Tekninentoimi vuosikertomus 2015

Vaasan kaupungin Tekninen toimi | VUOSIKERTOMUS 2014

Kuva: Jaakko J Salo

SISÄLLYSLUETTELO Toimialajohtajan katsaus

3

Talous Toimintatulot Toimintamenot

4 4 4

Visio ja arvot Teknisen toimen henkilöstötietoja Henkilöhaastattelut

5 5 6

Kaavoitus

7

Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan alaiset tulosalueet Kuntatekniikka Kiinteistötoimi Yhteispalvelut Vaasan Tekniset palvelut Vaasan Ruokapalvelut Vaasan Siivouspalvelut

8 9 9 10 11 12 13 14

Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaiset tulosalueet Rakennusvalvonta Ympäristötoimi

15 15 15 15

Vaasan seudun jätelautakunta

16

Johtokuntien alaiset liikelaitokset

17

Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi -liikelaitos

17 17

Vaasan Satama -liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama -liikelaitos

19 19

Vaasan Vesi -liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi -liikelaitos

21 21

Henkilökuntayhdistys Elvis ry

22

Teknisen toimen tapahtumia

22

Kannen kuva: Jaakko J Salo Layout: Jouko Keto Vaasan kaupunki/Graafiset palvelut 2015

2

TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS

TOIMIALAJOHTAJAN KATSAUS

Toimialajohtaja Markku Järvelä

Markku Järvelä

Valtion tiehankkeista Sepänkylän ohikulkutie vihittiin teknisen toimen käytjohtaja töön liikenneministeri Risikon vierailun yhteydessä. Yhdystien tiesuunnittelu saatiin valmiiksi ja Vaasan satamatien ympäristövaikutusten arviointi eteni yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa.

Vaasan asukasmäärä kasvoi reilulla 700:lla ja ylitti vuoden lopussa 67 000 asukkaan rajan. Keskimääräistä voimakkaampi kasvu näkyi nostokurkien lisääntymisenä. Kerrostalorakentamisen aalto valtasi Vaasan samalla, kun omakotirakentamisen määrä hiipuu. Asuntorakentamisen painopiste on siirtynyt ennustetulla tavalla kerrostaloihin, mikä vähentää omakotialueiden infrastruktuurin rakentamistarvetta. Kaupungin kasvuodotusten mukaisesti on jatkettu määrätietoista raakamaan hankintaa, mitä on edesauttanut verovapaan myynnin jatkuminen vuoden loppuun saakka.

Talotoimi käytti uusinvestointeihin 3,6 milj.euroa ja peruskorjauskohteisiin 6,4 milj.euroa investointimenojen kokonaismäärän ollessa 10 milj.euroa. Uudisrakennuskohteista valmistui Purolan päiväkoti. Uusina merkittävinä kohteina käynnistyivät Vähänkyrön terveysaseman ja Tervajoen koulun rakennustyöt. Peruskorjauksia tehtiin noin 110 kohteessa, joista suurin yksittäinen oli keskuskoulun osasaneeraus 0,75 milj.euroa.

Työttömyyden lisääntymisestä huolimatta ilmassa on toivoa herättäviä väreitä, sillä kaupunki solmi aiesopimuksen Risön alueen kehittämisestä Ikean, Ikanon ja KPO:n kanssa. Aiemmin kesällä solmittiin aiesopimus Linja-autoaseman aukion kehittämisestä Lemminkäisen kanssa. Näiden hyperhankkeiden toteutumisessa on kyse jopa tuhannesta uudesta työpaikasta.

Vaasan Veden investoinnit olivat 3 milj. euroa, josta 1,8 milj. euroa kului verkoston uudis- ja saneerausrakentamiseen.

Laitoksen ja vesihuollon ylläpitoon kului 1,2 milj. euroa.

Kaupungin kokonaisyleiskaavasta saatiin korkeimman hallintooikeuden lopullinen tuomio. Osin päätös oli kaupungille suosiollinen, vaikka joitakin alueita myös kumottiin. Kokonaisyleiskaavan vahvistumisen jälkeen on tekeillä keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava ja Merkkikallion tuulivoimapuiston osayleiskaava.

Toimialan nettoyksiköissä on vireillä voimakas keskittämisselvitysten aalto. Vaasan Ruokapalvelut keskittävät valmistuskeittiötoimintaa samalla kun joitakin rippeitä päiväkotien keittiöhenkilöstöstä siirtyy ruokapalveluihin. Vaasan siivouspalveluiden ja sosiaali- ja terveystoimen siivouksen keskittämistä on selvitetty ja samalla harkittu selvityksen jatkamista myös keskussairaalan siivoustoimintojen osalta. Vaasan Teknisissä palveluissa on jatkettu keskusvaraston ja Vaasan sairaanhoitopiirin varasto- ja logistiikkatoimintojen keskittämisselvitystä. Lisäksi aloitetaan selvitys tulosalueiden pienten nyrkkipajojen keskittämisestä keskuskorjaamoon.

Asemakaavoina on saatu edistymään merkittäviä uusia rakentamiskohteita. Tekeillä ovat rantarakentamista koskevat Vaskiluodon tornikaava, Palosaaren salmen kaava mukaan lukien Mansikkasaari sekä kauan odotettu Siilokaava. Lisäksi keskustaalueen kaavoista ovat työn alla Linja-autoaseman aukion kokonaisuus ja uutena laajana alueena arkkitehtikilpailun jatkotyönä kaavoitettava raviradan alue. Yleistä tarvetta varten laaditut Klemettilän laitosalueen, Onkilahden puiston ja Nummen koulun kaavat ovat valmistumassa. Lisäksi on laadittu muutamia asuntoalueiden kaavoja sekä yritystoimintaa mahdollistavia hankekaavoja.

Lupa- ja valvontaviranomaisina toimivat Rakennusvalvonta ja Ympäristötoimi ovat jatkaneet määrätietoista ja suunnitelmallista toimintaa. Lupamenettelyjen lisäksi on nähtävissä laadukkaaseen toimintaan ohjaavaa palvelua sekä asiallisesti perusteltua epäkohtiin puuttumista.

Viipyilevä organisaatiomuutosten valmistelu eteni harppauksilla aivan vuoden viimeisinä viikkoina. Toiveet muutosten toimeenpanosta alkavat kohdistua vaalikauden loppuun ja seuraavan alkuun. Sitä silmällä pitäen ehdimme harkita uudelleen myös teknisen toimialan kokonaisuutta.

Kuntatekniikan kokonaisinvestoinnit olivat 9,7 milj. euroa. Uutta infraa rakennettiin Yttersundomin alueella ja Teeriniemellä sekä viimeisteltiin Purolassa. Tämän vuosituhannen merkittävin katuverkollinen yhteys valmistui, kun Välitie avattiin liikenteelle marraskuussa. Vaskiluodon silta ja siihen liittyvä Sinisen tien pengerosuus palkittiin Vuoden kuntatekniikan saavutuksena Suomessa. Myös uusia viheralueita, leikkipuistoja ja liikenneturvallisuutta parantavia järjestelyitä toteutettiin tavan mukaisesti samoin kuin katuvalosaneerausta. Joukkoliikenteen uusilla linjajärjestelyillä parannettiin kaupunkilaisten ja opiskelijoiden palveluja Teeriniemen – Purolan alueella, Vaskiluodossa ja erityisesti uuden Kampuslinjan myötä Palosaarella.

Vaasan satama – liikelaitos yhtiöitettiin yhdessä Uumajan sataman kanssa Kvarken Ports Ltd:ksi. Lisäksi Vaasan ympäristölaboratorio yhtiöitettiin Botnia Lab Oy:ksi.

Lukemattomien mainetekojen ja saavutusten mainitsematta jättäminen ei vähennä niiden arvoa. Haluan kiittää koko toimialan henkilökuntaa ja päätöksentekijöitä jälleen hyvin intensiivisestä vuodesta.

