OhtaKontti 2020/1

No 1 / 2020

Laita lehti talteen

Koronaa sivut 2, 6-7 Birger Pennasen lapsenhoito-ohjeet sivu 5

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

2020 MUISTETAAN Jo tässä vaiheessa vuotta voi hyvillä syillä sanoa, että vuosi 2020 jää mieleemme erikoisena ajanjaksona. Tammikuulla saimme kuulla ensimmäisiä uutisia Kiinasta liikkeelle lähteneestä koronaviruksesta. Silloin ei kukaan osannut ajatella millaisen maailmanlaajuisen mylläkän se saa aikaan. Meille on vuosikymmenten saatossa kertynyt tietoa monista viruksista, mutta korona yllätti Suomen, Euroopan ja muun maailman ärhäkkyydellään ja leviämisnopeudellaan.

Monet meistä erehtyivät kuvittelemaan, että korona ei ole kausi-influenssaa kummaisempi vitsaus. Influenssakaan ei ole vaaraton ja siihen kuolee vuosittain jopa satoja suomalaisia, mutta se on tunnettu ja siihen on rokote. Uusi ja tuntematon virus, jonka kaikkia metkuja ei tiedetä, ja erityisesti kun sen estämiseksi ei ole kehitetty rokotetta, onnistui harhauttamaan kansalliset suojautumisjärjestelmämme .

Varmuudella tiedämme, että vuosi 2020 muistetaan koronavuotena.

Viruksen suitsinta ja leviämisen torjunta rajoittaa elämäämme monelta kantilta eikä kaikkia terveys- tai talousvaikutuksia pystytä täsmällisesti vieläkään kertomaan. Milloin koronan kielteiset vaikutukset päättyvät, on arvailujen varassa.

Kuolonuhreilta, konkursseilta ja työttömyyden kasvulta ei ikävä kyllä voida välttyä.

Kuolettavan kaunis korona.

Kaikista negatiivisuuksistaan huolimatta haluaisin pinnistää esiin muutamia myönteisiä seikkoja korona-ajasta.

Koronan torjunnan tärkein toimintaohje on ihmiskontaktien välttäminen tai ainakin niiden minimointi. Voisi ainakin periaatteessa ajatella, että maaseudulla tulisi koronatartuntoja taajaan asuttuja alueita vähemmän. Maaseudun harva asutus auttaa meitä kaupunkialueita paremmin toteuttamaan väliaikaista eristäytymistä kanssakansalaisista. Kokoontumisten rajoitukset koskevat meitä kaikkia. Yhdistykset ovat peruneet kokouksiaan, talkootilaisuuksia ja yleisötapahtumia. Kun-

Poikkeustilamakkara on hämmästyttävän samannäköinen kuin tavallinen makkara. Kuva: Matti Rahunen. nan valtuustokin on perunut kerran kokouksensa. Työpaikoilta on siirrytty työntekoon kotioloista käsin, missä se vaan on mahdollista. Hyvänä piirteenä voi nähdä sähköisten käytäntöjen opettelun ja käyttöönoton. Monet ovat osallistuneet videokokouksiin omasta olohuoneestaan.

Digitalisaation esiinmarssi Ikävä kyllä on huomattu myös digitalisaation kipupisteet. Kenellä ei ole tietoteknisiä laitteita ja/tai intoa opetella uusia konsteja, jää jälkeen kehityksen kelkasta.

Langattomien internetyhteyksien kapasiteetti on ollut myös koetuksella verkkopalvelujen käytön lisääntyessä. Normaalisti moitteettomasti toimivat yhteydet pätkivät ja hidastelevat.

Digitalisaation esiinmarssi on ehkä kaikkein selvimmin tullut näkyviin koulujen toiminnassa. Kansalaisena on saanut seurata huuli pyöreänä mitä erikoisimpia opetusjärjestelmiä tietoverkkojen avulla.

Voisin kuvitella, että uudet innovaatiot etäopetuksessa ovat hyödynnettävissä monilla aloilla arjessamme poikkeusolojen normalisoiduttua.

Ilmasto kiittää Viruksen leviämisen estämiseksi ihmisten liikkuminen autoilla, lentäen ja laivoilla on vähentynyt radikaalisti. Se tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemistä ja sitä kautta kasvihuonekaasujen vähenemistä ilmakehässämme. Ilmasto kiittää koronaa, ainakin väliaikaisesti.

Poikkeusoloista huolimatta jokaisen täytyy muistaa fyysisestä kunnosta huolehtiminen. Reipas liikunta vahvistaa kuntoa ja auttaa selviytymään arjen askareista.

