Vaasan kaupungin tiedotuslehti 02/2016

Vaasan kaupungin

tiedotuslehti

Vasa stads

informationstidning

s. 8

Hietalahden tulevaisuus Sandvikens framtid

s. 12

Vähänkyrön historiaa Lillkyros historia

2/2016

Elisa Stadion käyttöön kesällä

Kaavo it katsau uss 2016 Planlä ggning söversi kt 201 6

s. 10

Elisa Stadion i bruk på sommaren s. 11

Vaasa suunnittelee ja rakentaa / Vasa planerar och bygger

Sisällys Pääkirjoitus �������������������������������������������������������������������������������2 Kaikki kaavat karttapalvelusta ��������������������������������������3 Lyhyet uutiset ������������������������������������������������������������������������� 4 Wasa Station – edelläkävijä energiassa ja tilassa ����������������������������� 6 Uusi terveysasema suunnitteilla Hietalahteen ���� 8 Raviradan uusi asuinalue tarjoaa asumista sopivassa mittakaavassa ������������������������������������������������� 9 Viimeistelty ja moderni Elisa Stadion käyttöön kesällä ��������������������������������������������������������������������10 Historian havinaa Vähässäkyrössä ���������������������������12 Jatkossa kaupunki hoitaa hulevedet �������������������������14 Viheralueet kuuluvat kaikille �����������������������������������������16 Muista päivittää kiinteistöveroilmoituksesi �������� 17 Kaavoituskatsaus 2016 �����������������������������������������������������18 Sinun palveluksessasi ������������������������������������������������������35 Tapahtumia 2016 �����������������������������������������������������������������36

Innehåll Ledare �������������������������������������������������������������������������������������������2 Alla planer finns nu tillgängliga i kartservicen �������3 Korta nyheter ���������������������������������������������������������������������������5 Wasa Station – en föregångare i energi och lokaler �������������������������� 7 En ny hälsostation under planering i Sandviken �� 8 Nya bostadsområdet på travbanan erbjuder boende i lämplig skala ��������������������������������������������������������� 9 Moderna Elisa Stadion färdig att tas i bruk på sommaren ������������������������������������������������������11 Historiens vingslag i Lillkyro ������������������������������������������13 I fortsättningen sköter staden dagvattnet ����������� 15 Grönområdena är våra gemensamma ����������������������16 Kom ihåg att uppdatera din fastighetsskattedeklaration ����������������������������������������� 17 Landskapsplanläggning 2016 ����������������������������������������18 Till din tjänst ���������������������������������������������������������������������������35 Evenemang 2016 ������������������������������������������������������������������36

Kansikuva / Pärmbild: Arosuo Arkkitehdit Oy Kuvassa: Wasa Station På pärmbilden: Wasa Station

2

PÄÄKIRJOITUS / LEDARE Markku Järvelä Vaasan kaupungin teknisen toimen johtaja Vasa stads tekniska direktör

Vaasassa on kansainvälistä vetovoimaa

Valtiotieteen tohtorin ja aluetutkija Timo Aron mukaan Suomen elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa – kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Myös tutkimusinstituutti Nordregionin uusimmassa alueellista kehityspotentiaalia kuvaavassa indeksissä Pohjanmaa ja Vaasa nousevat Suomen mittakaavassa parrasvaloon. Tulokset antavat aiheen tyytyväisyyteen, koska kehittyvä alue herättää mielenkiintoa, myös kansainvälisesti.

Pohjoismaisessa mittakaavassa alueemme jää huimasta noususta huolimatta vielä sijalle 25.

Oman alueen kehittymispotentiaalin ymmärtäminen edellyttää, että analysoimme tutkimusten tuloksia syvällisesti ja kiinnitämme huomiota erityisesti alueellisen kehittämisen heikkouksiin.

Vaasan keskustan osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Kaavan tavoitteena on keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen entisestään. Meidän pitää kyetä kasvattamaan rakennustehokkuutta ja lisäämään asumismahdollisuuksia keskustan alueella.

Urbaanin kaupunkikeskustan kehittämisessä ovat läsnä moninaiset arvot. Tiivistyvän rakenteen keskiössä tulee olemaan eri liikenne- ja kulkutapamuotojen huomioiminen tilankäytössä.

Vaasan kauniin ja kulttuurihistoriallisesti näyttävän keskustan rakentumisessa nousevat usein esille säilyttämistä ja suojelua koskevat kysymykset. Rakentaminen kohtaa myös ulkoilua ja luonnonarvoja koskevan yhteensovittamisen vaateen.

Tämän lehden sivuilla on ajankohtaista kuvausta kaupungin alueellisen kehittämisen suunnasta. Olen erityisen iloinen siitä, että Vaasan tapahtumatarjontaa palvelevien puitteiden kehittäminen on edennyt merkittävästi.

Vuosittainen kaavoituskatsaus antaa kokonaiskuvan siitä, miten kaupunki parantaa ja lisää asumisen, työpaikkojen ja palveluiden kehittymismahdollisuuksia.

Kuva / Bild: Katja Lösönen

Vasa har internationell dragningskraft

Enligt politices doktor och regionforskare Timo Aro är Finlands livskraftigaste regioner i huvudsak koncentrerade kring tillväxtkorridoren Helsingfors-Vasa och till sydvästra Finland. Även i forskningsinstitutet Nordregios nyaste index, som beskriver den regionala utvecklingspotentialen, framträder Österbotten och Vasa i rampljuset enligt finländska mått. Resultaten ger anledning att vara nöjd, eftersom ett område som utvecklas väcker intresse, också internationellt.

I nordisk skala stannar vår region trots den kraftiga ökningen ändå på plats 25. För att förstå den egna regionens utvecklingspotential förutsätts att vi analyserar undersökningsresultaten ingående och fäster uppmärksamhet speciellt på svagheterna i den regionala utvecklingen.

Delgeneralplanen för Vasa centrum är i utkastskedet. Syftet med planen är att stärka centrums livskraft och attraktivitet ytterligare. Vi måste kunna höja byggnadseffektiviteten och öka boendemöjligheterna på centrumområdet.

Vid utvecklandet av ett urbant stadscentrum finns många värden som spelar in. Vid förtätandet av strukturen kommer olika trafik- och färdmedel att stå i fokus vid rumsanvändningen. Vid uppbyggandet av Vasas vackra och kulturhistoriskt representativa centrum framträder ofta frågor kring bevarande och skydd. Byggandet möter också kravet på en samordning med friluftsliv och naturvärden.

På sidorna i den här tidningen finns en aktuell beskrivning av hur staden utvecklas områdesvis. Jag är speciellt glad över att utvecklingen av ramarna för evenemangsutbudet i Vasa har gått märkbart framåt.

Den årliga planläggningsöversikten ger en helhetsbild av hur staden förbättrar och ökar utvecklingsmöjligheterna för boende, arbetsplatser och service.

Kaikki kaavat karttapalvelusta Millaisia muutoksia on suunnitteilla Hietalahden villan alueelle, Kalarantaan tai Onkilahden puistoon?

Missä on vapaita omakotitalotontteja? Muun muassa nämä asiat voit kätevästi tarkistaa Vaasan kaupungin karttapalvelusta.

Teksti: Susanna Saari

Kaupungin oma karttapalvelu on vapaasti kuntalaisten käytössä osoitteessa http://kartta.vaasa.fi. Tietoa sinne tuottaa Vaasan kaupungin kiinteistötoimi.

pyritään näin tuomaan kaikkien saataville, kertoo paikkatietoinsinööri Sami Tuomaala.

Leikkipuistot ja liikuntapaikat Kaava- ja tonttiasioiden lisäksi palvelusta löytyvät kätevästi kartalle sijoitettuna muun muassa kaikki kaupungin leikkipuistot, uimarannat, liikuntapaikat sekä luontokohteet.

Palvelusta löytyy myös tuoreita ilmakuvia kaupungista.

— Kaupungin karttapalvelusta löytyy ajantasaisempaa ja tarkempaa tietoa kuin kaupallisista palveluista, kuten esimerkiksi Google Mapsista, kertoo Tuomaala.

Palvelu toimii hyvin tietokoneella sekä tablettilaitteilla, sillä karttasovellus vaatii melko suuren näytön. Känny-

källä voi käyttää rajatumpaa mobiiliversiota.

Karttapalvelua päivitetään jatkuvasti, ja myös kuntalaiset voivat esittää toiveita siitä, millaista tietoa kartalta olisi hyvä löytyä. Ehdotukset voi jättää teknisen toimen palautepalveluun osoitteessa http://kartta.vaasa.fi/ efeedback.

Uusin lisäys palveluun ovat vireillä olevat kaavamuutokset.

— Kun klikkaat kartalta esimerkiksi Palosaaren salmen aluetta, saat lisätietoja siitä, millaisia muutoksia Sundin rantaan ja Mansikkasaareen on tulossa, opastaa kaavoitusinsinööri Matti Laaksonen.

Karttapalvelusta voi myös tarkistaa esimerkiksi sen, millainen asemakaava on voimassa omalla kotikadulla.

Palvelua on vuosien varrella kehitetty yksinkertaisesta karttapalvelusta laajemman tietolähteen suuntaan.

— Kaupungin hallussa on valtavasti karttapohjaista tietoa, jota

Löydät karttapalvelusta myös Vaasan bussireitit!

Alla planer finns nu tillgängliga i kartservicen Vilka ändringar planeras på Sandviksvillans område, Fiskstranden eller i Metviksparken? Var finns det lediga egnahemstomter? Bland annat det här kan du behändigt kolla i Vasa stads kartservice.

Text: Susanna Saari

Stadens egen kartservice står fritt till kommuninvånarnas förfogande på adressen http://kartta.vaasa. fi/IMS/sv. Informationen i kartservicen produceras av Vasa stads fastighetssektor.

Det nyaste tillägget i tjänsten är pågående planändringar.

— När du klickar på kartan exempelvis på Brändö sunds område, får du uppgifter om vilka ändringar som är på kommande i fråga om stranden vid Brändö

sund och Smulterö, berättar planläggningsingenjör Matti Laaksonen.

I karttjänsten kan du också kontrollera exempelvis vilken detaljplan som gäller för gatan där du bor.

Servicen har under årens lopp utvecklats från en enkel karttjänst till en mera omfattande informationskälla.

— Staden har en stor mängd kartbaserad information och meningen är nu att alla ska få tillgång till den via kartservicen, berättar lägesdataingenjör Sami Tuomaala.

Lekparker och idrottsplatser Utöver plan- och tomtärendena hittar du behändigt på kartan bland annat stadens alla lekparker, badstränder, idrottsplatser och naturobjekt.

I kartservicen hittar du också bussrutterna i Vasa!

Kartservicen innehåller också färska flygbilder av staden.

— I stadens kartservice finns mera uppdaterad och mera detaljerad information än i de kommersiella tjänsterna, såsom Google Maps, berättar Tuomaala.

Tjänsten fungerar bra på dator och läsplatta, eftersom kartapplikationen kräver en ganska stor skärm.

I mobiltelefonen kan den mera begränsade mobilversionen användas.

Kartservicen uppdateras kontinuerligt och också kommuninvånarna kan framföra önskemål om hurdan information som skulle vara bra att ha på kartan. Förslag kan lämnas in till tekniska sektorns responsservice på adressen http://kartta.vaasa.fi/ eFeedback/sv.

LINKKIVINKKI: kartta.vaasa.fi LÄNKTIPS: kartta.vaasa.fi/IMS/sv

3

LYHYET UUTI SE T

Hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä Vaasa on asettanut itselleen kovan tavoitteen; hiilineutraali kaupunki 2035. Tavoite liittyy Energia- ja ilmasto-ohjelmaan, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa helmikuussa. Päämäärän saavuttaminen edellyttää energian käyttöä tehostavia toimia. Toimenpiteistä on laadittu luettelo, jota täydennetään ohjelman toteutuksen ajan. Esimerkiksi vuokrattavien pientalotonttien energiatehokkuuskannustimet otetaan käyttöön ja kevyttä liikennettä pyritään lisäämään parantamalla pyöräteiden kuntoa ja aurausta.

tysjohtajien, poliittisten päättäjien ja kaupungin henkilökunnan kanssa. Ohjelman toimeenpano on aloitettu vahvoilla asiantuntijavoimilla ja sitä toteutetaan sekä ulkopuolisen rahoituksen projekteina että osana normaalia jokapäiväistä toimintaa ja päätöksentekoa. Jokainen kuntalainen voi myös itse vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen, esimerkiksi kulkemalla polkupyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla oman auton sijaan. »» www.vaasa.fi/vaasa-pohjolanenergiapaakaupunki

Vaasan kaupunki on valmistellut Energia- ja ilmasto-ohjelman yhteistyössä kuntalaisten, yri-

Seuraa somekaviamme ja pysy ajan tasalla! #vaasa

Kesän suuret musiikkitapahtumat: Vaasa Festival ja Wasa Open Air Tänä kesänä Vaasaan saadaan kaksi isoa musiikkitapahtumaa, kun Wasa Open Air ja Vaasa Festival tuovat kaupunkiin kansainvälisiä artisteja.

Vaasa Festival on uusi kesätapahtuma, jota vietetään lauantaina 23. heinäkuuta. Elisa Stadionin ensimmäisessä konserttitapahtumassa lavalle nousevat Walesin tiikerinäkin tunnettu Tom Jones sekä euroviisuvoittaja Carola Häggkvist.

Hietalahden helmiä -näyttely 2.4.–5.6.2016 Vaasan taidehallissa Hietalahden helmet -näyttely esittelee Hietalahden vaiheita sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Näyttelyn pääosassa ovat Hietalahden puisto ja Villa, jotka perustettiin paikalle jo 1830-luvulla. Näyttelyssä aluetta lähestytään neljän teeman kautta; Hietalahden villa ja puiston alue, urheilu ja virkistys, asuminen ja siirtolapuutarhojen maailma sekä kadonnut Hietalahti. Näyttely on interaktiivinen, ja kävijöillä on muun muassa mahdollisuus kertoa muistoja Hietalahdesta ja merkitä kartalle oma lempipaikkansa. »» www.pohjanmaanmuseo.fi

Teksti/text: Raisa Huttunen ja/och Susanna Saari

4

Kuva / Bild: Mikael Matikainen

Strongman Champions League Vaasa 20.-21.8.2016 Strongman Champions League saapuu elokuussa Vaasaan. Kilpailu järjestetään Vaasan torilla, jossa kahden päivän aikana Maailman Vahvimmat miehet kilpailevat keskenään yhteensä kuudessa eri lajissa. Kilpailu esitetään yli 90 eri maassa ja tapahtumalla on useita kymmeniä miljoonia katsoja eri puolilla maailmaa. Suomessa kilpailun näyttävät MTV3 ja MAX kanavat. »» www.strongmancl.com

Viime kesänä yli 10 000 hengen yleisön kerännyt Wasa Open Air järjestetään tänä vuonna elokuun 13. päivä. Kaarlen kentällä esiintyjinä nähdään muun muassa The Cardigans, Weeping Willows ja Manic Street Preachers. »» www.wasaopenair.fi »» www.vaasafestival.fi

TOP 5 -KESÄVINKIT Tekemistä kesääsi!

1. Sup Station Vaasa: vuokraa stand up paddling -lauta ja lähde ”suppailemaan”! www.supstationvaasa.fi 2. Elisa Stadion ja Vaasa Festival 3. H2O-rent 4. Strongman Champions League Vaasa 5. Tropiclandia www.visitvaasa.fi

KORTA NY HE TER

Sandvikens pärlor -utställningen 2.4–5.6.2016 i Vasa konsthall Sandvikens pärlor -utställningen presenterar Sandvikens olika skeden och framtidsplaner. Huvudrollen i utställningen har Sandviksparken och -villan, som grundades redan på 1830-talet. På utställningen närmar man sig området genom fyra teman; Sandviksvillan och parkområdet, idrott

Med sikte på kolneutralitet år 2035 Vasa har satt upp ett tufft mål; en kolneutral stad 2035. Målet ansluter sig till energi- och klimatprogrammet, som godkändes av stadsfullmäktige i februari. För att nå målet förutsätts åtgärder som effektiverar energianvändningen. En förteckning har gjorts upp över åtgärderna och den kompletteras under programgenomförandet. Till exempel tas energieffektivitetssporrar i bruk på de småhustomter som arrenderas ut och en ökad gång- och cykeltrafik eftersträvas genom att cykelvägarnas skick och plogning förbättras.

Håll dig uppdaterad genom att följa oss på sociala medier! #vasa

Vasa stad har berett energi- och klimatprogrammet i samarbete med kommuninvånare, företagsledare, politiska beslutsfattare och stadens personal. Verkställandet av programmet har inletts med starka sakkunnigkrafter och det genomförs både som projekt med extern finansiering och som en del av den normala dagliga verksamheten och beslutsfattandet. Varje kommuninvånare kan också själv inverka på uppnåendet av målen, till exempel genom att cykla eller utnyttja kollektivtrafik i stället för egen bil. »» www.vaasa.fi/vaasa-pohjolanenergiapaakaupunki

Stora musikevenemang under sommaren: Vaasa Festival och Wasa Open Air Den här sommaren ordnas två stora musikevenemang i Vasa, då Wasa Open Air och Vaasa Festival bjuder på internationella artister i staden.

Vaasa Festival är ett nytt sommarevenemang som ordnas lördagen den 23 juli. Vid Elisa Stadions första konsertevenemang intar Tjuren från Wales Tom Jones samt eurovisionsvinnaren Carola Häggkvist scenen.

Wasa Open Air, som senaste sommar samlade en publik på över 10 000 personer ordnas i år den 13 augusti. Artisterna på Karlsplanen är bland andra The Cardigans, Weeping Willows och Manic Street Preachers. »» www.wasaopenair.fi

och rekreation, boende och kolonialträdgårdarnas värld samt det försvunna Sandviken. Utställningen är interaktiv och besökarna kan bl.a. berätta om sina minnen från Sandviken och märka ut på kartan sitt eget favoritställe. »» www.osterbottensmuseum.fi

Strongman Champions League Vasa 20-21.8.2016 Strongman Champions League kommer i augusti till Vasa. Tävlingen ordnas på Vasa torg, där världens starkaste män under två dagar tävlar sinsemellan i sammanlagt sex olika grenar. Tävlingen visas i över 90 länder och evenemanget har tiotals miljoner tittare i olika delar av världen. I Finland visas tävlingen på kanalerna MTV3 och MAX. »» www.strongmancl.com

TOP 5-TIPS FÖR SOMMAREN Det här gör din sommar!

1. Sup Station Vaasa; hyr en paddelsurfingbräda och börja SUPpaddla! www.supstationvaasa.fi 2. Elisa Stadion och Vaasa Festival 3. H2O-rent 4. Strongman Champions League Vaasa 5. Tropiclandia www.visitvaasa.fi

»» www.vaasafestival.fi

LINKKIVINKKI: www.visitvaasa.fi LÄNKTIPS: www.visitvasa.fi

5

Wasa Stationiin on suunniteltu noin 60 asuntoa, 50-80 liiketilaa ja 150 hotellihuonetta.