3

VUOSIKERTOMUS 2014

TALOUS TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ 77,7 M € Bruttoyksiköiden yhteensä 24,8 M€ Kaavoitus 1,8 M€

Ympäristösuoj+lab.

1,4 M€ Rakennusvalvonta 0,8 M€

Yhteispalvelut 0,8 M€

Nettoyksiköt yhteensä 21,8 M€ Vaasan Siivouspalvelut 5,4 M€

Liikelaitokset yhteensä 30,1 M€ Vaasan Satama 2,1 M€

Vaasan Tekniset palvelut 3,8 M€

Vaasan Vesi Kiinteistötoimi 2,9 M€

Kuntatekniikka 17,1 M€

TEKNINEN TOIMI yhteensä 77,7 M€ Ylikunnalliset 0,9 M €

Ylikunnalliset yhteensä 0,9 M€ Jätelautakunta 0,1 M€

Tekninen toimi 77,7 M €

TEKNISEN TOIMEN NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 27,3 M€

Eläinlääkintähuoltoyhteistoiminta-alue 0,3 M€

Terveysvalvontayhteistoiminta-alue 0,5 M€

Muu kaupunki 494,8 M €

Nettoyksiköt 21,8 M €

TEKNISEN TOIMEN KOKONAISINVESTOINNIT YHTEENSÄ 28,3 M€

Vaasan Vesi 3 M€

Vaasan Vesi 3 M€ Kuntatekniikka 9,7 M€

Kuntatekniikka 9,7 M€

Vaasan Talotoimi 10 M €

Vaasan Talotoimi 9,5 M €

Muut 0,1 M €

Vaasan Talotoimi 19,0 M€

TEKNINEN TOIMI/KAUPUNKI yhteensä 572,4 M€

Bruttoyksiköt 24,9 M€ Liikelaitokset 30,1 M€

Vaasan Satama 0,3 M €

8,9 M€

Vaasan Ruokapalvelut 12,6 M€

Vaasan Satama 0,4 M €

Kiinteistötoimi 4,3 M€ Vaasan Tekniset palvelut 0,5 M €

Muut 0,1 M €

Kiinteistötoimi 4,8 M€ Vaasan Tekniset palvelut 0,5 M €

TOIMINTATULOT YHTEENSÄ 93,2 M € Bruttoyksiköt yhteensä 18,4 M€ Ympäristösuoj+lab. Kaavoitus 0,8 M€ 0,1 M€ RakennusYhteispalvelut valvonta 0,9 M€ 0,1 M€

Kiinteistötoimi 9,2 M€

Kuntatekniikka 7,3 M€

TEKNINEN TOIMI TOIMINTATULOT yhteensä 93,2 M€ Ylikunnalliset

Nettoyksiköt yhteensä 21,7 M€

Liikelaitokset yhteensä 52,7 M€ Vaasan Siivouspalvelut 5,4 M€

Vaasan Tekniset palvelut 4,3 M€

Vaasan Vesi 15,7 M€ Vaasan Ruokapalvelut 12,0 M€

TEKNINEN TOIMI/KAUPUNKI yhteensä 191,5 M €

0,3 M€

Bruttoyksiköt 18,4 M€ Nettoyksiköt 21,7 M€

Kuva: Jaakko J Salo

Vaasan Talotoimi 33,8 M€

Ylikunnalliset yhteensä 0,3 M€ Jätelautakunta 0,1 M€

Muu kaupunki 98,3 M€ Liikelaitokset 52,7 M€

Vaasan Satama 3,3 M€

Tekninen toimi 93,2 M€

4

Eläinlääkintähuoltoyhteistoiminta-alue 0,1 M€

Terveysvalvontayhteistoiminta-alue 0,1 M€

Visio Mukana hyvän elämän arjessa

Arvot ovat: *Vuorovaikutteisuus *Asiakaslähtöisyys *Oikeudenmukaisuus *Osaaminen *Henkilökunnan hyvinvointi *Taloudellisuus

HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Teknisen lautakunnan alaiset tulosalueet Yhteispalvelut Kuntatekniikka Kiinteistötoimi Vaasan Tekniset palvelut Vaasan Ruokapalvelut Vaasan Siivouspalvelut Kaavoitus

Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaiset tulosalueet Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Johtokuntien alaiset liikelaitokset Vaasan Talotoimi -liikelaitos Vaasan Vesi -liikelaitos Vaasan Satama -liikelaitos Kaikki yhteensä

Vakituiset 10 112 34 37 160 129 Vakituiset 29

Laskennallinen Laskennallinen Määräaikaiset Yhteensä eläkeikä 2014 eläkeikä 2015 2 1 2 10 3 6 20 132 4 1 2 36 2 1 9 46 6 7 14 174 6 7 6 135 Laskennallinen Laskennallinen Määräaikaiset Yhteensä eläkeikä 2014 eläkeikä 2015 0 1 30 0

Vakituiset 10 29

Laskennallinen Laskennallinen Määräaikaiset Yhteensä eläkeikä 2014 eläkeikä 2015 0 1 1 11 1 1 4 33

Vakituiset 98 99 13

Laskennallinen Laskennallinen Yhteensä eläkeikä 2014 eläkeikä 2015 Määräaikaiset 5 100 6 2 4 69 2 1 0 13 0 0

760

62

791

33

32

HENKILÖKUNNAN KOULUTTAUTUMINEN Teknisen toimen henkilökunnalla on ollut vuonna 2014 yhteensä 1082 koulutuspäivää ja niihin on osallistunut 1222 henkilöä. Koulutuspäivien keskiarvo on 0,89 päivää / työntekijä. Koulutuksista valta osa on kaupungin omaa sisäistä koulutusta.

5 Kuva: Jaakko J Salo

HENKILÖHAASTATTELUT

Laitoshuoltaja Johanna Saarimaa

Energiainsinööri Mikko Tapojärvi

Vaasan Vaskiluodosta lähtöisin oleva Johanna Saarimaa on ollut laitoshuoltajana vanhusten palvelutalo Ruukinkartanossa vuodesta 2012 lähtien. Ihan itsestään selvää ei ollut, että hänestä tulisi laitoshuoltaja. Alun perin Johanna aikoi kokiksi ja hankki ravintolakokin koulutuksen, mutta perheen perustaminen ja jonkin aikaa teollisuuden palveluksessa työskenneltyään alkoi mielessä pyöriä alan vaihtaminen. Siivoamisesta hän pitänyt aina ja siivoojan kokopäivätyö rupesi kiinnostamaan aina vaan enemmän. Hänellä oli hyviä muistoja kaupungin siivoustoimesta oltuaan siellä nuorena kesätöissä.

Alan vaihto tarkoitti sitten opiskelun aloittamista, koska laitoshoitajan tai siivoojan vakituisen työn saaminen edellyttää alan koulusta. Niinpä hän hakeutui Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen kokopäiväopiskelijaksi ja valmistui laitoshuoltajan ammattiin 2012. Johannan mielestä parasta työssä on liikkuvuus, itsenäisyys ja alan jatkuva kehittyminen. Koneet, puhdistusaineet ja menetelmät tehostuvat koko ajan. Kehityksessä täytyy pysyä itsekin mukana. Laitoshoitajan ammatissa on paljon hyviä puolia, työtä on tarjolla ja opintoja voi jatkaa aina yliopiston tutkintoon asti.

Johanna opiskelee tällä hetkellä oppisopimuksella siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoa. Samalla hän toimii Ruukinkartanossa alan opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden perehdyttäjänä. Monikulttuurisuus tuo ohjaamiseen omat haasteena esimerkiksi yhteisen kielen puuttuessa, ja ammattitaitoa onkin löytää jokaiselle sopiva oppimistapa – kertoo Johanna. Hänellä on oma kummiopiskelija. Kummikäytäntöä hän pitää erittäin onnistuneena uudistuksena alan opiskelussa.

Johanna näkee oman työnsä ennen kaikkea asiakaspalveluna. On otettava huomioon talon asukkaat ja vierailijat ja kuitenkin hoidettava oma osuus talon viihtyvyydestä.

