VASEK vuosikertomus 2017

VUOSIKERTOMUS

I MUSTASAAR

VÖYRI

VAASA

ISOKYRÖ

MAALAHTI

LAIHIA KORSNÄS

Kuluneen vuoden aikana Vaasan seudulla ja koko Suomessa on ollut selkeästi nähtävillä talouden nousu, ja yrityksiltä on tullut viestiä hyvistä kasvuodotuksista. VASEKin toiminnassa kasvun vahvistuminen on näkynyt uusyritysperustannassa, yritysten investointi- ja kehityshankkeissa, sukupolven- ja omistajanvaihdosten etenemisessä ja yritysten työvoimatarpeiden lisääntymisenä.

Päättynyt tilikausi oli yhtiöllä ennätysvuosi, kokonaisliikevaihto oli yli 2,6 miljoonaa euroa.

Erityisen vahvasti kasvoi pääosin kehityshankkeiden kautta tullut ulkoinen rahoitus, yhteensä 703 000 euroa. Samalla myös asiakasvolyymit kasvoivat, ja uusien yritysten perustamisessa saavutettiin Startian osalta historian toiseksi korkein tulos, 197 perustettua yritystä vuoden aikana.

Aluekehityksen kannalta yksi keskeisimmistä toimenpiteistä oli Vaasan seudun Kasvusopimuksen 2016-2018 toteuttaminen. Siinä VASEK on ohjelman valmisteluvaiheen lisäksi vahvasti mukana kahden kokonaisuuden toteuttajana sekä seudun muiden tahojen vastuulla olevien kokonaisuuksien rahoittajana. VASEKin vahva hankekanta, 13 eri toimialoille ja painopisteisiin keskittyvää hanketta (niistä voit lukea lisää tästä vuosikertomuksesta), pohjaa luonnollisesti Vaasan seudun Elinvoimastrategiaan 2016-2020 ja yhtiön omaan strategiaan. Kehityshankkeet ovat vahvistaneet suoraan yrityspalvelujen resurssipohjaa ja mahdollistaneet muun muassa merkittäviä toimenpiteitä vienninedistämisessä, energia-alan yrityskiihdyttämötoiminnassa, rakennusalan ja matkailualan yritysten kehittämisessä sekä yritysten omistajanvaihdosprosessien edistämisessä.

Seutumarkkinoinnin ja EnergyVaasa -viestinnän osalta kuluneena vuonna tehtiin tärkeää strategiatyötä muun muassa päivittämällä seutuviestinnän strategia ja painopisteet sekä käynnistämällä koko seudun verkkoviestintää ja graafista ilmettä koskeva uudistusprosessi. Keskeisellä sijalla näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on eri sidosryhmien voimavarojen kokoaminen ja yhdistäminen vaikuttaviksi toimenpiteiksi. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun seudun väkiluvun kehitys on hiukan notkahtanut samalla kun tarpeet osaavan työvoiman rekrytoinnissa ovat kovassa kasvussa.

Liikevaihdon kasvusta huolimatta VASEKin taloudellinen tilanne muodostui erittäin haasteelliseksi kuluneena vuonna. Tässä on taustalla vuoden 2016 merkittävä tappio sekä kehityshankkeisiin sitoutuvat varat ennen niiden tukiosuuksien maksatuksia eri viranomaistahojen kautta. Tämän johdosta yhtiössä käynnistettiin merkittävät säästötoimenpiteet vuoden lopulla ja tämä asettaa haasteita nyt kun muutoin eletään vahvistuvan talouskasvun aikaa. Lisäksi edessä on suuri murrostilanne maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen myötä. VASEK osallistuu tiiviisti uudistuksen alueelliseen valmistelutyöhön, tavoitteena on varmistaa valtio-maakunta-kunta -akselin toimijoiden tehokas yhteistyö jatkossa nimenomaan asiakkaan eli yrityksen ja seudun asukkaan näkökulmasta.

Stefan Råback vt. toimitusjohtaja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK 2

Kuva: Sami Pulkkinen Photography

VASEKin 15. toimintavuosi käynnistynyt – katsaus menneeseen ja tulevaan

Talouskasvu tuo uutta vauhtia ja positiivisia haasteita

Kuva: Katja Lösönen

Vaasanseutu ja VASEK yhdessä muiden organisaatioiden kanssa oli mukana edelläkävijöiden joukossa, kun vuosi 2017 polkaistiin tohinalla käyntiin. Vaasan seutu näytti muulle Suomelle mallia siitä, miten ääntä oman seudun vahvuuksista pidetään, kun Vaasan seudulle ryhdyttiin houkuttelemaan akkutehdasta. Gigavaasatiimissä tehtiin merkittävää aluekehitystyötä, kun useita eri toimijoita lähestyttiin kertomalla heille seudun tarjoamista mahdollisuuksista ja synergiaeduista.

Vuonna 2017 Suomessa tapahtui käänne suhdanteiden kääntyessä positiivisiksi. Melkein kuin käynnissä olisi ollut kilpailu siitä, kuka uskaltaa tuoda esiin suurimmat kasvuodotukset. Tämä näkyi myös erityisesti yritysneuvonnan saralla, kun käyntiin lähtenyt kasvuvaihe toi mukanaan positiivisia ongelmia kuten tarpeet toiminnan laajentamiseen, työvoimapulan sekä vaatimukset kehittää liiketoimintaa, jotta pysytään kasvun vauhdissa. Ennätys uusyritysperustannassa jäi saavuttamatta, mutta Uusyrityskeskus Startian avulla perustettujen yritysten määrän kasvu oli merkittävä. Moni uusi yrittäjä myös aloitti uransa omistajanvaihdoksen kautta.

Seutuviestinnässä siirryttiin uuteen kauteen seutuviestinnän strategian päivittämisen myötä. Strategian ydinviesteistä energia, meri ja intohimo kuvaavat sitä mikä on meille erityistä ja miten me suhtaudumme siihen, mihin ryhdymme. Nämä viestit näkyvät seutuviestinnässä, joka tukee aluekehitystyötä tuomalla esiin Vaasan seudun asemoinnin merkittävänä osana koko Suomen kasvun polkua.

Vuoden lopussa yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja ilmoitti siirtyvänsä yrittäjäksi. Kiitämme Pekka Haapasta hänen panoksestaan seudullisen kehittämisyhtiömme hyväksi. Vuoteen 2018 lähdemme uudella tiimillä ja tartumme sillä seutuviestinnän strategiassakin mainitulla intohimolla eteemme tuleviin haasteisiin.

