Vaasan kaupungin tiedotuslehti 03/2014

tiedotuslehti

s. 10

Vaasaan valmistuu yksi päiväkoti ja palvelutalo vuodessa I Vasa färdigställs ett daghem och ett servicehus per år

informationstidning

s. 12

Ilta- ja viikonloppupäivystys on siirtynyt 1.10.2014 alkaen Vaasan keskussairaalaan Kvälls- och veckoslutsjouren har flyttats till Vasa centralsjukhus fr.o.m. 1.10.2014

Vaasan kaupungin Vasa stads 3/2014

Energian koulutuspolku

alkaa jo päiväkodissa

Utbildningsstråket inom energi börjar redan i daghemmet

Sisällys Pääkirjoitus........................................................................... 2 Käyttäjät uusien internetsivujen keskiössä........... 3 Energian koulutuspolku alkaa jo päiväkodissa......7 Matkailun kehittäminen saa myös kuntalaiset viihtymään................................9 Vaasaan valmistuu yksi päiväkoti ja palvelutalo vuodessa......................................................10 Ilta- ja viikonloppupäivystys on siirtynyt Vaasan keskussairaalaan 1.10.2014 alkaen .................................................................. 12 Kirjasto yllättää..................................................................14 Uudet palvelut....................................................................16 Vaasalaiset ovat aktiivisia Facebookissa..............17 Vaasa-opisto laajenee Laihialle ja Isoonkyröön ................................................ 18 Palveluseteli tuo vaihtoehtoja kotihoitoon ........19 Action Power – liikettä koulupäiviin! ....................... 21 Neuvokas perhe vie elämäntavat suurennuslasin alle ..............................22 Tapahtumia 17.10.2014 - 28.1.2015............................. 24

Innehåll Ledare....................................................................................... 2 Nya webbsidor med användarna i fokus.................. 3 Utbildningsstråket inom energi börjar redan i daghemmet...............................................7 När turismen främjas trivs även kommuninvånarna .......................................9 I Vasa färdigställs ett daghem och ett servicehus per år......................................................... 11 Kvälls- och veckoslutsjouren har flyttats till Vasa centralsjukhus fr.o.m. 1.10.2014 .................................................................. 12 Biblioteket överraskar ................................................... 15 Nya tjänster..........................................................................16 Vasaborna är aktiva på Facebook..............................17 Vaasa-opisto utvidgas till Laihela och Storkyro ................................................ 18 Servicesedeln innebär alternativ inom hemvården ...............................................................19 Action Power – liv och rörelse under skoldagen!.... 21 Smarta familjen sätter sina levnadsvanor under lupp.............................................................................22 Evenemang 17.10.2014 - 28.1.2015............................ 24

Kansikuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Lumikin päiväkodissa istutettiin tammenterhoja.

Kuvassa Julia Korpi Vid Lumikin päiväkoti planterades ekollon.

På bilden Julia Korpi

2

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Joakim Strand Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja / Stadsfullmäktiges ordförande

Miksei Vaasan energiaklusteri voisi olla seuraava Piilaakso?

Esimerkiksi tähän kysymykseen kiteytyy se energinen ja häpeilemätön ajattelutapa, jota Vaasassa tarvitaan tällä hetkellä.

Vaasassa pystyy elämään mielenkiintoisempaa arkea kuin missään muualla. Meillä on kansainvälinen einkeinoelämä, kaunis luonto, hyvät palvelut, rikas urheilu- ja kulttuuritarjonta sekä hienot koulutusmahdollisuudet, ja nämä nivoutuvat toisiinsa ainutlaatuisella tavalla. Vaasassa lapsen on mahdollista kulkea energia-alan opinpolulla, jossa oppiminen lähtee jo päiväkodeista ja voi tähdätä vaikkapa uusiin energiaoikeuden tai energiatekniikan opintoihin. Laadukas koulutus tukee paikallista elinkeinoelämää.

Vaasan rooli on tärkeä vientiteollisuuden kannalta, ja tämä on jo tunnustettu Helsingissäkin. Elinkeinoelämään panostaminen ei ole kulu vaan investointi, johon myös kunnan talous nojaa. Yrittäjyyttä tukeva ympäristö on hyvän vanhuuden ja rikkaan lapsuuden tae.

Tuloksia ei enää tehdä väsyneissä hallintokeskuksissa, vaan seudun dynaamisuus syntyy verkostoitumisesta. Olennaista on houkutella yhteistyökumppaneita sekä lähiseudulta että ulkomailta, sillä lyhyet etäisyydet ja globaalit suhteet ovat Vaasan valtti.

Nyt täytyy uskaltaa! Esimerkiksi Pohjoismaiden korkein rakennus voisi sijaita Vaasassa. Taivashan on täällä yhtä kaukana kuin Hongkongissakin.

Varför skulle inte energiklustret i Vasa kunna vara nästa Silicon Valley?

Exempelvis i den här frågan utkristalliseras det energiska och vågade sätt att tänka som man behöver för närvarande i Vasa och i hela Europa.

I Vasa kan man leva en intressantare vardag än någon annanstans. Vi har ett internationellt näringsliv, en vacker natur, god service, ett rikt utbud av kultur och idrott samt fina utbildningsmöjligheter, och dessa matchar varandra på ett unikt sätt. I Vasa har barnen möjligheter att gå längs energibranschens lärostig, där lärandet startar redan i daghemmen och kan sikta till exempel på nya studier i energirätt eller energiteknik. En högkvalitativ utbildning stöder det lokala näringslivet.

Vasa har en viktig roll för hela vårt lands exportindustri och även i Helsingfors har man nu insett detta. Satsningar på näringslivet och utbildningen i vår region är inte en kostnad utan en investering, på vilken också kommunens ekonomi stöder sig. En miljö som stöder företagande är en garanti för en bra ålderdom och en rik barndom.

Resultaten görs inte längre i trötta förvaltningscentrum, däremot ger nätverkande upphov till dynamiska regioner.

Väsentligt är att locka samarbetsparter både från närregionen och från utlandet, eftersom de korta avstånden och globala förbindelserna är Vasas trumfkort.

Nu gäller det att våga! Till exempel Nordens högsta byggnad kunde mycket väl finnas i Vasa.

Himlen är ju lika långt borta här som i Hongkong.

Kaupunki saa uudet verkkosivut loppusyksystä.

Staden får nya websidor i slutet av hösten.

Käyttäjät uusien internetsivujen keskiössä Kaupungin uudet internetsivut otetaan käyttöön loppusyksystä. Huomion keskipisteessä ovat käyttäjät, palvelut sekä tekeminen ja näkeminen. Tuoreet uutiset ja sosiaalisen median virta pitävät kaupunkilaiset ajan hermolla.

Uudet sivut on suunniteltu yhdessä kolmen kaupungin kanssa. Tavoitteena oli palvella kuntalaisten tarpeita ja parantaa palveluiden löydettävyyttä.

Ratkaisuksi muodostui palvelut kokoava Palveluopas. − Palveluopas muodostuu palvelukorteista, jotka kertovat, mitä yksi palvelu sisältää. Esimerkiksi hammashuollon kortissa on palvelun esittelyn lisäksi tieto siitä, miten hammaslääkärille voi varata ajan ja missä vastaanotto sijaitsee, kuvailee vt. tiedottaja Elina Havu.

Kaupungin organisaatiosta ja päätöksenteosta kiinnostuneet voivat suunnata Tietoa kaupungista -osioon.

Samasta paikasta löytyvät muun muassa kuulutukset, avoimet työpaikat sekä yleistä tietoa Vaasasta.

muuttajat ja matkailijat. Klikkaamalla Koe Vaasa löytää monipuolisesti aktiviteettejä kulttuurin, liikunnan, nuorison sekä matkailun saralta. Sivuilla virtaa tapahtumakalenteri ja sosiaalisen median menovinkit.

Uusien sivujen hakutoiminto on aiempaa toimivampi ja kattavampi. Apuna toimivat lukuisat eri aiheisiin liittyvät hakusanat. Käytettävyyttä lisäävät myös muut uudet toiminnot. − Uutta sivuilla on responsiivisuus, jota kaupunkilaiset ovat toivoneet.

Esimerkiksi kännykkää käyttävät huomaavat, että sivut taipuvat tyylikkäästi mobiililaitteille. Nykypäivää on myös sosiaalisuus. Itselle tärkeistä sivuista voi tykätä ja mielenkiintoisia sisältöjä voi jakaa sosiaalisessa mediassa, Havu kertoo.

Aluksi uusista sivuista julkaistaan suomen- ja ruotsinkieliset versiot. Englanninkielisiä sivuja laajennetaan pian näiden jälkeen. Kehityksen kohteena on lisäksi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin keskittyvä Vaikuta-osio.

Vaasan kaupungin verkkosivuilla on päivittäin keskimäärin noin 5000 kävijää.

Koe, näe ja osallistu Kaupunkilaisten rinnalla huomioidaan muut ryhmät, kuten potentiaaliset

Nya webbsidor med användarna i fokus Stadens nya webbsidor tas i bruk i slutet av hösten. I blickpunkten är användarna, tjänsterna samt utförande och synlighet. Färska nyheter och flödet i de sociala medierna håller stadsborna ajour.

De nya sidorna har planerats tillsammans med tre städer. Syftet är att svara på kommuninvånarnas behov och att göra det lättare att hitta tjänsterna. Lösningen blev en Serviceguide där alla tjänster finns samlade. − Serviceguiden består av servicekort, av vilka det framgår vad en tjänst inbegriper. Till exempel på tandvårdens kort finns utöver en presentation av tjänsten även uppgifter om hur man kan beställa tid till tandläkare och

var mottagningen ligger, beskriver tf. informatör Elina Havu.

De som är intresserade av stadens organisation och beslutsfattande kan gå in på delen Information om staden.

På samma ställe finns bl.a. kungörelserna, lediga arbetsplatser och allmän information om Vasa.

Upplev, se och delta Förutom stadsborna beaktas även andra grupper, såsom potentiella inflyttare och turister. Genom att klicka på Upplev Vasa hittar du mångsidiga aktiviteter inom kultur-, idrotts- och ungdomsväsendena samt turismen.

På sidorna finns en evenemangskalender som uppdateras kontinuerligt,

liksom vad som är på gång i sociala medier.

De nya sidornas sökfunktion är mera fungerande och täckande. Som hjälp fungerar ett flertal sökord som ansluter sig till olika teman. Det finns också andra nya funktioner som förbättrar användbarheten. − Det som också är nytt med webbsidorna är att de är responsiva, vilket stadsborna har önskat. Till exempel de som använder mobiltelefon, märker att sidorna kan smidigt anpassas till en mobil apparat. Att vara social är också dagens melodi. Man kan gilla sidor som man själv tycker är viktiga och intressanta sidor kan man dela i sociala medier, berättar Havu.

Till en början publiceras sidorna på finska och svenska. Senare utvidgas de engelskspråkiga sidorna. Till utvecklingsobjekten hör också Påverka– delen, som fokuserar på möjligheterna att delta och påverka.

Vasa stads webbsidor har i medeltal 5000 besökare per dag.

www.vaasa.fi www.vasa.fi

3

LYHYET UUTI SE T

Vaasan Paikallisliikenne Oy:n käyttöön ostetaan 12 biokaasubussia ja ensimmäinen testibussi saadaan Vaasaan loppukesällä 2015. Myös Oy Stormossen Ab:n suunnitteleman julkisen Koivulahden tankkausaseman arvioidaan olevan toiminnassa heinäkuussa 2015, jolloin yksityisautoilijatkin voivat tankata kulkuvälineensä kaasulla.