Johanna kehuu Vaasan kaupunkia hyväksi työnantajaksi ja viihtyy erinomaisesti Ruukinkartanossa, eikä ihme - talo on kuin sadun maailmasta. Vanha puutalo, joka on jätetty rakennuksen keskelle luo tilaan aivan erityisen tunnelman.

Omaa jaksamistaan Johanna hoitaa lenkkeilemällä ja uimalla sikäli kun kahden urheilevan lapsen kuljetuksilta äidille aikaa jää. Johannan kaltaisia eteenpäin pyrkiviä ja työtään arvostavia laitoshuoltajia kaivataan varmasti enemmän työvoimapulasta kärsivällä siivousalalla.

Mikko Tapojärvi on syntynyt Torniossa ja valmistunut insinööriksi Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Kiinnostus energia-alaa kohtaan kuljetti hänet Vaasaan yliopistoon jatkamaan insinööriopintojaan, tähtäimessä diplomiinsinöörin tutkinto.

Vaasan Talotoimen energiainsinöörinä hän aloitti tammikuussa 2012. Kovin montaa kollegaa hänellä ei kuntapuolella vielä ole, vaikka ala on voimakkaassa kasvussa. Energian säästö on kaikkien huulilla oleva maailmanlaajuinen haaste.

Se on myös Mikon tavoite kaupungin omistamien rakennusten peruskorjauksissa ja uudisrakennuksissa. Niissä riittää Mikolle haasteita myös tulevaisuudessa.

Vuonna 2013 valmistuneen Porvarinkadun koulun peruskorjaus on hyvä esimerkki siitä, miten eri ratkaisuja yhdistelemällä saadaan hyvä lopputulos. Porvarinkadun koulun katolle asennettiin aurinkopaneelit ja ilmanvaihtojärjestelmä uusittiin. Ilmanvaihdon lämmön talteenotolla katetaan 65 % rakennuksen ilmanvaihdon lämmöntarpeesta – kertoo Mikko.

Uudisrakentamisen puolelta taas mielenkiintoisena kohteena on Tervajoen koulun, 8537 m3 energiaratkaisut.

Lämmön- ja viilennyksen lähteeksi tulee maalämpö, minkä vuoksi koulun pihaan porataan 17 kappaletta noin 200 metrin syvyistä porakaivoa. Muita ratkaisuja ovat mm. LEDtekniikan käyttö, joka puolittaa valaistuksen tehontarpeen, ilmanvaihdon lämmön talteenoton tehokkaat ratkaisut ja passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen. Koulu valmistuu 2015.

Vapaa-aikanaan Mikko Tapojärvi hoitaa jaksamistaan mm. juoksemalla ja hiihtämällä. Hiihto- ja juoksukilometrejä tulee keskimäärin vuodessa Utsjoelta Hankoon.

Metsäkanalintujen metsästys on myös lähellä hänen sydäntään. Metsästystä kahden lintukoiransa – Elmon ja Kilin kanssa hän pääsee harrastamaan nykyisessä asuinpaikassaan Merikaarrossa, missä hän viihtyykin hyvin. Metsäkanalintujen pyyntiin on mentävä pohjoiseen. Tapojärven perheeseen kuuluvat Mikon lisäksi vaimo ja parivuotias Topi poika. Heidän yhteinen herkku on isä Mikon pyydystämä riekko.

6

KAAVOITUS

Kuva: Jaakko J Salo

KAAVOITUS aukion alueen kehittäjäkumppani valittiin ja suunnittelutyö jatkui hankekaavamaisesti yhdessä Lemminkäisen kanssa.

Kaavoituksen tehtävänä on luoda edellytyksiä ja ohjata kaupungin kehitystä yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.

Vaasan seudun rakennemallityö sekä maankäytön toteuttamisohjelma saatiin valmiiksi päätöksentekoa varten.

Yleiskaavallisesti vuosi 2014 oli poikkeuksellinen, Vaasan yleiskaava 2030 sekä Laatukäytävän osayleiskaava saivat lainvoiman. Keskustan osayleiskaava, Vähänkyrön keskustan osayleiskaava sekä Merkkikallion tuulivoiman osayleiskaava etenivät selvitysaineistojen täydentämisellä.

Asemakaavoituksessa edettiin kaavoitusohjelman mukaisesti. Palosaaren salmen alueen, Keskussairaalan ja Hietalahden villan, Palosaaren kampusalueen ja Yhdystien alueiden asemakaavoitukset alkoivat. Höstveden, Meijerinkatu 2-4, Vanhan sataman ja Vaskiluodon tornin alueen asemakaavat etenivät luonnosvaiheeseen. Flicskolanin, Kivihaantie 16, Onkilahden puiston, Klemettilän laitosalueen, Suvilahden teollisuusalueen, Valkolinnan, Nummen koulun ja Hiiripellontien asemakaavamuutokset olivat julkisesti nähtävillä ja etenivät loppuprosessiin. Karran, Pukinkulman, Tervejoen koulun, Länsiniityn (Böle II:sen), Hietalahden monitoimiviheriön ja Eilon kolmion asemakaavat saivat vuoden 2014 aikana lainvoiman.

Tärkeitä keskustan täydennysrakentamisen kohteita linjattiin arkkitehtikilpailujen kautta. Raviradan yleisessä arkkitehtikilpailussa valittiin jatkokaavoituksen pohjaksi Inside Outside ehdotus ja kilpailuehdotuksen jatkojalostus tarkemmaksi yleissuunnitelmaksi yhdessä voittajan kanssa alkoi. Flickskolanin kutsukilpailun kautta valittu ehdotus eteni kaavallisesti kohti toteutusta. Linja-autoaseman

7

TEKNINEN LAUTAKUNTA

8 Kuva: Jaakko J Salo

TEKNINEN LAUTAKUNTA Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa sen suunnittelua ja toteutusta, asettaa tavoitteita ja seurata toiminnan tuloksia. Lautakunta valmistelee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi tulevat asiat ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta.

Kuva: Jaakko J Salo

Tekninen lautakunta kokoontui 15 kertaa ja käsitteli163 pykälää. Sihteeri Vesa Lehtinen ja 18.3. alkaen Päivi Saukkoranta.

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Erkki Teppo pj Ville Jussila vpj Maria Järlström Antti Uusitalo Ragnvald Blomfeldt Reinhold Klockars Mayvor Syring Tellervo Wallius Juha Hakala Maarit Yli-Kiikka Anneli Lehto

Sonja Sulkakoski Helena Nurmikoski Jan-Erik Möuts Martin Norrgård Nina Stubb Terttu Harakka Veli-Matti Tikkaoja Niko Manninen Seppo Korpi Jarmo Kojonen Seija Suomela

Kertomusvuonna merkittävimpiä työkohteita ovat olleet Välitien viimeinen osuus vl Vt 8 - Huuhkajankatu sekä Välitien ja vanhan Vt 8:n kiertoliittymä, Gerbyn pienvenesatama, Gerbyn ja Yttersundomin asuntoalueet, Ratavallinkadun esirakentaminen, Sepänkylän ohikulkutiehen liittyvät työt, Kisko- ja Viestikatujen rakentaminen Melaniemessä, Järvikadun muutostyöt, Veljestentien rakentaminen, Pohjois-Klemettilän aloitus, Yttersundom asuntoalue vaihe II:n, Böle II:n ja Gerbyn venesatama-alueen suunnittelut, Välitien vl Kutojantie - Huuhkajankatu suunnittelu, liikenneturvallisuushankkeita, joukkoliikenteen kilpailutus, Puolukkatien, Mustikkatien, Sienipolun, Miilutien ja Könnintien katusaneeraukset.