I planerna för Wasa Station finns ca 60 bostäder, 50-80 affärslokaler och 150 hotellrum.

Wasa Station – edelläkävijä energiassa ja tilassa Wasa Station on Vaasan vanhan linja-autoaseman tilalle suunniteltu monitoimikortteli sekä energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijä. Korttelin valmistuessa Vaasaan saataisiin oma konserttisali, monitoimiurheilutila ja kaupunkikuvaa elävöittävä tornitalo.

Teksti: Raisa Huttunen Kuva: Arosuo Arkkitehdit Oy

Lemminkäinen Talo Oy:n suunnittelemasta monitoimikorttelista löytyvät kongressi- ja musiikkikeskus, hotelli- ja ravintolatoimintaa, kauppakeskus, terveys- ja hyvinvointipalveluja, toimistoja, asuntoja, autohalli sekä monitoimiurheilutila.

Musiikki- ja kongressikeskuksen pääsali on suunniteltu niin, että sitä voidaan muokata eri tapahtumien tarpeiden mukaan.

— Pääsalissa voidaan järjestää esimerkiksi konferenssi 1300 henkilölle. Vaasasta ei vielä löydy vastaavaa tilaa, Lemminkäisen aluejohtaja Mikael Snellman kertoo.

Korttelin länsipuolelle on suunniteltu tori esiintymislavoineen, mikä mahdollistaa myös ulkoilmatapahtumien järjestämisen.

Energiatehokasta rakentamista Wasa Station toimii energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijänä. Energiaratkaisuja Lemminkäinen

6

on työstänyt yhdessä Granlund Oy:n kanssa. Rakentamisessa pyritään lähes nollaenergiatasoon.

Kierrättämällä ja varastoimalla energiaa korttelin sisällä vähennetään ostoenergian tarvetta sekä saadaan pienennettyä energiantarvetta huipputehoaikoina, esimerkiksi kovilla pakkasilla.

— Aikaisemminkin on samanlaisia ratkaisuja hyödynnetty, mutta ei ikinä tässä mittakaavassa, Granlund Oy:n toimialajohtaja Ville Reinikainen hehkuttaa.

Wasa Stationin tapauksessa ainutlaatuista on se, että kyseessä on kokonainen kortteli. Korttelissa on useampi rakennus, joita käytetään eri aikoihin.

Tällöin synergiaedut ovat suuremmat, kun energian tarpeet eivät realisoidu samaan aikaan.

Suunnittelu toteutetaan yhteistyössä kaupungin, energialaitoksen ja Vaasan energiaklusterin yritysten kanssa.

Sosiaalisuus, visuaalisuus ja tiede kohtaavat Vaasan ”Energiaheurekassa” Energiateema halutaan ottaa mukaan myös monitoimikorttelin visuaalisen ilmeen ja sosiaalisten tilojen suunnitteluun. Tavoitteena on luoda digitaalinen, fyysinen ja sosiaalinen palvelukokemus.

Wasa Stationin Showroomin avulla energia-alan yritykset pääsevät esittelemään toimintaansa, ja samalla koulut ja yliopistot saavat käyttöönsä opetusportaalin. Tarkoituksena ei ole rakentaa erillistä koulutustilaa, vaan Showroom halutaan ujuttaa osaksi julkisia tiloja.

Esimerkiksi kauppakeskuksen käytäville voitaisiin sijoittaa laitteita, joita koskettamalla luodaan energiaa ja rakennuksen teknisiin tiloihin järjestää opastettuja kierroksia.

— Tavoitteena on vahvistaa Vaasaa jatkossakin Pohjolan energiapääkaupunkina, Snellman toteaa.

Wasa Station – en föregångare i energi och lokaler Wasa Station är ett multifunktionskvarter som planerats på gamla busstationsområdet och en energieffektiv föregångare inom byggandet. Då kvarteret färdigställs får Vasa en egen konsertsal, ett multifunktionellt idrottsutrymme och ett tornhus som livar upp stadsbilden.

Text: Raisa Huttunen Bild: Arosuo Arkkitehdit Oy

I multifunktionskvarteret, som planerats av Lemminkäinen Hus Ab, finns ett kongress- och musikcentrum, hotell- och restaurangverksamhet, köpcentrum, hälso- och välfärdstjänster, kontor, bostäder, bilhall samt ett multifunktionellt idrottsutrymme.

Musik- och kongresscentrets huvudsal har planerats så att den kan omformas enligt olika evenemangs behov.

— I huvudsalen kan man ordna till exempel en konferens för 1300 personer. I Vasa finns inte ännu någon motsvarande lokal, säger Lemminkäinens regionchef Mikael Snellman.

På västra sidan av kvarteret planeras ett torg med scen, vilket gör det möjligt att ordna också utomhusevenemang.

Energieffektivt byggande Wasa Station fungerar som föregångare för energieffektivt byggande. Lemminkäinen har utarbetat energilösningarna i samarbete med Granlund Oy. Vid byggandet eftersträvas en nära-nollenerginivå.

Genom att återvinna och lagra energi inom kvarteret minskar behovet av köpt energi och energibehovet kan minskas under toppeffekttider, till exempel vid hård köld.

— Även tidigare har liknande lösningar utnyttjats, men aldrig i den här omfattningen, säger Granlund Oy:s branschdirektör Ville Reinikainen entusiastiskt.

I fallet Wasa Station är det unika att det är fråga om ett helt kvarter. I kvarteret finns flera byggnader som används under olika tider. Då är synergifördelarna större, eftersom energibehoven inte realiseras samtidigt.

Socialitet, visualitet och vetenskap möts i Vasas ”Energiheureka” Energitemat vill man ta med också i planeringen av multifunktionskvarterets visuella framtoning och de sociala utrymmena. Syftet är att skapa en digital, fysisk och social serviceupplevelse.

Med hjälp av Wasa Stations Showroom kan företagen inom energibranschen presentera sin verksamhet, och samtidigt får skolorna och universiteten en undervisningsportal i sitt bruk. Det är inte meningen att ett skilt utbildningsutrymme byggs, utan Show-

room vill man sätta in som en del av de offentliga lokalerna.

Till exempel i köpcentrets korridorer kunde man placera anläggningar som alstrar energi när man rör vid dem och ordna guidade turer i byggnadens tekniska utrymmen.

— Målet är att även i fortsättningen stärka Vasa som Nordens energihuvudstad, konstaterar Snellman.

solar panels

solar heat collectors

district heating network

refridgeration

cooling

DH accumulator

heating

cooling storage ground source heating/cooling

Planeringen genomförs som ett samarbete med staden, energiverket och företagen i Vasa energikluster.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/vaasa-pohjolan-energiapaakaupunki LÄNKTIPS: www.vasa.fi/vasa-nordens-energihuvudstad

7

En ny hälsostation under planering i Sandviken I anslutning till hälsostationen planeras också en undervisningshälsocentral, ett kompetenscenter för diabetes samt en mentalvårds- och missbrukarstation. Enligt planerna ska hälsostationen placeras på Vasa centralsjukhus tomt bredvid jourbyggnaden.

Sjukhusets R-, H- och I-byggnader som finns på tomten kommer att rivas.

Text: Johanna Jussila Bild: Jaakko J. Salo

Uusi terveysasema suunnitteilla Hietalahteen Terveysaseman yhteyteen tulisivat myös opetusterveyskeskus, diabetesosaamiskeskus sekä mielenterveys- ja päihdeasema. Suunniteltu sijainti on Vaasan keskussairaalan tontilla päivystysrakennuksen vieressä.

Tontilla sijaitsevat sairaalan R-, H- ja I-rakennukset tullaan purkamaan.

Teksti: Johanna Jussila Kuva: Jaakko J. Salo

Uudelle terveysasemalle siirtyvät kantakaupungin terveysasemien hoitaja- ja lääkärivastaanotot sekä keskustan ja Hietalahden lastenneuvolat.

Gerbyn, Tammikaivon ja Ristinummen lastenneuvolat jatkaisivat toimintaansa lähipalveluina.

Vähänkyrön terveysasemalla toimisivat edelleen lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot, aikuisneuvola, äitiys- ja lastenneuvolat sekä hammashuolto.

Sairaala-alueen kaavoitus luo edellytykset uudelle terveysasemalle, tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. Suuri merkitys on joukkoliikenteen toimivuuden parantamisella ja uusilla liikennejärjestelyillä. Hankkeen aloittamista saattavat viivästyttää sote-uudistukseen liittyvät päätökset.

Ainutlaatuinen opetusterveyskeskus Opetusterveyskeskuksen tavoitteena on lisätä valmistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden valmiuksia työskennellä perusterveydenhuollossa ja edellytyksiä toimia ruotsinkielellä, parantaa

8

henkilöstön saatavuutta sekä edistää perusterveydenhuollon tutkimustyötä.

— Hanke on ainutlaatuinen Suomessa. Pienemmässä muodossa vastaavaa toimintaa on Porissa, kertoo yleislääketieteen dosentti, hankkeen asiantuntija Raimo Isoaho.

Vaasan opetusterveyskeskushankkeessa ovat mukana Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Diabetesosaamiskeskus sekä mielenterveys- ja päihdeasema Diabetesosaamiskeskuksessa tullaan hoitamaan aikuisia diabetespotilaita, antamaan konsultaatioita Vaasan sairaanhoitopiirin alueella, vastaamaan alueen diabeteskoulutuksesta sekä tekemään tieteellistä tutkimustyötä.

Mielenterveys- ja päihdeasema tarjoaa apua mielenterveyteen sekä päihde- ja riippuvuusongelmiin vaasalaisille ja sopimuskuntalaisille.

Till den nya hälsostationen flyttas skötar- och läkarmottagningar från hälsostationerna i centrumområdet samt centrumområdets och Sandvikens barnrådgivningar. Gerby, Dammbrunnens och Korsnästågets barnrådgivningar fortsätter med sin verksamhet som närservice.

Vid Lillkyros hälsostation fortsätter läkarnas och skötarnas mottagningsverksamhet, vuxenrådgivningen, mödra- och barnrådgivningarna samt tandvården.

Planläggningen av sjukhusområdet skapar förutsättningar för en ny hälsostation, målet är att detaljplanen har vunnit laga kraft år 2016. Stor betydelse har förbättrandet av kollektivtrafikens funktionsduglighet och de nya trafikarrangemangen. Inledande av projektet kan dra ut på tiden på grund av beslut som ansluter sig till vårdreformen.

Unik undervisningshälsocentral Målet med undervisningshälsocentralen är att förbättra nya läkares och tandläkares färdigheter att arbeta inom primärvården samt deras förutsättningar att arbeta på svenska, att förbättra tillgången på personal samt främja forskningsarbetet inom primärvården.

— Projektet är unikt i Finland. I mindre format finns motsvarande verksamhet i Björneborg, berättar projektets sakkunnig Raimo Isoaho, docent i allmänmedicin.

I Vasas undervisningshälsoprojekt deltar Vasa stads social- och hälsovårdssektor, Åbo universitet samt sjukvårdsdistriktet i Egentliga Finland.

Kompetenscenter för diabetes samt mentalvårds- och missbrukarstation Vid diabeteskompetenscentret kommer man att vårda vuxna diabetespatienter, erbjuda konsultverksamhet inom Vasa sjukvårdsdistrikts område, svara för diabetesutbildningen i området samt att bedriva vetenskapligt forskningsarbete.

Mentalvårds- och missbrukarstationen ger Vasabor och invånarna i avtalskommunerna hjälp i anslutning till den mentala hälsan och missbruks- och beroendeproblem.

Raviradan uusi asuinalue tarjoaa asumista sopivassa mittakaavassa 16 hehtaaria. 100 000 neliömetriä kerrosalaa. 2000 asukasta. Sympaattista, kaupunkimaista asumista.

Kun hevoset jättävät raviradan, nousee tilalle historiasta ammentava, moderni kaupunginosa.

Teksti: Elina Havu Kuva: Mandaworks

Alueen arkkitehtikilpailu ratkesi syksyllä 2014. Voiton vei ruotsalainen Mandaworks ehdotuksella Inside Out Vaasa, jossa historiallinen ruutukaava yhdistyy nykyaikaan. Alueen yleissuunnitelma valmistuu vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen alkaa asemakaavoitus. Esirakentamisen on tarkoitus alkaa tänä vuonna, ja varsinaisen rakentamisen vuonna 2020.

kertoo kaavoitusarkkitehti Oliver Schulte-Tigges.

Alueelle pyritään luomaan sellaiset puitteet, että se mukautuu myös tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin.

Sympaattisen ympäristön mahdollistaminen tuo suunnittelijoille haastetta.

Asumisen rinnalle tarvitaan palveluja ja muuta elämää.

— Sijainti on huikea, mutta koska alue on pieni, on kaiken yhdistäminen haastavaa. Myös maaperäolosuhteet

asettavat haasteita. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä infrarakentamisen malliesimerkki olosuhteista huolimatta, sanoo Schulte-Tigges.

Kaupunginosasta halutaan tehdä kestävien energia- ja ympäristöratkaisujen testialusta, jolloin siitä voidaan kehittää innovatiivinen ja edistyksellinen alue. Esimerkiksi tontinluovutusvaiheessa rakentajilta voidaan pyytää energiatehokkaita ratkaisuja, jotka toimivat kilpailuetuna.

Vaasalaisia kuullaan suunnittelussa Myös kaupunkilaisten mielipiteitä halutaan kuulla ravirataa suunniteltaessa. Menettelyä ei ole vielä päätetty, mutta vaihtoehtoina ovat esimerkiksi sähköiset kyselyt, työpajat ja infotilaisuudet perinteisen kuulemisen lisäksi.

— Kyselyiden kautta tulee tärkeää tietoa. Tällaista voisi olla vaikka pysäköinnin sijoittumiseen liittyvät asiat, tuumii Schulte-Tigges.

Raviradan alue on mukana Vaasan innovatiivisiin energia- ja ympäristöratkaisuihin pyrkivissä hankkeissa.

Persoonallinen ja ekologisesti korkeatasoinen kaupunginosa Raviradan alueesta tulee monipuolinen ja kaupunkimainen.

— Tähtäimessä on inhimillistä asumista sopivassa mittakaavassa,

Nya bostadsområdet på travbanan erbjuder boende i lämplig skala 16 hektar. 100 000 kvadratmeter våningsyta. 2000 invånare. Trivsamt, stadslikt boende. Då hästarna lämnar travbanan skapas i stället en modern stadsdel med rötter i historien.

Text: Elina Havu Bild: Mandaworks

Områdets arkitekttävling avgjordes på hösten 2014 och segern gick till svenska Mandaworks med förslaget Inside Out Vaasa, där den historiska rutplanen binds till nutid. Översiktsplanen för området blir färdig i slutet av året och efter det börjar detaljplaneringen. Meningen är att grundberedningen inleds i år och det egentliga byggandet år 2020.

Personlig och ekologiskt högklassig stadsdel Travbaneområdet blir mångsidigt och stadslikt.

— Människonära boende i lämplig skala eftersträvas, berättar planläggningsarkitekt Oliver Schulte-Tigges.

Vi försöker ge en inramning åt området så att det även kan anpassas efter framtida förändringsbehov.

Att skapa en sympatisk miljö medför utmaningar för planerarna. Vid sidan av boende behövs service och annat liv.

— Läget är otroligt fint, men eftersom området är litet är det en utmaning att få ihop det hela. Även markbeskaffenheten är utmanande. Men vi har ändå möjlighet att göra ett typexempel av infrastrukturbyggandet trots förhållandena, säger Schulte-Tigges.

Travbaneområdet är med i projekt, med vilka innovativa energi- och miljölösningar eftersträvas.

utvecklas till ett innovativt och framstegsvänligt område. Exempelvis i tomtöverlåtelseskedet kan man begära energieffektiva lösningar av byggarna, vilket kommer att fungera som en konkurrensfördel.

Vasaborna blir hörda i planeringen Man vill också höra stadsbornas åsikter vid planeringen av travbanan. Förfarandet är ännu inte fastslaget, men alternativen är utöver traditionellt hörande t.ex. elektroniska enkäter, workshoppar och informationsmöten.

— Med hjälp av enkäter får man viktig information. Det kan till exempel vara frågor som ansluter sig till parkering, funderar Schulte-Tigges.

Man har velat göra en testmiljö för hållbara energioch miljölösningar av stadsdelen, eftersom den kan LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/kaavoitus elisastadion.vaasa.fi LÄNKTIPS: www.vasa.fi/planlaggningen

9

Viimeistelty ja moderni Elisa Stadion käyttöön kesällä

Elisa Stadionin avajaisjuhlaa vietetään 21.8.2016.

Stadion valmistuu tulevana kesänä. Kenttä ja katsomot saadaan käyttöön kesäkuun lopussa ja sisätilat elokuun puolessa välissä. Rakennuttajapäällikkö Kukka Potka ja projektipäällikkö Leena Ollila odottavat rakennuksen käyttöönottoa. Ensimmäinen tapahtumakin on jo tiedossa.

Teksti: Elina Havu Kuva: Sigge Arkkitehdit ja Lumire

Stadionin upean ulkokuoren muodostaa alumiinisäleverhoilu. Sisäänkäyntejä on useita, ja pelipäivinä lipun voi ostaa sekä kaupungin että Tennis Centerin päästä.

— Kansainväliset mitat täyttävän stadionin uudet osat kattavat 4662 paikkaa, Potka esittelee.

Vanhassa katsomossa säilyvät tv-kuvauspaikat.

10

Rantamaantien puolella ensimmäisestä kerroksesta löytyvät toimistot, mediatila sekä pukuhuoneet. Toinen kerros pitää sisällään myyntitilat ja yleisö-wc:t.

Stadionin kruunaavat kolmannen kerroksen aitiot ja ravintola.

— Sisätiloista tulee valoisat ja modernit. Kun ne yhdistetään hienoon ulkoasuun, on kokonaisuus todella näyttävä, kertoo Potka tyytyväisenä.

”Tosi hyvä stadion” Potka ja Ollilla iloitsevat stadionin loistavista mahdollisuuksista seurojen väliseen vuorovaikutukseen.

— Stadionilla järjestetään liigapelien lisäksi myös muita otteluita, tapahtumia, teema- ja tykypäiviä sekä leirejä. Ajatus on, että stadionia hyödynnetään talvisinkin, Ollila kertoo.

Elisa Stadions öppningsfest hålls 21.8.2016.

Moderna Elisa Stadion färdig att tas i bruk på sommaren Stadion blir färdig inkommande sommar. Planen och läktarna tas i bruk i slutet av juni och inneutrymmena i mitten av augusti.

Projekteringschef Kukka Potka och projektchef Leena Ollila väntar på att byggnaden ska tas i användning. Man vet också redan nu vilket det första evenemanget kommer att vara.

Text: Elina Havu Bild: Sigge Arkkitehdit ja Lumire

Ollila katsoo tulevaisuuden näkymiä positiivisella mielellä.

