OhtaKontti 2024/01

Reilun vuoden tauko savusaunan löylyistä Kaavinkoskella päättyy. Uutuuttaan hohtava saunakompleksi ottaa vastaan leppeistä löylyistä kiinnostuneet kesäkuun alusta alkaen.

Äkkisiltään puolentoista vuoden aika tuhopoltosta uuden sauna-alueen avajaisiin tuntuu pitkältä. Tekemisen kautta ajateltuna voin vakuuttaa, että aika on mennyt siivillä. Vaikka rakentaminen toteutettiin ”avaimet käteen”- periaatteella, kyläyhdistykselle kertyi runsaasti tekemistä ja taloudellisia vastuita.

Uutta kyläyhdistykselle oli vakuutusyhtiön ja urkoitsijan kanssa toimiminen. Olimme pakotettuja harrastamaan runsaasti aivojumppaa, sillä toiminnallisten parannusten aikaansaaminen verrattuna aikaisempaan oli haasteellista. Vakuutusyhtiö piti tiukasti kiinni kannastaan korvata ainoastaan vastaavanlaisen rakennuksen rakentamisesta aiheutuvat kulut.

Monista käänteistä ja lukemattomista yhteydenotoista sekä palavereista selvisimme vähintään kohtuullisesti Tässä yhteydessä täytyy antaa kiitosta Perinnerakenne Oy:n toimitusjohtaja Olli Nykäselle. Yhteistyössä saimme hyvän lopputuloksen.

Koko ranta-aluetta tarkasteltaessa on syytä huomata, että kaikkea uudisraken-

UUTTA KOHTI

tamista ei vakuutuskorvaus kata Puuliiterin rakentaminen on täytynyt kustantaa kyläyhdistyksen omista varoista ja grillikodan vakuutusyhtiö suostui korvaamaan vain osittain. Sauna-alueen rajaus yleisestä rantautumispaikasta ja tuloportin ympäristö on myös yhdistyksen hoidettava omilla kustannuksillaan.

Nyt työ on loppusuoralla ja voimme valmistautua avajaisiin sekä käynnistämään savusaunakulttuurin edistämisen uusissa tiloissa. Toivoa sopii, että niin kyläläiset kuin vierailijat, matkailijat, yritykset ja yhteisöt ottavat saunamme palvelut vastaan innolla. Tarkoituksemme on tuottaa iloa ja kaikinpuolista hyvinvointia.

Huoli julkisista palveluista

Kuluvan vuoden yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista liittyy sote- palvelujen tulevaisuuteen. Teema koskettaa meitä jokaista. Niin kuin hyvin tiedämme, rakenteita aiotaan muokata ja hyvinvointialue valmistautuu kesäkuussa tekemään päätöksiä. Oikeutetusti kylillä usko nykyisen tilanteen kohenemisesta kyseenalaistetaan. Tämä ei johdu muutosvastarinnasta vaan perusteluiden puutteellisuudesta. Julkisuudessa esillä olevat suunnitelmat kielivät palvelujen heikkenemisestä, ei paranemisesta.

VIIME HETKEN MUISTUTUS!

La25.5.ohjatullevaellusretkelleilmoittautumiset pikaisesti Tuusniemen kunnan vapaa-aikasihteeriTomi Kerviselle. tomi.kervinen@tuusniemi.fi tai p 040 8457266

Olkoonpa lopputulos mikä hyvänsä, yhteisöjen niskaan lastataan koko ajan lisäpaineita tulla entistä enemmän tuottamaan ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa.

Kyläyhdistyksen kautta ajateltuna vastaus on ilmeinen. Yhteisöllisyys sinällään edistää hyvinvointia. Asukkaiden saattaminen yhteisiin tilaisuuksiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen virkistää mieltä. Savusaunaillat täyttävät erinomaisesti tätä tehtävää. Kuin myös muut yhteiset tilaisuudet.

Koillis-Tuusniemellä luonto tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Kalastus, marjastus, sienestys, metsästys, retkeily ja vaeltaminen ovat saavutettavissa kaikille ja koko ajan. Eikä maksa mitään!

Kyläyhdistyksen vaelluspäivät tarjoavat oivan mahdollisuuden tutustua alueemme luontoon, tärkeimpään hyvinvoinnin lähteeseen.

