

John Wickström järjesti 1906 näyttävän PR-tapahtuman Kyrönjoella herättääkseen kiinnostusta moottoriaan kohtaan, hän ajoi ylävirtaan hinaten kahta venettä, joissa oli matkustajia. Tarkoin harkittua dramaturgiaa ei muutenkaan puutu John Wickströmin elämästä, siihen sisältyy huikeaa riskinottoa, kriisejä, malttia ja sovintoa. Odotan jännityksellä Antti Tuurin moottorisankaristamme kertovaa draamaa.

Dan Holm

11

John Wickström esittelee pikavenettään sisäsataman alueella Vaasassa.

Postikortti, leimattu v. 1913, Bertil Björklövin kokoelma *

Wickströmin Veljesten Moottoritehtaan henkilökuntaa v. 1934.

Etel Gren kokoelma * * Rauno Grönbackan kirjasta Marakatteja ja kissanpäitä – vaasalaisten moottoritehtaiden tarina, 2014

12

John ja Julia Wickstrรถm Vassorissa. Kuva K. Sellberg

Julia Wickstrรถm, John Wickstrรถmin puoliso toisesta avioliitosta.

Joel Sellbergin kokoelma

Vassorissa, Julia Wickstrรถm oikealla.

Joel Sellbergin kokoelma

Julia Wickstrรถm Vassorissa.

Joel Sellbergin kokoelma

13

Weljekset Wickströmin Moottoritehdas aloitti toimintansa Onkilahden rannalla v. 1906.

Postikortti, Bertil Björklövin kokoelma *

Wickströmin Moottoritehtaan rakennuksia Vaskiluodossa 1960-luvulla.

Etel Gren kokoelma *

Wickströmin tehtaan pikkujoulujuhla

* Rauno Grönbackan kirjasta Marakatteja ja kissanpäitä – vaasalaisten moottoritehtaiden tarina, 2014

14

15

VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Pitk채katu 53 65100 VAASA | www.vaasankaupunginteatteri.fi | (06) 325 3961| www.NetTicket.fi

VAASAN KAUPUNGINTEATT ERI