Viheralueyksikön investointi- ja saneerauskohteita 2014

Kaupunginhallituksen edustaja Jukka Mäkynen Nuorisovaltuuston edustajat Matias Kvist, Jesper Savonheimo ja Josef Al-Hamaundi

* * * * *

Teknisen lautakunnan alaiset tulosalueet

* * * * *

1. Kuntatekniikka Kuntatekniikka huolehtii liikenteen, liikenneväylien, viheralueiden, metsien, yleisten alueiden ja venesatamien suunnittelusta, maaperätutkimuksista, rakennuttamisesta, rakentamisesta ja ylläpidon järjestämisestä. Lisäksi Kuntatekniikka toimii sekä joukkoliikenne- että vesihuoltoviranomaistehtävissä.

Satopuiston leikkialueen perusparannus Kolkin leikkialueen perusparannus Paukkulanpuiston rakentaminen Gerby V:n leikkialueen rakentaminen Onkilahden toimintapuiston rakentamisen jatkaminen pohjoisrannalla Frisbeegolfradan rakentamisen 1. vaihe Ristinummella Sundomin leikkialueen peruskunnostus Historiallisen Vanhan Waasan torin kunnostus Etelärinteen ja Kirstantien leikkialueiden kunnostus Riekonkadun ja Inkerinpuiston leikkialueiden kunnostus

* Metsäkallion maankaatopaikan laajennuksen metsätyöt 4 ha * Böle ja Öjberget ylispuiden poisto 11 ha * Runsor- Laajametsä taimikonhoito 11 ha * Stormintie, Alskatintie , Pilvilampi taimikonhoito 17 ha * Vaskiluoto, Teeriniemi, Kotiranta, Böle lähimetsien harvennus 18 ha * Öjbergetin uudistushakkuu 1,5 ha * Kivijävi, Pukinjärvi, Västervik harvennustyöt 15 ha * Björnviken , Sundom harvennushakkuut 8 ha * Gerby V ja muut tontit 50 kpl * Viheralueyksikön tilaustyöt puutarhapuolelta 22 kohdetta (rakentamis- ja saneerauskohdetta )

Yleis- ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä huolehditaan niihin liittyvästä liikenteen yleissuunnittelusta, kunnallistekniikan tilavarauksesta, toimivuudesta ja taloudellisuudesta. Kuntatekniikka huolehtii myös yleisten alueiden vuokraamisesta myyntitoimintaa varten sekä vastaa Vähänkyrön kaukolämmöstä. Poliisipiirin päällikön alaisena tulosalue huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta.

Kuntatekniikka jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin: – Liikennesuunnittelu – Kunnallistekniikan suunnittelu – Rakentaminen – Alueiden ylläpito – Viranomais- ja erillistehtävät – Viheralueyksikkö

9

Kuva: Jaakko J Salo

2. Kiinteistötoimi

sillä useita hissirakentamishankkeita on käynnistynyt. Korjaus- ja energia-avustuksia on myös jaettu. Valvontatoimenpiteinä on erityisesti tehostettu erityisasumisen asukasvalvontaa ja informoitu yhteistyökumppaneita. Asumispalveluista on osallistuttu myös aktiivisesti Mato-ohjelman laadintaan asumisen ja yhdyskuntapalveluiden näkökulmasta.

Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset hyvälle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maapolitiikan ja asunto-olojen kehittämisestä, maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatiedon hallinnan kehittämisestä ja kartastotehtävistä, kiinteistönmuodostus- ja mittaustehtävistä sekä kiinteistörekisterinpidosta.Tulosalue jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin:

Vaasan itäiset osat ja Sepänkylä ilmakuvattiin ja laserkeilattiin helikopterista pistetiheydellä 10 korkeuspistettä/neliömetri. Sen lisäksi yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa laserkeilattiin koko Vaasa ja Vähäkyrö. Aineistot otettiin käyttöön syksyn aikana ja niitä alettiin hyödyntää projektissa, jossa uudistetaan pohjakartan tuotantoprosessi ja laaditaan 3D-kaupunkimalli. Vakituisesta henkilökunnasta kolme aloitti syksyllä kouluttautumisen uuden prosessin mukaisiin tehtäviin.

- Tonttipalvelut - Kiinteistö- ja mittauspalvelut - Paikkatietopalvelut - Asumispalvelut Kaupungin maanomistus oli vuoden lopussa n. 6040 ha.

Lisäksi kaupunki omistaa vesialueita 2084 ha. Kaupungin omistamiin alueisiin kohdistuvia maanvuokrasopimuksia oli vuoden lopussa 3705 kpl. Uutta raakamaata hankittiin 109 ha. Uusia omakotitontteja oli haettavana 80 kpl. Lisäksi jatkuvassa haussa on noin 65 tonttia. Tontteja myytiin 12 ja vuokrattiin 60. Vuoden aikana on tutkittu seitsemän pilaantunutta maa-aluetta ja kunnostettu kaksi kohdetta.

Tuloja kiinteistökaupoista, maanvuokrista ja maankäyttösopimuksista kaupunki sai yhteensä noin 8,7 milj.euroa

Esri Kuntalisenssiin kuuluvasta ArcGIS-ohjelmistosta järjestettiin 3-päiväiset perus- ja jatkokurssit, joihin osallistui molempiin parikymmentä kaupungin työntekijää useasta eri hallintokunnasta. Vaasan Taiteiden Yötä varten kehitettiin mobiilikarttasovellus, joka perustuu Esrin Story Maps –teknologiaan.

Kiinteistönmuodostuksen merkittävimpiä kehityskohteita on ollut toimitustuotantoprosessin tehostaminen ja laadun parantaminen sekä kiinteistörekisteritietojen perusparannus etenkin rakennusrasitteiden osalta. Mittauspalvelut on suorittanut rakennusvalvontamittauksia, tontinmittauksia ja kartoituksia sekä kevään aikana ilmakuvauksien- ja laserkeilausalueiden signaloinnit.

Asuntoasioissa ovat työllistäneet koko vuoden hoivakotija muut erityisasumishankkeet. Hissiprojekti on edennyt hyvin. Vaasa on mukana valtakunnallisessa hissiprojektissa ja päässyt hyvällä toiminnallaan esimerkkikaupungiksi,

10

Kuva: Esa Luoto

Kuva: Jouko Keto

mm. kouluttamalla henkilökuntaa. Kaarleksi nimetty Tweb otettiin viranhaltijapäätöksissä teknisessä toimessa käyttöön joulukuussa 2014.

3. Yhteispalvelut Yhteispalvelut on asiantuntijapalvelua tuottava hallinnollinen tukipalveluyksikkö, joka kehittää ja koordinoi toimintoja teknisen toimen vision ja sitä tukevien strategioiden toteuttamiseksi sekä antaa laadukasta hallintopalvelua teknisen toimen tulosalueille, liikelaitoksille ja keskushallinnolle kehittämis- ja lakiasioihin, talous-, henkilöstö-, asiakirja- ja yleishallintoon kuuluvien tehtävien osalta.

Yhteispalvelut osallistui selvitystöihin palveluiden kehittämisessä, mm. ympäristölaboratorion yhtiöittämiseen, kaupungin siivouspalveluiden keskittämiseen tekniseen toimeen ja varasto- ja logistiikkayhteistyöhön Vaasan kaupungin ja Vaasan keskussairaalan välillä.

Kertomusvuoden aikana lakiasianyksikkö hoiti useita oikeudenkäyntejä niin teknisen toimen kuin koko kaupunkiorganisaation puolesta ja oli keskeinen tekijä useassa maankäyttöhankkeessa.

Toimialajohtajamallin ja keskushallinnon tukipalveluiden kehittäminen eteni vuonna 2014.

Kaupunginhallitus teki keskeisen päätöksen 8.12.2014 § 476. Päätöksessä kaupungin virastorakenteet päätettiin purkaa niistä hallintokunnista, joissa on erillinen hallinnon tulosalue. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. teknisen toimen Yhteispalvelua. Uusi organisointimalli otetaan käyttöön 1.1.2015 ja henkilöstön sijoittuminen on valmista 31.6.2015 mennessä.