2

Luontoliikunta Meillä, jos kellä, on oivalliset puitteet liikkumiselle. Luonto on edessämme, kun avaamme ulko-oven! On teitä, polkuja ja pitkospuita, joita myöten vaeltaa. Luontoliikuntaa voi monipuolistaa esimerkiksi ottamalla kameran mukaan ja tallentamalla luonnon ihmeitä. Kyläyhdistys ottaa mielellään vastaan kuvia omaan kuvapankkiin ja jakaa kuvia kylän kotisivujen kautta. Ottakaapa koppia. Valokuvaus on hauskaa, kivempaa kuin mustikanpoiminta, joka sekin on hauskaa!

Toiminnallisesti tuleva kesä tulee olemaan hyvin erilainen mitä aiemmin. Itse kukin omassa perhepiirissä joutuu ajattelemaan asiat uudelleen ja laatimaan suunnitelmat koronan asettamien reunaehtojen mukaan. Kyläyhdistys on pakotettu myös muuttamaan toimintasuunnitelmaansa. Tapahtumien osalta kesä jäänee varsin niukaksi. Toukokuulle ajateltu vaelluspäivä perutaan ja savusaunan käyttö näyttää epätodennäköiseltä.

Kesä saapuu ja toivotan kaikille positiivisia ajatuksia ja iloista mieltä. Tähänastisessa viruksen torjuntatyössä olemme kaikki onnistuneet erinomaisesti. Valtakunnallisesti kuolonuhreja on tullut vähän. Se ei saa kuitenkaan antaa meidän tuudittautua liialliseen hyvänolontunteeseen. Kontakteja toisiin ihmisiin tulee edelleen välttää sinnikkäästi ja aktiivisesta käsien pesusta pitää huolehtia. Poikkeustila ei ole päättynyt. Kyllä tästä selvitään ja olemme koronakoettelemuksen jälkeen entistä vahvempia ja viisaampia.

Matti Rahunen

DUUS- ELOKUVA KUVATAAN KESÄLLÄ Tuusniemen Kylät ry on ryhtynyt elokuvaprojektiin. Käsikirjoitus nojaa Duusnimisen sotamiehen seikkailuihin eri puolilla Tuusniemeä. Kuten muistamme, sotamies Duusin tarina on yksi mahdollinen selitys Tuusniemen kunnan nimen syntymiselle. Aihe on erityisen ajankohtainen kuluvana Tuusniemen 150- vuotisjuhlavuonna.

Elokuva on tarkoitus kuvata kesäkuussa juhannuksen jälkeisellä viikolla ja saada valmiiksi alkusyksystä. Korona saattaa viivästyttää aikataulua, mutta tekemättä elokuva ei siinäkään tapauksessa jää.

Kuvaukset siirtyvät syksymmälle ja elokuvan valmistuminen lykkääntyy sen mukaisesti.

Idea muotoutui vuoden 2019 aikana, jolloin tarinallistamisen edistäminen oli esillä monissa yhteyksissä. Tuusniemen kylät ry:n projekti tarinallisten maisemaelementtien suunnittelemiseksi ja sotamies Duusin tarina löysivät toisensa, ja syntyi kokonaisuus, jossa Duus seikkailee eri kylien maisemakohteissa.

DUUS RI

ÄVUO

SEIN

3

2020-

Koillis-Tuusniemellä Seinävuori on varma kuvausympäristö ja myös muita maisemallisesti kiinnostavia kohteita voi tulla kyseeseen. Paljolti asia on meistä kyläläisistä kiinni.

Elokuvahankkeen tavoitteena on kuntamme eri alueiden ja maisemakohteiden esiintuominen ja kunnan tunnetuksi tekeminen myös ulkopaikkakuntalaisille.

Elokuvaprojektilla lisätään kyläläisten aktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä uudenlaisen,

modernin tekemisen kautta. Hankkeella vaalitaan Tuusniemen henkistä perintöä.

Hanketta koordinoi kunnan vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläinen. Elokuvan käsikirjoitus on hänen laatima. Yhteistyökumppaneina ovat Liikkuva teatteri Kepsutti ry, Juojärven Aarnitulet ry ja ammattikorkeakoulu Savonia.

Ikiaikaisen talkoolaishengen on kuiskittu katoavan, kun pyyteettömät tekijät ikääntyvät. Nyt on kuitenkin vielä mahdollista luoda sukupolvia ja kansanluokkia yhdistävää kulttuuria oman kotikylän näkyvyyden edistämiseksi, luoda historiaa sekä rakentaa tulevaisuutta. Ei kannata jäädä tästä paitsi.