– Vanhan bensiiniauton muuttaminen kaasukäyttöiseksi bifuel-autoksi onnistuu edullisimmillaan 1500 eurolla, mutta ulkopuolisena asennuksena keskimäärin 2500 eurolla. Investointi tulee muutamassa vuodessa takaisinmaksetuksi,

jos bensiiniin sijaan käyttää mahdollisimman paljon Stormossenin biokaasua Koivulahdesta tai Gasumin maakaasutankkauspisteitä Etelä-Suomessa, kertoo kuntatekniikan suunnittelupäällikkö Pertti Hällilä.

Tavallisin ajomatka yhdellä jälkiasennustankilla varustetulla ajoneuvolla on kaasutankkauksen jälkeen noin 200 kilometriä ja aivan uudemmilla automalleilla jopa 500 kilometriä.

Uusi jäähalli tuo nostetta harrastuksille.

Vaasa ja Uumaja perustivat yhteisen satamayhtiön

Vaasan jäähallin laajennus valmistui syyskuussa liigakauden alkuun mennessä.

B-katsomon paikkoja lisättiin reilu 500, sillä liigajoukkueiden kotihalleissa katsomopaikkoja on oltava vähintään 4000.

Laajennuksen myötä Vaasa Arena tarjoaa muun muassa uusia avoimia liikuntaryhmiä, kuten kahvakuulaa ja crosstreeniä.

– Sali on loistava lajitekniikan harjoitteluun, mikä varmasti kiinnostaa uusia junioreitamme, Vaasa Arenan työnjohtaja Tommi Pullola sanoo.

Merenkurkun Satamat Oy aloittaa toimintansa 1.1.2015 ja ottaa vastaan sekä Uumajan että Vaasan satamatoiminnot. Tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun satama yhtiöitetään toisen valtion kunnan kanssa. Vaasan kaupunki ja Umeå Kommunföretag omistavat kumpikin 50 prosenttia yhtiöstä. Vaasa sijoittaa yhtiön osakepääomaan noin 1,657 miljoonaa euroa.

– Sijoitus on mittava, jotta yhtiö saa hyvän lähdön. Tällä yhteistyöllä saamme arvokasta kansainvälistä näkyvyyttä. Kuljetusalalla globaalius on olennaista ja myös Vaasan etu, kertoo Vaasan kaupungin vt. talousjohtaja Jan Finne.

Kuva / Foto: Juhani Koskinen

4

Biokaasubussit tulevat ensi kesänä – tankkaa biokaasulla myös itse!

TIESITKÖ, ETTÄ Vaasassa on 8 825 teollisuustyöpaikkaa? Meillä on 6. eniten työpaikkoja teollisuudessa, vaikka olemme 15. suurin kaupunki ja 11. suurin seutu.

Biogasbussarna kommer nästa sommar – tanka biogas du också!

KORTA NY HE TER

För Vasa Lokaltrafik Ab:s bruk köps 12 biogasbussar, och den första testbussen fås till Vasa i slutet av sommaren 2015. Även den allmänna tankningsstation som Ab Stormossen Oy planerar i Kvevlax beräknas vara i bruk i juli 2015, vilket innebär att även privatbilister kan tanka gas i sina fordon.

– Att ändra om en gammal bensindriven bil till en gasdriven bifuel-bil kostar minst 1 500 euro, men som extern installation i genomsnitt 2 500 euro. Investeringen betalar sig tillbaka inom några år om man i stället för bensin använder så mycket biogas som möjligt från Stormossen i Kvevlax eller utnytt-

Den nya ishallen innebär ett lyft för idrottandet.

Utvidgningen av Vasa ishall blev klar i september innan ligasäsongen inleddes.

Antalet platser i B-läktaren utökades med drygt 500, eftersom läktarplatserna i ligalagens hemmahallar bör vara minst 4 000. I samband med utvidgningen erbjuder Vaasa Arena bland annat nya öppna motionsgrupper, t.ex. kettlebell och crossträning.

– Salen lämpar sig utmärkt för att träna grenteknik, vilket säkert intresserar våra nya juniorer, säger Vaasa Arenas arbetsledare Tommi Pullola.

jar Gasums naturgastankningsställen i Södra Finland, säger Kommuntekniks planeringschef Pertti Hällilä.

Den vanligaste körsträckan med ett fordon som är utrustat med en efterhandsinstallerad tank är efter gastankningen ca 200 km och med de allra nyaste fordonsmodellerna rentav 500 km.

VASA OCH UMEÅ BILDADE ETT GEMENSAMT HAMNBOLAG. Kvarken Hamnar Ab inleder sin verksamhet 1.1.2015 och tar över både Umeås och Vasas hamnfunktioner. Det här är första gången i Finland som en hamn bolagiseras med en kommun i en annan stat. Vasa stad och Umeå Kommunföretag äger vardera 50 procent av bolaget. Vasa placerar cirka 1,657 miljoner euro i bolagets aktiekapital.

– Investeringen är betydande för att bolaget ska få en bra start. Genom samarbetet kommer vi att få värdefull internationell synlighet. Inom transportbranschen är globalisering avgörande och innebär även fördelar för Vasa, säger Vasa stads tf ekonomidirektör Jan Finne.

VISSTE DU ATT det i Vasa finns 8 825 industriarbetsplatser? Visste du att Vasa är på sjätte plats när det gäller arbetsplatser inom industrin, även om vi är 15:e största staden och 11:e största regionen?

LINKKIVINKKI: Standard Time -yhtye kuvasi Aiming High -musiikkivideonsa Vaasassa.

LÄNKTIPS: Gruppen Standard Time spelade in sin musikvideo Aiming High i Vasa. http://youtu.be/EORh9luWr0U

5

Noora Haapaniemi, Viljami Kukkonen ja Eetu Aho innostuivat nikkaroimaan robotteja kierrätysmateriaalista. Robottien rakentaminen on opettanut muun muassa kierrätyksen mahdollisuuksia ja ongelmanratkaisukykyä.

Rakentaminen näyttää siltä, että vasaraa on pidetty kädessä ennenkin.

Noora Haapaniemi, Viljami Kukkonen och Eetu Aho blev inspirerade att snickra robotar av återvinningsmaterial. Genom att bygga robotar har barnen bl.a. lärt sig att förstå möjligheterna med återvinning och att lösa problem. På sättet att bygga ser det ut som att hammaren är bekant från tidigare.

6

Energian koulutuspolku alkaa jo päiväkodissa Toimittaja pääsi seuraamaan, miten lapsille havainnollistetaan ekologisuutta, loogista päättelykykä ja luonnonilmiöitä.

Teksti: Jaana Kinnari Kuvat: Sami Pulkkinen Punahilkan päiväkodissa käy kunnon pauke. Kolme nikkaroijaa on kumartunut pöydän ympärille touhukkaana. He tekevät robotteja kierrätysmateriaalista.

– Robottien nikkaroiminen on ollut meillä kovassa huudossa. Pöydälle tuotiin oikeita työkaluja ja kaikenlaista uudismateriaalia, joista lapset itse halusivat tehdä robotteja, kertoo lastentarhanopettaja Mirja Kauranen.

Robottien rakentaminen näyttää hauskalta. Eetu naulaa hämmästyttävällä tarkkuudella, ja Noora liimaa robotin päätä keskittyneesti. Viljami haluaa sahata robottiinsa uusia osia.

– Robottiverstas opettaa lapsille muun muassa kädentaitoja ja kierrätyksen mahdollisuuksia, tähdentää Mirja.

Logiikan tajua leikin kautta Seuraavaksi toimittaja ohjataan huoneeseen, jossa lastentarhanopettaja Tarja Koukkarilla on tarjotti-

I daghemmen Lumikki och Rödluvan fick redaktören följa hur man inom småbarnsfostran tar i beaktande ekologi, logisk slutledningsförmåga och naturfenomen.

Text: Jaana Kinnari Bilder: Sami Pulkkinen

Vasaregionens företagare behöver experter i energibranschen. Vid Vasas högskolor kan man studera bl.a. energi- och miljöteknik eller energirätt.

mella kuppeja rivissä. Hän kysyy lapsilta vuorotellen, mitä kunkin kupin alla on.

– Tuossa kupissa on keltainen iso nalle, lapsijoukosta hihkaistaan.

– Mistä tiedät?

– Mielestäni!

– Eli osasit katsoa tätä riviä ja päättelit siitä nallen koon ja värin.

Seuraavaksi lapsille annetaan laminoidut jäätelötötteröt ja jäätelöpalloja. Tehtävänä on muodostaa niin monta erilaista yhdistelmää kuin on mahdollista.

– Näissä peleissä opetetaan esimatemaattisia ja esiloogisia taitoja, jotka kuuluvat energiakoulutuksen polkuun, Koukkari selventää.

Sanat ilmiöille, välineet tutkimiselle Energian opinpolussa lapsi tutustutetaan energiaan, mekaniikkaan, fysiikan lakeihin ja luonnonilmiöihin eri teemojen ja projektien kautta.

– Meillä asiat tuodaan esille leikin ja lapsen oman oivaltamisen kautta. Totta kai meillä vietetään päiväkodin perusarkeakin, mutta aina välillä mukana on energiaan liittyvä punainen lanka, sanoo Koukkari.

– Tärkeintä on luoda lapselle kokemuksia ja ylläpitää lapsen synnynnäistä uteliaisuutta. Annamme sanat ilmiöille ja välineet tutkimiselle. Teemme myös vierailukäyntejä eri laitoksiin. Olemme käyneet muun muassa Westenergyllä, kertoo lastenhoitaja, rakennusinsinööri Vilma Tuominen.

Ideat syntyvät yhteistyössä Koukkari ja Tuominen kertovat, että paljon on vielä luvassa. He toimivat koulutuspolun vetureina, mutta leikkejä ja pelejä suunnitellaan ennen kaikkea yhteistyössä. Ideoita on jo paljon.

Päiväkodissa vietetään muun muassa sähköteemaa. Joulukuussa kuuseen laitetaan valot, jotka palavat polkupyörän dynamon avulla. Näin lapset näkevät, kuinka paljon pitää polkea, jotta koko kuusen valot syttyvät.

– Lisäksi Suvilahden päiväkodin kanssa teemme näytelmän, jonka aiheena on erilaiset luonnolle haitalliset tavat. Pienimpien kanssa jatkamme aistihuonetta, jossa maistellaan, haistellaan ja tunnustellaan erilaisia asioita, Koukkari kuvaa ja kertoo vielä haaveestaan: – Joskus vielä olisi hienoa saada Vaasaan matemaattis-luonnontieteellinen päiväkoti.

Vaasan seudun yritykset tarvitsevat energia-alan osaajia. Vaasan korkeakouluissa voi opiskella muun muassa energia- ja ympäristötekniikkaa tai energiaoikeutta.

Utbildningsstråket inom energi börjar redan i daghemmet

I daghemmet Rödluvan pågår ett ordentligt klapprande. Tre snickare sitter framåtböjda runt bordet i febril aktivitet. De tillverkar robotar av återvinningsmaterial.

– Att snickra robotar står högt i kurs hos oss. Vi har lagt fram riktiga verktyg och återvinningsmaterial av alla de slag på bordet, och av dem har barnen själva velat göra robotar, berättar barnträdgårdslärare Mirja Kauranen.

Att tillverka robotar ser roligt ut. Eetu hamrar med förvånansvärd noggrannhet, och Noora limmar

fast robotens huvud i full koncentration. Viljami vill såga ut nya delar till sin robot.

– Genom robotverkstaden lär barnen sig praktiskt, skapande arbete och återvinning men även förmåga att lösa problem, poängterar Kauranen.

Uppfattning om logik via leken Härnäst visas redaktören in i ett rum där barnträdgårdslärare Tarja Koukkari har radat ut koppar på en bricka. Hon frågar turvis Lumikki-daghemmets barn vad som finns under varje kopp.

7

– Under den där koppen finns en gul, stor nalle, hojtar något av barnen.

– Hur vet du det?

– Jag tycker det!

– Du tittade alltså på den här raden och räknade ut hur stor nallen är och vilken färg den har.