Hyvää kesää kaikille ja Slava Ukraini!

Matti Rahunen Vaelluspäivä2023.

mutkastakoilliseensydänkesällä2018.

MONIEN TARINOIDEN ITÄRINNE

Kaavinkoskelta päin, Koillisen suunnasta, Ohtaanniemeä lähestyvää matkaajaa tervehtii Rantalahdentien liittymän jälkeen jyrkästä ylämäestä varoittava liikennemerkki. Vaikka merkki viittaakin jyrkinpään kohtaan, on Itärinne kuitenkin ymmärrettävä kokonaisuutena Asia havainnollistuu käytännössä sitä paremmin, mitä raskaammalla ajoneuvolla ja mitä vaikeammalla kelillä liikkeellä ollaan.

Saunajoen notkelmasta lähtien maantie nousee Itärinteen myötä liki 70 metriä, ja sen korotuksen tämä sielukas mäki osaakin annostella suorastaan pirullisen uuvuttavasti. Nousu alkaa varsin maltillisesti, mutta Pinolansalontien risteyksen jälkeen jyrkkyys alkaa jo tuntua. Äkkinäinen kulkija voi erehtyä luulemaan, että edessä näkyvän mutkan jälkeen nousu olisikin siinä: mikäpäs tässä, vauhtiakin saatiin sen verran, että ylös selvitään. Tuon oikealle kaartuvan Tammakallion mutkan takana kuitenkin odottaa Itärinteen viimeinen tarjous, kansan suussa Tyränvihlaisijaksi ristitty kinkama. Siihen jos ei kulku tyssää, niin sittenhän sen sopii jatkua.

Itärinne on koetellut niin nousijoitaan kuin laskijoitaankin Rekoille ja koulubussille se on ollut jokatalvinen haaste, ja sateen liestyttämä savinen pinta on saat-

tanut tehdä raskaimmille yhdistelmille tepposensa sulan aikanakin. Hurjimmat ovat laskeneet rinteen traktorilla vapaalla, ja enimmät jyväsäkit ovat saattaneeet lavalta lennellä Jampakka mopomies taas on kaaduttuaan pyörinyt turkkeineen Tyränvihlaisijaa alas uskollisen kulkupelinsä jäädessä käydä päksättämään niille sijoilleen. Onnettomuuksia ja läheltäpiti-tilanteita on sattunut; voitaneen melkeinpä pitää ihmeenä, ettei Itärinteen historiaan tiettävästi liity vakavia loukkaantumisia.

Mäk i on tarjonnut puitteet myös miehuuskokeelle; yksivaihteisella pyörällä sen ylös polkeminen ei ole monillekaan ollut itsestäänselvyys Voittajat ovat erottuneet joukosta. Joskus teräksenkin on ollut nöyrtyminen voiman edessä; joltakulta nimittäin oli veivatessa katkennut poljin. Myös tyttöjen joukosta oli tuolloin, perinteisen polkupyörätekniikan aikakautena, löytynyt - tai“noussut”rinteen polkijoita.

Elokuvamaailmastakin Itärinne on tuttu. Siinä on kuvattu pari kohtausta Rauni Mollbergin ohjaamaan, vuonna 1975 valmistuneeseen televisioelokuvaan Siunattu hulluus. Rummukaisen veljeksistä vanhimmat, Vilippus ja Ana, ajelevat Fergullaan kirkolle päin, ja toisessa koh-

tauksessa aiemmin peräkärrystä pudonnut pikkuveli Elmeri lompsii rinnettä ylös puiset tikkaat olallaan. Hullujen huoneellehan veljeskolmikko on tuossa Aapelin kirjoittamassa tarinassa matkalla. Kantavana teemana voitaneen pitää viisauden ja hulluuden käsitteiden välistä rajankäyntiä, joka vielä tiivistyy kysymykseen siitä, kuka se lopen viisas mies oikein voisi olla. Hullua ja viisasta Itärinne ei toisistaan erota - ainakaan tuossa klassikkotarinassa, mutta elokuvan katsom i n e n o n o m i a a n s y n ny t t ä m ä ä n suuntaa-antavia ajatuksia.