Tomas Häyry VASEKin hallituksen puheenjohtaja Vaasan kaupunginjohtaja

Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien omistama elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeinoneuvonta, seudun kehittämistoiminta sekä seudun markkinointi. Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia toimii osana VASEKia. Alatori 1 A, 3. krs, 65100 Vaasa | Puh. +358 6 317 7600 | www.vasek.fi | info@vasek.fi

Kuva: Sami Pulkkinen Photography

Hallitus

EDESSÄ TAKANA

Tomas Häyry ja Pasi Tuominen Pekka Haapanen, Susanna Ristiluoma, Christina Båssar, Janne Laine, Rurik Ahlberg, Mikko Ollikainen, Reijo Lidman, Mats Brandt

HALLITUS 7.4.2016–6.4.2017

HALLITUS 6.4.2017–

KUNTA / TAHO

VARSINAINEN JÄSEN

VARAJÄSEN

KUNTA / TAHO

VARSINAINEN JÄSEN

VARAJÄSEN

Vaasa Mustasaari Laihia Maalahti Isokyrö Korsnäs Vöyri teollisuus pk-sektori pk-sektori korkeakoulut

Tomas Häyry, pj.

Rurik Ahlberg Janne Laine Mats Brandt Miko Heinilä Måns Holming Harry Backlund Pasi Tuominen Susanna Ristiluoma Antti Romu Suvi Ronkainen

Susanna-Slotte Kock Mikael Alaviitala Tapio Nyysti Håkan Knip Pirkko Viljanmaa Roger Bergström Katarina Heikius Juha Häkkinen Maria Norrlin-Asplund Jussi-Pekka Karjala Örjan Andersson

Vaasa Mustasaari Laihia Maalahti Isokyrö Korsnäs Vöyri teollisuus pk-sektori pk-sektori korkeakoulut

Tomas Häyry, pj.

Rurik Ahlberg Janne Laine Mats Brandt Miko Heinilä Christina Båssar Mikko Ollikainen Pasi Tuominen Susanna Ristiluoma Reijo Lidman Jari Kuusisto

Susanna-Slotte Kock Mikael Alaviitala Tapio Nyysti Håkan Knip Pirkko Viljanmaa Göran Östberg Göran Westerlund Juha Häkkinen Maria Norrlin-Asplund Antti Romu Örjan Andersson

Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Pasi Tuominen, Rurik Ahlberg, Miko Heinilä ja Pekka Haapanen.

4

Työvaliokunnan muodostivat Tomas Häyry, Reijo Lidman, Rurik Ahlberg, Miko Heinilä, Pekka Haapanen (7.11.2017 asti) ja Stefan Råback (7.11.2017 alkaen).

Kuva: Sami Pulkkinen Photography

Henkilökunta

ETURIVI VASEMMALTA

Essi Saarenpää, Hanna Alavillamo, Johanna Hietikko-Koljonen, Tommi Virkama, Eivor Koskela, Mari Kattelus

KESKELLÄ VASEMMALTA

Olav Nylund, Göran Östberg, Pekka Haapanen, Marko Kuokkanen, Sari Saarikoski, Antti Alasaari, Peter Källberg

TAKANA VASEMMALTA

Riitta Björkenheim, Stefan Råback, Lasse Pohjala, Kjell Nydahl, Pekka Mäkinen, Marko Koski Kuvasta puuttuvat Mauritz Knuts, Päivi Elina Alasjärvi (vanhempainvapaalla) ja Anna Måtts-Fransén (vanhempainvapaalla).

5

6

Kuva: Sami Pulkkinen Photography

Yritysneuvontaan tullaan entistä valmistautuneempana Uusyrityskeskus Startiassa asioineiden asiakkaiden ja käsiteltyjen yritysideoiden määrä kasvoi noin 2,5 % vuonna 2017. Lisääntynyt asiakasmäärä ei kuitenkaan tuottanut ennätysmäärää perustettuja yrityksiä, vaikka jossain vaiheessa vuotta siltä vaikuttikin. Seudulle perustettiin vuoden aikana Startian avulla 197 uutta yritystä, mikä on kuitenkin 24,6 % enemmän kuin vuonna 2016.

Startian kautta perustettujen yritysten myötä seudulle syntyi 306 uutta työpaikkaa. Noin 32 % kaikista seudulle perustetuista yrityksistä on saanut vauhtia toimintansa aloittamiseen Startiasta.

Ilahduttavaa oli, että uusyritysneuvonnassa käsiteltävät liikeideat ovat entistä valmiimpia. Yhä useampi asiakas on kypsytellyt ideaansa ja tulee neuvontatapaamiseen perusteellisesti valmistautuneena eli ideoitavan tuotteen tai palvelun markkinat ja kilpailijat ovat jo hyvin tiedossa. Näin päästään neuvonnassakin suoraan asiaan ja jo ensimmäisellä käynnillä edetään prosessissa pitkälle.

Startia yrittämiseen -infotilaisuuksia järjestettiin suomeksi ja ruotsiksi sekä keväällä että syksyllä, ja tilaisuudet keräsivät paljon yrittäjyydestä kiinnostuneita. Yhteistyössä asiantuntijakumppaneiden kanssa järjestettiin aloittaville yrittäjille aamiaistilaisuuksia ja infoiltoja sekä tarjottiin asiakkaille ilmaisia neuvontapalveluita immateriaalioikeuksiin ja patentteihin, markkinointiin, pankki- ja vakuutusasioihin sekä rahoitukseen ja tilitoimistopalveluihin liittyen.

Startia ja VASEK vierailivat alkuvuodesta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kaikissa Vaasan seudun kunnissa Ämpärillinen yrittäjätietoutta -kiertueen puitteissa. Syksyllä 5.9. juhlistettiin Yrittäjän päivää sekä Startian 25-vuotisjuhlavuotta avoimien ovien merkeissä. Startian toiminnan aikana on Vaasan seudulle perustettu melkein 4 000 uutta yritystä uusyrityskeskuksen tuella.  HYVÄ TILANNE TUO MYÖS HAASTEITA Toimivien yritysten neuvonnassa kävi vuoden aikana 569 eri yritystä. Vaikka Vaasan seudulla isoilla yrityksillä menee hyvin ja suuryritysten positiivinen vire helposti valuu alaspäin myös muille alihankkijayrityksille, aiheuttaa lisääntynyt tilauskanta monesti yrittäjälle myös päänvaivaa.