Vuonna 2014 jatkettiin kaupungin Energia- ja ilmastoohjelman laatimistyötä, jonka tavoitteena on konkreettinen toimenpideohjelma kaupungin ilmanpäästöjen vähentämiseksi, kaupungin hiilijalanjäljen pienentämiseksi, kestävän energiahuollon kehittämiseksi ja energiaklusterin tukemiseksi.

Vuonna 2014 Yhteispalvelut oli mukana monissa haastavissa hankkeissa, kuten teknisen toimen sähköisen palautejärjestelmän käyttöönotossa. Joulukuussa otettiin käyttöön nettiversion rinnalle myös palautejärjestelmän mobiiliversio. Sähköisiä palautteita kertyi loppuvuonna yhteensä 106 kpl.

Lisäksi osallistuttiin mm. valtakunnallisiin KEHTOfoorumin alaisiin kehittämishankkeisiin sekä Projektiyhdistyksen KuntaSig-toimintaan, joka kehittää kuntien projektitoimintaa. Strategiatyötä ohjattiin tulosalueilla sekä liikelaitoksissa ja osallistuttiin kaupunkitason strategiatyöryhmän työskentelyyn.

Asiakirjanhallintaohjelmisto Twebin käyttöönottoa jatkettiin yhteistyössä keskushallinnon ja tulosalueiden kanssa

11

4. Vaasan Tekniset palvelut Vaasan Tekniset palvelut huolehtii keskitetysti Vaasan kaupungin kone- ja kuljetuskaluston hankinnasta, vuokrauksesta, huollosta ja korjauksesta. Tulosalue vastaa myös erityisryhmien oppilaskuljetuksesta sekä varastotoiminnasta.

Laajalla verkostoitumisella yksityisen sektorin kanssa saavutetaan toimintaan tehokkuutta ja taloudellisesti tuottavia ratkaisuja.

Vaasan Tekniset palvelut jakaantuu yksiköihin: * keskuskorjaamo (konekorjaus, pysäköintimittarien ja -automaattien huolto ja korjaus, teräsrakennepalvelut) * kuljetustoimisto (kone- ja kuljetuskaluston hankinta ja vuokraus, erityisryhmien oppilaskuljetus, muut kuljetuspalvelut) * keskusvarasto (varastomyynti ja kalustovuokraus) * hallinto

Kalustomäärä 2014: * Kuorma-autot * Traktorit * Tiehöylät * Pyöräkuormaajat * Lakaisukoneet * Pakettiautot * Henkilö- ja maastoautot * Pienoisbussit Kaikki koneet yhteensä:

13 6 2 6 2 47 25 19 120

Toimintaympäristössä tapahtui muutoksia vuoden vaihteessa kun sosiaali- ja terveystoimen hoitotarvikevarasto yhdistettiin keskusvarastoon varastojen ja kuljetusten osalta. Tulosalueelle siirtyi yhteensä seitsemän vakinaista sekä kaksi määräaikaista henkilöä Keskuskorjaamo valittiin vuoden työpaikaksi kahden muun yksikön lisäksi. Valintaan vaikutti työhyvinvointikyselyn tulos.

12

5. Vaasan Ruokapalvelut Vaasan Ruokapalvelut tuottaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyvää, maistuvaa ja asiakkaan terveyttä edistävää ruokaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaisesti.

Ruokapalvelut on mukana vaasalaisten hyvän elämän arjessa. Maukasta energiaa lautasella - on mottomme. Arvomme ovat turvallisuus ja luotettavuus.

Vaasan Ruokapalvelut vastaa kaikkien kaupungin hallintokuntien toimintayksikköjen ruokapalveluiden järjestämisestä. Kertomusvuonna tarjottiin vaasalaisille yli 3,2 miljoonaa laskennallista ateriaa. Kokonaispalvelun tuottaa moniosaajista koostuva ammattitaitoinen henkilökunta alue-, valmistus- ja palvelukeittiöissä.

Ruokalista on suunniteltu täyttämään Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset eri ikäryhmille. Ruokalistaa on tarkistettu huomioiden mm. hiilijalanjäljen suuruutta eri elintarvikkeiden kohdalla.

Ruokapalvelut oli aktiivisesti mukana kaupungin saneeraus- ja uudisrakennuskohteiden keittiösuunnittelussa mm.

Nummen ja Tervajoen kouluissa.

Lähitulevaisuuden haasteet Eläkkeelle siirtyviä on lähitulevaisuudessa entistä enemmän, ja se aiheuttaa omat haasteensa. On varmistettava ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen sekä vakinaisiin tehtäviin että sijaistoimintaan.

13

tutkinnon ja kuusi laitoshuoltajaa on aloittanut oppisopimuksella siivoustyönohjaajan opinnot. Lisäksi yksi esimies suorittaa siivousteknikon erikoisammattitutkintoa. Ja yksi siivousteknikko valmistui kertomusvuoden aikana.

6. Vaasan Siivouspalvelut Vaasan Siivouspalvelut on nettoyksikkö, johon sovelletaan kolmevuotista nettositovuutta. Siivouspalvelujen vastuul2 la oleva siivouspinta-ala on yhteensä 250 000 m . Kohteita on noin 230 - päiväkoteja, kouluja, kulttuuritiloja, virastoja ja vanhusten palvelutaloja. Vuonna 2014 keskityttiin erityisesti laadun varmistamiseen. Laadunvalvontaan/seurantaan käytetään ATP-mittaria, jolla voidaan reaaliajassa todeta kulloisenkin siivoustason riittävyys. Ja tarpeen vaatiessa käytetään Hygicult puhtaustestiä mikrobien määrän selvittämiseksi. Lisäksi valvonnassa käytetään UV valolamppua pintojen puhtauden tarkastamiseen.

Toiminnan tehostamiseksi käyttöön otettua siivouksen työaika- ja kustannuslaskentaohjelma CleanNettiä on kuluneena vuonna laajennettu. Vanha laatujärjestelmä on korvattu uudella IMS -toimintajärjestelmällä.

Vuonna 2013 käynnistynyt Sipi Sammakon siivouskoulu on jatkanut toimintaansa. Sen tavoitteena on viestittää ja lapsille jo varhaisessa vaiheessa, että siisteys kuuluu kaikille. Sipi Sammakko on vienyt viestiään ja jakanut heijastimia päiväkodeissa ja alakouluissa.

Henkilökunnan työssä jaksamiseen on panostettu. Kesäkuussa oli tyky-päivä ja syksyllä FinnClean messut Tampereella.

Vaasan Aikuiskoulutuskeskuksen hankkeeseen ”Mentorointi yli kuntarajojen” osallistuivat Vaasan Siivouspalvelujen esimiehet. Siellä syntynyt verkosto ”Pomo” jatkaa kokoontumisia myös vuonna 2015.

Vaasan Aikuiskoulutuskeskuksen ja Vaasan Rannikkoseudun oppisopimustoimiston kanssa on jatkettu yhteistyötä.

Yhdeksän siivoojaa on aloittanut laitoshuoltajan ammatti-

14

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:ssä tarkoitettuna lautakuntana Vaasassa toimii rakennus- ja ympäristölautakunta.

Lautakunta huolehtii, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden valvonnasta. Toiminnan tarkoituksena on tukea ja edistää hyvän ympäristön ja kaupunkikuvan luomista ja säilymistä.

Lautakunta kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 124 pykälää.

Sihteeri Hannu Kuokkanen.

Varsinainen jäsen Johan Ångerman pj Risto Helin vpj Mauri Öljymäki Mirja Kiviniemi Helena Nurmikoski Benita Nordgren Robert Grönholm Ritva Kukko Jussi Kaukonen Aira Helala Heikki Männistö

Varajäsen Juha Katajisto Reetta Marttinen Marianne Munkki Börje Sjöblom Gun Väkeväinen Peter Edén Marjo Alho Mikko Viertokangas Raija Kumpula Kim Sorvari Juha Ossi

Kaupunginhallituksen edustaja Lars-Erik Wägar Vähänkyrön aluelautakunnan edustaja Arto Alho.

vastaava luku oli 94 666 k-m2). Lupahakemuksia jätettiin vireille 849 kpl (edellisenä vuonna 943 kpl). Uusia asuntoja valmistui 523 kpl (edellisenä vuonna 429 kpl). Pientalorakentajille jatkettiin ennakoivaa laadunohjausta.