Elokuvaan voi osallistua monella tapaa: mm. majoittamalla matkalaisia, keittämällä soppaa tai lainaamalla rekvisiittaa.

Kuka tahansa saa myös halutessaan hypätä kameran eteen.

Mikäli haluat avustaa elokuvan teossa, ota yhteys Antti Syrjäläiseen 040-8457 266 tai antti.syrjalainen@tuusniemi.fi

MALMINETSINTÄLUPA VALITUSVAIHEESSA Kyläyhdistys käsitteli TUKES:n tekemää päätöstä myöntää lupa malminetsintään kylämme alueelle. Johtokunnan kanta oli sama mitä lupahakemuksen muistutusvaiheessa syksyllä 2019. Yksimielinen kielteinen kanta kirjattiin pöytäkirjaan ja laadittiin kannanotto Tuusniemen kunnalle, jossa vaadittiin kuntaa tekemään valitus hallinto-oikeudelle.

Tuusniemen kunnanhallitus (kokous 14.4.2020) päätti yksimielisesti tehdä valituksen Itä- Suomen hallinto-oikeudelle Ohtaanniemen malminetsintäluvasta. Kunnanhallituskin toimi suoraselkäisesti pysyen aiemmin tekemissään linjauksissa. Nähtäväksi jää, kuinka hallinto-oikeus suhtautuu valitukseen.

Kaivannaistoiminnan suunnittelu herättää meissä voimakkaita mielipiteitä. Kantojen muodostumisessa löytyy helposti ainakin kolme ryhmää. Jotkut ovat kaivoshankkeita vastaan, toiset taas niiden puolestapuhujia. Kolmansille kaivoshankkeet ovat enemmän tai vähemmän yhdentekeviä.

Koillis-Tuusniemi ei muodosta poikkeusta. Kaikki kolme ryhmää löytyvät kylämme alueelta. Vastustajien perustelut nojaavat yleensä ympäristö- ja luontoarvoihin ja asumisympäristön haittatekijöihin. Kaivosten kannattajat taas painottavat enemmän talous- ja työllisyysarvoja. Kantoja yhdistävän kompromissin löytyminen on vaikeaa, lähes mahdotonta. Hyvin harvat ovat kaivoksia vastaan sinänsä, mutta kun kaivurien ja murskainten jyske tuodaan rauhalliseen maaseutumaisemaan ihmisten keskelle, niin siitä syntyy aiheellista huolta.

Kävipä valituksessa kummin päin tahansa, mainittakoon, että kyläyhdistyksen ja kunnan päätökset kriittisestä suhtautumisesta ovat syntyneet lakien ja sääntöjen mukaisesti.

Talitintti kuulostelee ihmeissään malminetsintätohinaa. Kuva: Raimo Kekäläinen.

33

VAPAA-AJANVIETTOA SOTIEN JÄLKEEN “Sillä samahan on männyn ikivanha vihreys muuallakin, sama lumipinnan viehkeä kaartuminen, sama taivaan väri.

Tämä maisema, tulee mieleeni, on alkuainetta, josta silmä silloin tällöin vangitsee unohtumattoman näyn --- kuten jäätyneen järven poukaman koskemattomine, melkein violettiin vivahtavine hankineen, huurteen jäykistämän metsän poukaman yläpuolella, ihmeellisen sinisellä taivaalla yksinäinen suuri, jo melkein valkenevaan sineen katoava tähti. Tämä on Ohtaanniemen kauneus--.”

Näillä sanoilla ohtaanniemeläinen kansakoulunopettaja Birger Pennanen puki sanoiksi mielikuviaan kirjoittamassaan julkaisussa, joita hänellä oli tapana kirjoitella ja julkaistakin. Voisiko kiintymystä kotiseutuunsa tunteikkaammin kuvatakaan? Ja tuosta kiintymyksestä ja kutsumuksesta varmastikin kumpusi myös sitä tarmokkuutta, jota kerhotoiminnan menestyksekäs ylläpitäminen opetustyön ohessa vaati. Tämä kyseinen julkaisu, aikansa kylälehti, tarjoaa hyvän katsauksen paitsi kerhotoimintaan, myös tuon ajan ihmiskuvaan ja 50-luvun tienoon elämäntyyliin. Se on peräisin Elsa Miettisen (o.s. Kekäläinen, “Kotimäen Elsa”) arkistosta ja painojäljen selkeyttämiseksi uudelleen kirjoitettuna ladattavissa Koillis-Tuusniemen kyläyhdistyksen verkkosivulla.