Yrityksen hyvän tilanteen kääntöpuolena on työvoimapula, ja ongelmat esimerkiksi laskutuksen ja sopimusten kanssa ovat yleisiä. Kun yrittäjä itse ei ehdi hoitamaan laskutusta ajoissa tai sopimusasiat laahaavat perässä, hakeudutaan usein yritysneuvontaan.

Yritysneuvojat ovat myös huomanneet, että päämieheen, alihankkijayrityksiin ja henkilökuntaan liittyvien ongelmien lisäksi yrittäjiä on yhä enenevässä määrin askarruttanut erilaisista

nettipalveluista lähetetyt aiheettomat laskut. Eli ongelmat ja haasteet ovat isoja ja pieniä, aivan kuten yritysneuvonnan asiakkaatkin. Kaikenkokoisia yrityksiä palvellaan kuitenkin niin pienissä kuin hieman suuremmissakin haasteissa ja yrityksen koko elinkaaren ajan.  MAKSUTON LAKIMIEHEN KONSULTOINTI PALVELUVALIKOIMAAN Uutena VASEKin palveluvalikoimaan saatiin keväällä 2017 Lakimiehen sparrausapu –palvelu, joka toteutetaan yhteistyössä EY:n, KPMG:n, DKCO:n, Fondian, Roschierin ja Näsman & Båskin lakimiesten kanssa. Palvelun tarkoituksena on madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä lakimieheen erilaisissa yrittämiseen ja yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Enintään tunnin kestävä konsultaatio lakimiehen kanssa on maksuton, samoin tapaamisen aikana annetut neuvot ja mahdolliset ratkaisuehdotukset. Käsiteltäviä asioita voivat olla esimerkiksi erilaiset sopimukset, kuten osakassopimukset, vuokrasopimukset ja työsopimukset.

Startia valitsi huhtikuussa Vaasan seudun uusyrittäjäksi Isabella Asplundin, joka pitää Maalahdessa Köttdisken-lihakauppaa. Yritys palkittiin kunniamaininnalla myös valtakunnallisessa kilpailussa.

Kuva: Esa Siltaloppi

Myyntikelpoiselle yritykselle löytyy kyllä ostaja VASEK auttoi vuoden 2017 aikana 283 asiakasta omistajan- tai sukupolvenvaihdostilanteessa. Prosessit ovat yleensä pitkiä, joten yhdessä asiakkaan kanssa vietiin vuoden aikana päätökseen 79 omistajanvaihdosta tai yritysostoa, ja vuoden lopussa keskeneräisenä oli vielä 134 omistajan- tai sukupolvenvaihdosta.

Valtaosa VASEKin asiantuntijoiden kautta kulkeneista omistajanvaihdostilanteista oli yrityskauppoja. Monesti myyjä haluaa siirtyä yrittäjyydestä toisiin tehtäviin tai eläkkeelle, välillä myyjä luopui vain osasta yritystoimintaa ja jätti itselleen osan. Valtaosa omistajaa vaihtaneista yrityksistä oli palveluyrityksiä.

Aina yrityskauppa ei onnistu heti ensimmäisen ostajaehdokkaan kanssa. Aina ostajan ja myyjän odotukset eivät kohtaa, ja silloin joudutaan etsimään uusia kiinnostuneita ostajaehdokkaita ja aloittamaan prosessi ja neuvottelut alusta. Hinta on yrityskaupoissa ratkaisevat tekijä, yleensä kuitenkin myyntikuntoiselle, houkuttavalle yritykselle löytyy kyllä ostaja. Myös yrityksen toimiala vaikuttaa: pitkälle erikoistuneelle yritykselle on vaikeampi löytää jatkajaa kuin yritykselle, jonka pyörittämiseen ei tarvita varsinaista erikoisosaamista.

Omistajanvaihdos herättää tunteita, ja usein yrityskaupan esteet löytyvät juuri myyjän pään sisältä. Luopuminen elämäntyöstä 8

on monesti vaikeaa ja myyntipäätöstä saattaa edeltää pitkäkin kypsyttelyvaihe. Kummankin on oltava valmis muutoksiin. Ostajan on oltava valmis viemään ostamaansa yritystä uuteen suuntaan.

Myyjän puolestaan on osattava päästää irti. Kun yritys on uusissa käsissä, on myös vastuu sen tulevaisuudesta pelkästään uudella omistajalla. Yritysneuvojat ovat näissäkin tilanteissa asiakkaan, sekä myyjän että ostajan, tukena.

Keväällä käynnistyi Valmisteltu omistajanvaihdos -hankkeen toiminta, ja syksyllä julkaistiin uudistettu versio Aloita ajoissa -omistajanvaihdosoppaasta sopivasti lokakuun lopulla järjestettyyn Omistajanvaihdosiltaan. Tilaisuus keräsi lähes 100 osallistujaa kuulemaan muun muassa omistajanvaihdoksiin liittyvästä verosuunnittelusta sekä yrityksen arvonmäärityksestä.

Omistajanvaihdospalveluita kehitetään Valmisteltu omistajanvaihdos -hankeen puitteissa 1.4.2017–31.12.2019. Hankkeen budjetti on 500 000 euroa ja se toteutetaan yhdessä Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordian ja Kristiinankaupungin elinkeinokeskuksen kanssa.

Rahoitus Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta.

Matkanjärjestäjien informoiminen tarjonnasta tärkeää Matkailuelinkeinon kehittämisessä keskiössä toimintavuonna 2017 olivat erityisesti matkanjärjestäjät. Yhteistyössä VisitVaasan, VisitUmeån ja Visit Höga Kustenin kanssa käytiin Saksassa esittelemässä alueiden tarjontaa keskieurooppalaisille matkanjärjestäjille. Työ tuotti tulosta, sillä ainakin muutama matkailijaryhmä on tulossa vuoden 2018 sesonkina Merenkurkun alueelle.

Merenkurkun ja Korkearannikon kauneimpia kohteita ja tasokkaita palveluita markkinoitiin myös Tukholmassa saaristolaismessuilla ja seniorimessuilla. Yhtenä merkittävänä saavutuksena on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Vaasaan houkutellut risteilyalukset, joiden matkustajille on kasattu laaja valikoima erilaisia retkiä luontoaktiviteeteista, historiaan, kulttuuriin ja shoppailuun.

Kesällä käynnistyneessä yritysryhmähankkeessa, jossa VASEK toimii hallinnoijana, koostettiin yhteistyössä neljän matkailuyrityksen kanssa agenttimanuaali, jolla esitellään tarjolla olevia palveluita matkanjärjestäjille. Manuaalin esimerkkipakettien avulla matkanjärjestäjät pystyvät koostamaan omia myytäviä matkailupakettejaan.