2. Ympäristötoimi Toiminta-ajatuksena on edistää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä sekä luonnon ekologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Toimialaan kuuluvat ympäristönsuojelu, terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto sekä ympäristölaboratorio.

Ympäristönsuojelu huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä kuten ympäristönsuojelu-, jäte-, maaaines- ja vesilain mukaisista tehtävistä toimialan valvontasuunnitelman mukaisesti. Ympäristönsuojelun erilaisia valvontakäyntejä tehtiin 90. Ympäristönsuojelulain uudistuksen myötä laadittiin ensimmäinen lakiin perustuva valvontasuunnitelma.

Terveysvalvonta vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, kuluttajaturva-, tupakka- ja lääkelaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian yhteistoiminta-alueella.

Suunnitelmallisen valvonnan valvontakohteita on yli 2000.

Vuosittain toiminnasta laaditaan valvontasuunnitelmat ja raportit keskushallintoviranomaisille. Terveysvalvontaan liittyviä tarkastuskäyntejä tehtiin 865 kappaletta.

1. Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta tukee teknisen toimen visio- ja strategiatyön toteuttamista edistämällä, opastamalla ja valvomalla laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Toimisto palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamista sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille.

Rakennusvalvonnan pääprosessit ovat: * lupavalmisteluprosessi * tarkastusprosessi * rakennetun ympäristön valvontaprosessi Rakentaminen hiipui alkuvuoden toisella neljänneksellä.

Hankkeet olivat pääsääntöisesti pienempiä kuin edellisenä vuonna. Kerrosalaneliöitä myönnettiin 73 330 k-m2 (v. 2013

Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalveluiden ympärivuorokautisesta saatavuudesta Vaasan ja Laihian alueella. Päivystysaikoina palvelut järjestetään yhteistyössä muiden lähiseudun kuntien kanssa. Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta ja tarttuvien eläintautien vastustuksesta. Valvontatyötä oli 6 kuukauden ajan tekemässä valvontaeläinlääkäri. Pieneläinklinikalla oli noin 3600 asiakaskäyntiä.

Ympäristölaboratorio tuottaa näytteenotto-, analyysi- ja asiantuntijapalveluja, jotka liittyvät ympäristön, erityisesti veden ja vesiympäristöjen, tilan ja turvallisuuden seurantaan. Ympäristölaboratoriossa tutkittiin 5900 analyysiä.

Kuntalain muutoksen vuoksi vuoden kuluessa valmisteltiin ympäristölaboratorion yhtiöittämistä. Vuoden lopussa ympäristölaboratorio yhtiöitettiin ja se jatkaa toimintaansa kaupungin omistamana BotniaLab-osakeyhtiönä.

15

VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA

Kuva: Jouko Keto

VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA Varsinainen jäsen Michael Luther pj Liisa Wahlström vpj Ritva Perälä Kai Kleemola Arne Mäenpää Beata Taijala Anna-Lena Kronqvist Kenneth Skinnars Carola Lithén Ove Bergman Robert Grönblom

Isäntäkunnan (Vaasa) valtuusto asettaa lautakunnan toimikaudekseen sopijakuntien valtuustojen nimeämistä jäsenistä. Lautakunnassa on 11 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Vaasan kaupunki valitsee lautakuntaan viisi jäsentä, Mustasaaren kunta kaksi jäsentä ja muut sopijakunnat kukin yhden jäsenen. Jokaiselle asianomainen kunta valitsee henkilökohtaisen varajäsenen.

Vaasan seudun jätelautakunta kokoontui kahdeksan kertaa ja käsitteli 44 pykälää. Sihteeri Vesa Lehtinen.

16

Varajäsen Anita Sundman Helena Nurmikoski Kalervo Laaksoharju Risto Airaksinen Suvi Syrjä Ville Saikkonen Håkan Wester Margaretha Nyman-Klemets Nyström Niklas Nyström Maria Ragnvald Blomfeldt

JOHTOKUNTIEN ALAISET LIIKELAITOKSET

Kuva: Jaakko J Salo

JOHTOKUNTIEN ALAISET LIIKELAITOKSET Kunnallisella liikelaitoksella on johtokunta. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä.

VAASAN TALOTOIMI - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Vaasan Talotoimi - liikelaitos Vaasan Talotoimen tehtävänä on kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan laadukas kiinteistönpito ja omaisuuden arvon säilyttäminen. Talotoimi tuottaa kaupungin palveluntuottajien tarvitsemat toimitilat omasta tilakannasta tai ulkoa vuokratuista tiloista. Kiinteistönpitoon sisältyy mm. kiinteistön ylläpidon tuottaminen, toimitilojen vuokraaminen ja isännöinti sekä erillisinvestointien rakennuttaminen.

Kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 65 pykälää.

Johtokunnan sihteeri Hanna Pekkala.

Varsinainen jäsen Johanna Ahopelto pj Pasi Keskinen vpj Kaj Smeds Nina Stubb Peter Remahl Kai Kleemola Maarit Kujala Kullervo Ketolainen Pirjo Hokkanen

Varajäsen Salla Rundgren Pekka Heinola Roy Syring Elisabet Rantschukoff Katariina Pukkila-Palmunen Helinä Jyrkiäinen Kristian Toikka Risto Dufva Tomi Kaunismäki

Vaasan Talotoimi on useita vuosia osallistunut alansa valtakunnallisiin vertailututkimuksiin. Nämä erilaiset vertailututkimukset toimivat yhtenä toimitilavarallisuuden johtamisen välineenä. Talotoimi on mukana mm. seuraavissa vertailuissa: asiakastyytyväisyys, tilankäytön tehokkuus, kiinteistöjen käyttökustannukset, rakennusten kunto ja korjausvelka sekä sisäisten vuokrien taso. Vuoden 2014 aikana on saatu tulokset seuraavista vertailututkimuksista: korjausvelkaindeksi 2013 ja Tilainfo 2014 –sisäiset vuokrat.

17

Kuva: Jaakko J Salo

Eräs vuoden 2014 tärkeimmistä tavoitteista oli sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistustyö. Kuluvan vuoden aikana sisäisten vuokrien laskentaperiaatteiden uudistaminen on käsitelty ja hyväksytty Vaasan Talotoimen johtokunnassa 7.5.2014 sekä Vaasan kaupunginhallituksessa 9.6.2014. Uudistuksen merkittävimmät muutokset ovat siirtyminen vuokrien tasausjärjestelmästä kohdekohtaiseen vuokran määritykseen sekä pääomavuokran laskentaperiaatteiden muutos. Uusien laskentaperiaatteiden ansiosta Vaasan Talotoimi –liikelaitos pystyy noudattamaan yhtä toiminnan perusperiaatetta: peruskorjausinvestointien omarahoitusta pitkällä aikavälillä. Suurin osa Talotoimen tuloista koostuu sisäisistä vuokrista, ja tämän vuoksi on tärkeää, että sisäisten vuokrien sisältämästä pääomavuokran osuudesta riittää rahoitus vuotuisiin peruskorjausinvestointeihin.

Uusien laskentaperiaatteiden muina keskeisinä tavoitteina on myös, että kaupungin toimialat hahmottavat käyttämistään toimitiloista aiheutuvat aidot kustannukset. Tämä puolestaan osaltaan kannustaa ja ohjaa toimialoja tilankäytön tehostamiseen. Uuteen kohdekohtaiseen vuokraan siirtymisen kautta ohjataan toimialoja kriittiseen investointihankkeiden kustannusten tarkasteluun sekä selkeytetään kaupungin toimitilakantaan liittyviä vastuukysymyksiä ja päätöksentekoprosessia.

vaan sen vaikutus näkyy kaupunki konsernin sisäisessä laskennassa.