— Vaasassa on paljon innostunutta jalkapalloväkeä.

Tulevaisuuden mietintää on tehty hyvässä hengessä.

Seurat muuttavat toimitilojaan stadionille, joten kanssakäyminen tulee olemaan jokapäiväistä. Me saadaan yhdessä tästä tosi hyvä stadion, Ollila iloitsee.

Supertähdet Elisa Stadionille heinäkuussa Stadionia käytetään ensi kertaa tapahtuma-areenana 23.7.2016. Liikkeelle lähdetään näyttävästi, sillä laatuaan ensimmäinen Vaasa Festival -kesätapahtuma tuo lavalle legendaarisen Tom Jonesin ja Ruotsin menestyneimpiin naisartisteihin kuuluvan Carola Häggkvistin.

Kaupunki tukee Elisan kanssa konserttia, jonka tuottaa Nordic Live Productions. Myös urheiluseuroilla on tärkeä rooli tapahtuman mahdollistajana.

— Uusi stadion soveltuu todella hyvin tällaiselle tapahtumalle. Jatkossa vastaavia tilaisuuksia saadaan varmasti lisää, Ollila kaavailee.

Utanpå är den stiliga stadion beklädd med aluminiumribbor. Byggnaden är försedd med flera ingångar och på matchdagar kan biljetter köpas både på den sida som vetter mot staden och på Tennis Centers sida.

— De nya delarna i stadion som uppfyller de internationella kraven inrymmer 4662 platser, berättar Potka.

Ollila förhåller sig positivt till framtiden.

— I Vasa finns ett stort fotbollsintresse. Reflektioner inför framtiden har gjorts i god anda. Föreningarna flyttar sina verksamhetsutrymmen till stadion, så kontakterna dem emellan blir dagliga.

Tillsammans gör vi en verkligt bra stadion av det här, säger Ollila glatt.

På gamla läktaren bevaras de gamla tvinspelningsplatserna. På Strandvägens sida i första våningen finns byråer, medieutrymmen samt omklädningsrum. I andra våningen finns försäljningsutrymmen och publik-wc:n. Logerna och restaurangen på tredje våningen gör kronan på verket.

— Inneutrymmena blir ljusa och moderna. I kombination med en snygg fasad är helheten verkligen imponerande, berättar Potka belåtet.

Superstjärnor på Elisa Stadion i juli

” En verkligt bra stadion” Potka och Ollila är glada för de utmärkta möjligheter till växelverkan som stadion kommer att erbjuda föreningarna.

— På stadion kommer att ordnas förutom ligamatcher även andra matcher, evenemang, tema- och arbetshälsodagar samt läger. Tanken är att stadion utnyttjas också på vintrarna, berättar Ollila.

Stadion används första gången som evenemangsarena 23.7.2016, då man storslaget kör igång med legendariska Tom Jones och en av Sveriges framgångsrikaste kvinnliga artister, Carola Häggkvist, på det första Vaasa Festival-sommarevenemanget.

Staden stöder tillsammans med Elisa konserten som produceras av Nordic Live Productions. Även idrottsföreningarna har en viktig roll för att evenemanget ska kunna ordnas.

— Den nya stadion passar utmärkt för evenemang av den här typen. I fortsättningen kommer det säkert att bli mera liknande evenemang, planerar Ollila.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/talotoimenkohteet2016 elisastadion.vaasa.fi LÄNKTIPS: www.vasa.fi/hussektornsobjekt2016 elisastadion.vaasa.fi

11

Ihanteellista omakotiasumista Vähässäkyrössä →→ Maaseudun rauha kaupungin palveluilla →→ Heti valmiita tontteja joka taajamassa →→ Reilunkokoiset 1500-2000m2:n tontit →→ Haku päällä jatkuvasti

Idealiskt egnahemsboende i Lillkyro →→ Landsbygdens lugn med stadens service →→ Färdiga tomter i varje tätort →→ Tomter av rejäl storlek, 1500-2000m2 →→ Tomter kan sökas hela tiden

Historian havinaa Vähässäkyrössä Harva tietää, että Vähänkyrön historia ulottuu rautakaudelle saakka. Kun Vähänkyrön alueella jo elettiin, lainehti Vaasan kaupungin kohdalla vielä aava meri. Miten Vähänkyrön historia näkyy nykyajan rakentamisessa?

Teksti: Johanna Jussila Kuva: Ruusa Viljanen Rossi

Rautakauden varhaisesta historiasta on Vähässäkyrössä säilynyt rikas muinaisjäännösten kirjo. Pala historiaa näkyy ihmeellisenä ”jätin tienä”, hautaröykkiöinä ja arvokkaina esinelöytöinä, jotka kertovat kaukaisista yhteyksistä Eurooppaan.

Talonpoikaispitäjästä kuntakeskukseksi Historiallisena aikana Vähäkyrö kehittyi talonpoikaispitäjäksi. Keskiajalta lähtien Hämeenlinnasta Korsholman linnalle vievä Kyrönkankaan kesätie myötäili Kyrönjoen länsipuolta. Joen varteen syntyi uoman molemmin puolin tiiviitä kyliä.

12

Pohjalainen perinne näkyi hirsirakentamisessa.

Vähässäkyrössä on säilynyt talonpoikaistyylinen rakentaminen aina nykyhetkeen saakka.

Pikkuhiljaa vaurastuminen ja teollisuus muokkasivat rakentamisen tyyliä, rakennusmateriaalien käyttöä ja toivat tullessaan uudenlaista rakentamistarvetta. Maalaismaisema alkoi muodostua muun muassa kaupoista, meijereistä, verstaista ja tehtaista.

1950-luvulta lähtien kylärakenne hajautui ja muuttui kohti modernia, tiilirakenteista kuntakeskusta. Näin rakentui nykyinen Vähäkyrö.

Vähänkyrön arvokas ympäristö Arkkitehti Ruusa Viljanen Rossi teki vuonna 2015 Vaasan kaupungin pyynnöstä inventoinnin Vähänkyrön kulttuuriympäristöstä. Inventoinnissa nousi esille erityisesti vanhojen pihapiirien ja rakennusten suuri määrä. Vähässäkyrössä on säilynyt myös valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä.

— Niin vähäkyröläiset kuin Vähässäkyrössä vierailevat tunnistavat ympäristön erityisen arvon. Toivottavasti inventointi nostaa hienoja kohteita esille uutta käyttöä ja käyttäjiä varten, toivoo Pohjanmaan maakuntamuseon rakennustutkija Outi Orhanen.

SAARENPÄÄ

HYYRIÄ

OJANIEMI HAARAJOKI

TAPOILA KIRKONKYLÄ

REKILÄ

SELKÄMÄKI

PERKIÖ

Historiens vingslag i Lillkyro Det är inte många som vet att Lillkyros historia går tillbaka ända till järnåldern. Då Lillkyroområdet redan var bebott fanns det på platsen för Vasa stad ännu bara ett öppet böljande hav. På vilket sätt märks Lillkyros historia i nutidens byggande?

Text: Johanna Jussila Bild: Ruusa Viljanen Rossi

Från järnålderns tidiga historia har i Lillkyro bevarats ett rikt urval av fornminnen. En bit av historien ser man i den märkliga ”jättens väg”, gravrösen och de värdefulla föremålsfynd som man hittat och vilka berättar om fjärran förbindelser till Europa.

Från allmogesocken till kommuncentrum

KUUTTILA Vähänkyrön keskustan kylät Byar i Lillkyro centrum

Under den historiska tiden utvecklades Lillkyro till en allmogesocken.

Kyrönkankaan kesätie som ända sedan medeltiden gick från Tavastehus till Korsholms slott, följde Kyro älvs västra sida. Invid älvfåran uppstod täta byar på båda sidorna.

Den österbottniska traditionen märks i timmerbyggandet. I Lillkyro har byggande i allmogestil bevarats ända till denna dag.

Nykyajan rakentaminen huomioi historian havinan Arvokas rakennuskanta tuo kyläkuvaan aikaperspektiivin sekä antaa mittakaavaa alueen ja sen toimintojen kehitykseen. Historialliset rakennukset ovat usein ympäristönsä helmiä ja antavat arvoa myös uudelle rakennuskannalle lähellään.

— Vanhojen rakennusten rakennustavat ja -ratkaisut ovat käytössä hioutuneita ja edelleen toimivia. Näistä tulisi ottaa esimerkkiä myös nykyrakentamiseen, kehottaa Orhanen.

Hoitamattomana vanhat rakennukset voivat olla kyläkuvassa surullista katseltavaa. Mutta monet vanhat rakennukset ovat korjattavissa, joskus jopa melko pienillä toimenpiteillä.

Lähde: Vähänkyrön kulttuuriympäristöinventointi 2015, Kirkonseudun osayleiskaava, TIDORUM -arkitektur och byggnadsvård Ruusa Viljanen Rossi, Stockholm

Småningom formade uppblomstringen och industrin byggstilen, användningen av byggmaterial förde med sig ett nytt behov av byggande. Det lantliga landskapet började utformas bland annat genom butiker, mejerier, verkstäder och fabriker.

Efter 1950-talet började bystrukturen upplösas i riktning mot ett modernt kommuncentrum av tegel. Så byggdes det moderna Lillkyro upp.

Lillkyros värdefulla miljö

inventering av Lillkyros kulturmiljö.

I inventeringen kom fram speciellt de många gamla gårdsområdena och byggnaderna. I Lillkyro har även bevarats bebyggd miljö som nationellt sett är värdefull.

— Såväl Lillkyroborna som de som har besökt Lillkyro känner miljöns speciella värde. Förhoppningsvis lyfter inventeringen fram fina objekt för ny användning och nya användare, säger Österbottens landskapsmuseums byg gnadsforskare Outi Orhanen.

Dagens byggande beaktar historiens vingslag Det värdefulla byggnadsbeståndet ger byabilden ett tidsperspektiv samt skapar en måttstock för områdets och dess funktioners utveckling. Historiska byggnader är ofta pärlor i sin miljö och tillför värde även åt närliggade nytt byggnadsbestånd.

— Gamla byggnaders byggsätt och –lösningar har slipats i användningen och fungerar fortsättningsvis. Av det här borde man ta exempel även i dagens byggande, uppmanar Orhanen. Övergivna gamla byggnader kan vara en sorglig syn i byabilden. Men många av de gamla byggnaderna kan repareras, ibland till och med små åtgärder.

Källa: Lillkyros kulturmiljöinventering 2015, Delgeneralplanen för kyrknejden, TIDORUM -arkitektur och byggnadsvård Ruusa Viljanen Rossi, Stockholm

Arkitekt Ruusa Viljanen Rossi gjorde år 2015 på Vasa stads begäran en

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/tontit LÄNKTIPS: www.vasa.fi/tomter

13

Jatkossa kaupunki hoitaa hulevedet

Tiesitkö, että Vaasassa on yli 300 kilometriä huollettavaa hulevesiviemäriverkostoa?

Rakennuksen katolle, pihaan, kadulle, paikoitusalueelle tai viheralueelle kerääntyy sade- ja sulamisvettä.

Jotta kaduilla voisi kulkea ja rakennukset ja pihat pysyisivät kuivina, pitää nämä hulevedet järjestää tavalla tai toisella pois nilkoista. Hulevesien hoitamiseen liittyy myös tulvavahinkojen ehkäisy ja tulvantorjunta.

Teksti: Tiina Salonen Kuvat: Katja Lösönen, Tiina Skön ja Christine Bonn

Vuoden 2014 lakimuutosten myötä asemakaavaalueen hulevesien hallinta siirtyi kunnan vastuulle.

Tämä tarkoittaa käytännössä hulevesijärjestelmien rakentamista, ylläpitoa ja huoltamista.

— Vaasan kaupungin alueella pelkästään hulevesiviemäriverkostoa on tällä hetkellä yli 300 kilometriä, kertoo toimistoinsinööri Antti Ruokonen kuntatekniikasta.

Vaasan Vesi on tähän asti rakentanut ja hoitanut hulevesiviemäreitä. Nyt vastuu ja kustannukset siirtyvät kaupungille. Lain mukaan hulevesiä ei saa johtaa jätevesiviemäreihin, vaan ne käsitellään erikseen.

Tekninen lautakunta päätti, että kaupunki ottaa käyttöön hulevesimaksun. Maksun maksaa kiinteistönomistaja tai vuokralainen.

— Tarkkaa ajankohtaa maksun voimaantulolle ei ole vielä tiedossa. Maksun suuruus perustuu rakennetun tontin kokoon. Maksu on pienimmillään 25

14

euroa vuodessa, suurimpien kiinteistöjen maksuille on asetettu hintakatto, kertoo Ruokonen.

Ilmastonmuutos ja maankohoaminen haasteina Ympäristöinsinööri Laura Luomala kertoo, että ilmastonmuutoksen myötä vesimäärät ovat kasvaneet.

— Talvella tulee entistä enemmän sulamisvesiä, eikä jäätynyt maa ime vettä. Silloin sade- ja sulamisvedet pitää hoitaa pois kaupungin hulevesijärjestelmien kautta, sanoo Luomala.

Vaasassa oman lisänsä asiaan tuo maankohoaminen.

Vuodessa Merenkurkun saariston alueella syntyy 150 jalkapallokentän verran uutta maata.

— Esimerkiksi Pukinjärven alueelle tulee luontaisesti paljon hulevettä. Hulevesijärjestelmää tarvitaan, etteivät talojen perustukset kastu, Luomala kertoo.

Sekä Luomalan että Ruokosen mukaan hulevesien hoitamiseen on syytä panostaa. Jos järjestelmien rakentamiseen ja kunnostamiseen ei varata rahaa, ongelmat vain kasvavat.

Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö Hulevesien hoitamisen suunnittelu aloitetaan jo silloin, kun asuinalueen asemakaavaa tehdään.

— Hulevedet pyritään imeyttämään ja käsittelemään siellä, missä ne syntyvät. Ympäristö ja ilmasto muuttuvat jatkuvasti. Jos putkia ja ojia ei pidetä kunnossa, vesi ei pääse mihinkään, Ruokonen sanoo.

— Hulevesien puhdistaminen vaikuttaa myös siihen, millaisissa vesissä Vaasan uimarannoilla uidaan, Luomala lisää.

Merellisessä Vaasassa turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö onkin paljolti riippuvainen hulevesien asianmukaisesta hoitamisesta.

I fortsättningen sköter staden dagvattnet Visste du att det finns över 300 kilometer dagvattenavlopp att underhålla i Vasa?

På byggnadernas tak, på gårdar, gator, parkeringsområden eller grönområden samlas regn- och smältvatten. För att man ska kunna röra sig på gatorna, och byggnaderna och gårdarna ska hållas torra, måste dagvattnet fås bort på ett eller annat sätt. Till skötseln av dagvattnet från detaljplaneområde till kommunen.

Text: Tiina Salonen Bilder: Katja Lösönen, Tiina Skön och Christine Bonn

I och med lagändringar år 2014 övergick ansvaret för hanteringen av dagvattnet från detaljplaneområde till kommunen.

Det här innebär i praktiken anläggande, underhåll och skötsel av dagvattensystem.

— På Vasa stads område är enbart dagvattenavloppsnätet för närvarande över 300 kilometer, berättar byråingenjör Antti Ruokonen på kommuntekniken.

Vasa Vatten har hittills anlagt och skött dagvattenavloppen. Nu överförs ansvaret och kostnaderna till staden.

Enligt lagen får dagvattnet inte ledas till avloppsvattensystemet, utan det ska behandlas separat.

Tekniska nämnden beslutade att staden tar i bruk en dagvattenavgift.

Avgiften betalas av fastighetsägaren eller arrendatorn.

— Någon exakt tidpunkt för när avgiften träder i kraft är inte ännu i vetskap. Avgiftens storlek baserar sig på den bebyggda tomtens storlek. Avgiften är som minst 25 euro per år, för de största fastigheternas avgifter har ett pristak satts upp, berättar Ruokonen.

Klimatförändringen och landhöjningen utmaningar Miljöingenjör Laura Luomala berättar att vattenmängderna i och med klimatförändringen har ökat.

— På vintern kommer det allt mera smältvatten, och frusen mark absor-

berar inte vatten. Då måste regn- och smältvattnet fås bort via stadens dagvattensystem, säger Luomala.

I Vasa spelar landhöjningen också en roll i frågan. På ett år kommer det på skärgårdsområdet i Kvarken ny mark som motsvarar 150 fotbollsplaner.

— Till exempel till Infjärdsområdet kommer det naturligt mycket dagvatten. Ett dagvattensystem behövs också för att husgrunderna inte ska bli våta, berättar Luomala.

Enligt både Luomala och Ruokonen finns det skäl att satsa på skötseln av dagvattnet. Om pengar inte reserveras för att bygga och iståndsätta systemen, så ökar problemen hela tiden.

En trygg och trivsam boendemiljö Planeringen av skötseln av dagvattnet inleds redan då detaljplanen för ett bostadsområde utarbetas.

— Dagvattnet strävar man efter att kunna absorbera och behandla på det ställe där det uppkommer. Miljön och klimatet ändras fortgående. Om rör och diken inte hålls i skick, rinner vattnet inte vidare, säger Ruokonen.

— Reningen av dagvattnet påverkar också hurdant det vatten är som man simmar i på Vasas simstränder, fyller Luomala i.

I det havsnära Vasa är en trygg och trivsam boendemiljö i mångt och mycket beroende av att dagvattnet sköts sakenligt.

LINKKIVINKKI: www.vaasanvesi.fi/rakennuskohteet2016 www.vaasa.fi/katukohteet2016 LÄNKTIPS: www.vaasanvesi.fi/byggobjekten2016 www.vaasa.fi/gatuobjekt2016

15

Grönområdena är våra gemensamma Ansök om tillstånd till användning av grönområde av Fastighetssektorn!

Hae viheralueen käyttölupaa kiinteistötoimesta!

Viheralueet kuuluvat kaikille Kaupungilla on hoidossaan yli 4000 hehtaarin edestä viheralueita, joihin kuuluu eri hoitoluokkien puistoalueita, leikkipuistoja ja lähiliikunta-alueita.

Viheralueet kuuluvat kaikkien kuntalaisten käyttöön. Kiinteistötoimen selvityksessä on kuitenkin havaittu, että useat kiinteistönomistajat ovat ottaneet viheralueita luvatta omaan käyttöönsä.

Teksti: Raisa Huttunen Kuva: Katja Lösönen

Viime kesänä laadittu selvitys kaupungin omistamien ja yleisten alueiden luvattomasta käytöstä on tehty vuoden 2013–2014 ilmakuvien sekä maastokäyntien perusteella. Selvityksessä havaittiin 662 eri kohdetta, joissa viheraluetta käytetään todennäköisesti ilman lupaa.

Tonttien luvaton käyttö voi aiheuttaa naapuririitoja, kun ihmetellään, miksi naapuri käyttää viheraluetta.

Luvattomassa käytössä viheralueet on otettu oman tontin jatkeeksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueelle on rakennettu jotain, tai sitä käytetään esimerkiksi tavaroiden säilyttämiseen, parkkipaikkana tai vaikkapa paikkana trampoliinille.