Itärinteen kohtaloksi on ollut koitua jo vuosikymmeniä sitten laadittu Kaavinkoskentien perusparannussuunnitelma, jonka linjauksessa mäkisin osuus olisi sivuutettu alavamman maaston kautta. Tuo suunnitelma lienee kuopattu, mutta Luikonlahteen suunnitteilla oleva raakapuuterminaali voi tulevaisuudessa tehdä nykyaikaisemman ja turvallisemman tieyhteyden saamisen OhtaanniemiLuikonlahti-välille välttämättömäksi. Ehkä silloin tämän, vuonna 1900-valmistuneen, tarinan mukaan karannutta sikaansa etsineen isännän kulkureitin mukaan linjatun, tien rinteen on aika siirtyä tarinoineen historian lehdille.

Teksti: Raimo Kekäläinen.

Tammakallion

Kuva: Raimo Kekäläinen.

Vuoden 2023 kesän mennessä mailleen, Kaavinkosken rantautumispaikalla alkoi tapahtua Tuhopoltetun savusaunan uudelleenrakentaminen käynnistyi toden teolla. Palojätteiden raivaukset, rakennuslupaprosessi, saunan tukirakennusten suunnittelu ja urakkasopimuksen allekirjoitus tehtiin jo kesällä.

Urakkakilpailun voittanut Perinnerakenne Oy Kaavilta aloitti perustuksien pystyttämisen syyskuussa. Kirvesmiehinä touhusivat kylämme oma ammattilainen Pekka Räsänen ja Kaavin Retusen kylällä majaansa pitävä Paavo Kettunen. Kaivinkonetöistä vastasi Iisakki Tukiainen Tuusniemen Sora Oy:stä.

Hirsikehikot vestettiin Perinnerakenteen hallissa Kaavilla samaan aikaan kivijalan rakentamisen kanssa. Hirsitöistä vastasivat isä ja poika, Olli ja Oskari Nykänen. Hirsien siirto rakennuspaikalle aloitettiin lokakuussa ja marraskuussa kirvesmiesporukka nikkaroi kattorakenteita Tässä vaiheessa joukkoon liittyi Jussi Mustonen, jonka vastuulla pääsääntöisesti oli terassin ja lattioiden toteutus. Savupiipun muurasi KimmoPukarinen

Saunan pystytyksen kirittäjiksi tontille ilmestyivät kyläyhdistyksen talkoolaiset. Heidän toimestaan saunan tuloportin ku-

NÄIN SE TEHTIIN

peeseen nousi kolmen tuuman ”hirsistä” puuvaja. Aiemminhan erillistä liiteriä ei tontilla ollut. Erityisesti Lauri Keinänen, Osmo Puurunen, Jussi Turunen, Päivi Hyvärinen ja Matti Rahunen hääräsivät aktiivisesti rakennuspaikalla. Työskentely oli hyvin organisoitua, tehokasta ja ammattitaitoista. Lopputulokseen voi olla vähintäänkin tyytyväinen.

Joulukuussa työmaa kuhisi toimintaa. Kirvesmiesten lisäksi sähkömiehet pääsivät mukaan ja saunan kiuas asennettiin ostopalveluna joulun ja uudenvuodenpäivän välisenä aikana. Rakennuksen pääsuunnittelija Antti Smolander kävi katsastamassa hankkeen etenemistä ja valvonnasta vastuun kantanut insinööri Teuvo Korhosella oli useita käyntejä työmaalla. Urakkasopimuksessa rakennuksen luovutus rakennuttajalle oli sovittu viimeistään joulukuun lopussa. Aivan tähän ei päästy, vaan rakentamista jatkettiin tammikuun ensimmäinen viikko. Rakennustarkastaja Petteri Heikkinen suoritti loppukatselmuksen 10.1.2024. Perinnerakenne Oy luovutti saunan kyläyhdistykselle 12.1.2024.

Alkuvuoden pakkasjaksoilla savusaunalla oli hiljaista. Kyläyhdistyksen aktiivit tekivät irtaimistosuunnittelua ja auringon al-

Urakoitsija Olli Nykänen, pääsuunnittelija Antti Smolander ja kyläyhdistyksen edustajaLauriKeinänen. Kuva: Matti Rahunen.

kaessa paistaa hieman korkeammalta, aloitettiin sisustustarvikkeiden hankinnat ja asennukset Johtokunnan jäsenet ja saunan lämmittäjät osallistuivat innolla kalusteiden rakentamiseen, asetteluun ja sisustamiseen Puuseppämme Laurin asiantuntemukselle oli kovasti käyttöä.