Vuonna 2014 talonrakennusinvestoinnit olivat yhteensä 10 milj.€, joihin kirjattiin valtion investointiavustuksia yhteensä 0,465 milj.€. Nettoinvestointien määräksi muodostui 9,4 milj.€, joista uudisrakentamisen osuus oli 3 milj.€ ja peruskorjauksien 6,4 milj.€. Vuonna 2014 valmisteita kohteita olivat mm. Purolan päiväkoti, Savilahden koulu ja opistotalon muutostyöt.

Vaasan Talotoimen liikevaihto oli 33,5 milj. euroa ja toimintakulut 18,7 milj. euroa, pääomakulut 4,7 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa Vaasan Talotoimen palveluksessa oli 100 henkilöä.

Vaasan Talotoimen hallinnassa oleva toimitilakanta oli vuoden 2014 lopussa noin 391 400 m2, tästä 94% oli omia tiloja ja loput ulkoa vuokrattuja. Tiloista kaupungin oman palvelun tuotannon käytössä oli noin 343 100 m2. Vaasan Talotoimen hallinnassa olevien omin rakennusten nykyarvo vuoden 2014 lopussa oli noin 491 milj. €. Rakennusten korjausvelalla kuvataan rakennuskannan taloudellista tilaa. Vuoden 2014 aikana korjausvelka kasvoi noin 3 milj.€.

Uudet sisäiset vuokrat astuvat voimaan 1.1.2015. Huomioitavaa on, että muutos ei lisää kaupungin ulkoisia menoja,

18

Vaasan satama. Kuvat: Jaakko J Salo

Kuva: Jaakko J Salo

VAASAN SATAMA - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Kaupunginhallituksen edustaja Anna-Lena Ahlnäs

Sataman kokonaisvolyymi vuonna 2014 oli 1,58 miljoonaa tonnia, josta viennin osuus 242 426 tonnia, joka on noin 18 % kokonaisvolyymistä. Vienti lisääntyi 2 prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna. TEN-T-statuksen kannalta vuosi 2014 oli loistava, sillä vaadittu 1,5 miljoonaa tonnia ylittyi reilusti (+80 000 t). Yli 1,5 miljoonan tonnin vuotuinen volyymi takaa sataman näkyvyyden EU:n kartalla.

Merkittävimmät, määrällisesti eniten kasvaneet vientiartikkelit olivat seuraavat: Alueen metalli- ja energiateollisuuden erityyppiset komponentit 15 259 tonnia, +82 %, vilja 116 000 tonnia, +132 %, Tärkeimpien tuontiartikkeleiden nousijat olivat paperi 90 271 tonnia, +19 %, metallit/metalliseokset 66 659 tonnia, +61 %, kivihiili 498 055 tonnia, +18 %, eläinten rehu 146 129 tonnia, +12 % ja öljytuotteet 467 307 tonnia, +4 %.

Vaasan Satama - liikelaitos

Vuoden aikana satamassa kävi 620 alusta. Risteilyaluksia ei Vaasassa kuluneen vuoden aikana vieraillut.

Vaasan Sataman tavaravolyymi oli vuonna 2014 jälleen nousujohteinen. Tavaravolyymi nousi edellisvuoteen verrattuna 7 %. Suurimmat nousuun vaikuttaneet tuotteet olivat kivihiili, öljy, metallituotteet, paperi, vilja, eläinten rehu, ja energiateollisuuden komponentit. Kivihiili ja öljytuotteet olivat edelleen määrältään sataman suurimmat tavaralajit. Kivihiilen osuus sataman kokonaisvolyymistä oli 31 % ja öljytuotteiden 29 %.

Wasa Express kävi satamassa 391 kertaa, lisäystä edellisvuoteen 2 %. Alus kuljetti rahtia yli 265 000 tonnia. +4 %.

Rahti kulki 13 580 rekan, irtoperävaunujen ja kasettien kuljettamina. Wasaline:n rahdin osuus koko sataman tavaravolyymistä on n. 17 %. Matkustajia vuoden aikana kulki yli 160 000 henkilöä. Lisäystä edellisvuoteen n. 4 %. Henkilöautoja linjalla kuljetettiin 32 418 kappaletta.

Vaasan Sataman johtokunta kokoontui seisemän kertaa ja käsitteli 25 pykälää. Johtokunnan sihteeri Tiina Lahtinen Varsinainen jäsen Markku Ahonpää pj Pekka Mäkinen vpj Marianne Munkki Satu Hamberg Mikael Törnroos Jan-Erik Möuts Susanna Jokinen Risto Suni Tea Hietamäki

Varajäsen Iivari Käkelä Katariina Pukkila-Palmunen Benita Nordgren Göran Pellfolk Dick Jungerstam Pirkko Tammi Hannu Wallius Mikael Ö Minna Leppäkorpi

19

Kuva: Jaakko J Salo

Vaasan meriväylän syventämisestä 11 metriin on aloitettu neuvottelut Liikenneviraton kanssa. Syventäminen palvelisi ensisijaisesti hiili-, öljy-, ja bulk-kuljetuksia. Syynä on alusten kulkusyvyyden kasvattaminen suuremman lastikapasiteetin saavuttamiseksi. Suunnittelun mitoitusaluksena on käytetty bulk-alusta, jonka mitat ovat seuraavat: Pituus: 200 m, leveys: 29 m, syväys 11 m ja kantavuus (kuollut paino) 40 000 tonnia. Tämä mahdollistaisi yli kaksi kertaa suuremmat yksikkökuljetukset, joilla on välittömät positiiviset vaikutukset, niin luontoon, kuin myös kuljetuskustannuksiin.

Vaasan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 16.6.2014 Vaasan ja Uumajan yhteissataman, Kvarkenports Ltd:n perustamisen. Kvarkenports Ltd:n omistavat Vaasanja Uumajan kaupungit (50 - 50 %). Yhteissatama aloitti toimintansa 1.1.2015 toimitusjohtaja Matti Eskon johdolla.

Yhteissataman perustaminen oli merkittävä tapahtuma, sillä maailmassa on ainoastaan yksi vastaava satamafuusio tapahtunut yli valtion rajojen. Ensimmäinen yhdistyminen tapahtui Ruotsin Malmön ja Tanskan Kööpenhaminan välillä.

Yhteissataman perustaminen osoittaa vahvaa sitoutumista kehittämään ja ylläpitämään Vaasan ja Uumajan satamia.

Yhteistyö vahvistaa edelleen E12 väylän merkitystä itä- ja länsisuuntaisessa kuljetuskäytävässä, jossa kaupunkien yhteisesti omistama NLC Ferry Oy toimii loistavana tavaroiden ja matkustajien kuljetuslinkkinä.

Rahtisataman kenttäalueella suoritettiin vuoden aikana useita parannuksia pitkien ja raskaiden komponenttien kuljetusten mahdollistamiseksi. Rahtisataman kentän, lähes metrin suuruisia korkeuseroja tasattiin, tielinjauksia oikaistiin, jotta yli 60 metriä pitkät kuljetusyksiköt pääsevät ongelmitta ulos satama-alueelta. Korjaukset jouduttiin suorittamaan pikaisesti, sillä Kristiinankaupungin ja Vähänkyrön tuulivoimaloiden komponentit oli päätetty kuljettaa Vaasan Sataman kautta. Kuljetuspäätös perustui sataman toimivaan erikoiskomponenttien käsittelyn hallintaan, joka puolestaan perustuu riittävään ja monipuoliseen nostokapasiteettiin, sekä varastointialueisiin.

Satamien yhdistäminen toi, niin Vaasan, kuin Uumajan satamat vahvasti EU:n kartalle, joka puolestaan antaa tulevaisuudessa hyvät edellytykset hakea EU-tukea infraan liittyvään suunnitteluun, sekä investointeihin.