— Meitä ei haittaa, jos siellä leikkaa nurmikkoa ja aluetta hoitaa, mutta muiden käyttöä ei saa omalla toiminnallaan rajoittaa, tonttipäällikkö Pertti Onkalo toteaa.

16

Staden förvaltar över 4000 hektar grönområden som omfattar parkområden, lekparker och närmotionsområden och de underhålls enligt olika skötselklasser. Grönområdena står till alla kommuninvånares förfogande.

I fastighetssektorns utredning har det dock kommit fram att många fastighetsägare har tagit grönområden i egen användning utan tillstånd.

Text: Raisa Huttunen Bild: Katja Lösönen

Förra sommarens utredning över olovlig användning av stadens områden och allmänna områden gjordes utgående från 2013-2014 års flygbilder och besök i terrängen. Vid utredningen påträffades 662 olika ställen där grönområde sannolikt utan tillstånd har tagits i privat användning.

Det kan uppkomma grannstridigheter om olovlig användning av mark när man börjar undra över varför grannen använder ett grönområde.

När grönområden har börjat användas som en utvidgning av den egna tomten är det fråga om olovlig användning. I praktiken innebär det här att något har byggts på området eller att det används exempelvis för att förvara saker på, som parkeringsplats eller exempelvis för en trampolin.

— Att man klipper gräs på ett område eller annars sköter det medför inga olägenheter för oss men det är inte tillåtet att med egna åtgärder begränsa andras användning av området, konstaterar tomtchef Pertti Onkalo.

Käyttölupaa voi hakea kiinteistötoimelta

Tillstånd till användning kan ansökas hos fastighetssektorn

Viheralueiden osalta nurmikoiden tai niityn hoito voidaan sallia tapauskohtaisesti jatkossakin.

Puistoalueiden eri hoitoluokat voivat kuitenkin vaikuttaa luvan saamiseen. Käyttölupia ei myönnetä jatkuvaa käyttöä, kuten rakennuksia varten, lukuun ottamatta kunnallistekniikan vaatimia laitteita.

Även i fortsättningen kan separat för varje enskilt fall tillstånd till skötsel av gräsmattor eller ängar beviljas när det gäller grönområdena. De olika skötselklasserna för parkområdena kan dock påverka möjligheten att få tillstånd. Användningstillstånd beviljas inte för kontinuerlig användning, såsom byggnader, förutom för sådana anordningar som är nödvändiga för kommunalteknik.

Tilapäinen varastointi voidaan sallia perustelluista syistä.

— Jos on esimerkiksi menossa joku rakennushanke ja tavarat eivät mahdu tontille, voidaan alueelle myöntää tilapäinen käyttölupa, mutta sitä täytyy toki hakea, Onkalo selventää.

Tillfällig förvaring kan tillåtas av motiverade skäl.

— Om exempelvis ett byggprojekt pågår och byggmaterialet inte ryms på tomten, är det möjligt att bevilja tillfälligt tillstånd att använda ett område men det måste man ansöka om, berättar Onkalo.

Vaasan kaupunkialue ilmakuvataan parin, kolmen vuoden välein. Ilmakuvat on todettu hyväksi keinoksi valvoa tonttien käyttöä. Jatkossa viheralueiden käytöstä tulee aina sopia kirjallisesti kiinteistötoimen kanssa.

Vasa stads område flygfotograferas med ett par, tre års mellanrum. Flygfotograferingen har konstaterats vara ett bra sätt att övervaka användningen av tomterna. I fortsättningen ska man alltid skriftligen komma överens med Fastighetssektorn när det gäller att ta grönområden i egen användning.

LINKKIVINKKI: www.vaasa.fi/kiinteistotoimi LÄNKTIPS: www.vaasa.fi/sv/fastighetssektorn

Muista päivittää kiinteistöveroilmoituksesi Verohallinto on ottanut vuonna 2013 käyttöön menettelyn, jonka mukaan kiinteistön omistaja on velvoitettu ilmoittamaan kiinteistöään koskevat tiedot verottajalle. Nyt Vaasan kaupungin kiinteistötoimi, rakennusvalvonta ja paikkatietoyksikkö ovat kehittäneet karttatietojärjestelmän helpottamaan verotukseen vaikuttavien tietojen seuraamista.

Teksti: Raisa Huttunen

Vaasan kaupungilla on käynnissä kiinteistöveropohjan tarkistusprojekti, jossa kaikki kaupungin alueella olevat rakennukset on ilmakuvattu ja samalla niille on osoitettu pysyvä rakennustunnus (PRT). Yhteisen tunnuksen avulla tietoja voidaan siirtää digitaalisesti kaupungin, väestörekisterikeskuksen ja verottajan välillä.

Kiinteistöveroilmoituksen viimeinen korjauspäivä on toukokuun alussa joko 4.5. tai 13.5.2016 Den sista dagen för korrigering av fastighetsskattedeklarationen är i början av maj antingen 4.5 eller 13.5.2016.

Ilmakuvien, asemakaava- ja pohjakartan avulla on luotu karttapalvelu, jonka kautta näkee omien kiinteistöjensä ja rakennustensa perustiedot, sekä uuden yksilöllisen tunnuksen. Palveluun pääsee kaupungin nettisivuilta.

Kiinteistöverosta ilmoittaminen Kiinteistönomistajat ovat saaneet maaliskuussa verottajalta kiinteistöveropäätöksen. Omistajan velvollisuus on tarkistaa ja täydentää lomakkeen tiedot, ja palauttaa ilmoitus toukokuussa määrättyyn päivään mennessä. Kiinteistövero erääntyy maksettavaksi syksyllä.

Omistajan kannattaa itse täydentää ja tarkistaa verotustietonsa. Jos viranomaiskäsittelyssä tiedoissa havaitaan virheitä, voi verottaja korottaa veron määrää.

Kiinteistövero maksetaan kunnalle, jossa verotettava kiinteistö sijaitsee. Kiinteistöverotuksella on suuri taloudellinen merkitys Vaasan kaupungille. Viime vuoden kiinteistöverotulot kaupungille olivat noin 20 miljoona euroa. Tavoite on, että verotus perustuu todellisiin tietoihin ja tapahtuu tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Kiinteistöveron määrään vaikuttaa muun muassa tontin pinta-ala, sijainti, rakennusten käyttötarkoitus ja peruskorjausvuosi. Tarkemmat tiedot verotuksesta löytyvät verohallinnon sivuilta www.vero. fi.

Kom ihåg att uppdatera din fastighetsskattedeklaration Skatteförvaltningen har år 2013 infört ett förfarande, enligt vilket fastighetsägaren är skyldig att ge uppgifter om den egna fastigheten till skattemyndigheten. Nu har Vasa stads fastighetssektor, byggnadstillsyn och lägesdataenhet utvecklat ett kartdatasystem för att underlätta uppföljningen av uppgifter som påverkar beskattningen.

lan staden, befolkningsregistercentralen och skattemyndigheten.

Text: Raisa Huttunen

Fastighetsägarna har i mars fått ett fastighetsskattebeslut av skattemyndigheten. Det är ägarens skyldighet att granska och komplettera uppgifterna i blanketten och returnera deklarationen inom det datum i maj som fastställts. Fastighetsskatten förfaller till betalning under hösten.

Inom Vasa stad pågår ett projekt för granskning av fastighetsskatteunderlaget, där alla byggnader på stadens område har flygfotograferats och samtidigt har för dem anvisats en permanent byggnadsbeteckning (PRT). Med hjälp av en gemensam beteckning kan uppgifterna överföras digitalt mel-

Med hjälp av flygfotografier, detaljplane- och baskarta har en karttjänst skapats, genom vilken man ser basuppgifterna för de egna fastigheterna och byggnaderna samt den nya individuella beteckningen. Tjänsten kan nås från stadens webbplats.

Anmälan om fastighetsskatt

Det lönar sig för ägaren att själv komplettera och granska sina beskattningsuppgifter. Om det vid myndighetsbehandlingen upptäcks fel i uppgifterna, kan skattemyndigheten höja skattebeloppet.

Fastighetsskatten betalas till den kommun där den beskattningsbara fastigheten finns. Fastighetsbeskattningen har stor ekonomisk betydelse för Vasa stad. Senaste års fastighetsskatteinkomster för staden var ca 20 miljoner euro. Målet är att beskattningen ska basera sig på de verkliga uppgifterna och att den sker jämlikt och rättvist.

På fastighetsskattebeloppet inverkar bland annat tomtens areal, läge, byggnadernas användningsändamål och renoveringsår. Närmare uppgifter om beskattningen finns på skatteförvaltningens sidor www.skatt.fi.

LINKKIVINKKI: kartta.vaasa.fi/efeedback LÄNKTIPS: kartta.vaasa.fi/efeedback

17

Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen selvitys vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista. Seuraavilta sivuilta löytyvät yksityiskohtaiset kuvaukset kohteista. Kaavoituksen tehtävänä on valmistella nämä suunnitelmat sekä vastata osallisuuden ja vuorovaikutuksen järjestämisestä.

Vaasan kaupunki / Kaavoitus Kirkkopuistikko 26 A, PL 2, 65101 Vaasa kaavoitus@vaasa.fi tai etunimi.sukunimi@vaasa.fi Puhelin: 040 357 3821 www.vaasa.fi/kaavoitus

Planläggningsöversikt 2016 Planläggningsöversikten är en i markanvändningsoch bygglagen avsedd utredning om betydande planeringsärenden som är aktuella eller inom den närmaste tiden kommer att bli aktuella. På de följande sidorna ges detaljerade beskrivningar av objekten.

Planläggningens uppgift är att bereda planerna och ansvara för möjligheter till deltagande och växelverkan ordnas.

Vasa stad / Planläggningen Kyrkoesplanaden 26 A, PB 2, 65101 Vasa planlaggningen@vasa.fi eller fornamn.slaktnamn@vasa.fi Telefon: 040 357 3821 www.vasa.fi/planlaggningen

Arvio Uppskattning av asuntotonttivarannosta bostadstomtreserven Kaupunki pyrkii kolmen vuoden asuntorakentamisen kaavavarantoon omalla maallaan.

Omakotitontteja on yli 300 kpl ja asuinkerrostalo- ja rivitalotontteja 70 000 krs-m2, mikä takaa 3-5 vuoden rakentamismahdollisuudet.

18

Vireillä olevien asemakaavojen kautta turvataan 5-10 vuoden asumistarpeet.

Yhdyskuntatekniikan määrärahojen niukkuus rajoittaa tonttien luovuttamista ja siksi valmiin infrastruktuurin äärellä olevien yksityisten tonttien rakentamista halutaan edistää.

Staden strävar efter tre års planreserv för bostadsbyggande på sin egen mark.

Det finns över 300 egnahemstomter och 70 000 m² vy bostadsvåningshusoch radhustomter och det garanterar möjligheter att bygga under 3-5 år.

Med de detaljplaner som är under arbete tillgodoses boendebehov i 5-10 år.

De knappa anslagen för samhällsteknik begränsar överlåtelsen av tomter och därför är strävan att främja byggandet på privata tomter som finns intill infrastruktur.

Maakuntakaavoitus

Landskapsplanläggning

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä.

Siinä esitetään maakunnan yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön perusratkaisut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

En landskapsplan är en översiktlig plan över områdesanvändningen i landskapet.

I den presenteras de grundläggande lösningarna för landskapets samhällsstruktur och områdesanvändningen på medellång och lång sikt.

Maakuntakaava kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueiden käytön suunnittelujärjestelmään ja ohjaa kuntien kaavoitusta. Pohjanmaan maakuntakaava 2030 vahvistettiin ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaava on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Vaihemaakuntakaava 1 käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittamista Pohjanmaalla. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013.

Landskapsplanen hör till planeringssystemet för områdesanvändningen enligt markanvändnings- och bygglagen och styr kommunernas planläggning. Österbottens landskapsplan 2030 fastställdes av miljöministeriet 21.12.2010. Landskapsplanen har uppdaterats med etapplandskapsplaner. Etapplandskapsplan 1 behandlar lokaliseringen av kommersiell service i Österbotten. Planen fastställdes av miljöministeriet 4.10.2013.

Maakuntakaavoituksessa ovat ajankohtaisia seuraavat suunnitelmat:

Inom landskapsplanläggningen är följande planer aktuella:

Vaihemaakuntakaava 2 käsittelee uusiutuvien energiamuotojen sijoittamista Pohjanmaalla. Kaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.2015. Ympäristöministeriön päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Pohjanmaan ilmastostrategia hyväksytään maakuntahallituksessa keväällä 2016.

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 27.1.2014 Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 (www.obotnia.fi/maakuntakaava) laatimisen aloittamisesta. Osallistumisja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.1.–12.2.2016. Tavoitteena on saada kaava maakuntavaltuustoon hyväksyttäväksi vuonna 2018.

Vuonna 2016 tehdään seuraavia selvityksiä: »» yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat laajenemissuuntineen, teollisuusalueet, työpaikat) »» seudullinen palveluverkko »» seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä historialliset kohteet »» seudullisesti arvokkaat virkistysalueet »» maakunnalliset suojelualueet »» seudullisesti merkittävät maa- ja metsätalousalueet »» seudullisesti merkittävät ampumaradat »» lentokenttien aluevaraukset ja melualueet »» seudullisesti merkittävät vene- ja kalastussatamat »» turkiselinkeino ja kasvihuoneviljely →→ kaavoitusjohtaja Ann Holm p. 06 320 6540, 044 320 6540 Pohjanmaan liitto, www.obotnia.fi

Etapplandskapsplan 2 behandlar placeringen av förnybara energiformer i Österbotten. Planen fastställdes av miljöministeriet 14.12.2015. Besvär över miljöministeriets beslut har lämnats in till Högsta förvaltningsdomstolen. Österbottens klimatstrategi ska godkännas av landskapsstyrelsen våren 2016.

Landskapsstyrelsen beslutade på sitt sammanträde 27.1.2014 att arbetet med Österbottens landskapsplan 2040 (http://www.obotnia.fi/omradesplanering/ osterbottens-landskapsplan-2040/) ska påbörjas. Programmet för deltagande och bedömning var framlagt 6.1–12.2.2016. Målet är att planen ska läggas fram för landskapsfullmäktige för godkännande år 2018.

År 2016 görs följande utredningar: »» samhällsstruktur (centrumnätverket, tätorter och deras utvidgning, industriområden, arbetsplatser) »» regionalt servicenät »» regionalt värdefulla kulturlandskap och byggda kulturmiljöer samt historiska objekt »» regionalt värdefulla rekreationsområden »» landskapsskyddsområden »» regionalt betydelsefulla jord- och skogsbruksområden »» regionalt betydelsefulla skjutbanor »» områdesreserveringar och bullerområden för flygfält »» regionalt betydelsefulla båt- och fiskehamnar »» pälsdjurs- och växthusnäringen →→ Planläggningsdirektör Ann Holm, tfn 06 320 6540, 044 320 6540 Österbottens förbund, www.obotnia.fi

19

Yleiskaavoitus

Generalplanläggning

1. Keskustan osayleiskaava

1. Delgeneralplan för centrum

Keskustan nykyinen osayleiskaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 1995.

Keskustan osayleiskaava tarkistetaan Vaasan yleiskaavan ja 14.1.2013 hyväksytyn keskustastrategian pohjalta. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä vuoden 2013 lopussa. Sen jälkeen on laadittu useita selvityksiä, erityisesti keskusta-alueen tiivistämisen ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista. Kaavan luonnos on ollut nähtävillä vuoden 2016 alussa ja kaavaehdotus tulee nähtäville todennäköisesti vuoden 2016 lopussa. →→ Emma Pitkäjärvi, p. 040 354 2819

Den nuvarande delgeneralplanen för centrum fastställdes av miljöministeriet 1995. Delgeneralplanen för centrum justeras utgående från Vasa generalplan och den 14.1.2013 godkända centrumstrategin. Programmet för deltagande och bedömning har varit framlagt i slutet av år 2013. Efter det har flera utredningar gjorts, i synnerhet om möjligheterna till förtätning av och kompletterande byggande i centrum. Kaavan luonnos on ollut nähtävillä vuoden 2016 alussa ja kaavaehdotus tulee nähtäville todennäköisesti vuoden 2016 lopussa. →→ Emma Pitkäjärvi, tfn 040 354 2819

2. Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava

2. Delgeneralplan för Lillkyro kyrknejd

Voimassa oleva osayleiskaava on hyväksytty 1999. Kaavan tarkistus alkoi syksyllä 2014. Kesällä 2015 kaavaluonnos oli nähtävillä, jonka jälkeen kulttuuriympäristöselvitystä täydennettiin. Tavoitteena on saada osayleiskaava ehdotusvaiheeseen syksyllä 2016. →→ Annika Birell, p. 040 846 5173

Den gällande delgeneralplanen har godkänts 1999. En justering av planen startade hösten 2014. Planutkastet var framlagt sommaren 2015 och efter det kompletterades kulturmiljöutredningen. Målet är att få delgeneralplanen till förslagsskedet hösten 2016. →→ Annika Birell, tfn 040 846 5173

20

3. Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava

3. Delgeneralplan för Märkenkall vindkraftspark

Mustasaaren kunnan kanssa yhteistyössä laadittava Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotuksessa Merikaarron ja Vassorinlahden väliselle metsäalueelle on esitetty yhteensä 22 tuulivoimalan rakennuspaikkaa, joiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä. Alueelle rakennettaisiin lisäksi huoltotiet ja sähkönsiirto. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sitä on tarkoitus käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena (Maankäyttö- ja rakennuslaki 77 a §). Hankkeen vaikutuksista on laadittu erillinen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään kaupunginvaltuustossa vuoden 2016 aikana. →→ Toni Lustila, p. 040 758 6794

Delgeneralplanen för Märkenkall vindkraftspark som utarbetas i samarbete med Korsholms kommun har framskridit till planförslagsskedet. I planförslaget har för skogsområdet mellan Merikart och Vassorfjärden föreslagits en byggplats för sammanlagt 22 vindkraftverk som får ha en totalhöjd på högst 220 meter. På området skulle därtill byggas servicevägar och elöverföring.

Delgeneralplanen kommer att ha rättsverkningar och avsikten är att den ska användas som grund för beviljandet av bygglov (markanvändnings- och bygglagen § 77 a). En separat redogörelse med bedömning av miljökonsekvenserna har gjorts upp över projektets konsekvenser. Målet är att planen ska godkännas av stadsfullmäktige under år 2016. →→ Toni Lustila, tfn 040 758 6794

4. Vaskiluodon osayleiskaava Vaskiluodon osayleiskaavatyön muutoksen tavoitteena on tehdä kokonaisyleiskaavasta vahvistamatta jääneiden alueiden yleiskaavallinen tarkastelu sekä koko saaren täydennysrakentamisen, käyttötarkoituksien ja satamatoimintojen kokonaistarkastelu osayleiskaavan mittakaavassa. Vaskiluodon osayleiskaavatyö alkaa selvitysten tekemisellä keväällä 2016. Tavoitteena on luonnosvaiheen kuuleminen vuodenvaihteessa 2016–2017. →→ Annika Birell, p. 040 846 5173

5. Muut selvitykset ja suunnitelmat Yleis- ja asemakaavoitusta palvelevia suunnitelmia ovat mm. lentomeluselvitys ja Satamatien yleissuunnitelma sekä ilmastostrategian laatimiseen osallistuminen.