Uudenmallisen SISU-savusaunakiukaan lämmitysharjoittelut käynnisteltiin kelien lämpiämisen myötä ja uusia saunamajureita ajettiin sisään saunan lämmittäjiksi. Ilolla pantakoon merkille, että saimme muutaman uuden henkilön innostumaan toiminnasta.

Rakennuttaja: KoillisTuusniemen kyläyhdistys ry

Pääsuunnittelija: Antti Heikinpoika Smolander

Saunapirtin urakoitsija: Perinnerakenne Oy

Vakuutuskorvauksen maksaja: If (vakuutustarkastaja Janne Tarvainen)

Työnjohtaja/valvoja: Teuvo Korhonen

Puuvaja ja Grillikota talkootyönä

Pirtti 25 m2

Sauna 11 m2

Terassi 15 m2

Puvaja 10 m2

Grillikota 10 m2

Kuva: Matti Rahunen.

AVAJAISET

ke 19.6.2024, Kaavinkoskentie 631

Klo 18.00 Tervetuloa, alkumaljat, nauhan leikkaus

pj. Matti Rahunen

Klo 18.20 Rakentamisen vaiheet

Olli Nykänen, Perinnerakenne Oy

Klo 18.30 Kunnanjohtajan tervehdys

Timo Kiviluoma, kj

Klo 18.40 Kahvit ja savusaunaan tutustuminen

Klo 19.00- 20.30 Miesten saunavuoro

Klo 20.30-22.00 Naisten saunavuoro

Tarjoilu: Nokipannukahvit, täytekakku ja mehu/sima.

Yleiset saunaillat 2024

Ke 26.6., 3.7., 10.7., 17.7., 24.7., 31.7., 7.8. ja 14.8.

Miesten vuoro klo 18.00-19.30 (HUOM. MUUTTUNUT AIKA!) Naisten vuoro klo 19.30-21.00 (HUOM. MUUTTUNUT AIKA!) Sopimuksen mukaan klo 21.00 eteenpäin.

PIHATYÖT

Toukokuun koittaessa ja lumien sulettua, talkoilimme grillikodan pihapiiriin. Tuhatkolmesataa kiloa painavaa tarvikepakettia aloimme hämmästellä 6.5. ja kuinka ollakaan, kota valmistui kymmenessä päivässä. Pauli Hassinen, Jussi Turunen, Matti Rahunen, Päivi Hyvärinen, Seppo Hallikainen ja Lauri Keinänen pistivät parastaan ja homma hoitui ennätysvauhtia. Ainakin omasta mielestä. Rakennusten osalta kaikki tarpeellinen saatiin näin päätökseen.

Talkoot eivät suinkaan lopu tähän. Vakuutusyhtiön kanssa on sovittu, että pihalaattojen asentaminen tehdään talkootyönä. Vuosi sitten purettu laatoitus asennetaan uudelleen piha-alueelle ennen saunomiskauden aloittamista.

Vakuutuskorvauksen ulkopuolle jäävä tuloportin uudistaminen on myös suunnitelmissa toteuttaa alkukesästä. Perinnerakenne Oy on luvannut toimittaa meille uudet massiivihirsiset portinpielet entisten sähköpylväiden tilalle Varsinaisen portin ulkoasusta vielä keskustellaan.

Uutuutena aiempaan verrattuna on kameravalvonta saunan piha-alueelle

Lauri,PaulijaPäiviihastelevatvalmistakotaa Kuva: Matti Rahunen.

Liiterinteko. Jussi,LaurijaOsmo. Kuva: Matti Rahunen.

UKONKUATOO JA RUKIINLEIKKUUTA

1990-LUVULLA

Jutun sisältö koottu kyläyhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan Ritva Puurusen ja sihteeri Markku Juutilaisen päiväkahvitapaamisessa Uatulassa.