Tässä hankkeessa Kiinan ja muun Aasian sekä Saksan ja Venäjän matkanjärjestäjät ovat olleet tärkeänä kohderyhmänä.

Matkailuelinkeinon kehittämisessä on avainasemassa alalla tapahtuvista muutoksista informoiminen yrittäjille. Merkittävänä muutoksena on kesällä 2018 voimaan astuva uusi valmismatkalaki, jonka sisältö on erittäin merkittävä niin yrittäjille kuin matkoja

markkinoiville yhtiöillekin. Uuden lain vaikutuksista jatketaan koulutusten parissa myös keväällä 2018. Lisäksi koulutuksia on pidetty digitalisaatiosta ja matkailuyritysten arvonlisäverotuksen erityispiirteistä.

Vaasan lentoasemalta lähtevien charter-lentojen määrä on kasvussa. Vaasan lentoasemaa markkinoitiin yhdessä Finavian kanssa tammikuun matkamessuilla. Matkanjärjestäjien kiinnostus lentoasemaa kohtaan oli suurta, joten charter-määrien tulevakin kehitys näyttää hyvältä. Reittilentojen osalta käydään lentoyhtiöiden kanssa jatkuvaa vuoropuhelua. Lentoyhtiöt ovat kiinnostuneita erityisesti seudun suurten yritysten tarpeista ja toiveista.

Matkailuelinkeinoa on kehitetty seudulla mm. seuraavien hankkeiden puitteissa: ▶▶ Matkailuyrittäjät tiedon kautta kasvuun 1.1.2016–31.12.2018, budjetti 239 600 euroa, rahoituslähde Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahasto ▶▶ Spotlight High-Low Coast 1.10.2015–31.5.2018, budjetti 750 000 euroa, rahoituslähde Botnia Atlantica. VASEK pääyhteistyökumppanina Merenkurkun neuvoston hankkeessa. ▶▶ Archipelago Attractions 1.6.2017–31.5.2020, budjetti 160 000 euroa. VASEK hallinnoijana Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston rahoittamassa yritysryhmähankkeessa.

9

Naapurimaan rakennusbuumi veti yrityksiä ja osaajia Ruotsin rakennusalan yrityksillä menee nyt hyvin, joten vienti oli erityisesti tapetilla toimintavuonna 2017. Uumajassa on käynnissä oikea rakentamisbuumi, samoin Kiirunan kaivoskaupungin siirtämiseen ja Jällivaaran alueen kasvun mahdollistamiseen kaivataan rakennusyrityksiä ja alan osaajia. Useampi rakennusalan yritys Vaasan seudulta on selvittänyt mahdollisuuksia siirtyä Ruotsin markkinoille, muutama on myös tehnyt päätöksen ja solminut yhteistyösopimuksia naapurimaassamme.

Rajat ylittävän Cleantech Kvarken -hankkeen toimijat olivat mukana Smart cities -toiminnassa, jossa pyritään löytämään hyviä käytäntöjä kestävämmän yhteiskunnan aikaansaamiseksi.

Esimerkiksi Vaasaan rakentuvan Ravilaakson tiimoilta on oltu mukana hakemassa hyödynnettäviä ratkaisuja. Marraskuussa järjestettiin tutustumismatka Ruotsiin tutustumaan teolliseen puurakentamiseen. Skellefteåssa puurakentamisella on iso rooli, ja vierailuilla tutustuttiin Skellefteån kaupungin kestävän kehityksen strategiaan sekä alueen vahvaan puuklusteriin.

Puurakentaminen on Suomessakin ollut viime vuosina huimassa nosteessa, ja myös Pohjanmaalle on noussut kaksi CLT- eli ristiinliimatun massiivipuun valmistajaa. Paikalliset tehtaat ovat luonnollisesti lisänneet kiinnostusta rakentamiseen juuri tätä materiaalia hyödyntäen.

Kansainvälinen yhteistyö onkin tärkeää, jotta pystytään löytämään mielenkiintoisimmat innovaatiot, jotta voidaan rakentaa 10

yhteistyötä ja yhtäältä viemään omia ratkaisuja kansainvälisille markkinoille ja toisaalta siirtämään parhaimmat käytännöt omalle seudulle.

Syksyn aikana rakennettiin Korjausrakentamisen tietokeskukselle digitaalista alustaa, jossa paikalliset, kansalliset ja kansainväliset osaajat, asiantuntijat, innovaatiot, hyvät esimerkit, caset, työkalut sekä koulutukset ja tapahtumat voivat kohdata toisensa ja tulla löydetyiksi. Digitaalinen tietokeskus jää pysyväksi palveluksi, ja sille haetaan uutta omistajaa rahoituksen päättymisen jälkeen.

Rakennusalan kehittämistä ja kansainvälistymistä on rahoitettu seuraavilla hankkeilla: ▶▶ Nordic Built 1.9.2014–31.12.2017, budjetti 1 125 070 euroa, rahoituslähde Nordic Innovation ▶▶ Korjausrakentamisen tietokeskus 1.4.2015–31.3.2018, budjetti 1 568 925 euroa, rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma ▶▶ Cleantech Kvarken 1.7.2015–30.6.2018, budjetti 1 335 000 euroa, rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma ▶▶ Nordic Gateway 17-17-17, 1.9.2015–30.8.2019, budjetti 195 680 euroa, rahoituslähde EAKR

Johan Skoglund YA!, Björgolfur Havardsson NCE Seafood, Tone Hartvedt Invest in Bergen, Rainer Rönnback Jukolux, Lasse Pohjala VASEK ja Pär Almén Malux.

Rajat ylittävä kansainvälistymisneuvonta pysyväksi toiminnaksi Nordic Gateway -hankkeen PopUp-konttorit Norjassa herättivät suurta kiinnostusta Vaasan seudun lisäksi myös muualla Suomessa.

Alkuvuodesta 2017 Stavangerissa ja syksyllä Bergenissä avatuissa myyntikonttoreissa oli mukana yhteensä parikymmentä suomalais­ yritystä. Lisäksi kontakteja ja verkostoja luotiin muille Norjan markkinoista kiinnostuneille yrityksille. Konsepti todettiin toimivaksi ja sitä kehitetään vielä enemmän tulevana vuonna, jolloin ohjelmassa on PopUp-konttorit jälleen uusissa kaupungeissa.

Norjaa myös tuotiin Suomeen kesäkuussa, jolloin yhteistyössä Bergenin alueen kanssa järjestettiin seminaari Navigate Norway.

Perinteiseen tapaan lokakuussa järjestettiin myös Finpron kanssa Green Maritime match making -tilaisuus Kööpenhaminassa.