4. Delgeneralplan för Vasklot Målet för ändringen av delgeneralplanen för Vasklot är att göra en generalplanemässig granskning av de områden som inte fastställdes i totalgeneralplanen samt en helhetsgranskning av det kompletterande byggandet på hela ön, användningsändamålen och hamnfunktionerna i delgeneralplaneskala. Arbetet med en delgeneralplan för Vasklot startar med utredningar våren 2016. Målet är hörande i utkastskedet kring årsskiftet 2016–2017. →→ Annika Birell, tfn 040 846 5173

5. Övriga utredningar och planer Planer som betjänar general- och detaljplanläggningen är bl.a. flygbullerutredningen, översiktsplanen för hamnvägen samt deltagandet i uppgörandet av en klimatstrategi.

21

Viheraluesuunnittelu 1. Viheraluejärjestelmän osa-alueiden kehittämissuunnitelmat Vaasan kaupungin viheraluejärjestelmää vahvistetaan ja parannetaan laatimalla eri osa-alueille kehittämissuunnitelmia, joissa sovitetaan virkistyskäyttö alueiden luonto- ja elämysarvoihin. Tavoitteena on luoda erilaisiin virkistyskäyttöihin soveltuvia viheralueita samalla, kun alueiden luontotyyppejä kehitetään niiden vaatiman hoidon ja muokkauksen mukaisesti. →→ Malin Henriksson, p. 040 170 5609

2. Vesialuejärjestelmä Vaasan vesialuejärjestelmä täydentää viheraluejärjestelmää. Työssä kartoitetaan Vaasan alueen vesistöjen nykytilannetta ja rakennetta sekä tutkitaan kehittämismahdollisuuksia. Kokonaisuuteen kuuluvat valuma-alueet, hulevedet, ym., joissa huomioidaan maankohoaminen ja ilmastonmuutos. Työtä tullaan käyttämään pohja-aineistona kaavoituksessa. →→ Malin Henriksson, p. 040 170 5609

3. Asemakaavoitukseen liittyvä viheraluesuunnittelu Asemakaavoitusta varten tarkistetaan maisemarakenteeseen pohjautuvat viheraluejärjestelmät ja laaditaan viheralueita koskevat esisuunnitelmat sekä hoitoluokitukset. Erityistä huomiota kiinnitetään hulevesiä puhdistavien vesiaiheiden kehittämiseen sekä rakennettavilta alueilta tulevien ylijäämämassojen sijoittamiseen siten, että ne vahvistavat maisemarakennetta. →→ Malin Henriksson p. 040 170 5609, Annukka Kuoppala p. 040 170 3349

4. Luontotietokanta ja luontosivustot Yleis- ja asemakaava-alueille tehdään maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät luontoa koskevat selvitykset, jotka kerätään luontotietokantaan. Tietokanta sisältää tietoja luontotyypeistä, kasvillisuudesta, linnustosta ja EU:n suojeludirektiivin mukaisista lajeista, kuten liito-oravista ja lepakoista. Kartoitusta, luontotietokannan kehittämistä sekä kaupungin luontosivustojen päivitystä jatketaan vuoden 2016 aikana. Luontosivusto löytyy osoitteesta: http://luonto.vaasa.fi. →→ Jan Nyman p. 040 846 8626, Malin Henriksson p. 040 170 5609, Laura Luomala p. 040 524 5615

22

Grönområdesplanering 1. Utvecklingsplaner för grönområdesstrukturens delområden Vasa stads grönområdesstruktur förstärks och förbättras genom att utvecklingsplaner görs upp för de olika delområdena och i planerna anpassas rekreationsanvändningen till områdenas natur- och upplevelsevärden. Målet är att skapa ändamålsenliga grönområden för olika typer av rekreation samtidigt som områdets naturtyper utvecklas genom lämplig skötsel och bearbetning. →→ Malin Henriksson, tfn 040 170 5609

2. Vattenområdesstrukturen Vasas vattenområdesstruktur kompletterar grönområdesstrukturen. I arbetet kartläggs nuläget och strukturen i fråga om vattendragen i Vasa samt undersöks utvecklingsmöjligheterna. I helheten ingår avrinningsområden, dagvatten m.m., där landhöjningen och klimatförändringen beaktas. Arbetet kommer att användas som underlag vid planläggning. →→ Malin Henriksson, tfn 040 170 5609

3. Grönområdesplanering i anslutning till detaljplanering Grönområdesstrukturerna, som baserar sig på landskapsstrukturen, granskas för detaljplanläggningen och preliminära planer och skötselklassificeringar för grönområdena görs upp. Särskild uppmärksamhet fästs på att utveckla vattenelement som renar dagvattnet och på placeringen av överskottsmassor från områden som bebyggs, så att de stärker landskapsstrukturen. →→ Malin Henriksson tfn 040 170 5609, Annukka Kuoppala tfn 040 170 3349

4. Naturdatabas och naturwebbsidor Naturutredningar, som markanvändnings- och bygglagen förutsätter, görs över general- och detaljplaneområdena och de samlas i en naturdatabas. Databasen innehåller information om naturtyper, vegetation, fåglar och arter som ingår i EU:s skyddsdirektiv, såsom flygekorrar och fladdermöss. Kartläggningen och utvecklandet av naturdatabasen samt uppdateringen av stadens naturwebbsidor fortsätter under år 2016. Naturwebbsidorna finns på adressen http://natur. vasa.fi. →→ Jan Nyman tfn 040 846 8626, Malin Henriksson tfn 040 170 5609, Laura Luomala tfn. 040 524 5615

Kaavakohteet ja hankkeet Vaasassa Planobjekt och -projekt i Vasa Asemakaavakohteet Detaljplaneobjekt Yleiskaavakohteet Generalplaneobjekt Kehityshankkeet Utvecklingsprojekt

23

Asemakaavoitus

Detaljplanläggning

* - merkityissä kohteissa edellytetään maankäyttösopimusta/-sopimuksia Kaavaprosessin laajuus on esitetty otsikossa suppeana, vakiona tai laajana.

I fråga om de objekt som anges med * förutsätts markanvändningsavtal.

Planprocessens omfattning är i rubriken angiven med begränsad, standard eller omfattande.

1. Meijerinkatu 2-4 *, AK1054, vakio Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa sisäliikuntapuiston sijoittuminen nykyiselle yhdistetylle teollisuus- ja varastorakennusten tontille. Samalla tarkastellaan kaupungin omistuksessa olevaa Tamronpuistoon laskevaa rinnealuetta. Vuonna 2015 asemakaavasta on valmisteluvaiheen kuulemista varten ollut nähtävillä kaksi vaihtoehtoista luonnosta, joista jatkokäsittelyyn on otettu vaihtoehto 1. Tässä vaihtoehdossa Tamronpuiston rinnealue on esitetty asuinkerrostalojen korttelialueena. Vaasan kiinteistötoimi tulee järjestämään tonttialueelle vuoden 2016 aikana laatuperustein ratkaistavan tontinluovutuskilpailun. Asemakaavarajausta laajennetaan Tamronpuiston suuntaan paloteknisistä syistä. Tavoitteena on asettaa asemakaavan muutosehdotus ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkisesti nähtäville vuoden 2016 aikana.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2017. →→ Kati Vuohijoki, p. 040 508 1003

2. Toriparkin laajennus *, AK1071, laaja Vaasan Toripysäköinti Oy on hakenut asemakaavan muutosta laajentaakseen pysäköintilaitosta Vaasanpuistikon alle välillä Pitkäkatu - Raastuvankatu. Asemakaavan muutos liittyy keskustan osayleiskaavatyöhön ja on osa keskustan kehittämisprosessia. Työssä selvitetään keskustan läpiajoliikenteen ja maanalaisen pysäköinnin lisäämisen vaikutuksia mm. keskustatoimintoihin, kaupunkikuvaan sekä yhdyskuntatalouteen.

Hanke edellyttää erilaisia päätöksiä ja sopimuksia kaupungin ja toimijan kesken ennen varsinaista kaavoitustyötä. →→ Marketta Kujala, p. 040 846 5191

24

1. Mejerigatan 2-4 *, AK1054, standard Målet för detaljplanen är att göra det möjligt med en inomhusidrottspark på den nuvarande kombinerade industri- och lagerbyggnadstomten. Samtidigt granskas det sluttningsområde som ägs av staden mot Tamroparken. År 2015 har två alternativa utkast varit framlagda för hörande i beredningsskedet och alternativ 1 har tagits till fortsatt behandling. I alternativ 1 har Tamroparkens sluttningsområde föreslagits som kvartersområde för bostadsvåningshus.

Vasas fastighetssektor kommer år 2016 att ordna en tomtöverlåtelsetävling som avgörs på kvalitetsgrunder i fråga om tomtområdet. Detaljplaneavgränsningen utvidgas i riktning mot Tamroparken av brandtekniska orsaker. Målet är att lägga fram detaljplaneändringsförslaget och ett uppdaterat program för deltagande och bedömning offentligt under år 2016. Målet är en lagakraftvun�nen detaljplan år 2017. →→ Kati Vuohijoki, tfn 040 508 1003

2. Utvidgning av Torgparkeringen *, AK1071, omfattande Vasa Torgparkering Ab har ansökt om en detaljplaneändring för att utvidga parkeringsanläggningen under Vasaesplanaden på avsnittet Storalånggatan Rådhusgatan. Detaljplaneändringen anknyter till arbetet med en delgeneralplan för centrum och är en del av processen med utveckling av centrum. I arbetet utreds konsekvenserna av ökad genomfartstrafik genom centrum och ökad underjordisk parkering bl.a. på centrumfunktionerna, stadsbilden och samhällsekonomin.

Projektet förutsätter olika beslut och avtal mellan staden och aktören före det egentliga planläggningsarbetet. →→ Marketta Kujala, tfn 040 846 5191

Kaavakohteet ja hankkeet Vähässäkyrössä Planobjekt och -projekt i Lillkyro Yleiskaavakohteet Generalplaneobjekt

25

MAASILTA

RATAPUISTO RATA-ALUE 3.

Risön liikeja yritysalue *, AK993, vakio 100

Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen liikerakentamista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 120 000 m2 erilaisia liiketiloja.

Tavoitteena on luoda asemakaavalliset edellytykset viihtyisän, toimivan ja elinkeinoelämältään vilkkaan alueen rakentumiselle. Asemakaavan luonnosvaihtoehdot ovat olleet valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä keväällä 2013.

Suunnittelualuetta koskien on vuonna 2015 teetetty tulvasuojelun yleissuunnitelma ja maarakenteiden rakennettavuusselvitys. Risön alueen nyky- ja tulevaisuuden toimijoiden kanssa on käyty neuvotteluita alueen tulevasta käytöstä.

Vaasan kaupungin ja KPO:n välinen yhteistyösopimus on voimassa 31.12.2016 asti. Asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville keväällä 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava loppuvuodesta 2016. →→ Juha-Matti Linna, p. 040 575 9377

4. Laajametsä II, AK998, vakio Laajametsän alueella laajennetaan toimitila-, teollisuus- ja varastorakentamisen korttelialueita kaupungin omistamilla mailla. Kaavaluonnokset ovat olleet valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä elokuussa 2015. Asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville kesällä 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava loppuvuodesta 2016. →→ Juha-Matti Linna, p. 040 575 9377

5. Liisanlehto *, AK1062, vakio Asemakaavan muutostyön tavoitteena on laatia asemakaava, joka ohjaa alueen liikerakentamista. Alueelle on tarkoitus sijoittaa noin 55 000 m2 erilaisia liiketiloja. Tavoitteena on luoda Vaasan laatukäytäväajatuksen mukaisesti asemakaavalliset edellytykset viihtyisän, toimivan ja elinkeinoelämältään vilkkaan alueen rakentumiselle. Asemakaavan muutosluonnos on tarkoitus asettaa valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville vuonna 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2017. →→ Reino Vuoto p. 040 846 5178

26

OPISTOKADUN TORIAUKIO

SÄILYTETTÄVÄ KONTTORIRAKENNU

3. Risö affärs- och företagsområde *, AK993, standard

Syftet med planläggningsarbetet är att utarbeta en detaljplan som styr affärsbyggandet på området. Det är meningen att ca 120 000 m² affärslokaler av olika slag ska förläggas på området. Målet är att skapa detaljplanemässiga förutsättningar för uppbyggandet av ett trivsamt och fungerande område med ett livligt näringsliv. Alternativa detaljplaneutkast har varit framlagda för hörande i beredningsskedet våren 2013. År 2015 har en översiktsplan för översvämningsskyddet och en utredning om markstrukturens bebyggbarhet gjorts beträffande planeringsområdet. Med de nuvarande och framtida aktörerna i området Risö har förhandlingar förts om den kommande användningen av området. Samarbetsavtalet mellan Vasa stad och KPO gäller till 31.12.2016. Avsikten är att detaljplaneförslaget ska läggas fram offentligt våren 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan i slutet av år 2016. →→ Juha-Matti Linna, tfn 040 575 9377

4. Långskogen II, AK998, standard På Långskogsområdet utvidgas kvartersområdena för verksamhetslokals-, industri- och lagerbyggande på mark som staden äger. Planutkasten har varit framlagda för hörande i beredningsskedet i augusti 2015. Avsikten är att detaljplaneförslaget ska läggas fram offentligt sommaren 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan i slutet av år 2016. →→ Juha-Matti Linna, tfn 040 575 9377

5. Liselund *, AK1062, standard Målet med detaljplaneändringsarbetet är att göra upp en detaljplan som styr affärsbyggandet på området. Det är meningen att ca 55 000 m² affärslokaler av olika slag ska förläggas på området. Målet är att i enligthet med idén om en kvalitetskorridor i Vasa skapa detaljplanemässiga förutsättningar för uppbyggandet av ett trivsamt och fungerande område med ett livligt näringsliv. Avsikten är att ett utkast till detaljplaneändring ska läggas fram för hörande i beredningsskedet år 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2017. →→ Reino Vuoto tfn 040 846 5178

US

OPISTOKADUN TORIAUKIO

6. Klemettilän pieni kolmio *, AK1066, vakio

OPISTOKATU

OPISTOKADUN VANHAA RAKENNETTA

6. Klemetsö lilla triangel *, AK1066, standard

101 RADANVARSIPUISTO, LEIKKAUS B-B 1:250

Tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset Sepänkyläntien, Sairaskodinkadun ja Meijerinkadun rajaaman kolmiokorttelin kehittämiseksi liikealueena osana keskusta-aluetta. Korttelia tulee kehittää kaupunkimaiseksi ja mahdollisimman tehokkaasti. Kaupunkimaisen rakentamisen toteutumiseksi kaavassa tullaan kiinnittämään huomiota kerroslukuun ja rakennuskorkeuteen sekä rakennusmassojen mittasuhteisiin ja sijaintiin. Nykyinen puistomainen alueen osa muutetaan rakennusalaksi, mutta puistomaisuutta lisätään korttelia kiertävillä istutuksilla. Asemakaavan muutosluonnos on tarkoitus asettaa valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtäville keväällä 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2016 aikana. →→ Juha-Matti Linna, p. 040 575 9377

Målet är att skapa planmässiga förutsättningar för utvecklande av det av Smedsbyvägen, Sjukhemsgatan och Mejerigatan avgränsade triangelkvarteret som affärsområde och som en del av centrumområdet. Kvarteret bör utvecklas urbant och så effektivt som möjligt. För att det urbana byggandet ska bli verklighet, kommer i planen uppmärksamhet att fästas vid våningsantalet och byggnadshöjden samt byggmassornas dimensioner och läge. Den nuvarande parkliknande områdesdelen ändras till byggnadsyta men parklikheten kommer att utökas med planteringar kring kvarteret. Avsikten är att ett utkast till detaljplaneändring ska läggas fram för hörande i beredningsskedet våren 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år 2016. →→ Juha-Matti Linna, tfn 040 575 9377

7. Klemettilän iso kolmio *, AK1067, vakio

7. Klemetsö stora triangel *, AK1067, standard

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset Klemettilän ison kolmiokorttelin kehittämiseksi osana keskusta-alueen kehityskäytävää Sepänkylän suuntaan. Korttelia kehitetään kaupunkimaiseksi ja mahdollisimman tehokkaaksi liikealueeksi. Kaupunkimaisen rakentamisen toteutumiseksi kaavassa tullaan kiinnittämään huomiota kerroslukuun ja rakennuskorkeuteen sekä rakennusmassojen mittasuhteisiin ja sijaintiin. Pysäköintialueiden sijoitusta tarkistetaan kaupunkikuvan ja toiminnallisuuden näkökulmista. Mikäli kortteli rakentuu eri vaiheissa, tulee varmistua eri rakennusvaiheiden sopivuudesta kokonaisuuteen. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2017 aikana. →→ Juha-Matti Linna, p. 040 575 9377

Målet för detaljplaneändringen är att skapa förutsättningar för utvecklande av Klemetsö stora triangelkvarter som en del av centrumområdets utvecklingskorridor i riktning mot Smedsby. Kvarteret utvecklas till ett urbant och så effektivt affärsområde som möjligt. För att det urbana byggandet ska bli verklighet, kommer i planen uppmärksamhet att fästas vid våningsantalet och byggnadshöjden samt byggmassornas dimensioner och läge. Placeringen av parkeringsområdena justeras utgående från stadsbilden och funktionaliteten.

Ifall kvarteret byggs upp i olika skeden, bör man försäkra sig om att de olika byggnadsskedena är lämpliga i helheten. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år 2017. →→ Juha-Matti Linna, tfn 040 575 9377

8. Sataman tarkistus, AK1045, vakio Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mm. sataman alueen aluerajauksia ja teollisuuden sijoittumisen vaatimuksia teollisuusrakennusten korttelialueella.