40-luvun loppupuolella ja 50-luvulla elettiin aikaa, jota leimasi sota-ajan läheisyys.

Sota oli jättänyt mieliin traumoja, mutta myös usko tulevaisuuteen ja yhteiskunnan jälleenrakennukseen oli erityisen vahva, mikä myös näkyi kansan parissa.

Kansakoulu jatko-opetuksineen piti oppilaita huomassaan noin 13-15 -vuotiaiksi asti, ja kerhotoiminnan tarkoituksena oli ohjata nuorisoa elämässään oikeaan suuntaan pakollisen koulunkäynnin jäl-

keen. Oman onnensa nojaan jääneille kun yhtenä vaihtoehtona saattoi olla vaikkapa pontikankeittoporukoihin päätyminen.

1800-luvun puolella perustetulla kansanvalistusseuralla lienee myös ollut osuutensa kerhotoiminnan oraganisoinnissa ja rahoituksessa. Kansakoulunopettajien työnkuvaan oli sisällytetty myös kerhojen vetäminen.

Liikuntakasvatuksen saralla toimi voimisteluryhmiä, pallopelejä pelattiin, ja tapakasvatuksellekin löytyi sijansa. Suomen kieltä opiskeltiin; Pennasen julkaisussa mainitaan lauseopin ja aineenkirjoituksen olleen oikein kerholaisten himotehtäviä! Kolme harrastajakirjoittajaa oli myös palkittu kansainvälisessä novellikilpailussa.

Helposti voisi luulla, että toiminta tuollaisessa kerhossa olisi ollut iltojen istumista, pienen näpertelyn äärellä rupattelua. Kuitenkin kerholaiset ovat tehneet nahkamuotoilutöitä toimien sopimusyhteistyössä alan silloisten yritysten, kuten Mikkelin Vuota ja Nahka Oy:n kanssa.

Hankituilla rahoilla on sitten voitu ostaa vaikkapa äänentallennuslaitteisto, jonka avulla on päästy tekemään reportaasimaisia haastatteluja ympäri pitäjää. Voisiko tallenteita löytyä jostain?

Tanssiminen koulun kerhotoiminnan osana oli kielletty. Koulun tiloissa tapahtuvaan toimintaan liittyvänä ei suoranaista ilonpitoa pidetty sopivana. Kokoontumisen loppuun kuitenkin kuului olennaisesti jokakertainen piirileikki, jossa poikien rooli oli hakea oma daaminsa tyttöjen joukosta; tokihan siinäkin opittiin helposti tanssilavallekin sovellettavaa kansalaistaitoa. “Kalliolle, kukkulalle…”: vakiokamaa.

Vaikkakin kerhotoiminta oli selkeästi vetäjän toimesta johdettua, oli se kuitenkin perusluonteeltaan hauskanpitoa. Kerhoillan aloitukseen kuului kokoustyylinen järjestäyminen puheenjohtajan, sihteerin yms. valintoineen. Kukin vuorollaan laati kerhoillan kulusta “pakinapöytäkirjan”, jonka kirjoittaja sitten itse esitti osana seuraavan tapaamisen ohjelmaa.

Luontainen kiinnostus tämänkaltaiseen, johdettuun toimintaan kuvannee hyvin ihmisten tarmokkuutta ja halua osallistua ja sitoutua yhteisöön.

Vaikka telkkareiden putket eivät Ohtaanniemen tuvissa yleisesti loimujaan lyöneet, ohjelmaa on kyllä tuntunut olleen.

Koulun oheistoimintaan kuuluneen yleisen kerhon lisäksi käsityökerhot, kotitalouskerhot, Ohtaanniemen laulukuoro…

No - tuon aikaiset kaksitahtiöljyt eivät tainneet sekoittua bensiiniin yhtä luotettavasti kuin nykyiset, joten tavaksi oli taittunut heilutella vähän kaksipyöräisiä ennen taktista käynnistyspolkaisua. Lentopallon peluusta koulun kentältä siinä oltiin lähdössä, ja leppoisana miehenä tunnettu Lehtolan Eelis kallisteli moottoripyöräänsä - samalla taivaalle aprikoivasti katsellen, pilvenlonkien liikkeitä seuraten. Havaintonsa sanan viittaan kietaisten oli Eelis sitten paikalla olleelle Linnunmäin Ierikalle todennut: “Näkkyy nuita saekompeitaan kulettelovan!”

Ohtaanniemen opintokerho 1960. Oikealla Toivo Puurunen, Matti Holopainen, Raili Kekjäläinen, Ritva Kekäläinen, Aulis Kröger, Toivo Kekäläinen, Matti Kekäläinen, Aino Kekäläinen, Heimo Vartiainen, Väinö Smolander, Liisa Kekäläinen, Kalle Leppänen ja Martti Kinnunen.