Cleantech Kvarken -hanke käynnisti syyskuussa Advisory Board -toiminnan, jossa ruotsalaiset yrityskehittäjät ovat säännöllisesti Vaasassa tarjoamassa kansainvälistymisneuvontaa ja kertomassa erityisesti suuntautumisesta Ruotsin markkinoille ja tarvittavien kontaktien luomisesta Ruotsiin. Vastaavasti yritysneuvojat Vaasan seudulta tarjosivat samanlaista rajat ylittävää yritysneuvontaa Merenkurkun toisella puolella. Lähes parikymmentä yritystä sai syksyn aikana Advisory Boardin kautta neuvoja kansainvälistymiseensä. Tavoite on, että Advisory Board jää pysyväksi toiminnaksi myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen.

Kiinalaisyritysten kanssa aloitettiin Osana Cleantech Kvarken -hanketta yhteistyötä jo vuonna 2016 ja sitä jatkettiin 2017, jolloin

tarjottiin viisi mahdollisuutta matkustaa Kiinaan ja käynnistää siellä liiketoimintaa. Näille matkoille on Vaasan seudulta osallistunut neljä eri yritystä ja organisaatiota. Yhteistyötä rakennettiin erityisesti Zhenjiangin kaupungin kanssa, missä pidettiin syyskuussa Low-Carbon -tapahtuma, johon osallistui kaksi yritystä Vaasasta.

Zhenjiangin kaupungin johto puolestaan vieraili Vaasassa heinäkuussa. Tämä toiminta on toteutettu yhdessä Vaasan kaupungin kanssa.

Kiina on kiinnostunut innovatiivisesta puhtaamman ympäristön teknologioista ja niiden siirtämisestä Kiinaan. Toimintamuoto on joko lisensioida teknologia tai perustaa yhteisyrityksiä Kiinaan.

Kiinalaiset ovat myös kiinnostuneita löytämään investointikohteita Vaasan seudun teknologiayrityksistä. Lisäksi matkailuinvestoinnit kiinnostavat kiinalaisia ja sopivia kohteita etsitään edelleen.

Yritysten kansainvälistymispalveluita on tarjottu seudulla seuraavien hankkeiden rahoituksella: ▶▶ Nordic Gateway 17-17-17, 1.9.2015–30.8.2019, budjetti (VASEKin osalta) 171 378 euroa, rahoituslähde EAKR ▶▶ Cleantech Kvarken 1.7.2015–30.6.2018, kokonaisbudjetti 1 335 000 euroa (VASEKin osalta 313 790 euroa), rahoituslähde BotniaAtlantica -ohjelma

11

Kuva: Merenkurkun neuvosto

Logistiikan kehittäminen tähtää asukkaiden ja yritysten hyvinvointiin E12 Atlantica Transport -hankkeen mittavana ponnistuksena vuonna 2017 oli 170-sivuisen nykytilakartoituksen laatiminen. Kartoituksessa selvitettiin koko E12-tien vaikutusalueelta alueiden solmukohtien välisiä liikennevirtoja ja kulkuyhteyksiä, miten ihmiset ja tavarat alueella liikkuvat ja minkälaisia yhteyksiä hyödyntäen.

Tehdyn kartoituksen avulla luodaan yhteinen liikennestrategia tämän pohjoismaisesti tärkeän Eurooppa-tien vaikutusalueelle, joka ulottuu kolmen maan alueella aina Norjan Mo i Ranaan asti. Alueen tulevia yhteistyömuotoja pohdittiin myös Nordligt Forum -seminaarissa Vaasassa lokakuussa. Mukana oli vaikutusalueen kuntien edustajia, poliittisia vaikuttajia sekä yritysten ja muiden organisaatioiden edustajia. Yhteistyön tavoitteena on ihmisten ja yritysten hyvinvointi sekä ihmisten ja tavaroiden sujuvampi liikkuvuus ja alueiden houkuttelevuus niin asumiseen kuin yrittämiseenkin.

Edunvalvontatyötä on tehty vuoden aikana laajasti, ja sillä on pyritty muun muassa varmistamaan rahoitus Merenkurkun alueen itä–länsi-suuntaiselle liikenneväylälle. Lisäksi on tutustuttu EU:n liikennepolitiikkaan ja kerätty seudun yritysten näkemyksiä siitä.

Myös erityisesti digitalisaatioon perehtyminen on vienyt aikaa, mutta poikinut myös monia asiantuntijapuheenvuoroja useissa eri tilaisuuksissa.

VASEKin logistiikan kehittämistyöhön on kuulunut logistiikkaan liittyvän yritysneuvonnan lisäksi erilaisten selvitysten ja analyysien laatiminen ja taustatietojen kerääminen. Yhdessä Pohjanmaan ELY-keskuksen, Pohjanmaan liiton ja Vaasan kaupunkin kanssa 12

on tehty seudullisen joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä.

Tavoitteena on saada seudullinen liikenne nivottua saumattomasti yhteen myös paikallisliikenteen kanssa.

Yhteistyössä Kvarken Portsin kanssa on edistetty säännöllisen laivalinjaliikenteen saamista Vaasasta johonkin Keski-Euroopan satamaan. Tätä varten on kerätty yrityksiltä tietoja niin nykyisistä kuin tulevistakin kuljetustarpeista.

Vaasan kaupungin logistiikkayksikön kanssa on edistetty raideliikennettä erityisesti Vaskiluotoon. VASEKin roolina on ollut kartoittaa yrityksen tarpeita ja teollisuusraiteen nykyistä käyttöä, jotta Liikennevirastolle on voitu perustella kunnostamisen rahoitustarpeita. Myös Seinäjoen ja Vaasan välisen raideliikenteen tarpeista on välitetty tietoa valtionhallintoon.

Vaasan seudun elinvoimastrategian tavoitteiden mukaisesti on myös selvitetty edellytyksiä saada Suomen kasvukäytävän ulottumaan Vaasaan asti.

Logistiikkaa on kehitetty seuraavien hankkeiden puitteissa: ▶▶ E12 Atlantica Transport 1.1.2016–31.5.2018, budjetti 2 197 500 euroa, rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma. VASEK pääyhteistyökumppanina Merenkurkun neuvoston hankkeessa. ▶▶ Midway Alignment - Botnia Atlantica II (MABA II) 15.9.2016– 31.12.2018, budjetti 827 500 euroa, rahoituslähde Botnia-Atlantica -ohjelma. VASEK pääyhteistyökumppanina Merenkurkun neuvoston hankkeessa.