Sedan ger man barnen laminerade glasstrutar och glassbollar. Uppgiften är att bilda så många olika slags kombinationer som möjligt.

– Till exempel i det här spelet Logiska nallar lär man ut sådana förmatematiska och förlogiska färdigheter som hör till energiutbildningsstråket, förklarar Koukkari.

Ord för att förklara fenomen, verktyg för att undersöka dem Inom lärospåret för energi får barnen via olika teman och projekt bekanta sig med energi, mekanik, fysikens lagar och naturfenomen.

– Hos oss tar vi upp saker och ting via lekar och barnens egna insikter. Givetvis har vi också vanlig vardag i daghemmet, men allt emellanåt inkluderar vi en röd tråd som har att göra med energi, säger Koukkari.

– Det viktigaste är att ge barnen upplevelser och att hålla deras medfödda nyfikenhet levande. Vi ger dem ord för att förklara fenomen och verktyg för att undersöka dem. Vi besöker även olika anläggningar. Vi har bland annat gjort ett besök vid West­ energy, berättar barnskötare, byggnadsingenjör Vilma Tuominen.

Idéerna föds i samarbete Koukkari och Tuominen berättar att mycket är på kommande än. De fungerar som ledare för utbildningsstråket, men lekar och spel planerar man framför allt i samarbete. Det finns redan många olika idéer. I daghemmen har man bland annat ett tema om elektricitet. Julgranen kläs med ljus som lyser tack

8

vare en cykeldynamo. På så sätt märker barnen hur mycket man måste trampa för att alla ljus i granen ska tändas.

– Med daghemmet i Sunnanvik planerar vi en pjäs som handlar om olika vanor som är skadliga för naturen. Med de minsta fortsätter vi med att ordna sinnesrum där man kan smaka, lukta och känna på olika saker, beskriver Koukkari och berättar också om sin dröm: – Någon gång skulle det vara fint att få ett matematiskt-naturvetenskapligt daghem till Vasa.

Matkailun kehittäminen saa myös kuntalaiset viihtymään Vaasan seudun Matkailu Oy aloitti toimintansa tammikuussa 2014. Toimitusjohtaja Kati Eklöf kertoo yhtiön toiminnasta ja seudun matkailusta.

Mikä on Vaasan seudun Matkailu Oy? Vaasan seudun Matkailu Oy on Vaasan ja Närpiön kaupunkien sekä Mustasaaren, Korsnäsin, Maalahden, Vöyrin, Isonkyrön ja Laihian kuntien omistama yhtiö. Sen tehtävänä on kehittää seudun matkailua. Meillä on viiden hengen energinen ja ammattitaitoinen tiimi.

Mitä uutta yhtiö tarjoaa?

Haluamme olla seudun matkailutarjonnan tieto- ja palvelupankki. Matkailutarjonta löytyy helposti verkkosivuilta, joilla kuntalaisetkin ovat tärkeässä asemassa. Matkailijat liikkuvat samoissa paikoissa ja käyttävät samoja palveluja kun kuntalaiset, eli matkailun kehittäminen on samalla asuinviihtyvyyden kehittämistä.

Kuntalaiset löytävät kauttamme tietoa matkailu- ja tapahtumatarjonnasta mutta voivat myös itse kertoa meille matkailuvinkkejä verkkosivuillamme. Otamme mielellämme vastaan

tarinoita ja kuvia, joilla voimme elävöittää sivustoamme.

Toiveenamme ovat vireät verkostot. Haluamme tehdä enemmän yhteistyötä seudun muiden toimijoiden kanssa. Verkostoja löytyy jo ainakin kulttuuri-, tapahtuma-, saaristo-, kalastus- ja ostosteemoille. Näihin verkostoihin yrittäjien tulisi hakeutua, koska meidän kauttamme paikalliset palvelut löytävät asiakkaita.

Mitä kannattaisi suositella matkailijoille?

Vahvuutemme ovat Unesco-luonnonperintökohde, vetovoimainen saaristo, kalaisat merialueet, mielenkiintoinen historia ja kaupunki- ja kyläidyllit.

Vanhat puutalot ja rakennukset ovat aarteitamme, joita tulee vaalia ja avata matkailijoille ihasteltavaksi. Paikallisuus on muotia: matkailutuote voisi olla vaikkapa opastettu reitti paikallisten puutarhoissa. Paikallinen ruoka voi nousta alueen brändin osaksi, kun ne hyvin valmistetaan ja esitellään.

Kuntalaisten aktiivisuus, harrastuspohjainen kaupungin elävöittäminen ja kivat tapahtumat kasvattavat vetovoimaamme.

När turismen främjas trivs även kommuninvånarna Vasaregionens Turism Ab inledde sin verksamhet i januari 2014. Verkställande direktör Kati Eklöf svarar på frågor som gäller bolaget.

Vad är Vasaregionens Turism Ab? Vasaregionens Turism Ab är ett bolag som ägs av städerna Vasa och Närpes samt kommunerna Korsholm, Korsnäs, Malax, Vörå, Storkyro och Laihela. Bolagets uppgift är att utveckla turismen i regionen. Vi har ett energiskt och yrkeskunnigt team på fem personer.

Vad nytt erbjuder bolaget?

Vi vill vara regionens data- och servicebank för turismutbudet. Webbsidorna kommer att vara turismutbudets nav,

Saariston maapintaala kasvaa noin 150 jalkapallokentän verran vuodessa.

Skärgården ökar varje år med en areal som motsvarar ungefär 150 fotbollsplaner.

där även kommuninvånarna kommer att ha en viktig ställning. Turisterna rör sig på samma platser och använder sig av samma tjänster som kommuninvånarna, vilket betyder att när turismen utvecklas, främjas samtidigt trivseln för invånarna.

Kommuninvånarna kan via oss hitta information om turism- och evenemangsutbudet men kan även själva ge tips på våra webbsidor. Vi tar gärna emot berättelser och bilder som kan liva upp vår webbplats.

Vårt mål är aktiva nätverk. Vi vill samarbeta mer med de andra aktörerna i regionen. Nätverk finns åtminstone redan för temana kultur, evenemang, skärgård, fiske och shopping.

Företagarna borde söka sig till dessa

Visit Vaasa vie maailmalle viestiä toimitusjohtaja Kati Eklöfin johdolla kaikkien kahdeksan jäsenkunnan upeista matkailukohteista.

Visit Vaasa för under ledning av verkställande direktör Kati Eklöf ut budskapet i världen om imponerande turistmål i alla åtta medlemskommuner.

nätverk eftersom de lokala tjänsterna hittar sina kunder via oss.

Vad lönar det sig att rekommendera åt turisterna?

Vår styrka är Unesco-naturarvet, en attraktiv skärgård, fiskrika havsområden, intressant historia samt stadsoch byidyller. Gamla trähus och byggnader är skatter som vi ska värna om och öppna upp för turister så att de kan

beundra dem. Lokal prägel är på modet: en turistprodukt kan exempelvis vara en guidad tur i lokala trädgårdar. Lokala maträtter kan bli en del av områdets varumärke när de tillreds och presenteras på ett bra sätt. Att kommuninvånarna är aktiva, att staden livas upp genom hobbybaserad verksamhet och att roliga evenemang ordnas gör att vår attraktionskraft ökar.

www.visitvaasa.fi

9

2014

2015

2016

2017

2018

Purolan päiväkoti 96 paikkaa Sorsatien palvelutalo

Tervajoen päiväkoti 63 paikkaa Himalajankadun palvelutalo

Bölen kaksikielinen päiväkoti 117 paikkaa Tammikartanon ja Fyrrykartanon laajennus

Gerby nya daghem 96 paikkaa Kapteeninkatu 24 palvelutalo Ristinummen palvelutalo

Paakarin päiväkodin laajennus 21 paikkaa Päiväkoti Villin Lännen laajennus 42 paikkaa

Bobäck daghem 96 platser Andvägens servicehus

Tervajoki daghem 63 platser Himalajagatans servicehus

Böle tvåspråkigt daghem 117 platser Utvidgning av Dammbrunnsgården och Fyrrykartano

Gerby nya daghem 96 platser Kaptensgatan 24 servicehus Korsnästågets servicehus

Utvidgning av Paakari daghem 21 platser Utvidgning av Villi Länsi daghem 42 platser

63 21+42 96

96 117

Vaasaan valmistuu yksi päiväkoti ja palvelutalo vuodessa Teksti: Jaana Kinnari Vaasan väestöennusteen mukaan kaupungissa on noin 80 000 asukasta vuonna 2030. Vuoteen 2025 mennessä 0–6-vuotiaiden määrän arvioidaan olevan yli 6 000, eli se kasvaisi noin 920:lla. Yli 70-vuotiaita arvioidaan olevan lähes 12 000, eli määrä kasvaisi noin 3 410:lla. Vaasaan pyritään rakentamaan väestöennusteen mukaisesti lisää sekä päiväkoteja että palvelutaloja.

- Nyt rakennettavat palvelutalot tyydyttävät tarpeen vuoteen 2017 asti.

Sen jälkeen rakennettavien kohteiden tarve, paikka ja aika tarkentuvat myö-

10

hemmin, kertoo Vaasan kaupungin perusturvajohtaja Jukka Kentala.

Investointi tuo vanhuksille kolmi­ sensataa uutta palveluasuntoa. Vanhat palvelutalot eivät pystyneet vastaamaan uuden palvelurakenteen ja toimintatapojen haasteisiin. Lisäksi turvallisuusasiat ja esteettömyys eivät olleet riittäviä.

- Uusissa palvelutaloissa nämä kriteerit tietenkin täyttyvät ja myös viihtyvyys on huomioitu, Kentala lisää.

Maankäyttösuunnitelmat ja kaavoitus ohjaavat myös päiväkotien suunnittelua. Muun muassa kaupungin

teknisen toimen tontti tunnissa -hanke tuo seudulle lisää perheitä.

– Jotta kouluja ja päiväkoteja saadaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan, päiväkotihankkeet ovat suunnitelmallisia ja perustuvat tarveselvityksiin.

Tämän vuoksi teemme yhteistyötä kaupungin kaavoituksen ja Talotoimen kanssa, kertoo Vaasan kaupungin sivistystoimen johtaja Christina Knookala.

Toisinaan päiväkotipulaan haetaan tilapäisjärjestelyitä, jotka eivät Knookalan mukaan ole kovin edullisia ratkaisuja.

– Isommat yksiköt ovat käyttökustannuksiltaan halvempia joh­t uen

yhteiskäy töstä ja henkilökunnan keskittämisestä. Uusien päiväkotien rakentamisen myötä on ryhmäperhepäiväkotien määrää voitu vähentää Vanhassa Vaasassa ja Vähässäkyrössä, sanoo Knookala.

Vaasaan on rakenteilla kuusi uutta palvelutaloa vuoteen 2017 mennessä.

Tavoitteena on rakentaa yksi päiväkoti vuodessa.

2019

2020

2021

Merikaarron päiväkoti 84 paikkaa

Laivakadun päiväkoti 96 paikkaa Yttersundomin suomenkielinen päiväkoti 75 paikkaa

Maraholmenin päiväkoti Böleen 75 paikkaa

Merikart daghem 84 platser

Skeppsgatans daghem 96 platser Yttersundom finskspråkigt daghem 75 platser

Maraholmens daghem i Böle 75 platser

2022

Höstves daghem 75 platser

75

84+42

2023

Höstveden päiväkoti 75 paikkaa

75

96+75

I Vasa färdigställs ett daghem och ett servicehus per år Text: Jaana Kinnari Enligt befolkningsprognosen för Vasa kommer det att finnas cirka 80 000 invånare i staden år 2030. År 2025 uppskattas antalet 0-6-åringar vara över 6 000, dvs. antalet skulle öka med cirka 920. Antalet över 70-åringar uppskattas till nästan 12 000, vilket är en ökning med cirka 3410. I Vasa strävar man efter att bygga både daghem och servicehus så att det motsvarar befolkningsprognosen.