Lisäksi tarkistetaan tarpeellisilta osin katutilojen sijaintia, sataman rahtiliikenteen toiminnalle oleellisia liittymäkieltomerkintöjä, tontinrajoja ja päivitetään korttelinumerot, jolloin tonttijaot ovat mahdollisia. VASEK on teettänyt vuonna 2015 Vaasan sataman tilankäytön tehostamisselvityksen, joka liittyy sataman logistisiin järjestelyihin. Asemakaavan päivitetty muutosehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2017 aikana. →→ Juha-Matti Linna, p. 040 575 9377

8. Justering av hamnen, AK1045, standard I detaljplaneändringen undersöks bl.a. avgränsningarna av hamnområdet och kraven som gäller industrins lokalisering i kvartersområdet för industribyggnader. Därtill justeras till nödvändiga delar gaturummens läge, anslutningsförbudsbeteckningar som är viktiga för frakttrafiken i hamnen, tomtgränser och uppdateras kvartersnummer, varvid tomtindelningar är möjliga. VASEK har år 2015 låtit göra en utredning om effektivering av utrymmet i Vasa hamn i anslutning till hamnens logistikarrangemang. Avsikten är att ett uppdaterat förslag till ändring av detaljplanen ska läggas fram offentligt under år 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år 2017. →→ Juha-Matti Linna, tfn 040 575 9377

27

9. Pilvilammen yritysalue *, AK980, vakio

9. Molnträskets företagsområde *, AK980, standard

Asemakaava koskee Pilvilammen vieressä sijaitsevaa tehdasaluetta, neljää Kappelinmäellä sijaitsevaa hautausmaata, kahta maatilojen talouskeskusta sekä pelto-, metsä- ja tiealueita. Tehdasalueen omistaja ja päätoimija Uponor Infra on päättänyt vähentää muoviputkien valmistusta Vaasassa. Nykyisen yritystoiminnan muuttuessa on mahdollisuus katsoa yritysalueen kehittämisvaihtoehtoja uudesta näkökulmasta. Suunnittelualueella on erityisiä luonto- ja kulttuuriarvoja. Pilvilampi toimii Vaasan Veden raakavesialtaana ja ranta-alueet ovat vedenottamon suojavyöhykettä. Pohjoisesta päin Sepänkylä-Kappelinmäen pohjavesialue ulottuu suunnittelualueelle. Etelästä päin suunnittelualueelle ulottuu Vanhan Vaasan valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Pohjavesialueelle on tehty suojelu- ja kunnostussuunnitelma (2011), suunnittelualueelle on tehty luonto- ja hulevesiselvitykset (2009–2011) ja yritysalueelle on tehty kehittämissuunnitelma (2009). Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä keväällä 2011. Tavoitteena on tarkistaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä laatia asemakaavan luonnos ja ehdotus vuoden 2016 aikana. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2017 alussa. →→ Aila Virtanen, p. 040 761 6776

Detaljplanen gäller fabriksområdet intill Molnträsket, fyra begravningsplatser på Kapellbacken, två driftscentrum för lantbrukslägenheter samt åker-, skogsoch vägområden. Fabriksområdets ägare och huvudaktören Uponor Infra har beslutat inskränka tillverkningen av plaströr i Vasa. När den nuvarande företagsverksamheten förändras är det möjligt att granska alternativen för utvecklande av företagsområdet ur en ny synvinkel. Det finns särskilda natur- och kulturvärden på planeringsområdet. Molnträsket fungerar som Vasa Vattens råvattenbassäng och strandområdena är vattentagets skyddszon. Norrifrån sträcker sig Smedsby-Kapellbackens grundvattenområde till planeringsområdet. Söderifrån sträcker sig Gamla Vasa nationellt värdefulla landskapsområde till planeringsområdet. För grundvattenområdet har en skydds- och iståndsättningsplan gjorts (2011), för planeringsområdet natur- och dagvattenutredningar (2009-2011) och för företagsområdet en utvecklingsplan (2009). Programmet för deltagande och bedömning av detaljplanen har varit framlagt våren 2011.

Målet är att justera programmet för deltagande och bedömning och att utarbeta ett utkast och ett förslag till detaljplan under år 2016. Målet är en lagakraftvun�nen detaljplan i början av år 2017. →→ Aila Virtanen, tfn 040 761 6776

10. Vanhan Vaasan asema, AK1074, vakio Vanhan Vaasan aseman ja raunioalueen asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada kulttuurihistorialliselle alueelle määriteltyä tulevaisuuden käyttöä arvokkaan miljöön säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmasta. Asemakaavatyön aikana selvitetään raunioalueen kattamismahdollisuus, tarkistetaan asemapuiston entisten rautatierakennusten rakennussuojelu sekä määritellään lisärakentamisen käyttötarkoitus, määrä ja tapa. Suunnittelualueen kehittämisestä tehdään malli, jossa kuvataan alueen määrätietoista kehittämistä erilaisten kulttuuritoimintojen käyttöön. Vaasan kaupunki, museoviranomaiset, alueen asukkaat ja alueesta kiinnostuneet eri kulttuurialojen edustajat ja toimijat ovat keskeisiä osallisia alueen tulevaisuuden suunnittelua koskevissa ratkaisuissa.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2017 alussa. →→ Juha-Matti Linna, p. 040 575 9377, Anne Majaneva p. 040 743 8149

28

10. Gamla Vasa station, AK1074, standard Målet för ändringen av detaljplanen för Gamla Vasa station och ruinområde är att få den framtida användningen av det kulturhistoriska området fastställd utgående från bevarande och utvecklande av den värdefulla miljön. Under detaljplanearbetet utreds möjligheten att bygga tak över ruinområdet, granskas byggnadsskyddet i fråga om de tidigare järnvägsbyggnaderna i stationsparken samt fastställs användningsändamålet, mängden och utförandet vad gäller utbyggnaden. En mall utarbetas för utvecklande av planeringsområdet och i den beskrivs en målmedveten utveckling av området så att det kan användas för olika typer av kulturverksamhet. Vasa stad, museimyndigheterna, områdets invånare och representanter för och aktörer inom olika kultursektorer som är intresserade av området är centrala intressenter i fråga om lösningarna som gäller den framtida planeringen av området. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan i början av år 2017. →→ Juha-Matti Linna tfn 040 575 9377, Anne Majaneva tfn 040 743 8149

11. Minimani *, AK1075, vakio

11. Minimani *, AK1075, standard

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tarkastella Minimanin alueen liikennöinnin sujuvuutta, kaupan tontin pysäköintitarvetta, viereisten rakentamattomien asuinkerrostalotonttien tulevaisuutta, sekä mahdollisesti Olympiakadun varrella olevien tonttien kehittämistä. Kaavoitus alkaa kaavoituksen käynnistämissopimuksen myötä. →→ Eija Kangas, p. 0400 961 090

Målet för detaljplaneändringen är att granska smidigheten i trafiken på Minimanis område, parkeringsbehovet på affärstomten, framtiden för de intilliggande obebyggda bostadsvåningshustomterna och eventuellt en utveckling av tomterna invid Olympiagatan. Planläggningen startar i och med avtalet om inledande av planläggning. →→ Eija Kangas, tfn 0400 961 090

12. Raviradan alue, AK1073, vakio

12. Travbaneområdet, AK1073, standard

Hanke koskee Vaasan ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevaa aluetta, joka on osa kaupungin sisääntulomaisemaa ja toiminut 60 vuotta raviratana. Vaasan kaupunki on suunnitellut jo pidempään raviratatoiminnan korvaamista kaupungin keskustaa jatkavalla asuinrakentamisella mm. Hietalahden kehityshankkeen ja yleiskaavan 2030 yhteydessä. Alueen suunnittelu jatkui vuonna 2013 Raviradan alueen yleisen ideakilpailun järjestämisellä, jolla tavoiteltiin noin 100 000 k-m2 asuntorakentamisen, ja siihen liittyvien palveluiden idearatkaisua asemakaavatyön pohjaksi. Kilpailun voittajaksi nousi Mandaworks-toimiston ehdotus Inside Outside Vaasa. Suunnitelmassa jatkettiin kaupungin ruutukaavaa sitoen näin raviradan alue luontevasti osaksi keskustaa ja Vaasan maankäytön suunnittelun historiaa. Ehdotus onnistui lisäksi luomaan yhteyden suorakulmaisen ruutukaavan ja sitä ympäröivien toimintojen välille ruutukaavaa ”rikkovilla” diagonaalisilla kaduilla ja kävelykaduilla, jotka muodostavat korttelirakenteeseen myös mielenkiintoisia kaupunkitiloja. Kaupunkitilat luovat hyvät puitteet palveluiltaan ja toiminnoiltaan sekoittuneen monimuotoisen kaupunginosan syntymiseen.

Projektet gäller ett område i närheten av Vasas stadskärna och det är en del av stadens infartslandskap och har i 60 år fungerat som travbana. Vasa stad har redan länge planerat att ersätta travbaneverksamheten med bostadsbyggande som en fortsättning på stadens centrum, bl.a. i samband med ett projekt för utveckling av Sandviken och generalplanen 2030. Planeringen av området fortsatte år 2013 med en allmän idétävling om travbaneområdet. Målet var bostadsbyggande på ca 100 000 m² vy och en idélösning i fråga om service i anslutning därtill som grund för detaljplanearbetet. Tävlingen vanns av byrån Mandaworks förslag Inside Outside Vasa. I planen förlängdes stadens rutplan och därmed blev travbaneområdet en naturlig del av centrum och Vasas historia vad gäller markanvändningsplanering. Därtill lyckades förslaget skapa en förbindelse mellan den rätvinkliga rutplanen och de omgivande funktionerna med i förhållande till rutplanen diagonala gator och gågator som också bildar intressanta stadsrum i kvartersstrukturen. Stadsrummen skapar goda ramar för uppkomsten av en stadsdel som vad beträffar service och funktioner kommer att vara blandad och varierande.

Tavoitteena on, että alueen asemakaavatyön pohjana toimiva yleissuunnitelma saadaan valmiiksi vuoden 2016 aikana ja asemakaava vuoden 2017 loppuun mennessä. →→ Oliver Schulte-Tigges, p. 040 846 7792

13. Palosaaren salmen alue *, AK1000, vakio Asemakaava koskee Mansikkasaarta, Palosaaren salmen puistoalueita, ns. ”Rahkolan” ja ”Saippuanrannan” tontteja, Påttin puhdistamon aluetta sekä osaa Varisselän puistosta.

Asemakaavassa määritellään Vaasan yleiskaavan 2030 sekä alueen ideakilpailun pohjalta historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävän Palosaaren salmen alueen tulevaa maankäyttöä, rakennussuojelun laajuutta ja sisältöä. Lisäksi selvitetään, mitä toimenpiteitä esitettävä maankäyttö edellyttää Påttin puhdistamon osalta. Tavoitteena on kehittää Palosaaren Salmen alueesta korkeatasoinen kaupunkimiljöö. Uudisrakentaminen sekä alueen rakennussuojelulliset ja maisemalliset haasteet sovitetaan arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi, toimivaksi ja toteutuskelpoiseksi kokonaisuudeksi siten, että alue muodostuisi aktiiviseksi osaksi kaupunginrantaa kiertävää puisto- ja vapaa-ajan vyöhykettä.

Asemakaava tuli vireille 26.11.2013 ja sen luonnos on ollut nähtävillä vuonna 2015.

Kaavaa on tarkoitus viedä eteenpäin Påttin alueen hajuhaittoihin liittyvien maankäytöllisten ratkaisujen selvittyä. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Oliver Schulte-Tigges, p.040 846 7792

14. Höstvesi / pientaloalueen asemakaava *, AK986, laaja Vähänkyröntien varrella sijaitseva kaava-alue osoitetaan pääasiassa pientaloasutukselle. Kaupungin omistaman maan lisäksi asemakaavoitetaan Höstveden kyläalue. Alueelle on esitetty 111 uutta omakotitalotonttia ja 7 uutta rivitalotonttia. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä vuonna 2015. Lausuntojen perusteella tehtyjen mahdollisten täsmennysten jälkeen kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuustoon. →→ Janina Lepistö, p. 040 846 7202

Målet är att översiktsplanen som ska fungera som grund för arbetet med en detaljplan för området ska bli klar under år 2016 och detaljplanen till slutet av år 2017. →→ Oliver Schulte-Tigges, tfn 040 846 7792

13. Brändö sunds område *, AK1000, standard Detaljplanen gäller Smulterö, parkområden vid Brändö sund, s.k. Rahkolas och Tvålstrandens tomter, Påttska reningsverkets område och en del av Kråkfjärdsparken.

I detaljplanen definieras den kommande markanvändningen, byggnadsskyddets omfattning och innehåll för historiskt och stadsbildsmässigt betydelsefulla Brändö sunds område utgående från Vasa generalplan 2030 och idétävlingen om området. Därtill utreds vilka åtgärder den markanvändning som förs fram förutsätter i fråga om Påttska reningsverket. Målet är att utveckla Brändö sunds område till en högklassig stadsmiljö. Nybyggandet och utmaningarna när det gäller byggnadsskydd i området och landskapet sammanjämkas till en arkitektoniskt högklassig, fungerande och genomförbar helhet, så att området blir en aktiv del av park- och fritidszonen längs med stadsstranden.

Frågan om en detaljplan väcktes 26.11.2013 och ett detaljplaneutkast var framlagt år 2015. Avsikten är att föra planen vidare när lösningarna som gäller markanvändningen i anslutning till luktolägenheterna på Påttska området har blivit klara. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Oliver Schulte-Tigges, tfn 040 846 7792

14. Höstves/detaljplan för småhusområde *, AK986, omfattande Planområdet, som är beläget invid Lillkyrovägen, anvisas i huvudsak för småhusbebyggelse. Utöver den av staden ägda marken detaljplaneras Höstves byområde. På området har föreslagits 111 nya egnahemstomter och sju nya radhustomter. Planförslaget var offentligt framlagt år 2015. Efter eventuella preciseringar på basis av utlåtandena framskrider planförslaget via stadsstyrelsen till stadsfullmäktige. →→ Janina Lepistö, tfn 040 846 7202

29

15. Keskussairaalan alue sekä Hietalahden villanpuiston ja Bragen alue *, AK989, vakio

15. Centralsjukhusområdet samt parken vid Sandviksvillan och Brageområdet *, AK989, standard

Asemakaavamuutoksen lähtökohtana on keskussairaala-alueelle kohdistuva merkittävä täydennysrakentamispaine, mm. kaupungin pääterveysaseman sijoittaminen alueelle sekä lisärakentamisesta aiheutuvien pysäköintitarpeiden ja liikennejärjestelymuutosten hallinta. Hietalahden puiston ja Villan sekä Bragen alueen kaavoitustyössä päivitetään vanhentunut asemakaava kaupungin arvokkaalle urheilu-, ulkoilu- ja rantapuistomiljöölle.

Utgångspunkten för detaljplaneändringen är ett betydande behov av kompletterande byggande på centralsjukhusområdet, bl.a. förläggandet av stadens huvudhälsostation på området samt hanteringen av parkeringsbehoven och trafikregleringsändringarna på grund av utbyggnaden. I planläggningsarbetet som gäller Sandviksparken och Sandviksvillans område samt Brageområdet uppdateras en föråldrad detaljplan för en värdefull idrotts-, frilufts- och strandparksmiljö i staden.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2015. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Marketta Kujala p. 040 846 5191, Eija Kangas p. 0400 961 090

16. Vaasa Arena, AK1068, vakio Asemakaavan muutos koskee Vaasa Arenaa ja lähiympäristöä. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa seudullisesti merkittävän urheilu- ja tapahtumakeskuksen laajentaminen ja sen ympäristön kehittäminen. Asemakaavan luonnos pidettiin nähtävillä joulukuussa 2015. Kaavaluonnoksen mukaan jäähallia voitaisiin laajentaa pysäköintialueen suuntaan. Kaavaluonnokseen sisältyi myös ehdotus pysäköintilaitoksen rakentamisesta tontin nykyiselle pysäköintialueelle. Lisäksi moottoritien alikulkutunnelia ehdotetaan levennettävän kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2016 aikana. →→ Toni Lustila, p. 040 758 6794

17. Onkilahden puisto *, AK970, vakio Onkilahden puiston vanhan hautausmaa-alueen ja korttelin 57:n asemakaavoja tarkistetaan ja kehitetään. Korttelissa 57 luodaan edellytyksiä lisärakentamiselle. Asemakaavan muutos on seuraavaksi etenemässä kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston käsittelyyn tarvittavien sopimusten kanssa. →→ Emma Pitkäjärvi, puh. 040 354 2819

18. Klemettilän laitosalue, AK977, vakio Suunnittelu koskee Sairaskodinkadun, Sepänkyläntien ja Tammikaivontien rajaamaa aluetta. Alueella sijaitsevat Vaasan ammattiopiston Sampo-kampus, pelastuslaitos ja pääterveysasema. Alueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaat entisen kunnalliskodin rakennukset. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on alueen korttelirakenteen ja käyttötarkoituksen tarkistus vastaamaan Vaasan yleiskaava 2030:ta sekä opetus- ja sosiaalitoimen muuttuneita tarpeita. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä vuonna 2014.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava keväällä 2016. →→ Matti Laaksonen, p. 040 846 8379

19. Palosaaren Kampus, Wolffintie 27-31, AK1051, vakio Asemakaavan muutos koskee ns. Novian korttelia osoitteessa Wolffintie 27-31 sekä Palosaaren yleistä torialuetta. Asemakaavassa tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa alueelle mm. palvelu- ja palveluasumistoimintoja sekä asumista. Tarkastelussa on Vaasan kaupungin omistaman ja Palosaaren kampus Koy:n hallinnassa olevan tontin 16-15-1 Kapteeninkadun puoleinen osa, jolla sijaitsee vaikeasti hyödynnettävä koulurakennuksen osa. Tavoitteena on täydentää korttelin rakentamisella Palosaarelle ominaista eheämpää kaupunkimaista rakennetta.

Asemakaavassa tarkistetaan myös Palosaaren torin asemakaavallinen tilanne ja toiminnalliset tarpeet.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2015 ja ehdotus asetettiin nähtäville maaliskuussa 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava kesällä 2016. →→ Oliver Schulte-Tigges, p. 040 846 7792

30

Utkastet till detaljplaneändring har varit framlagt hösten 2015. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Marketta Kujala tfn 040 846 5191, Eija Kangas tfn 0400 961 090

16. Vasa Arena, AK1068, standard Detaljplaneändringen gäller Vasa Arena och näromgivningen. Syftet med detaljplaneändringen är att möjliggöra en utvidgning av det regionalt betydelsefulla idrotts- och evenemangscentret och att utveckla dess omgivning. Detaljplaneutkastet var framlagt i december 2015. Enligt planutkastet kunde ishallen utvidgas i riktning mot parkeringsområdet. I planutkastet ingick också ett förslag om byggande av en parkeringsanläggning på tomtens nuvarande parkeringsområde. Därtill föreslås att tunneln under motorvägen ska breddas för att förbättra säkerheten för lättrafiken. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år 2016. →→ Toni Lustila, tfn 040 758 6794

17. Metviksparken *, AK970, standard Detaljplanerna för det gamla begravningsplatsområdet vid Metviksparken och detaljplanerna för kvarter 57 justeras och utvecklas. I kvarter 57 skapas förutsättningar för tilläggsbyggande. Som följande framskrider detaljplaneändringen via stadsstyrelsen till behandling i stadsfullmäktige med nödvändiga avtal. →→ Emma Pitkäjärvi, tfn 040 354 2819

18. Klemetsö anläggningsområde, AK977, standard Planeringen gäller det av Sjukhemsgatan, Smedsbyvägen och Dammbrunnsvägen avgränsade området. På området finns Vasa yrkesinstituts campus Sampo, räddningsverket och huvudhälsostationen. På området finns de kulturhistoriskt mycket värdefulla f.d. kommunalhemsbyggnaderna. Syftet med detaljplaneändringen är en justering av områdets kvartersstruktur och användningsändamål så att dessa motsvarar Vasa generalplan 2030 samt de ändrade behoven inom utbildnings- och socialväsendet. Förslaget till detaljplaneändring har varit framlagt år 2014. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan våren 2016. →→ Matti Laaksonen, tfn 040 846 8379

19. Brändö campus, Wolffskavägen 27-31, AK1051, standard Detaljplaneändringen berör det s.k. Noviakvarteret på adressen Wolffskavägen 27-31 och det allmänna torgområdet i Brändö. I detaljplanen undersöks möjligheten att placera bl.a. service- och serviceboendefunktioner samt boende på området. Föremål för granskning är en del mot Kaptensgatan av tomten 16-15-1, som ägs av Vasa stad och förvaltas av Brändö Campus Fab och på vilken det finns en svårutnyttjad del av en skolbyggnad. Målet är att genom att bygga i kvarteret komplettera den för Brändö särpräglade, mera enhetliga urbana strukturen. I detaljplanen granskas också detaljplanesituationen och de funktionella behoven för Brändö torgs del.