43 4

Raimo Kekäläinen

BIRGER PENNASEN LASTENHOITO-OHJEITA Kun lapsi on aivan pieni, ei sitä tarvitse kasvattaa, se kasvaa itsestään. Vieläpä kastelustakin se pitää itse huolen. Pulloruokinta on syytä aloittaa mahdollisimman varhain, sillä laiminlyönnit tässä suhteessa kostautuvat usein niin, että varsinkin poikalapset innostuvat siihen sitten myöhemmällä iällä, ja on todettu, että puolivuotias pullolapsi on huomattavasti halvempi kuin 40-vuotias.

Kyllästyttyään aikuisten juttujen kuuntelemiseen alkaa lapsi itse puhua. Alussa hänen sanavarastonsa on hyvin suppea, melkein yhtä vähäinen kuin poliittisten pääkirjoitusten kirjoittajilla, mutta tämän ei pidä huolestuttaa vanhempia, sillä lapsesta voi vielä kehittyä täysin normaali.

Eräiden vaikeiden äänteiden opetteleminen vie oman aikansa, mutta esimerkiksi ärrän oppii pienokainen helposti lausumaan, jos hänen annetaan aamuisin seurata isän parranajoa.

Lasten ulkoasu on valittava mitä suurimmalla huolella, eikä heille ole asetettava tässä suhteessa tarpeettomia rasituksia.

Tiedän läheltä tapauksen, jossa poikalapsen päähän pantu olkihattu on tehnyt hänestä elinikäisen pessimistin.

Edelleen on tarkoin varottava sanomasta lasta isänsä näköiseksi, sillä herkkätunteinen nuori ihminen voi tällöin hypätä järveen tai ruveta anarkistiksi.

Niinkuin me vanhat lapsenkasvattajat tiedämme, on murrosikä lapsen elämän vaikeinta aikaa. Murrosikä kestää poikalapsella kuudestatoista ikävuodesta kuudenteenkymmeneen, minkä jälkeen hän ei voi sanoa vastaan vaimolleen.

Murrosikäistä naista en ole koskaan tavannut. Nainen on täysin kehittynyt heti, kun hän oppii tuntemaan oman kuvansa peilistä ja sanomaan ”Hulmaavaa.”

Lapsilla voi verraten varhain olla taipumusta vilpillisyyteen, mikä on heti alussa kitkettävä pois, vaikkapa sanomalla, ettei äiti ole koskaan valehdellut. Muutamat vanhemmat pitävät tarpeellisena opettaa lapsilleen myös isänmaanrakkautta, mutta se on tehtävä hyvin varovaisesti, sillä lapsi voi tällaiset puheet ottaa todesta, ja vanhemmiten hän joutuu huomaamaan , että isänmaata saakin rakastaa kalterien takana.

Niinikään korvataan nykyaikaisessa kodissa lapsellinen iltarukous pienellä keskustelulla sosialistisen vallankumouksen välttämättömyydestä.---- Ensi arvoisen tärkeätä on, että lapsi voi luottaa vanhempiinsa. Tämän vuoksi on äidin syytä välttää joutumasta yllätetyksi tyhjentäessään tyttärensä säästölipasta, ja isän on meneteltävä mitä taitavimmin kähveltäessään poikansa tupakoita.

Lapsenhoito-ohjeet ovat pieni osa Birger Pennasen pakinatyylisestä kirjoitelmasta, joka on kokonaisuudessaan luettavissa kyläyhdistyksen kotisivuilta.

Aukeaman kuvat: Tapio Nurmi, kuvankäsittely Timo Tirkkonen.

Henkilöt vasemmalta oikealle: Irja Smolander, Vilho Tirkkonen, Anneli Jolkkonen, Aune Smolander, Taimi Miettinen, Heikki Nykänen ja Hellin Puurunen. Kuva Matti Smolanderin arkistosta.

5

KORONA...

OhtaKontti valottaa koronan vaikutuksia henkilöhaastattelun kautta. Näkökulma on tuusniemeläinen ja koillistuusniemeläinenkin. Kokemuksiaan kertovat kolme kunnan peruspalveluiden parissa keskeisesti toimivaa henkilöä. Kaikille esitettiin kolme kysymystä, joihin he kertoivat vastauksensa oman toiminta-alueen näkökulmasta. tysten apu on myös hyvin tärkeä. Naapurien ja sukulaisten avulla on aina paljon merkitystä. Koulu- ja päivähoitopalveluissa on ollut suuria muutoksia. Etäopetukseen siirtyminen on vaikuttanut ateriapalveluihinkin, kun kouluruokailua ei ole kuten normaalioloissa olisi.