– De servicehus som nu byggs tillfredställer behovet fram till år 2017.

För objekt som ska byggas efter det preciseras behovet, platsen och tidpunkten senare, berättar Vasa stads

vård- och omsorgsdirektör Jukka Kentala.

Investeringen innebär ungefär trehundra nya servicebostäder för åldringar. De gamla servicehusen kunde inte svara på de utmaningar som den nya servicestrukturen och verksamhetsmetoderna ställer. Dessutom var tillgängligheten och brandsäkerheten inte tillräckliga.

– I nya servicehus uppfylls dessa kriterier förstås och även trivseln har beaktats, tillägger Kentala.

Markanvändningsplanerna och planläggningen styr även planeringen av daghem. Bland annat stadens tek-

niska sektors projekt, en tomt per timme, lockar nya familjer till regionen.

- För att man ska få skolor och daghem dit där de mest behövs är daghemsprojekten välplanerade och baserar sig på behovsutredningar.

Därför samarbetar vi med stadens planläggning och hussektor, berättar Vasa stads bildningsdirektör Christina Knookala.

Emellanåt söker man med tillfälliga lösningar lösa daghemsbristen, vilka enligt Knookala inte är särskilt fördelaktiga lösningar.

– Större enheter har billigare driftskostnader beroende på saman-

vändning och koncentration av personalen. I och med byggandet av nya daghem har man kunnat minska på antalet gruppfamiljedaghem i Gamla Vasa och Lillkyro, säger Knookala.

I Vasa byggs sex nya servicehus fram till år 2017.

I Vasa är målet att bygga även ett daghem per år.

11

Pääterveysasemalla Sepänkyläntiellä aiemmin toiminut ilta- ja viikonloppupäivystys on siirtynyt Vaasan keskussairaalaan 1.10.2014 alkaen Teksti: Johanna Jussila, Leena Kettunen Kuvat: Katja Lösönen

Terveysasemien päivystys Kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan ensisijaisesti omalla terveysasemalla arkipäivisin klo 8-16 (pe klo 8-14). Oman terveysasemasi tiedot löydät verkkosivuilta www.vaasa.fi/terveysasemat.

Terveysasemalla sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen, antaa kotihoito-ohjeita sekä ohjaa tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.

Oman terveysaseman päivystysvastaanotolla hoidetaan tavanomaisia päivystysasioita, kuten • infektiosairaudet (esim. korva- ja silmätulehdukset, flunssat, vatsataudit, virtsatulehdukset) • pienet tapaturmat • äkillisesti ilmenneet tuki- ja liikuntaelinvaivat • pitkäaikaissairauksien pahenemisvaiheet • nopeasti kehittyneet mielenterveysongelmat

Vaasan keskussairaalan yhteispäivystys Vaasan keskussairaalan yhteispäivystys on tarkoitettu kiireellistä hoitoa tarvitseville potilaille, joita ei virka-aikana voida hoitaa omalla terveysasemalla ja joiden tulee saada hoito vuorokauden kuluessa sairastumisesta tai loukkaantumisesta.

Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla sairaanhoitaja arvioi potilaan tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden. Potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä.

Välitöntä, kiireellistä ensiapua tarvitsevat potilaat hoidetaan kaikkina viikonpäivinä Vaasan

keskussairaalan yhteispäivystyksessä (Hietalahdenkatu 2 – 4, Vaasa).

HAKEUDU VÄLITTÖMÄSTI KESKUSSAIRAALAN ENSIAPUUN, JOS SINULLA ON NÄITÄ OIREITA: • uudet halvausoireet • kova rintakipu tai hengitysvaikeus • vaikeat allergiset reaktiot • äkillisesti alkanut kova päänsärky, tajunnan ­heikentyminen, äkillinen sekavuus • äkillisesti alkanut kova tai paheneva vatsakipu • isot haavat, luunmurtumat ja silmävammat • alle 3 kk lapsen kuume yli 38°C • lääke- tai muu myrkytys Päivystysaikana yhteispäivystyksen neuvonta­ puhelimesta 06 213 1001 voi kysyä, vaativatko omat oireet päivystysluonteista hoitoa. Neuvonta­ puhelin ei ole hätänumero. Hätätapauksissa soitetaan yleiseen hätänumeroon 112.

Hätätapauksessa, soita yleiseen hätänumeroon

Kvälls- och veckoslutsjouren, som tidigare fanns vid huvudhälsostationen på Smedsbyvägen,

har flyttats till Vasa centralsjukhus fr.o.m. 1.10.2014 Text: Johanna Jussila, Leena Kettunen Foto: Katja Lösönen

12

112

Hälsostationernas jour Personer som behöver brådskande vård vårdas i första hand på den egna hälsostationen under vardagar kl. 8–16 (fre kl. 8–14). Hälsostationernas uppgifter finns på www.vasa.fi/halsostationer.

Vid hälsostationen bedömer en sjukskötare vårdbehovet, ger anvisningar för hemvård och hänvisar vid behov patienten till läkarmottagningen.

På den egna hälsostationens jourmottagning sköts vanliga jourärenden, t.ex.

• infektionssjukdomar (t.ex. öron- och ögoninfektioner, förkylningar, magsjukdomar, urinvägsinfektioner) • mindre olycksfall • problem i stöd- och rörelseorganen som uppkommit plötsligt • kroniska sjukdomstillstånd som förvärrats • psykiska problem som utvecklats snabbt

Oma terveysasema. ma-to klo 8-16, pe klo 8-14.

Muina aikoina Vaasan keskussairaalan yhteispäivystys.

Din egen hälsostation må-to kl. 8-16, fre kl. 8-14. Övriga tider samjouren vid Vasa centralsjukhus.

Vasa centralsjukhus samjour Vasa centralsjukhus samjour är avsedd för patienter i behov av brådskande vård, vilka under tjänstetid inte kan vårdas på den egna hälsostationen och vilka behöver vård inom ett dygn från att de insjuknat eller skadat sig.

På centralsjukhusets jourpoliklinik bedömer sjukskötaren patientens behov av vård och hur brådskande den är. Patienterna vårdas i prioritetsordning.

Patienter som behöver omedelbar, brådskande första hjälp får under alla veckodagar vård på Vasa centralsjukhus samjour (Sandviksgatan 2–4, Vasa).

SÖK DIG OMEDELBART TILL CENTRALSJUKHUSETS AKUTMOTTAGNING OM DU HAR FÖLJANDE SYMTOM: • nya förlamningssymtom • svåra bröstsmärtor eller andningssvårigheter • svåra allergiska reaktioner • svår huvudvärk som börjat plötsligt, nedsatt medvetande, plötslig förvirring • magsmärtor som är svåra eller blir värre och har börjat plötsligt • stort blödande sår, benbrott och ögonskador • över 38 graders feber hos barn under 3 månader • medicin- eller annan förgiftning

Under jourtiden kan du ringa sjukvårdsrådgivningen 06 213 1001 vid Vasa centralsjukhus samjour och höra dig för om du behöver uppsöka jouren för dina symtom. Numret till sjukvårdsrådgivningen är inte ett nödnummer. Vid nödfall ska du ringa till det allmänna nödnumret 112.

Vid nödfall, ring till det allmänna nödnumret

112

www.vaasa.fi/terveysasemat www.vasa.fi/halsostationer

13

Kirjasto yllättää Vaasassa kirjastopalveluita käytetään ahkerasti, mutta uuden teknologian kehitysvirrassa, älypuhelinten ja ipadien keskellä, perinteinen kirja voi jäädä hiukan unohduksiin. Kirjastolla on kuitenkin keinoja tulla luokse ja tarjota yhä uusiutuvia palveluitaan.

Pop-up-kirjastoja siellä täällä Jos ihmiset eivät tule kirjastoon, tulee kirjasto ihmisten luo. Kirjasto pyrkii mahdollisimman usein jalkautumaan ihmisten ilmoille.

– Olemme pystyttäneet pop-up-pienkirjastoja muun muassa tapahtumien oheen. Meillä voi olla tähtäimessä jokin tietty teema, jonka mukaan olemme valinneet tarjolla olevat opukset. Pop-up-kirjastoja on ollut esimerkiksi Voi Hyvin -tapahtumassa ja Vaasa Picnicissä, kertoo kaupunginkirjaston osastonjohtaja Kati Vuorenmaa.

Teksti: Jaana Kinnari

Yllättäviä kasseja ja ajankohtaisia näyttelyitä Lainattavaksi on koottu myös kutkuttavia Yllätyskasseja. Kassiin on kirjoitettu vain tietty tyylilaji, esimerkiksi ”kauhu”, ja sisältö selviää lainaajalle vasta kotona. Yllätyskassit ovat olleet Vuorenmaan mukaan varsinkin kesäisin hyvin suosittuja.

– Pystytämme myös ajankohtaisia aineistonäyttelyitä. Niitä kootessa henkilökunta kokee itsekin välillä iloisia yllätyksiä: onko meillä tällaisiakin kirjoja!

Lisäksi vierailemme kouluissa suosittelemassa luettavaa, ja nämä kyläilymme näkyvät kyllä tiettyjen kirjojen suosiossa, Vuorenmaa sanoo.

Kirjasto jalkautuu myös kansanopiston kursseille vinkkaamaan kuhunkin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta.

Sähkökirjojen kokoelma kasvaa Vaasan kaupunginkirjastosta voi lainata sähkökirjoja eli e-kirjoja. Käytössä on kaksi e-kirjapalvelua, suo-

Kuva/Foto: Susanna Saari

14

menkielinen Ellibs ja ruotsinkielinen Elib. Lukemista varten tarvitaan erillinen lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi verkosta. E-kirjoja voi lukea omalta kotikoneelta, älypuhelimella tai erillisellä lukulaitteella, joita myös voi lainata kirjastosta.

– Meiltä saa opastusta lukuohjelman käytössä.

E-kirja on kätevä, sillä sitä ei tarvitse palauttaa, vaan se toimii 28 päivää ja lakkaa sitten toimimasta, Vuorenmaa kertoo.

Lainattavissa on yhteensä noin 5 000 kirjaa: romaaneja ja tietokirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kokoelmissa on myös sähköisiä äänikirjoja.

– Kaunokirjallisuutta on tällä hetkellä lainattavissa eniten ruotsinkielisenä, sillä suomenkielisen kaunokirjallisuuden tarjonta on vielä vähäistä. Kotimaisia e-kirjoja on tullut paljon lisää tänä vuonna, sanoo Vuorenmaa.

Kuva/Foto: Jaana Kinnari

Biblioteket överraskar Text: Jaana Kinnari

I Vasa används bibliotekstjänsterna flitigt, men i samband med att ny teknologi utvecklas kan den traditionella boken hamna litet i skymundan bland smarttelefoner och Ipads. Biblioteket har dock metoder för att nå ut till folk och föra fram sina tjänster, som förnyas ständigt.

Pop up-bibliotek litet varstans Om människorna inte kommer till biblioteket, får biblioteket komma till människorna. Biblioteket försöker synas ute bland folk så ofta som möjligt.

– Vi har satt upp pop up-minibibliotek bl.a. i samband med evenemang. Vi kan ha ett visst tema i kikaren enligt vilket vi väljer de alster som vi bjuder ut. Pop up-bibliotek har funnits till exempel vid evenemangen Må bra och Vasa Picnic, berättar stadsbibliotekets avdelningschef Kati Vuorenmaa.

Man har även komponerat fantasieggande Överraskningskassar som kan lånas. På kassen har man endast skrivit en viss stilart, t.ex. ”skräck”, och för låntagaren klarnar innehållet först hemma. Överraskningskassarna har enligt Vuorenmaa varit mycket populära, i synnerhet på somrarna.