Utkastet till ändring av detaljplanen har varit framlagt hösten 2015 och ett förslag lades fram i mars 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan sommaren 2016. →→ Oliver Schulte-Tigges, tfn 040 846 7792

20. Evangeliska folkhögskolan, AK1064, vakio

20. Evangeliska folkhögskolan, AK1064, standard

Asemakaavan muutoksella koulun tontti jaetaan kahdeksi tontiksi. Toinen tontti osoitetaan asuinkerrostalorakentamiselle ja laajennuksen rakentaminen koulurakennusten väliin tehdään mahdolliseksi. Uudisrakentamisen kaupunkikuvalliset tavoitteet ovat korkeat johtuen sijainnista valtakunnallisesti merkittävällä Vaasan keskustan rantavyöhykkeellä.

Med detaljplaneändringen delas skoltomten itu och den ena tomten anvisas för bostadsvåningshusbyggande och uppförandet av en utbyggnad mellan skolbyggnaderna möjliggörs. De stadsbildsmässiga målen för nybyggnaden är höga beroende på läget i den nationellt betydelsefulla strandzonen i Vasa centrum.

Utkastet till detaljplaneändring har varit framlagt i januari-februari 2016 och det framskrider till förslagsskedet före sommaren. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Anne Majaneva, tfn 040 743 8149

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä tammi-helmikuussa 2016 ja se etenee ehdotusvaiheeseen ennen kesää. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Anne Majaneva, p. 040 743 8149

21. Vanha Satama *, AK996, vakio Vanhan sataman asemakaavoitus on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotuksen mukaan alueesta kasvaa noin 500 asukkaan ja 120 omakotitontin alue, jonne kaavoitetaan myös huomattava määrä asuinpientalo- ja rivitalorakentamiseen tarkoitettuja tontteja. Kaavaehdotuksen mukaan Vanhan sataman kyläaluetta täydennetään maltillisesti uusilla tonteilla säilyttäen sen väljyys ja luonnonläheisyys. Hevossaarentietä on tarkoitus jatkaa moottoritien suuntaisesti alueelle, jonne kaavaehdotuksen mukaan rakennettaisiin noin viisikymmentä omakotitonttia ja useita rivitaloja. Asemakaavassa kiinnitetään myös erityistä huomiota alueen luonnon ja kulttuurihistorian erityispiirteisiin.

Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Toni Lustila p. 040 758 6794, Janina Lepistö p. 040 846 7202

22. Metsäkallionkatu 32–34, AK1069, suppea Vaasan kaupungin kiinteistötoimi on hakenut asemakaavan muutosta osoitteeseen Metsäkallionkatu 32 ja 34. Tontit ovat Vaasan kaupungin omistuksessa.

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on edesauttaa rakentamatta jääneiden tonttien luovuttamista ja toteuttamista. Kaavatyössä selvitetään kallioiselle rakennuspaikalle hyvin sopiva rakentamistapa ja liittymäjärjestelyt. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Toni Lustila, p. 040 758 6794

23. Rantakorttelit *, AK1052, vakio Asemakaavan muutoksella ajantasaistetaan kaavaa vastaamaan rakennettua ympäristöä ja suojellaan arvokkaiksi luokiteltuja rakennuksia. Kaavamuutos mahdollistaa myös maltillista täydennysrakentamista palokadun ja Koulukadun välissä, kun pysäköintijärjestelyt saadaan muutettua. Alueen pääkäyttötarkoitus pysyy entisellään asuinkerrostalojen korttelialueena, joka sallii katutasossa liiketilaa sekä yhden kiinteistön osalta vanhusten palveluasumista. Kaavoitettava alue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja kaavan etenemisen aikataulu riippuu kaavoituksen käynnistämissopimuksista. →→ Anne Majaneva, p. 040 743 8149

24. Lemmenpolku 3 *, AK1047, vakio Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korkea rakentaminen.

Asemakaavan muutos on seuraavaksi etenemässä kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston käsittelyyn tarvittavien sopimusten kanssa. →→ Oliver Schulte-Tigges, p. 040 846 7792

25. Kalaranta *, AK967, vakio

21. Gamla hamnen *, AK996, standard Detaljplanläggningen av Gamla hamnen har framskridit till planförslagsskedet.

Enligt planförslaget kommer området att växa till ett område med ca fem hundra invånare och 120 egnahemstomter, där också en betydande mängd tomter för småhus och radhus planläggs. Enligt planförslaget kompletteras Gamla hamnens byområde måttligt med nya tomter medan luftigheten och närheten till naturen bevaras. Avsikten är att Hästholmsvägen ska förlängas i riktning med motorvägen till ett område där enligt planförslaget ca femtio egnahemstomter och flera radhus ska byggas. I detaljplanen fästs också särskild uppmärksamhet på särdragen i områdets natur och kulturhistoria. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Toni Lustila tfn 040 758 6794, Janina Lepistö tfn 040 846 7202

22. Skogsbergsgatan 32-34, AK1069, begränsad Vasa stads fastighetssektor har ansökt om en detaljplaneändring i fråga om Skogsbergsgatan 32 och 34. Tomterna är i Vasa stads ägo. Målet för detaljplaneändringen är att främja överlåtelsen och förverkligandet av tomter som har förblivit obebyggda. I planarbetet utreds vilket byggande som är lämpligt på den bergiga byggplatsen och infartsarrangemangen. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Toni Lustila, tfn 040 758 6794

23. Strandkvarteren *, AK1052, standard En detaljplaneändring enligt vilken planen uppdateras så att den motsvarar den byggda miljön och de byggnader som har klassificerats som värdefulla skyddas.

Planändringen möjliggör också ett måttligt kompletterande byggande mellan brandgatan och Skolhusgatan när parkeringsregleringarna ändras. Områdets huvudsakliga ändamål förblir oförändrat, dvs. kvartersområde för bostadsvåningshus, där affärsutrymme är tillåtet på gatuplanet och i fråga om en fastighet serviceboende för äldre. Det område som planläggs är huvudsakligen i privat ägo och tidtabellen för planens framskridande är beroende av avtal om planläggningsstart.

Anne Majaneva, tfn 040 743 8149

24. Kärleksstigen 3 *, AK1047, standard Målet för detaljplaneändringen är att göra högt byggande möjligt. Som följande framskrider detaljplaneändringen via stadsstyrelsen till behandling i stadsfullmäktige med nödvändiga avtal. →→ Oliver Schulte-Tigges, tfn 040 846 7792

25. Fiskstranden *, AK967, standard

Kaavan tavoitteena on kehittää ranta-aluetta vuonna 2010 tehdyn yleissuunnitelman pohjalta eläväksi osaksi kaupunkia niin, että alueiden arvo ja merkitys säilyy. Asemakaavan mukaan Kalaranta on pienvenevalkama-aluetta, istutettavaa puistoaluetta sekä hallinto- ja virastorakennusten aluetta. Käyttötarkoitusta tarkistetaan hallinto- ja virastorakennusten alueen osalta niin, että entisen Vesiylioikeuden rakennuksen tonttialue muutetaan suojeltavien rakennusten korttelialueeksi. Kalarannan alueen täydennysrakentaminen mahdollistetaan tavalla, joka aktivoi aluetta sekä palvelee rantapuiston ja venesataman käyttäjiä.

Mål för planen är att utveckla strandområdet utgående från en översiktsplan från år 2010 till en levande del av staden så att områdenas värde och betydelse bibehålls. Enligt detaljplanen är Fiskstranden småbåtshamnområde, parkområde som ska planteras samt område för förvaltnings- och ämbetsverksbyggnader.

Användningsändamålet för området för förvaltnings- och ämbetsverksbyggnader justeras så att f.d. vattendomstolsbyggnadens tomtområde ändras till kvartersområde för byggnader som bör skyddas. Kompletterande byggande på Fiskstrandsområdet möjliggörs på ett sätt som aktiverar området samt betjänar dem som använder strandparken och båthamnen.

Vaasan kiinteistötoimi järjestää vuoden 2016 aikana laatukilpailun, jolla ratkaistaan Kalarannassa sijaitsevan rakennuspaikan luovutus sopivimmalle toteuttajataholle. Rakennuspaikalla nykyisin sijaitseva Kalahallirakennus korvataan uudella liikerakennuksella, jolle osoitetaan rakennusoikeutta 400 m2. Kilpailulla pyritään varmistamaan rakentamisen laatu sekä sopeutuminen ympäristöön ja kaupunkikuvaan. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Kati Vuohijoki, p. 040 508 1003

Vasas fastighetssektor ordnar under år 2016 en kvalitetstävling med hjälp av vilken överlåtelse av byggplatsen på Fiskstranden till den mest lämpliga genomförandeparten avgörs. Fiskhallsbyggnaden, som för närvarande finns på byggplatsen, ersätts med en ny affärsbyggnad, för vilken en byggrätt på 400 m² anvisas. Strävan med tävlingen är att säkerställa byggkvaliteten och anpassningen till miljön och stadsbilden. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Kati Vuohijoki, tfn 040 508 1003

31

26. Siilot, AK1057, laaja

26. Silorna, AK1057, omfattande

Asemakaavan muutoksella tutkitaan sekä siilojen säilyttämisen että purkamisen edellytykset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä maaliskuussa 2015. Työ jatkuu tarvittavilla selvityksillä ja luonnosvaiheella.

Med detaljplaneändringen undersöks förutsättningarna för både bevarande och rivning av silorna. Programmet för deltagande och bedömning har varit framlagt i mars 2015. Arbetet fortsätter med nödvändiga utredningar och utkastskedet.

Uudisrakennusvaihtoehdossa alueen pääkäyttötarkoitus pysyy entisellään asumisen sallivana (AL). Kaavamuutos mahdollistaa myös julkisten tilojen rakentamisen. Rakennusoikeus määräytyy pysäköinti- ja käytettävissä olevan tilan asettamien mahdollisuuksien mukaan. Kaavassa huomioidaan uudisrakennuksen toimiminen samanaikaisesti historiallisesti arvokkaan, mutta massiivisen Höyrymyllyn ja toisaalta huomattavasti matalamman Pohjanmaan museon rakennuksen välissä. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Anne Majaneva, p. 040 743 8149

I nybyggnadsalternativet förblir områdets huvudanvändningsändamål oförändrat och det tillåter boende (AL). Planändringen gör det också möjligt att bygga offentliga utrymmen. Byggrätten bestäms enligt de möjligheter som parkeringsutrymmet och det utrymme som står till förfogande ger. I planen beaktas det att nybyggnaden samtidigt ska fungera mellan den historiskt värdefulla men massiva Ångkvarnen och Österbottens museums betydligt lägre byggnad. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Anne Majaneva, tfn 040 743 8149

27. Länsiniitty, AK1072, laaja

27. Västerängen, AK1072, omfattande

Yleiskaavan mukaisen pientalokaava-alueen asemakaavoitus alkaa vuoden 2016 aikana tehtävillä selvityksillä. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava 20172018 vuodenvaihteessa. →→ Janina Lepistö, p. 040 846 7202

Detaljplanläggningen av det generalplaneenliga planområdet för småhus startar med utredningar under år 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan kring årsskiftet 2017-2018. →→ Janina Lepistö, tfn 040 846 7202

Tiehankkeet

Vägprojekt

28. Yhdystien – Melaniementien risteys, AK 982, vakio

28. Korsningen av Förbindelsevägen – Melmovägen, AK 982, standard

Suunnittelu koskee Yhdystietä junaradalta Huutoniementien risteykseen ja siihen liittyviä alueita. Kaavahanke liittyy koko Yhdystien nelikaistaistamiseen. Nelikaistaistamisella parannetaan pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta toisella ajoradalla ja paremmilla liittymäjärjestelyillä. Tiealueen vieressä Melaniemessä on asemakaavoitettuja asuinkortteleita, jotka eivät ole toteutuneet ja niiltä on löytynyt suojeltavia luontoarvoja. Asemakaavan muutoksella turvataan luontoarvot ja suunnitellaan toteutuskelpoisemmat korttelit yhdessä toimijoiden kanssa. Tiealueeseen liittyviä alueita Strömberg Parkin puolelta tutkitaan ja kehitetään yritystoiminnalle. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä syksyllä 2015 ja kaavatyö etenee ehdotusvaiheeseen kesällä 2016, kun tarvittavat lisäselvitykset on saatu. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuonna 2016. →→ Matti Laaksonen, p. 040 846 8379

29. Alskatintie, AK 1055, vakio Asemakaavassa tarkistetaan Alskatintien osittaiseen nelikaistaistamiseen tarvittavat liikennealueet. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelman toteutuminen maantien 724 parantamiseksi välillä Isolahti– Singsbyntie. Suunnitelma sisältää Alskatintien nelikaistaistamisen Isolahden ja Gerbyntien välillä, Singsbyntien kanavoinnin ja melunsuojauksen rakentamisen koko välille sekä kevyenliikenteen järjestelyt. Toimenpiteet vaikuttavat osittain myös välittömästi tielinjausta ympäröivään maankäyttöön. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä syksyllä 2015 ja tavoitteena on saada lainvoimainen asemakaavaa keväällä 2016. →→ Reino Vuoto, p. 040 846 5178

30. Yhdystien ja moottoritien liikennejärjestelyt, AK 1065, vakio Kaavahanke liittyy koko Yhdystien nelikaistaistamiseen. Tien parantaminen ohjaa pitkämatkaisen liikenteen pääväylille, jolloin asuinkaduille jää vain paikallinen autoliikenne. Toisen ajoradan rakentaminen ja etenkin ongelmaliittymien eritasojärjestelyt parantavat merkittävästi Yhdystien liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikoina. Liittymäjärjestelyjen toteuttaminen Yhdystien ja moottoritien ramppialueella vaatii asemakaavan muuttamista. Lisäksi asemakaavalla tarkastellaan liike- ja toimitilarakennusten korttelialueiden sijoittamista Yhdystien läheisyyteen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä syksyllä 2015. Asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville keväällä 2016. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava loppuvuodesta 2016. →→ Juha-Matti Linna, p. 040 575 9377

32

Planeringen gäller Förbindelsevägen från järnvägen till Roparnäsvägens korsning och områden i anslutning därtill. Planprojektet anknyter till en ombyggnad av hela Förbindelsevägen så att den får fyra filer. Genom att Förbindelsevägen blir fyrfilig blir långfärdstrafiken smidigare och tryggare i och med en körbana till och bättre anslutningsregleringar. Invid vägområdet i Melmo finns detaljplanlagda bostadskvarter som inte har förverkligats och naturvärden som bör skyddas har påträffats på dem. Med detaljplaneändringen tryggas naturvärdena och planeras mera genomförbara kvarter tillsammans med aktörerna. Områden i anslutning till vägområdet på Strömberg Parks sida undersöks och utvecklas för företagsverksamhet. Detaljplaneutkastet var framlagt hösten 2015 och planarbetet framskrider till förslagsskedet sommaren 2016 när nödvändiga tilläggsutredningar har erhållits. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2016. →→ Matti Laaksonen, tfn 040 846 8379

29. Alskatvägen, AK 1055, standard I detaljplanen justeras de trafikområden som behövs för en delvis ombyggnad av Alskatvägen till fyrfilig. Detaljplaneändringens mål är att göra det möjligt att förverkliga vägplanen för förbättring av landsväg 724 på avsnittet StorvikenSingsbyvägen. Planen innehåller en ombyggnad av Alskatvägen mellan Storviken och Gerbyvägen till fyra filer, kanalisering av Singsbyvägen och byggande av bullerskydd på hela sträckan samt lättrafikregleringar. Åtgärderna påverkar delvis också direkt markanvändningen omkring vägsträckningen. Detaljplaneförslaget har varit offentligt framlagt hösten 2015 och målet är att få en lagakraftvunnen detaljplan våren 2016. →→ Reino Vuoto, tfn 040 846 5178

30. Trafikregleringar vid Förbindelsevägen och motorvägen, AK 1065, standard Planprojektet anknyter till ombyggnaden av hela Förbindelsevägen så att den får fyra filer. I och med att vägen förbättras, styrs den långväga trafiken till huvudlederna medan enbart den lokala biltrafiken blir kvar på bostadsgatorna.

Byggandet av en andra körbana och framför allt planskilda arrangemang i problemkorsningarna kommer betydligt att förbättra smidigheten i trafiken på Förbindelsevägen under rusningstid. Förverkligandet av anslutningsarrangemang på Förbindelsevägens och motorvägens rampområde kräver att detaljplanen ändras. Därtill granskas med detaljplanen placeringen av kvartersområden för affärs- och verksamhetslokalsbyggnader i närheten av Förbindelsevägen. Detaljplaneutkastet var framlagt hösten 2015. Avsikten är att detaljplaneförslaget ska läggas fram offentligt våren 2016. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan i slutet av år 2016. →→ Juha-Matti Linna, tfn 040 575 9377

Kehityshankkeet ja erillisprojektit

Utvecklingsprojekt och separata projekt

1. Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

1. Arkitekturpolitiskt program

Arkkitehtuuripolitiikka on rakennetun ympäristön laadusta huolehtimista pitkäjänteisellä ja strategisella otteella. Laadukkaan fyysisen ympäristön ja rakennusperinnön merkitys kaupungin kilpailu-, vetovoima- ja hyvinvointitekijänä on merkittävä. Tavoite sisältyy sekä Euroopan että Suomen tasolla kaupunkipolitiikkaohjelmiin. Arkkitehtuuri on yhdistävä ja innovoiva tekijä kaupungin kestävän kehityksen toteutumisessa. Tavoitteena on vuorovaikutteinen prosessi toimijoiden kanssa. →→ Marketta Kujala, p. 040 846 5191

Arkitekturpolitik är att ta hand om den byggda miljöns kvalitet långsiktigt och strategiskt. Betydelsen av en högklassig fysisk miljö och av byggnadsarvet som konkurrens-, attraktions- och välmåendefaktor för staden är avsevärd. Målet ingår i stadspolitiska program på både europeisk och finsk nivå. Arkitekturen är en förenande och innovativ faktor vid förverkligandet av en hållbar utveckling för staden. Målet är en process i växelverkan med aktörerna. →→ Marketta Kujala, tfn 040 846 5191

2. Maankäytön toteuttamisohjelman päivitys

2. Uppdatering av genomförandeprogrammet för markanvändningen

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt maankäytön toteuttamisohjelman vuosille 2015–2020. Ohjelmaa päivitettiin vuonna 2015 rinnan palveluverkkoselvitysten kanssa. Tavoitteena on paikkatietoaineistoja ja -menetelmiä hyödyntäen saada tietoa yhdyskuntarakenteen kehityksestä tavoiteasettelua ja päätöksentekoa varten. →→ Marketta Kujala, p. 040 846 5191

Stadsfullmäktige har godkänt genomförandeprogrammet för markanvändningen för åren 2015–2020. Programmet uppdaterades år 2015 jämsides med servicenätsutredningarna. Målet är att genom utnyttjande av lägesdatamaterial och -metoder få information om samhällsstrukturens utveckling för måluppställningen och beslutsfattandet. →→ Marketta Kujala, tfn 040 846 5191

3. Kaupan sijainti ja määrä Vaasan alueella

3. Handelns placering och omfattning på Vasas område

Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjaukseen liittyvät lakimuutokset sekä Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa kaupan toiminnoille määritelty enimmäismäärä aiheuttavat muutostarpeita voimassa oleviin kaavamääräyksiin.