Aluksi muisteltiin kyläyhdistyksen perustamiseen johtaneita syitä. Elettiin 1990luvun alkuaikoja ja kylätoimintainto nousi kaikkialla suomalaisella maaseudulla Monilla kylillä järjestörakenne muuttui, kun maamiesseurojen ja pienviljelijäyhdistysten perinteiset tehtävät vähenivät. Syntyi tilaa uudenlaiselle yhteistoiminnalle Naapurikylien esimerkki kannusti, muistaa Markku. Koillis-Tuusniemi ei ollut ainut alue, jossa kylätoimintaaatetta nostateltiin. Tuusjärvi-Hiidenlahdessa toimi kyläyhdistys Koillis-Tuusniemellä Ritva ja Smolanderin Teuvo olivat aloitteellisia ja he kokosivat aktiiviryhmän tuekseen pohtimaan yhdistyksen tarpeellisuutta.

Kyläyhdistyksen perustamiseen lähtölaukaustilaisuus kutsuttiin koolle Ohtaanniemen Mikkolaan, jonne manattiin kyläläisten lisäksi kunnan virkamiehiä. Maataloussihteeri HolopaisenValto mainittakoon erityisen innokkaana kannustajana Kunnanjohtaja Markku Fors saapui myös paikalle. Kaavin puolelta kyläyhdistyskokemuksista kertoi Rovevaarasta Rauha Hiltunen. Kyläläisiä tilaisuuteen tuli peräti 43 henkilöä. Kokouksessa mm. Kämmejärven Topi ja Uudistalon Eelis esittivät, että kunnalta ei sitten oteta mitään avustuksia vastaan. Valton laatima yksityiskohtainen pöytäkirja sisältää toisen omintakeisen ehdotuksen Siinä haluttiin ottaa aktiivisesti vastaan uusia asukkaita, mutta ainoastaan iältään vanhempia, sillä nuoremmat saattavat ruveta käräjöimään! Kumpikaan edellämainituista ideoista ei saavuttanut mainintaa suurempaa kannatusta. Ko-

kouksen yksimieliseksi päätökseksi tuli käynnistää yhdistyksen perustavan kokouksen valmistelu ja sääntöjen laadinta. Yhdeksi yhdistyksen alkuaikojen merkittäväksi toimintamuodoksi kehittyi rukiinleikkuutapahtumien järjestäminen. Leikkuunäytöksiä ja kisoja pidettiin Anttilassa, Mikkolassa ja Leikkaalassa. Tapahtumilla pyrittiin perinteisten työtapojen vaalimiseen ja elvyttämiseen. Suomenmestaruuskilpailujen järjestämistäkin tavoiteltiin, mutta Riuttalan talonpoikaismuseo ehti ensiksi. Markku muistelee, että idea lähti liikkeelle Viljakkalan Heikin ehdotuksesta. Opettajana toimi mm. KoistisenVilho. Rukiinleikkuutapahtumiin osallistui kilpailijoita laajalta alueelta naapurikylistä. Juurikkamäkeläiset, jotka kunnostautuivat myöhemmin SM-kisoissa, osallistuivat aktiivisesti tapahtumiin. Kisoja organisoitiin useina vuosina peräkkäin 1990- luvulla.

MarkkuJuutilainenjaRitvaPuurunenUatulantuvassa2024. Kuva: Matti Rahunen.

Kysyttäessä mikä tai mitkä asiat ovat erityisesti jääneet mieleen 90-luvulta, niin molemmilta juttukumppaneilta tuli vastauksena monipuoliset tapahtumat ja juhlat.

Yksi ylitse muiden ja kenties erikoisinta toimintaa edusti ”ukonkuato”. Idean isäksi muisteltiin Viljakkalan Topia. Ajatuksena oli saada kylille elämää maksamalla ns. ukonkuatorahaa naishenkilöille, jos todistettavasti onnistuivat vuoden aikana solmimaan parisuhteen kyläyhdistyksen alueella asuvan poikamiehen kanssa.

Ukonkuatorahan suuruudeksi määriteltiin 1000 markkaa/kaato ja jos näytti siltä, että perheenlisäystä oli tulossa, maksettiin toinen tonni. Varainkeräystä kuatorahojen maksamiseksi järjestettiin ukonkuatoiltamilla. Kirjanpidon mukaan ukonkuatorahaa maksettiin 3 000 markkaa.