– Vi sätter även upp utställningar med aktuellt material. När personalen komponerar dem får de också själva emellanåt glädjande överraskningar – har vi sådana här böcker också! Vi besöker även skolorna och rekommenderar läsvärda böcker. Våra besök märks nog i att vissa böcker blir populära, säger Vuorenmaa. Biblioteket etablerar sig även på folkhögskolornas kurser för att ge tips om litteratur i anslutning till olika ämnen.

Utbudet av e-böcker ökar

Kuva/Foto: Kati Vuorenmaa

E-kirjaa voi lukea 28 päivän ajan eikä sitä tarvitse palauttaa.

E-boken fungerar i 28 dagar och efter det kan man inte längre använda den.

Vid Vasa stadsbibliotek kan man låna elektroniska böcker, dvs. e-böcker. Två e-bokserviceformer används, nämligen finska Ellibs och svenska Elib. För läsningen behövs ett separat läsprogram, som man kan ladda ner gratis från nätet. E-böcker kan man läsa på den egna datorn, med smarttelefon eller med en separat läsapparat, som också kan lånas från biblioteket.

– Vi instruerar folk i hur man använder läsprogrammet. En e-bok är praktisk eftersom man inte behöver lämna tillbaka den. E-boken fungerar i 28 dagar och efter det kan man inte längre använda den, förklarar Vuorenmaa.

Det finns sammanlagt cirka 5 000 böcker som man kan låna: romaner och facklitteratur på finska, svenska och engelska. I samlingarna finns också elektroniska ljudböcker.

– Skönlitteratur finns för tillfället mest på svenska, utbudet på finskspråkig skönlitteratur är fortfarande litet. De inhemska e-böckerna har ändå blivit många fler i år, säger Vuorenmaa.

15

Uudet palvelut Tulkkausta videoyhteyden välityksellä Teksti ja kuva: Jaana Kinnari

Vaasan kaupunki on tänä vuonna kokeillut kuvapuhelinpalvelua, jonka avulla voitaisiin hoitaa esimerkiksi tulkkaukset terveydenhoitotilanteissa.

Ristinummen terveysasemalla asioiva Loku Keni seuraa kiinnostuneena, mitä on tapahtumassa. Sairaanhoitaja Tarja Phillips painaa tietokoneen näytöltä luurin kuvaa. Kuuluu tuuttausta ja lopulta ruutuun ilmestyvät arabian kielen tulkki Sirun Vaahtoniemen iloisesti tervehtivät kasvot.

Keni osaa hyvin suomea, mutta hänen mielestään on mukavampi asioida tulkin ollessa mukana.

– Olisi kyllä parempi, jos tulkki istuisi tässä vieressä, mutta olen valmis kokeilemaan tätäkin vaihtoehtoa, sanoo Keni.

– Videoyhteyden avulla hoituvat tulkkaukset auttaisivat resurssipulaan ja lyhentäisivät jonoja, kertoo Ristinummen terveysaseman osastonhoitaja Sirpa Manninen.

– Tämä monipuolistaa tulkkien työskentelykeinoja. Helpottaa myös omia aikatauluja, kun saa tehdä töitä esimerkiksi kotoa, kertoo Vaahtoniemi.

rannetaan jatkuvasti. Nämäkin asiointitavat voivat siis olla tulevaisuudessa arkipäivää, kertoo Vaasan kaupungin kehittämisjohtaja Teemu Paavola.

Myös terveystarkastukseen ollaan tuomassa sähköistä vaihtoehtoa. Sähköisessä terveydentarkastuksessa omat tiedot syötetään tietokoneelle, joka kyselee muun muassa elämäntavoista ja perinnöllisistä sairauksista.

– Vastausten perusteella saa raportin, joka kuvaa riskiä sairastua elämänlaatua heikentäviin sairauksiin. Samalla on mahdollista valita itselleen sopiva valmennusohjelma elämäntapojen muuttamiseksi, sanoo Paavola.

Kuvapuhelinpalvelua voivat käyttää tulevaisuudessa mahdollisesti myös vanhukset, jotka voisivat olla yhteydessä omaan hoitotiimiinsä kotoa käsin.

– Nämä hankkeet ovat vielä alkuvaiheessa. Varmaa on kuitenkin se, että sähköisiä palveluita pa-

• Potilastiedot tallessa yhdessä paikassa, helposti saatavilla • Kustannustehokasta (ei päällekkäisiä tutkimuksia tai lääkityksiä) • Tiedonkulku paranee julkisten ja yksityisten palveluntuottajien välillä Omakanta-palvelussa www.kanta.fi saat tietoa eArkistosta ja hyväksyt palvelun tiedot (informoinnin).

Voit myös seurata potilastietojasi sekä antaa suostumuksia ja kieltoja. Tutustu palveluun!

Sjukskötare Tarja Phillips tar inom kort videokontakt med tolken så att Loku Keni ska kunna uträtta sina ärenden på sitt modersmål om han vill.

Nya tjänster Tolkning via videoförbindelse Text och bild: Jaana Kinnari

16

eArkisto on valtakunnallinen arkistopalvelu, johon terveydenhuollon palvelunantajat tallentavat potilaidensa hoitotietoja (esim. diagnoosit, laboratoriotulokset, lääkitykset).

Sairaanhoitaja Tarja Phillips ottaa kohta videoyhteyden tulkkiin, jotta Loku Keni voi halutessaan asioida äidinkielellään.

Vaasaan laaditaan myös sähköistä terveystarkastusta

Vasa stad har i år testat bl.a. bildtelefonservice, genom vilken man kunde sköta t.ex. tolkningar i hälsovårdssituationer.

Loku Keni, som uträttar ärenden vid Korsnästågets hälsostation, följer intresserat med vad som händer. Sjukskötare Tarja Phillips trycker på datorskärmen på en bild som föreställer en telefonlur. Det hörs ett tutande och sedan syns Sirun Vaahtoniemis glada ansikte, hon hälsar. Sirun är tolk i arabiska.

Keni talar bra finska men tycker att det är trevligare att uträtta ärenden om en tolk är med.

– Det skulle nog vara bättre om tolken satt här bredvid mig, men jag är redo att prova på det här alternativet också, säger Keni.

– Tolkningar som sker via en videoförbindelse skulle råda bot på resursbristen och förkorta köerna, säger avdelningsskötare Sirpa Manninen vid Korsnästågets hälsostation.

– Det här gör att tolkarnas arbetsmetoder blir mångsidigare. Det är också enklare med tanke på ens tidtabeller när man får arbeta t.ex. hemifrån, säger Vaahtoniemi.

eArkisto käyttöön loppuvuodesta

I Vasa kommer det att ordnas även elektroniska hälsokontroller I framtiden kunde även äldre personer använda bildtelefontjänsten och vara i kontakt med sitt eget vårdteam hemifrån.

– Dessa projekt är fortfarande i begynnelseskedet. Säkert är ändå att de elektroniska tjänsterna förbättras hela tiden. Även dessa sätt att uträtta ärenden kan alltså bli vardag i framtiden, säger Vasa stads utvecklingsdirektör Teemu Paavola.

Man kommer också att införa ett elektroniskt alternativ till hälsokontrollerna. Vid en elektronisk hälsokontroll matar man in de egna uppgifterna i datorn, och man ombeds också svara på frågor om bl.a. levnadsvanor och ärftliga sjukdomar.

– På basis av svaren får man en rapport om risken att insjukna i sjukdomar som försämrar livskvaliteten. Samtidigt kan man välja ett lämpligt träningsprogram så att man ska kunna ändra sin livsföring, säger Paavola.

eArkivet i bruk i slutet av året eArkivet är en riksomfattande arkivtjänst, där de som erbjuder hälsovårdstjänster lagrar vårduppgifter om sina patienter (t.ex. diagnoser, laboratorieresultat, medicinering).

• Patientuppgifterna finns lagrade på ett ställe, lättillgängligt • Kostnadseffektivt (inga överlappande undersökningar eller medicineringar) • Informationen mellan de offentliga och privata serviceproducenterna förbättras Via tjänsten Mina Kanta-sidor, www.kanta.fi, kan du få fram information ur eArkivet och godkänna uppgifterna i tjänsten (informationen).

Du kan även följa dina patientuppgifter samt ge ditt samtycke till dem eller förbjuda dem. Bekanta dig med tjänsten!

Vaasalaiset ovat aktiivisia Facebookissa Teksti: Jaana Kinnari

Muista myös nämä

VAASALAISET VALJASTAVAT tehokkaasti Facebookin hyötykäyttöön. Kun joku keksii järjestää toimintaa, siitä saavat kuulla muutkin kuin ystävät ja perhe. Tapahtumasivuilta saa nopeasti tietoa suoraan järjestäjiltä. Ryhmissä kohtaa myös samanhenkisiä ihmisiä, joihin ei ole muuten tutustunut.

Poimimme tähän joitakin energisiä vaasalaisia Facebook-ryhmiä ja -sivuja. Ovatko ne jo tuttuja?

VAASAN KAUPUNKI Vaasan oma Facebook-sivu.

Vaasalaisille ja Vaasa-faneille. Ajankohtaisia tapahtumia, Vaasa-kuulumisia ja tietoa vaikutusmahdollisuuksista.

BLOGIVAASA Vaasalaisblogeista löytyy luettavaa eri kielillä monenlaisista maailmoista, kuten sisustamisesta, treenaamisesta, kokkaamisesta ja elämänmakuisesta arjesta. Blogivaasa poimii vaasalaisblogien kiinnostavimpia ja hienoimpia postauksia sivulleen!

VISITVAASA Vaasan seudun matkailun virallinen FB-sivu. Tsekkaa menovinkit!

VAASAN KAUPUNGINKIRJASTO-MAAKUNTAKIRJASTO Myös monet muut kirjastot löytyvät Facebookista!

VAASAN KAUPUNGIN KULTTUURIKESKUS Myös täältä löydät monipuolisia menovinkkejä.

VAASAN KAUPUNGIN NUORISO-OSASTO Täältä löydät, mitä nuorisoa kiinnostavaa Vaasassa tapahtuu.

LIIKUNTAOSASTO, VAASAN KAUPUNKI Täältä löydät muun muassa uimahallin aukioloajat.

Vaasan FB-sivuilla on yli 4600 tykkääjää!

MITÄ MISSÄ MILLOIN VAASASSA Vaasan tuore verkkomedia: asiaa kulttuurista ja sosiaalisesta elämästä, viihteestä, palveluista, ruoasta ja yöelämästä.

Vasas FB-sidor har över 4600 gillare!

VAASAN KUVIA 1900-LUVULTA Tämän ryhmän tarkoituksena on jakaa jäsentensä valokuva-albumeista löytyviä kuvia Vaasasta 1900-luvulta ja käydä niistä keskustelua.

VAASAN SAARISTO Tämä sivu on kaikille, jotka rakastavat Vaasan saaristoa ja nauttivat mökillä olosta. Myös moottorikelkkailu ja veneily kuuluvat asiaan.

VAASAN ALUEEN FB-KIRPPIS Myydään, ostetaan, annetaan, vaihdetaan, otetaan vastaan tavaraa helposti ja vaivattomasti Vaasan alueella.

Vaasan kuvia 1900-luvulta. Kuva: Mikael Stenvall Vasafotografier från 1900-talet. Bild: Mikael Stenvall

Vasaborna är aktiva på Facebook VASABORNA ANVÄNDER effektivt Facebook för nyttiga ändamål. När någon kommer på idén att arrangera aktiviteter eller evenemang, får även andra än vänner och familjen reda på detta via sociala medier. Via evenemangssidorna får man även information direkt av arrangörerna.

Utöver nyttoanvändningen erbjuder Facebook givetvis också möjligheter till interaktion: Vasaborna har möjlighet att hitta varandra. I grupperna träffar man likasinnade människor som man annars troligen inte skulle stifta bekantskap med.