Erityisesti keskustan ulkopuolisilla liikealueilla on tarpeen asemakaavatasolla arvioida tonttien käyttötarkoituksia ja rakennusoikeuksia suhteessa uusiin määräyksiin. Muuttuvan tilanteen myötä hankekaavana laadittavia asemakaavanmuutoksia saatetaan tarvita. Pyrkimyksenä on toisaalta vastata liike-elämän kehittämistarpeisiin ja samalla hallita asemakaavoilla vähittäiskaupan sijaintia määräysten mukaisesti. Asiassa laaditaan perusselvityksiä, joiden nojalta arvioidaan keskustan ulkopuolisten liikekiinteistöjen kaavamuutostarpeita. →→ Eija Kangas, p. 0400 961 090

Lagändringar i anslutning till styrningen av stora detaljhandelsenheters placering och den i Österbottens etapplandskapsplan angivna maximimängden för handelns funktioner medför behov av ändringar av gällande planbestämmelser.

I synnerhet på affärsområdena utanför centrum är det nödvändigt att på detaljplanenivå bedöma tomternas användningsändamål och byggrätter i förhållande till de nya bestämmelserna. I och med den förändrade situationen är det möjligt att detaljplaneändringar i form av projektplaner behövs. Strävan är å ena sidan att tillgodose affärslivets behov av utveckling och å andra sidan samtidigt att med detaljplaner styra detaljhandelns läge i enlighet med bestämmelserna.

Grundläggande utredningar om ärendet görs och med stöd av dem bedöms behovet av planändring i fråga om affärsfastigheter utanför centrum. →→ Eija Kangas, tfn 0400 961 090

4. Ristinummen keskusta * Kyseessä on kaupunkikehityshanke, jossa vanhojen asuntoalueiden elinvoimaisuuden tukeminen on osa kaupungin strategiaa ja maankäytön toteuttamisohjelmaa. Tavoitteena on tukea ja kehittää Ristinummen keskustan ympäristöä, toimintoja sekä saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Kaupunkikehityksen edistämiseksi tutkitaan uudisrakentamismahdollisuuksia sekä mm. palvelutalorakentamista Ristinummen koulun tontilla. →→ Janina Lepistö, p. 040 846 7202

5. Etelä-Klemettilän kehittämisalue * Etelä-Klemettilän alueen kehittämisen tavoitteena on keskustan laajeneminen radan toiselle puolelle ja nykyisen teollisuus- ja varastoalueen muuttaminen kaupunkimaisemmaksi. Tarkemmat tavoitteet selkiytyvät käynnissä olevan keskustan osayleiskaavan yhteydessä. Alueen kehittämisprosessin suunnittelu on alkanut ja tavoitteena on keskustella alueen maanomistajien, -haltijoiden ja toimijoiden kanssa vuoden 2016 aikana. Myös mahdollisuuksia kehittää aluetta MRL:n kehittämisaluemenettelyn avulla tutkitaan. Osa alueesta on jo rakennuskiellossa asemakaavan muutostarpeen johdosta. →→ Annika Birell, p. 040 846 5173

4. Korsnästågets centrum * Det är fråga om ett stadsutvecklingsprojekt där som en del av stadens strategi och genomförandeprogram för markanvändningen gamla bostadsområdens livskraft stöds. Målet är att stöda och utveckla omgivningen kring Korsnästågets centrum, funktionerna där samt dess nåbarhet och tillgänglighet. För att främja stadsutvecklingen undersöks möjligheterna till nybyggande och bl.a. servicehusbyggande på Ristinummen koulus tomt. →→ Janina Lepistö, tfn 040 846 7202

5. Utvecklingsområdet Södra Klemetsö * Målet för utveckling av området Södra Klemetsö är att utvidga centrum till andra sidan om järnvägen och att ändra det nuvarande industri- och lagerområdet så att det blir mera stadsliknande. Mera detaljerade mål klarnar i samband med den pågående delgeneralplanen för centrum. Planeringen av processen för utveckling av området har startat och målet är att diskutera med områdets markägare, innehavare och aktörer under år 2016. Också möjligheterna att utveckla området med hjälp av markanvändnings- och bygglagens utvecklingsområdesförfarande undersöks. En del av området är redan belagt med byggförbud på grund av behovet av ändring av detaljplanen. →→ Annika Birell tfn 040 846 5173

33

Kuinka voit vaikuttaa kaavoitukseen?

Hur kan du påverka planeringen?

Miten voi vaikuttaa?

Hur kan man påverka?

Miten kaava etenee?

Hur framskrider planen?

Aloitteen tekeminen Tagande av initiativ

Vireilletulo - Anhängiggörande kaavoituskatsaus, ilmoitus planläggningsöversikt, meddelande

Mielipiteet ja lausunnot osallistumisesta, arvioinneista ja tavoitteista Åsikter om deltagande, bedömning och målsättning

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning pidetään nähtävillä - hålls framlagt

Mielipiteet ja lausunnot luonnoksista Åsikter och utlåtanden om utkast

Kaavaluonnos - Planutkast pidetään nähtävillä - hålls framlagt

Muistutukset ja lausunnot ehdotuksesta Anmärkningar och utlåtanden om förslag

Kaavaehdotus - Planförslag pidetään julkisesti nähtävillä hålls offentligt framlagt

Valitusmahdollisuus hyväksymispäätöksestä Möjlighet att överklaga beslutet om godkännande

Hyväksyminen - Godkännande kaupunginvaltuusto (vähäisissä suunnittelujaosto) stadsfullmäktige (planeringsektion ifall ringa verkningar )

VALMIS KAAVA - FÄRDIG PLAN kuulutus - kungörelse

Kaavoituksen tasot ja käsitteet

Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttöja rakennuslakiin (MRL). Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaan kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö.

Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (lyh. OAS) on suunnitelma kaavaprosessien läpiviemisestä. Siinä kerrotaan, miten osallistuminen ja kaavan vaikutusten arviointi on tarkoitus toteuttaa työn kuluessa. OAS:ssa kerrotaan myös lyhyesti hankkeen lähtökohdista, tavoitteista sekä mahdollista vaihtoehdoista sekä määritellään osalliset.

Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joiden kanssa kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten joukko on kaavan vaikutuksiin nähden kattava.

Kaavoituskatsaus on vuosittain laadittava katsaus kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat, niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

34

Planläggningsnivåer och -begrepp

Planerna är på kartor ritade, framtidsinriktade, juridiska planer baserade på markanvändnings- och bygglagen (MarkByggL). Lagen och förordningen i anslutning till den (MarkByggF) styr markanvändningsplaneringen och byggandet i Finland. Enligt lagen sker planläggningen nivåvis, den högre nivån styr den mera detaljerade planeringen.

I landskapsplanen anges principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen i landskapet.

Landskapsplanen utarbetas och godkänns av förbundet på landskapsnivå och fastställs av miljöministeriet.

Generalplanen styr på kommunnivå samhällsstrukturen och markanvändningen i allmänna drag samt sammanjämkar olika funktioner. Generalplanen utarbetas och godkänns av kommunen.

Detaljplanen skapar förutsättningar för byggandet. Den anvisar områdena för olika ändamål och styr byggandet och den övriga markanvändningen på det sätt som de lokala förhållandena, stads- och landskapsbilden, god byggnadssed, främjandet av användningen av det befintliga byggnadsbeståndet och det övriga styrmålet för planen förutsätter. Detaljplanerna utarbetas och godkänns av kommunen.

Programmet för deltagande och bedömning är ett program för planprocessens genomförande. I det redogörs för hur deltagandet och bedömningen av planens konsekvenser ska genomföras under arbetets gång. I programmet redogörs kort även för projektets utgångspunkter, mål och möjliga alternativ samt fastslås intressenterna.

Med intressenter avses alla de vilkas förhållanden påverkas av planläggningen och med vilka planläggaren bör ha en växelverkande kontakt redan i planeringens inledande skede. Planläggaren bör försäkra sig om att gruppen intressenter är täckande med tanke på planens konsekvenser.

Planläggningsöversikten är en översikt som årligen ska göras upp över de planärenden som är aktuella eller som under den närmaste tiden blir aktuella i staden och förbundet på landskapsnivå och som inte är av liten betydelse. I översikten redogörs kort för planärendena, de olika behandlingsskedena samt sådana beslut som direkt påverkar planläggningens utgångspunkter, mål, innehåll och förverkligande.

Teksti ja kuvat / Text och bilder: Raisa Huttunen

KUKA OLET? Annika Birell, yleiskaavoittaja Vaasan kaupungin kaavoituksesta.

VEM ÄR DU? Annika Birell, generalplanläggare vid Vasa stads planläggning.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN PÄIVÄSI? Tulen aamulla töihin, avaan koneen ja luen sähköpostit. Aika paljon on raporttien lukua ja asiakastapaamisia. Yleiskaavoitus on iso asia, jota työstetään ympäri vuoden.

HUR SER DIN DAG UT VANLIGTVIS? Jag kommer på morgonen till jobbet, öppnar datorn och läser min epost. Det är ganska mycket rapportläsning och kundmöten. Generalplaneringen är omfattande och den sysselsätter året runt.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? ENTÄ HAASTAVINTA? Parasta työssäni on strateginen ajattelu. Pitää suunnitella asiat niin, että Vaasasta saadaan luotua hyvä kaupunki, jolla on mahdollisuudet kehittyä myös tulevaisuudessa. Haastavinta on eri tahojen näkökulmien yhteensovittaminen ja kaikkia eri osapuolia tyydyttävien ratkaisujen löytäminen.

MISSÄ VAASA VOISI KEHITTYÄ? Pitäisi nähdä Vaasan hyvät ominaisuudet ja kehittää niitä, jotta kaupunki olisi hyvä paikka olla ja toimia jatkossakin. Pitää miettiä, mitä ovat ne tekijät, joiden ansiosta alueen yritykset menestyvät ja huoltaa niitä. Samoin tulisi pohtia sitä, mikä vaikuttaa asukkaiden viihtyvyyteen kaupungissa.

SINUN

PALVELUKSESSASI

DIN TJÄNST

MITEN TYÖKAVERIT KUVAILISIVAT SINUA? Toivottavasti iloiseksi. Varmaan myös tarkaksi, ja että otan työni vakavasti.

TILL

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT ARBETE? OCH VAD ÄR DET MEST UTMANANDE? Det bästa i mitt arbete är det strategiska tänkandet. Man måste planera så att man skapar en bra stad av Vasa, som kan utvecklas även i framtiden. Det mest utmanande är att kunna jämka olika parters synpunkter och att hitta lösningar som alla olika parter kan vara nöjda med.

INOM VILKET OMRÅDE KUNDE VASA UTVECKLAS? Man borde kunna se Vasas goda egenskaper och utveckla dem så att staden är ett bra ställe att bo och verka i även i framtiden. Att fundera vilka de faktorer är som gör att företagen i området är framgångsrika och att värna om dessa. Samtidigt borde man fundera vad som inverkar på invånarnas trivsel i staden.

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? Förhoppningsvis som glad. Säkert också som noggrann och att jag tar mitt arbete på allvar.

KUKA OLET? Camilla Enell-Öst, Vaasan seudun jätehuoltopäällikkö.

VEM ÄR DU? Camilla Enell-Öst, Vasaregionens avfallshanteringschef.

MILLAINEN ON TYYPILLINEN PÄIVÄSI? Teen aika paljon tietokonetyötä, käyn kokouksissa ja olen yhteydessä asiakkaisiin. Jätelautakunta hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät eli huolehdimme siitä, miten jätehuolto Vaasassa järjestetään.

HUR SER DIN DAG UT VANLIGTVIS? Jag arbetar ganska mycket vid datorn, sitter på sammanträden och håller kontakt med kunderna. Avfallsnämnden sköter avfallshanteringens myndighetsuppgifter, dvs. vi har hand om ordnandet av avfallshanteringen i Vasa.

MIKÄ ON PARASTA TYÖSSÄSI? ENTÄ HAASTAVINTA? Työssäni parasta on vaihtelevuus. Jätealalla tapahtuu paljon muutoksia, joten uusia haasteita tulee jatkuvasti vastaan. Haastavaa on se, että yksikkömme on aika pieni, joten asioita täytyy priorisoida.

VAD ÄR DET BÄSTA MED DITT ARBETE? OCH VAD ÄR DET MEST UTMANANDE? Det bästa i mitt arbete är att det är så varierande. Inom avfallsbranschen pågår mycket förändringar, så jag ställs inför nya utmaningar hela tiden. Det som är utmanande är att vår enhet är ganska liten, så man måste prioritera saker.

MISSÄ VAASA VOISI KEHITTYÄ? On tärkeää, että Vaasa on hyvä asuinpaikka nykyisille asukkaille, ja että kaupungilla on myös hyvä maine, jotta uudetkin asukkaat valitsevat Vaasan.

MITEN TYÖKAVERIT KUVAILISIVAT SINUA? Olen tehokas, sekä mukava ja luotettava työkaveri.

INOM VILKET OMRÅDE KUNDE VASA UTVECKLAS? Det är viktigt att Vasa är ett bra ställe att bo på för dess nuvarande invånare och att stadens rykte är gott, så att också nya invånare väljer Vasa.

HUR SKULLE DINA KOLLEGER BESKRIVA DIG? Jag är en effektiv, trevlig och pålitlig arbetskamrat.

Päätoimittaja/Chefredaktör: Rita Kuha Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimittaja/redaktör: Raisa Huttunen Toimitusneuvosto/Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset/Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/Vasa stads översättningsbyrå

Julkaisija ja kustantaja/Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB3, 65101 Vaasa, Vasa Puh. /Tfn (06) 325 1045 www.vaasa.fi Issn (painettu/tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti / nättidningen): 1459-6032

fb.com/vaasankaupunki

Kannen kuva / Pärmbild: Arosuo Arkkitehdit Oy Taitto/Ombrytning: Mikael Matikainen / Vaasan kaupungin graafiset palvelut / Vasa stads grafiska tjänster Paino / Tryck: UPC-Print Vaasa Painos/Upplaga: 55 500 kpl/st.

Palaute / Feedback: tiedotuslehti@vaasa.fi

linkedin.com/company/ city-of-vaasa

Seuraava tiedotuslehti ilmestyy lokakuussa 2016/ Seuraava tiedotuslehti ilmestyy lokakuussa 2016

twitter.com/vaasavasa pinterest.com/vaasa youtube.com/cityofvaasa instagram.com/vaasavasa

35

Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin.

Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll.

Kuva/Foto: Mats Bäcker

TOUKO-KESÄKUU ○ MAJ-JUNI

4.-8.5.2016 Vaasan Kuorofestivaali XXIV Vasa Körfestival XXIV vaasachoirfestival.fi Kuva: /Foto: Esa Luoto

Kuvassa:/På bilden: The Real Group

Tapahtumia 30.4.-13.8.2016 Evenemang 30.4.

Solar Sound Wappu

1.5.

Vappumarkkinat / Första maj-marknad

4.-8.5.

Vaasan Kuorofestivaali / Vasa Körfestival

7.5.

Koko perheen liikuntarieha / Motionsjippo för hela familjen Botniahalli/ Botniahallen

7.5.

Pyhän Nikolaoksen kirkko tutuksi / Bli bekant med Sankt Nikolaos kyrka

20.-21.5.

Kevätmarkkinat / Vårmarknad

20.5.-25.9. Venäläiset mestarit - Aivazovskista Repiniin, Tikanojan taidekoti Ryska Mästare - Från Ajvazovskj till Repin, Tikanojas konsthem 28.5-28.8.

Anni Rapinoja - Ihmisen luonto, Kuntsin modernin taiteen museo Anni Rapinoja - Människans natur, Museum för modern konst

11.6.

Kalastuksen päivä / Fiskets dag

11.06.-21.08. BY - Olipa kerran kylä, Vaasan taidehalli / BY, Vasa konsthall 17.6.–11.9.

Uhra-Beata-Simberg-Ehrström, Pohjanmaan museo / Österbottens Museum

HEINÄ-ELOKUU ○ JULI-AUGUSTI 7.-15.5.2016 Valtakunnallinen pyöräilyviikko Nationella cykelveckan

Kuva/Foto: Alex Lake

Kuvassa/På bilden: Manic Street Preachers

Koko ohjelma/Hela programmet: www.vaasa.fi/pyoraily

2.7.

Postisoutu Merenkurkun yli / Postrodden över Kvarken

8.-10.7.

Wasa Footballcup

11.-13.7.

Merenkurkun Suurmarkkinat / Kvarkens Stormarknad

11.-17.7.

Eurooppalainen ruokatori / Europeiska mattorget

23.7.

Vaasa Festival, Elisa Stadion

27.7.-4.8.

Korsholman musiikkijuhlat / Musikfestspelen Korsholm

11.8.

Taiteiden yö / Konstens natt

12.-14.8.

Isonkyrön 1700-luvun markkinat / Storkyro 1700-talsmarknad

12.-14.8.

Vaasan Marssi kävelytapahtuma – vandringsevenemang

13.8.

Wasa Open Air, Kaarlen kenttä

13.8.2016 Wasa Open Air Kaarlen kenttä/Karlsplanen www.wasaopenair.fi

Lue lisää Vaasan tapahtumista events.vaasa.fi Läs mera om evenemangen i Vasa

fb.com/vaasankaupunki

Huom! Pidätämme oikeuden muutoksiin aikatauluissa.

Obs! Vi förbehåller oss rätten till ändringar i tidtabellerna.