Uusin kunnan tehtävä on jakaa valtion tukea yksinyrittäjille. Sitä organisoi Tuusniemen Teollisuus Oy. Koronalla on paljon vaikutuksia kuntaan ja ne jatkuvat pitkään. Heinäkuussa piti olla Tuusniemen kunta 150 vuotta pääjuhla. Sitäkin on jouduttu siirtämään koronatilanteen takia. Juhlassa on tarkoitus muun muassa tarjota lohisoppaa kaikille kuntalaisille ja kesätuusniemeläisille.

2. Mitä etäyhteyksiä käytät työssäsi ja miten?

Sähköposti on keskeinen työväline ja internet monin tavoin. Sähköiset kokoukset lisääntyivät äkkiä, kun korona-aika alkoi.

Henkilöstölle on myös järjestetty koulutuksia etäyhteyksillä. Kunnassa on tänä keväänä käynnissä monien uusien ohjelmien käyttöönottoa kaikilla toimialoilla.

Olemme vieneet käyttöönottoja eteenpäin myös koronatilanteessa.

Sirpa Hartojoki, hallintojohtaja 1. Miten korona on muuttanut työtäsi? Mikä on tilanne työpaikallasi?

Kokouksia pidetään etäyhteydellä, kunnantalon ovet on suljettu ja monia tapahtumia on jouduttu siirtämään. Kunnan valmiusryhmä kokoontuu viikottain. Ytneuvotteluja on käyty. Olen kokouksissa sihteerinä, joten muistioiden kirjoittamista riittää. Valtioneuvoston ohjeet ja linjaukset on otettu hyvin vakavasti työpaikallani.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat varmaan kunnan palvelujen keskiössä tällaisena aikana. Siellä varaudutaan myös koronatilanteen pahenemiseen Tuusniemellä.

Toivottavasti tilanne ei pahene. Koko epidemian ajan on tehty paljon vanhusten hyvinvoinnin varmistamiseksi palveluasumisessa ja kotipalvelussa. Kunta on järjestänyt asiointiapua iäkkäille kuntalaisille yhdessä 4H.n kanssa ja kyläyhdis-

Koko kunnan henkilöstöä ja myös luottamushenkilöitä koskettavat ainakin O365 –palvelujen käyttöönotto ja Dynasty 10 asianhallintaohjelma. Kunnassa ei ole aiemmin ollut asian- ja asiakirjanhallintaohjelmaa.

Tuusniemi on mukana sähköisten lomakkeiden kehittämishankkeessa, joka näkyy tulevaisuudessa kuntalaisille niin, että ainakin osa kunnan nettisivuilla olevista lomakkeista on sähköisessä muodossa, eikä enää tarvitse tulostaa lomakkeita itse. Digitalisaatio on koko ajan enemmän osa työtäni.

3. Miltä tuleva kesä näyttää työssäsi ja henkilökohtaisessa elämässä?

Vielä on vaikea sanoa, onnistuuko kesäloman pitäminen heinäkuussa. Koronavirustilanne voi vaikuttaa kesän viettoon.

Jos työtilanne on sen johdosta sellainen, että lomaa ei pysty pitämään, ehdotto6

masti työasiat ovat etusijalla ja lomailen myöhemmin.

Kesällä vapaa-aika on minulle kiireistä aikaa: kasvimaa on laitettava ja sitä pitäisi hoitaakin. Toivon satoisaa marjakesää ja sieniä syksyksi. Mieluisin kesän harrastukseni on soutuveneellä soutaminen ja kalastus. Suomen lapin porokoira Pyry istuu perämiehen paikalla.

Toivotan kaikille tämän lehden lukijoille jaksamista ja voimia! Iloitaan keväästä ja kesästä & pidetään huolta myös toisistamme!

Tuusniemen kunnalla on vapaaehtoisrinki, joka tarjoaa asiointiapua ruokakauppa- ja apteekkiasiointiin sitä tarvitseville yli 70-vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisen kotipalvelun piirissä.

Vapaaehtoisrinkiin voi liittyä tai pyytää asiointiapua ottamalla yhteyttä vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläiseen puh: 040 8457 266 tai sähköpostilla antti.syrjalainen@tuusniemi.fi 4H järjestää asiointi- ja kauppapalvelua. Yhteydenotot suoraan 4H:n toiminnanjohtajalle, puh. 0405349122.