Göran Östberg ja Mikael Sparf tutkivat käyttövalmista betonimursketta. ”Murske tiivistyy hyvin kantavaksi, kun se kostuu ja sitä tiivistetään.

Tiilenpalaset joukossa eivät haittaa, mutta huonosti toteutettavat purkutyöt voivat jättää betonin sekaan puuta tai eristeitä, niin sanottuja kelluvia aineksia, mitkä estävät murskeen tiivistymistä. Siksi on tärkeää erotella eri materiaalit asianmukaisesti kierrätettäväksi jo purkuvaiheessa”, Sparf kertoo.

Materiaalivirtojen kartoittaminen johtaa materiaalien uusiokäyttöön Kiertotalous ei ole ainoastaan jätteiden kierrätystä vaan uusi talousmalli, jossa tuotteet jo suunnittelu- ja tuotantovaiheessa valmistetaan niin, ettei niistä synny jätettä, kun tuote on käytetty loppuun.

Materiaaleja ja komponentteja ei hukata, vaan niistä syntyy yhä uusia tuotteita.

Elokuussa 2017 käynnistyneen Kiertotalous Mustasaari -hankkeen tavoitteena on luoda pohjaa Vaasan seudun kiertotalouden keskittymälle, etsiä uutta ja kasvavaa kiertotalouden liiketoimintaa Vaasan seudulle sekä kartoittaa nykyisiä materiaalivirtoja.

Syksyn aikana on koottu Vaasan seudulta tietoa materiaalivirroista, kierrätyksestä ja hyötykäytöstä ja hankittu koti- ja ulkomailta viimeisintä tietoa yritysten toiminnan jatkuvan kehittämisen avuksi. Esimerkiksi rakennusten purkujätteiden materiaalivirtoja ja hyötykäyttöä on selvitetty. Yhteistyössä yritysten ja muiden

tahojen kanssa on suunniteltu opaskirjaa siitä, miten rakentajien ja urakoitsijoiden tulee toimia, jos haluavat hyödyntää betonimursketta maanrakennukseen.

Yhtenä keskeisenä tavoitteena on pohjan luominen uusille yritysetabloinneille kiertotalouden alalla. Stormossenin ja Westenergyn välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Lintuvuoren teollisuusalueen uusi osa halutaan profiloida kiertotalouteen liittyvän teknologian, palveluiden ja muiden toimintojen alueeksi ja houkutella sinne uusia yrityksiä. Pitkän tähtäimen tavoitteena hankkeessa onkin kiertotalousklusterin luominen Vaasan seudulle.

Kiertotalous Mustasaari -hankeen toiminta-aika on 1.8.2017–31.8.2019, budjetti 200 000 euroa. Rahoituslähteet EAKR ja Mustasaaren kunta.

13

Kuva: Sami Pulkkinen Photography

Kiihdyttämöstä konkreettista apua liiketoimintaan EnergySpin -yrityskiihdyttämön ensimmäinen ohjelma sujui erinomaisesti, ja se toi mukana olleille kasvuyrityksille konkreettista apua liiketoimintaan. EnergySpin -kiihdyttämö on tarkoitettu energia-alan ja siihen kytkeytyvien alojen, kuten digitalisaation, IoT:n tekoälyn, kyberturvallisuuden, big datan ja pelillistämisen start­ upeille, jotka hakevat voimakasta globaalia kasvua.

Ensimmäinen kiihdyttämöohjelma saavutti suuren suosion jo hakuvaiheessa, sillä hakemuksia tuli 56 kappaletta 24 eri maasta.

Syyskuussa järjestetyillä valintapäivillä valittiin mukaan kiihdyttämöön kahdeksan yritystä. Yritykset olivat Suomesta, Puolasta, Ukrainasta, Moldovasta ja Venäjältä.

Kymmenen viikkoa, lokakuusta lopusta joulukuun alkuun, kestänyt kiihdyttämöohjelma sisälsi yrityskohtaista valmennusta liiketoiminnan kasvun suunnittelussa, tuotekehityksessä, kaupallistamisessa, markkinoinnissa ja viestinnässä sekä erityisesti rahoitusasioissa yhdessä alan johtavien toimijoiden kanssa.

Kiihdyttämöön osallistuneiden yritysten mentoreina toimii eri alojen edustajia, joilla on vankka kokemus energia- ja kasvuyritysten nostamisesta globaaleiksi menestyjiksi. Kiihdyttämön

14

yhteistyökumppaneina toimivat yritykset ovat energia-alan globaaleja kärkiyrityksiä ja digitalisaation ammattilaisia.

Ensi kevään ohjelmaan odotetaan saapuvan entistä enemmän hakemuksia. Uusi kiihdyttämöohjelma järjestetään keväällä 2018.

Kiihdyttämön käynnistäminen on yksi Vaasan kasvusopimuksen kehityshankkeista, ja se toteutetaan VASEKin ja Teknologiakeskus Merinovan yhteistyönä. Vuonna 2017 aloitettiin kiihdyttämöohjelmien ohessa luomaan toiminta- ja rahoitusmallia siitä, miten kiihdyttämö voisi toimia myös vuoden 2019 alusta lähtien, kun toiminnan käynnistämiseen keskittynyt hanke päättyy.

Kasvuyritysten yrityskiihdyttämöä kehitettiin hankerahoituksella: EnergySpin / Energia-alan yrityskiihdyttämön käynnistäminen 1.8.2016– 31.12.2018, rahoituslähde Kasvusopimus/AIKO.

Uudistamisen ja yhteistyön vuosi Seutuviestinnän saralla vuoden suurin markkinointikampanja #Snöörit toteutettiin yhteistyössä Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Vaasan kaupungin kanssa juuri ennen yhteishakua. Kampanja tavoitti kohdeyleisönsä ja nosti esiin Vaasaa korkeakoulukaupunkina. Korkeakouluopiskelijat ovat tärkeässä roolissa, kun tavoitellaan seudulle lisää asukkaita. Tänne opiskelemaan tulevat nuoret myös helpommin jäävät seudulle valmistumisensa jälkeen.

Maaliskuun EnergyWeek keräsi ennätysmäärän kävijöitä. Yli 4 100 kävijää vieraili 10 EnergyWeek-tapahtumassa sekä lukuisissa oheistapahtumissa. Yksi kiinnostavimmista puheenaiheista viikon aikana oli sähköautot ja energian varastointi.