Idea sai kansallista huomiota. Muun muassa TV2:n ajankohtaistoimitus teki aiheesta dokumentin. Juutilaisen Markku ja Smolanderin Hannu suostuivat ohjelman pääosan esittäjiksi. Pöytäkirjojen mukaan kyläyhdistyksen alueella asui noin 30 naimakelpoista poikamiestä.

Asian tiimoilta virisi vilkasta kirjeenvaihtoa ja tiedetään useiden neitokaisten vierailleen kyläyhdistyksen alueella tosi tarkoituksella. ”Värikästä vipinää syntyi”, muistavat Ritva ja Markku

Kyläkirjaprojektia Markku ja Ritva kehuvat kaikin puolin onnistuneena ponnistuksena. Julkistamistilaisuus kokosi suuren joukon paikallisia asukkaita ja kulttuurin harrastajia kauempaakin. Juhlapuheen piti oman kylän kasvatti tohtori Raimo Hentelä.

Nykyisellään 400 kappaleen nidottu painos on aivan lopussa Sähköisessä muodossa kirjan voi ladata kylän kotisivuilta.

Teksti: Matti Rahunen.

Tämän sivun kuvat Ritva Puurusen kotialbumista.

Kyläkirjanjulkistaminen jatohtori RaimoHentelänjuhlapuhe.

Leikkaala1994,ViljoKoistinen.

Pohjois-SavonKylät-porttikilpailun3.sijaKinahmissa.ToivojaRitvaPuurunen.

Leikkuiden jälkeen jyvät irrotelteltiin lyhteistä Leikkaalan riihessä. Lauri Happonen,Viljakkalan Topi ja Markku Juutilainen.

YLEISET SAUNAILLAT 2024

Kesäkeskiviikkoisin26.6,3.7,10.7,17.7,24.7,31.7,7.8ja14.8. Miestenvuoro klo 18.00-19.30 (HUOM. MUUTTUNUT AIKA!) Naistenvuoro klo 19.30-21.00 (HUOM. MUUTTUNUT AIKA!) Sopimuksen mukaan klo 21.00 eteenpäin. Saunamaksu on 7€/henkilö Nuotiolla tarjolla kahvittelua. Maksu omantunnon mukaan.

Kesän kahdelle yleiselle saunavuorolle on tulossaToivasen Arja vetämään saunajoogaa, 1/2 tuntia/kerta. Illat ovat 26.6. klo 19-19.30 ja 3.7. klo 17.30-18.00. Arja hoitaa joogan oman yrityksensä kautta ja laskuttaa erikseen halukkailta osallistujilta. Joogaaminen ei tapahdu saunassa, vaan sen toteutuspaikka on esim. laiturilla. TERVETULOA!

KYLÄYHDISTYKSEN SÄHKÖPOSTILISTA

Jos haluat liittyä mukaan kyläyhdistyksen postituslistalle, ilmoitathan asiasta puheenjohtajalle: mattirahunen@gmail.com Postia tulee tasaisen epäsäännöllisin välein, riippuen tiedottamisen tilanteesta ja pj:n hajamielisyyden tasosta!

Jos sähköpostiosoitteesi on viime aikoina muuttunut eli et ole saanut kyläpostia, ilmoitathan uuden osoitteen pj:lle. Käy kurkkaamassa myös kylän koti- ja face-sivuja. Koillistuusniemi- googletuksella löytyy kyläyhdistyksen kotisivut: koillistuusniemi.blogspot.com Sivuja pyritään pitämään ajan tasalla.

Kyläyhdistyksen johtokunta 2024

Matti Rahunen, pj

Oravintie 212, 71200Tuusniemi 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Pirjo Smolander, vpj

Möykkymäentie 99, 71200Tuusniemi 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com

Lauri Keinänen

Kesälahdentie 55, 71200Tuusniemi 045 652 4212 lauriolavi.keinanen@gmail.com

Kuva:Tapio Nurmi. PäiviHyvärinen,sihteeri piuku.hyvarinen@gmail.com

SeppoHallikainen seppot.hallikainen@gmail.com p.0405138271

KaarinaVepsäläinen Oravintie katikaarina@hotmail.fi

OsmoPuurunen p.0405392230 osmopuurunen@hotmail.com

Kannen kuva: Matti Rahunen. T aitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy . Paino: Feelwood Oy , T uusniemi, 2024.