20

Merialueen kuormitus Påttin ympäristössä on pienentynyt edelleen huomattavasti. Kuva: Jaakko J Salo

VAASAN VESI - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA Kokoontui seisemän kertaa ja käsitteli 29 pykälää.

Johtokunnan sihteeri Henrik Vehkaoja.

Varisnainen jäsen Pauli Karhu pj Pentti Risberg vpj Terhi Ontto-Panula Ari-Pekka Laitalainen Roy Syring Ulla Kukkonen Pentti Huovari Piia Yli-Heikkuri Heli Niemi

Varaveden hankinta (pohjavesihanke) –projekti eteni ja vuoden 2014 aikana saatiin käyttöön 500 mm:n koepumppauskaivo Kurikkaan.

Varajäsen Katariina Pukkila-Palmunen Helena Nurmikoski Liisa Wahlström Dick Jungerstam Veronica Wilander Heikki Mustonen Liisa Sirén Kari Teppo Jouko Ristilä

Pohjanmaan ELY:n raportti valmistui vuonna 2014. Vaasan Veden aloitteesta selvitettiin Kyrönjoen valuma-alueen kuormitustilannetta - nyt sekä 40 vuoden ajalta.

Påttin jätevedenpuhdistamoon tehdyt investoinnit tuottivat hyvää tulosta. Merentila on parantunut huomattavasti.

Marraskuun 2014 puhdistustuloksia: - typenpoisto 60–93 %, keskiarvo 74 % (vaatimus 70 %) - NH4N 98,7 %, BOD7 96 % sekä fosfori 97,7 %

Kaupunginhallituksen edustaja Mauri Ollila

Vähänkyrön ja Vaasan vesilaskutusjärjestelmät yhdistettiin alkuvuodesta 2014, joka teetti runsaasti lisätyötä. Vähänkyrön alueen vesimittareiden luentaan panostettiin - syksyllä 2014 koko Vähänkyrön alueen kiinteistöihin lähetettiin itseluentakortit. Lisäksi Vähänkyrön alueella jatkettiin verkostokartoitus- sekä kunnostustöitä ja työ jatkuu edelleen.

Vaasan Vesi huolehtii toiminta-alueellaan häiriöttömästä vesihuollosta. Laitos toimii omakustannusperiaatteella tulevat investoinnit ja kehittämistarpeet huomioiden.

Vuonna 1915 aloittanut laitos toimittaa talousveden Vaasan lisäksi osaan Mustasaarta. Palosaarella Påttin puhdistamolla käsitellään Vaasan ja Mustasaaren lisäksi myös Maalahden jätevesiä. Vuonna 2014 Vaasan Veden liikevaihto oli 15,9 milj. euroa, investoinnit 3 milj. euroa. Samalla maksettiin kaupungille tuottovaatimuksena 1,39 milj. euroa.

Suurimmat verkostotyöt tehtiin uudella Yttersundomin alueella. Lisäksi saneerattiin useita pienempiä verkostokohteita ympäri toiminta-aluetta. Onkilahden pumppaamon koneet saneerattiin sekä jätevesipumppuasemien kaukovalvontaa kehitettiin.

Loppuvuoden 2012 Kyrönjoen valuma-alueella sattuneiden sateiden aiheuttamien vahinkojen korjauksia jatkettiin Pilvilammen raakavesialtaan jälkiflokkaustilassa. Raakavesialtaan toiminta varmistettiin erottamalla jälkiflokkaustila varsinaisesta Pilvilammesta. Joulukuussa 2013 saatiin viranomaisilta lupa pohjasedimentin ruoppaukseen ja varsinainen ruoppaustyö toteutettiin vuoden 2014 aikana.

* Laskutettu vesimäärä Vaasassa 4,26 milj. m3 * Myyty vesimäärä Mustasaareen 61 904 m3 * Laskutettu jätevesimäärä Vaasassa 3,95 milj. m3 * Otettu vastaan Mustasaaresta jätevettä 713 763 m3 * Otettu vastaan Maalahdesta jätevettä 126 135 m3 * Vesiverkoston pituus 961 km * Viemäriverkoston pituus 858 km * Asuinkiinteistöjen vedenkulutus (Vaasassa) 131 litraa/vrk/as.

21

HENKILÖKUNTAYHDISTYS TEKNISEN TOIMEN TAPAHTUMIA

elää ja toimii …

HENKILÖKUNTAYHDISTYS ELVIS RY

TEKNISEN TOIMEN TAPAHTUMIA Yleisten alueitten siivoustapahtuma

Henkilökuntayhdistys ELVIS RY on perustettu vuonna 2000 ja sen tarkoituksena on elvyttää ja edistää urheilu-, kulttuuri- ja muuta samantapaista yhteistoimintaa Vaasan kaupungin teknisen toimen henkilökunnan keskuudessa.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoituksen ja toimintaperiaatteet hyväksyvä Vaasan kaupungin teknisen toimen palveluksessa oleva tai sieltä eläkkeelle jäänyt henkilö Hallituksen jäsenet: Tarja Teppo Jaana Paavola Harri Suoranta Merja Piipponen Timo Viitala Barbro Alatalo Markku Laine Matti Vironmäki Erkki Lehtimäki Lea Kamila Eeva Gräsbeck

Kuntalaisten yhteinen yleisten alueitten siivoustapahtuma järjestettiin sunnuntaina 4.5. Reippaita siivoojia lähti liikkeelle noin 100 vaikka sää oli erittäin kylmä ja tuulinen.

Peruskoululaiset ja asukasyhdistykset osallistuivat myös talkoisiin oman aikataulunsa mukaan. Roskia kerättiin yhteensä lähes 2000 kg ja lisäksi luonnosta siivottiin auton renkaita, pyöränraatoja ja muuta romua.

Leikkipuistojen avajaisia

puheenjohtaja sihteeri varapuheenjohtaja rahastonhoitaja jäsen jäsen jäsen eläkeläisjäsen eläkeläisjäsen toiminnantarkastaja varatoiminnantarkastaja

Hietalahdessa sijaitseva Satopuisto kunnostettiin ja uusista leikkitelineistä johtuen puistoa voidaan kutsua nyt Muumipuistoksi. Avajaisissa oli satamäärin lapsia lähialueen päiväkodeista ja perhepäivähoidosta. Hauskan ohjelman päätteeksi lapset saivat mukaansa muoviset ämpärit ja lapiot sekä ilmapallot.

Vähässäkyrössä sijaitsevan Kolkin leikkialueen perusparannuksen jälkeen siellä järjestettiin lapsille avajaistilaisuus. Leikkialueesta tuli Kolkin lapsille niin mieluinen paikka, että totesivat lehtihaastattelussa sen olevan parempi kuin huvipuisto.

ELVIKSEN tapahtumia

Onkilahden toimintapuisto sijoittui Yle:n järjestämässä valtakunnallisessa Suomen suosituin leikkipuisto äänestyksessä hienosti 4. sijalle.

Toimintavuoden aikana yhdistys on järjestänyt jäsenilleen minigolffausta. Jääkiekko- ja teatteri-illat siirtyivät vuoden 2015 puolelle. Tällä hetkellä yhdistyksen klubeista aktiivisesti toimivat Matkaklubi sekä Eläkeläisklubi. Matkaklubin järjestämät matkat ovat olleet suosittuja – reissuja on tehty niin kotimaassa kuin ulkomaillekin. Toimintavuoden aikana tehtiin perinteinen ruskamatka Kuusamon Rukalle.

Eläkeläisklubi toimii aktiivisesti ja on järjestänyt jäsenilleen tutustumiskäyntejä useisiin kohteisiin mm: Merinovaan, Vaconille, Merimuseoon sekä Taidehalli Raili Halmeen muistonäyttelyyn

22

Kuva: Esa Luoto

Tekninen toimi Tekniska sektorn