Seudun viestinnän strategia sai päivityksen keväällä ja ydinviesteiksi määriteltiin energia, meri sekä kaikkeen tekemiseen nivoutuva intohimoinen asenne. Koko syksy työstettiin konsultin avustamana seudun uutta verkkopalvelua yhdessä Vaasan kaupungin, VisitVaasan ja Merenkurkun maailmanperinnön kanssa.

Laajamittainen työ jatkuu vuonna 2018 verkkopalvelun toteuttamisen parissa. Uuden verkkopalvelun on tarkoitus valmistua keväällä 2019.

EnergyVaasan ilme raikastettiin syksyllä, ja samalla myös EnergyWeekin ilme sai kasvojenkohotuksen. EnergyWeek sai myös uudet kotisivut, kun ryhdyttiin valmistautumaan kevään 2018 EnergyWeekiin. Jo aikaisemmin oli alkanut EnergyVaasan koko viestinnän uudelleenorganisointi, konseptointi sekä toimintasuunnitelman, strategian ja rahoitusmallin uudistaminen.

Yhteistyökumppaneiden kanssa käytiin aiheesta lukuisia neuvotteluja. Uusi malli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.

Seutu- ja EnergyVaasa-viestinnän vuoteen mahtui myös lukuisia messutapahtumia yhteistyössä seudun yritysten kanssa. Myös marraskuun Pohjalaiset aamukahvit -tilaisuus Helsingissä järjestettiin yhdessä Pohjalaisen ja Pohjanmaan kauppakamarin kanssa. Kaiken kaikkiaan vuosi oli uudistamisen ja yhteistyön vuosi. Uudistusten ja yhteistyön hedelmät kypsyvät tulevina toimintavuosina.

EnergyVaasa -viestintää kehitettiin Energiatehokas seutu -hankkeen rahoituksella 1.10.2016–31.12.2018, rahoituslähteenä Kasvusopimus/AIKO.

15

Strategiat ja kehitysohjelmat toteutukseen Vuonna 2016 valmistuneen Vaasan seudun elinvoimastrategian 2016–2020 toteutuksessa on päästy hyvään vauhtiin. Eri osa-alueet on käyty systemaattisesti läpi ja toimenpideohjelmaan listattuja asioita on organisoitu toiminnallisesti ja rahoituksellisesti.

Strategia rakentuu neljän painopisteen varaan: ▶▶ ▶▶ ▶▶ ▶▶

kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset globaali osaaminen elinvoimainen toimintaympäristö alueen houkuttelevat palvelut

Elinvoimastrategia vahvistaa yhteistä tahtoa koko seudun elinvoiman kehittämiseen.

16

Vaasa oli yksi kuudesta kaupungista, jotka valittiin Suomen hallitusohjelmaan sisältyvän Kasvusopimuksen/AIKO-ohjelman piiriin vuosiksi 2016–2018. VASEK oli yksi ydintoimijoista Vaasan seudun kasvusopimuksen laadinnassa ja toimii ohjelman yhtenä toteuttajana ja keskeisenä alueellisena rahoittajana Vaasan kaupungin kanssa.

Seudun kasvusopimushankkeille saatiin Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -ohjelman valtion rahoitusta 646 000 euroa vuodeksi 2017, lisäksi alueen toimijat osallistuvat rahoitukseen vastaavalla rahoitussummalla. Vuosi 2017 oli ensimmäinen AIKO:n toteuttamiseen käytetty täysi vuosi. Kaikki ohjelmaan alun perin esitetyt seudun energiaklusterin toiminnan vahvistamiseen liittyvät kehittämiskokonaisuudet on hankkeistettu ja ne ovat aktiivisessa toteutuksessa vuoden 2018 loppuun saakka.

YritysSuomi–portaali siirtyi vuoden 2018 alussa osaksi Suomi.fi –palvelua. Suomi.fi –portaalin pohjana on Väestörekisterikeskuksen hallinnoima palvelutietovaranto, jonne kesällä 2017 syötettiin myös VASEKin ja Uusyrityskeskus Startian kaikki palvelukokonaisuudet palvelukanavineen.

NEUVOT YRITTÄMISEEN

Samassa yhteydessä palvelujen kuvaukset käytiin läpi ja mietittiin Suomi.fi –portaalin kautta tulevien asiakkaiden palvelupolut ja sähköisen asioinnin mahdollisuudet.

-PALVELUSTA!

SUOMI.FI

 KEHITYSTOIMINTA JA SEN RAHOITUS VASEKin omaan hanketoimintaan kuuluu vuosittain noin kymmenen eri hanketta. Vuonna 2017 käynnissä oli poikkeuksellisesti jopa 13 eri hanketta. Hankerahoitusta haetaan yhtiön hallituksen vuosittain päivittämän strategian sekä Vaasan seudun Elinvoimastrategian 2016–2020 mukaisiin painopistealueisiin.

Vuonna 2017 hankerahoitusta saatiin mm. Maaseutuohjelman, EAKR- ja Botnia-Atlantica -ohjelmien kautta. Vuonna 2017 VASEKin itse toteuttamiin hankkeisiin saatiin ulkopuolista rahoitusta peräti 703 305 euroa (2016: 457 386 euroa).

Omaa rahoitusta itse toteutettuihin hankkeisiin käytettiin 153 975 euroa (2016: 62 444 euroa).

VASEKilla on tärkeä rooli alueen muun hanketoiminnan koordinoinnissa. VASEK myönsi talousarvionsa puitteissa myös kunnallista

OMISTAJAKUNTIEN RAHOITUS VASEKILLE

vastinrahoitusta muiden organisaatioiden hallinnoimiin hankkeisiin ja vuosimaksuihin (17 kpl) yhteensä 259 940 euroa (2016: 244 030 euroa).

VASEKin omien ja muiden organisaatioiden ohjelmien ja hankkeiden rahoitukseen suuntautui yhteensä 413 915 euroa, joka vastaa 25,9 % kuntien rahoituksesta VASEKille vuonna 2017 (2016: 19,2 %).

VASEK oli vuonna 2017 mukana noin 30 laajemmassa kehityshankkeessa seudulla, joko rahoittajan, yhteistyökumppanin tai ohjausryhmän puheenjohtajan tai jäsenen ominaisuudessa.