Här presenterar vi några energiska Facebookgrupper och -sidor som har att göra med Vasa. Är de redan bekanta?

BLOGIVAASA På Vasabloggarna finns det mycket att läsa på olika språk om mångahanda världar, t.ex. inredning, träning, matlagning och en livsbejakande vardag. Blogivaasa plockar fram de intressantaste och bästa inläggen på sin sida.

MITÄ MISSÄ MILLOIN I VASA Vasas färska webbmedia: aktuellt om kultur och socialt liv, nöjen, service, mat och nattliv.

GRUPPEN VAASAN KUVIA 1900-LUVULTA Syftet med den här gruppen är att dela sådana Vasafotografier från 1900-talet som finns i medlemmarnas fotoalbum och att diskutera om dem.

VAASAN SAARISTO Den här webbsidan riktar sig till alla som älskar Vasa skärgård och njuter av stuglivet där. Även snöskoteråkning och båtliv hör naturligtvis till.

VAASAN ALUEEN FB-KIRPPIS Saker säljs, köps, doneras, byts och tas emot enkelt och behändigt inom Vasaområdet.

Kom också ihåg dessa VASA STAD Vasas egen Facebooksida. För Vasabor och Vasa-fans. Aktuella händelser, nyheter om Vasa och information om påverkningsmöjligheter.

VISITVAASA Officiell FB-sida för Vasaregionens Turism. Kolla vad som är på gång!

VASA STADSBIBLIOTEK – LANDSKAPSBIBLIOTEK Även många andra bibliotek finns på Facebook!

VASA STADS KULTURCENTER Här hittar du också mångsidiga tips om vad som är på gång.

VASA STADS UNGDOMSAVDELNING Här kan du se vilka intressanta evenemang som ordnas för ungdomar i Vasa.

IDROTTSAVDELNINGEN, VASA STAD Här hittar du bland annat simmhallens öppethållningstider.

www.vaasa.fi/some

17

Vaasa-opisto laajenee Laihialle ja Isoonkyröön Teksti: Jaana Kinnari Kuva: Sami Pulkkinen

Jokaiselle jotakin

Vaasa-opisto on solminut yhteistyö­ sopimuksen Laihian ja Isonkyrön kuntien kanssa.

– Kyrönmaan opiston ylläpitämislupa päättyy, kun taas Vaasa-opiston ylläpitämislupaa on laajennettu, kertoo Vaasa-opiston rehtori Sannasirkku Autio.

Aution mukaan toiminta jatkuu hyvin pitkälti samanlaisena. Resurssit paranevat, kun opiston saama rahoitus kasvaa toiminnan laajentuessa.

Asiakas voi olla turvallisin mielin: mitään kursseja ei karsita. Kurssitarjonta sen sijaan laajenee ja tiedotus paranee.

Kaikki vaasalaiset ovat tervetulleita kursseille myös Vähäänkyröön, Isoonkyröön ja Laihialle. Kurssitarjonta saattaa olla Vaasan ulkopuolella vähän erilaista: on esimerkiksi pläkkikursseja, kudontaa ja kylähistoriikkeja.

– Opistot tarjoavat valtavasti ihmisille ja edesauttavat kokonaisvaltaista hyvinvointia, Autio painottaa.

Vuonna 2014 Vaasa-opistolla oli 7500 opiskelijaa.

Toimipisteitä on 49.

I 2014 hade Vaasaopisto 7500 studenter.

Det finns 49 verksamhetsställen.

Vähäkyröläinen Sirja Tyystjärvi, 9, on ahkera opistokurssilainen. Hän harrastaa Vaasa-opistolla Vähässäkyrössä muun muassa pianonsoittoa ja tanssia.

– Menin nuorten tanssikurssille, koska kaverit kertoivat, että se oli hauskaa. Siellä tanssitaan vaikka mitä, esimerkiksi hiphopia, ja saamme itse valita kappaleet, kertoo Tyystjärvi.

Pianosta Tyystjärvi innostui ihan itse. Hänen äitinsä, Terhi Ontto-Panula myös puolsi harrastusta, koska kotonakin on piano.

– Opettaja on kiva. Viime lukuvuoden suosikkikappaleeni oli Pienet sammakot, Sirja sanoo.

Ontto-Panula kiittää sitä, että harrastuspaikat ovat lähellä.

– Esimerkiksi pianotunnille Sirja pääsee kätevästi koulun jälkeen.

Kaleva Tyystjärvi, 7, puolestaan haaveilee kitaristin urasta. Rokkariserkku sai kiinnostumaan kitaransoitosta ja kotoakin löytyy perinteinen kitara. Syksyllä mahdollisesti Kalevakin aloittaa kitaransoiton opiskelun.

Vaasa-opiston kursseja järjestetään jatkossakin tutuissa kuntien kurssipaikoissa. Vähäkyröläinen Sirja Tyystjärvi käy tanssimassa ja soittamassa pianoa tänäkin lukuvuonna. Kaleva Tyystjärvelle kitara on mieluisin soitin.

Vaasa-opistos kurser ordnas även i fortsättningen på bekanta kursställen i kommunerna. Lillkyrobon Sirja Tyystjärvi ska också detta läsår delta i dans och pianospel. För Kaleva Tyystjärvi är gitarren det mest lockande instrumentet.

Vaasa-opisto utvidgas till Laihela och Storkyro Vaasa-opisto har ingått ett samarbetsavtal med Laihela och Storkyro kommuner.

– Kyrönmaan opistos tillstånd att driva institut upphör medan Vaasa-opistos tillstånd har gjorts mer omfattande, berättar Vaasa-opistos rektor Sannasirkku Autio.

Enligt Autio fortsätter verksamheten i stor utsträckning som förut. Resurserna förbättras då finansieringen till institutet ökar till följd av en mer omfattande verksamhet.

– Kunderna kan känna sig trygga: inga kurser gallras bort. I stället förbättras möjligheterna när invånarna i området får ett stort paket med kurser. Även informationen förbättras, säger Autio.

18

www.vaasa.fi/ vaasa-opisto

Alla Vasabor är också välkomna på kurser till Lillkyro, Storkyro och Laihela. Kursutbudet utanför Vasa kan vara lite annorlunda, det finns kurser i bl.a. bleckslagning, vävning och byhistorik.

– Instituten erbjuder människorna väldigt mycket och främjar det helhetsbetonade välbefinnandet, understryker Autio.

Något för var och en Lillkyrobon Sirja Tyystjärvi, 9 år, är en flitig kursdeltagare. Hon studerar bl.a. pianospel och dans vid Vaasa-opisto i Lillkyro.

– Jag har deltagit i en danskurs för unga, eftersom kamraterna sa att det var roligt. På kursen dan-

sar vi lite vad som helst, t.ex. hiphop, och vi får själva välja låtarna, berättar Tyystjärvi.

Hon fattade själv intresse för att spela piano.

Hennes mamma, Terhi Ontto-Panula, var också positiv till idén eftersom det finns ett piano i hemmet.

– Läraren är trevlig. Mitt favoritstycke förra terminen var Små grodorna, berättar Sirja. OnttoPanula är tacksam för att hobbyställena ligger nära.

– Sirja kommer sig behändigt t.ex. på pianolektionen efter skolan.

Kaleva Tyystjärvi, 7 år, drömmer i sin tur om en karriär som gitarrist. Hans kusin, som är rockare, fick honom intresserad av att spela gitarr och i hemmet finns en klassisk gitarr. På hösten kanske Kaleva börjar lära sig gitarrspel.

Palveluseteli tuo vaihtoehtoja kotihoitoon Kotihoidon palveluseteli hyödyttää kotihoidon tarpeessa olevaa, kotihoidon yrittäjää ja kuntaa.

Liisa Mäenpään, 91, ovikello soi. Ovenraosta näkyvät tutut kasvot: Vaasan Senioripalvelun Sirpa Rintala on tullut käymään.

Mäenpään kotona käydään kolmesti päivässä.

Aamukahdeksalta keitetään puuro, kahdelta tarjotaan lounas ja iltakahdeksalta hoidetaan iltatoimet.

– Kaikki hoitajat ovat niin osaavia. On hienoa, että saan olla kotona, Mäenpää sanoo.

Tyytyväinen palvelusetelin käyttäjä on myös Heikki Peltola, 79, joka on ollut Aalto Hoivapalvelut Oy:n asiakkaana kymmenisen vuotta. Peltolan luona käydään kahdesti päivässä.

– Tämän järjestelyn ansiosta saan olla itsellinen. Minulla on pelkkää hyvää sanottavaa sekä hoitajista että johtoportaasta, Peltola toteaa.

Palveluseteli on yksi kunnallisen kotihoidon työvälineistä Palvelusetelin myöntämisestä päättää kaupungin kotipalveluohjaaja. Kotipalveluohjaaja arvioi palveluntarpeen, laatii palvelu- ja hoitosuunnitelman, jossa määritellään palvelun sisältö.

– Yleensä kotikäynnillä selvitämme asiakkaan hoidontarpeen. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat asiakkaan bruttotulot ja kotitalouden koko, kertoo kotipalveluohjaaja Maija-Liisa Tiilikka.

Teksti ja kuva: Jaana Kinnari

– Meidän kanssamme käydään läpi eri vaihtoehtoja, miten kotihoito voidaan järjestää. Palveluseteliyrittäjiä kannattaa kilpailuttaa ja miettiä tarkkaan, mikä olisi paras itselle, sanoo kotipalveluohjaaja Nora Kourio.

Palveluseteliyrittäjyys kasvanee tulevina vuosina Kotipalveluyrittäjiä on Vaasassa tällä hetkellä noin 15. Esimerkiksi Vaasan Senioripalvelun toiminta on kasvanut paljon viimeisen seitsemän vuoden aikana.

– Meillä on pelkästään hoiva-asiakkaita noin 35. Käyntikerrat viikossa vaihtelevat: jonkun luona käydään kerran viikossa ja toisen luona neljästi päivässä, kertoo Rintala.

Kotihoidon palveluseteliä koskevat samat säännöt kuin kunnallista kotihoitoa: palveluun kuuluvat asiakkaan henkilökohtainen hoiva ja huolenpito sekä päivittäisen siisteyden ylläpito.

– Kotihoidon palveluihin ei enää kuulu pelkkä siivous, mutta asiakas voi sitä ostaa suoraan yrittäjältä kotitalousvähennystä hyödyntäen, selventää Tiilikka.

– Meillä odotetaan kovasti, että saataisiin palveluseteli myös kotisairaanhoitoon, sillä se saattaisi yksinkertaistaa sekä meidän että asiakkaiden arkea, Rintala kertoo.

Senioripalvelut Oy tarjoaa Liisa Mäenpäälle palvelusetelillä kokonaisvaltaisesti kotihoitoa lääkehoidosta suihkuapuun. Lisäksi hän ostaa siivouksen yksityisesti kotitalousvähennystä hyödyntäen.

Senioripalvelut Oy erbjuder genom servicesedeln helhetsbetonad hemvård åt Liisa Mäenpää, allt från medicinering till hjälp med att duscha. Städning köper hon dessutom privat genom att utnyttja hushållsavdraget.

Servicesedeln innebär alternativ inom hemvården Hemvårdens servicesedel är till nytta för den som är i behov av hemvård, för hemvårdsföretagaren och för kommunen.

Det ringer på dörren hemma hos Liisa Mäenpää, 91 år. I dörrspringan syns ett bekant ansikte: ägaren till Vaasan Senioripalvelu, Sirpa Rintala, har kommit på besök.

Mäenpää får besök tre gånger per dag. Klockan åtta på morgonen kokar man gröt, tvåtiden serverar man lunch och klockan åtta på kvällen sköter man kvällssysslorna.

– Alla vårdare är så kunniga. Det är fint att jag får bo hemma, säger Mäenpää. Även Heikki Peltola, 79 år, som varit Aalto Hoivapalvelut Oy:s kund i ungefär tio år, är nöjd med servicese-

deln. Hos Peltola går man två gånger per dag.