Ilmoitattehan tarpeesta yllä oleviin puhelinnumeroihin tai kyläyhdistyksen johtokunnan jäseniin (yhteystiedot takasivulla).

Kuvat: Matti Rahunen.

...NÄKYY JA TUNTUU infektioiden leviämisen ehkäisemiseksi.

Vastaanottojen kiireettömiä käyntejä toteutetaan varovasti lyhyellä aikajänteellä.

On perustettu oma infektiovastaanotto.

Pyritään kaikin tavoin suojelemaan asiakkaita tartunnoilta. Tällä hetkellä tartuntatilanne on onneksi hyvin maltillinen, vaikka testausmääriä onkin pystytty lisäämään.

2.

Eniten käytän työssäni TEAMS- sovellusta, jonka kautta käydään suurin osa palavereista. Päivässä on hyvinkin 1-4 Teamsin kautta käytävää neuvottelua. Skypeyhteyttä käytän satunnaisesti. Etäyhteyksien käyttäminen säästää tuntuvasti työaikaa ja poistaa ajamisen rasitukset, mutta vaativat ehkä normaalia intensiivisempää läsnäoloa. Teams-yhteyttä käytetään myös oman yksikön sisäisessä viestinnässä, tiedotetaan, keskustellaan ja talletetaan ohjeita. Koen tämän todella hyväksi työkaluksi.

Anu Räsänen Työskentelen Tuusniemen vastaanottopalveluiden ja osaston osastonhoitajana. Hoidan henkilöstöhallintoa lähiesimiehenä varsin monipuolisille ammattiryhmille, vastaan toimintojen sujuvuudesta ja kehittämisestä, sekä toimin yhteistyökumppaneiden kanssa kuten esimerkiksi Tuusniemen kunnan organisaatio, Kuopion k aupungin terveydenhuollon yksiköt, ISLab jne.

Varsin mielenkiintoista ja monipuolista työtä saan siis tehdä.

1.

Korona on lisännyt erilaisia yhteistyöpalavereja ja haastaa suunnittelemaan, katsomaan hiukan kauemmaksi. Paljon ennakoidaan ja suunnitellaan toimia koronan varalle yhdessä eri yhteisöjen kanssa– pyritään olemaan askeleen tai edes puoli askelta edellä tämän sairauden etenemistä. Tässä tapauksessa siitä, että olemme osana isompaa organisaatiota, on selkeä hyöty. Saamme laajempaa näkymää siihen mitä kaikkea tulisi huomioida täällä paikallisestikin. Tämä työ tehdään normaalin arkityön lisäksi, joten työpäivillä on taipumuksena venyä.

Toimintaohjeita tulee paljon ja ne muuttuvat tiedon ja tilanteiden muuttuessa.

Tässä virrassa ajan tasalla pysyminen on haasteellista. Työpaikallani on kiinnitetty vielä tavallista enemmän huomiota hygieniaan. On rajoitettu vierailuja osastolla ja muutoinkin toimintaa on muokattu

3.

Tuleva kesä tulee olemaan mielenkiintoinen. Tulevaisuus näyttää kääntyykö koronan esiintyvyys jo laskuun, vai joudummeko ottamaan varautumissuunnitelmia todella käyttöön. Jos huonoimmat skenaariot tulevat toteutumaan, se tarkoittaa varsin työntäyteistä kesää kaikille terveydenhoidossa työskenteleville.

Henkilökohtaisessa elämässä odotan mukavaa puuhailua omassa pihapiirissä, toivottavasti lastenlasten kanssa, sekä uutta perheenjäsentä - pientä koiranpentua.

Haastattelussa esiintyviä käsitteitä: O365 = Microsoft Office 365, pilvipalvelu, jossa mm. toimisto-ohjelmistot(Word,Exel…), sähköposti, tallennus pilveen, teams, ym.

Teams-sovellus on O365:n tiimiyhteistyön keskus (mm. videokokoustyökalu).

Zoom, Skype ja Meet ovat videoneuvotteluohjelmia.

7

Janne Karttunen, rehtori, sivistystoimen johtaja 1.

Pandemia on mullistanut työni ulkoiset puitteet täydellisesti. Koululla ei ole oppilaita ja näen koulun aikuisia satunnaisesti ja useimmiten etätyökalujen välityksellä.

Perustehtäväämme olemme kuitenkin pystyneet jatkamaan ällistyttävän hyvin.

Jouduimme erittäin nopealla varoitusajalla aloittamaan etäopetuksen ilman aikaa sen yhteiseen suunnitteluun. Henkilökunta on osoittanut ilmiömäistä luovuutta ja omistautumista työhönsä ja aikaansaanut uusia toimivia käytäntöjä haastavissa olosuhteissa.