HANKERAHOITUKSEN OSUUS LIIKEVAIHDOSTA

1 599 122 € (14 € / asukas, alv 0 %)

2 624 501 € (alv 0 %) Vastinrahoitukset ja muut vuosimaksut muiden hankkeisiin tai yhteishankkeisiin 259 940 €

Saatu ulkopuolinen hankerahoitus 703 305 €

16,3 %

Oma rahoitus itse toteutettuihin hankkeisiin 153 975 €

26,8 %

9,6 %

12,0 %

74,1 %

60,9 %

VASEKin perustoiminta 1 185 207 €

VASEKin perusrahoitus 1 599 122 €

Muut myyntituotot 315 213 €

17

Viestintä VASEKin verkkosivuilla 215 664 vierailua (+3,2 % vuodesta 2016)

SUOSITUIMMAT SISÄLLÖT TOP 5 1) Yritysneuvojalta kysyttyä: Kannattaako yritykselle ostaa auto vai käyttää omaa autoa?

2) Vaasan seudun yritysrekisteri

3) Yhteystiedot & ajanvaraus 5) Yritysneuvojalta kysyttyä: Mitä teen, kun haluan lopettaa yritystoiminnan?

4) Yritysneuvojalta kysyttyä: Milloin yhtiömuoto tulisi vaihtaa?

UUTISKIRJE eVASEK  22 numeroa  1 727 tilaajaa (joulukuussa 2017)  35 744 lähetettyä viestiä  Avausprosentti 29,9

STARTIAN UUTISKIRJE  6 numeroa  1 427 vastaanottajaa (joulukuussa 2017)  7 738 lähetettyä viestiä  Avausprosentti 34,3 

SEURAAJIA Facebookissa

1 246

Twitterissä

709

LinkedInissä

557

Tilinpäätös TULOSLASKELMA

LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot

TASE 31.12.2017

2017

2016

1 908 036,71

1 710 718,52

714 828,94

514 488,46

MATERIAALIT JA PALVELUT

2016

Koneet ja kalusto

3 298,66

4 398,23

Muut aineelliset hyödykkeet

4 433,33

4 433,33

7 731,99

8 831,56

PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

2017 VASTAAVAA

-3 995,66

837,13

Ulkopuoliset palvelut

-717 820,88

-580 046,97

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Materiaalit ja palvelut yhteensä

-721 816,54

-579 209,84

SIJOITUKSET

-1 096 209,38

-974 490,13

-156 741,40

-153 835,73

-31 510,85

-44 862,65

-1 284 461,63

-1 173 188,51

HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Suunnitelman mukaiset poistot

-1 099,57

-1 466,08

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä

-1 099,57

-1 466,08

-576 742,30

-486 892,38

38 745,61

-15 549,83

29,53

17,19

-28 940,31

0,00

-1 458,12

-301 997,05

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VOITTO / TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO

0,00

28 940,31

Sijoitukset yhteensä

0,00

28 940,31

7 731,99

37 771,87

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

LIIKEVOITTO / TAPPIO

Muut osakkeet ja osuudet

-30 368,90 8 376,71

-301 979,86 -317 529,69

VAIHTUVAT VASTAAVAT LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset

27 373,15

41 736,39

Muut saamiset

32 413,23

21 007,69

Siirtosaamiset

704 423,89

384 811,86

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

764 210,27

447 555,94

Rahat ja pankkisaamiset

53 074,58

35 761,30

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

817 284,85

483 317,24

VASTAAVAA YHTEENSÄ

825 016,84

521 089,11

Osakepääoma

424 800,00

424 800,00

Edellisten tilikausien voitto / tappio

-232 441,95

85 080,05

7 914,87

-317 522,00

200 272,92

192 358,05

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

Tilikauden voitto / tappio OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

-461,84

7,69

7 914,87

-317 522,00

VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat

21 869,94

63 677,74

118 789,80

72 954,24

250 000,00

0,00

33 332,83

29 496,76

200 751,35

162 602,32

624 743,92

328 731,06

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

624 743,92

328 731,06

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

825 016,84

521 089,11

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

19

VASEK ja Vaasan seutu lukuina / VASEK och Vasaregionen i siffror VAASAN SEUDUN VÄKILUKU VASAREGIONENS INVÅNARANTAL

UUDET YRITYKSET VAASAN SEUDULLA NYA FÖRETAG I VASAREGIONEN

114 223

114 211

693

113 763

113 710

591

583

568

143

160

538 112 817

184

2013

2014

2015

2016

2013

2017

Lähde: Tilastokeskus, ennakkoväkiluku 15.2.2018 Källa: Statistikcentralen, preliminära uppgifter 15.2.2018

198

2014

197

2015

2016

2017

Kaikki yritykset (Sisältää myös asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt) Alla företag (Inklusive bostads- och fastighetsaktiebolag) Startian avulla perustetut uudet yritykset Grundade med hjälp av Startia Lähde: PRH / kaupparekisterin kuulutustietopalvelu Källa: Patent- och registerstyrelsens / Handelsregistrets kungörelseinfotjänst

VASEK + STARTIA

VASEK + STARTIA

KAIKKI YRITYS- JA ASIAKASKONTAKTIT ALLA FÖRETAGS- OCH KUNDKONTAKTER

YRITYKSIÄ JA ASIAKKAITA FÖRETAG OCH KUNDER 1 858

4 040 3 634

1 736

3 751 1 579 1 453

3 173 2 789 1 098

2013 20

2014

2015

2016

2017

2013

2014

2015

2016

2017

HAETUT RAHOITUKSET ANSÖKT FINANSIERING

LAADITUT LAUSUNNOT UTLÅTANDEN

11,2

121

116

109

103

miljoonaa euroa / miljoner euro

80 5,7

5,2

5,9

5,6

64

63

44

62

38

30

2,4 1,2

2013

2014

1,5

1,2

0,6

2015

16 8

2016

2017

2013

2014

2015

Investointien arvo Investeringarnas värde

Starttiraha / Startpeng

Haettu rahoitus Ansökt finansiering

Jatkostartti / Fortsatt startpeng

2016

2017

Finnvera-laina / Finnvera-lån

ASIAKASKONTAKTIT KUNDKONTAKTER Sidosryhmien edustajat / Representanter av intressentgrupper 816

34 22

Sijoittautumispalveluita saaneet / De som fått etablingstjänster

OMISTAJAN- JA SUKUPOLVEN VAIHDOSNEUVONTAA SAANEET FÖRETAG SOM FÅTT RÅDGIVNING VID ÄGAR- OCH GENERATIONSSKIFTEN

12 283 1 381 Aloittavat yritykset Nyföretag

538

515

250

465

432

200 159 218

538 65 Omistajanvaihdosasiakkaat / Ägarskifteskunder 2013

1 004 Toimiven yritysten neuvonta / Rådgivning till verksamma företag

2014

2015

Asiakkaat ja yritykset Kunder och företag

2016

2017

2013

2014

2015

2016

2017

Kontaktien määrä Antalet kontakter

21