– Tack vare det här arrangemanget kan jag vara självständig. Jag har enbart gott att säga om både vårdarna och ledningen, konstaterar Peltola.

Servicesedeln är ett av den kommunala hemvårdens verktyg Det är stadens hemserviceledare som beslutar om servicesedeln ska beviljas. Hemserviceledaren bedömer servicebehovet och gör upp en service- och vårdplan där innehållet i servicen fastställs.

– Kundens vårdbehov utreds vanligtvis i samband med ett hembesök.

På servicesedelns värde inverkar kundens bruttoinkomster och hushållets

Text och bild: Jaana Kinnari

storlek, berättar hemserviceledaren Maija-Liisa Tiilikka.

– Vi går igenom olika alternativ för hur hemvården kan ordnas. Det lönar sig att konkurrensutsätta servicesedelföretagarna och noggrant fundera på vad som är bäst för en själv, säger hemserviceledaren Nora Kourio.

Företagsverksamheten med servicesedlar ökar troligtvis under de kommande åren I Vasa finns det för närvarande cirka 15 hemserviceföretagare. Exempelvis har Vaasan Senioripalvelus verksamhet ökat mycket under de sju senaste åren.

– Omsorgsservice är den serviceform som sysselsätter vårt företag mest. Besöksgångerna per vecka va-

rierar: hos någon går vi en gång per vecka och hos någon annan fyra gånger per dag, säger Rintala.

Samma regler som gäller för kommunal hemvård gäller också för hemvårdens servicesedlar: personlig omvårdnad av och omsorg om de kunder som hör till servicen samt upprätthållande av daglig renlighet.

– Till hemvårdens tjänster hör inte längre enbart städning, men kunden kan köpa detta direkt från företagaren och utnyttja hushållsavdraget, förklarar Tiilikka.

– Vi väntar på att få servicesedeln även till hemsjukvården eftersom den kunde förenkla såväl vår som kundernas vardag, säger Rintala.

www.vaasa.fi/palveluseteli www.vasa.fi/servicesedel

19

Action Power – liikettä koulupäiviin!

Teksti: Jaana Kinnari Kuvat: Sami Pulkkinen

ÄLYPUHELIMET JA TABLETIT SIVUUN, täältä tulee Action Power! Osassa vaasalaisista kouluista on lisätty oppilaiden liikuntaa välituntisin ja oppituntien aikana.

Terveyssuosituksen mukaan kouluikäisen tulisi liikkua vähintään yhdestä kahteen tuntia päivässä.

Action Power -toiminnan tarkoituksena on saada lapset innostumaan liikunnasta.

– Action Power ei korvaa koulun liikuntatunteja, vaan tarkoituksemme on tuoda koulupäiviin vielä erikseen lisää liikettä ja virkeyttä. Tarjoamme oppilaille ohjattua välituntiliikuntaa ja eri keinoin mahdollisuuden liikkua enemmän myös oppituntien aikana.

Lisäksi järjestämme matalan kynnyksen liikuntaa niille lapsille, jotka eivät liiku riittävästi ja joilla ei ole liikunnallista harrastusta, kertoo Vaasan kaupungin liikuntakoordinaattori Jaakko Saarinen.

Mukana kuusi vaasalaiskoulua Koulupäivinä järjestettävä ohjattu liikunta sai kimmokkeen Liikkuva koulu -hankkeesta, jossa kehitettiin koulupäivän sisäistä valmennustoimintaa kilpaurheileville yläkoululaisille muun muassa jääkiekossa, jalkapallossa ja uinnissa.

– Edelleen hyvin vireä valmennustoiminta herätti pohtimaan, voisiko kaikille oppilaille taustoistaan riippumatta tarjota ohjattua liikuntaa koulupäivien aikana. Toiminta onkin laajentunut paljon viime vuosina, ja tällä hetkellä mukana on kuusi vaasalaista

koulua, joissa pyritään lisäämään aktiivisuutta nimenomaan koulupäivän sisälle, Saarinen sanoo.

Ketään ei ole tehty vain istumaan Palosaaren koululla on harrastus- ja välinepäivä.

Koulun ovista valuu hiljalleen oppilaita tutkimaan, mitä välineitä Action Power -ohjaajat ovat tällä kertaa tuoneet kokeiltavaksi. Piha täyttyykin pian vilskeestä ja naurusta. Aitajuoksu on tämän kerran suurin hitti. Tennispallot ja sulkapallot sinkoilevat, ja sekä tytöt että pojat pyörittävät hulavannetta ja hyppynaruja.

Jostain kuuluu, kun koripallo kimpoaa kiivaasti asfalttiin. Toimittaja yrittää saada poikajoukolta kommentteja, mutta nurkan takana on kuulemma meneillään kova sählymatsi. Välinepäivä kestää kuitenkin vain kaksi pidennettyä välituntia, joten pysähtyä ei malta.

– Kokeilimme Action Poweria viime lukuvuon-

na ja tykästyimme erityisesti näihin välinepäiviin.

On erityisen hienoa, kun kaikki pääsevät liikkumaan oman kiinnostuksensa mukaan, kehuu Palosaaren koulun rehtori Markku Nirkkonen.

Kouluissa järjestetään myös luokkien välisiä otteluita eri lajeissa ja toiveiden mukaan tukiopetusta esimerkiksi luistelussa ja uinnissa.

Action Power – liv och rörelse under skoldagen!

Text: Jaana Kinnari Bild: Sami Pulkkinen

UR VÄGEN MED SMARTTELEFONER och surfplattor, här kommer Action Power! I vissa skolor i Vasa har man ökat motionen för eleverna på raster och lektioner.

Enligt hälsorekommendationerna borde barn i skolåldern röra på sig minst en till två timmar per dag. Målet med Action Power-verksamheten är att inspirera barn att motionera.

– Action Power ersätter inte skolans gymnastiktimmar, utan vår avsikt är att separat tillföra skoldagarna ytterligare rörelse och energi. På rasterna ordnar vi handledd motion för eleverna och ger dem på olika sätt möjlighet att röra på sig mer också under lektionerna. Dessutom ordnar vi motion med låg tröskel åt sådana barn som inte rör på sig tillräckligt och som inte håller på med någon idrott, berättar Vasa stads idrottskoordinator Jaakko Saarinen.

Sex skolor i Vasa deltar Den handledda motionen, som ordnas i samband med skoldagen, har fått impulser av projektet främ-

20

jande av motion i skolan. Inom projektet utvecklade man träningsverksamhet under skoldagen för tävlingsidrottande högstadieelever, bl.a. när det gäller ishockey, fotboll och simning.

– Träningsverksamheten, som fortfarande är mycket livskraftig, väckte frågan om huruvida alla elever oberoende av bakgrund kunde erbjudas handledd motion under skoldagen. Verksamheten har också utvidgats mycket på senare år, och i Vasa deltar för närvarande sex skolor där man försöker ordna mer aktivitet uttryckligen under skoldagen, säger Saarinen.

Ingen är skapad för att bara sitta still Vid Palosaaren koulu pågår en hobby- och redskapsdag. Genom skolans dörrar droppar det i sakta mak in elever som vill undersöka vilka redskap Action Power-instruktörerna har tagit med sig denna gång.

Snart fylls gården av skratt och vimmel. Denna gång är det häcklöpning som är den stora hitten. Tennisbollar och badmintonbollar flyger omkring, och

både flickor och pojkar testar hula-hularingar och hopprep.

Någonstans studsar en korgboll hårt i asfalten.

Redaktören försöker få kommentarer av pojkgruppen, men bakom hörnet pågår tydligen en häftig innebandymatch. Redskapsdagen pågår trots allt bara under två förlängda raster, så ingen har tid att stanna upp.

– Vi gjorde ett försök med Action Power förra läsåret och fattade särskilt tycke för de här redskapsdagarna. Speciellt bra är det att alla kan röra på sig enligt vad de själva är intresserade av, berömmer Markku Nirkkonen som är rektor för Palosaaren koulu.

I skolorna ordnas även tävlingar mellan klasserna i olika grenar, och enligt önskemål stödundervisning t.ex. i skridskoåkning och simning.

www.vaasa.fi/actionpower www.vasa.fi/actionpower

21

Neuvokas perhe vie elämäntavat suurennuslasin alle Teksti ja kuva: Jaana Kinnari Syödäänkö meillä terveellisesti?

Liikkuuko meidän perhe tarpeeksi?

Sydänliiton kehittämä Neuvokas Perhe -menetelmä auttaa tunnistamaan perheiden ravitsemukseen ja liikuntaan liittyviä haasteita.

Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa täytettävä Neuvokas perhe -kortti sisältää lapselle ja vanhemmille suunnattuja kysymyksiä liikunta- ja ruokatottumuksista. Kortti helpottaa terveydenhoitajien terveysneuvontaa, mutta ennen kaikkea se on tarkoitettu perheille itselleen.

– Korttia täyttäessään perheet miettivät itse elintapojaan. Tarkoitus on, että ajatustyö tapahtuu vanhempien ja lapsen omassa mielessä, kertoo Vaasan kaupungin terveydenedistämisen koordinaattori Tarja Paikkala.

Kortti kulkee mukana koko lapsuuden

Viljami, Emma, Elli ja Hanna Vanhala pitävät kiinni siitä, että myös isä Teemu Vanhala ehtii osallistua välillä töiltään yhteisiin harrastuksiin.

Vanhaloiden perheessä on harrastettu muun muassa laskettelua, painia, jääkiekkoa, ratsastusta ja voimistelua.

Viljami, Emma, Elli och Hanna Vanhala håller fast vid att också pappa Teemu Vanhala hinner emellanåt ha ledigt från jobbet och delta i gemensamma fritidsaktiviteter, som i Vanhalas familj är bl.a. slalom, brottning, ishockey, ridning och gymnastik.

Ensimmäisen kerran kortin kyselyyn vastataan äitiys- ja isäneuvoloissa.

Kortti täytetään muutaman vuoden välein lapsen täyttäessä vuoden, kolme vuotta ja viisi vuotta.

– Neuvolaiän jälkeen kortin täyttö jatkuu kouluterveydenhuollossa. Vanhemmat siis pääsevät säännöllisin väliajoin arvioimaan perheensä elintapoja, Paikkala selventää.

Vähäkyröläisessä Vanhalan perheessä kortteja on täytetty tähän mennessä kahdesti: nuorimmaisen kohdalla raskausneuvolassa ja esikoisen aloitettua koulun.

– Raskausaikana korttia ensimmäisen kerran täyttäessäni havaitsin, että arkiliikunta jäi usein raskausväsymyksen ja arjen jalkoihin. Huomasin myös, että emme syöneet yhdessä niin usein kuin olisimme voineet, kertoo perheen äiti Hanna Vanhala. Äidin vanhempainvapaa on vaikuttanut Vanhaloiden arkeen siten, että he ehtivät useammin syödä saman pöydän ääressä ja liikkua yhdessä.

Jokaiselle perheelle omat muutostavoitteet Paikkalan mukaan lähes jokaisessa perheessä tulee esille jotain parannettavaa.

– Se on vain elämää. Kortin tarkoitus on tuoda vanhempien tietoisuuteen kunkin lapsen osalta mahdollisia ongelmakohtia, joiden ratkaisemiseen terveydenhoitajilla on kaikki välineet.

– Lapset omaksuvat toimintamallit vanhemmiltaan, keiltäs muilta.

Neuvokas perhe -kortti saattoi olla yksi tekijä, joka sai meidät puhumaan enemmän liikunnasta ja ruoasta, kertoo Vanhala.

– On myös hyvä, että lapsi kuulee terveyssuosituksia jonkun muunkin suusta kuin äidin. Kun kouluikäinen lapsi täyttää korttiaan itse, voi tulla paremmin selväksi, että on tärkeää nukkua hyvin ja syödä salaattia, Vanhala pohtii.