Tilanne on ollut erittäin vaikea myös perheille, jotka ovat myös osoittaneet suurta joustavuutta noudattaessaan valtakunnallisia ohjeita.

2.

Kunnassa otettiin nopeutetusti käyttöön O365, jonka Teams-sovellusta käytän päivittäin. Ensimmäisiä etäopettajainkokouksia pidimme Zoom-sovelluksella ja olen osallistunut myös Skype- ja Meetpalavereihin. Teamsin avulla järjestämme kokouksia ja tuotamme dokumentteja ja muuta materiaalia yhteiseen käyttöön.

3.

Työn puolesta tuleva kesä vaikuttaa vielä varsin tavanomaiselta. Kesäkuussa lähinnä valmistelen tulevaa lukuvuotta. Heinäkuussa on toivottavasti aikaa kunnon lomaan. Tosin kesäfestivaalit jäävät tänä vuonna väliin. Uskon, että kesällä voin jo tavata ystäviä ja sukulaisia.

SAVUSAUNALLA OVET PYSYVÄT KIINNI Kylämme savusaunan käyttö on ollut jumissa koronan vuoksi ja näyttää siltä, että kesän yleisösaunomisia ei pystytä järjestämään. Viimeiset tilaussaunat lämmitettiin helmikuun lopulla. Sen jälkeen saunan ovet ovat pysyneet säpissä.

Muuta emme voi kuin luottaa asiantuntijoihin ja toimia valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti. Ihmisten terveyttä emme ala riskeeraamaan. Jos koronariski on olemassa, vaikkapa vain teoreettisesti, savusaunaa ei lämmitetä.

Voi käydä jopa niin, että savusauna pysyy kiinni koko vuoden.

Kyläyhdistyksen verkkosivuilla ja kylän ilmoitustaululla tiedotamme mahdollisista muutoksista.

SAUNAPIRTIN KEITTIÖNURKKAUS PESI KASVONSA Saunapirtin keittönurkkaus on aiheuttanut monta kertaa harmaita hiuksia epäkäytännöllisyydellään. Viime vuoden lopulla johtokunta päätti tarttua ongelmaan ja käynnisti suunnittelun. Vehkapuun ehdotuksia pähkättiin muutama kerta ja jalostettiin suunnitelma meidän tarpeisiin sopivaksi. Kalusteet tilattiin ja asennus aloitettiin joulukuussa. Valmista tuli kuluvan vuoden tammikuussa.

Sähkötöitä jouduimme tekemään jonkin verran. Tirkkosen Timo antoi ammattitaitonsa ja aikansa käyttöömme. Kiitos hänelle! Talkoohengessä työt etenivät muiltakin osin. Hassisen Pauli oli asiantuntijana kalusteiden asentamisessa. Viemäriputki, joka oli rakennusvaiheessa vedetty lattian alle, otettiin käyttöön.

Lisäksi hankittiin toimintaa helpottavia välineitä. Kahvinkeitin ja mikro uusittiin.

Toimiva ja kaunis keittiö.

Kuva: Matti Rahunen.

Mukavaa ja turvallista vappua!

Pysykää terveinä ja onnellisina!

MAHDOLLISIA TULEVIA TAPAHTUMIA Alkukesälle ajatellut tapahtumat olemme joutuneet perumaan. Koronavarauksella elokuulle olisi tulossa seuraavia tapahtumia kylämme alueella:

Metsäinen tapahtuma 8.8.2020 klo 13.00 Koko perheen tapahtuma Ahvenlammella/Silmäsuolla teemana metsä, luonto ja siihen liittyvät perinteet.

Järjestäjät Koillis-Tuusniemen Kyläyhdistys ry, MLL ja Kotiseutuyhdistys ry.

Suomen luonnonpäivänä järjestetään vaellusretki 29.8.2020 teemalla Nuku yö ulkona.

Matti Rahunen, pj.

0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Päivi Hyvärinen piuku.hyvarinen@gmail.com

Pirjo Smolander, vpj.

040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com

Seppo Hallikainen 040 513 8271 seppot.hallikainen@gmail.com

Hilkka Fortea 041 476 4659

Timo Tirkkonen 045 323 3616 tialti.tt@gmail.com

Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja 040 7451 414

Kaarina Vepsäläinen 045 310 4595 katikaarina@hotmail.fi

Kuva: Tapio Nurmi.

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

Kansikuva: Raimo Kekäläinen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2020.

Kyläyhdistyksen johtokunta 2020