Smarta familjen sätter sina levnadsvanor under lupp Text och bild: Jaana Kinnari Äter vi hälsosamt? Rör vi på oss tillräckligt i vår familj? Den av Hjärtförbundet utvecklade Smarta Familjen -metoden hjälper familjer att identifiera utmaningar som ansluter sig till familjens kost och motion.

Smarta familjen -kortet som fylls i vid rådgivningarna och inom skolhälsovården innehåller frågor om motionsoch kostvanor som barn och föräldrar ska svara på. Kortet underlättar hälsovårdarnas hälsorådgivningsarbete, men framför allt är det avsett för familjerna själva.

– Då familjerna fyller i korten funderar de samtidigt på sina egna levnadsvanor. Meningen är att föräldrarna och barnen själva står för tankearbetet, berättar koordinatorn

22

för hälsofrämjandet i Vasa stad, Tarja Paikkala.

Kortet följer med under hela barndomstiden Första gången svarar man på kortförfrågan på föräldrarådgivningarna.

Kortet fylls i med några års mellanrum då barnet fyller ett år, tre år och fem år.

– Efter rådgivningsåldern fortsätter man att fylla i kortet inom skolhälsovården. Föräldrarna kan alltså regelbundet utvärdera sin familjs levnadsvanor, förtydligar Paikkala.

I Vanhalas familj i Lillkyro har korten fyllts i två gånger hittills: för det yngsta barnet vid graviditetsrådgivningen och för det äldsta barnet vid skolstarten.

– Under graviditetstiden, då jag fyllde i kortet för första gången, märkte jag att vardagsmotionen ofta fick ge vika för tröttheten och hemsysslorna. Jag märkte också att vi inte åt tillsammans så ofta som vi kunde ha gjort, berättar familjens mamma Hanna Vanhala.

Mammans föräldraledighet har inverkat på familjen Vanhalas vardag på så sätt att de oftare hinner sitta och äta vid samma bord och motionera tillsammans.

Varje familj har sina egna mål då det gäller förändringar Enligt Paikkala kommer det nästan i varje familj fram någonting att förbättras.

Det hör till livet. Meningen med kortet är att göra föräldrarna medvetna om varje barns problempunkter som kan lösas med hjälp av verktyg som hälsovårdarna har.

– Barnen tar sina handlingsmodeller av föräldrarna, vem annars. Smarta familjen -kortet kan ha varit en faktor som fick oss att prata mera om motion och mat, berättar Vanhala.

– Det är också bra att barnet hör hälsorekommendationer av någon annan än sin mamma. Då ett barn i skolåldern fyller i kortet själv, kan det tydligare komma fram att det är viktigt att sova bra och äta sallad, funderar Vanhala.

Teksti ja kuvat: Jaana Kinnari Text och foto: Jaana Kinnari

KUKA OLET? Ville Lyytinen, Lumikin päiväkodin lastentarhanopettaja.

VEM ÄR DU? Ville Lyytinen, barnträdgårdslärare vid daghemmet Lumikki.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN PÄIVÄSI? Lapset saapuvat kello 6:30 alkaen. Kahdeksalta mennään aamupalalle. Päivästä riippuen on uintia, liikuntasalia tai leipomista. Lounaan jälkeen ulkoillaan, minkä jälkeen on päiväunet. Puoli kahdelta herätään ja syödään välipalaa. Leikitään ja pelataan, kunnes vanhemmat tulevat hakemaan. Kun meille ohjaajille tarjoutuu sopiva väli, suunnittelemme tulevaa toimintaa.

HUR SER EN TYPISK ARBETSDAG UT? Barnen börjar komma halv sju. Klockan åtta äter vi frukost. Beroende på dagen är det antingen simning, gymnastiksal eller bakning på programmet. Efter lunchen är vi utomhus och efter det sover barnen middag. Halv två vaknar de och äter mellanmål. Vi leker och spelar tills föräldrarna hämtar barnen. När vi ledare har en lämplig stund planerar vi den kommande verksamheten.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? ENTÄ HAASTAVINTA? On mahtavaa seurata lasten leikkiä ja kehitystä.

Lapset ovat niin aitoja. Haastavinta on toteuttaa kaikki, mitä meiltä toivotaan ja odotetaan.

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT JOBB? OCH VAD ÄR DET MEST UTMANANDE? Det är häftigt att följa barnens lekar och utveckling. Barn är så äkta. Det mest utmanande är att förverkliga allt vad man önskar och förväntar sig av oss.

MITEN PÄÄDYIT TÄHÄN TEHTÄVÄÄN? Hain kesätöihin päiväkotiapulaiseksi vuonna 2013.

SINUN

PALVELUKSESSASI

DIN TJÄNST

MISSÄ VAASA VOISI KEHITTYÄ? Tulisi huomioida paremmin se, että sosiaalisten ongelmien ehkäisy alkaa jo päiväkodista.

MITEN TYÖKAVERIT KUVAILISIVAT SINUA? Iloinen, aidosti lasten kanssa viihtyvä, helppo työkaveri.

TILL

HUR HAMNADE DU I DIN ARBETSUPPGIFT? Jag sökte sommarjobb som daghemsbiträde år 2013.

HUR TYCKER DU ATT VASA KUNDE UTVECKLAS? Man borde på ett bättre sätt beakta att förebyggandet av sociala problem börjar redan på dagis.

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? En glad och okomplicerad arbetskamrat som genuint trivs med barn.

KUKA OLET? Håkan Söderman, Vaasan kaupungin Aneuvolan vastaava sosiaaliterapeutti.

VEM ÄR DU? Håkan Söderman, ansvarig socialterapeut för Vasa stads A-rådgivning.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN TYÖPÄIVÄSI? A-neuvola on päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä avohoitopaikka. Vastaavana sosiaaliterapeuttina teen jonkin verran hallinnollista työtä, mutta nautin myös asiakastyöstä.

HUR SER EN TYPISK ARBETSDAG UT? A-rådgivningen är ett ställe som erbjuder öppenvård för missbrukare och deras närmaste. Mitt arbete är varierande, för även om jag som ansvarig socialterapeut gör administrativt arbete i någon mån trivs jag också mycket bra med klient­arbetet.

MIKÄ ON TYÖSSÄSI PARASTA? ENTÄ HAASTAVINTA? Pidän valtavasti asiakastyöstä. Meillä kohdataan ja hoidetaan ihmisiä kokonaisuutena. Haastavinta on asiakkaiden motivoiminen ja luotettavan asiakaskontaktin luominen.

MITEN PÄÄDYIT TYÖTEHTÄVÄÄSI? Tulin Vaasaan vuonna 2003 tekemään sosiaalityötä lastensuojelussa.

Sosiaalialalle siirryin alun perin pankinjohtajan pestistä.

Vuodesta 1994 olen kouluttautunut ja nyt olen erityistason psykoterapeutti.

MITEN MUUT KUVAILISIVAT SINUA TYÖNTEKIJÄNÄ?

Voisi ehkä sanoa, että minussa on jokin vialla, kun viihdyn joka paikassa.

MISSÄ VAASA VOISI MIELESTÄSI KEHITTYÄ? Täytyy pitää huolta, etteivät nuoret tipu työelämästä.

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT JOBB? OCH VAD ÄR DET MEST UTMANANDE? Jag tycker om arbetet med klienterna. Hos oss vårdas människan som en helhet. Det mest utmanande är att motivera klienterna och skapa en förtrolig kontakt.

HUR HAMNADE DU I DIN ARBETSUPPGIFT? Jag kom till Vasa år 2003 för att jobba med socialarbete inom barnskyddet. Till det sociala området kom jag ur­sprungligen efter att ha arbetat som bankdirektör. Sedan år 1994 har jag vidareutbildat mig och är numera psykoterapeut på specialnivå.

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? Man kunde kanske säga att det är något fel på mig eftersom jag trivs överallt.

HUR TYCKER DU ATT VASA KUNDE UTVECKLAS? Man måste se till att ungdomarna inte faller ut ur arbetslivet.

Päätoimittaja/Chefredaktör: Maria Backman Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Tiina Salonen Toimittaja/redaktör: Jaana Kinnari Toimitusneuvosto/Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset/Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/Vasa stads översättningsbyrå

Julkaisija ja kustantaja/Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB3, 65101 Vaasa, Vasa Puh. /Tfn (06) 325 1045 www.vaasa.fi Issn (painettu/tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti / nättidningen): 1459-6032

Kannen kuva / Pärmbild: Sami Pulkkinen Taitto/Ombrytning: Oy Mainostoimisto Bock’s Office Ab Paino / Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 57 000 kpl/st.

Palaute / Feedback: tiedotuslehti@vaasa.fi Seuraava tiedotuslehti ilmestyy helmikuussa 2015 / Följande informationstidning utkommer i februari 2015

fb.com/vaasankaupunki twitter.com/vaasavasa pinterest.com/vaasa youtube.com/Vaasa

23

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.

Tapahtumia 17.10.2014 - 28.1.2015 Evenemang LOKAKUU ○ OKTOBER

Kuva: /Foto: Frank A. Unger

Kuva: / Foto: Mari Kettula

19.10. VPS-HJK Hietalahden jalkapallostadion Sandvikens fotbollsstadion

17.10.

Eva ja Manu, Ritz (www.volume.fi)

18.10.

Stand up-föreställningen En SKAM för Sverige, Ritz

18.10.

VPS-HJK (www.vepsu.fi)

24.-25.10.

Kansanmusiikkifestivaali Vasa Folk Folkmusikfestivalen Vasa Folk (www.vasafolk.fi)

25.-26.10.

Vasara Pohjanmaan Rakennusmessut, Botniahalli Vasara Österbottens Byggmässa (www.pohjanmaanexpo.fi)

31.10.

Premiär: Varför måste alltid jag diska? (www.wasateater.fi)

31.10.-2.11.

Halloween Blues (www.halloweenblues.fi)

MARRASKUU ○ NOVEMBER

Ensi-ilta 18.10.

Tarkastaja Vaasan kaupunginteatteri

5.11.

Vaasan kaupunginorkesteri 40 vuotta -juhlakonsertti Vasa stadsorkesters 40-årsjubileumskonsert

6.-8.11.

Kirjallisuusfestivaali / Litteraturfestivalen LittFest

6.-9.11.

Kulturkarnevalen

8.11.

Ensi-ilta: Tarkastaja, Vaasan kaupunginteatteri (teatteri.vaasa.fi)

15.11.

Urpremiär: Folkets Dagblad (www.wasateater.fi)

16.11.

Anna Abreu, Vaasan kaupunginteatteri

19.-20.11.

Knowhow-messut / Knowhow-mässan, Botniahalli (www.pohjanmaanexpo.fi)

29.11.

Joulunavaus torilla / Julöppning på torget (www.shoppingvaasa.com)

JOULUKUU ○ DECEMBER

Premiär 31.10.

Varför måste alltid jag diska?

Wasa Teater

5.12.

Manna, Ritz (www.volume.fi)

8.12.

Joulukonsertti, Vaasan kaupungintalo Julkonsert, Vasa stadshus

13.12.2014- Surrealismia ja silmänlumetta 1900-luvun alun valokuvakorteissa, 8.3.2015 Tikanojan taidekoti Surrealism och trolleri på fotokort från början av 1900-talet, Tikanojas konsthem 16.-17.12.

En gränslös julkonsert (www.wasateater.fi)

TAMMIKUU ○ JANUARI

fb.com/vaasankaupunki

9.1.2015 28.1.2015

Ensi-ilta: Candide (teatteri.vaasa.fi) Premiär: Sylvi (www.wasateater.fi)

Lue lisää Vaasan tapahtumista events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa

Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin aikatauluissa.

Obs! Vi förbehåller oss rätten till ändringar i tidtabellerna.